PALVELUKUVAUKSET - Alavieskan kunta
2013 PALVELUKUVAUKSET SISÄLLYS PALVELUKUVAUKSET 1.1 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1.2 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKUVAUS 1.3 PERHEPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1.4 HOITO- JA HOIVAPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.5 VAMMAISPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.6 AIKUISPSYKOSOSIAALISET PALVELUT PALVELUKUVAUS 1.7 VASTAANOTTOPALVELUT PALVELUKUVAUS 1.8 KUNTOUTUS PALVELUKUVAUS 1.9 ERIKOISSAIRAANHOITO PALVELUKUVAUS 1.10 TYÖTERVEYSHUOLTO PALVELUKUVAUS 1.11 SUUN TERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS 1.12 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS 2013 2 1.1 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1 Varhaiskasvatuspalvelujen tarkoitus .............................................................................. 2 2 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ................ 2 3 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluiden piiriin pääsyn kriteerit ......................... 2 3.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus .......................................................................................... 2 3.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus .................................................................... 3 3.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus .......................................................................................... 3 3.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus .............................................................................. 3 3.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus ................................................................ 4 3.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus ....................................................................................... 5 4 Asiakasmäärät .................................................................................................................. 6 5 Toimintayksiköt ja niitä koskevat muutokset vuonna 2013 .......................................... 7 6 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ja muutokset vuonna 2013 ........................... 8 7 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit ........................................... 10 2 1 Varhaiskasvatuspalvelujen tarkoitus Varhaiskasvatuspalvelut on yksi keskeinen toimintakokonaisuus lapsiperheiden palvelu- ja tukijärjestelmässä. Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on lapsiperheille suunnattujen palveluiden avulla tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kasvamista, kehittymistä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksessa tuetaan jokaisen lapsen hyvinvointia tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kunkin lapsen tarpeista lähtien. 2 Varhaiskasvatuspalveluja ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ja asetukset: Laki (36/1973) ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta, perusopetuslaki (628/1998) ja asetus (852/1998), laki (272/2005) ja asetus (608/2005) sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista, asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998) ja (327/200), laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, laki (1128/1996) lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta, laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002), laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009), laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). Varhaiskasvatuspalveluiden ja esiopetuksen järjestämistä ohjaavat tärkeimmät asiakirjat: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005), esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2000), kuntayhtymän varhaiskasvatussuunnitelma, Kallion alueen kuntien yhteinen esiopetussuunnitelma ja kuntakohtaiset esiopetussuunnitelmat, yksikkökohtaiset varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmat, lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. 3 Palvelukokonaisuuden sisältö ja palveluiden piiriin pääsyn kriteerit Varhaiskasvatuspalveluiden osa-alueet: 1) Perhepäivähoito 2) Päiväkotihoito ja esiopetus 3) Vuoropäivähoito 4) Varhaiserityiskasvatus (sisältyen päivähoitopalveluihin) 5) Varhaiskasvatuksen palveluseteli 6) Lastenhoidon tuet: kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, osittainen hoitoraha Alle kouluikäisten lasten vanhemmilla on lainsäädäntöön pohjautuva oikeus vanhempainrahakauden päätyttyä valita lapsen päivähoidon järjestämiseksi joko lasten kotihoidon tuki, kunnallinen päivähoito tai yksityisen hoidon tuki (hoitoraha, tulosidonnainen hoitolisä). Yksityisen hoidon tuen lakisääteisiä osia täydentää kuntalisä. Kuntayhtymän tuottamien palveluiden vaihtoehtona perheet voivat halutessaan käyttää palveluseteliä päivähoitopaikan ostamiseen yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivähoitohakemus jätetään viimeistään neljä kuukautta ennen päivähoidon tarpeen alkamista. Mikäli kysymyksessä on äkillinen työllistyminen / opintojen aloittaminen, hakemus jätetään kaksi viikkoa ennen päivähoidon tarpeen alkamista. 3.1 Perhepäivähoidon palvelukuvaus Perhepäivähoitoa järjestään yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa paikassa. Sille tunnusomaista on pieni lapsiryhmä ja kodinomainen ympäristö. Suurin osa kuntayhtymän perhepäivähoitajista työskentelee omassa kodissaan, osa useamman perheen muodostamassa hoitorenkaassa (kaksi- tai kolmiperhepäivähoito), lasten kotona tapahtuvassa perhepäivähoidossa tai ryhmäperhe- 3 päivähoitokodeissa. Perhepäivähoitoa voidaan hakea kaikille alle koulu- tai esikouluikäisille lapsille ja erityisesti sitä suositellaan alle 3-vuotiaille lapsille. Perhepäivähoitaja voi hoitaa samanaikaisesti enintään 4 lasta mukaan lukien hoitajan omat alle kouluikäiset lapset. Viidentenä hoidossa voi osa-aikaisesti olla esiopetusta saava lapsi. Ryhmäperhepäivähoidossa kaksi tai kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti 8 - 12 lasta. 3.2 Päiväkotihoidon ja esiopetuksen palvelukuvaus Päiväkotihoito on päiväkodeissa tapahtuvaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Päiväkodit ovat avoimena pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin n. klo 6.30 – 17.00. Lakiin perustuva henkilökunnan ja lasten välinen suhdeluku määritellään seuraavasti: - Alle 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 4 lasta. - Yli 3-vuotiasta kokopäivähoidossa olevaa lasta kohden 1 henkilö / 7 lasta. - Osapäivähoidossa vähintään 1 henkilö/ 13 lasta. Kuntayhtymän päiväkotien suhteutetun käyttöasteen (lasten ja henkilöstön läsnäolon välinen suhdeluku) tavoite on 90 % vuoropäiväkoteja ja integroituja erityisryhmiä lukuunottamatta. Esiopetus on päiväkodeissa perusopetuslain pohjalta tapahtuvaa kasvatusta ja opetusta. Kunnalla on esiopetuksen järjestämisvelvollisuus, mutta esiopetukseen osallistumisesta päättää lapsen huoltaja. Esiopetuksen toiminta-aika on 19 tuntia viikossa, vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Ylivieskassa ja Nivalassa esiopetuksen järjestämisestä vastaavat yhteistyössä kuntien koulutoimi ja Kallion varhaiskasvatuspalvelut siten, että esiopetusta järjestetään koulujen yhteydessä ja päiväkotien kokopäiväryhmissä, mikäli lapsella on hoidon tarve. Sievissä ja Alavieskassa esiopetuksen järjestämisestä vastaa koulutoimi. Sievissä ja Alavieskassa esiopetusikäisten lasten aamu- ja / tai iltapäivähoidon järjestämisestä vastaa Kallion varhaiskasvatuspalvelut. 3.3 Vuoropäivähoidon palvelukuvaus Vuorohoito on päivähoidossa oleville lapsille annettavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta, joiden hoitoaika vanhempien työstä johtuen alkaa aamuisin ennen klo. 6.15 tai jatkuu klo. 17.30 jälkeen tai hoidon tarve on öisin ja/tai viikonloppuisin. Mikäli lapsen vuoropäivähoidon tarve päättyy, hänelle osoitetaan hoitopaikka tavallisesta päiväkodista, ryhmäperhepäivähoitokodista tai perhepäivähoidosta. Vuorohoitoa järjestetään ympärivuorokautisena Nivalassa Nokelan päiväkodissa ja Ylivieskassa Hakalahden päiväkodissa. Sievissä Lystilän ja Alavieskassa Peukaloisen päiväkoti toimivat laajennetulla aukioloajalla ma – pe n. klo 5.30 – 21.30 / 22.30. Tarvittava muu vuorohoito Sievissä ja Alavieskassa järjestetään lähipalveluna tai Kallion alueen vuoropäiväkodeissa, mikäli tämä järjestely on perheen kannalta toimiva. Vuorohoidossa on omat toimintakäytännöt, jotka koskevat esimerkiksi oikeutta saada vuorohoitopaikka, vanhempien velvollisuutta ilmoittaa hoitoajat tai lapsen ruokailua päiväkodissa. Vuorohoidon käytännöt käydään läpi jokaisen vanhemman kanssa. Elokuusta 2013 alkaen tavoitteena on järjestää viikonloppuyöhoito yksityisessä päivähoidossa. 3.4 Varhaiserityiskasvatuksen palvelukuvaus Varhaiserityiskasvatus, varhainen tuki ja erityinen tuki, ovat osa varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää. Perusopetuslain mukaan esiopetuksessa olevan lapsen tarvitsema tuki on kolmiportainen: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Lapsen tuen tarve voi olla kasvatuksellista, sosiaalista tai lääketieteellistä. Päivähoito on yksi kuntoutusmuoto, jossa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet, yhteistyö vanhempien ja eri tahojen kanssa sekä tukipalvelujen riittävyys. Kaikille erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Varhaiserityiskasvatuksen tukitoimia tulee olla tarjolla tarpeen mukaisesti. Tuen määrittely ja lapsen tuen arvioiminen tehdään seuraavan taulukon mukaan: 4 Arviointi Lapsi ei tarvitse yksilöllistä tukea ja avustamista. Lapsi ei tällä hetkellä tarvitse yksilöllistä tukea ja avustamista, mutta erityisen tuen tarvetta seurataan. Lapsi tarvitsee jonkin verran yksilöllistä tukea ja avustamista. Tilanteen kuvailu Lapsen kehitys on iänmukaista. Tukitoimet ei tukitoimia Lapsen kehitykseen tai kas- vuoloihin liittyy riskitekijöitä. - varhaiskasvatuksen tukitoimet kasvatuskumppanuuden tehostaminen mahdollisesti yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa Lapsen kehityksessä on viivettä tai huomioitavaa jollakin kehityksen osa-alueella. Lapsi tarvitsee päivittäin yksilöllis- Lapsen kehitys on selvästi iän- tä tukea ja avustamista. mukaisesta poikkeavaa. Lapsella on oppimisvaikeuksia tai muita kehitykseen liittyviä pulmia (esim. keskittymisen, hahmottamisen, kielen kehityksen, sosiaa- lisen vuorovaikutuksen, tunne- elämän tai motoriikan alueella). Lapsi tarvitsee jatkuvaa Lapsen kasvuun, kehitykseen tai yksilöllistä tukea ja avustamista. oppimiseen liittyy vaikeita pulmia. - lapsen varhaiskasvatus- tai esiopetussuunnitelmaan sisältyy päivähoidon kuntoutussuunnitelma toiminnalliset / pedagogiset ratkaisut yksilöllinen tuki ryhmätoiminnassa, mahdollisesti muita tukipalveluja päivähoidon kuntoutussuunnitelma ja yksilölliset tukitoimet ja -palvelut tiimi- ja yhteistyö, suunnittelu, mukauttaminen tai eriyttäminen, oppimateriaalin valmistaminen, oppimisympäristön mukauttaminen pienryhmätoiminta ja yksilölliset toimintahetket ryhmän erityisavustaja lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena päivähoidon kuntoutussuunnitelma ja yksilölliset tukitoimet päivähoidossa ryhmän erityisavustaja lapsen hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen tukena jatkuva tuki ja avustaminen päivittäisissä tilanteissa ja toiminnoissa: perushoitotilanteet, toimintatuokiot, leikki, ulkoilu jatkuva valvonta / huomiointi muut tarvittavat tukipalvelut - - 3.5 Varhaiskasvatuksen palvelusetelin palvelukuvaus Palvelusetelillä kuntayhtymä maksaa osan asiakkaan yksityiseltä palveluntuottajalta ostamasta varhaiskasvatuspalvelusta. Palveluntuottaja laskuttaa lisäksi perheeltä päivähoitomaksun. Palvelusetelin käyttäminen on perheelle vapaaehtoista, joten vanhemmat voivat halutessaan valita kuntayhtymän palvelun. Perheellä ei ole ehdotonta oikeutta saada palveluseteliä; kuntayhtymä voi vaihtoehtoisesti järjestää palvelun omana toimintana tai ostopalveluna. Palveluseteli myönnetään päivähoito-oikeuden piirissä olevasta lapsesta kuntayhtymän hyväksymään päivähoitopaikkaan, kun lapsi ei ole samanaikaisesti kunnallisessa päivähoidossa ja hänestä ei makseta samanaikaisesti Kelan kotihoidon tukea, yksityisen hoidon tukea eikä Kallion yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteliä ei myönnetä lasten kotona tapahtuvaan yksityiseen perhepäivähoitoon, jos perhepäivähoitaja on työsuhteessa perheeseen. Muutoksena aikaisempaan käytäntöön, ensi vuoden alusta palveluseteli maksetaan myös vanhempien kesäloma-ajalta, mikäli lapsi jatkaa samassa hoitopaikassa. Palvelusetelin arvoon vaikuttaa huoltajien tulot sekä lapsen ikä ja lapsen hoidontarve. Kallio on määrittänyt perheen tuloihin perustuvan palvelusetelin kattoarvon. Perheen tulot otetaan huomioon samoin perustein kuin kunnallisen päivähoidon maksua määriteltäessä. Lapsen erityisen tuen tarpeen perusteella on mahdollista korottaa palvelusetelin kattohintaa. Palvelusetelin kattoarvot eri hoitomuodoissa 01.08.2012 alkaen Kattoarvo, josta vähennetään laskennallinen päivähoitomaksu/kk alle 3v. arvo/kk yli 3v. arvo/kk Ryhmäperhepäivähoitopaikka Päiväkotipaikka 0–6v. arvo/kk 853 1115 Perhepäivähoito Lisätietoja: http://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=179343.6 743 649 5 3.6 Lastenhoidon tukien palvelukuvaus Kotihoidontuki ja osittainen hoitoraha Kotihoidon tuki: Kotihoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole vanhempainrahakauden päätyttyä myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, yksityisen hoidon tukea, yksityisen hoidon tuen kuntalisää tai palveluseteliä, ja perheessä on vähintään yksi alle 3-vuotias lapsi. Myös perheen yli 3-vuotiaista lapsista voidaan maksaa kotihoidon tukea, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, joka saa kotihoidon tukea. Lasta voi hoitaa jompikumpi vanhemmista tai muu hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Kotihoidontuki haetaan Kansaneläkelaitokselta. Lisätietoja: www.kela.fi Osittainen hoitoraha: Vanhempainvapaan jälkeen lapsen vanhempi voi jäädä osittaiselle hoitovapaalle, jolloin hän lyhentää palkattomasti päivittäistä työaikaa tai viikkotyöaikaa. Perhettä tuetaan maksamalla osittaisen hoitovapaan ajalta osittaista hoitorahaa. Hoitorahaa ei makseta koko hoitovapaan ajalta, vaan ainoastaan alle 3-vuotaista lapsista sekä koulunsa aloittaneista ensi- ja toisluokkalaisista (poikkeuksena sairaat ja vammaiset lapset). Osittaista hoitorahaa haetaan Kelan toimistosta. Lisätietoja www.kela.fi Yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä Yksityisen hoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että alle kouluikäiselle lapselle ei ole myönnetty kunnallista päivähoitopaikkaa, kotihoidon tukea tai varhaiskasvatuspalveluiden palveluseteliä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa kuntayhtymän hyväksymä perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tukea haetaan Kansaneläkelaitokselta. Yksityisen hoidon tuen lisäksi perheet voivat hakea yksityisen hoidon tuen kuntalisää, mikäli palveluntuottaja on työsuhteessa perheeseen (lasten kotona tapahtuva yksityinen hoito) ja hoidon tarve johtuu vanhempien työstä tai opiskelusta. Yksityisen tuen kuntalisää haetaan Kallion päivähoitotoimistoista. Yksityisen hoitajan tulee olla kuntayhtymän hyväksymä. Tarkempaa tietoa yksityisen hoidon tuen kuntalisän myöntämisen perusteista: http://www.kalliopp.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=13062 Yksityisen hoidon tuen kuntalisän määrät perhepäivähoidossa: Sovitut hoitopäivät Kuntalisän määrä kokopvähoidossa (yli 5 h/pv) Kuntalisän määrä osapäivähoidossa (alle 5 h/pv) yli 15 pv/kk 215,00 euroa 118,25 euroa (0,55 x 215 €) 11–15 pv/kk 161,25 euroa (0,75 x 215 €) 89 euroa (0,55 x 161,25 €) 1–10 pv/kk 118,25 euroa (0,55 x 215 €) 65 euroa (0,55 x 188,25 ) Esiopetuksessa olevaan lapseen sovelletaan hoitoajasta riippumatta osapäivähoidon taulukkoa lukuun ottamatta kesäaikaa. Kuntalisän suuruus ei voi olla suurempi kuin hoitomaksun ja Kelan maksaman yksityisen hoidon tuen välinen erotus. Perhe hakee yksityisen hoidon tuen kuntalisää, ja se maksetaan suoraan perheen palkkaamalle hoitajalle. Työnantajana toimiva perhe vastaa kaikista työnantajalle kuuluvista kustannuksista. Soveltuvin osin noudatetaan Kelan myöntämän lakisääteisen yksityisen hoidon tuen myöntämisperusteita. Samanaikaisesti kuntalisän lisäksi perhe ei voi saada kotihoidontukea, palveluseteliä eikä kunnallista päivähoitopaikkaa. Lisätietoja: www.kela.fi; www.kalliopp.fi 6 4 Asiakasmäärät Kallion alueen kunnat yhteensä , Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina 2010 – 2013 KALLIO YHT. Päiväkodit TP 2010 Perhepäivähoito Palveluseteli Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2011 TA 2012 TOT 30.4.2012 *) 842 874 807 540 63 52 1497 1319 2816 531 109 78 1592 1217 2809 524 165 79 *) 1575 1260 *) 2835 TA 2013 927 *) 646 ( sis. ed.) 88 *) 1661 1092 *) 2753 960 *) 589 (sis.ed.) 81 ) 1630* 1215 *) 2845 *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v.2010 - 2011) poiketen. Alavieska, keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina 2010 – 2013 ALAVIESKA Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli Yksit. hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT 30.4.2012 TA 2013 41 48 7 50 57 8 39 61 6 46 75 (sis. ed.) 69 51 (sis. ed.) 4 100 88 188 5 120 76 196 5 111 85 196 4 125 65 190 6 126 75 201 Nivala, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina 2010 – 2013 NIVALA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT 30.4.2012 TA 2013 *) *) *) Päiväkodit 307 314 299 335 341 Perhepäivähoito 173 166 163 180 165 Palveluseteli 11 25 45 (sis. ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki 13 26 24 25 25 *) *) *) Em. yhteensä 504 531 531 540 531 Kotihoidon tuki 474 449 450 397 440 *) *) *) Kaikki yhteensä 978 980 981 937 971 *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v.2010 - 2011) poiketen. Sievi, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina 2010 – 2013 SIEVI Päiväkodit Perhepäivähoito Palveluseteli Yksityisen hoidon tuki Em. yhteensä Kotihoidon tuki Kaikki yhteensä TP 2010 124 67 0 4 195 316 511 TP 2011 132 70 0 18 220 288 508 TA 2012 125 61 4 15 205 300 505 TOT 30.4.2012 140 76 0 19 235 269 504 TA 2013 126 70 (sis.ed.) 20 216 290 506 Ylivieska, Keskimääräinen lapsimäärä /kuukausi vuosina 2010 – 2013 YLIVIESKA TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT 30.4.2012 TA 2013 *) *) ) Päiväkodit 367 376 344 406 424* Perhepäivähoito 250 238 239 315 303 Palveluseteli 45 76 110 (sis.ed.) (sis.ed.) Yksit. hoidon tuki 31 29 35 40 30 *) *) *) Em. yhteensä 693 719 728 761 757 Kotihoidon tuki 441 404 425 361 410 *) *) *) Kaikki yhteensä 1134 1123 1153 1122 1167 *) Talousarviosta 2012 alkaen vuoropäivähoidossa ja sen lisäksi esiopetuksessa olevat lapset tilastoituvat yhtenä asiakkuutena aikaisemmasta menettelystä (v.2010 - 2011) poiketen. 7 5 Toimintayksiköt ja niitä koskevat muutokset vuonna 2013 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Päiväkodit Keltasirkku Peukaloinen 1.1.2013 alkaen laajennettu aukioloaika ma – pe Knuutinpuhto Nokela,vuorohoitopäiväkoti - 1.8.2013 alkaen tavoitteena on järjestää viikonloppu yöhoito yksityisessä päivähoidossa Peltopuisto, sis. integroidun erityisryhmän Pirttiranta Vilkuna Yhdessä päiväkodissa aloittaa toimintansa osaviikkoinen varhaiskasvatusryhmä lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta. Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä, Epelit Kakaravaara Lystilä, ma - pe laajennettu aukioloaika Tuulihattu - kaksi lapsiryhmää, joista toinen on 3-6-vuotiaiden lasten integroitu erityisryhmä (ryhmäkoko on 18 hoitopaikkaa). Hakalahti, vuorohoitopäiväkoti - 1.8.2013 alkaen tavoitteena on järjestää viikon loppuyöhoito yksityisessä päivähoidossa Huvikumpu Joukahainen helmi-maaliskuusta 2013 alkaen - sis. osaviikkoisen varhaiskasvatusryhmän lapsille, joilla ei ole vanhempien työstä tai opiskeluista johtuvaa hoidon tarvetta Joukahaisen myötä sulkeutuvat seuraavat yksiköt; Kirkkopuisto (28 paikkaa) Toivola (42 paikkaa) Vaahteramäki (35) 1.7. alkaen Peukaloisen ja Helinän ryhmäperhepäivähoitokodit Muksulan lapsiryhmä Simonpuisto - Päiväkodissa integroitu erityisryhmä Esiopetuksen iltapäivähoito, Kataja Esiopetuksen iltapäivähoito, Raudaskylä - Toimii ryhmäperhepäivähoitokotina vähintään 31.5.2013 saakka. Päiväkotien hoitopaikat 21kokopv + 13 osapv 26 Ryhmäperheph 35 65 64 36 75 21 30 -35 21 + 7 iltahoitopaikkaa 33 Järvirinne, 12 paikkaa 77, joista 35 paikkaa siirrettävässä päiväkotitilassa Peukaloinen 10 paikkaa, sulkeutuu 30.6.2013. 42, joista 21 paikkaa siirrettävässä päiväkotitilassa 129 Helinä 12 paikkaa, sulkeutuu 30.6.2013. Rastas 12 paikkaa 77 + Muksula 21 13 osapäiväpaikkaa 10 osapäiväpaikkaa 8 6 Varhaiskasvatuspalveluiden henkilöstö ja muutokset vuonna 2013 VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN YHTEINEN HENKILÖSTÖ (ANSY) Vakit Määräaikainen/ avoin Lisäys / vähennys vuoden 2012 TA verrattuna kiertävä erityislastentarhanopettaja 2 toimistosihteerit 3,3 palvelupäällikkö 1,85 palvelujohtaja 1 ALAVIESKA Vakit M. aik./avoin Lisäys/vähennys TA 2012 verrat. Perhepäivähoito, Alavieska perhepäivähoitajat (hoitajan koti) 8 1,5 + 2 (käytössä v.2012) perhepäivähoitajat (lasten kotona) 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,40 Esiopetuksen iltapäiväryhmä lastentarhanopettaja 0,7 Keltasirkun päiväkoti lastentarhanopettaja 1 lastenhoitaja 2 ryhmän erityisavustaja 1 +1 (käytössä v.2012) päiväkotiavustaja (keittiö /siivous) päiväkodin johtaja 0,25 Peukaloinen (A) (ryhmäperhepäivähoitokoti muuttuu päiväkodiksi 1.1.2013 alkaen) lastentarhanopettaja 2 +2 lastenhoitaja 3 +1 ryhmäavustaja (keittiö/siivous) 1 päiväkodin johtaja 0,25 +0,25 NIVALA Vakit M.aik./avoin Lisäys /vähennys TA 2012 verrattuna Perhepäivähoito, Nivala perhepäivähoitajat (hoitajan koti+ varahoit.) 38,5 +1 0 +0,5 perhepäivähoitajat (lasten kotona ) 2,5 1 (+1) perhepäivähoidon ohjaaja 1,66 Knuutinpuhdon päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 2 ryhmän erityisavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,15 Nokelan vuoropäiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 7,5 +½ (käytössä 1 v.2012) ryhmän erityisavustaja -1(siirto Simonpuistoon) ryhmäavustaja 2 päiväkodin johtaja 0,5 Peltopuiston päiväkoti erityislastentarhanopettaja 1 lastentarhanopettaja 4 lastenhoitaja 6 ryhmän erityisavustaja 2 ryhmäavustaja 0,5 päiväkodin johtaja 0,5 Vilkunan päiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 6 ryhmän erityisavustaja 2 päiväkodin johtaja 0,5 Pirttirannan päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 3 ryhmäavustaja 1 -1 (siirto Peltopuistoon) päiväkodin johtaja 0,33 SIEVI Vakit Määräaik./avoin Lisäys /vähennys TA 2012 verrat. Perhepäivähoito, Sievi perhepäivähoitajat (hoitajan koti) 6 6 +3 (käytössä v.2012) 9 perhepäivähoitajat (lasten kotona) 1 0,5 perhepäivähoidon ohjaaja 0.40 Esiopetuksen aamu- ja iltapäiväryhmä Epeli lastentarhanopettaja 0,5 ryhmäavustaja 1 lastenhoitaja (ostopalvelu, koulutoimi) 0,5 Kakaravaaran päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 3 päiväkodin johtaja 0,25 Lystilän päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 3 ryhmäavustaja 0,5 päiväkodin johtaja 0,25 Tuulihatun päiväkoti lastentarhanopettaja 2 lastenhoitaja 5 ryhmän erityisavustaja 1,5 päiväkodin johtaja 0,25 Ryhmäperhepäivähoitokoti Järvirinne ryhmäperhepäivähoitaja 3,5 vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 YLIVIESKA Vakit Määräaik./avoin Perhepäivähoito, Ylivieska perhepäivähoitajat (hoitajan koti+ varah.) 35+ 1 5 perhepäivähoitajat (lasten kotona) 3 perhepäivähoidon ohjaaja 1,80 Hakalahden vuorohoitopäiväkoti lastentarhanopettaja 6 lastenhoitaja 11 ryhmäavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,5 Huvikummun päiväkoti lastentarhanopettaja 3 lastenhoitaja 3 ryhmän erityisavustaja 1 ryhmäavustaja (keittiö) 1 päiväkodin johtaja 0,25 Joukahaisen päiväkoti (valmistuu vuoden 2013 alkupuolella) lastentarhanopettaja 12 lastenhoitaja 10 ryhmän erityisavustaja 3 päiväkodin johtaja 1 Katajan esiopetus lastentarhanopettaja ½ Raudaskylän esiopetus ryhmäperhepäivähoitaja 1 Ryhmäperhepäivähoitokoti Rastas ryhmäperhepäivähoitaja (+varahoitaja) 3+ 0,33 vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 Ryhmäperhepäivähoitokoti Helinä (toiminta päättyy 30.6.2013) ryhmäperhepäivähoitaja (+varahoitaja) 3+ 0,33 vastaava lastenhoitaja 1 perhepäivähoidon ohjaaja 0,10 Simonpuiston päiväkoti lastentarhanopettaja 7 lastenhoitaja 4 ryhmän erityisavustaja 2,5 ryhmäavustaja 1 päiväkodin johtaja 0,50 -0,5 +1 (käytössä v. 2012) +½ (käytössä 1 v.2012) +0,5 (sis. siirto, käytössä v. 2012) Lisäys/vähennys TA 2012 verrattuna (käytössä v. 2012) +1 +1 (siirto Peukaloisesta,Y) + ½ (käytössä 5 kk v. 2012) +1 (sisäinen siirto) 10 7 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Kaikkien kuntien osalta - henkilöstömenoihin 2 % korotus huomioiden lisäksi palkkojen vuosisidonnaiset osat - päiväkotihoidon sijaismäärärahaa lisätty (vrt. asetuksen mukainen henkilöstömitoitus) - pitkät palkalliset poissaolot (sl./äl.) + 36 000€ Alavieskan TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) 1,5 perhepäivähoitajaa + 31 500 €, jonka lisäksi henkilöstökulut (v. 2012 työsuhteessa 3 hoitajaa ). 2) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset + 10 000 € (vuonna 2012 käytettävissä 1 800€) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikka + 8 000 € (käytössä vuonna 2012) 4) palveluseteli yht. + 8 000 € (käytössä vuonna 2012) 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) Ryhmän erityisavustaja Keltasirkun pk + 25 800 € (käytössä vuonna 2012) 2) Peukaloisen pk +105 000 € (kustannuksia hoitopaikkojen lisäyksestä johtuen jo vuoden 2012 aikana, kustannuslisäys vuoden 2013 osalta n. 10 000 €, hoitopaikkalisäys +10) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa kesään 2013 saakka + 13 000 € (käytössä v. 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) kotihoidon tuki + 17 000 € (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) Nivalan TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset + 36 000€ (vuonna 2012 käytettävissä 3 120€) 2) palvelusetelimäärärahan korotus 4 lisäpaikan (käytössä vuonna 2012) ja kesäajan uusien maksukäytäntöjen vuoksi 30 000€ 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) lastenhoitaja vuoropäiväkoti Nokelaan lisääntyneen lapsimäärän ja yöhoidon vuoksi +26 500€ (käytössä vuonna 2012) 2) palvelusetelin määrän tarkistus + 70 000 € (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa + 23 000 € (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) kotihoidon tuki + 105 000 (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 2) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä + 10 000€ (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v.2012) Sievin TA 2012/ 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) kaksi perhepäivähoitajaa + 45 000 € , lisäksi henkilöstökulut (käytössä vuonna 2012) 2) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset + 9 600 € (vuonna 2012 käytettävissä 2 400€) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa +16 000 € (käytössä vuonna 2012) 4) palveluseteli + 2 500 € 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) lastenhoitaja lisääntyneen erityisen tuen vuoksi Tuulihattuun + 26 500€ (käytössä vuonna 2012) 2) ryhmän erityisavustaja ½ vuodeksi lisääntyneen erityisen tuen vuoksi Tuulihattuun + 12 600€ (käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa + 35 000€ (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä + 10 000 € (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v. 2012) 11 Ylivieskan TA 2012 / 2013 muutokset ja niiden kustannukset 1. Perhepäivähoito ja perhepäivähoidon palveluseteli 1) perhepäivähoitajien työaikakorvaukset + 45 100 € (vuonna 2012 17 780€) 2) palvelusetelimäärärahan korotus lisääntyneen kysynnän ja kesäajan uusien maksukäytäntöjen vuoksi + 349 000 € (perustettu v. 2012 kolme uutta yksityistä ryhmäperhepäivähoitokotia, budjetti lisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikka + 8 000€ (käytössä vuonna 2012) 2. Päiväkotihoito ja päiväkotihoidon palveluseteli 1) Joukahaisen päiväkoti: Joukahaisen päiväkodin kustannuslisäys n. 86 000 eur/vuosi huomioiden suljettavien yksiköiden kustannukset vuodelta 2012. Vuositasolla kustannustason nousu tasoittuu, koska säästöä syntyy 30.6.2013 Peukaloisen (Y) ja Helinän ryhmäperhepäivähoitokotien sulkemisen johdosta n. 105 000 eur: 2) palvelusetelin määrän tarkistus n. 98 600 € (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä vuonna 2012) 3) hoitopaikat muiden kuntien alueella <5 paikkaa + 35 000 € (käytössä vuonna 2012) 3. Lasten hoidon tuet (kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä) 1) yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä + 10 000€ (budjettilisäys lähes kokonaan käytössä v. 2012) Vuotta 2013 koskevat riskit 1. Toimintariskit - Lisääntyvä palveluiden kysyntä. - Palveluiden kysynnän väheneminen on myös mahdollista, jolloin toimintaa sopeutetaan kysyntää vastaavaksi. - Asiakasmäärien toteutumiseen vaikuttaa osaviikkoisen /- osa-aikaisen hoidon määrä suhteessa kokopäivähoitolasten määrään. 2. Rahoitusriskit - Päivähoidon ja kotihoidontuen asiakasmäärien mahdollisesta lisääntymisestä aiheutuvat kustannukset. - Asiakasmääriin ja kustannuksiin vaikuttavat perheiden valinnat esim. kotihoidon tuen, palvelusetelin tai kuntayhtymän järjestämien varhaiskasvatuspalveluiden välillä. - Henkilöstön palkkakustannukset: asetuksen mukaisen henkilöstömitoituksen toteuttaminen (sijaistarve), perhepäivähoitajien siirtyminen työaikalainsäädännön piiriin ja välttämätön tarve erityisen tuen lisäresurssointiin. - Ruokahuollon kustannukset. - Palvelutarpeen ennakointi Sievissä: hoitopaikkoja tulisi budjetoida kunnallisiin tai yksityisiin palveluihin lisää n. 10 paikkaa, mikäli Kakaravaaran päiväkodin hoitopaikkamäärää ei ole mahdollista nostaa tehtävien korjausten jälkeen. - Ylivieskassa erityisenä riskinä on oletettavissa oleva lisääntyvä palveluiden kysyntä, johon ei ole varauduttu budjetissa. - Palvelutarpeen ennakointi Ylivieskassa: Budjetissa ei ole ollut mahdollista varautua palvelutarpei den mahdolliseen lisääntymiseen. Esitetään, että Ylivieskan kaupungin budjettiin varataan suunnittelumääräraha vuodelle 2013 rakentamisen II-vaiheen käynnistämiseksi (käytössä olevien väistötilojen korvaaminen Hakalahden ja Huvikummun päiväkodeissa). - Joukahaisen päiväkodin tilakustannukset täsmentyvät syksyn 2012 aikana ja edelleen päiväkodin käyttöönoton myötä. 2013 1.2 AIKUISSOSIAALITYÖN PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Aikuissosiaalityön palvelujen tarkoitus ......................................................................... 2 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ..................... 2 3. Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 2 3.1. Palvelukokonaisuus .............................................................................................................. 2 3.2. Palvelun kohderyhmä ........................................................................................................... 3 3.3. Asiakasmäärät ja nettomenot ............................................................................................... 3 3.4 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat......................... 5 3.5 Henkilöstö.............................................................................................................................. 5 4. Vuoden 2013 talousarviota koskeva riskit ..................................................................... 5 2 1. Aikuissosiaalityön palvelujen tarkoitus Aikuissosiaalityön palvelujen tavoitteena on yksilöiden ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuutta ohjaavat sosiaalihuoltolaki ja -asetus, toimeentulotuesta ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetut lait, päihdehuoltolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja hallintolaki sekä nuorten työpajatoiminnan osalta lisäksi nuorisolaki 3. Palvelukokonaisuuden sisältö 3.1. Palvelukokonaisuus Aikuissosiaalityön palvelukokonaisuuteen kuuluvat aikuissosiaalityö, toimeentulotuki, päihdehuollon asumispalvelut, kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus Aikuissosiaalityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen selvittelyä, psykososiaalista tukea ja moniammatillista yhteistyötä. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista työtä, jossa voidaan hyödyntää asiakkaan kanssa yhdessä tehtävää asiakassuunnitelmaa. Asiakaslain mukaan jokaiselle asiakkaalle tulee laatia asiakassuunnitelma silloin, kun ei ole kyse pelkästään ohjauksesta ja neuvonnasta. Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotukityöhön sisältyy ohjausta ja neuvontaa, taloudelliseen tilanteeseen ja sosiaaliturvaetuuksiin liittyvää selvittelyä ja toimeentulotuen myöntämistä. Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on toimeentulotuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista toimeentuloaan ansiotyöllä, yrittäjätoiminnalla, muista tuloista ja varoista, elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Päihdehuollon asumispalvelut sisältävät asumisen järjestämistä joko välivuokraamalla asuntoja kunnilta tai kuntien omistamilta vuokra-asuntoyhtiöiltä ja vuokraamalla ne edelleen päihdehuollon asiakkaille tai erityisen vaikeissa tilanteissa lyhytaikaisesti ostopalveluina. Asumispalveluita annetaan viimesijaisena vaihtoehtona niille päihdehuollon asiakkaille, jotka erityisistä syistä tarvitsevat apua tai tukea asuntonsa tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluiden tarpeen arviointi tehdään moniammatillisena yhteistyönä ja asiakkaiden hakeutuminen palveluihin tapahtuu joko itse, lähiomaisen toimesta tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päihdehuollon asumispalveluiden määrä vaihtelee tarpeen mukaan. Päihdehuollon asumispalveluissa työskentelee asumisenohjaaja, jonka tehtävänä on kuntouttava palveluohjaus niille asiakkaille, joiden kanssa on tehty palvelusuunnitelma ja jotka ovat siihen itse sitoutuneet. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jolla pyritään parantamaan toimeentulotukea saavien työttömien alle 25-vuotiaiden asiakkaiden tai pitkään työttöminä olleiden henkilöiden elämähallintaa sekä luomaan edellytyksiä työllistymiselle. Kuntouttava työtoiminta sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se on työmarkkinoille pääsyn kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa 1-5 päivänä viikossa. Työpäivän pituus on 4-8 tuntia. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan toimintarahaa/ylläpitokorvausta 9 €/pv sekä korvataan mahdolliset matkakulut. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei synny. 1.7.2012 alkaen myös kuntouttavaan työtoimintaan osallistumalla voi kartuttaa työttömyysturvan työssäoloehtoa. 3 Palvelun kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat toimeentulotukea saavat nuoret tai pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille laaditaan aktivointisuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Kunta voi järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai se voi tehdä sopimuksen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä esim. toisen kunnan, yhdistyksen tai seurakunnan kanssa. Asiakkaita on sijoitettu kuntouttavaan työtoimintaan Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreen ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion toimipisteisiin, Nivalan nuorten työpajalle sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisiin tehtäviin. Työmarkkinatuen kuntaosuus tarkoittaa sitä, että työmarkkinatukijärjestelmässä valtio vastaa työmarkkinatuen maksamisesta ensimmäisten 500 työttömyyspäivän ajalta. Työmarkkinatuen saajan kotikunta maksaa puolet yli 500 päivää työttömänä olleen työttömän työnhakijan saamasta työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuen kuntaosuuden maksun piiriin kuuluvat: työnhakijat, jotka ovat saaneet työttömyyden aikana työmarkkinatukea 500 päivää, sekä työnhakijat, jotka ovat siirtyneet ansiopäivärahalta tai peruspäivärahalta työmarkkinatuelle 500 päivän täyttymisen jälkeen ja saaneet sen lisäksi180 päivää työmarkkinatukea. Aktiivitoimenpide aiheuttaa keskeytyksen kunnan työmarkkinatuen osuuden maksamiseen. Aktiivitoimenpiteitä ovat mm. työharjoittelu, työelämävalmennus, työkokeilu, palkkatuettu työ ja työvoimapoliittinen koulutus (ml. oppisopimuskoulutus) sekä kuntouttavan työtoiminta. Asiakas palaa kunnan työmarkkinatukilistalle, ellei hän aktiivitoimenpiteiden jälkeen työllisty tai työssäoloehto (10 kk) ei täyty. 3.2. Palvelun kohderyhmä Aikuissosiaalityön palvelun kohderyhmänä ovat Kallion alueella asuvat yli 18-vuotiaat aikuiset, jotka elävät vaikeassa elämäntilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa tai heillä on päihde- tai mielenterveysongelmia. 3.3. Asiakasmäärät ja nettomenot Toimeentulotuki Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2013 ja määrärahavaraus on tehty vuoden 2012 puolen vuoden toteuman perusteella. Perustoimeentulotukeen valtionavustus on 50 % menoista. Taulukoissa on esitetty toimeentulotuen asiakasperheiden määrä ja nettomenot kunnittain. Sama perhe voi saada useampaa tukea. Perustoimeentulotuki : Kunta Asiakasperheet 2012 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 86 434 190 646 1356 Asiakasperheet 2013 Nettomeno € 2012 95 435 195 660 1 385 Täydentävä toimeentulotuki v. 2013: Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Asiakasperheet 30 180 75 200 485 Nettomeno € 15 993 78 977 26 993 85 961 207 924 61 450 425 200 156 700 506 200 1 149 550 Nettomenot € 2013 64 950 476 000 164 000 582 700 1 287 650 4 Ehkäisevä toimeentulotuki v. 2013: Kunta Asiakasperheet Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Nettomeno € 20 60 30 70 180 8 500 35 000 15 000 37 000 95 500 Toimeentulotukipäätökset kunnittain v. 2013 Kunta Päätökset Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 510 3 150 1 140 4 150 8 950 Kuntouttava työtoiminta Peruspalvelukuntayhtymä Kallio hankkii ostopalveluja Hengitysliitto Heli ry:n Sytyke Centreltä. Vuoden 2012 aikana Sytykkeeltä ostetaan palvelua yhteensä 16 asiakkaalle/ päivä, jotka jakautuvat seuraavasti: kuntouttava työtoiminta 6 asiakasta/päivä, työharjoittelu ja työelämävalmennus 6 asiakasta/päivä, työkokeilu 2 asiakas/päivä ja sosiaalihuoltolain mukainen työ 2 asiakasta/päivä. Tämän lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään peruspalvelukuntayhtymä Kallion eri toimipisteissä, Nivalan nuorten työpajalla sekä kuntien, seurakuntien ja yhdistysten erilaisissa tehtävissä. Kuntouttava työtoiminta kunnittain v. 2013 Kunta Asiakkaita Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 4 31 10 80 (sis. työharjoittelun) 125 Työmarkkinatuen kuntaosuus Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan nousevan vuoteen 2012 verrattuna ja määrärahavaraus on 121 000 euroa suurempi kuin vuonna 2012. Määrärahavaraus on tehty 2012 puolen vuoden toteutuman mukaisesti. Työmarkkinatuenkuntaosuuden määrän nousuun vaikuttaa työmarkkinatuen korotus 2012. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrän vaikuttaa merkittävästi kuntien oma aktiivisuus ja meneillään olevat hankkeet, joista johtuen työmarkkinatuen kuntaosuudessa on suuria kuntakohtaisia eroja. Kallio tekee monipuolista yhteistyötä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa pitkäaikatyöttömien aktiivitoimenpiteissä. Työmarkkinatuen kuntaosuus Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Asiakkaat 2013 24 50 28 145 247 € v. 2012 80 000 165 000 97 000 410 000 752 000 € v. 2013 80 000 182 000 107 000 504 000 873 000 Muutos € +/+ 17 000 + 10 000 + 94 000 + 121 000 5 3.4 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Aikuissosiaalityön palveluihin hakeudutaan joko oman tai läheisen yhteydenoton kautta tai yhteistyötahon ohjaamana, jonka jälkeen työntekijä arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakkaalla on oikeus saada toimeentulotukipäätös seitsemän arkipäivän kuluessa. Kiireellisissä kriisitilanteissa toimeentulotukipäätös on tehtävä saman tai viimeistään seuraavan arkipäivän aikana. Lisäksi asiakkaalla on oikeus saada keskusteluyhteys sosiaalityöntekijään tai sosiaaliohjaajaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön jättämisestä. 3.5 Henkilöstö Aikuissosiaalityö v. 2013: Kunta Virat Alavieska Ylivieska 4,3 virkaa: 1 erityissos.tt. (uusi) 1,3 sos.työntekijä 1 sosiaaliohjaaja 1 etuuskäsittelijä 3 virkaa: 1 sos.työntekijä 1 sos.ohjaaja 1 etuuskäsittelijä 1,7 virkaa: 1 sosiaaliohjaaja (0,5 uusi) 0,7 etuuskäsittelijää 10,7 virkaa: 1 Joht. sosiaalityötekijä 1 Erityissosiaalityöntekijä 2 Sosiaalityöntekijää 3 Sosiaaliohjaaja 2,7 Etuuskäsittelijää 1 Asumisenohjaaja Nivala Sievi Kallio Asiakasperheet 100 780 490 230 1600 4. Vuoden 2013 talousarviota koskeva riskit Perustoimeentulotuen menot on arvioitu vuoden 2012 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Toimeentulotukea saavien asiakasperheiden määrää on vaikea ennakoida, koska yleisestä taloustilanteesta johtuen työttömyyden lisääntyminen tai muu taloudellisen tilan alenema lisää välittömästi toimeentulotukea saavien asiakkaiden määrää. Vuoden 2013 perusturvan korostusten määrä ei ole vielä tiedossa. Edellä mainittujen syiden vuoksi perustoimeentulotukimenot voivat vuonna 2013 olla huomattavasti arvioitua suuremmat. Työmarkkinatuen kuntaosuus on arvioitu vuoden 2012 puolen vuoden toteutuman ja asiakasmäärän mukaisesti. Työttömyyden lisääntyminen alueellamme voi lisätä myös pitkäaikaistyöttömien määrää. Vuonna 2013 toteutuva mahdollinen työmarkkinatuenkorotus korotus ei ole vielä tiedossa. Aktivointitoimenpiteistä huolimatta kuntaosuuden määrä vuonna 2013 ei välttämättä alene, vaan voi jopa hieman lisääntyä. 2013 1.3 PERHEPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Perhepalvelujen tarkoitus ............................................................................................... 2 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ..................... 2 3. Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 2 4. Lastensuojelu ................................................................................................................... 2 4.1. Palvelukokonaisuus .............................................................................................................. 2 4.2. Palvelun kohderyhmä, asiakasmäärät ja nettomenot .......................................................... 3 4.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat......................... 4 4.4. Henkilöstö ja asiakkaat ......................................................................................................... 4 5. Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö .............................................................................. 4 5.1. Palvelun sisältö .................................................................................................................... 4 5.2. Palvelun kohderyhmä ja palveluun pääsyn kriteerit .............................................................. 5 5.3 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut kunnittain ........................................................... 5 6. Lastenvalvojan palvelut .................................................................................................. 5 6.1. Palvelun sisältö .................................................................................................................... 5 6.2. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat........................ 6 6.3. Lastenvalvojan palvelut kunnittain ........................................................................................ 6 7. Perheneuvola ................................................................................................................... 6 7.1. Perheneuvolan palvelukokonaisuus ..................................................................................... 6 7.2. Palvelun kohderyhmä ........................................................................................................... 6 7.3. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat........................ 6 7.4. Perheneuvolan palvelut kunnittain v. 2013 .......................................................................... 7 8. Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit............................................. 7 8.1 Uuden toiminnan muutosesitykset ja riskit / Lastensuojelu .................................................... 7 8.3 Muutokset ja riskit talousarviossa / Perheneuvola ................................................................. 8 8.4 Toteutumattomat kärkihankkeet (Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmat) .......................... 8 2 1. Perhepalvelujen tarkoitus Perhepalvelujen tavoitteena on lasten, nuorten ja heidän perheidensä sosiaalisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja turvallisuuden edistäminen sekä itsenäisen suoriutumisen tukeminen ennaltaehkäisevillä ja korjaavilla toimilla. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Perhepalvelujen järjestämistä ohjaavat lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki- ja asetus, laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista sekä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki, isyyslaki, laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettu laki ja asetus sekä laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä. 3. Palvelukokonaisuuden sisältö Perhepalveluiden palvelukokonaisuudet ovat: 1) Lastensuojelu 2) Ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö 3) Lastenvalvojan tehtävät 4) Perheneuvola 4. Lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, joka sisältää lastensuojelutarpeen selvityksen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellisen sijoituksen, huostaanoton sekä niihin liittyvän sijaishuollon ja jälkihuollon sekä lapselle tai perheelle järjestettävän sosiaalityön. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen suotuisaa kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa. Tarkoituksena on ehkäistä lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttua riittävän varhain havaittuihin ongelmiin. Palveluja täytyy olla saatavissa tarvittavassa laajuudessa kaikkina vuorokauden aikoina, mikä tarkoittaa sosiaalipäivystyksen järjestämistä myös virka-ajan ulkopuolella. 4.1. Palvelukokonaisuus Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle tehdään asiakassuunnitelma yhdessä tämän huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään saavuttamaan. Lastensuojelun perhetyö on yksi lastensuojelun avohuollon tukitoimi, joka kirjataan lastensuojelun asiakkaalle laadittavaan asiakassuunnitelmaan ja jonka alkamisesta tehdään viranomaispäätös. Perhetyöstä tehdään lisäksi perhetyön sopimus ja suunnitelma asiakkaiden kanssa. Asiakkuus lastensuojelun perhetyössä alkaa sosiaalityöntekijän arvion kautta lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen. Lastensuojelun perhetyön tarkoituksena on edistää ja tukea lapsen myönteistä kehitystä sekä tukea ja vahvistaa vanhempien kasvatuskykyä ja -mahdollisuuksia. Lastensuojelun perhetyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tavoitteellista, useimmiten pitkäkestoista ja sen toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Lastensuojelun perhetyö voi olla myös tiivistä ja intensiivistä perhetyötä, jonka tarkoituksena on estää perheen lasten huostaanotto. Jos puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä tai lapsi itse omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa omaa terveyttään tai ke- 3 hitystään, lapsi täytyy ottaa huostaan ja järjestää hänelle hänen tarpeittensa mukainen sijaishuolto. Huostaanotto on viimesijainen toimenpide, joka voidaan tehdä, jos avohuollon tukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia tai ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Lisäksi ehtona on, että sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. Sijaishuollon järjestämiseksi tehdään yhteistyötä Pelastakaa Lapset Ry:n kanssa. Tavoitteena on, että kaikki alle 12-vuotiaat sijoitettavat lapset pääsevät Pelastakaa Lapset Ry:n kautta perhehoitoon lastensuojelulain edellyttämällä tavalla 4.2. Palvelun kohderyhmä, asiakasmäärät ja nettomenot Lastensuojelun kohderyhmänä ovat tuen tarpeessa olevien alle 18 - vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lastensuojelun sijoitukset kunnittain vuonna 2013 PerheLastenLastensuojeKunta Perhehoitoon sijoitetut/ hoitovrk hoidon hinta/kk (* suojeluyksikköön sijoitetut/ hoitovrk 4/1460 Alavieska 1/ 120 10291608 €/kk Nivala 7/2 555 10291608 €/kk 12/4 165 Sievi 4/1 460 10291608 €/kk 5/2 190 Ylivieska 17/6205 10291608 €/kk 14/3 885 Kallio 30/10 900 10291608 €/kk 35/11 700 lu-yksikön hinta/vrk/kk (** 160-205 €/vrk, 4800-10800 €/kk 160-360 €/vrk, 4800-10800 €/kk 160-360 €/vrk, 4800-10800 €/kk 160-360 €/vrk 4800-10800 €/kk 160-360 €/vrk 4800-10800 €/kk Lyhytaikaisesti sijoitetut/ hoitovrk Yht. sijoitetut TA 2012 € TA 2013 € (kasvu %) 3/ 50 9 292 407 356 683 (22 %) 12/ 350 31 996 726 1 236 073 (24%) 3/50 13 470 300 623 010 (32%) 15/550 45 1 449 313 1 719 103 (18,6 %) 31/1 000 98 3 208 746 3 934 869 (22,6%) (* Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio määräytyy perhehoitoon sijoitettavan lapsen hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen ja käytössä on kolme eri maksuluokkaa, joissa kustannukset vaihtelevat 650 €/kk, 800 €/kk tai 950 €/kk. Perhehoitajalle maksettava kulukorvaus määräytyy lapsen iän mukaisesti ja käytössä on neljä maksuluokkaa 379 €/kk-658 €/kk. (**Lastensuojeluyksikön vuorokausihinnan tasoon vaikuttavat sijoitetun lapsen tai nuoren erityistarpeet, kuten kehitysvammaisuus, psyykkinen oireilu, erityisen huolenpidon tarpeet Lastensuojelunperhetyö 2013 Kunta Perhetyöntekijät Asiakkaiden määrä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 0,5 2 1 2 5,5 15 100 45 106 277 4 4.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastensuojeluasia voi tulla vireille joko lastensuojeluilmoituksen tai oman hakemuksen kautta. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on arvioida välittömästi tiedon saatuaan lapsen mahdollisen kiireellisen lastensuojelun tarve. Lastensuojelulain mukaan työntekijän on viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä ilmoituksen tai muun vastaavan tiedon saatuaan ratkaistava, onko ilmoituksen johdosta syytä ryhtyä lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Jos lastensuojelutarpeen selvitys tehdään, se on tehtävä viivytyksettä, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa lastensuojeluasian vireille tulosta. Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun lastensuojelutarpeen selvityksen tekeminen alkaa. 4.4. Henkilöstö ja asiakkaat Kunta Virkoja Sosiaalityön asiakkaat (* Avohuollon asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 0,30 sosiaalityöntekijä ja 0,5 sos.ohjaajaa 70 20 2,5 sos.työntekijää ja 0,5 sos.ohjaajaa 250 126 1 sos.työntekijä ja 0,5 sos.ohjaajaa 105 55 3 sos.työntekijää ja 0,5 sos.ohjaajaa 345 136 1 johtava sosiaalityöntekijä, 770 6,5 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa (* vuositasolla lapsen asioita vastaava sosiaalityöntekijä / 118 asiakasta 337 5. Ennalta ehkäisevä lastensuojelutyö Ennaltaehkäisevän lastensuojelun työmuotoina järjestetään ennaltaehkäisevänä perhetyötä, lapsiperheiden kotipalvelua, palvelusetelillä tuotettua lapsiperheiden kotipalvelua, tukiperhetoimintaa ja tuetaan Mannerheimin lastensuojeluliiton toimintaa avustamalla vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkauksessa. 5.1. Palvelun sisältö Kun perhetyötä järjestetään lastensuojelutarvetta ennaltaehkäisevänä toimintana, tarkoitetaan peruspalvelun perhetyötä. Ennaltaehkäisevä perhetyö on lapsiperheille järjestettävää kokonaisvaltaista, suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tukemista, joka ei vaadi asiakkuutta lastensuojelussa. Se on ajallisesti rajattua siten, että perhe voi saada palvelua korkeintaan 10 kertaa. Se on perheille maksutonta. Ennaltaehkäisevän perhetyön perustehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Kun perhe ohjataan ennaltaehkäisevään perhetyön palveluun muista toimipisteistä, perhetyönohjaaja kartoittaa tilanteen yhdessä ohjaavan tahon kanssa palveluohjauksen keinoin. Lapsiperheiden kotipalvelun järjestämistä palvelusetelillä jatketaan vuonna 2013. Palveluseteli kohdennetaan tilanteisiin, joissa tarvitaan tilapäistä apua perhettä kohdanneessa vakavassa kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palvelun sisältö määrittyy perheen tarpeen mukaisesti sellaiseksi, että se tukee perheen selviytymistä äkillisessä kriisissä tai muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluntarve arvioidaan perheen henkilökohtaisen yhteydenoton pohjalta puhelimitse tai asiakkaan asioimiskäynnin yhteydessä. Palvelulla vastataan ensisijaisesti lapsen arjen turvaamiseen muuttuneessa elämäntilanteessa. Palveluseteliä ei myönnetä takautuvasti. Palvelua voidaan myöntää määrärahan puitteissa myös sosiaalihuoltolain 21§:n mukaisissa tilanteissa (esim. perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen ym. syyn vuoksi). 5 Vuoden 2013 aikana jatketaan ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä ennaltaehkäisevää tukiperhetoimintaa niille asiakkaille, jotka eivät ole lastensuojelun asiakkaita. Käytännössä tukiperheet saadaan Pelastakaa Lapset ry:n kautta ja perhetyönohjaaja tekee päätökset palveluun pääsemisestä ja koordinoi toimintaa. Vuonna 2013 maksetaan avustusta 15 000 euroa Mannerheimin lastensuojeluliitolle vapaaehtoistoiminnanohjaajan palkkaamiseen, joka mahdollistaa vertaistukiryhmien toiminnan kehittämisen yhteistyössä Kallion omien työntekijöiden kanssa lasten ja perheiden palveluissa. 5.2. Palvelun kohderyhmä ja palveluun pääsyn kriteerit Palvelu kohdistetaan varhaista tukea tarvitseville lapsiperheille.Ennaltaehkäisevän perhetyön palvelun piiriin perhe hakeutuu joko itse tai yhteistyötahojen ohjaamana. Päätöksenä palvelusta toimii viranhaltijapäätös, jonka tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Lapsiperheillä on mahdollisuus saada tilapäisesti kotipalvelua palvelusetelillä kriisitilanteissa tai sosiaalihuoltolain 21§:n mukaisissa tilanteissa (esim. perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen ym. syyn vuoksi). Päätöksen palvelusta tekee palvelupyynnöt vastaanottava perhetyönohjaaja. Asiakas valitsee palvelusetelituottajan ja maksaa itse palvelusetelin ja palveluntuottajan välisen hinnan erotuksen. Palvelu on määrärahasidonnainen eikä asiakkaalla ole ehdotonta oikeutta saada palvelua. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheille maksullista palvelua. Perheet voivat tiedustella palvelua itse soittamalla perhetyönohjaajalle. Työ sisältää päivittäisiä kodinhoidollisia tehtäviä, kuten lastenhoitoa, pyykinhuoltoa, ruuanvalmistusta, mutta myös kasvatuksessa ohjaamista sekä vanhemmuuden tukemista. Lapsiperheiden kotipalvelua ei voida myöntää pelkästään siivoukseen tai sairaan lapsen hoitoon. Resursseja kunnalliseen lapsiperheiden kotipalveluun on käytettävissä erittäin niukasti. 5.3 Ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelut kunnittain Kunta Perhetyöntekijät Ennaltaehkäisevän perhetyön asiakkaat Palveluseteliasiakkaat Tukiperheasiakkaat Yhteensä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 0,5 1 1 1 1 perhetyönohjaaja, 3,5 perhetyöntekijää 33 180 100 180 493 7 140 70 90 307 6 7 13 40 326 170 277 739 6. Lastenvalvojan palvelut 6.1. Palvelun sisältö Lastenvalvojan tehtäviin kuuluvat lapsen isyyden selvittäminen, lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen, lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimelle niissä tapauksissa, joissa lapsen vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisista tai elatuksesta. 6 6.2. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Lastenvalvojan asiakkuus alkaa isyysselvityksissä, kun maistraatti ilmoittaa lastenvalvojalle avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta. Isyyden selvittämisen lisäksi lapsen vanhemmat voivat tehdä sopimuksen lapsen huollosta ja jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat tehdä myös elatussopimuksen. Asiakkuus voi alkaa myös vanhempien erotessa, jolloin tehdään sopimukset lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta. 6.3. Lastenvalvojan palvelut kunnittain Kunta Alavieska Sievi Ylivieska Nivala Kallio Virkoja 1 lastenvalvoja 0,5 sosiaalityöntekijää 1,5 lastenvalvojaa Lastenvalvoja asiakkaita 20 35 145 125 325 Sopimuksia(* 25 70 350 270 715 (* Sopimukset sisältävät isyyden selvitykset, elatus-, huolto- ja tapaamissopimukset 7. Perheneuvola Perheneuvolan palveluihin kuuluvat lasten, nuorten ja perheiden tutkimus ja terapia, sekä asiantuntija-avun antaminen muille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville. Tavoitteena on selvittää lapsen ja perheen kokonaistilannetta ja tarvittaessa saada arvio lapsen tai nuoren psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä sekä sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä yhteistyössä asiakkaan ja hänen lähi- ja palveluverkostonsa kanssa. 7.1. Perheneuvolan palvelukokonaisuus Perheneuvolan toimipisteet sijaitsevat Nivalassa ja Ylivieskassa. Ylivieskan perheneuvolan alueeseen kuuluvat myös Sievi ja Alavieska. Perheneuvolassa on kolme perheneuvolapsykologin virkaa (2 Ylivieskan toimipisteessä ja 1 Nivalan toimipisteessä), 2 sosiaalityöntekijän virkaa (1 Ylivieska, 1 Nivala) sekä perheneuvolan johtaja. Sekä Nivalan että Ylivieskan toimipisteissä käy myös konsultoiva lastenpsykiatri: Nivalassa kerran kuukaudessa ja Ylivieskassa 2 krt/ kuukausi. Koska kaikkia psykologin virkoja ei ole saatu täytettyä, niin psykologipalveluja on hankittu ostopalveluna. Mikäli psykologin virkoja ei saada täytettyä ja ostopalveluista jää liikkumavaraa, voidaan perheneuvolaan palkata määräaikaisesti psykiatrinen sairaanhoitaja matalan kynnyksen palveluun. 7.2. Palvelun kohderyhmä Palvelut on tarkoitettu lapselle ja hänen vanhemmilleen sekä muille perheenjäsenille, kun on huolta lapsen/nuoren psyykkisestä kasvusta tai kehityksestä tai koko perheen ihmissuhteisiin liittyvistä asioista. 7.3. Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat Perheneuvolan asiakkaaksi hakeudutaan varaamalla itse aikaa perheneuvolaan. Tavallisesti asiakas tulee palveluihin jonkun muun tahon ohjaamana, kuten koulun, päivähoidon tai OYS:n ohjaamana. Pariterapia ja perheasioiden sovittelu kuuluvat myös osana perheneuvolan toimintaan. Perheasioiden sovittelun toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2012 aikana. Kiireellisille tapauksille pyritään antamaan ensimmäinen aika kolmen viikon kuluessa ajanvarauksesta. 7 7.4. Perheneuvolan palvelut kunnittain v. 2013 Perheneuvola Kunta Alavieska Sievi Ylivieska Nivala Yhteensä Toimipisteet Virat Perheneuvolan Ylivieskan toimipiste perheneuvolan johtaja, 1 sosiaalityöntekijä, 2 psykologia Perheneuvolan Nivalan toimipiste 1 sosiaalityöntekijä, 1 psykologi Kallio 1 perheneuvolan johtaja, 2 sosiaalityöntekijää, 3 psykolgia, Asiakkaat 95 160 385 310 1450 8. Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit 8.1 Uuden toiminnan muutosesitykset ja riskit / Lastensuojelu Uuden toiminnan muutosesitykset Lastensuojelun perhetyön ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseksi esitetään lisättäväksi perhetyöntekijäresurssia niin, että koko Kallion alueelle palkataan 3 uutta perhetyöntekijää. Kustannukset esitetään jaettavaksi siten, että yksi perhetyöntekijä tulee Nivalaan (n. 35 000 euroa/vuosi), yksi Ylivieskaan (n. 35 000 euroa/vuosi) , Alavieskaan 0,5 työntekijää (n. 17 000 euroa/vuosi) ja Sieviin 0,5 työntekijää (n. 17 000 euroa/vuosi). Omalla perhetyöntekijä/ tukihenkilötoiminnalla voidaan tuottaa pitkäkestoista, kohdennettua, suunnitelmallisempaa ja helpommin asiakastarpeisiin muunneltava sekä kustannustehokkaampaa palvelua kuin ostopalveluna hankittaessa. Yksi työntekijä voi vasta usean asiakkaan/ perheen palvelutarpeeseen. Oikea-aikaisilla ja riittävän monipuolisilla avohuollon palveluilla ehkäistään tilanteiden monimutkaistuminen ja kriisiytyminen sekä ehkäistään ja vähennetään kalliita laitoshoitokustannuksia. Lisäksi perhetyöntekijä resurssia lisäämällä mahdollistuisi työparityöskentely, jota tarvitaan muun muassa intensiivisten jaksojen toteuttamisessa perheissä. Parityöskentely tukee myös perhetyöntekijöiden jaksamista ja työhyvinvointia. Perhetyöntekijän toimien palkkamääräraha esitetään budjetissa vähennettäväksi lastensuojelun avohuollon ostopalveluihin varatuista määrärahoista. Lisäämällä työntekijäresurssia perhetyössä vähennetään myös ostopalveluiden käyttöä. Esimerkiksi ostopalveluna toteutettu perhetyö maksaa kuukausitasolla 1350 euroa (sisältää 8x2 h:n käynnit perheessä). Omalla resurssilla vastaavalla rahalla voidaan palvella laajempaa asiakaskuntaa. Riskit lastensuojelussa Uusien sijoitusten ja perhekuntoutukseen tulevien asiakkaiden määrä on vaikea ennakoida. Vuoden 2013 talousarviossa lastensuojelun sijoituksiin on varattu määräraha syksyllä 2012 tiedossa olevien sijoitusten mukaisesti. Talousarviossa on kuntakohtaisesti varattu pieni määräraha mahdollisiin perhekuntoutuksiin. Perhekuntoutuksiin varattu määräraha on noin 1-2 kuukauden mittaiseen jaksoon perhekoosta riippuen. Koska uusiin sijoituksiin ei ole varauduttu talousarvioissa, pyritään uusissa sijoituksissa mahdollisimman lyhyisiin määräaikaisiin sijoitusjaksoihin. 8 8.3 Muutokset ja riskit talousarviossa / Perheneuvola Muutos Koulupsykologien sijoittuminen Koulupsykologipalvelut siirtyvät 1.1.2013 alkaen kuntien sivistystoimien hoidettavaksi. Samalla ns. merkkaritoiminta (psykiatriset sairaanhoitajat) Kallion järjestämänä lakkaa, sillä palvelu rahoitettiin koulupsykologitoimintaan varatuilla rahoilla. Riskit Vuoden 2013 talousarvion muutokset perheneuvolassa edelliseen talousarvioon nähden ovat vakinaisten viranhaltijoiden palkkakustannusten nouseminen perheneuvolassa sekä asiantuntijapalveluiden oston kustannusten nousu. Vakinaisten viranhaltijoiden palkkakustannusten nousu johtuu psykologien tehtäväkohtaisen nostamisesta elokuun 2012 alusta. Mikäli psykologeja ei saada rekrytoitua, joudutaan psykologien palkkaamiseen varattuja määrärahoja käyttämään ostopalvelujen hankkimiseen. Lastenpsykiatrinen konsultointi on välttämätöntä perheneuvolan toiminnan kannalta. Näiden palvelujen hintataso on noussut vuoden 2012 aikana ja tämä on otettu huomioon uudessa talousarviossa. 8.4 Toteutumattomat kärkihankkeet (Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmat) Palvelustrategian toimeenpano-ohjelmien mukaisina kärkihankkeina esitettiin seuraavat hankkeet: jotka jäävät toteutumatta vuonna 2013, koska uusia toimintoja ei talousarvioon voitu varata. 1. Lapsiperheiden kotipalvelun palvelusetelimäärärahan lisäämistä/laajentamista, jolloin palve lusetelillä olisi voitu tarjota sosiaalihuoltolain 21 § mukaista lapsiperheiden kotipalvelua. Koskee Alavieskaa, Sieviä ja Ylivieskaa. Nivalan kaupunki on varannut budjettiin 20 000 euroa kohdennettavaksi sosiaalihuoltolain 21§ mukaiseen palveluun (esim. perhetilanne, rasittuneisuus, sairaus, synnytys ym.). 2. Perheneuvolaan esitettiin perustettavaksi kaksi psykiatrisen sairaanhoitajan tointa. Perheneu volassa on toiminut koulupsykologeille varatuilla määrärahoilla 2 määräaikaista psykiatrista sairaanhoitajaa eli merkkaria ja toiminnasta on ollut hyvät kokemukset ja tällä matalan kynnyksen palvelulla on voitu ehkäistä monen nuoren tilanteen vaikeutuminen ja monimutkaistuminen. 9 2013 0 1.4 HOITO- JA HOIVAPALVELUT PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelukokonaisuudet ..................................................................................................... 2 2. Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut ............................................... 2 3. Hoito- ja hoivapalveluiden järjestämistä ohjaava lainsäädäntö .................................. 2 4. Palvelutarve ...................................................................................................................... 3 5. Hoito- ja hoivapalvelut 2013 ............................................................................................ 3 5.1 Kotihoitopalvelut .................................................................................................................... 4 5.1.1 Ehkäisevä vanhustyö ja lähineuvonta ................................................................................. 4 5.1.2 Kotihoito ............................................................................................................................. 5 5.1.3 Tukipalvelut ........................................................................................................................ 6 5.1.4 Päivätoiminta ...................................................................................................................... 7 5.1.5 Omaishoidon tuki ................................................................................................................ 7 5.1.6 Perhehoito .......................................................................................................................... 8 5.1.7 Kotihoidon asumispalvelut .................................................................................................. 8 5.1.8 Kotihoitopalveluiden henkilöstö .......................................................................................... 9 5.1.9 Yhteenveto kotihoitopalveluiden käytöstä ......................................................................... 10 5.1.10 Kotihoitopalveluiden sisäiset tavoitteet ........................................................................... 10 5.2 Hoiva- ja asumispalvelut ...................................................................................................... 11 5.2.1 Tehostettu palveluasuminen ............................................................................................. 11 5.2.2 Laitoshoito (hoivahoito) .................................................................................................... 13 5.2.3 Hoiva- ja asumispalveluiden sisäiset tavoitteet ................................................................. 15 5.3 Akuutti- ja lyhytaikaishoito ................................................................................................... 15 5.3.1 Akuutti- ja lyhytaikaishoidon kohderyhmä ......................................................................... 15 5.3.2 Vuodeosastojen hoitopäivät.............................................................................................. 15 5.3.3 Vuodeosastojen henkilöstövoimavarat ............................................................................. 16 5.3.4 Hoidon tavoitteet akuuteilla vuodeosastoilla ..................................................................... 16 6. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyydet ....................................................................... 17 7. Hoito- ja hoivapalveluiden muutokset ja riskit ............................................................ 17 2 1. Palvelukokonaisuudet Hoito- ja hoivapalveluiden palvelukokonaisuudet muodostuvat kotona asumista tukevista palveluista sekä hoidon ja asumisen yhdistävistä palveluista. Palvelukokonaisuudet sisältävät seuraavat palvelut: 1. Kotihoitopalvelut Ehkäisevä vanhustyö ja lähineuvonta Kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) Tukipalvelut Omaishoidon tuki Perhehoito Päivätoiminta Kotihoidon asumispalvelut 2. Hoiva- ja asumispalvelut Lyhyt- ja pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen Lyhyt- ja pitkäaikainen laitoshoito 3. Akuutti- ja lyhytaikaishoito 2. Palvelun tavoitteet ja palvelukokonaisuuksien vastuut Hoito- ja hoivapalveluiden ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa kaiken ikäisten, erityisesti ikäihmisten, kotona asuminen ennaltaehkäisevillä ja kuntouttavilla palveluilla sekä järjestämällä tarvittavia palveluja koteihin ja kotona tuotettaviksi. Asiakas osallistuu voimiensa mukaan palvelun tuottamiseen. Tähän tavoitteeseen vastataan kotihoitopalveluiden palvelukokonaisuudella. Toimintakyvyn alentuminen vähitellen tai äkillisesti ei kaikissa tilanteissa mahdollista ikäihmisen asumista omassa kodissaan kuntoutuksesta ja kotiin järjestetyistä palveluista huolimatta. Tällöin hänen kanssaan suunnitellaan ja hänelle järjestetään tarpeen mukainen hoito ja palvelut oman kodin ulkopuolella. Tähän tavoitteeseen vastataan kotihoidon asumispalveluilla sekä hoiva- ja asumispalveluiden sekä akuutti- ja lyhytaikaishoidon palvelukokonaisuudella. Kotihoitopalveluista sekä hoiva- ja asumispalveluista vastaa hoito- ja hoivapalveluiden tulosalue, akuutti- ja lyhytaikaishoidosta vastaanotto- ja vuodeosastopalveluiden tulosalue. Palvelut järjestetään Kallion omana tuotantona, ostosopimuksin ja palvelusetelillä. Hoito- ja hoivapalveluissa on palveluja kehittäviä ja koordinoivia moniammatillisia yhteistyöryhmiä. SASyhdyshenkilö koordinoi asiakkaiden sijoittumista eri palvelumuotoihin. 3. Hoito- ja hoivapalveluiden järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Toimintaa sääntelevät erityisesti seuraavat lait niihin liittyvine muutoksineen ja asetuksineen: - perustuslaki 731/1999 - kansanterveyslaki 66/1972 - terveydenhuoltolaki 313/2011 - sosiaalihuoltolaki 710/1982 - laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/1992 - laki omaishoidon tuesta 937/2005 3 - laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009 hallintolaki 434/2003 laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 732/1992 laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994 laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005) laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999 henkilötietolaki 523/1999 arkistolaki 83171994 laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (1233/2006) 4. Palvelutarve Hoito- ja hoivapalvelujen tarve ja käyttö painottuu ikäihmisiin. Palveluja käyttävät myös ikääntyvät mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä vaikeavammaiset. Väestömuutokset on esitetty alla. Ikäryhmä/lukumäärä 2010 2011 2012 2013 75 v täyttäneet 2578 2677 2735 2796 Alavieska 289 294 303 316 Nivala 945 959 972 982 Sievi 384 404 409 417 Ylivieska 960 1020 1051 1081 85 v täyttäneet 709 741 779 824 Alavieska 64 62 67 78 Nivala 280 289 289 304 Sievi 105 106 121 132 Ylivieska 260 284 302 310 Taulukko 1. Väestötiedot vuosilta 2010 ja 2011 (lopulliset) ja ennusteet vuosilta 2012 Lähde: Tilastokeskus 2014 2839 311 1001 419 1108 846 84 310 137 315 – 2015 2015 2847 306 997 425 1119 882 89 321 145 327 Muistisairaus lisääntyy iän myötä ja on tulevaisuudessa suurin yksittäinen palvelujen tarvetta aiheuttava tekijä. Tutkimusten mukaan alle 65-vuotiailla muistisairauksien esiintyvyys on 0,2 – 0,3 %, 65 – 74 vuotta täyttäneillä 4 %, 75 – 84 vuotta täyttäneillä 11 % sekä 85 -vuotiailla ja sitä vanhemmilla 35 %. Lisäksi vanhuusiän masennus sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat yleistyneet eläkkeelle siirtymisen jälkeen. 5. Hoito- ja hoivapalvelut 2013 Hoito- ja hoivapalvelut järjestetään yhdenmukaisesti asiakkaiden, Kallion kuntien, yksityisten palveluntuottajien, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kumppanuuteen perustuvalla toimintatavalla. Palveluiden sisällöt on yhtenäistetty. Palveluiden antaminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja hyväksyttyihin palveluun pääsykriteereihin, joilla turvataan asiakkaille tasavertainen palveluiden saatavuus. Hoito- ja hoivapalvelujen palvelurakennetta on kehitetty Kallion alusta alkaen strategian mukaisesti kotona asumista tukevaksi ja kustannusvaikuttavaksi. Lähineuvonta tuottaa ja koordinoi ehkäiseviä 4 palveluja. Pitkäaikaista laitoshoitoa on vähennetty ja korvaavat palvelut järjestetty kotihoidossa sekä tuetun ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Pääosa tukipalveluista ja niihin kuuluvista tehtävistä on siirretty niille toimijoille, joilla on osaamista tehtävän suorittamiseen. Palveluiden peittävyys vaihtelee kunnittain ja peittävyydet ovat edelleen korkeahkot. Osa vaihtelusta johtuu sairastavuuden eroista. Asiakas osallistuu palvelunsa suunnitteluun ja kehittämiseen hoito- ja palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä sekä Kallion järjestämissä yksikkökohtaisissa tai yhteisissä asukastyöpajoissa. Kaiken toiminnan perustana on asiakaslähtöisyys ja omatoimisuuden tukeminen. Palvelun toteutumista ja laatua arvioidaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa tehdyllä RAI -arvioinnilla yhdessä asiakkaan kanssa sekä kahden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyllä. Vuonna 2013 hoito- ja hoivapalveluissa tavoitteena on kehittää johtamisprosessia ja sitä kautta toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Kehittämisessä haasteena on johtamista palvelevan luotettavan tiedon tuotanto. Johtamisen kehittämisessä turvallisuusjohtaminen on painopistealueena. Kärkihankkeita ovat Kotihoito 2020 -hanke, muistisairaan hoitopolun kehittäminen sekä palvelustrategian toimenpideohjelmaan kirjattujen tulosaluerajat ylittävien palveluprosessien kehittäminen. Ennalta ehkäiseviä toimintatapoja haetaan yhteistyössä jäsenkuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä hyvinvointiteknologian avulla. Lisäksi etsitään vaihtoehtoisia palveluiden järjestämistapoja palveluiden peittävyyden saamiseksi palvelustrategian toimeenpano-ohjelman mukaiseksi vuoteen 2015 mennessä. 5.1 Kotihoitopalvelut 5.1.1 Ehkäisevä vanhustyö ja lähineuvonta Ehkäisevän vanhustyön palveluilla tarkoitetaan asukkaiden ja asiakkaiden palveluohjausta ja neuvontaa sekä palvelutaloissa ja lähineuvonnassa eri toimijoiden järjestämiä ikäihmisille suunnattuja kuntouttavia ja vapaa-ajan palveluja. Lähineuvonnan vastuuyksikkö koordinoi palveluiden järjestämistä. Palveluiden tavoitteena on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä sekä ehkäistä ja siirtää varsinaisten hoidollisten palvelutarpeiden syntyä. Lähineuvontapalveluihin keskitetään vuoden alusta lukien palvelutarpeen arviointi, omaishoitoasiat ja muut yhteiset toiminnat. Yksikössä on saatavilla sairaanhoitajan vastaanottoaikoja ikäihmisille, jotka eivät saa säännöllisesti Kallion palveluita. Senioriikäisille ja omaishoitajille tarjotaan mahdollisuus kerran viikossa ohjattuun kuntosalin käyttöön tai vastaavaan ryhmätoimintaan. Ikäinfo-toimintaa kehitetään ja ikäihmisten palveluopas päivitetään selkokieliseksi yhteistyössä media-alan opiskelijoiden kanssa Sonectus 2 -hankkeessa. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä kotikäyntejä tehdään pyynnöstä 75 vuotta täyttäneille ikäihmisille, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaina. Käynnin aikana arvioidaan ja tuetaan henkilön itsenäistä suoriutumista omassa kodissa, tiedotetaan palveluista, selvitetään hyvinvointia ja terveyttä vaarantavia riskitekijöitä sekä kodin ja lähiympäristön turvallisuutta. Samalla ennakoidaan yksilöllisten palveluiden tarvetta ja ohjataan käyttämään Kallion palvelujen ohella vapaaehtoisjärjestöjen ja yritysten palveluita. Palvelutarve arvioidaan sosiaalihuoltolain edellyttämässä määräajassa. Gerontologinen sosiaalityö on ikääntyvien parissa tehtävää sekä ehkäisevää että korjaavaa auttamis- ja muutostyötä. Sosiaalityöhön kuuluu yhteistyö omaisten, eläkeläisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja muiden toimijoiden kanssa sekä veteraaniasiamiehen tehtävät. Gerontologisen sosiaalityöntekijän virkaa ei täytetä v. 2013 kuntien asettaman tiukan talousraamin vuoksi, mikä heikentää palvelutasoa. Ehkäiseviin palveluihin haetaan vapaaehtoistoimijoita täydentämään asiakkaan palvelua. Lähineuvontapalvelua on saatavilla jokaisessa Kallion kunnassa nykytasoisena. Sijaismäärärahoihin ei ole 5 varauduttu. Harkinnanvaraiseen taloudelliseen tukeen on pienituloisille varattu 4 000 € ja kuljetustukeen 3 000 €. Veteraaniasiain neuvottelukunnan sotainvalidi- ja sotaveteraanijärjestöille myöntämiin avustuksiin on varattu 20 000 €. Talousarvio ei sisällä uusia toimintoja eikä toiminnan laajennuksia. Asiakasmäärät ja toimintojen kulut sisältyvät muihin kotihoitopalveluihin. Kallio osallistuu Hyvän ikääntymisen kehittämisympäristö Sonectus 2 -hankkeeseen 12/2011– 12/2014. Vuoden 2013 aikana kehitetään muistisairaan hoitopolkua ja ikäihmisten palveluopas ja esitteet päivitetään selkokielisiksi. Hanke tarjoaa myös johtamis- ja laatukoulutusta. Kallio on mukana Vastuuta oppimalla opit oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa 08/2012 – 12/2013 sekä Mallia Euroopasta työelämän kehittämishankkeessa 08/2012 – 12/2013. 5.1.2 Kotihoito Kotihoidon palveluilla tuetaan asiakkaan itsehoitoa ja omatoimista kotona asumista. Palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä kotiin järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, kuten apua, tukea, hoitoa, kuntoutusta ja ohjausta päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumisessa, tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Kotihoidon painopiste on 75 vuotta täyttäneissä ja sitä vanhemmissa. Palveluja kohdistetaan ennaltaehkäisevästi päivystyksestä, erikoissairaanhoidosta ja lyhytaikaisesta sairaalahoidosta kotiutuville ikäihmisille laitostumisen ehkäisemiseksi ja tätä kautta kotona asumisen edellytysten ylläpitämiseksi. Kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja hyväksyttyihin palvelukriteereihin. Asiakas voi Kallion palvelun sijasta kotihoidon palveluseteliä talousarvioon varatun määrärahan verran. Jatkuva ja säännöllinen kotihoito sisältää yhdistetyn kotisairaanhoidon ja kodinhoitoavun palvelut. Säännölliseksi kotihoidoksi katsotaan vähintään kerran viikossa annettava hoito ja palvelu, jonka tarve ja määrä perustuu kotihoidon ammattihenkilön arviointiin. Palvelut järjestetään asiakaskohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaan. Suunnitelmassa otetaan huomioon asiakkaan omat voimavarat ja läheisapu. Suunnitelmaan sisältyy asiakkaan kuntoutumista edistävä liikkumissuunnitelma. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen omaisensa kanssa ja tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa ja palvelutarpeen muuttuessa. Asiakkaan hoitoisuusluokan määrittely perustuu palveluun käytettävään aikaan seuraavasti: Tuettu kotihoito Kotihoitoluokka 1: Palvelua 1 - 5 tuntia/kk (satunnainen) Kotihoitoluokka 2: Palvelua 6 - 11 tuntia/kk Valvottu kotihoito Kotihoitoluokka 3: Palvelua 12 - 20 tuntia/kk Kotihoitoluokka 4: Palvelua 22 - 29 tuntia/kk Tehostettu kotihoito Kotihoitoluokka 5: Palvelua 30 - 40 tuntia/kk Kotihoitoluokka 6: Palvelua yli 41 tuntia/kk Tavoitteena on muuttaa palveluun pääsykriteerit RAI -toimintakykymittarin arvoille ja ottaa uudet kriteerit käyttöön vuodesta 2014 lukien. Sen jälkeen palveluja ei kohdenneta alimpaan kotihoitoluokkaan kuuluville asiakkaille, vaan heidät ohjataan käyttämään muiden toimijoiden palveluita. 6 Asiakkaan asiakasmaksu ja palvelusetelin omavastuuosuus määräytyvät palveluun käytetyn tuntimäärän sekä asiakkaan tulojen mukaan. Em. tulee valtakunnallinen indeksitarkistus v. 2014. Tilapäinen kotihoito on satunnaista, harvemmin kuin kerran viikossa annettavaa tai lyhyen määräajan, enintään kolmen viikon ajan, tiiviisti jatkuvaa (esim. sairaalasta kotiutusvaiheessa tapahtuva tilapäinen lääkehoito tai kuntoutus). Asiakkaalle ei tehdä hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Hän maksaa hoidosta käyntikorvauksen ja palvelusetelissä omavastuuosuuden. Tilapäinen kotihoitopalvelu kohdennetaan v. 2013 sairaalasta kotiutuville tai saattohoitovaiheessa oleville henkilöille. Kotihoitopalvelut järjestetään Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan lähipalvelualueilla, joissa toimivat kotihoitotiimit omahoitaja -toimintaperiaatteella. Alavieskassa on kaksi kotihoitotiimiä, Sievissä kolme, Nivalassa ja Ylivieskassa molemmissa neljä kotihoitotiimiä. Kallio osallistuu Kotihoito 2020 -kehityshankkeeseen yhdessä Kalajoen kaupungin, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymän ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy:n kanssa ajalla 04/2012 – 01/2014. Hankkeen aikana kehitetään 10 askeleen ohjelma 2020 -luvun kotihoidon haasteisiin vastaamiseksi. Kalliossa kehitetään lisäksi 1) kotihoidon johtamista (mm. miltä osin kotihoidossa voidaan hyödyntää yrittäjämäistä toimintaa ja miltä osin keskusjohtoista toimintamallia) ja siihen liittyvää henkilöstön kannustin- ja palkitsemisjärjestelmää sekä tiedonkulun varmistamista ja 2) asiakaslähtöisen kotihoidon kysynnän ja resurssien yhteensovittamista (tiimien välisten ja päivän sisäisten kysyntäerojen ja muutosten ennakointi ja tasaamien, käytössä olevien henkilöresurssien hallinta ja yhteensovittaminen kysynnän kanssa, äkillisten kysynnän tai resurssien muutosten hallinta sekä hajaasutusalueiden erityisratkaisut). Vuoden 2013 ajan Mediverkko Hoivapalvelut Oy tuottaa Kallion järjestämät kotihoitopalvelut Nivalan läntisen ja Ylivieskan itäisen pilottialueen asukkaille. Palveluiden nykytila-analyysiin, hankkeen kehittämistyön koordinointiin ja arviointiin on saatu Tekesin avustus. Kallion kustannukset muodostuvat oman ja pilottialueiden henkilöstön palvelun tuottamiseen ja kehittämiseen käyttämästä ajasta sekä toiminnanohjausjärjestelmästä. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintaan on varauduttu talousarvion investointiohjelmassa uutena toiminnan tehostamisen työkaluna. Palveluiden kysynnän lisäykseen ei ole varauduttu, vaikka muistisairauksien lisääntymisen ohella 75 vuotta täyttäneiden määrän arvioidaan kasvavan Kallion alueella 119 henkilöllä ja 85 v. täyttäneiden 83 henkilöllä vuodesta 2011. Kotihoidon vastuulle on siirtynyt kotona asuvia erikoissairaanhoitoa saavia ja muita erityishoitoa vaativia henkilöitä. Uusiin sijoituksiin ei ole varauduttu. Talousarviossa suurimpia riskejä ovat lääkäripalvelun saatavuus, palkkavarauksen riittävyys sekä uusien erityishoitoa vaativien asiakkaiden hoidon järjestäminen. Kotihoito 2020 -hankkeessa kehitettävien johtamis- ja työkäytäntöjen avulla tuottavuuden uskotaan kasvavan, mikä hillitsee kulujen kasvua tulevina vuosina. 5.1.3 Tukipalvelut Tukipalveluja ovat asiointi- ja kauppapalvelu, ateria-, siivouspalvelu, lääkkeiden annosjakelupalvelu, turvapuhelinpalvelut, vaatehuoltopalvelu, kylvetys kodin ulkopuolella ja siihen liittyvä kuljetus sekä muut kuljetuspalvelut sekä kotona asumista tukevat pienimuotoiset muutostyöt. Vuoden 2013 aikana selvitetään yhteistyössä jäsenkuntien kanssa joukko-/palveluliikenteen kehittämismahdollisuudet, jotta kotihoidon asiakkailla olisi mahdollisuus omatoimiseen kauppa- ja muuhun asiointiin sekä laboratorio- ja vastaanottokäynteihin. Samoin selvitetään, mitkä tukipalvelut ovat siirrettävissä suoraan yksityisiltä yrityksiltä tai yhteisöiltä hankittaviksi. Jatketaan yöaikaan tarvittavan turvapalvelun järjestämisvaihtoehtojen kokeilua. Tukipalveluista peritään yhtymähallituksen vahvistaman taksan mukaiset maksut. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavas- 7 tuuosuutena palvelun tuottajalle. Lääkkeiden annosjakelupalvelu ja turvapuhelinpalvelu on ulkoistettu. Kallio koordinoi palvelua asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Kauppapalvelun ja kotiin kuljetettavan aterian kuljetusmaksua korotetaan vuonna 2013 palveluiden tuotantokulujen kattamiseksi. Talousarviovaraus ei mahdollista siivouspalvelusetelien antamista. 5.1.4 Päivätoiminta Päivätoimintapalvelut ovat ikääntyvän tai muuten erityisessä tarpeessa olevan asiakkaan kotona asumista tukevia harkinnanvaraisia ja määräaikaisia palveluja. Päivätoiminnan tavoitteena on vahvistaa kotona asumisen edellytyksiä edistämällä ja tukemalla asiakkaiden terveyttä ja toimintakykyä, mahdollistamalla asiakkaiden sosiaalinen kanssakäyminen ja edistämällä osallisuuden kokemuksia. Lisäksi tavoitteena on tukea omaishoitajien työtä. Päivätoimintaa järjestetään tarpeen ja talousarvion voimavarojen mukaan päiväkeskuksissa ja palvelutaloissa. Palveluihin sisältyvät ateriapaketti, henkilökohtaiset hygieniapalvelut, ohjattu virkistysja harrastustoiminta, mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä tarvittaessa kuljetus päiväkeskukseen ja takaisin erillistä maksua vastaan. Toiminnan sisältöä ja asiakasohjausta kehitetään kumppanuus-periaatteella vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Nivalan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on kolmena päivänä viikossa. Sievissä Lusiinan päiväkeskuksessa päivätoimintaa on yhtenä päivänä viikossa ja yhtenä päivänä saunapalvelu. Sipilän päiväkeskuksessa Ylivieskassa päivätoimintaa on kahtena päivänä viikossa. Alavieskassa päivätoimintapalvelujen vähäisen kysynnän vuoksi tarjolla on kerhomuotoista toimintaa. Päivätoiminnan laajentamistarvetta on Ylivieskassa ja Sievissä, mutta niihin ei ole varauduttu. Talousarvio on rakennettu vuoden 2012 palvelutasoon muuten, paitsi Nivalassa päivätoimintaa supistetaan. Riskinä on kotona asumisen vaikeutuminen, mikäli palvelun tarjonta ei vastaa tarvetta. Tavoitteena on korvata Nivalan vähentyvät päiväkeskuspäivät järjestöjen tai vapaaehtoisten ja toiminnalla. Kunta Päivätoimintapäivät Nettokulut 2013, € Nettokulut 2012, € Alavieska 57 4 135 5 501 Nivala 2 140 156 287 121 539 Sievi 445 53 132 45 657 Ylivieska 1 070 73 927 60 701 Kallio 3 712 287 481 233 398 Taulukko 2. Päiväkeskusten toimintapäivä- ja nettokuluarviot 2013, vertailu TAM 2012 5.1.5 Omaishoidon tuki Hoito- ja hoivapalveluiden omaishoidon tuki on tarkoitettu vaikeavammaiselle, mielenterveyskuntoutujalle ja 65 vuotta täyttäneelle ikääntyvälle henkilölle, joka tarvitsee palveluasumiseen tai laitoshoitoon verrattavaa ympärivuorokautista tai jatkuvasti sitovaa hoitoa ja huolenpitoa. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu 1. hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista, 2. omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja 3. omaishoitajalle annettavasta vapaasta, häntä tukevista palveluista ja muusta tuesta. Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu yhtymähallituksen vahvistamiin kriteereihin. Kalliossa on käytössä kolme hoitopalkkioluokkaa, jotka perustuvat hoidettavan toimintakyvyn vajeeseen ja sitä kautta hoidon tarpeeseen. Vaikeavammaisen ja mielenterveyskuntoutujan toimintakyky arvioidaan asiantuntijatyöryhmässä. Hoitopalkkio maksetaan omaishoitajalle ja se on veronalaista tuloa. Mikäli hoidettava käyttää hoitoisuusryhmässä 2 säännöllisesti kuntayhtymän järjestämiä palveluja, ne alentavat hoitopalkkiota 8 ja se maksetaan hoitoisuusryhmän 1 mukaan. Vuoden 2013 talousarviossa on varauduttu hoitopalkkioiden ja kulukorvauksen 3 %:n indeksikorotukseen. Kunta Asiakkaat < 75 v Asiakkaat 75 v - Asiakkaat yhteensä Nettokulut 2013, € Nettokulut 2012, € Alavieska 9 11 20 133 031 114 694 Nivala 36 70 106 547 235 506 561 Sievi 12 19 31 144 662 139 620 Ylivieska 35 45 80 496 465 430 331 Yhteensä 92 145 237 1 321 394 1 191 206 Taulukko 3. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrän ja nettokulujen arvio 2013, vertailu TAM 2012 Omaishoidon tuen talousarvio ei mahdollista uusien asiakkaiden ottamista, ellei nykyisiä asiakkaita jää pois palveluista. Mikäli kriteerit täyttäviä asiakkaita on enemmän, alimpaan hoitopalveluluokkaan ei oteta uusia asiakkaita ja palvelua joudutaan jonottamaan. Riskinä on asiakkaiden siirtyminen käyttämään kalliimpia palveluita. Omaishoidon palveluseteliin on varattu samansuuruinen määräraha kuin v. 2012. Omaishoitajan vapaan järjestäminen toimeksiantosopimuksin esitetään otettavaksi käyttöön uutena toimintamuotona vaihtoehdoksi nykyisille järjestämistavoille. Muutos ei aiheuta kustannusvaikutuksia, koska vastaavasti vähennetään muiden kalliimpien palveluiden käyttöä ja se rahoitetaan omaishoidon palveluseteliin varatusta määrärahasta. 5.1.6 Perhehoito Neljä kotihoidon työntekijää osallistui 2012 perhehoitajien kouluttajakoulutukseen. Ikäihmisten perhehoitajien koulutus aloitetaan vuonna 2013 yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja Perhehoitoliiton kanssa. Varsinainen toiminta käynnistetään vuonna 2014 sitä mukaa, kun perhehoitoon löytyy kiinnostuneita. Perhehoito on kustannusvaikuttavaa ja inhimillistä toimintaa, mutta sen käynnistämistä joudutaan siirtämään, koska talousarvioraami ei mahdollista uusien toimintamuotojen aloittamista. 5.1.7 Kotihoidon asumispalvelut Kotihoidon asumispalveluihin edellytetään jatkuvaa ja säännöllistä palvelun tarvetta ja toimintakyvyn pysyvää vajetta. Asukkaalla on käytössään esteetön, turvallinen ja yhteisöllinen asuinympäristö ja elämisen yhteisö. Asukas vuokraa asunnon käyttöönsä ja saa henkilökohtaisen hoito- ja palvelusuunnitelman mukaista ohjausta, neuvontaa, tukea ja apua tarvittaessa joka päivä (klo 7–22). Hän saa osallistua toimintakykynsä mukaan jokapäiväisiin askareisiin, kodinhoitoon, yhteisölliseen toimintaan ja harrastuksiin. Yöaikaiseen palvelutarpeeseen vastataan turvapalveluilla, hoiva- ja asumispalveluilla tai ostamalla palvelu yksityisiltä palveluntuottajilta. Palvelualue Nivala Yksikkö Omistaja Paikkaluku Niittykoti Nivalan Vanhustenkotiyhdistys ry 22 asuntoa Niva-Onni 33 asuntoa Sievi Kallenkartano Sievin Vanhustenkotiyhdistys ry 28 asuntoa Kotirinne Sievin Sotainvalidit ry 11 asuntoa Ylivieska Kotikartano 1 Ylivieskan Vanhustenkotiyhdistys ry 26 asuntoa Kotikartano 2 29 asuntoa Kotikartano 3 27 asuntoa Taulukko 4. Kotihoidon asumispalveluyksiköt omistajatahoineen ja asuntopaikkoineen 2013 Koivukodin toiminta lakkautetaan Omavieskan uudisrakennuksen valmistumiseen mennessä. Asukkaat siirtyvät Kallion muihin yksiköihin. Niittykodin asukkaiden hoidettavuus vastaa tehostettua palveluasumista, minkä vuoksi palvelu lasketaan tehostetun palveluasumisen kokonaispeittävyyteen. Yhden lähihoitajan työpanos ostetaan 9 Nivalan Vanhustenkotiyhdistykseltä. Henkilöstömitoitus on 0,61. Niittykodin talousarvio ei mahdollista etälääkäripalvelun oston jatkamista. Palvelut järjestetään Kallion palveluina. Nykyisessä lääkäritilanteessa palveluiden saatavuudessa on suuri riski, mikä voi lisätä asiakkaiden hakeutumista päivystyspalveluihin ja lyhytaikaiseen laitoshoitoon. Kotikartano 2 palvelutalon toiminta on muuttunut tehostetuksi palveluasumiseksi. Toisen kerroksen asukkaat ovat muistisairaita. Laatusuosituksen mukainen ja aluehallintoviraston edellyttämä henkilöstömitoituksen vähimmäismäärä on 0,5 – 0,6 (muistisairaat), mikä edellyttää kahden lähihoitajan toimen lisäämistä palvelutaloon. Lisähenkilöstö siirretään muiden yksiköiden henkilökunnasta. Kotikartano 2 palvelutalon henkilöstö antaa tarpeen mukaista yöhoitoa myös Kotikartano 1 ja 3 palvelutaloille yhteistyössä Kotikartano 4 palvelutalon henkilöstön kanssa. Turvapalvelu ostetaan vartiointiliikkeeltä. Tuettuun palveluasumiseen sisältyvät 65 v täyttäneiden mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut. Kuntakohtaiset asiakasmäärä- ja kuluarviot on esitetty Maisema-tauluissa. Talousarviovaraus ei mahdollista uusien asiakkaiden siirtoa hoito- ja hoivapalveluihin, ellei kulujen kate siirry mukana. Talousarvioon sisältyy riskiä myös ostettavien asumispalveluiden hintojen korotuksista. 5.1.8 Kotihoitopalveluiden henkilöstö Kotihoidossa työskentelee vakituista henkilöstöä lähipalvelualueilla ja asumispalveluissa taulukon mukainen henkilöstömäärä. Kotihoidossa on lisäksi palvelupäällikkö ja kaksi toimistosihteeriä. Alue/yhteiset Yht. Palveluesimies Palvluohjaaja Kodinhoitaja, kotiav. Lähi-/pe- Lähih. rushoitaja sis.sij. Sairaanhoitaja Alavieska 14 Kotihoito 14 1 3 8 Nivala 48,4 Kotihoito 28 1 20 1 Niittykoti 12,4*) 0,4 1 7 1 Niva-Onni 6 5 Päiväkeskus 2 2 Sievi 22 Kotihoito 12 1 2 5 1 Kallenkartano 4 2 1 Kotirinne 5** 1 3 Päiväkeskus 1 1 Ylivieska 55,4 Kotihoito 32,4 1 7,4 16 1 Kotikartano 2 22 1 3 13 2 Päiväkeskus 1 0,4 0,6 Yhteiset 7,6 Lähineuvonta 4,6 1,6 1 SAS-toiminta 2 Omaishoito 1 1 Kallio 147,4 5 2 19,8 83,6 6 Taulukko 5. Kotihoidon henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin 2013 *) Niittykodille ostetaan lisäksi yhden henkilön työpanos Nivalan Vanhustenkotiyhdistykseltä **) Kotirinteen asukkaiden tarvitsema yöhoito saadaan Pajulasta Sairaanhoitajan sis.sij. 2 6 3 1 3 1 1 6 2 1 1 2 2 29 Kotihoidon asiakkaiden käytössä on fysioterapeutin, kuntohoitajan sekä tarpeen mukaan erityistyöntekijän ja apuvälinelainaamon palveluja talousarvioon sisältyvän henkilöstön osuudella. Lääkä- 2 10 ripalveluiden saatavuus on keskeinen kotona asumisen mahdollistava tekijä. Palveluiden saatavuuteen sisältyy iso riski Kallion heikon lääkäritilanteen vuoksi. Kotihoidon palkkavaraus on vuosittain ollut alimitoitettu. Vakituisen henkilöstön määrä on pysynyt ennallaan lukuun ottamatta sisäisiä sijaisia. Henkilöstöstä merkittävä osa on kouluttautunut lähihoitajaksi, mikä on lisännyt palkkakuluja, mutta samalla varmistanut laadukkaan hoidon. Ilta- ja viikonloppuhoidon tarpeen kasvu on lisännyt työaikakorvauksia. Henkilöstön sairausloman sijaisuuksien varaukseen liittyy iso riski, koska varaus on tehty 10 päivän sijaistarpeelle. Vuoden 2013 talousarvioon varattu oman henkilöstön määrä sekä asiakaspalveluiden ostot yksityisiltä palveluntuottajilta eivät mahdollista palveluiden lisäämistä. Mikäli kysyntä kasvaa, jonoja syntyy myös kotihoidon palveluihin sekä tuettuun palveluasumiseen, ellei muualta voida osoittaa määrärahaa. 5.1.9 Yhteenveto kotihoitopalveluiden käytöstä Kunta / asiakkaat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Säännöllinen Asumispalvelut Tukipalvelut ja muut Kotihoidon asiakaskotihoito kotihoitopalvelut määrä yhteensä*) < 75 v 75 v Yht. < 75 v 75 v Yht. < 75 v 75 v Yht. <75v >75v Yht. 8 32 40 0 3 3 33 130 163 10 60 70 25 103 128 16 41 57 178 415 593 50 200 250 8 53 61 5 29 34 52 228 280 20 80 100 21 104 125 10 60 70 102 388 490 50 100 150 62 292 354 31 133 164 365 1161 1526 130 440 570 Nettokulut, € Nettokulut, € Nettokulut, € Nettokulut yhteensä € Alavieska 685 026 197 317 83 124 965 467 Nivala 1 254 767 1 307 510 119 849 2 682 126 Sievi 803 051 590 669 99 081 1 492 801 Ylivieska 1 498 203 1 680 235 232 397 3 410 835 Kallio 4 241 047 3 775 731 534 451 8 551 229 Taulukko 6. Kotihoidon palvelukokonaisuuden asiakasmäärä- ja nettokuluarviot palvelumuodoittain 2013 *) Asiakasmäärä on yhden sotun mukainen 5.1.10 Kotihoitopalveluiden sisäiset tavoitteet Tavoite Kotihoidon mallinnettu palvelutuotteet on Tavoite Kotihoidon välitön asiakastyöaika on 65 % vuoden 2013 loppuun mennessä Omahoitajuus toteutuu, asiakkaalla käy enintään viisi hoitohenkilöä Kotihoitoon on luotu johtamismalli Hoitohenkilöstön mitoitus on - Kotikartano 2 ja Niittykodilla vähintään 0,6 ja muissa 0,3 Palvelut vastaavat asiakkaan hoidontarpeisiin ja palvelu koe- Keinot Määritellään palvelutuotteiden sisältö ja laatutavoitteet asiakkaiden hoitoisuuden mukaan ja valmistellaan kustannuspainojen laskentaa Keinot Määritellään aikakriittisten palvelujen/ käyntien kriteerit ja puretaan ruuhkahuiput Muodostetaan resurssipooli ja kohdennetaan resurssit yhteisellä resurssipoolilla Luodaan kotihoitoon johtamismalli Mittari Alustavat palvelutuotteet ja niiden arvot eri palvelumuodoissa Kotihoidon asumispalveluiden henkilöstömitoitus saatetaan vastaamaan asiakkaiden hoidettavuutta RAI -arvioinnit tehdään sovitusti ja asiakkaan tarpeen muuttuessa Henkilöstörakenne ja -mitoitus Mittari Hankkeen tavoitteet toteutuvat omassa toiminnassa ja pilottialueilla Johtaminen on mallinnettu RAI -arviointien seuranta ja arvot 11 taan parempana kuin 2010 Asiakastyytyväisyyskyselyt/ asiakastyöpajat RAI -mittaus Hoidon laatu kehittyy 1)asiakkaiden lääkkeiden määrä, >9 lääkettä, tavoite enintään 50 % 2)asiakkaiden toimintakyky säilyy, tavoite laskua enintään 30 % 3)vuoteeseen hoidettavat, tavoite enintään 10 % Taulukko 7. Kotihoitopalveluiden sisäiset tavoitteet 2012 Kyselyn pistearvo Mittarit RAI -tietokannoissa 5.2 Hoiva- ja asumispalvelut 5.2.1 Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, jolla on fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakyvyn alentumista niin paljon, ettei hän selviydy omassa kodissaan asumisesta itsenäisesti, omaisten ja/tai yksityisen tai kotihoidon palvelujen turvin. Asukas tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa myös yöllä. Palvelut kohdennetaan asiakkaiden palvelutarpeiden ja yhtymähallituksen hyväksymien kriteerien perusteella, kun asiakkaan omassa kodissaan asumisen edellytykset on selvitetty. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti 75 v. täyttäneille. Tarvittaessa 10 - 15 % paikoista osoitetaan nuoremmille. Palveluasumisen yksikössä asukkaalla on käytössään riittävän yksityisyyden varmistava, esteetön huone ja wc-pesutila tai asunto omassa käytössään. Hän vuokraa huoneen/asunnon käyttöönsä ja sisustaa sen läheistensä kanssa omilla kalusteillaan. Asukas voi halutessaan asua puolison tai muun yhteistä asumista toivovan asukkaan kanssa. Tiloissa hyödynnetään asiakasystävällistä teknologiaa. Asukkaan käytössä on yhteisiä tiloja, joissa voi ruokailla, katsella televisiota ja lukea lehtiä. Asukkaalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus osallistua arjen askareisiin. Asukkaalla on mahdollisuus turvalliseen ulkoiluun, harrastamiseen ja yhteisölliseen toimintaan osallistumiseen omassa yhteisössään. Ryhmäkodin asukas voi liikkua yhteisissä tiloissa ja osallistua kodin askareisiin ja päivittäisiin toimintoihin. Asukas saa RAI -toimintakykyarvioon perustuvan yksilöllisen hoito- ja palvelusuunnitelmansa mukaisen riittävän ja ympärivuorokautisen ohjauksen, hoivan, kuntouttavan hoidon, arjen tuen ja palvelut ammattitaitoiselta henkilöstöltä. Palveluasumisen yksiköissä on toimintakykyä ja kuntoutumista edistävä ja osallisuutta tukeva työote sekä virikkeellisiä aktiviteetteja. Asukkaalle mahdollistetaan asuminen omassa kodissaan kuolemaansa asti, ellei hänelle tule tarvetta hoidontarpeensa vuoksi siirtyä sairaalahoitoon. Saattohoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan asukkaan ja hänen läheistensä toivomusten mukaisesti. Palveluasumisen yksiköissä henkilökunta on saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Muistisairaiden hoitoon erikoistuneen yksikön henkilökunnalla on erikoiskoulutusta dementoivista sairauksista. Asukkaiden käytössä on myös erityistyöntekijöiden, muistihoitajan, fysioterapian, apuvälinelainaamon ja toimintaterapian palvelut. Yksiköissä työskennellään tiimeissä omahoitaja -toimintatavan mukaisesti. Kallion tehostetun palveluasumisen asumispaikkoja on kaikilla lähipalvelualueilla ja muutamia paikkoja ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus ostaa palvelut palvelusetelillä talousarvioon varatuilla määrärahoilla. Palveluasumiseen pääsyn kriteerit ovat: 12 - keskivaikea tai vaikea muistihäiriö ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarve yksittäinen mittaustulos ei ole ratkaiseva palvelumuodon valinnassa, hakijan elämäntilanne tarkastellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti asukkaiden toimintakyky vastaa laitoshoitoa Alue/yksikkö Paikkaluku Henkilöstö (asiakkaita) yhteensä* palveluesimies 1 Alavieska Omavieska Nivala Kotikeskus (Hopeakoti, Mäntykoti, Rantakoti) Suvantokoti Sievi Pajula (Koivula, Käpylä, Pajula) Ylivieska Kotikartano 4 Ranta-Sipilä Sipilä Kallio 38 38 59 38 25+3 24*)+3 37+5 25+4 21 40 40 11**)+1 26+2 26*)+2 (0,35) 1 72 (75) 20 (21) 19 33 (34) 209 (211) 50,5+4 12,3*)+2 13,2+1 22+1 139,5+14 3 (1) (1) (1) 6 1 (0,65) sairaanhoitaja lähi/perushoitaja kodinhoitaja/ kotiav. muu/ kun- mitoitus tushenk. /paikka /(asukas)* 3 18+3sis 2,8 0,2 0,63 5 17,9+4sis 2 0,1 0,65 1 9,9+1sis 0,1 0,52 5 17+2sis 3,5 0,5 0,65 2 1 3 20 9 + 2sis 8,6+1sis 13+1sis 93,4+14 3,5 4 15,8 1,3 0,1 2 4,3 0,61 (0,59) 0,69 0,67 (0,65) 0,64 Taulukko 8. Tehostetun palveluasumisen henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2013 *)Koko henkilöstön määrä sisältää yksikön henkilöstön, työntekijäkohtaisesta luvusta ei ole vähennetty kotihoidon asumispalveluille annettavaa yöhoidon osuutta. Sisäisten sijaisten määrää ja tilapäishenkilöstöä ei oteta henkilöstömitoituksessa huomioon. **) Suvantokodin yöhoitoa tuetaan Kotikeskuksesta Fysioterapeutti, kuntohoitaja ja kaksi toiminnanohjaajaa on käytettävissä kuntoutumista edistävän toiminnan ja virkistyksen järjestämiseen palveluasumisen yksiköissä ja hoivaosastoilla. Tulosyksikön hallintohenkilökuntaan kuuluvat palvelupäällikkö ja kaksi toimistosihteeriä. Kotikeskuksen ja Suvantokodin etälääkäripalvelukokeilu päättyy vuoden 2012 lopussa. Vuoden 2013 talousarvioon ei sisälly määrärahaa lääkäripalvelun ostoon, minkä vuoksi ne tuotetaan Kallion omana toimintana. Se sisältää suuren riskin lääkäritilanteen vaihdellessa ja toimintamallin puuttuessa. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä pääosa paikoista käytetään pitkäaikaisasumiseen. Jokaisella lähipalvelualueella on käytössä vähintään 1–2 paikkaa lyhytaikaisasumiseen. Vuoden 2013 aikana laaditaan selvitys lyhytaikaishoidon järjestämisvaihtoehdoista. Tehostetun palveluasumisen talousarviossa Nivalan Vanhustenkotiyhdistyksen Mattilan palvelutalon palvelut järjestetään 38 – 40 henkilölle ja Ylivieskan Palvelukoti Oy:n Suvantotuvan palvelukodista 14 henkilölle palvelusetelillä. Lisäksi Hoivakoti Pihapihlaja Oy:ltä ostetaan palveluja palvelusetelillä keskimäärin seitsemälle henkilölle. Taukokankaan palvelukeskuksesta ostetaan palvelut kolmelle henkilölle, lähinnä sotainvalideille. Lisäksi palveluja ostetaan tai järjestetään palvelusetelillä muilta yksityisiltä palveluntuottajilta, joissa pääosa asukkaista on muilta tulosalueilta siirtyneitä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä vaikeavammaisia. Tilapäisiä ostopalveluja on purettu vuoden 2012 lopussa. 13 Kuntakohtaiset hoitovuorokausi- ja kuluarviot on esitetty Maisema-tauluissa. Ostopalveluiden ja palvelusetelien varaus talousarviossa on pienempi kuin vuonna 2012, mikä edellyttää ostopalvelujen purkamista edelleen. Asukkaalle ostopalveluna tai palvelusetelillä tuotetun palvelun sisällön tulee vastata laadultaan oman tuotannon palvelua. Asukas maksaa vuokran joko suoraan vuokranantajalle tai kunnilta välivuokratuissa asunnoissa Kalliolle ja asiakasmaksut yhtymähallituksen vahvistaman maksutaksan mukaan. Palveluseteliä käytettäessä asiakas maksaa palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon välisen erotuksen omavastuuosuutena suoraan palvelun tuottajalle. Omavieskan 36-paikkainen uudisrakennus valmistuu v. 2013 aikana. Siihen saakka toimitaan entisissä tiloissa ja paikkamäärä pidetään 38 hoitopaikkana, millä varaudutaan Koivukodin lakkauttamiseen. Investointeihin sisältyy uuden Omavieskan kalustaminen sekä hoitajakutsujärjestelmien uusiminen Kotikeskukseen ja Kotikartano 4 palvelutaloon. Myös Sievin yksiköissä hoitajakutsujärjestelmä tulee uusittavaksi suunnitelmakaudella. Pelastuslain vaatima palvelutalojen turvallisuustaso lisää sprinkleri-järjestelmien hankintojen kautta kiinteistön omistajien kuluja ja kasvattaa tulevaisuudessa asiakkaan ja Kallion kuluja. Maisemassa Kotikartano 2 palvelutalon ja Niittykodin toiminta siirretään jatkossa tehostettuun palveluasumiseen, koska asiakkaiden hoidettavuus vastaa tehostettua palveluasumista. Tehostetun palveluasumisen talousarvio sisältää Kallion omat palvelut samansuuruisena kuin vuonna 2012. Kallion strategian mukaisesti tehostetun palveluasumisen peittävyyttä vähennetään purkamalla yksityisten palveluiden osto- ja palvelusetelipalveluja. Se tarkoittaa jonotusta palvelutalopaikalle kysynnän kasvaessa. Riskinä on, että asiakkaat hakeutuvat kalliimmille hoitopaikoille ja erikoissairaanhoidon sakkomaksut kasvavat kotiutustilanteissa. Henkilöstön sairausloman sijaisuuksien varaukseen liittyy iso riski, koska varaus on tehty 10 päivän sijaistarpeelle. Talousarvioon sisältyy riskiä myös ostettavien asumispalveluiden hintojen korotuksista, koska niihin ei ole varauduttu. Kunta Hoitopäivät Nettokulut 2013, € Nettokulut 2012, € Alavieska 14 525 1 642 072 1 653 582 Nivala 39 345 3 508 027 3 710 850 Sievi 17 485 2 157 011 2 062 061 Ylivieska 34 991 4 051 141 4 209 451 Kallio 107 076 11 424 821 11 635 944 Taulukko 9. Tehostetun palveluasumisen hoitopäivä- ja nettokuluarviot 2013, vertailu TAM 2012 5.2.2 Laitoshoito (hoivahoito) Sosiaalihuoltolain mukaisella laitoshoidolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa ympärivuorokautista hoitoa antavassa hoiva- ja asumispalveluiden hoivayksikössä. Hoito perustuu asiakaslähtöiseen hoitotyöhön, jossa tuetaan ja vahvistetaan asukkaan itsenäisen toimintakyvyn säilymistä ja kohenemista omahoitajan ja moniammatillisen hoitotiimin toiminnalla. Hoivahoidon palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille, jotka eivät voi alentuneen toimintakyvyn vuoksi asua omassa kodissaan tai palveluasunnossa kotihoidon ja muiden palvelujen turvin. Hoivahoidon palvelut on tarkoitettu myös sairaalahoidossa oleville asiakkaille, joiden toimintakyvyn edistämisen ja ylläpitämisen kannalta hoivahoito on tarkoituksenmukaisempaa kuin sairaalahoito. 14 5.2.2.1 Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon palveluilla tarkoitetaan alle kolme kuukautta kestäviä laitoshoidon jaksoja, jotka voivat olla ennalta suunniteltuja ja kestoltaan tarpeen mukaan määräytyviä hoitojaksoja. Maksimissaan 14 vrk mittaiset hoitojaksot on tarkoitettu erityisesti omassa kodissaan asuville omaishoidon tuen ja kotihoidon asiakkaille. Ennalta suunnitelluilla hoitojaksoilla tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä ja kotona asumisen edellytyksiä sekä ehkäistä tarvetta siirtyä ympärivuorokautisiin asumispalveluihin tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Ennalta suunnittelemattomat hoitojaksot on tarkoitettu akuutin sairaalahoidon tai sairaalahoidon jälkeisen kuntoutuksen tarpeessa oleville asiakkaille. Koti- ja omaishoidon lyhytaikaishoidosta on sovittu asiakkaan hoito- ja palvelu-/kuntoutussuunnitelmassa. Lyhytaikaista laitoshoitoa annetaan Nivalan ja Ylivieskan hoivaosastoilla. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa voidaan järjestää asiakkaan palvelutarpeen arviointia ottamalla hänet arviointijaksolle. Myös jatkokuntoutusta ja saattohoitoa voidaan järjestää tarpeen mukaan. 5.2.2.2 Pitkäaikainen laitoshoito Pitkäaikainen laitoshoito on ympärivuorokautista hoitoa asiakkaille, joiden terveydentila edellyttää seurantaa ja sairaanhoidollisia toimenpiteitä niin paljon, että asuminen kotona tai tehostetussa palveluasumisessa ei ole mahdollista. Asiakkaat ovat yleensä monisairaita. Pitkäaikaista laitoshoitoa pysyvänä asumismuotona on vähennetty asteittain. Ylivieskan hoivan hoitopaikkamäärä vähennetään 16 hoitopaikkaan1.1.2013 alkaen aluehallintoviraston määräyksen mukaisesti. Kotikartano 2:n ympärivuorokautiset hoivapaikat korvaavat vähentyviä paikkoja. Tavoitteena on lisätä hoivaosastoilla lyhytaikaishoidon kuntoutus- ja arviointijaksoja. Alue/yksikkö Nivala Hoivaosasto Ylivieska Hoivaosasto Kallio Paikkaluku palveluesimies sairaanhoitaja 24 1 2 16 1 2 lähi-/perushoitaja 13+2sis *) 9,4 + 2sis muu yhteensä 0,1 16,1 0,1 12,5 40 2 4 22,4+4sis 0,2 28,6 Taulukko 10. Hoivayksiköiden henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2013 *) muihin hoito- ja hoivapalveluihin siirrettävien neljän hoitajan työpanos ei sisälly lukuihin mitoitus 0,63 *) 0,72 0,66 Asiakkaille järjestetään säännöllistä kuntoutusta kuntouttavalla työotteella ja lisäksi annetaan fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja kuntohoitajan palveluja. Lääkäripalveluja on saatavilla satunnaisesti. Ylivieskan hoivalta siirtyy neljä henkilöä Kallion muihin hoito- ja hoivapalveluihin. Mikäli kysyntä kasvaa, palveluihin joudutaan jonottamaan. Kunta Hoitopäivät Nettokulut 2013, € Nettokulut 2012, € Alavieska 365 69 113 92 565 Nivala 8 300 1 259 934 1 177 059 Sievi 365 69 113 55 159 Ylivieska 5 110 967 587 1 066 916 Kallio 14 140 2 365 747 2 391 699 Taulukko 10. Hoivaosastojen hoitopäivä- ja nettokuluarviot 2013, vertailu TAM 2012 Vuonna 2013 aloitetaan selvitys sosiaalihuoltolain mukaisen laitoshoidon purkamiseksi ja korvaavien palvelujen järjestämiseksi tehostettuna palveluasumisena vuoteen 2015 mennessä. 15 5.2.3 Hoiva- ja asumispalveluiden sisäiset tavoitteet Tavoite Hoiva- ja asumispalveluiden palvelutuotteet on mallinnettu Keinot Määritellään palvelutuotteiden sisältö ja laatutavoitteet asiakkaiden hoitoisuuden mukaan ja valmistellaan kustannuspainojen laskentaa Luodaan johtamismalli Hoiva- ja asumispalveluihin on luoto johtamismalli Hoitohenkilöstön mitoitus on Tehostetun palveluasumisen ja - tehostetussa palvelu- laitoshoidon henkilöstömitoitus asumisessa ja hoiva- saatetaan vastaamaan asiakkaihoidossa vähintään 0,6 den hoidettavuutta Palvelut vastaavat asiakkaan RAI -arvioinnit tehdään sovitusti ja hoidontarpeisiin ja palvelu koe- asiakkaan tarpeen muuttuessa taan parempana kuin 2010 Asiakastyytyväisyyskyselyt Hoidon laatu kehittyy RAI -mittaus 1)asiakkaiden lääkkeiden määrä, >9 lääkettä, tavoite enintään 50% 2)asiakkaiden toimintakyky säilyy, tavoite laskua enintään 30 % 3)vuoteeseen hoidettavat, tavoite enintään 10 % Taulukko 11. Hoiva- ja asumispalveluiden sisäiset tavoitteet 2013 Mittari Alustavat palvelutuotteet ja niiden arvot eri palvelumuodoissa Johtaminen on mallinnettu Henkilöstörakenne ja -mitoitus RAI -arviointien seuranta Kyselyn pistearvo Mittarit RAI -tietokannoissa 5.3 Akuutti- ja lyhytaikaishoito 5.3.1 Akuutti- ja lyhytaikaishoidon kohderyhmä Vastaanotto- ja vuodeosastohoidon tulosalueella akuuttia hoitoa ja kuntoutusta varten on kolme vuodeosastoa; vuodeosasto 2 Ylivieskan terveyskeskuksessa 25 hoitopaikkaa, vuodeosasto 3 Ylivieskan terveyskeskuksessa 28 hoitopaikkaa ja vuodeosasto 4 Nivalan terveyskeskuksessa 26 hoitopaikkaa. Akuutti hoitotyö on ympärivuorokautista äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä saattohoitoa. Keskeistä potilaiden hoidossa on parhaan ajan tasaisen tiedon huolellinen arviointi ja harkittu käyttö, kuntoutumista edistävä hoitotaito ja terveyden edistäminen. Hoitosuunnitelma laaditaan kaikille potilaille 24 tunnin kuluessa osastolle tulosta. Hoitoarviointia tehdään ja kirjataan työvuorokohtaisesti. Hoitoon ottamisesta ja kotiuttamisesta päättää lääkäri. Vuodeosastojen henkilökunta hoitaa lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystyksellisiä sairaanhoidollisia toimenpiteitä sekä hoivaosastojen sairaanhoidollisia tehtäviä ja säännöllistä apua yövuoroissa. 5.3.2 Vuodeosastojen hoitopäivät Nettokulut 2013, € 9095 2 036 581 10129 2 346 046 9711 2 110 271 28 935 6 492 901 Taulukko 12. Vuodeosastojen hoitopäivä- ja nettokuluarviot 2013 Osasto Vuodeosasto 2 Vuodeosasto 3 Vuodeosasto 4 Yhteensä Hoitopäivät 16 Taulukko 13. Vuodeosastojen keskimääräiset hoitoajat vuosina 2009 - 2011 5.3.3 Vuodeosastojen henkilöstövoimavarat Vuodeosasto Os 2 Ylivieska Os 3 Ylivieska Os 4 Nivala yhteensä Paikat 26 28 26 79 Mitoitus 0,69 0,71 0,69 0,71 Lääkäri 1 1 1 3 Osh 1 1 1 3 Aposh 1 1 Sh 11 10 11 30 Ph 7 9 7 25 Yht 18 20 18 56 Varahenkilö 4 4 4 12 Taulukko 14. Vuodeosastojen henkilöstö henkilöstöryhmittäin 2013 Akuutti- ja lyhytaikaishoidon henkilöstöstä hygieniahoitajan tehtävissä toimii yksi sairaanhoitaja 50 % työpanoksella ja syksystä 2012 alkaen avannehoitaja, jonka työnkuva on suunnitteilla. Nämä molemmat hoitajat palvelevat koko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella. Yllä olevassa taulukossa on huomioitu, että vuoden alusta kolme lähihoitajan tointa muuttuu sairaanhoitajien toimiksi. Muutoksen myötä vuodeosastojen henkilöstörakenne yhdenmukaistuu. Keväällä 2012 on vuodeosastoilla aloitettu ns. kotisairaala toimintaa liittyen potilaan sairaanhoidollisten toimenpiteiden antamiseen potilaan kotona yhteistyössä palveluasumisen, kotihoidon ja vastaanottopalveluiden kanssa. 5.3.4 Hoidon tavoitteet akuuteilla vuodeosastoilla Tavoite Potilas saa tarvitsemansa terveyshyödyn Keino Terveysneuvonta riskiryhmäkohtaisesti Eri tavoin sairaat ihmiset löytävät ja saavat voimavaransa hallintaansa Hoito on laadukasta ja turvallista Tuki, ohjaus ja neuvonta Hoitotyön perustana on ajantasainen tieto ja osaaminen = näyttöön perustuva hoitotyö Henkilöstön rakenne ja mitoitus Akuutin hoidon osastolle potilas pääsee viiveettä Potilasturvallisuussuunnitelma Lääkehoitosuunnitelma Vuodeosastojen kuormitus - % on < 100 Moni -resistenssit mikrobit hallinnassa Infektioiden torjuntatoimet ajantasaisia ja sitoutuneisuus 100 % Mittari Hoitosuunnitelma osoittaa terveysneuvonnan tarpeen ja toteutuksen Hoitoaika Pitkäaikaispotilaiden määrä Koulutuspäivien määrä ja sisältö Asiakastyytyväisyyskyselyt Palautteet Henkilöstön vaihtuminen ja poistumat Haipro, Tietue Lääkehoidon verkkokurssi Sairaaloiden sakkomaksut ja vieraiden terveyskeskusten hoitomaksut MRSA-, ESBL- ja VRE – epidemioiden määrä 17 Moni ammatillinen yhteistyö toteutuu tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon kanssa Hygieniahoitajan ohjaus ja valvonta Käsihuuhteen kulutus Nopea kotiutus palveluasuntoihin Vaativa kotisairaanhoito Yhteistyössä hoidettujen potilaiden määrä Asiakastyytyväisyyskyselyt Taulukko 15. Akuuttihoidon sisäiset tavoitteet 2013 6. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyydet Peittävyys Omaishoito Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio Suositus 3,7 7,3 4,7 4,4 5,4 5–6% Säännöllinen kotihoito*) 10,9 12,9 20,3 13,2 13,9 13 - 14 % Tehostettu palveluasuminen 11,5 11,4 10,2 10,2 10,7 5-6% Laitoshoito 0,0 1,9 0,2 1,4 1,2 3% Tehostettu Akuutti- ja palveluas. lyhytai+ laitoskaishoito hoito 11,5 1,6 13,3 2,1 10,4 2,0 11,6 2,4 11,9 2,1 8–9% Taulukko 16. Hoito- ja hoivapalveluiden peittävyys suhteutettuna 75 vuotta täyttäneeseen väestöön 2013 *) Kotikartano 2 ja Niittykoti on poistettu luvuista ja laskettu tehostetun palveluasumisen peittävyyteen Tehostettuun palveluasumiseen ja laitoshoitoon sisältyvät lyhytaikaisasuminen ja lyhytaikainen laitoshoito, joiden osuus on vajaa 10 % palveluista. 7. Hoito- ja hoivapalveluiden muutokset ja riskit Kaikkia kuntia yhteisesti koskevat asiat/muutokset ja riskit 2013 - - - - Suurin riski on lääkäripalvelujen saatavuus niin kotihoidossa kuin hoiva- ja asumispalveluissa. Koulutetun sijaistyövoiman saatavuus on iso riski. Kotihoidossa sekä hoiva- ja asumispalveluissa sisäisten sijaisten määrä on vähäinen ja sijaistyövoiman palkkaaminen kuormittaa esimiehiä suhteettoman paljon. Palkkausmäärärahavaraus sisältää riskin, sillä koulutusajan sijaisuuksiin on varattu 3 pv/henkilö ja sairausajan sijaisuuksiin 10 pv/henkilö, vaikka sairauspäivien määrä on ollut vuosittain suurempi kuin 10 pv/henkilö. Johtamista ja kehittämistä palvelevan luotettavan ajantasaisen tiedon tuotanto on riski. Palvelutarvetta ehkäiseviä palveluja ovat mm. julkinen asiointi- ja palveluliikenne sekä vapaaehtoisjärjestöjen ja muiden toimijoiden palvelut, joita tulisi olla nykyistä enemmän. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kotikäynnit tehdään pyynnöstä. 75 vuotta täyttäneille lähetetään vuonna 2013 ainoastaan hyvinvointia ja terveydentilaa koskeva kysely. Gerontologisen sosiaalityöntekijän virkaa ei täytetä, mikä tarkoittaa palvelutason laskua. Omaishoidon tukeen on varattu 3 % korotus (lakisääteinen). Palveluiden kysynnän kasvaessa palveluun joudutaan jonottamaan, koska palvelu on määrärahasidonnainen. Omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon vaihtoehtona on hoidon järjestäminen toimeksiantosopimuksella. Toiminnalla ei ole kustannusvaikutusta, vaan se järjestetään omaishoidon palveluseteliin varatulla määrärahalla, mikäli kysyntää on. Palveluiden jonotusajat pitenevät, koska määrärahavaraus on kaikissa palveluissa joko samansuuruinen tai pienempi kuin vuoden 2012 muutettu talousarvio. Yksityisten palveluntuottajien hinnankorotuksiin ei ole varauduttu talousarviossa. 18 - Ylivieskan hoivan hoitopaikat vähenevät aluehallintoviraston määräyksen vuoksi vuoden 2012 alun 24 hoitopaikasta 16 hoitopaikkaan. Kauppapalvelun ja kotiin kuljetettavan aterian kuljetusmaksua korotetaan tuotantokustannusten kattamiseksi. Alavieska - Koivukodin toiminta lakkautetaan Omavieskan valmistumiseen mennessä. Omavieskan palvelutalo pidetään siirtymäajan 38-paikkaisena Koivukodin toiminnan lakkauttamisen mahdollistamiseksi. Uusi Omavieska on 36-paikkainen. Palveluasumisen määrärahavaraus ja hoitopäivien määrä ei mahdollista uusia sijoituksia ja voi edellyttää ostopalveluiden purkamista. Laitoshoitoon on varattu yksi asukaspaikka, missä on vähennystä 1,5 paikkaa vuoteen 2012 verrattuna. Akuuttihoitoon on varattu 48 hoitopäivää enemmän kuin 2012 ja vastaavasti kulut nousevat. Nivala - - Päivätoimintaa supistetaan 2 pv/viikko. Palvelut järjestetään kolmena päivänä viikossa. Etälääkäripalveluiden oston jatkamiseen ei ole varauduttu Nivalan asumispalveluyksiköissä. Palveluissa turvaudutaan Kallion omiin palveluihin, mikä on riski heikossa lääkäritilanteessa ja oman toimintamallin puuttuessa. Palveluasumisen määrärahavaraus edellyttää ostopalveluiden purkamista. Akuuttihoitoon on varattu 207 hoitopäivää enemmän kuin 2012, mikä nostaa kuluja. Sievi - Kotihoidon kulut kasvavat, koska vuoden 2012 varsinaisen talousarvion palkkavaraus oli alimitoitettu. Palveluasumisen varaus sisältää 1 035 hoitopäivää enemmän kuin 2012. Varaus on arvioitu vuoden 2012 käytön mukaan. Erityishoitoa vaativien asiakkaiden palveluihin ei ole määrärahavarausta, vaikka palvelutarve on tiedossa. Määrärahan tarve on n. 500 000 €. Akuuttihoitoon on varattu lähes 1,5 hoitopaikan käyttöä vähemmän kuin 2012. Ylivieska - Kotihoidon kulut kasvavat, koska vuoden 2012 varsinaisen talousarvion palkkavaraus oli alimitoitettu. Palveluasumisen hoitopäivien määrä ja määrärahavaraus edellyttää palveluostojen purkamista. Akuuttihoitoon on varattu 505 hoitopäivää enemmän kuin vuonna 2012. 2013 1.5 VAMMAISPALVELUT PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Kehitysvammahuolto....................................................................................................... 2 1.1 Asumispalvelut ja laitoshoito.................................................................................................. 2 1.2 Päivä - ja työtoiminnat ........................................................................................................... 6 1.3 Koululaisten päivähoito .......................................................................................................... 7 1.4 Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille .............................................................. 7 1.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) .......................................................... 8 1.6 Muu avohuolto ....................................................................................................................... 8 1.7 Lyhytaikaishoito ..................................................................................................................... 8 2. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut .......................................................................... 9 2.1 Palvelujen määrittely/palvelujen tavoite ................................................................................ 9 2.2 Palvelujen kohdentuminen/palvelujen tarpeen lähtökohdat ................................................... 9 2.3 Palvelukokonaisuudet/palvelujen sisältö ................................................................................ 9 2.4 Palveluja ohjaavat lait ja asetukset ...................................................................................... 10 2.5 Palvelutarpeen määrittely/ palveluun pääsykriteerit ............................................................. 10 2.6 Palveluverkko/palvelujen saatavuus = nykytilanteen kuvaus ............................................... 11 2.7 Palvelutaso/palvelujen laatumääritykset .............................................................................. 11 3.Vammaispalvelulain mukaisten asiakasmäärien muutos TP2011/TA2012/TA2013 .. 11 4. Uuden toiminnan muutosesitykset .............................................................................. 11 2 1. Kehitysvammahuolto Kehitysvammahuolto tuottaa kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisia palveluita. Kehitysvammaisuutta ei määritellä sairaudeksi, vaan henkilön ominaisuudeksi, joka rajoittaa hänen toimintakykyään joillakin osa-alueilla. Henkilön kehitysvammaisuuteen saattaa liittyä liitännäissairauksia, joista yleisimpinä epilepsia, CP-vamma, autismi ja mielenterveysongelmat. Kehitysvammahuollon palveluihin pääsyn kriteerinä on kehitysvammadiagnoosi, joka on tehty ennen 18- vuoden ikää. Asumispalvelujen saajan on oltava 18 vuotta täyttänyt. Muiden kehitysvammahuollon palveluiden käyttäjät ovat kaikenikäisiä. Kehitysvammalain mukaisista palveluista tehdään EHO (erityishuolto-ohjelma)-päätös erityishuollon johtoryhmässä. Uusista asiakkaista ja palvelusuunnitelman muutoksista tehdään päätös ja vähitellen päivitetään kuntien vanhat päätökset. Arvion asiakkaan toimintakyvystä tekee ammattihenkilö. Yhteistä toimintakykymittaria ei ole ollut käytössä. Raision käyttämään KeRAVA- lomaketta on kokeellisesti käytetty asumispalveluissa. Kallio tuottaa itse seuraavia lakisääteisiä kehitysvammahuollon palveluja: asuminen, työ- ja päivätoiminta, varhaiskuntoutus, kotihoidon ohjaus, vapaa-ajan toiminta, palvelusuunnitelmat ja –ohjaus. Ostopalveluina/palveluselillä hankitaan myös asumispalveluja ja niihin liittyviä työ- ja päivätoimintatoimintapalveluja, laitoshoitoa ja tutkimus ja- neuvolapalveluja. Tahkokankaan palvelukeskuksen henkilökunta ja omat palveluohjaajat- esimiehet ovat jalkauttaneet neuvolatoimintaa alueelle. Kehitysvammahuollon ohjaava henkilökunta on eriytynyt tekemään seuraavia tehtäviä: 1 palveluesimies vastaa asumispalveluista, 1 päivä- ja työtoiminnoista; 1 palveluohjaaja Ylivieskan ja Alavieskan ja 1 Nivalan ja Sievin lasten ja nuorten palveluista sekä omaishoidon tuesta. Kehitysvammaisten määrä on kasvanut Kallion toiminnan aikana vuosittain jatkuvasti siten, että kokonaismäärä on tällä hetkellä 69 asiakasta suurempi kuin toiminnan alkaessa vuonna 2008. Asiakasmäärien lisäykset kunnittain ajalla 1.1.2008-31.8.2012 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska 3 21 18 27 Kallio yhteensä 69 1.1 Asumispalvelut ja laitoshoito Kehitysvammahuollon asiakasmäärien ja hoitopäivien muutos TP 2011/TA 2012/ TA 2013 Kehitysvammaisia avohoidossa Laitoshoito vrk Palveluasuminen, vrk Asuminen ja laitoshoito yht. 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2011 TP 2012 TA 2013 TA Alavieska 24 24 24 245 55 110 3700 3 684 4 789 3 945 3 739 4 899 Nivala 112 109 107 962 134 92 16 529 17 192 17 636 17 491 17 326 17 728 Sievi 71 70 74 1 054 762 790 8 198 8 282 9 421 7 325 9 044 10 211 Ylivieska 116 113 120 1 031 566 200 9 677 10 480 12 783 11 350 11 046 12 983 Kallio 323 316 325 3 292 1 517 1 192 38 104 39 638 44 629 40 111 41 155 45 821 Asumispalveluissa kehitysvammainen henkilö saa toimintakykynsä mukaisesti hoitoa, tukea ja ohjausta seuraavissa toiminnoissa: 3 Yhteistoiminnallinen oppiminen toiminnallinen oppiminen ruoka - ja ravitsemuspalvelut siivous ja vaatehuolto lääkehoito terveydentilan seuranta ja arviointi hoidon ja hoivan toimenpiteet turvatoimenpiteet asiointi (esim. kauppa, pankki, normaalit terveydenhuoltopalvelut ) käyttövarojen valvonta, ohjaus ja kirjaaminen vapaa-aika ja harrastukset palvelusuunnitelmat henkilökohtaisten suunnitelmien toteuttaminen - psykososiaalisten ja adaptiivisten taitojen sekä tuen tarpeen arviointi ja seuranta. - Kelan etuuksista huolehtiminen - yhteistyö eri tahojen kanssa - sairaanhoidolliset toimenpiteet korvaavien kommunikaatiomenetelmien laatiminen ja käyttö Autettu asuminen Autetun asumisen asiakasryhmät ovat seuraavat: 1) Perusasiakas on syvästi tai vaikeasti kehitysvammainen henkilö ilman lisävammoja ja eteneviä sairauksia. 2) Henkilö tarvitsee sairautensa vuoksi lääkäri-, ja laboratoriopalveluja sekä jatkuvaa lääkehoitoa. 3) Syvästi ja vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt, jotka ovat monivammaisia ja tarvitsevat päivittäin apuvälineitä ja asentohoitoja. 4) Haastavasti käyttäytyvä kehitysvammainen henkilö. Asiakkaat tarvitsevat jatkuvaa ja säännöllistä kasvatusta, kuntoutusta, tukea, ohjausta ja hoitoa ympäri vuorokauden useissa tai kaikissa seuraavissa alueissa: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteistyön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Ryhmäkodissa asukkaalla on oma huone (osassa myös omat saniteettitilat) sekä yhteinen olohuone ja saniteettitilat. Toimintayksiköt: Sievi, Ryhmäkoti Kuusela, asumisen ohjaajia 7 + 1 vakinainen sijainen, asuntoja 13 (omaa toimintaa) Ylivieska, Ryhmäkoti Kotikartano 4, , asumisen ohjaajia 9 + 1 vakinainen sijainen, asuntoja 14 (omaa toimintaa) Ylivieska, Kotikartano 4:n ryhmäkotiin on keskitetty kuntayhtymän alueen kehitysvammaisia henkilöitä, joiden hoito edellyttää sairaanhoidollista osaamista. Ryhmäkodissa on edelleen myös vaikeavammaisia ja vanhuksia, mutta vapautuvat paikat täytetään kehitysvammaisilla henkilöillä. Ylivieska, Ryhmäkoti Koskitupa, asumisen ohjaajia 6,6, asuntoja 15 (omaa toiminta, toiminta alkaa 2/2013) Nivala, Ryhmäkodit Kestintupa ja Tarhintupa, ( yksityinen palveluntuottaja) tuottaa palvelusetelillä asumispalvelua 20 henkilölle autettuna asumisena, kuudelle henkilölle ohjattua asumista ja tilapäishoitoa yhdellä paikalla. 4 Ostopalvelut kuntayhtymän alueen ulkopuolelta Muuttaa ky:n alueelle 2013 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Kallio 4 15 7 6 32 2 2 Ohjattu asuminen Keskiasteisesti kehitysvammainen henkilö, jonka ohjauksen tarve on pääsääntöisesti vain päiväaikainen. Asiakas tarvitsee toistuvaa kasvatusta, kuntoutusta, tukea ja ohjausta joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot, viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Asukkaalla on asuntolassa oma asunto tai oma huone ja saniteettitilat sekä yhteiskäytössä olevat tilat. Toimintayksiköt: Sievi, Tukiasuntola Haapala, asumisen ohjaajia 1, asumisen ohjaus Kuuselan ryhmäkodista ja toimintakeskus Pajapihlajasta, asuntoja 5. Ylivieska, Asuntola Kotitupa, asumisen ohjaajia 2,9, asuntoja 12 paikkaa (1.2.2013 saakka myös yöhoitoa vaativia asiakkaita) Asuntola Kotituvalla on toteutettu asumisen ohjausta kolmivuorotyönä syyskuusta 2011 alkaen, koska osa asukkaista ei pärjää ilman yövalvontaa. Kustannusjaossa kohdennetaan yötyön kustannukset näihin asukkaisiin. Kotitupa muuttuu Koskituvan valmistumisen jälkeen takaisin ohjatun asumisen yksiköksi, jossa henkilökuntaa on läsnä kahdessa vuorossa. Yövalvontaa ei enää helmikuun jälkeen järjestetä. Tuettu asuminen Keskiasteisesti tai lievästi kehitysvammainen henkilö. Asiakas on saavuttanut arjen lähes itsenäisessä selviämisessä vaadittavat valmiudet. Hän tarvitsee kuntoutusta, tukea ja ohjausta tarvittaessa joissakin seuraavista alueista: liikkuminen, hygienia, kotiaskareet, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet, ilmaisutaidot viestien ymmärtäminen, yhteisön hyödyntäminen, oman toiminnan hallinta, terveellisyys, toiminnallinen oppiminen ja vapaa-ajan käyttö. Kehitysvammainen henkilö asuu omassa tai vuokra-asunnossa varsin itsenäisesti, kuitenkin niin, että hän saa tukea tarvittaessa. Kuntayhtymän alueella asuu 28 kehitysvammaista itsenäisesti omassa asunnossa. Yksi asumisenohjaaja tukee heitä kolmena päivänä viikosta itsenäiseen asumiseen. Muut kaksi päivää hän työskentelee ohjaajana toimintakeskus Kipinässä Ylivieskassa. Perhehoito Perhehoidossa asuu viisi ylivieskalaista. Perhehoitajat ovat toimeksiantosuhteessa Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon. Toinen perhehoitajista siirtyy eläkkeelle syksyllä 2013. Laitoshoito Laitoshoito ostetaan Tahkokankaan palvelukeskuksesta Oulusta. Laitoshoitoa on purettu valtakunnallisen velvoitteen takia ja henkilöitä on muuttanut asumispalveluihin. Vuonna 2013 ostetaan pitkäaikaista laitoshoitoa kahdelle henkilölle. Tilapäistä laitoshoitoa ostetaan tilapäishoidon järjestämiseksi ja lähinnä psyykkisten ongelmien hoitamiseksi. 5 Muutokset Ryhmäkoti Koskitupa Talousarviossa on varauduttu uuden 15-paikkaisen ryhmäkodin, Koskituvan, toiminnan aloittamiseen Ylivieskassa 1.2.2013 alkaen. Asukkaat tulevat seuraavilta paikkakunnilta: Alavieska 3, Nivala 2, Sievi 1, Ylivieska 8. Yksi paikka on tilapäishoitokäytössä. Asiakkaat muuttavat Koskitupaan lapsuuskodeistaan, Tahkokankaalla purkautuvista asumispalveluista, yksityisestä asumispalvelusta ja ohjatusta asumisesta. Koskituvan toiminta on autettua asumista. Työntekijä on paikalla ympärivuorokautisesti asiakkaiden suuren avun ja hoidontarpeen vuoksi. Koskituvan ja Kotituvan työntekijät ovat yksikköjen yhteisiä. Koskituvalle tarvitaan kolme uutta vakanssia, joiden lisäksi sinne siirtyvät Alavieskan päivä- ja työtoiminnoista ja ryhmäkoti Pääskylästä vapautuneet vakanssit. Yksi uusista vakansseista on vastaavan ohjaajan toimi, johon edellytetään ammattikorkeakoulu- tai vastaavaa aikaisempaa tutkintoa. Työntekijä toimii vastaavana ohjaajana Koskituvalla, Kotituvalla ja Kotikartano 4:n vammaispalveluissa. Työtoimintapiste Kipinän henkilöstöä osallistuu asumisen ohjaukseen arkiaamuisin johtuen Koskituvan omista riittämättömistä henkilöstöresursseista. Ryhmäkoti Kestintupa ja Kestinkartano Nivalaan rakennetaan uusi 13 asunnon ryhmäkoti, joka korvaa osin nykyisin käytössä olevia Tarhintuvan tiloja. Uusiin tiloihin Kestinkartanoon tulee 4 asuntoa enemmän kuin Tarhintuvalla nyt on. Tilat valmistuvat Kestintuvan viereiselle tontille toukokuussa 2013. Nykyisen Tarhintuvan yhteydessä on asuntoja, joissa järjestetään ohjattua asumista. Näissä asunnoissa asuville asukkaille Nivalan kaupungin tavoitteena on järjestää vuokra-asunnot läheltä Kestintupaa ja Kestinkartanoa. Tulevia tarpeita Haasteena on tuetun asumisen kehittäminen. Vuonna 2011 on aloitetun asumisenohjaajan työskentelyä yksin asuvien kehitysvammaisten henkilöiden tukena jatketaan kolmena päivänä viikossa. Tämän työmuodon kehittäminen ja laajentaminen on tarpeen kaikissa Kallion kunnissa, jotta kehitysvammaiset henkilöt voisivat asua mahdollisimman itsenäisesti. Kehitysvammaisten valtakunnallinen asumisen kehittämisen ohjelma edellyttää laitoshoidon purkamista ja asumispalveluiden kehittämistä laitoshoidosta ja lapsuuden kodeista muuttaville henkilöille. Tämä edellyttää haastavaan käyttäytymiseen erikoistunutta asumispalvelua. Vaativaa asumispalvelua tarvitsevia henkilöitä asuu myös vastaavissa asumisyksiköissä Kallion alueen ulkopuolella. Omaiset toivovat näiden henkilöiden asuvan lähempänä kotia. Lisäksi useita uusia vaativaa asumispalvelua tarvitsevia asukkaita on tulossa lapsuuden kodeista palveluihin aivan lähivuosina. Koskituvan ja Kestintuvan valmistuminen ei täysin täytä lapsuuden kodeista muuttavien kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelutarvetta. Useimmiten kehitysvammainen henkilö tarvitsee asumispalveluja noin 20vuotiaasta lähtien vanhuuteen saakka. Riskit Talousarviossa ei ole varauduttu mahdolliseen pitkäkestoisempaan psykiatriseen hoitoon Tahkokankaan palvelukeskuksessa. Hoidon kustannukset ovat n. 150.000 euroa/vuosi. Mikäli uusia perhehoitajia ei löydetä jatkamaan eläkkeelle jäävien työtä, kustannukset tulevat kasvamaan n. kaksinkertaisiksi. Tämä koskee erityisesti Ylivieskaa. Jos laitoshoidon purkaminen ei etene suunnitellusti, kustannukset kasvavat Nivalan ja Ylivieskan osalta. Tavoitteena on puolittaa nykyisin käytössä olevat paikat, joita on neljä. Ensi vuoden tavoitteena on etsiä osalle palvelujen piirissä olevista asiakkaista uusia, mutta entistä edullisempia asumisratkaisuja. Tilapäishoitoa ostetaan myös erityishuoltoa tuottavilta sairaanhoitopiireiltä, mikä on tarkoitus korvata edullisemmalla hoidolla. Tämä edellyttää sopivia hoitopaikkoja ja kustannustehokkaita palveluita. 6 1.2 Päivä - ja työtoiminnat Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta on lakisääteistä, diagnoosi/ kehitystaso ei määrittele palvelun piiriin tulemista. Asiakkaat ohjautuvat toimintaan jatko-opinnoista, kotoa tai asumispalveluista. Kallion alueella toiminta on jakautunut toimintakeskuksissa päivä- ja työtoimintaan sekä avotyöhön. Asumispalveluissa Kallion ulkopuolella asuvia kehitysvammaisia osallistuu ostopalveluna työtoimintaan 19 asiakasta. Päivä- ja työtoiminta on asiakkaan toimintakyvyn mukaan suunniteltua kuntoutuksellista ja virikkeellistä toimintaa kehitysvammahuollon yksikössä. Asiakkaat osallistuvat toimintaan 1-5 päivänä viikossa. Toimintakeskuksen henkilöstö on arvioinut päivä- ja työtoiminnan asiakkaat toimintakyvyn mukaisesti kaikissa yksiköissä. Päivätoiminta-asiakkaat eivät saa työosuusrahaa, työtoimintaan osallistuville maksetaan työosuusrahaa 1.00–5.50 €/pvä. Toimintakeskuksien asiakkailta peritään ylläpitomaksua (sis. lounaan ja päiväkahvin) vuosittain vahvistettavan taksan mukaan. Kuljetusta tarvitsevat saavat kuljetuksen maksutta erityishuoltolain mukaisesti. Avotyötoiminta on kehitysvammaisille henkilöille tavallisella työpaikalla järjestettyä, henkilökohtaisen tuen sisältävää työtoimintaa. Avotyössä olevat kehitysvammaiset asiakkaat ovat huoltosuhteessa toimintakeskuksiin ja saavat toimintakeskuksen ohjaajalta tuen avotyöhön. Muutamat asiakkaat ovat osan viikkoa toimintakeskuksessa ja osan viikkoa avotyössä. Toimintayksiköt Toimintakeskus Pajapihlaja, Sievi, ohjaajia 2 Asiakkaat Toimintakeskus Avotyö Yhteensä TA 2012 17 7 24 TA 2013 17 10 27 Toimintakeskus Tarhi, Nivala, ohjaajia 5 Asiakkaat Toimintakeskus Avotyö Yhteensä TA 2012 24 13 37 TA 2013 25 10 35 Tarhin Toimintakeskuksessa järjestetään tilapäishoitoviikonloppuja koko Kallion alueen kehitysvammaisille, mikä tarkoittaa, että yksikkö on lähes aina avoinna 7 pv/vko ja viikonloppuöinä. Työtoimintapiste Kipinä, Ylivieska, ohjaajia 4 + 1, jonka työaika 2pv/vko ( muulloin asumisen ohjaajana 3pv/vko) Asiakkaat toimintakeskus Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Yhteensä TA 2012 5 1 1 25 32 TA 2013 5 3 1 29 38 Asiakkaat avotyö Alavieska Ylivieska Yhteensä TA 2012 3 12 15 TA 2013 3 15 18 7 Muutos Ryhmäkoti Koskituvan valmistuessa Ylivieskaan tammikuussa 2013 työtoimintapiste Kipinän tilan tarve kasvaa edelleen. Ylivieskan kaupungin kanssa on aloitettu elokuussa 2012 neuvottelut uusien tilojen saamiseksi. Työtoimintojen ohella uusiin tiloihin siirtyisivät myös koululaisten päivähoito sekä Perhetukikeskus Apilasta että Katajan koululta. Riskit Mikäli toimintakeskuksiin tulee uusia paljon tukea ja apua tarvitsevia asiakkaita, tämä edellyttää lisärekrytointia. 1.3 Koululaisten päivähoito Koululaisten päivähoito pitää sisällään aamu- ja iltapäivähoitoa sekä koulun loma-aikojen kokopäivähoitoa. Palvelu on kehitysvammalain mukaista erityishuoltoa ja sitä järjestetään kehitysvammaisille koululaisille vanhempien työssäkäynnin tai perheen jaksamisen tukemiseksi, vaikka koululaisten ikä edellyttäisi jo itsenäisestä kotona selviytymistä. Palvelu sisältää hoidon ja huolenpidon lisäksi mielekästä toimintaa koulupäivän ulkopuolella. Koululaisten päivähoitoa järjestetään Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa ja Sievissä koulun yhteydessä. Ylivieskassa koululaisten päivähoitoa järjestetään Perhetukikeskus Apilassa sekä Katajan koululla, joissa järjestetään myös Alavieskan koululaisten päivähoito. Asiakasmäärät (v. 2013) Koko Kallio 28 hlöä Alavieska Nivala Sievi Ylivieska TA 2013 2 5 7 14 Henkilökunta: Ylivieskassa on yksi osa-aikainen työntekijä sekä tilapäistä henkilökuntaa koulun lomien aikana sekä koululla tapahtuvaa iltapäivähoitoa varten. Nivalassa on yksi työntekijä koululaisten päivähoitoon. Sievissä koululaisten päivähoidon työntekijöinä toimivat koulunkäyntiavustajat. Päivähoito on luonteeltaan palvelu, jossa asiakkaat ja hoitoajat vaihtelevat päivittäin. Muutokset Ylivieskassa kehitysvammaisten koululaisten päivähoidon tarve on lisääntynyt vuosittain. Päivähoidon tarvitsijoina on haastavasti käyttäytyviä ja vaikeavammaisia lapsia apuvälineineen. Tämän hetkiset tilat ja henkilöresurssi eivät ole riittävät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Koululaisten päivähoito siirtyy samoihin tiloihin Työtoimintapiste Kipinän kanssa mahdollisten uusien tilojen myötä. Tilaneuvottelut ovat käynnissä Ylivieskan kaupungin kanssa. 1.4 Varhaiskuntoutus ja palveluohjaus alle 20-vuotiaille Varhaiskuntoutusta ja palveluohjausta saavat alle 20-vuotiaat kehitysvammadiagnoosin omaavat henkilöt. Asiakkaille tehdään palvelusuunnitelmat ja erityishuolto-ohjelmat. Palveluohjaaja kartoittaa perheen tilanteen ja palvelutarpeen sekä auttaa tarvittaessa etuuksien ja kuntoutuksen hakemisessa. Perheen jaksamista tuetaan erilaisilla palveluilla, kuten tilapäishoidolla, kuntouttavalla päivähoidolla ja koululaisten päivähoidolla. Perhe saa tukea kehitysvammaisuudesta johtuviin arjen ongelmatilanteisiin. Palveluohjaajat tekevät kotikäyntejä ja tekevät yhteistyötä eri viranomaisten kanssa kuntoutuksen järjestämiseksi. 8 1.5 Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat kehitysvammaiset) Palvelu on lakisääteinen, mutta määrärahasidonnainen ja edellyttää kehitysvammadiagnoosia. Palveluohjaaja tekee hakemuksen perusteella kotikäynnin yhteydessä toimintakykyarvion ja hakemukset käsitellään vammaispalveluiden työryhmässä. Omaishoidon tuen kriteerit vahvistetaan vuosittain. Uusien asiakkaiden kohdalla käytetään KeRava- toimintakykymittaria, mikä ei kuitenkaan yksinään riitä määrittelemään henkilön hoidettavuutta kehitysvammaisten kohdalla. Omaishoidon tukea saavilla hoitajilla on oikeus pitää vapaata 36 vrk/vuosi. Omaishoidon tuen saajat: Alavieska Nivala Sievi Ylivieska yht. TA 2013 4 20 16 22 62 1.6 Muu avohuolto Kaikille kehitysvammadiagnoosin omaaville henkilöille tehdään asiakkaan niin halutessa palvelusuunnitelma sekä erityishuolto-ohjelma (EHO), joka on päätös kehitysvammalain mukaisista palveluista. Vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset kehitysvammaisille myöntää vammaispalvelun sosiaalityöntekijä lain ehtojen mukaisesti. 1.7 Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoitoa saavat asiakkaat ovat omaishoidontuen asiakkaita tai he saavat lyhytaikaishoitoa hoitajan jaksamisen tukemiseksi. Lyhytaikaishoito tuotetaan tehostetun tai tuetun asumisen omissa yksiköissä tai perhehoidossa, mutta sitä hankitaan myös ostopalveluna. Lapsille ja nuorille on järjestetty omana toimintana viikonloppuhoitoa Nivalassa Tarhin toimintakeskuksessa kahtena viikonloppuna kuukaudessa. Jatkuvasti kasvavan kysynnän takia tavoitteena on laajentaa Tarhin viikonloppuhoitoa siten, että palvelua tuotettaisiin kolmena viikonloppuna kuukausittain. Tämän toiminnan tavoitteena on vähentää kalliiden ostopalvelujen käyttöä. Lasten ja nuorten lyhytaikaishoitoa järjestetään myös Ylivieskassa Perhetukikeskus Apilassa. Lyhytaikaishoitopaikkoja on tällä hetkellä Sievissä Kuuselan ryhmäkodissa 1 (autettu asuminen) ja Ylivieskassa Kotituvassa 1 (autettu) . Muutos Tilapäishoidon palvelusetelikokeilua jatketaan vuonna 2013. Tarkoitukseen on varattu 9.000 euron suuruinen määräraha. Tarhin viikonloppuhoidon tehostaminen edellyttää henkilöstöresurssien lisäämistä. Tämä tapahtuu mm. työaikajärjestelyin ja käyttämällä tilapäistyövoimaa n. 50 h/vko. Toiminnan laajentamisen tavoitteena on perheiden tukeminen kasvavasta kysynnästä johtuen sekä ostopalveluiden hankinnan vähentäminen. Lyhytaikaishoito Kotituvalla Ylivieskassa lakkaa helmikuussa 2013 ja siirtyy uuteen Koskitupaan, jossa henkilöstö työskentelee ympärivuorokautisesti. Lyhytaikaishoitoon varataan yksi hoitopaikka. 9 2. Vammaispalvelulain mukaiset palvelut 2.1 Palvelujen määrittely/palvelujen tavoite Vammaispalveluilla on tarkoitus tukea vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Lisäksi tarkoitus on ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai etuuksia muun lain nojalla. 2.2 Palvelujen kohdentuminen/palvelujen tarpeen lähtökohdat Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista (VpL 2 §). Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen (VpL 8 §). Vammaiselle henkilölle korvataan hänen vammansa tai sairautensa edellyttämän tarpeen mukaisesti kokonaan tai osittain kustannuksia, jotka aiheutuvat vammaispalvelulain toteuttamiseksi tarpeellisista tukitoimista, erityisvaatetuksesta tai erityisravinnosta tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta (VpL 9§). Kunnan on korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä ja asuntoon kuuluvien välineiden, koneiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän vammansa tai sairautensa vuoksi niitä välttämättä tarvitsee. Kunnalla ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen tai henkilökohtaisen avun järjestämiseen tai kustannusten korvaamiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein (VpL 8 § ja 9 § 2. mom.). Vammaispalvelut pyritään kohdentamaan ensisijaisesti vaikeavammaisiksi todetuille henkilöille. 2.3 Palvelukokonaisuudet/palvelujen sisältö Vaikeavammaiselle henkilölle korvataan seuraavia palveluja: Asunnon muutostyöt: Siltä osin kun ne kohdistuvat vamman aiheuttamien vaikeuksien poistamiseen. Tällaisia kohteita ovat mm. ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen, WC:n ja vesijohtojen asentaminen, kiinteiden kalusteiden sekä rakennus-, ja sisustusmateriaalien muuttaminen tai esteiden poistaminen asunnon välittömästä läheisyydestä. Korvattavia asuntoon kuuluvia välineitä ja laitteita ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat laitteet. Kuljetuspalvelut: Tarpeellisina kuljetuspalveluina pidetään työ- ja opiskelumatkoja sekä enintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa asuinkunnan alueella tai lähikunnissa. Kuljetuspalveluun voi liittyä saattajapalveluita. Kuljetuspalveluista kunta perii maksun, joka määräytyy matkan pituuden ja julkisen liikenteen maksujen mukaan. Saattopalvelu on maksuton. Vaikeavammaisten päivätoiminta: Vaikeasti fyysisesti tai psyykkisesti vammaiselle 16 - 64vuotiaalle, jonka toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin etuuksiin. Henkilöllä on lisäksi erittäin vaikea toiminta-rajoite. Päivätoiminnalla tuetaan itsenäistä selviytymistä ja sosiaalista vuorovaikutusta. Päivätoiminta suunnitellaan yksilöllisesti ja sitä toteutetaan enintään viitenä päivänä viikossa. Palvelu on maksutonta. Tarve arvioidaan palvelusuunnitelmassa. Tarvittaessa palveluun sisältyy kuljetus ja ateriointi, joista peritään maksu. Suurin osa päivätoiminnoista ostetaan palvelutaloilta, joissa vaikeavammainen henkilö asuu. Myös joillekin omassa kodissaan asuville vaikeavammaisille henkilöille korvataan yksilöllisen päivätoiminnan kustannuksia. 10 Henkilökohtainen apu tai avustaja: Vaikeavammaisen välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toiminnoissa, työssä ja opiskelussa siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä 1.1.2011 lukien vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan avuntarvetta (8 c §). Henkilökohtainen apu muuttui lakimuutoksella 1.9.2009 lukien subjektiiviseksi oikeudeksi siten, että kunnan on annettava vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaista apua määrärahoista riippumatta. * Kunta voi harkintansa ja taloutensa mukaan myöntää vammaisille seuraavia laissa mainittuja palveluja. Määrärahan tulisi vastata kunnassa esiintyvää tarvetta: Sopeutumisvalmennus: Tarkoitus neuvoa, ohjata ja valmentaa vammaista sekä hänen perhettään ja lähiyhteisöään sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Kuntotutusohjaus: Tarkoitus opastaa vammaista itseään, hänen omaisiaan tai muita läheisiä sekä vammaisten kanssa työskenteleviä löytämään tarkoituksenmukaisia ratkaisuja mm. kotona, työpaikalla, koulussa ja harrastustoiminnassa. Välineet, koneet, laitteet: Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa, liikkumisessa, harrastus- ja vapaa-aikatoiminnassa ja kommunikaatiossa tarvittavat koneet, välineet ja laitteet. Kunta voi maksaa puolet kohtuuhintaisen välineen, koneen tai laitteen hankintakustannuksista ja vamman vaatimat muutostyöt kokonaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen hoitaa terveystoimi. Määrärahaan sidottu palvelu, jonkinlainen määräraha on kuitenkin oltava, mielellään kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Ylimääräiset vaate- ja erityisruokakustannukset: Korvataan, jos vamman tai sairauden vuoksi vaatteet kuluvat keskimääräistä nopeammin, ei voi ostaa valmisvaatteita tai niitä joudutaan korjaamaan vamman johdosta. Erityisruokavalioon saa korvausta esim. henkilö, jonka on noudatettava useita erityisruokavalioita tai käytettävä erityisravintovalmisteita. Vammaisten työtoiminta, Työvalmennuskeskus Sytykkeellä on käytettävissä kaksi paikkaa sosiaalihuoltolain perusteella, joita voi käyttää useampi henkilö osa-aikaisesti. 2.4 Palveluja ohjaavat lait ja asetukset Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380. Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 19.9.1987/759. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta 19.12.2008/981. Lisäksi huomioitava mm. Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710; mm. 17 §, 20 § (kotipalvelu), 22 § (asumispalvelut) ja 27 d-e§ (työllistyminen, työtoiminta) jne. 2.5 Palvelutarpeen määrittely/ palveluun pääsykriteerit Vammaispalvelun moniammatillinen työryhmä on 1.1.2008 lukien käsitellyt erityisesti uusien asiakkaiden hakemukset, arvioinut hakijan vaikeavammaisuuden suhteessa haettuun vammaispalveluun ja antanut ehdotuksensa päätöksen tekevälle vammaispalvelun sosiaalityöntekijälle. Työryhmään kuuluvat vammaispalvelun sosiaalityöntekijä, fysioterapeutti, palvelujohtaja ja konsultoivana lääkärinä fysiatri. Suosituksia vammaispalvelulain mukaisten palvelujen saamiseksi tulee Peruspalvelukuntayhtymä Kallion lääkäreiltä ja toimintaterapeuteilta, OYS:n lääkäreiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta, Tahkokankaan lääkäreiltä ja muilta erityistyöntekijöiltä, erilaisten kuntoutusyksikköjen lääkäreiltä ja erityistyöntekijöiltä jne. Päätöksen vammaispalvelulain mukaisesta palvelusta tekee viranhaltijana vammaispalvelun sosiaalityöntekijä. Päätöksestä on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus. 11 2.6 Palveluverkko/palvelujen saatavuus = nykytilanteen kuvaus Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa toimii vammaispalvelussa yksi sosiaalityöntekijä. Vastuualueena on koko kuntayhtymän alue.. Tarvittaessa työparina on palvelujohtaja tai kehitysvammahuollon palveluohjaaja. Vammaispalvelujen (VpL) piirissä oli 325 henkilöä vuonna 2011 (TP 2011). 1.9.2009 lukien toteutui vammaispalvelulain muutos (19.12.2008/981), jossa vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun muuttui subjektiiviseksi oikeudeksi ja kunnan on se järjestettävä määrärahoista riippumatta. 1.1.2011 lukien henkilökohtaista apua on järjestettävä vähintään 30 h/kk harrastamiseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja sosiaalisen kanssakäymisen tukemiseen. Uusi laki painottaa myös määräaikoja asiakkaan palvelutarpeen selvittämisessä: palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä sen jälkeen, kun asiakas tai hänen edustajansa on ollut yhteydessä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa hakemuksesta, ellei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa. 2.7 Palvelutaso/palvelujen laatumääritykset Vammaispalvelut pyritään tuottamaan vammaispalvelulain edellyttämällä tavalla ensisijaisesti vain vaikeavammaisille henkilöille. Ikäihmisten pienimuotoisista asunnonmuutostöistä sairaalasta kotiutumisen nopeuttamiseksi vastaa hoiva- ja asumispalvelut. Vaikeavammaisten palvelujen riskit Yksi vaikea vammautuminen voi aiheuttaa menojen lisäystä 80.000 €/v asumispalveluna, asunnon muutostyönä 15.000 €, henkilökohtaisena apuna 2000 €/kk. 3.Vammaispalvelulain mukaisten asiakasmäärien muutos TP2011/TA2012/TA2013 kuljetuspalveluasiakkaita henkilökohtainen apu asumispalvelujen osto 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2011 TP 2012 TA 2013 TA 2011 TP 2012 TA 2013 TA Alavieska 38 38 37 6 4 6 1 2 2 Nivala 83 77 86 13 9 13 1 1 1 Sievi 43 40 42 10 8 10 3 2 2 Ylivieska 104 100 100 38 34 37 6 4 4 Kallio 268 255 265 67 55 66 11 9 9 4. Uuden toiminnan muutosesitykset 1.Ryhmäkoti Koskitupa, Ylivieska/ omaa toimintaa, toiminta alkaa 2/2013 -15 asuntoa, joista yksi lyhytaikaiskäyttöön - henkilökuntaa läsnä joka päivä kaikkina vuorokauden aikoina - yhteinen henkilökunta Kotituvalla ja Koskituvalla, lisäksi avuksi arkiaamuisin tarvitaan myös toimintakeskus Kipinän henkilökuntaa - uusi vakansseja 3: 1 sosionomi (nimike vastaava ohjaaja), 2 lähihoitajaa (nimike ohjaaja) 12 - yksi vakanssi (Alavieskan toimintakeskuksen ohjaaja) siirtyy tähän yksikköön, tehtävässä määrä aikainen työntekijä - yksi vakanssi (ryhmäkoti Pääskylän asumisen ohjaaja) siirtyy tähän yksikköön, tehtävässä mää räaikainen työntekijä - asiakkaat kunnittain: Alavieska 3, Nivala 2, Sievi 1,Ylivieska 8 Budjettimuutokset/ Koskitupa Tulojen vähennys - asumispalvelumaksut Menojen lisäykset - vakin.työsuht.palkat - sair.ja äitiysloman sijaiset - vuosiloma ja muut sijaiset - työaikakorvaukset - eläkekulut - muut hlösivukulut - puhtaanapitopalvelut - ruokahuoltopalvelut - YHTEENSÄ -39800 132000 4900 16000 33000 31603 10836 6600 33000 228.139 2. Ryhmäkoti Kestinkartano, Nivala/ ostopalveluna palvelusetelillä - 13 asuntoa, joista yksi lyhytaikaiskäyttöön - ryhmäkoti Tarhintuvan toiminta lakkaa, joten nettolisäys 4 asuntoa - toiminta alkaa 5/2013 - suunnitelman mukaan kaikki neljä uutta asuntoa tulevat Kallion kuntien asiakkaiden käyttöön (Nivala 2, Ylivieska 2) - yksityinen palvelun tuottaja on ilmoittanut hinnan korotuksesta seuraavasti: - 1.1.2013 95.20 e/vrk (nykyisin 87,00 e) - 1.5.2013 100,00 e/vrk - perusteet: 1.1.2013 palkataan yksi lähihoitaja, 1.5.2013 palkataan yksi sosionomi ja yksi ruoka huoltotyötekijä; hintoja ei ole korotettu sen jälkeen, kun toiminta palvelusetelillä alkoi vuoden 2011 alusta lukien. - perusteet henkilökunnan lisäykseen: asukkaiden avun tarpeen lisääntyminen, Valviran valvonta ohjelma vammaisten henkilöiden autetusta asumisesta, hinnan korotus ja neljä uutta lisäpaikkaa aiheuttavat 17 % :n hinnan korotuksen, joka kohdistuu pääasiassa Nivalaan 2013 2013 1.6 AIKUISPSYKOSOSIAALISET PALVELUT PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelujen määrittely ja tavoite ....................................................................................... 2 1.1 Mielenterveysyksikkö............................................................................................................. 2 1.1.1 Resurssit ............................................................................................................................ 3 1.1.2 Tuettu työtoiminta ............................................................................................................... 3 1.1.3 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut .......................................................................... 4 1.2 A-klinikka ............................................................................................................................... 4 1.2.1 Resurssit ............................................................................................................................ 5 2. Kuntakohtainen palvelukuvaus ............................................................................................ 5 2.1 Alavieska ............................................................................................................................... 5 2.2 Sievi ...................................................................................................................................... 6 2.3 Nivala .................................................................................................................................... 6 2.4 Ylivieska ................................................................................................................................ 6 3. Riskit, uhkakuvat (toteututumaton kärkihanke) ................................................................ 7 2 1. Palvelujen määrittely ja tavoite Terapiakeskus järjestää ja kehittää tarpeen mukaisia hoito- ja tutkimuspalveluja ylläpitääkseen ja edistääkseen alueen väestön mielenterveyttä ja vähentääkseen päihdeongelmia. Terapiakeskus tekee mielenterveyslaissa säädettyä mielenterveystyötä, siltä osin kuin se ei ole muun organisaation tehtävänä sekä sosiaalihuoltolaissa säädettyä päihdetyötä. Mielenterveys- ja päihdeongelmien tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta, keskittyen niihin, joiden työ- ja toimintakyky on uhattuna. Asiakkaaksi voi hakeutua varaamalla itse aikaa Terapiakeskukseen, lääkärin lähetteellä tai jonkun muun tahon ohjaamana esim. psykiatrisesta sairaalasta jatkohoitoon. Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait ja säädökset: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kansanterveyslaki (66/1972) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Päihdehuoltolaki (41/1986) ja –asetus (653/1986) Mielenterveyslaki (1116/1990) ja –asetus (1247/1990) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä (33/2008) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) 1.1 Mielenterveysyksikkö Mielenterveysyksikkö on psykiatrijohtoinen psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitoyksikkö. Yksikön työkenttään kuuluu mm. vakavan masennuksen, psykoosien ja muiden vaikeampien mielenterveyshäiriöiden kuten skitsofrenian hoito, myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön, persoonallisuushäiriöiden, vaikeiden traumaattisten häiriöiden, kaksoisdiagnoosiasiakkaiden arviointi ja hoito. Perheväkivallan uhrin hoito sekä tekijöiden vastuutus on myös osana Terapiakeskuksen hoitoja, yhdessä mm. sosiaalitoimen ja perheneuvolan kanssa. Tavoitteena on tehdä perusteellinen arvio asiakkaan hoidon tarpeesta, järjestää tarkoituksenmukainen hoito, auttaa asiakaita kuntoutumaan työelämään sekä suunnitella vakavammista mielenterveyshäiriöistä kärsivien kuntoutus ja tukea arjessa pärjäämistä. Mielenterveysyksikön hoitomuodot vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan. Suurin osa asiakkaista käy yksilökäynneillä (yksilöterapia, supportiivinen hoitokontakti tai kotikäynti). Osalla asiakkaista tarkoituksenmukaisin hoitomuoto on pari- ja perheterapia. Usein hoitoon kuuluu asiakkaiden perheiden ja verkostojen tapaamiset tai hoitoneuvottelut. Psykiatri hoitaa asiakkaiden lääkitysarvioinnit ja tekee mm. työkyvynarviolausunnot. Psykiatriset sairaanhoitajat arvioivat hoitosuhteen aikana kokonaisvaltaisesti asiakkaan vointia ja tarvetta lääkitysarvioon. Yksikön psykologit tekevät testauksia ja työkyvynarviotutkimuksia. Palvelujen järjestämisessä noudatetaan Käypä hoito -suosituksia ja muita valtakunnallisesti lääketieteellisesti hyväksyttyjä käytäntöjä. Mielenterveysongelmien hoito vaatii tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esim. lastensuojelun, perheneuvolan ja aikuissosiaalityön. Teemme yhteistyötä myös seurakunnan ja kolmannen sektorin (mm. Mielikkitalo) kanssa. 3 Toimintakeskustoiminta on tärkeä osa kuntoutusverkostoa, joka tukee mielenterveyskuntoutujan arjen hallintaa ja pärjäämistä avohoidossa. Asiakkaille järjestetään myös terapiaryhmiä esim. masennuksen itsehoitoryhmä (10 kokoontumiskertaa/ryhmä), oireenhallintaryhmä psykoosin läpikäyneille, sosiodraamaryhmä, kipu ja mieli-ryhmä, itsetuntemusryhmä ja valopilkkuryhmä pitkään masennusta sairastaneille. Terapiakeskuksen toimipisteitä on jokaisessa peruspalvelukuntayhtymä Kallion jäsenkunnassa. Jokaisessa kunnassa on myös oma toimintakeskus. Ennaltaehkäisevää työtä tehdään pari- ja perhetapaamisissa ja ryhmissä. Kriisityöhön osallistuu kuusi työntekijää. Muuhun ennaltaehkäisevään työhön mielenterveysyksiköllä ei ole resursseja. 1.1.1 Resurssit Mielenterveysyksikössä ovat työntekijöinä: Psykiatriylilääkäri (koko Terapiakeskus), aikuispsykososiaalisten palveluiden tulosaluejohtaja Apulaisylilääkäri (psykiatri) (avoin) osastonhoitaja /psykiatrinen sairaanhoitaja (koko Terapiakeskus) 2 psykologia 11 psykiatrian sairaanhoitajaa 1 mielenterveyshoitaja 1 psykiatrisen ryhmänohjaaja, joka tekee puolet työajasta vastaanottotyötä 2 osa-aikaista toiminnanohjaajaa toimintakeskuksissa Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksen mukaan 100 000 henkeä kohti suositellaan 55–60 mielenterveystyöntekijää. (Sosiaali- ja terveysministeriö Oppaita 2001:9). Mielenterveystyötä ohjaa mielenterveyslaki, jossa ”Mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielisairauksia ja muita mielenterveydenhäiriöitä poteville henkilöille heidän lääketieteellisin perustein arvioitavan sairautensa tai häiriönsä vuoksi annettavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (mielenterveyspalvelut)” ”Kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä siten kuin kansanterveyslaissa säädetään ja osana sosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa säädetään”. Palvelustrategian mukaisesti kehitämme pitkäaikaisasiakkaiden ja nuorten psykiatrista hoitoa ja kuntoutusta. Pitkäaikaisasiakkaiden kohdalta keskitymme ensin asiakkaisiin, jotka ovat eläkkeellä tai pitkäaikaisella kuntoutustuella ja joilla skitsofrenia-spektriset diagnoosi tai ovat päihdeongelmaisia. Arvioimme näiden asiakkaiden hoidon ja kuntoutumisen toteutumisen ja tehostamme yhteyttä kotihoitoon. Arvioimme yhteistyössä myös kotihoidossa olevien vastaavien asiakkaiden tilanteen. Varmistamme että kaikilla on ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma ja riittävä hoito. Tavoitteena on tukea kotona pärjäämistä mahdollisimman pitkään ja luoda kotona pärjäämiselle uusia työkaluja. 1.1.2 Tuettu työtoiminta Toiminta alkoi vuoden 2010 alussa. Toiminta on tarkoitettu kuntoutustuella oleville, työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja pääsääntöisesti Terapiakeskuksen asiakkaille. Tuettu työtoiminta järjestetään työpaikoilla. Asiakkaat saavat työstään työosuusrahaa 3 € tunti ja heillä on Kallion kautta tapaturmavakuutus työsopimuksen ajan. Suurin osa yrityksistä maksaa työosuusrahan itse. Tuettuun työtoimintaan kuuluu kuntoutusohjaajan palvelut. Terapiakeskuksessa on 1 kuntoutusohjaaja (määräaikainen, vakinaistetaan syksyn 2011 aikana). Kuntoutusohjaajan palveluita on mm. alkuhaastattelu, osaamis-/ tilannekartoitus, avotyöpaikan hakuun liittyvät toimenpiteet (tiedon haku, työpaikkojen kysely, avotyömarkkinointi työnantajille ja avotyöpaikasta neuvottelu), tutustumiskäynti avotyöpaikoille yhdessä ohjaajan kanssa, avotyösopimuksen teko, tuki, neuvonta ja ohjaus työssä ollessa, yhteydenpito työnan- 4 tajiin, neuvottelu työnantajien kanssa, työpaikkakäynnit, jatkosopimuksesta huolehtiminen, yhteydenpito yhteistyötahoihin (hoitavat tahot) ja yhteistyö heidän kanssaan ja seuranta. 1.1.3 Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut Kallio ei järjestä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja oman toimintana, vaan palvelut ostetaan muilta palveluntuottajilta. Mielenterveyskuntoutujia on sekä ympärivuorokautisissa että vähemmän tuetuissa asumispalveluissa. Tuen tarvetta ja kuntoutumisen etenemistä arvioidaan säännöllisesti. Mielenterveyskuntoutujille ostetaan asumispalveluja 11. yksityiseltä palveluntuottajalta. Päivätoimintaa ostetaan sekä yksityisiltä palaveluntuottajilta että peruspalvelukuntyhtymä Selänteeltä. Päivätoiminnassa on kahdeksan asiakasta Sievistä ja Ylivieskasta. Asiakkaat ja hoitopäivät TA 2012/ TA2013 sekä TP2011/ TA 2012/ TA2013 Kunta Alavieska Asiakkat2012 4 hoito vrk 2012 1464 Asiakkaat 2013 5 hoito vrk 2013 1825 TP2011 (* TA 2012 € 146014 99800 Nivala 19 6954 20 7300 490571 432540 Sievi 9 3108 9 3285 300612 144600 Ylivieska 13 4572 13 4745 720560 414680 Kallio 45 16098 47 17155 1574865 1187720 TA2013 (muutos %) 99940 0.1% 439350 1.6 % 189900 31.3% 426080 2.7% 1155270 -2.7% (* vuosi 2011 sisältää myös yli 65-vuotiaat asiakkaat, jotka siirtyivät vuoden 2012 alusta hoiva- ja hoitopalveluiden tulosalueelle 1.2 A-klinikka A-klinikan toiminnan tavoitteena on tehdä perusteellinen arvio asiakkaan hoidon tarpeesta ja tilanteesta, järjestää tarkoituksenmukainen hoito, kuntouttaa asiakkaat työelämään ja auttaa pysymään siellä ja vakavista päihdeongelmista kärsivien kuntoutus ja arjessa pärjäämisen tukeminen. A-klinikka tuottaa palveluja alkoholi-, huume-, lääke- tai muun riippuvuuden, esim. peli- ja seksiriippuvuuden, aiheuttamiin ongelmiin. Työkenttään kuuluu myös vaikeahoitoiset huume- ja lääkeriippuvaiset asiakkaat, kaksois- ja kolmoisdiagnoosiasiakkaat, joilla on päihdeongelman lisäksi esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, vaikea traumaattinen häiriö ja joskus skitsofrenia ja päihdeongelmaisten omaisten auttaminen. Määrällisesti A-klinikalla hoidetaan edelleen eniten alkoholiongelmista kärsiviä asiakkaita, mutta työmäärältään lisääntyvästi työllistävät huumausaine- ja lääkeriippuvaiset asiakkaat. Hoitomuotoina ovat mm. keskustelukäynnit, verkostotapaamiset, kotikäynnit, korva-akupunktio, lääkkeettömät ja lääkkeelliset avokatkaisuhoidot, ryhmätoiminta (esim. A-kilta). A-klinikkatyöhön kuuluu myös päihtyneenä ajamisesta kiinni jääneiden seuranta ja ajokelpoisuuden arviointi ja työpaikkojen hoitoon ohjaukset sekä valvontarangaistuksiin yhdyskuntapalvelun suorittamiseen ja valvottuun koevapauteen liittyvät käynnit. Päihdeongelmien hoito vaatii tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa esim. lastensuojelun ja aikuissosiaalityön kanssa. Osastokatkaisuhoidot terveyskeskuksen vuodeosastoilla sekä ostopalveluina laitoskatkaisu- ja kuntoutushoidot päihdehoitolaitoksissa, esimerkiksi Oliviahovissa Nivalassa ja 5 Järvenpään sosiaalisairaalassa. Ostopalveluina hankittaviin laitoskuntoutusjaksoihin tehdään maksusitoumus, kun moniammatillinen tiimi katsoo laitoshoidon olevan tarpeellinen. Laitoskuntoutuksen ehtona on, että asiakkaan katsotaan hyötyvän kuntoutuksesta ja että hoito on oikeasti kuntouttavaa, eikä säilövää. Päihdekuntoutusta voidaan pääsääntöisesti maksaa korkeintaan kolme kk/asiakas; suurin osa kuntoutusjaksoista on lyhyempiä. Asumispalveluja ei päihdekuntoutusvaroin makseta. Lääkehoitoina ovat lyhyet muutaman päivän katkaisuhoitolääkkeet sekä vuosia kestävät opiaattiriippuvaisten korvaushoidot. Korvaushoitoa voidaan antaa näillä resursseilla korkeintaan kolmelle asiakkaalle yhtä aikaa. Lääkeriippuvaisten asiakkaiden reseptien uusinta ja lääkekontrolli toteutetaan Aklinikan kautta. Joidenkin asiakkaiden lääkkeet säilytetään ja jaetaan A-klinikalta. A-klinikalla käy asiakkaita myös lääkevieroituksessa. Päihtyneenä ajamisesta kiinni jääneiden seuranta ja ajokelpoisuuden arviointi vievät paljon työaikaa A-klinikalla, kuten myös työpaikkojen hoitoon ohjaukset. Lisäksi A-klinikalla toteutetaan seurantoja lastensuojelutapauksissa yhdessä sosiaalitoimen kanssa sekä lähinnä yhdyskuntapalvelun suorittamiseen liittyviä seurantoja yhdessä vankeinhoitolaitoksen kanssa. 1.2.1 Resurssit A-klinikkalla ovat työntekijöinä: Päihdeasioista vastaava lääkäri 1-2 päivää viikossa Sosiaalityöntekijä 3 sairaanhoitajaa Päihdetyön ohjaaja Valtakunnallisten suositusten mukaan päihdehuollon työntekijöitä tulisi olla 3 työntekijää 10 000 asukasta kohti. Valtakunnallisinten suositusten mukaan Kallion alueella tulisi olla 10 päihdetyöntekijää ja tällä hetkellä on 5. 2. Kuntakohtainen palvelukuvaus Terapiakeskuksella on jokaisessa kuntayhtymän jäsenkunnassa terapiayksikkö, jossa on vastaanottotoimintaa ja oma toimintakeskus. Henkilöstöresurssit on jaettu palveluiden kysynnän mukaisiksi. Terapiayksiköiden palveluvalikoima on lähes sama jokaisessa kunnassa, yksilöpsykoterapiat sekä perhe- ja pariterapiat ovat keskittyneet pääosin Ylivieskaan. Toimintakeskuksen toiminnat on mukaistettu kunnan erityistarpeiden mukaan. 2.1 Alavieska Mielenterveysyksikkö o kaksi erikoissairaanhoitajaa yhteensä 6 päivää viikossa. o psykiatriylilääkäri 1 pv/kk Toimintakeskus o Toimintakeskuksessa on toiminnanohjaaja 25 viikkotuntia. Toiminnanohjaaja hoitaa myös pitkäaikaiskuntoutujia yksilökäynneillä. Toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin (esim. ruuanlaittoryhmä, liikuntaryhmä) ja sosiaalinen klubitoimintaan. A-klinikka o Alavieskalaisia käy paljon Ylivieskan vastaanotolla o erikoissairaanhoitaja ½ päivää kerran viikossa 6 2.2 Sievi Mielenterveysyksikkö o kaksi erikoissairaanhoitajaa, (20 tuntia heidän työajastaan on mitoitettu toimintakeskukseen) o psykiatriylilääkäri 1-2 pv/kk Toimintakeskus (Kerhotupa) o toiminnanohjaaja 30 viikkotuntia. o 20 tuntia esh:n työaikaa viikossa o Joka päivä mahdollisuus ruokailuun, päivittäisten toimintojen ohjausta, toiminnallisia ryhmiä, tiivis yhteisö (10-15 asiakasta päivittäin) A-klinikka o erikoissairaanhoitaja yhden päivän viikossa 2.3 Nivala Mielenterveysyksikkö o ostopalvelupsykiatri n. 4-6 päivää kuukaudessa (Psykiatripanos pienenee tai jää kokonaan pois) o Psykologi o erikoissairaanhoitajaa o 1 mielenterveyshoitaja Toimintakeskus o mielenterveysyksikön työntekijät omalla vuorollaan o Toiminta on painottunut toiminnallisiin ryhmiin (esim. ruuanlaittoryhmä, liikuntaryhmä) ja sosiaalinen klubitoimintaan. A-klinikka o lääkäri ½ päivää 2x kk o 1 erikoissairaanhoitaja 2.4 Ylivieska Mielenterveysyksikkö o Psykiatri-ylilääkäri (koko Terapiakeskus) o ostopalvelupsykiatri keskimäärin 6-10 päivää kuukaudessa. (Psykiatripanos pienenee tai jää kokonaan pois) o osastonhoitaja (alueena koko Terapiakeskus) o psykologi o erikoissairaanhoitajaa ja 2 erikoissairaanhoitajaa, jotka ovat yhteensä 4 päivää viikossa Ylivieskassa o Psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työhön kuuluu ½ työajasta asiakastyötä Toimintakeskus o Psykiatrinen ryhmänohjaaja, jonka työhön kuuluu puolet työajasta psykiatristen asiakkaiden ryhmien vetämistä o kaikilla erikoissairaanhoitajilla ja osastonhoitajalla on ryhmien ohjausta pääasiassa terapiaryhmiä esim. oireenhallintaryhmä, terveellisten elämäntapojen ryhmä, arjenhallintaryhmä, itsetuntemusryhmä. (Mielikkitalo järjestää omissa toimitiloissaan ruokailumahdollisuuden päivittäin ja siellä on tiivis yhteisö, joka tukee sosiaalisia suhteita) A-klinikka o Sosiaalityöntekijä o erikoissairaanhoitajaa o 1 päihdetyönohjaaja o Lääkäri 1½ viikossa o A-klinikan Toivoryhmä kokoontuu kaksi kertaa viikossa. 7 3. Riskit, uhkakuvat (toteututumaton kärkihanke) Terapiakeskuksen palvelustrategian kärkihanke, suunnitelma nuorisopsykiatrisesta yksiköstä vuodelle 2013, on jäädytetty. Nuorten psykiatriseen hoitoon olisi tärkeää panostaa riittävän varhaisessa vaiheessa. Jos nuoria ei hoideta riittävän ajoissa ja tehokkaasti, osastohoidot pitkittyvät, nuorten tilanne kroonistuu, nuoret syrjäytyvät ja päihteiden käyttö lisääntyy. Psykiatrisesti oireilevat nuoret (13-17v) tarvitsevat nuorisopsykiatrista erityisosaamista. Terapiakeskuksen mielenterveysyksikkö hoitaa yli 18 -vuotiaita. Jelppiverkon toiminta ja Nuorten etsivätoiminta on nuorten tukemista ja auttamista, ei psykiatrista hoitoa. Mikäli nuoria ei hoideta tehokkaasti avohoidossa, nuorisopsykiatrisen osastohoidon kustannukset nousevat jyrkästi. Tämä on huomattu muutamissa Kallion kunnissa. Inhimillinen kärsimys lisääntyy, etäisyydet ovat pitkiä OYS:aan ja KPKS:aan. Jonotusajat ovat myös pitkiä (useita kuukausia). OYS:n nuorisopoliklinikan Ylivieskan toimipisteessä on enää yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, joka tekee ainoastaan arviointeja, varsinainen hoito on Oulussa. Nuorten hoitoon sitoutumista hankaloittavat pitkät välimatkat ja kulkuvaikeudet. Viikoittaiset käynnit kauempana vaikuttavat myös koulunkäyntiin. Esimerkiksi OYS:in nuorisopsykiatrian poliklinikan käyntihinnat vaihtelevat tapaamisen kestosta riippuen 185 € -564 €/kerta. Osastohoidon kustannus on n. 500 €/päivä eli noin 17 000 -20 000€/kk Liian vähäinen psykiatripanos johtaa terveyskeskuksen lääkäripäivystyksen kuormittumiseen, Terapiakeskuksen pitkiin lääkärijonoihin ja sairaalahoitojen lisääntymiseen. Asiakkaat eivät pääse psykiatrin vastaanotolle riittävän ajoissa, josta seuraa asiakkaiden tilanteen kroonistuminen ja työkyvyttömyyden pitkittyminen. Sairaanhoitajat eivät voi määrätä lääkkeitä, eivätkä kirjoittaa sairauslomia. Koska rahoitusta Kallion Terapiakeskuksen nuorisopsykiatrian yksikölle ei ole löytynyt, Kallion yhtymähallituksen toiveesta selvitetään mahdollisia muita hankerahoituksia 30.4.2013 mennessä. 2013 1.7 VASTAANOTTOPALVELUT PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Vastaanottopalvelut ......................................................................................................... 2 2. Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö ............................................................. 2 3. Palvelukokonaisuudet ..................................................................................................... 2 3.1 Avoterveydenhuolto ............................................................................................................... 2 3.1.1 Avoterveydenhuollon toiminta............................................................................................. 2 3.1.2 Avoterveydenhuollon kohderyhmä ..................................................................................... 3 3.1.3 Avoterveydenhuollon asiakasmäärät .................................................................................. 4 3.1.4 Avoterveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilöstön määrä ................................................ 4 3.1.5 Avoterveydenhuollon toiminnan tavoitteet v 2013 ja talousarvion esitettävät muutokset .... 5 3.2. Avosairaanhoito .................................................................................................................... 5 3.2.1. Avosairaanhoidon kohderyhmä ......................................................................................... 6 3.2.2. Lääkäripalvelut .................................................................................................................. 6 3.2.3. Hoitajapalvelut ................................................................................................................... 6 3.2.4. Avosairaanhoidon henkilövoimavarat ................................................................................ 7 3.2.5. Avosairaanhoidon toiminnan keittämisen tavoitteet vuodelle 2013 .................................... 7 3.2.6. Avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen varaukset vuoden 2013 talousarvioon ............ 7 3.2.7 Avosairaanhoidon vuoden 2013 talousarvioon tehdyt muutokset ....................................... 8 3.3 Laboratoriopalvelut ................................................................................................................ 8 3.3.1 Palvelun tarkoitus ............................................................................................................... 8 3.3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö ............................................................................................. 8 3.3.3 Palveluun pääsy ja asiakas/ tutkimusmäärät (muutosarvio) ............................................... 9 3.3.4 Toimintayksiköt ja henkilöstö kunnittain (aukioloajat) ........................................................ 9 3.3.5 Palvelun kustannukset ...................................................................................................... 10 3.3.6 Vuoden 2013 toiminta ja resurssit .................................................................................... 10 3.4. Röntgenpalvelut ................................................................................................................. 11 3.4.1. Palvelun tarkoitus ............................................................................................................ 11 3.4.2. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat .............................................. 11 3.4.3. Palvelukokonaisuuden sisältö .......................................................................................... 11 3.4.4 Röntgenin henkilökunta .................................................................................................... 12 3.4.5 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit................................................... 12 3.5. Akuutti- ja lyhytaikaishoito .................................................................................................. 12 4. Avosairaanhoidon toteutumaton kärkihanke .............................................................. 12 2 1. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden tavoitteena on ehkäisevän terveydenhuollon keinoin edistää terveyttä ja vähentää sairauksien esiintymistä sekä hoitaa alueen asukkaiden perussairaanhoito ja tutkimukset. 2. Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki (1326/2012) Kansanterveyslaki (66/1972) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Potilasvahinkolaki (585/1986) Tartuntatautilaki (583/1986) ja asetus (786/1986) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Lääkelaki (395/1987) ja –asetus (693/1987) Laki lääketieteellisistä tutkimuksista (488/1999) ja asetus (27/1999) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) ja asetus (1506/1994) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Lisäksi noudatetaan Terveydenhoidon ja Hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. 3. Palvelukokonaisuudet Vastaanottopalveluiden kokonaisuudet ovat avoterveydenhuolto, avosairaanhoito, akuutti vuodeosastohoito sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. 3.1 Avoterveydenhuolto 3.1.1 Avoterveydenhuollon toiminta Palveluun kuuluvat kansanterveyslain 14 § ja 1.7.2009 voimaan tulleen asetuksen (380/2009) mukainen äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä seulontoja koskevan asetuksen mukaisesti naisten kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjestettävät joukkotutkimukset ja kansallisen rokotusohjelman mukainen väestön rokotussuojan ylläpito. Avoterveydenhuollon toiminta painottuu määräaikaistarkastuksiin, niiden lisäksi perustyöhön sisältyvät yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit, puhelinneuvonta, ryhmien ja opetustapahtumien pitäminen sekä verkostopalaverit ja neuvottelut. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta joka kolmas vuosi. Vuonna 2013 tarjotaan samansisältöiset palvelut kaikissa kunnissa, ainoastaan moniammatillisesti toteutettavaan perhevalmennukseen alavieskalaiset osallistuvat Ylivieskassa johtuen lasta odottavien perheiden pienestä lukumäärästä. Vertaistukiryhmiä pienten lasten äideille järjestetään kuntakohtaisesti. 3 Määräaikaistarkastukset Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm terveydenhoitaja 10-16 Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm lääkäri 2-3,joista 1 laaja ensimmäisen ikävuoden aikana 9 2+1 laaja=3 1-6 vuoden iässä peruskoulu 1-9 lk lukio 6 2 laajaa 9 3 laajaa 1 1 ammatillinen oppilaitos ammattikorkeakoulu 1 1 tarvittaessa (terveyskys.pohjalta) tarvittaessa raskaana olevat Tarkastukset 2012 10–16, tervhoit, joista 1 kotikäynti 2-3 lääkäri, joista 1 laaja 9 terv.hoitajan, joista 1 kotikäynti 2 lääkäri, joista 1 laaja 6 terv.hoitaja 2 lääkäri 9 terv.hoitaja 3 lääkäri 1 terv.hoitaja ei lääkäriä Yka ja Sievi 1 terv.hoitaja ei lääkäriä Yka tarvittaessa ei lääkäriä Yka Tarkastukset 2013 kuten v 2012 +1 lääkärikäynti ? kuten v 2012 kuten 2012 1 lääkärikäynti? + 1 lääkärikäynti? lääkäri tarvittaessa? Perhesuunnitteluneuvola vastaa ehkäisyn aloituspalvelusta, tarvittavista kontrolleista sekä puhelinterveysneuvonnasta terveyskeskusten perhesuunnitteluneuvolassa tai opiskeluterveydenhuollossa. Lakisääteiset sikiöseulat järjestetään kaikille raskaana oleville ostopalveluina KPKS:ssa. Seulonta-asetuksen mukaiset naisten kohdun kaulaosan syöpäseulonnat tarjotaan suositusten mukaisesti 7 ikäluokalle, 30–60 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Matkailijoiden ja muiden aikuisten tehosterokotukset, influenssarokotukset riskiryhmille ja yli 65- vuotiaille. 3.1.2 Avoterveydenhuollon kohderyhmä Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja alueen oppilaitoksissa opiskelevat ulkokuntalaiset opiskelijat. Perinteisen neuvolatyön lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta. 4 3.1.3 Avoterveydenhuollon asiakasmäärät Avoterveydenhuollon asiakasmääriin ei lähivuosina ole odotettavissa kovin suuria muutoksia, vaikka syntyvyys alueella on korkea. Vuonna 2012 syntyvien ennuste on Alavieskassa 34, Nivalassa 189. Sievissä 84 ja Ylivieskassa on 228, yhteensä 535. Neuvolaikäisten määrä 31.12.2011 ja ennuste Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueen 0-6 -vuotiaat - ennuste vuosi/ikäl. 2011 2012 2015 2020 2025 0 527 535 531 524 510 1 549 527 532 529 516 2 538 549 532 535 520 3 548 538 536 541 530 4 502 548 532 541 531 5 493 502 533 542 539 6 511 493 536 546 545 0-6 v yht. 3668 3689 3732 3758 3691 2030 508 506 510 516 522 524 532 3618 2035 513 511 512 515 516 519 524 3610 2040 524 522 521 526 527 522 527 3669 Kouluterveydenhuollossa syksyllä 2012 on oppilaita alakoulussa yhteensä noin 2970 (A 231, N 1007, S 553, y 1175)ja yläkoulussa 1416( A 113, N 479, S 290, Y 534) 3.1.4 Avoterveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilöstön määrä Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan oppilaitoksissa, muut terveyskeskuksissa. Toimipisteet ovat avoinna ma-to 8-16.00 ja perjantaisin 8-14:15. Toimet/virat Alavieska Nivala Sievi Ylivieska yhteinen Kallio yht terveydenhoitajat 2.0 9.6 5 12 lääkäri 0.15 0.65 0.35 0.75 terveyskeskusavustaja 0 1.0(työssä 60 %) 0 1 28.6 1.9 1.60 osastonhoitaja 1 1 Alavieskassa, Sievissä ja Nivalassa yksi terveydenhoitajista on vastaava hoitaja, joka oman työnsä ohella toimii yksikön (N) tai/koko terveyskeskuksen (A, S) lähiesimiehenä Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi äitiysneuvola terveydenhoitaja lääkäri 80 synnytystä lastenneuvola 340/ 0-6v kouluterveydenhuolto 600 opiskeluterveydenhuolto 800 (600–1000) 800 synnytystä 2 400 /0-6v 2100 3000 (2500–3000) 5 Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v. 2011 asiakasmääriin (= Maisema -taulukon henkilöstöresurssien laskentakaavio lisättynä siitä puuttuneet äitiys- ja perhesuunnittelu sekä opiskelijaterveydenhuolto) Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Perhesuunn. Suositusten mukaan yht. Kalliossa v 2012 Alavieska th/lääkäri 0.37/0.05 0.7/0.09 0.7/0.08 0 0.03/0.02 1.8/0.24 1.8**/0.15 Nivala th/lääkäri 2.15/0.23 4/0.46 2.8/0.32 1.19/0.32 0.4/0.1 10,54/1.43 9.6**/0.65 Sievi th/lääkäri 1.18/0.12 2.07/0.26 1.6/0.17 0.13/0.03 0.05/ .05 5.03/0.63 5**/0.35 Ylivieska th/lääkäri 2,63/0.26 4.5/0.53 3.04/0.33 2.3/0.62 0.5/ 0.1 12.97/1.84 12*/0.75 (11.6) Kallio yht th/lääkäri 6,43/0.66 11.27/1,34 8.14/0.9 3.62/0.97 1.13/0.27 30.34/4,14 28.6/1.9 *18.11.2012 asti terveydenhoitajia Ykassa 11.6, sitten mahdollisesti 12(syy: sijaispula) **Alavieskassa, Nivalassa ja Sievissä on vastaavat terveydenhoitajat, joiden esimiestehtäviin käytettävää aikaa ei ole huomioitu asiakasmäärissä. Alavieskan terveydenhoitajalle kuuluu myös astman hoito. 3.1.5 Avoterveydenhuollon toiminnan tavoitteet v 2013 ja talousarvion esitettävät muutokset Tavoite Keino Edellyttää Riski esitys TA/ päätös Asiakastarpeiden tunnistaminen Määräaikaistarkastusten lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit / moniammatillinen yhteistyö toteutuu Suositusten mukaisia asiakasmääriä/terveydenhoitaja ja lääkäri Lääkäreitä ei saada rekrytoitua Henkilöstömitoituksen tarkastus, mikäli kansalliset suositukset muuttuvat v 2013 Kärkihankkeena esitetystä perhepalveluohjaajien uusien toimien perustamisesta luovuttiin kuntaneuvottelujen jälkeen, josta riskinä seuraa korjaavien kustannusten jatkuva kasvu. Kärkihanke ei toteudu Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Nivala on varannut 35 000 euroa perhepalveluohjaajan vakinaiseen toimeen. Lääkärin työpanoksen väheneminen ja rekrytointiongelmat voivat johtaa siihen, että asetuksen mukaisia määräaikaistarkastuksia ei pystytä järjestämään. 3.2. Avosairaanhoito Avosairaanhoito on lääkäreiden ja hoitajien toteuttamaa sairaanhoitoa, neuvontaa ja ohjausta. Sen tehtävänä on seurata, edistää ja ylläpitää väestön terveyttä ja toteuttaa näyttöön perustuvaa sairauksien hoitoa. Potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Lähipalvelujen eli paikkakunnilla annettavan palvelun tuottamisessa huomioidaan toimintojen toteuttamisen riittävä saatavuus sekä toteutettujen palveluiden laatu. Avosairaanhoidon palveluissa palvelut toteutetaan hyödyntäen osaavaa henkilöstöä, eri ammattiryhmien muodostamaa asiantuntijaosaamista ja kohtuullista ajankäyttöä palvelun saamisessa. Uuden 05/2012 voimaan tulleen terveydenhuoltolain myötä kansalaisten valinnanvapaus lisääntyy niin hoitopaikan kuin hoitohenkilöstönkin suhteen. Avosairaanhoidon asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön Kallion alueelta, jossa häntä hoidetaan. 6 Hoidon tarpeen arviointi sisältää arvion siitä tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon tarpeenarviointi sisältää mm. neuvontapalvelut kuten puhelinneuvonnan. Avosairaanhoidossa toteutettavassa puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarve palveluihin pääsemiseksi määriteltyjen kriteerien pohjalta. 3.2.1. Avosairaanhoidon kohderyhmä Avosairaanhoidon kohderyhmänä on koko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asuva väestö sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset. 3.2.2. Lääkäripalvelut Vastaanottotoimintaa toteutetaan jokaisessa kunnan terveyskeskuksessa virka-aikana. Päivystysvastaanottoa toteutetaan Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksessa virka-aikana. Päivystysvastaanotto toimii rajoitetusti Alavieskan ja Sievin terveyskeskuksessa. Lääkärivajeen jatkuminen nähdään haastavana erityisesti Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Vajeesta johtuen lääkärityövoiman jakamisen kehittäminen ja yhteisen toimintamallien luomisen tarve nähdään tarpeellisena. Alla olevassa taulukossa voidaan nähdä päivystyskäyntien suhde verraten kaikkiin lääkäreiden sekä hoitajien käynteihin 2011 maisemamallista. Kunta Kallio 2011 Ylivieska 2011 Nivala 2011 Alavieska 2011 Sievi 2011 Päivystys 6209 3217 1514 588 890 Kaikki 34383 11127 14083 3113 5363 Päivystyskäyntien osuus % 18,1 % 28,9 % 10,8 % 18,9 % 16,6 % Oma erikoissairaanhoidon vastaanotot on järjestetty Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa, ks. erikoissairaanhoitopalvelut. Konsultoivia erikoislääkäreitä ovat geriatri, keuhkolääkäri, ortopedi ja radiologi. 3.2.3. Hoitajapalvelut Hoitajavastaanotot toimivat kaikissa kunnissa hoidon tarpeeseen suhteutettuna. Kansantautihoitajien vastaanotto: astma-, diabetes-, sydänvastaanotot ovat kaikissa kunnissa, depressiovastaanotto Ylivieskassa, muistihoitajan vastaanotot Nivalassa ja Ylivieskassa, reumahoitajan vastaanotot Nivalassa ja Ylivieskassa. Päivystävien sairaanhoitajien vastaanotot toteutetaan kaikissa kunnissa. Poliklinikkasairaanhoitajien vastaanotot ovat myös kaikissa kunnissa. Rajattulääkkeen määräämiskoulutuksen avosairaanhoidon alueella on suorittanut loppuun vuoden 2012 aikana diabeteshoitaja-, sydänhoitaja sekä päivystävä sairaanhoitaja Nivalan terveyskeskuksesta. Sairaanhoitajalla, jolla on riittävä käytännön kokemus ja joka on suorittanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän lisäkoulutuksen, on rajattu oikeus määrätä apteekista hoidossa käytettäviä lääkkeitä terveyskeskuksessa hoitamalleen potilaalle, kun kyseessä on ennalta ehkäisevä hoito tai lääkityksen jatkaminen, kun lääkäri on tehnyt taudinmäärityksen tai kun lääkitys perustuu sairaanhoitajan toteamaan hoidon tarpeeseen. 7 3.2.4. Avosairaanhoidon henkilövoimavarat 1 5 1,4 1 0,6 6 1 2 1 1,0 1,5 22,0 3 3 2 1,5 1,5 45,4 1 1 1 1 6 1 5 1 0,3 4 0,5 2 4 1 0 2 1 2 2 2,4 1 Yhteensä hoitohenkilökunta 1 2 Depressiohoitaja 0,3 4 2 Reumahoitaja 1 Muistihoitaja 0,1 6 1 Sydänhoitaja Diabeteshoitaja Yhteinen Kallio Astmahoitaja Ylivieska Terveyskeskusavustaja sissi 1.65 (2,15) 5.9 (4.9?) Terveyskeskusavustaja Sievi Sairaanhoitaja sissi Päivystävä sairaanhoitaja 4,5 Sairaanhoitaja Nivala Vastaava sairaanhoitaja 0.85 (1.35) Osastonhoitaja Lääkäri Alavieska 2,5 1 1 0,5 16,9 4,0 1 13,9 1 3.2.5. Avosairaanhoidon toiminnan keittämisen tavoitteet vuodelle 2013 Hoidon tarpeen arvioinnissa ja puhelinneuvonnan kehittämisessä on otettu käyttöön uutta puhelintekniikkaa vuoden 2012 aikana. Potilailla on ollut mahdollisuus valita jonottaminen omaan puhelinkeskukseen, puhelun liikkuminen koko alueella tai takaisinsoittoautomaatti. Tämä on tuonut muutosta myös puhelujen raportointijärjestelmään ja vastausprosenttien seurantaan. Vuoden 2013 aikana avosairaanhoidon alueella tavoitteena on edelleen kehittää puhelinneuvonnan mallia ja sen toteuttamistapaa pohjaten se näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. E-reseptin käyttöönotto tapahtuu vuoden 2013 alusta. Tästä johtuen hoitohenkilöstön tekemä reseptinuusintaa edeltävä esityö tulee muuttumaan enemmän sairaanhoitaja painotteiseksi verraten aikaisemmin toteutettuun toimintaan. Tämän takia kahden sisäisenä sijaisena toimivan terveyskeskusavustaja toimet tullaan muuttamaan sairaanhoitajan toimiksi. E-reseptin käyttöönoton myötä myös lääkäreiden käyttämä työaika reseptien uusintaan tulee lisääntymään. Yhtenä tavoitteena avosairaanhoidon alueella nähdään myös sairaanhoitajien hakeutuminen rajattuun lääkkeenmääräämiskoulutukseen vuoden 2013 aikana. 3.2.6. Avosairaanhoidon toiminnan kehittämisen varaukset vuoden 2013 talousarvioon Tavoite Keino Edellyttää Riski esitys TA/ Laadukkaiden ja oikeaaikaisten avosairaanhoidon palvelujen tuottaminen Palveluiden tuottaminen pääsääntöisesti omana toimintana Riittävät henkilökunta/taloudelliset resurssit Lääkäreitä ei saada rekrytoitua> ostopalveluiden tarve Henkilöstörakenteen sekä mitoituksen tarkastusta/ 8 E-reseptin käyttöönotto sekä rajattu lääkkeenmäärääminen hoitajan toimesta Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Riittävä sekä oikea henkilökunta rakenne Lääkäreitä ei saada rekrytoitua. Sairaanhoitajia ei ole riittävästi reseptin käsittelyyn Moniammatillisen yhteistyön edelleen kehittäminen Riittävät henkilökuntaresurssit ennaltaehkäisevään työhön. Työn painottuminen sairauden hoitamiseen ennaltaehkäisyn sijaan asiakasvastaava toiminnan aloittaminen asiakasvastaava toiminnan mallintaminen Sisäisten terveyskeskusavustajien toimien muuttaminen sairaanhoitajien toimiksi, josta kustannusvaikutus on 3880 €/vuosi/hoitaja x 2. Rajattu lääkkeenmäärääminen hoitajan toimesta aiheutuu kustannusvaikutus 6000 €/vuosi/hoitaja x 3-4. Henkilöstörakenteen sekä mitoituksen tarkastusta 3.2.7 Avosairaanhoidon vuoden 2013 talousarvioon tehdyt muutokset Vastaanotto- ja vuodeosastopalveluiden määrärahoihin on tehty kuntaneuvottelujen pohjalta yhteensä 430 000 euron leikkaus, Alavieska -50 000 €, Sievi -50 000 €, Nivala -230 000 ja Ylivieska 100 000 €. Säästön aikaan saamiseksi poistetaan Alavieskan ja Sievin avoinna olevan yhteisen lääkärin viran palkkamääräraha, Nivalassa ei varata palkkausta kahdelle ostolääkärille. Ylivieskassa jätetään joko yksi avoinna oleva lääkärin toimi täyttämättä tai yritetään etsiä muualta terveydenhuollosta vastaava säästö, koska vastaanotolta ko summaa ei voi vähentää vähentämättä työvoimaa. Riskinä edellä olevista ratkaisuista on lääkäripalveluiden saatavuuden heikentyminen, koska poistumia ei pystytä korvamaan. Mahdollisuudet ottaa esimerkiksi kesälääkäreitä 2013 ovat niukat. Lääkärisijaisiin ei ole ollut varattua rahaa, vaan on käytetty vakituisilta jääneitä määrärahoja. Jos Nivalaan ei onnistuta rekrytoimaan virkalääkäreitä, yhden virkalääkärin palkalla pystytään palkkaamaan yksi ostolääkäri 4-6kk ajaksi Riskinä on myös se, että avoimeksi jätettäviä lääkärin virkoja ei voi täyttää rekrytoinnin onnistuessa., mikäli määrärahoja palkkaukseen ei varata. 3.3 Laboratoriopalvelut 3.3.1 Palvelun tarkoitus Laboratorion tulosyksikön toiminta mahdollistaa potilaan tutkimuksen ja hoidon seurannan sekä tukee ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Laboratoriopalveluja käyttävät Kallion tulosyksiköt, keskus- ja aluesairaalat, yksityiset lääkäriasemat ja hoitolaitokset sekä yksityiset kuntalaiset. 3.3.2 Palvelukokonaisuuden sisältö Laboratorion tulosyksikkö tuottaa Kallion alueen laboratoriopalvelut. Oman tuotannon osuus on keskimäärin 80 % tutkimusten kokonaismäärästä ja 20 % hankitaan ostopalveluna muista laboratorioista, pääasiassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan, Oulaskankaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan laboratorioista. Oma tutkimusvalikoima muodostuu päivystysluonteisista tutkimuksista sekä rasva-arvotutkimuksista. Itse tuotetut tutkimukset valmistuvat pääosin samana päivänä. Muualle lähetetyistä tutkimuksista vastaukset saadaan etupäässä sähköisesti heti tulosten val- 9 mistumisen jälkeen noin 1-14 päivän kuluttua. Tutkimuksia myydään yksityisille lääkäriasemille ja yksityisille henkilöille omakustannushintaan. 3.3.3 Palveluun pääsy ja asiakas/ tutkimusmäärät (muutosarvio) Palveluja saavat kaikki Kallion kuntien asukkaat ja tarvittaessa ulkopaikkakuntalaiset joko maksusitoumuksella, itse maksaen tai päivystystapauksissa Kallion lääkärin/hoitajan lähetteellä. Tutkimuksiin pääsee Kallion yksiköiden, keskus- ja aluesairaaloiden sekä yksityisten lääkäriasemien ja hoitolaitosten antamilla lääkärin/hoitajan kirjoittamilla tutkimuslähetteillä. Myös ulkopaikkakuntalaisilla on mahdollisuus päästä tutkimuksiin esim. maksusitoumuksella. Vuoden 2012 arvioitu tutkimusmäärä on 325 800 kpl ja asiakaskäyntien määrä on 94 862. Taulukossa on esitetty tutkimus- ja asiakasmäärien muutos vuodesta 2008 alkaen. Vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 2008-2012 Asiakaskäynnit 88 203 88 961 90 303 93 623 94 862 muutos ed. +1 % +1.5 % +3.7 % +4 % Tutkimukset 292 550 295 010 305 440 311 457 325 812 +7.5 % muutos ed. +1 % +3.5 % +2 % +4.6 % +11.4 % 3.3.4 Toimintayksiköt ja henkilöstö kunnittain (aukioloajat) Näytteenottotoimintaa on kuntayhtymän jokaisessa kunnassa. Asiakaskäyntejä Kallion alueella on keskimäärin 390 työpäivää kohden. Näytteiden analysointi on keskitetty Nivalan ja Ylivieskan laboratorioihin. Alavieskan ja Sievin laboratorioissa tehdään vain kiireellisiä päivystys- ja perustutkimuksia (pikatestit) sekä potilaan vieressä tapahtuvia tutkimuksia, joita ei voida lähettää muualle. Alavieskassa näytteenotto toimii 2.5 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja laboratoriohoitaja on paikalla 3.5 tuntia. Sievissä näytteenotto toimii 6 tuntia maanantaina ja tiistaina ja 3 tuntia muina päivinä. Laboratoriohoitaja on paikalla maanantaina, tiistaina ja perjantaina koko päivän ja keskiviikkona ja torstaina 4.5 tuntia. Nivalassa näytteenotto toimii 5 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin. Laboratorio analysoi Nivalan terveyskeskuksen peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian, ottaa sydänfilmit sekä tekee osan spirometriatutkimuksista ja rasitus-ekg:stä. Henkilöstöä on 3 laboratoriohoitajan tointa ja 1 terveyskeskusavustajan toimi. Ylivieskassa näytteenotto toimii 6 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja 4 tuntia perjantaisin. Laboratorio analysoi Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian ja virtsaviljelyjen jatkotutkimukset osittain sekä ottaa sydänfilmit. Henkilöstöä on neljä laboratoriohoitajan tointa ja vastaavan laboratoriohoitajan virka. Alavieskan hoitaja on iltapäivät ja perjantait Ylivieskan toimipisteessä. Sievin hoitaja on keskiviikkona ja torstaina iltapäivät Ylivieskan toimipisteessä. Näytteenottoajat perustuvat tarpeeseen ja asiakasmääriin ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Näytteiden analysoinnin toteutukseen vaikuttavat tutkimusten luonne ja analysointitapa sekä yksikön nykyinen laitekanta. Yksikön kokonaistyöajasta kuluu näytteenottoon ja muihin potilaan vieressä tehtäviin tutkimuksiin sekä näytteiden esikäsittely-, pakkaus- ja postitustehtäviin noin 60 %. 10 Henkilöstö Henkilöstöä laboratoriossa on 9 laboratoriohoitajaa, 1 sairaanhoitaja ja 1 terveyskeskusavustaja. Kallion vastaava laboratoriohoitaja on Ylivieskan vahvuudessa ja hallinnon tehtäviin käytettävää aikaa paikkaa Alavieskan hoitaja iltapäivisin ja perjantaisin, mikä ei riitä hallinnon tehtävien hoitamiseen. Ammattitaitoista sijaisreserviä alueella ei ole ollenkaan. Täydennyskoulutusvelvoite ei yksikössä täyty henkilöstövajeen vuoksi. Yksikön sisäisiä suunnittelu-, kehittämis- ja osastopalavereja on hankala toteuttaa, koska palvelutoimintaa ei voida rajoittaa. 3.3.5 Palvelun kustannukset Ostopalveluna hankitaan noin 20% tutkimuksista. Hankintakustannus vuonna 2011 oli 365 886 €, mikä on 31 % yksikön kokonaiskustannuksista ja 5.88 €/ tutkimus. Hinta sisältää vain analyysin hinnan. Siihen eivät sisälly asiakkaan ohjauksen, näytteenoton, näytteiden esikäsittelyn ja lähetyksen työaika-, materiaali- ja kuljetuskustannukset. Oman tuotannon osalta materiaalikustannukset vuonna 2011 olivat 181 076 €, mikä on 0.73 €/ tutkimus. Maisema -raportin mukaan laboratoriotutkimusten määrä asukasta kohden on Kalliossa korkea mutta yksikköhinta (4€/ tutkimus) on matala vertailukuntiin nähden. Oman tutkimustoiminnan lisäksi laboratorioyksikkö ottaa näytteitä keskus- ja aluesairaaloiden lähetteillä Kallion asukkailta. Näytteet lähetetään analysoitavaksi ko. sairaaloiden laboratorioihin. Tämä työ tilastoidaan näytteenottona ja lähetyksenä. Kunta Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muu kunta Asiakaskäynnit 7 515 34 489 14 554 35 877 1188 Tutkimukset 22 033 125 648 44 363 113 611 5 802 tutkimukset/ asukas 7.96 11.37 8.37 7.92 Kallio 93 623 311 457 9.30 Asiakas- ja tutkimusmäärät sekä tutkimukset/ asukas kunnittain 3.3.6 Vuoden 2013 toiminta ja resurssit Tutkimus- ja asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. On ennakoitavissa, että tutkimusmäärät kasvavat edelleen tulevina vuosina perusterveydenhuollon vahvistamisen seurauksena. Tutkimuksia lisää mm. tehostettu diabeteksen ennaltaehkäisevä tutkimus ja hoito sekä kansantauti- ja hola - hoitajien toiminnan lisääntyminen. Myös lääkärivaje lisää laboratoriotutkimusten tarvetta. Vaativa vuodeosastohoito ja päivystystoiminta edellyttävät oman tuotannon nykyistä laajuutta. Tutkimusmäärien ja asiakaskäyntien kasvuun voidaan vastata varmistamalla ajanmukainen analysointilaitteisto Nivalassa ja Ylivieskassa, analysointitoiminnan keskittämisellä edelleen sekä nykyisen henkilöstömäärän turvaamisella myös poistumien aikana. Vuodelle 2013 on esitetty hankittavaksi kapasiteetiltaan nykyistä suurempi kemian analysaattori Ylivieskaan vanhentuneen laitteen tilalle. Sen avulla pystytään vastaamaan paremmin tutkimusmäärien kasvuun. Laboratorion henkilöstömäärä on pysynyt samana vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2011 yksikköön saatiin 35 % sisäisen sijaisen toimi. Tämän lisäksi tarvitaan yksi kokoaikainen vakinainen sisäisen sijaisen toimi, että toiminta voitaisiin turvata myös poistumien aikana. Vuosilomia yksikössä kertyy 1.8 kk/ kalenterivuosi. 11 3.4. Röntgenpalvelut 3.4.1. Palvelun tarkoitus Röntgen antaa monipuoliset ja laadukkaat kuvantamispalvelut diagnostiikan tueksi päivystyksen, lääkärivastaanoton, suun terveydenhuollon, työterveyshuollon, vuodeosaston ja yksityisen lääkäriaseman potilaalle. 3.4.2. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Terveydenhuoltoa koskevat lait 27.3.1991/592 Säteilylaki 20.12.1991/1512 Säteilyasetus 10.5.2000/423 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä 21.12.2006/1339 Valtioneuvoston asetus seulonnoista (voimaan 1.1.2007) Säteilyturvakeskuksen ohjeet (mm. ST-ohjeet 3.1, 3.2, 3.3, 3.7 ja 1.7) 3.4.3. Palvelukokonaisuuden sisältö Röntgen tuottaa palveluja Kallion alueen asukkaille. Potilaat tulevat tutkittaviksi Kallion terveyskeskusten päivystyksistä, vastaanotoilta, vuodeosastoilta, hammaslääkäreiden vastaanotoilta ja työterveyshuollosta. Palvelua myydään myös yksityisille lääkäriasemille ja työterveyshuolloille. Alue-, keskus- ja yliopistosairaalat lähettävät Kallion kuntien potilaita tutkimuksiin oman terveyskeskuksen röntgeniin. Yksiköt Kallion röntgeniin kuuluu kaksi röntgenyksikköä. Molemmissa yksiköissä röntgenhoitajat huolehtivat asiakaspalvelun, ajanvaraukset ja tutkimukset. Nivalan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia. Konsultoiva radiologi käy tekemässä ultraääniä, lausuu kuvia ja ottaa ohutneulanäytteitä. Lisäksi Nivalan röntgenhoitajat huolehtivat Nivalan diabetes- ja hoitotarvikejakelua. Ylivieskan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgen-tutkimuksia. Kallion kuntien mammografiaseulonnan kutsut, kuvaukset, lisätutkimukset (täydentävät mammografiakuvat, ultraääni, ohutneulanäytteet) ja vastaukset tehdään Ylivieskassa. Kolme konsultoivaa radiologia käy tekemässä ultraääniä, lausuu kuvia, tekee olkapään kalkkihoitoja ja luokittelee kuvatut seulontamammografiat. Yksi Ylivieskan röntgenhoitajista (sonograaferi) tekee ultraäänitutkimuksia päivittäin lääkäreiden pyynnöstä. Tutkimusmäärät Radiologiset tutkimusmäärät ovat pysyneet vuosittain samoina. Röntgeneissä tehdään noin 15 000 tutkimusta vuodessa. Näistä 33 % tehdään Nivalassa ja 66% Ylivieskassa. Ultraäänitutkimuksia tehdään noin 2800 vuodessa. Näistä 28 % tehdään Nivalassa ja 72% Ylivieskassa. Sonograaferi tekee noin 30 % koko ultraäänitutkimusmäärästä. Natiivitutkimuksia on yli 12 000, joista mammografioita on noin 2000 vuosittain. Radiologisia tutkimuksia tehdään vain lääkärin lähetteen perusteella. Seulontamammografiaan kutsutaan 50 – 69–vuotiaat naiset kahden vuoden välein. Vuonna 1947 syntyneet ja sitä nuoremmat naiset kutsutaan 69-vuotiaiksi asti. Röntgenyksiköt toimivat Nivalassa ja Ylivieskassa virka-aikana. 12 3.4.4 Röntgenin henkilökunta Nivalan röntgenissä on kaksi röntgenhoitajaa ja yksi konsultoiva radiologi. Radiologin palveluja on saatavana noin kolme kertaa kuukaudessa. Ylivieskan röntgenissä on vastaava röntgenhoitaja, kolme röntgenhoitajaa, joista yksi on sonograaferi ja kolme konsultoivaa radiologia. Radiologin palveluja on saatavana noin neljä kertaa kuukaudessa. 3.4.5 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit o Radiologisen tuotannonohjauksen käyttöönotto (neaRIS) muuttaa kuvien arkistointia, katselua ja röntgentutkimusten lähetteiden kirjaamista koko terveyspalveluiden alueella. Arkistointikustannukset kasvavat, mutta tutkimusten käytettävyys alueellisesti paranee. o Ylivieskan natiivikuvauslaitteisto on vanhentunut ja laitehuoltofirma on irtisanonut huoltosopimuksen ensi vuoden alusta, koska laitteille ei saa enää varaosia. Ylivieskan röntgeniin on hankittava nykyaikaiset röntgenlaitteet toiminnan ylläpitämiseksi. Laitteiston hankinta edellyttää tarjouspyynnön tekemistä hyvissä ajoin, mutta päätösten puuttuessa asiaa ei voi viedä eteenpäin. Laitehankinnan viivästyminen aiheuttaa ongelmia palvelun tarjontaan. o Ylivieskan röntgen kuuluu Ylivieskan terveyskeskuksen saneerauksen toiseen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen saneeraus on suunnitelmien mukaan valmis vuoden 2013 tammikuun loppuun mennessä. Toinen vaihe alkaa heti tuon ajankohdan jälkeen. Remontin aikana Ylivieskan röntgen ei voi toimia, koska laitteita ei voi siirtää muihin tiloihin. Tämä hankaloittaa Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan päivystyksen, vastaanottojen ja vuodeosastojen toimintaa. Remontin kestosta ei ole vielä tarkempaa tietoa. Luuston, keuhkojen ja hampaiden/leukojen röntgentutkimuksia tehdään vain Nivalassa remontin toisen vaiheen aikana. Nivalan mammografialaite on vanha, eikä se täytä mammografiaseulontakuvauksiin vaadittavia kriteereitä. Seulontamammografiakuvaukset joudutaan keskeyttämään remontin ajaksi. Tämä tuottaahankaluuksia ja paineita loppuvuoteen, koska tietyt ikäryhmät on saatava tutkittua ensi vuoden aikana.Ylivieskan kuvanlukulaitteiston, tietokoneiden, hammas- ja mammografiakuvauslaitteen suojaaminen remontin aiheuttamalta haitalta vaatii järjestelyjä, joita on vaikea suunnitella etukäteen. 3.5. Akuutti- ja lyhytaikaishoito Akuuttia sairaanhoitoa ja kuntoutusta varten kuntayhtymässä on kolme vuodeosastoa: Ylivieskan terveyskeskuksessa vuodeosastolla 2 on 26 hoitopaikkaa ja vuodeosasto 3:lla 28 hoitopaikkaa. Nivalan terveyskeskuksessa sijaitsevalla vuodeosasto 4:lla on 26 hoitopaikkaa. Akuutti hoitotyö on ympärivuorokautista äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä saattohoitoa. Palvelun lähempi kuvaus ja tavoitteet on esitetty hoito- ja hoivapalvelujen palvelukuvauksessa, mihin tulosalueeseen toiminta Maisema-mallissa on sisällytetty. 4. Avosairaanhoidon toteutumaton kärkihanke Kärkihankkeena esitetystä perhepalveluohjaajien uusien toimien perustamisesta luovuttiin kuntaneuvottelujen jälkeen, josta riskinä seuraa korjaavien kustannusten jatkuva kasvu. Kärkihanke ei toteudu Alavieskassa, Sievissä ja Ylivieskassa. Nivala on varannut 35 000 euroa perhepalveluohjaajan vakinaiseen toimeen. 2013 1.8 KUNTOUTUS PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelun tarkoitus ............................................................................................................ 2 2. Palvelukokonaisuus fysioterapiayksikkö ...................................................................... 2 2.1. Fysioterapia .......................................................................................................................... 2 2.2 Apuvälinetoiminta .................................................................................................................. 3 2.3. Lääkinnällinen kuntoutus ...................................................................................................... 4 2.4 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit ....................................................... 4 3. Puheterapia ...................................................................................................................... 5 4. Toimintaterapia ................................................................................................................ 5 2 1. Palvelun tarkoitus Fysioterapia tuottaa kansanterveyslain mukaisia terapiapalveluja Kallion alueen väestölle sekä ohjaa liikunta- ja toimintakyvyn ylläpitämistä / edistämistä yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Palvelujen tuottamista säätelevät mm. seuraavat lait: Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Kansanterveyslaki (66/1972) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) (palvelujen järjestäminen, hoitotakuusäännökset) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1015/1991) Potilasvahinkolaki (585/1986) 2. Palvelukokonaisuus Fysioterapiayksikkö Fysioterapiayksikkö tuottaa fysioterapia, apuvälinelainaamo ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita. 2.1. Fysioterapia Fysioterapiassa hoidetaan kirurgisia sekä TULES- ja neurologisia asiakkaita yksilö- ja ryhmäkäynneillä. Ryhmätoimintaa järjestetään mm. harjoitusterapiana, joihin asiakkaille laaditaan säännöllisesti arvioitava tavoitteellinen yksilöllinen ohjelma. Lisäksi on neurologisia, ikäset-, lasten-, sekä tasapaino- ja tuoliryhmiä vuodeosastopotilaille. Asiakkaita hoidetaan lääkinnällisen kuntoutuksen lähetteellä omana toimintana, tarvittaessa käytetään ostopalveluita. Tarpeen mukaan järjestetään ennaltaehkäiseviä terveysneuvontaryhmiä ja terveysneuvontaa annetaan myös yksilökäynneillä. 2.1.1 Palvelun kohderyhmä Fysioterapia järjestetään oikea-aikaisesti asiakkaan fysioterapia tarpeeseen Kallion alueen asukkaille. 2.1.2 Asiakasmäärät vuonna 2013 Fysioterapian asiakasmäärä on arviolta 1900 avokäynneissä. Ryhmätoiminta jatkuu aktiivisesti vuodessa n. 520 eri ryhmää, joissa kävijöitä n. 5000. 2.1.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat, myös palvelusetelistä. Palveluun pääsyn kriteerit on laadittu ja lähete tulee olla fysioterapian tarpeesta. Terapiaan pääsee lakisääteisessä ajassa, kiireelliset terapiat aloitetaan viiveettä viikon sisällä avopuolella ja vuodeosastolla viivytyksettä. 2.1.4 Toimintayksiköt kunnittain tai kuntaan kohdistettu resurssi, aukioloajat Toimipisteet ovat Nivalassa ja Ylivieskassa ja palvelevat Kallion alueen asukkaita. Oman kotikunnan maksusitoumuksella palvelua saavat myös sijoitetut lapset, nuoret sekä opiskelijat. Fysioterapia yksikkö ovat avoinna Nivalassa ma-to klo 7-16 ja pe 7-14.15 ja Ylivieskassa ma to klo 8-16 ja pe 8-14.15. 3 2.1.5 Henkilöstön määrä Henkilöstöön kuuluu fysioterapeutteja 6,5, joista 4,5 Ylivieskassa ja 2 Nivalassa. Ylivieskassa on toiminnasta vastaavan fysioterapeutin vakanssi ja lääkinnällisten kuntoutuksen päätösten tekeminen. Nivalan toinen fysioterapeutti tekee lääkinnälliset kuntoutuspäätökset. Kuntohoitajia on 3, joista 2 Ylivieskan vuodeosastoilla ja 1 Nivalan vuodeosastoilla. Työntekijöillä on koulutusmahdollisuus vuosittain lakisääteisesti. 2.1.6 Palvelun tiedot Taulukko 1: Tiedot v. 2011 Kunta Fysioterapia Käynnit avokäynnit ja vuodeosasto sis.ryhmät Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Muut Yhteensä 722 4359 1561 8177 34 14819 Asiakkaat Apuväline Asiakkaat käynnit 115 399 363 940 14 1831 140 581 264 852 6 1843 103 405 184 564 6 1261 Lääk. kuntoutus päätökset Terapiaasiakkaat 6 78 20 37 141 Taulukko 2: Ennuste V. 2013 Kunta Fysioterapia käynnit Asiakkaat Apuväline Asiakkaat Lääk.kuntoutus Avoyksilökäynti ja Avokäynnit käynnit päätökset vuodeosasto terapiaEi ryhmiä asiakkaat Alavieska 600 140 150 115 10 Nivala 3600 400 680 500 90 Sievi 1300 370 260 210 20 Ylivieska 3400 900 800 600 50 Muut 30 15 5 5 Yhteensä 8930 1825 1895 1430 180 Lisäksi tulee huomioida eri ryhmäkäynnit v. 2011 tasolle, joita ei ole kuvattu taulukossa 2. Apuvälineet 40 142 41 118 341 Apuvälineet 40 140 50 130 360 2.2 Apuvälinetoiminta Apuvälinelainaamossa on liikkumisen, hygienian- ja päivittäisiä toimintoja helpottavia apuvälineitä, joilla kotona selviytyminen helpottuu. Lainauksia ja palautuksia on ollut v. 2011 yht. 4183 ja asiakkaita näihin 2653. 2.2.1 Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaat saavat apuvälineet Nivalan tai Ylivieskan lainaamosta. 2.2.2 Asiakasmäärät vuonna 2013 Tiedot ovat kuvattuna taulukossa 2. 2.2.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat, myös palvelusetelistä. Apuvälinetarpeen arvioinnin perusteella asiakas saa apuvälineen käyttöönsä. Oys:n hankintarenkaan päätösten mukaisesti välineet hankitaan lainaamoon. 4 2.2.4 Toimintayksiköt kunnittain tai kuntaan kohdistettu resurssi, aukioloajat Apuvälinelainaamot palvelevat arkipäivisin Nivalassa klo 11 - 12 ja Ylivieskassa ma klo 10 - 11 ja ti, to ja pe klo 12.30 - 13.30. 2.2.5 Henkilöstön määrä Fysioterapiahenkilöstö 0.4 hoitaa lainaamotoiminnan myös aukioloajan ulkopuolisen muun lainaustoiminnan esim. sairaaloiden, muiden toimintayksiköiden tai kiireelliset pyynnöt sekä lainausten yksilölliset sovitukset, seurannat ja hankinnat. 2.3. Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään parantamaan ja ylläpitämään kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä edistämään ja tukemaan hänen elämäntilanteensa hallintaa ja hänen itsenäistä suoriutumistaan päivittäisissä toiminnoissa. Palvelu on lakisääteinen, mutta peruspalvelukuntayhtymän määrärahoista riippuvainen. Palveluseteli on vaihtoehtona terapioissa lääkinnälliseen kuntoutukseen aikuisväestölle. 2.3.1 Palvelun kohderyhmä Kallion alueen asukkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeessa olevat saavat palvelua. 2.3.2 Asiakasmäärät vuonna 2013 Tiedot ovat kuvattuna taulukossa 2. 2.3.3 Palveluun pääsyn kriteerit, hakemisen/myöntämisen mahdolliset määräajat, myös palvelusetelistä. PPKY Kalliolle on apuvälinepäätöksissä tukena etupäässä laaja PPSHP:n kriteeristö, mutta sitä tukee oma Kallion aluetta palveleva suppeahko kriteeristö. Päätös on aina yksilöllinen. Käsittelyajat ovat hoitotakuun mukaisia. 2.3.4 Toimintayksiköt kunnittain tai kuntaan kohdistettu resurssi, aukioloajat Kuntoutustyöryhmä kokoontuu 3-4 viikon välein. Selkeät asiat käsitellään työryhmän työntekijöiden toimesta. Ylivieskassa on lääkinnällisen kuntoutuksen laitoskuntoutuspaikka etupäässä sellaisille vaikeavammaisille, joille ei kuulu KELA:n kuntoutus ja henkilöille, joilla kotona selviytymisessä on vaikeuksia sekä ovat oikeutettuja lääkinnälliseen kuntoutukseen. 2.3.5 Henkilöstön määrä Moniammatillinen työryhmä käsittelee suositukset ja tekee päätökset oikeudenmukaisesti koko Kallion alueen väestölle. Työryhmään kuuluvat vastuulääkäri, sosiaalityöntekijä, Ylivieskan ja Nivalan fysioterapeutit sekä hoitohenkilöstön edustaja os. 2. 2.4 Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Riskinä toiminnalle on lääkärivaje, asiakkaita ei lähetetä ajoissa fysioterapiaan, kuntoutussuunnitelmien päivitys on hankalaa ja asiakkaiden ongelmat vaikeutuvat ja terapiatarve kasvaa. Väestön vanheneminen lisää sekä apuväline- että terapiatarpeita ja on riski lääkinnällisen kuntoutuksen toteutumiseen. TEP-leikattujen seurantakäynnit aiheuttavat toimintaan muutoksia ja voi lisätä jonotusta muiden asiakkaiden kohdalla. 5 3. PUHETERAPIA Kalliossa on neljä puheterapeuttia. Vastaanotto toimii joka kunnassa, ja puheterapeuttiresurssi on jaettu kuntien kesken seuraavasti: Alavieska 1 pv/vk, Nivala 6 pv/vk, Sievi 4 pv/vk ja Ylivieska 9 pv/vk. Vastaanotot toimivat virka-aikana. Puheterapiapalveluihin lähettämisestä on tehty lähettäville tahoille kirjallinen ohje (Effica – Yleinen kansio – Ohjeet puheterapia), jossa on lähettämisperusteet häiriöryhmittäin. Palveluja pystytään antamaan nykyisillä resursseilla seuraavasti: Alle kouluikäiset lapset, joilla on puheen- tai kielenkehityksen viivästymä tai poikkeava kielenkehitys, saavat arvion ja tarvittaessa ohjaus- ja terapiakäyntejä jaksottaisena. Alle kouluikäiset lapset, joilla on äännevirhe (esim. /r/-, /s/- ja /l/-virheet), saavat yksittäisiä ohjauskäyntejä/lyhyitä puheterapiajaksoja. Esikouluikäisillä on mahdollisuus osallistua Rharjoitusryhmään. Työikäiset asiakkaat, joilla on äänenkäytön ongelmia, saavat arvion ja tarvittaessa lyhyen puheterapiajakson (usein yhteistyö työterveyshuollon kanssa, esim. puhetyöläiset). Aikuisneurologiset asiakkaat (esim. aivoinfarktin seurauksena puheen tuottamisen tai ymmärtämisen häiriö) saavat arvion ja tarvittaessa lyhyen puheterapiajakson. Kouluikäiset, joilla on kuulovamma, sokellusta, änkytystä tai ääniongelmia, saavat tarvittaessa lyhyen puheterapiajakson terveyskeskuksessa. Kouluikäisten lasten äännevirheitä ja oppimisvaikeuksia ei pystytä resurssipulan vuoksi hoitamaan terveyskeskuksessa. He saavat koulussa erityisopetusta. OYS:n ja KPKS:n lääkinnällisen kuntoutuksen suosituksiin ei pystytä vastaamaan täysimääräisesti 4. TOIMINTATERAPIA Kalliossa on kolme toimintaterapeutin virkaa, tällä henkilöstöresurssilla vastataan koko Kallion alueen väestöpohjan lakisääteiseen, terveyskeskuksen kautta järjestettävään ja lääkinnällisenä kuntoutuksena toteutettavaan toimintaterapiatarpeeseen. Toimintaterapiasta on tehty kirjallinen ohje palveluiden piiriin pääsemiseksi. Toimintaterapian avokäyntejä on vuodessa noin 1200kpl ja osastokäyntejä 150kpl. Toimintaterapian henkilöstöresurssi jakaantuu käytön mukaan eri kuntiin, palvelut on jaettu lähi- ja etäpalveluihin huomioiden palvelun vaikuttavuus, taloudellisuus ja toteutusmahdollisuudet. Erityisesti SI-terapia tarvitsevien lasten terapiat ostetaan palvelun tuottajalta, omana tuotantona tarpeeseen ei voida vastata, koska SI-terapian toteuttamiseen vaaditaan jatkokoulutus. Ylivieskalaisille toteutuvat lähipalveluna lasten toimintaterapia-arviot, ohjauskäynnit, yksilö- ja ryhmäterapiat. Aikuisten toimintakyvyn, apuvälinetarpeen ja asunnonmuutostyötarpeen arviot ja terapiajaksot lähipalveluna vanhuksille, neurologisille ja reuma-asiakkaille sekä osasto- että avohoidossa. Apuvälinetarpeen arviot ja ortoosien valmistus tehdään keskitetysti Ylivieskan terveyskeskuksessa. Nivalalaisille toteutuvat lähipalveluna lasten toimintaterapia-arvioit, ohjauskäynnit, yksilö- ja ryhmäterapiat. Aikuisten toimintakyvyn ja asunnonmuutostyötarpeen arviot ja terapiajaksot lähipalveluna vanhuksille, neurologisille ja reuma-asiakkaille sekä osasto- että avohoidossa. Tarvittaessa ortoosien sovitus ja valmistus toteutetaan lähipalveluna laitoshoidossa oleville liikuntaesteisille. Alavieskalaisten toimintaterapia-arviot ja terapiajaksot toteutetaan pääosin keskitetysti Ylivieskan terveyskeskuksessa avo- ja osastokuntoutuksena, ohjauskäynnit toteutuvat lähipalveluna kotona/päiväkodissa/koulussa. Terapiajaksot toteutetaan lähipalveluna mikäli terapian vaikuttavuus vaatii tuttua toimintaympäristöä. Tarvittaessa ortoosien sovitus ja valmistus toteute- 6 taan lähipalveluna laitoshoidossa oleville liikuntaesteisille. Asunnonmuutostyöarviot tehdään lähipalveluna. Sieviläisille toteutuvat lähipalveluna lasten toimintaterapia-arvioit, ohjauskäynnit ja yksilöterapiat sekä asunnonmuutostyöarviot. Yhteistyössä lasten fysioterapeutin kanssa toteutuu vuosittain lasten motoriikkaryhmä lähipalveluna. Aikuisten toimintakyvyn ja apuvälinetarpeen arviot toteutetaan pääosin keskitetysti Ylivieskan terveyskeskuksessa avo- ja osastokuntoutuksena. Terapiajaksot toteutetaan lähipalveluna mikäli terapian vaikuttavuus vaatii tuttua toimintaympäristöä. Tarvittaessa ortoosien sovitus ja valmistus toteutetaan lähipalveluna laitoshoidossa oleville liikuntaesteisille. Sosiaalityöntekijä Kuntayhtymässä on yksi sosiaalityöntekijän virka. Palvelu on keskitetty Ylivieskaan, tarvittaessa käynnit muissa kunnissa ja osastoilla. Työ on ennaltaehkäisevää työtä, ohjaus- ja neuvonta etuuksiin liittyvissä asioissa, vastuuhenkilö kriisityössä, yhteistyötiimeissä moniammatillisesti työkykyisyyteen liittyviä asioita, eläke- ja kuntoutusasioita (lääkinnällinen-, ammatillinen- ja veteraanikuntoutus ) koko Kallion alueella. Toimii erityistyöntekijöiden esimiehenä. Psykologi Kuntayhtymässä on yksi psykologin virka avopuolen peruspalveluissa. Psykologi tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Menetelminä ovat arviot, tutkimukset ja tarvittaessa terapiat. Työalueina ovat alle kouluikäiset lapse ja työterveyshuollon kautta tulevat aikuiset. Palvelu keskitetty Ylivieskaan, tarvittaessa käynnit muissa kunnissa. 2013 1.9 ERIKOISSAIRAANHOITO PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelun tarkoitus ............................................................................................................ 2 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait ........................................................... 2 3. Palvelukokonaisuus ........................................................................................................ 2 3.1 Palvelukokonaisuuden sisältö................................................................................................ 2 3.2 Palvelun kohderyhmä ........................................................................................................... 3 3.3 Asiakasmäärät 2013 ............................................................................................................. 3 3.4 Palveluun pääsyn kriteerit ..................................................................................................... 4 3.5 Toiminta kunnittain ................................................................................................................ 4 3.6 Henkilöstön määrä................................................................................................................. 5 3.7 Kustannustietoja .................................................................................................................... 5 4. Vuoden 2013 talousarviota ja toimintaa koskevat riskit ............................................... 6 5. Vuoden 2013 uudet toiminnot tai kustannukset............................................................ 7 2 1. Palvelun tarkoitus Erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan omana toimintana oman henkilökunnan toimesta, mutta suurin osa palveluista on ostopalveluja. Ostopalveluista valtaosa on ostoja sairaanhoitopiireiltä. Vuonna 2011 92% (2010 93%, ennuste 2012 91%) sairaanhoitopiirien ostoista oli PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja 7% (2010 7%, ennuste 2012 8%) Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Rahallisesti pienempi, mutta toiminnallisesti tärkeä osa erikoissairaanhoidon palveluja ovat paikallisesti ostetut erikoislääkärien konsultaatiot sekä oman diagnostiikan ja hoitopäätösten tueksi yksityisiltä markkinoilta ostetut tutkimukset, esimerkiksi magneettikuvaukset (n. 345 000 euroa v. 2011, n. 260 000 euroa v. 2010, ennuste v. 2012 380 000 euroa). Ostopalveluja käytetään siis tukemaan omaa toimintaa ja mahdollistamaan potilaiden tutkiminen ja hoito mahdollisimman pitkälle omana toimintana ilman lähetettä erikoissairaanhoitoon. On kuitenkin paljon tilanteita, joissa potilaat tarvitsevat erityistason tutkimuksia ja hoitoa ja tällöin lääkäri tekee arvionsa perusteella lähetteen erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiireiltä ostettavien palveluiden tarve vaihtelee huomattavastikin vuosien välillä. Palvelun tavoitteena on mahdollistaa lakien vaatima ja kuntalaisten tarvitsema tutkimus ja hoito oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait Kansanterveyslaki (28.1.1972/66) (sis. hoitotakuusäännökset) Erikoissairaanhoitolaki (1.12.1989/1062) (sis. hoitotakuusäännökset) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (17.8.1992/785) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) Laki yksityisestä terveydenhuollosta (9.2.1990/152) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/564) Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista (9.10.1992/912) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (19.1.2001/99) 3. Palvelukokonaisuus 3.1 Palvelukokonaisuuden sisältö Perusperiaatteena kuntayhtymän terveyspalveluissa on, että potilaat tutkitaan ja hoidetaan mahdollisimman pitkälle omana toimintana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuntayhtymässä lääkärit toimivat ns. sektorimallilla, mikä tarkoittaa sitä, että useimmilla kuntayhtymän lääkäreillä on jokin erityisosaamisalue, johon he ovat perehtyneet keskimääräistä enemmän. Tutkimisen ja hoidon mahdollistamiseksi ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta tarvittavia tutkimuksia ja konsultaatioita. Arvion tarvittavista ostopalveluista tekee hoitava lääkäri olemassa olevien kriteerien mukaan, mutta kuntalaisten mahdollisimman tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi maksusitoumukset hyväksyvät vain tietyt nimetyt lääkärit. Omaa (somaattista) erikoissairaanhoitoa ovat omien erikoislääkäreiden vastaanotot; sisätautilääkäri, lastenlääkäri erikoislääkärien ostopalveluina terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot tai tekemät tutkimukset; ortopedi, keuhkolääkäri, neurologi, radiologi, foniatri, geriatri, reumalääkäri erikoislääkärien ostopalveluina muualla kuin terveyskeskuksissa pitämät vastaanotot; neurologi, ihotautilääkäri, fysiatri, silmälääkäri, muut tarpeen mukaan 3 ostopalveluina hankittavat erityistutkimukset; magneettikuvaukset, tietokonekerroskuvaukset, hermojen johtonopeusmittaukset (ENMG), luuntiheysmittaukset omassa talossa tehtävät erikoistutkimukset; tähystystutkimukset, rasitusergometriat, ultraäänitutkimukset, (uniapneatutkimukset), verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset, rannekanavan hermoratatutkimus, histamiinialtistukset oma kirurginen toiminta (esimerkkejä); syndroma canalis carpi, suonikohjut, ihonsiirrot Tilanteissa, joissa oma toiminta ei pysty tuottamaan potilaan tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, eikä niitä ole kevyemmillä ostopalveluilla mahdollista hankkia, käytetään palvelujen tuottajina sairaanhoitopiirien sairaaloita. Näitä ovat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (kustannusten osuus suluissa) Oulun yliopistollinen sairaala (55%) Psykiatrian klinikka (4%) Oulaskankaan sairaala (26%) Visalan sairaala (6%) Keski-Pohjanmaan keskussairaala (8%) Raahen sairaala (1%) Muita yksittäisiä palveluita hankitaan lisäksi (1%) Peruspalvelukuntayhtymä Selänne Haapajärven terveyskeskus (dialyysiyksikkö) Niuvanniemen sairaala Terveystalo Oulu (ent. Oulun Diakonissalaitos) Muut sairaalat 3.2 Palvelun kohderyhmä Erikoissairaanhoidon palvelujen piirissä ovat kaikki jäsenkuntien asukkaat terveystarpeidensa mukaisesti. 3.3 Asiakasmäärät 2013 Tammi-huhtikuun käyntimäärien perusteella laskettuna omana toimintana tuotettuja erikoissairaanhoidon käyntejä tulee olemaan v. 2013 ilman suurempia poistumia resursseissa kunnittain suunnilleen seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. Käynnit Asiak. 1365 1218 1506 1323 544 522 198 174 3663 3237 Erikoissairaanhoidon käynnit: oma toiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin v. 2012 tammi-kesäkuun käyntitilastojen mukaan sairaanhoitopiirissä on ollut hoidettavana potilaita seuraavasti: Sairaala Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio OYS 1350 1189 425 236 3200 OAS 1213 1042 387 232 2874 Psyk. klinikka 60 37 8 10 115 Visala 42 30 19 7 98 Yhteensä 2335 2023 727 426 5511 Muut. 12/11 -10 -124 0 +7 -127 PPSHP:ssa hoidossa olleet potilaat 1-6/2012 4 Poliklinikkakäyntejä, hoitojaksoja ja hoitopäiviä on puolen vuoden aikana kertynyt seuraavasti: Ylivieska Nivala Sievi Alavieska Kallio Lkm 12/11 Lkm 12/11 Lkm 12/11 Lkm 12/11 Lkm 12/11 Avoh. käynnit 5523 -294 4330 -292 1565 -37 1033 +79 12451 -544 Hoito-jaksot 938 -54 842 -117 340 +2 200 +16 2320 -153 Hoito-päivät 4674 +326 3991 -312 1794 +120 1041 +11 11500 +145 PPSHP 1-6/2012 avohoitokäynnit, hoitojaksot ja hoitopäivät Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan käyttöä on pyritty lisäämään mm. kustannussyistä. Niiltä tai muilta pienemmiltä yksittäisiltä palvelujentuottajilta ei ole saatavissa edellä olevan kaltaista tilastoa. Kustannuksissa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan ja Raahen sairaalan osuutta on kuitenkin pystytty lisäämään. 3.4 Palveluun pääsyn kriteerit Olipa kyseessä omana tai ostopalveluna tuotettu erikoissairaanhoidon palvelu, pääsee sen piiriin kuntayhtymän lääkärin arvion perusteella tehdyllä lähetteellä. Osassa palveluista, lähinnä oman erikoissairaanhoidon tueksi hankittavista tutkimus ym. palveluissa, tarvitaan kunkin terveyskeskuksen vastaavan lääkärin allekirjoittama maksusitoumus. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi yksityislääkäreiltä hankittavat konsultaatiot, ENMG-tutkimukset ja niin edelleen. 3.5 Toiminta kunnittain Oman erikoissairaanhoidon palvelut ovat osittain keskitettyjä palveluita, joita tuotetaan pääasiassa Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on kuitenkin mahdollista tehdä lähetteet omiin tutkimuksiin ja maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja talon ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin (esimerkiksi magneettikuvaukset, hermojen johtonopeusmittaus). Oman erikoissairaanhoidon palvelut ovat osittain keskitettyjä palveluita, joita tuotetaan pääasiassa Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskuksissa. Kaikissa kunnissa on kuitenkin mahdollista tehdä lähetteet omiin tutkimuksiin ja maksusitoumukset yksityislääkäreiden konsultaatioihin ja talon ulkopuolelta ostettaviin erityistutkimuksiin (esimerkiksi magneettikuvaukset, hermojen johtonopeusmittaus). Ylivieskassa ja Nivalassa tehtävät tutkimukset Rasitusergometriat Mahan- ja paksunsuolen tähystykset Ultraäänitutkimukset (röntgenlääkäri) kaikissa kunnissa omat lääkärit tekevät myös vaihtelevasti ultraäänitutkimuksia (esim. neuvolat) Sisätauti- ja lastenlääkärin vastaanotot (omat lääkärit) Ylivieska Erikoislääkäreiden vastaanotot; ortopedi, geriatri, foniatri, reumalääkäri Erityistutkimukset; verenpaineen- ja sydänkäyrän vuorokausitutkimukset rannekanavan hermoratatutkimus Toimenpiteet; oma kirurginen toiminta Nivala Erikoislääkäreiden vastaanotot; keuhkolääkäri, neurologi Erityistutkimukset; histamiinialtistukset (astmatutkimukset) 5 3.6 Henkilöstön määrä Erikoissairaanhoidon varsinainen oma henkilöstö on vähäinen. Henkilöstöön kuuluu: sisätautilääkäri, lastenlääkäri, Ylivieskan terveyskeskuslääkäri 30%, Nivalan terveyskeskuslääkäri 10% Muu henkilökunta itse tuotetussa erikoissairaanhoidon palveluissa tulee Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vastaanotto- ja päivystysyksiköistä. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi sairaanhoitajat tähystystutkimuksissa ja vastaanottoavustajat tai laboratoriohoitajat rasitustesteissä. Muutoin terveyskeskuksissa käyvät konsultoivat erikoislääkärit ovat ostopalvelun kautta hankittuja. 3.7 Kustannustietoja Oman toiminnan kustannukset v. 2011 olivat Ylivieska 357 368 euroa Nivala 389 027 euroa Sievi 133 911 euroa Alavieska 53 175 euroa Yhteensä 933 481 euroa Sairaaloista ostetun erikoissairaanhoidon kustannukset 2011 ja ennuste 2012 (6 kk perusteella) ovat: OYS Ylivieska 2011 e2012 6 810 447 6 839 392 Nivala Sievi 2011 5 988 568 e2012 5 730 540 OAS 3 390 050 3 149 020 3 149 020 2 883 860 Psy kl 636 292 918 934 286 058 Visala 547 457 789 142 KPKS 584 871 Raahe 215 966 2011 2 319 303 1 019 850 31 418 e2012 3 119 546 1 122 400 21 796 612 794 678 392 273 016 883 764 469 451 542 818 34 446 150 290 37 071 TTalo 25 505 27 870 Niuva 0 Muut Yht. Alavieska 2011 e2012 1 182 1 349 655 060 618 833 798 938 230 985 64 426 266 220 173 772 151 926 797 460 725 988 285 689 220 058 90 138 30 654 67 166 10 635 29 696 36 135 20 312 14 579 30 224 165 0 0 93 436 8 540 0 0 223 334 232 256 650 12 000 112 048 115 078 33 5 820 0 0 12 029 718 12 782 264 10 428 470 10 051 576 4 488 337 5 364 980 2 502 819 2 846 360 6 4. Vuoden 2013 talousarviota ja toimintaa koskevat riskit Sairaanhoitopiireiltä ostettua erikoissairaanhoitoa on varmuudella vaikea ennustaa. Yksittäiset kustannuksiltaan kalliit potilaat saattavat heilauttaa kunnan erikoissairaanhoidon menoja paljon nopeastikin. Vuosien aikana erikoissairaanhoidon käyttö on pikku hiljaa vähentynyt, mutta kustannukset taas nousseet, ajoin nopeastikin. Sairaanhoitopiirit korottavat vuosittain hintoja vaihtelevalla prosentilla. Näistä tekijöistä johtuen ostetun erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä vuosittain nousseet. Vuosien saatossa kaikkein merkittävin riskitekijä ostetun erikoissairaanhoidon talousarvion toteutumisessa on ollut erikoissairaanhoitoon varatut määrärahat. Epärealistiset määrärahavaraukset ovat johtaneet vuosittaiseen erikoissairaanhoidon talousarvion ylitykseen riippumatta siitä, onko erikoissairaanhoidon vuosi ollut kunnalle hyvä vai huono. Myös vuodelle 2013 suurin yksittäinen riskitekijä on varattavat määrärahat. Vuoden 2012 ennuste erikoissairaanhoidon menoista on vähintään 31 miljoonaa euroa. Kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen vuodelle 2013 ei ole ollut mahdollista varata enempää kuin 31 miljoonaa euroa erikoissairaanhoidon kuluihin. Tämä summa sisältää uutena kustannuksena ensihoidon, jonka kustannukset ovat vähintään 500 000 euroa, todennäköisesti ainakin 1 000 000 euroa. Vuodelle 2013 varattava määräraha ei tule riittämään eikä tulosalue pysty sitoutumaan talousarvion toteuttamiseen. Riskit: 1) Jäsenkuntien kanssa käytyjen neuvottelujen vuoksi ensihoitoon on varattu määrärahoja saman verran kuin v. 2012 (n. 500 000e). Todelliset kustannukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat todennäköisesti ainakin kaksi kertaa suuremmat ensihoidon siirtyessä PPSHP:lle. Pahimmillaan kustannukset voivat olla kolminkertaiset. Todennäköiset kustannukset ovat 38 euroa/as (n. 1 270 000 euroa) 2) Ostettuun erikoissairaanhoitoon tullee menemään v. 2012 reilu 31 miljoonaa euroa. V. 2013 talousarviossa ostoihin varataan kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen 30,8 miljoonaa euroa. Jos v. 2012 ennusteeseen (esim. 31 meur) lasketaan maltillinen 3,5% hinnan korotus, tarkoittaa se yhden miljoonan euron kustannusnousua vaikka erikoissairaanhoidon käyttö pysyisi entisellään. Psykiatrian ja siellä nimenomaan lasten- ja nuorisopsykiatrian kustannukset ovat varsinkin Ylivieskassa, mutta jossain määrin myös Nivalassa ja ajoittain muissakin jäsenkunnissa, nousseet viimeisinä vuosina selvästi. Näiden kustannusten taustalla ovat erilaiset muutokset yhteiskunnassa, eikä niihin puuttuminen ole erityisen yksinkertainen asia. Minkäänlainen kustannusten nousun hillitseminen ei kuitenkaan tule olemaan mahdollista, ellei palveluntarpeen kasvuun voida omana toimintana jollakin tavalla vastata. Vuodelle 2013 on esitetty oman nuoripsykiatrisen yksikön perustamista aikuispsykososiaalisiin palveluihin. Tällä toiminnalla voidaan vastata kasvavaan nuorisopsykiatriseen tarpeeseen. Lastenpsykiatrisen hoidon osalta hyvinvointipalvelujen perheneuvolan saaminen toimintakykyiseksi on ainut mahdollinen keino vastata tuleviin haasteisiin. Omaa erikoissairaanhoitoa toteuttaa varsin suppea joukko erikoislääkäreitä. Poistumat tässä erityisryhmässä vaikuttavat merkittävästi kykyyn tuottaa peruserikoissairaanhoidon kustannustehokkaasti omana toimintana. Ostopalveluja on huonosti saatavana ja hinta on tällöinkin yleensä korkea. 7 5. Vuoden 2013 uudet toiminnot tai kustannukset Ensihoito ja sairaankuljetus siirtyvät v. 2013 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoidettavaksi. Aikaisemmin kuntayhtymä on itse vastannut toiminnasta hankkimalla palvelut joko yksityisiltä palveluntuottajilta tai pelastuslaitokselta. Arviota vuoden 2013 ensihoidon kustannuksista ei ole sairaanhoitopiiristä saatu. Vuodelle 2013 ensihoidon kustannukset on siirretty omasta toiminnasta erikoissairaanhoitoon ja kustannusten on arvioitu olevan 30 euroa/asukas/vuosi. Tästä ensi vuoden kustannukseksi on arvioitu 1 000 000 euroa, kun vuoden 2012 talousarviossa ensihoidon ja sairaankuljetuksen kustannukset olivat noin 460 000 euroa. Tätä summaa ei kuitenkaan voitu talousarvioon varata jäsenkuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen. Vuoden 2012 talousarvio vaikuttaisi pitävän. 2013 1.10 TYÖTERVEYSHUOLTO PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelun tarkoitus ............................................................................................................ 2 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat..................... 2 3. Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 2 4. Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit ............................................. 3 2 1. Palvelun tarkoitus Työterveyshuolto pyrkii tuottamillaan asiantuntijapalveluilla edistämään työhyvinvointia siten, että se tukee asiakasyritysten toiminnan tuloksellisuutta. Tehtävänä on edesauttaa terveellisen ja turvallisen työympäristön sekä hyvin toimivan työyhteisön luomista asiakasyrityksiin sekä tuottaa sairautta ehkäiseviä, terveyttä edistäviä, työkykyä ylläpitäviä ja hoitavia palveluja. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Kansanterveyslaki (66/1972): ”Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kunnan tulee tuottaa kunnan alueella sijaitsevissa työ- ja toimintapaikoissa työskenteleville työntekijöille työnantajan järjestettäväksi työterveyshuoltolain 12 §:ssä tai muissa säädöksissä säädettyjä ja niiden nojalla määrättyjä työterveyshuoltopalveluja. Kunnan tulee myös järjestää kunnan alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville soveltuvin osin työterveyshuoltolain 12 §:ssä ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tai määräyksissä tarkoitettua työterveyshuoltoa.” Työterveyshuoltolaki (1383/2001): ”Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi.” Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (1484/2001) 3. Palvelukokonaisuuden sisältö 3.1 Palveluihin kuuluvat työterveyshuollon lakisääteiset palvelut ja työnantajien työntekijöilleen halutessaan hankkimat sairaanhoitopalvelut. Palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu siten, että työterveyshuollon työnantajilta perimillä maksuilla pyritään kattamaan toiminnan aiheuttamat menot. 3.2 Palvelut on kohdistettu alueen työnantajille ja yrittäjille. 3.3 Yritysasiakkaiden määrä on noin 1000. Henkilöasiakkaiden määrä on noin 8700. Oleellisia muutoksia asiakasmäärään ei ole odotettavissa vuoden 2013 aikana. 3.4 Palveluita voivat käyttää yksikön kanssa sopimuksen tehneet yritykset. 3.5 Työterveyshuollon toimipisteet ovat Ylivieskassa, Nivalassa, Sievissä, Alavieskassa ja Sievin ase makylällä. Työterveyslääkärien vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa ja Nivalassa, noin kerran kuukaudessa Sievissä ja tarvittaessa Alavieskassa. Työterveyshoitajan vastaanotot toimivat päivittäin Ylivieskassa, Nivalassa ja Sievissä, kerran viikossa Alavieskassa ja tarvittaessa Sievin asemakylällä. 3.6 Työntekijöitä on 4 työterveyslääkäriä (5. työterveyslääkäri haussa), 9 työterveyshoitajaa, 3 työfysioterapeuttia ja 4 työterveyshuollon sihteeriä. Lisäksi psykologi ja puheterapeutti toimivat työterveyshuollon asiantuntijoina tarvittaessa. 3 4. Vuoden 2013 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Viidettä työterveyslääkäriä ei ole pystytty toistaiseksi hankkimaan. Lääkärityövoiman määrää vähentää myös helmikuulle 2013 kestävä yhden työterveyslääkärin opintovapaa. Palveluihin on eteenkin lääkäripalvelujen osalta tällä hetkellä enemmän kysyntää kuin palveluja on tarjolla. Tehokkaalla työterveyshoitajien ja työfysioterapeuttien toimenkuvan laajennuksella olemme jossain määrin pystyneet paikkaamaan lääkärivajetta. Yritysten haasteellinen taloudellinen tilanne ei ainakaan vielä ole vaikuttanut niin, että työterveyshuollon palveluilla olisi aiempaa vähemmän kysyntää. Lääkärilisätyövoiman palkkaaminen ei aiheuta nettokustannuksia työterveyshuoltoyksikölle, koska mahdollinen uusi työntekijä ansaitsisi yksikölle tuloja palkkakustannuksia vastaavan määrän. Tämän vuoksi on järkevää, että pidämme viidennen lääkäriviran budjetoituna edelleen vuodelle 2013. Työterveyshuollon tuotteiden hintoihin on syytä tehdä tarkistuksia vuoden 2013 aikana, jotta saisimme pidettyä yksikön tulot ja menot tasapainossa. Pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksia työterveyshuoltoyksikkö on tehnyt Nivalassa jo useamman vuoden. Tarkastukset ovat ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Yhtenäisyyden mukaisesti tarkastukset on järkevä aloittaa myös muiden Kallion jäsenkuntien alueella. Tarkastukset tehdään nykyisellä työvoimalla ja työterveyshuoltoyksikölle tarkastuksista ei aiheudu lisäkustannuksia. Rahoitus tarkastuksiin tulee kunnilta. 2013 1.11 SUUN TERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelun tarkoitus ............................................................................................................ 2 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat ..................... 2 3. Palvelukokonaisuuden sisältö ........................................................................................ 2 3.1. Palvelukokonaisuus .............................................................................................................. 2 3.2 Toimipisteverkko ja henkilöstöresurssit ................................................................................. 3 4. Vuoden 2013 talousarviota koskevat toiminnan muutokset ........................................ 3 4.1 Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy...................................................................... 3 4.2.Toimitilamuutokset................................................................................................................. 4 2 1. Palvelun tarkoitus Palvelun tavoitteena on ylläpitää ja edistää alueen väestön kokonaisterveyttä turvaamalla väestölle mahdollisimman hyvä suun ja hampaiden terveys. Tavoitteeseen pyritään ohjaamalla väestöä omatoimiseen suun terveydenhoitoon ja järjestämällä korkealaatuisia suun terveydenhuollon palveluja koko väestölle vaikuttavasti, taloudellisesti ja tehokkaasti. 2. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Suun terveydenhuolto on lakisääteinen peruspalvelu, jota säätelevät mm. seuraavat lait ja asetukset: Kansanterveyslaki (66/1972) Terveydenhuoltolaki 1326/2010 Asiakasmaksulaki (734/1992 ja –asiakasmaksuasetus (912/1992) Laki (559/1994) ja asetus (564/1994)terveydenhuollon ammattihenkilöistä Asetus neuvolatoiminnasta (380/2009) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) sekä Säteilylaki (592/1991) Lisäksi noudatetaan STM:n ohjeistusta sekä integroidaan palvelut Kallion palvelustrategiaan. 3. Palvelukokonaisuuden sisältö 3.1. Palvelukokonaisuus Kansanterveyslain ja terveydenhuoltolain velvoitteen mukaisesti palvelut kohdennetaan koko Kallion alueen väestölle. Terveydenhuoltolain opiskelijaterveydenhuoltoa koskevan 17 §: n velvoitteen mukaisesti suun terveydenhuollon palvelut järjestetään opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Tavoitteena on järjestää ja tuottaa omana toimintana suun terveydenhuollon palvelut lähipalveluna jokaisessa jäsenkunnassa. Kuntakohtaiset palveluyksiköt pyritään keskittämään kuntien terveyskeskusten yhteyteen, jotta saadaan mahdollisimman suuri hyöty toimintaa tukevista palveluista. Erikoishoitopalveluja, lähinnä suukirurgisia palveluja, hankitaan rajoitetusti yksityisiltä palveluntuottajilta silloin, kun oma tieto-taitotaso ei riitä ao. palvelun tuottamiseen. Virka-ajan päivystyspalvelut järjestetään omana toimintana jokaisessa jäsenkunnassa toimintayksikön koko ja väestön päivystystarve huomioon ottaen. Arkipyhien ja viikonloppujen päivystyspalvelut järjestetään yhteistoiminnassa Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Päivystyspiste sijaitsee Kokkolan terveyskeskuksen yhteydessä. Yli 18 vuotta täyttäneiltä asiakkailta peritään kulloisenkin voimassa olevan maksuasetuksen mukaisesti suun terveydenhuollon asiakasmaksut. Johtokunnan 14.1.2011 tekemän päätöksen mukaisesti ensimmäistä lastaan odottavilta vanhemmilta ei peritä suun terveydenhuollon maksuja suuhygienistin tekemän suun terveystarkastuksen, terveysneuvonnan ja hoidon tarpeen arviointikäynniltä. 3 Taulukko 1. Arvioidut käynti- ja asiakasmäärät 2013 Suorituspaikka Alavieska Nivala Sievi Ylivieska Erikoishoito Kallio asiakkaat 1570 5803 2924 8966 1078 käynnit 3731 14344 7549 18381 3900 47905 3.2 Toimipisteverkko ja henkilöstöresurssit Alavieskan hammashoitola 2 hammaslääkäriä 2 hammashoitajaa Nivalan hammashoitolat, toiminta kahdessa toimipisteessä 1 oikomishoidon erikoishammaslääkäri 4 hammaslääkäriä 1 suuhygienisti 1 apulaisosastonhoitaja, suuhygienisti 7 hammashoitajaa Sievin hammashoitola 3 hammaslääkäriä 1 suuhygienisti 4 hammashoitajaa Ylivieskan hammashoitola 1 ylihammaslääkäri, oikomishoidon erikoishammaslääkäri 1 kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri, 50 % 1 terveydenhuollon erikoishammaslääkäri 6 hammaslääkäriä 1 osastonhoitaja, suuhygienisti 3 suuhygienistiä 11 hammashoitajaa 1 osastosihteeri 4. Vuoden 2013 talousarviota koskevat toiminnan muutokset 4.1 Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy Terveyden edistämisellä ja sairauksien ehkäisyllä on suuri merkitys suun terveydenhuollon kustannusvaikuttavuudessa. Tutkimusten mukaan varhainen panostus pikkulasten suunterveyteen on kannattavaa, mutta tarvitaan uusia yksilö- ja väestötason keinoja. Kaikilla lapsilla tulee olla mahdollisuus terveellisiin valintoihin ja ympäristön antamiin hyvän terveyskäyttäytymisen malleihin. Vuonna 2013 aloitetaan yhteistyössä Kallion varhaiskasvatuspalvelujen ja jäsenkuntien sivistystoimien kanssa ksylitolipastillien jakelu kaikille päivähoidossa ja esikoulussa oleville lapsille. Uudesta toimintamallista koituu suun terveydenhuollolle n. 12 000 euron vuotuiset lisäkustannukset. Pitkällä aikavälillä onnistunut varhainen panostus lisää terveyttä ja vähentää hoidon kustannuksia. 4 Vuonna 2012 aloitettua suunnitelmallista ja tuloksellista yhteistyötä koulujen kanssa tehostetaan ja laajennetaan koko Kallion alueen kattavaksi. Pitkäjänteistä suunnittelua ja jatkuvuutta vaativa terveyden edistämisen koordinointi ja toteutus edellyttävät hammashoitajan työpanoksen käyttämistä esitettyyn toimintaan. Ksylitolituotteen kustannukset lukukautta kohden Ylivieska Nivala Sievi Alavieska yht. 41% 34% 17% 8% 2283,14 1893,34 947,67 445,49 2285€ 1895€ 950€ 450€ 5580€ Toiminta rahoitetaan oman toiminnan sisältä. Määrärahaa tähän toimintaan ei varata talousarviossa 4.2.Toimitilamuutokset Nivalan hammashoitola toimii kahdessa toimipisteessä, mikä ei ole tarkoituksenmukaista tehokkaan toiminnan kannalta. Tilat tulisi saada yhden katon alle terveyskeskuksen yhteyteen. Tällöin saadaan paras hyöty mm. välinehuollosta ja röntgenpalveluista. Uuden toimitilan tai saneerauksen yhteydessä tulee välinehuoltoa tarkastella koko terveydenhuollon toiminnan kannalta. Ylivieskan hammashoitolan toimitilat on saneerattu hyvin laajasti 2009–2010. Edelleenkin joissakin hoitohuoneissa on sisäilmaongelmaa ja henkilökunta oireilee. Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmastoselvityksen 1.3.2012, jonka perusteella joitakin toimenpiteitä tiloissa on tehty. Raportin mukaiset toimenpiteet tulee saattaa loppuun. 5. Terveydenhuoltolain 50 §:n mukainen suun terveydenhuollon päivystys Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kiirellinen suun terveydenhuolto on annettava potilaalle hänen asuinpaikastaan rippumatta. Kiireellisen hoidon antamista varten kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ympärivuorokautinen päivystys . Peruspalvelukuntayhtymä Kalliossa päivystys on järjestetty seuraavasti : Virka-ajan päivystyspalvelut järjestetään omana toimintana jokaisessa jäsenkunnassa toimintayksikön koko ja väestön päivystystarve huomioon ottaen. Arkipyhien ja viikonloppujen päivystyspalvelut järjestetään yhteistoiminnassa Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Päivystyspiste sijaitsee Kokkolan terveyskeskuksen yhteydessä. Virka-ajan ulkopuolella asiakkaita on neuvottu ottamaan yhteyttä lääkäripäivystykseen . Yllämainittu menettely ei ole terveydenhuoltolain 50 §:n mukainen virka-ajan ulkopuolisen toiminnan osalta . Vuoden 2013 aikana tulee selvittää suun terveydenhuollon päivystyksen järjestäminen niin , että se täyttää terveydenhuoltolain 50 §:n mukaisen vaatimuksen ympärivuorokautisesta päivystyksestä . Päivystyksen erikoisalakohtaisesta järjestämisestä ollaan antamassa asetus , jossa määritellään mm. suun terveydenhuollon päivystystä toteuttavan yksikön vaatimukset. Asetusluonnoksen mukaisesti asetus astuisi voimaan 1.5.2014. 2013 1.12 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PALVELUKUVAUS 1 Sisältö 1. Palvelun tarjoaja/ tuottaja ............................................................................................... 2 2. Palvelujen määrittely/ palvelun tavoite .......................................................................... 2 3. Palvelun kohdentuminen / palvelujen tarpeen lähtökohdat ......................................... 2 4. Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö ..................................................................... 2 5. Palvelua ohjaavat lait ja asetukset ....................................................................................... 3 2 1. Palvelun tarjoaja/ tuottaja Palvelusta ulkoisille tahoille vastaa yhtymähallitus, joka toimii ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisesti määriteltynä viranomaisena (monijäseninen toimielin). Palvelut tuottaa ympäristöterveydenhuollon tulosalue, johon kuuluvat eläinlääkintähuolto ja terveysvalvonta. Viranomaistehtävät hoidetaan pääosin viranhaltijatyönä yhtymähallituksen tekemien toimivallan siirtojen (delegoinnit) perusteella. 2. Palvelujen määrittely/ palvelun tavoite Ympäristöterveydenhuolto on ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on ihmisten turvaaminen elinympäristön aiheuttamilta terveydellisiltä ja taloudellisilta haitoilta, vaaroilta ja vahingoilta suorittamalla ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa, neuvontaa ja tiedottamista. Eläinlääkinnän erityistehtävänä on edellisen lisäksi huolehtia eläinten terveyden- ja sairauksien hoidosta sekä eläinsuojelusta, eläintautien ja zoonoosien vastustuksesta. Eläinsuojelu kuuluu myös terveysvalvonnan henkilöstölle. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaisesti valvonta on eriytetty palvelutuotannosta. 3. Palvelun kohdentuminen / palvelujen tarpeen lähtökohdat Kohderyhmiä ovat kuluttajat, yrittäjät ja yhteisöt. Eläinlääkintähuollon erityiskohderyhmänä ovat lisäksi tuotanto- ja seuraeläinten omistajat ja haltijat. Ympäristöterveydenhuollon toiminnot ovat lähes täysin lakisääteisiä tehtäviä, joissa kuntien oma päätäntävalta on vain toimeenpanomalleissa. 4. Palvelukokonaisuudet/ palvelujen sisältö Palveluverkko: Ympäristöterveydenhuollon tulosalueella on kolme kiinteää toimipistettä: Terveysvalvonnan toimisto Ylivieskassa (Pajalankatu 17), joka vastaa koko kuntayhtymän toimialueen terveysvalvonnan palveluista sekä eläinlääkintähuollon valvontatoimesta. Eläinlääkintähuollon tuotantoeläinvastaanotto Nivalassa (Toritie 8), joka vastaa pääsääntöisesti tuotantoeläinten hoidosta Nivalan kaupungin alueella, tukeutuu henkilöresurssien osalta jossain määrin Ylivieskan yksikköön. Eläinlääkintähuollon yhteisvastaanotto Ylivieskassa (Katajistontie 2) vastaa koko kuntayhtymän alueen pieneläinten hoidosta sekä pääsääntöisesti tuotantoeläinpalveluista Alavieskan, Sievin ja Ylivieskan alueella. Päivystykset hoidetaan kahden päivystyspiirin mallilla: Alavieska, Ylivieska ja osa Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta muodostavat toisen piirin ja Nivala - Sievi toisen. Henkilöstö: Ympäristöterveydenhuollossa on yhteensä 13 virkaa ja yksi toimi (eläintenhoitaja). Lisäksi vuonna 2013 on tavoitteena ostaa hallintopalveluilta 0,1 henkilötyövuotta osastosihteerin työpanosta. Terveysvalvonnassa työskentelee neljä (4) terveysinsinööriä ja osa-aikainen toimistosihteeri (0,1 htv). Eläinlääkintähuollossa on yhteensä seitsemän (7) praktikkoeläinlääkärin virkaa, joiden sijoittelussa on käytännön syistä vuonna 2012 siirrytty sellaiseen järjestelyyn, että 4,5 htv (aiemmin 5) on sijoitettu Ylivieskaan ja 2,5 htv (aiemmin 2) Nivalaan. Kuntakohtaisiin kustannuksiin tällä eläinlääkärien sijoittelulla ei ole vaikutusta, koska kustannukset jaetaan kuntien eläinmäärien suhteessa. Tähänkin asti Ylivieskan eläinlääkäriresurssia on jouduttu käyttämään Nivalassa. Talousarviossa yhden eläinlääkärin palkkakustannukset on jaettu tasan Ylivieskan ja Nivalan eläinlääkintähuoltojen toimipaikkojen kesken, kun ne aiemmin oli kohdennettu täysin Ylivieskan eläinlääkintähuollon 3 toimipisteen kustannuksiksi. Eläinlääkärin virkojen epätasainen sijoittelu vastaanotoille johtuu palvelurakenteesta (keskitetty pieneläinpalvelu) sekä vastaanottotilojen tarkoituksenmukaisuudesta ja koosta. Eläinlääkintähuollon Ylivieskan vastaanotolla toimii työsopimussuhteinen eläintenhoitaja. Valvontaeläinlääkärin toimisto sijaitsee terveysvalvonnan tilojen yhteydessä. Valvontaeläinlääkärin työstä vähintään 80 % on valtion korvaamia toimeksiantotehtäviä, ja 20 % kuntayhtymän omaa valvontaa. Työpanoksesta käytetään sopimuspohjaisesti 40 % Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Terveysvalvonnan johtajan työajasta pääosa on hallinnollista työtä ja osa terveysvalvonnan valvontatyötä. Terveysvalvonnan johtaja on siirtynyt osatyökyvyttömyyseläkkeelle (työaika 20 h/vk) 1.2.2012. Palvelutuotanto: Suunnitelmallinen valvonta, jonka tarve (tarkastusten lukumäärä) määräytyy toiminta-alueella olevien valvontakohteiden määrän mukaan; lainsäädännön ja valtakunnallisten valvontaohjelmien sekä oman riskinarvioinnin pohjalta. Suunnitelmallista valvontaa on sekä terveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon toimialueella. Suunnitelmallista valvontaa ohjaa vuosittain päivitettävä ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, joka laaditaan valtakunnallisen valvontaohjelman pohjalta. Muu valvonta, jonka laajuuteen (tarkastusten lukumäärä) vaikuttavat äkilliset tai yllättävät häiriötilanteet ( esim. ruokamyrkytykset, vesiepidemiat, vaarallisten aineiden vuodot, vaaralliset kulutustavarat tai kuluttajapalvelut) sekä asiakkailta tulevat valvontatarpeet (esim. asumisterveys, eläinten hyvinvoinnin laiminlyöntiin liittyvät ilmoitukset). Tarkastus on määritelty valvonta-asetuksessa (EY N:o 882/2004) minkä tahansa näkökohdan tutkimiseksi sen toteamiseksi, onko kyseinen näkökohta lainsäädännössä sille esitettyjen oikeudellisten vaatimusten mukainen. Tarkastukset voivat sisältää myös näytteiden ottoa ja mittauksia, joiden avulla arvioidaan kohteen, kohteessa harjoitettavan toiminnan ja tuotteiden turvallisuutta ja määräystenmukaisuutta. Päätöksenteko voi olla joko tilojen ja toimintojen hyväksymispäätöksiä, ilmoitusten käsittelyä tai ns. pakkotoimipäätöksiä. Eläimen sairauden toteamiseksi ja hoitamiseksi annettu palvelu (praktiikka):Tätä palvelua annetaan sekä eläinlääkärien vastaanottotiloissa että eläinten pitopaikassa. Suorite koostuu eläimen tutkimisesta, diagnoosin asettamisesta, hoitotoimenpiteistä sekä dokumentaatiosta ja laskutuksesta. Eläinten terveydenhuoltokäynti voi olla suunnitelmallisen valvonnan mukaisesti toteutettu, edeltä suunnitellun ohjelman mukainen tai eläinten omistajan kertaluonteisesti tekemän pyynnön pohjalta toteutettu, yleensä eläinten pitopaikkaan suoritettu, tarkastuskäynti. 5. Palvelua ohjaavat lait ja asetukset Ympäristöterveydenhuollon palveluita ohjaa kunnallista toimintaa säätelevien yleislakien lisäksi laaja erityislainsäädäntö: Terveydensuojelulaki (763/1994) Elintarvikelaki (23/2006) ja Laki elintarvikelain muuttamisesta (352/2011) alempiasteisine säädöksineen Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011) Tupakkalaki (693/1976) Kemikaalilaki (744/1989) Lääkelaki (395/1987, muutos 22/2006), Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009), Eläintautilaki (55/80) ja eläinsuojelulaki (247/96) myöhemmin tehtyine muutoksineen ja alempiasteisine säädöksineen. Lisäksi on runsaasti Ey-lainsäädäntöä erityisesti elintarvikevalvontaan liittyvänä.
© Copyright 2024