TAMPEREEN KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON TARVESELVITYS - lannekatsaus 13.2.2015
REUHARINNIEMI
NÄSIJÄRVI
KAUPPI-NIIHAMA
KÄPYLÄ
PETSAMO
PISPALA
HÄMEENPUISTO
KOSKIMAISEMA
PYYNIKKI
HÄMEENKATU JA
KESKUSTORI
VIIKINSAARI
VIINIKKA
PYHÄJÄRVI JA SAARET
HATANPÄÄ
IIDESJÄRVI
KIRKKOSUO
Tampereella selvitetään mahdollisuu a perustaa
kansallinen kaupunkipuisto. Maankäy ö- ja rakennuslakiin perustuva kaupunkipuisto muodostuu kaupungin keskeisistä maisemista, puistoista,
rakennuskul uurista ja luontoalueista. Kansallisen
kaupunkipuiston perustamisesta pää ää ympäristöministeriö, kaupungin hakemuksen pohjalta.
Suomeen on peruste u tähän mennessä seitsemän kansallista kaupunkipuistoa: Hämeenlinnaan,
Heinolaan, Poriin, Hankoon, Porvooseen, Turkuun
ja Kotkaan. Tampereen kaupunki ratkaisee vuoden
2015 lopussa, lähteekö se hakemaan kansallista
kaupunkipuistoa.
TAMPEREEN KAUPUNKI
KOSKI
HARJUT
JÄRVET
RANNAT
SAARET
JULKISET
ULKOTILAT
PUISTOT
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvityksen vaihe
Kansallinen kaupunkipuisto maankäy ö- ja rakennuslaissa
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys käynnistyi syksyllä 2013 valtuustoaloi een
pohjalta. Selvitystyötä ohjaa ja linjaa pormestarin
nimeämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana
toimii apulaispormestari Pekka Salmi. Tarveselvitystä valmistelee samassa yhteydessä nime y kaupungin suunni eluryhmä.
Kansallinen kaupunkipuisto on määritelty maankäy ö- ja rakennuslaissa (§ 68-71) ja sen perustamisesta pää ää ympäristöministeriö kaupungin
hakemuksen pohjalta. Kaupunki laa i alueelle sen
kehi ämistä ohjaavan hoito- ja käy ösuunnitelman, jonka hyväksyy ympäristöministeriö.
Selvityksen tehtävänä on tuo aa etoa hanke a
koskevan päätöksenteon ja mahdollisen hakemuksen pohjaksi. Työssä selvitetään, mitä kansallinen
kaupunkipuisto yleises merkitsee kaupungille,
kaupunkilaisille ja maankäytön suunni elulle. Tarveselvityksessä on tarkasteltu muiden kaupunkien
kokemuksia kansallisesta kaupunkipuistosta ja
kaupunkipuiston vaikutuksia maankäytön suunnitteluun.
Mahdollisen kaupunkipuiston vaikutuksia Tampereelle pohdi in asiantun jatyöpajassa joulukuussa 2014. Vaikutusten arvioin a jatketaan vuonna
2015. Kesällä on tarkoitus järjestää yleisö laisuus
ja kuulla asukkaiden näkemyksiä. Tarveselvitys on
määrä saa aa loppuun vuonna 2015, minkä jälkeen asia viedään kaupunginvaltuuston pääte äväksi.
Kansalliseen kaupunkipuistoon liite ävien alueiden pitää olla kaavoituksella turva uja. Kaupunkipuistoa koskevat ympäristöministeriön määrittelemät kriteerit sisällön, kaupunkikeskeisyyden,
laajuuden, eheyden, ekologisuuden sekä jatkuvuuden näkökulmista. Kansallisen kaupunkipuiston
täytyy sisältää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säily ämisen kannalta tärkeitä luonnonalueita, Suomen tai kaupungin oman historian kannalta
merki äviä kul uuriympäristöjä rakennuksineen
ja puistoarkkitehtonises tai estee ses huomattavia viheralueita.
Kansallisen kaupunkipuiston täytyy lisäksi olla osa
kaupunkirakenne a eli alkaa ydinkeskustasta tai
he sen läheisyydestä. Kaupunkipuiston on oltava
rii ävän laaja sekä viher- ja sinirakenteeltaan niin
yhtenäinen, e ä kaupunkipuistoa pitkin on mah-
METSÄT
TEOLLISUUSKAUPUNGIN ASUINYMPÄRISTÖT
dollisuus siirtyä kaupunginosasta toiseen. Alueen
on oltava myös jatkuva eli liity ävä kaupungin ulkopuolisiin luonnonalueisiin.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen alustava rajaus
Tarveselvityksessä on tutki u kansalliseksi kaupunkipuistoksi soveltuvia alueita ja erilaisia rajausvaihtoehtoja. Työn pohjalta on laadi u alustava
esitys tarkastelualueesta, joka perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina
järvien ja harjujen solmukohdassa. Aluerajausta
ovat ohjanneet kansallista kaupunkipuistoa koskevat kriteerit. Alueilla tulee olla tunnuste uja
suojeluarvoja ja niiden kaava lanteen on tue ava
kansallisen kaupunkipuiston tavoi eita. Tarkastelualueen tulee lisäksi täy ää ympäristöministeriön
ase amat kriteerit sisällön, laajuuden, kaupunkikeskeisyyden, ekologisuuden, jatkuvuuden ja
eheyden suhteen.
RANJA HAUTAMÄKI
HANNELE KUITUNEN
EMIL BOBYREV
RANJA HAUTAMÄKI
RANJA HAUTAMÄKI
TEOLLISUUSHISTORIA
KOSKI
HARJUT
JÄRVET
Tampereen tarina kaupunkipuiston pohjana
Kansallisen kaupunkipuiston selvitystä varten on la u asiantun ja-ar kkeleita Tampereen kaupungille tärkeistä aiheista: teollisuushistoriasta, arkkitehtuurista, maisemasta, kaupunkiluonnosta ja
kul uuriperinnöstä. Ar kkeleiden muodostaman
Tampereen tarinan y menä on Tampereen huoma ava merkitys suomalaisena teollisuuskaupunkina, joka kytkeytyy paikan ainutlaatuiseen sijainin järvien ja harjujen solmukohdassa. Tampereen
tarina ja siihen pohjautuva alue on maassamme
ainutlaatuinen eikä vastaavaa ole kansallisen kaupunkipuistojen arvomaisemien verkostossa.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston alustava
rajaus muodostuu maisemarakenteen, viherverkon ja kaupunki-iden tee n kannalta keskeisimmistä alueista. Tampereelle tunnusomaista maisemarakenne a ilmentävät Pyynikin harjujakso,
Kauppi-Niihaman selänne sekä Iidesjärven ja Kirkkosuon murroslaakso. Vesielemen n eli keskeisen
sinirakenteen muodostavat Pyhäjärven ja Näsijärven lahdet saarineen, Iidesjärvi sekä Tammerkosken kansallismaisema.
RANNAT
SAARET
MILJA NUUTTILA
JARNO HIETANEN
KARI KORTE
LAURA AHOLA
TEOLLISUUSHISTORIA
JULKISET
ULKOTILAT
PUISTOT
Teollisuuskaupunkihistoriasta kertovat erityiseskoskenrannan tehdasrakennukset, Tampella,
Finlayson, Takon alue sekä Verkatehtaan kon ori ja värjäämö. Myös Klingendahl, Lapinniemi ja
Pyynikin Trikoo täydentävät teollisuuskaupungin
tarinaa. Voimakkaan teollistumisen myötä maaseudun väestöä muu teollisuuden palvelukseen
kaupunkiin, jonka seurauksena syntyi merki äviä
työväen asuntoalueita kuten esimerkiksi Pispalan, Petsamon, Lapin sekä Viinikan pientaloalueet.
Työväen asutushistoriaan lii yvät myös Punakylä
ja Hämeenpuiston kupeessa oleva Amurinlinna.
Teollisuuskaupungin historiaan kytkeytyvät lisäksi
kansanpuistoina toimivat Kauppi, Pyynikki ja Viikinsaari sekä Niihaman siirtolapuutarha, joka on
Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarha.
Kaupungin tarinaan kuuluvat myös sen keskeiset julkiset ulko lat. Hämeenkatu ja Keskustori
kirkkoineen ovat keskustan merki ävimpiä julkisia loja, joilla on myös kansallista symboliarvoa.
Koskenvarren puistonauha ja Hämeenpuiston akseli pää eineen ovat kaupunkilaisten olohuoneita. Omaleimainen ja arvokas aluekokonaisuus on
lisäksi Pyynikin alue, johon lii yvät Pyynikinrinteen
jugendin ihanteita nouda eleva asuinalue, Pyynikin kirkkopuisto, Pyynikin urheiluken ä ja Pyyni-
METSÄT
TEOLLISUUSKAUPUNGIN ASUINYMPÄRISTÖT
kintori. Ajallista syvyy ä tuovat Reuharinniemen
rautakau set kalmistot, Messukylän kul uurimaiseman keskiaikaiset piirteet ja 1700-luvulla peruste u Hatanpään kartano Pyhäjärven rannalla.
Lisä etoja:
yleiskaavapäällikkö Pia Has o
puh. 040 801 6917
johtava erikoissuunni elija Ranja Hautamäki
puh. 050 406 7184