SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS - EHDOTUS
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy FCG Fin KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS - EHDOTUS 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS I 2.4.2015 TIIVISTELMÄ Susivuoren osayleiskaava pohjautuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaan hankkeeseen. Susivuoren seudun maankäytön suunnittelu ja toimintojen yhteensovittaminen -hanke toteutettiin osallistavana ja avoimena suunnitteluprosessina Kauhavan kaupungin ja konsultin toimesta vuosien 2011 ja 2012 aikana. Hanke tuotti suunnittelutuloksen, jonka pohjalta alueen toiminnallinen ja spatiaalinen tulevaisuuskuva muotoutui toimijoiden vapaaehtoisen sitoutumisen kautta. Osallistuvien tahojen toimintaa arvioitiin sosiaalisen kestävyyden kriteerein. EAKRhankkeen tavoitteena oli kartoittaa nykyiset toiminnat ja niiden laajuus, sekä hakea yhteinen tahtotila alueen tulevaisuuskuvan muodostamiseen vapaaehtoisuuden pohjalta. Alue sijaitsee keskellä Kauhavan kaupunkia Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta päätti 5.12.2012 käynnistää Susivuoren alueen kaavoituksen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa. Kaavoitus käynnistettiin rantaasemakaavana. Susivuoren ranta-asemakaava muutettiin kuitenkin ehdotusvaiheessa yleiskaavaksi, koska ELY-keskuksesta esitettiin toive kaavamuodon muuttamiseksi. Kaupunginhallitus päätti ranta-asemakaavan muuttamisesta kaavamuodoltaan yleiskaavaksi 8.12.2014 § 317. Ranta-asemakaavan luonnosvaihe toimii osayleiskaavan valmisteluvaiheena. Susivuoren kaavoitus käynnistyi maankäytön suunnitelman valmistuttua yksityisten maanomistajien aloitteesta. Hankkeen pohjalta Susivuoren maanottoalueen maanomistajien esityksestä Kauhavan kaupunki laatii Susivuoren osayleiskaavan. Osayleiskaavan suunnittelusta vastaa FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ja arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen, jota on avustanut arkkitehti Janne Tolppanen ja arkkit.yo Jaana Tahkokorpi. Hankealueella on voimaperäistä maa-ainesten ottoa, uudisraivioita, huvila-asutusta ja kauempana turkistarhausta.. Alue on monimuotoista, osin kallioista hiekkakangasta, osin rehevähköä vielä ojittamatonta kangasmetsää. Alueella on metsästys- ja virkistyskäyttöarvoja. Hankkeen aikana tehdyt selvitykset käsittelevät laajempaa aluetta. Alueella on monimuotoisuutensa takia luontoarvoja. Maa-ainesten ottoluvan yhteydessä annetut maisemointiohjeet eivät ole toimineet alueellisesti koko alueen parhaaksi. Myös alueen ojitus on palvellut nykyisin maa-ainesten ottoa enemmän kuin metsänkasvatusta. Syntyneitä orsivesilampia on osoitettu suorilla rakennusluvilla huvila- (RA) ja asuinkäyttöön. Osa huviloista on syntynyt ilman rakennuslupaa. Tämän tilanteen hallitsemiseksi on ryhdytty kaavoitustyöhön. Alue on yksityisten tieyhteyksien varassa, joista Koivikontien hoitovastuu on kaupungilla. Tiestön käyttö on entisestään moninkertaistunut. Alueella lähistöllä on ollut puolustusvoimien toimintoja ja se on muutamien kilometrin etäisyydellä lentokentästä pohjoiseen. Maankäyttösuunnitelman laadinnasta on vastannut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, arkkitehti SAFA Kai Tolonen, joka vastaa myös Susivuoren osayleiskaavatyöstä. Tässä kaavaselostuksessa käsitellään yleispiirteisen maankäyttösuunnitelman tietoja, joita on tarkennettu kaavaselostukseen. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS II 2.4.2015 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ..................................................... I SISÄLLYSLUETTELO .......................................... II JOHDANTO....................................................... I OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ........................................ I OSAYLEISKAAVA .............................................................. II Muut tavoitteet ................................................................. II KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................. II SUUNNITTELUALUE ......................................................... 1 Palvelut 28 LIIKENNE ........................................................................ 29 Uuden maankäytön tuottaman liikenteen tarvitsema liikenneverkko.................................................. 30 TEKNINEN HUOLTO ........................................................ 30 Vesihuolto ....................................................................... 30 Energiahuolto .................................................................. 30 Jätehuolto ....................................................................... 30 MAA- JA METSÄTALOUS ................................................ 30 Maisemakuva .................................................................... 2 Erityispiirteet ..................................................................... 3 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet ............................... 30 Maatalousalueet ............................................................. 30 Ulkoilun ohjaustarve maa- ja metsätalousalueilla ........... 30 LÄHTÖKOHDAT ............................................... 3 ERITYISTOIMINNOT ....................................................... 31 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ....... 3 OSAYLEISKAAVA & MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI.... 4 Maa-ainesten otto ........................................................... 31 Turpeenotto .................................................................... 31 73 § Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset ........ 4 ETELÄ-POHJAMAANMAAKUNTAKAAVA .......................... 4 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN.. 5 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTÖN SUUNNITELMALUONNOKSET ................................ 6 SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT ........................................ 11 SELVITYKSET .................................................................. 11 Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys .......................... 11 Muinaisjäännösinventointi.............................................. 11 Luontoselvitys ................................................................. 12 Maaperä 15 Maa-ainesten otto .......................................................... 16 Suot ja turvetuotantoon soveltuvat suo-alueet .............. 17 Myönnetyt rakennusluvat ............................................... 18 läheiset turkistarhat ........................................................ 18 Maanomistus .................................................................. 19 VÄESTÖ ......................................................................... 19 Tietoja suunnittelualueen väestöstä ............................... 19 Työpaikat......................................................................... 19 PALVELUVERKON NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT ........ 20 Palvelut 20 OSALLISTUMINEN (VUOROVAIKUTUS) JA TIEDOTTAMINEN ..................................... 21 OSALLISTUMINEN .......................................................... 21 TIEDOTTAMINEN ........................................................... 21 OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET ........ 21 Vireilletulo ja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ......................................................................... 21 Osayleiskaavan valmisteluvaihe – rantaasemakaavaluonnos ........................................ 22 Kaavaehdotus .................................................................. 24 Hyväksymisvaihe ............................................................. 26 SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA ....................... 27 OSAYLEISKAAVAN TAUSTAA .......................................... 27 ASUMINEN .................................................................... 27 Mitoitus 27 YMPÄRISTÖ ................................................................... 32 Rakennettu kulttuuriympäristö ....................................... 32 Luonnonsuojelu ja maisemalliset arvot ........................... 32 Uhanalaiset eläin- ja kasvilajit ......................................... 33 Muinaismuistot ............................................................... 33 MAISEMAVAURIOT ........................................................ 33 Melu 33 Maisemavauriot .............................................................. 34 VIRKISTYS ...................................................................... 34 Ulkoilureitit ..................................................................... 35 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ................... 36 SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN .................................................... 36 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ...................... 36 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ............................................. 37 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ............................ 38 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ......................... 38 Vaikutukset kulttuurimaisemaan .................................... 46 Vaikutukset luonnonympäristöön ................................... 46 Vaikutukset elinympäristön laatuun ............................... 47 YHDYSKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET ................. 47 SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET ..................... 47 TERVEYDELLISET VAIKUTUKSET ..................................... 47 Metsälain soveltaminen .................................................. 47 Maa-aineslain soveltaminen ........................................... 48 KAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN .................................... 48 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS .................... 48 RANTAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN ........................ 48 LÄHTEET ........................................................ 50 LIITTEET ......................................................... 50 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS I 2.4.2015 JOHDANTO Alueelle on laadittu lähtökohdaksi Kauhavan Susivuoren alueelle maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, jossa osoitettiin yleispiirteisesti eri toimintojen sijoittuminen alueelle. Työn tavoitteena oli luoda tulevaisuuskuva alueen maankäytöstä ja harjoitettavista toiminnoista sekä sovittaa ne yhteen. Maankäyttösuunnitelma oli luonteeltaan yleispiirteinen maankäyttöä ohjaava oikeusvaikutukseton maankäytön suunnitelma. Hankkeen pohjalta Susivuoren maanottoalueen maanomistajien esityksestä Kauhavan kaupunki laatii Susivuoren osayleiskaavan. Osayleiskaavan suunnittelusta vastaa FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy ja arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Olemassa olevat rakennuspaikat osoitetaan Susivuoren osayleiskaavassa rakennuspaikkoina. Sen sijaan osayleiskaavassa ei ole osoitettu uusien rakennuspaikkojen osalta yksittäisiä rakennuspaikkoja tai tarkkoja aluevarauksia vaan pääasiassa alueita, joiden suunnittelua ohjataan ympäristölupamenettelyn ja suunnittelutarveratkaisujen avulla. Tavoitteena on, että maa-ainesten ottosuunnitelmat ja maisemointisuunnitelmat täydentävät rakennuslupasuunnittelua. Uudet rakennuspaikat syntyvät maa-ainesten oton päätyttyä kaivetuille orsivesilammikoille. Osayleiskaavan avulla ohjataan maankäyttöä, sen muutoksia ja rakentamista haluttuun suuntaan. Merkinnöillä ohjataan ja edistetään ympäristön arvokkaiden alueiden ja kohteiden säilymistä. Susivuoren osayleiskaavassa kuvataan tavoitevuoden 2030 tilannetta. Osayleiskaavan tavoitteena on luoda tulevaisuuskuva alueen maankäytöstä ja harjoitettavista toiminnoista sekä sovittaa ne yhteen. Tavoitteena on kehittää aluetta johdonmukaisesti ja suunnitella alueen jatkokäyttöä maa-aineisten oton rinnalla ja ottamistoiminnan päättymisen jälkeen. Maa-aineisten otto ja hyödyntäminen muuttaa maisemaa voimakkaasti. Maa-aineisten oton myötä alueen luonnolliset korkeuserot muuttuvat, kuten myös luonnolliset kasvillisuusalueet ja maiseman mittasuhteet. Maa-ainesten ottopaikkojen maisemoinnilla on suuri merkitys alueiden käytettävyyden ja tulevan maisemakuvan kannalta. Hyvin suunnitellun ja toteutetun maisemoinnin tuloksena voi syntyä jopa alkuperäistä luonnonmaisemaa ryhdikkäämpi ja jäsentyneempi maisemakuva. Usein maa-ainestenottoalueista muodostuu myös merkittäviä ja tärkeitä virkistysja vapaa-ajan alueita. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS II 2.4.2015 OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavalla on tarkoitus mahdollistaa ja ohjata Susivuoren maa-aineisten ottoalueen vapaaajan asumisen rakentamista. Alueelle on jo valmistunut uusia vapaa-ajan asuntoja. Alueen osayleiskaavaa on lähdetty toteuttamaan alueen maanomistajien aloitteesta. Kauhavan kunnan ja maanomistajien kesken kanssa on tehty sopimus kaavan laadinnasta. Kaavan laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. MUUT TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja Etelä-Pohjanmaan maakuntamaankäytön suunnitelman tavoitteet on esitelty lyhyesti tämän maankäytön suunnitelmaselostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat. KAAVAPROSESSIN VAIHEET Hankealueen sijainti Päätös Susivuoren ranta-asemakaavan laatimisesta TekL 25.8.2013 § 87. Susivuoren ranta-asemakaavan mitoituspäätös Kauhavan valtuustossa 25.11.2013 §122 / teknisessä lautakunnassa 30.5.2013 § 52. Kaavan virelletulo kaavoituskatsauksessa 2013. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 22.1.2014. Valmisteluaineisto asetettiin julkisesti nähtäville 2.6. – 3.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus päätti 8.12.2014 § 317, että Susivuoren ranta-asemakaava muutetaan kaavamuodoltaan yleiskaavaksi. Susivuoren yleiskaava tuli vireille tällä kaupunginhallituksen päätöksellä. Osayleiskaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville 16.4.2015 – 15.5.2015 väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus esitti kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle X.X.2015 § XXX. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Susivuoren osayleiskaavan X.X.20XX § XXX. KAUHAVAN KAUPUNKI Kartta 1. SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 1 2.4.2015 Maankäytön suunnittelualueen sijainti (vaikutusalue) SUUNNITTELUALUE Susivuoren maankäytön suunnittelualue sijaitsee Kauhavalla, noin 10 km pohjoiseen Kauhavan keskustaajamasta. Suunnittelualue sijoittuu valtatien 63 ja läntisen etelä-pohjoinen suuntaisen rautatien välimaastoon. Suunnittelualue oli kooltaan noin 2 200 ha. Huomattavasti maankäytön suunnittelualueesta pienentynyt osayleiskaava-alue sijaitsee maankäytön suunnittelualueen keskellä. Alueella on lähinnä maa-aineisten oton myötä syntyneiden lampia. Osayleiskaava-alue on kooltaan n. 265 ha. KAUHAVAN KAUPUNKI Kartta 2. SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 2 2.4.2015 Osayleiskaavan aluerajaus MAISEMAKUVA Osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuu useita maa-aineisten ottoalueita ja metsätalouskäytössä olevaa talousmetsää, joista osa on hakattuja. Alueelle sijoittuu myös pienialainen viljelysalue, joka rikastuttavat alueen maisemakuvaa. Erityistä hankealuetta ovat ympäröivästä maastosta kohoavat kallioiset harjanteet. Hankealueella on myös maa-aineisten oton myötä syntyneitä lampia, jotka ovat virkistyskäytössä. Vakituista asutusta alueelle ei ole. Maankäytön suunnittelualueen (kartta 1.) maisemarakenteessa korostuvat luodekaakkosuuntaiset selännevyöhykkeet ja näiden väliin jäävät laaksopainaumat. Suunnittelualueen korkeuserot vaihtelevat noin 60-90 m mpy. Korkeimmat kohdat sijoittuvat Härkäkallioiden ja Susivuoren alueille. Selännevyöhykkeet ovat monin paikoin kallioisia ja muodostavat maisemakuvaltaan positiivia kokonaisuuksia. Laaja laaksopainauma sijoittuu suunnittelualueelle. Maisemakuvalta se on nykytilassa jäsentymätön suopeltojen, metsien, hakkuuaukeiden sekä maa-aineisten ottoalueiden kirjoma ympäristö. Osayleiskaavan suunnittelualueen maisemarakenteeseen ei sisälly lainkaan luonnontilaisia järviä tai jokia. Laaksoalueet on voimakkaasti ojitettuja. Alueella virranneet luonnontilaiset purot ja ojat on myös aikojen saatossa muokattu ja muovattu metsä- ja peltotalouden sekä maa-aineisten oton myötä. Nykyistä maisemakuvaa elävöittävät maa-aineisten oton myötä syntyneet pienet lammet ja järvet, joiden yhtenäinen ilme on jäsentymätön. Lampien rannoille sijoittuu vähäisessä määrin loma-asutusta. Maisemakuvallisesti suunnittelualueen merkittävimpiä alueita ovat kallioiset selänteet, joiden maisemakuvaa tulisi myös jatkossa korostaa ja hyödyntää alueen maankäytön suunnittelussa. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 3 2.4.2015 ERITYISPIIRTEET Alueella huvila-asutusta, joka perustuu soranoton seurauksena syntyneisiin pohjavesilampiin. Alueelta on myyty ”mökkitontteja omalla järvellä”. Alueen purkuoja laskee Vähävuosjärveen noin 3-5 metriä, jonne Metsäkeskus on rakentanut portaita virtauksen vähentämiseksi. Yksityistiet kuuluvat Koivikontien tienhoitokuntaan. Muut tiet ovat metsien hoitoteitä mm. Ratsastustie, Kakkurintie. Alueella on vain vähän luonnontilaista luontoa, koska alueen metsät ovat pääsääntöisesti ojitettu metsän kasvatusta varten. Maa-ainesten otto on hyvin näkyvää keskeisillä alueilla. Alue ei ole pohjaveden oton kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen lähiseudulla on mm. 2 kettutarhaa. Lähin asutus näistä noin 3 km. Kauhavalla kehitetty matkailua, mm. Alahärmässä sijaitsee teemapuisto PowerPark. Alueen mahdolliset loma-asunnot palvelisivat myös matkailua. LÄHTÖKOHDAT VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Aluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan maankäyttösuunnitelmaan: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontomatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämis-mahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 4 2.4.2015 OSAYLEISKAAVA & MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 73 § RANTA-ALUEIDEN LOMA-ASUTUSTA KOSKEVAN YLEIS- JA ASEMAKAAVAN ERITYISET SISÄLTÖ- VAATIMUKSET Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi rantaalueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Osayleiskaavasta on muutoin voimassa ne määräykset ja säädökset, mitä yleiskaavasta säädetään. ETELÄ-POHJAMAANMAAKUNTAKAAVA Kuva 2. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta Kauhavan Susivuoren alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava 2005. Alueelle on osoitettu mm. ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu kaksi maakunnallisesti arvokasta maisemaaluekokonaisuutta, jotka on merkitty Etelä-Pohjanmaan maankuntakaavaan. Nämä alueet sijaitsevat Pääjärven ja Pitkäjärven alueille. Alueiden määrittelyperusteena maakuntakaavassa on ”kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävä alue”. Suunnittelumääräyksessä todetaan, että alueiden tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava näiden alueiden arvojen säilyminen. Pääjärven alue sijaitsee suunnittelualueen länsipuolella muutaman sadan metrin etäisyydellä suunnittelualueen rajauksesta. Pitkäjärven alue sijaitsee puolestaan suunnittelualueen koillispuolella, lähimmillään noin 400 metriä suunnittelualueen rajauksesta. Virkistys-/matkailukohdemerkinnän voidaan osaltaan koskevan myös Susivuoren alueen kehittämistä vaikka käytännössä merkintä on Vähävuosjärven eteläpuolella. Suunnittelumääräyksen mukaan alue on tarkoitettu virkistystoimintaa ja matkailua tulevaksi kohteeksi, jonne voidaan sijoittaa tarkoitusta tukevia rakennuksia ja rakenteita. Määräyksessä viitataan, että virkistysalueen tarkka rajaus määräytyy kuntakaavoituksen yhteydessä, mikä mahdollistaa toimintojen sijoittumisen myös Susivuoren alueelle. Alueella ei ole voimassa MRL 33§ mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Alueelle on merkitty maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueita. Suosituksena on, että maaainesten ottamisen tulee perustua koko muodostumaa koskevaan suunnitelmaan. Vesistön osalta Susivuoren alue kuuluu Lapuanjoen valuma-alueeseen, jossa maakuntakaavassa määräyksenä on Suunnittelumääräys III; turvetuotannon suunnittelussa huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Suunnittelumääräyksen I osalta, joka koskee koko maakuntaa, turvetuotanto on täysin mahdollista. Susivuoren alueen suot kuten KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 5 2.4.2015 Saarineva, Hangasneva ja Trapunneva kaikki ovat ojitettuja, eikä niillä sijaitse luonnon- tai kulttuuriarvoiltaan merkittäviä alueita. Etelä-Pohjanmaan liitto on laatimassa uutta maakuntakaavaa, joka korvaa Ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistaman Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan. Maakuntakaavaa tarkennetaan kahdella vaihekaavalla. Ensimmäisessä vaihekaavassa käsitellään mm. tuulivoimaloiden sijoittamista maakunnan alueelle. Tuulivoimaselvityksen tarkoituksena on löytää tuulivoimatuotannolle maakunnassa parhaiten so1 veltuvat alueet . Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet velvoittavat osoittamaan maakuntakaavassa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimaselvitys on edennyt yleisestä koko maakunnan tasoisesta alueiden tarkastelusta kohti yksityiskohtaisempaa tarkastelua. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa poistettiin paikkatietomenetelmin tarkastelusta ne alueet, joille tuulivoimatuotantoa ei haluta sijoitettavan lainkaan. Teoriassa on mahdollista sijoittaa myös Susivuoren alueelle tuulivoimaloita. Alue sijaitsee riittävän kaukana asutuksesta. Kauhavan lentokentän nousu- ja laskusuunta on Susivuoren suuntaan ja sijaitsee alle 15 km etäisyydellä. Tämä käytännössä estää tuulivoimarakentamisen alueelle. Kauhavan lentokentän tulevaisuudennäkymät ovat muuttuneet ilmavoimien siirrettyä toimintansa Kauhavalta. Lentokentän rakennuskanta on myyty yksityiselle omistajalle. Lentokenttätoimintaa kuitenkin tarkoitus jatkaa. LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN Alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavatasoista maankäytön suunnitelmaa. Kauhavan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 29.3.2010 § 14 ja se on tullut voimaan 4.5.2010. 1 Kjellman,J. & et.al. 2012. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 6 2.4.2015 VAIHTOEHTOISET MAANKÄYTÖN SUUNNITELMALUONNOKSET Etelä-Pohjanmaan liitto on hyväksynyt Länsi-Suomen alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Länsi-Suomen EAKR-toimenpideohjelman ympäristöhankkeisiin toteutettavaksi vuonna 2011 Susivuoren seudun maankäytön suunnittelu ja toimintojen yhteensovittaminen -nimisen hankkeen. Luonnosvaiheessa suunnittelualueesta laadittiin kolme maankäytön suunnitelmaluonnosvaihtoehtoa: VE1 (Pienet järvet), VE2 (Suuret järvet) ja VE3 (Suuret järvet ja lintukosteikot) joista on pyydetty lausunnot viranomaisilta sekä muilta osallisilta. Luonnosvaihtoehdoissa korostuvat maanainesten oton laajuus ja eri toimijoiden yhteistoiminnan vaikutukset. Mahdollinen yhteistoiminnasta sopiminen johtaa laajempiin vesistöihin ja mitoitukseltaan merkittävämpään loma-asutuksen määrään (VE2 - Suuret järvet). Maa-ainesten oton jatkuminen nykyisenkaltaisena johtaa rikkonaisempaan maisemakuvaan (VE1 - Pienet järvet). Kolmannessa vaihtoehdossa (VE3 – Suuret järvet ja lintukosteikot) on otettu huomioon myös mahdollinen turpeenotto. KAIKISSA HANKKEEN VAIHTOEHDOISSA OSOITETUT MAANKÄYTÖN TAVOITEET Keskeinen tavoite oli luoda viihtyisä virkistys- ja ulkoilureitistöjen verkko eri toiminnoille kuten kävelylle hiihdolle, lenkkeilylle, pyöräilylle ja ratsastukselle. Myös erityislajit kuten frisbeegolf ratoineen oli suositeltavia. Alueelle osoitettiin nuotiopaikat ja pienehkö uimaranta. Maa- ja metsätalous jatkuu ennallaan ja turvattiin. Erityisesti Aution alueen maatilakeskusten ja avoimen peltoalue tulee turvattiin nykyisenkaltaisessa käytössä. Luonnon- ja maisemansuojelullisesti osoitettiin myös alueet, joihin ei tulisi kohdistua aluetta muuttavia maankäyttömuotoja. Erityistoimintojen alueella viitattiin turkistarhaukseen, joka sallii ja turvaa nykyisen luvan mukaisen toiminnan alueella. Kaikissa vaihtoehdoissa käytetyt maankäytön merkinnät: KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 7 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 8 2.4.2015 VE 1 PIENET JÄRVET Vaihtoehdon pohjana oli ratkaisu, jossa maankäyttö jatkuu nykyisenkaltaisena yksittäisiin ympäristö- ja maa-ainestenottolupiin pohjautuen. Oletuksena oli, että ottotoiminta vähitellen hiekan loppuessa myös lakkaa. Vähimmäistavoitteena on, että maa-ainestenottoalueet maisemoidaan lupaehtojen mukaisesti ja löydetään ratkaisu ennen Maa-aineslain voimaantuloa toiminnaltaan loppuneiden entisten ottoalueiden maisemoimiseksi. Tavoitteena on synnyttää pienimuotoisia lampia ja järviä, joiden rannalle voi osoittaa loma-asuntorakentamista ilman vaadittua rantarakentamistarkastelua. Rakennusluvissa noudatetaan tilan koon ja myönnettävän rakennusoikeuden suhteen Kauhavan kaupungin rakennusjärjestystä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 9 2.4.2015 VE 2 SUURET JÄRVET Vaihtoehdossa 2 alueen maa-ainesten otto perustui yhteen yhtymän tai yhtiön nimeen perutettavaan maa-ainesten ottolupaan. Ottotoiminta sallitaan nykyisiin lupiin perustuen kunnes yhteislupa on myönnetty. Tavoitteena on muodostaa suuria yhtenäisiä järvialueita, mikä sallii tehokkaamman rakentamisen vesiensuojelullisen sietokyvyn kasvaessa vesipinta-alan lisääntyessä. Rakennusoikeudesta saatava hyöty, kiviaineksen, ja hiekan hyödyntämisestä saatu tulo jaetaan sopimuksellisesti tai osuuksiin yms. perustuen. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 10 2.4.2015 VE 3 SUURET JÄRVET JA LINTUKOSTEIKOT Mahdollinen turpeenotto esitettiin VE3 vaihtoehtona luonnosvaiheessa keskustelun pohjaksi. Turpeennostovaihtoehdossa tavoitevuotena oli pitempi aika 2040. Mukaan turpeenotolle esitettiin (VE3) Saarineva ja Hangasneva. Saarineva on nykyään osaksi peltona. Trapunneva ei tule kyseeseen huvila-asutuksen vuoksi, vaikka alueella on todettuja ja hyödyntämiskelpoisia turveresursseja. Jälkihoitotoimenpiteenä olisi ollut turpeenottoalueiden vesittäminen ja muuttaminen järvi- ja lintukosteikkoalueiksi. Toimiminen lintukosteikkona palvelisi esim. maakuntakaavassa tavoiteltua metsästys- ja luontomatkailua. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 11 2.4.2015 MAANKÄYTÖN SUUNNITELMAEHDOTUS Erillistä suunnitelmaehdotusta ei laadittu. Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta päätti 5.12.2012 käynnistää Susivuoren alueen kaavoituksen. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa. Kaavoitus käynnistettiin ranta-asemakaavana. Susivuoren ranta-asemakaava muutettiin kuitenkin ehdotusvaiheessa yleiskaavaksi, koska ELY-keskuksesta esitettiin toive kaavamuodon muuttamiseksi. Kaupunginhallitus päätti ranta-asemakaavan muuttamisesta kaavamuodoltaan yleiskaavaksi 8.12.2014 § 317. Ranta-asemakaavan luonnosvaihe toimii yleiskaavan valmisteluvaiheena. Susivuoren kaavoitus on lähtenyt etenemään maankäytön suunnitelman valmistuttua yksityisten maanomistajien aloitteesta. SEUDULLISET LÄHTÖKOHDAT Alueella on seudullista merkitystä lähinnä maa-ainesten oton ja erityisesti hiekan ottoalueena. Alue tarjoaa virkistykselle, kuten metsästykselle, sijainniltaan Kauhavan kaupungin maantieteellisessä keskipisteessä hyvät puitteet osana suhteellisen yhtenäistä ja laajaa metsäaluetta, jossa ei ole asutusta. SELVITYKSET MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää Susivuoren maankäytön suunnitelman suunnittelualueen (kartta 1.) ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida alueen maisemallisia edellytyksiä ja tarpeita alueen maankäytönsuunnittelun näkökulmasta ja etenkin alueen maaainesten oton päättymisen jälkeen. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä valokuvia kohdealueesta. Alueelle on tehty myös maastokäynti toukokuussa 2012. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, maakuntakaava) Maisema- ja kulttuuriympäristön selvityksestä on vastannut FM, maisemasuunnittelija AMK Saara-Kaisa Konttori. Kulttuuriympäristöselvityksen on tarkastanut arkkitehti SAFA Kai Tolonen. Selvitysalue kattaa suunnittelualueen ja sen lisäksi alueen koillisnurkassa sijaitsevan Aution tilan alueen. Kauhavan Susivuoren osayleiskaava-alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita, eikä maakunnallisesti merkittäviä maisemakokonaisuuksia. Suunnittelualueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä (RKY 2009 -kohteita). Osayleiskaavan rajauksen alueella ei ole inventoitavaa rakennuskantaa, koska vapaa-ajan asutus on vasta muutamia vuosia sitten rakennettua. MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI Alueella ei ole tehty muinaisjäännösinventointia, eikä sitä viranomaisneuvottelussa 22.1.2014 ei edellytetty tehtäväksi. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 12 2.4.2015 LUONTOSELVITYS Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten (MRL 39 §, 1999/132) mukaisella tarkkuudella, ja selvitys toimii Susivuoren alueen maankäyttösuunnitelman tausta-aineistona alueen luonnonolosuhteet huomioivassa maankäytön suunnittelussa ja kehittämisessä. Luontoselvityksessä suunnittelualue tarkoittaa Susivuoren maankäytön suunnitelman laajempaa aluetta (vrt. kartta 1.). Suunnittelualueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastopäivän ajan 19.6.2012. Suunnittelualueen pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä soveltaen. Pistelaskennat sekä kartoituslaskennat toteutettiin yhden käyntikerran aikana 31.5.2012. Alueen muuta eläimistöä on huomioitu linnusto- ja kasvillisuus- sekä luontotyyppiselvityksen yhteydessä. Luontoselvityksissä keskityttiin selvittämään alueen luonnonolosuhteiden yleispiirteet huomioiden erityisellä tarkkuudella mahdolliset metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaiset luontotyypit sekä mahdolliset suojelullisesti arvokkaan lajiston (mm. uhanalaiset lajit, EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaiset lajit, luonnonsuojelulain mukaiset lajit) esiintymis- ja kasvupaikat. Toteutettujen luontoselvitysten lisäksi olemassa olevaa tietoa alueen kasvillisuudesta, linnustosta ja muusta eläimistöstä on selvitetty kirjallisuudesta, ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannasta sekä alueen tuntevilta lintu- ja luontoharrastajilta. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaisia vesistöjä, mutta siellä on useita pieniä kalliolouhos- ja soranottoalueille muodostuneita lampia, joista osa on nykyisin virkistyskäytössä. Suunnittelualueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 13 2.4.2015 Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita, yksityisen tai valtionmaiden suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Suunnittelualueen läheisyydessä ei myöskään ole kansainvälisesti tai kansallisesti tärkeitä lintualueita. Suunnittelualueen kasvillisuus on karua. Alueella on useita laajoja avokallioalueita ja niiden välissä soita ja soistumia. Metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä ja suot ja soistumat on enimmäkseen ojitettu. Aution alueella on laajempia viljelykäytössä olevia peltoja, ja pienialaisempia viljelyalueita on myös suunnittelualueen länsiosassa sekä Susivuoren pohjois- ja eteläpuolella. Suunnittelualueelle sijoittuvat luonnontilaisimmat kallioalueet voidaan tulkita metsälain (MetsäL 10 §) mukaisiksi kitu- ja joutomaan arvokkaiksi elinympäristöiksi, jotka olisi hyvä huomioida alueen maankäytön suunnittelussa. Kallioalueiden jäkälävaltainen kasvillisuus kuluu herkästi, mikä olisi hyvä huomioida mahdollisten virkistysrakenteiden ja reittien suunnittelussa. Porokallion alueelle ei suositella uusia toimintoja. Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä alueella havaittiin 67 lintulajia, joista 55 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesimälinnusto koostuu pääosin EteläPohjanmaan pohjoisosien karuille havumetsäalueille tyypillisistä pesimälajeista, jonka yleisimmät pesimälajit ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, leppälintu ja laulurastas. Muutoin alueen metsälintulajisto on hyvin tavanomaista käsiteltyjen talousmetsäalueiden tyypillistä pesimälajistoa. Soranottoalueiden linnustoon kuuluvat mm. vaarantuneet törmäpääsky ja kivitasku sekä silmälläpidettävä rantasipi. Petolinnuista alueella havaittiin kanahaukka, varpushaukka, tuulihaukka ja sinisuohaukka, minkä lisäksi alueen itäosassa sijaitsee useampia pöllön pönttöjä. Suunnittelualueen viljelyalueilla pesii mm. kurki, töyhtöhyyppä, pikkukuovi, niittykirvinen, pensastasku ja pikkulepinkäinen. Linnuston kannalta maankäyttöä voisi ohjata jo olemassa olevien toimintojen yhteyteen, jotta alueella esiintyvien ja häiriölle herkkien lajien (esim. petolinnut) esiintyminen olisi mahdollista jatkossakin. Alueelle sijoittuvien kalliolouhosalueiden sekä soranottoalueiden suunnittelussa olisi hyvä huomioida myös alueilla esiintyvien uhanalaisten lintulajien elinolosuhteet. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 14 2.4.2015 Suunnittelualueen muu eläimistö on alueellisesti tavanomaista perusnisäkäslajistoa. Suunnittelualueen itäosassa on havaintoja liito-oravasta. Lajin elinympäristö on rajattu ilmakuvalta, ja tulkittu lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Raportti on liitteenä. Osayleiskaavan viranomaisneuvottelussa 22.1.2014 edellytettiin lepakkoselvityksen tekemistä. Lepakkoselvitys tehtiin kesän 2014 aikana. LEPAKKOSELVITYS Susivuoren selvitysalueella toteutettiin kesän 2014 aikana yleispiirteinen lepakoiden ruokailualueiden sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkojen kartoitus. Lepakkoselvitys toteutettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen (SLTY 2012) mukaisesti kolme kertaa toistettuna detektorikartoituksena, jotta eri lepakkolajien eri aikaan kesästä käyttämistä alueista saatiin riittävästi tietoa. Lepakkoselvityksen kartoitusyöt olivat 4.–5.6., 18.–19.7. ja 18–19.8.2014, jolloin lepakoita havainnoitiin noin klo. 22:30–04:30 välisenä aikana. Lepakkoselvitysten yhteydessä alueella havaittiin vain pohjanlepakoita, ja alueella todettu lepakkotiheys on varsin alhainen, joka on tyypillistä selvitysalueen kaltaisille varsin karuille ja voimakkaasti käsitellyille talousmetsäalueille. Selvitysalueelle sijoittuu runsaasti pieniä lampia, joista osa soveltuu hyvin lepakoiden saalistukseen, mutta alueelta ei kuitenkaan tunnistettu lepakoille tärkeitä saalistusalueita. Osa tuoreimmista lammista on hiekkarantaisia, kasvittomia ja varsin karuja, jotka eivät ylläpidä lepakoiden ravinnoksi kelpaavaa hyönteislajistoa. Ajan myötä myös näistä lammista voi muodostua lepakoiden ruokailuun soveltuvia kohteita. Susivuoren lepakkoselvitysten aikana tehdyt pohjanlepakkohavainnot. Selvitysalueelle ei lepakkoselvityksen perusteella sijoitu lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Selvitysalueen eteläpuolelle Koivikontien varrelle sijoittuvassa metsästysmajassa saattaa olla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikka. Metsästysmajan pihapiirissä havaittiin heinäkuun ja KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 15 2.4.2015 elokuun kartoituskierroksilla useampia pohjanlepakoita. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellun pohjanlepakon lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 § nojalla kiellettyä. MAAPERÄ Maaperää käsittelevässä luvussa suunnittelualue tarkoittaa Susivuoren maankäytön suunnitelman laajempaa aluetta (kartta 1.). Suunnittelualue sijoittuu kallioperältään Vaasan graniittialueen ja Evijärven liuskealueen välimaastoon. Kallioperä on tasarakeista granodioriittia, porfyyristä granodioriittia-graniittia ja tonaliittia. Alueella on kaksi toimivaa kalliolouhosta sekä useita maa-ainestenottoalueita. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on laajoja kalliopaljastumia Susivuoren alueella sekä Härkäkallion ja Porokallion alueella. Kallioiden väliset ja niitä ympäröivät alueet ovat pääosin moreenia sekä turvemaata. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on laajoja kalliopaljastumia Susivuorella, Härkäkalliolla sekä Porokalliolla ja ne sijoittuvat korkeustasoltaan yli 80 m mpy. Alueen korkein kohta on Susivuorella 100 m mpy ja alueen alavimmat kohdat ovat korkeustasoltaan noin 60–70 m mpy. Kuvassa alla on Susivuorella osayleiskaava-alueen ulkopuolella sijaitseva vanha louhos. Kallioperä on kuvassa Kalimaasälpäporfyyristä (hyvin heterogeenista) graniittia, jossa sulkeumina ja relikteinä kiillegneissiä (eli diateksiittiä). Louhoksen NW puolella on muutaman metrin kokoinen gab2 rosulkeuma. Louhoksen N-seinämässä on leikkaava pegmatiittijuoni. 2 Väisänen, Markku. Alahärmän kartta-alueen (3212) kallioperäkartoitus 2004. Turun yliopisto 2005. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 16 2.4.2015 MAA-AINESTEN OTTO Maakuntakaavassa maa-ainesten ottoalueiden suosituksena on, että maa-ainesten ottamisen tulee perustua koko muodostumaa koskevaan suunnitelmaan. Insinööri Pekka Pesälä on selvittänyt yhdessä maa-ainestenottajien kanssa tiedon hiekan määrästä ja esiintymistä mm. vanhoihin ottolupiin pohjautuen. Maa-ainestenottajilla on tietoa hiekan määrästä alueella, joka ei käy ilmi asiakirjoista. GTK:n turveraportissa on myös kairaustietoja. Susivuoren suunnittelualueen maa-ainevarojen jäljellä olevaa määrää ei tämän työn yhteydessä ole varmennettu maaperäselvityksin. Suunnittelun perustana ovat alueen maa-ainesyrittäjien tekemien tutkimusten ja selvitysten ja maa-ainesottotoiminnan toteuman tiedot. Yrittäjien selkeä käsitys on, että Susivuoren alueella vielä hyödynnettävät maa-ainekset tulevat hyödynnetyksi alueella voimassa olevien maa-aineksenottolupien puitteissa noin 5 – 8 vuoden aikajänteellä. Maatutkausta ei ole tarpeellista tehdä. Toteutusvaiheessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota vesialueen (10:28) etelälaidalla olevaan putousportaaseen ja sen säilymiseen. Veden virtausta säätelemällä varmistetaan olemassa olevan altaan vesitason säilyminen. Suunnittelualueella on maa-aineksen aikaisemman maa-aineksen oton yhteydessä syntyneitä maisemavaurioita, jotka esitetään kunnostettavaksi alueella olevalla, muuhun käyttöön soveltumattomalla kivennäismaalla. Merkittävimmät kunnostuskohteet ovat matalat tai vain ajoittain veden peittämät vanhat maa-aineksenottopaikat. Kunnostus toteutetaan kuorimalla kunnostettavan alueen eloperäiset ainekset syrjään ennen täyttötöiden tekemistä ja muotoilun jälkeen kuoritut pintamaat levitetään alueelle kasvualustaksi. Vanhojen, pohjavesipinnan yläpuolella olevien ottoalueiden kunnostaminen toteutetaan ensisijaisesti luiskien muotoilulla. KAUHAVAN KAUPUNKI 17 SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 2.4.2015 SUOT JA TURVETUOTANTOON SOVELTUVAT SUO-ALUEET Suunnittelualueen suot on ojitettu. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) on laatinut raportin turvetuotantoon soveltuvista soista Kauhavalla vuonna 2007. 3 GTK:n Turvetutkimusraportissa (375/2007) suunnittelualueella estellyt kohteet : Trapunnevan pintaosa soveltuu kasvuturvetuotantoon ja pohjaosa energiaturvetuotantoon. Suon 12 ha:n laajuisella yli 1,5 m syvällä alueella on 0,05 milj. suo-m3 viljelyturvetuotantoon soveltuvaa H1–3 -maatunutta turvetta, joka kuuluu laatuluokkaan 1. Lähinnä H4 –maatunutta ympäristöturvetuotantoon soveltuvaa laatuluokkaan 3b sijoittuvaa turvetta on 0,03 milj. suo-m3. Heikosti maatuneen rahkakerroksen alla on 0,10 milj. suo-m3 energia turve tuotantoon soveltuvaa turvetta. Kartta. Trapunnevan tutkimus- ja syvyyspisteet. Saarinevan keskiosan yhtenäinen yli 1,5 m syvä alue soveltuu energia turve tuotantoon. Suota halkova metsäautotie jakaa tämän alueen kahteen osaan. Turvetuotantoon soveltuvalla 40 ha:n laajuisella alueella on 0,68 milj. suo-m3 energia turvetuotantoon soveltuvaa turvetta. Turvetuotantoon osoitettavat alueet vaativat lisäselvityksiä ja pienipiirteisempää suunnittelua (olevaa loma-asutusta, maaperätiedot alueen käyttö tulevaisuudessa, jne.). Tulevista mahdollisista rakennuspaikoista kolme sijoittuu Saarinevan alueelle. Kartta. Saarinevan tutkimus- ja syvyyspisteet. 3 Tapio Toivonen, Tapio ja Valo, Onerva. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Abstract: The peatlands and peat reserves of Kauhava, Western Finland. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS, Turvetutkimusraportti 375. Espoo 2007 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 18 2.4.2015 Etelä-Pohjanmaalla lähes joka kunnan lämpölaitos käyttää turvetta. Esimerkiksi Vaskiluodon Voima Oy omistaa turvelaitoksen Seinäjoella. Turve hankitaan Seinäjoen ympäristökunnista 20–70 km etäisyydeltä keskimääräisen ajomatkan ollessa noin 50 km. Seinäjoen laitoksen sähköteho on 125 Mw ja kaukolämpöteho 100 Mw sekä polttoaineteho runsaat 300 Mw. Polttoainetarve vaihtelee vuosittain laitoksen kilpailutilanteesta johtuen 1 600–2 500 Gwh. Energiamäärä vastaa 2 000 000–3 000 000 m3 turvetta vuodessa. Pietarsaaren voimalaitos (2 000 000 MWh = 1 400 000 4 m3 turvetta) hankkii turvetta ja metsähaketta/puuta noin 80 km:n säteeltä. MYÖNNETYT RAKENNUSLUVAT Susivuoren osayleiskaava-alueella mm. huvila-asutusta, joka perustuu soranoton seurauksena syntyneisiin lampiin. Alueelta on myyty ”mökkitontteja omalla järvellä”. Näille entisille maaainestenotto-alueelle on rakennettu yksitoista loma-asuntoa. LÄHEISET TURKISTARHAT Alueella ei ole turkistarhoja. Etäisyys lähimpiin tarhoihin on noin 3 km. Nykyiset toiminnot (maaainesten otto, huvila-asutus ja maa-ja metsätalous liikenteineen) eivät aiheuta uhkaa turkistarhaukselle. Turkistarhaus aiheuta uhkaa alueen vesitaloudelle. 4 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Kaavaselostus 23.5.2005. Julkaisu A:16. Seinäjoki 2005. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 19 2.4.2015 MAANOMISTUS Kauhavan kaupunki ei omista maata alueella. Alueen omistavat pääasiassa maa-aineisten ottoon erikoistuneet yritykset tai yksityiset maanomistajat, joita on noin kymmenkunta. Yksi maanomistajista on ilmoittanut, että ei osallistu kaavoituskustannuksiin, eikä tavoittele mökkirakentamista. Kuvassa näytetyt alueet ovat mukana mitoituslaskelmissa. VÄESTÖ TIETOJA SUUNNITTELUALUEEN VÄESTÖSTÄ Alueella on yksi rakennusluvalla myönnetty asumiseen tarkoitettu erillispientalo. Alueella ei kuitenkaan ole pysyviä asukkaita. TYÖPAIKAT Alueen välilliset työpaikat perustuvat maa-ainesten ottoon ja maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 20 2.4.2015 PALVELUVERKON NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT PALVELUT Kauhavan kaupungin kunnan keskeiset julkiset palvelut sijaitsevat Kauhavan kaupungin keskustassa. Kuntaliitoksen myötä myös Ala- ja Ylihärmän ja Kortesjärven taajamista löytyvät hyvin monipuoliset palvelut, joskin Susivuoren vähäinen asutus tukeutuu pääasiassa Kauhavan kaupungin taajaman palveluihin. Keskusta-alueella sijaitsevat mm: kaupungintalo, päiväkotipalvelut, Kauhavan kaupungin keskustan koulu (vuosiluokat 1-6), Kauhavan kaupungin yläkoulu ja lukio, terveyskeskus ja vuodeosasto. Susivuoren alueella ei ole merkitystä Kauhavan kaupungin palvelutarjonnalle. Avautuvat ulkoilu-, reitti- ja metsästysmatkailumahdollisuudet voivat lähinnä täydentää kaupungin matkailun palvelutarjontaa. Kuvassa alla Kauhavan metsästysseura Ry:n maja. Toinen keskeinen alueella toimiva metsästysseura on Kauhavan Alakylän metsästysseura. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 21 2.4.2015 OSALLISTUMINEN (VUOROVAIKUTUS) JA TIEDOTTAMINEN OSALLISTUMINEN Osallisia ovat etenkin Susivuoren osayleiskaava-alueen vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat etenkin maa-ainestenottotoimintaan erikoistuneet alueen yritykset, virkistysalueiden käyttäjät, vaikutusalueen maanomistajat ja - haltijat, asukkaita edustavat yhteisöt kuten metsästysseurat ja Mäenpään kyläyhdistys, elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt, muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten Koivikontien tienhoitokunta ja vesiensuojeluyhdistykset. Keskeisiä viranomaisia, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, ovat etenkin Kauhavan kaupungin viranhaltijat. Lausunnot on eri vaiheissa pyydetty mm. EteläPohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), EteläPohjanmaan aluehallintovirasto (AVI), Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Finavia Oyj, Ilmavoimat, Pelastuslaitos, Metsäkeskus. Osayleiskaavasta ei järjestetä yleisötilaisuuksia, koska kaavaan laadinnasta on tehty sopimus alueen maanomistajien ja kunnan kesken. TIEDOTTAMINEN Susivuoren osayleiskaavan kuulutukset on ilmoitettu Komiat -lehdessä sekä Kauhavan kaupungin ilmoitustaululla ja www.kauhava.fi-sivuilla. Tiedottamisen hoiti kaavoituspäällikkö Jari Leivo. Susivuoren aluetta koskeva osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 22.11.2012. OSAYLEISKAAVAN LAATIMISEN VAIHEET VIREILLETULO JA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Susivuoren kaavoitus aloitettiin ranta-asemakaavana, joka on mainittu Kauhavan kaavoituskatsauksessa 2013. Susivuoren ranta-asemakaava muutettiin kuitenkin ehdotusvaiheessa yleiskaavaksi, koska ELYkeskuksesta esitettiin toive kaavamuodon muuttamiseksi. Kaupunginhallitus päätti rantaasemakaavan muuttamisesta kaavamuodoltaan yleiskaavaksi 8.12.2014 § 317. Susivuoren osayleiskaava tuli vireille tällä kaupunginhallituksen päätöksellä. Hankkeen alussa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Siinä on esitetty hankeen lähtökohdat, suunnittelualue, tavoitteet, vaikutusten arviointi, osalliset, vaikutusmahdollisuudet, maankäytön suunnitelmatyötä varten laadittavat selvitykset ja suunnitteluprosessi aikatauluineen. OAS päivitetään kaavoitusprosessin kuluessa. Viranomaistyöneuvottelu järjestettiin 22.1.2014. Neuvottelussa käsiteltiin mm. alueella tehtyjä selvityksiä ja niiden riittävyyttä. Neuvottelun pöytäkirja on kaavaselostuksen liitteenä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 22 2.4.2015 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHE – RANTA-ASEMAKAAVALUONNOS Susivuoren ranta-asemakaavan ns.” kuivan maan” mitoitusperiaatteet hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa 25.11.2013 § 122 / teknisessä lautakunnassa 30.5.2013 § 52. Susivuoren osayleiskaavan valmisteluvaiheena toiminut ranta-asemakaavaluonnos oli nähtävillä 2.6.2014 – 3.7.2014 välisen ajan. O Susivuoren osayleiskaavan ranta-asemakaavaluonnos (valmisteluvaihe). Suunnitteluprosessin aikana on tulkittu, että rakentamista ei koske MRL 72 § mukainen suunnittelutarve ranta-alueella. Lammet rakentuvat maa-ainesten ottotoiminnan seurauksena, joilla on jo voimassa oleva maa-ainesten otto- ja ympäristölupa. Osalla ehdotetuista rakentamispaikoista on jo näkyvissä oleva lampi, kun taas osalla maa-ainesten ottoalueista on kuorittu vasta orgaaninen pinta-aines pois. Etelä-Pohjanmaan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen päätettiin työtä jatkaa osayleiskaavatyönä. Ranta-asemakaavaluonnoksesta annetut lausunnot (3 kpl) on pyritty ottamaan huomioon Susivuoren osayleiskaavan valmistelussa. Luonnosvaiheessa todettiin virheellisesti olemassa olevia rakennuspaikkoja olleen 11, ( kolme oli toteutettu ilman rakennuslupaa). Laskennallinen rakennusoikeus oli 25 rakennuspaikkaa. Uusia osoitettiin 15 rakennuspaikkaa. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 23 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 24 2.4.2015 KAAVAEHDOTUS Susivuoren ranta-asemakaava muutettiin ehdotusvaiheessa yleiskaavaksi, koska ELY-keskuksesta esitettiin toive kaavamuodon muuttamiseksi. Kaupunginhallitus päätti ranta-asemakaavan muuttamisesta kaavamuodoltaan yleiskaavaksi 8.12.2014 § 317. Susivuoren osayleiskaava tuli vireille samalla kaupunginhallituksen päätöksellä. Susivuoren osayleiskaavaehdotuksen oli julkisesti nähtäville 16.4.2015 - 15.5.2015 välisen ajan. Kaavaehdotusvaiheessa pidetään tarvittaessa 2. viranomaisneuvottelu. Olemassa olevia rakennuspaikkoja on 8. Ehdotusvaiheessa kolme ilman rakennuslupaa toteutettua rakennusta on otettu laskelmaan uusina rakennuspaikkoina, joten uusia rakennuspaikkoina on osoitettu 21 rakennuspaikkaa. Rakennusoikeutta on siirretty viiden rakennuspaikan osalta. Siirroissa on pyritty keskittämään loma-asutusta voimakkaimmin maa-ainesten oton vuoksi muokkautuville alueille. Yksi virheellisesti jo toteutettu AP- rakennuspaikka on korjattu rantaasemakaavaluonnoksesta (aikaisemmin RA). KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 25 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 26 2.4.2015 HYVÄKSYMISVAIHE Kauhavan kaupunginhallitus esitti kaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustolle X.X.2015 § XXX. Kauhavan kaupunginvaltuusto hyväksyi Susivuoren osayleiskaavan X.X.2015 § XXX. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 27 2.4.2015 SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA OSAYLEISKAAVAN TAUSTAA Susivuoren osayleiskaavan taustalla vaikuttaa Susivuoren seudun maankäytön suunnittelu ja toimintojen yhteensovittaminen -hanke, jossa on ollut mukana samoja henkilöitä kuin osayleiskaavassa. Keskeinen EAKR-hankkeen alkuunpanija on ollut Kauhavan kaupungin ympäristösihteeri Kari Hongisto. Tehtävän laadintaa ohjasi Kauhavan kaupungin edustajista koostuva ohjausryhmä, joka vastasi maankäyttösuunnitelman päätöksentekoon liittyvistä menettelyistä. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi tekninen johtaja Juha Takamaa. Ohjaustyöryhmän kokouksiin osallistui hankkeessa ympäristösihteeri, Kari Hongisto, maankäyttöinsinööri Jari Leivo Kauhavan kaupungilta sekä Jari Knuuttila, Sami Laakso ja Esa Autio maanomistajien ja yrittäjien edustajina. Taisto Hyvärinen oli mukana Metsäkeskuksesta. Ohjaustyöryhmän työskentelyyn osallistui myös Seppo Hakala Ely-keskuksesta, joka samalla oli myös EAKR-hankkeen valvoja. EAKR-hankkeen vuorovaikutus kuvattiin sen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ohjaustyöryhmä kokoontui kuusi kertaa vuonna 2012. Hankkeen yleisötilaisuudet järjestettiin kahdesti vuonna 2012 mm. Mäenpään kylätalolla. Jo tämän perusteella voidaan yleistää, että myös osayleiskaavan asiat ovat jo hyvin tiedossa, koska hankkeen loppupäätelmät olivat hyvin samankaltaisia kaavan mitoituksen ja maankäyttöratkaisujen kanssa. Hanke oli lisäksi hyvin osallistava. EAKR-hankkeen ja sen myötä syntyvän Susivuoren osayleiskaavan suunnittelu on tapahtunut Kauhavan kaupungin teknisten palvelujen johdolla konsulttityönä. Suunnittelijakonsulttina toimii FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy, projektipäällikkönä ja maankäytön suunnittelun asiantuntijana arkkitehti SAFA, LuK Kai Tolonen, jota on avustanut arkkitehti Janne Tolppanen ja ark.yo Jaana Tahkokorpi. Maa-aines ja vesiensuojelun asiantuntijana on ollut insinööri Pekka Pesälä, maisemaja kulttuuriympäristöselvityksen laatijana FM Saara-Kaisa Konttori sekä luontoselvityksen osalta FM (biologia) Aija Degerman ja FM (biologia) Ville Suorsa. Kiinteistötietojärjestelmän haut on tehnyt insinööri Hannu Verronen. ASUMINEN MITOITUS Alueelle on osoitettu yksi uusi pysyvän asutuksen tontti joka on jo rakennettu. Loma-asuntoja on alueella seitsemän. Uusia loma-asuntopaikkoja on osoitettu 18 kpl nykyisen seitsemän olemassa olevan lisäksi. Uusista rakennuspaikoista kolme on rakennusluvittamattomia. Osayleiskaava-alueella on siirretty viiden rakennuspaikan oikeus eri tilojen välillä ympäristöllisistä ja maiseman laadullisista syistä. Laskennallinen rakennusoikeus alueella on 36 rakennuspaikkaa, kun mukaan laskelmaan on otettu kaksi uutta kantatilaa. Katso kohdan maanomistus kartta sivulla 19. Siinä osoitetut alueet ovat mukana mitoituslaskelmissa. Susivuoren kuivan maan mitoitusperiaatteet hyväksyttiin Kauhavan valtuustossa 25.11.2013 § 122/teknisessä lautakunnassa 30.5.2013 § 52. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 28 2.4.2015 "Kuivan maan rakennusoikeuden laskeminen loma-asunnolle: Rakennusoikeuden laskemisessa kyläalueiden ulkopuolella sovelletaan vyöhykejakoa siten, että maaston ja maaperän erityisvaatimukset otetaan huomioon jakamalla ns. kuivan maan alueet kolmeen vyöhykkeeseen: rakennuspaikka suositeltava, kerroin 1 rakennuspaikka mahdollinen, kerroin 0,75 rakennuspaikka ei suositeltava, kerroin 0,5 Kantatilan rakennusoikeuden muodostuminen portaittain: pinta-alaltaan 1 - 10 ha kiinteistöt > 1 loma-asunnon rakennuspaikka pinta-alaltaan 11 - 30 ha kiinteistöt > 2 loma-asunnon rakennuspaikka pinta-alaltaan 31 - 60 ha kiinteistöt > 3 loma-asunnon rakennuspaikka pinta-alaltaan 61 - 80 ha kiinteistöt > 4 loma-asunnon rakennuspaikka pinta-alaltaan 81 - > 5 loma-asunnon rakennuspaikka Lisäksi maa- ja metsätalousalueille osoitettavan rakennuspaikan tulee täyttää seuraavat vaatimukset: Rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 2000m². Jos rakennus varustetaan painevesiverkostolla ja vesiklosetilla, tulee se varustaa viemäröintijärjestelmällä. Mikäli jätevesiä ei voida johtaa yleiseen tai valvottuun paikalliseen yhteiseen viemärilaitokseen, käsitellään jätevedet kiinteistö- tai kiinteistöryhmäkohtaisesti viranomaisten hyväksymää tekniikkaa käyttäen. (Talousvesiasetus 209/15.3.2013) Rakentaminen ei saa aiheuttaa haittaa alueiden käytön muulle järjestämiselle (esim. tiejärjestelyille, kunnallisteknisille aluevarauksille, virkistyskäytölle ym.) eikä saa vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista. Rakentaminen ei saa myöskään vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 172§)." Mitoitusperiaatteiden tarkoituksena on turvata kaavoitusprosessissa maanomistajien tasapuolinen kohtelu.” PALVELUT Alueelle ei ole osoitettu palvelutoimintoja. Maakuntakaavan selostuksessa on todettu mm. että: ” Matkailu on voimakkaasti kasvava elinkeino. Tulo- ja työllisyysselvityksen perusteella matkailutuloilla on oletettua selvästi suurempi merkitys alueen työllisyyteen ja talouteen...Oikeilla markkinointi- ja kehittämistoimenpiteillä tulee KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 29 2.4.2015 vahvistaa olemassa olevien yritysten säilyminen ja uusien syntyminen…Etelä-Pohjanmaalla on ainutlaatuisia maisemakokonaisuuksia; mm. Kauhavan-Lapuan Alajokien lakeudet. Sen jokimaisemaa, metsästysmaita ja rikasta talonpoikaiskulttuurista rakennuskantaa ei ole kuitenkaan vielä osattu riittävästi hyödyntää matkailussa. Matkailun veturina on mm. Härmänmaa kuntokeskuk5 sineen ja Power-Park – puistoineen.” Susivuoren alueelle ohjattu pienimuotoinen virkistys- ja loma-asuntotarjonta voi täydentää tätä tavoitetta. LIIKENNE Nykyinen ja tuleva maankäyttö perustuu yksityistieverkkoon, joka koostuu Pääjärvi-RopoinenHaaruskangas metsätiestöstä, Porolammin metsätiestä, Rajamäen tiestä, Koivikon yksityistiestä, Mäkijärven tiestä, Aution tiestä, sekä Hollola-Karhunmaan metsätiestä. Koivikontien hoitovastuu on kaupungilla (kuvassa alla). 5 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Kaavaselostus 23.5.2005. Julkaisu A:16. Seinäjoki 2005. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 30 2.4.2015 UUDEN MAANKÄYTÖN TUOTTAMAN LIIKENTEEN TARVITSEMA LIIKENNEVERKKO Liikenne käyttää hyväksi nykyistä yksityisverkkoa. Maa-ainestenoton vähitellen hiipuessa vähenee liikenne myös alueella. Syntyville loma-asunnoille osoitetaan yhteys tieosuuskuntien ylläpitämistä yksityisteiltä. TEKNINEN HUOLTO VESIHUOLTO Alueelle ei ole tarpeen rakentaa erillistä vesihuoltoverkkoa. Susivuoren alueen jätevedenpuhdistus tullaan hoitamaan kiinteistökohtaisesti. ENERGIAHUOLTO Kauhavan kaupunki kuuluu Jylhän Sähköosuuskunnan toimialueeseen. Sen jakelualueeseen kuuluu kuntaliitoksen myötä kasvaneesta Kauhavasta vanha Kauhavan kaupunki sekä osa Kortesjärveä. Susivuoren lähiseudun muutaman asuinmaatilan lämpö tuotetaan kiinteistökohtaisesti. JÄTEHUOLTO Kauhavan kaupungin kunnan jätehuollon järjestämisen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät hoitaa Lakeuden Jätekeskus Oy. MAA- JA METSÄTALOUS Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt on esitetty luontoselvityksen liitekartalla. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISET ALUEET Maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi (M) on osoitettu kaikki muut alueet, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttöpaineita. Alueet varataan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Muuta kuin maa- ja metsätalouteen liittyvää rakentamista koskee suunnittelutarveharkinta. MAATALOUSALUEET Peltoalueeksi, jolla maisema tulee säilyttää avoimena (MA), on osoitettu laajat yhtenäiset peltoalueet mm. Aution tilan ympärillä. Merkinnällä pyritään edistämään yhtenäisten hyvien peltoalueiden säilymistä viljelyssä. Maatalousalueeksi (MT) on osoitettu VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa Saarinevalle perustetut peltoalueet alueen keskellä. ULKOILUN OHJAUSTARVE MAA- JA METSÄTALOUSALUEILLA Maa- ja metsätalousalueilla on suositeltavaa kehittää ulkoilua ja virkistystä keskeisenä maankäyttömuotona, koska alue sijaitsee keskellä Kauhavan kaupungin maa-alueiden painopistettä. Kaikki KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 31 2.4.2015 Kauhavan kaupungin keskeiset taajamat sijaitsevat keskimäärin noin 10 km etäisyydellä (Kauhava, Ala- ja Ylihärmä, Kortesjärvi). Aluetta ovat käyttäneet ainakin Kauhavan Wisan suunnistajat suunnistuskoulualueena ja ns. iltarastikilpailualueena. Myös Kauhavan seudun ratsastajat ry on käyttänyt ratsastusreitistöjä. Ratsastusseura on ollut kiinnostunut alueen käytöstä matkaratsastus tai/ja kenttäratsastukseen. Erityisenä toiveena heillä on ollut etenkin poikittaisen ratsastusyhteyden luominen Susivuoren alueelle. ERITYISTOIMINNOT MAA-AINESTEN OTTO Maa-ainesten ottotoiminta jatkuu nykyisten lupien voimassaoloajan loppuun. Loppuvaiheessa toimet keskittyvät vanhojen ottoalueiden maisemointiin. Alueiden jälkikäyttö (maisemointi) on osa huvila-asutuksen rakentamistoimia niillä alueilla, joihin on osoitettu rakentamista. TURPEENOTTO GTK:n turveraportin mukaan Saarineva ja Trapunneva potentiaalisia turpeenottoalueita. Mahdollisuus harjoittaa turpeenottoa osayleiskaavassa säilyy. Toisaalta EAKR-hankkeen ohjausryhmässä tuli esille, ettei Kauhavalla ole halukkuutta lisätä turvetuotantoa ja alan yrittäjien mielestä turvemäärät olisivat pieniä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 32 2.4.2015 Kuvassa yllä on Saarinevan ojitusta, jossa on nähtävissä turvekerros. Kuvan keskellä on näkyvissä alueelle raivattu yhtenäinen peltoalue. YMPÄRISTÖ Arvokkaat maisemat ja luonnonympäristöt kohteet on esitetty liitekartoilla ja luonto- ja maisemaselvityksessä. RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Alueen kulttuuriympäristö on tutkittu maastossa, mutta arvotettavia kohteita ei ole. LUONNONSUOJELU JA MAISEMALLISET ARVOT Maankäytön suunnitelma-alueen luonnonolot ja maisemallisesti merkittävät kohteet selvitetään liitteissä Luonto- ja maisemaselvitys. Kallioselännevyöhykkeiden korkeimmat ja luonnontilaisimmat kallioisimmat alueet sekä niiden väliset ojittamattomat suot ja soistumat rajataan uuden rakentamisen ulkopuolelle ja alueet osoitetaan virkistyskäyttötarkoituksiin ja osin metsätalousalueina. Alueita hyödynnetään mm. erilaisten reitistöjen suunnittelussa ja virkistyskäyttömahdollisuuksien laajentamishankkeissa. Mahdolliset kohteet osoitetaan suojelumerkinnöin MetsäL 10 § mukaisina luo-alueina. Lepakkoselvitys valmistuu ehdotusvaiheeseen mennessä, mikä saattaa muuttaa luo-merkintöjä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 33 2.4.2015 UHANALAISET ELÄIN- JA KASVILAJIT Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita, yksityisen tai valtionmaiden suojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Suunnittelualueen läheisyydessä ei myöskään ole kansainvälisesti tai kansallisesti tärkeitä lintualueita. Alueelle sijoittuvien kalliolouhosalueiden sekä soranottoalueiden suunnittelussa otetaan huomioon alueilla esiintyvien uhanalaisten lintulajien elinolosuhteet. Suunnittelualueen itäosassa on havaintoja liito-oravasta. Lajin elinympäristö on rajattu ilmakuvalta, ja tulkittu lajin lisääntymis- ja levähdyspaikaksi. Lepakkoselvitys valmistuu ehdotusvaiheeseen mennessä, mikä saattaa muuttaa luo-merkintöjä. MUINAISMUISTOT Alueelta ei ole muinaisjäännöshavaintoja. Tulevat rakentamistoimet (uudet rakentamispaikat) kohdistuvat alueille, joilta on harjoitettu jo maa-ainesten ottotoimintaa ja joille on pääsääntöisesti jo myönnetty lupa maa-ainesten ottoon ja ympäristölupa. Alueen (summittainen aluerajaus kuvassa punaisella) pohjoispuolella Härkäkallion koillispuolella on vanha tervahauta samoin kuin Hangasnevan pohjoispuolella. Maakuntakaavassa on osoitettu Pääjärven pohjoispuolelle I-luokan muinaismuisto, joka sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä Susivuoren alueesta. MAISEMAVAURIOT MELU Alueella ei ole varsinaista ajoneuvoliikenteestä aiheutuvaa liikennemelua. Suunnittelutarveratkaisuissa tulee ottaa huomioon mahdolliset lentomelun vaikutukset. Maakuntakaavan lentomelurajaus (vähintään 55 dB) ei ulotu Susivuoren alueelle, mikä rajoittaisi rakentamista tai meluhaitoille herkkiä toimintojen sijoittamista. Mahdollisesta kalliokiviaineksen otosta voi aiheutua tilapäistä melua räjäytysten ja kiven murskauksen vuoksi. Em. syistä pysyvää asutusta ei suositella alueelle. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 34 2.4.2015 MAISEMAVAURIOT Maisemavauriota aiheuttavia elementtejä suunnittelualueen lähiseuduilla ovat viljelys- ja metsäalueita halkovat voimalinjat. Suositeltavaa olisi, että ko. johdot voisi rakentaa maakaapeleina. Tämä pienentää myös myrskyjen aiheuttamia vahinkoja sähkönsiirrolle. Suunnittelualueelle sijoittuvat laajat maa-ainestenottoalueet ovat selkeä maisemavaurio alueen nykyisessä maisemakuvassa, mutta niiden jatkokäytön huolellisella suunnittelulla ja koordinoinnilla maisemavauriot voidaan kääntää alueen vetovoimatekijöiksi. Suunnittelun avulla voidaan myös jäsentää nykyisin rikkonaista ja pirstoutunutta maisemakuvaa yhtenäisemmäksi. Maa-ainestenoton myötä syntyneiden lampien rannat ovat hyvin suoraviivaisia ja siten osin maisemaan sopimattomia. Lampien rannat muotoillaan alueita maisemoitaessa hyötykäytön jälkeen loivapiirteisiksi ja rannat maisemoidaan ympäristöön sopivilla kasveilla ja materiaaleilla lukuun ottamatta törmäpääskyn pesimäalueita. Maisemakuvan kannalta olisi myös suotavaa, että yksittäisten pienten lampien sijaan lampia yhdistettäisiin laajemmiksi kokonaisuuksiksi, jolloin ne liittyisivät jouhevasti osaksi maisemaa ja toisivat alueelle sieltä puuttuvia yhtenäisiä vesielementtejä. Laajemmat yhtenäiset vesialueet myös rauhoittaisivat maiseman ilmettä, mutta myös todennäköisesti parantaisivat lampien vedenlaatua. VIRKISTYS Varsinaisia virkistysalueita ei osoiteta, koska alueella ei ole asutusta. Maa- ja metsätalousalueille voidaan sisältyä jokamiehenoikeuksiin sisältyvä metsien virkistyskäyttö. Lisäksi alueen metsästysseura käyttää vuokraamiaan alueita metsästyskäytössä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 35 2.4.2015 ULKOILUREITIT Ratsastusreitit ovat pääosin nykyisiä yksityisteitä hyödyntäviä. Kauhavan Ratsastusseura ry on kiinnostunut alueen käytöstä matkaratsastus tai/ja kenttäratsastukseen. Tavoitteena on saada poikittainen yhteys Susivuoren alueen poikki, koska päästäkseen alueen läpi on käytännössä kuljettava Kauhavan kautta. Reitistä on suositeltavaa tehdä maanomistajan kanssa sopimus tai tehtävä reittitoimitus. Nykyisistä reiteistä on tiehoitokunnan suostumukset. Susivuorella on tutkittu maankäyttösuunnitelmassa ulkoilureittiä, joka kulkee pääosin kallioalueilla. Laajempana reittinä tutkittiin myös ohjeellista maastopyöräilyreittiä (MTB), joka myös käyttää hyväksi kallioalueiden korkeusvaihteluja. Reittien merkitseminen on suotavaa kallioalueiden luonteen ja helpohkon erosioitumisen vuoksi. Eri ulkoilu- ja virkistysreitit ovat osoitettu ohjeellisina. Reittien linjaukset tulee sopia maanomistajien kanssa. Osoitetuilta reiteiltä on yhteydet ympäröivän alueen reitistöihin. Suunnittelualueen eteläpuolella on olemassa oleva nuotiopaikka näkötornin alapuolella Susivuoren kallion laella alueen ulkopuolella. Em. kohteita on käyttänyt pääasiassa Kauhavan ilmasotakoulun varuskunta. Kuvassa nykyinen nuotiopaikka Susivuoren näkötornin juurella (alueen ulkopuolella). KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 36 2.4.2015 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET SUHDE MUIHIN MAANKÄYTÖN SUUNNITELMIIN JA TAVOITTEISIIN VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET KULTTUURI- JA LUONNONPERINTÖ SEKÄ VIRKISTYSKÄYTTÖ Kulttuuri- ja luonnonperintö on selvitetty ja niiden perusteella osoitettu säilytettävät ja elinympäristöä erityisesti rikastuttavat alueet ja kohteet. Virkistyskäyttöä on edistetty osoittamalla mahdollisuuksia loma-asuntorakentamiseen uusien maa-ainesten otosta syntyvien järvien rannoille sekä tutkimalla mahdollisia ulkoilureittejä. LUONNONVARAT Luonnonvarojen suhteen on pyritty edistämään etenkin tehokasta maa-ainesten ottoa, koska alueella ei ole merkittävässä määrin tätä toimintaa rajoittavia tekijöitä. TOIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Energiahuollon osalta on tutkittu mahdollista turpeenottoa yhtenä maankäyttömuotona. Kauhavan kaupungin lämmöntuotanto on osin tuotettu turvepolttoaineella. Mahdolliset ottoalueet sijaitsevat alle 10 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Maankäytön suunnitelma tukeutuu pääosin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, liikenneväyliin ja verkostoihin. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 37 2.4.2015 Kuvassa yläpuolella on tiivistettynä maankäytön eri toimintojen yhteensovittaminen. Vihreällä alueella on mahdollisia hyvin voimakkaasti maisemaa muokkaavat maankäytön toimenpiteet. Sinisillä alueella maankäyttötoimet edellyttävät huolellista harkintaa. Punaisille alueille sijoittuvat mm. MetsäLain mukaiset luo-merkinnällä osoitetut alueet, luonnonsuojelullisesti merkittävät alueet, avoimet peltoalueet ja jo rakennetut huvila-alueet. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Edistämällä virkistysalueverkostoa Susivuoren alueella koko Kauhavan kaupungin maantieteellisessä keskipisteessä on myönteisiä ilmastovaikutuksia. Maankäytön suunnitelmaratkaisut, joiden ilmastovaikutukset riippuvat oleellisesti muista päätöksistä sekä elintavoista ja käyttäytymismalleista: Energiansäästötoimien tehokkuus, erityisesti liikenteessä ja asumisessa riippuu pitkälti ihmisten henkilökohtaisista valinnoista, poliittisista päätöksistä sekä ohjauksesta ja säädöksistä. Maa-ainesten oton yhteistoiminnan avulla voidaan toiminnasta aiheutuvia haittoja vähentää; näitä ovat esimerkiksi melu- ja pölyhaitat sekä vaikutukset pohja- ja pintavesien laatuun. Mahdollisella turpeennostolla voi olla merkittäviä vaikutuksia ympäröivien vesistöjen laatuun. Virtaamat turpeenottoalueilta tulee järjestää siten, että ne ovat suljettuja suhteessa hiekanotosta syntyviin tekojärviin. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 38 2.4.2015 Kuva. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Vähävuosjärveen, jonka kunnostamista suositellaan mahdollisen turpeenoton päättymisen jälkeen jälkihoitotoimenpiteenä. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Ei ole juuri vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen, koska alueelle on osoitettu pysyvänä asutuksena jo rakennettu rakennuspaikka. Loma-asumisen kehittäminen tukee seudullista elinkeinotoimintaa etenkin vahvan matkailuelinkeinon kannalta. VAIKUTUKSET RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Rakennetun ympäristön arvot kehittyvät osayleiskaavan mahdollistamien uusien loma-asuntojen ja maisemoinnin myötä. Lampien käyttö vapaa-ajan asutukseen perustuu erityisesti loma-asukasviihtyvyyteen ja veden suomiin mahdollisuuksiin. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 39 2.4.2015 RAKENNUSPAIKAT ILMAKUVISSA Ilmakuvista on nähtävissä alueen nykyinen maanaineisten oton muokkaama luonne. Tila 10:216, taustalla Susivuori. Tila 10:287 Susivuoren pohjoispäässä. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 40 2.4.2015 RAKENNUSLUVILLA JO TOTEUTETUT RAKENNUSPAIKAT Seuraavassa esimerkkejä jo rakennusluvan saaneista rakennuspaikoista korttelinumeroittain: Jo toteutettu AP rakennuspaikka 10:266. Tila 10:247, jo toteutettu RA. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS Tila 10:218, jo toteutettu RA. Tila 10:218, jo toteutettu RA, lammen pohjoispää. Tila 10:256, jo toteutettu RA. 41 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS Tila 10:260, jo toteutettu RA. Tila 10:256 Tila 10:234 42 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS UUDET RAKENNUSPAIKAT Seuraavassa esimerkkejä uusista rakennuspaikoista: Uudet rakennuspaikat tila 10:255 Uusi rakennuspaikka tila 10.85 ja 10:234 Uusi rakennuspaikka Tila 10:255 43 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS Uudet rakennuspaikat tila 10:216 ja 10:85.. 44 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS Uusi rakennuspaikka tila 10:216 Uusi rakennuspaikka tila 10:287 Uusi rakennuspaikka tila 10:255 45 2.4.2015 KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 46 2.4.2015 Uusi rakennuspaikka tila 10:234 VAIKUTUKSET KULTTUURIMAISEMAAN Kulttuurimaiseman käsittely parantaa alueen taajamakuvallista laatua ja siten vapaa-ajan asukkaiden viihtyisyyttä ja elämisen laatua. VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Maa-ainestenotolla, metsäojituksilla ja etenkin turpeenotolla on vaikutuksia veden laatuun. Alue on pääosin ojitettu metsähoitotoimenpiteinä. Luonnontilaisia alueita on vain vähän. Tärkeää on huolehtia vapaa-ajan asutuksen vesienkäsittelystä, jotta lampien vesi säilyy mahdollisimman hyvälaatuisena. Mahdollisen turpeenoton yhteydessä hyväksytään aina jonkinasteinen vesistöjen pilaantuminen. Toiminta kuormittaa aina alapuolista vesistöjä. Pintavalutus on järkevin kuivatustoimenpide. Vesistöistä mm. Vähävuosjärven vedenkorkeutta säädellään säätöpadon avulla, joka samalla estää hiekan tulon. Aikaisemmin hiekan tulo Vähävuosjärveen on ollut ongelmallista. Maa-ainesten otto laskee pohjaveden korkeutta. Järvi on liettynyt vähitellen ja samalla virtaama heikentynyt. Eteläpäässä on tehty niittotöitä. Parhaiten umpeenkasvun hidastumista edistettäisiin virtaaman kasvattamisella Vähävuosjärven keskiosaan esim. putken avulla. VAIKUTUKSET LEPAKOIHIN Susivuoren kaavoituksen vaikutukset alueella esiintyviin lepakoihin jäävät hyvin vähäisiksi. Maaainesten otto ja pohjavesilampien kaivaminen alueelle lisää metsän ja avoimen ympäristön reuna-alueen määrää ja sitä kautta pohjanlepakolle soveltuvan elinympäristön määrää nuorten talousmetsien alueella. Kaivettavien lampien rannoille kehittyy ajan myötä kasvillisuutta, joka ylläpi- KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 47 2.4.2015 tää lepakoiden ravinnoksi soveltuvaa hyönteislajistoa ja saattaa myös myötävaikuttaa lepakoiden esiintymiseen alueella. VAIKUTUKSET ELINYMPÄRISTÖN LAATUUN Elinympäristön laatu paranee merkittävästi. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat seikat: maisemointi lomarakentamisen avulla vähentää maisemahaittojen vaikutusta maa-ainesten oton haittojen parempi hallinta yhtenäisen suunnitelman avulla yhtenäisempi maisemakuva maisemoinnin kokonaisvaltaisen suunnittelun avulla YHDYSKUNTATALOUDELLISET VAIKUTUKSET Maa-ainesten oton keskittäminen ja kehittäminen yhteislupien avulla tuo merkittäviä yhdyskuntataloudellisia säästöjä, koska ottotoiminta- ja etenkin maisemointityöt voidaan hoitaa keskitetysti. Loma- asuinrakentaminen tukee olemassa olevien matkailupalvelujen kehittämistä ja edelleen rakennustoimintaa elinkeinona. Suunnittelulla pyritään varmistamaan, että eri maankäyttömuodot eivät vaaranna maa- ja metsätalouden harjoittamista. SOSIAALISET JA KULTTUURIVAIKUTUKSET Susivuoren kehittämisen suotuisia vaikutuksia ovat arkiliikunnan lisääntyminen, siitä seuraavat myönteiset terveysvaikutukset, arjen elävöityminen ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Uusien maa-ainesten oton seurauksena syntyvien lampien hyödyntäminen muina ulkoiluun ja virkistykseen soveltuvina reitteinä lisää pyöräilyn houkuttavuutta. Liikkuminen järviympäristössä on arkea elävöittävää, mikä lisää kuntalaisten hyvinvointia ja sitoutumista paikkakuntaan. TERVEYDELLISET VAIKU TUKSET Kevyen liikenteen sekä virkistysalueverkoston ja -reittien edistämisellä on myönteisiä terveysvaikutuksia. Ne lisäävät arkiliikunnan houkuttavuutta ja vapaa-ajan virkistysmahdollisuuksia. Yhteistoiminta luonnonvarojen hyödyntämisessä ja keskittäminen vähentää melu- ja pölyhaittoja paikallisesti. METSÄLAIN SOVELTAMINEN Metsän monikäyttö, luonnon monimuotoisuus ja uhanalaisten lajien suojelu on selvitetty osayleiskaavassa metsälain 6 §:n mukaan. Lepakkoselvitys valmistuu kaavaehdotusvaiheeseen asti. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 48 2.4.2015 MAA-AINESLAIN SOVELTAMINEN Maa-ainesten otto on kielletty MA- ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeillä (luo-) alueilla maa-aineslain 3 §:n perusteella. Näillä alueilla maa-ainesten otto aiheuttaisi ainakin kauniin maisemakuvan turmeltumista ja/tai luonnon merkittävien kauneusarvojen ja erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Kunnalle syntyy maa-aineslain 8 §:n mukaan lunastusvelvollisuus, jos lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evätty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoitukseen, ja jos omistajan lunastusta vaatii. Lunastamisessa noudatetaan tällöin kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annettua lakia (603/77). KAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET JA TOTEUTTAMINEN OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTTEISUUS Susivuoren osayleiskaava laaditan ja hyväksytään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on maanomistajia ja viranomaisia sitova suunnitelma. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset suunnitelmat on otettava huomioon suunniteltaessa ja päätettäessä muun lainsäädännön nojalla ympäristön käytön järjestämisestä siten kuin erityislaeissa säädetään. Muussa lainsäädännössä on vastaavasti säännöksiä, jotka yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon. Tässä suhteessa keskeisimpiä lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, rakennussuojelulaki, tielait, metsälaki, maa aineslaki, kaivoslaki ja jätelaki. Susivuoren osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää loma-asunnon rakennusluvat rantaalueelle MRL 72 §:n perusteella. Susivuoren aluetta ei koske MRL:n 72 § mukainen suunnittelutarve ranta-alueilla. Maa-aineisten oton seurauksena syntyneitä lampia ei lueta vesistöiksi. Alueen rakentamista ohjataan rakennusjärjestyksellä. RANTAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Susivuoren osayleiskaavan perusteella voidaan myöntää loma-asunnon rakennusluvat rantaalueelle MRL 72 §:n perusteella. Rakennuspaikkojen tulee toteutuessaan sijoittua osayleiskaavan aluevarausten mukaisesti, mutta rakennusten tarkempi sijainti tarkastellaan rakennuslupamenettelyssä maanaineistenoton päätyttyä. Osayleiskaavan toteutumista ohjaa kaavakartan lisäksi myös tämä kaavaselostus. Alueen voi toteuttaa välittömästi kaavan hyväksymisen vahvistuttua. Kauhavan kaupunki valvoo normaalina viranomaisvalvonnalla alueen jatkosuunnittelua sekä rakentamista. KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 49 2.4.2015 Kuvassa näkymä Susivuoren kalliopaljastuma-alueelta kohti Saarinevalle kunnostettuja peltoalueita (MT). KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 50 2.4.2015 LÄHTEET Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, Kaavaselostus 23.5.2005. Julkaisu A:16. ISBN 951-766-087-1. ISSN 1237-993x. Seinäjoki 2005. http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava&print=1. Noudettu 20.9.2012. Kjellman,J., Vadbäck, H., Halttunen, Y., Ger,R., Tvrdy,j., Hellman, K., Malinen,P., Koskela, A., Kytöaho, T., Leppäkangas,J., Saartenoja, A., Lakso, T.,Ollila, J. ja Peltonen, K. Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys. Sarja A:38. ISBN 978-951-766-175-1 (verkkojulkaisu). ISSN 1237-993X, 2012. http://www.epliitto.fi/?page=maakuntakaava&print=1. Noudettu 20.9.2012. Tapio Toivonen, Tapio ja Valo, Onerva. Kauhavalla tutkitut suot ja niiden turvevarat. Abstract: The peatlands and peat reserves of Kauhava, Western Finland. Geologian tutkimuskeskus, Turvetutkimusraportti 375. Espoo 2007. Väisänen, Markku. Alahärmän kartta-alueen (3212) kallioperäkartoitus 2004. Geologian tutkimuskeskus, Etelä-Suomen yksikkö. K21.42/2005/1. Geologian laitos, Turun yliopisto. 31.12.2004. arkisto.gtk.fi/k/k_21.42_2005_1.pdf. noudettu. 20.9.2012. Susivuoren maankäyttösuunnitelma. Selostus 3.10.2012. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Ympäristölupapäätös Nro 38/2011/1. Dnro LSSAVI/409/04.08/2010. Aluehallintovirasto. Länsi- ja Sisä-Suomi. 5.5.2011. www.avi.fi/fi/virastot/.../lssavi_paatos_38_2011_1_2011_05_05.pdf. Noudettu 20.9.2012. LIITTEET LUONTOSELVITYS LEPAKKOSELVITYS MAISEMA- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Laatinut: Kai Tolonen aluepäällikkö, arkkitehti SAFA, LuK KAUHAVAN KAUPUNKI SUSIVUOREN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS, EHDOTUS 51 2.4.2015 Susivuoren alue on viistoilmakuvattu moottoriliitovarjolla toteutettuna. Kuvassa Susivuori.
© Copyright 2024