Tiina Leppänen: Kaupunkiuudistushanke – epäpaikoista elinvoimaa
K A U P U N K I U U D I S T U S H A N K E – epäpaikoista elinvoimaa KESTÄVÄN TÄYDENNYSRAKENTAMISEN PILOTTIPROJEKTI “Ekologiset sormenjäljet – epäpaikoista elinvoimaa” tutkimus-, kehittämis- ja suunnitteluhanke Kehittämisalueina kolme hybridikonseptia kaupungin elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja kahden julkisen rakennuksen Tampereen taidemuseon ja Tammelan stadionin kehittämis - ja rahoitusmahdollisuuksien tutkimiseksi Tiina Leppänen projektiarkkitehti Kaupunkikehitys 2.10.2015 Kaupungin hajautuminen on pysäytettävä • yleiskaava 1998 mukaan täydennysrakentamista ohjattiin lähiökehälle ja nk. Vaativat paikat –työssä lähdettiin miettimään voitaisiinko löytää hyödyntämätöntä potentiaalia lähempää keskustasta ja samalla lisätä kaupungin elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta uudet rakennetta täydentävät asuinalueet TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEITA Nurmi-Sorila Vuores MAISEMARAKENNE Selänne Laakso Virkistysalueet, puistot Avokalliot ja Päätiet Maiseman solmukohta TRIPLA Ekologiset sormenjäljent Tampereella 2030 2030 Pyynikki Vaativat paikat – visio, Arkkitehdit 3KPL Simo Kaarsalo Jenni Partanen Tiina Leppänen Särkänniemi Kelluva taidemuseo satama Rantatori Kaupin luonnonpuisto TÄYDENNYSRAKENTAMISEN TÄRKEIN ULO TTUVUUS ON POHJOISRANTA YHTEYKSIEN LUOMINEN PAIKKOJEN VÄLILLE Keskustan (oikeisvaikutukseton) osayleiskaava 1995 –kaupungin strateginen suunnitelma ja kehittämisen poliittinen paperi -MRL:n mukaan osoitetaan alueen käyttämisen pääpiirteet -ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa -ei tavoitevuotta, mutta suunnittelussa huomioitu kaupunkikehitys vuoteen 2010, joten keskustan yleiskaava on ohjausvaikutukseltaan vanhentutunut Aluevaraustyyppinen osayleiskaava -kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta ei alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi eli keskustan yleiskaava 1995 on oikeusvaikutukseton ja on toiminut lähinnä kaupungin kehittämispoliittisena ja strategisena suunnitelmana, joka on otettava huomioon valtuuston yleispiirteisenä maankäytön tavoitteena ja päätöksenä. - Se ei voi aiheuttaa kunnalle lunastus- tai korvausvelvollisuutta. TAMPEREEN KESKUSTA 2013 Kaupin kansi n. 800 asukasta Amuri, 670 asukasta nyt Ydinkeskusta Pyynikin kaari n. 400 asukasta Amurissa on tällä hetkellä noin 670 asukasta 1960-70-luvuilla rakennetuissa lähiömäisissä kerrostaloissa ilman keskustamaisia palveluja. Amurin matalimmat kerrostalot ovat pääosin hissittömiä, kolmikerroksisia rakennuksia, joilla alkaa olla jo peruskorjausvelkaa. Kun Amurin kaupunginosan uudistamista mietitään, Kaupin kansi voisi toimia nk. väistöalueena, jonne Amurin asukkaat voisivat sijoittua siksi kunnes Amuri saadaan uudistettua. Tammela n. 7200 asukasta nyt ja n. 4000 uutta asukasta A M U R I – 1970-luvun lähiö keskellä kaupunkia - mahdollisuus taiteelle 6 LÄNTISEN KESKUSTAN RISTEYSKOHTA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 Tampereen taidemuseo Museon laajennus Pyynikintorista kulttuuriaukio kahviloineen Amurin työläismuseokortteli Taidemuseon ratikkapysäkki ”Taideraide” Taide-puisto -akseli, pohjoiseteläsuuntainen uusi vahvistettava kevyen liikenteen linjaus Pyynikiltä Särkänniemeen Mustanlahden satama Onkiniemi Sara Hildénin taidemuseo Näsilinna ja Näsinpuisto Taidekeskus Mältinranta Vapriikki Pääkirjasto Metso Hämeenpuisto Pohjoisrannan virkistysreitti Pyynikinlinna 15 9 10 8 7 12 14 6 Taidemuseo ja Pyynikintori muodostavat läntisen keskustan risteyskohdan. Vertikaali taide –puisto -akseli kulkee Näsijärveltä Pyhäjärvelle ja horisontaali liikenneakseli Keskustorilta länteen ja itään 4 2 1 Taideraide 2 5 3 Pyynikki 16 11 13 • Edustaako tunnelihanke pala suunnittelua, kun siinä ei huomioida kaikkia strategisia linjauksia? Ranta-Tampella Tammela Amuri Tampereen keskustan kehittämisen mittavin tiehanke on VT 12 nk. Rantaväylän tunneli on erityisesti maankäyttöhanke, jonka vaikutuspiiriin Amurin ja Tammelankin kaupunginosien kehittyminen liittyy KAUPIN KANSI - YKSI POHJOISRANNAN UUSISTA KAUPUNGINOSISTA? - kaupunki katsoo järvelle vai on osa sitä? Kaupin kansi Naistenkaupunki 1000 as 1000-1200 as Tammela 2400 – 4000 as Ranta-Tampella 3600 as Särkänniemi 11 KYTKENTÄ Pyynikin kaari ja Kaupin kansi yhdistävät kaupungin merkittävimmät yhtenäiset viheralueet Pyynikin ja Kaupin ja mahdollistavat keskustasta niihin juohevan pääsyn TAMPEREEN KESKUSTA ja sen uudet ”vanhat kaupunginosat” Amuri ja Tammela KAUPIN KANSI TAMMELA AMURI AMURI ja TAMMELA keskustan lähiömäiset kaupunginosat sijaitsevat ydinkeskustan molemmin puolin ja kaipaavat erityisesti sisällöllistä kehittämistä ja kytkentää kehittyäkseen aidoiksi keskustan kaupunginosiksi. Tässä kehityksessä Amurin helmeksi ja elinvoimaisuuden veturiksi noussee uudistuva vanha Tampereen taidemuseo ja Pyynikintorin miljöö - portti luonnon ja taiteen välissä. Kaupin kansi saattaa auttaa Amurin uudistamista tarjotessaan amurilaisille asunnot kaupunginosan kehittämisen ajaksi. Tammelaa kehitetään jo; tehdään Amuristakin osa kehittyvää keskustaa! MIHIN SUUNTAAN KAUPUNKI ELÄÄ? • • • Mihin suuntaan kaupunkia suunnitellaan? Mitä uutta strateginen ote tuo keskustan uudelle osayleiskaavalle? Tunnistetaanko pohjois-eteläsuuntaisten yhteyksien kehityspotentiaali? • • Toimiiko Tampereen keskusta jalankulkukaupunkina kehäväylän varassa? Kaupungin muoto ja maisemarakenne ensimmäisinä suunnittelun lähtökohtina TAMPEREEN KESKUSTA Pohjoisrannalla Kaupin kansi, jolta näkymät yli keskustan ja kahdelle järvelle 17 Yleiskaavan Ehyt-raportti 8.6.2011 tarkastelussa ei löydetty näitä epäjatkuvuuskohteita ja täydennysrakentamiseen soveltuvia eheyttämiskohteita • Pyynikin kaaren, Kaupin kannen ja Kalevan kärjen alueet eivät kuulu merkittäviin eikä säilytettäviin viheralueisiin tai heikennä niitä, joten epäjatkuvuuslaieiden suunnittelulle ei liene esteitä TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA 2030 - hyväksytty kaupunginhallituksen sujassa 18.6.2012 ja sen piti toimia Tammelan kaupunginosan kehittämisen pohjana Tammelan kaupunginosan kehittämisen ja yleissuunnitelmanaloitusseminaarin jälkeen Aamulehti otsikoi pääkirjoitussivulla 11.5.2011: TAMMELA–VISION PARANTAMINEN -Suunnitteluprosessin karkea kuvaus -”vyöhykemääräykset” ja alueelliselle kehittämiselle poliittisesti asetetut tavoitteet linjataan SUJAssa viitesuunnitelman jälkeen -korttelien/tonttien suunnittelu tapahtuu yksityisten kehittäjien toimesta erikseen hyväksyttävien kehittämissuunnitelmien mukaan vahvistetun yleissuunnitelman puitteissa IDEA haave visio konsepti arvo toteutus oppi/parantaminen PAREMPI IDEA ”arvon/rakennusoikeu den määritteleminen ”synteesi kohti virallista konseptia” vyöhykeoikeuksilla ja ”voimaannuttaa ”analyysi ja testaus velvollisuuksilla” yhteisen keksimisen yhteisten arvojen -periaatteet prosessia” suhteen” -käyttötarkoitus, tiiviys, -kaupunkirakenne, kehitysmuoto -paikan analyysit -selvitä arvot ohjelma, rakennettu muoto,katuhierarkia, -hankkeen alustavat -mahdollisuudet ja -jaetut tavoitteet ja testaus ja ominaispiirteet rajoitteet päämärät alkujohtopäätökset -julkinen tutustuminen -skenaariot -kaupunkirakanteen -muut ja kommentointi tuleivaisuudesta historia kaupunkijärjestelmät,st -lailliset velvoitteet -historian voima -toimintalinjan andardit, säännöt, lait valinta -uudelleen -vaiheet ja palvelut vyöhykkeellistäminen -VIRALLINEN KEHITYSSUUNNITELMA IDEAN JALOSTAMINEN ”yksityskohtainen suunnittelu ja rakentaminen” -suunnittelulinjaukset tarkistetaan ”opi ja paranna” -suunnitteluprosessin havainnot dokumentoidaan ja analysoidaan -kehitysluvat esitetään -kommunikoidaan ja mukautetaan saatu -kaupunkikuvatoimipalaute seuraaviin kunta käsittelee prosesseihin markkinointi -RAKENNUSLUPA -toteutukseen -markkinoidaan prosessissa tehtyjä innovaatioita TULEVAISUUDEN TUNNUSTELUA Skenaario 1: Skenaario 2: Skenaario 3: NYKYTILA TALOYHTIÖT KEHITTÄVÄT Taloyhtiölähtöistä täydennysrakentamista Tammelassa ilman kokonaisvisiota T A M M E L A O S A K S I KE S K U S T A A Infrahankkeiden kehittämistä Tammelan ympäristössä 40 000 k-m2 600 as 60 000 – 80 000 k-m2 900-1250 as Tammela nimetään kehittämisalueeksi ( MRL 110 §) määräajaksi enintään 10 vuodeksi 120 000 – 150 000 k-m2 Strateginen suunnittelu on syvällistä luotaamista kaupunkikehityksen strategisista kysymyksistä erilaisten oletusten joukkojen tai ”skenaarioiden” puitteissa, keinona arvioida potentiaalisia seuraamuksia ja niiden vaikutuksia paikallisyhteisöihin, kaupunkien talouteen ja ekologiaan Tavoitteena on näkemyksellisyyden aikaansaaminen odotettavissa oleviin muutoksiin ja rohkaiseminen niitä koskevaan julkiseen keskusteluun 1500 – 2000 as Yhteys Näsijärvelle ja Pohjoisrantaaa kiertävälle rantareitille Osmonpuiston jatke Satakunnankadun ajoneuvotunneli Rongankadun jatkeeksi Kansalaisaukio Linjattu Tammelan kehittämisen poluksi suja 30.8.2011 Skenaario 3: T A M M E L A O S A K S I KE S K U S T A A TAMMELA 2020 Kolmas skenaario tähtää pitkäjänteiseen ja merkittävään täydennysrakentamisen ja muutoksen mahdollisuuksiin lähes kaikilla osa-alueilla tavoitellen uusia asuntoja ja palveluja lähes 2000 uudelle asukkaalle. Tammela on kehittynyt keskustan elimelliseksi osaksi ja on arvostettua asuinaluetta, joissa niin uudet kuin vanhatkin energiatehokkaat asunnot ovat haluttuja ja hyvässä kunnossa. Kaupunki on ollut uskottava kumppani kaupunginosan muutoksessa: Tammelaa kehitetään 20 vuoden perspektiivillä ja arvon nousun leikkausta lasketaan 1/3 osasta 1/9 osaan ja etu taloyhtiöille nähdään pikemminkin kehittämiskorvauksena. Rankkaa myyntivoiton verokohtelua (24,5%) ”kierretään” suunnatulla osakeannilla -Täydennysrakentaminen on käynnistynyt kaikilla kuudella osaalueella ja uutta kerrosalaa on tulossa 120 000 – 150 000 k-m2 riippuen Ratapihankaduin ratkaisusta -Pysäköinti on pääasiassa keskitettyä ja vuoropysäköinti mahdollista lisääntyneiden liike- ja toimitilojen vuoksi -Vanhoista pysäköintipaikoista on maksettu alueen vanhoille asukkaille käypä hinta, jolla tuetaan autopaikoista luopumista ja asukas saa halutessaan vuokrata pysäköintipaikan keskitetystä maanalaisesta pysäköintihallista: Tammelan torin alle sijoitetusta Toriparkista (1000 ap), Väinölänkadun parkista, Osmonpuiston alla louhitusta Osmon parkista, pallokentän parkista tai pienemmistä kortteliparkeista (d) -Viherkansi on toteutettu Paasikiven-Kekkosentien päälle ja on saatu syntymään uusi yhteys aina yliopistolta Kauppiin saakka -Tammelan asuinalue on erityisesti lapsiperheiden suosiossa ateljee- ja loft-tyyppisten asuntojen lisääntyessä, mikä rauhoittaa kaupunginosaa TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA 2030 Kaupin kansi PMK Ratapihankadun alue Tammelantori Pallokenttä Itsenäisyydenkatu Kaupin kansi on yksi Tammelan kaupunginosan kehittämiseen tähtäävän yleissuunnitelman strategisista linjauksista 27 • Epäpaikoista elinvoimaa – täydentämisen tarkastelua kaikissa mittakaavoissa, ohjaavina kaupunkimaisema ja kaupunkikuva – rakennussuojelukysymys laajemmassa mittakaavassa • Vaativat paikat työssä on tutkittu tarkemmin kolmen kaupunkiympäristön epäjatkuvuutta parantavia ja samalla kerrostaloasumista kehittäviä kohteita hybridiperiaatteella ja tutkimalla suunnitellen. Kehittämisalueet sijaitsevat joukkoliikenteen laatukäytävien varrella Tampereen keskustan tuntumassa • Visiossa on tutkittu kolmen hybridikonseptin avulla kaupungin elinvoimaisuuden lisäämistä ja samanaikaisesti rahoituspohjan muodostamista kahdelle kauan odotetulle julkiselle rakennukselle: Tampereen taidemuseolle Amuriin ja Tammelan jalkapallostadionille • Maanhankintatuloilla ja rakennusoikeuksien myynnillä mahdollistettaisiin julkisten rakennusten kehittämis- ja rahoitusmahdollisuuksien tutkiminen 1 KAUPIN KANSI - Kaupungin tunnelihanketta tukeva hybridikohde eli asumis-, työ-, liike ja palvelu- sekä viherkansihanke vt 12:n päälle liittyen keskustan kehittämiseen ja uusiin strategisiin linjauksiin (Pinninkatu ja Pyynikiltä Kauppiin viherakseli) 2 KALEVAN KÄRKI - Täydennysrakentamiskohde erittäin vaativaan valtakunnallisesti arvokkaaseen Kalevan kaupunginosaan (VAT) - Pariisilaiskortteli Kalevan kaupunginosaan - erityisesti mm. ikäihmisten uudenlaista asumiskonseptia tutkiva hanke 3 PYYNIKIN KAARI - Paikallista luovuutta ja eurooppalaista tunnelmaa - Rollikkahallista Pyynikin helmi, asumista, palveluja ja julkisia toimintoja yhdistävä hybridikonsepti Näsijärvi ja Pyynikkinäkymin ja erittäin vaativaan maastoon luonnonsuojelualueen viereen. KAUPUNKIRAKENTEEN EHEYTTÄMISEN E S I M E R K K E I N Ä – Kärki, Kansi ja Kaari ja julkiset rakennukset Tampereen taidemuseo ja Tammelan stadion keskustan uudet – vanhat ja perinteiset kulttuurilaitokset HYÖDYNTÄMÄTÖN POTENTIAALI • • KAARI ja KANSI viheralueiden yhdistäjinä Kaupungin merkittävien viheralueiden, Pyynikin ja Kaupin, liittäminen juohevammin kaupunkirakenteeseen kaupunkiuudistuskohteiden avulla, joka eheyttävät ympäristöä Pyynikki Kauppi KAUPUNKIUUDISTUSKOHTEET JOUK KOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVIEN VARRELLA ja kolmen hybridikorttelin avulla rahoitettavat julkiset rakennukset Tampereen taidemuseo ja Tammelan stadion kaupunginosiensa sisällön ja samalla keskustan kehittäjinä AMURISTA TAIDEKAUPUNGINOSAKSI Kauppi Tampereen taidemuseosta läntisen keskusta-alueen veturiksi ja yhdeksi etapiksi Pyynikin ja Kaupin välillä katkenneiden yhteyksien palauttamiseksi rakennetussa ja rakentamattomassa kaupunkitilassa Pyynikki Taide – puisto -akseli Amurin sijainti aivan ydinkeskustassa nk. vanhan Tampereen alueella on kehittynyt 1960-luvulta lähtien lähiömäiseksi ja sieltä on kadonnut keskustamaisen alueen tunnusmerkit. Kaupungin ydinaluetta on tietoisesti suunnattu kohti itää ja niinpä Amuri lähialueineen on pudonnut jopa liiketaloudelliselta kannattavuudeltaan nk. nelosvyöhykkeelle kevyen liikenteen virtojen ja kaupunkielämän siirtyessä muualle. Tampereen taidemuseo entisessä viljamakasiinissa on perinteikäs ja sen sijainti Amurin ainoan puutalokorttelin vieressä ja Pyynikintorin tuntumassa antavat loistavat puitteet kehittää taidemuseotoimintaa tällä vakiintuneella paikalla, niin että samalla luodaan koko läntiselle keskusta-alueelle sen kipeästi tarvitsema talouden veturi ja kaupunkikuvallinen houkutteleva kohde. Olemassa olevan rakenteen kehittäminen ja täydennysrakentaminen on tunnetusti aina kustannuksiltaan edullisempaa ja kestävämpää kuin uusien rakentamisalueiden avaaminen. Samalla saataisiin aikaan kiinnostava urbaani kaupunkitila taidepuistoakselin varrelle ja kaavaillun 8 raitiotien pysäkin ympärille. Aamulehti 21.1.2015 ”Epäpaikoista on johdettavissa elinvoimaisia kaupunkiympäristöjä” Vaikka täydennysrakentaminen on toivottavaa yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta ja taloudellisestikin, ei ole aivan sama mitä ja minne rakennetaan! TAMMELAN PERINTEINEN JALKAPALLOKENTTÄ Paltsun kehittäminen jalkapallon ehdoilla -Tammelan perinteinen Paltsun jalkapallokenttä avattiin vuonna 1931 ja se toimii kahden varsin erityyppisen kaupunginosan Tammelan ja Kalevan välissä - Pallokenttä on yleiskaavan mukaista merkittävää viheraluetta ja asemakaavan mukaan toiminnallista viheraluetta, eikä se ole muutettavissa pelkiksi asuinkortteleiksi, sillä silloin Tammelassa ei ole riittävästi puistopinta-alaa asukasmäärää kohden. - Tammelan pallokenttä on perinteinen pelikenttä ja kaupunkimaisemallisesti tärkeä avoin ja julkinen tila - Sosiaalisesti tärkeä tapahtuma- ja tapaamispaikka laajemmallekin käyttäjäkunnalle Aamulehti uutisoi 4.5.2014 Tammelan stadionin kehittämissuunnitelmista Eteläpuiston viheralue Pyynikinharjun jatkeena ja Tammerkosken suulla – nähdään rakentamisen reservialueena KAUPIN KANNEN HAASTEET JA SUUNNITTELU YLEISSUUNNITELMA eli tutkielma uudeksi hybridikortteliksi ja asuinalueeksi noin 1000 uudelle asukkaalle liittyen keskustan ja Tammelan kaupunginosan kehittämiseen Näsijärven ja Kaupin maisemiin Simo Kaarsalo Tiina Leppänen Kati Kivimäki K A U P I N K A N S I - mahdollisuus keskustalle ja virkistysyhteyksien parantamiselle Kaupin kannen alue liittyy oleellisesti keskustan kehittämiseen ja mahdollistaa strategisen uuden pohjoiseteläsuuntaisen yhteyden muodostamisen aina yliopistolta Kaupin luonnonpuistoon saakka sekä vahvistettavan kaupunkitilojen sarjan tämän yhteyden varrelle. Tampereen keskusta-alueen mittakaavassa Kaupin kannen alue on urbaani kesanto, jonka rakentamisella yhdistetään parhaimmillaan kaksi virkistysaluetta, Pyynikin luonnonsuojelualue ja Kaupin luonnonpuisto, toisiinsa. 44 TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA 45 TAMMELAN PUISTOKADUN PÄÄTE 46 KAUPIN KANSI TAMMELAN YLEISSUUNNITELMA 50 Kaupin kansi n. 1000 asukasta Naistenkaupunki n. 1000 asukasta KAUPIN KANNEN JATKOKEHITYS TYÖRYHMÄ Kaarina Kivimäki, arkkitehti, maisema-arkkitehti MMM Simo Kaarsalo, arkkitehti Juha Luoma, arkkitehti Tiina Leppänen, arkkitehti K Y T K E N N Ä T ja S T R A T E G I S E T L I N J A T kaupunkiuudiskohteiden edellytyksinä ja edistäjinä Kauppi Pyynikki PITUUSLEIKKAUS LIIKENNEKAAVIO kevytliikenne ajoneuvoliikenne 53 54 K A N S I R E F E R E N S S E J Ä läheltä: Hämeenlinnan kansihanke Hämeenlinnan kansihanke ja Tampereen areena ja kansi HÄMEENLINNAN KAUPPAKESKUS VALMISTUU MOOTTORITIEN PÄÄLLE -kansi 280 metriä pitkä, varauduttu 3+3 kaistaiseksi - 25 000 autoa päivässä, joista 5-10% pysähtyy asioimaan -kauppakeskuksen kehittämistyön on tehnyt NCC Property Development OY ja sen rakentaa NCC Rakennus Oy -Kauppakeskuksen kerrosala on 26 000 k-m2 ja sinne tulee yhteensä 16 000 k-m2 liiketilaa kahteen kerrokseen, jossa tilat 50 erikoisliikkeelle ja Anttilan tavaratalo 4300 m2 -Kauppakeskuksen yhteyteen rakentuu myös asuntoja YH kodit Oy:n kotosalla koteja ja NCC:n omaa gryndituotantoa n. 220 huoneistoa -Kevan kanssa on tehty kauppakeskuksen sijoittajasopimus, jonka arvo on yli sata miljoonaa - Rovaniemellä Revontuuli eli vastaava kauppakeskus n. 21 000 k-m2 55 Kaupin kansi Kaupin kannen sijainti Tammelan Osmonmäen ja Kaupin välillä vt 12:n päällä yhdistää katkenneen kaupunkirakenteen Kevytliikenne Ajoyhteys YHTEYDET ALUEEN LÄPI - kannen kautta kulkee myös seudullinen kevyen liikenteen pääväylä 58 KANSILEIKKAUS maanpinnan korot + 129 Kauppi Tammela 59 VT 12 länteen Kaupista alas Parantolankadulle ja Valtatielle Pysäköinti 1-tasossa kannen alla Kauppi VT 12 itään Pysäköinti 2 tasossa Tammela VT 12 :sta tien pinnan uusi korkotaso +103,16 60 LEIKKAUKSIA KANNESTA Kauppi VT 12 Tammela Leikkaus itään päin katsottuna Poikkileikkaus Kaupista Tammelaan päin katsottuna Valtatie 12 uudet uudet suunnitellut korot punaisella. Valtatie laskee kannen alueella 7,2 m, joka mahdollistaa pysäköinnin liittämisen kansirakennelman yhteyteen. Tiedot Rantaväylän tunnelin suunnitelmista. 61 KALEVAN KÄRKI KALEVAN KÄRKI - Aktiivisen ikääntymisen teemavuoden 2012 kärkihanke Tutkimuskysymykset teemalla HYVÄ ELÄMÄ: • Voisiko vanhustenhuollossa säästää ja samalla parantaa palvelua? • Painopisteen siirtäminen sairauksien hoidosta terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn • Eri osaamisten ennakkoluuloton yhdistäminen • Totutusta ajattelusta irtautuminen • Asiakkaiden, osallisten ja loppukäyttäjien ottaminen mukaan kehittämiseen • Rohkeat kokeilut Terveysalan digitalisoitumisen hyödyntäminen • Lääkinnällisten laitteiden kehittäminen kuluttajalähtöisimmiksi • Kokonaisvaltainen näkemys ja ratkaisukeskeisyys korkean lisäarvon tuottamiseksi ikäihmisten asumisessa elämän helpottamiseksi • Rohkea uudistamisen ote ja riittävän monialainen toteuttajaverkosto • Tavoitteena hallittu rakennemuutos, jossa pitkäaikaishoidon laitospaikoista pää-sääntöisesti luovutaan ja tilalle tuotetaan iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan sisältäviä ratkaisuja. TampereSenior –ikääntyvien ihmisten yhteiskunta mahdollisuutena Onko Tampereella hyvä ikääntyä? Tampere on sopivan kokoinen kasvava kaupunki, jossa historiallisen tunnistettavan teollisuusperinnön muovaaman keskustan ja järvimaisemien lisäksi on hyviä virkistysmahdollisuuksia. Kaupungin suuri mittakaava on kunnossa ja antaa elinvoimaa, mutta arjen sujuvuus ja elinympäristön laatu tulevat näkyviin paremmin ympäristön tarkemman mittakaavan tarkastelussa. Viihtyisä ja virikkeinen ympäristö, palveluiden määrä ja laatu sekä vaivaton saavutettavuus, sujuvat liikenneyhteydet ja esteetön liikkumisympäristö tuovat elämään laatua ja turvallisuutta. Sujuvat ja turvalliset liikenne- ja liikkumisympäristöt ovat arjen toimivuuden perusta. Sitä tukevat esteettinen, monimuotoinen ja miellyttävä kaupunkiympäristö ja hyvät perus- ja lähipalvelut. Tässä avainasemassa on kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus sekä rakennussuunnittelu yhdessä ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyttä edistävien asiantuntijoiden kanssa. Suunnittelussa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota suunnittelun laatuun ja ratkaisujen aikaa kestävyyteen; ovatko rakenteet muuntojoustavia ja kelpaavatko rakennukset asukkaille yli sukupolvien. Määrällisesti kasvavan ikääntyvän väestön kotona asumisen tukeminen on suuri haaste ja entistä suuremman osuuden asunnoista täytyy tulevaisuudessa soveltua ikäihmisille. Yksinasuminen lisääntyy iän myötä. Tarvitaan strategista suunnittelua ikääntyvien asumisen ja asumisympäristöjen kehittämisessä. Perus- ja lähipalvelujen saatavuus tulisi varmistaa asuinalueilla, mikä ei ole enää Tampereellakaan itsestään selvyys. Tampereella voitaisiin kokeilla innovatiivisten kaupunkiuudistuskohteiden avulla hankkeita, joissa tuettaisiin kotona asumista ja itsenäisesti selviytymistä teemalla ”hyvä elämä ja oikea ikä aina” NÄKÖKUL MIA IKÄIHMISTEN ASUMISEEN Jos yhden henkilön palveluasumisen Kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun kustannukset kunnalle ovat tällä hetkellä ohjauksella edistetään ikääntyneiden toiValtion ja kansalaisten ohella noin 50 000 euroa vuodessa, aiheutuu mintakykyä ylläpitävien asuinympäristöjen kunnat ovat keskeisiä nykytilanteen jatkumisesta eli yli 20 000 toteuttamista sekä eri väestöryhmien toimijoita ikääntyvän väestön henkilön palveluasumisesta kunnille yli 1 asumisen ja palvelujen integroimista. asumisen kysymyksissä. miljardin euron kustannukset vuonna Järjestöt, yritykset ja 2030. Tilastokeskuksen vapaaehtoissektori tarjoavat ennusteiden mukaan 65 Uusi vanhuspalvelulaki voimaan 6/2013: palveluja ja tuottavat vuotta täyttäneiden määrä velvoittaa kunnat laatimaan monipuolista asumista tulee olemaan vuonna suunnitelman ikääntyneen väestön tukevaa toimintaa. 2030 noin 1,5 miljoonaa. hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen Asuntojen määränä tämä edistämiseksi sekä iäkkäiden tarkoittaa noin miljoonaa tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi asuntoa. Todellinen uudistus tapahtuu ikäihmisten asumisen sisällön uudistamisessa Kunnissa pystytään vähentämään Uusien palveluasuntojen vuosittainen tarve laitospaikkoja tarjoamalla sosiaali- ja nousee vuoden 2013 noin 1 500 asunnosta terveyspalveluja kotiin, edistämällä lähes 2 000 asuntoon vuoteen 2030 hyvinvointia ja terveyttä sekä mennessä tämän hetkisten parantamalla asuinoloja ja muistisairauksien esiintyvyyttä ja hoitoa järjestämällä palveluasumista koskevien ennusteiden mukaan. Muistisairaiden lisäksi myös fyysisesti erittäin huonokuntoiset henkilöt sekä ikääntyneet, joilla on mielenterveydellisiä ongelmia, On tärkeää, että palvelurakenne tarvitsevat tehostettua palveluasumista. muodostaa kokonaisuuden, johon ympärivuorokautisen hoivan ja kotona asumisen tukemisen lisäksi kuuluu Esteettömiä asuntoja vuoteen myös asumisen vaihtoehtojen 2030 mennessä kerrostaloissa kehittäminen. 680 000 ja pientaloissa 320 000 eli yhteensä miljoona Tavoitteena hallittu rakennemuutos, jossa pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja tilalle tuotetaan iäkkäiden ihmisten tarpeita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoivan sisältäviä ratkaisuja v. 2010 yhden vanhuksen laitoshoidosta (kunnan omana toimintana) aiheutui Kuusikko-kunnille 148−295 euron kustannukset vuorokaudessa eli 54 020−107 675 euron vuotuiset kustannukset. Esteettömiä asuntoja vuonna 2013 arviolta 230 000 kerrostaloissa ja pientaloissa 90 000 ja yhteensä 340 000 Arjen sujumista voidaan edistää monenlaisilla palveluilla, kuten lähi-, tuki- ja kotipalveluilla sekä kiinteistöhuollon palveluilla 75 vuotiaat kotona asuvat: vuonna 2012: 453 025 vuonna 2030: 819 759 Kotipalvelujen järjestäminen on merkittävin keino lisätä kotona asumista, mutta tarpeita vastaavat asumisolot ovat myös keskeisessä roolissa. TÄYDENNYSRAKENTAMISTA VAATIVASSA YMPÄRISTÖSSÄ Kalevan kirkko ja kaupunginosa, Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö rajaus Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunniteltaessa valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön on suunnittelun lähtökohdiksi valittava näiden alueiden arvojen säilyttäminen ja viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta tällainen inventointi on Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirsato 2009 (www.rky.fi), joka korvaa vuoden 1993 inventoinnin. Näillä alueilla maankäytön suunnittelun sovelluttava ympäristöön ja myös sen historialliseen kehitykseen, sillä nämä alueet edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Nämä erityistavoitteet koskevat niin yleis- kuin asemakaavoitustakin. Alue- tai kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoitusprosessissa eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin perustuen taikka rakennussuojelulakiin perustuen. Kalevan kärjen alueen eheytyminen väljästä kaupunkitilasta rakennetuksi korttelialueeksi kokoaa hajallaan olevan kaupunkitilan, joka nyt on ilmiasultaan liikenteen risteysalue ja kaavoituksen jakojäännös. Valkoisella rajaus valtakunnallisesti arvokkaasta kulttuuriympäristöstä Kalevan kirkko ja kaupunginosa (VAT), jonka naapurissa Tammelan stadion sijaitsee. 2247 m2 1835 m2 Kalevan kärjen tontti muodostetaan LPA-alueesta, jonka pinta-ala on 1835 m2 ja Pamppupuistosta, jonka pinta-ala on 2247 m2 eli yhteensä 4082m2. Tontti 810-4 kaavoitettiin vuonna 1965 Yleiseksi pysäköintialueeksi LPA Kaupungin hallituksen aloitteesta, päätös 1252/17.5.1965. Ote asemakaavamuutoksen selostuksesta: ” Asemakaavaosastoa kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin asemakaavamääräysten muuttamiseksi siten, että siitä osa muutetaan yleiseksi pysäköintialueeksi loppuosan jäädessä liitettäväksi viereiseen puistoalueeseen.” Tontin omistaa Tampereen kaupunki ja tontti on rakentamaton. KALEVAN KÄRJEN LUONNOSSUUNNITELMAT 6/ 2011 Ilmarinkatu 2 2 2 1 3 4 6 PAMPPUPUISTO 10 1 5 TORI 8 11 810-3 12 5 7 9 Teiskontie MAANTASOKERROS 1 Ravintola 2 keittiö- ja huoltotilat 3 Verstas/ työpaja / kirjasto 4 Kahvila/ grilli/ pub 5 liiketiloja/ ”maatilamarket” 6 julkinen toritila 7 pysäkki 8 Puistoksi kehitettävä alue 9 liiketila 10 kävely-yhteys 11 lähikauppa 12 apteekki Rakennuksen julkisin tila maantasokerroksessa toimii samalla periaatteella kuin nykyinen puistokin; julkisen puiston tai katutilan tapaan sen läpi voi oikaista tai siellä voi oleskella ja viihtyä pidempään. Sinne on helppo poiketa asioimaan, tapaamaan tuttuja tai tutustumaan satunnaisiin kävijöihin. Rakennuksen aula- ja aukiotilat kokoavat kaikille avoimia oleskelu- ja palvelutiloja. Ne ovat muistuma nykyisestä puistosta, jota lähestytään eri suunnista. 4 Ilmarinkatu 3 2 4 2 aukio 2 pientä asuntoa julkinen toritila 3 1 4 sivuasunto/työhuone isomman asunnon vieressä 1 Yhteistila, joka kerroksessa 2 Iso asunto jaettavissa myös kahdeksi pienemmäksi 4 NELJÄS KERROS 3 Ateljeetyyppinen asunto pohjoiseen päin, saa valoa Teiskontie myös sivukäytävän kautta 4 Läpitalon asuntoja, muutettavissa ryhmäkodeiksi IKÄÄNTYVÄN HUOMIOIVA SUUNNITtELU Pitäisi näkyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja myös korjausrakentamisessa ja erityisesti asuntosuunnittelussa. Suurin haaste on ikääntyvän väestön laadukas kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Esteinä ovat hissittömyys, liikkumisesteet ja puutteellinen laatutaso, yksinäisyyden lisääntyminen ja lähipalvelujen hiipuminen. Asuntosuunnittelulla ja asuinympäristöjen suunnittelulla on suuri merkitys hyvän elämän takaamiseksi. Tähän tarvitaan nykyistäkin laajempia yhteiskunnan eri toimialueet yhdistäviä yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja. Myös arkkitehtuurilla on ja paikan hengellä suuri merkitys kotona asumisen tukemiselle ja asukkaiden viihtyvyydelle. Asuntojen pitäisi olla muuntojoustavia ja sopia eri elämäntilanteisiin. Yksi esteettömyyden tekijä asumisessa on asuntojen pienet huoneistokoot. Hyvän elämän puitteita rakennetaan myös yhteisöllisyyttä tukevilla yhteistiloilla ja tilojen julkisuusvaihteluilla. Puolijulkiset tilat asunnon ja julkisempien tilojen välissä puuttuvat nykysuunnittelusta lähes kokonaan. PYYNIKIN KAARI konseptisuunnitelma Simo Kaarsalo Kati Kivimäki Tiina Leppänen 6.5.2014 Toukokuussa 2014 julkaistussa ratikkaraportissa ei Rollikkahallien kohdalle ole osoitettu maankäytön kehittämispotentiaalia – Pyynikin kaari ei siis ole kaupungin hanke PYYNIKIN NÄKYMÄT Pyynikin kaaren alue on entistä soranottoalueen reunaa Pyynikin rinteessä, jota voitaisiin hyödyntää paremmin osana kehitettävää kaupunkiuudistusaluetta joukkoliikenteen laatukäytävän ja mahdollisen ratikan reitin varrella. Alue ei ulotu luonnonsuojelualueelle! Entisestä sorakuopasta hybridirakentamista ja modernin kaupunkiasumisen keidas AMURISTA TAIDEKAUPUNGINOSAKSI Kauppi Tampereen taidemuseosta läntisen keskusta-alueen veturiksi ja yhdeksi etapiksi Pyynikin ja Kaupin välillä katkenneiden yhteyksien palauttamiseksi rakennetussa ja rakentamattomassa kaupunkitilassa Pyynikki Taide – puisto -akseli Amurin sijainti aivan ydinkeskustassa nk. vanhan Tampereen alueella on kehittynyt 1960-luvulta lähtien lähiömäiseksi ja sieltä on kadonnut keskustamaisen alueen tunnusmerkit. Kaupungin ydinaluetta on tietoisesti suunnattu kohti itää ja niinpä Amuri lähialueineen on pudonnut jopa liiketaloudelliselta kannattavuudeltaan nk. nelosvyöhykkeelle kevyen liikenteen virtojen ja kaupunkielämän siirtyessä muualle. 14 Tampereen taidemuseo entisessä viljamakasiinissa on perinteikäs ja sen sijainti Amurin ainoan puutalokorttelin vieressä ja Pyynikintorin tuntumassa antavat loistavat puitteet kehittää taidemuseotoimintaa tällä vakiintuneella paikalla, niin että samalla luodaan koko läntiselle keskusta-alueelle sen kipeästi tarvitsema talouden veturi ja kaupunkikuvallinen houkutteleva kohde. Olemassa olevan rakenteen kehittäminen ja täydennysrakentaminen on tunnetusti aina kustannuksiltaan edullisempaa ja kestävämpää kuin uusien rakentamisalueiden avaaminen. Samalla saataisiin aikaan kiinnostava urbaani kaupunkitila taidepuistoakselin varrelle ja kaavaillun raitiotien pysäkin ympärille. PYYNIKIN KAARI Pyynikin kaari P Y Y N I K I N K A A R I J A R O L L I K K A H A L L I - Paikallista luovuutta, eurooppalaista tunnelmaa • Kaupunkiuudistushankkeen maankäyttökorvauksista ja mahdollisten tonttien myynnistä saatavalla rahoituksella kehitettäisiin ja toteutettaisiin esim. pitkään vireillä ollut Tampereen taidemuseon laajennus ja Pyynikintorin kehittäminen eurooppalaiseksi kaupunkitilaksi ja julkiseksi merkkirakennukseksi 10 – 15 ME 10 -15 ME PYYNIKIN KAAREN ARKKITEHTUURIN – TAIDENKEMYS JA TEOSIDEA - tehtävänä määritellä arkkitehtuurin suhde jo olemassa olevaan (merkitys)maailmaan - täydennysrakentamista, jossa on tärkeä määritellä mitä valitaan tai jätetään pois – syntyy teos - sijaintipaikasta nousevat periaatteet, joita yhdistämällä on syntynyt teoksen idea - tällä paikalla rakennusten arkkitehtuurissa keskeistä on muodon selkeys, jännitteiset mittasuhteet sekä tietty monumentaalisuus (vrt. Pyynikin näkötorni , historialliset puistot, antiikin perintö) - rakennettu ja rakentamaton, ei mennä puiston puolelle - hybridikaaressa on pohdittu muodon rytmiä ja ilmaisutapaa ”I l m a n i n t o h i m o a e i p ä ä s t ä m i h i n k ä ä n. A ja t e l k a a a j a t t e l e m a t o n t a, j o t a i n m i t ä e i o l l a a j a t e l t u t ä h ä n a s t i” Trevor Harris, kaupunkisuunnittelun professori Aalto-yliopisto Pinninkadun täydennysrakentamispotentiaalia Osmonpuiston laululavalta kuvattuna KIITOS!
© Copyright 2024