Kaavaselostus Rahkola-Linna
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Rahkola – Linna kyläyleiskaava ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Syyskuu 2008 21.10.2009 22.1 – 6.2.2009 27.1.2009 Maaliskuu 2009 Kesä – elokuu 2009 11.9.2009 30.9.2009 30.10.2009 14.12.2009 25.2.2010 8.6.2010 25.8.2010 23.2. – 31.3.2011 25.6. – 31.7.2014 3.3.2015 13.4.2015 21.4.215 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Luontoselvityksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Kysely maanomistajille Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Alustavien kaavaluonnosten esittely. Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. Kaavaehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 § tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan – Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 1.2 1.3 Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 2.12 2.13 2.14 2.15 2.15.1 2.15.2 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Tiestö ja liikenne Virkistyskäyttö Pohjavesialueet Vesistöt Luonnonympäristö Maisema Maisemamaakunta Maakuntakaava 5 6 6 7 8 10 10 11 13 14 17 18 19 19 21 22 22 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 24 3.1 3.2 Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset 24 29 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 30 4.1 4.2 4.3 4.4 Yleistavoitteet Ohjausvaikutus Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Mitoitus 30 30 31 39 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 41 5.1 5.2 5.3 Yleisperusteet Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Kyläyleiskaavan mitoitus 41 41 41 6 MAANKÄYTTÖ 42 6.1 6.2 Vakituinen asutus Yleiset määräykset ja suositukset 42 45 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 46 7.1 Luonnonympäristö 46 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 3 7.2 7.3 7.4 7.5 7.6 7.7 Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ilmastonmuutos 47 47 48 50 51 51 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 51 Liitteet § Rantavyöhykkeen emätilaselvitys § Sisämaan mitoitustaulukko § Luonnosvaiheen vastinemuistiot § Ehdotusvaiheen vastinemuistiot § Luontoselvitys § Maisema-analyysi § Melutarkastelu Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto § Rakennuskulttuuriselvitys § Mitoitus- ja suunnitteluperusteet § Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 1 1.1 Rahkola - Linna 4 JOHDANTO Laatimispäätös Saarijärven kaupunki aloitti Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoi Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastasi Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö aloitettiin elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteita esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 37 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 6 koski Rahkola-Linnan ky- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 5 läyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. – 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja –valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 2.1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Rahkolan ja Linnan kylät sijaitsevat Saarijärven keskustan tuntumassa rajoittuen kolmeen eri vesistöön; Pyhäjärveen sekä Iso- ja Pieni Lumperoiseen. Alue ulottuu Iso- ja Pieni Lumperoisen väliseltä kannakselta Pieni - Lumperoisen pohjoisosaan saakka sekä Linnan kylällä Herneniemeen ja Linnankankaalle. Alueen laajuus on 752 ha. Rantaviivaa alueeseen kuuluu yhteensä noin 13 km. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 6 Kuva 1: Suunnittelualue rajattu sinisellä. 2.2 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä maanomistuksessa. 2.3 Väestö ja elinkeinot Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu lisäksi yritys- ja pienteollisuustoimintaa. Seuraavissa taulukoissa on kuvattu Rahkolan ja Linnan kylien väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2001 2005 2008 79 79 80 266 258 263 64 67 56 7 409 404 399 Taulukko 1: Väestötiedot Linnan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 0 - 14 v. 15 - 64 v. 65 - v. Yht. 2001 ei omia väestöteitoja, sis. keskustaan 274 2005 43 187 44 2008 31 159 41 231 Taulukko 2: Väestötiedot Rahkolan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat Linnan kylällä toimiva koulu sekä osuuskunta ravintolakahvila Linnan Liisa. Linnan kylälle sijoittuu seurantalo Suojalinna. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. Kuva 2: Linnan kylän koulu. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 8 Kuva 3: Seurantalo Suojalinna. 2.5 Tekninen huolto Osa Linnankylän alueesta kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toimintaalueeseen. Lehmusahon asuinalueella on ollut oma viemäröinti ja jätevesien pienpuhdistamo. Lehmusahon viemäröinnin piiriin on kuulunut 100 vakituista asukasta sekä 36 oppilaan koulu. Tarkemmin alueen vesi- ja jätevesihuoltoa on käsitelty Ramboll Oy:n vuonna 2009 Saarijärven kaupungille laatimassa Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Lehmusaho - Linnantien varsialueen ympäristössä on runsaasti tiheää asutusta, joka on liitetty osaksi yleiseen vesijohtoon, joka on toteutettu vesihuoltoverkoston rakentamisen ensimmäisenä vaiheena. Kehittämissuunnitelman mukaisessa toisessa vaiheessa, joka on toteutettu vuosina 2012-2013, alue on viemäröity, Lehmusahon jätevedenpuhdistamo on korvattu pumppaamolla ja jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Saarilammen puhdistamolle. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 9 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.6 Rahkola - Linna 10 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu myös Teboil D-piste, kohde 150832. Kohde on toiminnassa oleva polttoaineen jakeluasema, jonka alueella on tarpeen tehdä selvitys toiminnan muuttuessa. Kohde on merkitty kaavakartalle saa-1 merkinnällä. Kuva 6: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu) 2.7 Rakennettu ympäristö Rahkolan puolella asutuksen ydinaluetta on Pieni-Lumperoisen itäranta sekä kannaksen eteläosa Pieni-Lumperoisen, Iso-Lumperoisen ja Pyhäjärven välissä. Näillä alueilla tilojen historia alkaa 1600 –luvulta ja tilojen rakennuskantaa on säilynyt 1800 –luvun alkupuolilta lähtien. Tiheintä asutus on alueen pohjoisosassa Viitasaarentien varressa, jossa rakentaminen on keskittynyt nauhamaisesti tien varteen. Uusinta rakennuskanta on Viitasaarentien varressa IsoLumperoisen pohjoispäässä Mustjoen ja Sievälahden välisellä alueella. Linnan alueella ei ole juuri säilynyt vanhaa rakennuskantaa. Asutus on keskittynyt nauhamaisena Linnantien varteen. Alueen koillisosassa rakennuskanta koostuu enimmäkseen uudehkoista omakotitaloista 1990 – 200 –luvulta. Linnantien tuntumassa Kuorelahden eteläpuolella on jonkin verran pientaloja 1930 – 1950 –luvuilta. Linnantien varrelle on sijoittunut viljelyksiä, maatiloja ja torppia 1800- 1900-lukujen taitteesta saakka. Suurimmaksi osaksi kaava-alueen keskija itälaidan rakennukset ovat yksittäisiä omakotitaloja, joiden rakentamisvuodet vaihtelevat 1940- ja 2000 väliltä. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Rahkola-Linnan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 10 kappaletta. Eli keskimäärin 1 lupa/vuosi. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 11 Taulukko 3. Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olleet kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Aiempia, Keski-Suomen museon vuosina 1987 – 1988 inventoimia kohteita Rahkolan alueella on 8 ja Linnan alueella 5. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita Rahkolan puolelta paikannettiin 5 ja Linnan puolelta 7. Rahkolan Linnan kaava-alueella on seuraavat keski-suomen museon vuosina 1987-1988 inventoimat kohteet. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 113 Kuivikko H, R Paikallisesti arvokas 116 Linnan ala-aste R, H Maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. 117 Linnan entinen osuuskauppa H, M Paikallisesti arvokas 122 Päivärinta, ent. Iisula H Paikallisesti arvokas 123 Suojalinna, pienviljelijäyhdistyksen talo R, H, M Paikallisesti arvokas VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 12 159 Heikkilä M, R Paikallisesti arvokas 160 Kivenpelto H, R, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 161 Jatkola H, R Paikallisesti arvokas 162 Konttikallio R, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 163 Kuhno R, H, M Paikallisesti arvokas 164 Likopelto R, H, M Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 165 Mattila R Paikallisesti arvokas 168 Savola R, H Paikallisesti arvokas Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 001 Mäkeläntie R, M Paikallisesti arvokas 002 Koivula R, H Paikallisesti arvokas 003 Nurmela R, M Paikallisesti arvokas 004 Veikkola R, M Paikallisesti arvokas 005 Luotola M Paikallisesti arvokas 006 Nyrölä M, R, H Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 007 Konttila M, R Paikallisesti arvokas. Osa maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Rahkolan kylänraitti). 008 Notkola M, R Paikallisesti arvokas VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 13 009 Järvenpää M, R Paikallisesti arvokas 010 Paavola R Paikallisesti arvokas 011 Lammintaus M, R Paikallisesti arvokas 012 Kangasaho M, R Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset on esitetty rakennuskulttuuriselvitys raportissa. 2.9 Muinaisjäännökset Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008. Alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: · 37. Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka Kuva 7: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy. · 38. Savola. Kivikautinen asuinpaikka. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 14 Kuva 8: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy. · 77. Iso-Lumperoinen Rahkola. Historiallinen asuinpaikka. Kuva 9: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy. 2.10 Tiestö ja liikenne Kaava-alue rajautuu etelässä vt 13:een. Alueen sisäinen päätiestö muodostuu Rahkolassa alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Sjövik – Heikkilä yhdystiestä 6845, joka pohjoisosassa muuttuu Saarijärvi – Kumpu yhdystieksi 6510. Linnan kylän puolella kulkee poikittaisesti Linnankylä yhdystie 6847. Alueella on kattava sisäinen tieverkko. Yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 15 (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Rahkola-Linna tie 13 6510 16847 16848 16845 16843 kvl-koko kvl-ras 3746 309 655 34 95 8 242 4 128 8 417 15 ra-% 8,2 % 5,2 % 8,4 % 1,7 % 6,3 % 3,6 % nop. 80 60 60 60 60 50 Melual. etäisyys (m) päivä 55 dB yö 45 dB 50 66 15 19 ei melual. ei melual. ei melual. ei melual. ei melual. ei melual. ei melual. 10 Taulukko 4. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä 2040. Taulukko 5. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 16 Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet yhdystiet 1,16 1,08 1,15 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 10: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 17 Kuva 11: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.11 Virkistyskäyttö Kylällä on tehty talkoilla jääkiekkokaukalo. Rahkolan ja Linnan kylien kautta kulkee talvisin hiihtolatu, josta on yhteys Linnan Liisaan sekä uimahalli Aarresaareen. Rahkolan kylällä on myös kylätupa, joko toimii kyläläisten tapahtumapaikkana mm. kansalaisopistoin liikuntapiireille sekä erilaisille kursseille. Kylätupa sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella. Linnan kylällä sijaitses seurantalo Suojalinna. Linnan kylän puolella on uimaranta Kuorelahdessa sekä uimaranta ja veneidenpitopaikka Otralahdessa, joista molemmat sijaitsevat kaava-alueen ulkopuolisella ranta-alueella. Rahkolassa sekä Linnantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti. PieniLumperoiselta Iso-Lumperoisen kautta Pyhäjärvelle kulkee melontareitti. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 18 Kuva 12: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja melontareitti sinisellä palloviivalla. 2.12 Pohjavesialueet Lounaisosaan Kukonhiekan alueelle ulottuu etelästä Voudinniemen pohjavesialue (0972901) ja alueen itäreunalle Lähteenmäen pohjavesialue (0972907), jotka molemmat on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (I luokka). Kuva 13: Pohjavesialueiden rajaukset (sininen viiva). Vasemmalla Voudinniemen ja oikealla Lähteenmäen pohjavesialueen rajaus. (Ote ympäristöhallinnon Herttajärjestelmästä). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 19 2.13 Vesistöt Selvitysalueen pintavedet virtaavat joko Pyhäjärveen (Pyhäjärven lähialueen vesistöalue 14.681) tai suoraan Iso- tai Pieni-Lumperoiseen (SaarijärvenLumperoisten vesistöalue 14.614), joiden kautta myös Pyhäjärven vedet laskevat Saarijärveen. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa Pyhäjärvi on luokiteltu laadultaan eriomaiseksi ja Iso- ja Pieni-Lumperoinen hyväksi (KeskiSuomen ympäristökeskus 2006). Samoin pintaveden ekologinen tila Pyhäjärvessä erinomainen ja muissa järvissä hyvä tai tyydyttävä (Keski-Suomen ympäristökeskus 2008). 2.14 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: • luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit • vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet • metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt • uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt • muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Yleispiirteet Linnan ja Rahkolan alue on kallioisten moreenimäkien ja niiden välisten viljeltyjen, alavien savimaiden luonnehtimaa. Korkeimmat mäet ovat +150-+160 mpy ja kohoavat noin 40 metriä vesistöjen tasosta. Alueella on pari rehevää lampea. Kasvillisuudeltaan alueen metsät ovat lehtomaisia kuusivaltaisia sekametsiä tai kallio-mäkien päällä männiköitä. Pääosa metsistä on nuoria talousmetsiä. Asutuksen ja viljelysten liepeillä esiintyy kulttuurikasvillisuutta. Suojelualueet Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n pe- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 20 rusteella kielletty. Liito-oravia esiintymiä Rahkolan Linnan alueella merkkejä liitooravasta löytyy yhteensä kuudesta paikasta, jotka ovat: jo aiemmin tiedossa oleva Markkulan liito-oravaesiintymä sekä Herneniemen, Kuhnonlammen, Notkolan eteläinen ja pohjoinen ja Hornanpuron liito-oravaesiintymät. Rahkolankylällä on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT) kasveista kullero ja pohjanruttojuuri (kts. Luontoselvitys muut kohteet 5.3.3). Lisäksi kyläalueelta on 1980-luvulta peräisin oleva havainto vaarantuneeksi (VU) luokitellusta suikeanoidanlukosta, mutta löytöpaikkatiedot ovat sen osalta epätarkat. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. Markkulan liito-oravaesiintymä 2. Herneniemen liito-oravaesiintymä 3. Kuhnonlammen liito-oravaesiintymä 4. Notkolan eteläinen liito-oravaesiintymä 5. Notkolan pohjoinen liito-oravahavainto 6. Hornanpuron liito-oravaesiintymä 7. Vuorelanvuori. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 8. Kuorelahden lähde. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Hornanpuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Jatkolan metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 11. Kaakonlampi. Muu huomionarvoinen luontokohde. 12. Honkaniemen metsä. Muu huomionarvoinen luontokohde. 13. Kukonhiekan metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Likopellon kosteikko. Muu huomionarvoinen luontokohde. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 21 Kuva 14: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1 ja luo-2 –merkinnöin. 2.15 Maisema Maisema-analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön tausta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyöskentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kylien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia. Maisema-analyysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsittelyyn ja karttatyöskentelyyn on lisäksi VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 22 osallistunut Pöyry Finland Oy:stä suunnitteluavustaja Hilpi Turpeinen. Selvityksen tueksi on tehty maastokäynti 5.6.2013. 2.15.1 Maisemamaakunta Lannevesi, Rahkola ja Linnan kylä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-Suomeen ja tarkemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkolan–Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioselänteiden vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200 mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järvialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedellä noin 125 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella +160- +170 mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksilla +130- +140 mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunut sokkelomaisuus. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. 2.15.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampola on osoitettu merkinnällä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. Maakuntakaava Rahkolan kylän alueet sisältyvät Keski-Suomen maakuntakaavan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen kuk–4. Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Aluekuvauksen mukaan Saarijärven alue on vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Rahkola on merkitty Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (alue 42) Aluekuvauksen mukaan Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 23 alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. Rahkolan kylän raitti on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuurimaisemaksi (kohde 388). Muita kohteita ovat Pajuniemi (kohde 384) ja Linnan koulu (kohde 381) Rahkolan ja Linnan maisemarakenne ja maisemakuva Rahkolassa ja Linnan alueella maisemarakenteen perusrungon muodostavat Pyhäjärven, Iso-Lumperoisen ja Pieni-Lumperoisen reittimäiset vesialueet, jotka laskevat Saarijärveen kirkon kupeessa harjujakson katkaisevan Palvasalmen kautta. Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvä luoteesta–kaakkoon suuntautuva harjujakso on luonut suotuisan ympäristön asutuksen ja tiestön sijoittumiselle. Harjun lievealueiden hiekka-, hieta- ja hiesupitoiset maat yhdessä järven rantoihin liittyvien hienoaineksisten maalajien kanssa ovat puolestaan mahdollistaneet rehevän viljelymaiseman muodostumisen ja rikkaan kulttuurimaiseman syntymisen. Rahkolassa maisematila hahmottuu vesistöjä ympäröivien korkeiden selännealueiden rajaamana. Suunnittelualueen kannalta erityisen merkittäviä ovat Saarijärven keskustaa ympäröivät mäet; Heramäki, Kusiaismäki ja PieniLumperoisen pohjoispuoleinen Heikkilänmutkan Riihivuori sekä Iso-Lumperoista rajaava Vuosmäki. Etelässä Rahkolan kylän maisematila rajautuu harjuselänteeseen. Suunnittelualue jakautuu pienempiin osa-alueisiin suojaisiin lahdenpoukamiin tukeutuen tai viljelymaisemien keskeltä kohoavien peitteisten moreeni- ja kalliokumpareiden rajaamana. Maisemallisesti merkittäviä metsäpeitteisiä mäkiä ovat Rahkolan kylässä Rahkomäki ja Räkämäki. Kylämäisen asutuksen sijoittumisen kannalta merkittäviä ovat Kotimäki ja Kukonhiekan reuna-alueet. Kaakonmäki on maisemallisesti merkittävä mäki, joka erottaa maisematilallisesti Rahkolan ja Linnan kylien viljelymaista toisistaan. Nykytilanteessa metsänhakkuut ja sähkölinja rikkovat mäen maisemakuvaa ja muuttavat maisematilan rajautumista. Suunnittelualueen ulkopuolella sijaitseva Saarijärven kirkko on hierarkinen piste ja Palvasalmi maisemallinen solmukohta. Kohteisiin on Rahkolasta suora maisemallinen yhteys Pieni-Lumperoisen vesialueen ja harjujakson kautta. PieniLumperoisen ylitse aukeaa näkymiä, joissa kirkon torni osoittaa Saarijärven keskustan sijainnin. Harju on tarjonnut sinne vesitien lisäksi helposti kuljettavan tieyhteyden. Pyhäjärven ja Iso-Lumperoisen välinen Pyhäkoski ympäristöineen on samoin maisemallinen solmukohta. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat yleistäen avoimien viljelyalueiden ylitse kohti vesistöjä, kyläteitä myötäillen kohti viljelyksiä, vanhoja talonpaikkoja ja maisematilaa rajaavia metsämäkiä. Linnan kylän kulttuurimaisema liittyy avoimen peltomaiseman kautta Rahkolan kylään, mutta laajin maisematila ja pisimmät näkymät avautuvat Pieni- tai Iso– Lumperoisen sijaan Pyhäjärven selälle, Kuhnonlahtea ja Kuorelahtea pitkin kohti koillista. Linnan kylässä tiivis kylämäinen asutus keskittyy moreenimäille tiestön varteen. Viljellyt kulttuurimaisemat muodostavat tiiviistä kylärakenteesta erillisiä kokonaisuuksia lahtien pohjukoissa. Kylän keskusta on rakentunut Kuorelahden itärannalta kohoavan metsäisen moreeniselänteen rinteeseen, muut rakennusryhmittymät sijoittuvat Niemelänkankaalle ja Neuvarinmäelle. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 3 3.1 Rahkola - Linna 24 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaava. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 25 Suunnittelualueen rajaus Maakuntakaavassa Linnan alue sekä Rahkolan eteläosa on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Joukkoliikenteen laatukäytävä (jl) Merkinnällä osoitetaan joukkoliikenteen laatukäytävä. Suunnittelumääräys: Tie- ja ratasuunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet korostetusti huomioon. Valta-/kantatie, merkittävä parantaminen (vt/kt) Merkittävästi parannettavina teinä osoitetaan valta- ja kantateitä, joiden parantaminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä, tien luonteen olennaista muuttamista tai yhdyskuntarakenteen kehityksen kannalta merkittävää toimenpidettä. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräys: Tiesuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa tulee varautua rinnakkaistie- ja kevytväyläjärjestelyihin taajamien ja kylämäisen asutuksen kohdilla. § Vt 13 Huutomäki Saarijärvi parannettava tiejakso. Ohituskaistatie, rinnakkaistie-, taajamajaeritasojärjestelyt ja muuten merkittävästi Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palve- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 26 levina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. § Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Kohteet kuvataan perustietoineen erillisjulkaisussa “Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomen maakuntakaavassa”. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. § § 381 Linnan koulu 388 Rahkolan kylänraitti Maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisema-alueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. § Rahkola Saarijärvi Rahkolankylän maisema on rehevää maatalousmaisemaa. Maisemaa rikastavat useat järvet ja niitä toisistaan erottavat kannakset. Vesistöjen runsaus sekä vesistöjen ja metsän vuorottelevuus luovat vivahteikkuutta. Vanhoja pihapiirejä hoidettuine rakennuksineen on etenkin alueen itäosassa. Läheisyys Saarijärven keskustaan tekee alueesta vetovoimaisen; maisema-arvojen säilyminen edellyttää huolellista suunnittelua. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. § 150 Voudinniemi (147 ha) Saarijärvi 0972901 Voimalinja (z) Merkinnällä osoitetaan olemassa olevat 110 kV, 220 kV ja 400 kV voimalinjat. Linjalla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 27 Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. § § § 542 Iso-Lumperoinen/ Rahkola. Uusi aika, asuinpaikka. 557 Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka. 577 Savola. Kivikautinen asuinpaikka. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Rahkola-Linnan kyläyleiskaava-alueelle ole osoitettu varauksia. 3. Vaihemaakuntakaava VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 28 Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan ei Rahkola-Linnan kyläyleiskaava-alueelle ole osoitettu varauksia. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Viiden kylän kyläyleiskaavaan. Yleiskaava Suunnittelualueelle sijoittuu Linnan alueella osittain Pyhäjärven rantaosayleiskaava, jota muutetaan kyläyleiskaava-alueelle sijoittuvilta osilta. Rantaosayleiskaavan välitön ranta-alue jää kaavamuutoksen ulkopuolelle lukuun ottamatta Kokkoranta nimistä tilaa (729-407-13-483) Linnan kylän Otralahdessa. Pyhäjärven rantaosayleiskaava on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 23.9.2002. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 29 Kuva 15: Ote Pyhäjärven rantaosayleiskaavasta vuodelta 2002. Kyläyleiskaavan aluerajaus on esitetty kuvassa sinisellä katkoviivalla. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset · Melutarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2015) · Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) · Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) · Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) · Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) · Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) · Rakennusjärjestys. Saarijärven rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. · Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. · Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) · Toimenpidesuunnitelma Valtaite 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) · Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 4 4.1 Rahkola - Linna 30 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Tavoitteet sisämaalla Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan ky- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 31 läyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 32 Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavojen asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto Rakentamisen sijoittumisen maisemalliset suositukset Heikkilänmutka Heikkilänmutkan maiseman arvot liittyvät yhtenäisiin avoimiin rantapeltoihin ja näiden ylitse avautuviin näkymiin. Maisematilallinen liittyminen Mustjoen painanteeseen on myös merkittävä. Maisemallisista syistä rakentamisen tulisi tukeutua Heikkilänmutkan selänteen reunaan ja sitä myötäilevään tiehen. Mustjoen rannat Mustjoki on maisemallinen solmukohta, jonka luonteeseen liittyy nykyisinkin rakennettu ympäristö. Jokirannat kestävät maisemallisesti lisärakentamista. Mai- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 33 sematilaa itä–kaakossa rajaavan mäen alarinteet ovat samoin rakentamiseen soveltuvaa vyöhykettä aina Talvitaipaleelle ja Iso-Lumperoisen rannoille saakka. Kuva 16: Heikkilänmutkassa rantapellot viettävät idässä Iso-Lumperoiseen. Kuva 17: Etelärinteen pellot puolestaan viettävät Pieni-Lumperoiseen. Maisematilaa rajaavat vesistön takana harjuselänne ja Kusiaismäki Saarijärven keskustan tuntumassa. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 34 Kuva 18: Iso-Lumperoinen laskee Mustjoen kautta Pieni-Lumperoiseen. Kuva 19: Kulttuurimaisema, virtavesi ja silta muodostavat tien 16845 varteen maisemallisen solmukohdan. Talvitaipale–Rahkomäki Talvitaipaleen maastopainanne ei alavuutensa vuoksi sovellu erityisen hyvin rakentamiseen, mutta sen pohjoispuolelta kohoava metsäinen rinne soveltuu maisemallisesti rakentamiseen. Mattilan, Savolan ja Likopellon välisten, polveilevien ja kumpuilevien peltokuvioiden tulisi maisemallisista syistä säilyä rakentamattomina. Tie on linjattu jyrkkärinteisen Räkämäen ja pellon rajalle. Tielinjan alapuolelle rakentaminen ei ole maisemallisesti suositeltavaa. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 35 Kuva 20: Likopellon rakennusryhmä nähtynä Räkämäen mutkasta. Kuva 21: Talvitaipaleen painanne laskee lähelle vesistöjen korkotasoa. Taustalta kohoavan selänteen alarinteet ovat maisemallisesti sopivia rakennuspaikkoja. Mustjoen ja Savolansalmen väliselle rantaosuudelle voidaan maisemallisten arvojen suuresti kärsimättä osoittaa uusia rakennuspaikkoja. Savolansalmen ja Likopellon välinen rantaosuus on maisemallisesti herkempi, ja rakennuspaikkojen sijoittamista sinne tulisi välttää. Rahkolankylän keskeinen viljelyaukea Maisemallisesti kestävimmät ja perustelluimmat uudet rakennuspaikat sijoittuvat Rahkolan kylässä Kukonhiekan ja Kotimäen tiiviisiin rakennusryhmiin. Metsäisten mäkien (Rahkomäki, Kaakonmäki) alarinteet kestävät maisemallisesti uusia rakennuspaikkoja, mutta vanhojen tilakeskusten maisemallinen asema ja suhde esim. tiestöön, vesistöön, näkymälinjoihin ja avoimeen viljelymaisemaan tulisi säilyttää. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 36 Kuva 22: Likopellon pihapiiri rajautuu Rahkolankylän viljelyalueisiin, rantapuustoon ja Rahkomäkeen. Kuva 23: Näkymä Likopellon tilalta kohti Kivenpeltoa. Vasemmalla näkyvän vanhan pihapuuston suojiin jää Nyrölä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 37 Kuva 24: Näkymä kohti Kaakonmäkeä. Kuva 25: Kotimäen puusto rajaa Rahkolan keskeisiä viljelyalueita. Painanteessa virtaa Kaakonlammen laskuoja. Tielinja avaa näkymän harjun takaiselle Kusiaismäelle saakka. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 38 Kuva 26: Pienipiirteinen tienäkymä Rahkolan kyläraitilla. Kuva 27: Kotimäen kannakselle sijoittuvan tiiviin kylämäisen rakennusryhmän jälkeen maisematila laajenee Rahkolan viljelyalueille. Linnan kylä Linnan kylän moreenimäille tukeutuvaa kylärakennetta voidaan maisemallisin perustein edelleen kehittää ja laajentaa. Myös rinteiden yläosista on löydettävissä hyviä uusia rakennuspaikkoja. Lahdenpoukamiin liittyvillä avoimilla viljelyalueilla rakentamisen tulisi alavien maiden sijaan keskittyä maisematilaa rajaaville mäille ja niiden reunavyöhykkeille. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 39 Kuva 28: Rahkolan ja Linnan kylien rajaseutuja Kuhnonlahden pohjukassa. Kuva 29: Taustalla Pekkala. Kuva 30: Kuorelahden pohjukan viljelyalueita. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. 4.4 Mitoitus Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Ranta-alueet Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 40 Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen ranta-alueeksi katsotaan MRL:n mukainen rantavyöhyke, joka on noin 50 -100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsäänöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Rantavyöhykkeellä sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantavyöhykkeen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan rantavyöhykkeellä sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan rakennusoikeuden siirtoa. Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 2 Pinta-ala/ m 41 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 2000 m2 < 5000 m2 1* *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): Kuva 31: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 5.1 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 42 Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Ranta-alueen mitoitus Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. AP/AM RA yht. tod. Rv. muun. Rv. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 18 2 23 11 41 13 12,8 km 12,4 km Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 5,74 ranta-asuntoa / todellinen rantakm ja 6,02 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Sisämaan mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. AP/AM RA Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 159 177 2 0 161 177 Kaavalla muodostuu yhteensä 392 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 190 ja olemassa olevia 202. 6 MAANKÄYTTÖ 6.1 Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AT (kyläalue) AP- (erillispientalojen alue), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Uusia rakennuspaikkoja muodostuu tasaisesti koko kaava-alueelle. Tiheimmät asutuskeskittymät muodostuvat erityisesti Linnan alueelle sekä Rahkolan pohjoisosiin ja Rahkolan raitin tuntumaan. Loma-asutus Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue). Ranta-alueita kaavassa on mukana Rahkolan puolella Pieni- ja Iso Lumperoisen ranta-alueella, jonne muodostuu uusia lomarakennuspaikkoja. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 43 Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Virkistys ja veneily Kaava-alueelle sijoittuu Otralahden yleinen uimaranta (VU-4) ja venevalkamaalue (LV-1). Otralahden pohjukkaan on merkitty aluevaraus siirtolapuutarha- / palstaviljelyalueelle (RP). Kyseisen alueen kokonaisrakennusoikeus on 2300 km2 ja alueelle saa rakentaa 50 k-m2 suuruisia siirtolapuutarhamökkejä sekä yhteiskäyttörakennuksia. Herneniemi Linnan kylällä on osoitettu pääosin virkistysalueena (V). Rahkolassa sekä Linnantietä pitkin kulkee pyöräilyreitti. Pieni-Lumperoiselta Iso-Lumperoisen kautta Pyhäjärvelle kulkee melontareitti. Pyhäjärveltä Linnan Liisan lähistölle on merkitty ohjeellinen moottorikelkkareitti. Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset ranta-alueen maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. M-1 –merkinnällä on osoitettu sellaiset ranta-alueelle sijoittuvat tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet, joilla kaikkea tilan mahdollista rakennusoikeutta ei ole näytetty kaavakartalla, vaan se on osoitettu vuoden ranta-alueen emätilataulukossa. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. MA-1 –merkinnällä on osoitettu maisemallisesti arvokkaat peltoalueet, joilla kaikkea tilan mahdollista rakennusoikeutta ei ole näytetty kaavakartalla, vaan se on osoitettu vuoden 2009 kiinteistörajojen mukaisesti sisämaan mitoitustaulukossa. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Palvelut Seurantalo Suojalinna, seurantalo Rahkolan kylällä sekä Linnan koulu on osoitettu kaavassa julkisten palvelujen alueena (P-1). Liikenne Valtatie 13 on osoitettu kaavassa valtatie -merkintäviivalla. Rahkolassa alueen halki kulkee pohjois-eteläsuunnassa Sjövik – Heikkilä -yhdystie, joka pohjoisosassa muuttuu Saarijärvi – Kumpu -yhdystieksi ja Linnankylän yhdystie on osoitettu kaavassa yhdystienä. Muut kaava-alueen tiet on merkitty pääsyteinä. Kaavaan on merkitty valtatie 13:lle tehdyn toimenpidesuunnitelman mukaisia muutostarpeita. Erillisellä merkinnällä on osoitettu ne liittymät, jotka suunnitelmassa on esitetty kehitettäviksi. Suunnitelma on tehty parantamaan liikenneturvallisuutta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 44 Muut alueet ja kohdemerkinnät Muinaisjäännökset Alueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueena merkinnällä SM tai muinaismuistokohteena (sm). Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännösalueen laajuus tulee selvittää museovirastosta ja aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museovirastoon lausuntoa varten. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet sekä vuonna 2008 inventoidut rakennuskulttuuriselvityksen mukaiset kohteet. Maakunnallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr on osoitettu Linnan ala-aste ja Seurantalo Suojalinna. Rahkolan kylänraitti on osoitettu kyläkuvallisesti arvokkaana alueena sk. Paikallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr-1 on osoitettu muut Keski-Suomen museon ja 2008 tehdyn inventoinnin mukaiset kohteet. Rahkola-Linnan kyläyleiskaavan alueella on Rahkolan kylän vanha rakennuskanta pääsääntöisesti maalattu punamullalla, minkä johdosta alueelle on muodostunut ehyt kokonaisvaikutelma. Uudisrakentamisessa on huomioitava vanha rakennettu ympäristö ja suosittava punamullan käyttöä ulkomaalauksesta päätettäessä. Maakuntakaavan mukainen maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu kaavassa maisemallisesti arvokkaana alueena merkinnällä ma, jonka määräyksenä on ”Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisemaalueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.” Kaavamerkinnän lisäksi alueena, jossa ympäristö tulee säilyttää (/s) on osoitettu Linnan koulun ja Suojalinnan pihapiirit sekä Likopellon ja Luotolan tilojen pihapiirit. Pohjavesialueet Kaava-alueen lounaisosaan Kukonhiekan alueelle sijoittuu Voudinniemen tärkeä I –luokan pohjavesialue on osoitettu kaavassa pohjavesialueena pv – merkinnällä. Linnan alueen itäpuolella kaava-alueeseen rajoittuva Lähteenmäen tärkeä I-luokan pohjavesialue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Alueelle ei saa sijoittaa pohja- tai pintaveden laatua vaarantavia laitoksia tai toimintoja. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa YSL 7 §:n ja 8 §:n mukaista maaperän eikä pohjaveden pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella on voimassa pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 §). Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua pohjaveden suojeluun ja maaainestenoton yleissuunnitelmiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu merkitty kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 45 säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vesilain luvun 2, 11 §:n mukaisia arvokkaita pienvesiä (luo-3 –alueita) ei sijoitu kaava-alueelle. Ranta-alue Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran. Erilliset saunat Rantavyöhykkeellä sijaitsevia erillisiä saunarakennuksia ei Rahkola-Linnan kyläyleiskaava-alueella ole. 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla. Tämä yleiskaava on laadittu rantavyöhykkeen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 -alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla. Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia) laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM –aluerajaukset ovat ohjeelliset. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella: Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä. Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 46 Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. Jätehuolto Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Rantametsät Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia. Tiestö Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa rantaviivalla tarkoitetaan maastokatselmuksessa viranomaisen taholta määriteltyä keskimääräistä rantaviivaa. Muilta osin noudatetaan Saarijärven kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Luonnonympäristö Yleiskaavaratkaisulla pyritään siihen, että suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot eivät vaarannu. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään jättämällä luontoarvoja sisältävät alueet vapaaksi rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Näin ollen ne säilyvät kaavan toteutuessa ennallaan. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 47 Arvokkaat luonnon osa-alueet on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Liito-oravan elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-1 –merkinnällä. Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn vesihuollon piiriin. Alueelle osittain sijoittuva Voudinniemen pohjavesialue on huomioitu kaavassa asianmukaisella merkinnällä sekä aluetta koskevilla kaavamääräyksillä. 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä. Kaavalla halutaan ensisijaisesti turvata arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että alueille voidaan osoittaa nykyistä rakennuskantaa täydentävää rakentamista. Tämä johtaa myös siihen, että merkittäville, toistaiseksi avoimena säilyneille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka muuttaa maisemakuvaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille, mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoituksella varaudutaan alueiden maankäyttöön. Pidemmällä tähtäimellä tulee huomioida, että maatalouden ja peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös avoimien viljelymaisemien säilyminen saattaa pidemmällä tähtäimellä olla epävarmaa. Tätä myötä myös alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristöalueita, rakennetun kulttuuriympäristön kohteita sekä kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealuetta. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti pois jääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Kaavassa on osoitettu rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää maisemakuvallisesti keskeisessä asemassa olevia kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksessa ja yleiskaavamääräyksissä on huomioitu vanha rakennuskanta ja suositeltu sen huomioon ottamista uudisrakentamista tai laajennusta suunniteltaessa. Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaan kokonaisuuden säilymistä on näillä määräyksillä pyritty kehittämään. Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi. 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Kaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Toteutuessaan yleiskaavakaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja säilyttämällä ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö. Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen. Asutus on tiheintä Linnan alueella, erityisesti koulun ympäristössä ja Rahkolan VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 48 kylänraitin varrella. Asutusta on osoitettu mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti haja-asutuksen tapaan koko suunnittelualueelle, jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen. Kyläalueilla ei ole rakentamispainetta, kun tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin. Yleiskaavan katsotaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset rakentamispainetta koskevat tavoitteet. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristön alueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin. 7.4 Liikenteelliset vaikutukset Alueella on kattava tieverkosto. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kasvaa. Kaavassa osoitetut kevyenliikenteen yhteystarpeet parantavat merkittävästi erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta. Liikenneturvallisuutta parantamaan on valtatie 13:lle tehty toimenpidesuunnitelma, joka on laadittu Linnankylän itäisimmästä liittymästä Kolkanlahden liittymään saakka. Suunnitelma on otettu huomioon kyläyleiskaavassa ja kaavakartalle on esitetty erillisellä merkinnällä ne liittymät, joiden kehittäminen on suunnitelman mukaan tarpeellista. Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna Kuva 32. Ote Vt13 kehittämissuunnitelmasta. 49 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Rahkola - Linna 50 Kuva 33. Ote Vt13 kehittämissuunnitelmasta. 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä tulevaisuutta. Rahkolan Linnan alueet ovat Saarijärven taajaman luontainen laajenemisaluetta ja asukkaiden määrä alueella on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja verkostoja Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin. Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee olemaan myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa alueen nykyisten palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien muodostumista alueella. Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset, palotoimi). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.6 Rahkola - Linna 51 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet. Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy. Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa. Maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. 7.7 Ilmastonmuutos Kaavoitushankeen yhteydessä on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja vedenpintaan nähden. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Iso-Lumperoisen ja Pyhäjärven rantaan hyvin rakentamiseen soveltuville alueille, missä maasto ei ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla vedenpinnan nousun ei katsota olevan suuri ongelma, koska korkeuserot vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia. Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat rakentamiskorkeudet. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita. Suunnittelualueeseen rajoittuvista vesistöistä Pyhäjärvellä suositeltava alin rakentamiskorkeus on 120,9 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60 –järjestelmässä. Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm. rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän verkostosta. Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin. 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutuminen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupamenettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. Tarvittaessa lupaasiat voivat edellyttää poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä. Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä. Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Tilatiedot Vesistö RN:o 33* 72940800200003 34* Pieni-Lumperoinen72940800210009 35* Iso-Lumperoinen 72940800220016 36* Iso-Lumperoinen 72940801190032 37* 72940800050077 72940800050102 72940800050217 72940800050218 38* Pieni-Lumperoinen72940800180033 39* Pieni-Lumperoinen72940800190081 Pieni-Lumperoinen72940800190082 40* Iso-Lumperoinen 72940800200021 Iso-Lumperoinen 72940800200022 Iso-Lumperoinen 72940800200022 Iso-Lumperoinen 72940800200022 Pieni-Lumperoinen72940800200022 Pieni-Lumperoinen72940800200018 41* Mustjoki Mustjoki Mustjoki Mustjoki Muo.til. 01.07.-59 Pieni-Lumperoinen72940800190029 Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Rantaviivatiedot Tilan Nimi Kantatilan järj.nro 72940800210028 72940800210047 72940800210048 72940800210050 42* Pieni-Lumperoinen72940800210004 43* Pieni-Lumperoinen72940800210006 Pieni-Lumperoinen72940800210006 44* Pieni-Lumperoinen72940800210013 Pieni-Lumperoinen72940800210014 Pieni-Lumperoinen72940800210014 45* Pieni-Lumperoinen72940800210040 Pieni-Lumperoinen72940800210040 Pieni-Lumperoinen72940800210041 Pieni-Lumperoinen72940800210042 Pieni-Lumperoinen72940800210049 Pieni-Lumperoinen72940800210051 Pieni-Lumperoinen72940800210054 Pieni-Lumperoinen72940801310001 KOTIMÄKI RAHKOLA-LINNA 72940800190029 KOTIMÄKI 72940800190029 Total PUUHALA 72940800200003 PUUHALA 72940800200003 Total HAKALA 72940800210009 HAKALA 72940800210009 Total KOTINIEMI 72940800220016 KOTINIEMI 72940800220016 Total VIHILAHTI 72940800040043 X TARVAALA 72940800040043 X Total HIEKKARANTA 72940800050015 X PEKKALA RIEMURANTA 72940800050015 X PEKKALA Pihlajarinne 72940800050015 X PEKKALA METSÄPEKKALA 72940800050015 X PEKKALA 72940800050015 X Total MAJATALO 72940800180008 X NYRÖLÄ 72940800180008 X Total Kotiranta 72940800190033 X KIVENPELTO KIVENPELTO 72940800190033 X KIVENPELTO 72940800190033 X Total Rahkorinne 72940800200010 X SAVOLA SAVOLA 72940800200010 X SAVOLA SAVOLA 72940800200010 X SAVOLA SAVOLA 72940800200010 X SAVOLA SAVOLA 72940800200010 X SAVOLA SAVOTTA 72940800200010 X SAVOLA 72940800200010 X Total VALKAMA 72940800210002 X HUIPPULA Savirinne 72940800210002 X HUIPPULA HUIPPULA 72940800210002 X HUIPPULA Hippurarinne 72940800210002 X HUIPPULA 72940800210002 X Total SAARIKALLIO 72940800210004 Saarikallio 72940800210004 X Total KOKKOKALLIO 72940800210006 Kokkokallio KOKKOKALLIO 72940800210006 Kokkokallio 72940800210006 X Total SATURANTA 72940800210010 X JOKIRANTA JOKIRANTA 72940800210010 X JOKIRANTA JOKIRANTA 72940800210010 X JOKIRANTA 72940800210010 X Total RANTA-MATTILA 72940800210012 X MATTILA RANTA-MATTILA 72940800210012 X MATTILA MÄNTYLAHTI 72940800210012 X MATTILA Peltomattila 72940800210012 X MATTILA Mattila 72940800210012 X MATTILA Haaparanta 72940800210012 X MATTILA Koivumattila 72940800210012 X MATTILA KOIVULAHTI 72940800210012 X MATTILA Rantaviiva tod.m mrv m 12 12 12 12 Mitoitustiedot saari rv. saari pa km ha 0,0 Mitoitus arvo lukum 6 0,0 0,0 0 33 33 96 96 0 0 46 47 0 0,0 93 104 104 47 320 367 99 90 561 505 1082 1165 2337 64 39 202 93 104 104 47 320 367 99 90 561 480 920 1145 2150 64 39 202 0,0 0,0 0,0 0,0 305 127 127 86 24 110 50 58 86 194 158 164 62 66 73 145 129 52 305 127 127 86 24 110 50 58 59 167 158 164 62 66 73 145 129 52 0,0 2,1 0,0 0,0 2,1 2,1 2,1 2,1 4,2 0,0 2,1 ra 1 1 6 0,2 6 0,6 6 0,0 0,6 0,0 6 0,3 6 0,3 6 0,0 6 0,6 6 0,3 6 1,9 0,6 2,2 6 0,6 2 0,2 6 3,4 6 2,9 6 5,5 0 1 1 0 0 1 0 1 0 0 1 1 0 2 0 1 1 2 1 0 15,7 2 0,1 2 0,1 2 0,4 6 0,0 0,6 2 1rp/3 ha 0,2 1rp/3 ha 0,1 0,3 6 0,3 2 0,1 6 0,4 0,8 6 0,9 6 0,4 6 0,4 6 0,4 6 0,9 1 1 1 1 1 0,3 0,3 0 1 3,1 1rp/3 ha 0 0,0 0,6 1rp/3 ha jää 0,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,4 1rp/3 ha 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,4 17,4 17,4 17,4 34,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 17,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6 0,0 ao 0,1 6 0 33 33 96 96 0 0 46 47 0 Huom! Olevat rak 0 0 1 1 1 1 1 1 0 1 1 0,4 6 0,8 6 0,3 1 1 1 1 -0,9 -0,9 0,0 0,0 -0,8 -0,8 -0,4 -0,4 0,0 0,0 -0,7 -0,7 0,0 0,0 -1,4 0,6 0,6 -0,7 0,9 0,2 -0,4 0,2 3,4 2,9 4,5 2,1 12,7 0,1 -0,9 -0,6 0,0 -1,4 -0,7 -0,7 0,2 0,1 0,3 -0,7 0,1 -0,6 -1,2 -0,1 0,4 -0,6 0,4 -0,6 -0,1 0,8 -0,7 uusia 0,0 0 Ei ulotu rantaan. 0,0 0,0 0,0 Osin kaava-alueen ulkopuolella. 0,0 1,0 Kaakonlampea ei ole huomioitu, 1,0 koska ei ole rakentamiskelpoinen 0,0 2,0 2,0 +sauna 1,0 2,0 Savolansaari 7,0 6 rp jää osoittamatta kaavassa kapeikko, alle 50 m kapeikko, alle 50 m kapeikko, alle 50 m, +sauna 0,0 Mattilansaari Mattilansaari Mattilansaari 0,0 0,0 Mattilansaari 1,0 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Tilatiedot Vesistö RN:o 01.07.-59 Pieni-Lumperoinen72940801310004 Pieni-Lumperoinen72940801310006 Pieni-Lumperoinen72940800210039 Pieni-Lumperoinen72940800210021 Pieni-Lumperoinen72940800210022 Pieni-Lumperoinen72940800210020 46* Mustjoki Mustjoki 72940800220045 72940800220093 47* Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Mustjoki 72940800220059 72940800220070 72940800220082 72940800220082 72940800220082 72940800220099 48* Iso-Lumperoinen 72940800220089 49* Pieni-Lumperoinen 72940800230242 50* Pieni-Lumperoinen Pieni-Lumperoinen 72940800230046 72940800230047 51* Pieni-Lumperoinen 72940800230238 52* Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen 72940800240014 72940800240015 72940800240016 72940800240024 72940800240034 72940800240035 53* Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen 72940800240043 72940800240044 54* Iso-Lumperoinen Iso-Lumperoinen 72940800250025 72940800250029 55* Iso-Lumperoinen 72940800260024 56* Pieni-Lumperoinen Iso-Lumperoinen 57* Rantaviivatiedot Muo.til. Tilan Nimi Kantatilan järj.nro 72940800260021 72940800260021 Koonsoiro HAKAMATTILA SAARI-MATTILA SAUNARANTA ELLUKKA RANTAKIVI RAHKOLA-LINNA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X MATTILA 72940800210012 X Total AHO-HEIKKILÄ 72940800220013 X UUSI-HEIKKILÄ UUSI-HEIKKILÄ 72940800220013 X UUSI-HEIKKILÄ 72940800220013 X Total HORNA 72940800220014 X HEIKKILÄ LEHTORANTA 72940800220014 X HEIKKILÄ HEIKKILÄ 72940800220014 X HEIKKILÄ HEIKKILÄ 72940800220014 X HEIKKILÄ HEIKKILÄ 72940800220014 X HEIKKILÄ KIVIJOKI 72940800220014 X HEIKKILÄ 72940800220014 X Total RANTA-HEIKKILÄ 72940800220025 X VANHA-HEIKKILÄ 72940800220025 X Total KOTIMAA 72940800230001 X KOTIMAA 72940800230001 X Total KONTRA 72940800230009 X KONTTIKALLIO KONTTIKALLIO 72940800230009 X KONTTIKALLIO 72940800230009 X Total KONTTILA 72940800230019 X KONTTILA 72940800230019 X Total MÖKKILÄ 72940800240004 X LAHDENTAUS RIETULA 72940800240004 X LAHDENTAUS KAUKORANTA 72940800240004 X LAHDENTAUS NYSÄ 72940800240004 X LAHDENTAUS KARHULA 72940800240004 X LAHDENTAUS LAHDENTAUS 72940800240004 X LAHDENTAUS 72940800240004 X Total YLIRINNE 72940800240009 X RAHKOLA RAHKOLA 72940800240009 X RAHKOLA 72940800240009 X Total JATKOLA 72940800250005 X SILLANTAUS EEROLA 72940800250005 X SILLANTAUS 72940800250005 X Total NOTKOLA 72940800260007 X NOTKOLA 72940800260007 X Total LIKOPELTO 72940800260014 X LIKOPELTO LIKOPELTO 72940800260014 X LIKOPELTO 72940800260014 X Total Grand Total Rantaviiva tod.m mrv m 50 50 402 402 308 308 97 97 82 82 80 75 1868 1863 176 176 115 115 291 291 66 66 44 44 272 272 92 92 0 0 90 90 564 564 331 331 331 331 61 61 61 61 53 53 41 41 94 94 398 398 398 398 34 34 70 70 62 62 9 9 86 86 1381 1264 1642 1525 126 126 566 566 692 692 50 50 268 268 318 318 404 404 404 404 303 303 870 870 1173 1173 12779 12423 Mitoitustiedot saari rv. saari pa km ha 2,1 2,1 2,1 2,1 2,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 19,1 0,0 0,0 17,4 17,4 17,4 17,4 17,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 170,4 Olevat rak Mitoitus arvo lukum ao 6 0,3 6 2,4 1rp/3 ha 0,8 1rp/3 ha 0,3 1rp/3 ha 0,2 1rp/3 ha 0,2 1 3 2 0,4 1 2 0,2 6 0,4 6 0,3 6 1,6 2 0,2 6 0,0 2 0,2 2,7 1 1 1 1 3 0 2,0 0 6 0,4 1 1 1 1 2 0,3 6 0,2 0,6 6 0 1 2,0 6 1 5 1 6 0,4 jää 1 8,8 0,6 Huom! ra 0 0 2,4 2,4 6 0,2 6 0,4 6 0,4 6 0,1 6 0,5 6 7,6 9,2 6 0,8 6 3,4 4,2 6 0,3 6 1,6 1,9 0 1 0 4 0 1 0 1 6 2,4 2,4 0 6 1,8 1 6 5,2 7,0 64,0 0 1 1 1 1 1 2 1 18 2 1 1 23 uusia 0,3 1,0 ELY-keskuksen poikkari v. 2002 1,4 0,8 1,0 Mattilansaari -0,7 Mattilansaari 0,2 Mattilansaari -0,8 Mattilansaari 0,8 3,0 -0,6 kapeikko, alle 50 m 0,2 kapeikko, alle 50 m, sähkölinja rannassa -0,4 0,0 -0,6 -0,7 0,6 0,2 0,0 -0,8 kapeikko, yli 50 m -1,3 0,0 2,0 0,0 2 rp. jää osoittamatta kaavakartalla. 2,0 0,0 -0,6 -0,6 0,0 -0,7 -0,8 -1,4 0,0 2,4 2,0 2,4 2,0 -0,8 -0,6 -0,6 0,1 -0,5 7,6 5 rp. jää osoittamatta kaavassa. 5,2 0,0 0,8 1 rp. jää osoittamatta kaavakartalla. 3,4 3 rp. jää osoittamatta kaavakartalla. 4,2 0,0 -0,7 0,6 -0,1 0,0 0,4 2 saunaa 0,4 0,0 0,8 4,2 4 rp. jää osoittamatta kaavakartalla 5,0 0,0 23,0 13,0 LIITE Korpi rn Ho an r pu 65 10 o SAARIJÄRVI 24:35 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILASELVITYS RAHKOLA-LINNA 131:3 24:28 24:44 Ahola 131:3 Järvenpää 22:40 26:22 13.3.2015 26:21 131:3 128:0 26:17 26:24 Jokiranta 22:82 0:6510 56* 48* 26:23 22:59 Yht. 876:6 26:9 Sulkala 22:70 Notkola 22:18 Yht. 876:6 22:32 22:19 26:24 22:20 22:33 56* 22:21 Yht. 876:6 22:24 22:73 Yht. 876:6 Yht. 876:6 22:88 Koskenlahti Yht. 876:6 Yht. 876:6 22:16 Yht. 876:6 36* 48* Yht. 876:6 49* 22:66 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 22:78 22:75 Yht. 876:6 22:76 22:79 22:81 47* Yht. 876:6 Vanha-Heikkilä 22:93 22:80 Yht. 876:6 Yht. 876:6 22:58 Pyhäkoski 22:64 22:82 22:89 22:54 Yht. 876:6 22:34 Heikkilänmutka Yht. 876:6 876:6 Yht. 876:6 Yht.Yht. 876:6 Yht. 876:6 Hakala 48* 22:82 Yht. 876:6 Heikkilä Yht. 876:6 22:99 k os ki 1:6845 Pyh ä Yht. 876:6 16 84 5 Yht. 876:6 22:93 Kestola 1:6845 Yht. 876:6 47* Yht. 876:6 779 Yht. 876:6 Yht. 876:6 22:45 Yht. 876:6 21:48 Yht. 876:6 Yht. 876:6 21:47 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 878:64 21:28 20:22 42* Pyhäkoski Yht. 876:6 Huippula Kuoppala 21:50 Yht. 876:6 45* 41* 21:14 Yht. 876:6 Yht. 876:6 21:9 21:13 20:21 Yht. 876:6 Yht. 876:6 35* Ahola Yht. 876:6 131:1 131:6 131:4 41* Hollola Yht. 876:6 20:22 34* Yht. 876:6 20:2 Yht. 876:6 20:3 Niemelä Yht. 876:6 46* 20:22 41* 21:51 21:42 Yht. 876:6 Yht. 876:6 21:40 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Mattila 21:21 Yht. 876:6 44* 21:39 21:6 Yht. 876:6 46* 21:49 21:54 Yht.21:4 876:6 21:6 Yht. 876:6 43* Vesala Yht. 876:6 21:42 21:54 46* Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 21:41 Yht. 876:6 Yht. 876:6 21:20 21:41 26:21 44* 21:22 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 20:22 21:40 Yht. 876:6 Yht. 876:6 57* 41* Yht. 876:6 Yht. 876:6 41* Yht. 876:6 24:34 Yht. 876:6 24:16 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 24:15 20:18 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Savola Yht. 876:6 24:14 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 24:24 20:22 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 41* Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 24:43 26:21 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 24:35 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:2 Yht. 876:6 5:102 57* Yht. 876:6 5:77 Yht. 876:6 Yht. 876:6 Yht. 876:6 53* Yht. 876:6 54* 24:44 54* 24:44 Likopelto 5:217 Yht. 876:6 Lahdentaus Yht. 876:6 37* Yht. 876:6 119:32 25:25 Nyrölä 119:32 39* 37* Yht. 876:6 18:23 Yht. 876:6 25:15 Eerola 6:75 55* 18:33 Kivenpelto Vihilahti 5:196 25:22 18:33 33* 50* 39* 40* 54* Rahkolankylä 23:241 51* 38* 25:24 25:25 24:44 40* 23:46 5:218 Kotimäki 23:47 1:6845 53* 19:47 19:82 24:35 19:4 52* 18:19 24:44 Paavola 23:238 Jatkola 54* 5:146 26:11 Yht. 876:6 Konttila Lava 23:238 57* 26:21 18:33 17:66 52* Yht. 878:28 17:77 Rintala 19:82 19:81 19:29 Yht. 876:6 23:242 Kukonhiekka 25:29 39* 39* 17:19 Pekkala 52* 23:238 17:55 17:17 17:21 17:54 17:50 17:33 17:104 5:124 1071 16:25 18:33 18:12 17:16 5:88 17:49 17:53 17:32 5:182 18:11 17:81 17:51 6:45 5:108 16 84 3 1059 5:85 5:44 5:87 5:85 5:84 5:141 5:132 18:33 1:6843 3:101 5:66 5:75 Sara-aho 19:47 Kangasaho 5:176 Hiihtokeskus Koivuharju 0:13 Lammintaus 6:30 39* 6:29 6:64 5:81 17:64 5:216 18:25 0:13 6:75 18:14 19:46 18:7 334 18:33 19:23 Varpula 19:47 Kuhno 6:31 6:63 6:61 39* 98:0 Yht. 876:2 6:64 Luotola 6:55 Yht. 876:1 13:344 13:344 13:333 13:236 13:235 13:237 1:271 13:344 13:124 16 84 7 13:242 13:45 13:475 13:474 Kotalahti 1:270 1:204 1:347 13:482 1:343 1:301 1:390 1:409 1:361 1:502 Rajala 1:461 Yht. 878:1 Lamminaho 1:462 1:341 1:451 1:340 13 0:13 1:433 1:451 1:450 1:342 1:495 1:401 1:188 1:462 1:393 1:374 1:360 Vedenottamo 1:311 1:363 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA Teksti 72940700130021 72940700130045 72940700130051 72940700130054 72940700130056 72940700130082 72940700130091 72940700130098 72940700130104 72940700130108 72940700130510 72940700130510 72940700130124 72940700130130 72940700130132 72940700130151 72940700130153 72940700130164 72940700130166 72940700130191 72940700130193 72940700130194 72940700130195 72940700130215 72940700130216 72940700130512 72940700130223 72940700130235 72940700130236 72940700130237 72940700130242 72940700130245 72940700130249 72940700130257 72940700130258 72940700130259 72940700130260 72940700130266 72940700130268 72940700130269 72940700130270 72940700130272 72940700130273 72940700130274 72940700130275 72940700130276 72940700130277 72940700130285 Rek_nro 13-21 13-45 13-51 13-54 13-56 13-82 13-91 13-98 13-104 13-108 13-510 13-510 13-124 13-130 13-132 13-151 13-153 13-164 13-166 13-191 13-193 13-194 13-195 13-215 13-216 13-512 13-223 13-235 13-236 13-237 13-242 13-245 13-249 13-257 13-258 13-259 13-260 13-266 13-268 13-269 13-270 13-272 13-273 13-274 13-275 13-276 13-277 13-285 Tilan_nimi PIENKOVALA KOTALAHTI VÄLIAHO LEPOLA RINTEELÄ LINNAN KAUPPA SAIKARA KUNNANMETSÄ MÄENALUS PAKOLA VEIKKOLA VEIKKOLA METSÄRINNE JORMANAINEN PULLIAINEN LIISALA KUIVAKANGAS KOLMIKOLKKA LINNANKESKUS HUVILA MÄNTYHARJU LÄHTEELÄ RINTEELÄ PENTINKULMA TUPALA KUIVIKKO KUIVIKKO PÄIVÖLÄ LUOTOKOTA LUOTORANTA RÄYHÄLÄ KOIVIKKO LINNANKENTTÄ LEHMUSAHO KIRSTINAHO HELLENMÄKI AINOLA NIITTYLÄ LEHMUSRINNE METSÄRINNE LOIVARINNE LINNANRANTA PELTORINNE PIRTTIHARJU KATAJARINNE KALLIORINNE ORVOKKIRINNE KÖTTÖLÄ Rek_pvm Kt 1.1.2000 6.9.1921 6.5.1931 2.10.1933 13.12.1933 13.12.1933 5.4.1948 4.2.1953 8.10.1955 25.6.1956 14.8.1956 7.3.2013 8.3.2013 29.1.1962 17.4.1963 17.4.1963 15.4.1964 15.4.1964 4.9.1964 24.10.1964 2.11.1970 2.11.1970 2.11.1970 2.11.1970 27.8.1974 27.8.1974 17.7.2013 10.3.1975 22.11.1976 22.11.1976 22.11.1976 16.8.1977 12.12.1977 23.1.1978 7.11.1978 7.11.1978 7.11.1978 7.11.1978 13.2.1979 19.3.1980 19.3.1980 19.3.1980 6.10.1980 6.10.1980 6.10.1980 6.10.1980 6.10.1980 6.10.1980 17.12.1981 Pa Rak oik yht. A_oleva 1,58 1 1 0,89 1 1 0,71 1 0 0,48 1 0 0,56 1 1 0,31 1 0,31 0 8,88 4 0 1,99 2 1 0,40 1 2,15 2 0 8,43 4 1 0,20 1 0,21 1 0,73 1 0 0,97 1 1 0,14 1 0,15 1 0,08 0 0,21 1 0,23 0 0,28 1 0,66 1 1 0,39 1 0,07 0 1,25 1 1 2,24 2 0 0,20 1 0,49 1 0 0,46 1 0 0,52 1 0 0,23 1 1,77 1 0 4,08 3 0 2,17 2 0 2,61 2 0 2,59 2 0 0,31 1 0,33 1 0,31 1 0,32 1 0,31 1 0,31 1 0,31 1 0,33 1 0,30 1 0,39 1 0,30 0 1 Ra_oleva 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 RAHKOLA-LINNA Uusia Jää Huom 1 1 Kaupungin maa-alue vesistöt vähennetty pinta alasta 6 1 2 2 - peltoa 1 1 1 0 0 2 1rp siirto tilalle 13-365 1 1 1 kapea tila kapea tila kapea tila, tie keskellä 1 3 2 2 2 LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940700130286 72940700130287 72940700130287 72940700130288 72940700130303 72940700130304 72940700130304 72940700130309 72940700130310 72940700130311 72940700130323 72940700130327 72940700130333 72940700130335 72940700130343 72940700130344 72940700130344 72940700130344 72940700130344 72940700130345 72940700130348 72940700130350 72940700130354 72940700130355 72940700130356 72940700130361 72940700130365 72940700130370 72940700130499 72940700130377 72940700130378 72940700130383 72940700130384 72940700130384 72940700130393 72940700130393 72940700130498 72940700130394 72940700130398 72940700130400 72940700130414 72940700130447 72940700130422 72940700130422 72940700130435 72940700130446 72940700130448 72940700130466 72940700130469 13-286 13-287 13-287 13-288 13-303 13-304 13-304 13-309 13-310 13-311 13-323 13-327 13-333 13-335 13-343 13-344 13-344 13-344 13-344 13-345 13-348 13-350 13-354 13-355 13-356 13-361 13-365 13-370 13-499 13-377 13-378 13-383 13-384 13-384 13-393 13-393 13-498 13-394 13-398 13-400 13-414 13-447 13-422 13-422 13-435 13-446 13-448 13-466 13-469 KUOREPURO ANULA ANULA KUORELAHTI KULMALA VIERTOLA VIERTOLA SOKKOLA VUORELA JUSSILA LEHMUSRINNE LISÄLIISALA PUROLA LISÄ-KOIVULA TIMPPALA LUOTOLA LUOTOLA LUOTOLA LUOTOLA KAIVOLA MÄNTYKANGAS ILARILA MÄNNIKKÖ MÄKELÄ MÄNTYKOTO KUUSELA RANTALA ONNELA PURSULA PUROLA OTRALAHTI KOIVULEHTO MUSTALAMPI MUSTALAMPI Aattola Aattola PEPPILÄ KUIVALA PÄIVÄRINNE IISULA Pajulinna Niksula KOIVULA KOIVULA SUOJALINNA PÖSSÖLÄ Aurinkoranta Koivukartano Tähtimäki 17.12.1981 17.12.1981 17.12.1981 17.12.1981 14.4.1986 14.4.1986 14.4.1986 14.1.1987 14.1.1987 2.5.1988 22.11.1988 27.9.1989 29.12.1989 22.2.1990 3.8.1990 3.8.1990 3.8.1990 3.8.1990 3.8.1990 6.6.1991 8.8.1991 29.1.1992 7.4.1992 7.4.1992 15.5.1992 16.6.1992 10.5.1993 16.8.1993 12.7.2012 11.7.1994 11.7.1994 1.11.1994 1.11.1994 1.11.1994 27.9.1995 27.9.1995 27.9.1995 27.9.1995 27.11.1995 27.11.1995 6.7.1999 27.6.2003 27.1.2000 27.1.2000 14.8.2001 27.6.2003 27.6.2003 1.9.2005 23.5.2006 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 13:386 KOIVULA 7,57 4,29 2,67 1,76 0,29 0,73 0,22 0,21 7,52 0,49 0,27 3,36 0,39 6,06 0,66 5,57 0,71 0,18 3,54 0,41 0,20 0,24 0,62 0,60 0,50 3,76 1,58 3,71 0,87 8,81 7,06 0,39 0,09 6,80 0,45 0,57 0,93 1,80 0,20 4,46 0,31 0,37 7,50 4,47 0,87 0,69 0,21 0,31 0,31 3 2 2 0 1 0 0 0 1 0 1 0 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 1 1 1 0 1 0 0 1 1 1 1 1 1 0 0 1 0 0 0 0 1 1 1 0 1 1 1 1 1 0 1 3 1 1 3 1 3 2 1 1 1 2 2 2 4 3 3 1 1 2 3 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA 3 1 1 1 1 - puolet peltoa - puolet peltoa - paljon peltoa 3 1 peltoa 1 - valtaosa peltoa 3 3 peltoa 1 2 1 2 1 St.ratkaisu, rp siirto tilalta 13-233 1 3 2 3 suot väh. pinta-alasta, osa tilasta ei kaavassa 1 1 2 2 Suunnittelutarveratkaisu LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940700130481 13-481 72940700130424 72940700130425 72940700130426 72940700130429 72940700130430 72940700130430 72940700130431 72940700130434 72940700130434 72940700130436 72940700130471 72940700130495 72940700130445 72940700130449 72940700130450 72940700130451 72940700130452 72940700130453 72940700130461 72940700130458 72940700130459 72940700130460 72940700130463 13-424 13-425 13-426 13-429 13-430 13-430 13-431 13-434 13-434 13-436 13-471 13-495 13-449 13-450 13-451 13-452 13-453 13-461 13-458 13-459 13-460 13-463 72940700130464 13-464 72940700130278 13-278 72940700130278 13-278 72940700130465 72940700130468 72940700130474 72940700130475 72940700130476 72940700130477 72940700980000 72940800030101 72940800050044 72940800050081 72940800050084 72940800050085 72940800050087 72940800050088 72940800050132 72940800050146 13-465 13-468 13-474 13-475 13-476 13-477 98-0 3-101 5-44 5-81 5-84 5-85 5-87 5-88 5-132 5-146 HIEKKAHARJU Suvirinne Koivuranta Sarala Tilikku Riihiranta I Riihiranta I Casa-Ranta KUOREMÄKI KUOREMÄKI Koivurinne LAKOLA Antinranta Mehtärinne Tontinperä Tyynelä Mäntyrinne Muistola Mäntykallio MUSTIKKAMÄKI Haikula Koivikko I Karikko Pyrynperä 9.10.2008 13:386 KOIVULA 8.11.2000 8.11.2000 8.11.2000 12.12.2000 12.12.2000 12.12.2000 12.12.2000 15.2.2001 15.2.2001 14.6.2002 1.12.2006 8.4.2011 14.12.2002 5.7.2003 5.7.2003 5.7.2003 5.7.2003 5.7.2003 21.12.2004 14.8.2004 17.11.2004 17.11.2004 12.1.2005 Kuusirinne 17.3.2005 LEHMUSAHON YHTEISLAIDUN 6.10.1980 LEHMUSAHON YHTEISLAIDUN 6.10.1980 Harju AINOLA Kotalinna Mökkelö Timola Linnanmäki PIKKUPUROLA RAUTATIEALUE KOLMIO RAUTATIEALUE RAUTATIEALUE RAUTATIEALUE RAUTATIEALUE KUKONHIEKKA PARKKILA KOIVURINNE 7.4.2005 10.2.2006 19.12.2007 19.12.2007 19.12.2007 19.12.2007 29.12.1989 15.9.1997 29.9.1954 13.12.1963 13.12.1963 13.12.1963 13.12.1963 12.6.1964 19.1.1976 30.10.1978 0,21 14,93 0,42 0,40 0,41 1,37 3,57 0,31 4,14 13:415 Kuoremäki 0,13 13:415 Kuoremäki 1,19 13:415 Kuoremäki 0,35 13:415 Kuoremäki 0,53 13:471 Lakola 0,31 2,50 0,29 13:399 Mäntykallio 0,72 13:399 Mäntykallio 0,62 13:399 Mäntykallio 0,62 13:399 Mäntykallio 0,58 13:399 Mäntykallio 0,68 3,21 0,33 0,20 13:246 Karikko 0,19 13:246 Karikko 0,68 13:246 Karikko 0,24 1,10 13:271 Lehmusahon yhteislaidun 0,30 13:271 Lehmusahon yhteislaidun 0,20 13:271 Lehmusahon yhteislaidun 0,68 1,18 3,47 0,66 1,47 1,70 2,70 2,73 0,20 0,03 0,17 0,50 0,17 0,08 0,01 0,00 0,30 0,50 5 2 2 2 1 7 1 1 1 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 1 1 1 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA -2 2 2 - peltoa 2 Suunnittelutarveratkaisu 1 2 1 1 Suunnittelutarveratkaisu 1 Suunnittelutarveratkaisu 2 Suunnittelutarveratkaisu 2 2 2 1 2 2 2 2 1 3 Suunnittelutarveratkaisu 1 tiealuetta, kapea palsta 1 1 2 1 2 1 Suunnittelutarveratkaisu ei kaavassa LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800050176 72940800050182 72940800050196 72940800050216 72940800050241 72940800050218 72940800060029 72940800060030 72940800060031 72940800060045 72940800060055 72940800060061 72940800060063 72940800060064 72940800060064 72940800060075 5-176 5-182 5-196 5-216 5-241 5-218 6-29 6-30 6-31 6-45 6-55 6-61 6-63 6-64 6-64 6-75 RIITANPELTO 19.3.1985 PEKKALA 21.3.1987 RAHKOLAN KYLÄTUPA24.9.1991 RAJALA 26.9.1998 Pihlajarinne 23.2.1999 METSÄPEKKALA 23.2.1999 SYRJÄLÄ 3.4.1967 RONSKILA 3.4.1967 VARPULA 3.4.1967 KOIVUHARJU 9.12.1975 ISOKUUSI 29.12.1989 KUMPULA 9.8.1994 Polvilampi 26.9.1998 KUHNO 26.9.1998 KUHNO 26.9.1998 RINTALA 18.12.2003 0,31 2,00 0,40 0,42 0,39 19,53 0,17 0,22 2,42 3,62 0,38 0,50 0,49 9,45 1,98 2,53 72940800160245 72940800170064 72940800170066 72940800170081 72940800180007 72940800180011 72940800180012 72940800180035 72940800180019 72940800180023 72940800180025 72940800180033 72940800180033 72940800180033 72940800180033 72940800180033 72940800180033 72940800180033 72940800190004 72940800190023 72940800190046 72940800190047 72940800190047 72940800190047 72940800190082 72940800190082 72940800200002 72940800200003 72940800200022 72940800200022 72940800200022 72940800200022 16-245 17-64 17-66 17-81 18-7 18-11 18-12 18-35 18-19 18-23 18-25 18-33 18-33 18-33 18-33 18-33 18-33 18-33 19-4 19-23 19-46 19-47 19-47 19-47 19-82 19-82 20-2 20-3 20-22 20-22 20-22 20-22 KIVENPELTO RAUTATIEALUE KAAKONPELTO KANGASAHO VALLILA KAAKONMÄKI KETOPELTO PYYKKIMÄKI PAAVOLA NYRÖLÄ KIVIMÄKI MAJATALO MAJATALO MAJATALO MAJATALO MAJATALO MAJATALO MAJATALO KAAKKOLAMPI PYLVÄLÄ KIVIAHO LAMMINTAUS LAMMINTAUS LAMMINTAUS KIVENPELTO KIVENPELTO YLENNYS PUUHALA SAVOLA SAVOLA SAVOLA SAVOLA 13,00 0,00 0,58 9,48 0,18 0,40 0,25 0,29 14,61 0,40 0,10 5,25 0,14 3,02 2,27 0,85 0,77 1,73 1,01 0,39 0,51 1,96 11,26 0,10 9,71 1,04 0,70 1,09 1,19 0,17 8,58 3,47 20.4.2012 13.12.1963 29.10.1964 29.9.1976 2.10.1957 30.6.1961 30.6.1961 13.10.2009 4.8.1966 15.3.1968 2.5.1977 9.8.2005 9.8.2005 9.8.2005 9.8.2005 9.8.2005 9.8.2005 9.8.2005 13.9.1909 18.7.1927 17.8.1977 17.8.1977 17.8.1977 17.8.1977 19.11.1999 19.11.1999 26.11.1923 26.11.1923 9.3.1999 9.3.1999 9.3.1999 9.3.1999 2 6 2 2 1 1 3 1 2 4 1 3 5 3 1 1 1 1 1 1 4 3 1 1 3 2 4 0 1 0 0 0 0 1 1 1 1 0 1 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA 1 6 1 1 -peltoa ja suota, - peltoa - petoa 1 1 2 MY alue Kaakonlampi, suota Muodostunut kiinteistöistä 16-25 ja 19-82 4 1 2 - peltoa, MY aluetta Kaakonlampi - peltoaluetta Muodostunut 18-14 ja 18-25 4 3 1 1 1 1 1 - peltoa MY aluetta Kaakonlampi - peltoaluetta MY aluetta Kaakonlampi MY aluetta Kaakonlampi 3 -peltoaluetta -peltoaluetta - peltoa, kapea tila - suota ja peltoa 3 1 1 1 3 1 Muutettu ehdotusvaiheen jälkeen LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800200022 72940800210040 72940800210041 72940800210042 72940800210042 72940800210048 72940800210050 72940800210054 72940800220018 72940800220019 72940800220020 72940800220021 72940800220024 72940800220032 72940800220033 72940800220034 72940800220040 72940800220054 72940800220058 72940800220064 72940800220066 72940800220073 72940800220075 72940800220076 72940800220078 72940800220079 72940800220080 72940800220081 72940800220082 72940800220082 72940800220082 72940800220088 72940800220089 72940800220093 72940800220093 72940800230046 72940800230238 72940800230238 72940800230238 72940800240028 72940800240035 72940800240044 72940800240044 72940800240044 72940800240044 72940800240044 72940800250015 20-22 21-40 21-41 21-42 21-42 21-48 21-50 21-54 22-18 22-19 22-20 22-21 22-24 22-32 22-33 22-34 22-40 22-54 22-58 22-64 22-66 22-73 22-75 22-76 22-78 22-79 22-80 22-81 22-82 22-82 22-82 22-88 22:89 22-93 22-93 23-46 23-238 23-238 23-238 23-241 24-28 24-35 24-44 24-44 24-44 24-44 24-44 25-15 SAVOLA RANTA-MATTILA MÄNTYLAHTI Peltomattila Peltomattila HUIPPULA Hippurarinne Koivumattila ANJALA VILKAS RIIHINEN KONTTINEN ETTALA LISÄ-VILKAS MÄKI-HEIKKILÄ EEVALA TIEPELTO MÄNTYRINNE RINTEELÄ HANNALA PEKANMÄKI RINNE-HEIKKILÄ MÄKIAHO KÄPÄLÄMÄKI PÄIVÄKUMPU VANHA-HEIKKILÄ PYTTYLÄ MYLLYLÄ HEIKKILÄ HEIKKILÄ HEIKKILÄ KÄPYLÄ RANTA-HEIKKILÄ UUSI-HEIKKILÄ UUSI-HEIKKILÄ KONTRA KONTTILA KONTTILA KONTTILA PELTOMAA JÄRVENPÄÄ LAHDENTAUS RAHKOLA RAHKOLA RAHKOLA RAHKOLA RAHKOLA RAJAPELTO 9.3.1999 20.6.1994 20.6.1994 20.6.1994 20.6.1994 12.10.2000 21:33 Huippula 24.5.2005 3.9.2009 10.12.1956 10.12.1956 10.12.1956 10.12.1956 12.12.1957 9.10.1964 9.10.1964 9.10.1964 14.1.1972 2.3.1983 29.8.1986 17.6.1988 25.11.1988 13.9.1990 18.3.1991 18.3.1991 25.11.1991 25.11.1991 27.2.1992 27.2.1992 27.2.1992 27.2.1992 27.2.1992 12.7.1994 12.7.1994 3.11.1995 3.11.1995 15.10.1973 23.2.2000 23.2.2000 23.2.2000 12.12.2000 14.1.1972 24.7.1974 4.3.1997 4.3.1997 4.3.1997 4.3.1997 4.3.1997 13.8.1973 8,12 2,54 2,95 0,06 3,47 0,38 0,35 0,73 0,41 0,20 0,21 0,20 0,20 0,18 0,03 10,11 0,28 0,26 0,30 0,32 0,33 0,53 0,50 0,52 0,50 0,50 1,26 0,51 0,54 9,43 5,90 7,85 0,49 14,53 1,13 2,52 0,33 2,00 10,74 1,81 0,35 5,86 16,19 0,96 0,14 2,51 7,29 0,82 0,22 3 1 1 1 0 0 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 0 0 1 0 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 1 0 0 0 0 1 0 1 0 1 1 1 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA 3 1 1 - peltoa - peltoa 1 - peltoa Suunnittelutarveratkaisu 1 4 1 1 1 1 1 1 1 1 4 2 2 4 1 1 1 3 1 3 5 4 5 4 1 - peltoa suurelta osin Suunnittelutarveratkaisu 4 2 1 2 1 suota - peltoa 2 1 Suunnittelutarveratkaisu 1 2 1 2 2 3 yli puolet alasta suota 1 3 kaava-alueen reuna-aluetta LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800250022 72940800250024 72940800250025 72940800250029 72940800260009 72940800260011 72940800260017 72940800260021 72940800260021 72940800260021 72940800260021 72940800260022 72940800260023 72940800260024 72940800260024 72940801190032 72940801280000 72940801310003 72940801310003 72940801310003 72940801310006 72940808760002 72940808760006 72940900010075 72940900010089 72940900010128 72940900010129 72940900010130 72940900010517 72940900010163 72940900010188 72940900010189 72940900010204 72940900010205 72940900010207 72940900010207 72940900010520 72940900010251 72940900010251 72940900010251 72940900010270 72940900010276 72940900010516 72940900010297 72940900010301 72940900010311 72940900010312 72940900010340 72940900010341 25-22 25-24 25-25 25-29 26-9 26-11 26-17 26-21 26-21 26-21 26-21 26-22 26-23 26-24 26-24 119-32 128-0 131-3 131-3 131-3 131-6 876-2 876-6 1-75 1-89 1-128 1-129 1-130 1-517 1-163 1-188 1-189 1-204 1-205 1-207 1-207 1-520 1-251 1-251 1-251 1-270 1-276 1-516 1-297 1-301 1-311 1-312 1-340 1-341 PITKÄPELTO 23.11.1984 KISSANKULMA 25.5.1987 JATKOLA 25.5.1987 EEROLA 17.8.1999 AHO 1.2.1927 ISONIITTY 7.11.1927 RANNILA 3.8.1960 LIKOPELTO 4.8.1966 LIKOPELTO 4.8.1966 LIKOPELTO 4.8.1966 LIKOPELTO 4.8.1966 RAJATIE 14.1.1972 RANNILANLISÄ 15.12.1978 NOTKOLA 15.12.1978 NOTKOLA 15.12.1978 VIHILAHTI 31.1.1968 MINNALA 14.1.1972 Harmaja 6.12.2003 Harmaja 6.12.2003 Harmaja 6.12.2003 HAKAMATTILA 6.12.2003 TARVAALAN JAKOKUNNAN 20.1.1986 VESIALUE RAHKOLAN JAKOKUNNAN 22.1.1997 VESIALUE LINNANKYLÄN TYÖVÄENTALO 5.9.1934 KANTOLA 21.9.1937 TYYNELÄ 10.11.1952 ANTOLA 10.11.1952 ARVELA 10.11.1952 MARKUNTUPA 29.8.2012 LINNANKULMA 13.6.1963 KIVILEHTO 13.11.1964 METSÄRINNE 13.11.1964 ANTTILA 30.12.1968 PÄREPELTO 30.12.1968 HEIKKILÄ 24.1.1969 HEIKKILÄ 24.1.1969 METSÄKUUSELA 2.10.2012 KUUSELA 23.7.1976 KUUSELA 23.7.1976 KUUSELA 23.7.1976 KOIVURINNE 16.3.1980 MATTILA 27.5.1981 KATAJA-AHO 21.8.2012 PUTKIAHO 22.2.1984 HIEKKALA 11.6.1984 YLÄTALO 7.4.1986 ALATALO 7.4.1986 TERVARINNE 20.7.1988 RAIJALA 20.7.1988 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko 0,47 0,48 11,12 15,35 1,14 1,09 0,10 0,84 16,81 7,47 3,29 0,08 0,10 2,47 7,86 1,16 0,37 0,03 0,05 0,27 3,87 1,89 2,00 0,36 0,51 0,17 0,80 0,90 0,49 0,30 0,36 0,77 2,01 1,05 4,88 4,66 1,92 0,07 0,10 2,06 1,57 0,30 0,50 0,44 0,40 0,33 0,37 0,21 0,27 1 1 1 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 1 0 1 1 0 0 1 1 3 5 2 6 3 2 2 1 2 1 1 1 1 2 1 3 3 2 2 2 1 6 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA -paljon peltoaluetta - paljon peltoaluetta liito-orava-aluetta suota, MY 2 4 1 2 6 1 osa suota, MY, ei osoitettu kartalla s 2 1 1 - valataosa peltoa 2 1 1 1 Muodostunut kiinteistöistä 1:162 ja 1:251 1 1 Tien varsi, peltoa 3 3 2 Kuuselasta muodostunut Metsäkuusela ja Markuntupa 2 1 1 1 1 liitettävissä viemäriin liitettävissä viemäriin LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940900010342 72940900010343 72940900010347 72940900010355 72940900010360 72940900010361 72940900010363 72940900010374 72940900010390 72940900010393 72940900010514 72940900010401 72940900010409 72940900010424 72940900010433 72940900010438 72940900010445 72940900010448 72940900010448 72940900010449 72940900010449 72940900010449 72940900010450 72940900010271 72940900010451 72940900010451 72940700130482 1-342 1-343 1-347 1-355 1-360 1-361 1-363 1-374 1-390 1-393 1-514 1-401 1-409 1-424 1-433 1-438 1-445 1-448 1-448 1-449 1-449 1-449 1-450 1-271 1-451 1-451 13-482 NEUVARI VESALA KARILA KOTIKOLO TOIVOLA KIVELÄ RUOTSI I RUOTSI MÄNTYHAKA HÄMÄLÄ PAJALINNA LEHTO KANERVAKANGAS MÄNTYKUMPU ROVALA PIKKUMÄNTYLÄ MÄNNISTÖ HAKALA HAKALA UUSI-HAKALA UUSI-HAKALA UUSI-HAKALA Kanervakangas PELTOLA LAMMINAHO LAMMINAHO PELTOHARJU 20.7.1988 20.7.1988 27.1.1989 8.8.1989 30.1.1990 23.5.1990 11.7.1990 7.3.1991 1.4.1992 15.5.1992 16.9.2011 28.2.1994 3.10.1994 2.9.1996 4.12.1996 17.6.1997 13.1.1998 13.1.1998 13.1.1998 13.1.1998 13.1.1998 13.1.1998 15.4.1999 16.3.1980 15.4.1999 1:434 Lamminaho 15.4.1999 1:434 Lamminaho 31.10.2008 1:434 Lamminaho 72940900010461 72940900010462 72940900010462 72940900010463 72940900010464 72940900010464 72940900010507 72940900010511 72940900010512 72940900010476 72940900010483 72940900010483 72940900010495 72940900010502 72940908780001 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500000013 72989500006510 72989500016843 1-461 1-462 1-462 1-463 1-464 1-464 1-507 1-511 1-512 1-476 1-483 1-483 1-495 1-502 878-1 0-13 0-13 0-13 0-13 0-6510 1-6843 MÄNTYRINNE 14.7.2000 MÄNTYLÄ 14.7.2000 MÄNTYLÄ 14.7.2000 Kotala 13.10.2000 JYNKÄLÄ 13.10.2000 JYNKÄLÄ 13.10.2000 Köminpelto 25.11.2010 Ahokangas 7.6.2011 Mäntykivi 7.6.2011 Hakala I 7.5.2002 Marjala 14.3.2003 Marjala 14.3.2003 Linnavuori 16.10.2007 Erkkilä 31.10.2008 SORAPAIKKA 30.1.1986 VALTATIE 13 25.4.1991 VALTATIE 13 25.4.1991 VALTATIE 13 25.4.1991 VALTATIE 13 25.4.1991 Saarijärvi-Kumpu yhdystie 10.12.1998 Kukonhiekka yhdystie 11.11.1998 1,06 0,21 0,60 0,27 0,38 0,35 1,11 0,84 0,52 5,49 0,50 2,15 0,43 0,36 0,47 0,29 0,52 0,27 8,10 2,51 0,41 7,96 0,22 0,54 14,81 1,19 0,95 16,95 0,24 3,60 1,29 0,19 0,32 1,38 6,98 4,01 4,37 2,03 1,84 0,09 1,45 0,59 0,23 0,15 1,57 1,39 3,26 2,97 0,33 1 1 1 1 3 1 2 1 3 2 2 1 2 1 1 2 2 2 2 1 1 7 0 0 1 1 0 1 0 0 1 0 0 0 1 1 1 1 1 0 1 0 0 1 0 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 1 0 1 0 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 RAHKOLA-LINNA 1 Huoltoasema 1 3 1 2 Muodostunut tilasta HÄMÄLÄ 1:393 - peltoa 2 2 0 1 - peltoa kaksi päärakennusta? Erotettu määräala, suunnittelutarveratkaisu 3 1 stratkaisu 1.1.2000 jälkeen 1 1 0 2 1 2 - peltoa 1 lohkominen tilasta Jynkkälä lohkominen tilasta Jynkkälä lohkominen tilasta Jynkkälä lohkominen tilasta Jynkkälä lohkominen tilasta Jynkkälä - peltoa 1 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72989500016845 72989500016845 72989500016845 72989500016847 72989500016848 1-6845 1-6845 1-6845 1-6847 1-6848 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Sjövik-Heikkilä yhdystie 8.1.1999 Sjövik-Heikkilä yhdystie 8.1.1999 Sjövik-Heikkilä yhdystie 8.1.1999 Linnankylä yhdystie 11.11.1998 Linna yhdystie 11.11.1998 4,54 0,00 0,23 4,79 1,39 0 0 0 0 0 159 yht. 8 0 0 0 0 0 2 RAHKOLA-LINNA tiealue 177 62 LIITE
© Copyright 2024