Vuodelle 2015 sis. kaikki tulosalueet
Peruspalvelukuntayhtymä Palvelukuvaukset 2015 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015 – 2017, Talousarvio 2015 Oheismateriaali: Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 – 2016, Talousarvio 2014 Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhepalvelut Hoito- ja hoivapalvelut Vammaispalvelut Aikuispsykososiaaliset palvelut Vastaanottopalvelut Kuntoutus Erikoissairaanhoito Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Sisältö 1. Varhaiskasvatuspalvelut ................................................................................................... 1 1.1 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat........................ 1 1.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit ............................................... 2 1.2.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus ................................................................................... 2 1.2.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus ............................................................. 2 1.2.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus ................................................................................... 3 1.2.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus ....................................................................... 3 1.2.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelien palvelukuvaus........................................................ 4 1.2.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus ................................................................................ 5 1.3 Keskimääräinen lapsimäärä /kk kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa . 6 1.4 Toimintayksiköt .................................................................................................................. 7 1.5 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ............................................................................. 8 1.6 Muutokset ja riskit .............................................................................................................. 9 2. Perhe- ja aikuissosiaalityö .............................................................................................. 10 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ........................... 10 2.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö ................................................................................... 10 2.2.1 Asiakasmäärät .............................................................................................................. 11 2.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat .................................. 11 2.2.3 Henkilöstö ..................................................................................................................... 12 2.3 Ennaltaehkäisevät perhepalvelut ..................................................................................... 12 2.4 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 14 3. Perhepalvelut ................................................................................................................... 15 3.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ........................... 15 3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö .......................................................................................... 15 3.3 Lastensuojelu ................................................................................................................... 15 3.3.1 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat .................................. 16 3.3.2 Henkilöstö ja asiakkaat ................................................................................................. 16 3.4 Lastenvalvojan palvelut .................................................................................................... 17 3.5 Perheneuvola ................................................................................................................... 17 3.6 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 19 4. Hoito- ja hoivapalvelut..................................................................................................... 20 4.1 Palvelukokonaisuudet ...................................................................................................... 20 4.2 Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut..................................................... 20 4.3 Palveluiden kohderyhmä .................................................................................................. 20 4.4 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat .................... 20 4.5 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat ...................... 21 4.6 Kotiin annettavat palvelut ................................................................................................. 22 4.6.1 Toimintakykyä ylläpitävä vanhustyö ja seniorineuvonta ................................................ 22 4.6.2 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) ...................................................................... 23 4.6.3 Tukipalvelut ................................................................................................................... 24 4.6.4 Päivätoiminta ................................................................................................................ 24 4.6.5 Omaishoidon tuki .......................................................................................................... 25 4.6.6 Perhehoito .................................................................................................................... 25 4.6.7 Kotihoidon tukema yhteisöasuminen ............................................................................ 25 4.6.8 Tilapäishoito .................................................................................................................. 26 4.6.9 Kotiin annettavien palveluiden henkilöstö ..................................................................... 26 4.7. Ympärivuorokautiset palvelut .......................................................................................... 27 4.7.1 Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen ................................................... 27 4.7.2 Palveluasumisen paikat, henkilöstö ja hoitopäivät ........................................................ 28 4.8 Akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito .............................................................................. 30 4.9 Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 v väestöön ................................. 30 4.10. Muutokset ja riskit ......................................................................................................... 31 5. Vammaisten palvelut ....................................................................................................... 33 5.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ........................... 33 5.2 Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit ............................... 33 5.2.1 Asumispalvelut ja laitoshoito ......................................................................................... 33 5.2.2 Päivä - ja työtoiminnat................................................................................................... 35 5.2.3 Koululaisten päivähoito ................................................................................................. 36 5.2.4 Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille ..................................................... 36 5.2.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) ................................................. 37 5.2.6 Muu avohuolto .............................................................................................................. 37 5.2.7 Lyhytaikaishoito ............................................................................................................ 37 5.2.8 Henkilöstö ja asiakkaat v.2015 ..................................................................................... 38 5.3 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ............................................................................ 38 5.3.1 Henkilöstö ja asiakkaat 2015 ........................................................................................ 40 5.4 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 41 6. Aikuispsykososiaaliset palvelut ..................................................................................... 42 6.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset ................................................................................... 42 6.2 Mielenterveysyksikkö ....................................................................................................... 42 6.3 A-klinikka ......................................................................................................................... 44 6.4 Kuntakohtainen palvelukuvaus ........................................................................................ 45 6.5 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 47 7. Vastaanottopalvelut ......................................................................................................... 48 7.1 Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö ................................................................ 48 7.2 Palvelukokonaisuudet ...................................................................................................... 48 7.2.1 Avoterveydenhuolto ...................................................................................................... 48 7.2.2 Avosairaanhoito ............................................................................................................ 51 7.2.3 Laboratoriopalvelut ....................................................................................................... 52 7.2.4 Röntgenpalvelut ............................................................................................................ 54 7.2.5 Akuutti- ja lyhytaikaishoito ............................................................................................. 55 7.3 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 57 8. Kuntoutus ......................................................................................................................... 58 8.1 Fysioterapiayksikkö.......................................................................................................... 58 8.1.1 Fysioterapia .................................................................................................................. 58 8.1.2 Apuvälinetoiminta.......................................................................................................... 59 8.1.3 Lääkinnällinen kuntoutus .............................................................................................. 60 8.2 Erityistyöntekijöiden yksikkö ............................................................................................ 60 8.2.1 Puheterapia .................................................................................................................. 60 8.2.2 Toimintaterapia ............................................................................................................. 61 8.2.3 Terveyssosiaalityö ........................................................................................................ 61 8.2.4 Psykologitoiminta .......................................................................................................... 61 8.3 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 62 9. Erikoissairaanhoito.......................................................................................................... 63 9.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ............................................................... 63 9.2 Palvelukokonaisuus ......................................................................................................... 63 9.3 Muutokset ja riskit ............................................................................................................ 67 10. Työterveyshuolto ........................................................................................................... 68 10.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ......................... 68 10.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 68 10.3 Muutokset ja riskit .......................................................................................................... 69 11. Suun terveydenhuolto ................................................................................................... 70 11.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ......................... 70 11.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 70 11.3 Muutokset ja riskit .......................................................................................................... 72 12. Ympäristöterveydenhuolto ........................................................................................... 73 12.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset ................................................................................. 73 12.2 Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö ....................................................................... 73 12.3 Muutokset ja riskit .......................................................................................................... 75 1. Varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvamista, kehittymistä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeista lähtien. 1.1 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Varhaiskasvatuksen hallinnonala siirtyi 1.1.2013 sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Siirron jälkeen päivähoito lakkasi olemasta sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Opetushallitukselle kuuluu varhaiskasvatuksen viranomaisvalvonta ja - ohjaus, tiedotus, koulutus sekä uuden lainsäädännön valmistelu. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa säännellyt lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnetyt tuet jäivät sen sijaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen. Varhaiskasvatuksen valvonta kuuluu edelleen aluehallintovirastolle. Hallinnonalan muutos ei aiheuta muutoksia kuntien päivähoitopalvelujen järjestämisvelvollisuuteen eikä päivähoito-oikeuteen. Kunnat voivat edelleenkin ratkaista päivähoidon hallinnon järjestämisen päättämällään tavalla. Kallion peruskunnissa on tehty linjauksia varhaiskasvatuksen siirtämiseksi osaksi kuntien sivistys- ja opetustoimea, jolloin varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella on vain yksi järjestäjätaho. Varhaiskasvatus ja opetus muodostavat tällöin kokonaisuuden ja jatkumon esi- ja alkuopetukseen. Linjauksiin ovat vaikuttaneet myös tulevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevat muutokset. Kuntajohtajien ja sivistys- sekä opetustoimen johtajien ja Kallion edustajien yhteisessä neuvottelussa 4.6.2014 siirron ajankohdaksi sovittiin alustavasti vuoden 2016 alku. Varhaiskasvatuspalveluiden siirtäminen Kalliosta osaksi omistajakuntien sivistystoimea vaatii kunnissa asian käsittelyä ja päätöksentekoa. Kun varhaiskasvatuspalvelut siirretään osaksi kuntien sivistystoimea, toiminnan tulee kaikilta osiltaan jatkua häiriöttä uudessa organisaatiossa. Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ja asetukset: - Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta. Uusi varhaiskasvatuslaki on valmisteltavana. Perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998) Laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Laki (1128/1996) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) Laki yksityisistä sosiaalipalveluista 922/2011 Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät asiakirjat: - Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2010) Peruspalvelukuntayhtymä Kallion varhaiskasvatussuunnitelma Kallion alueen kuntien yhteinen esiopetussuunnitelma ja kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat yksikkökohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 1.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Varhaiskasvatuspalveluiden osa-alueet: 1) 2) 3) 4) 5) 6) Perhepäivähoito Päiväkotihoito ja esiopetus Vuoropäivähoito Varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteli Varhaiserityiskasvatus (sisältyen kohtiin 1-4) Lastenhoidon tuet: kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joustava ja osittainen hoitoraha Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lakiin pohjautuva oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä valita lapsen päivähoidon järjestämiseksi joko lasten kotihoidon tuki, kunnallinen päivähoito tai yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, tulosidonnainen hoitolisä). Kuntayhtymän tuottamien palveluiden vaihtoehtona perheet voivat halutessaan käyttää palveluseteliä päivähoitopaikan ostamiseen yksityiseltä kuntayhtymän hyväksymältä palveluntuottajalta. Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa yksityisen hoidon tuen lakisääteisiä osia täydentää kuntalisä. Päivähoitohakemus jätetään viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista. Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen tai opintojen aloittaminen, hakemus jätetään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarpeen alkamista. 1.2.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus Perhepäivähoito on perhepäivähoitajan omassa kodissa, lasten kotona, useamman perheen muodostamassa hoitorenkaassa (kaksi / kolmiperhepäivähoito) tai ryhmäperhepäivähoitokodissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Perhepäivähoitoa voidaan hakea kaikille alle koulu- tai esikouluikäisille lapsille ja sitä suositellaan erityisesti alle 3-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja voi hoitaa samanaikaisesti enintään 4 lasta mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Viidentenä hoidossa voi osa-aikaisesti olla esiopetusta saava lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 8 - 12 lasta. Lasten tarvitsema sijaishoito perhepäivähoitajien vapaapäivien aikana järjestetään pääsääntöisesti päiväkodeissa. 1.2.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Päiväkotihoito Päiväkotihoito on päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat avoimena pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin n. klo 6.30 – 17.00. Lakiin perustuva henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määritellään seuraavasti: - neljää alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö - seitsemää yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö - kolmeatoista osapäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö. Kuntayhtymän päiväkotien suhteutetun käyttöasteen (lasten ja henkilöstön läsnäolon välinen suhdeluku) tavoite on 90 % vuoropäiväkoteja ja päiväkotien erityisen tuen ryhmiä lukuunottamatta. Esiopetus Esiopetus on päiväkodeissa perusopetuslain pohjalta tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta. Kunnalla on esiopetuksen järjestämisvelvollisuus, mutta esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. 2 Esiopetuksen toiminta-aika on 19 tuntia viikossa ja vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Ylivieskassa ja Nivalassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi ja Kallion varhaiskasvatuspalvelut siten, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä ja päiväkotien kokopäiväryhmissä lapsille, joilla on esiopetuksen lisäksi myös päivähoidon tarve. Sievissä ja Alavieskassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi ja esiopetusikäisten lasten aamu- ja / tai iltapäivähoidon järjestämisestä Kallio. 1.2.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Vuorohoito on päivähoidossa oleville lapsille annettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joiden hoitoaika vanhempien työstä johtuen alkaa aamuisin ennen klo. 6.15 tai jatkuu klo. 17.30 jälkeen tai hoidon tarve on öisin ja/tai viikonloppuisin. Mikäli lapsen vuoropäivähoidon tarve päättyy, hänelle osoitetaan hoitopaikka tavallisesta päivähoidosta. Vuorohoitoa järjestetään ympärivuorokautisena Nivalassa Nokelan päiväkodissa ja Ylivieskassa Hakalahden päiväkodissa. Sievissä Lystilän ja Alavieskassa Peukaloisen päiväkoti toimivat laajennetulla aukioloajalla ma – pe n. klo 5.30 – 21.30 / 22.30. Tarvittava muu vuorohoito Sievissä ja Alavieskassa järjestetään lähipalveluna tai Kallion alueen vuoropäiväkodeissa, mikäli tämä järjestely on perheen kannalta toimiva. Vuorohoidon käytännöt (mm. milloin lapsella on oikeus vuorohoitopaikan saamiseen, vanhempien velvollisuudesta ilmoittaa lapsen hoitoajat, lapsen ruokailu päiväkodissa) käydään läpi jokaisen vanhemman kanssa. 1.2.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatus ja lapsen tarvitsema kasvun tuki (yleinen tuki, varhainen tuki ja erityinen tuki) sisältyvät varhaiskasvatuspalveluiden ja päivähoidon perustehtävään. Esiopetuksessa olevan lapsen tarvitsema tuki on perusopetuslain mukaan kolmiportainen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lapsen tuen tarve voi olla kasvatuksellista, sosiaalista tai lääketieteellistä. Päivähoito on yksi kuntoutusmuoto, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, yhteistyö vanhempien ja eri tahojen kanssa sekä tukipalvelujen riittävyys. Kaikille tukea tarvitseville lapsille laaditaan kehityksen ja oppimisen tueksi kuntoutussuunnitelma. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimia tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti. Lapsella on kehityksen ja oppimisen tueksi laadittu suunnitelma - kuntoutussuunnitelma / tehostetun tuen tai erityisen tuen suunnitelma / Hojks / Suomi toisena kielenä, S2- suunnitelma Prosenttiosuus % kunnallisten ja yksityisten palveluiden piirissä olevista lapsista (9.9.2014): Alavieska 7,5 % Nivala 5,7 % Sievi 6,9 % Ylivieska 6% Lasten tuen tarpeiden jakautuminen (9.9.2014 ): Kielen ja kommunikaation ongelmat Lapsen pitkäaikaissairaus (kehitysvamma, autisminkirjo, diabetes) Sosiaalisen käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen ongelmat sekä tunneelämän ja vuorovaikutuksen alueen haasteet Tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpidon ongelmat Perheen ongelmat, sos. riskilapset, Muut (fyysinen kehitys, havaintomotoriikka, aistisäätely, oppimisvaikeudet, kehitysviiveet ja aistivammat) 3 36 % 10 % 11 % 9% 20 % 14 % 1.2.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelien palvelukuvaus Varhaiskasvatuspalveluissa on tavoitteena järjestää enintään 30 % palveluista palvelusetelillä. Palvelusetelien ja yksityisen hoidon tuen osuus poislukien lasten kotihoidon tuki oli tammi-huhtikuun 2014 välisenä aikana 17% varhaiskasvatuspalveluiden budjetista (€) (Alavieska 4%, Nivala 10%, Sievi 6 %, Ylivieska 26%). Palvelusetelitoiminnasta Kalliolle aiheutuvat kustannukset voivat olla enintään samansuuruiset kuin Kallion omien palvelujen kustannukset. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat indeksitarkistukset ja muut mahdolliset hinnantarkistukset tehdään kerran vuodessa. Palveluntuottaja voi tarkistaa asiakasmaksujaan kerran kalenterivuodessa. Palveluseteli on kaikissa palveluissa määrärahasidonnainen eli palveluseteleitä voidaan asiakkaille myöntää talousarvioon varattujen määrärahojen tai palvelukuvauksessa sovittujen paikkamäärien mukaisesti silloin, kun asiakas täyttää palvelun saamisen edellytykset. Palvelusetelit vuonna 2015 (2 397 500 €) Hoitopaikkojen määrä yksityisessä päivähoidossa Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä Perhepäivähoito 6 0 3 24 33 Ryhmäperhepäivähoito 0 12 0 92 104 Päiväkotihoito 0 61 0 117 178 Yhteensä 6 73 3 233 315 Kuntayhtymä maksaa palvelusetelillä osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamasta varhaiskasvatuspalvelusta. Palveluntuottaja laskuttaa lisäksi perheeltä päivähoitomaksun. Palvelusetelin käyttäminen on perheelle vapaaehtoista, joten vanhemmat voivat halutessaan valita kuntayhtymän palvelun. Perheellä ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä; kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli myönnetään päivähoito-oikeuden piirissä olevasta lapsesta kuntayhtymän hyväksymään päivähoitopaikkaan, kun lapsi ei ole samanaikaisesti kunnallisessa päivähoidossa ja hänestä ei makseta samanaikaisesti Kelan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea eikä Kallion yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteliä ei myönnetä lasten kotona tapahtuvaan yksityiseen perhepäivähoitoon, jos perhepäivähoitaja on työsuhteessa perheeseen. Palvelusetelin arvoon vaikuttavat huoltajien tulot, lapsen ikä ja lapsen hoidontarve. Kallio on määrittänyt perheen tuloihin perustuvan palvelusetelin kattoarvon. Perheen tulot otetaan huomioon samoin perustein kuin kunnallisen päivähoidon maksua määriteltäessä. Palvelusetelin kattoarvot eri hoitomuodoissa 1.8.2014 alkaen Kattoarvo, josta vähennetään alle 3v. €/kk laskennallinen päivähoitomaksu kokopäivähoito (€/kk) Ryhmäperhepäivähoitopaikka Päiväkotipaikka 1164 Perhepäivähoito yli 3v. €/kk kokopäivähoito 0–6v. €/kk kokopäivähoito 891 776 677 Palvelusetelille on määritelty lisäksi kattoarvot osaviikkoiseen ja osa-aikaiseen hoitoon, klo. 18 jälkeen jatkuvaan iltahoitoon sekä erityisen tuen tarpeisiin. Erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoidon palveluseteli määrittyy tuen tarpeen perusteella: - 1. taso: palveluseteliä korotetaan 25 %:lla - 2. taso: palveluseteliä korotetaan 50 %:lla 4 - näitä haasteellisimmissa tilanteissa harkinnanvaraisesti. Korotetun palvelusetelin myöntäminen edellyttää asiantuntijan ja erityislastentarhanopettajan lausuntoa sekä palveluntuottajan sitoutumista erityisen tuen antamiseen lapselle. Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden laatua ja toimintaa valvotaan kuntayhtymän valvontasuunnitelman mukaisesti. 1.2.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Kotihoidon tuki Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole vanhempainrahakauden päätyttyä myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityisen hoidon tukea, yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palveluseteliä, ja perheessä on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidontuki haetaan Kansaneläkelaitokselta. Lisätietoja: www.kela.fi Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, kotihoidon tukea tai varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteliä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa kuntayhtymän hyväksymä perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuen lisäksi perheet voivat hakea yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikäli palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen tuen kuntalisää haetaan Kallion päivähoitotoimistoista. Yksityisen hoitajan tulee olla kuntayhtymän hyväksymä. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrät perhepäivähoidossa: Sovitut Kuntalisän määrä kokopäivähoidossa Kuntalisän määrä osapäivähoidossa hoitopäivät (yli 5 h/pv) (alle 5 h/pv) yli 15 pv/kk 215,00 euroa 118,25 euroa (0,55 x 215 €) 11–15 pv/kk 161,25 euroa (0,75 x 215 €) 89 euroa (0,55 x 161,25 €) 1–10 pv/kk 118,25 euroa (0,55 x 215 €) 65 euroa (0,55 x 188,25 ) Esiopetuksessa olevaan lapseen sovelletaan hoitoajasta riippumatta osapäivähoidon taulukkoa lukuun ottamatta kesäaikaa. Kuntalisän suuruus ei voi olla suurempi kuin hoitajan saaman palkan ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen välinen erotus. Perhe hakee yksityisen hoidon tuen kuntalisää, ja se maksetaan suoraan perheen palkkaamalle hoitajalle. Työnantajana toimiva perhe vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista kustannuksista. Soveltuvin osin noudatetaan Kelan myöntämän lakisääteisen yksityisen hoidon tuen myöntämisperusteita. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän lisäksi perhe ei voi saada samanaikaisesti kotihoidontukea, palveluseteliä eikä kunnallista päivähoitopaikkaa. Lisätietoja: www.kela.fi; www.kalliopp.fi Joustava hoitoraha Vuoden 2014 alusta lukien alle 3 -vuotiaista lapsesta myönnetään osittaisen hoitorahan asemasta joustava hoitoraha. Alle 3-vuotiaan lapsen isä, äiti tai muu huoltaja, jonka työaika viikoittain on keskimäärin enintään 30 tuntia, voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa. Joustavaa hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja: www.kela.fi 5 Osittainen hoitoraha Jos perheessä on pieniä koululaisia ja lapsen vanhempi tekee enintään 30-tuntista työviikkoa, on mahdollista saada osittaista hoitorahaa Kelasta. Vanhempi sopii työajasta työnantajan kanssa, sillä Kela ei päätä työaikaa koskevista ehdoista. Osittaista hoitorahaa maksetaan, kunnes lapsen toinen (2.) kouluvuosi päättyy (31.7.). Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, eli käy koulua tavanomaista pidempään, Kela maksaa osittaista hoitorahaa, kunnes lapsen kolmas (3.) lukuvuosi perusopetuksessa päättyy. Osittaista hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja: www.kela.fi 1.3 Keskimääräinen lapsimäärä /kk kunnallisissa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa KALLIO YHT. Päiväkodit Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2012 928 647 78 1653 1124 2777 TP 2013 ALAVIESKA Päiväkodit Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2012 51 77 3 131 66 196 TP 2013 NIVALA Päiväkodit Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2012 345 167 21 533 410 943 TP 2013 1038 592 90 1720 1105 2825 TA 2014 1023 578 81 1682 1215 2897 TA 2014 80 49 3 132 64 195 SIEVI Päiväkodit Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2012 134 75 20 229 275 504 TP 2013 YLIVIESKA Päiväkodit Perhepäivähoito Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2012 397 328 34 759 373 1132 TP 2013 TOT 30.4.2014 85 36 4 125 61 186 TA 2015 TOT 30.4.2014 379 185 32 596 369 965 TA 2015 344 167 25 536 440 976 TA 2014 370 161 30 561 400 961 TA 2015 136 62 20 218 290 508 TA 2015 472 300 30 802 410 1212 TOT 30.4.2014 466 326 38 830 363 1193 TA 2014 6 88 28 4 120 70 190 TOT 30.4.2014 131 53 30 214 253 467 134 59 26 219 280 499 445 326 26 797 382 1178 TA 2015 1081 548 94 1723 1170 2893 71 49 6 126 75 201 TA 2014 378 156 35 569 379 948 TOT 30.4.2014 1064 604 104 1772 1046 2818 132 55 25 212 290 502 491 304 35 830 410 1240 1.4 Toimintayksiköt Päiväkodit Alavieska Nivala Päiväkotien hoitopaikat Ryhmäperhepäivähoitopaikat Kunnalliset Keltasirkku Esiopetuksen iltapäivähoitoryhmä Peukaloinen laajennettu aukioloaika ma-pe 35 13 (osapv) 26 - Kunnalliset Knuutinpuhto Nokela, vuorohoitopäiväkoti Peltopuisto 35 65 64 Yksityiset: Metsätähti 12 paikkaa Perhepäivähoitopaikat Kunnalliset 22 Yksityiset 6 Kunnalliset 148 Yksityiset 0 - Päiväkodissa on erityisen tuen ryhmä. 36 85 Pirttiranta Vilkuna - Päiväkodissa kaksi osaviikkoista varhaiskasvatusryhmää lapsille (2*14 kokopäiväpaikkaa), joilla ei ole hoidontarve vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Tutkitaan mahdollisuutta muuttaa ryhmät 1.8.2015 alkaen osa-aikaisiksi kerhoryhmiksi. Yksityiset: Tuulentuvan päiväkoti Tuulenpesän päiväkoti Sievi Ylivieska 35 26 Kunnalliset Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä, Epelit Kakaravaara Lystilä, ma - pe laajennettu aukioloaika Tuulihattu Päiväkodissa erityisen tuen ryhmä, jonka ryhmäkoko on 21 hoitopaikkaa Kunnalliset Hakalahti, vuorohoitopäiväkoti (ilta-, yö- ja viikonloppuhoito) 21 35 21 + 7 (ilta) paikkaa siirrettävässä pk.tilassa 28 129 - Päiväkodissa kaksi osaviikkoista varhaiskasvatusryhmää (2*14 kokopäiväpaikkaa) lapsille, joilla ei ole hoidontarve vanhempien työn tai opiskelun vuoksi. Tutkitaan mahdollisuutta muuttaa ryhmät 1.8.2015 alkaen osa-aikaisiksi kerhoryhmiksi. Esiopetuksen iltapäivähoito, Kataja Esiopetuksen iltapäivähoito, Raudaskylä Yksityiset 3 Kunnalliset Rastas 12 paikkaa Kunnalliset 168 Yksityiset Ikiliikkujat 12 paikkaa Yksityiset 24 Ipanatupa 12 paikkaa paikkaa) Simonpuisto 91 Lapsikulta Ay 8 paikkaa Musamuksu 12 paikkaa Musamurunen 8 paikkaa 13 osapv. 10 osapv. Peipponen 12 paikkaa Pikkutassu ay 8 paikkaa Yksityiset: Taikametsän päiväkoti Taikatuulen päiväkoti Päiväkoti Villiina Päiväkoti Helmiina 21 paikkaa 28 paikkaa 35 paikkaa 33 paikkaa 7 Kunnalliset 35 35 68, joista 35 Huvikumpu Joukahainen - Päiväkodissa erityisen tuen ryhmä (18 hoito- Kunnalliset Järvirinne 12 paikkaa Satakieli 12 paikkaa Tähtimetsä 8 paikkaa 1.5 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö Yhteiset palvelujohtaja palvelupäällikkö konsultoiva erit. last.tarh.opettaja toimistosihteerit Alavieska Peukaloinen 1 1,75 2 Perhepäivähoidon ohjaaja Lastentarhanopettaja Lastenhoitaja Ryhmän erityisavustaja Ryhmäavustaja 0,25 2 3 +1 0,25 2+1 2+1 1 -1 (keittiö, siivous) -1 (keittiö, siivous) Perhepäivähoitaja/ ryhmäperheph 3,3 Keltasirkku + esiopetuksen ip Perhepäivähoito Nivala Knuutinpuhto Pirttiranta Peltopuisto Vilkuna Nokela Perhepäivähoito Sievi Kakaravaara Lystilä Tuulihattu Epelit Perhepäivähoito ja ryhmäpph. Ylivieska Hakalahti Huvikumpu Joukahainen Simonpuisto Kataja eo.ip Raudaskylä eo.ip Perhepäivähoito ja ryhmäpph Kallio Päiväkodin johtaja 0,25 0,25 0,25 0,5 5,5 3 3 4 ja 1 elto 6 6 0,5 0,5 2 3 6 1 1 3 6 9 2 1 1 1,5 38 0,25 0,25 0,25 2 2 3 0,5 3 3 4 2 0,5 0,5 8,5 ja 4 0,5 0,20 0,80 0,5 6 2 12 6 0,5 0,5 11 2 9 5 1 1 3 2 1 1,75 8,05 5,25 4 39 ja 5 62,5 69 18 3,5 100 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstöä koskevat muutokset TA2014 / TA2015 Alavieska Perhepäivähoitajien saatavuuden heikkeneminen ja perhepäivähoitajien määrän vähentyminen viidellä (henkilöstökulut yht. 125 000 €). Määrärahoja kohdennetaan Keltasirkun päiväkotiin (lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja) sekä Peukaloisen päiväkotiin (+1 ryhmän erityisavustaja). 8 1.6 Muutokset ja riskit Kallio yhteensä - Rakenteellisia muutoksia: Kunnallisen perhepäivähoidon ja kunnallisen päiväkotihoidon vähentyminen ja yksityisten palveluiden lisääntyminen. Palvelusetelit: TP 2013/ TA2015 825 000 € Ta 2014 / TA2015 453 000 € - Kohonneet varhaiseläke-maksujen kustannukset. TP2013 / TA2015 31 000 € TA2014 / TA2015 82 000 € - Kohonneet ruokahuollon kustannukset. TP2013 / TA2015 68 000 € TA2014 / TA2015 57 000 € Alavieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Perhepäivähoitajien määrän vähentyminen viidellä (henkilöstökustannukset yht. 125 000 €). Määrärahaa kohdennetaan Keltasirkun päiväkotiin (lastentarhanopettaja ja lastenhoitaja) sekä Peukaloisen päiväkotiin (+1 ryhmän erityisavustaja). - Esitetään, että päiväkotien ruokahuollon ja puhtaanapidon järjestämistapa yhdenmukaistetaan siten, että Kallio ostaa ruokahuollon ja puhtaanapidon palvelut Alavieskan teknisen toimen palveluilta 1.1.2015 alkaen. Nivalan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Rakenteellisia muutoksia, yksityisen palvelun lisääntyminen ja perhepäivähoidon supistuminen: Palvelusetelimäärärahan lisäys 163 000 €. - Kotihoidon tuen määrärahavarauksen pienentäminen talouden toteutumatietojen johdosta - 100 000 €. Sievin talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Ei merkittäviä muutoksia. Ylivieskan talousarviomuutokset ja niiden kustannukset - Rakenteellisia muutoksia yksityisten palveluiden lisääntymisen johdosta: Palvelusetelimäärärahan lisäys 300 000 €. - Esitetään, että Ylivieskan kaupunki varaa määrärahan vuodelle 2015 Hakalahden vuoropäiväkodin laajentamisen suunnittelua ja rakentamishanketta varten. Laajennuksen myötä Hakalahden päiväkodin yhteydessä olevista siirtotiloista voidaan luopua. Tarveselvityksessä kuvataan tarkemmin rakentamishanketta perusteluineen. 1. Toimintariskit - Lisääntyvä tai vähentyvä palveluiden kysyntä. - Asiakas-/lapsimäärien toteutumiseen vaikuttaa osaviikkoisen /- osa-aikaisen hoidon määrä suhteessa kokopäivähoitolasten määrään. - Kotihoidon tukea koskevat lakimuutokset saattavat toteutuessaan vähentää kotihoidon tuen kysyntää ja lisätä alle 3-vuotiaiden päivähoitopaikkojen kysyntää. - Valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain sisältämät mahdolliset toiminnalliset muutokset. 2. Rahoitusriskit - Lisääntyvään palveluiden kysyntään ei ole varauduttu budjetissa. Rahoitusriski kohdentuu erityisesti Ylivieskaan. - Perheiden valinnat esim. kotihoidon tuen, palvelusetelin tai kuntayhtymän järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden välillä vaikuttavat palveluiden kustannusrakenteeseen ja kustannuksiin. Äitien kotihoidontukiajan lyhentäminen mahdollisesti lisää alle 3-vuotiaiden päivähoidon kysyntää. - Henkilöstön palkkakustannukset: asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen toteuttaminen (sijaistarve) ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. - Valmisteilla olevan varhaiskasvatuslain muutosten mahdolliset kustannusvaikutukset. 9 2. Perhe- ja aikuissosiaalityö Perhe- ja aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. Vuoden 2015 alussa ennaltaehkäisevät perhepalvelut siirtyvät lastensuojelun tulosyksiköstä aikuissosiaalityön yksikköön, jonka nimi muuttuu perhe- ja aikuissosiaalityön yksiköksi. Muutoksella halutaan korostaa perhe- ja aikuissosiaalityön kokonaisuudessa ennaltaehkäisevää työotetta. 2.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhe- ja aikuissosiaalityötä ohjaa sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki. 2.2 Aikuissosiaalityön palvelun sisältö Aikuissosiaalityöhön kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus. Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä, jossa voidaan hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää asiakassuunnitelmaa. Asiakaslain mukaan jokaiselle asiakkaalle tulee laatia asiakassuunnitelma silloin, kun ei ole kyse pelkästään ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Päihdehuollon asumispalvelut sisältävät kotona asumisen tukemista ja palveluohjausta asiakkaan arjessa tai erityisen vaikeissa tilanteissa asumisen järjestämistä lyhytaikaisesti ostopalveluina. Asumispalveluita annetaan viimesijaisena vaihtoehtona niille päihdehuollon asiakkaille, jotka erityisistä syistä tarvitsevat apua tai tukea asuntonsa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluiden tarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä. Palveluihin hakeudutaan joko itse, lähiomaisen toimesta tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päihdehuollon asumispalveluiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelee asumisenohjaaja, joka antaa kuntouttavaa palveluohjausta niille asiakkaille, joiden kanssa on tehty palvelusuunnitelma ja jotka ovat siihen itse sitoutuneet. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 9 €/pv sekä korvataan mahdolliset matkakulut. Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esim. toisen kunnan, 10 yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreen ja Kallion omiin toimipisteisiin, Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Työmarkkinatuen kuntaosuus siirtyy kuntien talousarvioon vuoden 2015 alussa. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palveluja voivat saada Kallion alueella asuvat yli 18-vuotiaat aikuiset, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia. 2.2.1 Asiakasmäärät Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2015 ja määrärahavaraus on tehty vuoden 2014 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotuen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Toimeentulotuki: Kunta Asiakasperheet 2014 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Asiakasperheet 2015 105 480 240 790 1615 100 460 250 820 1630 Toimeentulotukipäätökset 2014 510 3000 1270 4190 8970 Toimeentulotukipäätökset 2015 470 2900 1350 4350 9070 Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain Kallio hankkii ostopalveluja Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreltä. Vuoden 2015 aikana Sytykkeeltä ostetaan palvelua yhteensä 16 asiakkaalle/ päivä, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 6 asiakasta/päivä ja työkokeilu 7 asiakasta/päivä. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Kallion eri toimipisteissä, Nivalan nuorten työpajalla sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta ja muu aktivointitoiminta kunnittain: Kunta Asiakkaat TP2013 Asiakkaat TA2014 Alavieska 8 Nivala 35 Sievi 9 Ylivieska 70 Kallio 122 Asiakkaat TA2015 8 39 18 87 152 8 41 16 110 175 2.2.2 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana. Sen jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 11 2.2.3 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2015: Kunta Virat Asiakasperheet Alavieska Ylivieska 4 virkaa: 1 erityissosiaalityöntekijä, 1 sosiaalityöntekijä, 1 sosiaaliohjaaja, 1 etuuskäsittelijä Nivala Sievi Kallio 3 virkaa: 1 sosiaalityöntekijä, 1 sosiaaliohjaaja, 1 etuuskäsittelijä 1,7 virkaa: 1 sosiaaliohjaaja, 0,7 etuuskäsittelijää 11,5 virkaa: 1 johtava sosiaalityötekijä, 1 erityissosiaalityöntekijä, 2 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaaja, 3,5 etuuskäsittelijää, 1 asumisenohjaaja Alavieska 100 Ylivieska 820 Nivala 460 Sievi 250 1630 Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2015: Kunta Kallio Virat 1 palvelujohtaja 0,5 ohjelmiston pääkäyttäjä 1 toimistosihteeri 1 vahtimestari 2.3 Ennaltaehkäisevät perhepalvelut Ennaltaehkäiseviin palveluihin kuuluu ennaltaehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, palvelusetelillä tuotettu lapsiperheiden kotipalvelu, tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta ja Mannerheimin lastensuojeluliiton vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksen tukeminen. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyöhön muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelua järjestetään palvelusetelillä. Palveluseteli kohdennetaan perheiden kriisitilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Tukiperhetoimintaa järjestetään niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta ja perhetyönohjaaja tekee päätökset palveluun pääsemisestä ja koordinoi toimintaa. Vuonna 2015 maksetaan avustusta 15 000 euroa Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen. Se mahdollistaa vertaistukiryhmien toiminnan kehittämisen yhteistyössä Kallion omien työntekijöiden kanssa lasten ja perheiden palveluissa. Palvelun kohderyhmä Varhaista tukea tarvitsevat lapsiperheet. 12 Palveluun pääsyn kriteerit Ennaltaehkäisevän perhetyön palveluun perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii viranhaltijapäätös, jonka tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla perhetyönohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Omaa työntekijäresurssia lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. Lapsiperheillä on kuitenkin mahdollisuus saada tilapäisissä kriisitilanteissa kotipalvelua palvelusetelillä. Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen eikä asiakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada palvelua. Ennaltaehkäisevät perhepalvelut kunnittain Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Perhetyöntekijät Ennaltaehkäisevän perhetyön asiakaat 35 185 110 190 520 Palveluseteliasiakkaat 7 134 70 90 301 Tukiperheasiakkaat 6 10 16 Yhteensä * 42 1 320 1 180 1 290 1 perhetyönohjaaja, 832 3 perhetyöntekijää *) Alavieskassa ennaltaehkäisevä perhetyön tehtävät sisällytetään perhetyönohjaajan työtehtäviin 13 2.4 Muutokset ja riskit Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2014 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisen taloustilanteen aiheuttama työttömyyden kasvu tai muu taloudellisen tilan taantuma lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Edellä mainituista syistä perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2015 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. 14 3. Perhepalvelut Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 3.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Lastenvalvojan tehtävät 3) Perheneuvola 3.3 Lastensuojelu Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. Lastensuojelun palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvionnilla lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai kehitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla. Tavoitteena on kehittää avohuollon tukitoimia niin, että kodin ulkopuolelle tehtävät sijoitukset vähenisivät ja olisivat lyhytaikaisia. 15 Palvelun kohderyhmä Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 -vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Asiakasmäärät Taulukko 1. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2015 Kunta Perhehoitoon sijoitetut/ hoitovrk Lastensuojeluyksikköön sijoitetut/ hoitovrk Lyhyt-aikaisesti sijoitetut/ hoitovrk Yht. sijoitetut Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio <5 /500 13/4 745 5/1 825 14/5 110 34/12 180 5/1 825 8/4 015 4/1 640 11/3 295 28/10 775 <5/1 08 13/4 68 3/1 08 16/5 76 34/1 260 9 34 12 41 96 Taulukko 2. Lastensuojelun perhetyö (oma toiminta) 2015 Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Perhetyöntekijät 1 3 1,5 3 8,5 Asiakkaiden määrä 15 115 65 127 322 3.3.1 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa. 3.3.2 Henkilöstö ja asiakkaat Lastensuojelun henkilöstö 2015 Kunta Alavieska Ylivieska Virkoja 3,5 sosiaalityöntekijää 2,5 sosiaaliohjaaja Sosiaalityön asiakkaat (* Alavieska 30 Ylivieska 360 Avohuollon asiakkaat Alavieska 19 Ylivieska 136 Nivala Sievi 4 sosiaalityöntekijää 2 sosiaaliohjaaja Nivala 270 Sievi 115 Nivala 157 Sievi 73 1 johtava sosiaalityöntekijä, 775 7,5 sosiaalityöntekijää, 4,5 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 103 asiakasta) 385 Kallio Perhepalvelujen yhteinen henkilöstö v. 2015 Kallio 1 Palvelujohtaja 0,5 Ohjelmiston pääkäyttäjä 1 Toimistosihteeri 1 Vahtimestari 16 3.4 Lastenvalvojan palvelut Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksissä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Virkoja Lastenvalvoja asiakkaita Sopimuksia (* Alavieska 1 lastenvalvoja Alavieska 25 Alavieska 35 Ylivieska Ylivieska 152 Ylivieska 372 Nivala 0,5 sosiaalityöntekijää Nivala 130 Nivala 300 Sievi Sievi 40 Sievi 76 Kallio 1,5 lastenvalvojaa 347 783 (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset) 3.5 Perheneuvola Perheneuvolan palveluihin kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia sekä asiantuntijaavun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilannetta ja tarvittaessa saada arvio lapsen tai nuoren psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käy myös konsultoiva lastenpsykiatri: Nivalassa kerran kuukaudessa ja Ylivieskassa 2 krt/ kuukausi. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aika perheneuvolaan. Tavallisesti joku muu taho, kuten koulu, päivähoito, neuvola tai lääkäri, ohjaa asiakkaan palveluun. Pariterapia ja perheasioiden sovittelu ovat osa perheneuvolan toimintaa. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. 17 Perheneuvolan palvelut kunnittain v. 2015 Perheneuvola Yhteensä Kunta Alavieska Sievi Ylivieska Nivala Kallio Toimipisteet Perheneuvolan Ylivieskan toimipiste Perheneuvolan Nivalan toimipiste Virat perheneuvolan johtaja 1 sosiaalityöntekijä 2 psykologia 1 sosiaalityöntekijä 1 psykologi 1 perheneuvolan johtaja, 2 sosiaalityöntekijää 3 psykologia 18 Asiakkaat Alavieska 74 Sievi 93 Ylivieska 405 Nivala 310 882 3.6 Muutokset ja riskit Muutosesitykset / Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitysten määrä, samoin kuin koko lastensuojelun asiakasmäärä, on pysynyt edelleen korkeana ja aluehallintovirasto on antanut määräyksen saattaa lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen selvitystenkäsittely lain määräysten mukaiseksi 31.7.2014 mennessä. Vuoden 2015 talousarvio sisältää kahden sosiaaliohjaajan ja yhden sosiaalityöntekijän viran lisäämisen lastensuojeluun alkuarviointiin, jonne perustetaan erillinen alkuarviointitiimi. Sosiaalityöntekijän virka tarvitaan asianmukaisen henkilöstö- ja osaamisrakenteen aikaansaamiseksi tässä tiimissä. Tavoitteena on arvioida asiakkuuden alkuvaiheessa asiakkaan ja perheen palvelutarve systemaattisesti, jolloin pystytään kohdentamaan palvelut oikein asiakkaalle ja samalla lisätään työn vaikuttavuutta. Näillä toimenpiteillä pystytään varmistamaan lain edellyttämien määräaikojen toteutuminen jatkossakin ja mahdollistamaan asiakkaalle oikea-aikaisten palvelujen järjestäminen. Kustannusvaikutus on 120 000 euroa (Alavieska 12 000 euroa, Nivala 42 000 euroa, Sievi 18 000 ja Ylivieska 48 000 euroa). Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrä on vaikea ennakoida. Vuoden 2015 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2014 tiedossa olevien sijoitusten ja mahdollisesti toteutuvien sijoitusten mukaisesti. Uusiin sijoituksiin ei ole varattu määrärahaa. Riskit perheneuvolassa Perheneuvolan talousarvioon liittyvänä riskinä on lasten ja nuorten tilanteen vaikea ennakoitavuus. Lasten ja nuorten mahdollisesti lisääntyvä pahoinvointi ja psyykkisten ongelmien vaikeutuminen voi johtaa terapian ostopalvelun lisääntymiseen. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan kustannusten nousua. 19 4. Hoito- ja hoivapalvelut Hoito- ja hoivapalveluiden tavoitteena on, että kaiken ikäinen ja etenkin ikääntyvä ihminen säilyttää terveytensä ja toimintakykynsä mahdollisimman pitkään ja hänen hyvinvointiaan ja terveyttään tuetaan ennaltaehkäisevillä toimilla sekä varhaisella mukaantulolla ja riittävillä oikea-aikaisilla palveluilla. 4.1 Palvelukokonaisuudet Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuudet muodostuvat kotona asumista tukevista palveluista sekä hoidon ja asumisen yhdistävistä palveluista, joita ovat: - Kotiin annettavat palvelut - Ympärivuorokautiset palvelut 4.2 Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut Hoito- ja hoivapalveluiden ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa kaiken ikäisten, erityisesti ikääntyvän väestön, kotona asuminen ja arjessa pärjääminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestää tarvittavia palveluja koteihin ja kotona tuotettaviksi. Asiakas osallistuu voimiensa mukaan palvelun tuottamiseen. Tähän tavoitteeseen vastataan kotiin annettavien palveluiden palvelukokonaisuudella. Toimintakyvyn alentuminen vähitellen tai äkillisesti ei kaikissa tilanteissa mahdollista ikäihmisen asumista omassa kodissaan kuntoutuksesta ja kotiin järjestetyistä palveluista huolimatta. Tällöin hänen kanssaan suunnitellaan ja hänelle järjestetään tarpeen mukainen hoito ja palvelut oman kodin ulkopuolella. Tähän tavoitteeseen vastataan ympärivuorokautisilla asumis- ja vuodeosastopalveluilla, jotka muodostavat yhteisen palvelukokonaisuuden. Kotiin annettavista ja ympärivuorokautisista asumispalveluista vastaa hoito- ja hoivapalveluiden tulosalue hyvinvointipalveluiden toimialalla, akuutti- ja lyhytaikaisesta vuodeosastohoidosta vastaanottopalveluiden tulosalue terveyspalveluiden toimialalla. 4.3 Palveluiden kohderyhmä Hoito- ja hoivapalvelut kohdennetaan ensisijaisesti ikääntyneelle väestölle. Palveluiden käyttäjistä enemmistö on täyttänyt 75 vuotta. Kotiin annettavien palveluiden käyttäjiä ovat kaiken ikäiset lukuun ottamatta perhepalveluiden piirissä olevia lapsiperheitä. Tulosalueen asumispalveluiden piiriin siirtyvät 1.1.2015 lukien myös 65 vuotta nuoremmat asumispalveluja tarvitsevat mielenterveys- ja päihdekuntoutujat. Akuutti- ja lyhytaikaista vuodeosastohoitoa käyttävät niin ikään kaiken ikäiset. 4.4 Hoito- ja hoivapalveluja ohjaava lainsäädäntö, suositukset ja suunnitelmat Toimintaa sääntelevät erityisesti seuraavat lait niihin liittyvine muutoksineen ja asetuksineen: - perustuslaki 731/1999 - kansanterveyslaki 66/1972 - terveydenhuoltolaki 313/2011 - sosiaalihuoltolaki 710/1982 - laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - itsemääräämisoikeuslaki 108/2014 - kotikuntalaki 201/1994 - laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 - laki omaishoidon tuesta 937/2005 - laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 - hallintolaki 434/2003 - laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 20 - laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 732/1992 laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) päihdehuoltolaki 41/1986 mielenterveyslaki 116/1990 laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 henkilötietolaki 523/1999 arkistolaki 83171994 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) Suosituksista keskeisin on ”Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi”. Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelmassa vuosille 2014 – 2016 on linjattu tulevaisuuden suuntaviivat hyvinvointia ja terveyttä edistävistä sekä muista palveluista. Toimenpideohjelmassa kerrotaan, millaisella palvelurakenteella palvelut järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja millä aikataululla muutokset toimeenpannaan. Vuoden 2015 teemana on yksinäisyys ja turvallisuus ja vuoden 2016 muistisairaudet. 4.5 Palvelutarve, palvelun järjestämisen tavat ja palveluun pääsyn määräajat Hoito- ja hoivapalvelujen tarve ja käyttö painottuu ikääntyvään väestöön, jonka muutosennuste on: Ikäryhmä/lukumäärä 2013 2014 2015 2016 75 v täyttäneet 2770 2817 2823 2913 Alavieska 316 311 306 312 Nivala 982 1001 997 1016 Sievi 391 397 401 423 Ylivieska 1081 1108 1119 1162 85 v täyttäneet 798 824 858 868 Alavieska 78 84 89 95 Nivala 304 310 321 323 Sievi 106 115 121 125 Ylivieska 310 315 327 325 Taulukko 1. Väestötiedot vuosilta 2013 (ennakkotieto) ja 2014 sekä ennusteet vuosille 2015 – 2017. Lähde: Tilastokeskus 2017 2915 301 998 441 1175 910 99 329 142 340 Muistisairaus lisääntyy iän myötä ja on tulevaisuudessa suurin yksittäinen palvelujen tarvetta aiheuttava tekijä. Tutkimusten mukaan alle 65-vuotiailla muistisairauksien esiintyvyys on 0,2 – 0,3 %, 65 – 74 vuotta täyttäneillä 4 %, 75 – 84 vuotta täyttäneillä 11 % sekä 85 -vuotiailla ja sitä vanhemmilla 35 %. Vanhuusiän masennus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat yleistyvät eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Palveluiden antaminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja hyväksyttyihin palveluun pääsykriteereihin, joilla turvataan asiakkaille tasavertainen palveluiden saatavuus. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Palvelutarpeen arviointiin pääsy on turvattu sosiaalihuoltolaissa 75 vuotta täyttäneille ja kaiken ikäisille Kelan erityishoitotuen saajille. Heidän palvelutarpeensa on arvioitava ei-kiireellisissä tapauksissa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnöstä. Pyynnön voi tehdä asianomainen, omainen, muu henkilö tai viranomainen. Vanhuspalvelulaki edellyttää kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen järjestämistä viipymättä ja muussa tapauksessa kolmen kuukauden kuluessa palvelun myöntämisestä. Palveluun odotusajat on julkaistava vähintään puolivuosittain. 21 Hoito- ja hoivapalvelut järjestetään yhdenmukaisesti asiakkaiden, Kallion kuntien, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kumppanuuteen perustuvalla toimintatavalla omana toimintana, ostosopimuksin ja palvelusetelillä. Palveluiden sisällöt on yhtenäistetty. Hoito- ja palvelusuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa sekä palvelutarpeen oleellisesti muuttuessa. Kallion yksiköissä toimivat asukastyöpajat. Kaiken toiminnan perustana on asiakkaan arjessa pärjääminen. Palvelun laatua arvioidaan RAI -mittarilla ja asiakastyytyväisyyskyselyllä. 4.6 Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden palvelukokonaisuuteen sisältyvät: Ehkäisevä vanhustyö ja seniorineuvonta Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Tukipalvelut Omaishoidon tuki Perhehoito Päivätoiminta päiväkeskuksissa Kotihoidon tukema yhteisöasuminen Tilapäishoito 4.6.1 Toimintakykyä ylläpitävä vanhustyö ja seniorineuvonta Toimintakykyä ylläpitävän vanhustyön ja seniorineuvonnan tavoitteena on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä sekä ehkäistä ja siirtää varsinaisten hoidollisten palvelutarpeiden syntyä. Tavoitteena on edelleen kehittää seniorineuvonnan sisältöä. Seniorineuvontaan kuuluvat palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus sekä neuvonta, omaishoitoasiat ja kuntouttava toiminta. Seniorineuvontaa järjestetään jokaisessa Kallion kunnassa. Yksikössä on saatavilla sairaanhoitajan vastaanottoaikoja ikäihmisille. Ikääntyville ja omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus kerran viikossa ohjattuun kuntosalin käyttöön tai vastaavaan ryhmätoimintaan. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa palvelutaloissa ja päiväkeskuksissa ikäihmisille järjestetään ennaltaehkäiseviä kuntoutus- ja virikepalveluita. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimintoja ja niitä vaarantavia riskejä koskeva kysely lähetetään vuosittain 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaina. Kyselyyn vastanneille tehdään pyynnöstä kotikäynti. 80 vuotta täyttäville tarjotaan kotikäynti. Käynnin aikana arvioidaan ja tuetaan henkilön arjessa pärjäämistä omassa kodissa, selvitetään hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä, palveluiden tarvetta, kodin ja lähiympäristön turvallisuutta sekä tiedotetaan Kallion, yksityisten palveluntuottajien ja kolmannen sektorin palveluista. Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyvien parissa tehtävää ehkäisevää ja korjaavaa auttamis- ja muutostyötä. Sosiaalityöhön kuuluu yhteistyö omaisten, eläkeläisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä veteraaniasiamiehen tehtäviä. Harkinnanvaraiseen taloudelliseen tukeen on pienituloisille varattu 4 000 € ja kuljetustukeen 3 000 €. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin ei ole varattu määrärahaa. Ikäryhmä Alavieska Nivala Sievi < 75 v 10 40 >75 v 75 205 Yhteensä 85 245 Taulukko 2. Seniorineuvonnan asiakkaat 2015 30 95 125 22 Ylivieska 40 265 305 Kallio yhteensä 120 640 760 Vastuuta ottamalla opit -oppimisympäristöjen kehittämishanke jatkuu vuonna 2015. Suun terveydenhuollon tulosalueella on meneillään kehityshanke, jossa luodaan toimintamalli ikäihmisten suun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteistyössä hoito- ja hoivapalveluiden kanssa. Veteraaniasiain neuvottelukunnan sotainvalidi- ja sotaveteraanijärjestöille myöntämiin avustuksiin on varattu 20 200 €. 4.6.2 Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaan kotona asumisen kannalta tarpeellisia kotiin järjestettyjä sosiaalija terveyspalveluja, kuten apua arjessa pärjäämisessä, tukea, hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta. Jatkuva ja säännöllinen kotihoito sisältää yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kodinhoitoavun palvelut. Säännölliseksi kotihoidoksi katsotaan vähintään kerran viikossa annettava hoito ja palvelu, jonka tarve ja määrä perustuvat kotihoidon työntekijän arviointiin ja hyväksyttyihin palvelukriteereihin. Palvelut järjestetään asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa otetaan huomioon asiakkaan omat voimavarat ja läheisapu. Suunnitelmaan sisältyy asiakkaan kuntoutumista edistävä liikkumissuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa ja tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ja palvelutarpeen muuttuessa. Asiakkaan kotihoitoluokka perustuu palveluun käytettävään aikaan. Ne ovat: Tuettu kotihoito Kotihoitoluokka 1: Palvelua 1 - 5 tuntia/kk (tilapäinen) Kotihoitoluokka 2: Palvelua 6 - 10 tuntia/kk Valvottu kotihoito Kotihoitoluokka 3: Palvelua 11 - 20 tuntia/kk Kotihoitoluokka 4: Palvelua 21 - 29 tuntia/kk Tehostettu kotihoito Kotihoitoluokka 5: Palvelua 30 - 40 tuntia/kk Kotihoitoluokka 6: Palvelua yli 41 tuntia/kk Säännöllisen kotihoidon palveluja kohdistetaan ennaltaehkäisevästi päivystyksestä, erikoissairaanhoidosta ja lyhytaikaisesta sairaalahoidosta kotiutuville ikäihmisille ympärivuorokautisen hoidon tarpeen ehkäisemiseksi ja kotona asumisen turvaamiseksi. Asiakas voi käyttää Kallion palvelun sijasta kotihoidon palveluseteliä talousarvioon varatun määrärahan verran. Vuonna 2015 alimpaan kotihoitoluokkaan kuuluvat asiakkaat ohjataan ensisijaisesti käyttämään muiden toimijoiden palveluja. Asiakkaan asiakasmaksu ja palvelusetelin omavastuuosuus määräytyvät palveluun käytetyn tuntimäärän sekä asiakkaan tulojen mukaan. Palvelusetelin arvoon tulee indeksitarkistus vuosittain. Tilapäinen kotihoito on satunnaista, harvemmin kuin kerran viikossa annettavaa tai lyhyen määräajan, enintään kolmen viikon ajan tiiviisti jatkuvaa (esim. sairaalasta kotiutusvaiheen tilapäinen lääkehoito tai kuntoutus, saattohoito). Asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma tilapäisen hoidon näkökulmasta. Hän maksaa hoidosta käyntikorvauksen ja palvelusetelissä omavastuuosuuden. Asiakkaat TP 2013 TA 2014 TA 2015 < 75 v TA 2015 > 75 v Alavieska 43 48 10 38 Nivala 230 232 54 185 Sievi 99 123 15 90 Ylivieska 212 217 54 177 Yhteensä 584 620 133 490 Taulukko 3. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 2015, vertailu TP 2013 ja TA 2014 (tietoihin sisältyvät yhteisöasumisen asiakkaat) Kunta TA 2015 yhteensä 48 239 105 231 623 Kotihoitopalvelut järjestetään Nivalan, Sievin ja Alavieska-Ylivieskan lähipalvelualueilla. Asiakkaalle nimetään omahoitajat, joita valtakunnallisen suosituksen mukaan voi olla enintään viisi. Alavieskan ja Ylivieskan kotihoitoalueet yhdistetään vuoden 2015 alusta. Kotikartano 1:n ja 3:n asiakkaat siirtyvät 23 Ylivieskan kotihoitoalueen asiakkaiksi. Niva-Onni muuttuu osaksi Nivalan kotihoitoa. Myös Sievissä Kallenkartano, Kotialanko ja Kotirinne ovat osa kotihoitoa. Kotihoitotiimeillä on yhteinen sijaishenkilöstö, jolla vastataan osittain kotihoidon sijaistarpeisiin. Toiminnanohjausjärjestelmän ja mobiilipohjaisen teknologian käyttö vakiinnutetaan ja niitä kehitetään. Ne mahdollistavat asiakastietojen kirjaamisen yhdessä asiakkaan kanssa. Kotihoitopalveluiden kysynnän lisäykseen vastataan palvelutoiminnan tuottavuuden kasvulla ja työkäytäntöjen muutoksilla. Kotona asumisen onnistumiseen vaikuttaa osaavan henkilöstön lisäksi lääkäripalveluiden saatavuus. Kotisairaalatoiminnalla tuetaan kotona asumista. Kotihoidon vastuulle on siirtynyt kotona asuvia erikoissairaanhoitoa saavia ja muita erityishoitoa vaativia henkilöitä. Heidän hoitonsa on kilpailutettu ja järjestetään pääosin yksityisenä palveluna. Erityishoidot kasvattavat merkittävästi kotihoidon kuluja. 4.6.3 Tukipalvelut Tukipalveluja ovat asiointi- ja kauppapalvelu, ateria-, siivous-, turvapuhelin- ja vaatehuoltopalvelu, kylvetys kodin ulkopuolella ja siihen liittyvä kuljetus, muut kuljetuspalvelut sekä kotona asumista tukevat pienimuotoiset muutostyöt. Tukipalvelut myönnetään palvelukriteerien täyttyessä ja järjestetään pääosin yksityisenä palveluna. Tukipalveluista peritään yhtymähallituksen vahvistamat maksut. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Kunta Asiointipalvelu Ateriapalvelu <75v >75v <75v Alavieska 5 19 Nivala 5 15 36 Sievi 10 9 Ylivieska 5 15 38 Kallio 10 45 102 Taulukko 4. Keskeisten tukipalvelujen asiakkaat 2015 >75v 47 141 62 125 375 Siivouspalvelu <75v >75v 2 3 2 4 2 3 7 1 13 11 Muut tukipalvelut <75v >75v 41 54 309 9 72 60 303 123 725 4.6.4 Päivätoiminta Päivätoimintapalvelut ovat ikääntyvän tai muuten erityisessä tarpeessa olevan asiakkaan kotona asumista tukevia harkinnanvaraisia ja määräaikaisia palveluja. Päivätoiminta edistää ja tukee asiakkaiden terveyttä ja toimintakykyä sekä mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden kokemuksia. Päivätoiminta tukee omaishoitajien työtä. Palveluihin sisältyvät ateriat, henkilökohtaiset hygieniapalvelut, ohjattu virkistys- ja harrastustoiminta, mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa kuljetus päiväkeskukseen ja takaisin erillistä maksua vastaan. Toiminnan sisältöä uudistetaan vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Alavieskassa on tarjolla kerhomuotoista toimintaa vapaaehtoistyönä. Nivalan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on kolmena päivänä viikossa. Sievissä Lusiinan päiväkeskuksessa päivätoimintaa lisätään yhdellä päivällä, jolloin sitä on kahtena päivänä viikossa. Ylivieskan päivätoimintaa lisätään yhdellä päivällä, jolloin sitä on kolmena päivänä. Päiväkeskukset ovat suljettuina lomakausina. Kunta Päivätoimintapäivät TP 2013 TA 2014 TA 2015 Alavieska 77 152 70 Nivala 1 710 1 610 1 820 Sievi 367 380 640 Ylivieska 881 888 1 820 Kallio 3 035 3 030 4 350 Taulukko 5 Kallion päiväkeskusten toimintapäivät 2015, vertailu TP 2013 ja TA 2014 Päivätoimintaa ostetaan oman toiminnan lisäksi mielenterveyskuntoutujille. 24 4.6.5 Omaishoidon tuki Omaishoidon tuki on tarkoitettu vaikeavammaiselle, mielenterveys- ja päihdekuntoutujalle tai 65 vuotta täyttäneelle ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee palveluasumiseen verrattavaa ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu 1. hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista, 2. omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja 3. omaishoitajalle annettavasta vapaasta, häntä tukevista palveluista ja muusta tuesta. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu yhtymähallituksen vahvistamiin kriteereihin. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa, jotka perustuvat hoidettavan toimintakyvyn vajeeseen ja sitä kautta hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen ja mielenterveyskuntoutujan toimintakyky arvioidaan asiantuntijatyöryhmässä. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Mikäli hoidettava käyttää hoitopalkkioluokassa 2 säännöllisesti kuntayhtymän järjestämiä palveluja, ne alentavat hoitopalkkiota. Palkkio maksetaan tällöin hoitopalkkioluokan 1 mukaan. Vuoden 2015 talousarviossa on varauduttu hoitopalkkioiden maksamiseen vuonna 2014 omaishoidon kriteerit täyttäneille hakijoille ja indeksikorotukseen. Kunta Asiakkaat TP 2013 TA 2014 TA 2015 < 75 v TA 2015 > 75 v TA 2015 yhteensä Alavieska 30 20 7 (-) 15 22 Nivala 126 100 42 (7) 82 124 Sievi 40 32 18 (6) 21 39 Ylivieska 114 90 53 (7) 63 116 Yhteensä 310 242 120 (20) 181 301 Taulukko 6. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrän arvio 2015 (suluissa alle 18-vuotiaat), vertailu TP 2013 ja TA 2014. Jos omaishoidon tuen talousarvio ei vuonna 2015 riitä kaikille uusille hakijoille, alimpaan hoitopalveluluokkaan ei oteta uusia asiakkaita ja palvelua joudutaan jonottamaan. Omaishoidon palveluseteliin on varattu samansuuruinen määräraha kuin v. 2014. 4.6.6 Perhehoito Neljä kotihoidon työntekijää osallistui vuonna 2012 perhehoitajien kouluttajakoulutukseen. Ikäihmisten perhehoitajien koulutus aloitetaan vuonna 2015. Perhehoidon käyttöönottoa on selvitetty ikääntyvän väestön palveluiden kehittämissuunnitelmassa. 4.6.7 Kotihoidon tukema yhteisöasuminen Kotihoidon palveluin tuettu yhteisöasuminen edellyttää asiakkaalta jatkuvaa ja säännöllistä palvelun tarvetta ja toimintakyvyn pysyvää vajetta. Yhteisöasumisyksiköissä on esteetön, turvallinen ja yhteisöllinen asuin- ja elinympäristö. Asukas vuokraa asunnon käyttöönsä. Kotihoidon palveluin tuettu asukas saa henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista ohjausta, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea ja apua tarvittaessa joka päivä (klo 7–22). Asukkaan toivotaan osallistuvan toimintakykynsä mukaan jokapäiväisiin askareisiin, kodinhoitoon, yhteisölliseen toimintaan ja harrastuksiin. Yhteisöasumisessa voi olla myös ilman Kallion kotihoidon palveluita. 25 Palvelualue Nivala Yksikkö Niva-Onni Omistaja Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry Paikkaluku 33 asuntoa Sievi Kallenkartano ja Kotialanko Sievin Vanhustenkotiyhdistys ry 28 asuntoa Kotirinne Sievin Sotainvalidit ry 11 asuntoa Ylivieska Kotikartano 1 Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry 26 asuntoa Kotikartano 3 27 asuntoa Taulukko 7. Kotihoidon yhteisöasumisyksiköt omistajatahoineen ja asuntopaikkoineen 2014 Kotihoidon yhteisöasumista ostetaan 37 asiakkaalle. Asiakkaat ovat hoito- ja hoivapalveluiden tulosalueen vastuulle siirtyneitä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Talousarviovaraus ei mahdollista palveluiden ostoa uusille asiakkaille. 4.6.8 Tilapäishoito Tilapäishoito on joko ennalta suunniteltua tai äkillisiin hoitotarpeisiin annettavaa palvelua ympärivuorokautisissa yksiköissä. Tilapäishoidossa tarjotaan asiakkaalle monipuolista kuntoutusta hoitojakson aikana ja päivitetään hänen hoito- ja palvelusuunnitelmansa tukemaan toimintakyvyn säilymistä. Kallion alueella tilapäishoitoa on tarjottu jokaisen kunnan alueella palvelutaloissa ja hoivayksiköissä sekä yksityisinä palveluina. Omaishoitoa tukevaa tilapäishoitoa annetaan myös hoidettavan kotona. Ikääntyvien palvelujen kehittämissuunnitelman mukaan tilapäishoitoa lisätään vähitellen muuttamalla Kallion sisäistä palvelurakennetta, järjestämällä palvelu ostopalveluin tai asiakkaan valinnan mukaan palvelusetelillä. Tilapäishoidon selvitys on käynnistynyt syksyllä 2014. Selvityksessä otetaan huomioon omaishoidon, päivätoiminnan ja perhehoidon tarpeet sekä vuodeosastoilta jatkohoitoon siirtämisen tarve. Alustavan suunnitelman mukaan tilapäishoito järjestetään keskitetysti Nivalassa Kotikeskuksen ja Ylivieskassa Kotikartanon alueella. Alavieskan ja Sievin tilapäishoito keskitetään edelleen palveluasumisen yksiköihin. Tilapäishoidon järjestämisestä vastaa kotiin annettavien palvelujen tulosyksikkö. Tavoitteena on järjestää tilapäishoitoa 2 prosentille 75 vuotta täyttäneistä vuoden 2016 loppuun mennessä. Muutos tapahtuu vähitellen asiakastarpeiden sekä käytettävissä olevien tilojen ja määrärahojen mukaan. 4.6.9 Kotiin annettavien palveluiden henkilöstö Kotiin annettavissa palveluissa on vakinaisia hoitohenkilöitä 117,9 työvuoden verran ja hallintohenkilöitä 5,5. Kotihoitoalueilla ja seniorineuvonnassa palveluesimies vastaa toiminnan sisällöstä ja kehittämisestä. Kotihoitohenkilöstön sijaistarpeisiin vastataan osittain yhteisellä resurssipoolilla, jolla on oma palveluesimies. Kotihoidon asiakkaiden käytössä on fysioterapeutin, kuntohoitajan ja muistikoordinaattorin palveluja sekä apuvälineitä. Kotihoidon henkilöstörakennetta on muutettu asiakkaan palvelutarpeiden mukaan. Seniorineuvontaan on keskitetty hoito- ja hoivapalveluiden yhteiset työntekijät. Sosiaalityöntekijän ja yhden palveluesimiehen viran tehtävät on yhdistetty. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarpeen kasvu lisää työaikakorvauksia. 26 Yhteinen henkilöstö palvelujohtaja palvelupäällikkö palveluesimies (resurssipooli) palveluohjaaja toimistosihteeri 0,5 1 1 0,2 2,2 Yhteensä 5,9 Seniorineuvonta palveluesimies sairaanhoitaja/SAP -yhdyshenkilö lähihoitaja / omaishoidon yhdyshenkilö kuntoutus- ja viriketoiminnan henkilöt PalveluesiSairaanhoitaja mies/palveluohjaaja 0,7 3,5 Yhteensä 10,9 Kunta 4,7 2 Lähihoitaja Kodinhoitaja/ kotiavustaja/ muu Yhteensä Nivala - kotihoitotiimit 1 8 26,2 35,2 - päiväkeskus 0,1 1,2 1,3 Sievi - kotihoitotiimi 1 5 11 4 21 - päiväkeskus 0,1 0,4 0,5 Ylivieska - Alavieskan tiimi 1 1 5 3 10 - Ylivieskan tiimit 1,5 8 22,5 6,6 38,6 - päiväkeskus 0,1 0,9 1 Taulukko 8. Kotihoitopalveluiden henkilöstö 2015 (resurssipoolin henkilöstö sisältyy alueiden henkilöstöön) 4.7. Ympärivuorokautiset palvelut Ympärivuorokautiseen palvelukokonaisuuteen sisältyvät pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito. 4.7.1 Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, jonka fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on alentunut niin paljon, että hän tarvitsee ympärivuorokautista huolenpitoa, valvontaa ja hoitoa. Itsenäinen asuminen ei enää ole mahdollista omaisten ja/tai yksityisen tai kotihoidon palvelujen turvin. Palvelut järjestetään palveluasumisen kriteerit täyttäville yli 75 -vuotiaille ikäihmisille. Palveluja tarjotaan myös edellä mainittua väestöryhmää nuoremmille vaikeavammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Hoito- ja hoivapalveluihin siirtyy 20 uutta asiakasta 1.1.2015 lukien. Palveluasuminen korostaa ikääntyvän elämänlaadun merkitystä, vahvistaa elämän merkityksellisyyden kokemuksia ja kokonaisvaltaista sekä yksilöllistä hyvinvointia terveyden heikentyessä. Asiakkaalla on nimetty omahoitaja. Asiakas asuu palveluyksikössä elämänsä loppuun asti, ellei hän joudu hoidontarpeensa takia siirtymään sairaalahoitoon. Saattohoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan asiakkaan ja hänen läheistensä toivomusten mukaisesti. 27 Palvelun sisältö Palveluasumisessa asiakas vuokraa ja sisustaa asunnon/huoneen käyttöönsä. Asunto/huone on yksityisyyden varmistava, esteetön sekä varustettu omalla wc-pesutilalla. Asiakkaan käytössä on yhteisiä tiloja, joissa voi oleskella, liikkua ja toimia esteettömästi sekä turvallisesti. Tiloissa on jokapäiväistä toimintaa helpottavia apuvälineitä. Asiakas voi ulkoilla, harrastaa ja osallistua yhteisölliseen toimintaan sekä arjen askareisiin itsenäisesti tai avustettuna omassa yhteisössään. Palveluasumisen yksiköissä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistetään ja hänen osallisuuttaan tuetaan virikkeellisellä toiminnalla. Asiakkailla on käytössä muistikoordinaattorin, fysioterapeutin, apuvälinelainaamon ja toimintaterapian palvelut. Muistisairaiden hoitoon erikoistuneissa yksiköissä henkilökunnalla on muistisairauksiin liittyvää erityiskoulutusta. Tilat on suunniteltu muistisairaille soveltuviksi. Hoitajan läsnäolo on helppo havaita, jotta asiakas kokee olonsa turvalliseksi. Asiakas saa RAI -toimintakykyarvioon perustuvan yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä tuen arjessa pärjäämiseen ja kuntouttavan hoidonpalvelut. Palveluasumisen yksiköissä pääosa paikoista käytetään pitkäaikaisasumiseen. Alavieskan ja Sievin tilapäishoito on keskitetty näihin yksiköihin. Asiakkaalle ostopalveluna tai palvelusetelillä tuotettu palvelu vastaa laadultaan omaa tuotantoa. Asukas maksaa vuokran joko suoraan vuokranantajalle tai kunnilta välivuokratuissa asunnoissa Kalliolle ja asiakasmaksut yhtymähallituksen vahvistaman maksutaksan mukaan. Palvelusetelin valinnut asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Palveluun pääsyn kriteerit Palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat: - keskivaikea tai vaikea muistisairaus tai muu mielenterveys- tai päihdehoidosta johtuva tarve - ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve Asiakkaan palvelutarve ja toimintakyky arvioidaan seniorineuvonnassa ja moniammatillisessa työryhmässä. Palveluun hakijan elämäntilanne tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Yksittäinen toimintakyvyn vaje ei ole ratkaiseva palvelumuodon valinnassa. Moniammatillinen työryhmä asettaa asiakkaiden hakemukset kiireellisyysjärjestykseen. Palveluasumisen palvelut annetaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja yhtymähallituksen hyväksymien kriteerien perusteella. 4.7.2 Palveluasumisen paikat, henkilöstö ja hoitopäivät Palveluasumisen yksiköissä työskentelee vakituista henkilöstöä yhteensä 218 henkilötyövuotta. Sijaistarpeisiin vastataan sisäisillä sijaisilla ja tilapäishenkilöstöllä. Nivalan Vanhustenkotiyhdistykseltä ostettu yksi lähihoitaja siirtyy Kallion henkilöstöön 2015. Yksiköitä on yhdistetty ja esimiestyötä kohdennettu uudella tavalla ympärivuorikautisten palveluiden tulosyksikössä. Kotikartano 2 ja Niittykoti siirtyvät ympärivuorokautisiin palveluihin. Kotikartano 2 ja 4 yhdistyvät yhdeksi yksiköksi, jossa on yhteinen palveluesimies. Pitkäaikainen laitoshoito (hoivahoito), jota on annettu Nivalan ja Ylivieskan hoivayksiköissä, muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Nivalan vuodeosasto 4:n osastonhoitaja toimii jatkossa myös Nivalan em. palveluasumisyksikön esimiehenä ja Ylivieskan vuodeosasto 2:n osastonhoitaja Ylivieskan vastaavan yksikön esimiehenä. 28 Yhteinen henkilöstö Alue/Yksikkö palvelujohtaja palvelupäällikkö palveluohjaaja toimistosihteeri Paikat Henkilöt 0,5 1 0,3 2,3 Palveluesimies yhteensä Sairaanhoitaja Lähi/kodinhoitaja/kotiav. Hoito/ osastoap. Sisäiset sijaiset *) Mitoitus 1 3 18,4 1 5 0,61 5 0,62 2 0,59 0,61 2 0,62 5 0,58 5 0,61 2 0,62 Alavieska yhteensä 36 28,4 Omavieska 36 28,4 Nivala yhteensä 100> 96 70,9> 70,4 63 45 1 6 33 21 13 12 > 9,4 0,5 0,4 2,5 2 10 13 > 10 Sievi yhteensä 42 31,2 Pajula (Koivula, Käpylä, Pajula) 42 31,2 1 5 21,2 Ylivieska yhteensä 121 87,8 Kotikartano (2 ja 4) Sipilä (Ranta-Sipilä, Sipilä) 53 37 1 4 27 52 38,4 1 7 23,4 Ylivieskan hoiva 16 12,4 0,4 1 9 Kotikeskus (Hopeakoti, Mäntykoti, Rantakoti, Suvantokoti Niittykoti Nivalan hoiva 7,6 > 5,6 1 2 Taulukko 9. Palveluasumisen henkilöstö ja mitoitus 2015 *) sisäisiä sijaisia ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa Nivalan Vanhustenkotiyhdistyksen Mattilan palvelutalon palvelut järjestetään 38 – 40 henkilölle ja Ylivieskan Palvelukoti Oy:n Suvantotuvan palvelukodista 14 henkilölle palvelusetelillä ja Suvantokartanosta ostopalveluna. Hoivakoti Pihapihlaja Oy:ltä ostetaan palveluja palvelusetelillä keskimäärin kuudelle henkilölle. Lisäksi palveluja ostetaan tai järjestetään palvelusetelillä muilta yksityisiltä palveluntuottajilta, joiden asiakkaiden enemmistö on mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä vaikeavammaisia. Kunta TP 2013*) TA 2014*) Hoitopäivät TA 2015 < 75 v TA 2015 > 75 v TA 2015 yhteensä Alavieska 15 562 16 024 1 794 14 203 Nivala 55 445 61 867 7 166 45 060 Sievi 19 526 18 432 2 913 17 116 Ylivieska 50 832 52 776 10 843 40 601 Kallio 141 365 149 099 22 716 116 980 Taulukko10. Palveluasumisen hoitopäiväarvio 2015, vertailu TP 2013 ja TA 2014. *) Kotikartano 2 ja Niittykodin sekä Nivalan ja Ylivieskan hoivan hoitopäivät sisältyvät lukuihin Kunta Asiakkaat 1-8/ 2014 Hoitovuorokaudet TA2014 TA 2015 Alavieska 6 5 1 825 Nivala 18 17 6 570 Sievi 11 11 2 920 Ylivieska 20 19 4 432 Kallio yhteensä 55 52 15 747 Taulukko 11. Hoito- ja hoivapalveluihin 1.1.2015 siirtyvät mielenterveys- ja päihdeasiakkaat 15 997 52 226 20 029 51 444 139 696 TA 2015 29 1 825 5 996 3 680 6 935 18 436 4.8 Akuutti- ja lyhytaikainen sairaalahoito Hoito- ja hoivapalveluihin Kuntamaisemassa sisältyvä akuutti- ja lyhytaikaisen sairaalahoidon palvelukuvaus on esitetty vastaanottopalveluiden tulosalueella. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan akuuttivuodeosastoilla vain siinä tapauksessa, jos siihen on lääketieteelliset perusteet. Kunta TP 2013 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut kunnat 2 889 9 006 4 936 11 306 216 Hoitopäivät TA 2015 < 75 v 2 672 830 10 008 2 544 4 695 1 062 11 415 3 473 138 82 TA 2014 TA 2015 >75 v 2 296 7 249 3 953 7 862 113 TA 2015 yhteensä Kallio 28 353 28 928 7 991 21 473 Taulukko 12. Vuodeosastojen hoitopäiväarvio 2015, vertailu TP 2013 ja TA 2014 3 126 9 793 5 015 11 335 195 29 464 4.9 Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 v väestöön Kunta/ Omaishoito, Säännöllinen Ympärivuorokautinen Akuutti- ja lyhytaikaishoipeittävyys % kotihoito, % palveluasuminen, % to, % Alavieska 4,7 11,9 11,7 2,0 Nivala 8,5 19,2 11,4 2,1 Sievi 5,1 22,1 11,0 2,7 Ylivieska 5,8 16,3 9,8 2,0 Kallio 6,5 17,6 10,6 2,0 Suositus 6-7% 13 - 14 % 9 – 10 % *) Taulukko 13. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 v täyttäneeseen väestöön *) Palveluasuminen ja laitoshoito yhteensä Ympärivuorokautiseen palveluasumiseen sisältyy tilapäishoito, joka on vähennetty peittävyydestä: Alavieska 1 paikka, Nivala keskimäärin 12 paikkaa, Sievi 2 paikkaa ja Ylivieska keskimäärin 6 hoitopaikkaa. 30 4.10. Muutokset ja riskit Kaikkia kuntia yhteisesti koskevat muutokset 2015 - - - - Johtamisjärjestelyjä ja henkilöstörakennetta muutetaan palvelutarpeita ja taloudellisia resursseja vastaavaksi. Kotiin annettavien palveluiden ja palveluasumisen yksiköitä ja niiden johtamista yhdistetään. Sijaismäärärahaa on voitu varata vähemmän kuin 3 pv/henkilö lakisääteisiin koulutusajan sijaisuuksiin, vähemmän kuin 10 pv/henkilö sairauspäivien aikaisiin sijaisuuksiin ja riittämätön määräraha erilliskorvauksiin. Sairauspäivien määrä on ollut vuosittain suurempi kuin 10 pv/henkilö. Palvelutarvetta ehkäiseviä palveluja ovat mm. julkinen asiointi- ja palveluliikenne sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut, joita tulisi olla nykyistä enemmän. Omaishoidon tukeen on varattu 1,5 % korotus (lakisääteinen). Palveluiden kysynnän kasvaessa vuonna 2014 palveluun on jouduttu jonottamaan, koska palvelu on määrärahasidonnainen. Palvelukriteerit täyttäville on tehty 15.9.2014 mennessä 38 kielteistä päätöstä. Vuonna 2015 omaishoidon tuen määrärahaa tarvitaan lisää arviolta 370 000 €, mikä kattaa em. kielteiset päätökset ja arvion 22 uudesta omaishoidon tuen saajasta. Tämä sisältyy talousarvioon. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ja päivätoiminta siirtyvät hoito- ja hoivapalvelujen vastuulle 1.1.2015 lukien. Tilapäishoito järjestetään Alavieskassa ja Sievissä palveluasumisen yksiköissä. Nivalan ja Ylivieskan tilapäishoito keskitetään omiin kotiin annettavien palvelujen alaisiin yksiköihin vähitellen. Sosiaalihuoltolain mukainen laitoshoito (hoivat) muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi vuoden 2015 alusta. Tarpeen mukainen laitoshoito annetaan vuodeosastoilla lääketieteellisin perustein. Lääkkeiden annosjakelu lisää kustannuksia lähes kolminkertaiseksi vuodesta 2014. Kuntien omistamien asukashuoneistojen vuokria nostetaan vastaamaan energia- ja muiden kustannusten nousua. Palveluseteleihin tulee indeksitarkistukset vuoden 2015 alusta. Riskit - - Koulutetun sijaistyövoiman saatavuus on riski. Lääkäripalvelujen saatavuus vaikuttaa kotona pärjäämiseen, palveluasumisen onnistumiseen sekä kotisairaalatoimintaan. Riskinä ovat mahdolliset resistentit bakteerikannat. Vanhuspalvelulain velvoite järjestää myönnetyt ympärivuorokautiset palvelut kolmen kuukauden sisällä on riski. Ympärivuorokautisen palvelun peittävyydet ylittävät edelleen valtakunnallisen suosituksen, silti palveluiden kysyntä on runsasta ja palveluihin joudutaan jonottamaan. Palveluiden peittävyyden muuttaminen valtakunnallisten suositusten mukaiseksi lisää palveluihin jonottamisen riskiä. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotuksiin on 1 %:n varaus talousarviossa. Riskinä on asukkaiden hoidettavuuden muuttuminen ja siirtyminen kalliimmalle hoitopaikalle ko. yksiköissä sekä hinnankorotusvarauksen riittävyys. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotusesitykset vaihtelevat 1 – 10 %. Hintaneuvottelut yksityisten palveluntuottajien kanssa käydään syksyn aikana. Alavieska - Alavieskan kotihoito yhdistyy Alavieska-Ylivieskan kotihoitoon. Henkilöstörakenne selvitetään. Omaishoidon uusien asiakkaiden lisätarpeeksi arvioidaan 1 500 euroa. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotusesityksiin (1,3 - 5,2 %) ei ole riittävää varausta. 31 Nivala - - Niva-Onni siirtyy osaksi kotiin annettavia palveluja ja Niittykoti siirtyy ympärivuorokautisten palveluiden yksiköksi. Omaishoidon vuonna 2014 hylättyjen hakemusten ja uusien asiakkaiden lisätarpeeksi arvioidaan 161 700 euroa. Nivalan tilapäishoidon yksikkö perustetaan omaksi kotihoidon yksiköksi ja tilat otetaan nykyisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Nivalan hoiva muuttuu tehostetuksi palveluasumiseksi ja samalla vähennetään kuusi paikkaa vuoden loppuun mennessä. Henkilöstöä on vähennetty samassa suhteessa. Riskinä on paikkavähennyksen toteutuminen. Palveluasumisen määrärahavaraus ei mahdollista ostopalvelujen lisäämistä eikä yksityisten palveluntuottajien, erityisesti Mattilan palvelutalon esitettyyn hinnankorotukseen (10,2 %) ole riittävää varausta. Sievi - Kallenkartano, Kotialanko ja Kotirinne siirtyvät osaksi kotihoitoa. Sievin erityishoito on päättynyt vuonna 2014. Päivätoimintaan on varattu kaksi päivää. Ylivieskan hoivan käyttöön on varattu kaksi hoitopaikkaa. Omaishoidon vuonna 2014 hylättyjen hakemusten ja uusien asiakkaiden lisätarpeeksi arvioidaan 49 200 euroa. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotusesityksiin (1,3 - 5,2 %) ei ole riittävää varausta. Ylivieska - Ylivieskan kotihoito yhdistyy Alavieska-Ylivieskan kotihoitoon. Päivätoimintaan on varattu kolme päivää. Kotikartano 1:n ja 3:n toiminnat siirtyvät osaksi kotiin annettavia palveluja. Omaishoidon vuonna 2014 hylättyjen hakemusten ja uusien asiakkaiden lisätarpeeksi arvioidaan 157 600 euroa. Kotikartano 2:n ja 4:n toiminta yhdistetään ympärivuorokautisten palveluiden yksiköksi. Ylivieskan tilapäishoidon yksikkö perustetaan omaksi kotihoidon yksiköksi ja tilat otetaan nykyisistä tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Ranta-Sipilän tilojen kunto edellyttää työsuojeluviranomaisten näkemyksen mukaan perusteellista kunnostusta tai korvaavien tilojen osoittamista toiminnalle. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotusesityksiin (1,0 – 10,8 %) ei ole riittävää varausta. 32 5. Vammaisten palvelut Vammaisten palveluihin kuuluvat kehitysvammahuollon ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut. Tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 5.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua ohjaa: laki kehitysvammaisten erityishuollosta laki ja asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista sosiaalihuoltolaki ja -asetus laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista hallintolaki 5.2 Kehitysvammahuollon palvelun sisältö ja palveluun pääsyn kriteerit Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluita Kehitysvammaisuus ei ole sairaus, vaan henkilön ominaisuus, joka rajoittaa hänen toimintakykyään joillakin osa-alueilla. Henkilön kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä liitännäissairauksia, joista yleisimpinä epilepsia, CP-vamma, autismi ja mielenterveysongelmat. Kallio tuottaa itse seuraavia lakisääteisiä kehitysvammahuollon palveluja: asuminen, työ- ja päivätoiminta, varhaiskuntoutus, koululaisten päivähoito, palvelusuunnitelmat ja –ohjaus. Ostopalveluina/palveluselillä hankitaan myös asumispalveluja ja niihin liittyvää työ- ja päivätoimintatoimintaa, laitoshoitoa ja tutkimus- ja neuvolapalveluja. Tahkokankaan palvelukeskuksen poliklinikan henkilökunta ja omat palveluohjaajat ja -esimiehet ovat jalkauttaneet neuvolatoimintaa alueelle. Kehitysvammahuollon palveluihin pääsyn kriteerinä on kehitysvammadiagnoosi, joka on tehty ennen 18- vuoden ikää. Asumispalvelujen saajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Muiden kehitysvammahuollon palveluiden käyttäjät ovat kaikenikäisiä. Kehitysvammalain mukaisista palveluista tehdään EHO (erityishuolto-ohjelma) -päätös erityishuollon johtoryhmässä. Uusista asiakkaista ja palvelusuunnitelman muutoksista tehdään päätös ja vähitellen päivitetään kuntien vanhat päätökset. Arvion asiakkaan toimintakyvystä tekee ammattihenkilö tai kuntoutustyöryhmä. Yhteistä toimintakykymittaria ei ole ollut käytössä. Raision käyttämään KeRAVA - lomaketta on kokeellisesti käytetty asumispalveluissa. 5.2.1 Asumispalvelut ja laitoshoito Autettu asuminen Autetun asumisen asiakasryhmät ovat seuraavat: 1) Perusasiakas on syvästi tai vaikeasti kehitysvammainen henkilö ilman lisävammoja ja eteneviä sairauksia. 2) Henkilö tarvitsee sairautensa vuoksi lääkäri-, ja laboratoriopalveluja sekä jatkuvaa lääkehoitoa. 3) Kehitysvammainen henkilö, joka on monivammainen ja tarvitsee päivittäin apuvälineitä ja asentohoitoja. 4) Haastavasti käyttäytyvä kehitysvammainen henkilö. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ja säännöllistä kasvatusta, kuntoutusta, tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden useissa tai kaikissa seuraavissa alueissa: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteistyön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. 33 Ryhmäkodissa asukkaalla on oma huone (suurimmassa osassa myös omat wc:t ja suihkut) sekä yhteisiä tiloja kuten olohuone, keittiö, sauna ja pyykkihuoltotilat. Toimintayksiköt kunnittain: Kunta Yksikkö Sievi Ryhmäkoti Kuusela Ylivieska Ryhmäkoti Tulolantupa *) 14 Ryhmäkoti Koskitupa 15 Ryhmäkodit Kestintupa ja Kestinkartano 24 autettu asuminen 6 ohjattu asuminen tilapäishoito 1 6 henkilöä Nivala Kuntayhtymän alueella Kuntayhtymän ulkopuolelta Paikkojen/ asuntojen määrä 13 32 henkilöä Työntekijöiden määrä 7 ohjaajaa + 1 vakituinen sijainen 9 asumisen ohjaajia + 1 vakinainen sijainen asumisen ohjaajia 6,7 palveluseteli Toiminta omaa toimintaa omaa toimintaa omaa toimintaa yksityinen palveluntuottaja ostopalvelu ostopalvelu *) Tulolantuvan ryhmäkotiin keskitetty kuntayhtymän alueen kehitysvammaisia henkilöitä, joiden hoito edellyttää sairaanhoidollista osaamista. Ryhmäkodissa on edelleen myös vaikeavammaisia ja vanhuksia, mutta vapautuvat asunnot myönnetään kehitysvammaisille henkilöille. Ohjattu asuminen Keskiasteisesti kehitysvammainen henkilö, jonka ohjauksen tarve on pääsääntöisesti vain päiväaikainen. Asiakas tarvitsee toistuvaa kasvatusta, kuntoutusta, tukea ja ohjausta joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Asukkaalla on asuntolassa oma asunto tai oma huone, wc ja suihku sekä yhteiskäytössä olevat tilat. Toimintayksiköt: Sievi Ylivieska Nivala Toimintayksikkö Tukiasuntola Haapala Asuntola Kotitupa Kestinpiha Paikkojen määrä 5 12 6 Työntekijöiden määrä asumisenohjaaja 1 asumisen ohjaajia 3 yksityinen palveluntuottaja palvelusetelillä Tuettu asuminen Keskiasteisesti tai lievästi kehitysvammainen henkilö. Asiakas on saavuttanut arjen lähes itsenäisessä selviämisessä vaadittavat valmiudet. Hän tarvitsee kuntoutusta, tukea ja ohjausta tarvittaessa joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Kehitysvammainen henkilö asuu omassa tai vuokra-asunnossa varsin itsenäisesti, kuitenkin niin, että hän saa tukea tarvitsemissaan asioissa. Kuntayhtymän alueella asuu 26 kehitysvammaista itsenäisesti omassa asunnossa. Yksi asumisenohjaaja tukee heitä kolmena päivänä viikosta itsenäiseen asumiseen. Muut kaksi päivää hän työskentelee ohjaajana toimintakeskus Kipinässä Ylivieskassa. Asumisenohjaajan palvelujen piirissä on kunnittain asiakkaita Ylivieska 10, Alavieska 1, Sievi 1 ja Nivala 1. 34 Perhehoito Tilapäistä perhehoitoa järjestetään useille henkilöille. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Laitoshoito Laitoshoito ostetaan Tahkokankaan palvelukeskuksesta Oulusta ja kehitysvammahuollon palveluyksikkö Maria-Katariinasta Kokkolasta. Pitkäaikainen laitoshoito on purettu valtakunnallisen Kehasohjelman mukaisesti ja henkilöitä on muuttanut asumispalveluihin. Tilapäistä laitoshoitoa ostetaan tilapäishoidon järjestämiseksi ja lähinnä psyykkisten ongelmatilanteiden hoitamiseksi. Kehitysvammahuollon asiakasmäärien ja hoitopäivien muutos TP 2013/TA 2014/ TA 2015 Kehitysvammaisia avohoidossa Laitoshoito vrk Asumispalvelu, vrk (autettu, ohjattu, perhehoito) Asuminen ja laitoshoito yht. 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2013 TP 2014 TA 2015 TA Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 25 25 25 13 60 50 4 386 4 431 4 526 4 399 4 491 4 576 111 109 110 665 515 100 16 588 17 145 18 198 17 253 17 660 18 298 74 74 74 760 60 80 8 712 9 445 9 509 9 472 9 505 9 589 126 123 124 277 251 224 12 007 12 635 13 086 12 284 12 886 13 310 336 331 333 1 715 886 454 41 693 43 656 45 319 43 408 44 542 45 773 Asumispalvelun tarve on lisääntynyt parin viime vuoden aikana yli 1000 vrk/vuosi, mikä tarkoittaa vähintään kolmen (3) uuden asumispalveluasiakkaan lisääntymistä vuosittain. 5.2.2 Päivä - ja työtoiminnat Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta on lakisääteistä. Diagnoosi/kehitystaso ei määrittele palvelun saamista. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan jatko-opinnoista, kotoa tai asumispalveluista. Kallion alueella toiminta on jakautunut toimintakeskuksissa päivä- ja työtoimintaan sekä avotyöhön. Asumispalveluissa Kallion ulkopuolella asuvia kehitysvammaisia osallistuu ostopalveluna työtoimintaan 10 asiakasta. Päivä- ja työtoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa kehitysvammahuollon yksikössä. Asiakkaat osallistuvat toimintaan 1-5 päivänä viikossa. Toimintakeskuksen henkilöstö on arvioinut päivä- ja työtoiminnan asiakkaat toimintakyvyn mukaisesti kaikissa yksiköissä. Päivätoiminta-asiakkaat eivät saa työosuusrahaa, työtoimintaan osallistuville maksetaan työosuusrahaa 1.00–5.50 €/pv. Toimintakeskuksien asiakkailta peritään ylläpitomaksua (sis. lounaan ja päiväkahvin) vuosittain vahvistettavan taksan mukaan. Kuljetusta tarvitsevat saavat kuljetuksen maksutta erityishuoltolain mukaisesti. Avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää työtoimintaa. Avotyössä olevat kehitysvammaiset asiakkaat ovat huoltosuhteessa toimintakeskuksiin ja saavat toimintakeskuksen ohjaajalta tuen avotyöhön. Muutamat asiakkaat ovat osan viikkoa toimintakeskuksessa ja osan viikkoa avotyössä. 35 Toimintayksiköt Ohjaajia Toiminta Sievi Toimintayksiköt Pajapihlaja 2 Nivala Tarhi *) 5 Ylivieska Kipinä 5,4 Toimintakeskus Avotyö Toimintakeskus Avotyö Toimintakeskus Avotyö Kallio yhteensä 12,4 Asiakkaat TA2014 19 10 25 16 35 54 158 Asiakkaat TA2015 19 10 21 13 35 50 148 *) Tarhin toimintakeskuksessa järjestetään tilapäishoitoviikonloppuja koko Kallion alueen kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, mikä tarkoittaa, että yksikössä on toimintaa ympärivuorokauden kolmena viikonloppuna kuukaudessa. 5.2.3 Koululaisten päivähoito Koululaisten päivähoito on aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoa. Palvelu on kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa ja sitä järjestetään kehitysvammaisille koululaisille vanhempien työssäkäynnin tai perheen jaksamisen tukemiseksi, vaikka koululaisten ikä edellyttäisi jo itsenäisestä kotona selviytymistä. Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon lisäksi mielekästä toimintaa koulupäivän ulkopuolella. Koululaisten päivähoitoa järjestetään Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa ja Sievissä koulun yhteydessä. Ylivieskassa koululaisten päivähoitoa järjestetään Perhetukikeskus Apilassa sekä Katajan koululla, joissa järjestetään myös Alavieskan koululaisten päivähoito. Asiakasmäärät TA 2014 TA 2015 Alavieska, Nivala, Sievi 14 14 Ylivieska 16 19 Kallio 30 33 Henkilökunta Ylivieskassa on yksi osa-aikainen työntekijä, koulun lomien aikoina tilapäistä henkilökuntaa sekä ostopalveluna Ylivieskan kaupungilta koulunkäyntiavustajia Katajan koululla tapahtuvaa iltapäivähoitoa varten. Nivalassa Tarhin toimintakeskuksen työntekijät työskentelevät myös koululaisten päivähoidossa. Sievissä koululaisten päivähoidon työntekijöinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Päivähoito on luonteeltaan palvelu, jossa asiakkaat ja hoitoajat vaihtelevat päivittäin. 5.2.4 Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille Varhaiskuntoutusta ja palveluohjausta saavat alle 20-vuotiaat kehitysvammadiagnoosin omaavat henkilöt. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat. Palveluohjaaja kartoittaa perheen tilanteen ja palvelutarpeen sekä auttaa tarvittaessa etuuksien ja kuntoutuksen hakemisessa. Perheen jaksamista tuetaan erilaisilla palveluilla, kuten tilapäishoidolla, kuntouttavalla päivähoidolla ja koululaisten päivähoidolla. Perhe saa tukea kehitysvammaisuudesta johtuviin arjen ongelmatilanteisiin. Palveluohjaajat tekevät kotikäyntejä ja yhteistyötä eri viranomaisten kanssa kuntoutuksen järjestämiseksi. 36 5.2.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) Palvelu on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen ja edellyttää kehitysvammadiagnoosia. Palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella kotikäynnin yhteydessä toimintakykyarvion ja hakemukset käsitellään vammaispalveluiden työryhmässä. Omaishoidon tuen kriteerit vahvistetaan vuosittain. Uusien asiakkaiden kohdalla käytetään KeRava-, tms. toimintakykymittaria, mikä ei kuitenkaan yksinään riitä määrittelemään henkilön hoidettavuutta kehitysvammaisten kohdalla. Omaishoidon tukea saavilla hoitajilla on oikeus pitää vapaata 36 vrk/vuosi. Omaishoidon tuen talousarvio sisältää 4-6 uutta omaishoidon tuen saajaa. Kehitysvammaisten omaishoidontuen päätökset ovat pitkäaikaisia, koska asiakkaiden poistuma on vähäistä. Omaishoidon tuen saajat: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yhteensä TA 2013 alle 5 20 15 22 alle 60 TA 2014 alle 5 21 15 23 n. 60 TA 2015 alle 5 26 17 26 n. 69 5.2.6 Muu avohuolto Kaikille kehitysvammadiagnoosin omaaville henkilöille tehdään asiakkaan niin halutessa palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma (EHO), joka on päätös kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset kehitysvammaisille myöntää vammaispalvelun sosiaalityöntekijä lain ehtojen mukaisesti. 5.2.7 Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa saavat asiakkaat ovat omaishoidontuen asiakkaita tai he saavat lyhytaikaishoitoa hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Ensisijaisesti käytetään omia palveluita ja tilapäistä perhehoitoa. Viimesijaisia palvelumuotoja ovat sairaanhoitopiireiltä ostettavat palvelut ja palvelusäätiön perhelomitus. Tilapäishoitopaikan valinnassa huomioidaan kokonaistaloudellisuus ja tilapäishoidon toimivuus asiakkaan kannalta. Tilapäistä perhehoitoa on suunnitelmallisesti lisätty ja uusia tilapäisiä perhehoitajia on onnistuttu rekrytoimaan. Lapsille ja nuorille on järjestetty omana toimintana viikonloppuhoitoa Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa. Palvelun käyttäjiä on ollut kaikista Kallion kunnista. Palvelutarpeen kasvaessa Tarhin tilapäishoitoa lisättiin vuoden 2013 alusta kolmeen viikonloppuun kuukaudessa. Näin on pystytty vähentämään mm. kalliin laitoshoidon ostoa sairaanhoitopiireiltä. Lasten ja nuorten lyhytaikaishoitoa järjestetään myös tilapäisenä perhehoitona Ylivieskassa Perhetukikeskus Apilassa sekä hoitajien ja hoidettavien kotona. Lyhytaikaishoitopaikkoja on tällä hetkellä Sievissä Kuuselan ryhmäkodissa 1 (autettu asuminen), Ylivieskassa Koskituvan ryhmäkodissa 1 (autettu asuminen) ja Nivalassa Kestintuvalla 1 (autettu asuminen). 37 5.2.8 Henkilöstö ja asiakkaat v.2015 Kunta Yhteinen henkilöstö Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 1 tulosyksikön johtaja 1 palveluesimies/ asumispalvelut 1 palveluesimies/työ- ja päivätoiminta 1 palveluohjaaja/ lasten ja nuorten palvelut Avohuollon asiakkaat Asiakasmäärän muutokset 2008/2014 25 110 74 124 333 15 26 18 0 83 5.3 Vammaispalvelulain mukaiset palvelut Vammaispalveluilla tuetaan vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tarkoitus on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. Palvelujen kohdentuminen/palvelujen tarpeen lähtökohdat Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on vammaispalveluja haettaessa selvitettävä asiakkaan palvelujen tarve ja laadittava palvelusuunnitelma 7 arkipäivän kuluessa hakemuksen saapumisesta, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Palvelusuunnitelma on asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan välinen toimintasuunnitelma. Palvelusuunnitelma laaditaan tarvittaessa yhteistyössä moniammatillisesti muiden toimijoiden kanssa. Vammaispalvelupäätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa hakemuksesta, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. Vaikeavammaiselle henkilölle järjestetään kuljetuspalveluja saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasumista. Vammainen henkilö saa korvausta tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannuksista, jotka aiheutuvat tarpeellisista tukitoimista, erityisvaatetuksesta tai erityisravinnosta tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan asunnon muutostöitä ja asuntoon kuuluvien välttämättömien välineiden, koneiden ja laitteiden kohtuulliset kustannukset. Erityistä velvollisuutta ei ole palveluasumisen tai henkilökohtaisen avun järjestämiseen tai kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. Vammaispalvelut pyritään kohdentamaan ensisijaisesti vaikeavammaisiksi todetuille henkilöille. Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan seuraavia palveluja: Asunnon muutostyöt Siltä osin kun ne kohdistuvat vamman aiheuttamien vaikeuksien poistamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohtojen asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus-, ja sisustusmateriaalien muuttaminen tai esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat laitteet. 38 Kuljetuspalvelut Tarpeellisina kuljetuspalveluina pidetään työ- ja opiskelumatkoja sekä enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai lähikunnissa. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalveluita. Kuljetuspalveluista kunta perii maksun, joka määräytyy matkan pituuden ja julkisen liikenteen maksujen mukaan. Saattopalvelu on maksuton. Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeasti fyysisesti tai psyykkisesti vammaiselle 16 - 64-vuotiaalle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Henkilöllä on lisäksi erittäin vaikea toiminta-rajoite. Päivätoiminnalla tuetaan itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä toteutetaan enintään viitenä päivänä viikossa. Palvelu on maksutonta. Tarve arvioidaan palvelusuunnitelmassa. Tarvittaessa palveluun sisältyy kuljetus ja ateriointi, joista peritään maksu. Suurin osa päivätoiminnoista ostetaan palvelutaloilta, joissa vaikeavammainen henkilö asuu. Myös joillekin omassa kodissaan asuville vaikeavammaisille henkilöille korvataan yksilöllisen päivätoiminnan kustannuksia. Henkilökohtainen apu tai avustaja Vaikeavammaisen välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toiminnoissa, työssä ja opiskelussa siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä 1.1.2011 lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan avuntarvetta. Henkilökohtainen apu muuttui lakimuutoksella 1.9.2009 lukien subjektiiviseksi oikeudeksi siten, että kunnan on annettava vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua määrärahoista riippumatta. Määrärahasidonnaisia palveluja ovat: Sopeutumisvalmennus Vammaisen sekä hänen perheensä ja lähiyhteisön neuvonta, ohjaus ja valmennus sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. On yleensä ostopalvelua ja toissijaista esim. Kelan korvaamaan sopeutumisvalmennukseen nähden. Kuntoutusohjaus Opastetaan vammaista itseään, hänen omaisiaan tai muita läheisiään sekä vammaisten kanssa työskenteleviä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja mm. kotona, työpaikalla, koulussa ja harrastustoiminnassa. Välineet, koneet, laitteet Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, liikkumisessa, harrastus- ja vapaa-aikatoiminnassa ja kommunikaatiossa tarvittavat koneet, välineet ja laitteet. Kunta voi maksaa puolet kohtuuhintaisen välineen, koneen tai laitteen hankintakustannuksista ja vamman vaatimat muutostyöt kokonaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitaa terveystoimi. Ylimääräiset vaate- ja erityisruokakustannukset Voidaan korvata, jos vamman tai sairauden vuoksi vaatteet kuluvat keskimääräistä nopeammin tai henkilö ei voi ostaa valmisvaatteita tai niitä joudutaan korjaamaan vamman johdosta. Erityisruokavalioon voi saada korvausta esim. henkilö, jonka on noudatettava useita erityisruokavalioita tai käytettävä pitkäaikaisesti ja säännöllisesti erityisravintovalmisteita. Kelan korvaus esim. keliakiaan on ensisijainen tuki. 39 Vammaisten työtoiminta Työvalmennuskeskus Sytykkeellä on käytettävissä kolme työkuntoutuspaikkaa sosiaalihuoltolain §27 d ja e perusteella, joita voi käyttää useampi vammainen henkilö osa-aikaisesti. Moniammatillinen työryhmä palvelutarpeen ja vaikeavammaisuuden arvioinnin tukena Vammaispalvelun moniammatillinen työryhmä käsittelee niiden asiakkaiden hakemukset, jotka työntekijän näkemyksen mukaan vaativat moniammatillisen työryhmän arviota (hakijan vaikeavammaisuus suhteessa haettuun vammaispalveluun). Työryhmä antaa ehdotuksensa päätöksen tekevälle vammaispalvelun työntekijälle. Työryhmään kuuluvat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, palveluohjaaja, fysioterapeutti, palvelujohtaja ja konsultoivana lääkärinä fysiatri. Suosituksia vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saamiseksi tulee Kallion lääkäreiltä ja toimintaterapeuteilta, OYS:n lääkäreiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta, Tahkokankaan lääkäreiltä ja muilta erityistyöntekijöiltä, erilaisten kuntoutusyksikköjen lääkäreiltä ja erityistyöntekijöiltä jne. Päätöksen vammaispalvelulain mukaisesta palvelusta tekee viranhaltijana vammaispalvelun sosiaalityöntekijä ja palveluohjaaja. Päätöksestä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. Vammaispalvelut pyritään tuottamaan vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla ensisijaisesti vain vaikeavammaisille henkilöille. Ikäihmisten pienimuotoisista asunnonmuutostöistä sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi vastaa hoiva- ja asumispalvelut 5.3.1 Henkilöstö ja asiakkaat 2015 Kunta Yhteinen henkilöstö Vammaispalvelun asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 1 tulosyksikön johtaja 1 sosiaalityöntekijä 1 palveluohjaaja määräaikaisesti ajalla 1.9.2014 – 30.9.2015 40 40 100 52 118 310 5.4 Muutokset ja riskit Vammaispalveluiden muutokset/kustannukset (sisältyy talousarvioon) Nivala: Palveluasumiseen opiskelupaikkakunnalla ja lastensuojelusta siirtyviä kustannuksia n. 130.000 €. Vammaispalvelulain (vpl) mukaiset kustannukset nousevat n. 40 000 € (kuljetuspalvelut, henkilökohtainen apu).Tahkokankaalla järjestetty asumispalvelu siirtyy yksityiselle palveluntuottajalle vuoden 2015 alusta. Palvelun hinta nousee 10 % eli hinnankorotus on yhteensä 10 000 €. Palvelua ostetaan 730 hoitovuorokautta. Sievi: Lastensuojelun jälkihuollon päättymisen jälkeen kustannuksia siirtyy kehitysvammahuoltoon 64 000€. Ylivieska: Työtoimintakeskus Kipinään tarvitaan yksi ohjaaja lisää asiakasmäärän ja –tilanteen muuttumisen vuoksi, jonka kustannukset ovat 28 000 €. Riskit / kehitysvammahuolto ja vammaispalvelu Talousarviossa ei ole varauduttu mahdolliseen pitkäkestoisempaan psykiatriseen hoitoon Tahkokankaan palvelukeskuksessa. Hoidon kustannukset ovat n. 150.000 euroa/vuosi. Talousarviossa ei myöskään ole varauduttu uusiin yllättäviin asumispalvelusijoituksiin. Mikäli toimintakeskuksiin tulee uusia paljon tukea ja apua tarvitsevia asiakkaita, tämä edellyttää lisärekrytointia Yksi vaikea vammautuminen voi lisätä menoja yhteensä n. 100.000 – 130.000 euroa /v. (asumispalvelu 80.000 €/v tai henkilökohtainen apu n. 2400 €/kk, asunnon muutostyöt ka n. 15.000 €, kuljetuspalvelu n. 1000 €/kk sekä vapaa-ajan avustaja n. 500 – 720 €/kk). Talousarvioissa ei ole varauduttu Kipinän rakentamisen aikaisten väliaikaisten tilojen kustannuksiin, muuttokustannuksiin, asiakkaiden reagointiin muuttuvassa tilanteessa sekä mahdollisesti lisääntyviin kuljetuskustannuksiin. 41 6. Aikuispsykososiaaliset palvelut Terapiakeskus järjestää ja kehittää tarpeen mukaisia hoito- ja tutkimuspalveluja ylläpitääkseen ja edistääkseen alueen väestön mielenterveyttä ja vähentääkseen päihdeongelmia. Terapiakeskus tekee mielenterveyslaissa säädettyä mielenterveystyötä, siltä osin kuin se ei ole muun organisaation tehtävänä sekä sosiaalihuoltolaissa säädettyä päihdetyötä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, keskittyen niihin, joiden työ- ja toimintakyky on uhattuna. Asiakkaaksi voi hakeutua varaamalla itse ajan Terapiakeskukseen, lääkärin lähetteellä tai jonkun muun tahon ohjaamana esim. psykiatrisesta sairaalasta jatkohoitoon. 6.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait ja säädökset: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Päihdehuoltolaki (41/1986) ja -asetus (653/1986) Mielenterveyslaki (1116/1990) ja -asetus (1247/1990) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008) 6.2 Mielenterveysyksikkö Mielenterveysyksikkö on psykiatrijohtoinen psykiatrisen avoerikoissairaanhoidon avohoitoyksikkö. Yksikössä hoidetaan mm. vakavaa masennusta, psykooseja ja muita vaikeita mielenterveyshäiriöitä, kuten skitsofreniaa, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, persoonallisuushäiriötä, vaikea traumaattista häiriötä tai kaksoisdiagnoosiasiakkaita. Perheväkivallan uhrin hoito sekä tekijöiden vastuutus on osa Terapiakeskuksen hoitoja, yhdessä mm. sosiaalitoimen ja perheneuvolan kanssa. Tavoitteena on tehdä perusteellinen arvio asiakkaan hoidon tarpeesta, järjestää tarkoituksenmukainen hoito, auttaa asiakaita kuntoutumaan työelämään. Vakavammista mielenterveyshäiriöistä kärsiville tehdään hoito / kuntoutussuunnitelma ja tuetaan arjessa pärjäämistä. Mielenterveysyksikön hoitomuodot vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. Suurin osa asiakkaista käy yksilökäynneillä (yksilöterapia, supportiivinen hoitokontakti tai kotikäynti). Osalla asiakkaista tarkoituksenmukaisin hoitomuoto on pari- ja perheterapia. Usein hoitoon kuuluu asiakkaiden perheiden ja verkostojen tapaamiset tai hoitoneuvottelut. Psykiatri hoitaa asiakkaiden lääkitysarvioinnit ja tekee mm. työkyvynarviolausunnot. Psykiatriset sairaanhoitajat arvioivat hoitosuhteen aikana kokonaisvaltaisesti asiakkaan vointia ja tarvetta lääkitysarvioon. Yksikön psykologit tekevät testauksia ja työkyvynarviotutkimuksia. Palvelujen järjestämisessä noudatetaan Käypä hoito -suosituksia ja muita valtakunnallisesti lääketieteellisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Mielenterveysongelmien hoito vaatii tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esim. lastensuojelun, perheneuvolan ja aikuissosiaalityön. Teemme yhteistyötä myös seurakunnan ja kolmannen sektorin (mm. Mielikkitalo) kanssa. Jokaisessa Kallion kunnassa on Terapiakeskuksen toimipisteitä ja oma toimintakeskus. Toimintakeskustoiminta on tärkeä osa kuntoutusverkostoa, joka tukee mielenterveyskuntoutujan arjen hallintaa ja pärjäämistä avohoidossa. Asiakkaille järjestetään myös terapiaryhmiä esim. oireenhallintaryhmä psykoosin läpikäyneille, sosiodraamaryhmä, kipu ja mieli-ryhmä, itsetuntemusryhmä ja valopilkkuryhmä pitkään masennusta sairastaneille. Tuettu työtoiminta on tarkoitettu kuntoutustuella oleville, työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja pääsääntöisesti Terapiakeskuksen asiakkaille. Tuettu työtoiminta järjestetään työpaikoilla. Asiakkaat saavat työstään työosuusrahaa 3 €/ tunti ja heillä on Kallion kautta tapaturmavakuutus työsopimuksen ajan. Suurin osa yrityksistä maksaa työosuusrahan itse. Tuettuun työtoimintaan kuuluu 42 kuntoutusohjaajan palvelut. Terapiakeskuksessa on 1 kuntoutusohjaaja. Jatkossa kuntoutusohjaajan toimintaa suunnataan myös neuropsykiatriseen valmennukseen. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään mm. Lapset puheeksi - menetelmän avulla, pari- ja perhetapaamisissa ja ryhmissä. Kriisityöhön osallistuu kuusi työntekijää. Muuhun ennaltaehkäisevään työhön mielenterveysyksiköllä ei ole resursseja. Resurssit Mielenterveysyksikön työntekijät: - Psykiatriylilääkäri (koko Terapiakeskus), aikuispsykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja - Apulaisylilääkäri (psykiatri) (täytetty määräaikaisesti) - osastonhoitaja /psykiatrinen sairaanhoitaja (koko Terapiakeskus) - 2 psykologia - 11 psykiatrian sairaanhoitajaa - 1 mielenterveyshoitaja - 1 kuntoutusohjaaja - 1 psykiatrisen ryhmänohjaaja, joka tekee puolet työajasta vastaanottotyötä - 2 osa-aikaista toiminnanohjaajaa toimintakeskuksissa Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen mukaan 100 000 henkeä kohti suositellaan 55–60 mielenterveystyöntekijää. (Sosiaali- ja terveysministeriö Oppaita 2001:9). Palvelustrategian mukaisesti kehitämme pitkäaikaisasiakkaiden psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Arvioimme näiden asiakkaiden hoidon ja kuntoutumisen toteutumisen ja tehostamme yhteyttä kotihoitoon. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa huolehdimme siitä, että kaikilla pitkäaikaisasiakkailla on ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma ja riittävä hoito. Tavoitteena on tukea kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään ja luoda kotona pärjäämiselle uusia työkaluja. Nuorisopsykiatrinen yksikkö (Nuppu) Kallion nuorisopsykiatrinen yksikkö, Nuppu, on aloittanut toimintansa 1.4.2014 osana Terapiakeskuksen mielenterveyspalveluita. Nuppu vastaa koko Kallion nuorisopsykiatrisesta avohoidosta. Tavoitteena on varmistaa, että vaikeammin oireilevat nuoret saavat asianmukaisen psykiatrisen hoidon omalla kotipaikkakunnalla. Vastaanottoja on jokaisessa Kallion kunnassa. Mielenterveysyksikön Nupun työntekijät: - Ma. apulaisylilääkäri (psykiatri) (1 pv/vko) - 2 psykiatrian sairaanhoitajaa - ostopalveluna nuorisopsykiatri, psykologi ja toimintaterapeutti Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ostetaan muilta palveluntuottajilta. Mielenterveyskuntoutujia on sekä ympärivuorokautisissa että vähemmän tuetuissa asumispalveluissa. Tuen tarvetta ja kuntoutumisen etenemistä arvioidaan säännöllisesti. Mielenterveyskuntoutujille ostetaan asumispalveluja 11 yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivätoimintaa ostetaan sekä yksityisiltä palveluntuottajilta että Peruspalvelukuntayhtymä Selänteeltä. Päivätoiminnassa on yhdeksän asiakasta Sievistä, Nivalasta ja Ylivieskasta. Päätökset mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostamisesta tehdään hoito- ja hoivapalveluissa, johon asiakkaat siirretään vuoden 2015 alusta. Asumispalveluihin liittyvät asiat käsitellään työryhmässä, johon kuuluvat edustajat terapiakeskuksesta ja hoito- ja hoivapalveluista. 43 Asiakkaat ja hoitopäivät TP 2013/ TA2014 / TA 2015 Kunta Asiakkaat TP2013 Hoitovrk TP 2013 Asiakkaat TA 2014 Hoitovrk TA2014 Asiakkaat TA 2015 Hoitovrk TA 2015 Alavieska 10 1699 5 1825 5 1825 Nivala 18 6162 18 6570 17 5996 Sievi 11 3125 8 2920 11 3680 Ylivieska 18 4301 13 4432 19 6935 Kallio 57 15 287 44 15 748 52 18 436 6.3 A-klinikka A-klinikan toiminnan tavoitteena on tehdä perusteellinen arvio asiakkaan hoidon tarpeesta ja tilanteesta, järjestää tarkoituksenmukainen hoito, kuntouttaa asiakkaat työelämään ja auttaa pysymään siellä sekä vakavista päihdeongelmista kärsivien kuntoutus ja arjessa pärjäämisen tukeminen. Aklinikka palvelee alkoholi-, huume-, lääke- tai muun riippuvuuden, esim. peli- ja seksiriippuvuuden, aiheuttamissa ongelmissa. Työhön kuuluu myös kaksois- ja kolmoisdiagnoosiasiakkaat, joilla on päihdeongelman lisäksi esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea traumaattinen häiriö tai skitsofrenia. Myös päihdeongelmaisten omaisten auttaminen kuuluu A-klinikan työhön. Määrällisesti A-klinikalla hoidetaan eniten alkoholiongelmista kärsiviä asiakkaita, mutta yhä enemmän työmäärää lisäävät huumausaine- ja lääkeriippuvaiset asiakkaat. Hoitomuotoina ovat mm. keskustelukäynnit, verkostotapaamiset, kotikäynnit, korva-akupunktio, lääkkeettömät ja lääkkeelliset avokatkaisuhoidot, ryhmätoiminta (esim. A-kilta). A-klinikkatyöhön kuuluu myös päihtyneenä ajamisesta kiinni jääneiden seuranta ja ajokelpoisuuden arviointi ja työpaikkojen hoitoon ohjaukset sekä valvontarangaistuksiin yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja valvottuun koevapauteen liittyvät käynnit. Päihdeongelmien hoito vaatii tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esim. lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kanssa. Osastokatkaisuhoidot terveyskeskuksen vuodeosastoilla sekä ostopalveluina laitoskatkaisu- ja kuntoutushoidot päihdehoitolaitoksissa, esimerkiksi Oliviahovissa Nivalassa ja Järvenpään sosiaalisairaalassa. Ostopalveluina hankittaviin laitoskuntoutusjaksoihin tehdään maksusitoumus, kun moniammatillinen tiimi katsoo sen tarpeelliseksi. Laitoskuntoutuksen ehtona on, että asiakkaan katsotaan hyötyvän kuntoutuksesta ja että hoito on oikeasti kuntouttavaa, eikä säilövää. Päihdekuntoutusta voidaan pääsääntöisesti maksaa korkeintaan kolme kk/asiakas; suurin osa kuntoutusjaksoista on lyhyempiä. Asumispalveluja ei päihdekuntoutusvaroin makseta. Lääkehoitoina ovat lyhyet muutaman päivän katkaisuhoitolääkkeet sekä vuosia kestävät opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Lääkeriippuvaisten asiakkaiden reseptien uusinta ja lääkekontrolli toteutetaan A-klinikan kautta. Joidenkin asiakkaiden lääkkeet säilytetään ja jaetaan A-klinikalta. A-klinikalla käy asiakkaita myös lääkevieroituksessa. Resurssit A-klinikan työntekijät: - Päihdeasioista vastaava lääkäri 1-2 päivää viikossa - Sosiaalityöntekijä - 3 sairaanhoitajaa - Päihdetyön ohjaaja 44 Valtakunnallisten suositusten mukaan päihdehuollon työntekijöitä tulisi olla 3 työntekijää 10 000 asukasta kohti. Valtakunnallisinten suositusten mukaan Kallion alueella tulisi olla 10 päihdetyöntekijää ja tällä hetkellä on 5. 6.4 Kuntakohtainen palvelukuvaus Kaikissa Kallion kunnissa on terapiayksikkö, jossa on vastaanottotoimintaa ja oma toimintakeskus. Henkilöstöresurssit on jaettu palveluiden kysynnän mukaisiksi. Terapiayksiköiden palveluvalikoima on lähes sama jokaisessa kunnassa, yksilöpsykoterapiat sekä perhe- ja pariterapiat ovat keskittyneet pääosin Ylivieskaan. Toimintakeskuksen toiminnat vastaavat kunnan erityistarpeita. Alavieska Mielenterveysyksikkö kaksi erikoissairaanhoitajaa yhteensä 6 päivää viikossa. Nupun erikoissairaanhoitaja 1x/1-2vko tarpeen mukaan psykiatriylilääkäri 1 pv/kk Toimintakeskus toiminnanohjaaja 25 viikkotuntia, toiminnanohjaaja hoitaa myös pitkäaikaiskuntoutujia yksilökäynneillä, toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin (esim. ruuanlaittoryhmä, liikuntaryhmä) ja sosiaalinen klubitoimintaan A-klinikka Alavieskalaisia käy paljon Ylivieskan vastaanotolla erikoissairaanhoitaja ½ päivää kerran viikossa Sievi Mielenterveysyksikkö kaksi erikoissairaanhoitajaa, (20 tuntia heidän työajastaan on mitoitettu toimintakeskukseen) Nupun erikoissairaanhoitaja 1x/1vko psykiatriylilääkäri 1-2 pv/kk Toimintakeskus (Kerhotupa) toiminnanohjaaja 30 viikkotuntia 20 tuntia erikoissairaanhoitajan työaikaa viikossa joka päivä mahdollisuus ruokailuun, päivittäisten toimintojen ohjausta, toiminnallisia ryhmiä, tiivis yhteisö (10 -15 asiakasta päivittäin) A-klinikka erikoissairaanhoitaja yhden päivän viikossa Nivala Mielenterveysyksikkö ostopalvelupsykiatri n. 4 päivää kuukaudessa Ma. apulaisylilääkäri 1 pv/vko psykologi 3 erikoissairaanhoitajaa 1 mielenterveyshoitaja Nupun 2 erikoissairaanhoitajaa 1x1/vko Toimintakeskus mielenterveysyksikön työntekijät omalla vuorollaan Toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin (esim. ruuanlaittoryhmä, liikuntaryhmä) ja sosiaalinen klubitoimintaan. 45 A-klinikka lääkäri ½ päivää 2x kk 1 erikoissairaanhoitaja Ylivieska Mielenterveysyksikkö psykiatri-ylilääkäri (koko Terapiakeskus) Ma. apulaisylilääkäri 2-3 pv/vko ostopalvelupsykiatri keskimäärin 4 päivää kuukaudessa osastonhoitaja (alueena koko Terapiakeskus, tekee puolet työajasta asiakastyötä) psykologi 3 erikoissairaanhoitajaa ja 2 erikoissairaanhoitajaa, jotka ovat yhteensä 4 päivää viikossa Ylivieskassa Nupun 2 erikoissairaanhoitajaa yhteensä 4-5 pvä viikossa Ylivieskassa psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työajasta puolet on asiakastyötä pitkäaikais-asiakkaiden parissa Toimintakeskus psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työajasta puolet on psykiatristen asiakkaiden ryhmien vetämistä lähes kaikilla erikoissairaanhoitajilla ja osastonhoitajalla on ryhmien ohjausta pääasiassa terapiaryhmiä esim. oireenhallintaryhmä, terveellisten elämäntapojen ryhmä, arjenhallintaryhmä, itsetuntemusryhmä. (Mielikkitalo järjestää omissa toimitiloissaan ruokailumahdollisuuden päivittäin ja siellä on tiivis yhteisö, joka tukee sosiaalisia suhteita) A-klinikka sosiaalityöntekijä 2 erikoissairaanhoitajaa 1 päihdetyönohjaaja Lääkäri 1-2 pv/vko 46 6.5 Muutokset ja riskit Nuorisopsykiatrinen yksikkö aloitti toiminnan vuonna 2014. Toiminta on käynnistetty ja riskinä on palveluiden riittävyys. Nuorten psykiatriseen hoitoon on tärkeää panostaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos nuoria ei hoideta ajoissa ja tehokkaasti, osastohoidot pitkittyvät, nuorten tilanne kroonistuu, nuoret syrjäytyvät ja päihteiden käyttö lisääntyy. Esimerkiksi OYS:in nuorisopsykiatrian poliklinikan käyntihinnat vaihtelevat tapaamisen kestosta riippuen 185 € - 564 €/kerta. Osastohoidon kustannus on n. 500 €/päivä eli noin 17 000 - 20 000€/kk. Toimitilatarpeet Alavieskan toimintakeskuksen nykyisissä tiloissa on tilan ahtautta. Tilat ovat liian pienet kävijämäärään nähden. Tämä näkyy mm. ruuanlaittoryhmän ruokailun järjestämisessä. Ruuanlaittoryhmässä voi olla kahdeksankin ryhmäläistä ja ateriointi pienessä vanhustenkotiyhdistyksen yksiössä on ahdasta, välillä joudutaan käyttämään esim. höyläpenkkiä ruokapöytänä. Toiminnanohjaajalla ei ole omaa toimistotilaa. Hän joutuu käymään kahdenkeskiset keskustelut ulkona, koska asianmukaiset tilat puuttuvat. Psyykkisesti oireilevat asiakkaat tarvitsevat välillä kesken ryhmän paikan rauhoittumista varten, mutta nykyisissä tiloissa se ei onnistu, vaan asiakkaat, joutuvat näissä tilanteista poistumaan ryhmästä. Nykyisistä toimitiloista puuttuvat myös työntekijöiden sosiaaliset tilat. 47 7. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden tavoitteena on ehkäisevän terveydenhuollon keinoin edistää terveyttä ja vähentää sairauksien esiintymistä sekä hoitaa alueen asukkaiden perussairaanhoito ja tutkimukset. 7.1 Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki (1326/2012) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Potilasvahinkolaki (585/1986) Tartuntatautilaki (583/1986) ja asetus (786/1986) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Lääkelaki (395/1987) ja -asetus (693/1987) Laki lääketieteellisistä tutkimuksista (488/1999) ja asetus (27/1999) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) ja asetus (1506/1994) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Lisäksi noudatetaan Terveydenhoidon ja Hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. 7.2 Palvelukokonaisuudet Vastaanottopalveluiden kokonaisuudet ovat avoterveydenhuolto, avosairaanhoito, akuutti vuodeosastohoito sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. 7.2.1 Avoterveydenhuolto Palveluun kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä seulontoja koskevan asetuksen mukaisesti naisten kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjestettävät joukkotutkimukset ja kansallisen rokotusohjelman mukainen väestön rokotussuojan ylläpito. Avoterveydenhuollon toiminta painottuu määräaikaistarkastuksiin. Niiden lisäksi perustyöhön sisältyvät yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit, puhelinneuvonta, ryhmien ja opetustapahtumien pitäminen sekä verkostopalaverit ja neuvottelut. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta joka kolmas vuosi. Vuonna 2015 tarjotaan samansisältöiset palvelut kaikissa kunnissa, ainoastaan moniammatillisesti toteutettavaan perhevalmennukseen alavieskalaiset osallistuvat Ylivieskassa, koska lasta odottavia perheitä on Alavieskassa vähän. Pienten lasten äitien vertaistukiryhmiä järjestetään kuntakohtaisesti. 48 Määräaikaistarkastukset Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm terveydenhoitaja raskaana olevat ensimmäisen ikävuoden aikana ensisynnyttäjä 11, joista 2 ktk uudelleen synnyttäjä 10,joista 1 ktk 9 Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm lääkäri 2, joista 1 laaja 2+1 laaja=3 1-6 vuoden iässä 6 2 laajaa peruskoulu 1-9 lk 9 3 laajaa lukio 1 1 ammatillinen oppilaitos 1 1 tarvittaessa (terveyskyselyn pohjalta) tarvittaessa ammattikorkeakoulu Tarkastukset 2014 suosituksen mukaisesti muutoin paitsi 1.synnyttäjille ei raskauden aikaista ktk 9 terv.hoitajan, joista 1 kotikäynti 2 lääkäri, joista 1 laaja 6 terv.hoitaja 2 lääkäri 9 terv.hoitaja 3 lääkäri 1 terv.hoitaja lääkäri tytöille vain Nivalassa. Pojille yhdistettynä kutsuntatarkastukseen 1 terv.hoitaja lääkäri tytöille vain Nivalassa. Pojille yhdistettynä kutsuntatarkastukseen. tarvittaessa (ei lääkäriä Yka) Tarkastukset 2015 kuten 2014 +1 lääkärikäynti ( 8kk) kuten v 2014 kuten 2014 Lääkärikäynti tytöille myös Ylivieskassa ja Sievissä ? lääkärikäynti myös tytöille Ylivieskassa? lääkäri tarvittaessa? Perhesuunnitteluneuvola vastaa ehkäisyn aloituspalvelusta, tarvittavista kontrolleista sekä puhelinym. terveysneuvonnasta terveyskeskusten perhesuunnitteluneuvolassa tai opiskeluterveydenhuollossa. Lakisääteiset sikiöseulat ostetaan kaikille raskaana oleville Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta. Seulonta-asetuksen mukaiset naisten kohdun kaulaosan syöpäseulonnat tarjotaan suositusten mukaisesti 7 ikäluokalle, 30–60 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Matkailijoiden ja muiden aikuisten tehosterokotukset, influenssarokotukset riskiryhmille ja yli 65 vuotiaille. Avoterveydenhuollon kohderyhmä Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja alueen oppilaitoksissa opiskelevat ulkokuntalaiset opiskelijat. Perinteisen neuvolatyön lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. Avoterveydenhuollon asiakasmäärät Avoterveydenhuollon asiakasmääriin ei lähivuosina ole odotettavissa kovin suuria muutoksia, vaikka syntyvyys alueella on korkea, tosin alle kouluikäisten määrä on kasvanut vain Ylivieskassa, muissa kunnissa lasten määrä on laskenut. Vuonna 2014 syntyvien ennuste on Alavieskassa 38, Nivalassa 153, Sievissä 82 ja Ylivieskassa 246, yhteensä 519. 49 Neuvolaikäisten määrä 31.12.2013 ja ennuste vuosi/ikäl. 0 1 2 3 4 5 6 0-6 v yht. 2013 533 539 536 553 540 550 516 3767 2014 519 533 539 536 553 540 550 3770 2015 531 532 532 536 532 533 536 3732 2020 524 529 535 541 541 542 546 3758 2025 510 516 520 530 531 539 545 3691 2030 508 506 510 516 522 524 532 3618 2035 513 511 512 515 516 519 524 3610 2040 524 522 521 526 527 522 527 3669 Kouluterveydenhuollossa oli keväällä 2014 oppilaita alakoulussa yhteensä noin 3005 (-7) (Aka 219 (-12), N 1034 (+27), S 544 (-9), Yka 1208 (-13) ja yläkoulussa 1414 (+6)( A 111, N 463, S 281, Y 559) Avoterveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilöstön määrä Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan oppilaitoksissa, muut terveyskeskuksissa. Toimipisteet ovat avoinna ma - to 8 – 16:00 ja perjantaisin 8 - 14:15. Toimet/virat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio yht terveydenhoitajat lääkäri 1.74 9.6 5 12 28.4 0.15 0.65 0.35 0.75 1.9 terveyskeskusavustaja 0 1.0 (työssä 60 %) 0 1 1.60 perhepalveluohjaaja 0.5 1 1 1 3.5 Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi äitiysneuvola terveydenhoitaja lääkäri 76 raskaana olevaa 600 raskaana olevaa lastenneuvola 340/ 0 - 6v kouluterveydenhuolto 600 2 400 /0 - 6v 2100 opiskeluterveydenhuolto toinen aste 600 - 800 korkea aste (800 - 1000) 3000 (2500 – 3000) Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v. 2014 asiakasmääriin Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perhesuunnittelu Suositusten mukaan yht. Kalliossa v 2014 Alavieska th/lääkäri Nivala th/lääkäri Sievi th/lääkäri Ylivieska th/lääkäri Kallio yht. th/lääkäri 0.5 /0.06 0.74/0.11 0.56/0.16 0 0.03/0.02 1,83 /0.35 1.74 /0.15 2/0.26 3,71 /0.53 2,52 /0.72 1.17/0.31 0.4/0.1 9.8/1.92 9.6/0.65 1.08 /0.14 1,92/0.27 1.39/0.4 0.16/0.04 0.05/ 0.05 4,6/0.9 5/0.35 3,24/0.41 4.72 /0.67 2.95/0.84 2.15 /0.64 0.5/ 0.1 13,56 /2.66 12/0.75 6,82 /0.87 11,09/1,58 7,42 /2.12 3.48 /0.99 0.98/0.27 29,79/5.83 28.4/1.9 Suosituksen mukaisissa henkilöstöresursseissa ei ole huomioitu työaikaa, joka käytetään vastaavien hoitajien esimiestehtäviin eikä terveydenhoitajien aikuisvastaanottoon pitämiseen mm. seulonnat ja rokotukset) EHA- ja Emu-oppilaiden määrää ei ole myöskään huomioitu kouluterveydenhuollon resursseissa. 50 7.2.2 Avosairaanhoito Avosairaanhoito on lääkäreiden ja hoitajien toteuttamaa sairaanhoitoa, neuvontaa ja ohjausta. Avosairaanhoidossa seurataan, edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä ja toteutetaan näyttöön perustuvaa sairauksien hoitoa. Potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Kunnittain annettavissa palveluissa huomioidaan niiden riittävä saatavuus ja laatu. Palveluja toteutetaan hyödyntäen osaavaa henkilöstöä, eri ammattiryhmien muodostamaa asiantuntijaosaamista ja kohtuullista ajankäyttöä palvelun saamisessa. Terveydenhuoltolain myötä asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta, jossa häntä hoidetaan. Hoidon tarvetta arvioimalla selvitetään, tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon tarpeen arviointi sisältää mm. neuvontapalvelut kuten puhelinneuvonnan. Puhelinneuvonnalla monipuolistetaan terveydenhuollon palveluja ja vahvistetaan asiakkaiden itsehoitoisuutta. Puhelinneuvonta parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja lisää niiden nopeutta sekä tehokkuutta asiakaspalvelussa. Puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarve palveluihin pääsemiseksi määriteltyjen kriteerien pohjalta. E-resepti otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Hoitohenkilöstön tekemä reseptinuusintaa edeltävä esityö on muutettu aikaisempaa sairaanhoitaja painotteisemmaksi. Avosairaanhoidon kohderyhmä Avosairaanhoidon kohderyhmänä on koko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asuva väestö sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset. Lääkäripalvelut Vastaanottotoimintaa on jokaisen Kallion kunnan terveyskeskuksessa virka-aikana. Päivystysvastaanottoa toteutetaan Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksessa virka-aikana. Lääkärityövoiman jakamisen kehittäminen ja yhteisen toimintamallien luomisen tarve nähdään tarpeellisena. Oma erikoissairaanhoidon vastaanotot on järjestetty Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa, ks. erikoissairaanhoitopalvelut. Konsultoivia erikoislääkäreitä ovat geriatri, keuhkolääkäri, ortopedi ja radiologi. Hoitajapalvelut Vuoden 2014 aikana on edelleen kehitetty puhelinneuvonnan mallia ja sen toteuttamistapaa näyttöön perustuvaan hoitotyöhön pohjaten. Takaisinsoittoautomaatti on parantanut asiakkaan välitöntä yhteydensaantia. Etenkin Ylivieskan terveyskeskuksessa hoidon tarpeen arviointi on tehostanut vastaanoton toimintaa. Hoitajavastaanotot toimivat kaikissa kunnissa hoidon tarpeeseen suhteutettuna. Kansantautihoitajien vastaanotot, astma-, diabetes-, sydänvastaanotot, ovat kaikissa kunnissa. Depressiohoitajan, muistihoitajan ja reumahoitajan vastaanotot ovat Nivalassa ja Ylivieskassa. Päivystävien sairaanhoitajien ja poliklinikkasairaanhoitajien vastaanottoja on kaikissa kunnissa. Diabeteshoitajalla, sydänhoitajalla sekä päivystävällä sairaanhoitajalla Nivalan terveyskeskuksessa on rajattu lääkkeiden määräämisoikeus. Ylivieskassa sydänhoitaja on aloittanut lääkkeenmääräämiskoulutuksen. Vuoden 2013 aikana aloitetut syöpäsairaanhoitajien vastaanotot Nivalan ja Ylivieskan vastaanotoilla ovat saaneet runsaasti positiivista palautetta. Näiden toiminta pyritään turvaamaan myös jatkossa. Ravitsemussairaanhoitajan vastaanotto Nivalan terveyskeskuksessa on myös löytänyt oman asiakaskuntansa. Ravitsemushoitaja tekee tiivistä yhteistyötä mm. ravitsemusterapeutin kanssa. Nämä tehtävät on toteutettu olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Koska Nivalan molemmat työntekijät ovat 51 päivystäviä sairaanhoitajia, muutos on vähentänyt päivystävän sairaanhoitajan työhön käytettävää työpanosta. Ylivieskassa muutos on vähentänyt poliklinikkasairaanhoitajan ja sydänhoitajan tehtävään käytettyä työaikaa, koska työntekijä on tehnyt kyseisiä työtehtäviä. Kotisairaalatoiminta Kotisairaalatoiminnan kehittäminen ja tehostaminen jatkuu edelleen. Toimintaa koordinoimaan on irrotettu työntekijä. Kotisairaalan asiakkaaksi tullaan lääkärin määräyksestä. Kotisairaalatoimintaa toteutetaan vuodeosastojen, palveluasumisen, vastaanottojen ja kotihoidon yhteistoimintana. Kotisairaalan avulla voidaan luoda joustava hoito- ja palveluketju, joka palvelee sekä asiakasta että organisaatiota. Saumaton hoito- ja palveluketjun laatu ja palveluiden saatavuus voidaan turvata moniammatillisella yhteistyöllä sekä tiedollisesti ja taidollisesti hyvällä ja tarkoituksenmukaisella henkilöstöllä. Tärkeää on muodostaa toimiva yhteistyöverkosto. Avosairaanhoidon henkilövoimavarat Lääkäri Osastonhoitaja Sairaanhoitaja Päivystävä sairaanhoitaja Sairaanhoitaja sissi Terveyskeskusavustaja Terveyskeskusavustaja sissi Astmahoitaja Uniapneahoitaja Diabeteshoitaja Sydänhoitaja Muistihoitaja Reumahoitaja Depressiohoitaja Yhteensä kaikki Alavieska 1,35 1 1 0,26 Nivala 4,5 1 3 2 1 5 1 0,9 Sievi 2,15 1 1 1 0,5 1 22,9 0,66 1 1 1 0,34 Ylivieska 5,9 1 2 5 1 4 1 0,66 Yhteinen 1 0,5 0,34 3,95 6,15 1 2 1 1 1,5 27,06 1,5 Kallio 13,9 3 6 9 2 11 2 2,16 0,5 3 3 2 1,5 2,5 61,56 7.2.3 Laboratoriopalvelut Laboratorion tulosyksikön toiminta mahdollistaa potilaan tutkimuksen ja hoidon seurannan sekä tukee ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Laboratoriopalveluja käyttävät Kallion tulosyksiköt, keskus- ja aluesairaalat, yksityiset lääkäriasemat ja hoitolaitokset sekä kuntalaiset. Palvelukokonaisuuden sisältö Laboratorion tulosyksikkö tuottaa Kallion alueen laboratoriopalvelut. Oman tuotannon osuus on noin 80 % tutkimusten kokonaismäärästä ja 20 % hankitaan ostopalveluna muista laboratorioista, pääasiassa Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymä NordLabin Kokkolan, Oulun ja Oulaisten yksiköistä. Oma tutkimusvalikoima muodostuu päivystysluonteisista tutkimuksista sekä rasva-arvotutkimuksista. Itse tuotetut tutkimukset valmistuvat pääosin samana päivänä. Muualle lähetetyistä tutkimuksista vastaukset saadaan etupäässä sähköisesti heti tulosten valmistumisen jälkeen noin 1-14 päivän kuluttua. Tutkimuksia myydään yksityisille lääkäriasemille ja yksityisille henkilöille omakustannushintaan. Palvelun kohderyhmä Palveluja saavat kaikki Kallion kuntien asukkaat ja tarvittaessa ulkopaikkakuntalaiset joko maksusitoumuksella, itse maksaen tai päivystystapauksissa Kallion lääkärin/hoitajan lähetteellä. 52 Asiakas/ tutkimusmäärät Taulukossa on esitetty tutkimus- ja asiakasmäärien muutos vuodesta 2008 alkaen ja arvio vuosille 2014 ja 2015. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 Asiakaskäynnit 88 203 88 961 90 303 93 623 94 510 muutos ed. muutos ed. +1 % +1.5 % +3.7 % +1 % Tutkimukset 292 550 295 010 305 440 311 457 318 005 2013 96 285 +1.9 % 333 507 +4.9 % 2014 (arvio) 99 615 +3.5 % 343 314 +2.9 % 2015 (arvio) 100 610 +1 % 346 747 +1 % 2008 - 2013 +9.2 % +1 % +3.5 % +2 % +2.1 % +14 % Palveluun pääsy Tutkimuksiin pääsee Kallion yksiköiden, keskus- ja aluesairaaloiden sekä yksityisten lääkäriasemien ja hoitolaitosten antamilla lääkärin/hoitajan kirjoittamilla tutkimuslähetteillä. Myös ulkopaikkakuntalaisilla on mahdollisuus päästä tutkimuksiin esim. maksusitoumuksella. Toimintayksiköt kunnittain Näytteenottotoimintaa on kuntayhtymän jokaisessa kunnassa. Näytteiden analysointi on keskitetty Nivalan ja Ylivieskan laboratorioihin. Alavieskan ja Sievin laboratorioissa tehdään vain kiireellisiä päivystys- ja perustutkimuksia (pikatestit) sekä potilaan vieressä tapahtuvia tutkimuksia, joita ei voida lähettää muualle. Alavieskassa näytteenotto toimii 2.5 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja laboratoriohoitaja on paikalla 3.5 tuntia. Laboratorio on suljettu perjantaisin. Sievissä näytteenotto toimii 6 tuntia maanantaina ja tiistaina ja 3 tuntia muina päivinä. Laboratoriohoitaja on paikalla maanantaina, tiistaina ja perjantaina koko päivän ja keskiviikkona ja torstaina 4.5 tuntia (klo 7.00 - 11.30). Asiakas voi varata ajan laboratorioon. Nivalassa näytteenotto toimii 5 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin. Laboratorio analysoi Nivalan terveyskeskuksen peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian, ottaa sydänfilmit sekä tekee spirometriatutkimuksia ja rasitus-ekg:tä. Asiakas voi varata ajan laboratorioon. Ylivieskassa näytteenotto toimii 6 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja 4 tuntia perjantaisin. Laboratorio analysoi Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian ja virtsaviljelyjen jatkotutkimukset osittain sekä ottaa sydänfilmit ja tekee spirometriatutkimuksia. Alavieskan hoitaja on iltapäivät ja perjantait Ylivieskan toimipisteessä. Sievin hoitaja on keskiviikkona ja torstaina iltapäivät Ylivieskan toimipisteessä. Asiakas voi varata ajan laboratorioon. Näytteenottoajat perustuvat tarpeeseen ja asiakasmääriin ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Näytteiden analysoinnin toteutukseen vaikuttavat tutkimusten luonne ja analysointitapa sekä yksikön nykyinen laitekanta. Yksikön kokonaistyöajasta kuluu näytteenottoon ja muihin potilaan vieressä tehtäviin tutkimuksiin sekä näytteiden esikäsittely-, pakkaus- ja postitustehtäviin noin 60 %. 53 Henkilöstö laboratoriohoitaja Alavieska Nivala Sievi Ylivieska yhteinen Kallio yht. sairaanhoitaja terveyskeskusavustaja osastonhoitaja 1 3 1 4 8 1 1 1 1 1 Henkilöstöä laboratoriossa on yllä olevan taulukon mukaisesti. Ammattitaitoisista sijaisista on alueella pulaa. Täydennyskoulutusvelvoite ei yksikössä täyty henkilöstövajeen vuoksi. Yksikön sisäisiin suunnittelu-, kehittämis- ja osastopalavereihin ei ole riittävästi aikaa käytettävissä, koska asiakaspalvelutoimintaa ei ole mahdollista rajoittaa henkilöstövajeen aikana. Palvelun kustannukset Kallion laboratoriopalvelut on tuotteistettu vuonna 2013 ja uudet tutkimushinnat on otettu käyttöön vuonna 2014. Maisema -raportin mukaan laboratoriotutkimusten määrä asukasta kohden on Kalliossa korkea, mutta yksikköhinta on matala vertailukuntiin nähden. Oman tutkimustoiminnan lisäksi laboratorioyksikkö ottaa erikoissairaanhoidon näytteitä keskus- ja aluesairaaloiden lähetteillä Kallion asukkailta. Näytteet lähetetään analysoitavaksi ko. sairaaloiden laboratorioihin. Tämä työ tilastoidaan näytteenottona ja lähetyksenä. 7.2.4 Röntgenpalvelut Röntgen tuottaa monipuoliset ja laadukkaat kuvantamispalvelut vastaanottopalveluiden, suun terveydenhuollon, työterveyshuollon, vuodeosastojen ja yksityisten lääkäriasemien potilaille. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Terveydenhuoltoa koskevat lait 27.3.1991/592 Säteilylaki 20.12.1991/1512 Säteilyasetus 10.5.2000/423 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä 21.12.2006/1339 Valtioneuvoston asetus seulonnoista (voimaan 1.1.2007) Säteilyturvakeskuksen ohjeet Palvelukokonaisuuden sisältö Yksiköt Kallion röntgeniin kuuluu kaksi röntgenyksikköä, jotka toimivat Nivalassa ja Ylivieskassa virka-aikana. Röntgenhoitajat vastaavat yksikön asiakaspalvelusta ja ajanvarauksista sekä tekevät radiologisia tutkimuksia. Muuta henkilökuntaa ei ole. Nivalan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia. Nivalassa käy konsultoiva radiologi tekemässä ultraääniä 2-3 kertaa kuukaudessa. Nivalan röntgenhoitajat hoitavat myös diabetes- ja hoitotarvikejakelua viikoittain. Ylivieskan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia. Ylivieskassa kuvataan myös Kallion kuntien mammografiaseulonnat. Ylivieskassa käy kolme konsultoivaa radiologia tekemässä ultraääniä ja luokittelemassa kuvatut seulontamammografiat sekä tekemässä tarvittavat lisätutkimukset. Yksi Ylivieskan röntgenhoitajista (sonograaferi) tekee ultraäänitutkimuksia päivittäin. 54 Röntgenpalvelujen tuottaminen Röntgen tuottaa palveluja Kallion alueen asukkaille. Potilaat tulevat tutkittaviksi Kallion terveyskeskusten päivystyksistä, vastaanotoilta, vuodeosastoilta, hammaslääkäreiden vastaanotoilta ja työterveyshuollosta. Palvelua myydään myös yksityisille lääkäriasemille ja työterveyshuolloille. Alue-, keskus- ja yliopistosairaalat lähettävät Kallion kuntien potilaita tutkimuksiin oman terveyskeskuksen röntgeniin. Tutkimusmäärät Radiologiset tutkimusmäärät ovat pysyneet vuosittain samoina. Röntgeneissä tehdään noin 15 000 tutkimusta vuodessa. Näistä 30 % tehdään Nivalassa ja 70 % Ylivieskassa. Ultraäänitutkimuksia tehdään noin 2800 vuodessa. Näistä 26 % tehdään Nivalassa ja 74 % Ylivieskassa. Sonograaferi tekee noin 40 % koko ultraäänitutkimusmäärästä ja 54 % Ylivieskassa tehdyistä ultraäänistä. Natiivitutkimuksia on yli 12 600, joista mammografioita on noin 2500 vuosittain. Toiminta Radiologisia tutkimuksia tehdään vain lääkärin lähetteen perusteella. Seulontamammografiaan ei tarvita lääkärin lähetettä, vaan kutsu lähetetään kaikille 50 – 69–vuotiaille naisille kahden vuoden välein. Vuonna 1947 syntyneet ja sitä nuoremmat naiset kutsutaan 69-vuotiaiksi asti. Vuonna 2015 kutsuttavia ikäryhmiä on 11 kpl (v.1947 -1965). Röntgenin henkilökunta Nivalan röntgenissä on kaksi röntgenhoitajaa ja yksi konsultoiva radiologi. Radiologin palveluja on saatavana noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ylivieskan röntgenissä on osastonhoitaja, kolme röntgenhoitajaa, joista yksi on sonograaferi ja kolme konsultoivaa radiologia. Radiologin palveluja on saatavana noin neljä kertaa kuukaudessa. 7.2.5 Akuutti- ja lyhytaikaishoito Vuodeosastohoito on ympärivuorokautista äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä saattohoitoa. Vuodeosastohoito on osa ikäihmisten palveluprosessia. Vuodeosastoille hoitoon ottamisesta ja kotiuttamisesta päättää lääkäri. Keskeistä potilaiden hoidossa on parhaan ajan tasaisen tiedon huolellinen arviointi ja harkittu käyttö, kuntoutumista edistävä hoitotyö, sekundääri preventio ja terveyden edistäminen. Hoitotyön suunnitelma laaditaan kaikille potilaille 24 tunnin kuluessa osastolle tulosta. Hoitoarviointia tehdään ja kirjataan työvuorokohtaisesti. Vuodeosastojen 2 ja 4 osastonhoitajat ovat vastanneet syksystä 2014 lähtien osastojensa lisäksi myös hoivaosastojen palveluesimiesten tehtävistä. Vuodeosastojen henkilökunta suorittavat iltaisin, öisin ja viikonloppuisin myös avosairaanhoidollisia toimenpiteitä sekä huolehtivat tarvittaessa hoivaosastojen sairaanhoidollisista tehtävistä. Vuodeosastot osallistuvat yhtenä toimijana kotisairaalatoimintaan. Vuodeosastojen asiakasmäärät tavoite 2015 Osasto Vuodeosasto 2, Ylivieska Vuodeosasto 3, Ylivieska Vuodeosasto 4, Nivala Yhteensä Hoitopäivät Paikkoja 9 650 26 10 103 28 9 711 26 29 464 80 55 Vuodeosastojen henkilöstö Vuodeosasto Os 2 Ylivieska Os 3 Ylivieska Os 4 Nivala yhteensä Paikat 26 28 26 80 Mitoitus 0,69 0,71 0,69 0,70 Lääkäri 1 1 1 3 Osh Aposh Sh 1 11 1 1 10 1 11 3 1 32 Ph 7 9 7 23 Yht. 18 20 18 55 Varahenkilö 4 4 4 12 Vuodeosastojen henkilöstön osaamisesta huolehditaan jatkuvalla sisäisellä ja ulkopuolisella koulutuksella. Osaamisen painopistealueena on hoitotyön rakenteinen kirjaaminen, erityisesti potilaan vieressä ja yhteistyössä hänen kanssaan tapahtuva kirjaaminen sekä raportoinnin kehittäminen. Toiminnallisena tavoitteena on vuodeosastojen keskinäinen sekä vuodeosastojen ja muiden ympärivuorokautisten palveluyksiköiden hoitohenkilökuntien osaamisen hyödyntäminen ja yhteiskäyttö. 56 7.3 Muutokset ja riskit Avoterveydenhuolto Riskinä on asetuksen mukaisten palvelujen tuottaminen nykyisillä henkilöstöresursseilla, jos esitetyt tehtäväsiirrot esim. isyyden tunnustaminen neuvolassa toteutuu. Lääkäreiden työpanosta tulisi lisätä (mm. 8 kk lapset) ja terveydenhoitajien poistumat sijaistaa, jotta asetuksen velvoite määräaikaistarkastusten osalta täyttyisi. Suurin talousarvioon sisällytetty muutos on laboratoriopalveluissa (10 250 euroa), joka johtuu raskaana olevien naisten kansallisten seulontakäytäntöjen muutoksesta. Avosairaanhoito Terveydenhuoltolain mukainen mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa laajeni 1.1.2014 alkaen. Perusterveydenhuollon palvelut on mahdollista valita koko maan terveysasemista. Terveydenhuollon kiireetön palvelu muodostuu hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta mukaan lukien ennaltaehkäisevät toimet. Asiakkaita voi siirtyä muista kunnista myös Kallion avosairaanhoidonalueelle. Tämän myötä muista kunnista siirtyneiden asiakkaiden määrä on kuitenkin ollut varsin maltillista ja kaikki hoitoa tarvitsevat on pystytty hoitamaan. Avosairaanhoidon ja etenkin päivystyspalveluiden riskinä on työn sisällön muuttuminen entistä enemmän puhelin- ja vastaanottopainotteisemmaksi. Tämä voi johtaa osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan hakeutumiseen muihin tehtäviin. Lisäksi väestön kasvu aiheuttaa painetta henkilöstöresurssin lisäämiseen. Talousarvioon on sisällytetty vuonna 2014 puuttuvat 1,5 lääkärin virkaa. Kallion alueelle tarvittaisiin 4 uutta lääkärin virkaa, jotta virkapohja olisi suositusten mukaisella tasolla. Tarvetta lääkäriresurssin lisäykselle on useissa eri toiminnoissa mm. ikäihmisten palveluissa, lastenneuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Lääkärin virkojen täyttöastetta on saatu parannettua viimeisten vuosien aikana ja nyt on tarkoituksenmukaista lisätä virkoja, koska virkoihin on mahdollista saada tekijöitä. Lääkäreiden lisävirat eivät ole talousarviossa. Terveyden edistämisen koordinaattori olisi tarpeen Kallion alueella, tätä ei ole huomioitu talousarviossa. Alavieskan terveysasemalla välinehuoltoon tulevat muutokset eivät ole sisällytettynä talousarvioon. Laboratorion asiakaskäynti- ja tutkimusmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Henkilöstön määrä on pysynyt samana ja ammattitaitoisista sijaisista on pulaa. Laitekantaa on uusittu ja sen myötä laitekapasiteetti on parantunut. Laboratoriopalvelujen saanti voidaan turvata ajanmukaisella analysointilaitteistolla sekä nykyisen henkilöstömäärän varmistamisella myös poistumien aikana. Röntgenissä henkilöstön ikääntymisen myötä vaihtuvuus tulee aiheuttamaan haastetta tulevina vuosina. Vuodeosastot Vuodeosastot toimivat osana ikäihmisten palveluiden prosessia, mikä tiivistää entisestään yhteistyötä vastaanottopalveluiden ja hoito- ja hoivapalveluiden tulosalueiden välillä. Vuodeosastojen osastonhoitajat (osastot 2 ja 4) huolehtivat oman vuodeosaston esimiestyön lisäksi hoivaosastojen esimiestehtävistä ja vuodeosasto kolmen osastonhoitaja avosairaanhoidon palvelupäällikön tehtävistä. Akuutti vuodeosastotoiminnan kannalta on riski, jos vuodeosastoja kuormittavat jatkohoitopaikkoihin ympärivuorokautiseen palveluasumiseen odottavat asiakkaat. Ikäihmisten palveluprosessin kehittämisellä pyritään minimoimaan riskiä. 57 8. Kuntoutus Kallio tuottaa omana kuntoutustoimintana kansanterveyslain mukaisia fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalveluja sekä terveyssosiaalityön ja psykologin palvelua. Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti ylläpitää ja edistää kuntalaisten toimintakykyä. Kuntoutustoimintaan kuuluu myös apuvälinetoiminta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen siihen oikeutetuille. Kuntoutuspalveluiden piiriin tullaan lähetteellä. Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait: - Terveydenhuoltolaki (1326/2010) - Kansanterveyslaki (66/1972) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) - Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) - Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) - Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) - Potilasvahinkolaki (585/1986) 8.1 Fysioterapiayksikkö Fysioterapiayksikkö tuottaa fysioterapia- ja apuvälinelainaamopalveluita sekä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. 8.1.1 Fysioterapia Fysioterapiassa hoidetaan kirurgisia sekä TULES- ja neurologisia asiakkaita yksilö- ja ryhmäkäynneillä. Ryhmätoimintaa järjestetään mm. harjoitusterapiana, joihin asiakkaille laaditaan säännöllisesti arvioitava tavoitteellinen yksilöllinen ohjelma. Lisäksi on neurologisia, ikäset-, lasten-, sekä tasapaino- ja tuolijumpparyhmiä vuodeosastopotilaille. Asiakkaita hoidetaan lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä omana toimintana, tarvittaessa käytetään ostopalveluita. Tarpeen mukaan järjestetään ennaltaehkäiseviä terveysneuvontaryhmiä ja terveysneuvontaa annetaan yksilökäynneillä. Palvelun kohderyhmä Fysioterapia järjestetään oikea-aikaisesti asiakkaan fysioterapiatarpeeseen vastaten Kallion alueen asukkaille. Asiakasmäärät vuonna 2015 Fysioterapian asiakasmäärä on arviolta 1800 avokäynneissä. Ryhmätoiminta jatkuu aktiivisesti vuodessa n. 600 eri ryhmää, joissa kävijöitä n. 5300. Vuodeosastokäyntejä on n. 4200. Palveluun pääsyn kriteerit, myöntämisen määräajat Palveluun pääsyn kriteerit on laadittu ja lähete tulee olla fysioterapian tarpeesta. Terapiaan pääsee lakisääteisessä ajassa, kiireelliset terapiat aloitetaan viiveettä viikon sisällä avopuolella ja vuodeosastolla viivytyksettä. Toimintayksiköt kunnittain Nivalassa ja Ylivieskassa olevat toimipisteet palvelevat koko Kallion alueen asukkaita. Oman kotikunnan maksusitoumuksella palvelua saavat myös sijoitetut lapset, nuoret sekä opiskelijat. 58 Fysioterapia yksiköt ovat avoinna: - Nivalassa ma - to klo 7 - 16 ja pe 7 - 14.15 - Ylivieskassa ma - to klo 7.30 - 16 ja pe 8 - 14.15 Henkilöstön määrä Henkilöstöön kuuluu 6,5 fysioterapeuttia, joista 4,5 Ylivieskassa ja 2 Nivalassa. Ylivieskassa on 1 vakanssi fysioterapian osastonhoitajalle ja lääkinnällisten kuntoutuksen päätösten käsittely. Nivalassa toinen fysioterapeutti käsittelee lääkinnälliset kuntoutuspäätökset. Kuntohoitajia on 3, joista 2 Ylivieskan vuodeosastoilla ja 1 Nivalan vuodeosastoilla. Palvelun tiedot Taulukko 1: Tiedot v. 2013 Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut Yhteensä Fysioterapia Käynnit avokäynnit ja vuodeosasto sis.ryhmät 1022 5244 1651 6152 11 14080 Asiakkaat Apuväline käynnit/ luovutukset Asiakkaat 228 1088 504 1360 10 3190 204 899 318 1018 10 2449 131 589 200 643 10 1573 Lääk. kuntoutus päätökset terapiaasiakkaat 17 66 19 46 148 Apuvälineet 28 146 58 197 429 Taulukko 2: Ennuste vuoden 2015 asiakasmääristä Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut Yhteensä Fysioterapia käynnit Avoyksilökäynti ja vuodeosasto sis.ryhmät 950 5600 1800 6500 15 14865 Asiakkaat Avokäynnit Apuväline käynnit/ luovutukset Asiakkaat 220 1200 500 1400 10 3330 200 900 300 1000 10 2410 130 600 200 640 10 1580 Lääk. kuntoutus päätökset terapiaasiakkaat 10 90 20 60 180 Apuvälineet 40 100 60 160 360 Taulukossa 2 on ryhmäkävijöiden lukumäärä mukana. Ennuste pohjautuu v. 2014 ½ -vuotis toteutumaan ja v. 2013 tilinpäätöksen tietoihin. 8.1.2 Apuvälinetoiminta Apuvälinelainaamossa on liikkumisen, hygienian- ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä, joilla kotona selviytyminen helpottuu. Lainauksia ja palautuksia on ollut v. 2013 yht. 4518 ja asiakkaita 2052. Lainaamotoiminta noussut v. 2013 aikana yli 7 %. Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaat saavat apuvälineet Nivalan tai Ylivieskan lainaamosta. Palveluun pääsyn kriteerit Asiakas saa apuvälineen käyttöönsä apuvälinetarpeen arvioinnin perusteella. Välineet hankitaan lainaamoon Oys:n hankintarenkaan päätösten mukaisesti. 59 Toimintayksiköt kunnittain Apuvälinelainaamot palvelevat arkipäivisin - Nivalassa klo 11 - 12 - Ylivieskassa ma klo 10 - 11 ja ti, to ja pe klo 12.30 - 13.30 Henkilöstön määrä Fysioterapiahenkilöstö 0.5 hoitaa lainaamotoiminnan myös aukioloajan ulkopuolisen muun lainaustoiminnan esim. sairaaloiden, muiden toimintayksiköiden tai kiireelliset pyynnöt sekä lainausten yksilölliset sovitukset, seurannat ja hankinnat. 8.1.3 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisellä kuntoutuksella parannetaan ja ylläpidetään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistetään ja tuketaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Palvelu on lakisääteinen, mutta peruspalvelukuntayhtymän resurseista ja määrärahoista riippuvainen. Palveluseteli on vaihtoehtona terapioissa lääkinnälliseen kuntoutukseen aikuisväestölle. Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevat saavat palvelua. Palveluun pääsyn kriteerit, myöntämisen määräajat Kalliolle on apuvälinepäätöksissä tukena etupäässä laaja PPSHP:n kriteeristö. Päätös on aina yksilöllinen. Käsittelyajat ovat hoitotakuun mukaisia. Toimintayksiköt kunnittain tai kuntaan kohdistettu resurssi, aukioloajat Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 3 - 4 viikon välein. Työryhmän työntekijät käsittelevät selkeät asiat. Ylivieskassa on lääkinnällisen kuntoutuksen laitoskuntoutuspaikka etupäässä sellaisille vaikeavammaisille, joille ei kuulu KELA:n kuntoutus ja henkilöille, joilla kotona selviytymisessä on vaikeuksia ja jotka ovat oikeutettuja lääkinnälliseen kuntoutukseen. Henkilöstön määrä Moniammatillinen työryhmä käsittelee suositukset ja tekee päätökset oikeudenmukaisesti koko Kallion alueen väestölle. Työryhmään kuuluvat vastuulääkäri, sosiaalityöntekijä, Ylivieskan ja Nivalan fysioterapeutit sekä hoitohenkilöstön edustaja os. 2. 8.2 Erityistyöntekijöiden yksikkö 8.2.1 Puheterapia Puheterapia on puheen, kielen ja kommunikaation sekä nielemisen ja äänen tutkimista, kuntoutusta ja ohjausta. Puheterapeutteja on neljä. Palvelu tuotetaan lähipalveluna kaikissa Kallion kunnassa tarpeen mukaan. Tällä hetkellä resurssi on jaettu seuraavasti: Alavieska 1pv/vko, Nivala 6pv/vko, Sievi 3pv/vko ja Ylivieska 10pv/vko. 60 Puheterapialle määritellyt kriteerit v. 2015: - Alle kouluikäiset lapset, joilla on puheen- tai kielenkehityksen viivästymä tai poikkeava kielen kehitys, saavat arvion ja tarvittaessa ohjaus- ja terapiakäyntejä jaksotetusti. - Alle kouluikäiset lapset, joilla on äännevirhe, saavat yksittäisiä ohjauskäyntejä tai lyhyitä terapiajaksoja. Esikouluikäisille on järjestetty R-harjoitusryhmä. - Työikäiset asiakkaat, joilla on äänenkäytön ongelma, saavat arvon ja tarvittaessa lyhyen terapiajakson. - Aikuisneurologiset asiakkaat saavat arvion ja tarvittaessa lyhyen terapiajakson - Kouluikäiset, joilla on kuulovamma, sokellusta, änkytystä tai ääniongelmia, saavat tarvittaessa lyhyen terapiajakson. Kouluikäisten lasten äännevirheitä ei pystytä resurssipulan vuoksi hoitamaan. 8.2.2 Toimintaterapia Kalliossa on kolme toimintaterapeuttia. Tällä henkilöstöresurssilla vastataan koko Kallion alueen väestöpohjan lakisääteiseen, terveyskeskuksen kautta järjestettävään ja lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaan toimintaterapiatarpeeseen. Palvelujen piiriin tullaan lähetteellä. Toimintaterapia tuotetaan tarpeen mukaan lähipalveluna kaikkien Kallion kuntien alueella. Säännölliset vastaanotot ovat viikoittain Ylivieskan, Nivalan ja Sievin terveyskeskuksissa. Osa toimintaterapiasta toteutetaan asiakkaan lähiympäristössä koti- ja vuodeosastokäynteinä. Lasten SI-terapia ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta. Toimintaterapiapalvelujen sisältö: - lasten toiminterapia-arviot, ohjauskäynnit, yksilö- ja ryhmäterapiat - toimintakyvyn arviot ja terapiajaksot neurologisille, kipu- ja reuma-asiakkaille sekä vanhuksille - apuvälinetarpeen arviot ja ortoosien valmistus - asunnonmuutostöiden tarpeen arviot - työkykyarviot 8.2.3 Terveyssosiaalityö Terveyskeskuksen sosiaalityöntekijä (1 viranhaltija) antaa palveluohjausta ja neuvontaa sekä asiakkaille että terveydenhuollossa toimiville yhteistyötahoille. Ohjaus liittyy tavallisimmin seuraaviin asioihin: työkyky ja ammatillinen kuntoutus, eläkeasiat sekä sosiaaliturva ja etuudet. Sosiaalityöntekijä toimii lisäksi lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmässä sekä hoitaa veteraanikuntoutusasiat. Erityistyöntekijöiden yksikössä kehitetään toimintamallia, jossa sosiaalityöntekijällä tulee olemaan merkittävä rooli kuntoutusasiakkaiden lähiverkoston ohjannassa ja neuvonnassa. Sosiaalityön palvelut tuotetaan sekä etä- että lähipalveluna asiakkaiden tarpeen mukaan kaikissa Kallion kunnissa. 8.2.4 Psykologitoiminta Terveyskeskuksessa on yksi psykologin virka, joka jaettu terveyskeskustyön (60 %) ja työterveyshuollon (40%) kanssa. Terveyskeskustyö on psyykkiseen kasvuun ja kehitykseen liittyvää ohjausta, neuvontaa, tutkimusta sekä lyhytkestoista terapeuttista tukea. Kohderyhmänä on pääsääntöisesti alle kouluikäiset lapset ja heidän vanhempansa. Vastaanottotoimintaa on säännöllisesti Ylivieskassa (2pv/vko) sekä Nivalassa (0,5pv/vko) sekä erikseen sovitusti muissa kunnissa. Työajasta 2pv/vko on työterveyshuollon psykologin työtä. Psykologi toimii vastaanottotyön lisäksi erityistyöntekijöiden yksikön esimiehenä sekä Kallion alueen kriisiryhmän vastuuhenkilönä. 61 8.3 Muutokset ja riskit Fysioterapiatoiminnassa toiminta perustuu lääkärin lähetteisiin. Väestön vanheneminen lisää sekä apuväline- että terapiatarpeita ja on riski lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumiseen. Vaikeavammaisia Kelan kuntoutujia siirtyy terveydenhoidon palveluihin, kun he täyttävät 65 -vuotta. Lisäksi Kelan kuntoutujista erityisesti vaikeavammaisia (kehitysvamma) on myös siirtynyt terveydenhuollon piiriin. Näille kuntoutujille ei aina sovellu edullinen ryhmäterapia, vaan he tarvitsevat ostopalveluna hankittua lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiaa. Myönnetyt terapiat ovat kriteerien mukaiset ja kriteerejä tarkistetaan säännöllisesti. Talousarvioon on sisällytetty kustannusten kasvu, joka johtuu lisääntyneestä palvelutarpeesta sekä palvelun tuottajien hinnankorotuksesta. Apuvälinetoiminta vaatii tarkastelua oman toiminnan organisoimisena ja moniammatillisena yhteistyönä, jotta toiminta olisi kustannustehokasta, asiakkaalle joustavaa ja käyttö turvallista. Erityistyöntekijöiden yksikössä talouden osalta riski voi liittyä lähinnä ennakoitua suurempaan palvelun ostotarpeeseen SI-terapian osalta. Toiminnan kannalta riskit liittyvät siihen, että lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksiin (OYS, K-PKS tai muu lähettävä taho) ei pystytä vastaamaan puheterapian eikä toimintaterapian osalta. Tämän vuoksi on jouduttu luomaan kriteeristö terapioiden toteuttamiseksi, jotta taattaisiin asiakkaiden yhdenvertainen palvelu. Psykologin terveyskeskustyössä kohderyhmänä yhä selvemmin alle kouluikäiset lapset ja työterveyshuollon osalta kohderyhmänä asiakkaat, joiden ohjauksen taustalla selkeä yhteys työhön ja työkykyyn. 62 9. Erikoissairaanhoito Palvelun tarkoitus Suurin osa erikoissairaanhoidosta hankitaan ostopalveluna, vaikka myös Kallion oma henkilökunta tuottaa erikoissairaanhoidon palveluita. Valtaosa palveluista ostetaan sairaanhoitopiireiltä; vuonna 2013 89 % (2012 90 %, 2011, 92 %, 2010 93 %, ennuste 2014 89 %) ostettiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja 9 % (2012, 8 %, 2011 7 %, 2010 7 %, ennuste 2014 9 %) Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Euromääräisesti pienempi, mutta toiminnallisesti tärkeä osa erikoissairaanhoidon palveluja ovat paikallisesti ostetut erikoislääkärien konsultaatiot sekä oman diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi yksityisiltä markkinoilta ostetut tutkimukset, esimerkiksi magneettikuvaukset (n. 370 000 euroa v. 2012, n. 345 000 euroa v. 2013, ennuste v. 2014 300 000 euroa). Ostopalveluja käytetään tukemaan omaa toimintaa ja mahdollistamaan potilaiden tutkiminen ja hoito mahdollisimman pitkälle omana toimintana ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon. Usein potilaat kuitenkin tarvitsevat erityistason tutkimuksia ja hoitoa ja tällöin lääkäri tekee arvionsa perusteella lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiireiltä ostettavien palveluiden tarve vaihtelee huomattavastikin vuosittain. Viime vuosina tavoitteena on ollut lisätä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahe sairaalan käyttöä halvemman hinnan vuoksi. Yllä kuvatusti PPSHP:n osuus kokonaiskustannuksista onkin pienentynyt ja KPKS:n suhteellinen osuus hitaasti suurentunut. KPKS:n käyttö on lisääntynyt enemmän kuin sen suhteellisen osuuden muutos antaisi ymmärtää. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikeaaikaisesti ja kustannustehokkaasti. Vuodesta 2013 alkaen erikoissairaanhoitoon on kuulunut myös ensihoito, joka siirtyi 1.1.2103 PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulle. Palvelutasopäätös, määrärahat ja kustannustenjako päätetään sairaanhoitopiirin luottamuselimissä, joissa jäsenkunnilla on vaikuttamismahdollisuus. Kuntayhtymän tehtävänä on lähinnä sairaanhoitopiirin lähettämän laskun maksaminen. 9.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait - Terveydenhuoltolaki (30.12.2010/1326) (sis. hoitotakuusäännökset) Erikoissairaanhoitolaki (1.12.1989/1062) (sis. hoitotakuusäännökset) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (9.2.1990/152) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/564) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista (9.10.1992/912) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (19.1.2001/99) 9.2 Palvelukokonaisuus Kuntayhtymän terveyspalvelujen tavoitteena on, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle omana toimintana. Tämän saavuttamiseksi kuntayhtymän lääkärit toimivat ns. sektorimallilla, mikä tarkoittaa sitä, että heistä useimmat ovat perehtyneet johonkin erityisosaamisalueeseen keskimääräistä enemmän. Tutkimisen ja hoidon mahdollistamiseksi yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan tarvittavia tutkimuksia ja konsultaatioita. Arvion tarvittavista ostopalveluista tekee hoitava lääkäri olemassa olevien kriteerien mukaan, mutta kuntalaisten mahdollisimman tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi maksusitoumukset hyväksyvät vain tietyt nimetyt lääkärit. 63 Omaa (somaattista) erikoissairaanhoitoa ovat: - omien erikoislääkäreiden vastaanotot, o sisätautilääkäri ja lastenlääkäri - erikoislääkärien ostopalveluina terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot tai tekemät tutkimukset, o ortopedi, neurologi, radiologi, foniatri, geriatri, reumalääkäri - erikoislääkärien ostopalveluina muualla kuin terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot o neurologi, ihotautilääkäri, fysiatri, silmälääkäri, korvalääkäri, muut tarpeen mukaan - ostopalveluina hankittavat erityistutkimukset o magneettikuvaukset, tietokonekerroskuvaukset, hermojen johtonopeusmittaukset (ENMG), luuntiheysmittaukset - omassa talossa tehtävät erikoistutkimukset o tähystystutkimukset, rasitusergometriat, ultraäänitutkimukset, verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus, histamiinialtistukset - oma kirurginen toiminta (esimerkkejä) o syndroma canalis carpi, suonikohjut, ihonsiirrot Kun oma toiminta ei pysty tuottamaan potilaan tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, eikä niitä ole kevyemmillä ostopalveluilla mahdollista hankkia, ostetaan palvelua sairaanhoitopiirien sairaaloilta. Näitä ovat: - Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (kustannusten osuus suluissa 2013) o Oulun yliopistollinen sairaala (56 %) o Psykiatrian klinikka (4 %) o Oulaskankaan sairaala (23 %) o Visalan sairaala (9 %) - Keski-Pohjanmaan keskussairaala (9 %) - Raahen sairaala (1 %) - Muita yksittäisiä palveluita hankitaan lisäksi (1 %) o Peruspalvelukuntayhtymä Selänne o Haapajärven terveyskeskus (dialyysiyksikkö) o Terveystalo Oulu (ent. Oulun Diakonissalaitos) o Muut sairaalat Palvelun kohderyhmä Erikoissairaanhoidon palveluja saavat kaikki jäsenkuntien asukkaat terveystarpeidensa mukaisesti. Asiakasmäärät 2014 Tammi-huhtikuun käyntimäärien perusteella omana toimintana tuotettuja erikoissairaanhoidon käyntejä tulee olemaan v. 2014 ilman suurempia poistumia resursseissa kunnittain arviolta seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. 1443 1272 1113 1008 486 417 228 204 3270 2901 Erikoissairaanhoidon käynnit: oma toiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v. 2013 tammi-kesäkuun käyntitilastojen mukaan sairaanhoitopiirissä on ollut hoidettavana potilaita seuraavasti: Sairaala Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio OYS 1368 1209 405 213 3195 OAS 1182 987 377 248 2794 Psyk. klinik57 33 6 18 114 ka Visala 29 29 19 13 90 Yhteensä 2319 1964 707 438 5428 Muut. 13/12 -16 -59 -20 +12 -83 PPSHP:ssa hoidossa olleet potilaat 1 - 6/2013 64 Poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on puolen vuoden aikana 2013 kertynyt seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Lkm 13/12 Avoh. 6127 +594 4613 +281 1588 +23 1098 +69 13427 +967 käynnit Hoito901 -37 807 -34 298 -42 201 +1 2207 -112 jaksot Hoito3767 -907 3833 -153 1554 -240 1102 +61 10256 -1239 päivät PPSHP 1-6/2013 avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä on pyritty lisäämään mm. kustannussyistä. Niiltä tai muilta pienemmiltä yksittäisiltä palvelujentuottajilta ei ole saatavissa edellä olevan kaltaista tilastoa. Sekä niiden käyttö että kustannukset ovat selvästi lisääntyneet. Palveluun pääsyn kriteerit Sekä omana tai ostopalveluna hankittuun erikoissairaanhoidon palveluun pääsee kuntayhtymän lääkärin arvion perusteella tehdyllä lähetteellä. Osaan palveluista, lähinnä oman erikoissairaanhoidon tueksi hankittavista tutkimus ym. palveluissa, tarvitaan kunkin terveyskeskuksen vastaavan lääkärin allekirjoittama maksusitoumus. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yksityislääkäreiltä hankittavat konsultaatiot, ENMG-tutkimukset ja niin edelleen. Toiminta kunnittain Oman erikoissairaanhoidon palvelut ovat osittain keskitettyjä palveluita, joita tuotetaan pääasiassa Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on kuitenkin mahdollista tehdä lähetteet omiin tutkimuksiin, maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin (esimerkiksi magneettikuvaukset, hermojen johtonopeusmittaus). Erikoistutkimusten keskittämistä vielä enemmän arvioidaan ja pohditaan vuoden 2015 aikana. Ylivieskassa ja Nivalassa tehtävät tutkimukset - Rasitusergometriat - Mahan- ja paksunsuolen tähystykset - Ultraäänitutkimukset (röntgenlääkäri) - Kaikissa kunnissa omat lääkärit tekevät myös vaihtelevasti ultraäänitutkimuksia (esim. neuvolat) - Sisätauti- ja lastenlääkärin vastaanotot (omat lääkärit) Ylivieska - Erikoislääkäreiden vastaanotot; ortopedi, geriatri, foniatri, reumalääkäri - Erityistutkimukset; verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus - Toimenpiteet; oma kirurginen toiminta Nivala - Erikoislääkäreiden vastaanotot; geriatri, neurologi - Erityistutkimukset; histamiinialtistukset (astmatutkimukset) - Uniapneakontrollit ja laitelainat Henkilöstön määrä Erikoissairaanhoidon varsinainen oma henkilöstö on vähäinen. Henkilöstöön kuuluu; sisätautilääkäri, lastenlääkäri, Nivalan terveyskeskuslääkäri 20 % sekä syöpähoitaja 40 % ja astmahoitaja 50 %. 65 Muu henkilökunta itse tuotetussa erikoissairaanhoidon palveluissa tulee Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystysyksiköistä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat tähystystutkimuksissa ja vastaanottoavustajat tai laboratoriohoitajat rasitustesteissä. Muutoin terveyskeskuksissa käyvät konsultoivat erikoislääkärit hankitaan ostopalveluna. Kustannustietoja Oman toiminnan kustannukset v. 2013 olivat: Ylivieska 405 257 euroa Nivala 444 157 euroa Sievi 121 128 euroa Alavieska 63 769 euroa Yhteensä 1 034 309 euroa Sairaaloista ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset ilman kalliiden hoitojen tasausta 2013 ja ennuste 2014 (6 kk perusteella) ovat: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska 2013 e2014 2013 e2014 2013 e2014 2013 e2014 OYS 7 670 716 7 589 756 6 526 967 6 117 892 OAS 3 282 924 2 998 584 2 541 120 2 560 108 2 587 060 851 736 2 563 458 954 030 1 139 020 724 752 1 237 454 601 844 Psy kl 787 229 814 558 293 680 665 712 14 886 325 076 47 840 35 164 Visala 656 053 1 050 638 603 334 521 146 220 212 377 236 274 828 199 140 KPKS 840 757 911 400 721 167 737 662 254 490 164 447 190 630 130 759 122 814 1 031 808 41 124 270 474 Raahe 1 103 377 32 488 30 184 35 024 TTalo 34 950 8 275 40 379 18 483 4 430 11 510 376 1114 Niuva 0 0 0 0 0 0 51589 0 Muut 2 332 54 294 252 516 178 400 3 187 2 502 12 081 0 Yht. 13 439 408 13 618 135 11 110 158 10 922 217 4 817 376 5 306 744 2 499 555 2 364 230 Ei sisällä kalliiden hoitojen tasausjärjestelmän maksuja tai palautuksia. 66 9.3 Muutokset ja riskit Sairaanhoitopiireiltä ostettua erikoissairaanhoitoa on varmuudella vaikea ennustaa. Yksittäiset kustannuksiltaan kalliit potilaat saattavat heilauttaa kunnan erikoissairaanhoidon menoja paljon nopeastikin. Vuosien aikana erikoissairaanhoidon käyttö on vähitellen vähentynyt, mutta kustannukset vastaavasti nousseet ajoittain nopeastikin. Sairaanhoitopiirit korottavat vuosittain hintoja vaihtelevalla prosentilla. Näistä tekijöistä johtuen ostetun erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä vuosittain nousseet. Omalla toiminnalla pystytään vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Vuosien saatossa kaikkein merkittävin riskitekijä ostetun erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumisessa on ollut erikoissairaanhoitoon varatut määrärahat. Epärealistiset määrärahavaraukset ovat johtaneet vuosittaiseen erikoissairaanhoidon talousarvion ylitykseen riippumatta siitä, onko erikoissairaanhoidon vuosi ollut kunnalle hyvä vai huono. 2014 talousarvioon varatut määrärahat ovat kuntayhtymän toimintavuosien aikana lähimpänä realismia. Kuitenkin myös 2014 talousarviossa otettiin jäsenkuntien toivomuksesta riski. Myös vuodelle 2015 suurin yksittäinen riskitekijä on varattavat määrärahat. Tällä hetkellä talousarvioon varattu rahamäärä sisältää v. 2014 suuremman riskin erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Talousarvioon on varattu vuoden 2014 ennustettuun toteumaan lisättynä 1 milj. €. Nivalan osalta sisältää riskiä lisäksi - 250 000 € vuoden 2014 riskin lisäksi. Ensihoitoon on varattu sama määräraha kuin tänä vuonna. 2014 määräraha tulee riittämään. PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin 2015 ensihoidon kustannukset eivät ole talousarviota tehdessä tiedossa. sairaanhoitopiiristä saadun tiedon mukaan paineita valmiuden ja yksiköiden lisäyksiin sairaanhoitopiirin alueella on, joten kustannusten voi odottaa nousevan. On kuitenkin mahdollista, että nyt varatut määrärahat riittävät myös vuonna 2015. Psykiatrian ja erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi paljon yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyen. V. 2014 käynnistettiin oma nuorisopsykiatrinen yksikkö, jonka toiminta on kuitenkin käynnistynyt henkilöstön rekrytointivaikeuksista johtuen hitaasti. Yksikkö on pääsemässä nyt kuunolla vauhtiin syksyllä 2014 ja sen uskotaan näkyvän tulevaisuudessa myös psykiatrisen erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Omaa erikoissairaanhoitoa toteuttaa varsin suppea joukko erikoislääkäreitä. Poistumat tässä erityisryhmässä vaikuttavat merkittävästi kykyyn tuottaa peruserikoissairaanhoitoa kustannustehokkaasti omana toimintana. Korvaavia ostopalveluja on huonosti saatavilla ja hinta on yleensä korkea. Vuoden 2015 uudet toiminnot tai kustannukset Vuonna 2014 käynnistettiin syöpähoitajan toimintaa Ylivieskassa ja Nivalassa. Palvelua tarjotaan näissä pisteissä myös sieviläisille ja alavieskalaisille. Kummassakin paikassa syöpähoitaja työskentelee päivän viikossa. Syöpähoitajatoiminta on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi, mutta työajaltaan täysin riittämättömäksi. Toiminnan avulla syöpäpotilaat on saatu selvästi aikaisempaa paremmin suunnitelmalliseen hoitoon, työnjakoa terveyskeskusten poliklinikoilla selkiytettyä, siirrettyä jonkin verran syöpähoitoja erikoissairaanhoidosta omaksi toiminnaksi omaan erikoissairaanhoitoon ja ylipäänsä hoidon laatua selvästi parannettua. Toiminnan piiriin on kuitenkin saatu vasta osa potilaista eikä syöpähoitajien työaika ole riittänyt tarvittavan tekemiseen. Vuodelle 2015 haetaan yhtä syöpähoitajan tointa, joka jaetaan Ylivieskan ja Nivalan kesken. Kustannus on n. 35 000 euroa vuodessa eikä sitä ole sisällytetty tällä hetkellä talousarvioon. Päivystysasetuksen tuomat mahdolliset muutokset eivät ole sisällytettynä talousarvioon. 67 10. Työterveyshuolto Työterveyshuolto edistää tuottamillaan asiantuntijapalveluilla työhyvinvointia siten, että se tukee asiakasyritysten toiminnan tuloksellisuutta. Tehtävänä on edesauttaa terveellisen ja turvallisen työympäristön sekä hyvin toimivan työyhteisön luomista asiakasyrityksiin sekä tuottaa sairautta ehkäiseviä, terveyttä edistäviä, työkykyä ylläpitäviä ja hoitavia palveluja 10.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kansanterveyslaki (66/1972): ”Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 §:ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja. Kunnan tulee myös järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa.” Työterveyshuoltolaki (1383/2001): ”Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.” Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) 10.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Palveluihin kuuluvat työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työnantajien työntekijöilleen halutessaan hankkimat sairaanhoitopalvelut. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu siten, että työterveyshuollon työnantajilta perimillä maksuilla pyritään kattamaan toiminnan aiheuttamat menot. Kallion työterveyshuollon palvelut on kohdistettu alueen työnantajille ja yrittäjille. Työterveyshuollon palveluita voivat käyttää yksikön kanssa sopimuksen tehneet yritykset. Yritysasiakkaiden määrä on noin 1000. Henkilöasiakkaiden määrä on noin 8400. Oleellisia muutoksia asiakasmäärään ei ole odotettavissa vuoden 2015 aikana. Työterveyshuollon toimipisteet ovat Ylivieskassa, Nivalassa, Sievissä, Alavieskassa ja Sievin asemakylällä. Työterveyslääkärien vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa ja Nivalassa, noin kerran kuukaudessa Sievissä ja tarvittaessa Alavieskassa. Työterveyshoitajan vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä, kerran viikossa Alavieskassa ja tarvittaessa Sievin asemakylällä. Työterveyshuollon henkilöstöön kuuluu 4 työterveyslääkäriä (5. työterveyslääkäri haussa), 9 työterveyshoitajaa, 3 työfysioterapeuttia ja 4 työterveyshuollon sihteeriä. Psykologi työskentelee työterveyshuollossa kaksi päivää viikossa. Puheterapeutti toimii työterveyshuollon asiantuntijana tarvittaessa. 68 10.3 Muutokset ja riskit Valtioneuvoston asetuksessa hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (708/2013) määritellään, että työterveyshuolloilla on oltava kirjallinen laatujärjestelmä viimeistään vuoden 2016 alussa. Tämä tarkoittaa sitä että Peruspalvelukuntayhtymä Kallion työterveyshuollon on luotava laatujärjestelmä vuoden 2015 aikana. Lääkäripalveluja kysytään enemmän kuin mitä palveluja on tarjolla. Avoinna oleva työterveyslääkärin virka olisi saatava täytettyä. Tehokkaalla työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien toimenkuvan laajennuksella olemme jossain määrin pystyneet paikkaamaan lääkärivajetta. 69 11. Suun terveydenhuolto Palvelun tavoitteena on ylläpitää ja edistää alueen väestön kokonaisterveyttä turvaamalla väestölle mahdollisimman hyvä suun ja hampaiden terveys. Tavoitteeseen pyritään ohjaamalla väestöä omatoimiseen suun terveydenhoitoon ja järjestämällä korkealaatuisia suun terveydenhuollon palveluja koko väestölle vaikuttavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. 11.1 Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Suun terveydenhuolto on lakisääteinen peruspalvelu, jota säätelevät mm. seuraavat lait ja asetukset: Kansanterveyslaki (66/1972) Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Asiakasmaksulaki (734/1992) ja -asiakasmaksuasetus (912/1992) Laki (559/1994) ja asetus (564/1994) terveydenhuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä Säteilylaki (592/1991) Lisäksi toiminnassa noudatetaan STM:n ohjeistusta sekä sekä Kallion palvelustrategiaa. 11.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Palvelukokonaisuus Kansanterveyslain ja terveydenhuoltolain velvoitteen mukaisesti palvelut on järjestettävä koko Kallion alueen väestölle. Terveydenhuoltolain opiskelijaterveydenhuoltoa koskevan 17 §: n velvoitteen mukaisesti suun terveydenhuollon palvelut järjestetään opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa omana toimintana suun terveydenhuollon palvelut lähipalveluna jokaisessa jäsenkunnassa. Kuntakohtaiset palveluyksiköt pyritään keskittämään kuntien terveyskeskusten yhteyteen, jotta saadaan mahdollisimman suuri hyöty toimintaa tukevista palveluista. Erikoishoitopalveluista oikomishoito ja pääosa kliinisestä erikoishoidosta (mm. ien- ja hampaiden tukikudosten sairaudet, purennan kuntoutus) tuotetaan omana toimintana. Suukirurgisia palveluja hankitaan rajoitetusti yksityisiltä palveluntuottajilta silloin, kun oma tieto-taitotaso ei riitä ao. palvelun tuottamiseen. Virka-ajan päivystyspalvelut järjestetään omana toimintana jokaisessa jäsenkunnassa toimintayksikön koko ja väestön päivystystarve huomioon ottaen. Arkipyhien ja viikonloppujen päivystyspalvelut järjestetään ostopalveluna Kokkolan terveyskeskuksesta. Terveydenhuoltolain velvoittaman ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisestä valtakunnalliset ohjeet valmistunevat vuoden 2014 loppuun mennessä. Yli 18 vuotta täyttäneiltä asiakkailta peritään kulloisenkin voimassa olevan maksuasetuksen mukaisesti suun terveydenhuollon asiakasmaksut. Asiakasmaksuilla katetaan noin kolmasosa toimintakuluista. Suunterveydellä on merkittävä vaikutus ikääntyneiden yleisterveyteen ja hyvinvointiin. Kallion strategian ja ns. vanhuspalvelulain mukaisesti vuonna 2013 aloitettiin yhteistyö Kallion kotihoidon kanssa. Lisäämällä kotihoidon henkilökunnan tietoa suunterveyden ylläpitämisestä ja suusairauksien ehkäisemisestä voidaan parantaa ikääntyvien elämänlaatua ja ehkäistä sairauksien pahenemista ja vähentää hoitokustannuksia. 70 Vuonna 2014 alkanutta yhteistyötä Ylivieskan sosiaalialan oppilaitoksen kanssa jatketaan. Tavoitteena on antaa valmistuville lähihoitajille tiedot ja taidot toteuttaa laadukasta suun terveydenhoitoa omassa työssään ja osaltaan edistää Kallion alueen väestön suunterveyttä. Suun terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä ja palvelujen vaikuttavuuden mittaamisessa hyödynnetään yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa. Taulukko 1. Arvioidut käynti- ja asiakasmäärät 2015 Suorituspaikka asiakkaat käynnit Alavieska 1535 3643 Nivala 5390 13367 Sievi 2879 7372 Ylivieska 8958 17942 Erikoishoito 1684 5210 Kallio 47534 Toimipisteverkko ja henkilöstöresurssit Alavieskan hammashoitola 2 hammaslääkäriä 2 hammashoitajaa Nivalan hammashoitolat, toiminta kahdessa toimipisteessä 1 oikomishoidon erikoishammaslääkäri 4 hammaslääkäriä 1 suuhygienisti 1 apulaisosastonhoitaja 7 hammashoitajaa Sievin hammashoitola 3 hammaslääkäriä 1 suuhygienisti 4 hammashoitajaa Ylivieskan hammashoitola 1 ylihammaslääkäri 1 kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, 50 % 1 terveydenhuollon erikoishammaslääkäri 6 hammaslääkäriä 1 osastonhoitaja 3 suuhygienistiä 11 hammashoitajaa 1 osastosihteeri 71 11.3 Muutokset ja riskit Lakisääteinen velvoite ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämiseen vuoden 2015 alusta aiheuttaa lisäkustannuksia. Päivystys arki-iltaisin ja viikonloppuisin on suunniteltu järjestettävän ostopalveluna yhteistyössä alueen muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa, tämä on huomioitu talousarviossa. Valtakunnallista ohjeistusta päivystyksen järjestämisestä ei toistaiseksi ole. Ajanvarausta kehitetään vastaamaan valtakunnallisia vaatimuksia. Puhelinajanvarausta uudistetaan ottamalla käyttöön ns. Contact Center –palvelu. Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi suun terveydenhuollon palvelujen tarvetta jo lähitulevaisuudessa, koska hampaallisten osuus ikääntyvien joukossa kasvaa ja hammasproteesien käyttäjät vähenevät. Iän karttuessa ja toimintakyvyn heikentyessä hammaslääkärin antama hoito muuttuu vaativammaksi ja vaatii enemmän aikaa. Palvelujen tuottaminen nykyisillä henkilöstöresursseilla hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa tulee entisestään vaikeutumaan. Terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisyllä on suuri merkitys suun terveydenhuollon kustannusvaikuttavuudessa. Kustannusvaikuttavuutta pyritään nostamaan kehittämällä työnjakoa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Ryhmäneuvontatilaisuuksien toteutustapoja ja sisältöä uudistetaan. Toimitila- ja henkilöstömuutostarpeet Nivalassa suun terveydenhuolto toimii edelleen kahdessa toimipisteessä. Molemmat tilat ovat epäkäytännöllisiä ja ahtaita. Toiminnan keskittäminen yhteen, ajanmukaiseen toimipisteeseen muun terveyskeskuksen yhteyteen lisäisi toiminnan tehokkuutta, mahdollistaisi joustavuuden henkilöstön toiminnassa ja työnjaossa, parantaisi työturvallisuutta ja helpottaisi tilojen vartiointia. Myös tukipalveluista (röntgen, välinehuolto ym.) saataisiin parhaat synergiaedut. Alavieskan terveysaseman puhtaanapitoon tuleva muutos vuoden 2015 on taloudellinen riski välinehuollon osalta, jota ei ole huomioitu talousarviossa. Henkilöstöresurssit Nivalassa ovat asukasmäärään nähden riittämättömät. Kaikkia lakien ja asetusten velvoittamia suun terveydenhuollon palveluja ei pystytä lähitulevaisuudessa hoitotakuun edellyttämissä aikarajoissa toteuttamaan, ellei henkilöstöresursseja lisätä. Uusi suuhygienistin toimi lisäisi kustannuksia vuodessa n. 30 000 euroa, mutta suuhygienistin vastaanotolta saatavat asiakasmaksutulot kattavat noin puolet kustannuksista. Talousarvioon ei ole tätä sisällytetty. Toimitilat suuhygienistin vastaanotolle ovat olemassa. 72 12. Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on ihmisten turvaaminen elinympäristön aiheuttamilta terveydellisiltä ja taloudellisilta haitoilta, vaaroilta ja vahingoilta suorittamalla ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa, neuvontaa ja tiedottamista. Eläinlääkinnän erityistehtävänä on edellisen lisäksi huolehtia eläinten terveyden- ja sairauksien hoidosta sekä eläinsuojelusta, eläintautien ja zoonoosien vastustuksesta. Eläinsuojelu kuuluu myös terveysvalvonnan henkilöstölle. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaisesti valvonta on eriytetty palvelutuotannosta. Palvelusta ulkoisille tahoille vastaa yhtymähallitus, joka toimii ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisesti määriteltynä viranomaisena (monijäseninen toimielin). Palvelut tuottaa ympäristöterveydenhuollon tulosalue, johon kuuluvat eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta. Viranomaistehtävät hoidetaan pääosin viranhaltijatyönä yhtymähallituksen tekemien toimivallan siirtojen (delegoinnit) perusteella. 12.1 Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Ympäristöterveydenhuollon palveluita ohjaa terveydenhuoltolain (1326/2010) ja kunnallista toimintaa säätelevien yleislakien lisäksi laaja erityislainsäädäntö: Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja Laki elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) alempiasteisine säädöksineen Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Tupakkalaki (693/1976) Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006) Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) Eläintautilaki (441/2013) ja eläinsuojelulaki (247/96, uusi lainvalmistelu meneillään, pitäisi valmistua v. 2014) myöhemmin tehtyine muutoksineen ja alempiasteisine säädöksineen Lisäksi on runsaasti Ey-lainsäädäntöä erityisesti elintarvikevalvontaan liittyvänä. 12.2 Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö Kohderyhmiä ovat kuluttajat, yrittäjät ja yhteisöt. Eläinlääkintähuollon erityiskohderyhmänä ovat lisäksi tuotanto- ja seuraeläinten omistajat ja haltijat. Ympäristöterveydenhuollon toiminnot ovat lähes täysin lakisääteisiä tehtäviä, joissa kuntien oma päätäntävalta on vain toimeenpanomalleissa. Palveluverkko Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella on kolme kiinteää toimipistettä: Terveysvalvonnan toimisto Ylivieskassa (tällä hetkellä Pajalankatu 17), joka vastaa koko kuntayhtymän toimialueen terveysvalvonnan palveluista sekä eläinlääkintähuollon valvontatoimesta. Eläinlääkintähuollon tuotantoeläinvastaanotto Nivalassa (Pajatie 1), joka vastaa pääsääntöisesti tuotantoeläinten hoidosta Nivalan kaupungin alueella. Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotto Ylivieskassa (Katajistontie 2) vastaa koko kuntayhtymän alueen pieneläinten hoidosta sekä pääsääntöisesti tuotantoeläinpalveluista Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan alueella. Päivystykset hoidetaan kahden päivystyspiirin mallilla: Alavieska, Ylivieska ja osa Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta muodostavat toisen piirin ja Nivala - Sievi toisen. 73 Henkilöstö Ympäristöterveydenhuollossa on yhteensä 13 virkaa ja yksi toimi (eläintenhoitaja). Hallintopalveluita ostetaan 0,1 henkilötyövuotta osastosihteerin työpanosta. Terveysvalvonnassa työskentelee neljä (4) terveysinsinööriä ja osa-aikainen toimistosihteeri (0,1 htv). Yksi terveysinsinöörin viroista on täytetty 50 prosenttisesti 3/2016 asti. Eläinlääkintähuollossa on yhteensä seitsemän (7) praktikkoeläinlääkärin virkaa, joista kolme (3) Nivalassa ja neljä (4) Ylivieskassa. Ylivieskan yhden viran enemmyys johtuu palvelurakenteesta (keskitetty pieneläinpalvelu) sekä vastaanottotilojen tarkoituksenmukaisuudesta ja koosta. Eläinlääkintähuollon Ylivieskan vastaanotolla toimii työsopimussuhteinen eläintenhoitaja. Valvontaeläinlääkärin toimisto sijaitsee terveysvalvonnan tilojen yhteydessä. Valvontaeläinlääkärin työstä 80 % on valtion korvaamia toimeksiantotehtäviä ja 20 % kuntayhtymän omaa valvontaa. Koska jokaisella yhteistoiminta-alueella Oulun Eteläisen alueella pitäisi olla valvontaeläinlääkäri vuonna 2015, valvontaeläinlääkärien yhteistyötä pyritään syventämään työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon johtajan työajasta pääosa on hallinnollista työtä ja osa terveysvalvonnan valvontatyötä. Palvelutuotanto Suunnitelmallinen valvonta, jonka tarve (tarkastusten lukumäärä) määräytyy toiminta-alueella olevien valvontakohteiden määrän mukaan; lainsäädännön ja valtakunnallisten valvontaohjelmien sekä oman riskinarvioinnin pohjalta. Suunnitelmallista valvontaa on sekä terveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon toimialueella. Suunnitelmallista valvontaa ohjaa vuosittain päivitettävä ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, joka laaditaan valtakunnallisen valvontaohjelman pohjalta. Muu valvonta, jonka laajuuteen (tarkastusten lukumäärä) vaikuttavat äkilliset tai yllättävät häiriötilanteet ( esim. ruokamyrkytykset, vesiepidemiat, vaarallisten aineiden vuodot, vaaralliset kulutustavarat tai kuluttajapalvelut) sekä asiakkailta tulevat valvontatarpeet (esim. asumisterveys, eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntiin liittyvät ilmoitukset). Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY N:o 882/2004) minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Päätöksenteko voi olla joko tilojen ja toimintojen hyväksymispäätöksiä, ilmoitusten käsittelyä tai ns. pakkotoimipäätöksiä. Eläimen sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi annettu palvelu (praktiikka):Tätä palvelua annetaan sekä eläinlääkärien vastaanottotiloissa että eläinten pitopaikassa. Suorite koostuu eläimen tutkimisesta, diagnoosin asettamisesta, hoitotoimenpiteistä sekä dokumentaatiosta ja laskutuksesta. Eläinten terveydenhuoltokäynti voi olla suunnitelmallisen valvonnan mukaisesti toteutettu, edeltä suunnitellun ohjelman mukainen tai eläinten omistajan kertaluonteisesti tekemän pyynnön pohjalta toteutettu, yleensä eläinten pitopaikkaan suoritettu, tarkastuskäynti. 74 12.3 Muutokset ja riskit Eläinlääkintähuollon toimintavarmuutta on saatu viime vuosina parannetuksi henkilöstöä lisäämällä. Lisäksi vastaanottopisteiden keskittäminen ja vastaanottojen tason nostaminen ovat parantaneet sijaisten saatavuutta. Terveysvalvonnassa on suuri haavoittuvuus, joka liittyy erityisesti henkilöstön pieneen määrään. Poistumien paikkaaminen on erittäin haastavaa, koska osavirkaan on hyvin hankalaa saada työntekijää. Tämän vuoksi olisi toiminnan kannalta erittäin toivottavaa saada lisäresurssia 0,5 henkilötyövuotta, joka mahdollistaisi määräaikaisen viran perustamisen (maaliskuuhun 2016 asti). Tämä helpottaisi myös varavastuuhenkilöjärjestelyjä yksikössä ja koko ympäristöterveydenhuollossa. Osa kustannuksista tulee takaisin lisääntyneinä valvontamaksuina. Myös ympäristöterveydenhuollon johtajan eläkkeelle jäänti tapahtuu vuonna 2015. Ympäristöterveydenhuollon tuleva sijoittuminen kuntien hallintokunnissa on auki. Tehdyssä Sotepäätöksessä ympäristöterveydenhuoltoa ei ole kytketty mukaan muutokseen. Pidemmällä tähtäyksellä tavoitteena tulisi olla ympäristöterveydenhuollon yksikköjen vahvistaminen, esimerkiksi pienempien yksiköiden yhdistämisellä Oulun Eteläisen alueella. Tämä vähentäisi yksikköjen haavoittuvuutta ja lisäisi työntekijöiden erikoistumismahdollisuuksia. Valvontakenttä on monimutkaistunut, joten erikoistumiseen olisi tarvetta. Laajempiin valvonta-aluekokonaisuuksiin pääsemiseksi kuntakentässä tarvitaan isompia päätöksiä. 75
© Copyright 2024