OKM:N OHJAUKSEN ALOJEN UUSIMISEN TARVE 17.3.2015 Johtaja Hannu Siren AMK-rahoitusmallin kehittäminen Työryhmätyön tavoitteet • OKM on asettanut työryhmän ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin uudistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Määräaika 30.10.2015. • Tehtävänä on laatia ehdotus siten, että uusi rahoitusmalli vahvistaa ammattikorkeakoulujen toiminnan laatua, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Uudistettavan rahoitusmallin tulee turvata pitkäjänteisen kehittämisen mahdollisuudet kannustaen ammattikorkeakouluja samalla profiloitumaan, parantamaan laatua ja toimimaan tuottavasti ja taloudellisesti. • Rahoitusmallin uudistamisessa tulee ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen lakisääteiset tehtävät, profiloituminen, autonomian toteuttaminen sekä toimintaympäristön muutokset. • Työryhmän tulee ottaa huomioon seuraavan hallitusohjelman linjaukset työnsä aikana. • Tehtävänä on laatia ehdotukset tarvittavista säädösmuutoksista ja muista toimenpiteistä. YO rahoitusmallin tarkistus • OKM asetti12.11.2014. työryhmän yliopistojen rahoitusmallin tarkistamiseksi vuodesta 2017 alkaen. Työn määräaika 30.11.2015 • Työryhmän tehtävänä on arvioida yliopistojen toiminnassa, toiminnan tietopohjassa sekä korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa tapahtuneiden muutosten pohjalta tarpeet rahoitusmallin tarkistamiseksi, mm. – – – – erikoistumiskoulutusten asema julkaisukanavien tasoluokituksen (Julkaisufoorumi) tasoluokkien uudelleen arviointi laadullinen työllistyminen muut mahdolliset kehittämiskohteet ja indikaattorien tarkennukset • Rahoitusmallin perusrakenne ja perustehtävien keskinäiset painotukset säilytetään ennallaan • Valmisteluprosessi laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja ammattikorkeakoulujen kanssa – kuulemistilaisuudet, lausuntokierrokset OKM:n ohjauksen alat • Nykytilanne: – Yliopistokoulutusta tilastoidaan ja ohjataan opetushallinnon 1995 koulutusalaluokituksella, pl. ennakointi. – Ammattikorkeakoulutusta tilastoidaan ja ohjataan opetushallinnon 2002 koulutusalaluokituksella – Tilastokeskuksen koulutuskoodi perustuu Tilastokeskuksen koulutusluokitukseen – Kansainvälisessä käytössä käytetään ISCED koulutusluokitusta • Nykytilanteen ongelmat: – Yliopisto ja ammattikorkeakoulutietojen vertailukelpoisuuden puuttuminen – Yliopistoluokituksen tiedekuntapohjaisuus (vs. koulutuksen sisältö) – Kansainvälinen vertailtavuus • Luokituksen käyttötarpeet: – Korkeakoulujen ohjaus (rahoitusmalli, palaute, ennakointi…) – Tiedonkeruut (OKM:n tiedonkeruut, hallinnonalan tiedonkeruut, muut) – Informaation levittäminen (OKM:n informaatio‐ohjaus, korkeakoulujen sisäinen käyttö, opiskelijavalinnat) – Suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kv‐vertailu