Työ opiksi! 2. harjoittelujakso 2016
TYÖ OPIKSI! 2016 (kevät) Harjoittelujakso 2 Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Nimi:_____________________________________________________________ Sähköpostiosoite:___________________________________________________ Opiskelijanumero:___________________________________________________ Opetusapteekki:____________________________________________________ 1 Tämän harjoittelun työkirjan päivitetyn version ovat koonneet Helsingin yliopistossa Marja Airaksinen, professori, farmakologian ja lääkehoidon osasto Leena Keurulainen, tohtorikoulutettava, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Katja-Emilia Lillsunde, tohtorikoulutettava, farmaseuttisten biotieteiden osasto Saara Nuutinen, yliopistonlehtori, farmakologian ja lääkehoidon osasto Leena Peltonen, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Marikki Peltoniemi, yliopistonlehtori, farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto Katja Pitkä, yliopisto-opettaja, farmakologian ja lääkehoidon osasto Tuomas Puumalainen, farmasian opiskelija FARMASEUTIN JA PROVIISORIN OPINTOIHIN KUULUVA HARJOITTELU Harjoittelu on tärkeä osa opintoja Opetusapteekkiharjoittelu on laajin opintojakso farmaseutin tutkinnossa (15+15 opintopistettä, ajallisesti yhteensä 3 + 3 kk). Tutkintoon kuuluva harjoittelu on osa Tieteellinen ajattelu ja ammatillinen kasvu -juonnetta. Harjoittelun aikana opiskelija soveltaa käytäntöön teoriaopintoja sekä oppii sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita on tarkoituksenmukaista ja mielekästä harjoitella aidossa työympäristössä. Opetusapteekkien harjoitteluvastuuhenkilöt ja apteekkien muu henkilökunta vaikuttavat paljon siihen, miten opiskelijan ammatillinen taito ja näkemys kehittyvät. On tärkeää, että oppilas saa harjoittelun aikana myönteisen kokemuksen apteekin toiminnasta ja työilmapiiristä. Oppilaat antavat palautetta harjoittelun onnistumisesta tiedekunnalle. Harjoittelu Helsingin yliopistossa Harjoittelun voi suorittaa apteekeissa ja sairaala-apteekeissa kotimaassa sekä ulkomailla. Harjoittelujaksot on suunniteltu siten, että ne nivoutuvat osaksi koulutusohjelmaa, mikä on otettu myös huomioon laadittaessa tämän kirjan tehtäviä. Alla oleva kuva osoittaa, miten harjoittelu ajoittuu teoriaopintoihin. Opetus tiedekunnassa Opetus tiedekunnassa 1. lukuvuosi syksy kevät 1. harjoittelu (huhtiheinäkuu) Opetus tiedekunnassa 2. lukuvuosi syksy 2. harjoittelu (tammimaaliskuu) Opetus tiedekunnassa 3. lukuvuosi kevät syksy kevät Farmaseutti- ja proviisoriopiskelijoilla on takanaan lähes kolmen vuoden opinnot ennen toista harjoittelujaksoa. Ennen toiseen harjoitteluun lähtöään jokainen opiskelija on suorittanut vähintään seuraavat opintojaksot: Ennen 1. harjoittelujaksoa Ennen 2. harjoittelujaksoa Farmaseuttinen lainsäädäntö 1. harjoittelujakso Systemaattinen farmakologia Fytoterapian perusteet Farmakoterapia I Farmakoterapia II Farmakokinetiikka TAI Biofarmasia ja Biofarmasia TAI Biofarmasia ja farmakokinetiikka, luennot ja farmakokinetiikka, harjoitukset II harjoitukset I Asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta + Asiakaspalavelu ja lääkeneuvonta viestintätaidot (alkukuulustelu) Lääkkeet terveydenhuollossa Lääkevalmiste I ja II TAI Farmasian teknologian harjoitustyöt Apteekkioppi Farmaseuttinen mikrobiologia, luennot Tarkemmat opintojaksojen kuvaukset sekä opetussuunnitelmaan sisältyvät juonteet löytyvät opinto-oppaasta WebOodista osoitteesta http://www.helsinki.fi/weboodi. 2 Toisen harjoittelujakson tavoitteet Tarkoituksena on, että opiskelija perehtyy monipuolisesti farmaseuttisiin tehtäviin apteekissa. Oppimista edistää opiskelijan konkreettinen osallistuminen apteekin eri toimintoihin. Mahdollisuuksien mukaan opiskelijan on hyvä tutustua myös paikkakunnan muihin terveydenhuoltopalveluihin. Harjoittelu on jaettu Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa tutkintoasetuksen (794/2004) mukaan kahteen kolmen kuukauden jaksoon. Ensimmäisen harjoittelujakson tavoitteena on, että opiskelijalla on harjoittelun jälkeen perusvalmiudet toimia apteekissa. Toisen harjoittelujakson tavoitteena on: syventää opiskelijan tietämystä apteekin toiminnoista tukea ammatillisen osaamisen ja työelämätaitojen kehittymistä erityisesti vaativammissa farmaseuttisissa tehtävissä (mm. lääkehoidon seuranta ja arviointi) vahvistaa käsitystä omasta roolista ja tehtävistä terveydenhuollossa tutustuttaa töiden organisointiin ja johtamiseen apteekissa lisätä kykyä hahmottaa apteekin toiminnan kokonaisuuksia Molempien harjoittelujaksojen tavoitteet on kuvattu tarkemmin alla olevassa taulukossa. Harjoittelun tavoitteet on esitelty myös ennen oppilaan saapumista opetusapteekkiin lähetetyssä harjoittelutiedotteessa. Harjoittelun tavoitteet 1. harjoittelujakso 2. harjoittelujakso Perustaidot seuraavissa farmaseuttisissa tehtävissä: Taitojen syventäminen farmaseuttisissa perustehtävissä sekä perusteiden oppiminen vaativammissa farmaseuttisissa tehtävissä: 1. Asiakaspalvelu reseptilääkkeen toimittaminen itsehoitolääkkeen toimittaminen lääkeneuvonta tietolähteiden käyttö 2. Tuotevalikoiman tuntemus lääkkeet, kasvirohdosvalmisteet ja ravintolisät vapaan kaupan tuotteet kilotavarat, kemikaalit 3. Lääkevalmistus (sis. sopimusvalmistus) 1. Asiakaspalvelu ja lääkeneuvonta 2. Sairauksien hoitoperiaatteet, hoidon seuranta ja moniammatillinen yhteistyö 3. Apteekin toimintaperiaatteet ja johtamiskäytännöt 4. Lääkevalmistus (sis. sopimusvalmistus) Sekä ensimmäisen että toisen harjoittelujakson alussa oppilas ja harjoittelun vastuuhenkilö apteekissa laativat oppilaalle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS). Suunnitelmaa laadittaessa on tärkeää huomioida opiskelijan aikaisempi kokemus ja ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti-/proviisoriopiskelija). Työkirja Tämän työkirjan tehtävät on suunniteltu syventävälle harjoittelujaksolle ja ne ovat keskeinen osa harjoittelua. Työkirjan tehtävät auttavat syventämään ensimmäisellä harjoittelujaksolla opittuja taitoja. Harjoittelu on yhteinen oppimiskokemus sekä opiskelijalle että opetusapteekin henkilökunnalle, minkä vuoksi työkirjan tehtäviä on tärkeää käydä yhdessä läpi. Tehtävien tekemiseen käytettävästä työajasta on hyvä sopia HOPSin laatimisen yhteydessä (tehtävä 1). Osa tehtävistä on sellaisia perehdytystehtäviä, jotka edellyttävät tehtävän läpikäymistä työaikana yhdessä sopivan vastuuhenkilön kanssa. Osassa tehtäviä painotetaan oikean tietämyksen hallintaa, mutta keskeisintä työkirjan tehtävien tekemisessä on opiskelijan oma pohdinta ja 3 vastausten perusteleminen. Tehtävistä ei saa käydä ilmi asiakkaiden henkilötietoja. Sekä oppilaan että harjoittelun vastuuhenkilön on hyvä lukea työkirja kokonaisuudessaan läpi harjoittelun alussa ja hyödyntää sitä mm. HOPSin laadinnassa. Osaa työkirjan tehtävistä hyödynnetään opetuksessa harjoittelun jälkeen (Farmakoterapia II). Erilaisista opetussuunnitelmista johtuen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnalla, ItäSuomen yliopiston farmasian laitoksella sekä Åbo Akademilla on erilaiset työkirjat harjoittelujaksoille. Opetusapteekit ja harjoitteluvastuuhenkilö Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan opetusapteekkeina toimivat Yliopiston Apteekki, Itä-Suomen yliopiston apteekki sekä opetusapteekeiksi hyväksytyt yksityiset apteekit ja sairaala-apteekit. Jokaisessa opetusapteekissa tulee olla proviisorin tutkinnon suorittanut harjoitteluvastuuhenkilö. Hänen tehtävänään on huolehtia harjoittelun sujumisesta ja tavoitteiden toteutumisesta, kouluttaa ja tiedottaa apteekin muuta henkilökuntaa harjoitteluun liittyvissä asioissa sekä jakaa vastuuta oppilaan ohjaamisesta opetusapteekin henkilökunnan kesken (perehdyttäjät). Opetusapteekin harjoitteluvastuuhenkilö on myös apteekin ja koulutusyksikön välinen yhdyshenkilö. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta ja Itä-Suomen yliopiston farmasian laitos järjestävät säännöllisesti yhteistyössä opetusapteekkien neuvottelupäivän sekä uusien opetusapteekkien perehdytyspäivän. Tarkempaa tietoa löytyy opetusyksiköiden apteekkiharjoittelun internetsivuilta. Harjoittelun aikana noudatetaan farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimusta, joka löytyy osoitteesta www.apta.fi ja www.farmasialiitto.fi. Hyödyllistä tietoa harjoittelusta on myös Farmasialiiton opiskelijavaliokunnan laatimassa Opiskelijan työoppaassa. Opas on tulostettavissa Farmasialiiton kotisivuilta. Opiskelijan vastuu Ennen harjoittelua opiskelijoille on selvitetty tiedekunnassa harjoittelun keskeiset tavoitteet sekä muita harjoitteluun liittyviä käytännön asioita. Opiskelijalla itsellään on suuri vastuu harjoittelunsa onnistumisesta. Aktiivisella panoksellaan hän voi vaikuttaa siihen, miten harjoittelu toteutuu. Harjoittelujakson päätyttyä opiskelija toimittaa harjoittelustaan työtodistuksen tiedekunnan kansliaan. Lisäksi opiskelija palauttaa työkirjan tehtävät annettujen ohjeiden mukaan tarkastettavaksi. Yhteystiedot Helsingin yliopistoon Harjoittelusta vastaa sosiaalifarmasian professori Marja Airaksinen. Opetusapteekkien ja tiedekunnan yhteyshenkilönä toimii apteekkiharjoittelusta vastaava yliopisto-opettaja Annika Sjöblom. Hän huolehtii myös harjoitteluasioiden käytännön järjestelyistä yhdessä farmasian tiedekunnan kanslian kanssa. Postiosoite: Farmasian tiedekunta, PL 56 (Viikinkaari 9), 00014 Helsingin yliopisto. Yliopisto-opettaja Annika Sjöblom puh. 02941 58752, gsm. 050 318 0270 s-posti: [email protected] Osastosihteeri Paula Hiivala puh. 02941 59137, gsm. 050 4480720 s-posti: [email protected] 4 SISÄLLYSLUETTELO 1 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI ...................................... 6 1.1 Tavoitteiden asettaminen toiselle harjoittelujaksolle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen ....................................................................... 7 Tehtävä 1 ........................................................................................................... 7 1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä ............... 9 Tehtävä 2 ........................................................................................................... 9 1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa ..... 10 Tehtävä 3 ......................................................................................................... 10 2 SAIRAUKSIEN HOITOPERIAATTEET JA HOIDON SEURANTA .................................. 15 2.1 Lääkeneuvonnan tietopohjan kerryttäminen ........................................................... 16 Tehtävä 4 ......................................................................................................... 16 Tehtävä 5 ......................................................................................................... 19 2.2 Perinteiset kasvirohdosvalmisteet, kasvirohdosvalmisteet ja ravintolisät .................... 20 Tehtävä 6 ......................................................................................................... 20 Tehtävä 7 ......................................................................................................... 21 2.3 Hoitosuositukset neuvonnan tukena ...................................................................... 22 2.3.1 Apteekki osallistuu tupakasta vieroittamiseen .................................................. 22 Tehtävä 8 ......................................................................................................... 22 Tehtävä 9 ......................................................................................................... 23 2.4 Lääkehoidon periaatteiden soveltaminen lääkeneuvontaan ....................................... 24 Tehtävä 10 ....................................................................................................... 24 Tehtävä 11 ....................................................................................................... 25 Tehtävä 12 ....................................................................................................... 28 2.5 Asiakkaan lääkehoidon tarkistus, arviointi ja kokonaisarviointi .................................. 31 Tehtävä 13 ....................................................................................................... 31 3 ASIAKASPALVELU JA LÄÄKENEUVONTA ................................................................. 35 3.1 Apteekin lisämyynti ja ammattietiikka ................................................................... 35 Tehtävä 14 ....................................................................................................... 35 3.2 Neuvonnan arvioiminen ....................................................................................... 36 3.3 Palaute reseptilääkeneuvonnasta .......................................................................... 37 Tehtävä 15 ....................................................................................................... 37 3.4 Palaute itsehoitoasiakkaan neuvonnasta ................................................................ 39 Tehtävä 16 ....................................................................................................... 39 4 RAAKA-AINEIDEN ANALYSOINTI JA LÄÄKEVALMISTUS ......................................... 42 4.1 Raaka-aineiden ja kilotavaroiden analysointi .......................................................... 42 Tehtävä 17 ....................................................................................................... 42 4.2 Lääkevalmistus ja sopimusvalmistus ..................................................................... 44 Tehtävä 18 ....................................................................................................... 44 5 APTEEKIN HOITO JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ ...................................................... 48 5.1 Laskutus ja raportointi......................................................................................... 48 Tehtävä 19 ....................................................................................................... 48 Tehtävä 20 ....................................................................................................... 49 Tehtävä 21 ....................................................................................................... 49 5.2 Lääkityspoikkeamat apteekissa ............................................................................. 50 Tehtävä 22 ....................................................................................................... 50 5.3 Apteekin johtaminen, talous ja laatutyö ................................................................. 51 Tehtävä 23 ....................................................................................................... 51 5.4 Apteekin sidosryhmäyhteistyö .............................................................................. 52 Tehtävä 24 ....................................................................................................... 52 5 1 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI 6 1.1 Tavoitteiden asettaminen toiselle harjoittelujaksolle henkilökohtaisen oppimissuunnitelman (HOPS) laatiminen Harjoittelua tutkittaessa on todettu harjoittelujakson onnistuvan paremmin, mikäli harjoittelujaksolle laaditaan oppimissuunnitelma. Henkilökohtainen oppimis- tai opiskelusuunnitelma (HOPS) tehdään tiedekunnan, oppilaan ja apteekin tavoitteiden pohjalta. Käytännössä suunnitelmaan vaikuttavat oppilaan tieto- ja kokemuspohja, apteekin resurssit ja ominaispiirteet sekä yliopiston asettamat oppimistavoitteet. Laadittaessa HOPSia toiselle apteekkiharjoittelujaksolle, on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: opiskelijan valmiudet sekä aikaisempi työkokemus ja osaaminen opiskelijan ammatillinen suuntautuminen (farmaseutti / proviisori) vastuuhenkilöt ja aikataulutus HOPSin päivitys harjoittelun kuluessa Työ opiksi -kirjan tehtävien tekeminen ensimmäisen harjoittelujakson loppuarviointi (etenkin lääkeneuvontaa koskeva osuus) palaute- ja kehityskeskustelut sekä niihin valmistautuminen harjoittelun aikana Suunnitelmaan voidaan sisällyttää apteekkikohtainen perehdytysohjelma. Keskeistä HOPSin laatimisessa on oppilaan ja ohjaajan yhteinen aloituskeskustelu, oppimistavoitteiden asettaminen sekä tavoitteiden saavuttamisen säännöllinen arviointi. On toivottavaa, että myös oppilas voi tehdä halutessaan aloitteen palautekeskustelusta. HOPS tulee laatia heti harjoittelujakson alussa. HOPSin muoto ja sisältö voivat vaihdella eikä niiden tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa tai muotoilua. Suunnitelmasta kannattaa tehdä riittävän joustava, jotta sitä voidaan tarvittaessa muokata harjoittelun aikana. Henkilökunnan kanssa on hyvä sopia harjoitteluun liittyvät yleiset pelisäännöt jo ennen oppilaan harjoittelujakson alkua (esim. työkirjan täyttäminen ja oppilaan rooli sekä tehtävät). Oppilaan kanssa laadittu HOPS kannattaa laittaa koko apteekin henkilökunnan nähtäville, jotta kaikki pystyvät seuraamaan harjoittelun etenemistä. Perustietoa oppilaan ohjaukseen liittyen löytyy Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan apteekkiharjoittelun internetsivuilta osoitteesta: http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/index.htm. Tehtävä 1 Tehtävän tavoite: Edistää suunnitelmallisen harjoittelun toteutumista Farmasian oppilas ja harjoittelun vastuuhenkilö laativat yhdessä HOPSin harjoittelun alussa. Tähän liittyy keskustelu oppilaan kokemustaustasta, roolista ja tehtävistä opetusapteekissa, apteekin toimintaperiaatteista sekä apteekin ja oppilaan odotuksista ja tavoitteista harjoittelujaksolle. Keskustelu on hyvä käydä soveltuvin osin, vaikka apteekki ja sen henkilökunta olisivat oppilaalle entuudestaan tuttuja. Huomioikaa toisen harjoittelujakson tavoitteet (s. 3). Käykää myös läpi ensimmäisen harjoittelujakson aikana täytetty oppimistavoitelomake ja sen yhteydessä toiselle harjoittelujaksolle asetetut tavoitteet. Voitte tehdä HOPSin suoraan seuraavalla sivulla olevalle lomakkeelle tai käyttää sitä suunnitelman laatimisen apuna. Työkirjan sisällysluetteloa voi hyödyntää harjoittelun keskeisen sisällön hahmottamisen ja aikataulun laatimisen pohjana. HOPS-lomake löytyy sekä työkirjasta että harjoittelun verkko-oppimisalueelta Moodlesta. HOPS toimitetaan tiedekuntaan viimeistään kuukausi harjoittelun alkamisen jälkeen Moodlen kautta. 7 HOPS - Henkilökohtainen oppimissuunnitelma Oppilas: Vastuuhenkilö: Apteekki: Aika ja paikka: Oppilaan odotukset harjoittelujaksolle: Opetusapteekin odotukset oppilaan harjoittelujaksolle: Harjoittelun tavoitteet (katso s. 3, mitä tavoitteet tarkoittavat konkreettisesti kyseisen oppilaan kohdalla?): Oppilaan ohjauksen tarve harjoitteluvastuuhenkilöltä ja muilta ohjaukseen osallistuvilta (vastuut, aikataulutus jne.) Apuna arvioinnissa voi käyttää työkirjan keskeisintä sisältöä sisällysluettelon avulla: Työkirjan hyödyntäminen/täyttäminen harjoittelun aikana: Palautekeskustelut ja niihin valmistautuminen: 1. palautekeskustelu (pvm + sisältö): 2. palautekeskustelu (pvm + sisältö): Muuta huomioitavaa: 8 1.2 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman arviointi harjoittelun puolessa välissä Tehtävä 2 Tehtävän tavoite: Hahmottaa oppilaan kehittymistä, tarkastella HOPSin toteutumista sekä täsmentää tavoitteita harjoittelun loppuaikaa varten. Käykää yhdessä läpi alkuperäinen oppimissuunnitelma ja arvioikaa sen toteutumista. Asettakaa yhdessä arviointikeskustelun perusteella tavoitteet harjoittelujakson loppuajalle. Palaute- ja arviointikeskusteluja voi käydä myös useammin tarpeen mukaan. Keskustelkaa suunnitelman toteutumisen lisäksi taitojen kehittymisestä. Oppilaan kehittyminen: Missä asioissa on edetty suunnitelman mukaan: Mihin asioihin kiinnitetään jatkossa huomiota: Muuta: 9 1.3 Henkilökohtaisen oppimissuunnitelman toteutumisen arviointi harjoittelun lopussa Tehtävä 3 Tehtävän tavoite: Auttaa oppilasta tunnistamaan ammatilliset vahvuutensa ja valmiutensa asiantuntijan rooliin sekä tiedostamaan ammatilliset kehittämistarpeensa. Antaa palautetta opetusapteekille harjoittelujaksosta. Opiskelijan tietojen ja taitojen kehittyminen harjoittelun aikana Tavoitteiden asettaminen loppuopinnoille ja tulevalle työelämälle Opiskelijan palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta Käykää yhdessä loppukeskustelu 1-2 viikkoa ennen harjoittelun päättymistä. Sekä ohjaaja että oppilas tekevät oman arvioinnin, joiden pohjalta käydään keskustelua. Arvioinnissa käytetään oppimistavoitteiden toteutumisen arviointilomakkeita (kohdat a-d). Oppimistavoitteiden toteutumisen arviointilomakkeet Seuraavat lomakkeet on tarkoitettu opiskelijan ammatillisen kehittymisen arviointiin sekä ammatillisten vahvuuksien ja kehittymistavoitteiden määrittämiseen. Lomaketta käytetään apuna harjoittelun loppuvaiheessa opiskelijan ja harjoitteluvastaavan yhteisessä kehityskeskustelussa määrittämään opiskelijan vahvuus- ja kehittymisalueet. Lomakkeita voidaan hyödyntää myös harjoittelujakson sisällön suunnittelussa. Ohjaajan lomakkeen avulla harjoitteluvastaava arvioi opiskelijan osaamista ja kehittymistä ja vertaa arviointiaan opiskelijaan omaan arvioon harjoittelun toteutumisesta. Oppilaan lomakkeen avulla opiskelija puolestaan arvioi omaa kehittymistään ja vertaa arviotaan harjoitteluvastaavan arvioon, asettaa omia tavoitteitaan tulevaisuudelle sekä antaa opetusapteekille palautetta harjoittelujaksosta. Oppilaan taitoja arvioidaan harjoittelujakson alussa asetettujen tavoitteiden mukaan (HOPS-lomake). Palautteessa on tärkeää muistaa, että arvioitavana on oppimassa oleva opiskelija, ei kokenut ammattilainen. Oppilaan kehittyminen hahmottuu paremmin, jos toisen harjoittelujakson arviointilomakkeita verrataan ensimmäisen jakson lomakkeisiin. 10 a) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI* (Ohjaajan lomake) Arvioinnissa 5=erittäin hyvä, 4=hyvä, 3=keskinkertainen, 2=heikko, 1=erittäin heikko Oppiminen - kyky omaksua tietoa innostuneisuus ja halu oppia lisää Työn hallinta - vuorovaikutustaidot työyhteisössä vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa lääkeneuvontataidot *mukaillen Vesterinen 2002 - 5 4 3 2 1 yhteistyöhakuisuus esimerkillisyys muiden arvostaminen joustavuus tiimityövalmiudet Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 - 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 kyky etsiä uutta tietoa/tietolähteiden käyttö kyky tiedon soveltamiseen kriittinen kyseleminen ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - ammatin arvostaminen vastuullisuus ja luotettavuus Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - 5 4 3 2 1 asiakaslähtöisyys ammatillinen vastuunotto sitoutuminen työyhteisöön tavoitteellisuus Ammatillinen työote - Työyhteisön jäsen aikaansaavuus täsmällisyys ajanhallinta stressinsietokyky tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot Suhtautuminen työhön - 5 4 3 2 1 kyky hahmottaa kokonaisuuksia asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen 5 4 3 2 1 b) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet ohjaajan näkökulmasta Oppilaan vahvuusalueet: Oppilaan kehittämisalueet ja tavoitteet tulevaisuudelle: Muuta: Päiväys: ___/___20 Oppilas:______________________ Ohjaaja:_______________________ 12 c) OPPIMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI (Oppilaan lomake) Arvioinnissa 5=erittäin hyvä, 4=hyvä, 3=keskinkertainen, 2=heikko, 1=erittäin heikko Oppiminen - kyky omaksua tietoa innostuneisuus ja halu oppia lisää Työn hallinta - - 5 4 3 2 1 yhteistyöhakuisuus esimerkillisyys muiden arvostaminen joustavuus tiimityövalmiudet Oma-aloitteisuus ja tiedon soveltaminen 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 - 5 4 3 2 1 kyky etsiä uutta tietoa/tietolähteiden käyttö kyky tiedon soveltamiseen kriittinen kyseleminen ongelmanratkaisutaito/päätöksentekokyky Oman ammattiosaamisen jatkuva kehittäminen - ammatin arvostaminen vastuullisuus ja luotettavuus Viestintä- ja lääkeneuvontataidot - 5 4 3 2 1 asiakaslähtöisyys ammatillinen vastuunotto sitoutuminen työyhteisöön tavoitteellisuus Ammatillinen työote - Työyhteisön jäsen aikaansaavuus täsmällisyys ajanhallinta stressinsietokyky tietotekniikan käyttö- ja soveltamistaidot Suhtautuminen työhön - 5 4 3 2 1 5 4 3 2 1 kyky hahmottaa kokonaisuuksia asenne oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen 5 4 3 2 1 vuorovaikutustaidot työyhteisössä vuorovaikutustaidot asiakaspalvelussa lääkeneuvontataidot *mukaillen Vesterinen 2002 13 d) Valmiuksien kehittyminen ja tavoitteet oppilaan näkökulmasta Omat vahvuusalueeni: Omat kehittämisalueeni ja tavoitteeni tulevaisuudelle: Palaute opetusapteekille harjoittelujaksosta (mikä onnistui, missä olisi kehitettävää): Päiväys: ___/___20 Oppilas:______________________ Ohjaaja:_______________________ 14 2 SAIRAUKSIEN HOITOPERIAATTEET JA HOIDON SEURANTA 2.1 Lääkeneuvonnan tietopohjan kerryttäminen Tehtävä 4 Tehtävän tavoite: Tehtävän tavoitteena on syventää tietoutta ruuan vaikutuksesta lääkehoidon onnistumiseen sekä opetella hyödyntämään näitä tietoja lääkeneuvonnassa. Lisäksi tavoitteena on lisätä tietämystä lääke-lääke yhteisvaikutuksista. Tavoitteena on ymmärtää interaktiota eri vaiheissa: imeytymis- (esim. maha tai ohutsuoli), jakautumis- (esim. aivoihin), metabolia(esim. maksassa) ja erittymisvaiheessa (esim. sappeen tai virtsaan). a) Valitse vähintään kaksi toimittamaasi reseptilääkettä, joiden kohdalla ruokailun/aterian oikea ajoitus on tärkeää. Pohdi biofarmasian ja farmakokinetiikan kannalta, miten ja miksi eli millä mekanismilla ruokailu tutkitusti vaikuttaa kyseisen valmisteen tehoon. Ilmoita käyttämäsi tietolähteet. 16 b) Selosta miten ja miksi, eli millä mekanismeilla erityyppiset närästys-, ummetus-, ja ripulilääkkeet muuttavat muiden lääkkeiden tehoa. Mainitse konkreettisia esimerkkejä, joita olet kohdannut harjoittelusi aikana. Ilmoita käyttämäsi tietolähteet. 17 c) Esitä yksi esimerkki lääke-lääke yhteisvaikutuksesta kussakin vaiheessa: (1) imeytymis, (2) jakautumis-, (3) metabolia- ja (4) erittymisvaiheessa. Kuvaile vastauksessasi, mitä interaktiossa tapahtuu, mikä on interaktion mekanismi ja onko yhteisvaikutus kliinisesti merkittävä. Kirjaa käyttämäsi tietolähteet vastaukseesi (esim. SFINX-PHARAO, Farmakologia ja toksikologia, Pharmaca Fennica). d) Pohdi ja kirjaa vähintään kaksi esimerkkiä lääkkeistä, jotka ovat harjoittelussa kokemasi mukaan erityisen ongelmallisia yhteisvaikutusten kannalta. Miksi ja mikä on interaktion/interaktioiden mekanismi näillä lääkkeillä? 18 Tehtävä 5 Tehtävän tavoite: Palauttaa mieleen lääkeaineiden molekyylirakenteeseen liittyviä asioita, jotka vaikuttavat aineen hyväksikäytettävyyteen. Pohdi tehtävää lääkehoidon onnistumisen ja lääkeneuvonnan kannalta. N CH3 N Nikotiini a) Nikotiinipurukumin käyttöohjeessa mainitaan, että samanaikainen happamien juomien, esim. tuoremehun, nauttiminen voi vähentää nikotiinin imeytymistä suun limakalvolta. Selitä mistä tämä johtuu. b) Mitä muita sellaisia lääkeaineita olet toimittanut, tai muistat olevan, joiden biologiseen hyväksikäytettävyyteen vaikuttavat voimakkaasti antopaikan olosuhteet kuten pH? Pyri selittämään lääkeainemolekyylin rakenteen avulla, mistä tämä johtuu. Millaisia ohjeita annoit asiakkaalle? 19 2.2 Perinteiset kasvirohdosvalmisteet, kasvirohdosvalmisteet ja ravintolisät Tehtävien 6–7 tavoite: Tutustua apteekissa myytäviin kasvirohdosvalmisteisiin, perinteisiin kasvirohdosvalmisteisiin ja ravintolisiin, tutustua niiden käyttötarkoituksiin sekä selvittää, miten kyseiset valmisteet eroavat toisistaan. Tehtävä 6 Kuvaa todellinen tai keksitty asiakaspalvelutilanne, jossa asiakas on tullut ostamaan kasvirohdosta sisältävää valmistetta. Apteekin hyllyltä voi löytyä kyseistä tuotetta eri valmistajilta sekä kasvirohdosvalmisteena että ravintolisänä. Mitä valmistetta asiakas halusi ostaa? Luokitellaanko kyseinen valmiste ravintolisäksi, kasvirohdosvalmisteeksi vai perinteiseksi kasvirohdosvalmisteeksi? Miten selität asiakkaalle ymmärrettävästi miten kasvirohdosvalmiste ja ravintolisä eroavat toisistaan (älä kopioi määritelmää suoraan lähteestä)? Kasvirohdosvalmisteen pakkauksessa on Vnr-numero. Mitä tämä merkintä tarkoittaa? Mitä valmistetta suosittelit asiakkaalle? Miksi? 20 Tehtävä 7 Suurin osa rasvaöljy- ja vitamiinivalmisteista on rekisteröity ravintolisiksi. Mitä asioita pitää ottaa huomioon suositeltaessa ko. tuotteita eri ikäryhmiin kuuluville asiakkaille (lapsi, aikuinen, vanhus)? Mistä tiedonlähteistä löysit luotettavaa tietoa aiheesta? 21 2.3 Hoitosuositukset neuvonnan tukena 2.3.1 Apteekki osallistuu tupakasta vieroittamiseen Taustaa Savuttomuustyö Suomessa perustuu Käypä hoito –suositukseen (www.terveysportti.fi). Suomen Apteekkariliitto (www.apteekkariliitto.fi) on tuottanut apteekeille hoitosuositukseen perustuvaa koulutus- ja neuvontamateriaalia. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee aktiivisesti tupakoinnin lopettamista osana terveyden edistämistä (www.thl.fi). Apteekkien työ tupakasta vieroituksessa liittyy nikotiinikorvaushoitotuotteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Osa apteekeista tarjoaa asiakkaille erityispalveluna yksilöllistä tupakanvieroituspalvelua (viisivaiheinen motivoiva ohjaus). Tehtävä 8 Tehtävän tavoite: Tutustua nikotiinikorvaushoidon periaatteisiin sekä hahmottaa oma ammatillinen rooli korvaushoidon toteuttamisessa. Tutustu Tupakkariippuvuus ja tupakasta vieroitus Käypä hoito -suositukseen sekä Suomen Apteekkariliiton tuottamaan tupakasta vieroitusmateriaaliin. Voit hyödyntää myös Moodlessa olevaa materiaalia tehtävän toteuttamisessa. Selvitä, mitä toimenpiteitä opetusapteekissasi on tehty tupakasta vieroituspalvelujen toteuttamiseksi ja mikä on nykykäytäntö. Selvitä, onko harjoittelupaikkakunnallasi savuttomia verkostoja, miten ne toimivat ja onko opetusapteekkisi mukana verkostossa. 22 Tehtävä 9 Tehtävän tavoite: Suunnitella nikotiinikorvaushoito asiakkaalle. Suunnittele nikotiinikorvaushoito asiakkaalle Käypä hoito -suosituksen perusteella. Oppimisen kannalta on suositeltavinta, että korvaushoito suunnitellaan todelliselle asiakkaalle. Asiakas voi olla myös sukulainen, ystävä tai kuviteltu. Käytä hyväksi Fagerströmin testiä. Kirjaa suunnitelma pohdintoineen ja perusteluineen. Kiinnitä huomiota etenkin: asiakkaan elämäntilanteeseen asiakkaan valmiuteen tehdä lopetuspäätös ja nikotiinikorvaushoidon tarpeeseen osana tupakasta vieroitusta (vrt. päätöksenteon eri vaiheet) korvaushoitotuotteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön (riippuvuuden voimakkuus, hoidon vaihe) muihin lopettamiskeinoihin sekä muihin asioihin, jotka vaikuttavat hoidon onnistumiseen 23 2.4 Lääkehoidon periaatteiden soveltaminen lääkeneuvontaan Tehtävä 10 Tehtävän tavoite: Asiakkaiden tulehduskipulääkkeiden turvallinen ja tarkoituksenmukainen käyttö itsehoidossa. Tulehduskipulääkkeiden käyttö on Suomessa runsaampaa kuin muualla Pohjoismaissa. Reilu kolmasosa tulehduskipulääkkeistä toimitetaan ilman reseptiä. Tulehduskipulääkkeet ovat oikein käytettyinä turvallisia tilapäisiin kiputiloihin ja niiden käytöstä on selvästi hyötyä, sillä ne lisäävät työkykyä ja parantavat elämänlaatua. Kipulääkettä kannattaa siis käyttää kun se on tarpeen, mutta turhaa käyttöä on kuitenkin vältettävä, sillä tulehduskipulääkkeiden liiallisella käytöllä voi olla vakaviakin haittavaikutuksia. Tulehduskipulääkkeillä on myös runsaasti yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Apteekkihenkilökunnalla on velvollisuus kertoa tulehduskipulääkkeiden oikeasta ja turvallisesta käytöstä sekä ennaltaehkäistä tulehduskipulääkkeiden aiheuttamia haittoja. a) Perehdy Tulehduskipulääkkeet Käypä hoito -suositukseen (www.terveysportti.fi). b) Kuvaa kaksi asiakaspalvelutilannetta, joissa olet turvallisesti ja perustellusti voinut suositella asiakkaalle tulehduskipulääkettä itselääkintään. c) Kuvaa kaksi tilannetta, joissa itsehoitoa ei voinut suositella. Perustele vastauksesi. 24 Tehtävä 11 25 Tehtävän tavoite: Apteekkityössä on tärkeää osata soveltaa farmakologian tietoja käytännön asiakaspalvelutilanteisiin. Tehtävien 11 ja 12 avulla on tarkoitus perehtyä keskushermoston sairauksiin ja niiden lääkehoitoon sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoitoon. Tehtävät 11 ja 12 ovat ennakkotehtäviä Farmakoterapia II –kurssin opetukseen. Tehtävät palautetaan harjoittelun Moodle-alueelle viimeistään 3.4.2016 ja ne käydään läpi Farmakoterapia II:n tilanneharjoituksissa. Tehtävien tekeminen ja palauttaminen on pakollista, jotta Farmakoterapia II -kurssista saa merkinnän opintorekisteriin. a) Tapausselostus: 83-vuotiaalle leskirouvalle määrättiin Tenox -tabletteja 15 mg iltaisin, kun hän muutti hoitokotiin kolme vuotta sitten ja lääkitystä on jatkettu siitä lähtien. Vähitellen hänestä tuli muistamattomampi, kiihtyneempi ja sekavampi päiväsaikaan. Muistihäiriöt masensivat häntä. Hänestä tuli vetäytyvä ja hän vietti suurimman osan ajasta yksikseen. Hänen perheensä oli huolissaan hänestä ja pelkäsi hänelle kehittyvän dementian. Rouvan äiti oli aikoinaan kärsinyt Alzheimerin taudista. Pohdi seuraavia asioita: Arvioi oheisen potilaan lääkehoidon tilanne (ei muuta lääkitystä kuin Tenox). Onko tapauksessa jotain huomioitavaa tai muutettavaa? Miten rouvan hoitoa tulisi jatkaa? Onko Alzheimerin tautiin lääkehoitoa? Selvitä unettomuuden hoidon pääperiaatteet. b) Vertaile masennus- ja paniikkihäiriön lääkehoitoa ja selvitä niiden pääperiaatteet. Asiakkaalla (50 v. mies) on kaksi eri lääkärin kirjoittamaa reseptiä: 26 1) Seronil 20 mg, 1 kapseli vuorokaudessa 2) Tramal retard 100 mg, 1 depottabletti 2 kertaa vuorokaudessa nivelkipuihin Asiakas kysyy, saako hän käyttää aiemmin määrättyä Panacod -kipulääkettä. Miten vastaat? Vertaile myös kodeiinia sisältävien kipulääkkeiden yhteisvaikutustekstejä Pharmaca Fennicassa (valmisteyhteenveto). Mitä eroja löydät? c) Migreenin lääkehoito. Kirjaa keskeiset asiat lääkehoidon onnistumisen kannalta. Voit käyttää Migreeni Käypä hoito –suositusta apunasi. 27 Tehtävä 12 Tehtävät 11 ja 12 ovat ennakkotehtäviä Farmakoterapia II –kurssin opetukseen. Tehtävät palautetaan harjoittelun Moodle-alueelle viimeistään 3.4.2016 ja ne käydään 28 läpi Farmakoterapia II:n tilanneharjoituksissa. Tehtävien tekeminen ja palauttaminen on pakollista, jotta Farmakoterapia II -kurssista saa merkinnän opintorekisteriin. Tehtävässä ei saa olla asiakkaiden nimiä eikä henkilötunnuksia. a) Tutustu Kohonnut verenpaine Käypä hoito -suositukseen. Millaisia lääkeyhdistelmiä olet toimittanut harjoittelusi aikana verenpainetaudin hoitoon? Valitse kolme erilaista tapausta ja mieti, ovatko yhdistelmät näissä tapauksissa farmakologisesti perusteltuja ja noudattavatko ne suosituksen linjauksia. Mitä muita pitkäaikaissairauksia ko. asiakkailla oli Kela –kortin erityiskorvausoikeuksien mukaan? b) Suomessa on markkinoilla 6 statiinia: simvastatiini, lovastatiini, fluvastatiini, pravastatiini, atorvastatiini ja rosuvastatiini (tilanne 31.8.2015). Vertaile eri statiinien interaktioita. Millaisia yhteisvaikutukset ovat? Millä statiineilla on paljon yhteisvaikutuksia ja millä vähemmän? Mistä erot yhteisvaikutuksissa aiheutuvat? 29 c) Nitraattien käytön opastus. Millaisia ohjeita antaisit asiakkaalle nitraattien oikeasta käytöstä? Kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin: pitkä- vs. lyhytvaikutteiset, käytön ajoitus, eri valmistemuotojen erityispiirteet yms. 30 2.5 Asiakkaan lääkehoidon tarkistus, arviointi ja kokonaisarviointi Tehtävä 13 Tehtävän tavoite: Oppia hahmottamaan lääkehoito kokonaisuutena perusperiaatteet kehitteillä olevista lääkehoidon arvioinnin toimintamalleista. ja tuntemaan 31 a) Lue harjoittelun Moodle-alueelta artikkeli: Lääkehoidon kokonaisarviointi lääkärin ja lääkealan ammattilaisen yhteistyönä - kokemuksia toimintamallin kehittämisestä (Dosis 23(1):20-28, 2007). Selvitä, mitä tarkoittaa lääkehoidon tarkistus arviointi kokonaisarviointi b) Lääkehoidon arvioinnin harjoittelu Valitse satunnaisesti asiakas, jolla on käytössä vähintään viisi reseptilääkettä ja arvioi asiakkaan lääkehoito alla olevien ohjeiden mukaisesti. Asiakkaan henkilöllisyyttä tai henkilötunnusta ei tule ilmoittaa vastauksessa. Sovi harjoitteluvastuuhenkilösi kanssa ajan käytöstä tehtävän tekemisessä. Kirjaa asiakkaan taustatiedot: Sukupuoli ja ikä Sairaudet ja erityiskorvausnumerot Lääkitys ja lääkemuodot (myös itsehoitolääkkeet) Lääkeallergiat ja muut yliherkkyydet Dosetin käyttö (kyllä / ei) Koneellinen annosjakelu (kyllä / ei) Kuvaa lääkehoidon onnistumisen kannalta huomioitavat asiat, kuten mahdolliset Yhteisvaikutukset Päällekkäislääkitys Alikäyttö ja/tai ylikäyttö Annostelutavat ja –ajankohdat Hoitoon sitoutuminen 32 Arvioi miten lääkkeiden ottaminen onnistuu päivittäin. Mitä asioita tuli ilmi keskustelussa asiakkaan kanssa lääkkeiden ottamiseen liittyen? Mitkä syyt mahdollisesti aiheuttavat ohjeista poikkeavaa käyttöä? Voitaisiinko sitä jotenkin helpottaa asiakkaan kannalta? Kerro vaikuttavatko kyseisen asiakkaan sairaudet ja lääkehoito itsehoitolääkkeiden valintaan ja käyttöön. Perustele vastauksesi. 33 34 3 ASIAKASPALVELU JA LÄÄKENEUVONTA 3.1 Apteekin lisämyynti ja ammattietiikka Tehtävä 14 Tehtävän tavoite: Oppia ratkaisemaan eettisesti haastavia asiakas- ja lääkeneuvontatilanteita sekä kehittää omia ongelmanratkaisutaitoja erityisesti lisämyynnin näkökulmasta. 35 Apteekeissa on viime vuosina haluttu kehittää asiakaspalvelua ja panostaa lisämyyntiin. Lisämyynnin tavoitteena on kartoittaa asiakkaan tarpeet ja löytää sen perusteella asiakkaalle sopivat hoito- ja tuotevaihtoehdot (vrt. asiakaslähtöinen lääkeneuvontakoulutus tiedekunnassa). Asiakaspalvelun ja lääkeneuvonnan eettinen perusta on linjattu Suomen Farmasialiiton ja Suomen Apteekkariliiton laatimissa apteekkitoiminnan eettisissä ohjeissa (www.apteekkariliitto.fi). Eettisesti haastavia tilanteita on kuvattu Apteekkien ammattieettisen neuvottelukunnan kannanotoissa sekä eettisissä pähkinöissä. a) Selvitä, mitkä ovat harjoitteluapteekkisi periaatteet ja toimintatavat lisämyynnin osalta. Miten henkilökunta on ohjeistettu ja koulutettu lisämyyntiin ja millä perusteella tuotteita suositellaan asiakkaille? b) Ajoittain apteekin asiakaspalvelussa tulee tilanteita, joissa joutuu punnitsemaan, mikä on oikea toimintatapa. Kirjaa yksi apteekissa kohtaamaasi eettisesti haastava tilanne lisämyynnin näkökulmasta ja kuvaile: millainen tilanne oli miten siinä toimittiin mitä ajattelet tilanteen ratkaisusta jälkikäteen 3.2 Neuvonnan arvioiminen Tehtävien 15–16 tavoite: Arvioida omaa kehittymistä lääkeneuvonnassa palautteen avulla. Pyydä farmaseuttia/proviisoria arvioimaan asiakkaan kanssa käymääsi neuvontakeskustelua. Valitse tehtävää varten yksi reseptiasiakas ja yksi itsehoitoasiakas. Tehtävä on hyvä suorittaa harjoittelun loppupuolella. Tutustukaa etukäteen arviointitehtävään palautteen antajan kanssa ja 36 käykää läpi neuvontakeskustelusta arvioitavat asiat. Tehtävässä painotus on kehittymisellä, ei pelkästään yksittäisen lääkeneuvontatapahtuman onnistumisella. oppilaan Farmaseutti / proviisori seuraa neuvontaa ja kirjaa havaintonsa muistiin palautekeskustelua varten. Myös oppilas arvioi omalta osaltaan neuvontatilanteen onnistumista. Hyödyntäkää tehtäviä harjoittelun loppukeskustelussa arvioidessanne lääkeneuvontataitojen kehittymistä (tehtävä 3). Tehtävä on sama kuin ensimmäisellä harjoittelujaksolla. Näin kehittymisen arviointi on helpompaa. Tehtävälle on tarjottu tämän sivun lopussa myös vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Käyttäkää apuna edellisellä harjoittelujaksolla oppilaalle asetettuja tavoitteita sekä huomioikaa HOPSissa asetetut tavoitteet lääkeneuvonnalle ja arvioikaa kehittymistä asetettuihin tavoitteisiin nähden. Kiinnittäkää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: vuorovaikutuksen rakentumiseen (pyrkimys neuvottelevaan keskusteluun) kokonaisvaltaiseen asiakkaan tarpeiden kartoitukseen ja neuvontaan (myös elämäntapamuutokset ja ei-lääkkeellinen hoito) asiakkaan tilanteen selvittelyyn kenelle lääke tulee (itselle vai toiselle henkilölle, aikuiselle vai lapselle)? onko asiakas käyttänyt lääkettä pitkäaikaisesti? muu lääkitys asiakkaan mahdollisuudet huolehtia lääkkeen otosta mitä hoitovaihtoehtoja on? mitä lääkkeen käyttöön ja muuhun hoitoon liittyviä neuvoja asiakkaalle tulee antaa? havainnollistaminen, neuvonnan selkeys ja perusteleminen hoidon seuranta ja milloin asiakas ohjataan lääkäriin? tietolähteiden käyttö (esim. Tietotippa, Pharmaca Fennica, pakkausselosteet, interaktioohjelmat tai muut käytettävissä olevat tietolähteet) Varmistakaa, että henkilökuntaa on tarpeeksi etenkin palveluvalinnassa itsehoitotilanteen arvioinnin aikana, jotta harjoitus ei keskeydy. Vaihtoehtoisia arvioinnin toteuttamistapoja yksittäisen neuvontatilanteen arvioinnille: oppilaan lääkeneuvontaa arvioidaan kokonaisuutena koko harjoittelujakson aikana, ei pelkästään yksittäisen neuvontatilanteen perusteella (arvioidaan useita tilanteita, joista tehdään yhteenveto) TAI arvioinnissa keskitytään erityisesti ensimmäisellä harjoittelujaksolla asetettuihin kehittämiskohteisiin TAI oppilas arvioi farmaseutin tai proviisorin lääkeneuvontaa (kehittää oppilaan taitoja arvioida lääkeneuvontaa ja antaa palautetta) 3.3 Palaute reseptilääkeneuvonnasta Tehtävä 15 Farmaseutti / proviisori seuraa oppilaan neuvontaa (tai päinvastoin) ja kirjaa havaintonsa muistiin palautekeskustelua varten. 37 ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT: Asiakkaan ikä ja sukupuoli: Sairaudet/oireet ja lääkitys: Huomioon otettavat asiat (lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat, allergiat, mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset ym.): Palaute (tehtävänannossa mainitut asiat huomioiden) Mikä asiakaspalvelutilanteessa onnistui hyvin? Miten asiakas saatiin mukaan keskusteluun? 38 Millaisiin asioihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota? Oma arvio lääkeneuvontatilanteen onnistumisesta. Miten neuvonta onnistui? Miten olen kehittynyt toisen harjoittelujakson aikana reseptilääkkeitä käyttävän asiakkaan neuvonnassa verrattuna ensimmäiseen harjoittelujaksoon? Miten kehittyminen on vastannut HOPSissa asetettuja tavoitteita? Mitä neuvonnassa tai asiakaspalvelussa voisi vielä parantaa? Miten aiot ylläpitää / kehittää osaamistasi jatkossa? 3.4 Palaute itsehoitoasiakkaan neuvonnasta Tehtävä 16 Farmaseutti / proviisori seuraa oppilaan neuvontaa (tai päinvastoin) ja kirjaa havaintonsa muistiin palautekeskustelua varten samalla tavalla kuin reseptilääkeneuvontaa arvioitaessa. ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT: 39 Asiakkaan ikä ja sukupuoli: Sairaudet/oireet ja lääkitys: Huomioon otettavat asiat (lääkkeen ottamiseen liittyvät asiat, allergiat, mahdolliset haitta- ja yhteisvaikutukset ym.): Palaute (tehtävänannossa mainitut asiat huomioiden) Mikä asiakaspalvelutilanteessa onnistui hyvin? Miten asiakas saatiin mukaan keskusteluun? 40 Millaisiin asioihin kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota? Oma arvio lääkeneuvontatilanteen onnistumisesta. Miten neuvonta onnistui? Miten olen kehittynyt toisen harjoittelujakson aikana itsehoitoa tarvitsevien asiakkaiden neuvonnassa verrattuna ensimmäiseen harjoittelujaksoon? Miten kehittyminen on vastannut HOPSissa asetettuja tavoitteita? Mitä neuvonnassa tai asiakaspalvelussa voisi vielä parantaa? Miten aiot ylläpitää / kehittää osaamistasi jatkossa? 41 4 RAAKA-AINEIDEN ANALYSOINTI JA LÄÄKEVALMISTUS 4.1 Raaka-aineiden ja kilotavaroiden analysointi Tehtävä 17 Tehtävän tavoite: Tutustua apteekin lääkeraaka-aineiden ja kilotavaroiden tilaus-, analysointi-, varastointi- ja hävittämisperiaatteisiin sekä ko. toimintaa koskevaan laatutyöhön. Jos opetusapteekissasi ei ole lääkeraaka-aineiden analysointia, kirjaa silti havaintosi ja pohdintasi tehtävään soveltuvin osin tarvittaessa kirjallisuutta (Fimean määräys 6/2011 Apteekkien lääkevalmistuksesta, Raaka-aineiden ja rohdosten tunnistamisohje) hyväksikäyttäen. Kirjaa 42 tehtävään miten mainitut asiat pitäisi apteekissa järjestää tai tehdä (kilotavarat, laatutyö, dokumentointi). Vastaa myös tehtävän c-kohtaan. a) Miten opetusapteekissasi on järjestetty raaka-aineiden ja kilotavaroiden käyttövaraston ylläpito? Selvitä, miten toiminta on koordinoitu; minkälaisia periaatteita ja toimintaohjeita noudatetaan? Kirjaa. Mitkä ovat henkilökunnan vastuualueet? Kirjaa. b) Tutustu ohjaajasi kanssa ainakin seuraaviin asioihin ja kirjaa: Mitä säännöllisiä tai tarveharkintaisia ylläpitotoimenpiteitä apteekissa tehdään vuoden mittaan; esim. mittalaitteiden vakaukset, tilojen puhtaanapito ja puhtauskontrollit? Millaisia raaka-ainevaraston ylläpitoon liittyviä toimintaohjeita opetusapteekissasi on? Kuinka raaka-aineiden tilaukset, varastointi ja hävittäminen on järjestetty? Miten raaka-aineanalyysit dokumentoidaan? 43 c) Pohdi ja kirjaa, miksi apteekissa tehdään raaka-aineanalyysejä. Kirjaa myös yleisimpiä fysikaalis-kemiallisia ja kemiallisia menetelmiä, joita käytetään raaka-aineanalyyseissä. 4.2 Lääkevalmistus ja sopimusvalmistus Tehtävä 18 Tehtävän tavoite: Pohtia lääkemuodon vaikutusta lääkevalmisteen toimintaan ja perehtyä sopimusvalmistukseen. a) Monista lääkeaineista löytyy markkinoilta hyvin erilaisia lääkemuotoja. Kirjaa kaikki Suomessa myyntiluvalliset ketoprofeenia sisältävät lääkemuodot sekä minkälaiseen vaivaan mitäkin lääkemuotoa käyttäisit. 44 Nifedipiiniä voidaan käyttää verenpainetaudin tai sepelvaltimotaudista aiheutuvien rintakipujen hoidossa. Markkinoilta nifedipiiniä löytyy esim. tuotenimillä Adalat ja Adalat Oros, jotka molemmat ovat pitkävaikutteisia säätövalmisteita, mutta lääkeaineen vapautuminen näistä valmisteista perustuu eri mekanismeihin. – – Selvitä, mihin lääkeaineen vapautumisen säätely perustuu sekä Adalatilla että Adalat Oroksella ja miten tabletin rakenne täytyy huomioida, kun potilas nauttii tabletin. Miten kyseisten tuotteiden rakenne vaikuttaa potilasturvallisuuteen, jos potilas esim. vahingossa puraisee tabletin osiin ennen nielemistä? Kumpi tabletti on mielestäsi turvallisempi ja miksi? b) Fimean määräyksessä 6/2011 ”Apteekkien lääkevalmistus” ohjeistetaan sopimusvalmistusta. Tutustu kyseisen määräyksen sopimusvalmistusta ohjaaviin kohtiin ja vastaa seuraaviin sopimusvalmistukseen liittyviin kysymyksiin: Onko harjoitteluapteekissasi sopimusvalmistusta (apteekki tilaa sopimusvalmistuksen puitteissa tuotteita toisesta apteekista tai apteekki toimii sopimusvalmistajana)? Mitä tuotteita sopimusvalmistus koskee harjoitteluapteekissasi? 45 Miten Fimean määräyksen mukaan sopimusvalmistuksesta sovitaan toimijoiden kesken ja mitä toimenpiteitä vaaditaan ennen sopimusvalmistustoiminnan aloittamista? Miten sopimusvalmistus vaikuttaa asiakkaan saamaan palveluun? Pohdi asiaa yleisesti, ei vain oman harjoitteluapteekkisi sopimusvalmistuksen laajuuden kannalta. 46 47 5 APTEEKIN HOITO JA SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ 5.1 Laskutus ja raportointi Tehtävä 19 Tehtävän tavoite: Ymmärtää apteekin sv-laskutukseen ja muuhun rahaliikenteeseen liittyviä perusasioita sekä niiden merkitystä apteekin toiminnalle. a) Tutustu, miten harjoitteluapteekissasi hoidetaan sv-laskutus ja kuukausitilityksen tekeminen Kelan paikallistoimistolle. Osallistu vähintään yhteen laskutukseen. Perehdytty: ____/______ ________________________ (perehdyttäjä) 48 b) Keskustele apteekissa harjoitteluvastuuhenkilön / muun farmaseuttisen henkilön kanssa: Mitä suorakorvaussopimus tarkoittaa apteekin liiketoiminnan ja asiakaspalvelun kannalta? Mitkä asiat vaikuttavat keskeisesti suoraveloituksen sujuvuuteen ja onnistumiseen (mm. miten laskutus on apteekissa käytännössä järjestetty, yhteistyö Kelan paikallistoimiston kanssa)? Millaisia erityistapauksia apteekin ja Kelan väliseen laskutukseen voi liittyä? Perehdytty: ____/______ ________________________ (perehdyttäjä) Tehtävä 20 Tehtävän tavoite: Perehtyä apteekin toimintaan liittyviin raportointivelvoitteisiin. Tutustu, miten harjoitteluapteekissasi hoidetaan huumausaine- ja alkoholikirjanpito. Osallistu ainakin yhden huumausaineseurantalomakkeen täyttämiseen harjoittelusi aikana. a) Huumausainekirjanpito: Tehty: ____/______ ________________________ (perehdyttäjä) b) Alkoholikirjanpito: Tehty: ____/______ ________________________ (perehdyttäjä) Tehtävä 21 Tehtävän tavoite: Ymmärtää apteekin hoitamiseen liittyviä asioita ja toimintoja. a) Käy sopivan vastuuhenkilön kanssa läpi seuraavia asioita ja tilanteita sekä niihin liittyviä toimintaperiaatteita (vaikka ne eivät olisi ajankohtaisia opetusapteekissasi juuri tällä hetkellä). Voitte hyödyntää tehtävän läpikäymisessä esim. Apteekinhoidon käsikirjaa (PharmaPress Oy 2011). Vastuuhenkilö voi myös harkintansa mukaan antaa oppilaalle aihealueisiin liittyviä tehtäviä työkirjassa olevien tehtävien lisäksi. Apteekin hoito, käyty läpi: ____________________ ● Apteekkarin vaihdos ● Apteekin hoitomääräys ● Apteekkitarkastus ● Apteekin toimintaa koskeva lainsäädäntö käytännön näkökulmasta ● Apteekin toimintaa ja henkilöstöä koskevat vakuutukset 49 Apteekin tuotteet ja varastonvalvonta, käyty läpi: ____________________ ● Tuotteiden tilausta ja varaston ylläpitoa koskevat periaatteet ● Lääkkeiden tilaaminen ulkomailta ● Sopimusvalmistus Erilaiset ohjelmat ja palvelukonseptit sekä niiden soveltaminen apteekkityöhön, käyty läpi: ____________________ ● Apteekkien kansanterveysohjelmat ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (SAL: Apteekkien astmaohjelma, Apteekkien diabetesohjelma, Apteekkien sydänohjelma) ● Apteekkien ammatilliset toimenpideohjelmat ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (SAL: Apteekit ikääntyvän väestön lääkehoidon tukena, Apteekit tupakasta vieroituksen tukena, Apteekkien rooli huumeiden vastaisessa työssä) ● Apteekkien ammatilliset palvelukonseptit ja niiden soveltaminen apteekkityöhön (esim. lääkehoidon kokonaisarviointi, koneellinen annosjakelu) Apteekin muu toiminta, käyty läpi: ____________________ ● Apteekin henkilökunnan työsopimuksia koskevat periaatteet ja soveltamisalat ● Kirjanpitovelvollisuus ● Rekisterit ja raportit asiakaspalvelun suunnittelun tukena (esim. työvuorojen suunnittelu) Muuta (esim. apteekin palvelupisteen toiminta ja tarkastus, sivuapteekin toiminta, laivaapteekin toiminta ja tarkastus, apteekin luottamusmiehen toimet) b) Laske harjoittelujaksosi viimeisen kuukauden palkka yhdessä palkanlaskennasta vastaavan henkilön kanssa (tai käykää läpi palkan määräytymisperusteet, jos palkanlaskenta hoidetaan tilitoimistossa) 5.2 Lääkityspoikkeamat apteekissa Tehtävä 22 Tehtävän tavoite: Tutustua toimenpiteisiin ja käytäntöihin, joilla lääkitysturvallisuutta ja erityisesti lääkkeiden toimitusturvallisuutta seurataan apteekeissa. a) Selvitä itsellesi, mitä tarkoitetaan 1) lääkitysturvallisuudella 2) lääkityspoikkeamalla 3) toimituspoikkeamalla. Käytä apuna Stakesin ja Rohdon potilas- ja lääkehoidon turvallisuussanastoa (http://www.rohto.fi/doc/T28-2006-VERKKO.pdf). b) Selvitä, miten harjoitteluapteekissasi pidetään kirjaa lääkityspoikkeamista ja miten kertynyttä tietoa hyödynnetään lääkitysturvallisuuden parantamiseksi. 50 Fimean määräys 5/2011 lääkkeiden toimittamisesta velvoittaa apteekit toimituspoikkeamien dokumentointiin ja käsittelyyn. Tutustu apteekin työ/toimintaohjeeseen toimituspoikkeamien dokumentoinnista ja käsittelystä. Tutustu sähköiseen lääkityspoikkeamien raportointijärjestelmään. Järjestelmän kautta voi raportoida sekä toimitus- että reseptipoikkeamia. Raportointijärjestelmään pääsee Salkun etusivulta kohdasta ”Ilmoita lääkityspoikkeama”. Selvitä, millaisia toimituspoikkeamia harjoitteluapteekissasi on havaittu, miten ne on käsitelty ja millaisiin toimenpiteisiin ne ovat johtaneet (esim. muutokset toimintatavoissa). Kirjaa kaksi esimerkkiä. c) Mikä on Apila-hanke ja miten se näkyy harjoitteluapteekissasi? 5.3 Apteekin johtaminen, talous ja laatutyö Tehtävä 23 Tehtävän tavoite: Auttaa hahmottamaan apteekin johtamista, toimintaa ja taloutta kokonaisuudessaan. Tutustu harjoittelun aikana seuraaviin apteekin johtamiseen liittyviin asioihin ja keskustele niistä apteekkarin ja / tai opetusapteekin muun henkilökunnan kanssa. Apteekin talouteen liittyviä tehtäviä löytyy harjoittelun Moodle-alueelta ja apteekkiharjoittelun internet-sivuilta: http://www.helsinki.fi/farmasia/opiskelu/apteekkiharjoittelu/tyokirjat.html. Apteekin vastuuhenkilö voi myös harkintansa mukaan antaa opiskelijalle aihealueisiin liittyviä tehtäviä työkirjassa olevien tehtävien lisäksi. 51 Apteekin strategiatyö ja toiminnan suunnittelu apteekin talouden suunnittelu ja siihen liittyvät tekijät mistä koostuvat apteekin tulot ja menot ja miten niihin voi vaikuttaa? apteekin katteen muodostuminen apteekkimaksu logistiikan hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa apteekin henkilökunnan toiminnan kannusteet ja motivointi (merkitys henkilökunnalle, merkitys apteekin toiminnalle) apteekin toimintaan liittyvä markkinointi erilaiset kampanjat, alennukset Apteekin laatutyö mitä laatutyö tarkoittaa (minkälaisiin toimintoihin se liittyy)? mikä on laatutyön merkitys apteekin ja henkilökunnan toiminnalle (hyöty)? apteekin toimintaa koskevan laatutyön periaatteet? millaisia erilaisia laatujärjestelmiä on? mitä laatutyö edellyttää henkilökunnalta? prosessien kuvaaminen, toimintaohjeet Apteekin henkilökunnan osaamisen johtaminen ja kehittäminen erilaiset toimenpiteet apteekin henkilökunnan osaamiskartoitus apteekin henkilökunnan osaamisen varmistaminen koulutussuunnitelmien laatiminen hiljaisen tiedon ja osaamisen esille saaminen kehityskeskustelut (tavoite, toteutus, keskustelun jälkeiset toimenpiteet) Palvelukonseptien rakentaminen ja tuotteistaminen miten palvelukonseptin aihe valitaan (mitkä tekijät vaikuttavat)? miten palvelukonseptin kannattavuutta arvioidaan? miten tarjottava palvelu hinnoitellaan? miten palvelukonseptia lähdetään rakentamaan työyhteisön sisällä mitkä ovat palvelun tarjoamisen vaikutukset työntekijöiden työhön? muutosvastarinta, sen ilmeneminen ja käsittely miten yhteistyökumppanit / sidosryhmät valitaan? miten palvelukonseptia lähdetään tarjoamaan yhteistyökumppaneille? 5.4 Apteekin sidosryhmäyhteistyö Tehtävä 24 Tehtävän tavoite: Hahmottaa yhteistyökumppaneita. apteekin sidosryhmäyhteistyön keinoja ja keskeisiä a) Mitä ulospäin suuntautuvaa toimintaa apteekillasi on ollut harjoittelun aikana (esim. teemapäiviä, kampanjoita jne.)? 52 b) Osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön Osa farmaseutin ja proviisorin osaamista ovat erilaiset asiantuntijatehtävät. Apteekkityöhön kuuluu myös yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa. Tehtävän tarkoituksena on harjoitella yhteistyötilaisuuden suunnittelua ja toteutusta. Tehtävän toteutusvaihtoehdot ovat: farmasian opiskelusta ja erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kertominen (b1) TAI lääkekasvatustunnin pitäminen (b2) TAI vaihtoehtoisen projektin toteuttamiseen osallistuminen (b3) Jos opetusapteekissa tai samalla paikkakunnalla on useita oppilaita, voitte halutessanne toteuttaa tehtävän yhdessä. b1) Farmasian opiskelusta ja erilaisista työllistymisvaihtoehdoista kertominen Ota yhteyttä apteekkisi harjoitteluvastuuhenkilön kanssa johonkin paikkakunnan yläasteeseen tai lukioon, ja sopikaa infotilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuus voi rakentua esimerkiksi siten, että harjoitteluvastaava (tai joku muu opetusapteekin henkilökuntaan kuuluva farmaseutti tai proviisori) kertoo lyhyesti omasta työstään apteekissa sekä muista farmasian alan työllistymisvaihtoehdoista. Oppilas voi kertoa, miten farmasiaa pääsee opiskelemaan, millaista opiskelu on sekä tulevaisuuden suunnitelmista valmistumisen jälkeen. Tilaisuuden loppuun on hyvä varata aikaa kysymyksille ja keskustelulle. Oppilaitoksessa vierailun sijaan tehtävän b1 voi toteuttaa myös osallistumalla johonkin muuhun tilaisuuteen, jossa tehtävänäsi on farmasian opinnoista tiedottaminen. Pyydä tilaisuuden järjestämisestä todistus oppilaitoksesta / tilaisuuden järjestäjältä. Tehtävän toteutuksessa voi hyödyntää farmasian tiedekunnan opintoneuvojalta saatavaa PowerPoint-esitystä (tiedustelut: [email protected]) Kerro lyhyesti tehtävän toteutuksesta ja onnistumisesta: oppilaitoksen nimi, paikkakunta ja päivämäärä kohderyhmä oliko farmaseutti / proviisori mukana ja mistä hän puhui? vaikuttiko yleisö kiinnostuneelta? esitettiinkö kysymyksiä? Mitä kysymykset koskivat? muita kommentteja / saamaasi palautetta Voit halutessasi kertoa toteutuksesta tarkemmin kuin tehtäväkirjassa on kysytty. Lisää saamasi todistus tehtävän liitteeksi. 53 b2) Lääkekasvatustunnin pitäminen Vuonna 2016 jatketaan vuonna 2014 alkanutta yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on edistää ja lisätä paikallista yhteistyötä apteekkien ja koulujen välillä lääkekasvatuksessa. Mukana projektissa ovat Suomen Apteekkariliitto, Suomen Farmasialiitto, Yliopiston Apteekki, ItäSuomen yliopiston apteekki, Fimea sekä Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Projekti on osa lääkeinformaatioverkoston toimintaa ja se toteuttaa kansallista lääkeinformaatiostrategiaa. Suunnittele ja toteuta lääkekasvatustunti harjoittelusi aikana. Sinulla on mahdollisuus valita kahdesta eri ikäryhmälle suunnatusta kokonaisuudesta: 1. Lääkekasvatustunti 4–6-luokkalaisille: Mitä omasta lääkkeestään on syytä tietää? 2. Lääkekasvatustunti 7–9-luokkalaisille: Mistä luotettavaa tietoa lääkkeistä? Tehtävän tarkempi ohjeistus löytyy harjoittelun Moodle-alueelta. Kaikki tarvittava materiaali lääkekasvatustuntien pitämiseen löytyy Fimean lääkekasvatussivuilta: www.laakekasvatus.fi. Lääkekasvatustuntien pitämisen jälkeen täytä lyhyt kyselylomake kokemuksistasi: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/10136/lomake.html. Apteekin vastuuhenkilö ja opettaja täyttävät myös omat kyselynsä. b3) Vaihtoehtoisen sidosryhmäyhteistyöprojektin toteuttaminen Suunnittele projekti jostakin ajankohtaisesta tai kohderyhmälle sopivasta farmasian alaan liittyvästä aiheesta. Voit käydä vierailemassa esimerkiksi potilasyhdistyksessä, vanhainkodissa, päiväkodissa, paikallisessa yrityksessä tai urheiluseurassa. Voit myös sopia harjoitteluvastuuhenkilön kanssa apteekissa tapahtuvasta projektista. Toteutustapa voi olla esim. teemapäivän / kampanjan järjestäminen yhdessä apteekin muun henkilökunnan kanssa, artikkelin kirjoittaminen paikallislehteen tai esitteen laatiminen apteekin asiakkaille. Kerro lyhyesti toteuttamasi projektin aiheesta, toteutuksesta ja onnistumisesta: projektin aihe ja toteutus aika ja paikka kohderyhmä kuinka projekti onnistui? muita kommentteja / saamaasi palautetta 54 Voit halutessasi kertoa toteutuksesta tarkemmin kuin tehtäväkirjassa on kysytty. Lisää laatimaasi materiaalia tehtävän liitteeksi (esim. lehtikirjoitus, esite). 55
© Copyright 2024