ESAVIn päätös, Pietilän silta
_,08011) 0 Aluehallintovirasto ) Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 56/2015/2 Dnro ESAVI/9929/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.4.2015 ASIA Pietilän läntisen sillan uusiminen ja valmistelulupa, Helsinki HAKIJA Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus HAKEMUKSEN VIREILLETULO Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 3.11.2014 EteläSuomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Pietilän läntisen sillan uusimiseen sekä lupaa ryhtyä hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista Helsingin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 §:n 1 momentin 4) kohta ja 1 luvun 7 §:n 1 momentti LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Yleiskuvaus hankkeesta Vihdintie (maantie 120) ylittää Mätäjoen kahta toisissaan kiinni olevaa siltaa pitkin (Pietilän läntinen ja itäinen silta). Pietilän läntinen silta (U-256) korvataan nykyisen sillan paikalle rakennettavalla sillalla, jonka leveys ja kantavuus vastaavat yleisen liikenteen vaatimuksia. Rakentamisessa noudatetaan nykyisen maantien geometriaa ja korkeusasemaa. Silta levennetään nykyisen tien keskilinjan länsipuolelle. Sillan uusimisen ajaksi ajoneuvoliikenne siirretään kiertotielle ja kevyelle liikenteelle rakennetaan siltapaikalle väliaikainen kulkuyhteys. Vanha silta Pietilän läntinen silta (U-256) on tyypiltään paaluperusteinen kivisille maatuille tuettu laattasilta. Sillan hyödyllinen leveys on 12,75 m. Siltaa on korjattu ja korotettu vuonna 2005. Silta on rakennettu vuonna 1939 eikä sillä ole vesilain mukaista lupaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO. YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE I [email protected] puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 [email protected] PL 150. 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela 2 (10) Pietilän itäinen silta (U-2256) on tyypiltään ulokelaattasilta. Silta on raken- Muut sillat nettu vuonna 1978. Suunniteltu silta Pietilän läntinen silta (U-256) on tyypiltään ulokelaattasilta, joka perustetaan teräsputkipaalujen varaan. Sillan tyyppi, jännemitta ja päällysrakenteen alapinnan korkeus vastaavat nykyistä itäistä siltaa. Sillan jännemitat ovat 2,5 + 13,50 + 2,5 m, hyödyllinen leveys 15,75 m ja kokonaispituus 22,6 m. Silta-aukon vapaa leveys on 12,75 m ja sillan kansirakenteiden alareuna Mätäjoen uoman keskikohdalla silta-aukossa on korkeudella N2000 +15,76 m. Uuden sillan silta-aukko on jonkin verran avarampi kuin nykyisen sillan. Nykyisestä sillasta puretaan päällysrakenne ja kiviset maatuet nykyisen maanpinnan tasoon. Peruslaatat ja paalut jätetään paikoilleen. Uuden sillan tukien paalut lyödään nykyisen sillan peruslaattojen taakse. Nykyisen sillan purkutyöt tai uuden sillan rakentaminen eivät vaadi kaivutöitä tai täyttöjä, jotka ulottuisivat Mätäjokeen. Uuden sillan telineet voidaan tarvittaessa tukea nykyisen sillan perustusten päälle. Siltapaikka Silta sijaitsee Vihdintiellä (maantie 120) lähellä Kaupintien risteystä Pitäjänmäen ja Haagan kaupunginosien rajalla Helsingin kaupungissa. Pohjan laatu Mätäjoen pohja siltapaikalla on savea. Kaavoitus Hankealueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suojelualueet ja arvokkaat luontokohteet Siltapaikan ylä- ja alapuolella Mätäjokivarressa sijaitsee Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan joitakin arvokkaita luontokohteita. Välittömästi Pietilän sillan alapuolella Mätäjoen virtaussuunnassa sijaitsee linnustollisesti arvokas kohde Kaupintien Mätäjokivarsi, joka on arvokuokituksessa asetettu kategoriaan III (kohtalaisen arvokas lintualue). Alempana Mätäjokivarressa sijaitsee myös muita luontotietojärjestelmässä luokiteltuja arvokkaita lintukohteita. Vesistötiedot Yleistä Mätäjoki (vesistöalue 81.051) on vesimäärältään, valuma-alueeltaan ja pituudeltaan Helsingin suurin kaupunkipuro. Joki virtaa Länsi-Helsingin läpi ja laskee mereen Pikku—Huopalandessa. Mätäjoen valuma-alueen koko on 25,39 km 2 ja siltapaikalla sen koko on 20,6 km 2 . Mätäjoki saa alkunsa Vantaalta Kaivokselan pohjoispuolelta, josta se virtaa Myyrmäen itäpuolitse Helsingin puolelle Malminkartanoon. Mätäjoen pääuoma kulkee Kannelmäen länsipuolelta Lassilan länsiosaan, jossa se alittaa Vihdintien. Mätäjoki alittaa Pitäjänmäen teollisuusalueen osittain tunnelissa. Pitäjänmäellä joessa on lyhyt koskiosuus ja luontainen noin 2,5 m korkea putous Strömbergin puistossa. Puro virtaa mereen Talin siirtolapuutarhan vieritse ja golfkentän kautta. 3 (10) Virtaamat Siltapaikalla ei ole tehty virtaamamittauksia. Ylivirtaama HQ1/5 on arviolta 9 m 3/s ja ylivirtaama HQ 1 115 arviolta 11 m 3/s. Veden laatu Suurin osa Mätäjoen valuma-alueesta on sadevesiviemäröityä, jolloin hulevesien laadulla on suuri vaikutus veden laatuun. Helsingin kaupungin ympäristökeskus seuraa Helsingin purojen veden laatua pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Purot on luokiteltu kokonaisfosforin ja veden hygieenistä laatua kuvaavan Escherichia coli -bakteerin pitoisuuden perusteella laatuluokkiin. Mätäjoen veden laatu on vuosien 2000-2010 tarkkailutulosten perusteella kokonaisfosforipitoisuuden mukaan rehevyystasoltaan tyydyttävä. Hygieeninen laatu on vuosien 2004-2010 Escherichia coli -bakteeritulosten mediaanin mukaan tyydyttävä. Luokkarajat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen laatimaan ekologiseen luokittelutapaan pienten savimaiden jokien osalta. Mätäjoen yläosalle juoksutetaan kesäaikaan Päijänteen vettä Silvolan tekojärvestä, mikä parantaa veden laatua ja joen yläosien virtausoloja. Mätäjoen veden laatua ovat ajoittain heikentäneet teollisuuden liuotinpäästöt Pitäjänmäellä, jotka ovat tuhonneet päästölähteen alapuolella joessa esiintyneet kalakannat. Kalasto ja kalastus Mätäjoen kalasto koostuu tavanomaisista sisävesikaloista kuten särkikaloista, ahvenesta ja hauesta. Mätäjoki kuuluu Helsingin kalastusalueeseen. Vuodesta 2009 lähtien Mätäjoen koskipaikkoja on kunnostettu ja jokeen on tehty keväisin taimenen mäti-istutuksia meritaimenen luontaisen lisääntymisen käynnistämiseksi. Pitäjänmäen Talin alueelle on luotu lukuisia kutupaikkoja taimenille ja kivetty virtapaikkoja taimenen poikasille sopiviksi elinpiireiksi. Mäti-istutusten tuloksia on seurattu syksyisin sähkökoekalastuksilla. Talin alueen virtapaikoissa taimen oli syksyllä 2012 kalaston valtalaji. Mätäjoen alaosalla Strömbergin puistossa sijaitsevalle putouskohdalle on suunniteltu kalatien rakentamista. Kalatie mandollistaisi meritaimenen nousun koskipaikan ohi Mätäjoen yläjuoksun potentiaalisille kutualueille. Virkistyskäyttö Mätäjokea käytetään virkistyskalastukseen joen leveällä osalla siltapaikasta ylävirtaan päin. 4 (10) Hankkeen vaikutukset Vesistövaikutukset Silta ei vaikuta joen virtaamiin. Sillan uusimisesta aiheutuu rakentamisaikaista veden samentumista. Kiintoaineen pääsyä jokeen estetään mandollisimman tehokkaasti työteknisillä suojauksilla. Vaikutukset kalakantoihin Silta ei valmistuttuaan aiheuta haittaa Mätäjoen kalakannoille. Siltojen kohdalla säilyy esteetön kulkuväylä kaloille. Rakentamisaikaisesta veden samentumisesta aiheutuu veden kiintoaine- ja ravinnepitoisuuden nousemista, joka haittaa kalojen kutua heikentämällä mädin hapensaantia. Myös pienille kalanpoikasille kiintoainepitoisuuden noususta on haittaa. Mätäjoen alaosaan on kunnostettu virtavesialueita meritaimenen kutualueiksi. Estämällä kiintoaineen pääsy rakentamiskohteesta jokiveteen ja ajoittamalla rakentamistoimet meritaimenen kutuajan ulkopuolelle on mahdollista välttää hankkeesta meritaimenen lisääntymiselle aiheutuva haitta. Vaikutukset virkistyskäyttöön Sillan uusimisella ei ole vaikutuksia Mätäjoen ja sen ympäristön virkistyskäyttöön. Kiinteistötiedot Silta sijoittuu yleiselle tielle 91-895-2-1 Helsingin kaupungissa. Oikeudelliset edellytykset Hankkeesta ei aiheudu korvattavaa vahinkoa tai haittaa vesistön käytölle eikä hanke aiheuta pysyviä muutoksia vesistön tilassa, veden laadussa tai vesieliöstössä. Töiden valmistelulupa Töiden suorittamiselle haetaan vesilain 3 luvun 16 §:n mukaista valmistelulupaa, koska hanke on kiireellinen. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 12.2.2015. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 §:n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä elinkeinot, työvoima, 5 (10) osaaminen ja kulttuuri -vastuualueen kalatalousviranomaiselta, Helsingin kaupungilta sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että työalueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueella voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa 2002 Mätäjoen varsi on Vihdintien pohjoispuolella virkistysaluetta ja eteläpuolella kaupunkipuistoa. Molemmissa saa kaavamääräysten mukaan rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Työalue ei sijaitse luonnonsuojelu- tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella eikä pohjavesialueella. Vastuualueen tietojen mukaan Mätäjoelta ei ole havaintoja vuollejokisimpukasta. Hankealueelta noin 1 km:n etäisyydellä alavirtaan sijaitsevalla Strömbergin alapuolisella vesistöalueella Virtavesien hoitoyhdistys on elvyttänyt taimenkantaa muun muassa kunnostamalla virtavesialuetta ja istuttamalla taimenta. Alueella on todennäköisesti taimenen 1-2 vuoden ikäisiä poikasia ja marraskuusta toukokuulle myös mätiä hautoutumassa. Tänä aikana tulisi välttää tilannetta, jossa kiintoainetta lähtee huomattavasti liikkeelle. Ajoittamalla hanke esimerkiksi kesään tai alkusyksyyn vältetään mädin tuhoutuminen. Eräänlaisena hankkeen kompensaationa sillan aluetta voisi myös harkita työn toteuttamisen jälkeen pienimuotoisesti kunnostettavaksi. Esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asiantuntijan ohjaamana toteutettu soraistus voisi olla hyvä toimenpide, jos alue muuten soveltuu siihen. Vaihtoehtoisesti soraistus voitaisiin toteuttaa Strömbergin alapuolisella osalla. Hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin edellä mainitut seikat huomioon ottaen. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että sillan uusiminen tulee tehdä niin, että jokiveden haitallinen samentuminen estetään. Työmaavesien asianmukainen käsittely on suunniteltava etukäteen huolellisesti. Työmaavesien määrää ja laatua on ympäristölautakunnan käsityksen mukaan tarpeen seurata työn aikana (pH, kiintoaine-, typpi- ja öljyhiilivetypitoisuus), jotta voidaan varmistua vesiympäristölle aiheutuvien haittojen riittävästä vähentämisestä. Työt on ajoitettava ajankohtaan, joka ei häiritse taimenen lisääntymistä Mätäjoessa. Töiden valmistelulupa voidaan perustellusta syystä myöntää, mikäli työt voidaan tehdä täyttäen edellä mainitut reunaehdot. 3) Helsingin kaupunginhallitus on viitannut kohdan 2) lausuntoon ja todennut, että lausunnossa esitetyt seikat on syytä ottaa huomioon päätöksessä. 6 (10) MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selitys lausuntojen johdosta. Hakija on 13.3.2015 aluehallintovirastoon toimittamassaan selityksessä todennut 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon osalta, että tilannetta, jossa kiintoainetta lähtee voimakkaasti liikkeelle, pyritään välttämään. Koko hanketta ei ole mandollista ajallisesti toteuttaa kesän tai alkusyksyn aikana, vaan sillan purkutyöt ja uuden sillan rakentamistyöt vaativat useamman kuukauden ajan. Veden kiintoainepitoisuutta nostavat työvaiheet voidaan kuitenkin pyrkiä sijoittamaan kalojen nousu- ja kutuaikojen ulkopuolelle. Hankkeen yhteydessä ei tehdä Mätäjokeen kohdistuvia kompensaatiotoimia. Hakija on todennut 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan ja 3) Helsingin kaupunginhallituksen lausuntojen osalta, että sillan uusimisen aiheuttama veden haitallinen samentuminen voidaan estää ajoittamalla työt siten, ettei haittaa esimerkiksi taimenen lisääntymiselle synny sekä keskeyttämällä työt väliaikaisesti, mikäli töistä aiheutuu merkittävää samentumaa. Samentumista aiheuttavat työt pyritään tekemään kalojen kutuja nousuaikojen 1.4.-15.6. ja 10.9.-15.11. ulkopuolella. Myös muina aikoina pyritään työt järjestämään siten, että veden samentuminen on mandollisimman vähäistä. Rakennustöiden työnaikaisia vaikutuksia vesialueella voidaan tarvittaessa tarkkailla seuraamalla veden laatua työkohteen ylä- ja alapuolella. Veden laatua tarkkaillaan aistinvaraisesti töiden ajan samentumaa seuraamalla. Muutoin hakija ei näe tarvetta tarkkailulle. Työn kuluessa raportoidaan tarkkailutulokset välittömästi työn suorittajalle ja valvovalle viranomaiselle, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos vesi samenee poiketen Mätäjoen luontaisesta sameusvaihtelusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luvan Pietilän läntisen sillan uusimiseen hakemussuunnitelman ja 15.9.2014 päivätyn yleispiirustuksen nro R15/2868 r-3 (mittakaava 1:100) mukaisesti Helsingin kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 7 (10) Lupamääräykset 1) Sillan vapaa-aukon leveyden on oltava vähintään 12,75 m keskivedenkorkeudella. Sillan kansirakenteiden alareunan on sillan keskikohdalla oltava vähintään korkeudella N2000 +15,76 m. Sillan hyödyllinen leveys on 15,75 m. 2) Uuden sillan rakennustyöt ja vanhan sillan purkutyöt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, että vesistölle ja sen käytölle sekä kalakannoille aiheutuu mandollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töissä tulee välttää veden tarpeetonta samentamista ja uoman kaventamista. Samentumista on tarkkailtava töiden suorittamisen aikana silmämääräisesti ja tarvittaessa keskeytettävä työt väliaikaisesti, mikäli töistä aiheutuu merkittävää samentumaa. Samentumista aiheuttavia töitä ei tule toteuttaa taimenen kutu- ja nousuaikoina 1.4.-15.6. ja 10.9.-15.11. Mikäli töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus muuten on työn takia huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 3) Luvan saajan on selvitettävä etukäteen työalueella mandollisesti olevat johdot ja kaapelit. Rakennustyöt on tehtävä niitä vaurioittamatta. 4) Rakennus- ja purkutöiden päätyttyä rakennustelineet ja -jätteet on poistettava vesialueelta pohjaa myöten ja rakennuspaikat on saatettava asianmukaiseen kuntoon. Siltapaikka on maisemoitava ja viimeisteltävä siten, että se sopii mandollisimman hyvin alueen ympäristöön ja maisemakuvaan. 5) Silta on pidettävä suunnitelman mukaisessa kunnossa. 6) Töiden suorittamisesta mandollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viipymättä korvattava asianomaiselle edunmenettäjälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta mandollisesti aiheutuvasta edunmenetyksestä. 7) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa raukeaa. 8) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille maanomistajille. 9) Hankkeen valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä sillan lopullista sijaintia osoittava kartta ja mittoja osoittava piirustus. 8 (10) Perustelut Hanke on tarpeen huonokuntoisen Pietilän läntisen sillan uusimiseksi. Hankkeen toteuttaminen aiheuttaa vähäistä ja lyhytaikaista veden samentumista. Töiden suorittamisesta kalakannoille aiheutuvia haittoja on rajoitettu lupamääräyksellä 2). Silta ei aiheuta pudotusta jokiuomassa. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 4 §:n 1 momentin 1) kohta Valmistelulupa Aluehallintovirasto oikeuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ryhtymään hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Perustelut Valmistelevat toimenpiteet voidaan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa haittaa. Luvassa tarkoitetut työt ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätös kumotaan tai sen määräyksiä muutetaan. Sovellettu säännös Vesilain 3 luvun 16 § Lausuntoihin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa lausunnot huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto katsoo Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan ja Helsingin kaupunginhallituksen vesistötarkkailua koskevien vaatimusten osalta, ettei tarkkailu ole tarpeen ottaen huomioon lupamääräykset ja hankkeen ennalta arvioiden vähäiset ja tilapäiset vaikutukset. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 2 410 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2014 ja 2015 annetun valtioneuvoston asetuksen (1092/2013) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen siltaa koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 2 410 euroa. 9 (10) PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue/ kalatalous/ Helsinki (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoESAVI-9929-2014 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 4.5.2015. Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mandollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti [email protected] ) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen Iiitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mandollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: fax: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 110, 00521 Helsinki (vaihde) 0295 016 000 09 6150 0533 [email protected] klo 8 - 16.15 Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 97 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
© Copyright 2024