1. No category

Tilinpäätös 2014
HSY:n hallitus 20.3.2015
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Opastinsilta 6 A
00520 Helsinki
puhelin 09 156 11
faksi 09 1561 2011
www.hsy.fi
Lisätietoja
Pekka Hänninen, puhelin (09) 1561 2209
[email protected]
Copyright
Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Kansikuva: HSY
Sisällys
1
Toimintakertomus ___________________________________________________________________ 3
1.1
1.1.1
Toimitusjohtajan katsaus ................................................................................................... 3
1.1.2
Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ..................................................... 4
1.1.3
Toimintaympäristö.............................................................................................................. 6
1.1.4
Toiminta tilikaudella ........................................................................................................... 7
1.1.5
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä .................................................................15
1.1.6
Henkilöstö ........................................................................................................................16
1.1.7
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ...............................................18
1.1.8
Ympäristövastuu ..............................................................................................................19
1.2
Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ................................................22
1.3
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ............................................................26
1.4
1.5
2
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ........................................................................... 3
1.3.1
Tilikauden tuloksen muodostuminen ...............................................................................26
1.3.2
Tuloksen muodostuminen toimialoittain ..........................................................................27
1.3.3
Toiminnan rahoitus ..........................................................................................................28
1.3.4
Kokonaistulot ja –menot ..................................................................................................28
1.3.5
Rahoitusasema ja sen muutokset....................................................................................29
Konsernin toiminta ja talous ............................................................................................................30
1.4.1
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä................................................30
1.4.2
Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat .....................................................................30
1.4.3
Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta ............................................................31
1.4.4
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ............................................................................31
Tilikauden tuloksen käsittely ...........................................................................................................34
Talousarvion toteutuminen ___________________________________________________________ 35
2.1
2.2
Kuntayhtymän toteutumisvertailut ...................................................................................................35
2.1.1
Strategisten tavoitteiden toteutuminen ............................................................................35
2.1.2
Strategisten hankkeiden toteutuminen ............................................................................37
2.1.3
Tuloslaskelmaosan toteutuminen ....................................................................................38
2.1.4
Investointien toteutuminen ...............................................................................................40
2.1.5
Rahoitusosan toteutuminen .............................................................................................42
2.1.6
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta .............................................43
Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat ...........................................................................44
2.2.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................44
2.2.2
Suoritteet ..........................................................................................................................46
2.2.3
Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................46
2.2.4
Investointien toteutuminen ...............................................................................................47
2.2.5
Rahoituslaskelma.............................................................................................................48
2.2.6
Tase .................................................................................................................................49
1
2.3
2.4
2.5
2.6
3
3.2
4.2
2
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................50
2.3.2
Suoritteet ..........................................................................................................................51
2.3.3
Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................52
2.3.4
Investointien toteutuminen ...............................................................................................53
2.3.5
Rahoituslaskelma.............................................................................................................54
2.3.6
Tase .................................................................................................................................55
Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut .................................................................................56
2.4.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................56
2.4.2
Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................58
2.4.3
Investointien toteutuminen ...............................................................................................58
Tukipalvelujen toteutumisvertailut ...................................................................................................59
2.5.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................59
2.5.2
Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................60
2.5.3
Investointien toteutuminen ...............................................................................................60
Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut ...............................61
2.6.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................61
2.6.2
Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................63
2.6.3
Investointien toteutuminen ...............................................................................................63
Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat .................................................................................................64
3.1.1
Tuloslaskelma ..................................................................................................................64
3.1.2
Rahoituslaskelma.............................................................................................................65
3.1.3
Tase .................................................................................................................................66
Konsernin tilinpäätöslaskelmat........................................................................................................68
3.2.1
Konsernituloslaskelma .....................................................................................................68
3.2.2
Konsernin rahoituslaskelma .............................................................................................69
3.2.3
Konsernitase ....................................................................................................................70
Liitetiedot _________________________________________________________________________ 72
4.1
5
2.3.1
Tilinpäätöslaskelmat ________________________________________________________________ 64
3.1
4
Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat ...........................................................................50
Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot..............................................................................................72
4.1.1
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ...................................................................72
4.1.2
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot .................................................................................74
4.1.3
Tasetta koskevat liitetiedot ..............................................................................................77
4.1.4
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................................80
4.1.5
Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot ............................................82
Tunnuslukujen laskentakaavat ........................................................................................................83
Allekirjoitukset ja merkinnät ___________________________________________________________ 84
1
Toimintakertomus
1.1
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
1.1.1
Toimitusjohtajan katsaus
Kulunut vuosi 2014 oli menestyksekäs niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Tilikauden tulos oli 12,3
miljoonaa euroa ylijäämäinen ja aikaisempien tilikausien kumulatiivinen alijäämä taseessa saatiin katettua
kokonaisuudessaan. Hyvästä tuloksesta huolimatta on huomattava, ettei tulorahoitus edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän investointeja. Tulevina vuosina haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus, joka edellyttää sekä pitkäjänteisen taksapolitiikan jatkamista että tuottavuuden jatkuvaa parantamista.
Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa noin 95 km ja saneerasi vanhaa noin 13 km. LänsiEspoon runkolinjahankkeen rakentaminen jatkui Leppävaaran alittavan vesihuoltotunnelin osalta. Pitkäkosken uusi alavesisäiliö otettiin kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä. Myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon
9. puhdistuslinja saatiin operatiiviseen käyttöön.
Yhtymäkokous hyväksyi joulukuussa Blominmäen jätevedenpuhdistamon tarkennetun hankesuunnitelman
siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt ovat edenneet aikataulussaan
ja joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhinta sekä
alueen tiejärjestelyt. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna 2020.
Jätehuollossa tapahtui merkittävä käänne, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin maaliskuun alussa
koekäyttöön ja syyskuun alusta kaupalliseen käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni
merkittävästi, kun jätteet ohjattiin energiahyötykäyttöön jätevoimalaan. Syksyllä 2015 valmistuvan Ruskeasannan Sortti-aseman maanrakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja rakennusurakka aloitettiin. Kompostointilaitoksen saneeraustöistä pääosa valmistui ja laitos on valmiina käsittelemään talvella 2015 koekäyttöön
otettavasta biokaasulaitoksesta syntyvän mädätteen. Näin biojätteen sisältämä energia voidaan hyödyntää
biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa.
Syksyllä 2013 aloitettu strategiatyö saatiin päätökseen, kun yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa vuoteen
2020 ulottuvan uuden strategian. HSY:n uudet tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotetaan saavutettavan taloudellista hyötyä, joka heijastuu myönteisesti asiakasmaksujen korotustarpeisiin ja
velkaantumiseen. Uudet työtavat ja tekniset ratkaisut edellyttävät osaamista, jonka kehittämistä HSY tukee
koulutuksella ja urakiertomahdollisuuksilla.
Vuoden aikana HSY:ssä laadittiin työhyvinvointiohjelma vuosille 2014 - 2017. Vuosittain tarkistettavaan ohjelmaan on kirjattu työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet, joita täydennetään vuosittaisilla
kehittämiskohteilla ja suunnitelmilla. Vuonna 2013 toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittiin
toimenpideohjelma, jota toteutettiin vuoden 2014 aikana ja seurattiin väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen tulevana vuonna. Osana HSY:n palkkausjärjestelmän kehittämistä saatettiin päätökseen työsuorituksen arviointijärjestelmä, jonka mukaiset uudet henkilökohtaiset lisät maksettiin lokakuussa.
Puhtaasti parempaa arkea!
Raimo Inkinen
toimitusjohtaja
3
1.1.2
Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset
Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia
viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat.
Hallitus 2014
Varsinaiset jäsenet
Henkilökohtaiset varajäsenet
Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja
Härkönen Teppo (KOK/Helsinki)
Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa)
Hako Jukka (SDP/Vantaa)
Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa)
Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa)
Koulumies Terhi (KOK/Helsinki)
Pekkala Maria (KOK/Helsinki)
Krabbe Johanna (KOK/Helsinki)
Mehtonen Katri (KOK/Helsinki)
Kuikka Essi (Vihr/Helsinki)
Koppanen Anna (Vihr/Helsinki)
Kuusisto Kari (KOK/Espoo)
Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo)
Lahti Timo (Vihr/Espoo)
Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo)
Portin Anders (RKP/Espoo)
Sjövall Mikael (RKP/Helsinki)
Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen)
Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen)
Sademies Olli (PS/Helsinki)
Kukkonen Jarno (PS/Espoo)
Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa)
Väätäinen Eero (Vas/Vantaa)
Vainikka Mirka (SDP/Helsinki)
Nurminen Pentti (SDP/Helsinki)
Vuorela Antti (SDP/Helsinki)
Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki)
Asiantuntijajäsenet
Penttilä Hannu, Helsinki
Louko Olavi, Espoo
Lipponen Martti, Vantaa
Widèn Torsten, Kauniainen
Tarkastuslautakunta 2014
Varsinaiset jäsenet
Henkilökohtaiset varajäsenet
Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja
Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo)
Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen)
Eklund Pertti (KOK/Kauniainen)
Ruuth Minna (KOK/Helsinki)
Toveri Maarit (KOK/Helsinki)
Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja
Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki)
Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa)
Matikka Marjo (Vihr/Espoo)
Turunen Aarno (SDP/Espoo)
Paunio Pekka (SDP/Helsinki)
Vahtera Pauli (Ps/Vantaa)
Vuorinen Timo (PS/Vantaa)
4
HSY:n organisaatio 31.12.2014
Muutokset organisaatiossa 2014
HSY:n neuvonta aloitti toimintansa vuoden alusta alkaen osana viestintä- ja neuvontayksikköä. Samassa
yhteydessä jäsenkuntien ja HSY:n välisellä sopimuksella vuonna 2013 HSY:n hoidettavaksi siirtynyt Ilmastoinfo siirrettiin seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta osaksi neuvontaa. Muutoksella saadaan viestintä ja
neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi.
Asiakaspalvelun organisaatiomuutos saatettiin loppuun siirtämällä jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen asiakaspalveluyksikköön vuoden alusta alkaen.
5
1.1.3
Toimintaympäristö
Valtionvarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan epävarma taloustilanne
jatkuu edelleen. Ennusteen mukaan vuoden 2014 nollakasvu kääntyy vuonna 2015 hienoiseen 0,9 % nousuun samalla kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Julkinen talous oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja julkisyhteisöjen velan määrä on sopeutustoimista huolimatta ylittämässä 60 % rajan vuoden
2015 aikana. Julkisen talouden paranemisen ehto on reaalitalouden suotuisa kehitys. Rakenteellisten uudistusten toteuttamisella on kiire talouspoliittisen uskottavuuden ja kasvun edellytysten säilyttämiseksi.
Vuoden 2014 osalta inflaatio jäänee 1,1 % tasolle. Raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti vuoden loppua
kohti. Rahoitusmarkkinoilla inflaatio-odotukset ovat erittäin alhaiset, joka mahdollistaa keskuspankeille epätavallisen rahapolitiikan jatkamisen. Korkotaso on säilynyt edelleen alhaisella tasolla, eikä suurta muutosta
tilanteeseen näy. Työvoimakustannusten kasvu on ollut maltillista. Ansiotasoindeksillä mitaten vuonna 2014
ansiotason muutos oli 1,4 % ja vuodelle 2015 muutokseksi ennustetaan 1,2 %.
Helsingin seudulla tuotanto on kääntynyt vuoden aikana loivaan nousuun erityisesti informaatio- ja viestintäaloilla. Rakentaminen, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut ovat myös kasvussa samalla kun teollisuuden ja
kuljetustoiminnan lasku on pysähtynyt. Kaupan alalla lasku jatkuu edelleen. Uusia yrityksiä on perustettu
vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat laskussa,
mutta hintataso on edelleen korkea. Toimitilamarkkinoilla tyhjiä toimitiloja on aiempaa enemmän.
Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistui 2 % ja sen ennustetaan
supistuvan edelleen vuonna 2015. Talonrakennustöiden aloitusten määrä jäi matalimmalle tasolle sitten
vuoden 1997. Myös toimitilarakentaminen supistuu, eivätkä infrarakentamisen näkymät ole yhtään paremmat. Talouden hiipumisen myötä rakennuskustannusten hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet maltillisina. Rakennuskustannusten kasvu on vuoden aikana ollut keskimäärin 0,9 %.
Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2014 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi 16 894 henkilöllä (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella
asui vuoden lopussa yhteensä 1 108 010 asukasta. Kasvu aiheutuu pääosin muuttovoitosta.
Lainsäädännössä on tapahtunut useita muutoksia. Hallitus antoi marraskuussa esityksensä uudeksi kuntalaiksi, joka edistää asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista
sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuonna
2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Vesihuoltolain muutokset astuivat voimaan syyskuun
alusta. Muutoksilla parannetaan vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä, asiakkaan asemaa sekä hulevesien
kokonaishallintaa. Suurimmat muutokset koskevat hulevesien viemäröintiä koskevia säännöksiä, joita on
kirjattu myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Jätelainsäädännöstä valtioneuvoston asetus pakkauksista ja
pakkausjätteistä annettiin kesällä ja sen täytäntöönpano toteutuu käytännössä vaiheittain 2015 - 2016. Aiemmin vuonna 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi asetusta, jotka lopettavat orgaanisen ja biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoteen 2016 mennessä.
Valtionvarainministeriön käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys valmistui joulukuun alussa.
Selvityksessä esitetään uuden kunnan muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan
osalta sekä tarkasteltu mahdollisuutta osakuntaliitokseen Tuusulan eteläosaan liittyen. Kuntien hallitukset
kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esitykset valtuustojen käsittelyyn kevättalven aikana. Joulukuussa
valmistui myös luonnos hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, joka lähettiin
lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Lakiluonnos sisältää metropolihallinnon perusteet sääntelevän lain
metropolihallinnosta sekä muutosehdotuksia kahteenkymmeneen eri substanssilakiin. HSY:n osalta laki
koskee nykyisen seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hoitamia tehtäviä.
6
1.1.4
Toiminta tilikaudella
HSY tuotti vuonna 2014 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille
sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutu- ja ympäristötietoja
tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle.
VESIHUOLTO
Veden tuotannossa laskeva trendi
Vuonna 2014 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yh3
teensä 89,4 milj. m , joka oli 0,7 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se
täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli laskeva koko vuoden 2014 ajan. Tilikauden aikana aloitettiin valmistelut Dämmanin vedenpuhdistamon sulkemiseksi, joka mahdollistuu Länsi-Espoon runkolinjojen valmistumisen jälkeen 2016.
3
3
Laskutetun veden määrä oli 73,0 milj. m , josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,8 milj. m , ja alueen
3
ulkopuolelle 1,1 milj. m . Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta. Laskutetut vesimäärät
eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun veden trendiä viiveellä.
Tuotettu ja laskutettu vesimäärä 2010 - 2014
100,0
90,0
80,0
miljoonaa m3
70,0
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
0,0
2010
2011
2012
2013
2014
Veden tuotanto
91,2
94,1
93,4
90,0
89,4
Laskutettu vedenmyynti
72,4
73,1
71,9
72,3
73,0
Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla
Käsiteltäväksi tulevien jätevesien määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2014
Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 129,6 milj. m3, joka oli
1,5 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi oli melko vähäsateinen ja -luminen, mikä edesauttoi puh3
distamoiden hyvää toimintaa. Käsiteltävistä jätevesistä 116,1 milj. m syntyi HSY:n toiminta-alueelta ja 13,5
3
milj. m alueen ulkopuolelta.
Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset
tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2014 OCP-indeksillä mitattuna erittäin hyvä.
Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen
fosforin osalta oli 33,3 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 972 tonnia (tavoite 1200 tonnia).
7
Käsitelty jätevesimäärä 2010 - 2014
160,0
140,0
miljoonaa m3
120,0
100,0
80,0
60,0
40,0
20,0
0,0
Käsitelty jätevesimäärä
2010
2011
2012
2013
2014
125,5
139,2
152,3
131,4
129,6
Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 70 %, joka on seurausta
vuosien 2009 - 2014 sähköntuotannon tehostamiseen liittyvistä investoinneista. Näistä yksi oli 2013 käyttöönotettu Viikinmäen uusi biokaasumoottori ja vuonna 2014 käyttöönotettu ORC-laitteisto. Suomenojan
jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi.
Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin 131 000 m3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 19 % enemmän kuin
vuonna 2013.
Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin
Vesihuoltoverkosto (km)
Verkostoa yhteensä
Uutta verkostoa
rakennettu v. 2014
Vanhaa verkostoa
saneerattu v. 2014
Vesijohdot
3 000
32,0
4,9
Jäte- ja sekavesiviemärit
2 781
26,5
6,2
Hulevesiviemärit
2 238
36,0
1,6
Yhteensä
8 019
94,5
12,7
Vuonna 2014 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 219 kpl ja viemäritukoksia avattiin 78 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli 5,2 minuuttia/asukas. Katujohtovuotoja ja viemäritukoksia oli vuoden aikana vähemmän
kuin edellisenä vuotena. Yleistynyt käytäntö korjata vuodot paineellisena ja vuotojen kokonaismäärän aleneminen pienensivät myös kulutuskeskeytysaikaa verrattuna edelliseen vuoteen. Pienellä alueella Tapiolassa oli joulukuussa terveydensuojeluviranomaisen määräämä viikon kestänyt vedenjakelun keskeytys talousveden hygieenisen ongelman takia.
Vesihuollon alueverkoston investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti monissa aluekohteissa.
Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Honkasuo, Kruunuvuorenranta ja Myllypuro, Espoossa
Kaitaa-Finnoo, Lahnus, Turvesolmu, Nupuri, Laaksolahdentie, Niittykumpu ja Pellaksenmäki sekä Vantaalla
Kivistö, Tikkurila, Keimolanmäki, Pähkinärinne ja Hämevaara. Haja-asutuskohteista toteutettiin mm. Nupurinkallion aluetta. Tapiolan keskus -projektin yhteydessä suunniteltiin vesihuollon erikoisratkaisuja maanalaisten tilojen yhteyteen. Verkostorakentamisen yhteydessä käytettävien uusiomateriaalien käytölle luotiin
edellytyksiä laatimalla betonimurskeen ja vaahtolasimurskeen käyttöä koskevia ohjeistuksia.
Verkostosaneerausten keskeisiä hankkeita olivat Helsingissä Käätypolku ja Helytie, Espoossa Lippajärven
viemärin saneeraus, Hakamaankuja ja Joel Rundin tie; Kauniaisissa Alppitie ja Yrjö Liipolan tie sekä Van-
8
taalla Vaskivuorentie, Maratontie, Kurjenpolventie ja Talvikkitie. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista
jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on huomattavasti ns. kaivamattomia saneerausmenetelmiä kalliimpaa. Kaivamattomia saneerausmenetelmiä pyritään kuitenkin käyttämään
kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista.
Pitkäkosken vedenpuhdistamolla uusi alavesisäiliö otettiin osin käyttöön kesällä ja säiliö saatiin kokonaisuudessaan operatiiviseen käyttöön lokakuussa. Vedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvattamiseen liittyvä Vanhankaupungin hiekkasuodatuksen saneerausurakka käynnistyi syyskuussa ja se valmistuu keväällä 2016.
Pitkäkosken korkeapainepumppauksen saneerauksen pumppuhankinnasta ja saneerausurakasta päätettiin
syyskuussa, mutta pumppujen pitkästä toimitusajasta johtuen varsinaiset työt alkavat kesällä 2015 ja valmistuvat keväällä 2016.
Vedenjakelun merkittävin hanke oli Länsi-Espoon runkolinjahanke, jonka rakennustyöt jatkuivat Leppävaaran
vesihuoltotunnelissa, Espoon keskuspuistossa sekä Pitäjänmäki-Perkkaa osuudella. Hankkeeseen liittyvien
viimeisten urakkaosuuksien käynnistyminen on viivästynyt Suurpellossa ja Kuurinkalliossa maanomistus- ja
sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Hankkeen viimeiset urakkaosuudet käynnistynevät vuoden 2015 alkupuolella.
Tikkurilan vesitornin suunniteltua saneerausta jouduttiin lykkäämään suunnitellusta, sillä kuntotutkimukset ja
saneerausvaihtoehtoselvitykset ovat olleet erittäin vaativia. On mahdollista, että nykyinen säiliö joudutaan
purkamaan ja rakentamaan sen tilalle korvaava ylävesisäiliö. Uuden mahdollisen vesitornin vaihtoehtoisia
sijoituspaikkoja on selvitetty yhdessä Vantaan kaupungin kanssa.
Viemäröinnin osalta keskeisin hanke on Mäntymäki-Vallila viemäritunneli, joka eteni aikataulussa. Suunnitteilla oleva Pisararata tulee risteämään viemäritunnelin kanssa ja tämä tullee aiheuttamaan muutoksia myös
viemäritunnelin rakenteisiin. Jätevedenpuhdistuksessa Viikinmäen 9-puhdistuslinjan käyttöönottourakkaan
liittyvät työt valmistuivat kesällä ja linja saatiin operatiiviseen käyttöön syksyn aikana.
Blominmäen jätevedenpuhdistamon osalta pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu etenivät aikataulun
mukaisesti. Puhdistamoa koskeva asemakaava sai lainvoiman lokakuussa ja kallioluolaston rakennuslupahakemus jätettiin marraskuussa. Joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhintaurakka sekä Blominmetsäntien-Blominmetsänpolun kadunrakennusurakka. Yhtymäkokous hyväksyi Blominmäen jätevedenpuhdistamon hankesuunnitelman tarkennuksen joulukuussa siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa.
JÄTEHUOLTO
Asiakaskiinteistöiltä kuljetettujen jätteiden määrä kasvoi
Jätehuollon noin 77 400 asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,9 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä 238 029 tonnia, joka on 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013. Kasvu selittyy marraskuussa 2013 aloitetulla kiinteistöitäisellä lasin- ja metallinkeräyksellä. Kuljetetuista jätteistä
189 445 tonnia oli sekajätettä, 38 949 tonnia biojätettä ja muuta jätettä 9 635 tonnia. Sekajätteen ja biojätteen määrät pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla muiden jätteiden määrän kasvaessa 3 015 tonnilla.
Vuoden aikana kilpailutettiin 13 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakkaa Espoossa ja Kirkkonummella ja 7 sekajätteen urakkaa Espoossa. Syksyllä kilpailutettiin 3 urakka-aluetta jotka
kattavat koko HSY:n toimialueen pahvin ja erityisjätteiden (makkilanta ja biologinen jäte) osalta. Koko HSY:n
alueella on yhteensä 81 urakka-aluetta. Kilpailutuksien myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat aiemmasta.
9
Jätteenkuljetusten osalta suurin muutos vuonna 2014 oli Vantaan Energian jätevoimalan käyttöönotto. Ensimmäiset kuormat voimalaan toimitettiin 3.3.2014. Jätevoimalan käyttöönoton myötä jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Suurin muutos on voimalan toimiminen ympärivuorokautisesti. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat häiriötilanteet johtavat koko logistiikkaketjun muuttamiseen. Poikkeustilanteet
heijastuvat koko jätehuollon toimialalle ja vaativat nopeaa reagointia. Tämän varalle on rakennettu toimintamalleja, joita on myös jouduttu käyttämään kuluneen vuoden aikana.
Uudistetun jätelain mukaan yksityisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä
yhdyskuntajäte kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kuljetuspalveluissa on kartoitettu edellä
mainittuja toimijoita vuoden 2014 aikana. Myös kiinteistökohtaisen kartongin keräyksen aloittamista valmisteltiin. Ensimmäiset valmistelut koskivat Vantaan alueen kilpailutusta. Lokakuussa 2015 alkavien Vantaan
urakoiden kilpailutus järjestetään vuoden 2015 alussa. Koko HSY:n alueen kartonginkeräys kilpailutetaan
vaiheittain siten, että keräys on täydessä laajuudessaan vuonna 2017.
Kuljetettu jätemäärä 2010 - 2014
260 000
240 000
220 000
Tonnia
200 000
180 000
160 000
140 000
120 000
100 000
Kuljetettu jätemäärä
2010
2011
2012
2013
2014
223 209
227 034
233 276
234 954
238 029
Kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen
Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttö alkoi 3.3.2014 ja kaupallinen käyttö 1.9.2014. Siirtyminen
syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen jätevoimalassa on ollut
merkittävä muutos koko toimialan kannalta. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi,
kun jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin 192 200 tonnia jätettä. Loppusijoitettavia
jätetonneja vastaanotettiin vuonna 2014 noin 88 000 tonnia, kun edellisvuonna määrä oli noin 247 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä 324 900 tonnia, mikä on 40 % vähemmän kuin vuonna 2013. Maa-ainesten ja hyödynnettävän rakennusjätteiden määrä
laski noin 57 000 tonnia. Kaatopaikkakäsittelyn merkittävä väheneminen on vaikuttanut siihen, että hyödynnettäville maa-aineksille ei ollut yhtä suurta käyttötarvetta kuin aikaisempina vuosina. Käsiteltävän biojätteen
määrä oli 50 700 tonnia, 2 % vähemmän kuin vuonna 2013.
Jätevoimalan käyttöönoton johdosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kuorma-autoliikenteen aukioloaikaa lyhennettiin 1.9 alkaen ajalle klo 7-17. Aukioloajan lyhenemisellä ei ole vaikutusta Ämmässuon Sorttiaseman aukioloon, joka palvelee yksityisasiakkaita normaalisti kello 21 saakka. Jätteenpolton lopputuotteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta käynnistettiin voimalan käynnistyttyä. Voimalaitostuhkien ja -kuonien
käsittelyä suoritetaan vuodet 2014 ja 2015 tutkimusyhteistyönä HSY:n ja Rosk’n Roll:n kesken. Hankkeen
tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa toteuttaa osapuolten vastuulla oleva
tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa.
10
Jätevoimalassa syntyi vuonna 2014 HSY:n vastuulle kuuluvaa kuonaa noin 42 000 tonnia ja kattilatuhkaa
noin 2 600 tonnia. Tuhka käsiteltiin stabiloimalla ja se loppusijoitettiin Ämmässuolle rakennettuun vaarallisen
jätteen soluun. Kuonaa käsiteltiin laitteistolla, jolla siitä erilaisten mekaanisten prosessien avulla kerättiin
mahdollisimman tehokkaasti talteen magneettiset ja ei-magneettiset metallit sekä seulottiin mineraaliaines
hyödyntämisen kannalta optimaalisiin raekokoihin.
Käsitelty jätemäärä yhteensä 2010 - 2014
700 000
650 000
600 000
Tonnia
550 000
500 000
450 000
400 000
350 000
300 000
250 000
Käsitelty jätemäärä yhteensä
2010
2011
2012
2013
2014
612 863
633 416
589 970
545 725
517 026
Käsitelty biojäte
250 000
60 000
200 000
50 000
150 000
40 000
Tonnia
Tonnia
300 000
100 000
30 000
20 000
50 000
10 000
0
2010
2011
2012
2013
2014
0
0
0
0
192 166
Energ.hyödyn.jäte
0
Käsitelty sekajäte 257 264 249 598 238 272 227 746 72 496
2011
2012
2013
2014
Muut käsitellyt jätteet
240 000
220 000
200 000
Tonnia
Tonnia
Käsitellyt maa-ainekset
160 000
140 000
120 000
100 000
80 000
60 000
40 000
20 000
0
2010
Käsitelty biojäte 55 957 52 562 48 512 51 778 50 712
180 000
160 000
140 000
120 000
2010
2011
2012
2013
2014
Käsitellyt maa130 835 131 241 86 373 101 656 61 720
ainekset
100 000
2010
2011
2012
2013
2014
Muut käsitellyt
168 806 200 014 216 813 164 545 139 930
jätteet
Uusi kaatopaikka-asetus asettaa jatkossa rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tästä syystä Ämmässuolle valmistui esikäsittelyä vaativien jäte-erien vastaanotto- ja käsittelypaikka HSY:n kuljetusten ulkopuolisille jätteille, joiden toimittamisesta suoraan voimalaan ei ole sovittu. Uudessa lajittelukatoksessa vas-
11
taanotettava jäte lajitellaan kierrätystä, energiahyödyntämistä sekä loppusijoittamista varten. Lisäksi Ämmässuolla kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa.
HSY:n hallitus päätti 31.10.2014, että HSY perustaa yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää
kapasiteettia. Yhtiö mitoittaa toimintansa siten, että HSY:n ja RR:n lakisääteiselle jätteelle on aina olemassa
sen tarvitsema kapasiteetti ja jätevoimalaan toimitetaan vuosittain vähintään sen optimaalisen toiminnan
edellyttämä määrä 320 000 tonnia jätettä. Yhtiö maksaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkoa, joka jaetaan omistajien kesken osakassopimuksen mukaisesti vapaiden polttokapasiteettien suhteen perusteella.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitettavan jätteen määrän vähentyessä alueen toiminta tulee
muuttumaan. Aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuskeskukseksi Ekomo Ämmässuon
ekoteollisuuskeskus -projektissa. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin
kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Projektille on saatu Tekesiltä INKA -rahoitusta ja selvitystyötä on tehty yhdessä VTT:n kanssa.
Asiakaskäynnit Sortti-asemilla kääntyivät laskuun
Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sortti-asemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi vuonna 2014 yhteensä
343 563 asiakasta. Asiakasmäärät laskivat 2,8 % edellisvuoteen vuoteen verrattuna. Käynneistä 46,5 % oli
Kivikossa, 35 % Konalassa, 11,5 % Ämmässuolla ja 7 % Munkinmäessä. Maksavien asiakkaiden osuus oli
yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 %.
Sorttiasemien asiakasmäärät
400 000
Käyntiä
350 000
300 000
250 000
200 000
150 000
Sorttiasemien asiakasmäärät
2010
2011
2012
2013
2014
297 710
336 071
337 578
353 432
343 563
Sortti-asemien palvelu tulee parantumaan vuoden 2015 aikana, kun Ruskeasannan Sortti-asema avataan
syksyn aikana. Vuonna 2014 aseman maanrakennustyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentaminen
aloitettiin. Ruskeasannan Sortti-asema tulee tasoittamaan Kivikon ja Konalan asemien kävijämääriä erityisesti ruuhkahuippuina, jolloin kaikkien Sortti-asemien asioinnista odotetaan tulevan sujuvampaa.
Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin edelleen. Vuonna 2014 rakennettiin ja uudistettiin kymmenen
alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2014 lopussa yhteensä 132 kappaletta.
Heinäkuussa 2014 annettu pakkausjäteasetus muuttaa pakkausten jätehuoltoon liittyvää vastuunjakoa. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyy tuottajille 1.1.2016. HSY on käynyt neuvotteluja kierrätyspistetoiminnan järjestämisestä tuottajien kanssa.
12
Sortti-asemilla ja alueellisissa kierrätyspisteissä kerättiin jätteitä yhteensä 66 300 tonnia. Lisäksi tuottajavastuun alaisia jätteitä (kyllästettyä puuta, se-romua ja pahvia) vastaanotettiin 6 447 tonnia. Huhti-toukokuussa
HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua
pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla
kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua.
Jätehuollon investointien painopiste biojätteiden käsittelyn tehostamisessa
Vuoden 2014 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen käsittelyn tehostamiseen. Pääosa
kompostointilaitoksen saneeraustöistä valmistui. Saneerauksella nykyinen kompostointilaitos modifioidaan
käsittelemään myös biokaasulaitoksen lopputuote eli mädäte. Keväällä käynnistettiin myös biokaasulaitoksen rakennustyöt. Näiden investointien valmistuttua biojäte voidaan käsitellä mahdollisimman energiatehokkaasti ja haitattomasti hyödyntämällä biojätteen sisältämä energia biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla tuottamalla biojätteestä maanparannuskompostia. Vuoden 2014 ja 2015 aikana tehtävillä biokaasulaitoksen investoineilla nostetaan samalla käsittelylaitosten kapasiteettia ja käytettävyyttä. Biokaasulaitoksen rakennustyöt valmistuvat kesällä 2015.
Keväällä käynnistettiin Vantaalla Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustyöt erillisellä maanrakennusurakalla, joka valmistui jatkourakkana toteutettavia talonrakennusurakoita varten marraskuussa 2014. Sortti-asema
valmistuu kaikilta osin käyttöönotettavaksi lokakuun 2015 alkuun mennessä.
Jätevoimalan tuhkan käsittelyä varten valmistui keväällä tuhkasolun katos ja tuhkan käsittelyyn liittyvät työt.
Jätteen käsittelyä varten valmistui syksyllä ns. rakennusjätteen käsittelykatos, jossa voidaan käsitellä useita
erilaisia jätelaatuja niiden hyödyntämiseksi ja loppusijoittamiseksi. Viimeistely- ja esirakennustöiden yhteydessä valmistettiin aikaisempien vuosien tapaan merkittävä määrä kiviaineksia rakennustöiden yhteydessä
alueella syntyneestä louheesta.
SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO
Tiedon tuottamisen ja jalostamisen järjestelmiä uudistettiin
Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä
sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi
ilmanlaadun tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmä, joka parantaa kustannustehokkuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia mittauslaitteiden etähallintaan.
Seudullisessa perusrekisterissä (SePe) ylläpidettiin pääkaupunkiseudun ajantasaisia ja yhtenäisiä rekisterija paikkatietoja. Vuonna 2014 selainpohjaisen karttakäyttöliittymän tekninen alusta uudistettiin, mikä parantaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää SePe:n tietoja ja yhdistää niitä muihin tietoaineistoihin. HSY koordinoi pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteisen, maanpeitettä kuvaavan paikkatietoaineiston hankinnan.
Lokakuussa julkaistiin Helsingin seudun yrityskatsaus.
HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012 - 2015 seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien
kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä sekä tuotti toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja siihen sisältyvää asuntostrategiaa varten. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seudun asuntotoimikunnan puitteissa Sosiaalisesti kestävä
metropoli -työpaja, jonka tavoitteena oli tarjota uusia työkaluja metropolialueen seudulliseen suunnitteluun.
13
HSY tuotti seudun kasvihuonekaasupäästölaskennat ja muut kuntien suunnittelutarpeita palvelevat ilmastopäästöjä koskevat tiedot. Seudun ilmastotyön tuloksia kuvaavat avainindikaattorit tuotettiin yhteistyössä jäsenkaupunkien ja HSL:n kanssa. Seudun ilmastotyön katsaus julkaistiin puolivuosittain ja pääkaupunkiseudun ilmastoraportti joulukuussa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutumisen seuranta toteutettiin uudella seurantamenetelmällä. Seutu- ja ympäristötieto tuotti myös tiedot pääkaupunkiseudun jätevirroista, HSY:n energiatase- ja kasvihuonekaasupäästötiedot ja -analyysit sekä kehitti
HSY:n materiaalitaselaskentaa.
Tietoja avattiin ja saatettiin käyttöön sidosryhmiä palvellen
Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta
tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä tehtiin kaupunkisuunnittelua tukevia selvityksiä. Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa koottiin hyviä käytäntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Vuonna 2014
otettiin käyttöön malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmanlaadun merkitystä
esiteltiin useissa sidosryhmille suunnatuissa koulutus- ja työpajatilaisuuksissa kaupunkien tarpeiden mukaisesti. Järjestimme myös ilmanlaadun tutkimusseminaarin uusimpien tutkimusten tuloksista.
Tietojen avaamista edistettiin HSY:ssä laatimalla tietojen avaamisen suunnitelma ja HSY:n tiedon avaamisen malli. HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä avattiin HSY:n avoimen datan verkkosivut, jonne
avatut aineistot koottiin maksuttomasti ladattavaksi vapaaseen käyttöön.
Kuntapäättäjille ja muille sidosryhmille järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka teema oli
muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tässä maamme suurimmassa ilmastoalan seminaarissa jaettiin myös
Vuoden Petraaja -palkinto. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta järjestettiin sidosryhmäseminaari huhtikuussa ja ilmastotyön avainindikaattorit julkistettiin medialle ja päättäjille suunnatulla ilmastoaamiaisella marraskuussa. Kaupunkien ekotukihenkilöitä koulutettiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin paikkatietoseminaari paikkatiedon hyödyntämisen monipuolisesta soveltamisesta.
Ilmansuojelua ja ilmastotyötä edistettiin tutkimus- ja kehityshankkeilla
HSY osallistui tutkimuksiin, joissa selvittiin mm. eri tekijöiden vaikutusta ilmanlaatuun sekä ilmansaasteille
altistumista ja niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten painopistealueita olivat puunpolton ja liikenteen päästöt sekä katupöly. Verkostoyhteistyötä tiivistettiin alan tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä osana Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa.
HSY osallistui nelivuotiseen EU:n Life+ -ohjelman hankkeeseen ”Katujen talvi- ja kevätkunnossapidon parhaat käytännöt kaupunki-ilmassa leijuvan katupölyn vähentämiseksi – parhaiden käytäntöjen demonstrointi
sekä strategian kehittäminen ja käyttöön otto” (Redust). Hankkeessa kehitettiin ja testattiin uusia kustannustehokkaita katupölyn torjunnan menetelmiä pääkaupunkiseudulla. Tulosten pohjalta koottiin parhaat käytännöt ja luotiin strategia katupölyn haittojen vähentämiseksi. HSY osallistui myös Ilmastonkestävä kaupunki
(ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hankkeeseen, jonka lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. CliPLivE – Climate-Proof Living Environment -hankkeessa tuotettiin
kuntien käyttöön karttapohjaisia suunnitteluaineistoja ja edistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiedon
ja kokemusten vaihtoa muun muassa Venäjän ja Suomen välillä.
HSY valmisteli yhteistyössä jäsenkaupunkien elinkeinotoimen ja sidosryhmien kanssa Kestävän kaupunkiseudun palvelut – EcoHUB hanketta. Mikäli hankkeelle saadaan EU:n tukirahoitus, se toteutetaan vuosina
2015 - 2017. Ilmastotavoitteiden toteutumista ja seudun kilpailukykyä edistävässä hankkeessa rakennetaan
avoimen datan pohjalle pääkaupunkiseudun paikkatietoon ja ympäristötietoon pohjautuva liiketoiminnan
kehitysympäristö, joka toimii testialustana cleantech-hankkeille.
14
1.1.5
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
HSY:n konserni laajenee vuoden 2015 alusta toimintansa aloittavalla Uudenmaan Woima Oy:llä, joka huolehtii Vantaan jätevoimalan vapaan (lakisääteisen jätemäärän ylittävän) polttokapasiteetin myynnistä ja
markkinoinnista. HSY:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa perustamasta yhtiöstä HSY:n omistusosuus on 80 %.
Yhtiön on arvioitu tulouttavan HSY:lle toiminnan alkuvuosina vuodesta 2016 lähtien noin 1 miljoonaa vuodessa osinkoina parantaen jätehuollon toimialan tulosta. Tuotto-odotukset kuitenkin alenevat pidemmällä
aikavälillä vapaan polttokapasiteetin vähetessä. Muiden nykyisten konserniyhteisöjen toiminnassa ja taloudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia.
Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön virkamiesten valmistelema ehdotus metropolilainsäädännöksi
valmistui joulun alla. Ehdotuksen mukaan 14 Helsingin seudun kunnan alueelle perustettaisiin metropolihallinto, jonka keskeisimpiä tehtäviä olisivat asumisen ja maapolitiikan sekä joukkoliikennejärjestelmän strateginen suunnittelu ja kehittäminen, maakuntakaavan korvaavan metropolikaavan laatiminen sekä joukkoliikenteen hoitaminen koko metropolialueella. Mikäli esitys menee läpi, HSY:stä metropolihallintoon siirtyisi pääosa seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tehtävistä eli ilman laadun seuranta oheistehtävineen, ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen.
Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 - 2017 mukaisesti HSY:n tulos pysyy edelleen ylijäämäisenä koko
suunnitelmakauden ajan. Vuonna 2014 erityisesti toimintakulut jäivät budjetoitua merkittävästi pienemmiksi
ja on syytä olettaa, että tämä heijastuu myös tulevalle suunnitelmakaudelle parantaen sekä vuosikatetta että
tilikauden tulosta taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän. Tulorahoitus ei kuitenkaan edelleenkään riitä
kattamaan kuntayhtymän kasvavaa investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. Suunnitelmakauden lopulla
pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset) vain noin 55 % katetaan tulorahoituksella. Uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan vuosien 2015 - 2017 aikana yhteensä noin 237 miljoonaa euroa
riippuen toteutuvasta investointitasosta. Tämä osaltaan heijastuu tulosta heikentävästi rahoitusmenojen kasvuna.
Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla 2013 –
2017 ovat 90,6 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit samalla aikavälillä
ovat 138,1 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100
miljoonan euron vuositasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää vuotuisten investointien määrän. Yksi lähivuosien suurimmista hankkeista on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jonka kokonaishinnaksi arvioidaan 371 miljoonaa euroa.
15
1.1.6
Henkilöstö
Yksikkö
Palkat
Sivukulut
Palkat
yhteensä
Henkilöstö
31.12.2014
Henkilöstö
31.12.2013
Vesihuolto
19 536 815 €
4 612 100 €
24 148 915 €
433
434
-1
Jätehuolto
5 230 968 €
1 674 794 €
6 905 762 €
124
138
-14
Seutu- ja ympäristötieto
1 670 503 €
478 890 €
2 149 394 €
35
43
-8
Tukipalvelut
2 762 794 €
649 286 €
3 412 079 €
66
66
0
Asiakaspalvelu
1 349 640 €
322 725 €
1 672 365 €
37
32
+5
Kuntayhtymän johto,
ohjaus ja kehittäminen
- palkat
- luottamushlöt, palkkiot
2 946 410 €
182 299 €
882 276 €
54 588 €
3 828 685 €
236 887 €
58
52
+6
33 679 428 €
8 674 659 €
42 354 088 €
753
765
-12
Yhteensä
Muutos
2013 - 2014
HSY:n henkilöstömäärä väheni 31.12. tilanteessa 12 henkilöllä edellisestä vuodesta. Jätehuollon toimialalta
siirtyi vuoden alusta neuvonnan henkilöstö yhteiseen viestintä- ja neuvontayksikköön, johon siirtyi myös ilmastoinfon henkilöstö seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta. Muutokset näkyvät vastaavana lisäyksenä
ohjauksen ja kehittämisen henkilömäärässä. Lisäksi jätehuollon toimialalta siirtyi laskutusta ja perintää hoitavat henkilöt asiakaspalveluyksikköön.
Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana henkilötyövuosina oli 757,3 htv, joka oli 17,4 htv henkilöstösuunnitelman mukaista määrää 774,7 htv pienempi. Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kesätyöntekijät
sekä palkalliset opinnäytetyöntekijät ja muut palkalliset lyhytaikaiset työsuhteet.
Tarkemmat tiedot henkilöstöstä esitetään erillisessä HSY:n henkilöstökertomuksessa 2014.
Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin
Toimitusjohtaja hyväksyi joulukuussa vuosille 2014 - 2017 laaditun työhyvinvointiohjelman. Vuosittain tarkistettavaan ja tarpeellisin osin päivitettävään ohjelmaan on kirjattu HSY:n työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet ja se toimii myös työturvallisuuslain tarkoittamana työsuojelun toimintaohjelmana. Toimialat ja tulosalueet sekä työyksiköt täydentävät ohjelmaa omilla vuosittaisilla kehittämiskohteillaan ja suunnitelmillaan. Työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa on huomioitu lainsäädännön velvoitteet, HSY:n strategiset
tavoitteet sekä olemassa oleva tieto henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta (sairauspoissaolot, työtapaturmat,
henkilöstökyselyn tulokset, työterveyshuoltoon kertynyt yleistason tieto jne.) Ohjelman sisällön tarkempi käsittely on jatkossa osana esimiesten koulutusta.
Henkilöstöhallinto on osaltaan lisännyt yhteistyötä HSY:n eri yksiköiden kanssa sekä antanut apua ja tukea
erityisesti sitä tarvitseville esimiehille mm. työkykyhaasteisiin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä on tiivistetty ja
kehitetty myös ulospäin työeläkeyhtiön, vakuutusyhtiön sekä työterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi työkykyhaasteiden käsittelyyn, raportointiin ja seurantaan on haettu entistä toimivampaa yhteistyökokonaisuutta.
Työsuojelun, työterveyden ja työturvallisuuden toimintakäytäntöjä on kehitetty osana HSY:n yhteistä toiminta- ja laatujärjestelmän rakentamista. Syksyllä kilpailutettiin työterveyshuollon palvelut entisessä laajuudessaan.
Vuoden 2014 aikana toteutettiin vuonna 2013 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Keskeisiä toimenpiteitä on nostettu tuloskortteihin ja niiden toteutumista on seurattu väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen vuonna 2015, jolloin syksyllä toteutetaan toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaava uusi henkilöstökysely.
16
Uusi HR-järjestelmä otettiin käyttöön
Alkukesällä 2014 otettiin käyttöön uusi HR-järjestelmä Hertta. Käyttöönottoa edelsivät palvelussuhteen elinkaareen liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistaminen ja yhdenmukaistaminen sekä henkilöstöasioiden päätöksentekoon liittyvät delegointipäätökset. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmässä otettiin käyttöön
poissaolo- ja vuosilomalomakkeet, palvelussuhdetietojen muutokset ja työsopimusten laadinta. Syksyn kuluessa järjestelmään rakennettiin sähköisen rekrytoinnin osuutta, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta.
Rekrytointityökalun avulla kaikki työhakemukset vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa sähköisesti.
Yhtenä tavoitteena vuodelle 2014 oli ottaa käyttöön Hertassa osaamiseen liittyvä osio ja laatia osaamisen
johtamisen kehittämisen tiekartta. Osana tiekarttaa kehityskeskustelulomakkeet päivitettiin ja vietiin Herttaan.
Kehityskeskusteluista nousevat strategiset osaamistarpeet saadaan raportoitua järjestelmästä johdolle jatkotyöstämistä varten. Lisäksi vuoden aikana laadittiin esimiesten osaamispolut sekä määriteltiin sihteerien ja
assistenttien avainkompetenssit.
Osaamisen kehittämiseen liittyen vuoden aikana laadittiin HSY:n yleinen perehdyttämissuunnitelma ja järjestettiin Tervetuloa Taloon -perehdytyspäivät. Kesällä pidettyyn perehdyttämispäivään osallistui sekä kesätyöntekijöitä että myös muita uusia työntekijöitä. Syksyllä pidettiin perehdyttämispäivä uusille työntekijöille.
Hertan käyttökoulutusta järjestettiin avainkäyttäjille, esimiehille ja henkilöstölle sekä laadittiin Herttaan itseopiskelumateriaaleja. HR-asioiden ohjeistusta ja tiedottamista parannettiin mm. päivittämällä Hessun (intranet) sivuja ja uusimalla esimiessivustoa. Syksyllä aloitettiin esimiesten uutiskirjeiden lähetys sähköpostilla
kerran kuukaudessa. Esimiestyöhön liittyviä ajankohtaisaiheita on käsitelty ympäri vuoden esimies- ja päällikköpäivillä. Osaamisen kehittämisen ryhmä kartoitti mm. osaamisen kehittämisen tarpeita.
Työsuorituksen arviointijärjestelmän (TSA) laatiminen saatettiin päätökseen osana palkkausjärjestelmän
kehittämistä. Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset henkilökohtaiset TSA-lisät maksettiin lokakuussa.
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa uusittiin sopimus työsuhdematkalipuista. Etätyöohjeita ja
sopimusta uudistettiin siten, että mahdollisuus rajoitettuun etätyöhön jatkuu vuoden 2015 loppuun.
17
1.1.7
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
Vahinkoriskit
HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa
paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön
(puhdistamoylivuoto).
Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään
vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon
tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskialttiissa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä.
Toiminnalliset riskit
Merkittäviä toiminnallisia riskejä ovat eräät henkilöstöriskit, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä
toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu
yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue.
Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä
huomiota tapaturmien estämiseksi.
Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation
palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt.
Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi IT-resursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla.
Taloudelliset riskit
Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan.
Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2.
18
1.1.8
Ympäristövastuu
HSY:n yhtenä strategisena päämääränä vuonna 2014 oli toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän
kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.
Vuonna 2014 laadittiin uusi strategia vuosille 2015 - 2020. Siinä visiona ovat vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön
parhaaksi. Yhtenä strategisena päämääränä on ympäristön tilan parantuminen. Pyrimme tulevaisuudessa
parantamaan kotitalouksien jätteiden kokonais-, materiaali- ja energiahyötykäyttöä ja vähentämään jätevedenpuhdistuksen ravinnepäästöjä ja epäpuhtauksia sekä kasvihuonepäästöjä. Vähennämme sekaviemäröidyn verkon jätevesien ylivuotoja ja verkostoon pumpattuja vesimääriä. Pyrimme vähentämään myös kotitalouksien sekajätteen määrää mm. lasien, metallin, kuitupakkausten ja muiden hyödynnettävien materiaalien määrän pienentämisellä sekajätteessä.
HSY:n perustettiin vuonna 2014 ympäristöryhmä, jonka vastuulla on valmistella johtoryhmille tarvittava materiaali ja koota ympäristöohjelma osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tuottaa ja koota ympäristöohjelman toteutuminen HSY:n johtoryhmälle sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelle ympäristövastuuraportointia varten.
Energian kulutus ja tuotanto
(1)
HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve on jätevedenpuhdistamoilla
ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä.
Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto oli 27 GWh ja
laitoksen energiaomavaraisuusaste 69 %. Sähkönkulutusta saatiin vähennettyä 1,9 % edellisestä vuodesta.
HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen
kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä 174 600 MWh ja biokaasua myytiin 22 800 MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto
kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin
Gasumille liikennepolttoainekäyttöön. Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan jätevedenpuhdistamolle puhdistetun jäteveden lämmöntalteenottolaitoksen, ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100
%:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden
hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa.. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella
otettiin vuonna 2014 käyttöön raakaveden lämmön talteenottolaitos. Sen tuottama lämpö käytetään vedenpuhdistuslaitoksen toimitilojen lämmitykseen.
HSY on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen tavoitteena yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla
sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen
jatkosta vuosille 2017 - 2020.
Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna 188 400 tonnia, joka on hieman yli
kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jäte1
Esitetyt luvut vuodelta 2013; vuoden 2014 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen.
19
vedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Vuoteen
2012 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 7 prosenttia.
Itämeri
HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren
kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa ylivuotojen
vähentämiseksi. Vuonna 2014 valmistui viemäritunneliyhteys Meilahden ja Rajasaaren välille, joka vähentää
rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2014 valmistui Viikinmäen
jätevedenpuhdistamolle uusi biologinen puhdistuslinja, joka lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %.
Vuonna 2014 Ympäristöministeriö myönsi HSY:lle rahoitusta ravinteiden poistoa ja kierrätystä tehostavien
prosessien kehittämiseen jätevedenpuhdistuksessa. Kehittämishankkeet toteutetaan vuosina 2015 - 2016.
Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen kasvoi hieman edellisen vuoden ennätyksellisen hyvään tulokseen nähden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (+10 %
vuodesta 2013). Typpikuormitus oli 424 tonnia (+26 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 12 tonnia (+9 %) ja typenpoistotulos parani kuormituksen mereen ollessa 549 tonnia (-8 %).
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien
yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi
poikkeavaa. Likaiset vedet johdettiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teollisuusjätevesisopimuksessa
viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen
alueella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut
arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason rajaarvoa. Melu koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin yksi kappale. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien
vuosien tapaan.
Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja
välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi syyskuun alussa.
Jätteenkäsittely muuttui ja tulee edelleen muuttumaan merkittävästi Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyttyä. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuskeskus), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa.
Kierrätys ja materiaalitehokkuus
HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna 2015. HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä
pääkaupunkiseudulle vuoden 2014 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonum-
20
mella on tällä hetkellä yhteensä 132 kierrätyspistettä. Vastuu pakkausjätteen (lasi-, metalli-, kartonki- ja
muovipakkaukset) kierrätyksestä siirtyy pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. HSY neuvottelee pakkausjätteen tuottajia edustavan Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa HSY:n alueen kierrätyspisteverkoston tulevaisuudesta. Sortti-asemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman
valmistuessa vuonna 2015. Sortti-asemilla käynnistettiin keväällä 2014 Sortti-asemien asioinnin kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa asiointia ja asiakaspalvelua asemilla.
EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille,
isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja.
HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun
Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan.
21
1.2
Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan
järjestämisestä
Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia.
HSY:n yhtymäkokous hyväksyi 23.5.2014 kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. HSY:n hallitus hyväksyi 19.12.2014 ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi
HSY-konsernissa. Tavoitteena on vastata uudistuneen kuntalain vaatimuksiin ja vahvistaa hyvää hallinto- ja
johtamistapaa konsernissa.
Kuntayhtymän toimintakertomuksessa tulee kuntalain mukaan esittää selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.
HSY:n jokainen toimiala ja tulosalue sekä konserniyhteisö Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV) antoivat osana konsernin tilinpäätösprosessia selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kuntalain
selontekoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Selonteot tehtiin HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä
PSV:n dokumentoituina itsearviointeina COSO-erm viitekehyksen mukaisesti laadittua arviointikehikkoa käyttäen.
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen
Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoiminnot,
informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta.
Valvontaympäristö
Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen
perustuu HSY:n strategiaan.
Yhtymäkokous hyväksyi 14.11.2014 HSY:n strategian vuosille 2015 - 2020. Uusi strategia on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2015 - 2017.
Hallituksen joulukuussa 2014 hyväksymissä uudistetuissa ohjeissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestämiseksi kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut.
HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä konserniyhteisö PSV:n itsearvioinneissa valvontaympäristön kysymykset koskivat toiminnan vastaavuutta HSY:n strategiaan, arvoihin ja toimintaperiaatteisiin nähden, TTStavoitteiden linjausta strategian mukaisesti, toimintaprosessien kuvausta ja ajantasaisuutta sekä henkilöstön
vastuualueiden määrittelyä ja selkeyttä.
Itsearvioinnin vastausten perusteella valvontaympäristö on suurimmalta osin vaatimusten mukainen. Toimintaprosessien kuvauksissa on jonkin verran aikatauluviiveitä ja puutteita, jotka on kuitenkin itsearvioinneissa
tunnistettu, ja korjaavat toimenpiteet on suunniteltu. Henkilöstön vastuualueiden määrittelyssä on pieniä
viiveitä johtuen lähinnä organisaatio- ja tehtävämuutoksista. PSV:n osalta toiminnan sovittaminen HSY:n
strategian mukaiseksi otetaan kehittämiskohteeksi.
22
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita
ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa.
Riskienhallinnan periaatteet on kuvattu HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskevassa toimintaohjeessa. Riskienhallinta sisällytetään kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin
toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan ensin
toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävät riskit koko HSY- tasolla tunnistetaan toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista ja kootaan yhteen HSY -tasoiseksi riskikartaksi, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään
myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Johtoryhmä hyväksyi
HSY:n uusimman riskikartan 17.6.2014.
HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n
tarkastuslautakunnalle säännöllisesti.
HSY:llä on valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön
hoitaminen sekä valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa että väestön turvallisuutta uhkaavissa erityistilanteissa. HSY:n valmiussuunnitelma päivitetään säännöllisesti.
Riskienhallinnan itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat riskien tunnistamiseen ja merkittävyyden arviointiin, riskirajojen määrittelyyn, riskienhallinnan toimenpiteiden suunnitteluun ja vastuuhenkilöiden nimeämiseen sekä riskejä koskevaan tiedonkulkuun toimialoilta ja tulosalueilta HSY:n riskienhallintapäällikölle.
Itsearvioinnin vastausten mukaan toimialat, tulosalueet ja HSY:n konserniyhteisö PSV ovat kaikki tunnistaneet keskeiset riskit ja arvioineet ne määrittämällä riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden. Merkittävimmille riskeille ei ole kuitenkaan asetettu riskirajoja. Riskirajojen määrittely on tunnistettu kehittämiskohteeksi,
joka toteutetaan niiden riskien osalta kuin se on mahdollista v. 2015 loppuun mennessä. Merkittävien riskien
hallintaan on nimetty vastuuhenkilöt, Riskienhallinnan toimenpideohjelmien seurannassa sekä toimenpiteiden ja raportoinnin ajoittamisessa HSY:n johtamisen vuosikelloon ilmeni ongelmia ja puutteita. Näiltä osin on
tarvetta kehittää myös HSY:n sisäistä tiedonkulkua.
Valvontatoiminnot
Valvontatoimet koostuvat ohjeista ja toimintatavoista, joiden tavoitteena on varmistaa, että organisaatio toimii
johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Valvontatoimia suoritetaan kaikkialla organisaatiossa, kaikilla tasoilla
ja kaikissa toiminnoissa. Niihin luetaan mm. päätöksentekomenettelyt, erityyppiset toiminnan tarkastukset,
hyväksymismenettelyt, todentamiset, täsmäytykset, omaisuuden turvaamistoimet ja työtehtävien eriyttämiset.
Toimintatapoja ja ohjeistusta on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on jo hyvällä tasolla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön v. 2013 koko HSY:n kattava toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja
työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Tavoitteena on järjestelmän sertifiointi vuonna 2015. Toimintajärjestelmässä on kuvattu keskeiset toimintaprosessit, täydennetty ohjeistusta ja kytketty ohjeistus prosesseihin.
Toimintajärjestelmä auditointeineen on selkeyttänyt ja parantanut valvontatoimien kokonaisuutta.
23
Tällä hetkellä jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on
akkreditoitu. Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet. Ilmanlaadun mittaustoiminnassa on ISO-standardin mukainen laatujärjestelmä.
Valvontatoimintojen itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat henkilöstön vastuisiin ja toimivaltaan, taloudellisten väärinkäytösten kannalta vaarallisiin työyhdistelmiin, tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden nimeämiseen, hankintavaltuuksiin ja menojen hyväksymisoikeuksiin sekä toimintaohjeiden noudattamisen valvontaan.
Valvontatoimintojen toteuttaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Eniten epäselvyyksiä ja puutteita on
tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden ja varahenkilöiden nimeämisessä. HSY:n tietojärjestelmien hallintomallia
uudistetaan keväällä 2015. Uuden hallintomallin eräänä tavoitteena on selkiyttää tietojärjestelmien käytön ja
käytön valvonnan vastuita. Henkilöstön vastuiden ja toimivallan määrittelyn osalta koettiin tarpeelliseksi tehdä joitain tarkistuksia ja täsmennyksiä esim. allekirjoitusoikeuksien osalta.
Informaatio ja kommunikaatio
Informaatio on olennainen osa sisäistä valvontaa. Jotta organisaatiossa työskentelevät voivat suoriutua tehtävistään, tulee tarvittava olennainen tieto olla käytettävissä ja omaksuttavissa. Lisäksi tiedon tulee välittyä
tehtävän edellyttämässä käyttökelpoisessa muodossa ja oikeaan aikaan.
HSY:ssä on toimivat johtoryhmäkäytännöt ja sisäinen viestintä. Johto on osallistunut sisäistä valvontaa ja
riskienhallintaa tukevien toimintaohjeiden valmisteluun ja viemiseen käytäntöön. Ohjeistus on kaikkien luettavissa HSY:n intranetissä. Käyttöönotettu HSY:n toimintajärjestelmä on tuonut entistä helpommin omaksuttavaan muotoon informaation toimintaprosesseista ja niiden kytkeytymisestä toisiinsa.
Informaatiota ja kommunikaatiota koskevat itsearvioinnin kysymykset kohdistuivat tiedonkulkuun johdolle ja
muille asianmukaisille tahoille, säännöllisiin palaverikäytäntöihin sekä suunnitelmalliseen tiedottamiseen
internetissä, sisäisessä intranetissä ja muussa tiedottamisessa.
Informaatio ja kommunikaatio on hyvällä tasolla. Informoitavien henkilöiden luettelon osalta havaittiin pienehköjä täydennystarpeita lähinnä IT-ympäristön muutoksesta tiedottamisessa. HSY:n konserniyhteisöjen
raportointikäytännöt kuvataan vuoden 2015 aikana julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa.
Seuranta
Seurannalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla johto todentaa ja varmistaa, että edellä kuvattu sisäisen valvonnan
järjestelmä toimii. Keskeistä on jatkuva toiminnan ja talouden seuranta, poikkeamien analysointi ja ennakointi. Esimiehet seuraavat jatkuvasti toimintaohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tukee HSY:n johtoa
sisäisen valvonnan seurannassa ja siten organisaation tavoitteiden saavuttamisessa suorittamalla erillistarkastuksia HSY:n toiminnan kannalta merkittävillä riskialueilla.
Hallitukselle laadittiin kaksi osavuosikatsausta, jotka sisälsivät sekä toiminnan että talouden toteutuman,
ennusteen ja poikkeamien analysoinnin. Talouden raportointi tapahtuu kuukausittain sekä HSY:n johtoryhmässä että toimialojen johtoryhmissä. Käyttötalouden raportointi on saatu hyvälle tasolle. Investointien seurantaa kehitetään edelleen maksuperusteisesta seurannasta suoriteperusteisen seurannan suuntaan, jotta
ennustettavuus paranee.
Seurannan osalta itsearvioinnissa kysyttiin säännöllisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden asettamisesta,
seurantaraporttien käsittelystä ja havaittujen poikkeamien korjaamisesta ilman viiveitä, valvontatoimenpitei-
24
den riittävyyden ja tehokkuuden seurannasta sekä valvontatoimenpiteiden sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin.
Saatujen vastausten perusteella seuranta toimii pääosin hyvin. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu seurannan
kattavuuden ja dokumentoinnin edelleen kehittäminen. HSY:n konserniyhteisöjen osalta vaadittavia seurantatoimenpiteitä täsmennetään v. 2015 julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa.
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa ja siinä noudatetaan hallituksen hyväksymää sisäisen
tarkastuksen toimintaohjetta. Tarkastustyö perustuu vuosittain laadittavaan toimitusjohtajan hyväksymään
tarkastussuunnitelmaan. Sisäinen tarkastus vaihtaa informaatiota kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastaavan tahon kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmistamiseen liittyen.
HSY:llä on oma kokopäiväinen sisäinen tarkastaja, joka vastaa tarkastustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja
raportoinnista kuntayhtymässä. Tarkastuksista raportoitiin HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle sekä erikseen tarkastuskohteen vastuuhenkilölle tarkastuksen päätyttyä.
Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman 2014 mukaiset tarkastukset kohdistuivat suoraveloituspalvelun
päättymiseen, HSY:n keskitettyyn hankintaprosessiin, kuntayhtymän palveluksesta poislähtöprosessiin, erilaisiin ulkoistettuihin palveluihin, HSY:n kumppanuushankkeiden hallinnointiin sekä erillislaskutettavien laskutukseen. Tehdyissä vuosisuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa ei todettu kriittisiä havaintoja kuntayhtymän sisäisen valvonnan toimivuuteen liittyen.
25
1.3
Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
1.3.1
Tilikauden tuloksen muodostuminen
Toimintatuotot yhteensä 344,2 miljoonaa
Toimintakulut yhteensä 178,7 miljoonaa
HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2014 olivat yhteensä 344,2 miljoonaa, josta 228,3 miljoonaa oli vesihuollon
ja 106,7 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,2 miljoonaa. Muita tuottoja kertyi 5,0 miljoonaa euroa.
Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen
aktivoidut henkilöstökulut 1,8 miljoonaa euroa.
Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, josta henkilöstökulut 42,4 miljoonaa, palvelujen ostot 94,8 miljoonaa,
materiaalihankinnat 27,4 miljoonaa ja muut toimintakulut 14,0 miljoonaa euroa. Muihin toimintakuluihin sisältyy 0,1 miljoonan suuruinen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen muutos. Kirjanpitolain 5:14 § mukaisella
varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset.
Toimintakate oli 167,3 miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot olivat yhteensä 5,5 miljoonaa ja rahoituskulut 72,6 miljoonaa euroa.
Pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 87,7 miljoonaa.
Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen.
Vuosina 2004, 2005 ja 2007 jätehuollon ylijäämäisestä tuloksesta osa on kirjattu vapaaehtoiseksi varaukseksi jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviin investointeihin. Varauksen määrä taseessa oli tilikauden alussa 1,8 miljoonaa euroa. Varaus purettiin loppuun tilikauden aikana ja
siihen liittyvää poistoeroa lisättiin 1,1 miljoonalla.
Vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero oli 0,8 miljoonaa euroa.
Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen.
26
1.3.2
Tuloksen muodostuminen toimialoittain
HSY
YHTEENSÄ
344 202
335 403
76 175
96 049
32 669
13 471
61 954
39 954
15 132
4 160
272
558
3 809
2 005
1 804
Vesihuolto
231 744
229 471
76 195
97 182
32 678
13 471
0
0
9 944
0
0
216
2 057
1 138
919
Jätehuolto
108 865
106 943
0
26
0
0
62 018
40 105
4 793
0
272
164
1 486
862
624
1 779
1 779
0
0
0
0
-178 651
-42 354
-33 679
-8 675
-94 845
-47 895
-46 949
-27 411
-27 376
-35
-80
-13 961
-7 893
-4 019
-2 048
-89 003
-24 149
-19 537
-4 612
-31 536
0
-31 536
-25 137
-25 103
-35
0
-8 181
-6 561
0
-1 620
-87 749
-6 906
-5 231
-1 675
-74 150
-47 895
-26 254
-1 746
-1 746
0
-80
-4 867
-482
-4 019
-366
-4 478
-2 149
-1 671
-479
-2 061
0
-2 061
-129
-129
0
0
-139
-127
0
-12
-5 975
-3 412
-2 763
-649
-2 004
0
-2 004
-225
-225
0
0
-334
-323
0
-11
-9 165
-5 738
-4 478
-1 260
-2 766
0
-2 766
-206
-206
0
0
-455
-415
0
-40
TOIMINTAKATE
167 331
144 520
21 116
513
780
401
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
-67 169
-63 114
-5 067
0
-2
1 014
VUOSIKATE
100 162
81 406
16 050
513
778
1 416
POISTOT
-87 717
-70 748
-15 560
-223
-778
-409
12 444
10 658
490
290
1
1 007
-1 098
1 831
-817
0
0
-817
-1 098
1 831
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
12 361
9 841
1 223
290
1
1 007
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Vedenmyyntituotot
Jätevesituotot
Perusmaksut
Vesihuollon liittymismaksut
Jätteen kuljetusmaksut
Jätteen käsittelymaksut
Muut Myyntituotot
Kuntaosuudet
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Jätteen kuljetuspalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Pakollisten varausten muutos
Muut toimintakulut
Vuokrat
Jätevero
Muut toimintakulut
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Vapaaehtoisten varausten muutos
Tuloverot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Seutu- ja
ymp.tieto Tukipalvelut
4 991
6 755
711
6 504
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
711
6 504
4 160
0
0
0
120
15
0
237
0
20
0
217
Muut
9 567
9 479
0
0
0
0
0
0
9 479
0
0
44
44
0
44
Toimialojen, tulosalueiden ja muiden yksiköiden osalta niiden väliset sisäiset myynnit ja ostot sisältyvät esitettyihin lukuihin. HSY yhteensä on esitetty ilman sisäisiä eriä.
27
1.3.3
Toiminnan rahoitus
Vuosikate oli 100,2 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Investoinnit olivat vuonna 2014 yhteensä 116,8 miljoonaa euroa, josta 85,8 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella.
Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 20,0 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 14,4 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja (kuntatodistusohjelma) nostettiin tarpeen
mukaan useissa erissä. Tilikauden päättyessä kuntatodistuksia oli ulkona 75,0 miljoonan euron edestä.
Maksuvalmius on ollut hyvä.
HSY:n lainakanta 31.12. oli 1425,1 miljoonaa euroa, josta jäsenkuntien perustamislainojen osuus oli 1188,0
miljoonaa, rahoituslaitoslainojen 162,1 miljoonaa ja lyhytaikaisten maksuvalmiusluottojen 75,0 miljoonaa
euroa.
Omavaraisuusaste nousi tilikauden alun 24,6 %:sta tilikauden lopun 25,0 %:iin.
1.3.4
Kokonaistulot ja –menot
TULOT
Toiminta
Toimintatuotot
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
Tulorahoituksen korjauserät
x 1000 €
344 202
3
5 464
0
0
Investoinnit
Rahoitusosuudet investointeihin
Rahoitustoiminta
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Lyhytaikaisten lainojen lisäys
Oman pääoman lisäykset
Kokonaistulot yhteensä
20 000
35 000
9 578
415 087
Täsmäytys
Kokonaistulot - kokonaismenot
Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos
32 247
-32 247
28
839
MENOT
Toiminta
Toimintakulut
- valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitustoiminta
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Oman pääoman vähennykset
Kokonaismenot yhteensä
x 1000 €
178 651
-1 779
72 573
63
0
1 327
117 633
14 373
0
0
382 840
1.3.5
Rahoitusasema ja sen muutokset
HSY:n tase (x 1000 euroa)
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
TP 2014
2 053 416
5 196
3 764
1 432
TP 2013
2 024 340
5 158
3 220
1 938
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Enn.maksut ja keskener. hank.
1 861 846
14 806
169 483
1 663 327
7 129
7 100
1 832 810
14 806
160 184
1 645 713
6 465
5 641
186 374
186 359
15
186 372
186 357
15
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
57 007
1 343
1 343
34 851
1 297
1 297
Saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
45 328
45 328
42 597
31
23
2 677
32 286
32 286
29 286
17
2
2 981
Rahat ja pankkisaamiset
10 335
1 268
2 110 423
2 059 191
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa
Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa/asukas
Lainakanta 31.12. tuhatta euroa
Lainat tuhatta euroa/asukas
Lainasaamiset, tuhatta euroa
Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12.
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
TP 2014
521 449
505 000
2 570
1 517
12 361
TP 2013
499 510
505 000
2 570
-8 423
362
6 356
6 356
0
7 090
5 258
1 831
24 795
24 795
25 305
25 305
1 557 822
1 408 648
133 184
1 188 002
87 462
1 527 286
1 418 521
143 057
1 188 002
87 462
Lyhytaikainen vieraspääoma
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rah.- ja vak.laitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
149 174
75 000
28 873
23 708
7 201
14 392
108 765
40 000
13 373
22 778
6 465
26 150
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 110 423
2 059 191
TP 2014
25,0 %
452,6 %
13 879
13
1 425 059
1
31
1 108 010
TP 2013
24,6 %
458,6 %
-8 061
0
1 384 432
1
17
1 091 116
POISTOERO JA VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rah.- ja vak.laitoksilta
Lainat jäsenkunnilta
Liittymismaksut ja muut velat
29
1.4
Konsernin toiminta ja talous
1.4.1
Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöiden Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (80,5 % osakepääomasta) ja HSY Holding Oy:n (100 %) lisäksi osakkuusyhtiöistä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
(25,7 %), Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (32,25 %) ja kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy
Asemapäällikönkatu 5 (34,87 %) ja Oy Asemapäällikönhovi (14,39 %).
1.4.2
Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat
HSY perusti 3.11.2014 yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. HSY:n omistusosuus yhtiöstä on 80 %.
Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää kapasiteettia. Vapaan polttokapasiteetin myyntitoimintaan liittyvä toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus siirrettiin veroneutraalina liiketoimintasiirtona Uudenmaan Woima Oy:lle 31.12.2014. Yhtiön toiminta
käynnistyy 1.1.2015, jonka vuoksi yhtiötä ei ole sisällytetty tilikauden 2014 konsernitilinpäätökseen.
Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n päätehtävä, eli raakaveden toimittaminen osakaskuntien vesilaitoksille oli
normaalilla tasolla. Veden laatu Päijänteessä oli hyvä erityisesti pääkaupunkiseudun vedenhankinnan kan3
nalta keskeisellä eteläisellä alueella. Päijänne-tunnelin kautta johdettiin vettä yhteensä 103,0 milj. m , josta
3
3
raakavettä vesilaitoksille oli 98,1 milj. m ja vesistöihin pumpattua lisävettä 4,9 milj. m . Kalliomäen voimalan
energiatuotanto oli normaalilla tasolla. Yhtiökokous 14.5.2014 valitsi uuden hallituksen. Yhtiön tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti HSY:n toimesta. Vuodelle 2015 ei odoteta toimintaan olennaisia muutoksia.
HSY Holding Oy on holding-yhtiö, joka omistaa 20 hehtaarin maa-alueen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Yhtiö siirtyi silloiselle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle Ämmässuon suoja-alueita
lunastettaessa ja siirtyi HSY:lle kuntayhtymän perustamisen yhteydessä. Yhtiön vastaisesta käytöstä ei ole
päätöksiä.
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä huolehtii Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja HSY:n
osalta eräiden Vantaan kaupungin alueiden jätevesien johtamisesta Keski-Uudenmaan meriviemärin kautta
puhdistettavaksi HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2014 toiminta jatkui normaalina. Viemärilaitostoiminnassa ei syntynyt jäteveden ylivuotoja vesistöihin. Kulomäen loka-autoasemalle tuotujen kuormien määrä väheni edelleen. Tuusulanjärven kunnostusprojektissa järven kunnostus- ja vesiensuojelutyöt
jatkuivat vakiintuneiden menetelmien mukaisesti. Keskeiset investoinnit kohdistuivat osuuteen vuoden aikana valmistuneen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. puhdistuslinjan rakennuskustannuksiin.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yritys. Toiminta tähtää
jätteen määrän vähentämiseen ja uudelleenkäytön sekä ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Yrityksen liikevaihto kertyy kiertoon tulleen tavaran, korjattujen laitteiden ja neuvontapalvelujen myynnistä. Vuonna 2014
toiminta jatkui tavanomaisena. Yhtiökokouksessa 29.4. Kierrätyskeskukselle valittiin uusi hallitus, jonka toimikausi on kaksi vuotta. Hietalahden kauppa suljettiin toukokuussa 2014. Espoon Suomenojalle avattiin uusi
kierrätyskauppa 22.11.2014. Kierrätyskeskus ja HSY solmivat uuden sopimuksen pääkaupunkiseutulaisille
suunnatusta jäte-, kompostointi-, vesi- ja ilmastoaiheisesta ympäristöneuvonnasta ja -koulutuksesta seuraavalle kahdelle vuodelle.
Koy Asemapäällikönkatu 5 ja Oy Asemapäällikönhovi hallinnoivat kiinteistöjä Itä-Pasilassa, joissa HSY:llä on
toimitiloja. Yhtiöiden toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.
30
1.4.3
Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta
HSY:llä ei ole ollut yleistä omistajapolitiikkaa koskevaa strategiaa, vaan HSY:n hallitus on päättänyt yhteisökohtaisesti tarvittavista omistajapoliittisista linjauksista. Hallinnon ja talouden järjestämisen periaatteet on
määritelty ja toimintatavat ovat vakiintuneet. Sisäinen valvonta on riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus
ja taloustapahtumien määrä. Sisäisestä valvonnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 1.2.
Suomen hallitus antoi 27.11.2014 esityksen uudeksi kuntalaiksi, joka sisältää erityisiä säännöksiä konsernihallinnosta ja -ohjauksesta. Lakiesityksen mukaan yhtymäkokouksen on vahvistettava konserniohjeet, joita
sovelletaan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen.
HSY:n konsernistrategian, omistajapolitiikan ja konserniohjeen laatiminen aloitettiin vuonna 2013. Työ valmistui keväällä 2014 ja toimitettiin jäsenkuntiin lausunnoille. Kaupunginhallitusten lausuntojen perusteella
HSY:n hallitus 31.10.2014 päätti palauttaa HSY:n konserniohjeen valmisteltavaksi uudelleen yhteistyössä
jäsenkaupunkien kanssa. Ohjeen valmistelu ja hyväksyminen koordinoidaan ja sovitetaan yhteen jäsenkuntien konserniohjeiden käsittelyn kanssa ja tuodaan yhtymäkokouksen päätettäväksi kuntalain uudistuksen
voimaantulon jälkeen 2015 aikana.
1.4.4
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Konsernituloslaskelma
x 1000 euroa
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden yli- ja alipariarvot
Arvonalenemiset
Satunnaiset erät
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
Tuloverot
Tilikauden ylijäämä
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot %:a toimintakuluista
Vuosikate %:a poistoista
1.1. - 31.12.2014
347 048
-175 791
13
171 269
5
5 456
-73 205
-80
-91 448
0
0
-67 823
103 446
-91 448
1.1. - 31.12.2013
336 204
-181 032
9
155 182
7
4 404
-72 405
-71
-87 767
0
0
-68 064
87 118
-87 767
0
11 998
733
46
-816
11 961
0
-650
996
-84
0
262
1.1. - 31.12.2014
197,4 %
113,1 %
1.1. - 31.12.2013
185,7 %
99,3 %
31
Konsernin rahoituslaskelma
x 1000 euroa
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
103 446
-1 339
87 118
102 107
41
87 158
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Käyttöomaisuusinvestointien korjauserät
-118 098
-124 144
839
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
1 473
-117 259
0
-15 152
-122 671
-35 513
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten laihojen lisäys
Pitkäaikaisten laihojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
20 000
35 000
-17 210
-17 374
35 000
Oman pääoman muutokset
37 790
2 289
9 578
19 915
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
-46
48
-13 007
4 174
-9 915
-22 968
-1 009
3 214
Rahoituksen rahavirta
24 401
23 129
Kassavarojen muutos
9 249
-12 384
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
11 554
2 305
2 305
14 689
9 249
-12 384
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä, € *)
-67 364
-52 212
Investointien tulorahoitus %
88,2 %
71,0 %
Lainanhoitokate
1,95
1,78
Kassan riittävyys, päiviä
11,0
2,1
*) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen tunnusluku lasketaan tilinpäätösvuodelta ja sitä edeltäviltä neljältä vuodelta.
Tässä tunnusluku on laskettu 1.1.2011 alkaen, koska HSY:n ensimmäisessä tilinpäätöksessä 2010 ei esitetty konsernirahoituslaskelmaa.
32
Konsernitase (x 1000 euroa)
VASTAAVAA
TP 2014
TP 2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
1 947 500
1 921 686
VASTATTAVAA
TP 2014
TP 2013
OMA PÄÄOMA
390 849
Aineettomat hyödykkeet
6 732
369 320
6 861
Peruspääoma
505 000
505 000
3 786
2 946
3 220
3 641
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
2 570
-128 683
2 570
-138 513
Tilikauden yli-/alijäämä
11 961
262
1 936 756
1 910 817
VÄHEMMISTÖOSUUDET
10 595
10 641
6 356
6 356
7 090
5 258
0
1 831
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
15 047
15 047
234 635
227 919
1 670 817
9 152
1 653 204
8 709
7 105
5 939
Vapaaehtoiset varaukset
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Enn.maksut ja keskener. hank.
Sijoitukset
POISTOERO JA VARAUKSET
Poistoero
4 013
4 008
PAKOLLISET VARAUKSET
24 795
25 305
Osakkuusyhteisöosuudet
3 269
3 264
Muut pakolliset varaukset
24 795
25 305
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
729
15
729
15
VIERAS PÄÄOMA
1 573 012
1 545 136
58 107
35 805
Pitkäaikainen vieras pääoma
1 421 241
1 433 296
1 343
1 297
Lainat rah.- ja vak.laitoksilta
1 343
1 297
Lainat jäsenkunnilta
Saamiset
45 210
32 203
Lyhytaikaiset saamiset
45 210
32 203
42 533
29 359
Lainasaamiset
31
Muut saamiset
96
Siirtosaamiset
2 550
2 760
326
419
326
419
11 228
1 886
2 005 607
1 957 491
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Liittymismaksut ja muut velat
Myyntisaamiset
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainst.
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Lyhytaikainen vieraspääoma
145 777
157 832
1 188 002
1 188 002
87 462
87 462
151 771
111 840
Joukkovelkakirjalainat
75 000
40 000
17
Lainat rah.- ja vak.laitoksilta
31 055
16 210
67
Saadut ennakot
143
8
Ostovelat
Muut velat
23 797
7 206
22 856
6 471
Siirtovelat
14 570
26 296
2 005 607
1 957 491
TP 2014
TP 2013
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
20,3 %
19,8 %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
453,2 %
459,6 %
Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa
-116 721
-138 251
Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa/asukas
Lainakanta 31.12. tuhatta euroa
Lainat, tuhatta euroa/asukas
Lainasaamiset, tuhatta euroa
Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12.
0
0
1 439 834
1
1 402 044
1
31
17
1 108 010
1 091 116
33
1.5
Tilikauden tuloksen käsittely
Hallitus esittää tilikauden +12.444.450,75 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa:
1. Tuloutetaan jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviä investointeja varten tehtyä investointivarausta 1.831.255,09 euroa ja tehdään tähän liittyvä poistoerolisäys
1.831.255.09 euron suuruisena.
2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 733.330,00 euroa.
3. Kirjataan tuloslaskelmaan vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero 816.623,27 euroa.
4. Ylijäämä 12.361.157,48 euroa kirjataan taseen edellisten vuosien yli-/alijäämätilille.
34
2
Talousarvion toteutuminen
2.1
Kuntayhtymän toteutumisvertailut
2.1.1
Strategisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Ympäristökuormituksen vähentäminen, energiansäästön,
resurssitehokkuuden ja uusiutuvan energian edistäminen
siten, että HSY tuottaa vuonna
2017 kulutustaan vastaavan
määrän energiaa uusiutuvilla
energialähteillä
Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelmaa (2013 - 2016). Otetaan
käyttöön investointien energiatehokkuuden arviointi.
Toimenpidesuunnitelman
vuoden 2014 toimenpiteet tehty
● Toteutui
Kasvihuonekaasupäästöt
vähenevät vuodesta 2013
● Toteutui 1)
Tuotetun uusiutuvan energian
määrä suhteessa energian
kulutukseen 96 %
● Toteutui
Materiaalitaseen laskenta
valmis; mittari, seuranta ja
tavoitetaso määritelty
● Toteutui
Asukkaiden ja organisaatioiden
kannustaminen ympäristövastuulliseen toimintaan
Käynnistetään HSY:n neuvonnan toiminta 1.1.2014. Täsmennetään ja toteutetaan
neuvonnalle suunnitellut toimet.
Laaditaan toiminnan mittarit.
Suunnitellut kampanjat, tilaisuudet ja muut toimenpiteet
toteutettu
● Toteutui
Kuntien välisen yhteistyön
aktiivinen edistäminen HSY:n
toimialalla
Täytäntöönpannaan kuntatekniikan yhteistyösopimus.
Suunniteltu tietopohja tuotettu
ja seurantajärjestelmää kehitetty
● Ei toteutunut 2)
T&K&I-toiminnan vahvistaminen materiaali- ja energiatehokkuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön kysymyksissä
Toteutetaan T&K&Itutkimusohjelmaa (2012-2014).
Laaditaan T&K&I-ohjelma
vuosille 2015 - 2017.
Tehdään ohjelman mukaiset
vuoden 2014 toimenpiteet
● Toteutui
T&K&I-ohjelma vuosille
2015 - 2017 hyväksytty.
● Toteutui
1)
2)
Kasvihuonekaasupäästölaskenta vuodelta 2014 valmistuu vasta tilinpäätöksen jälkeen. Toteutuma on arvioon perustuva.
HSY:n hallitus hyväksyi osaltaan puitesopimuksen 5/2014. Kuntien päätös sopimuksesta valmiina 11/2014. Seurantaryhmän järjestäytymiskokous järjestettiin 15.12.2014, jossa sovittiin täytäntöönpanosuunnitelmasta.
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
HSY:n asiakaspalvelu- ja
toimintakulttuurin yhtenäistäminen ja palvelujen kehittäminen
eri asiakasryhmien tarpeet
huomioon ottaen
Otetaan käyttöön suurasiakkaiden palvelukonsepti. Laaditaan
palvelukuvaukset asiakaspalveluyksikön tuottamille sisäisille
palveluille.
Asiakastyytyväisyystutkimuksessa saatu arvosana
on parempi kuin v. 2013
● Toteutui
Asiakaspalvelukeskuksessa
loppuun asti hoidettujen kontaktien osuus kaikista kontakteista > v. 2013
● Ei toteutunut 3)
Sähköisen asioinnin lisääminen
Asiakkaille tarjotaan verkossa
itsepalveluraportointiin kannustavia työkaluja. Jätepalvelutilauksista sekä sopimusmuutoksista tehdään osa verkossa.
Palvelujen käyttöaste- %
> v. 2013
● Toteutui
3)
Henkilöstön osaaminen ei vielä riitä kaikkien kontaktien loppuun asti hoitamiseen. Vuonna 2014 asiakaspalvelukeskuksessa 4
uutta asiakasneuvojaa. Laskutuksen sähköpostit tulivat asiakaspalvelukeskuksen hoidettavaksi kesällä 2013, jonka vuoksi kontaktien määrä ei ole vertailukelpoinen.
35
Näkökulma
Talouden hallinta
Strateginen päämäärä
Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla.
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Käyttötalous- ja tuloslaskelmaperusteisesta toimintamallista
taseen ja investointien hallintaan. Omavaraisuusaste ei
vesihuollossa laske alle 24 %:n
eikä jätehuollossa alle 13 %:n.
Pitkäjänteisen taksapolitiikan
varmistaminen.
Päivitetään toimialojen pitkän
ajan talousmallit. Toteutetaan
investointien hallinnan kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa
ja otetaan käyttöön uudet
prosessit.
Vesihuollon omavaraisuusaste
≥ 25,5 %
● Toteutui
Jätehuollon omavaraisuusaste
≥ 11 %
● Toteutui
Käyttötalouden tasapainon
ylläpitäminen.
Kehitetään suoritelaskentaa,
budjetoidaan tasapainoinen
käyttötalous. Tehostetaan
hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintakulujen hallintaa ja
seurantaa.
Suoritekustannusten laskenta,
budjetointi ja seuranta käytössä
toimialoilla Q1/2014
● Toteutui osittain 4)
Investointien kohdentaminen
toimintavarmuuden, ympäristön, laadun ja tehokkuuden
näkökulmista tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Korjausvelan
pysyminen hallinnassa.
Määritellään korjausvelan
määrä. Kehitetään ja otetaan
käyttöön mittari(t) investointien
kohdentumisen tehokkuuden
mittaamiseksi.
Korjausvelka määritetty
Q2/2014
● Ei toteutunut 5)
Investointien kohdentumisen
tehokkuuden seurantamittari(t)
käytössä Q2/2014.
● Ei toteutunut 6)
4)
5)
6)
Toteutunut muuten, mutta suoritekustannusten laskenta ei.
Työ on vielä kesken, valmistuu 2015.
Työ siirtynyt vuodelle 2015.
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
HSY:n yhteisten sisäisten
toimintamallien tehokkuuden
varmistaminen ja prosessien
jatkuva parantaminen
Kehitetään palvelutuotantoa
tukipalvelujen ohjausmallin
mukaisesti. Tarkistetaan palvelujen tarve ja seurataan palvelutason toteutumista palvelukuvauksissa esitetyillä mittareilla.
Viedään toimintajärjestelmä
osaksi jokapäiväistä toimintaa.
HSY:n hallinnon ja yhteisten
kulujen osuus käyttökuluista
≤ v. 2013
● Toteutui
Poikkeamien määrä sisäisissä
auditoinneissa <. v. 2013
● Toteutui osittain 7)
Hankintaprosessin optimointi ja
tehokkuus; uuden toimintamallin luominen.
Seurataan hankintatoimen
tehokkuutta ottamalla käyttöön
hankintojen ostoskori
Hankintojen ostoskorin indeksikorjattu hinta < v. 2013
● Toteutui
7)
Toimintajärjestelmän käytön alkuvuosina tarkoituksenmukaisempi mittari on todettujen poikkeamien korjaaminen määräajassa.
Poikkeamia oli 15 kpl ja ainakin yhdessä tapauksessa määräaika ylittyi.
Näkökulma
Henkilöstön uudistuminen ja työkyky
Strateginen päämäärä
Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Strategisen osaamisen kuvaaminen ja sitä tukevien osaamisen kehittämisen toimintatapojen toimeenpano
Suunnitellaan HR-järjestelmän
osaamiseen liittyvän osion
käyttöönotto ja laaditaan
osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta.
Suunnitelman mukaiset vuoden
2014 toimenpiteet tehty
● Toteutui
Osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta laadittu
● Toteutui
HSY:n lisääntynyt tunnettuisuus ja nykyistä parempi yhteisökuva ja työnantajakuva
Laaditaan ja toteutetaan seuraavat toimenpidesuunnitelmat:
1) Työnantajatunnettuisuuteen
liittyvä markkinointiviestintä, 2)
rekrytointiprosessin kehittäminen ml. markkinointiviestinnällinen ja visuaalinen aineisto, 3)
perehdyttämisjärjestelmän
kehittäminen ja aineistot.
Työnantajatunnettuisuuteen
liittyvää markkinointiviestintää
koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja vuotta 2014
koskevat toimenpiteet tehty
● Toteutui
Rekrytointiprosessin kehittämistä koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja
vuotta 2014 koskevat toimenpiteet tehty
● Toteutui
Perehdyttämisjärjestelmää
koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja vuotta 2014
koskevat toimenpiteet tehty
● Toteutui
36
Näkökulma
Henkilöstön uudistuminen ja työkyky
Strateginen päämäärä
Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva
Työhyvinvoinnin edistäminen
Toteutetaan henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella
laadittu toimenpideohjelma.
Toimenpiteet ja seuranta yksikkökohtaisesti.
2.1.2
Ohjelmat laadittu ja vuoden
2014 toimenpiteet tehty
● Toteutui
Strategisten hankkeiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Seudullinen vedentuotannon ja jakelun
varmistaminen ja tehostaminen:

Vedenpuhdistuksen kapasiteetin nosto

Pitkäkosken alavesisäiliö

Länsi-Espoon runkovesijohdot
Vanhankaupungin kapasiteetin nostamisen suunnittelu on valmis ja investoinneista valmiina 70 %
● Ei toteutunut 1)
Pitkäkosken alavesisäiliö otetaan käyttöön
30.6.2014 mennessä
● Toteutui osittain 2)
Länsi-Espoon kaikki erillisurakat on käynnistetty.
Hankkeen kokonaisvalmiusaste 70 %
● Toteutui osittain 3)
Blominmäen jätevedenpuhdistamo
Kalliorakennussuunnitelmat valmiit, edellyttäen
että asemakaava on saanut lainvoiman vuoden
2013 loppuun mennessä
● Toteutui
Jätevoimala
Jätevoimala käynnistyy tuotantokäyttöön kesällä
2014.
● Toteutui
Tuhkankäsittelyvalmius helmikuussa 2014 ja
kuonankäsittely kilpailutettu
● Toteutui
Lajitteluterminaali valmistuu syksyyn 2014 mennessä
● Toteutui
Kuljetuslogistiikka on sovitettu jätevoimalan toimintaan
● Toteutui
Jätevoimalaan liittyvät neuvontatoimet tehty.
● Toteutui
Biojätteen mädättämö
Biojätteen vastaanotto mädättämöön on aloitettu
vuoden 2014 loppuun mennessä
● Ei toteutunut 4)
REPA-hanke (entinen MELT) toteuttaa metropolialueen kaupunkien ja valtion Innovatiiviset
Kaupungit -ohjelmaa (2014 - 2020) edistämällä
materiaali- ja energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kaupunkien ja HSY:n
investoinneissa ja palveluissa.
REPA on aloittanut julkisen toimintansa (koordinointi, viestintä)
● Toteutui
HSY-hankkeet (Ämmässuon uusi konsepti, ruokahävikin vähentäminen, älykkäät vesiratkaisut,
uusiutuva energia, kaupunki-ilman laatu) ovat
käynnistyneet
● Toteutui osittain 5)
Hankkeiden tuloksia arvioivat vaikuttavuusmittarit
on hyväksytty
● Toteutui
1)
2)
3)
4)
5)
Suunnittelun toteutuma-aste 80 % ja investoinneista valmiina 25 %
Alavesisäiliö otettiin käyttöön 8/2014.
Toteutuma-aste 65 %. Perkkaan ja Suurpellon osuudet ovat viivästyneet HSY:stä riippumattomista syistä.
Urakan aikana toteutettiin urakka-aikaan vaikuttavia välttämättömiä ja ennalta arvaamattomia lisä- ja muutostöitä. Mädätysprosessi
käynnistetään 2.3.2015 syöttämällä Suomenojan jätevesilietettä mädätysreaktoreihin. Biojätteen syöttäminen aloitetaan 30.3.2015.
Urakka valmistuu takuukokeiden jälkeen 24.8.2015 mennessä.
Valmisteluprojektit toteutettiin suunnitellusti ja rahoitushakemus toimitettiin Tekesiin 14.11.2014. Rahoituspäätöstä odotetaan.
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Asiakaspalvelun tietojärjestelmät
HSY:n yhteisen asiakasrekisterin toteutus on
aloitettu ja sen edellyttämät muutokset jätehuoltojärjestelmään tehty
● Toteutui osittain 1)
1) Viivästyminen johtuu pitkälti jätehuollon järjestelmätoimittajien resursseista.
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Sertifioidun laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmän ottaminen käyttöön
Toimintajärjestelmä on käytössä, koulutukset
pidetty ja ulkoinen arviointi tehty
● Toteutui
Henkilöstöprosessien uudistaminen ja sähköistäminen
HR-järjestelmä on käytössä
● Toteutui
37
2.1.3
Tuloslaskelmaosan toteutuminen
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Vedenmyyntituotot
Jätevesituotot
Perusmaksut
Vesihuollon liittymismaksut
Jätteen kuljetusmaksut
Jätteen käsittelymaksut
Muut Myyntituotot
Kuntaosuudet
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
TP 2014
344 202
335 403
76 175
96 049
32 669
13 471
61 954
39 954
15 132
4 160
272
558
3 809
2 005
1 804
TA 2014
344 811
336 637
76 130
95 081
32 618
12 500
62 400
41 275
16 633
4 160
300
844
2 870
1 931
939
Ero TP-TA
-609
-1 234
45
968
51
971
-446
-1 321
-1 501
0
-28
-286
939
74
865
Tot-% TP/TA
99,8 %
99,6 %
100,1 %
101,0 %
100,2 %
107,8 %
99,3 %
96,8 %
91,0 %
100,0 %
90,7 %
66,1 %
132,7 %
103,8 %
192,1 %
TP 2013
333 065
324 997
72 565
91 759
30 830
12 094
62 232
40 383
15 134
3 885
284
744
3 156
2 074
1 082
1 779
1 550
229
114,8 %
1 794
-178 651
-42 354
-33 679
-8 675
-94 845
-47 895
-46 949
-27 411
-27 376
-35
-80
-13 961
-7 893
-4 019
-2 048
-188 533
-43 004
-33 697
-9 307
-99 329
-45 213
-54 116
-29 076
-29 076
0
121
-17 244
-8 084
-4 593
-4 568
9 882
650
18
632
4 484
-2 682
7 167
1 665
1 700
-35
-201
3 283
190
574
2 519
94,8 %
98,5 %
99,9 %
93,2 %
95,5 %
105,9 %
86,8 %
94,3 %
94,2 %
-66,1 %
81,0 %
97,6 %
87,5 %
44,8 %
-184 018
-41 467
-33 103
-8 364
-91 268
-49 943
-41 326
-27 235
-27 220
-15
-50
-23 998
-8 014
-10 880
-5 104
TOIMINTAKATE
167 331
157 828
9 503
106,0 %
150 840
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Perustamislainojen korot jäsenkunnille
Muut korkokulut
Muut rahoituskulut
-67 169
3
5 464
-72 573
-62 964
-9 609
-63
-69 376
0
450
-69 796
-62 964
-6 832
-30
2 207
3
5 014
-2 777
0
-2 777
-33
96,8 %
1214,2 %
104,0 %
100,0 %
140,6 %
208,8 %
-67 331
4
4 410
-71 675
-62 964
-8 710
-71
VUOSIKATE
100 162
88 452
11 710
113,2 %
83 509
POISTOT
-87 717
-87 671
-47
100,1 %
-83 799
12 444
782
11 663
1592,2 %
-289
-1 098
1 831
-817
-1 190
2 024
0
92
-193
-817
92,3 %
90,5 %
-
-3 090
3 741
0
12 361
1 616
10 746
765,1 %
362
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Jätteen kuljetuspalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Pakollisten varausten muutos
Muut toimintakulut
Vuokrat
Jätevero
Muut toimintakulut
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Vapaaehtoisten varausten muutos
Tuloverot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
38
Toimintatuottoja kertyi lähes talousarvion mukaisesti 344,3 miljoonaa euroa
Vesihuollon käyttö- ja perusmaksuja kertyi 1,1 miljoonaa talousarviota enemmän. Laskutettu vesimäärä toteutui lähes budjetoidun mukaisena ja ero syntyi pääosin jäteveden laskutuksesta koskien Länsi-Metroa.
Kirkkonummelle myydyn talousveden ja laskutetun jäteveden määrät kasvoivat edellisestä vuodesta. Uusien
liittymissopimusten määrä oli edellisvuotisella tasolla, mutta keskimääräinen hinta oli suurempi sekä pienestä
hinnan korotuksesta että suuremmista kohteista johtuen. Liittymismaksut ylittivät talousarvion 1,0 miljoonalla
eurolla.
Muut vesihuollon liiketoiminnan tuotot jäivät 0,9 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Ero syntyy laskutettavista johtosiirtotöistä, jotka jäivät budjetoidusta 1,5 miljoonaa. Myös tonttijohto- ja liitostyölaskutus jäivät hieman ennakoitua pienemmäksi, mutta sprinkleri-maksujen, kaasunmyynnin ja muiden tuottojen ylitykset kompensoivat jättämää.
Jätteen kuljetus- ja käsittelymaksutuottoja kertyi yhteensä 1,8 miljoonaa talousarviota vähemmän. Kuljetusmaksuihin heijastuu vähentyneet jäteastioiden tyhjennysmäärät asiakkaiden harvennettua tyhjennysväliä.
Käsittelymaksutuloihin vaikutti erityisesti se, ettei budjetoitua markkinaehtoisen rakennus- ja purkujätteen
vastaanottoa aloitettu. Myös pilaantuneiden maiden vastaanotto on loppunut lähes täysin tiukentuneiden
viranomaisvaatimusten aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi. Myös Sortti-asemien asiakaskäyntien väheneminen heijastui osaltaan käsittelymaksukertymää. Jätehuollon muita liiketoiminnan myyntituottoja kertyi
0,4 miljoonaa talousarviota enemmän, mm. jätevoimalan kuonasta erotetun metallin myynnistä johtuen.
Tuet ja avustukset jäivät budjetoidusta 0,3 miljoonaa osan ulkopuolista rahoitusta hakeneista hankkeista
jäädessä toteuttamatta kielteisten rahoituspäätösten vuoksi. Eroa kompensoi budjetoitua suurempina toteutuneet muut toimintatuotot, mm. maksumuistutusmaksu- ja vuokratuotot.
Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, 9,9 miljoonaa talousarviota pienemmät
Henkilöstökulut jäivät 0,6 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Toteutuma sisältää budjetoimattoman 1,6
miljoonan euron varauksen vuodelta 2014 maksettaviin tulospalkkioihin (sivukuluineen). Tulospalkkiot rahoitetaan voimassaolevan käytännön mukaisesti toimintakulusäästöillä ja toiminta katteen paranemisella. Henkilöstökuluja on pienentänyt osaltaan budjetoimattomat oikaisuerät, kuten sairasvakuutus-, vanhempainvapaa- ym. Kelan maksamat korvaukset. Sivukuluja ovat alentaneet ennakoitua pienempinä toteutuneet varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut.
Palvelujen ostot toteutuivat 4,5 miljoonaa talousarviota pienempinä. Jätteen kuljetuspalveluiden ostot ylittyivät 2,7 miljoonalla. Ylitys selittyy osin budjetointivirheellä, osin budjetoitua suurempina toteutuneilla kuljetusurakoiden laatubonuksilla sekä läpilaskutuksen poistumana, joka ei toteutunut ennakoidun mukaisena. Muissa palveluissa säästöjä syntyi 7,2 miljoonaa. Vantaan energian jätevoimalaan toimitetusta jätteestä maksettiin alennetut maksut koekäytön ajan elokuun loppuun saakka, joka vähensi palvelujen ostoja 1,3 miljoonalla
eurolla. Jäteastioiden vähentyneestä määrästä ja alentuneista hinnoista johtuen jätteen keräilyvälineiden
pesupalveluista säästyi 0,8 miljoonaa. Asiantuntijapalvelut jäivät 1,5 miljoonaa budjetoitua pienemmiksi, kun
suunnittelupalveluiden käyttö jäi arvioitua vähäisemmäksi. Lisäksi kaikkia suunniteltuja projekteja ei toteutettu ja osa tehtiin omana työnä. Metsäpirtin lietteen käsittelyssä aiemmin käyttöönotetut uudet toimintatavat,
ennakoitua suurempana toteutunut kompostin myynti ja asiakkaiden noutomyynnin kasvu vähensivät kuljetus- ja konepalveluiden sekä muiden palvelujen ostoa yhteensä 1,8 miljoonalla. Laskutettavat johtosiirrot
jäivät budjetoidusta, josta syntyi rakentamispalveluhankinnoissa 0,6 miljoonan säästöt. Muita pienempiä
säästöjä kertyi useista eri tiliryhmistä ja kustannuspaikoilta.
39
Materiaali- ym. hankinnoista säästyi 1,7 miljoonaa talousarvioon verrattuna. Tästä 1,2 miljoonaa syntyi sähkön alentuneesta hinnasta ja tehostuneen toiminnan aiheuttamasta kulutuksen pienenemisestä. Veden- ja
jätevedenpuhdistuksessa käytetyistä kemikaaleista säästyi 0,4 miljoonaa hintojen alenemisesta johtuen.
Muut toimintakulut toteutuivat 3,1 miljoonaa talousarviota pienempinä. Tästä 2,6 miljoonaa aiheutui kiinteistöverosta, joka on aikaisempina vuosina kirjattu ja budjetoitu arviona. Syksyllä 2014 saatiin lopullinen verotuspäätös, jossa kiinteistövero oli merkittävästi odotettua pienempi. Muita säästöjä syntyi mm. jäteverosta,
joka jäi 0,6 miljoonaa pienemmäksi loppusijoitettavan jätteen määrän jäätyä ennakoitua pienemmäksi.
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot toteutuivat 5,5 miljoonan suuruisina, josta 4,3 miljoonaa oli lainojen korkosuojauksista saatuja
tuottoja ja 1,0 miljoonaa osinkotuottoa.
Rahoituskulut olivat 73,0 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa, 63,0 miljoonaa oli jäsenkunnille perustamislainoista maksettuja korkoja. Ulkopuolisesta rahoituksesta maksetut korot olivat 10,0 miljoonaa, mutta lainojen
korkosuojaukset huomioiden maksetuiksi koroiksi jää 5,7 miljoonaa, joka on noin 1,9 miljoonaa talousarviota
vähemmän. Ero syntyy siitä, että pitkäaikaisia lainoja on nostettu talousarviossa ennakoitua vähemmän, kun
maksuvalmiutta on tilikauden aikana tasapainotettu tarpeen mukaan nostetulla lyhytaikaisella maksuvalmiusluotolla.
Yhteensä rahoitustuotot ja -kulut olivat 67,6 miljoonaa, 1,8 miljoonaa talousarviota pienemmät.
Poistot
Pysyvistä vastaavista tehdyt poistot olivat 87,7 miljoonaa toteutuen talousarvion mukaisina.
Tilikauden tulos
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,1 miljoonaa ylijäämäinen. Vapaaehtoisten varausten ja poistoeron talousarvion mukaisina toteutuneiden muutosten sekä vesihuollon tuloksestaan maksaman tuloveron (0,8 milj.
euroa) jälkeen tilikauden tulos jäi 12,4 miljoonaa ylijäämäiseksi aiheutuen valtaosin toimintakulusäästöistä.
2.1.4
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
Vesihuolto
Jätehuolto
Seutu- ja ympäristötieto
Tukipalvelut
Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen, asiakaspalvelu
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
TP 2014
93 039
22 578
212
345
616
116 790
TA 2014
103 466
26 635
680
400
1 360
132 541
Ero TP-TA
-10 427
-4 057
-468
-55
-744
-15 751
TP/TA %
89,9 %
84,8 %
31,2 %
86,2 %
45,3 %
88,1 %
TP 2013
103 696
16 784
294
812
537
122 123
Investointien toteutuma 116,8 miljoonaa euroa jäi 15,8 miljoonaa talousarviota pienemmäksi. Vesihuollon
investoinnit jäivät 10,4 miljoonalla, jätehuollon 4,1 miljoonalla ja muiden tulosalueiden ja yksiköiden investoinnit yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla.
Vesihuollon investoinnit
Kaupunkilähtöiset alueverkoston rakentamishankkeet ylittivät talousarvion 3,9 miljoonalla eurolla. Hankkeet
etenivät ennakoitua nopeammin erityisesti Espoossa. Kaupunkien yhteishankkeina toteutettavien hajaasutusalueiden verkostohankkeet toteutuivat ennakoitua hitaammin ja jäivät 1,6 miljoonaa pienemmiksi.
Talousarviossa varauduttiin myös johtosiirtojen suurempaan hankemäärään sekä kunnallistekniikkasopimuksen voimaantuloon, joka jatkossa lisää HSY:n osuutta johtosiirtojen kustannuksista. Johtosiirtoja tehtiin
40
kuitenkin ennakoitua vähemmän ja investoinneiksi kirjattavien johtosiirtojen osuus jäi 0,7 miljoonaa talousarviota pienemmäksi.
Vesihuoltolähtöiset investoinnit jäivät 12,0 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Vedenpuhdistuksen investoinneissa Vanhankaupungin vedenpuhdistamon kapasiteetin lisäykseen liittyvät hankkeet käynnistyivät
viiveellä, josta syntyi 3,9 miljoonan jättämä vuodelle 2014. Töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa. Pitkäkosken vedenpuhdistamon uudisinvestoinnit ylittyivät 0,6 miljoonalla. Keskeinen hanke oli syksyllä käyttöönotettu uusi alavesisäiliö. Hanke pysyi kuitenkin kokonaisbudjetissaan ja ero syntyi toteutuman
jakautumisesta eri vuosille. Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit eri laitoksilla ylittyivät yhteensä 0,6
miljoonalla eurolla.
Vedenjakelun investoinnit jäivät 3,1 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Runkovesijohtohankkeet jäivät 3,8
miljoonaa talousarviosta Länsi-Espoon päävesijohdon viimeisten urakkaosuuksien käynnistymisen viivästymisestä johtuen. Suurpellossa ja Kuurinlaaksossa viivästyminen on johtunut maanomistus- ja sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Myös hankkeeseen
liittyvien paineenkorotusasemien rakentaminen on lykkääntynyt (0,6 miljoonaa). Ylävesisäiliöiden saneerauksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 1,4 miljoonaa euroa. Tikkurilan vesitornin saneerausta on
jouduttu lykkäämään ratkaisuvaihtoehtoselvityksistä johtuen.
Verkoston saneerausinvestoinneissa vesijohtojen saneeraukset ylittivät talousarvion 3,8 miljoonalla. Ylitys
kompensoituu viemäreiden saneerauksen 3,6 miljoonan talousarvion alituksella. Jätevedenpumppaamoiden
saneeraustöitä tehtiin 1,0 miljoonalla suunniteltua enemmän.
Jätevedenpuhdistuksen investoinnit jäivät yhteensä 3,3 miljoonaa talousarviosta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon hankkeet alittuivat 1,7 miljoonalla, koska rejektivesien käsittelyyn liittyvät selvitys- ja tutkimustyöt
ovat kesken eikä investointeja ole tästä syystä käynnistetty. Puhdistamoiden saneeraukset alittuivat yhteensä 0,9 miljoonalla. Purkutunneleiden saneeraukseen varattu 0,5 miljoonan määräraha jäi käyttämättä Kyläsaaren entisen puhdistamoalueen rakentamisen lykkääntymisestä johtuen. Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke eteni talousarvion mukaisesti.
Irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit ylittyivät 1,0 miljoonalla. Tämä aiheutui pääosin ajoneuvohankinnoista, kun leasingautoista on lähes täysin luovuttu.
Jätehuollon investoinnit
Aluepalvelujen investoinnit jäivät 6,3 miljoonaa talousarviota pienemmiksi, josta valtaosa (4,8 miljoonaa)
aiheutui Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustöiden viivästymisestä. Maanrakennusurakka valmistui loppuvuodesta, jonka jälkeen päästiin aloittamaan varsinaiset rakennustyöt. Sortti-asemien itsepalvelu- ja maksujärjestelmien uudistaminen siirtyi vuodelle 2015, josta aiheutui 0,6 miljoonan ero. Muut aluepalvelujen
investoinnit jäivät yhteensä 0,9 miljoonalla, kun suunniteltuja kalustohankintoja ja saneeraustöitä ei toteutunut ennakoidussa laajuudessa.
Käsittelypalvelujen investoinnit ylittyivät 2,5 miljoonalla eurolla, josta suurimmat ylitykset syntyivät kaatopaikanlaajennusalueen rakennustöistä (1,4 miljoonaa) ja biojätteen käsittelyn investoinneista (1,8 miljoonaa).
Laajennusalueella valmistui mm. suojakatos rakennusjätteiden käsittelyä varten sekä tuhkasiilon suojakatos
jätevoimalan rejektien käsittelyä varten. Biokaasulaitoksen rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ja työt
valmistuivat pääosin vuoden loppuun mennessä. Säästöjä syntyi Ämmässuon täydennystöistä ja viimeistelyrakenteista, joihin kohdistuvat investoinnit jäivät yhteensä 0,8 miljoonaa talousarviota pienemmiksi.
Muut jätehuollon investoinnit jäivät 0,2 miljoonalla, kun maanhankintoja ja suljettuihin kaatopaikkoihin kohdistuvia investointeja ei toteutunut sekä IT-investointien toteuduttua arvioitua pienempinä.
41
Muut investoinnit
Seutu- ja ympäristötiedon investoinnit jäivät 0,5 miljoonaa talousarviosta. Ilmanlaadun osaamis- ja innovaatiokeskittymähankkeeseen (INKA/REPA) liittyvän ilmanlaadun supermittausaseman hankinta siirtyi vuodella.
Ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun investoinnit jäivät 0,7 miljoonalla pääosin asiakaspalvelun
järjestelmähankkeiden viivästymisestä sekä HSY:n verkkosivujen uudistamisen toteuduttua odotettua edullisemmin. Tukipalvelujen investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisina.
2.1.5
Rahoitusosan toteutuminen
x 1 000 euroa
Toiminta ja investoinnit
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointeihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoitus
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Vaikutus maksuvalmiuteen
TP 2014
TA 2014
Ero TP-TA
TP 2013
100 162
0
-1 327
88 452
0
-121
11 710
0
-1 206
83 509
0
50
-117 633
839
0
-17 958
-133 825
1 284
0
-44 210
16 192
-445
0
26 252
-123 596
1 473
0
-38 564
20 000
-14 373
35 000
9 578
-23 180
27 025
63 600
-18 403
0
0
0
45 197
-43 600
4 030
35 000
9 578
-23 180
-18 172
35 000
-11 721
0
0
3 076
26 355
9 067
987
8 080
-12 209
Vuonna 2014 vuosikate oli 100,2 miljoonaa euroa, joka ei riittänyt kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 20,0 miljoonaa
euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 14,4 miljoonalla. Lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja (kuntatodistusohjelma) nostettiin tarpeen mukaan useissa erissä. Tilikauden päättyessä kuntatodistuksia oli ulkona 75,0 miljoonan euron edestä. Maksuvalmius on ollut hyvä.
42
2.1.6
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
Yhtymäkokous hyväksyi 11.12.2013 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2014 - 2016 sekä
talousarviovuotta 2014 koskevat sitovat määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2014 sitovia määrärahoja ei ylitetty
miltään osin. Sitova tuloarvio, seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen kuntaosuudet, toteutui talousarvion mukaisena.
Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen
euroa
Vesihuolto
Toimintakulut *)
Investointimenot (netto)
TP 2014
TA 2014
TP/mTA %
78 523 324
93 040 118
86 482 147
103 466 000
90,8 %
89,9 %
Jätehuolto
Toimintakulut *)
Investointimenot (netto)
83 318 088
22 578 163
84 704 548
26 635 000
98,4 %
84,8 %
Seutu- ja ympäristötieto
Kuntaosuudet
Toimintakulut *)
Investointimenot
4 160 000
3 467 743
211 852
4 160 000
3 883 966
680 000
100,0 %
89,3 %
31,2 %
Tukipalvelut
Toimintakulut
Investointimenot
5 975 061
345 000
5 977 264
400 000
100,0 %
86,2 %
Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen sekä asiakaspalvelu
Toimintakulut
Investointimenot
9 165 231
616 421
10 128 722
1 360 000
90,5 %
45,3 %
*) Vesihuollon toimialan sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen sitovat toimintamenot ovat ilman kuntayhtymän johdon,
hallinnon ja tukipalvelujen sisäisiä veloituksia, jätehuollon toimialan osalta lisäksi ilman jäteveroa.
43
2.2
Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat
2.2.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Häiriö- ja poikkeustilannevalmiuden parantaminen
Toteutetaan toimintavarmuutta
parantavat investoinnit suunnitellusti
Viikinmäen 9. puhdistuslinjan
etenemä urakkasopimuksen
mukaisessa laajuudessa
● Toteutui
Vedenjakelun ohjausjärjestelmät: Helsingin ja Vantaan
vanhat järjestelmät on korvattu
uudella yhteisellä ohjausjärjestelmällä ja järjestelmä on otettu
käyttöön
● Ei toteutunut 1)
Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentaminen:
Ylästön paineenkorotusasema
saneerattu ja varustettu kiinteällä varavoimalla.
● Ei toteutunut 2)
Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentaminen:
Mäkkylän paineenkorottamon
kiinteän varavoiman toteutussuunnitelmat on laadittu.
● Ei toteutunut 3)
WSP:n verkosto-osuuden
puuttuvat ohjeet laadittu ja
auditointi tehty.
● Toteutui osittain 4)
SSP:n hankeanalyysissä kriittisimmiksi nousseet hankkeet
toteutettu (esim. kriittisten
verkostokohteiden analyysi ja
kriittisen kaluston saatavuusanalyysi)
● Toteutui
Laaditaan prosessikuvaus
vedenjakeluverkoston aluemittausjärjestelmän hyödyntämisestä ja jatketaan aluemittausjärjestelmän rakentamista
Mittaustietojen hyödyntämisen
prosessi käytössä ja tietoa
hyödynnetään vuotojen etsimisessä
● Toteutui
Kehitetään HSY:n viemärimallinnusta
Laadittu aikataulutettu suunnitelma viemärimallin laatimisesta koko HSY:n toiminta-alueelle
● Toteutui
Parannetaan operatiivisen
toiminnan häiriö- ja poikkeustilannevalmiutta
Verkostojen vuotovesien vähentäminen
1)
2)
3)
4)
Hankintapäätökseen kohdistuneista oikaisuvaatimuksista ja niiden käsittelystä johtuen vedenjakelun ohjausjärjestelmän rakentaminen päästiin aloittamaan vasta 23.9.2014.
Hanke ei ole käynnistynyt suunnitellussa aikataulussa. Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentamisen osalta viivytyksiä on
aiheuttanut Ylästön uusien pumppujen mitoitukseen tarvittavien lähtötietojen puutteellisuus/epäloogisuus. Tarkentavien selvitysten
tekeminen on vaatinut aikaa. Ylästön saneeraussuunnitelma on valmis 2/2015.
Hanke ei ole käynnistynyt suunnitellussa aikataulussa. Mäkkylän saneeraussuunnitelma valmis 2/2015.
Ohjeet laadittu. Auditointi vuonna 2015.
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Vesihuollon palvelujen tuotteistaminen
Määritellään palveluvalikoima
sekä palvelulupaukset
Tuotestrategia laadittu
● Ei toteutunut 5)
Otetaan sprinklerituote käyttöön
Sopimukset uusittu vuoden
loppuun mennessä
● Toteutui osittain 6)
5)
6)
44
Projekti on mittava ja sitä ei käynnistetty, koska resurssi kohdistettiin vesihuollon johtamisjärjestelmän kehittämiseen.
Vastausten saaminen nykyisiltä asiakkailta ja sopimusten uusiminen ollut odotettua hitaampaa.
Näkökulma
Talouden hallinta
Strateginen päämäärä
Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla.
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Toimintaa kuvaavien monipuolisten tuottavuuden mittareiden
kehittäminen
Muodostetaan päätason mittarit
Tuottavuuden mittareita seurataan vuositasolla
● Toteutui
Toimintaa palvelevan ja kustannustehokkuutta lisäävän
sisäisen laskennan toteuttaminen
Toteutetaan toimintakohtaista
kustannuslaskentaa ja hyödynnetään sen tuloksia
Talous-, jäte- ja huleveden
kustannuksia seurataan kuukausiraportoinnissa
● Toteutui osittain 7)
Investointien seurannan parantaminen
Toteutetaan IN-projektin toteutussuunnitelma
IN-projektin toimintasuunnitelman toteutuminen aikataulussa
● Toteutui osittain 8)
7)
8)
Menetelmä esitetty ja jatkotoimenpiteistä sovittu.
IN-projekti koostuu useasta erillisestä projektista, joista osan aikataulu myöhässä.
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Vesihuollon johtamisjärjestelmän kehittäminen
Tarkennetaan vesihuollon
foorumien (joryt ym) roolit ja
vastuut sekä käsittely- ja päätöksentekomallit
Ryhmien tehtävät kuvattu ja
ryhmät toiminnassa
● Toteutui
Toiminnanohjausjärjestelmien
käyttöönottaminen investointienhallinnan tehostamiseksi ja
parantamiseksi
Luodaan ja otetaan käyttöön
järjestelmät investointiprojektin
toteuttamiseen liittyen
IN-projektin toimeenpanosuunnitelman mukaiset toimenpiteet
● Ei toteutunut 9)
Vesihuollon toiminnan perustietojen keskitetty tiedonhallinta ja
integroitu toimintamalli
Kehitetään edelleen järjestelmää vesihuollon toiminnan
perustietojen, tuotannon määrän ja suoritteiden keräämiseksi
Vesihuollon toiminnan perustiedot, tuotannon määrä ja
suoritteet tallennetaan järjestelmään
● Toteutui
9)
Investointien projektinhallinta käynnistetty uudelleen kuntayhtymätasoisena projektina alkaen 10/2014.
Perustoiminnan tavoitteet
Tavoite
Mittari
Mittarin kuvaus
Toteutuma
31.12.2013
Tavoite
2014
Verkostoon pumpatun
veden orgaanisen aineen
määrä pidetään alhaisella
tasolla, jolloin verkostoveden laatu pysyy erinomaisena koko jakelu-alueella
Vedenpuhdistuslaitosten
virtaamalla painotettu
TOC-pitoisuuden vuosikeskiarvo
Puhdistamoiden kuormituksen kasvusta huolimatta kuormitus mereen typen
Nkok osalta pidetään
aikaisempien vuosien
tasolla
Toteutuma
31.12.2014
Pitkäkosken, Vanhankaupungin ja Dämmanin
vedenpuhdistamoiden
TOC-pitoisuuksien virtaamalla painotettu keskiarvo
1,7 mg/l
1,9 mg/l
● Toteutui
1,8 mg/l
Jätevedenpuhdistamoiden
typpikuormituksen summa
Suomenojan ja Viikinmäen
jätevedenpuhdistamoiden
kokonaistyppikuormitus
mereen
947,9 tn/v
1200 tn/v
● Toteutui
972 tn/v
Puhdistamoiden kuormituksen kasvusta huolimatta kuormitus mereen
fosforin Pkok osalta pidetään aikaisempien vuosien
tasolla
Jätevedenpuhdistamoiden
fosforikuormituksen summa
Suomenojan ja Viikinmäen
jätevedenpuhdistamoiden
kokonaisfosforikuormitus
mereen
31,5 tn/v
40 tn/v
● Toteutui
33,3 tn/v
Vedenjakelun toimintavarmuus pidetään hyvällä
tasolla
Vesikatkosten kokonaispituus vesijohtoon liittynyttä
asukasta kohden
Yksittäisten putkirikkojen
asukasaikojen summa
jaettuna asukkaiden kokonaismäärällä
7,5 min/as
18 min/as
● Toteutui
(5,2 min/as)
45
2.2.2
Suoritteet
Veden tuotanto, milj. m3
Pumppaus verkostoon
TP 2014
89,39
TA 2014
92,37
TP/TA %
96,8 %
TP 2013
90,01
Laskutettava vedenmyynti, milj. m3
Laskutettava vedenmyynti HSY:n alueelle yhteensä
Laskutettava vedenmyynti muille
Laskutettava vedenmäärä yhteensä
TP 2014
71,83
1,12
72,95
TA 2014
71,69
1,12
72,81
TP/TA %
100,2 %
100,3 %
100,2 %
TP 2013
71,24
1,05
72,29
Käsiteltävä jätevesimäärä HSY:n alueella, milj. m3
Käsiteltävä jätevesimäärä HSY:n alueelta yhteensä
Käsiteltävä jätemäärä muilta
Käsiteltävä jätevesimäärä yhteensä
TP 2014
116,07
13,52
129,59
TA 2014
119,18
14,87
134,05
TP/TA %
97,4 %
90,9 %
96,7 %
TP 2013
118,01
13,61
131,62
2.2.3
Tuloslaskelman toteutuminen
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Vedenmyyntituotot
Jätevesituotot
Perusmaksut
Vesihuollon liittymismaksut
Muut Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
TP 2014
231 744
229 471
76 195
97 182
32 678
13 471
9 944
216
2 057
1 138
919
TA 2014
232 252
230 443
76 149
97 586
32 618
12 500
11 590
135
1 674
1 030
644
Ero TP-TA
-508
-972
46
-404
60
971
-1 646
81
383
108
275
Tot-% TP/TA
99,8 %
99,6 %
100,1 %
99,6 %
100,2 %
107,8 %
85,8 %
159,8 %
122,9 %
110,5 %
142,7 %
TP 2013
220 916
219 403
72 566
93 117
30 837
12 094
10 789
171
1 342
987
356
VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN
1 779
1 550
229
114,8 %
1 794
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varastojen muutos
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
-89 003
-24 149
-19 537
-4 612
-31 536
-31 536
-25 137
-25 103
-35
-8 181
-6 561
-1 620
-97 806
-24 449
-19 553
-4 896
-35 433
-35 433
-26 673
-26 673
0
-11 252
-6 977
-4 275
8 804
300
16
284
3 897
3 897
1 536
1 570
-35
3 071
416
2 655
91,0 %
98,8 %
99,9 %
94,2 %
89,0 %
89,0 %
94,2 %
94,1 %
72,7 %
94,0 %
37,9 %
-91 273
-23 769
-19 315
-4 455
-29 859
-29 859
-24 284
-24 269
-15
-13 361
-9 179
-4 181
TOIMINTAKATE
144 520
135 995
8 525
106,3 %
131 437
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-63 114
113
-63 227
-1
-63 882
0
-63 882
0
768
113
655
-1
98,8 %
99,0 %
-
-63 041
87
-63 123
-5
81 406
72 113
9 293
112,9 %
68 396
-70 748
-70 219
-529
100,8 %
-67 165
10 658
1 894
8 764
562,7 %
1 231
-817
0
-817
-
0
9 841
1 894
7 947
519,6 %
1 231
VUOSIKATE
POISTOT
TILIKAUDEN TULOS
Tuloverot
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
46
2.2.4
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT
Kaavoituksen mukainen laajentuminen
Laajeneminen haja-asutusalueille
Johtosiirrot
TP 2014
32 750
32 092
362
296
TA 2014
31 200
28 200
2 000
1 000
Ero TP-TA
1 550
3 892
-1 638
-704
TP/TA %
105,0 %
113,8 %
18,1 %
29,6 %
TP 2013
32 763
31 501
1 170
92
60 289
7 121
5
0
5 182
2 128
3 035
18
1 934
72 266
10 050
0
300
8 400
6 000
2 400
0
1 350
-11 977
-2 929
5
-300
-3 218
-3 872
635
18
584
83,4 %
70,9 %
0,0 %
61,7 %
35,5 %
126,5 %
143,3 %
70 933
15 787
0
0
13 385
2 384
11 001
0
2 402
Vedenjakelu
Vesijohtojen uudisinvestoinnit
Runkovesijohdot
Vesijohtojen saneerausinvestoinnit
Vedenjakelun laitteiden uudisinvestoinnit
Paineenkorotusasemat
Vesijohtoverkoston mittausasemat
Ohjausjärjestelmä
Vedenjakelun laitteiden saneerausinvestoinnit
Ylävesisäiliöt
Paineenkorotuspumppaamot ym verkostolaitokset
23 418
12 605
12 605
9 768
707
34
5
668
339
260
79
26 500
16 400
16 400
6 000
2 000
600
500
900
2 100
1 700
400
-3 082
-3 795
-3 795
3 768
-1 293
-566
-495
-232
-1 761
-1 440
-321
88,4 %
76,9 %
76,9 %
162,8 %
35,3 %
5,6 %
1,0 %
74,2 %
16,2 %
15,3 %
19,8 %
20 112
7 258
7 258
11 930
477
25
0
452
447
362
85
Viemäröinti
Viemäröinnin uudisinvestoinnit
Runkoviemärit
Muut uudisinvestoinnit
Viemäreiden saneerausinvestoinnit
Viemäröinnin laitteiden uudisinvestoinnit
Viemäröinnin laitteiden saneerausinvestoinnit
Jätevesipumppaamot
20 617
5 414
5 414
0
11 185
1 325
2 693
2 693
25 200
7 000
6 000
1 000
14 800
1 700
1 700
1 700
-4 583
-1 586
-586
-1 000
-3 615
-375
993
993
81,8 %
77,3 %
90,2 %
0,0 %
75,6 %
77,9 %
158,4 %
158,4 %
23 339
3 490
3 490
0
15 986
1 526
2 336
2 336
Jäteveden puhdistus
Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit
Viikinmäen jätevedenpuhdistus
Blominmäen jätevedenpuhdistus
Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit
Purkutunnelien uudisinvestoinnit
Purkutunnelien saneerausinvestoinnit
6 822
4 865
2 951
1 914
1 957
0
0
10 100
6 700
4 700
2 000
2 900
0
500
-3 278
-1 835
-1 749
-86
-943
0
-500
67,5 %
72,6 %
62,8 %
95,7 %
67,5 %
0,0 %
10 499
7 573
5 859
1 713
2 926
0
0
Kiinteistöinvestoinnit
651
200
451
325,4 %
245
Irtain käyttöomaisuus
2 500
1 500
1 000
166,6 %
2 423
-839
-1 284
445
65,4 %
-1 473
93 039
103 466
-10 427
89,9 %
103 696
VESIHUOLTOLÄHTÖISET INVESTOINNIT
Veden hankinta ja puhdistus
Vedenhankinnan uudisinvestoinnit
Vedenhankinnan saneerausinvestoinnit
Vedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit
Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos
Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos
Muut uudisinvestoinnit
Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointeihin
Vesihuollon investoinnit yhteensä
47
2.2.5
Rahoituslaskelma
x 1000 euroa
Toiminnan ja investointien rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
TP 2014
81 406
-817
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Investointien korjauserät
-93 878
839
1
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
80 589
68 396
0
66 602
-93 038
-105 169
1 473
0
-101 902
-12 449
13 333
-2 542
20 800
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos
TP 2013
31 592
-35 300
15 000
-2 813
8 375
9 578
-46
-12 104
-11 118
-23 268
20 563
0
48
6 284
-4 079
2 253
Rahoituksen rahavirta
17 902
22 816
Kassavarojen muutos
5 453
-12 484
6 358
905
5 453
905
13 390
-12 484
TP 2014
87,5 %
85,2 %
2,2
9,4
TP 2013
66,0 %
65,4 %
2,1
1,3
Kassavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Investointien tulorahoitus %
Pääomamenojen tulorahoitus %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
48
2.2.6
Tase
x 1000 eur
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
TP 2014
1 830 387
1 578
1 578
0
0
TP 2013
1 808 095
1 210
1 210
0
0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
1 647 411
0
104 222
1 530 816
5 048
0
7 325
1 625 487
0
105 515
1 509 975
4 130
0
5 867
181 398
181 383
15
0
15
181 398
181 383
15
0
15
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
30 613
1 343
22 912
0
22 912
0
6 358
13 009
1 297
10 807
0
10 807
0
905
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 861 000
1 821 104
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus- %
Current Ratio
Quick Ratio
Lainakanta 31.12. tuhatta euroa
TP 2014
26,5 %
590,3 %
0,43
0,41
1 252 656
TP 2013
26,0 %
610,0 %
0,22
0,20
1 221 065
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TP 2014
493 025
480 000
0
3 184
9 841
TP 2013
473 605
480 000
0
-7 625
1 231
POISTOERO JA VARAUKSET
Poistoero
Investointivaraukset
0
0
0
0
0
0
PAKOLLISET VARAUKSET
Pakolliset varaukset
0
0
0
0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieraspääoma
1 367 975
1 297 110
70 865
1 347 499
1 287 651
59 847
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
1 861 000
1 821 104
49
2.3
Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat
2.3.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Parannetaan varautumista
häiriö- ja poikkeustilanteisiin
Toteutetaan varautumisjärjestelyt jätteenkuljetuksen logistiikkajärjestelmän poikkeustilanteita varten
Varajärjestelmä toteutettu
● Toteutui
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 – 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Laajennetaan jätehuollon
asiakkaille tarjottavia sähköisen
asioinnin palveluja
Sähköisen asioinnin järjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi vastaamaan asiakkaiden tarpeita
Sähköisesti tehtyjen uusien
jätepalveluliittymien osuus
38 %
● Toteutui
Näkökulma
Talouden hallinta
Strateginen päämäärä
Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla.
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Huomioidaan talouden tasapainottamisohjelman mukaiset
toimenpiteet
Parannetaan kustannustietoisuutta kehittämällä raportointia
ja taloussuunnittelua sisäisen
laskennan osalta
Jätehuollon kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin
HSY-alueella suhteessa muun
Suomen vertailuaineistoon
pysyvät ennallaan tai paranevat
Vertailutiedot eivät vielä olleet
saatavilla tilinpäätöstä laadittaessa.
Perustoiminnan tavoitteet
Tavoite
Mittari
Mittarin kuvaus
Toteutuma
31.12.2013
Tavoite
2014
Toteutuma
31.12.2014
Euro 4 ja sitä vähäpäästöisempien jäteautojen
käytön osuus jätteenkuljetuksessa kasvaa
Osuus, %
Euro 4 ja sitä vähäpäästöisempien jäteautojen
käytön osuus jätteenkuljetuksissa laskettuna tehtyjen tyhjennysten suhteen
85 %
75 %
● Toteutui
90,9 %
Pääkaupunkiseudun ja
Kirkkonummen asukkaiden jätteiden lajittelu
hyötykäyttöön tehostuu
siten, että vuonna 2016
keskimäärin 82 % ilmoittaa lajittelevansa jätteensä
säännöllisesti
Lajitteluaste, %
Säännöllisesti jätteitä
lajittelevien asukkaiden
määrä saadaan vuosittain
pääkaupunkiseudun
asukkaille tehdystä kirjekyselystä, jossa on noin
tuhat vastaajaa
78 %
80 %
● Toteutui
80 %
Jätteen kuljetukseen ja
tyhjennykseen liittyvien
valitusten määrä vähenee
vuosittain
Valituspromille, ‰
Tunnusluku saadaan
asiakasvalitusten seurantajärjestelmästä
0,17 ‰
0,27 ‰
● Toteutui
0,17 ‰
Jäteastioiden tyhjennyksen oikea-aikaisuus paranee
Tyhjennysvarmuus- %
Sovitusta aikataulusta
poikkeavien tyhjennysten
määrä suhteessa kokonaistyhjennysten määrään
97,8 %
98 %
● Toteutui
98,3 %
Ämmässuon kaatopaikalla
tuotetun kaatopaikkakaasun hyötykäyttö nousee
vuosittain
Hyötykäyttöaste, %
Ämmässuolla hyödyntämiseen johdetun kaatopaikkakaasun määrä
(MWh/kerätyn kaatopaikkakaasun määrä MWh)
80 %
90 %
● ei toteut.
88 %
50
Tavoite
Mittari
Mittarin kuvaus
Kaatopaikkatoiminnasta
aiheutuvien hajuhaittojen
määrä kaatopaikan ympäristössä
Haisevien rikkiyhdisteiden
pitoisuuden keskiarvo
µg/m3
Ämmässuolla käsitellyn
biojätteen määrän nostaminen
Osuus, %
2.3.2
Toteutuma
31.12.2013
Tavoite
2014
Toteutuma
31.12.2014
Haisevien rikkiyhdisteiden
pitoisuus TRS-mittareilla 1
ja 2
4,2 µg/m3
4,3 µg/m3
● ei toteut.
4,75 µg/m3
Omilla laitoksilla käsitellyn
biojätteen % -osuus vastaanotetusta kokonaismäärästä.
96,1 %
87 %
● Toteutui
95 %
Suoritteet
KULJETUSPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia)
HSY.n asiakaskiinteistöiltä kuljetettu jäte
sekajäte
biojäte
muut
TP 2014
238 029
189 445
38 949
9 635
TA 2014
236 780
188 888
38 380
9 512
TP/TA %
100,5 %
100,3 %
101,5 %
101,3 %
TP 2013
234 954
189 488
38 846
6 620
KÄSITTELYPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia)
Käsitelty jätemäärä yhteensä
Käsitelty jätemäärä yhteensä ilman maa-aineksia
TP 2014
517 026
455 306
TA 2014
487 751
439 751
TP/TA %
106,0 %
103,5 %
TP 2013
545 725
444 069
87 558
72 496
4 681
6 853
350
3 177
87 696
73 500
2 040
6 000
1 400
4 756
99,8 %
98,6 %
229,5 %
114,2 %
25,0 %
66,8 %
246 770
227 746
8 900
8 491
1 632
0
365 365
192 166
50 712
66 438
42 058
13 990
349 555
183 746
51 510
63 000
46 199
5 100
104,5 %
104,6 %
98,5 %
105,5 %
91,0 %
274,3 %
194 797
0
51 778
125 834
0
17 185
2 383
2 500
95,3 %
2 502
61 720
9 118
47 219
5 057
325
48 000
20 000
10 000
15 000
3 000
128,6 %
45,6 %
472,2 %
33,7 %
10,8 %
101 656
16 152
68 196
5 700
11 609
3 408
0
3408,0 %
0
TP 2014
66 300
6 885
29 553
1 096
3 503
16 289
695
3 870
3 630
779
TA 2014
61 650
6 900
32 500
1 500
3 550
17 000
200
0
0
0
TP/TA %
107,5 %
99,8 %
90,9 %
73,1 %
98,7 %
95,8 %
347,5 %
-
TP 2013
62 768
6 702
32 435
1 950
3 482
16 928
1 271
0
0
0
6 447
1 932
4 113
402
6 650
2 000
4 300
350
96,9 %
96,6 %
95,7 %
114,9 %
6 513
1 941
4 244
328
343 563
237 668
105 895
357 000
246 000
111 000
96,2 %
96,6 %
95,4 %
353 432
243 882
109 550
Loppusijoitettavat jätteet
sekajäte
loppusijoitettava muu yhdyskuntajäte
loppusijoitettava rakennusjäte
loppusijoitettava rejekti
tuhka
Hyödynnettävät jätteet
energiahyödynnettävä jäte (jätevoimala)
biojäte
hyödynnettävä rakennusjäte
kuona
muut hyötyjätteet
Vaaralliset jätteet
Maa-ainekset
pilaantuneet maat
hyödynnettävä maa-aines
vahvasti pilaantuneet maat
lietehumus
Metallin erottelu
ALUEPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia)
Erilliskerätty jätemäärä
Vaaralliset jätteet
sekajäte-erät
lasi
metalli
puu
energiajäte
haketettu risujäte
puutarhajäte
kipsijäte
Tuottajavastuun alaiset
kyllästetty puu
se-romu
pahvi
Asiakaskäynnit
maksulliset
ilmaisasiakkaat
51
2.3.3
Tuloslaskelman toteutuminen
Jätehuollon toimialan tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta jätehuollon neuvonta on liitetty osaksi HSY:n yhteistä viestintä- ja neuvontayksikköä. Samalla jätehuollon
laskutus ja perintä yhdistettiin osaksi asiakaspalvelun laskutusta.
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Jätevesituotot
Jätteen kuljetusmaksut
Jätteen käsittelymaksut
Muut Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
TP 2014
108 865
106 943
26
62 018
40 105
4 793
272
164
1 486
862
624
TA 2014
110 181
108 456
0
62 400
41 395
4 661
300
229
1 196
901
295
Ero TP-TA
-1 316
-1 513
26
-382
-1 289
132
-28
-65
290
-39
329
Tot-% TP/TA
98,8 %
98,6 %
99,4 %
96,9 %
102,8 %
90,8 %
71,6 %
124,2 %
95,6 %
211,6 %
TP 2013
108 837
106 761
0
62 241
40 536
3 984
284
302
1 491
990
501
-87 749
-6 906
-5 231
-1 675
-74 150
-47 895
-26 254
-1 746
-1 746
-80
-4 867
-482
-4 019
-366
-89 902
-6 756
-5 094
-1 662
-76 384
-45 213
-31 171
-1 877
-1 877
121
-5 006
-265
-4 593
-148
2 153
-150
-137
-13
2 234
-2 682
4 917
131
131
-201
139
-217
574
-218
97,6 %
102,2 %
102,7 %
100,8 %
97,1 %
105,9 %
84,2 %
93,0 %
93,0 %
-66,1 %
97,2 %
181,9 %
87,5 %
247,0 %
-90 720
-7 360
-5 622
-1 739
-69 206
-49 943
-19 263
-1 754
-1 754
-50
-12 350
-601
-10 880
-870
TOIMINTAKATE
21 116
20 279
837
104,1 %
18 117
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-5 067
4 308
-9 319
-56
-5 914
0
-5 914
0
847
4 308
-3 405
-56
85,7 %
157,6 %
-
-5 183
3 405
-8 527
-61
VUOSIKATE
16 050
14 365
1 685
111,7 %
12 934
-15 560
-15 882
322
98,0 %
-15 226
490
-1 517
2 007
-32,3 %
-2 293
-1 098
1 831
-1 190
2 024
92
-193
92,3 %
90,5 %
-3 090
3 741
1 223
-683
1 906
-179,1 %
-1 641
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Jätteen kuljetuspalvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Pakollisten varausten muutos
Muut toimintakulut
Vuokrat
Jätevero
Muut toimintakulut
POISTOT
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron muutos
Vapaaehtoisten varausten muutos
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
52
2.3.4
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
Aluepalvelujen investoinnit
Aluepalvelujen kalustohankinnat
Aluekeräysverkoston perustaminen
Ongelmajätteen kalustohankinnat
Aluepalvelujen korjaus- ja täydennystyöt
Sortti-asemien rakentaminen
Ohjelmistot
Käsittelypalvelujen investoinnit
Kaatopaikan laajennusalue
Jätteen energiakäyttö
Muut Ämmässuon täydennystyöt
Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet
Biojätteen käsittely
Ämmässuon kaasujärjestelmä
Kaatopaikan viimeistelyrakenteet
Kuljetuspalvelujen investoinnit
Kuljetuksen kalustohankinnat
Muut investoinnit
Suljettujen kaatopaikkojen jälkihoito
Maanhankinta
IT-investoinnit
Investointeihin kohdistuvat tuet ja avustukset
Jätehuollon investoinnit yhteensä
TP 2014
4 375
209
207
48
174
3 685
52
TA 2014
10 720
650
250
100
540
8 480
700
Ero TP-TA
-6 345
-441
-43
-52
-366
-4 795
-648
TP/TA %
40,8 %
32,1 %
82,9 %
48,0 %
32,3 %
43,5 %
7,4 %
TP 2013
1 218
197
139
11
344
421
106
18 096
3 502
0
772
7
12 434
1 381
0
15 565
2 130
0
1 260
75
10 600
1 190
310
2 531
1 372
0
-488
-68
1 834
191
-310
116,3 %
164,4 %
61,3 %
9,6 %
117,3 %
116,1 %
0,0 %
15 007
2 958
0
1 941
123
9 851
133
0
0
0
0
0
0
0
-
485
485
106
0
0
106
350
50
100
200
-244
-50
-100
-94
30,3 %
0,0 %
0,0 %
53,1 %
75
74
0
0
0
0
0
-
0
22 578
26 635
-4 057
84,8 %
16 784
53
2.3.5
Rahoituslaskelma
x 1000 euroa
Toiminnan ja investointien rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Investointien korjauserät
TP 2014
16 050
-510
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
Muut maksuvalmiuden muutokset
Saamisten muutos
Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos
15 540
12 934
50
12 983
-22 580
-16 784
0
0
-16 784
-22 580
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
TP 2013
-7 041
6 667
-11 831
17 700
-802
-1 950
-3 801
12 535
20 000
-9 498
-5 286
5 216
-2 752
-2 447
1 763
-684
Rahoituksen rahavirta
9 783
4 532
Kassavarojen muutos
2 743
732
3 101
358
2 743
358
-373
732
TP 2014
71,1 %
46,6 %
1,2
8,6
TP 2013
77,1 %
46,9 %
1,1
1,0
Kassavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Investointien tulorahoitus %
Pääomamenojen tulorahoitus %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
54
2.3.6
Tase
x 1000 euroa
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
TP 2014
215 315
734
625
109
0
TP 2013
208 297
946
650
296
0
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
214 276
14 806
64 615
132 420
1 418
0
1 017
207 047
14 806
53 992
135 651
1 580
0
1 018
POISTOERO JA VARAUKSET
Poistoero
Investointivaraukset
304
304
0
0
0
304
304
0
0
0
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
25 657
0
22 556
0
22 556
0
3 101
22 112
0
21 754
0
21 754
0
358
VASTAAVAA YHTEENSÄ
240 972
230 409
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Current Ratio
Quick Ratio
Lainakanta 31.12. tuhatta euroa
TP 2014
13,6 %
168,4 %
0,36
0,36
170 903
TP 2013
14,1 %
158,7 %
0,53
0,53
158 367
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TP 2014
26 533
25 000
2 570
-2 260
1 223
TP 2013
25 311
25 000
2 570
-619
-1 641
6 356
6 356
0
7 090
5 258
1 831
PAKOLLISET VARAUKSET
Pakolliset varaukset
24 795
24 795
25 305
25 305
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieraspääoma
183 287
111 538
71 749
172 704
130 869
41 834
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
240 972
230 409
55
2.4
Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut
2.4.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Ilmastonmuutoksen hillintä ja
sopeutumisstrategioiden toteuttaminen HSY:n omassa toiminnassa
HSY:n strategiasta ja ilmastostrategioista johdettu projektisuunnitelma HSY:n toimintasuunnitelman laatimiseksi
v. 2015
Projektisuunnitelma valmis
● Toteutui
Ilmastoviisaiden toimintatapojen kehittäminen pääkaupunkiseudulla
Toteutetaan ilmastoviisasta
metropolia edistävissä hankkeissa suunnitelmien mukaiset
tehtävät
Vuodelle 2014 suunnitellut toimenpiteet toteutettu seuraavissa
hankkeissa siltä osin kuin rahoitus myönnetään:

MELT/ilmakehä ja puhdas
ilma
● Toteutui
(valmisteluhanke toteutui)

MMEA
● Toteutui

Redust
● Toteutui

ILKKA
● Toteutui

ASIAA
● Toteutui

DECUMANUS
● Toteutui

ClipLivE
● Toteutui

KaToHan
● Toteutui

Elsa Life+
● Ei toteutunut 1)

Majakka II EAKR
● Toteutui
Toimiminen edelläkävijänä
ympäristö- ja seututietojen
avaamisessa vapaaseen käyttöön (avoin data)
Avataan suunnitelman mukaiset tiedot vapaaseen käyttöön
Avattu tiedot suunnitelman
mukaisesti
● Toteutui
Ilmansuojelun sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen
edistäminen pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa
Suunnitelman mukaisesti
kootaan kaupunkien kanssa
tietopohja ilmansuojelun ja
ilmastonmuutokseen sopeutumiseen huomioon ottamisesta
kaupunkisuunnittelussa
Tietopohja ja työkalut ilmansuojelusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tuotettu
kaupunkisuunnittelijoiden ja
kaupunkilaisten käyttöön suunnitelman mukaisesti
● Toteutui
1)
Hankkeelle ei saatu rahoitusta.
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Tulosalueen sidosryhmätyön
vaikuttavuuden kehittäminen
Sidosryhmätyön kehittämissuunnitelman laatiminen ja
vuosikellon toteuttaminen
Suunnitelma valmis 3/2014
● Ei toteutunut 2)
90 % vuosikellon mukaisista
tilaisuuksista toteutettu
● Toteutui
Seutu- ja ympäristötiedon
verkkopalvelujen ja viestinnän
kehittäminen asiakaslähtöisesti
paikkatietoja hyödyntäen
Tehdään uudet asiakaslähtöiset verkkosivut osana HSY:n
verkkosivujen uudistusta
Uudet verkkosivut toteutettu
suunnitelman mukaisesti
● Toteutui
2)
Suunnitelma valmistuu 2/2015.
Näkökulma
Talouden hallinta
Strateginen päämäärä
Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla.
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Edistetään kehittämistavoitteiden toteuttamista hankerahoituksella
Haetaan ulkopuolista rahoitusta
kehittämishankkeille
Ulkopuolista rahoitusta vähintään 5 % toimintakuluista
● Ei toteutunut 3)
3)
56
Rahoitusta saatiin 2,5 % toimintakuluista
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Seudullisen perusrekisterin
kehittäminen
Seudullisen perusrekisterin
selainpohjaisen karttakäyttöliittymän (SeutuRuutu) teknisen
alustan uudistaminen
Uusi alusta otettu käyttöön
12/2014
● Toteutui osittain 4)
Pääkaupunkiseudun jätevirtojen seurannan tiedonhankinnan
kehittäminen ja kuntakohtaisen
tiedon tuotannon kehittäminen
Suunnitelma tiedonhankinnan
kehittämiselle ja kuntakohtaisen tiedon tuotannon kehittämiselle
Suunnitelma valmis
● Toteutui
Ilmanlaadun tiedonkeruujärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen vastaamaan uusia
vaatimuksia
Kehitetään ilmanlaadun raportointi IPR-direktiivin mukaiseksi
Ilmanlaadun seurantaa ja
tulosten raportointia on kehitetty IPR-direktiivin aikataulun
mukaisesti
● Toteutui
4)
Uudistus 90 % valmis, käyttöönotto maaliskuussa 2015
Perustoiminnan tavoitteet
Tavoite
Mittari
Mittarin kuvaus
Toteutuma
31.12.2013
Tavoite
2014
Toteutuma
31.12.2014
Seudulliset suunnittelua ja
yhteistyötä palvelevat
paikkatiedot ja tietotuotteet tuotettu, ylläpidetty ja
jaettu monikanavaisesti
asiakkaiden käyttöön.
MAL-aiesopimuksen
seurantatiedot tuotettu.
Vuosisuunnitelma
Suunnitelman mukaiset
paikkatiedot ylläpidetty ja
tietotuotteet tuotettu sekä
katsaukset ja asiantuntijaraportit julkaistu sekä
seudullisen ilmastotyön
ym. tarvitsema tietopohja
tuotettu ja toimitettu asiakkaiden käyttöön. MALaiesopimuksen mukaiset
tiedot raportoitu.
100 %
100 %
● Toteutui
Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä
materiaalivirtoja koskevat
pääkaupunkiseudun
seurantatiedot tuotettu
kaupunkien käyttöön
Vuosisuunnitelma
Seudulliset khk-laskennat,
ilmastoindikaattorit, ilmastotyön parhaat esimerkit,
sopeutumistoimenpiteiden
seuranta, Petrajätevertailun tiedot. Tiedot
tuotettu aikataulussa.
100 %
100 %
● Toteutui
Ilmanlaatutiedot tuotettu
niin, että määrälliset ja
laadulliset tavoitteet toteutuvat sekä raportoitu.
Tiedot saatettu reaaliaikaisesti asukkaiden ja
viranomaisten käyttöön.
Ilmanlaatutieto toimitettu
päivittäin medialle.
Vuosisuunnitelma
15 mittausasemaa, mittausten laatu ja ajallinen
kattavuus täyttävät EUvaatimukset, vuosiraportit,
viranomaistiedotus hoidettu varautumissuunnitelman mukaisesti.
100 %
100 %
● Toteutui
57
2.4.2
Tuloslaskelman toteutuminen
Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013.
Vuoden 2014 alusta ilmastoinfo on liitetty osaksi HSY:n yhteistä viestintä- ja neuvontayksikköä.
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Muut Myyntituotot
Kuntaosuudet
Tuet ja avustukset
TP 2014
4 991
711
711
4 160
120
TA 2014
5 216
676
676
4 160
380
Ero TP-TA
-225
35
35
0
-260
Tot-% TP/TA
95,7 %
105,2 %
105,2 %
100,0 %
31,6 %
TP 2013
4 622
501
501
3 885
236
-4 478
-2 149
-1 671
-479
-2 061
-2 061
-129
-129
-139
-127
-12
-4 997
-2 478
-1 868
-609
-2 250
-2 250
-137
-137
-132
-127
-5
518
329
198
131
188
188
8
8
-7
0
-7
89,6 %
86,7 %
89,4 %
78,6 %
91,6 %
91,6 %
94,1 %
94,1 %
105,2 %
100,1 %
234,3 %
-4 531
-2 521
-1 986
-534
-1 720
-1 720
-174
-174
-116
-110
-6
513
219
294
233,9 %
91
0
0
0
-
0
513
219
293
233,8 %
91
-223
-265
42
84,2 %
-208
TILIKAUDEN TULOS
290
-46
335
-634,6 %
-116
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
290
-46
335
-634,6 %
-116
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
VUOSIKATE
POISTOT
2.4.3
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
Seutu- ja ympäristötiedon investoinnit
58
TP 2014
212
TA 2014
680
Ero TP-TA
-468
TP/TA %
31,2 %
TP 2013
294
2.5
Tukipalvelujen toteutumisvertailut
2.5.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Energiatehokkuuden huomioiminen kaikissa hankinnoissa,
joissa energiatehokkaamman
laitteen tai järjestelmän valinta
johtaa kokonaistaloudellisesti
edullisempaan lopputulokseen
Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeiden mukaisten
hankintaohjeiden käyttöönotto
ja käytön ohjeistus
Uusittu hankintaohjeistus
käytössä
● Toteutui
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Sähköisten asiointiratkaisujen
tietotekninen tukeminen
Tehdään sähköisiin asiointiratkaisuihin liittyvät tietotekniset
toimenpiteet aikataulun mukaisesti
Aikataulun mukainen eteneminen
● Toteutui osittain 1)
1)
Asiakasrekisteri on myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan toimittajien resursseista johtuvista syistä.
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Tukipalvelujen ohjausmallin
mukainen palvelujen ja palvelutuotannon kehittäminen
Palvelutason seuranta palvelukuvausten mittareiden mukaisesti, palvelukuvausten tarkistaminen palvelunkäyttäjien
tarpeiden mukaisesti
Toteutettu Q1/2014
● Toteutui osittain 2)
Hankintatoimen yhteisten
toimintamallien käyttöönotto
Toteutetaan kilpailutusta edellyttävät hankinnat kaikilla toimialoilla/tulosalueilla yhteisten
toimintamallien mukaisesti
Toimintamallin mukaisesti
> 90 % kilpailutusta edellyttävistä hankinnoista
● Toteutui
2)
Toteutui Q4/2014.
Perustoiminnan tavoitteet
Tavoite
Mittari
Mittarin kuvaus
Toteutuma
31.12.2013
Tavoite
2014
Toteutuma
31.12.2014
Tietohallinnon palvelutason (help desk) seuranta
ja ylläpito
Palvelupyynnön läpimenoaika
Palvelupyynnön vastaanottamisesta palvelun
toimittamiseen kuluva
aika siltä osin kuin se
riippuu tukipalvelujen
toiminnasta, huomioiden
kustannukset
1 vrk
(keskim.
ratkaisuaika
on ollut
24 h 4 min)
1 vrk
(keskim.)
75 % palvelupyynnöistä toteutui tavoiteajassa
Kiinteistöpalvelujen
palvelutason seuranta
Palvelupyynnön läpimenoaika
Ks. yllä
Yli 1 vrk.
(83 % palv.
pyynnöistä
tavoiteajassa)
1 vrk
(keskim.)
94 % palvelupyynnöistä toteutui tavoiteajassa
Hankintojen volyymietujen saavuttaminen hankintoja keskittämällä
Aktiivisten toimittajien
lukumäärä
n. 2000 kpl
1680
Aktiivisten toimittajien lukumäärä
oli 2.018 kpl
59
2.5.2
Tuloslaskelman toteutuminen
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Muut Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
TP 2014
6 755
6 504
6 504
15
237
20
217
TA 2014
6 712
6 712
6 712
0
0
0
0
Ero TP-TA
43
-208
-208
15
237
20
217
Tot-% TP/TA
100,6 %
96,9 %
96,9 %
-
TP 2013
9 800
5 435
5 435
14
4 351
4 170
182
-5 975
-3 412
-2 763
-649
-2 004
-2 004
-225
-225
-334
-323
-11
-5 977
-3 357
-2 685
-672
-2 057
-2 057
-244
-244
-320
-309
-11
2
-55
-78
23
52
52
19
19
-14
-14
0
100,0 %
101,6 %
102,9 %
96,6 %
97,5 %
97,5 %
92,4 %
92,4 %
104,4 %
104,4 %
103,5 %
-8 913
-3 251
-2 633
-618
-2 587
-2 587
-914
-914
-2 161
-2 142
-20
780
735
45
106,2 %
887
-2
-2
0
0
-2
-2
-
-4
-3
778
735
43
105,9 %
882
-778
-735
-43
105,8 %
-881
TILIKAUDEN TULOS
1
0
1
-
1
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1
0
1
-
1
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
POISTOT
2.5.3
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
Tukipalvelujen investoinnit
60
TP 2014
345
TA 2014
400
Ero TP-TA
-55
TP/TA %
86,2 %
TP 2013
812
2.6
Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut
2.6.1
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen
Näkökulma
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Aktiivinen yhteistyö alueen
kuntien ja kuntayhtymien viestinnän kanssa
Kartoitetaan ja määritellään
yhteydenpito jäsenkaupunkien
virastojen viestintään. Osallistutaan kuntien yhteisiin viestintä tapaamisiin. Tarjotaan
HSY:n asioista tietoa jäsenkaupunkien tiedotuskanaviin.
Määrittely ja kartoitus tehty
● Toteutui
Osallistuttu vähintään viisi
kertaa viestintätapaamisiin
● Toteutui
HSY:n asiakkaiden kannustaminen e-laskun käyttöön
E-laskusta tiedottaminen ja
markkinoiminen
E-laskun käyttöönottaneiden
asiakkaiden määrä 5 % enemmän kuin v. 2013
● Toteutui
Näkökulma
Asiakasvaikuttavuus
Strateginen päämäärä
Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
HSY:llä on asiakaslähtöiset
verkkosivut
Uudistetaan verkkosivut asiakaslähtöisyysnäkökulmasta
Uusi verkkosivusto käytössä
1.1.2015
● Toteutui
Ilmastoneuvonta vakiintuu,
tehdään tunnetuksi ja asukkaat
ja pk-yritykset kokevat palvelun
hyödylliseksi
Toiminnan vakiinnuttaminen ja
markkinointi sekä suunnitellut
toimet. Ekokompassi-toiminnan
uudelleenorganisointi pääkaupunkiseudulla
Ilmastoneuvonta vakiinnuttanut
paikkansa, HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn perusteella
tunnettavuus lisääntynyt
● Toteutui osittain 1)
Ekokompassiyritysten määrä
+10 % v. 2013 määrästä
● Toteutui
Toteutetaan pilotointi yhdessä
toimialojen kanssa
Pilotointi toteutettu
● Ei toteutunut 2)
Suurasiakkaiden palvelukonseptin ottaminen käyttöön
1)
2)
HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn 2014 mukaan 10 % seudun asukkaista on käyttänyt tai tuntee Ilmastoinfon palvelut. Prosenttiluku oli sama vuonna 2013, joten kasvua ei ole ollut.
Resursointisuunnitelma puuttui.
Näkökulma
Prosessit ja rakenteet
Strateginen päämäärä
Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Projektinhallinnan kehittäminen
projektien koordinoinnin ja
toteuttamisen tehostamiseksi
Varmistetaan kehittämisprojektien läpivienti projektimallin
mukaisesti
Projektin loppuarvion laatiminen ja käsittely projektimallin
mukaisesti 70 %:ssa päättyneistä projekteista
● Toteutui
Systemaattisen riskienhallinnan
prosessin kytkeminen osaksi
johtamista sekä toiminnan
suunnittelua ja raportointia
Järjestetään riskienhallinnan
toimenpideohjelmien seuranta
ja raportoidaan tulokset
Seuranta tehty ja yhteenveto
valmis Q2/2014 mennessä
● Toteutui
Myyntireskontran, perinnän ja
laskutuksen prosessien yhdenmukaistaminen HSYtasoisiksi
Kuvataan myyntireskontran ja
perinnän prosessit
Yhteinen prosessi päätetty
● Toteutui osittain 3)
3)
Perinnän prosessit on kuvattu. Myyntireskontran yhteisestä prosessista ei ole päätetty, koska asiakasrekisteri ei ole vielä valmis.
61
Näkökulma
Talouden hallinta
Strateginen päämäärä
Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla.
Tavoite 2014 - 2016
Toimenpiteet 2014
Tavoitetaso 2014
Toteutuma 31.12.2014
Kehitetään kokonaisvaltaista
päätöksentekoa, suunnittelua
ja seurantaa palveleva talouden ja toiminnan seuranta- ja
suunnittelujärjestelmä nykyisiä
järjestelmiä hyväksikäyttäen ja
laajentaen
Tehdään tarve- ja toteutusselvitys liukuvan budjetoinnin käyttöönotosta HSY:ssä
Valmis Q4/2014
● Ei toteutunut 3)
Järjestetään talousyksikön
toimesta taloussuunnittelupalvelut (controller) tukipalveluille
ja hallinnolle
Palvelu sovittu sisäisten asiakkaiden kanssa ja käytössä
Q1/2014
● Toteutui
Toteutetaan hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintakulujen
suunnittelu ja seuranta.
Hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintamenojen suunnittelu ja seuranta toimii Q1/2014
● Toteutui
Toteutetaan HSY:n yhteinen
myyntireskontra ja varastokirjanpito taloushallinnon AXjärjestelmässä
Myyntireskontra ja varastokirjanpito toiminnassa AX:ssa v.
2014
● Ei toteutunut 4)
Toteutetaan kehitysversio AXjärjestelmän toiminnallisuuksiin
ja HSY:n laskentamalliin
Kehitystoimenpiteet määritelty
ja toteutettu Q3/2014
● Ei toteutunut 5)
Tehostetaan käyttöomaisuuskirjanpitoa hyödyntämällä
järjestelmän ominaisuuksia ja
kehittämällä investointien
seurantamallia yhdessä toimialojen kanssa
Käyttöomaisuuskirjanpito
järjestetty uudelleen Q2/2014
● Toteutui
Siirretään PSV:n kirjanpito
tilitoimistosta HSY:n talousyksikköön
PSV Oy:n kirjanpito HSY:n
hoidossa, sopimus tilitoimiston
kanssa lopetettu Q4/2014
mennessä.
● Toteutui
Tehdään yhtenäisen myyntireskontran määrittely ja kartoitetaan vaihtoehtoiset järjestelmät
Toteutusehdotus valmis päätöksentekoa varten
● Ei toteutunut 6)
Taloushallinnon järjestelmien
järkevä integraatio oheisjärjestelmien kanssa uusia järjestelmiä täysimääräisesti hyödyntäen
HSY:ssä yhteinen myyntireskontra ja perintä
3)
4)
5)
6)
62
Tehdään opinnäytetyönä 2015 puolella.
Myyntireskontran toteutus odottaa asiakasrekisterin yhdistämisprojektin valmistumista. Varastokirjanpito toteutetaan hankintajärjestelmän uusinnan yhteydessä vuonna 2015.
Joitain AX-kehitystoimenpiteitä tehty, kuten yksinkertaistettu käyttöomaisuuskirjanpidon laskentamallia
Edellyttää asiakkaan tunnistamista eli hanke käynnistyy vuoden 2015 aikana yhteisen asiakastiedon (=asiakasrekisterin) ollessa
saatavilla. Laskutuksen järjestelmätoimittajan resurssit riittivät vain perustoiminnan tukeen, ei kehittämiseen.
2.6.2
Tuloslaskelman toteutuminen
Johdon, ohjauksen ja kehittämisen yksiköiden sekä asiakaspalvelun tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta HSY:n neuvonta ja ilmastoinfo on liitetty osaksi viestintäja neuvontayksikköä. Samalla jätehuollon laskutus ja perintä yhdistettiin osaksi asiakaspalvelun laskutusta.
x 1 000 euroa
TOIMINTATUOTOT (+)
Myyntituotot
Muut Myyntituotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Muut toimintatuotot
TP 2014
9 567
9 479
9 479
44
44
44
TA 2014
10 728
10 628
10 628
100
0
0
Ero TP-TA
-1 162
-1 149
-1 149
-56
44
44
Tot-% TP/TA
89,2 %
89,2 %
89,2 %
43,6 %
-
TP 2013
8 815
8 748
8 748
23
44
44
-9 165
-5 738
-4 478
-1 260
-2 766
-2 766
-206
-206
-455
-415
-40
-10 128
-5 964
-4 497
-1 467
-3 466
-3 466
-164
-164
-534
-406
-129
963
226
19
207
700
700
-42
-42
79
-10
89
90,5 %
96,2 %
99,6 %
85,9 %
79,8 %
79,8 %
125,5 %
125,5 %
85,2 %
102,4 %
31,1 %
-8 454
-5 842
-4 589
-1 253
-2 398
-2 398
-127
-127
-86
-58
-28
401
600
-198
66,9 %
361
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
1 014
3
1 042
-28
-3
420
0
450
0
-30
594
3
592
-28
27
241,5 %
231,6 %
9,2 %
897
4
919
-25
-1
VUOSIKATE
1 416
1 020
396
138,8 %
1 258
-409
-570
161
71,7 %
-367
TILIKAUDEN TULOS
1 007
450
557
223,7 %
891
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
1 007
450
557
223,7 %
891
TOIMINTAKULUT (-)
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Muiden palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Muut toimintakulut
Vuokrat
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
POISTOT
2.6.3
Investointien toteutuminen
x 1 000 euroa
Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun investoinnit
TP 2014
616
TA 2014
1 360
Ero TP-TA
-744
TP/TA %
45,3 %
TP 2013
537
63
3
Tilinpäätöslaskelmat
3.1
Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat
3.1.1
Tuloslaskelma
Euroa
Toimintatuotot
Myyntituotot
Kuntaosuudet
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
1.1. - 31.12.2014
335 403 469,24
4 159 999,98
272 215,10
557 977,90
3 808 794,56
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Muut toimintakulut
324 996 675,67
3 885 000,00
283 602,16
743 732,30
3 155 556,28
1 779 470,80
-33 102 696,33
-6 659 191,40
-2 015 467,78
-94 844 875,02
-27 410 969,39
-14 041 079,21
-6 318 777,45
-2 045 487,78
-91 268 356,77
-27 235 100,59
-24 047 613,17
-178 651 011,16
167 330 916,42
2 836,56
5 463 724,19
-72 573 034,87
-62 653,32
-67 169 127,44
333 064 566,41
1 793 843,73
-33 679 428,36
TOIMINTAKATE
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
344 202 456,78
1.1. - 31.12.2013
-184 018 032,09
150 840 378,05
3 942,34
4 410 079,93
-71 674 611,40
-70 586,19
-67 331 175,32
VUOSIKATE
100 161 788,98
83 509 202,73
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
-87 717 338,23
-83 798 505,61
TILIKAUDEN TULOS
12 444 450,75
-289 302,88
Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+)
Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)
Tuloverot
-1 097 925,09
1 831 255,09
-816 623,27
-3 089 600,00
3 741 000,00
0,00
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
12 361 157,48
362 097,12
194,6 %
114,2 %
182,8 %
99,7 %
Tuloslaskelman tunnusluvut
Toimintatuotot, %:a toimintakuluista
Vuosikate, %:a poistoista
64
3.1.2
Rahoituslaskelma
Euroa
31.12.2014
Toiminnan ja investointien rahavirta
Tulorahoitus
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
Investoinnit
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
100 161 788,98
-1 326 655,27
83 558 992,94
-123 595 791,22
1 472 946,89 -122 122 844,33
-17 958 420,97
-38 563 851,39
20 000 000,00
-14 372 992,12
35 000 000,00
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
83 509 202,73
49 790,21
-117 632 881,60
839 326,92 -116 793 554,68
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
98 835 133,71
31.12.2013
40 627 007,88
35 000 000,00
-11 721 207,20
0,00
9 578 451,85
-46 270,33
-13 042 484,75
-10 091 238,90
-23 179 993,98
23 278 792,80
0,00
48 395,84
3 949 931,56
-922 594,58
3 075 732,82
Rahoituksen rahavirta
27 025 465,75
26 354 525,62
Kassavarojen muutos
9 067 044,78
-12 209 325,77
10 335 280,91
1 268 236,13
9 067 044,78
1 268 236,13
13 477 561,90
-12 209 325,77
-96 793 526,01
85,8 %
1,99
9,9
-78 835 105,04
68,4 %
1,86
1,2
Kassavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, €
Investointien tulorahoitus %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, päiviä
65
3.1.3
Tase
VASTAAVAA
Euroa
Pysyvät vastaavat
31.12.2014
31.12.2013
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
3 763 929,65
1 432 388,96
5 196 318,61
3 219 938,17
1 938 333,79
5 158 271,96
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
14 806 458,66
Rakennukset
169 483 142,28
Kiinteät rakenteet ja laitteet
1 663 327 222,87
Kuljetusvälineet
4 833 577,06
Muut koneet ja kalusto
2 295 894,39
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
7 099 601,97 1 861 845 897,23
14 806 458,66
160 184 286,25
1 645 713 407,53
4 273 394,55
2 191 132,35
5 641 048,09 1 832 809 727,43
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
Pysyvät vastaavat yhteensä
186 359 236,22
14 989,27
186 357 236,22
14 989,27
2 053 416 441,33
2 024 340 224,88
1 343 066,35
1 296 796,02
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
VASTAAVAA YHTEENSÄ
66
42 597 308,11
30 540,50
23 380,03
2 676 974,43
45 328 203,07
29 286 008,05
16 784,40
1 710,84
2 981 215,03
32 285 718,32
10 335 280,91
1 268 236,13
57 006 550,33
34 850 750,47
2 110 422 991,66
2 059 190 975,35
VASTATTAVAA
Euroa
Oma pääoma
Peruspääoma
Muu oma pääoma
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
31.12.2014
505 000 000,00
2 570 498,00
1 517 485,08
12 361 157,48
6 356 225,12
0,00
31.12.2013
521 449 140,56
505 000 000,00
2 570 498,00
-8 423 063,89
362 097,12
499 509 531,23
6 356 225,12
5 258 300,00
1 831 255,12
7 089 555,12
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset
24 795 450,30
25 305 482,30
133 183 932,25
1 188 002 148,98
87 461 847,21 1 408 647 928,44
143 056 937,45
1 188 002 148,98
87 461 847,21 1 418 520 933,64
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat jäsenkunnilta
Muut velat
Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
75 000 000,00
28 873 005,20
23 708 301,98
7 200 804,55
14 392 135,51
149 174 247,24
40 000 000,00
13 372 992,12
22 777 730,69
6 465 063,51
26 149 686,74
108 765 473,06
Vieras pääoma yhteensä
1 557 822 175,68
1 527 286 406,70
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 110 422 991,66
2 059 190 975,35
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas
Lainakanta 31.12. euroa
Lainat euroa/asukas
Lainasaamiset, euroa
Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12.
25,0 %
452,6 %
13 878 642,56
12,53
1 425 059 086,43
1 286,14
30 540,50
1 108 010
24,6 %
458,6 %
-8 060 966,77
-7,39
1 384 432 078,55
1 268,82
16 784,40
1 091 116
67
3.2
Konsernin tilinpäätöslaskelmat
3.2.1
Konsernituloslaskelma
Euroa
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toimintatuotot
347 047 750,86
336 204 410,44
Toimintakulut
-175 791 167,04
-181 031 807,42
12 732,31
171 269 316,13
9 078,72
155 181 681,74
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta
Toimintakate
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
5 326,51
7 165,02
5 456 174,10
4 404 149,90
-67 823 433,98
103 445 882,15
-72 404 903,49
-70 586,19 -68 064 174,76
87 117 506,98
-91 447 572,82
-87 767 410,77
11 998 309,33
-649 903,79
733 175,26
996 410,24
Vähemmistöosuudet
45 779,10
-84 254,82
Tuloverot
Tilikauden ylijäämä
-816 144,27
11 961 119,42
0,00
262 251,63
Vuosikate
-73 204 782,05
-80 152,54
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Tuloslaskelman tunnusluvut
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toimintatuotot %:a toimintakuluista
197,4 %
185,7 %
Vuosikate %:a poistoista
113,1 %
99,3 %
68
3.2.2
Konsernin rahoituslaskelma
Euroa
1.1. - 31.12.2014
1.1. - 31.12.2013
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Tulorahoituksen korjauserät
103 445 882,15
-1 338 908,58
87 117 506,98
102 106 973,57
40 711,49
87 158 218,47
Investointien rahavirta
Investointimenot
-118 097 733,61
Rahoitusosuudet investointimenoihin
-124 144 157,72
839 326,92
Käyttöomaisuusinvestointien korjauserät
-479,27
Toiminnan ja investointien rahavirta
1 472 946,89
-117 258 885,96
0,00
-15 151 912,39
-122 671 210,83
-35 512 992,36
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
20 000 000,00
35 000 000,00
-17 209 658,45
35 000 000,00
Oman pääoman muutokset
-17 373 788,49
37 790 341,55
2 289 284,95
9 578 451,85
19 915 496,46
0,00
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
-46 270,33
48 395,84
-13 006 677,92
4 174 319,48
-9 914 626,77
-22 967 575,02
-1 009 193,03
3 213 522,29
Rahoituksen rahavirta
24 401 218,37
23 129 018,75
Kassavarojen muutos
9 249 305,99
-12 383 973,60
Rahavarojen muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä, € *)
Investointien tulorahoitus %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, päiviä
11 554 206,61
2 304 900,62
2 304 900,62
14 688 874,22
9 249 305,99
-12 383 973,60
1.1. - 31.12.2014
-67 364 404,52
88,2 %
1,95
11,0
1.1. - 31.12.2013
-52 212 492,13
71,0 %
1,78
2,1
*) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen tunnusluku lasketaan tilinpäätösvuodelta ja sitä edeltäviltä neljältä vuodelta.
Tässä tunnusluku on laskettu 1.1.2011 alkaen, koska HSY:n ensimmäisessä tilinpäätöksessä 2010 ei esitetty konsernirahoituslaskelmaa.
69
3.2.3
Konsernitase
Vastaavaa
Euroa
31.12.2014
31.12.2013
Aineettomat oikeudet
3 785 920,88
3 219 938,17
Muut pitkävaikutteiset menot
2 945 959,53
6 731 880,41
3 641 100,67
6 861 038,84
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
15 046 537,43
15 046 537,43
234 635 003,84
227 918 643,59
1 670 816 709,88
1 653 203 676,28
9 152 370,70
7 105 024,66
8 709 487,03
5 938 830,64
1 936 755 646,52
1 910 817 174,97
Osakkuusyhteisöosuudet
3 268 563,06
3 264 029,08
Muut osakkeet ja osuudet
Muut saamiset
729 237,92
14 989,27
729 237,92
14 989,27
4 012 790,25
4 008 256,27
1 343 066,35
1 296 796,02
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
42 533 230,81
29 359 473,50
Lainasaamiset
30 540,50
16 784,40
Muut saamiset
95 779,53
66 743,58
Siirtosaamiset
2 550 098,49
2 759 969,93
45 209 649,33
32 202 971,41
325 920,62
419 250,00
11 228 285,99
1 885 650,62
2 005 607 239,47
1 957 491 138,13
Rahoitusarvopaperit
Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin
Rahat ja pankkisaamiset
VASTAAVAA YHTEENSÄ
70
Vastattavaa
Euroa
OMA PÄÄOMA
31.12.2014
31.12.2013
505 000 000,00
2 570 498,00
-128 682 576,34
11 961 119,43
390 849 041,09
505 000 000,00
2 570 498,00
-138 513 236,22
262 251,63
369 319 513,41
10 594 729,66
10 640 508,77
6 356 225,12
0,00
6 356 225,12
5 258 300,00
1 831 255,12
7 089 555,12
24 795 450,30
24 795 450,30
25 305 482,30
25 305 482,30
145 777 267,92
1 188 002 148,98
87 461 847,21
1 421 241 264,11
157 831 939,45
1 188 002 148,98
87 461 847,21
1 433 295 935,64
75 000 000,00
31 054 671,53
142 959,90
23 797 034,69
7 205 514,51
14 570 348,56
151 770 529,19
40 000 000,00
16 209 658,45
7 681,07
22 855 759,97
6 471 480,61
26 295 562,78
111 840 142,89
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
2 005 607 239,47
1 957 491 138,13
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus-%
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas
Lainakanta 31.12. euroa
Lainat euroa/asukas
Lainasaamiset, euroa
Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12.
31.12.2014
20,3 %
453,2 %
-116 721 456,91
-105,34
1 439 834 088,43
1 299,48
30 540,50
1 108 010
31.12.2013
19,8 %
459,6 %
-138 250 984,59
-126,71
1 402 043 746,88
1 284,96
16 784,40
1 091 116
Peruspääoma
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta
Lainat jäsenkunnilta
Liittymismaksut ja muut velat
Lyhytaikainen vieras pääoma
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut velat
Siirtovelat
71
4
Liitetiedot
4.1
Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot
4.1.1
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Pysyvien vastaavien arvostus
Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Hyödykkeiden
arvoon ei ole sisällytetty kiinteitä menoja.
Poistonalaisten hyödykkeiden määrittämiseen on käytetty HSY:n yhtymäkokouksen 28.5.2010 hyväksymää
poistosuunnitelmaa, jonka mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa luvussa 5.1.2.
Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty hankintamenoon.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintamenon tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusomaisuuden arvostamisessa saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen
luovutushintaan.
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaissopimukset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. HSY on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteän korkoon.
Johdannaissopimukset
Scandinaviska Enskilda Banken AB (SEB)
yleissopimus 3.11.2006, sopimuksen numero
121691ST/R022
121717ST/R024
385369ST & 385370ST/SWITCH002
1029580ST/R050
1198312ST/R055
22596239ST
22596241ST
29910251ST
32944220ST
35177409ST
Arvopäivä
30.11.2016
7.11.2016
29.6.2015
31.10.2022
9.1.2023
30.12.2015
29.12.2017
30.6.2018
29.11.2019
2.1.2022
Nimellisarvo
31.12.2014
17 000 000
7 933 328
15 000 000
15 000 000
8 500 000
30 000 000
20 000 000
10 000 000
32 000 000
20 000 000
Markkina-arvo
31.12.2014
-1 877 226
-764 680
-296 295
-2 719 329
-776 033
-705 449
-1 620 251
-477 247
3 197 527
-2 075 943
Danske Bank Oyj
yleissopimus 25.8.2008, sopimuksen numero
16824714SA
17742902SA
20671742SA
20671916SA
64881 IRS
5830D CCS
Arvopäivä
30.11.2016
10.12.2023
10.12.2023
31.10.2022
1.7.2018
28.6.2018
Nimellisarvo
31.12.2014
17 000 000
10 000 000
5 000 000
15 000 000
20 000 000
10 000 000
Markkina-arvo
31.12.2014
-7 700 033
789 629
292 559
3 246 988
-1 617 458
-340 323
72
Nordea Pankki Suomi Oyj
asiakassopimus 26.5.2014, sopimuksen numero
1359759/1849239
1361515/1851677
1362109
Arvopäivä
27.12.2019
30.6.2022
29.6.2015
Nimellisarvo 31.12.2014
15 000 000
15 000 000
15 000 000
Markkina-arvo
31.12.2014
-1 123 856
-941 041
301 261
Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset
Tilikausien 2010 - 2013 tilinpäätöksiin sisältyy varaus HSY:lle vesihuoltolaitosten liiketoimintakaupassa
1.1.2010 siirtyneiden kiinteistöjen kiinteistöveroihin, joista ei ole ollut verotuspäätöstä. Syksyllä 2014 saadun
verotuspäätöksen mukaan maksettava kiinteistövero toteutuu arvioitua pienempänä eikä sitä peritä takautuvasti. Aiemmilla tilikausilla siirtovelaksi kirjattu kiinteistöverovaraus 9.847.237 euroa on purettu tilinpäätöksessä 2014 edellisten tilikausien yli-/alijäämää vastaan. Tehty korjaus vaikuttaa vesihuollon toimialan tuloksestaan maksamaan tuloveroon, josta vuotta 2014 edeltäville tilikausille kohdistuva 268.785,15 euron osuus
on myös kirjattu edellisten tilikausien yli-/alijäämään.
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja HSY Holding Oy,
osakkuusyhtiöt Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 ja Oy Asemapäällikönhovi.
HSY perusti 3.11.2014 yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Vapaan polttokapasiteetin myyntitoimintaan liittyvä toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus siirrettiin veroneutraalina liiketoimintasiirtona Uudenmaan Woima Oy:lle 31.12.2014. Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2015, jonka vuoksi yhtiötä ei ole sisällytetty tilikauden 2014 konsernitilinpäätökseen.
Konserniyhteisöjen sisäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia
lukuun ottamatta. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä
konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä on yhdistelty
konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on käytetty kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden sekä KUVES:in osalta
tilintarkastamattomia tilinpäätöstietoja, koska aikataulullisista syistä johtuen tilintarkastettuja tietoja ei ollut
käytettävissä.
Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen jälkeen HSY:n osakkuusyhteisö Oy Asemapäällikönhovin tilinpäätökseen tehtiin tulokseen vaikuttavia muutoksia, jonka seurauksena yhtiön tulos heikkeni. Konsernitilinpäätöslaskelmissa tämä on huomioitu taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämässä.
73
4.1.2
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Toimintatuotot tehtäväalueittain eriteltynä
euroa (€)
Vesihuolto
Jätehuolto
Seutu- ja ympäristötieto
Muut
Toimintatuotot yhteensä
HSY 2014
230 554 544,85
108 634 803,37
4 597 375,89
415 732,67
344 202 456,78
HSY 2013
219 549 826,14
108 671 462,02
4 482 142,98
361 135,27
333 064 566,41
Konserni 2014
232 151 912,41
108 034 344,91
4 597 375,89
415 732,67
345 199 365,88
Konserni 2013
222 689 670,17
108 671 462,02
4 482 142,98
361 135,27
336 204 410,44
Konserniyhteisöistä vesihuollon tehtäväalueeseen sisältyvät Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja KeskiUudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Jätehuollon tehtäväalueeseen sisältyy HSY Holding Oy.
Jätehuollon markkinaehtoisen toiminnan tulos
HSY tekee jätelain 44 § mukaisen kirjanpidon erittelyn lakisääteisten ja markkinaehtoisten jätehuoltopalvelujen taloudellisen tuloksen muodostumisesta. Kirjanpidon eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla.
HSY:n jätehuollon markkinaehtoinen toiminta sisältää pilaantuneiden, voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maa-ainesten sekä markkinaehtoisen sekajätteen käsittelypalvelut.
Jätehuollon tulos vuonna 2014 eriteltynä:
x 1000 euroa
Tuotot
Kulut
Tulos
74
Lakisääteinen
toiminta
107 023
107 813
-790
Markkinaehtoinen
toiminta
1 843
957
886
Yhteensä
108 866
108 770
96
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet
Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistomenetelmällä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja taloudellinen käyttöaika alle 3 vuotta, on kirjattu vuosikuluksi.
HSY:n yhtymäkokouksen 28.5.2010 hyväksymä poistosuunnitelma:
Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Atk-ohjelmistot
Laajat atk-järjestelmät
Muut pitkävaikutteiset menot
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Hallinto- ja laitosrakennukset
Tehdas- ja tuotantorakennukset
Talousrakennukset
Asuinrakennukset
Ilmanlaadun mittausasemat
Tilapäiset rakennukset
Muut rakennukset ja rakennelmat
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Sillat, laiturit ja uimalat
Muut maa- ja vesirakenteet
Kaatopaikat
Tekniset tunnelit ja luolat
Tekoallas ja säännöstelyrakenteet
Vedenjakeluverkko
Viemäriverkko
Sadevesiviemäriverkko
Johtoverkostot ja -laitteet
Vedenhankintajärjestelmän rakenteet ja laitteet
Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet
Sähkö-, vesi- yms. Laitosten laitoskoneet ja laitteet
Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet
Puhelinvaihteet ja -laitteet
Muut rakennusten koneet ja laitteet
Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet
Koneet ja kalusto
Muut kuljetusvälineet
Muut liikkuvat työkoneet
Traktorit ja trukit
Muut raskaat koneet
Muut kevyet koneet
Vesimittarit
Ilmanlaadun mittauslaitteet
Laboratoriolaitteet
Atk-laitteet
Jätteenkeräys- ja kuljetuskalusto
Muut laitteet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Luonnonvarat
Arvo- ja taide-esineet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Kaupungeilta siirtynyt omaisuus
YTV:ltä siirtynyt
omaisuus
HSY:n omaisuus
1.1.2010 alkaen
3v
20 v
5v
-
5v
20 v
3v
3v
3v
3v
5v
5v
3v
5v
5v
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
20 v
20 v
10 v
20 v
10 v
3v
-
30 v
20 v
15 v
10 v
5v
15 v
30 v
30 v
15 v
30 v
10 v
5v
15 v
20 v
20 v
40 v
30 v
30 v
30 v
30 v
30 v
10 v
15 v
10 v
10 v
10 v
7v
10 v
10 v
5 v, 20 v
5 v, 10 v
40 v (käytön muk.)
10 v
5 v, 15 v
7v
10 v
7v
10 v
-
30 v
30 v
40 v
50 v
50 v
40 v
40 v
40 v
10 v
20 v
15 v
10 v
15 v
7v
10 v
10 v
5v
7v
7v
10 v
7v
5v
7v
3v
3v
3v
3v
5v
7v
10 v
5v
7v
3v
3v
-
5v
7v
7v
10 v
5v
10 v
7v
5v
3v
3v
3v
käytön muk.
ei poistoa
ei poistoa
käytön muk.
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
ei poistoa
75
Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus vuosina 2013 - 2017.
euroa (€)
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
Keskimääräiset poistonalaiset investoinnit
Ero (euroa)
Ero (%)
90 652 556
138 055 880
-47 403 324
-34,3 %
Investointi- ja poistotason poikkeama aiheutuu suunnitelmakauden korkeasta investointitasosta erityisesti
vesihuollon toimialalla. Investointiohjelman mukaisesti suunnitelmakauden investointien painopiste on vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostamisessa ja runkovesijohtohankkeissa. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon toteuttaminen on alkamassa. Yhtymäkokouksen 14.12.2014 hyväksymän hankesuunnitelman tarkennuksen mukainen hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Verkoston laajeneminen
toteutetaan jäsenkaupunkien suunnittelemassa aikataulussa toiminta-alueen laajentumisen myötä. Jätehuollon toimialalla kaudelle ajoittuvat sekä Ruskeasannan Sortti-aseman että biokaasulaitoksen rakennustyöt.
Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu pidemmällä aikavälillä normaalille tasolle. Vesihuollon osalta käänne tapahtuu vuosikymmenen loppupuolella, jolloin poistotaso ylittää investointien määrän. Jätehuollon osalta tämä tapahtuu jo kuluvalla suunnittelukaudella.
Pakollisten varausten muutokset
euroa (€)
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jälkihoitovaraus
Varaus 1.1.
Varauksen lisäykset
Varaus 31.12.
2014
20 705 482,30
250 000,00
20 955 482,30
Suljettujen Seutulan, Sotungin ja Vuosaaren kaatopaikkojen jälkihoitovaraus
Varaus 1.1.
Varauksen vähennykset
Varaus 31.12.
4 600 000,00
-760 032,00
3 839 968,00
Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus yhteensä 31.12.
24 795 450,30
HSY:n ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti Vuosaaren käytöstä poistetun kaatopaikkaalueen kaatopaikkakaasun keräys ja siihen liittyvä vahingonvastuu sekä kaatopaikka-alueen jätevesien hallinta ja sen kustannukset siirtyivät HSY:ltä Helsingin kaupungille. Sopimuksen mukaisesti HSY maksoi Helsingin kaupungille 590.032,00 euron kertakorvauksen kaikista tulevaista alueen jätevesien hallintaan liittyvistä maksuista. Maksettu korvaus on kirjattu suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen vähennykseksi.
Osinkotuottojen erittely
Muihin rahoitustuottoihin sisältyy alla olevan erittelyn mukaiset tuotot, jotka on saatu osakkuuksista muista
yhteisöistä.
euroa (€)
Osinkotuotot muista yhteisöistä
76
2014
1 032 080,00
2013
884 640,00
4.1.3
Tasetta koskevat liitetiedot
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Poistamaton
hankintameno
1.1.2014
Lisäykset
tilikaudella
Siirrot erien
välillä
Poistot
tilikaudella
Poistamaton
hankintameno
31.12.2014
Aineettomat hyödykkeet
5 158 271,96
1 924 996,54
0,00
Aineettomat oikeudet
3 219 938,17
1 698 172,42
0,00
0,00
0,00
-1 886 949,89
5 196 318,61
0,00
0,00
-1 154 180,94
Muut pitkävaikutteiset menot
1 938 333,79
226 824,12
3 763 929,65
0,00
0,00
0,00
-732 768,95
0,00
1 432 388,96
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 832 809 727,43
115 705 885,06
-839 326,92
0,00
0,00
-85 830 388,34
1 861 845 897,23
14 806 458,66
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
14 806 458,66
160 184 286,25
19 509 983,32
-412 367,79
0,00
0,00
-9 798 759,50
169 483 142,28
euroa (€)
Ennakkomaksut
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Rahoitusosuudet Vähennykset
tilikaudella
tilikaudella
1 645 713 407,53
91 539 007,43
-426 959,13
0,00
0,00
-73 498 232,96
1 663 327 222,87
Koneet ja kalusto
6 464 526,90
3 198 340,43
0,00
0,00
0,00
-2 533 395,88
7 129 471,45
Keskeneräiset hankinnat
5 641 048,09
1 458 553,88
0,00
0,00
0,00
1 837 967 999,39
117 630 881,60
-839 326,92
0,00
0,00
Yhteensä
7 099 601,97
-87 717 338,23
1 867 042 215,84
Maa- ja vesialueet erittely
euroa (€)
Maa- ja vesialueet
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet yhteensä
HSY 2014
20 118,00
14 786 340,66
14 806 458,66
HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013
20 118,00
14 786 340,66
14 806 458,66
20 118,00
15 026 419,43
15 046 537,43
20 118,00
15 026 419,43
15 046 537,43
Pysyvien vastaavien sijoitukset
euroa (€)
Hankintameno
1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Siirrot erien
välillä
Hankintameno
31.12.2014
Arvon
muutokset
Kirjanpitoarvo
31.12.2014
163 123 639,51
2 000,00
0,00
0,00
163 125 639,51
0,00
163 125 639,51
4 061 185,04
0,00
0,00
0,00
4 061 185,04
0,00
4 061 185,04
18 550 705,00
0,00
0,00
0,00
18 550 705,00
0,00
18 550 705,00
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet, konserniyhtiöt
Osakkeet, omistusyht.yhteisöt
Kuntayhtymäosuudet
Muut osakkeet ja osuudet
Yhteensä
621 706,67
0,00
0,00
0,00
621 706,67
0,00
621 706,67
186 357 236,22
2 000,00
0,00
0,00
186 359 236,22
0,00
186 359 236,22
14 989,27
0,00
0,00
0,00
14 989,27
0,00
14 989,27
14 989,27
0,00
0,00
0,00
14 989,27
0,00
14 989,27
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Saamiset, muut yhteisöt
Yhteensä
Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt
euroa (€)
Tytäryhteisöt
HSY Holding Oy
Pääkaupunkiseudun Vesi Oy
Uudenmaan Woima Oy
HSY:n
Konsernin
Kotipaikka omistusosuus omistusosuus
Konsernin osuus
Omasta
Vieraasta Tilikauden
pääomasta
pääomasta tuloksesta
(€)
(€)
(€)
Helsinki
Helsinki
Helsinki
100,00 %
80,50 %
80,00 %
100,00 %
61 055,79
153,00
-188,75
80,50 % 43 737 217,33 12 257 545,82 -188 985,53
80,00 %
-
Kuntayhtymät
Keski-Uudenmaan vesiensuojelun
liikelaitoskuntayhtymä (KUVES)
Kerava
32,25 %
32,25 %
8 070 593,91
254 460,34 -223 596,08
Osakkuusyhteisöt
Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 *)
Oy Asemapäällikönhovi 3
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy
Helsinki
Helsinki
Helsinki
34,87 %
14,39 %
25,70 %
34,87 %
14,39 %
25,70 %
2 463 904,55
544 031,92
258 571,31
441 051,56
85 677,04
335 025,97
73,84
5 210,88
7 447,59
77
Saamiset tytär- ja osakkuusyhteisöiltä
Pitkäaikainen
2014
Lyhytaikainen
2014
Pitkäaikainen
2013
Lyhytaikainen
2013
Myyntisaamiset
0,00
28 788,10
0,00
52 325,82
Siirtosaamiset
0,00
23 404,81
0,00
38 355,08
Yhteensä
0,00
52 192,91
0,00
90 680,90
Myyntisaamiset
0,00
196 194,14
0,00
56 328,04
Siirtosaamiset
0,00
356 504,28
0,00
270 964,29
Yhteensä
0,00
552 698,42
0,00
327 292,33
Myyntisaamiset
0,00
0,00
0,00
3 887,80
Yhteensä
0,00
0,00
0,00
3 887,80
Saamiset yhteensä
0,00
604 891,33
0,00
421 861,03
euroa (€)
Saamiset tytäryhteisöiltä
Saamiset kuntayhtymiltä (joissa HSY jäsenenä)
Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät
euroa (€)
Lyhytaikaiset siirtosaamiset
Siirtyvät korot
Muut saamiset
Laskutuksen jaksotukset
Investointien jaksotukset
Lounassetelit 2015
Muut jaksotukset
Yhteensä
HSY 2014
467 690,20
2 209 284,23
1 651 538,44
323 654,79
216 658,70
17 432,30
2 676 974,43
HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013
339 867,21
2 641 347,82
474 057,77
2 076 040,72
339 867,21
2 420 102,72
2 981 215,03
2 550 098,49
2 759 969,93
Oman pääoman muutokset
euroa (€)
Peruspääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
Muu oma pääoma 1.1.
Peruspääoma 31.12.
HSY 2014
HSY 2013
Konserni 2014 Konserni 2013
505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00
505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00
2 570 498,00
2 570 498,00
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1.
Edellisen tilikauden virheen oikaisu
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12.
-8 060 966,77
9 578 451,85
1 517 485,08
Tilikauden yli-/alijäämä
12 361 157,48
Oma pääoma yhteensä 31.12.
2 570 498,00
2 570 498,00
2 570 498,00
2 570 498,00
2 570 498,00
2 570 498,00
-8 423 063,89 -138 250 984,59 -138 513 236,22
0,00
9 568 408,26
0,00
-8 423 063,89 -128 682 576,33 -138 513 236,22
362 097,12
11 961 119,43
262 251,63
521 449 140,56 499 509 531,23
390 849 041,10
369 319 513,41
HSY:n taseessa vesihuollon peruspääoma 480.000.000,00 euroa jakaantuu jäsenkunnille seuraavasti: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 %. Muu peruspääoma 25.000.000,00 euroa
jakaantuu jäsenkuntien virallisen asukasluvun mukaisesti siten, että yhden kunnan osuus ei ole enempää
kuin 50 % ja että se on vähintään 1 %. Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja
velvoitteista määräytyvät peruspääomien suhteessa.
78
Kunta
Helsinki
Espoo
Vantaa
Kauniainen
Yhteensä
Vesihuollon peruspääoma
Muu peruspääoma
Peruspääoma yhteensä
Osuus-%
Euroa
Osuus-%
Euroa
Osuus-%
Euroa
58,00 %
278 400 000,00
50,00 %
12 500 000,00
57,60 %
290 900 000,00
22,30 %
107 040 000,00
27,32 %
6 829 434,40
22,55 %
113 869 434,40
19,40 %
93 120 000,00
21,68 %
5 420 565,60
19,51 %
98 540 565,60
0,30 %
1 440 000,00
1,00 %
250 000,00
0,33 %
1 690 000,00
100,00 %
480 000 000,00
100,00 %
25 000 000,00
100,00 %
505 000 000,00
Pakolliset varaukset
euroa (€)
Muut pakolliset varaukset
Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus
Muut pakolliset varaukset
Pitkäaikaiset velat
euroa (€)
Lainat jäsenkunnilta (perustamislainat)
Lainat Helsingin kaupungilta
Lainat Espoon kaupungilta
Lainat Vantaan kaupungilta
Lainat Kauniaisten kaupungilta
Lainat jäsenkunnilta yhteensä
Lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta
Lainat kuntarahoitukselta
Lainat muilta kotimaisilta rahoituslaitoksilta
Lainat ulkomaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta yhteensä
Liittymismaksut
Yhteensä
HSY 2014
24 795 450,30
24 795 450,30
HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013
25 305 482,30
25 305 482,30
2014
Pitkäaikaiset
velat
yhteensä
24 795 450,30
24 795 450,30
25 305 482,30
25 305 482,30
2013
1.1.2020 tai
sen jälkeen
erääntyvät
Pitkäaikaiset
velat
yhteensä
1.1.2019 tai
sen jälkeen
erääntyvät
686 744 278,86
678 624 278,86
686 744 278,86
686 744 278,86
262 089 028,85
258 967 028,85
262 089 028,85
262 089 028,85
234 783 241,27
232 067 241,27
234 783 241,27
234 783 241,27
4 385 600,00
4 343 600,00
4 385 600,00
4 385 600,00
1 188 002 148,98 1 174 002 148,98 1 188 002 148,98 1 188 002 148,98
69 428 575,00
17 455 357,13
46 300 000,12
133 183 932,25
47 714 295,00
2 812 500,00
37 766 666,58
88 293 461,58
72 436 104,00
22 187 499,99
48 433 333,46
143 056 937,45
42 142 865,00
4 687 500,00
39 899 999,92
86 730 364,92
87 461 847,21
87 461 847,21
87 461 847,21
87 461 847,21
1 408 647 928,44 1 349 757 457,77 1 418 520 933,64 1 362 194 361,11
Joukkovelkakirjalainat
euroa (€)
Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat
HSYP140327, erääntyy 27.3.2014, korko 0,31 %
KTOD003093279, erääntyy 20.3.2014, korko 0,30 %
HSYP140117, erääntyy 17.1.2014, korko 0,15 %
FIHSYP150423, erääntyy 23.4.2015, korko 0,15%
FIHSYP150223, erääntyy 23.2.2015, korko 0,11%
FIHSYP150126, erääntyy 26.1.2015, korko 0,12%
FIHSYP150121, erääntyy 21.1.2015, korko 0,10%
FI4000123666, erääntyy 18.3.2015, korko 0,16%
15 000 000,00
20 000 000,00
15 000 000,00
10 000 000,00
15 000 000,00
Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä
75 000 000,00
2014
2013
15 000 000,00
15 000 000,00
10 000 000,00
40 000 000,00
79
Velat tytär- ja osakkuusyhteisöiltä
Pitkäaikainen
2014
Lyhytaikainen
2014
Pitkäaikainen
2013
Lyhytaikainen
2013
0,00
0,00
0,00
41 806,13
0,00
41 806,13
0,00
0,00
0,00
34 249,75
15 090,84
49 340,59
Velat kuntayhtymiltä (joissa HSY jäsenenä)
Siirtovelat
Yhteensä
0,00
0,00
86 318,20
86 318,20
0,00
0,00
50 187,26
50 187,26
Velat osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä
Ostovelat
Yhteensä
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
44 192,50
44 192,50
Velat yhteensä
0,00
128 124,33
0,00
143 720,35
euroa (€)
Velat tytäryhteisöille
Ostovelat
Muut velat
Yhteensä
Muiden velkojen erittely
euroa (€)
Muut velat
Liittymismaksut
Muut velat
Muut velat yhteensä
HSY 2014
87 461 847,21
7 200 804,55
94 662 651,76
HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013
87 461 847,21
6 465 063,51
93 926 910,72
87 461 847,21
7 205 514,51
94 667 361,72
87 461 847,21
6 471 480,61
93 933 327,82
Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät
euroa (€)
Lyhytaikaiset siirtovelat
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset
Korkojaksotukset
Muut menojäämät
Ostolaskujen jaksotukset
Tuloverot
Muut jaksotukset
Yhteensä
4.1.4
HSY 2014
HSY 2013
Konserni
2014
Konserni
2013
9 216 350,65 9 223 160,55 9 269 279,51 9 243 155,21
977 969,24
755 911,29 1 154 581,52
755 911,29
4 197 815,62 16 170 614,90 4 146 487,53 16 296 496,28
2 965 510,13
1 085 408,42
146 897,07
14 392 135,51 26 149 686,74 14 570 348,56 26 295 562,78
Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Kaatopaikan jälkihoitoa koskevat ympäristösuojelulain mukaiset vakuudet
Ympäristösuojelulain 43 a §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi.
Vakuuden on oltava riittävä em. toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa
varten annettavat määräykset. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, jollei toiminnanharjoittaja osoita muuta riittäväksi.
Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.
80
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa 14.12.2013 vakuuksien määrä on yhteensä 11,3
miljoonaa euroa, johon HSY:llä on Nordea Pankki Suomi Oyj:n omavelkaiset pankkitakaukset Etelä-Suomen
Elinkeino-, Liikenne ja Ympäristökeskukselle.
Leasingvastuiden yhteismäärä
euroa (€)
Kaluston leasingvastuut
Leasingmaksut 2015 →
Leasingmaksut 2016 →
HSY 2014
295 711,18
196 400,86
99 310,32
Konserni 2014
303 915,21
200 502,88
103 412,34
Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- tai lunastusehdon mukaisia vastuita
Muut vastuusitoumukset
HSY:n yhtymäkokouksen 13.5.2011 päätöksen mukaisesti HSY:n hallitus myönsi vuonna 2011 yhteensä 1,9
miljoonan euron suuruisen omavelkaisen takauksen Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle pitkäaikaisten investointiluottojen ja niihin tehtävien suojausten vakuudeksi. Takaukselle ei vaadittu vastavakuutta, muuta siitä
peritään vuotuista takausprovisiota. Lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä on vaadittu panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei luovuta tai panttaa omaisuutta ilman takauksen antajan (HSY) suostumusta.
Takaukseen liittyvän lainan pääoma 31.12.2014 oli 1,5 miljoonaa euroa.
Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt
Kaatopaikkojen jälkihoidon vastuut
euroa (€)
Suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidon vastuuvaje
Vastuun kokonaismäärä 2015 - 2036
Varaus 31.12.
HSY 2014
0,00
3 839 968,00
3 839 968,00
Konserni 2014
0,00
3 839 968,00
3 839 968,00
Ämmässuon kaatopaikan jälkihoidon vastuuvaje
Viimeistely- ja jälkihoitokustannukset 2015 - 2080
Varaus 31.12.
2 654 517,70
23 610 000,00
20 955 482,30
2 654 517,70
23 610 000,00
20 955 482,30
Vastuut mahdollisista vuokra-alueiden maaperän pilaantumisista
HSY:n hallituksen 19.11.2010 tekemän maa-alueiden vuokrausperiaatteita koskevan päätöksen mukaan
HSY on vastuussa mahdollisesta vuokra-alueen maaperän pilaantumisesta, joka on tapahtunut sinä aikana,
jolloin alue on ollut HSY:n tai sitä edeltäneen organisaation hallinnassa.
HSY on vuokrasopimuksen päätyttyä velvollinen kunnostamaan vuokra-alueen maaperän siten, ettei sen
pilaantumisesta myöhemminkään aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle ja poistamaan vuokraalueilla tai niiden maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat sekä siivoamaan vuokra-alueen.
Pilaantuneiden maiden ja purettavien rakenteiden osalta keskeiset tiedossa olevat alueet ovat Pitkäkosken
sakka-allasalue ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoalue. Näiden alueiden maankäytön suunnittelu on kesken ja tuleva asemakaavoitus määrää suurelta osin maaperän tulevan puhdistustason sekä rakenteiden
purkutarpeen. Vuokrausperiaatteiden mukaan Pitkäkosken sakka-allasalueen, Dämmanin vedenpuhdistamoalueen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoalueen osalta maaperän puhdistamisesta ja rakenteiden
purkamisesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta sovitaan erikseen HSY:n ja ko. kaupungin kesken.
81
4.1.5
Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
Henkilöä
31.12.2014
433
124
35
66
37
57
1
Henkilötyövuotta
31.12.2014
430,5
122,8
35,9
64,4
36,5
56,2
1,0
Henkilöä
31.12.2013
434
138
43
66
32
50
2
Henkilötyövuotta
31.12.2013
416,0
132,0
41,8
63,6
29,5
45,0
1,4
753
747,3
765
729,3
2014
2013
0,00
0,00
0,00
0,00
17 350,00
4 997,50
0,00
22 347,50
PwC Julkistarkastus Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastajan lausunnot
Muut palkkiot
Yhteensä
9 721,55
15 560,00
7 400,00
32 681,55
8 515,80
0,00
3 600,00
12 115,80
Palkkiot yhteensä
32 681,55
34 463,30
Henkilöstömäärä
Vesihuolto
Jätehuolto
Seutu- ja ympäristötieto
Tukipalvelut
Asiakaspalvelu
Ohjaus ja kehittäminen
Kuntayhtymän johto
HSY yhteensä
Tilintarkastajan palkkiot
euroa (€)
Ernest & Young Julkispalvelut Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastajan lausunnot
Muut palkkiot
Yhteensä
82
4.2
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentakaavat
Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista
= 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate prosenttia poistoista
= 100 * vuosikate / poistot
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä
= Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä 1.1.2010 alkaen (konserni 1.1.2011 alkaen)
Investointien tulorahoitus, %
= 100 * vuosikate / investointien omahankintameno
Lainanhoitokate
= (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset)
Kassan riittävyys (pv)
= 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot)
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
= 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa
= Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli/alijäämä
Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas
= (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli/alijäämä) / asukasmäärä 31.12.
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma – (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat)
Lainat euroa/asukas
= Lainakanta 31.12. / asukasmäärä 31.12.
Lainasaamiset
= Pysyvien vastaavien sijoituksiin merkitys joukkovelkakirja- ja muut lainasaamiset
83
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster
PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors
Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi
Helsinki Region Environmental Services Authority
P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki
Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi