1. No category

10.2.2015
Väestön
vanheneminen
Omaishoito ja sen tuki
Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto
TEEMAT
• Väestön vanheneminen ja pitkäikäisyyden
yleistyminen
• Millaisia seurauksia väestön vanhenemisella on
palvelujärjestelmälle?
• Mitkä tekijät vaikuttavat vanhojen ihmisten terveysja sosiaalipalveluiden käyttöön ja menoihin
2
Väestöpyramidi osoittaa, että elinikä on
pidentynyt (Tilastokeskus)
3
1
10.2.2015
Yli satavuotiaiden määrä tulee kasvamaan
4
Mitä tutkimukset kertovat palvelujen käytöstä
• Terveyspalvelujen käyttö lisääntyy erityisesti
viimeisinä elinvuosina (Lubitz ja Prihoda 1984; Zweifel ym. 1999;
Forma 2011)
• Pitkäaikaishoidon käyttö on selvemmin yhteydessä
ikään ja toimintakyvyn laskuun ja sen tarve jakautuu
pidemmälle ajalle (Aromaa ja Koskinen 2002; Vaarama ja Kaitsaari
2002; Vaarama ym. 2002; Werblow ym. 2007; Finne-Soveri 2012;
Peruspalvelujen tila -raportti 2012)
5
6
2
10.2.2015
Mieti
• Miksi eliniän piteneminen voi lisätä
palvelujen käyttöä?
• Miksi eliniän piteneminen ei välttämättä lisää
palvelujen käyttöä?
7
Palveluja tarvitsevien määrään vaikuttavat
tekijät
• Kun ihminen elää pidempään, lisääntyvätkö terveet
elinvuodet, jolloin toimintakyky on hyvä
Vai
• Lisääntyvätkö raihnaiset elinvuodet, jolloin
toimintakyky on heikentynyt ja avun tarve kasvanut
8
Sairauksien pakkautumisen hypoteesi
(compression of morbidity hypoteesi (Fries
1980)
Sairauksien alkaminen siirtyy myöhempään ikään
jolloin
- terveenä eletään pidempään
- elämän loppuvuosina eletään lyhyempi jakso
sairaana
- Tällöin palvelujen tarve ei nouse vaikka elinikä
pitenee
9
3
10.2.2015
Mitä tutkimukset kertovat
• Tutkimustulokset vanhusten toimintakyvyn
muutoksista ovat ristiriitaisia
• Pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyydessä on
havaittu vanhoilla kasvua
• Eli todennäköisesti sairauksien kanssa eletään
pidempään ja sairauksien kanssa pärjätään
paremmin kuin aikaisemmin (Crimmins EM,
BeltranSanches H. Mortality and morbidity trends: is
• there compression of morbidity?)
10
Vanhusten pitkäaikaishoidon tarpeen
siirtyminen myöhäisempään ikään
• Suomalaiset elävät aikaisempaa pidemmän elämän.
• Ei ole täysin selvää merkitseekö pidempi elämä
toimintakykyisten elinvuosien kasvua vai
lisääntyvätkö myös ne elinvuodet, jolloin tarvitaan
palveluja
• Todennäköistä on, että molemmat lisääntyvät, jolloin
palvelutarve jakautuu aikaisempaa pidemmälle
ajanjaksolle -> pitkäaikaishoidon tarve kasvaa
11
PITKÄAIKAISHOIDON TARVE KASVAA
• Mitä palvelujen järjestäminen tällä hetkellä maksaa?
• Mitä tapahtuu menoille tulevaisuudessa?
12
4
10.2.2015
Paljonko menot ovat tällä hetkellä
• Suomen sosiaalimenot olivat
Ø62,9 miljardia euroa vuonna 2013 (arvio).
ØKaikki verotulot yhteensä olivat 88,6 miljardia 2013
ØSosiaalimenoihin käytetään n. 70 % verotuloista
• Vuonna 2013 sosiaalimenot ovat noin 32,5
prosenttia bruttokansantuotteesta
13
Palvelujen menot ja rahoitus
• Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon
kustannukset vuonna 2013 olivat yhteensä 19,6
miljardia euroa (pl. päivähoito).
Suurimmat menoerät olivat
•
•
•
•
erikoissairaanhoito 6,3 miljardia
vanhusten ja vammaisten palvelut 5,2 miljardia
perusterveydenhuolto 4,3 miljardia
lastensuojelu ja muut lasten ja perheiden palvelut
1,2 miljardia
14
Miten menot nousevat? Esimerkkinä
eläkettä saavan hoitotuen menoennuste
Milj. €
35
30
25
2040
20
2020
15
2009
10
5
0
0
6
12
18
24
30
36
42
48
54
60
66
72
78
84
90
96
Ikä
15
5
10.2.2015
YHTEENVETONA
• Elinikä pitenee
• Todennäköisesti sekä toimintakykyisenä eletyt
elinvuodet lisääntyvät että sairaana eletyt elinvuodet
lisääntyvät
• Ikääntymisestä johtuvaa palvelumenojen nousua on
vaikea ennustaa, koska arviot vaihtelevat sen
suhteen paljonko hoidon tarve tulee lisääntymään
• Todennäköisesti pitkäaikaishoidon palvelujen tarve
nousee
16
Puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta, miten se liittyy vanhusten
palveluihin?
• Julkisen talouden näkökulmasta joudutaan ratkaisemaan,
missä määrin verotuloilla pystytään kattamaan kasvavat
hoitomenot.
• Julkisen talouden rahoitusvajeen suuruus riippuu pitkälti
tulevien hoito- ja hoivapalvelumenojen kehityksestä.
• On arvioitu, että näiden menojen kehitykseen vaikuttavat
eniten palvelujen tuottavuus ja vanhusten pitkäaikaishoidon
tarpeen siirtyminen myöhäisempään ikään sekä laitoshoidon
purkaminen. (Klavus ja Pääkkönen 2014.)
17
Mieti
• Miten palvelun tuottavuuteen liittyy hoitajamitoitus?
• Miten se, että vanhuksia siirrettään
asumispalveluyksikköjen välillä liittyy tuottavuuteen?
• Voiko asiakaslähtöinen palvelu olla tehokas ja
tuottava?
18
6
10.2.2015
Eräiden palvelujen kustannukset kunnalle
€/vuosi/asiakas
•
•
•
•
•
Omaishoidon tuki (palkkio ja palvelut) 13 300
Kotihoito (2 käyntiä/vrk, 38 €/käynti) 27 700
Vanhusten tehostettu palveluasuminen (141 €/
vrk) 51 500
Vanhainkotihoito (180 €/vrk) 65 700
• Lähteet: Kuntien talous- ja toimintatilasto 2012, Laakoli 2012,
Vartiainen 2013a ja 2013b
19
Laitoshoidon purkaminen (lyhyesti)
• Laitoshoitoa on purettu ja sen tilalle on tullut
tehostettu palveluasuminen.
• Muutoksella tavoitellaan kevyempää
palvelurakennetta, mutta toteutunut
ympärivuorokautisen hoidon peittävyys on
muutoksesta huolimatta säilynyt muuttumattomana.
• Samaan aikaan kotihoidon peittävyys on
vähentynyt. (Finne-Soveri 2012.)
• Omaishoidon tukea saavien osuus
kaksinkertaistui vuodesta 1995 vuoteen 2010.
20
Läheiset avun antajina
21
7
10.2.2015
1. Kuinka yleistä omaisten apu on?
2. Mitä omaisten apu pitää sisällään? Korvaako
omaisten apu kunnan palveluja?
10.2.2015
22
Kuinka yleistä omaishoito on?
Oletus 1.
• Omaisten apu ei Suomessa ole yhtä yleistä kuin
esim. Etelä-Euroopan maissa, koska meillä on
kattavampi palvelujärjestelmä
10.2.2015
23
Omaista auttavien osuus 15+ väestöstä EU15
maat (1999)
10.2.2015
24
8
10.2.2015
Mitä omaisten apu pitää sisällään?
Oletus 2.
• Suurin osa avusta on kuitenkin palveluja
täydentävää, joten sillä ei ole suurta merkitystä
palvelujärjestelmän kannalta. Vaikutuksia menoihin
syntyy vain, jos apu korvaa palveluja?
10.2.2015
25
Tutkitut
• 732 Kelan hoitotuen kriteerit
täyttävää henkilöä yli 40
kunnasta (IKÄ-hanke 20022007)
• Naisten keski-ikä oli 79 ja
miesten 75 vuotta
• Tutkittavien fyysinen
suorituskyky oli heikko
• 17 %:lla oli masentuneisuutta
• 30 %:lla henkinen suorituskyky
oli alentunut
10.2.2015
26
Saatu apu
•
Luokiteltiin ryhmiin:
1.
2.
3.
4.
10.2.2015
Vain omaisten apu, yksinasuja
Vain omaisten apu, yhteistalous
Sekä virallisia palveluja että omaisten apua
Vain virallisia palveluja
27
9
10.2.2015
Toimintakyvyltään ja terveydeltään
samankuntoisen henkilön hoidon
keskimääräiset kokonaiskustannukset eri
vaihtoehdoissa (2010 omaishoidontuki minimi 4164
euroa/vuosi)
keskimääräiset
kustannukset Säästö verrattuna
vuodessa
vain virallisia
(2010 rahana) palveluja saaviin
28
Vain omaishoitoa, yksinasuja
6 000
19 300
Vain omaishoitoa, yhteistalous
4 900
20 400
Sekä virallisia palveluja että omaishoitoa saava
22 300
3 000
Vain virallisia palveluja saava
25 300
10.2.2015
Omaisten avulla saavutettu säästö
• 140 000 ikääntynyttä henkilöä
• Keskimääräinen säästö/henkilö/vuosi 20 000 euroa
-> 2,8 Miljardia euroa vuodessa
Vertailuna vanhuuden palvelumenot yhteensä
sosiaalimenolaskelmassa 2,1 miljardia euroa
(2010)
10.2.2015
29
Missä määrin on taloudellisesti perusteltua
tukea omaishoitoa?
Oletus 3.
• Suomessa on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä
omaishoidon tukijärjestelmä
10.2.2015
30
10
10.2.2015
Vertailu siitä, kuinka avokätinen
tukijärjestelmä on
10.2.2015
31
Tuetun omaishoidon tavoite:
• 75 vuotta täyttäneistä 6-7% tuetussa omaishoidossa
vuoteen 2017 mennessä
• Silti suurin osa omaishoidosta tapahtuu tuen
ulkopuolella
• 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 raskasta
ja sitovaa hoitoa antavia.
• Omaishoidon tukea saa alle 30 000 vanhusta
hoitavaa.
10.2.2015
32
Mieti
• Tulosten perusteella voidaan päätellä, että
omaishoidon tukeminen on kustannusvaikuttavaa.
• Miksi tuen kattavuus on niin pieni?
• Kunnanhan olisi taloudellista tukea omaishoitoa.
• Mitä ongelmia voi olla, jos hoitaja ei saa
omaishoidon tukea?
33
11
10.2.2015
Voidaanko palvelutarvetta myöhentää?
• IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOUTUS
34
Kuntoutuksen tavoitteet
• Oppiminen elämään terveysongelman kanssa
• Toimintakyvyn palauttaminen tai ylläpitäminen
• Omaisten jaksamisen tukeminen
Ø Pidentävät kotona asumisen aikaa, nostavat
elämänlaatua ja laskevat sosiaalipalvelujen
menoja
Järjestämisvastuut:
• Ikääntyneiden kuntoutus on kuntien vastuulla
• Kela järjestää tällä hetkellä ikääntyneiden
kuntoutusta kehittämistoimintana
35
Kohdentaminen vaikuttaa lopputulokseen
• Sairausryhmäkohtaisesta kuntoutuksesta on
vaikuttavuusnäyttöä
• Esim. Kuntoutuksen avulla voitiin estää
dementoituneiden lonkkamurtumapotilaiden
pitkäaikaiseen laitoshoitoon joutumista (Huusko ym
2001)
36
12
10.2.2015
Laitoshoidon tarpeen myöhentäminen vaikeaa
kuntoutuksen keinoin
• Ei ole näyttöä siitä, että liikunnallisella harjoituksella
saavutettu tulos pidentäisi ADL-toimintojen
vajauksista karsivien kotona asumisen aikaa.
• Tällaisten heikkokuntoisten vanhojen ihmisten
laitoshoidon ja sairaalahoidon tarvetta vähensi
ainoastaan avopalveluna toteutettu
moniammatillinen geriatrinen interventio (Melis ym.
2008).
37
Ennaltaehkäisevän kuntoutuksen
vaikuttavuudesta on näyttöä
• Mikäli kuntoutus kohdennetaan ennalta ehkäisevästi
henkilöille, jotka lähtötilanteessa ovat itsenäisiä
ADL-toiminnoissa, vähenivät pitkäaikaishoitoon
kirjautumiset ja hoiva- ja hoitopalvelujen menot
(Yamada ym. 2012).
38
Mieti
• Miksi liikuntapainotteinen kuntoutus ei vaikuttanut
palvelujen käyttöön?
• Miksi laitoshoidon tarpeeseen on niin vaikeaa
vaikuttaa kuntoutuksella?
• Kannattaisiko omaishoitajien kuntoutus?
39
13
10.2.2015
Millaista tukea omaiset tarvitsevat
jaksaakseen?
• Omaishoitajan kuormittuminen lisää hoidettavan
riskiä joutua laitoshoitoon.
• Tutkimusten mukaan erityisesti hoidettavan
käytösoireet lisäävät omaishoitajan halukkuutta
siirtää hoidettava henkilö laitoshoitoon
40
Sopeutumisvalmennus auttaa jaksamaan
• Muistisairauden sopeutumisvalmennuksesta on
saatu hyviä tuloksia suomalaisessa ALSOVAtutkimuksessa (Hallikainen ym. 2013)
• Alzheimerin taudin alkuvaiheessa
sopeutumisvalmennusta saaneilla kyky selviytyä
arkipäivän askareista säilyi parempana. Lisäksi
heillä todettiin seurannan aikana vähemmän
mieliala- ja käytösoireita suhteutettuna sairauden
vaikeusasteeseen.
41
Miksi muistisairaan fyysisen toimintakyvyn
ylläpitäminen kannattaa?
• Omainen jaksaa paremmin hoidettavan kanssa
kotona
• Hoidettavan toimintakyvyn lasku, erityisesti
toiminnanvajaukset arkipäivän toiminnoissa, lisäävät
hänen riskiään joutua laitoshoitoon.
(Jette ym. 1995; Hébert ym. 2001; Wimo ym. 2011)
42
14
10.2.2015
Lopuksi
• Pitkäaikaishoidon menot tulevat nousemaan
• Omaishoito laskee merkittävästi tulevina vuosina
realisoituvia hoitomenoja
• Kuntoutuksen vaikuttavuuteen on kiinnitettävä
enemmän huomiota jatkossa
43
15