Koulutuksen ja työelämän yhteistyöpäivä 28.8.2015
Bioanalyytikkokoulutuksen ennakoiminen
Johanna Moisio, OKM
Ammattikorkeakoulujen ohjaus
• Hallitusohjelman ja lainsäädännön lisäksi ammattikorkeakouluja
ohjataan ministeriön ja ammattikorkeakoulujen välisillä monivuotisilla
sopimuksilla.
• Sopimukset tehdään kolmeksi-neljäksi vuodeksi ja niissä sovitaan
ammattikorkeakoulujen toiminnalle asetettavista keskeisistä
tavoitteista, niiden seurannasta sekä toiminnan kehittämisestä. Niinä
vuosina, joina neuvotteluja ei käydä, opetus- ja kulttuuriministeriö
antaa korkeakouluille kirjallisen palautteen.
• Tavoitteissa sovitaan mm. tutkintojen määrällisistä tavoitteista, mutta
ei esimerkiksi aloituspaikoista.
Korkeakoulujen strateginen johtaminen
ja OKM:n ohjaus
OKM:n ohjausvälineitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Koulutusvastuiden määrittely mm. tutkintonimikkeittäin
Rahoitusmalli ja sen kannustimet
Sopimusmenettely
Kirjallinen palautemenettely
Korkeakouluvierailut (keväästä 2013)
Raportointi ja erillisselvitykset
Arvioinnit
Tilastot ja indikaattoripohjainen seuranta
Taloushallinnon koodisto
Seminaarit ja muut tilaisuudet
Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa
Taustatyö
Sisältää
• valtioneuvoston tulevaisuuskatsauksien tekemistä
• talouden ja työmarkkinoiden rakenne-ennusteita
• työvoima- ja koulutustarve-ennusteita
• kansainvälistä vuorovaikutusta ja globaalin kehityksen seurantaa
jne jne
•
Changing challenges– changing the
paradigm
Social
Research
infrastructures and
programmes
dimension:
values, inclusiveness,
public common good,
access to information
Joint
campuses,
programmes,
courses,
degrees
Multidisciplin
cross-discip
approach
Knowledge,
information
sharing
Recryting of
teachers,
experts
Mobility of
students,
researcher
experts,
administra
Mexico
Hungary
Chile
Italy
Turkey
Spain
Switzerland
Germany
Canada
OECD average
Tertiary-type A (2012)
EU21 average
United States
Sweden
Austria
Czech Republic
Israel
Latvia
Portugal
Norway
Slovenia
Slovak Republic
Japan
Netherlands
70
Ireland
%
Finland
Denmark
Australia
Poland
New Zealand
Iceland
Many more people are expected to graduate from
academically-oriented tertiary education
Chart A3.2 A
First-time graduation rates in tertiary-type A education (1995 and 2012)
Tertiary-type A (1995)
60
50
40
30
20
10
0
Miksi koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää?
• Luodaan pohjaa koulutuspolitiikan tulevaisuussuuntautuneelle
kehittämiselle
• Luodaan edellytyksiä koulutuksen ala- ja astekohtaiselle mitoittamiselle
– ennakoidun aloittajatarpeen pohjana työvoiman tarve eri toimialoilla
• Turvataan kaikille nuorille mahdollisuus perusasteen jälkeiseen
ammatillisesti eriytyneeseen koulutukseen
• Luodaan edellytyksiä koulutuksen sisällölliselle suunnittelulle ja
opetussuunnitelmatyölle
– osaamistarpeiden ennakointi (laadullinen ennakointi)
• Luodaan edellytyksiä alueelliselle kehittämistyölle ja korkeakoulujen
ja koulutuksen järjestäjien suunnittelutyölle
• Varaudutaan ikärakenteen voimakkaaseen muutokseen
• Varaudutaan tuleviin työmarkkinoihin
– koulutustarpeen ennakoinnin vaikutukset 2020-luvulla
9
Ennakointi osana päätöksentekoa
• Ennakointitieto päätöksenteon tukena
– ennakointitieto tuottaa päätöksentekijälle pohjan, Koulutustarjonta 2020-raportti
valmistuu toukokuussa 2015
– Valtioneuvosto päättänee kaikkien koulutusasteiden mitoituksesta vuoden loppuun
mennessä
• Tulos- ja normiohjauksen tukena (kts. edellä)
– yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimusneuvottelut vuonna 2016 sopimuskaudelle
2017-2020
• Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen oman toiminnan tukena
• Alueellisen kehittämisen tukena
10
Ennakointi uudistusten tukena
Globaalit muutokset ohjaavat kehitystä
– Moniulotteinen ja nopeasti muuttuva maailma asettaa yhä suurempia
haasteita määrälliselle sekä laadulliselle ennakoinnille
Millainen Suomi halutaan tulevaisuudessa?
– Ennakoinnilla luodaan pohjaa päätöksenteolle ja rakenteiden uudistukselle
– Ennakoinnilla tuetaan kasvua, työelämän kehitystä ja palveluja
– Edesautetaan valintojen tekoa eri vaihtoehtojen välillä laatimalla useampia
vaihtoehtoisia skenaarioita
– Ennakoinnissa onnistuminen edellyttää laajapohjaista vuorovaikutusta ja
sitoutumista
– Ennakointia tehdään laskennallisilla malleilla, joissa ei voida ottaa huomioon
kaikkia reaalimaailman rajauksia ja tekijöitä
• Paikannetaan aloja, joilla poistuma on suurta tai nähdään tulevaisuuden
kasvua, uusien kasvualojen tunnistaminen
• Rahoituskehys raamittaa mitoitusratkaisuja
– Ennakointitietoa tuotetaan useilla tahoilla ja tasoilla erilaisiin tarpeisiin
Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän
(KT 2020) ehdotus tutkintotavoitteiksi vuodelle 2020
Taustaa
• VATT:n ministeriöiden tilauksesta tekemät toimialaskenaariot,
ammattirakenne- ja poistumaennakointi
• KT 2020 työryhmän kysely maakunnille ja sidosryhmille toimialojen
työllisyyden ja niiden osaamistarpeiden kehityksestä
• Sidosryhmätilaisuus huhtikuussa
• Sidosryhmäkuulemisia
• Opetushallituksessa aikaisemmin tehdyn ammattirakenneennakoinnin hyödyntäminen
• Kerätyn laadullisen aineiston pohjalta tehdyt painotukset
toimialaskenaarioihin, erityisesti kasvualoihin
KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus
Työryhmä
VATT toimialaskenaariot
(2011 - 2030)
Opetushallitus
(koulutustarvelaskelmat,
poistuma jne.)
Aluejaosto
Aikuiskoulutusjaosto
Tohtorikoulutusjaosto
Sidosryhmäyhteistyö
Ehdotuksen laadinta
Tutkintotavoitteet
v. 2020
Työryhmän esitys
Työryhmän raportti
Luovutus ministeriölle
Lausuntokierros
(Menettelyä ei vielä vahvistettu)
Valmis
(12.6.2015)
6/2015
Aluekysely
Toimialakysely
Erilliskuulemiset (EK,
KL, STM, OKM, Sitra)
Seminaarit;
asiantuntijakuulemiset
Esityksen luonnos
13.5.2015 seminaari
Sidosryhmien
mahdollisuus antaa
lausunto (25 kpl)
Kasvualoja – työllisten määrän näkökulma
VATT-politiikkaskenaario
(VATT 2015)
Maakuntien liitoille osoitetun
kyselyn perusteella eniten
työllisyyttä kasvavat alat
(OPH 2015)
Koulutustoimikuntien näkemys
uusista aloista, joista voisi 10-15
vuodessa muodostua merkittävä
työllistäjä ja/tai vientitulojen
lähde?
(OPH 2014)
Liike-elämän tekniset palvelut
Sähkö-, lämpö- ja vesihuolto
Kiinteistönhoito ja
ympäristönhuolto
Terveyspalvelut
Elintarvikkeiden ja juomien
valmistus
Rakentaminen
Järjestöt
Sosiaalipalvelut
Metsätalous ja -teollisuus
Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset
palvelut
Kuljetus
Muut palvelut
Terveys- ja sosiaalipalvelut sekä
terveysteknologia
Puunjalostus, metsäteollisuus ja
biotalous
Matkailu
Kiinteistönhoito- ja ala
Cleantech
Energiaklusteri
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta
Kuljetus ja logistiikka
Elintarvikeklusteri
Koulutus
ICT
Muut palvelut
Terveys- ja hyvinvointi sekä
terveysteknologia,
Matkailu
Biotalous ja metsäteollisuus
Elintarviketeollisuus
Urheilu ja liikunta
Logistiikka ja liikenne
Kiinteistöt, pientalot
(ylläpitopalvelut)
Koulutusvienti
Puhdas luonto ja vesi
Tietoturvaosaaminen + KYBER
Rakennusteollisuus
Kemian teollisuus
Kasvualoja – muita näkökulmia
Suomi uuteen nousuun –
toimialat, joissa Suomen
kansantaloudellinen etu oli
suurin vuonna 2010
(Pohjola 2014)
Suomen maaraportin
näkemykset Suomen
kasvualoista
(Euroopan komissio 2015)
Jalostusarvoltaan suurimmat
palvelutoimialat, joilla on suurin skaalaetu
ja ovat eniten paikkariippumattomia
(ETLA 2014)
Paperi ja paperituotteet
Sahatavara ja puutuotteet
Tietojenkäsittelypalvelut
Metallien jalostus
Öljytuotteet
Rakentaminen
Muut koneet ja laitteet
Muut liike-elämän palvelut
Biotalous
Tieto- ja viestintätekniikan
palvelualat
Liike-elämän palvelut
Tukipalvelut
Kemianteollisuus
Metalliteollisuus
Tieteelliset, tekniset ja
hallinnolliset palvelut
Ohjelmistot, konsultointi ja siihen
liittyvä toiminta
Langattoman verkon hallinta ja palvelut
Kustannustoiminta
Langallisen verkon hallinta ja palvelut
Muut rahoituspalvelut (pl. vakuutus- ja
eläkevakuutustoiminta)
Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden
tukkukauppa
Mainostoiminta
Agentuuritoiminta
Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus
ja niihin liittyvät palvelut; verkkoportaalit
Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle
60%
51%
50%
50%
50%
40%
28%
30%
31%
29%
21%
20%
19%
21%
10%
0%
Ammatillinen
peruskoulutus
Ammattikorkeakoulututkinto
Kesu 2011-2016 tutkintotuotos
Tutkinnot 2011-2013 ka
Yliopistotutkinto
KT 2020 esitys
Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena
Laskennallinen aloittajatarve
Nykyläpäisy 63%*
Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100%
Ammattikorkeakoulut
32 400
27 200
20 400
Yliopistot
24 000
20 200
15 100
*Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon
suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.
Muut koulumuodot
•
Aikuiskoulutus
• Tutkintoon tai sen osaan valmistavan ammatillisen aikuiskoulutuksen aloittajatavoite on
65 000 ja tutkintotavoite 37 000 (opetushallinnon alainen koulutus, vuonna 2013 aloittajia
51 700 ja tutkintoja 27 800). Työryhmä esittää ylempien ammattikorkeakoulujen
tutkintotavoitteeksi asetetaan 4500 tutkintoa vuonna 2020 eli tutkintomäärän
kaksinkertaistamista nykytilaan verrattuna.
•
Tohtorikoulutus
• Työelämä- ja toimintaympäristömuutosten perusteella uusia tohtoreita tarvitaan
vuosittain enintään 1600.
• Yksityisen sektorin osuus tohtoreiden työllistäjänä tulisi kasvaa siten, että se on 30 %
työvoimaan kuuluvasta tohtoreista vuoteen 2030 mennessä.
•
Lukiokoulutus
• Nykyinen taso säilyy (50 % toisen asteen koulutuksen aloittaneista)
•
Ruotsinkielinen koulutustarjonta
• Ruotsinkielisen koulutustarjonnan määrä tulee turvata perustuslain mukaisesti
• Ruotsinkielisen koulutustarjonnan tarve sisältyy työryhmän esitykseen, mutta sen
alakohtaiset erityistarpeet tulee turvata
Tavoitteellisten kasvuodotusten ohella syytä
pitää mielessä
•
•
•
•
•
Tarvetta vahvistaa kokeiluja, joilla lähdetään rohkeasti luomaan edellytyksiä
uusien, vielä kehitysvaiheessa olevien alojen kehittämiseksi.
Koulutusjärjestelmän joustavuutta tulee parantaa eri koulutusalojen ja asteiden raja-aitojen purkamiseksi.
Vaikka koulutus-, elinkeino-, innovaatio-, työmarkkina- ja kilpailupolitiikassa
voidaan tukea tavoitteellista yhteiskuntakehitystä, niin globaalien arvoketjujen
myötä kansallisten painopisteiden näkeminen ja tehokas edistäminen on yhä
haastavampaa
Tuleeko koulutus-, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan keskittyä enemmän
turvaamaan työ- ja elinkeinoelämälle parhaat mahdolliset toimintaedellytykset
tarkkarajaisen alakohtaisen suunnittelun/tavoitteenasettelun sijaan?
Koska kansantaloudet ovat entistä alttiimpia globaalin tason yllättäville shokeille
ja kriiseille, niin jatkossa on kuitenkin turvattava Suomen elinkeinorakenteen
riittävä laaja-alaisuus.
Yhteenveto
Miten vastata koulutusta suuntaamalla ja osaamista kehittämällä
elinkeinorakenteen uudistamisen haasteisiin?
Nuorten koulutuksen
kohdentaminen kasvualoille
Koulutuksen tehokkuuden
parantaminen
Työvoimareservien
maksimaalinen hyödyntäminen
Koulutustason nostaminen
Metataitojenhallinta
Alat ylittävä osaaminen
Digiosaaminen
Kasvualojen osaamistarpeet
Oppimisympäristöjen
kehittäminen ja TKI-valmiudet
Koulutus- ja elinkeinopolitiikan
yhteinen tavoitteenasettelu
Tavoitteellinen elinkeinorakenne
Vientivetoiset kasvualat
Digitaalisuus ja palvelualojen
skaalautuvuus
SOTE-alan tuottavuus
Bio- ja kiertotalous
Kotimainen energiantuotanto
Alueelliset tavoitteet
Yritysrakenteen tavoitteellinen
muutos
Elinkeinorakenteen
uusintaminen (korvattava
poistuma)
Lähtökohta
Teollisuuden rakennemuutos ja
globaalitalouden
laskusuhdanne
Elinkeinorakenteen hidas
uudistuminen
Kapea-alainen vientisektori
Osaamistason heikkeneminen
Huoltosuhteen heikentyminen
VATT-ennusteet
OPH:n koulutustarvelaskelmat
• Työryhmän esitys tutkintotarpeiksi vuodelle 2020 oli yksimielinen.
Työryhmän laatima raportti on julkaistu OKM:n verkkosivuilla:
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi
• OKM ei jatkossa laadi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa
(KESU). Mahdollisesta koulutuksen määrällisten tavoitteiden asettamisesta
valtioneuvoston erillisenä päätöksenä on keskusteltu, mutta asia on vielä
auki. Myöskään mahdollisesta lausuntopyynnöstä ei ole vielä tehty
päätöksiä.