Tilinpäätös 2014
Tilinpäätös 2014 HSY:n hallitus 20.3.2015 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Pekka Hänninen, puhelin (09) 1561 2209 [email protected] Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY Sisällys 1 Toimintakertomus ___________________________________________________________________ 3 1.1 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus ................................................................................................... 3 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ..................................................... 4 1.1.3 Toimintaympäristö.............................................................................................................. 6 1.1.4 Toiminta tilikaudella ........................................................................................................... 7 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä .................................................................15 1.1.6 Henkilöstö ........................................................................................................................16 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ...............................................18 1.1.8 Ympäristövastuu ..............................................................................................................19 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ................................................22 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ............................................................26 1.4 1.5 2 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa ........................................................................... 3 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen ...............................................................................26 1.3.2 Tuloksen muodostuminen toimialoittain ..........................................................................27 1.3.3 Toiminnan rahoitus ..........................................................................................................28 1.3.4 Kokonaistulot ja –menot ..................................................................................................28 1.3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset....................................................................................29 Konsernin toiminta ja talous ............................................................................................................30 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä................................................30 1.4.2 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat .....................................................................30 1.4.3 Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta ............................................................31 1.4.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ............................................................................31 Tilikauden tuloksen käsittely ...........................................................................................................34 Talousarvion toteutuminen ___________________________________________________________ 35 2.1 2.2 Kuntayhtymän toteutumisvertailut ...................................................................................................35 2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen ............................................................................35 2.1.2 Strategisten hankkeiden toteutuminen ............................................................................37 2.1.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen ....................................................................................38 2.1.4 Investointien toteutuminen ...............................................................................................40 2.1.5 Rahoitusosan toteutuminen .............................................................................................42 2.1.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta .............................................43 Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat ...........................................................................44 2.2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................44 2.2.2 Suoritteet ..........................................................................................................................46 2.2.3 Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................46 2.2.4 Investointien toteutuminen ...............................................................................................47 2.2.5 Rahoituslaskelma.............................................................................................................48 2.2.6 Tase .................................................................................................................................49 1 2.3 2.4 2.5 2.6 3 3.2 4.2 2 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................50 2.3.2 Suoritteet ..........................................................................................................................51 2.3.3 Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................52 2.3.4 Investointien toteutuminen ...............................................................................................53 2.3.5 Rahoituslaskelma.............................................................................................................54 2.3.6 Tase .................................................................................................................................55 Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut .................................................................................56 2.4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................56 2.4.2 Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................58 2.4.3 Investointien toteutuminen ...............................................................................................58 Tukipalvelujen toteutumisvertailut ...................................................................................................59 2.5.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................59 2.5.2 Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................60 2.5.3 Investointien toteutuminen ...............................................................................................60 Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut ...............................61 2.6.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen .......................................................................61 2.6.2 Tuloslaskelman toteutuminen ..........................................................................................63 2.6.3 Investointien toteutuminen ...............................................................................................63 Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat .................................................................................................64 3.1.1 Tuloslaskelma ..................................................................................................................64 3.1.2 Rahoituslaskelma.............................................................................................................65 3.1.3 Tase .................................................................................................................................66 Konsernin tilinpäätöslaskelmat........................................................................................................68 3.2.1 Konsernituloslaskelma .....................................................................................................68 3.2.2 Konsernin rahoituslaskelma .............................................................................................69 3.2.3 Konsernitase ....................................................................................................................70 Liitetiedot _________________________________________________________________________ 72 4.1 5 2.3.1 Tilinpäätöslaskelmat ________________________________________________________________ 64 3.1 4 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat ...........................................................................50 Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot..............................................................................................72 4.1.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ...................................................................72 4.1.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot .................................................................................74 4.1.3 Tasetta koskevat liitetiedot ..............................................................................................77 4.1.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot .......................................................80 4.1.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot ............................................82 Tunnuslukujen laskentakaavat ........................................................................................................83 Allekirjoitukset ja merkinnät ___________________________________________________________ 84 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Toimitusjohtajan katsaus Kulunut vuosi 2014 oli menestyksekäs niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Tilikauden tulos oli 12,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja aikaisempien tilikausien kumulatiivinen alijäämä taseessa saatiin katettua kokonaisuudessaan. Hyvästä tuloksesta huolimatta on huomattava, ettei tulorahoitus edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän investointeja. Tulevina vuosina haasteena on mittava investointiohjelma ja sen rahoitus, joka edellyttää sekä pitkäjänteisen taksapolitiikan jatkamista että tuottavuuden jatkuvaa parantamista. Vuoden aikana HSY rakensi uutta vesihuoltoverkostoa noin 95 km ja saneerasi vanhaa noin 13 km. LänsiEspoon runkolinjahankkeen rakentaminen jatkui Leppävaaran alittavan vesihuoltotunnelin osalta. Pitkäkosken uusi alavesisäiliö otettiin kokonaisuudessaan käyttöön syksyllä. Myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. puhdistuslinja saatiin operatiiviseen käyttöön. Yhtymäkokous hyväksyi joulukuussa Blominmäen jätevedenpuhdistamon tarkennetun hankesuunnitelman siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Suunnittelutyöt ovat edenneet aikataulussaan ja joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhinta sekä alueen tiejärjestelyt. Uuden puhdistamon arvioidaan valmistuvan vuonna 2020. Jätehuollossa tapahtui merkittävä käänne, kun Vantaan Energian jätevoimala otettiin maaliskuun alussa koekäyttöön ja syyskuun alusta kaupalliseen käyttöön. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätteet ohjattiin energiahyötykäyttöön jätevoimalaan. Syksyllä 2015 valmistuvan Ruskeasannan Sortti-aseman maanrakennustyöt valmistuivat loppuvuodesta ja rakennusurakka aloitettiin. Kompostointilaitoksen saneeraustöistä pääosa valmistui ja laitos on valmiina käsittelemään talvella 2015 koekäyttöön otettavasta biokaasulaitoksesta syntyvän mädätteen. Näin biojätteen sisältämä energia voidaan hyödyntää biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa. Syksyllä 2013 aloitettu strategiatyö saatiin päätökseen, kun yhtymäkokous hyväksyi marraskuussa vuoteen 2020 ulottuvan uuden strategian. HSY:n uudet tavoitteet keskittyvät erityisesti oman toimintamme ympäristövaikutusten ja suorituskyvyn parantamiseen pääpainopisteenä materiaali- ja energiatehokkuus. Näillä odotetaan saavutettavan taloudellista hyötyä, joka heijastuu myönteisesti asiakasmaksujen korotustarpeisiin ja velkaantumiseen. Uudet työtavat ja tekniset ratkaisut edellyttävät osaamista, jonka kehittämistä HSY tukee koulutuksella ja urakiertomahdollisuuksilla. Vuoden aikana HSY:ssä laadittiin työhyvinvointiohjelma vuosille 2014 - 2017. Vuosittain tarkistettavaan ohjelmaan on kirjattu työsuojelun ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet, joita täydennetään vuosittaisilla kehittämiskohteilla ja suunnitelmilla. Vuonna 2013 toteutetun henkilöstökyselyn tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjelma, jota toteutettiin vuoden 2014 aikana ja seurattiin väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen tulevana vuonna. Osana HSY:n palkkausjärjestelmän kehittämistä saatettiin päätökseen työsuorituksen arviointijärjestelmä, jonka mukaiset uudet henkilökohtaiset lisät maksettiin lokakuussa. Puhtaasti parempaa arkea! Raimo Inkinen toimitusjohtaja 3 1.1.2 Kuntayhtymän hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Tilivelvollinen toimielin on hallitus ja tilivelvollisia viranhaltijoita toimitusjohtaja sekä toimiala- ja tulosaluejohtajat. Hallitus 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Enroth Matti (KOK/Helsinki), puheenjohtaja Härkönen Teppo (KOK/Helsinki) Jääskeläinen Markku J. (SDP/Vantaa) Hako Jukka (SDP/Vantaa) Kauppinen Sirpa (Vihr/Vantaa) Vauhkonen Jouni (Vihr/Vantaa) Koulumies Terhi (KOK/Helsinki) Pekkala Maria (KOK/Helsinki) Krabbe Johanna (KOK/Helsinki) Mehtonen Katri (KOK/Helsinki) Kuikka Essi (Vihr/Helsinki) Koppanen Anna (Vihr/Helsinki) Kuusisto Kari (KOK/Espoo) Vahervuori Hilkka (KOK/Espoo) Lahti Timo (Vihr/Espoo) Saramäki Kaarina (Vihr/Espoo) Portin Anders (RKP/Espoo) Sjövall Mikael (RKP/Helsinki) Ant-Wuorinen Lauri (KOK/Kauniainen) Rintamäki-Ovaska Tiina (KOK/Kauniainen) Sademies Olli (PS/Helsinki) Kukkonen Jarno (PS/Espoo) Tyystjärvi Kati (Vas/Vantaa) Väätäinen Eero (Vas/Vantaa) Vainikka Mirka (SDP/Helsinki) Nurminen Pentti (SDP/Helsinki) Vuorela Antti (SDP/Helsinki) Laakkonen Miriikka (SDP/Helsinki) Asiantuntijajäsenet Penttilä Hannu, Helsinki Louko Olavi, Espoo Lipponen Martti, Vantaa Widèn Torsten, Kauniainen Tarkastuslautakunta 2014 Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Merjola-Repo Nina (KOK/Vantaa), puheenjohtaja Luomaranta Ritva-Liisa (KOK/Espoo) Kivelä Marianne (KOK/Kauniainen) Eklund Pertti (KOK/Kauniainen) Ruuth Minna (KOK/Helsinki) Toveri Maarit (KOK/Helsinki) Näre Sari (Vihr/Helsinki), varapuheenjohtaja Vainionpää Antti (Vihr/Helsinki) Pietikäinen Jarkko (Vihr/Vantaa) Matikka Marjo (Vihr/Espoo) Turunen Aarno (SDP/Espoo) Paunio Pekka (SDP/Helsinki) Vahtera Pauli (Ps/Vantaa) Vuorinen Timo (PS/Vantaa) 4 HSY:n organisaatio 31.12.2014 Muutokset organisaatiossa 2014 HSY:n neuvonta aloitti toimintansa vuoden alusta alkaen osana viestintä- ja neuvontayksikköä. Samassa yhteydessä jäsenkuntien ja HSY:n välisellä sopimuksella vuonna 2013 HSY:n hoidettavaksi siirtynyt Ilmastoinfo siirrettiin seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta osaksi neuvontaa. Muutoksella saadaan viestintä ja neuvonta toimimaan yhtenä kokonaisuutena. Näin neuvonnan osaaminen kehittyy monitoimialaiseksi, resurssit saadaan tasapainoon ja toiminta kokonaisuutena tehokkaaksi. Asiakaspalvelun organisaatiomuutos saatettiin loppuun siirtämällä jätehuollon laskutuksen ja perinnän tehtävät henkilöstöineen asiakaspalveluyksikköön vuoden alusta alkaen. 5 1.1.3 Toimintaympäristö Valtionvarainministeriön joulukuussa julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan epävarma taloustilanne jatkuu edelleen. Ennusteen mukaan vuoden 2014 nollakasvu kääntyy vuonna 2015 hienoiseen 0,9 % nousuun samalla kun kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Julkinen talous oli jo kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen ja julkisyhteisöjen velan määrä on sopeutustoimista huolimatta ylittämässä 60 % rajan vuoden 2015 aikana. Julkisen talouden paranemisen ehto on reaalitalouden suotuisa kehitys. Rakenteellisten uudistusten toteuttamisella on kiire talouspoliittisen uskottavuuden ja kasvun edellytysten säilyttämiseksi. Vuoden 2014 osalta inflaatio jäänee 1,1 % tasolle. Raakaöljyn hinta on laskenut voimakkaasti vuoden loppua kohti. Rahoitusmarkkinoilla inflaatio-odotukset ovat erittäin alhaiset, joka mahdollistaa keskuspankeille epätavallisen rahapolitiikan jatkamisen. Korkotaso on säilynyt edelleen alhaisella tasolla, eikä suurta muutosta tilanteeseen näy. Työvoimakustannusten kasvu on ollut maltillista. Ansiotasoindeksillä mitaten vuonna 2014 ansiotason muutos oli 1,4 % ja vuodelle 2015 muutokseksi ennustetaan 1,2 %. Helsingin seudulla tuotanto on kääntynyt vuoden aikana loivaan nousuun erityisesti informaatio- ja viestintäaloilla. Rakentaminen, liike-elämän ja kotitalouksien palvelut ovat myös kasvussa samalla kun teollisuuden ja kuljetustoiminnan lasku on pysähtynyt. Kaupan alalla lasku jatkuu edelleen. Uusia yrityksiä on perustettu vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuonna. Pääkaupunkiseudun asuntojen hinnat ovat laskussa, mutta hintataso on edelleen korkea. Toimitilamarkkinoilla tyhjiä toimitiloja on aiempaa enemmän. Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen määrä supistui 2 % ja sen ennustetaan supistuvan edelleen vuonna 2015. Talonrakennustöiden aloitusten määrä jäi matalimmalle tasolle sitten vuoden 1997. Myös toimitilarakentaminen supistuu, eivätkä infrarakentamisen näkymät ole yhtään paremmat. Talouden hiipumisen myötä rakennuskustannusten hinta- ja kustannuspaineet ovat pysyneet maltillisina. Rakennuskustannusten kasvu on vuoden aikana ollut keskimäärin 0,9 %. Pääkaupunkiseudun väkiluvun kasvu jatkuu edelleen. Vuonna 2014 Helsingin, Espoon, Kauniaisen ja Vantaan asukasluku kasvoi 16 894 henkilöllä (+1,5 %). Väestörekisterikeskuksen mukaan jäsenkuntien alueella asui vuoden lopussa yhteensä 1 108 010 asukasta. Kasvu aiheutuu pääosin muuttovoitosta. Lainsäädännössä on tapahtunut useita muutoksia. Hallitus antoi marraskuussa esityksensä uudeksi kuntalaiksi, joka edistää asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuonna 2015 niin pian kun eduskunta on käsitellyt lakiesitykset. Vesihuoltolain muutokset astuivat voimaan syyskuun alusta. Muutoksilla parannetaan vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä, asiakkaan asemaa sekä hulevesien kokonaishallintaa. Suurimmat muutokset koskevat hulevesien viemäröintiä koskevia säännöksiä, joita on kirjattu myös maankäyttö- ja rakennuslakiin. Jätelainsäädännöstä valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä annettiin kesällä ja sen täytäntöönpano toteutuu käytännössä vaiheittain 2015 - 2016. Aiemmin vuonna 2013 valtioneuvosto hyväksyi kaksi asetusta, jotka lopettavat orgaanisen ja biohajoavan jätteen sijoittamisen kaatopaikoille vuoteen 2016 mennessä. Valtionvarainministeriön käynnistämä metropolialueen erityinen kuntajakoselvitys valmistui joulukuun alussa. Selvityksessä esitetään uuden kunnan muodostamista Espoon, Helsingin, Kauniaisten, Sipoon ja Vantaan osalta sekä tarkasteltu mahdollisuutta osakuntaliitokseen Tuusulan eteläosaan liittyen. Kuntien hallitukset kokoavat kuntalaisten mielipiteet ja vievät esitykset valtuustojen käsittelyyn kevättalven aikana. Joulukuussa valmistui myös luonnos hallituksen esitykseksi metropolihallintoa koskevaksi lainsäädännöksi, joka lähettiin lausunnoille kuntiin ja kuntayhtymiin. Lakiluonnos sisältää metropolihallinnon perusteet sääntelevän lain metropolihallinnosta sekä muutosehdotuksia kahteenkymmeneen eri substanssilakiin. HSY:n osalta laki koskee nykyisen seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen hoitamia tehtäviä. 6 1.1.4 Toiminta tilikaudella HSY tuotti vuonna 2014 vesi- ja jätehuoltopalveluja yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle ja yrityksille. Talousvettä tuotettiin ja jätevettä puhdistettiin myös toiminta-alueen ulkopuolisille vesihuoltolaitoksille sekä hoidettiin jätehuoltopalvelut sopimusperusteisesti Kirkkonummen kunnalle. Seutu- ja ympäristötietoja tuotettiin pääkaupunkiseudulle ja osin laajemmalle, Helsingin seudun 14 kunnan alueelle. VESIHUOLTO Veden tuotannossa laskeva trendi Vuonna 2014 talousvettä tuotettiin Vanhankaupungin, Pitkäkosken ja Dämmanin vedenpuhdistamoilla yh3 teensä 89,4 milj. m , joka oli 0,7 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Tuotettu vesi oli hyvälaatuista ja se täytti sekä viranomaisten laatuvaatimukset ja -suositukset että HSY:n omat laatutavoitteet. Veden pumppauksen trendi oli laskeva koko vuoden 2014 ajan. Tilikauden aikana aloitettiin valmistelut Dämmanin vedenpuhdistamon sulkemiseksi, joka mahdollistuu Länsi-Espoon runkolinjojen valmistumisen jälkeen 2016. 3 3 Laskutetun veden määrä oli 73,0 milj. m , josta myynti HSY:n toiminta-alueelle oli 71,8 milj. m , ja alueen 3 ulkopuolelle 1,1 milj. m . Laskutettu vedenmyynti kasvoi 0,9 % edellisestä vuodesta. Laskutetut vesimäärät eivät ole suoraan suhteessa tuotetun veden määrään johtuen vesimittareiden luennan viiveistä ja laskutuksen rytmeistä. Laskutetun veden määrä seuraa tuotetun veden trendiä viiveellä. Tuotettu ja laskutettu vesimäärä 2010 - 2014 100,0 90,0 80,0 miljoonaa m3 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 Veden tuotanto 91,2 94,1 93,4 90,0 89,4 Laskutettu vedenmyynti 72,4 73,1 71,9 72,3 73,0 Jätevesien määrät tavanomaisella tasolla Käsiteltäväksi tulevien jätevesien määrät koostuvat vedenkäytöstä syntyvästä jätevedestä sekä vuotovedestä ja sekaviemärialueen hulevesistä. Vuotovesien määrä riippuu voimakkaasti sademääristä. Vuonna 2014 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltiin jätevesiä yhteensä 129,6 milj. m3, joka oli 1,5 % vähemmän vuoteen 2013 verrattuna. Vuosi oli melko vähäsateinen ja -luminen, mikä edesauttoi puh3 distamoiden hyvää toimintaa. Käsiteltävistä jätevesistä 116,1 milj. m syntyi HSY:n toiminta-alueelta ja 13,5 3 milj. m alueen ulkopuolelta. Jätevedenpuhdistamot saavuttivat ympäristölupaehtojen mukaiset tavoitteet sekä HSY:n omat tonnipohjaiset tavoitteet. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon tulos oli vuonna 2014 OCP-indeksillä mitattuna erittäin hyvä. Jätevedenpuhdistamoilla ei ollut vuonna 2014 laitosohituksia. Jätevedenpuhdistuksen kuormitus mereen fosforin osalta oli 33,3 tonnia (tavoite 40 tonnia) ja typen osalta 972 tonnia (tavoite 1200 tonnia). 7 Käsitelty jätevesimäärä 2010 - 2014 160,0 140,0 miljoonaa m3 120,0 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Käsitelty jätevesimäärä 2010 2011 2012 2013 2014 125,5 139,2 152,3 131,4 129,6 Jätevedenpuhdistuksen sivutuotteena syntyy omassa energiantuotannossa hyödynnettävää biokaasua, jonka tuotantotaso säilyi vakaana. Viikinmäen sähköntuotannon omavaraisuusaste oli 70 %, joka on seurausta vuosien 2009 - 2014 sähköntuotannon tehostamiseen liittyvistä investoinneista. Näistä yksi oli 2013 käyttöönotettu Viikinmäen uusi biokaasumoottori ja vuonna 2014 käyttöönotettu ORC-laitteisto. Suomenojan jätevedenpuhdistamolla tuotettu kaasu myytiin Gasumin kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti liikennepolttoainekäyttöön. Toisena sivutuotteena syntyvä liete jatkojalostetaan mullaksi ja maanparannusaineeksi. Lietteen jatkojalostus sujui suunnitellusti ja multatuotteilla oli hyvä kysyntä. Multaa ja maanparannuskompostia myytiin yhteensä noin 131 000 m3, joka oli tuotantosuunnitelmassa arvioitu taso ja 19 % enemmän kuin vuonna 2013. Vesihuoltoverkostoa laajennettiin, ylläpidettiin verkoston kuntoa ja investoitiin laitoksiin Vesihuoltoverkosto (km) Verkostoa yhteensä Uutta verkostoa rakennettu v. 2014 Vanhaa verkostoa saneerattu v. 2014 Vesijohdot 3 000 32,0 4,9 Jäte- ja sekavesiviemärit 2 781 26,5 6,2 Hulevesiviemärit 2 238 36,0 1,6 Yhteensä 8 019 94,5 12,7 Vuonna 2014 korjattiin äkillisiä vesijohtojen putkirikkoja 219 kpl ja viemäritukoksia avattiin 78 kpl. Kulutuskeskeytysaika oli 5,2 minuuttia/asukas. Katujohtovuotoja ja viemäritukoksia oli vuoden aikana vähemmän kuin edellisenä vuotena. Yleistynyt käytäntö korjata vuodot paineellisena ja vuotojen kokonaismäärän aleneminen pienensivät myös kulutuskeskeytysaikaa verrattuna edelliseen vuoteen. Pienellä alueella Tapiolassa oli joulukuussa terveydensuojeluviranomaisen määräämä viikon kestänyt vedenjakelun keskeytys talousveden hygieenisen ongelman takia. Vesihuollon alueverkoston investointeja jatkettiin investointiohjelman mukaisesti monissa aluekohteissa. Keskeisiä uudisrakennuskohteita olivat Helsingissä Honkasuo, Kruunuvuorenranta ja Myllypuro, Espoossa Kaitaa-Finnoo, Lahnus, Turvesolmu, Nupuri, Laaksolahdentie, Niittykumpu ja Pellaksenmäki sekä Vantaalla Kivistö, Tikkurila, Keimolanmäki, Pähkinärinne ja Hämevaara. Haja-asutuskohteista toteutettiin mm. Nupurinkallion aluetta. Tapiolan keskus -projektin yhteydessä suunniteltiin vesihuollon erikoisratkaisuja maanalaisten tilojen yhteyteen. Verkostorakentamisen yhteydessä käytettävien uusiomateriaalien käytölle luotiin edellytyksiä laatimalla betonimurskeen ja vaahtolasimurskeen käyttöä koskevia ohjeistuksia. Verkostosaneerausten keskeisiä hankkeita olivat Helsingissä Käätypolku ja Helytie, Espoossa Lippajärven viemärin saneeraus, Hakamaankuja ja Joel Rundin tie; Kauniaisissa Alppitie ja Yrjö Liipolan tie sekä Van- 8 taalla Vaskivuorentie, Maratontie, Kurjenpolventie ja Talvikkitie. Suurin osa verkostosaneeraushankkeista jouduttiin hankkeiden tyypistä johtuen toteuttamaan aukikaivamalla, mikä on huomattavasti ns. kaivamattomia saneerausmenetelmiä kalliimpaa. Kaivamattomia saneerausmenetelmiä pyritään kuitenkin käyttämään kaikissa niissä kohteissa, joissa se on teknisesti mahdollista. Pitkäkosken vedenpuhdistamolla uusi alavesisäiliö otettiin osin käyttöön kesällä ja säiliö saatiin kokonaisuudessaan operatiiviseen käyttöön lokakuussa. Vedenpuhdistuksen kapasiteetin kasvattamiseen liittyvä Vanhankaupungin hiekkasuodatuksen saneerausurakka käynnistyi syyskuussa ja se valmistuu keväällä 2016. Pitkäkosken korkeapainepumppauksen saneerauksen pumppuhankinnasta ja saneerausurakasta päätettiin syyskuussa, mutta pumppujen pitkästä toimitusajasta johtuen varsinaiset työt alkavat kesällä 2015 ja valmistuvat keväällä 2016. Vedenjakelun merkittävin hanke oli Länsi-Espoon runkolinjahanke, jonka rakennustyöt jatkuivat Leppävaaran vesihuoltotunnelissa, Espoon keskuspuistossa sekä Pitäjänmäki-Perkkaa osuudella. Hankkeeseen liittyvien viimeisten urakkaosuuksien käynnistyminen on viivästynyt Suurpellossa ja Kuurinkalliossa maanomistus- ja sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Hankkeen viimeiset urakkaosuudet käynnistynevät vuoden 2015 alkupuolella. Tikkurilan vesitornin suunniteltua saneerausta jouduttiin lykkäämään suunnitellusta, sillä kuntotutkimukset ja saneerausvaihtoehtoselvitykset ovat olleet erittäin vaativia. On mahdollista, että nykyinen säiliö joudutaan purkamaan ja rakentamaan sen tilalle korvaava ylävesisäiliö. Uuden mahdollisen vesitornin vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on selvitetty yhdessä Vantaan kaupungin kanssa. Viemäröinnin osalta keskeisin hanke on Mäntymäki-Vallila viemäritunneli, joka eteni aikataulussa. Suunnitteilla oleva Pisararata tulee risteämään viemäritunnelin kanssa ja tämä tullee aiheuttamaan muutoksia myös viemäritunnelin rakenteisiin. Jätevedenpuhdistuksessa Viikinmäen 9-puhdistuslinjan käyttöönottourakkaan liittyvät työt valmistuivat kesällä ja linja saatiin operatiiviseen käyttöön syksyn aikana. Blominmäen jätevedenpuhdistamon osalta pääsuunnittelu ja kalliorakennussuunnittelu etenivät aikataulun mukaisesti. Puhdistamoa koskeva asemakaava sai lainvoiman lokakuussa ja kallioluolaston rakennuslupahakemus jätettiin marraskuussa. Joulukuussa käynnistettiin puhdistamon rakentamisen mahdollistavan Mikkelän ajotunnelin louhintaurakka sekä Blominmetsäntien-Blominmetsänpolun kadunrakennusurakka. Yhtymäkokous hyväksyi Blominmäen jätevedenpuhdistamon hankesuunnitelman tarkennuksen joulukuussa siten, että hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. JÄTEHUOLTO Asiakaskiinteistöiltä kuljetettujen jätteiden määrä kasvoi Jätehuollon noin 77 400 asiakaskiinteistöllä tehtiin vuonna 2014 yhteensä noin 6,9 miljoonaa jäteasiatyhjennystä ja kuljetettiin jätteitä yhteensä 238 029 tonnia, joka on 1,3 % enemmän kuin vuonna 2013. Kasvu selittyy marraskuussa 2013 aloitetulla kiinteistöitäisellä lasin- ja metallinkeräyksellä. Kuljetetuista jätteistä 189 445 tonnia oli sekajätettä, 38 949 tonnia biojätettä ja muuta jätettä 9 635 tonnia. Sekajätteen ja biojätteen määrät pysyivät lähes edellisvuotisella tasolla muiden jätteiden määrän kasvaessa 3 015 tonnilla. Vuoden aikana kilpailutettiin 13 jätteenkuljetuksen urakka-aluetta, josta keväällä 3 biojätteen urakkaa Espoossa ja Kirkkonummella ja 7 sekajätteen urakkaa Espoossa. Syksyllä kilpailutettiin 3 urakka-aluetta jotka kattavat koko HSY:n toimialueen pahvin ja erityisjätteiden (makkilanta ja biologinen jäte) osalta. Koko HSY:n alueella on yhteensä 81 urakka-aluetta. Kilpailutuksien myötä kuljetusurakoiden hinnat laskivat aiemmasta. 9 Jätteenkuljetusten osalta suurin muutos vuonna 2014 oli Vantaan Energian jätevoimalan käyttöönotto. Ensimmäiset kuormat voimalaan toimitettiin 3.3.2014. Jätevoimalan käyttöönoton myötä jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Suurin muutos on voimalan toimiminen ympärivuorokautisesti. Laitoksen toiminnasta aiheutuvat häiriötilanteet johtavat koko logistiikkaketjun muuttamiseen. Poikkeustilanteet heijastuvat koko jätehuollon toimialalle ja vaativat nopeaa reagointia. Tämän varalle on rakennettu toimintamalleja, joita on myös jouduttu käyttämään kuluneen vuoden aikana. Uudistetun jätelain mukaan yksityisessä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutustoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte kuuluu kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kuljetuspalveluissa on kartoitettu edellä mainittuja toimijoita vuoden 2014 aikana. Myös kiinteistökohtaisen kartongin keräyksen aloittamista valmisteltiin. Ensimmäiset valmistelut koskivat Vantaan alueen kilpailutusta. Lokakuussa 2015 alkavien Vantaan urakoiden kilpailutus järjestetään vuoden 2015 alussa. Koko HSY:n alueen kartonginkeräys kilpailutetaan vaiheittain siten, että keräys on täydessä laajuudessaan vuonna 2017. Kuljetettu jätemäärä 2010 - 2014 260 000 240 000 220 000 Tonnia 200 000 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 Kuljetettu jätemäärä 2010 2011 2012 2013 2014 223 209 227 034 233 276 234 954 238 029 Kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttö alkoi 3.3.2014 ja kaupallinen käyttö 1.9.2014. Siirtyminen syntypaikkalajitellun sekajätteen kaatopaikkakäsittelystä energiahyödyntämiseen jätevoimalassa on ollut merkittävä muutos koko toimialan kannalta. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä väheni merkittävästi, kun jätevoimalaan toimitettiin energiahyötykäyttöön yhteensä noin 192 200 tonnia jätettä. Loppusijoitettavia jätetonneja vastaanotettiin vuonna 2014 noin 88 000 tonnia, kun edellisvuonna määrä oli noin 247 000 tonnia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin jätteitä ja maa-aineksia yhteensä 324 900 tonnia, mikä on 40 % vähemmän kuin vuonna 2013. Maa-ainesten ja hyödynnettävän rakennusjätteiden määrä laski noin 57 000 tonnia. Kaatopaikkakäsittelyn merkittävä väheneminen on vaikuttanut siihen, että hyödynnettäville maa-aineksille ei ollut yhtä suurta käyttötarvetta kuin aikaisempina vuosina. Käsiteltävän biojätteen määrä oli 50 700 tonnia, 2 % vähemmän kuin vuonna 2013. Jätevoimalan käyttöönoton johdosta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kuorma-autoliikenteen aukioloaikaa lyhennettiin 1.9 alkaen ajalle klo 7-17. Aukioloajan lyhenemisellä ei ole vaikutusta Ämmässuon Sorttiaseman aukioloon, joka palvelee yksityisasiakkaita normaalisti kello 21 saakka. Jätteenpolton lopputuotteiden vastaanotto- ja käsittelytoiminta käynnistettiin voimalan käynnistyttyä. Voimalaitostuhkien ja -kuonien käsittelyä suoritetaan vuodet 2014 ja 2015 tutkimusyhteistyönä HSY:n ja Rosk’n Roll:n kesken. Hankkeen tavoitteena on löytää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä tapa toteuttaa osapuolten vastuulla oleva tuhkien ja kuonien käsittely, hyödyntäminen ja loppusijoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. 10 Jätevoimalassa syntyi vuonna 2014 HSY:n vastuulle kuuluvaa kuonaa noin 42 000 tonnia ja kattilatuhkaa noin 2 600 tonnia. Tuhka käsiteltiin stabiloimalla ja se loppusijoitettiin Ämmässuolle rakennettuun vaarallisen jätteen soluun. Kuonaa käsiteltiin laitteistolla, jolla siitä erilaisten mekaanisten prosessien avulla kerättiin mahdollisimman tehokkaasti talteen magneettiset ja ei-magneettiset metallit sekä seulottiin mineraaliaines hyödyntämisen kannalta optimaalisiin raekokoihin. Käsitelty jätemäärä yhteensä 2010 - 2014 700 000 650 000 600 000 Tonnia 550 000 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 Käsitelty jätemäärä yhteensä 2010 2011 2012 2013 2014 612 863 633 416 589 970 545 725 517 026 Käsitelty biojäte 250 000 60 000 200 000 50 000 150 000 40 000 Tonnia Tonnia 300 000 100 000 30 000 20 000 50 000 10 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 0 0 0 0 192 166 Energ.hyödyn.jäte 0 Käsitelty sekajäte 257 264 249 598 238 272 227 746 72 496 2011 2012 2013 2014 Muut käsitellyt jätteet 240 000 220 000 200 000 Tonnia Tonnia Käsitellyt maa-ainekset 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2010 Käsitelty biojäte 55 957 52 562 48 512 51 778 50 712 180 000 160 000 140 000 120 000 2010 2011 2012 2013 2014 Käsitellyt maa130 835 131 241 86 373 101 656 61 720 ainekset 100 000 2010 2011 2012 2013 2014 Muut käsitellyt 168 806 200 014 216 813 164 545 139 930 jätteet Uusi kaatopaikka-asetus asettaa jatkossa rajoituksia kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tästä syystä Ämmässuolle valmistui esikäsittelyä vaativien jäte-erien vastaanotto- ja käsittelypaikka HSY:n kuljetusten ulkopuolisille jätteille, joiden toimittamisesta suoraan voimalaan ei ole sovittu. Uudessa lajittelukatoksessa vas- 11 taanotettava jäte lajitellaan kierrätystä, energiahyödyntämistä sekä loppusijoittamista varten. Lisäksi Ämmässuolla kehitetään maa-ainesten uusiokäyttöä tukevaa käsittelytoimintaa. HSY:n hallitus päätti 31.10.2014, että HSY perustaa yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää kapasiteettia. Yhtiö mitoittaa toimintansa siten, että HSY:n ja RR:n lakisääteiselle jätteelle on aina olemassa sen tarvitsema kapasiteetti ja jätevoimalaan toimitetaan vuosittain vähintään sen optimaalisen toiminnan edellyttämä määrä 320 000 tonnia jätettä. Yhtiö maksaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkoa, joka jaetaan omistajien kesken osakassopimuksen mukaisesti vapaiden polttokapasiteettien suhteen perusteella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitettavan jätteen määrän vähentyessä alueen toiminta tulee muuttumaan. Aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuskeskukseksi Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Projektille on saatu Tekesiltä INKA -rahoitusta ja selvitystyötä on tehty yhdessä VTT:n kanssa. Asiakaskäynnit Sortti-asemilla kääntyivät laskuun Kivikon, Konalan ja Ämmässuon Sortti-asemilla sekä Munkinmäen jäteasemalla kävi vuonna 2014 yhteensä 343 563 asiakasta. Asiakasmäärät laskivat 2,8 % edellisvuoteen vuoteen verrattuna. Käynneistä 46,5 % oli Kivikossa, 35 % Konalassa, 11,5 % Ämmässuolla ja 7 % Munkinmäessä. Maksavien asiakkaiden osuus oli yhteensä 69 % ja ilmaisasiakkaiden osuus 31 %. Sorttiasemien asiakasmäärät 400 000 Käyntiä 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Sorttiasemien asiakasmäärät 2010 2011 2012 2013 2014 297 710 336 071 337 578 353 432 343 563 Sortti-asemien palvelu tulee parantumaan vuoden 2015 aikana, kun Ruskeasannan Sortti-asema avataan syksyn aikana. Vuonna 2014 aseman maanrakennustyöt saatiin päätökseen ja varsinainen rakentaminen aloitettiin. Ruskeasannan Sortti-asema tulee tasoittamaan Kivikon ja Konalan asemien kävijämääriä erityisesti ruuhkahuippuina, jolloin kaikkien Sortti-asemien asioinnista odotetaan tulevan sujuvampaa. Kierrätyspisteverkoston uudistamista jatkettiin edelleen. Vuonna 2014 rakennettiin ja uudistettiin kymmenen alueellista kierrätyspistettä. Kierrätyspisteitä oli käytössä vuoden 2014 lopussa yhteensä 132 kappaletta. Heinäkuussa 2014 annettu pakkausjäteasetus muuttaa pakkausten jätehuoltoon liittyvää vastuunjakoa. Pakkausjäteasetuksen mukaisesti vastuu kierrätyspisteistä siirtyy tuottajille 1.1.2016. HSY on käynyt neuvotteluja kierrätyspistetoiminnan järjestämisestä tuottajien kanssa. 12 Sortti-asemilla ja alueellisissa kierrätyspisteissä kerättiin jätteitä yhteensä 66 300 tonnia. Lisäksi tuottajavastuun alaisia jätteitä (kyllästettyä puuta, se-romua ja pahvia) vastaanotettiin 6 447 tonnia. Huhti-toukokuussa HSY:n kiertävät keräysautot keräsivät koteihin kertyneitä vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita sekä metalliromua pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella lähes 300 pysähdyspaikalla. Yhteensä kiertävillä keräysautoilla kerättiin jätettä noin 420 tonnia (sisältyy erilliskerättyyn jätemäärään), josta yli puolet oli sähkölaiteromua. Jätehuollon investointien painopiste biojätteiden käsittelyn tehostamisessa Vuoden 2014 aikana jätteenkäsittelyssä investoitiin erityisesti biojätteen käsittelyn tehostamiseen. Pääosa kompostointilaitoksen saneeraustöistä valmistui. Saneerauksella nykyinen kompostointilaitos modifioidaan käsittelemään myös biokaasulaitoksen lopputuote eli mädäte. Keväällä käynnistettiin myös biokaasulaitoksen rakennustyöt. Näiden investointien valmistuttua biojäte voidaan käsitellä mahdollisimman energiatehokkaasti ja haitattomasti hyödyntämällä biojätteen sisältämä energia biokaasuna sähkön- ja lämmöntuotannossa ja samalla tuottamalla biojätteestä maanparannuskompostia. Vuoden 2014 ja 2015 aikana tehtävillä biokaasulaitoksen investoineilla nostetaan samalla käsittelylaitosten kapasiteettia ja käytettävyyttä. Biokaasulaitoksen rakennustyöt valmistuvat kesällä 2015. Keväällä käynnistettiin Vantaalla Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustyöt erillisellä maanrakennusurakalla, joka valmistui jatkourakkana toteutettavia talonrakennusurakoita varten marraskuussa 2014. Sortti-asema valmistuu kaikilta osin käyttöönotettavaksi lokakuun 2015 alkuun mennessä. Jätevoimalan tuhkan käsittelyä varten valmistui keväällä tuhkasolun katos ja tuhkan käsittelyyn liittyvät työt. Jätteen käsittelyä varten valmistui syksyllä ns. rakennusjätteen käsittelykatos, jossa voidaan käsitellä useita erilaisia jätelaatuja niiden hyödyntämiseksi ja loppusijoittamiseksi. Viimeistely- ja esirakennustöiden yhteydessä valmistettiin aikaisempien vuosien tapaan merkittävä määrä kiviaineksia rakennustöiden yhteydessä alueella syntyneestä louheesta. SEUTU- JA YMPÄRISTÖTIETO Tiedon tuottamisen ja jalostamisen järjestelmiä uudistettiin Pääkaupunkiseudun ilmanlaatua seurattiin 11 mittausasemalla seitsemässä kiinteässä mittauspisteessä sekä lisäksi siirrettävillä asemilla erityyppisissä kaupunkiympäristöissä. Mittausasemilla seurattiin tärkeimpien kaupunki-ilman epäpuhtauksien sekä eräiden raskasmetallien pitoisuuksia. Laskelmien ja mittausten tueksi Pasilassa ylläpidettiin omaa säähavaintoasemaa. Lisäksi HSY huolehti ilmanlaadun seurannasta muualla Uudellamaalla, jossa ilmanlaatua mitattiin kahdella mittausasemalla. Vuonna 2014 otettiin käyttöön uusi ilmanlaadun tiedonkeruu- ja hallintajärjestelmä, joka parantaa kustannustehokkuutta ja tuo uusia mahdollisuuksia mittauslaitteiden etähallintaan. Seudullisessa perusrekisterissä (SePe) ylläpidettiin pääkaupunkiseudun ajantasaisia ja yhtenäisiä rekisterija paikkatietoja. Vuonna 2014 selainpohjaisen karttakäyttöliittymän tekninen alusta uudistettiin, mikä parantaa käyttäjien mahdollisuuksia hyödyntää SePe:n tietoja ja yhdistää niitä muihin tietoaineistoihin. HSY koordinoi pääkaupunkiseudun kuntien kanssa yhteisen, maanpeitettä kuvaavan paikkatietoaineiston hankinnan. Lokakuussa julkaistiin Helsingin seudun yrityskatsaus. HSY vastaa maankäytön asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012 - 2015 seurantaraporttien kokoamisesta ja seurantatiedon tuottamisesta yhteistyössä Uudenmaan liiton, HSL:n, kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. HSY kokosi laajan seurantaraportin keväällä ja katsauksen syksyllä sekä tuotti toimintaympäristötietoa aiesopimukseen sisältyvää seudun yhteistä maankäyttösuunnitelmaa ja siihen sisältyvää asuntostrategiaa varten. Syyskuussa järjestettiin Helsingin seudun asuntotoimikunnan puitteissa Sosiaalisesti kestävä metropoli -työpaja, jonka tavoitteena oli tarjota uusia työkaluja metropolialueen seudulliseen suunnitteluun. 13 HSY tuotti seudun kasvihuonekaasupäästölaskennat ja muut kuntien suunnittelutarpeita palvelevat ilmastopäästöjä koskevat tiedot. Seudun ilmastotyön tuloksia kuvaavat avainindikaattorit tuotettiin yhteistyössä jäsenkaupunkien ja HSL:n kanssa. Seudun ilmastotyön katsaus julkaistiin puolivuosittain ja pääkaupunkiseudun ilmastoraportti joulukuussa. Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategian toteutumisen seuranta toteutettiin uudella seurantamenetelmällä. Seutu- ja ympäristötieto tuotti myös tiedot pääkaupunkiseudun jätevirroista, HSY:n energiatase- ja kasvihuonekaasupäästötiedot ja -analyysit sekä kehitti HSY:n materiaalitaselaskentaa. Tietoja avattiin ja saatettiin käyttöön sidosryhmiä palvellen Ilmanlaatutiedot toimitettiin reaaliaikaisesti HSY:n verkkosivuille ja ilmanlaatuportaaliin. Lisäksi ilmanlaadusta tiedotettiin arkipäivisin eri medioissa ja Twitterissä sekä huonosta ilmanlaadusta hälyttävän tekstiviestipalvelun kautta. Ilmanlaadun merkityksestä tehtiin kaupunkisuunnittelua tukevia selvityksiä. Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa koottiin hyviä käytäntöjä ilmanlaadun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Vuonna 2014 otettiin käyttöön malli ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaupunkisuunnittelussa. Ilmanlaadun merkitystä esiteltiin useissa sidosryhmille suunnatuissa koulutus- ja työpajatilaisuuksissa kaupunkien tarpeiden mukaisesti. Järjestimme myös ilmanlaadun tutkimusseminaarin uusimpien tutkimusten tuloksista. Tietojen avaamista edistettiin HSY:ssä laatimalla tietojen avaamisen suunnitelma ja HSY:n tiedon avaamisen malli. HSY:n verkkosivujen uudistuksen yhteydessä avattiin HSY:n avoimen datan verkkosivut, jonne avatut aineistot koottiin maksuttomasti ladattavaksi vapaaseen käyttöön. Kuntapäättäjille ja muille sidosryhmille järjestettiin pääkaupunkiseudun ilmastoseminaari, jonka teema oli muutos kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tässä maamme suurimmassa ilmastoalan seminaarissa jaettiin myös Vuoden Petraaja -palkinto. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta järjestettiin sidosryhmäseminaari huhtikuussa ja ilmastotyön avainindikaattorit julkistettiin medialle ja päättäjille suunnatulla ilmastoaamiaisella marraskuussa. Kaupunkien ekotukihenkilöitä koulutettiin yhteistyössä kaupunkien kanssa. Maaliskuussa järjestettiin paikkatietoseminaari paikkatiedon hyödyntämisen monipuolisesta soveltamisesta. Ilmansuojelua ja ilmastotyötä edistettiin tutkimus- ja kehityshankkeilla HSY osallistui tutkimuksiin, joissa selvittiin mm. eri tekijöiden vaikutusta ilmanlaatuun sekä ilmansaasteille altistumista ja niiden terveysvaikutuksia. Tutkimusten painopistealueita olivat puunpolton ja liikenteen päästöt sekä katupöly. Verkostoyhteistyötä tiivistettiin alan tutkimuslaitosten ja muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda ilmanlaadun innovaatio- ja osaamiskeskittymä osana Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaa. HSY osallistui nelivuotiseen EU:n Life+ -ohjelman hankkeeseen ”Katujen talvi- ja kevätkunnossapidon parhaat käytännöt kaupunki-ilmassa leijuvan katupölyn vähentämiseksi – parhaiden käytäntöjen demonstrointi sekä strategian kehittäminen ja käyttöön otto” (Redust). Hankkeessa kehitettiin ja testattiin uusia kustannustehokkaita katupölyn torjunnan menetelmiä pääkaupunkiseudulla. Tulosten pohjalta koottiin parhaat käytännöt ja luotiin strategia katupölyn haittojen vähentämiseksi. HSY osallistui myös Ilmastonkestävä kaupunki (ILKKA) – työkaluja suunnitteluun -hankkeeseen, jonka lopputuloksista muodostettiin verkkopohjainen Ilmastonkestävän kaupungin suunnitteluopas. CliPLivE – Climate-Proof Living Environment -hankkeessa tuotettiin kuntien käyttöön karttapohjaisia suunnitteluaineistoja ja edistettiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tiedon ja kokemusten vaihtoa muun muassa Venäjän ja Suomen välillä. HSY valmisteli yhteistyössä jäsenkaupunkien elinkeinotoimen ja sidosryhmien kanssa Kestävän kaupunkiseudun palvelut – EcoHUB hanketta. Mikäli hankkeelle saadaan EU:n tukirahoitus, se toteutetaan vuosina 2015 - 2017. Ilmastotavoitteiden toteutumista ja seudun kilpailukykyä edistävässä hankkeessa rakennetaan avoimen datan pohjalle pääkaupunkiseudun paikkatietoon ja ympäristötietoon pohjautuva liiketoiminnan kehitysympäristö, joka toimii testialustana cleantech-hankkeille. 14 1.1.5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä HSY:n konserni laajenee vuoden 2015 alusta toimintansa aloittavalla Uudenmaan Woima Oy:llä, joka huolehtii Vantaan jätevoimalan vapaan (lakisääteisen jätemäärän ylittävän) polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista. HSY:n ja Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa perustamasta yhtiöstä HSY:n omistusosuus on 80 %. Yhtiön on arvioitu tulouttavan HSY:lle toiminnan alkuvuosina vuodesta 2016 lähtien noin 1 miljoonaa vuodessa osinkoina parantaen jätehuollon toimialan tulosta. Tuotto-odotukset kuitenkin alenevat pidemmällä aikavälillä vapaan polttokapasiteetin vähetessä. Muiden nykyisten konserniyhteisöjen toiminnassa ja taloudessa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön virkamiesten valmistelema ehdotus metropolilainsäädännöksi valmistui joulun alla. Ehdotuksen mukaan 14 Helsingin seudun kunnan alueelle perustettaisiin metropolihallinto, jonka keskeisimpiä tehtäviä olisivat asumisen ja maapolitiikan sekä joukkoliikennejärjestelmän strateginen suunnittelu ja kehittäminen, maakuntakaavan korvaavan metropolikaavan laatiminen sekä joukkoliikenteen hoitaminen koko metropolialueella. Mikäli esitys menee läpi, HSY:stä metropolihallintoon siirtyisi pääosa seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tehtävistä eli ilman laadun seuranta oheistehtävineen, ilmastonmuutoksen strategiatyö sekä seututiedon ylläpito ja tuottaminen. Toiminta- ja taloussuunnitelman 2015 - 2017 mukaisesti HSY:n tulos pysyy edelleen ylijäämäisenä koko suunnitelmakauden ajan. Vuonna 2014 erityisesti toimintakulut jäivät budjetoitua merkittävästi pienemmiksi ja on syytä olettaa, että tämä heijastuu myös tulevalle suunnitelmakaudelle parantaen sekä vuosikatetta että tilikauden tulosta taloussuunnitelmassa esitettyä enemmän. Tulorahoitus ei kuitenkaan edelleenkään riitä kattamaan kuntayhtymän kasvavaa investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. Suunnitelmakauden lopulla pääomamenoista (investoinnit ja lainojen lyhennykset) vain noin 55 % katetaan tulorahoituksella. Uutta ulkopuolista lainaa jouduttaneen nostamaan vuosien 2015 - 2017 aikana yhteensä noin 237 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Tämä osaltaan heijastuu tulosta heikentävästi rahoitusmenojen kasvuna. Pysyvien vastaavien keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot viiden vuoden tarkastelujaksolla 2013 – 2017 ovat 90,6 miljoonaa euroa vuodessa, kun keskimääräiset poistonalaiset investoinnit samalla aikavälillä ovat 138,1 miljoonaa euroa vuodessa. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu normaalille noin 100 miljoonan euron vuositasolle vuosikymmenen loppupuolella, jolloin myös vuosittain kasvava poistotaso ylittää vuotuisten investointien määrän. Yksi lähivuosien suurimmista hankkeista on Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen, jonka kokonaishinnaksi arvioidaan 371 miljoonaa euroa. 15 1.1.6 Henkilöstö Yksikkö Palkat Sivukulut Palkat yhteensä Henkilöstö 31.12.2014 Henkilöstö 31.12.2013 Vesihuolto 19 536 815 € 4 612 100 € 24 148 915 € 433 434 -1 Jätehuolto 5 230 968 € 1 674 794 € 6 905 762 € 124 138 -14 Seutu- ja ympäristötieto 1 670 503 € 478 890 € 2 149 394 € 35 43 -8 Tukipalvelut 2 762 794 € 649 286 € 3 412 079 € 66 66 0 Asiakaspalvelu 1 349 640 € 322 725 € 1 672 365 € 37 32 +5 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen - palkat - luottamushlöt, palkkiot 2 946 410 € 182 299 € 882 276 € 54 588 € 3 828 685 € 236 887 € 58 52 +6 33 679 428 € 8 674 659 € 42 354 088 € 753 765 -12 Yhteensä Muutos 2013 - 2014 HSY:n henkilöstömäärä väheni 31.12. tilanteessa 12 henkilöllä edellisestä vuodesta. Jätehuollon toimialalta siirtyi vuoden alusta neuvonnan henkilöstö yhteiseen viestintä- ja neuvontayksikköön, johon siirtyi myös ilmastoinfon henkilöstö seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelta. Muutokset näkyvät vastaavana lisäyksenä ohjauksen ja kehittämisen henkilömäärässä. Lisäksi jätehuollon toimialalta siirtyi laskutusta ja perintää hoitavat henkilöt asiakaspalveluyksikköön. Henkilöstön keskimääräinen määrä vuoden aikana henkilötyövuosina oli 757,3 htv, joka oli 17,4 htv henkilöstösuunnitelman mukaista määrää 774,7 htv pienempi. Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan kesätyöntekijät sekä palkalliset opinnäytetyöntekijät ja muut palkalliset lyhytaikaiset työsuhteet. Tarkemmat tiedot henkilöstöstä esitetään erillisessä HSY:n henkilöstökertomuksessa 2014. Työhyvinvointiohjelma hyväksyttiin Toimitusjohtaja hyväksyi joulukuussa vuosille 2014 - 2017 laaditun työhyvinvointiohjelman. Vuosittain tarkistettavaan ja tarpeellisin osin päivitettävään ohjelmaan on kirjattu HSY:n työsuojelu- ja työhyvinvointitoiminnan pääperiaatteet ja se toimii myös työturvallisuuslain tarkoittamana työsuojelun toimintaohjelmana. Toimialat ja tulosalueet sekä työyksiköt täydentävät ohjelmaa omilla vuosittaisilla kehittämiskohteillaan ja suunnitelmillaan. Työhyvinvointiohjelmaa laadittaessa on huomioitu lainsäädännön velvoitteet, HSY:n strategiset tavoitteet sekä olemassa oleva tieto henkilöstön työhyvinvoinnin tilasta (sairauspoissaolot, työtapaturmat, henkilöstökyselyn tulokset, työterveyshuoltoon kertynyt yleistason tieto jne.) Ohjelman sisällön tarkempi käsittely on jatkossa osana esimiesten koulutusta. Henkilöstöhallinto on osaltaan lisännyt yhteistyötä HSY:n eri yksiköiden kanssa sekä antanut apua ja tukea erityisesti sitä tarvitseville esimiehille mm. työkykyhaasteisiin liittyvissä asioissa. Yhteistyötä on tiivistetty ja kehitetty myös ulospäin työeläkeyhtiön, vakuutusyhtiön sekä työterveyshuollon kanssa. Esimerkiksi työkykyhaasteiden käsittelyyn, raportointiin ja seurantaan on haettu entistä toimivampaa yhteistyökokonaisuutta. Työsuojelun, työterveyden ja työturvallisuuden toimintakäytäntöjä on kehitetty osana HSY:n yhteistä toiminta- ja laatujärjestelmän rakentamista. Syksyllä kilpailutettiin työterveyshuollon palvelut entisessä laajuudessaan. Vuoden 2014 aikana toteutettiin vuonna 2013 tehdyn henkilöstökyselyn perusteella laadittua toimenpideohjelmaa. Keskeisiä toimenpiteitä on nostettu tuloskortteihin ja niiden toteutumista on seurattu väliarvioinneissa. Parantamistoimenpiteet jatkuvat edelleen vuonna 2015, jolloin syksyllä toteutetaan toimenpiteiden vaikuttavuutta mittaava uusi henkilöstökysely. 16 Uusi HR-järjestelmä otettiin käyttöön Alkukesällä 2014 otettiin käyttöön uusi HR-järjestelmä Hertta. Käyttöönottoa edelsivät palvelussuhteen elinkaareen liittyvien prosessien ja toimintatapojen uudistaminen ja yhdenmukaistaminen sekä henkilöstöasioiden päätöksentekoon liittyvät delegointipäätökset. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmässä otettiin käyttöön poissaolo- ja vuosilomalomakkeet, palvelussuhdetietojen muutokset ja työsopimusten laadinta. Syksyn kuluessa järjestelmään rakennettiin sähköisen rekrytoinnin osuutta, joka otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Rekrytointityökalun avulla kaikki työhakemukset vastaanotetaan ja käsitellään jatkossa sähköisesti. Yhtenä tavoitteena vuodelle 2014 oli ottaa käyttöön Hertassa osaamiseen liittyvä osio ja laatia osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta. Osana tiekarttaa kehityskeskustelulomakkeet päivitettiin ja vietiin Herttaan. Kehityskeskusteluista nousevat strategiset osaamistarpeet saadaan raportoitua järjestelmästä johdolle jatkotyöstämistä varten. Lisäksi vuoden aikana laadittiin esimiesten osaamispolut sekä määriteltiin sihteerien ja assistenttien avainkompetenssit. Osaamisen kehittämiseen liittyen vuoden aikana laadittiin HSY:n yleinen perehdyttämissuunnitelma ja järjestettiin Tervetuloa Taloon -perehdytyspäivät. Kesällä pidettyyn perehdyttämispäivään osallistui sekä kesätyöntekijöitä että myös muita uusia työntekijöitä. Syksyllä pidettiin perehdyttämispäivä uusille työntekijöille. Hertan käyttökoulutusta järjestettiin avainkäyttäjille, esimiehille ja henkilöstölle sekä laadittiin Herttaan itseopiskelumateriaaleja. HR-asioiden ohjeistusta ja tiedottamista parannettiin mm. päivittämällä Hessun (intranet) sivuja ja uusimalla esimiessivustoa. Syksyllä aloitettiin esimiesten uutiskirjeiden lähetys sähköpostilla kerran kuukaudessa. Esimiestyöhön liittyviä ajankohtaisaiheita on käsitelty ympäri vuoden esimies- ja päällikköpäivillä. Osaamisen kehittämisen ryhmä kartoitti mm. osaamisen kehittämisen tarpeita. Työsuorituksen arviointijärjestelmän (TSA) laatiminen saatettiin päätökseen osana palkkausjärjestelmän kehittämistä. Ensimmäiset uuden järjestelmän mukaiset henkilökohtaiset TSA-lisät maksettiin lokakuussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa uusittiin sopimus työsuhdematkalipuista. Etätyöohjeita ja sopimusta uudistettiin siten, että mahdollisuus rajoitettuun etätyöhön jatkuu vuoden 2015 loppuun. 17 1.1.7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Vahinkoriskit HSY:n toimintaan, erityisesti vesihuollon toimialaan, liittyy poikkeuksellisen suuri vahinkoriski. Putkistoissa paineistettuna virtaava vesi sekä jätevesi muodostavat erityisen riskin kosteusvaurioille tai biologiselle päästölle verkoston rikkoontuessa. Lisäksi paineenalaisena virtaava vesi voi putken rikkoontuessa aiheuttaa mekaanisesti vaurioita. Viemärin tukkeutuminen tai pumppaamon toimintahäiriö voi aiheuttaa jäteveden virtaamisen maastoon tai vesistöön (viemäriylivuoto). Vastaavasti puhdistamolla tapahtuvassa häiriö- tai vikaantumistilanteessa puhdistamatonta tai vajaasti puhdistettua jätevettä joudutaan laskemaan purkuvesistöön (puhdistamoylivuoto). Vesihuoltolaitostoimintaan liittyviä riskejä ei ole mahdollista kokonaan eliminoida, toiminnassa keskitytään vahinkotapahtumien määrän ja niiden seurausten minimointiin. Riskien vähentäminen huomioidaan suunnitteluvaiheesta alkaen: Putkiverkot toteutetaan siten, että mahdollinen vuoto ohjautuu ensisijaisesti maastoon tai vesistöön rakennetun tilan sijasta, kriittiset kohdat vahvistetaan, erityisen arassa tai riskialttiissa ympäristössä putket varustetaan suojarakenteilla ja putkistojen reittejä suunniteltaessa otetaan huomioon muu infrastruktuuri. Verkkojen kunnon seuranta erilaisin menetelmin ja saneeraustoimenpiteiden oikea kohdentaminen estää osaltaan verkon osien ikääntymisestä aiheutuvia riskejä. Toiminnalliset riskit Merkittäviä toiminnallisia riskejä ovat eräät henkilöstöriskit, mm. avainresurssien pitkät poissaolot kriittisissä toiminnoissa. Joissakin tehtävissä henkilöstön saatavuutta heikentää työvoiman niukka tarjonta ja kilpailu yksityisen sektorin kanssa. Hiljaisen tiedon ja osaamisen siirto uusille työntekijöille on haasteellista. Henkilövahinkojen osalta erityisesti kaivantotyöt ovat riskialtis alue. Henkilöstöriskejä vähennetään mm. varmistamalla resurssien riittävyys päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen siten, että resurssit vastaavat tarvetta ja suunnitelmia. Lisäksi riskejä vähentävät ammattitaitoinen johtaminen, muutosten hallitut läpiviennit, henkilöstön suunnitelmallinen osaamisen kehittäminen sekä palkkatason ja muiden työsuhde-etujen pitäminen asianmukaisella tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota tapaturmien estämiseksi. Riskikartoituksessa esille nousivat myös tietojärjestelmiin liittyvät riskit, merkittävimpinä yhdestä järjestelmätoimittajasta täysin riippuvat tietojärjestelmät ja/tai hyvin ohuet resurssit toimittajan tai oman organisaation palveluksessa. Muita riskejä ovat mm. IT-laitteiden, -järjestelmien ja yhteyksien ajoittaiset toimintahäiriöt. Riskejä voidaan vähentää välttämällä räätälöityjä järjestelmiä, varaamalla riittävästi IT-resursseja järjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen sekä minimoimalla sopimuksin henkilöriskejä toimittajilla. Taloudelliset riskit Taloudelliset riskit liittyvät mm. taloudellisten suhdanteiden vaihteluun, joissa tapahtuvat muutokset heijastuvat HSY:n tuloihin erityisesti jätehuollon toimialalla. Lainasalkussa tai korkojohdannaisissa on olemassa korkoriski, jota vähennetään noudattamalla varovaista korkosuojauspolitiikkaa. Muita riskejä sisältyy sekä myyntilaskutukseen sekä ostolaskujen käsittely- ja maksuprosessin toimintaan. Riskien arviointia ja sisäistä valvontaa on kuvattu tarkemmin kappaleessa 1.2. 18 1.1.8 Ympäristövastuu HSY:n yhtenä strategisena päämääränä vuonna 2014 oli toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Toiminnan kulmakivenä on jatkuva parantaminen. HSY sitoutuu kestävän kehityksen periaatteisiin siten, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Vuonna 2014 laadittiin uusi strategia vuosille 2015 - 2020. Siinä visiona ovat vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut kasvavan väestön tarpeisiin, asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Yhtenä strategisena päämääränä on ympäristön tilan parantuminen. Pyrimme tulevaisuudessa parantamaan kotitalouksien jätteiden kokonais-, materiaali- ja energiahyötykäyttöä ja vähentämään jätevedenpuhdistuksen ravinnepäästöjä ja epäpuhtauksia sekä kasvihuonepäästöjä. Vähennämme sekaviemäröidyn verkon jätevesien ylivuotoja ja verkostoon pumpattuja vesimääriä. Pyrimme vähentämään myös kotitalouksien sekajätteen määrää mm. lasien, metallin, kuitupakkausten ja muiden hyödynnettävien materiaalien määrän pienentämisellä sekajätteessä. HSY:n perustettiin vuonna 2014 ympäristöryhmä, jonka vastuulla on valmistella johtoryhmille tarvittava materiaali ja koota ympäristöohjelma osana toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tuottaa ja koota ympäristöohjelman toteutuminen HSY:n johtoryhmälle sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueelle ympäristövastuuraportointia varten. Energian kulutus ja tuotanto (1) HSY kulutti vuonna 2013 energiaa 192 800 megawattituntia, josta sähkön osuus oli 63 prosenttia, lämmityksen 36 prosenttia ja ajoneuvojen ja työkoneiden 1 prosentti. Suurin sähköntarve on jätevedenpuhdistamoilla ja vedenpuhdistuslaitoksilla. Myös jätevesipumppaamot ja jätteenkäsittelykeskus käyttävät runsaasti sähköä. Energiankulutus pieneni 4 prosenttia. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon oma energiatuotanto oli 27 GWh ja laitoksen energiaomavaraisuusaste 69 %. Sähkönkulutusta saatiin vähennettyä 1,9 % edellisestä vuodesta. HSY on Helsingin seudun tärkeimpiä uusiutuvan energian tuottajia, ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimala on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista. Vuonna 2013 energiaa tuotettiin yhteensä 174 600 MWh ja biokaasua myytiin 22 800 MWh. Yhteenlaskettuna energiantuotanto kasvoi 4 prosenttia, ja HSY oli laskennallisesti 102-prosenttisesti energiaomavarainen. Kaasuvoimalan sähköntuotanto väheni hieman edellisvuodesta. Suomenojan jätevedenpuhdistamon tuottama biokaasu myytiin Gasumille liikennepolttoainekäyttöön. Fortum rakensi vuoden 2014 aikana Suomenojan jätevedenpuhdistamolle puhdistetun jäteveden lämmöntalteenottolaitoksen, ja sen kautta kaasun hyödyntämisaste nousi 100 %:iin. Suomenojan jätevedenpuhdistamon osalta solmittiin Fortumin kanssa sopimus puhdistetun jäteveden hukkalämmön hyödyntämisestä Espoon kaukolämpötuotannossa.. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksella otettiin vuonna 2014 käyttöön raakaveden lämmön talteenottolaitos. Sen tuottama lämpö käytetään vedenpuhdistuslaitoksen toimitilojen lämmitykseen. HSY on liittynyt kuntien energiatehokkuussopimukseen tavoitteena yhteensä 17 GWh:n eli noin 9 % energiansäästö vuoteen 2017 mennessä vuoden 2010 tasosta. Tavoite saavutetaan merkittävillä investoinneilla sekä jalkauttamalla energiatehokkuus koko organisaation läpileikkaavaksi tavoitteeksi lukuisilla toimenpiteillä. HSY on sitoutunut neuvottelemaan Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen jatkosta vuosille 2017 - 2020. Kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 hiilidioksidiksi laskettuna 188 400 tonnia, joka on hieman yli kolme prosenttia pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä. Suurimmat päästöt syntyivät kaatopaikan ja jäte1 Esitetyt luvut vuodelta 2013; vuoden 2014 luvut valmistuvat osittain vasta tilinpäätöksen laatimisen jälkeen. 19 vedenpuhdistuksen prosesseista (48 % ja 32 %), kompostoinnista (11 %) ja ostosähköstä (6 %). Vuoteen 2012 verrattuna kasvihuonekaasupäästöt pienenivät noin 7 prosenttia. Itämeri HSY suhtautuu vakavasti Itämeren suojeluun. Itämerihaasteen toimenpideohjelma HSY:ssä koostuu meren kuormitukseen vaikuttavista toimista, joissa ympäristön tilaa parannetaan jätevedenpuhdistusta ja viemäriverkostoa koskevin hankkein. HSY kehittää Helsingin kantakaupungin sekaviemäriverkostoa ylivuotojen vähentämiseksi. Vuonna 2014 valmistui viemäritunneliyhteys Meilahden ja Rajasaaren välille, joka vähentää rankoilla sateilla tapahtuvia sekaviemärin ylivuotoja Rajasaaren edustalla. Vuonna 2014 valmistui Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle uusi biologinen puhdistuslinja, joka lisää laitoksen käsittelykapasiteettia noin 12 %. Vuonna 2014 Ympäristöministeriö myönsi HSY:lle rahoitusta ravinteiden poistoa ja kierrätystä tehostavien prosessien kehittämiseen jätevedenpuhdistuksessa. Kehittämishankkeet toteutetaan vuosina 2015 - 2016. Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Itämereen kasvoi hieman edellisen vuoden ennätyksellisen hyvään tulokseen nähden. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon fosforikuormitus Suomenlahteen oli 21 tonnia (+10 % vuodesta 2013). Typpikuormitus oli 424 tonnia (+26 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon fosforin kuormitus mereen oli 12 tonnia (+9 %) ja typenpoistotulos parani kuormituksen mereen ollessa 549 tonnia (-8 %). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Likaiset vedet johdettiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja ilmanlaadun mittausasemilla jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden osalta TSR-ohjearvo ei ylittynyt. Hajuja koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin 18 kappaletta. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä mitattiin melua viidesti. Mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason rajaarvoa. Melu koskeneita asiakaspalautteita vastaanotettiin yksi kappale. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lokkilaskentoja, metaanimittauksia sekä jätetäytön tilan ja painumien tarkkailua jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa tapahtui vuoden 2014 alkupuoliskolla merkittävä muutos, kun Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan koekäyttövaiheen käynnistyttyä kiinteistöjen sekajätteet ohjattiin jätevoimalaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa aloitettiin jätteenpoltossa syntyvän kuonan vastaanotto ja välivarastointi sekä tuhkan stabilointi keväällä viimeisteltyyn ja käyttöön otettuun tuhkan käsittely- ja loppusijoitusalueelle. Jätevoimalan kaupallinen käyttö alkoi syyskuun alussa. Jätteenkäsittely muuttui ja tulee edelleen muuttumaan merkittävästi Vantaan Energian jätevoimalan käynnistyttyä. Kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä vähenee oleellisesti ja painopiste siirtyy materiaalien jalostukseen ja hyötykäyttöön. Tilanteeseen vaikuttaa myös 2016 voimaan tuleva biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto. Uuden tilanteen myötä on syntynyt visio materiaalien kierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymästä (ekoteollisuuskeskus), jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa. Kierrätys ja materiaalitehokkuus HSY on aloittanut lasin ja metallin erilliskeräyksen kaikilla vähintään 20 asunnon kiinteistöillä. Kartongin keräyksen vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä HSY aloittaa vuonna 2015. HSY:n tavoitteena on kierrätysmahdollisuuksien parantaminen myös kierrätyspisteitä lisäämällä. HSY rakensi viisi uutta kierrätyspistettä pääkaupunkiseudulle vuoden 2014 aikana. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonum- 20 mella on tällä hetkellä yhteensä 132 kierrätyspistettä. Vastuu pakkausjätteen (lasi-, metalli-, kartonki- ja muovipakkaukset) kierrätyksestä siirtyy pakkausten tuottajille vuoden 2016 alussa. HSY neuvottelee pakkausjätteen tuottajia edustavan Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa HSY:n alueen kierrätyspisteverkoston tulevaisuudesta. Sortti-asemaverkosto laajenee Vantaalle Ruskeasannan Sortti-aseman valmistuessa vuonna 2015. Sortti-asemilla käynnistettiin keväällä 2014 Sortti-asemien asioinnin kehittämishanke, jonka tavoitteena on parantaa asiointia ja asiakaspalvelua asemilla. EAKR-rahoitteisen Materiaalitehokas jätehuolto -hankkeen aikana etsittiin ratkaisuja jätteen määrän vähentämiseksi, hyötykäytön tehostamiseksi sekä ympäristötietouden ja osaamisen lisäämiseksi. Oppilaitoksille, isännöitsijöille, julkishallinnolle ja kotitalouksille tuotettiin uusia toimintamalleja sekä neuvonnan aineistoja. HSY:n kehittämä Petra-jätevertailu vakiintui käyttöön Turun ja Lahden seuduilla ja yhteistyötä Turun Seudun Jätehuolto Oy:n ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n kanssa jatketaan. 21 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla johto pyrkii varmistamaan toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden. Riskienhallinta tarkoittaa järjestelmällistä ja ennakoivaa tapaa tunnistaa, analysoida ja hallita toimintaan liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia. HSY:n yhtymäkokous hyväksyi 23.5.2014 kuntayhtymäkonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. HSY:n hallitus hyväksyi 19.12.2014 ohjeet sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi HSY-konsernissa. Tavoitteena on vastata uudistuneen kuntalain vaatimuksiin ja vahvistaa hyvää hallinto- ja johtamistapaa konsernissa. Kuntayhtymän toimintakertomuksessa tulee kuntalain mukaan esittää selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. HSY:n jokainen toimiala ja tulosalue sekä konserniyhteisö Pääkaupunkiseudun Vesi Oy (PSV) antoivat osana konsernin tilinpäätösprosessia selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä kuntalain selontekoa koskevien vaatimusten mukaisesti. Selonteot tehtiin HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä PSV:n dokumentoituina itsearviointeina COSO-erm viitekehyksen mukaisesti laadittua arviointikehikkoa käyttäen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen Sisäinen valvonta voidaan jakaa viiteen osa-alueeseen: valvontaympäristö, riskienhallinta, valvontatoiminnot, informaatio ja kommunikaatio sekä seuranta. Valvontaympäristö Kuntayhtymän tehtävät ja hallinnon ja talouden järjestämisen keskeiset periaatteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa. Organisaatiorakenne, päätösvalta ja vastuut on määritelty hallinto- ja johtosäännöissä. Toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantaprosessit on määritelty ja tavoitteiden asettaminen perustuu HSY:n strategiaan. Yhtymäkokous hyväksyi 14.11.2014 HSY:n strategian vuosille 2015 - 2020. Uusi strategia on huomioitu toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2015 - 2017. Hallituksen joulukuussa 2014 hyväksymissä uudistetuissa ohjeissa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiseksi kuvataan valvontaympäristö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt kohdealueittain. Valvontaympäristöä on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on nyt vakiintunut. HSY:n toimialojen ja tulosalueiden sekä konserniyhteisö PSV:n itsearvioinneissa valvontaympäristön kysymykset koskivat toiminnan vastaavuutta HSY:n strategiaan, arvoihin ja toimintaperiaatteisiin nähden, TTStavoitteiden linjausta strategian mukaisesti, toimintaprosessien kuvausta ja ajantasaisuutta sekä henkilöstön vastuualueiden määrittelyä ja selkeyttä. Itsearvioinnin vastausten perusteella valvontaympäristö on suurimmalta osin vaatimusten mukainen. Toimintaprosessien kuvauksissa on jonkin verran aikatauluviiveitä ja puutteita, jotka on kuitenkin itsearvioinneissa tunnistettu, ja korjaavat toimenpiteet on suunniteltu. Henkilöstön vastuualueiden määrittelyssä on pieniä viiveitä johtuen lähinnä organisaatio- ja tehtävämuutoksista. PSV:n osalta toiminnan sovittaminen HSY:n strategian mukaiseksi otetaan kehittämiskohteeksi. 22 Riskienhallinta Riskienhallinnan tavoitteena on turvata kuntayhtymän toiminta ja sen asiakkailleen tuottamat palvelut, joita ovat terveellisen ja korkealuokkaisen talousveden saanti, ympäristövaatimukset täyttävä ja häiriötön jätehuolto, viemäröinti ja jäteveden puhdistus sekä ilman laadun tarkkailu ja muun seututiedon tuottaminen. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvien riskien hallinta, tunnistaminen ja torjunta ovat myös tärkeä osa riskienhallintaa. Taloudellisten riskien hallinnassa pidetään merkittävänä varautumista lähivuosien mittaviin investointeihin jäte- ja vesihuollossa. Riskienhallinnan periaatteet on kuvattu HSY:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä koskevassa toimintaohjeessa. Riskienhallinta sisällytetään kuntayhtymän sekä toimialojen ja tulosalueiden normaaliin toimintaan ja johtamiseen vuosikellon mukaisesti. Riskien todennäköisyydet ja vaikutukset arvioidaan ensin toimiala- ja tulosaluekohtaisesti, ja arviointityön tuloksena muodostetaan toimiala- ja tulosaluekohtaiset riskikartat. Merkittävät riskit koko HSY- tasolla tunnistetaan toimiala- ja tulosaluekohtaisista riskikartoista ja kootaan yhteen HSY -tasoiseksi riskikartaksi, joka päivitetään vuosittain. Riskienkartoitukseen sisällytetään myös vaadittavat toimenpiteet ja vastuutahot riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Johtoryhmä hyväksyi HSY:n uusimman riskikartan 17.6.2014. HSY:n riskikartassa nimetyistä riskeistä ja toimenpideohjelmien toteutumisesta raportoidaan myös HSY:n tarkastuslautakunnalle säännöllisesti. HSY:llä on valmiuslain mukainen valmiussuunnitelma, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen sekä valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa että väestön turvallisuutta uhkaavissa erityistilanteissa. HSY:n valmiussuunnitelma päivitetään säännöllisesti. Riskienhallinnan itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat riskien tunnistamiseen ja merkittävyyden arviointiin, riskirajojen määrittelyyn, riskienhallinnan toimenpiteiden suunnitteluun ja vastuuhenkilöiden nimeämiseen sekä riskejä koskevaan tiedonkulkuun toimialoilta ja tulosalueilta HSY:n riskienhallintapäällikölle. Itsearvioinnin vastausten mukaan toimialat, tulosalueet ja HSY:n konserniyhteisö PSV ovat kaikki tunnistaneet keskeiset riskit ja arvioineet ne määrittämällä riskien todennäköisyyden ja vaikuttavuuden. Merkittävimmille riskeille ei ole kuitenkaan asetettu riskirajoja. Riskirajojen määrittely on tunnistettu kehittämiskohteeksi, joka toteutetaan niiden riskien osalta kuin se on mahdollista v. 2015 loppuun mennessä. Merkittävien riskien hallintaan on nimetty vastuuhenkilöt, Riskienhallinnan toimenpideohjelmien seurannassa sekä toimenpiteiden ja raportoinnin ajoittamisessa HSY:n johtamisen vuosikelloon ilmeni ongelmia ja puutteita. Näiltä osin on tarvetta kehittää myös HSY:n sisäistä tiedonkulkua. Valvontatoiminnot Valvontatoimet koostuvat ohjeista ja toimintatavoista, joiden tavoitteena on varmistaa, että organisaatio toimii johdon antamien ohjeiden mukaisesti. Valvontatoimia suoritetaan kaikkialla organisaatiossa, kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa. Niihin luetaan mm. päätöksentekomenettelyt, erityyppiset toiminnan tarkastukset, hyväksymismenettelyt, todentamiset, täsmäytykset, omaisuuden turvaamistoimet ja työtehtävien eriyttämiset. Toimintatapoja ja ohjeistusta on kehitetty HSY:n perustamisesta lähtien ja se on jo hyvällä tasolla. Kuntayhtymässä otettiin käyttöön v. 2013 koko HSY:n kattava toimintajärjestelmä, joka sisältää laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät. Tavoitteena on järjestelmän sertifiointi vuonna 2015. Toimintajärjestelmässä on kuvattu keskeiset toimintaprosessit, täydennetty ohjeistusta ja kytketty ohjeistus prosesseihin. Toimintajärjestelmä auditointeineen on selkeyttänyt ja parantanut valvontatoimien kokonaisuutta. 23 Tällä hetkellä jätehuollon toimialalla on käytössä sertifioitu laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Vesihuollon toimialalla vedenpuhdistusosaston käyttölaboratorion tärkeimmät kemialliset ja mikrobiologiset menetelmät on akkreditoitu. Laadunvalvonta ja -ohjaus -ryhmän näytteenottajilla on ympäristönäytteenottajan pätevyystodistus erikoisalana vesi- ja vesistönäytteet. Ilmanlaadun mittaustoiminnassa on ISO-standardin mukainen laatujärjestelmä. Valvontatoimintojen itsearvioinnissa kysymykset kohdistuivat henkilöstön vastuisiin ja toimivaltaan, taloudellisten väärinkäytösten kannalta vaarallisiin työyhdistelmiin, tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden nimeämiseen, hankintavaltuuksiin ja menojen hyväksymisoikeuksiin sekä toimintaohjeiden noudattamisen valvontaan. Valvontatoimintojen toteuttaminen on pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Eniten epäselvyyksiä ja puutteita on tietojärjestelmien vastuuhenkilöiden ja varahenkilöiden nimeämisessä. HSY:n tietojärjestelmien hallintomallia uudistetaan keväällä 2015. Uuden hallintomallin eräänä tavoitteena on selkiyttää tietojärjestelmien käytön ja käytön valvonnan vastuita. Henkilöstön vastuiden ja toimivallan määrittelyn osalta koettiin tarpeelliseksi tehdä joitain tarkistuksia ja täsmennyksiä esim. allekirjoitusoikeuksien osalta. Informaatio ja kommunikaatio Informaatio on olennainen osa sisäistä valvontaa. Jotta organisaatiossa työskentelevät voivat suoriutua tehtävistään, tulee tarvittava olennainen tieto olla käytettävissä ja omaksuttavissa. Lisäksi tiedon tulee välittyä tehtävän edellyttämässä käyttökelpoisessa muodossa ja oikeaan aikaan. HSY:ssä on toimivat johtoryhmäkäytännöt ja sisäinen viestintä. Johto on osallistunut sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa tukevien toimintaohjeiden valmisteluun ja viemiseen käytäntöön. Ohjeistus on kaikkien luettavissa HSY:n intranetissä. Käyttöönotettu HSY:n toimintajärjestelmä on tuonut entistä helpommin omaksuttavaan muotoon informaation toimintaprosesseista ja niiden kytkeytymisestä toisiinsa. Informaatiota ja kommunikaatiota koskevat itsearvioinnin kysymykset kohdistuivat tiedonkulkuun johdolle ja muille asianmukaisille tahoille, säännöllisiin palaverikäytäntöihin sekä suunnitelmalliseen tiedottamiseen internetissä, sisäisessä intranetissä ja muussa tiedottamisessa. Informaatio ja kommunikaatio on hyvällä tasolla. Informoitavien henkilöiden luettelon osalta havaittiin pienehköjä täydennystarpeita lähinnä IT-ympäristön muutoksesta tiedottamisessa. HSY:n konserniyhteisöjen raportointikäytännöt kuvataan vuoden 2015 aikana julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Seuranta Seurannalla tarkoitetaan niitä toimia, joilla johto todentaa ja varmistaa, että edellä kuvattu sisäisen valvonnan järjestelmä toimii. Keskeistä on jatkuva toiminnan ja talouden seuranta, poikkeamien analysointi ja ennakointi. Esimiehet seuraavat jatkuvasti toimintaohjeiden noudattamista. Sisäinen tarkastus tukee HSY:n johtoa sisäisen valvonnan seurannassa ja siten organisaation tavoitteiden saavuttamisessa suorittamalla erillistarkastuksia HSY:n toiminnan kannalta merkittävillä riskialueilla. Hallitukselle laadittiin kaksi osavuosikatsausta, jotka sisälsivät sekä toiminnan että talouden toteutuman, ennusteen ja poikkeamien analysoinnin. Talouden raportointi tapahtuu kuukausittain sekä HSY:n johtoryhmässä että toimialojen johtoryhmissä. Käyttötalouden raportointi on saatu hyvälle tasolle. Investointien seurantaa kehitetään edelleen maksuperusteisesta seurannasta suoriteperusteisen seurannan suuntaan, jotta ennustettavuus paranee. Seurannan osalta itsearvioinnissa kysyttiin säännöllisten seuranta- ja raportointivelvoitteiden asettamisesta, seurantaraporttien käsittelystä ja havaittujen poikkeamien korjaamisesta ilman viiveitä, valvontatoimenpitei- 24 den riittävyyden ja tehokkuuden seurannasta sekä valvontatoimenpiteiden sopeuttamisesta muuttuviin olosuhteisiin. Saatujen vastausten perusteella seuranta toimii pääosin hyvin. Kehittämiskohteeksi on tunnistettu seurannan kattavuuden ja dokumentoinnin edelleen kehittäminen. HSY:n konserniyhteisöjen osalta vaadittavia seurantatoimenpiteitä täsmennetään v. 2015 julkaistavassa HSY:n konserniohjeessa. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa ja siinä noudatetaan hallituksen hyväksymää sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta. Tarkastustyö perustuu vuosittain laadittavaan toimitusjohtajan hyväksymään tarkastussuunnitelmaan. Sisäinen tarkastus vaihtaa informaatiota kuntayhtymän tilintarkastuksesta vastaavan tahon kanssa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden varmistamiseen liittyen. HSY:llä on oma kokopäiväinen sisäinen tarkastaja, joka vastaa tarkastustyön suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista kuntayhtymässä. Tarkastuksista raportoitiin HSY:n johdolle, hallitukselle ja tarkastuslautakunnalle sekä erikseen tarkastuskohteen vastuuhenkilölle tarkastuksen päätyttyä. Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman 2014 mukaiset tarkastukset kohdistuivat suoraveloituspalvelun päättymiseen, HSY:n keskitettyyn hankintaprosessiin, kuntayhtymän palveluksesta poislähtöprosessiin, erilaisiin ulkoistettuihin palveluihin, HSY:n kumppanuushankkeiden hallinnointiin sekä erillislaskutettavien laskutukseen. Tehdyissä vuosisuunnitelman mukaisissa tarkastuksissa ei todettu kriittisiä havaintoja kuntayhtymän sisäisen valvonnan toimivuuteen liittyen. 25 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Toimintatuotot yhteensä 344,2 miljoonaa Toimintakulut yhteensä 178,7 miljoonaa HSY:n toimintatuotot tilikaudella 2014 olivat yhteensä 344,2 miljoonaa, josta 228,3 miljoonaa oli vesihuollon ja 106,7 miljoonaa jätehuollon myyntituottoja. Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen toiminnan kulujen kattamiseksi jäsenkunnilta perityt kuntaosuudet olivat 4,2 miljoonaa. Muita tuottoja kertyi 5,0 miljoonaa euroa. Valmistus omaan käyttöön sisältää vesihuollon investointihankkeiden toteuttamiseen liittyvät, taseeseen aktivoidut henkilöstökulut 1,8 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, josta henkilöstökulut 42,4 miljoonaa, palvelujen ostot 94,8 miljoonaa, materiaalihankinnat 27,4 miljoonaa ja muut toimintakulut 14,0 miljoonaa euroa. Muihin toimintakuluihin sisältyy 0,1 miljoonan suuruinen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen muutos. Kirjanpitolain 5:14 § mukaisella varauksella katetaan kaatopaikkojen vastaiset jälkihoitokustannukset. Toimintakate oli 167,3 miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat yhteensä 5,5 miljoonaa ja rahoituskulut 72,6 miljoonaa euroa. Pysyvistä vastaavista tehtävät poistot olivat 87,7 miljoonaa. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 jätehuollon ylijäämäisestä tuloksesta osa on kirjattu vapaaehtoiseksi varaukseksi jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviin investointeihin. Varauksen määrä taseessa oli tilikauden alussa 1,8 miljoonaa euroa. Varaus purettiin loppuun tilikauden aikana ja siihen liittyvää poistoeroa lisättiin 1,1 miljoonalla. Vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero oli 0,8 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen jälkeen oli 12,4 miljoonaa ylijäämäinen. 26 1.3.2 Tuloksen muodostuminen toimialoittain HSY YHTEENSÄ 344 202 335 403 76 175 96 049 32 669 13 471 61 954 39 954 15 132 4 160 272 558 3 809 2 005 1 804 Vesihuolto 231 744 229 471 76 195 97 182 32 678 13 471 0 0 9 944 0 0 216 2 057 1 138 919 Jätehuolto 108 865 106 943 0 26 0 0 62 018 40 105 4 793 0 272 164 1 486 862 624 1 779 1 779 0 0 0 0 -178 651 -42 354 -33 679 -8 675 -94 845 -47 895 -46 949 -27 411 -27 376 -35 -80 -13 961 -7 893 -4 019 -2 048 -89 003 -24 149 -19 537 -4 612 -31 536 0 -31 536 -25 137 -25 103 -35 0 -8 181 -6 561 0 -1 620 -87 749 -6 906 -5 231 -1 675 -74 150 -47 895 -26 254 -1 746 -1 746 0 -80 -4 867 -482 -4 019 -366 -4 478 -2 149 -1 671 -479 -2 061 0 -2 061 -129 -129 0 0 -139 -127 0 -12 -5 975 -3 412 -2 763 -649 -2 004 0 -2 004 -225 -225 0 0 -334 -323 0 -11 -9 165 -5 738 -4 478 -1 260 -2 766 0 -2 766 -206 -206 0 0 -455 -415 0 -40 TOIMINTAKATE 167 331 144 520 21 116 513 780 401 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -67 169 -63 114 -5 067 0 -2 1 014 VUOSIKATE 100 162 81 406 16 050 513 778 1 416 POISTOT -87 717 -70 748 -15 560 -223 -778 -409 12 444 10 658 490 290 1 1 007 -1 098 1 831 -817 0 0 -817 -1 098 1 831 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 361 9 841 1 223 290 1 1 007 x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Vedenmyyntituotot Jätevesituotot Perusmaksut Vesihuollon liittymismaksut Jätteen kuljetusmaksut Jätteen käsittelymaksut Muut Myyntituotot Kuntaosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Jätteen kuljetuspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Pakollisten varausten muutos Muut toimintakulut Vuokrat Jätevero Muut toimintakulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Seutu- ja ymp.tieto Tukipalvelut 4 991 6 755 711 6 504 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 711 6 504 4 160 0 0 0 120 15 0 237 0 20 0 217 Muut 9 567 9 479 0 0 0 0 0 0 9 479 0 0 44 44 0 44 Toimialojen, tulosalueiden ja muiden yksiköiden osalta niiden väliset sisäiset myynnit ja ostot sisältyvät esitettyihin lukuihin. HSY yhteensä on esitetty ilman sisäisiä eriä. 27 1.3.3 Toiminnan rahoitus Vuosikate oli 100,2 miljoonaa euroa, joka ei riitä kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Investoinnit olivat vuonna 2014 yhteensä 116,8 miljoonaa euroa, josta 85,8 % voitiin rahoittaa tulorahoituksella. Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 20,0 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 14,4 miljoonalla eurolla. Lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja (kuntatodistusohjelma) nostettiin tarpeen mukaan useissa erissä. Tilikauden päättyessä kuntatodistuksia oli ulkona 75,0 miljoonan euron edestä. Maksuvalmius on ollut hyvä. HSY:n lainakanta 31.12. oli 1425,1 miljoonaa euroa, josta jäsenkuntien perustamislainojen osuus oli 1188,0 miljoonaa, rahoituslaitoslainojen 162,1 miljoonaa ja lyhytaikaisten maksuvalmiusluottojen 75,0 miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste nousi tilikauden alun 24,6 %:sta tilikauden lopun 25,0 %:iin. 1.3.4 Kokonaistulot ja –menot TULOT Toiminta Toimintatuotot Korkotuotot Muut rahoitustuotot Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät x 1000 € 344 202 3 5 464 0 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 20 000 35 000 9 578 415 087 Täsmäytys Kokonaistulot - kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutos 32 247 -32 247 28 839 MENOT Toiminta Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä x 1000 € 178 651 -1 779 72 573 63 0 1 327 117 633 14 373 0 0 382 840 1.3.5 Rahoitusasema ja sen muutokset HSY:n tase (x 1000 euroa) VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TP 2014 2 053 416 5 196 3 764 1 432 TP 2013 2 024 340 5 158 3 220 1 938 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskener. hank. 1 861 846 14 806 169 483 1 663 327 7 129 7 100 1 832 810 14 806 160 184 1 645 713 6 465 5 641 186 374 186 359 15 186 372 186 357 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 57 007 1 343 1 343 34 851 1 297 1 297 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 45 328 45 328 42 597 31 23 2 677 32 286 32 286 29 286 17 2 2 981 Rahat ja pankkisaamiset 10 335 1 268 2 110 423 2 059 191 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa/asukas Lainakanta 31.12. tuhatta euroa Lainat tuhatta euroa/asukas Lainasaamiset, tuhatta euroa Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12. VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä TP 2014 521 449 505 000 2 570 1 517 12 361 TP 2013 499 510 505 000 2 570 -8 423 362 6 356 6 356 0 7 090 5 258 1 831 24 795 24 795 25 305 25 305 1 557 822 1 408 648 133 184 1 188 002 87 462 1 527 286 1 418 521 143 057 1 188 002 87 462 Lyhytaikainen vieraspääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat 149 174 75 000 28 873 23 708 7 201 14 392 108 765 40 000 13 373 22 778 6 465 26 150 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 110 423 2 059 191 TP 2014 25,0 % 452,6 % 13 879 13 1 425 059 1 31 1 108 010 TP 2013 24,6 % 458,6 % -8 061 0 1 384 432 1 17 1 091 116 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat jäsenkunnilta Liittymismaksut ja muut velat 29 1.4 Konsernin toiminta ja talous 1.4.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhtiöistä Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöiden Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n (80,5 % osakepääomasta) ja HSY Holding Oy:n (100 %) lisäksi osakkuusyhtiöistä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy (25,7 %), Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (32,25 %) ja kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 (34,87 %) ja Oy Asemapäällikönhovi (14,39 %). 1.4.2 Konsernia koskevat olennaiset tapahtumat HSY perusti 3.11.2014 yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. HSY:n omistusosuus yhtiöstä on 80 %. Yhteisyritys hallinnoi ja markkinoi HSY:n ja RR:n ns. vapaata kapasiteettia eli lakisääteisen jätemäärän ylittävää kapasiteettia. Vapaan polttokapasiteetin myyntitoimintaan liittyvä toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus siirrettiin veroneutraalina liiketoimintasiirtona Uudenmaan Woima Oy:lle 31.12.2014. Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2015, jonka vuoksi yhtiötä ei ole sisällytetty tilikauden 2014 konsernitilinpäätökseen. Pääkaupunkiseudun vesi Oy:n päätehtävä, eli raakaveden toimittaminen osakaskuntien vesilaitoksille oli normaalilla tasolla. Veden laatu Päijänteessä oli hyvä erityisesti pääkaupunkiseudun vedenhankinnan kan3 nalta keskeisellä eteläisellä alueella. Päijänne-tunnelin kautta johdettiin vettä yhteensä 103,0 milj. m , josta 3 3 raakavettä vesilaitoksille oli 98,1 milj. m ja vesistöihin pumpattua lisävettä 4,9 milj. m . Kalliomäen voimalan energiatuotanto oli normaalilla tasolla. Yhtiökokous 14.5.2014 valitsi uuden hallituksen. Yhtiön tehtävät hoidetaan pääsääntöisesti HSY:n toimesta. Vuodelle 2015 ei odoteta toimintaan olennaisia muutoksia. HSY Holding Oy on holding-yhtiö, joka omistaa 20 hehtaarin maa-alueen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Yhtiö siirtyi silloiselle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle Ämmässuon suoja-alueita lunastettaessa ja siirtyi HSY:lle kuntayhtymän perustamisen yhteydessä. Yhtiön vastaisesta käytöstä ei ole päätöksiä. Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä huolehtii Järvenpään, Keravan, Tuusulan ja HSY:n osalta eräiden Vantaan kaupungin alueiden jätevesien johtamisesta Keski-Uudenmaan meriviemärin kautta puhdistettavaksi HSY:n Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2014 toiminta jatkui normaalina. Viemärilaitostoiminnassa ei syntynyt jäteveden ylivuotoja vesistöihin. Kulomäen loka-autoasemalle tuotujen kuormien määrä väheni edelleen. Tuusulanjärven kunnostusprojektissa järven kunnostus- ja vesiensuojelutyöt jatkuivat vakiintuneiden menetelmien mukaisesti. Keskeiset investoinnit kohdistuivat osuuteen vuoden aikana valmistuneen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon 9. puhdistuslinjan rakennuskustannuksiin. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yritys. Toiminta tähtää jätteen määrän vähentämiseen ja uudelleenkäytön sekä ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Yrityksen liikevaihto kertyy kiertoon tulleen tavaran, korjattujen laitteiden ja neuvontapalvelujen myynnistä. Vuonna 2014 toiminta jatkui tavanomaisena. Yhtiökokouksessa 29.4. Kierrätyskeskukselle valittiin uusi hallitus, jonka toimikausi on kaksi vuotta. Hietalahden kauppa suljettiin toukokuussa 2014. Espoon Suomenojalle avattiin uusi kierrätyskauppa 22.11.2014. Kierrätyskeskus ja HSY solmivat uuden sopimuksen pääkaupunkiseutulaisille suunnatusta jäte-, kompostointi-, vesi- ja ilmastoaiheisesta ympäristöneuvonnasta ja -koulutuksesta seuraavalle kahdelle vuodelle. Koy Asemapäällikönkatu 5 ja Oy Asemapäällikönhovi hallinnoivat kiinteistöjä Itä-Pasilassa, joissa HSY:llä on toimitiloja. Yhtiöiden toiminnassa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. 30 1.4.3 Konsernin toiminnan ohjaus ja sisäinen valvonta HSY:llä ei ole ollut yleistä omistajapolitiikkaa koskevaa strategiaa, vaan HSY:n hallitus on päättänyt yhteisökohtaisesti tarvittavista omistajapoliittisista linjauksista. Hallinnon ja talouden järjestämisen periaatteet on määritelty ja toimintatavat ovat vakiintuneet. Sisäinen valvonta on riittävä ottaen huomioon toiminnan laajuus ja taloustapahtumien määrä. Sisäisestä valvonnasta on kerrottu tarkemmin luvussa 1.2. Suomen hallitus antoi 27.11.2014 esityksen uudeksi kuntalaiksi, joka sisältää erityisiä säännöksiä konsernihallinnosta ja -ohjauksesta. Lakiesityksen mukaan yhtymäkokouksen on vahvistettava konserniohjeet, joita sovelletaan tytäryhteisöjen sekä soveltuvin osin osakkuusyhteisöjen omistajaohjaukseen. HSY:n konsernistrategian, omistajapolitiikan ja konserniohjeen laatiminen aloitettiin vuonna 2013. Työ valmistui keväällä 2014 ja toimitettiin jäsenkuntiin lausunnoille. Kaupunginhallitusten lausuntojen perusteella HSY:n hallitus 31.10.2014 päätti palauttaa HSY:n konserniohjeen valmisteltavaksi uudelleen yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa. Ohjeen valmistelu ja hyväksyminen koordinoidaan ja sovitetaan yhteen jäsenkuntien konserniohjeiden käsittelyn kanssa ja tuodaan yhtymäkokouksen päätettäväksi kuntalain uudistuksen voimaantulon jälkeen 2015 aikana. 1.4.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma x 1000 euroa Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalenemiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tuloverot Tilikauden ylijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot %:a toimintakuluista Vuosikate %:a poistoista 1.1. - 31.12.2014 347 048 -175 791 13 171 269 5 5 456 -73 205 -80 -91 448 0 0 -67 823 103 446 -91 448 1.1. - 31.12.2013 336 204 -181 032 9 155 182 7 4 404 -72 405 -71 -87 767 0 0 -68 064 87 118 -87 767 0 11 998 733 46 -816 11 961 0 -650 996 -84 0 262 1.1. - 31.12.2014 197,4 % 113,1 % 1.1. - 31.12.2013 185,7 % 99,3 % 31 Konsernin rahoituslaskelma x 1000 euroa 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 103 446 -1 339 87 118 102 107 41 87 158 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuusinvestointien korjauserät -118 098 -124 144 839 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 473 -117 259 0 -15 152 -122 671 -35 513 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten laihojen lisäys Pitkäaikaisten laihojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 20 000 35 000 -17 210 -17 374 35 000 Oman pääoman muutokset 37 790 2 289 9 578 19 915 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -46 48 -13 007 4 174 -9 915 -22 968 -1 009 3 214 Rahoituksen rahavirta 24 401 23 129 Kassavarojen muutos 9 249 -12 384 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut 11 554 2 305 2 305 14 689 9 249 -12 384 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä, € *) -67 364 -52 212 Investointien tulorahoitus % 88,2 % 71,0 % Lainanhoitokate 1,95 1,78 Kassan riittävyys, päiviä 11,0 2,1 *) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen tunnusluku lasketaan tilinpäätösvuodelta ja sitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Tässä tunnusluku on laskettu 1.1.2011 alkaen, koska HSY:n ensimmäisessä tilinpäätöksessä 2010 ei esitetty konsernirahoituslaskelmaa. 32 Konsernitase (x 1000 euroa) VASTAAVAA TP 2014 TP 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 947 500 1 921 686 VASTATTAVAA TP 2014 TP 2013 OMA PÄÄOMA 390 849 Aineettomat hyödykkeet 6 732 369 320 6 861 Peruspääoma 505 000 505 000 3 786 2 946 3 220 3 641 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2 570 -128 683 2 570 -138 513 Tilikauden yli-/alijäämä 11 961 262 1 936 756 1 910 817 VÄHEMMISTÖOSUUDET 10 595 10 641 6 356 6 356 7 090 5 258 0 1 831 Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 15 047 15 047 234 635 227 919 1 670 817 9 152 1 653 204 8 709 7 105 5 939 Vapaaehtoiset varaukset Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Enn.maksut ja keskener. hank. Sijoitukset POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero 4 013 4 008 PAKOLLISET VARAUKSET 24 795 25 305 Osakkuusyhteisöosuudet 3 269 3 264 Muut pakolliset varaukset 24 795 25 305 Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset 729 15 729 15 VIERAS PÄÄOMA 1 573 012 1 545 136 58 107 35 805 Pitkäaikainen vieras pääoma 1 421 241 1 433 296 1 343 1 297 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 1 343 1 297 Lainat jäsenkunnilta Saamiset 45 210 32 203 Lyhytaikaiset saamiset 45 210 32 203 42 533 29 359 Lainasaamiset 31 Muut saamiset 96 Siirtosaamiset 2 550 2 760 326 419 326 419 11 228 1 886 2 005 607 1 957 491 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Liittymismaksut ja muut velat Myyntisaamiset Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainst. Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Lyhytaikainen vieraspääoma 145 777 157 832 1 188 002 1 188 002 87 462 87 462 151 771 111 840 Joukkovelkakirjalainat 75 000 40 000 17 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 31 055 16 210 67 Saadut ennakot 143 8 Ostovelat Muut velat 23 797 7 206 22 856 6 471 Siirtovelat 14 570 26 296 2 005 607 1 957 491 TP 2014 TP 2013 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 20,3 % 19,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 453,2 % 459,6 % Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa -116 721 -138 251 Kertynyt yli-/alijäämä, tuhatta euroa/asukas Lainakanta 31.12. tuhatta euroa Lainat, tuhatta euroa/asukas Lainasaamiset, tuhatta euroa Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12. 0 0 1 439 834 1 1 402 044 1 31 17 1 108 010 1 091 116 33 1.5 Tilikauden tuloksen käsittely Hallitus esittää tilikauden +12.444.450,75 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloutetaan jätteenkäsittelyn, aluekeräyksen ja kaatopaikkakaasun hyötykäyttöä edistäviä investointeja varten tehtyä investointivarausta 1.831.255,09 euroa ja tehdään tähän liittyvä poistoerolisäys 1.831.255.09 euron suuruisena. 2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 733.330,00 euroa. 3. Kirjataan tuloslaskelmaan vesihuollon tuloksesta maksettava tulovero 816.623,27 euroa. 4. Ylijäämä 12.361.157,48 euroa kirjataan taseen edellisten vuosien yli-/alijäämätilille. 34 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 2.1.1 Strategisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Ympäristökuormituksen vähentäminen, energiansäästön, resurssitehokkuuden ja uusiutuvan energian edistäminen siten, että HSY tuottaa vuonna 2017 kulutustaan vastaavan määrän energiaa uusiutuvilla energialähteillä Toteutetaan energiatehokkuussopimuksen toimenpidesuunnitelmaa (2013 - 2016). Otetaan käyttöön investointien energiatehokkuuden arviointi. Toimenpidesuunnitelman vuoden 2014 toimenpiteet tehty ● Toteutui Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuodesta 2013 ● Toteutui 1) Tuotetun uusiutuvan energian määrä suhteessa energian kulutukseen 96 % ● Toteutui Materiaalitaseen laskenta valmis; mittari, seuranta ja tavoitetaso määritelty ● Toteutui Asukkaiden ja organisaatioiden kannustaminen ympäristövastuulliseen toimintaan Käynnistetään HSY:n neuvonnan toiminta 1.1.2014. Täsmennetään ja toteutetaan neuvonnalle suunnitellut toimet. Laaditaan toiminnan mittarit. Suunnitellut kampanjat, tilaisuudet ja muut toimenpiteet toteutettu ● Toteutui Kuntien välisen yhteistyön aktiivinen edistäminen HSY:n toimialalla Täytäntöönpannaan kuntatekniikan yhteistyösopimus. Suunniteltu tietopohja tuotettu ja seurantajärjestelmää kehitetty ● Ei toteutunut 2) T&K&I-toiminnan vahvistaminen materiaali- ja energiatehokkuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön kysymyksissä Toteutetaan T&K&Itutkimusohjelmaa (2012-2014). Laaditaan T&K&I-ohjelma vuosille 2015 - 2017. Tehdään ohjelman mukaiset vuoden 2014 toimenpiteet ● Toteutui T&K&I-ohjelma vuosille 2015 - 2017 hyväksytty. ● Toteutui 1) 2) Kasvihuonekaasupäästölaskenta vuodelta 2014 valmistuu vasta tilinpäätöksen jälkeen. Toteutuma on arvioon perustuva. HSY:n hallitus hyväksyi osaltaan puitesopimuksen 5/2014. Kuntien päätös sopimuksesta valmiina 11/2014. Seurantaryhmän järjestäytymiskokous järjestettiin 15.12.2014, jossa sovittiin täytäntöönpanosuunnitelmasta. Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 HSY:n asiakaspalvelu- ja toimintakulttuurin yhtenäistäminen ja palvelujen kehittäminen eri asiakasryhmien tarpeet huomioon ottaen Otetaan käyttöön suurasiakkaiden palvelukonsepti. Laaditaan palvelukuvaukset asiakaspalveluyksikön tuottamille sisäisille palveluille. Asiakastyytyväisyystutkimuksessa saatu arvosana on parempi kuin v. 2013 ● Toteutui Asiakaspalvelukeskuksessa loppuun asti hoidettujen kontaktien osuus kaikista kontakteista > v. 2013 ● Ei toteutunut 3) Sähköisen asioinnin lisääminen Asiakkaille tarjotaan verkossa itsepalveluraportointiin kannustavia työkaluja. Jätepalvelutilauksista sekä sopimusmuutoksista tehdään osa verkossa. Palvelujen käyttöaste- % > v. 2013 ● Toteutui 3) Henkilöstön osaaminen ei vielä riitä kaikkien kontaktien loppuun asti hoitamiseen. Vuonna 2014 asiakaspalvelukeskuksessa 4 uutta asiakasneuvojaa. Laskutuksen sähköpostit tulivat asiakaspalvelukeskuksen hoidettavaksi kesällä 2013, jonka vuoksi kontaktien määrä ei ole vertailukelpoinen. 35 Näkökulma Talouden hallinta Strateginen päämäärä Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla. Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Käyttötalous- ja tuloslaskelmaperusteisesta toimintamallista taseen ja investointien hallintaan. Omavaraisuusaste ei vesihuollossa laske alle 24 %:n eikä jätehuollossa alle 13 %:n. Pitkäjänteisen taksapolitiikan varmistaminen. Päivitetään toimialojen pitkän ajan talousmallit. Toteutetaan investointien hallinnan kehittämisen toimenpidesuunnitelmaa ja otetaan käyttöön uudet prosessit. Vesihuollon omavaraisuusaste ≥ 25,5 % ● Toteutui Jätehuollon omavaraisuusaste ≥ 11 % ● Toteutui Käyttötalouden tasapainon ylläpitäminen. Kehitetään suoritelaskentaa, budjetoidaan tasapainoinen käyttötalous. Tehostetaan hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintakulujen hallintaa ja seurantaa. Suoritekustannusten laskenta, budjetointi ja seuranta käytössä toimialoilla Q1/2014 ● Toteutui osittain 4) Investointien kohdentaminen toimintavarmuuden, ympäristön, laadun ja tehokkuuden näkökulmista tarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Korjausvelan pysyminen hallinnassa. Määritellään korjausvelan määrä. Kehitetään ja otetaan käyttöön mittari(t) investointien kohdentumisen tehokkuuden mittaamiseksi. Korjausvelka määritetty Q2/2014 ● Ei toteutunut 5) Investointien kohdentumisen tehokkuuden seurantamittari(t) käytössä Q2/2014. ● Ei toteutunut 6) 4) 5) 6) Toteutunut muuten, mutta suoritekustannusten laskenta ei. Työ on vielä kesken, valmistuu 2015. Työ siirtynyt vuodelle 2015. Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 HSY:n yhteisten sisäisten toimintamallien tehokkuuden varmistaminen ja prosessien jatkuva parantaminen Kehitetään palvelutuotantoa tukipalvelujen ohjausmallin mukaisesti. Tarkistetaan palvelujen tarve ja seurataan palvelutason toteutumista palvelukuvauksissa esitetyillä mittareilla. Viedään toimintajärjestelmä osaksi jokapäiväistä toimintaa. HSY:n hallinnon ja yhteisten kulujen osuus käyttökuluista ≤ v. 2013 ● Toteutui Poikkeamien määrä sisäisissä auditoinneissa <. v. 2013 ● Toteutui osittain 7) Hankintaprosessin optimointi ja tehokkuus; uuden toimintamallin luominen. Seurataan hankintatoimen tehokkuutta ottamalla käyttöön hankintojen ostoskori Hankintojen ostoskorin indeksikorjattu hinta < v. 2013 ● Toteutui 7) Toimintajärjestelmän käytön alkuvuosina tarkoituksenmukaisempi mittari on todettujen poikkeamien korjaaminen määräajassa. Poikkeamia oli 15 kpl ja ainakin yhdessä tapauksessa määräaika ylittyi. Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Strategisen osaamisen kuvaaminen ja sitä tukevien osaamisen kehittämisen toimintatapojen toimeenpano Suunnitellaan HR-järjestelmän osaamiseen liittyvän osion käyttöönotto ja laaditaan osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta. Suunnitelman mukaiset vuoden 2014 toimenpiteet tehty ● Toteutui Osaamisen johtamisen kehittämisen tiekartta laadittu ● Toteutui HSY:n lisääntynyt tunnettuisuus ja nykyistä parempi yhteisökuva ja työnantajakuva Laaditaan ja toteutetaan seuraavat toimenpidesuunnitelmat: 1) Työnantajatunnettuisuuteen liittyvä markkinointiviestintä, 2) rekrytointiprosessin kehittäminen ml. markkinointiviestinnällinen ja visuaalinen aineisto, 3) perehdyttämisjärjestelmän kehittäminen ja aineistot. Työnantajatunnettuisuuteen liittyvää markkinointiviestintää koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja vuotta 2014 koskevat toimenpiteet tehty ● Toteutui Rekrytointiprosessin kehittämistä koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja vuotta 2014 koskevat toimenpiteet tehty ● Toteutui Perehdyttämisjärjestelmää koskeva toimenpidesuunnitelma on laadittu ja vuotta 2014 koskevat toimenpiteet tehty ● Toteutui 36 Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Työhyvinvoinnin edistäminen Toteutetaan henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella laadittu toimenpideohjelma. Toimenpiteet ja seuranta yksikkökohtaisesti. 2.1.2 Ohjelmat laadittu ja vuoden 2014 toimenpiteet tehty ● Toteutui Strategisten hankkeiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Seudullinen vedentuotannon ja jakelun varmistaminen ja tehostaminen: Vedenpuhdistuksen kapasiteetin nosto Pitkäkosken alavesisäiliö Länsi-Espoon runkovesijohdot Vanhankaupungin kapasiteetin nostamisen suunnittelu on valmis ja investoinneista valmiina 70 % ● Ei toteutunut 1) Pitkäkosken alavesisäiliö otetaan käyttöön 30.6.2014 mennessä ● Toteutui osittain 2) Länsi-Espoon kaikki erillisurakat on käynnistetty. Hankkeen kokonaisvalmiusaste 70 % ● Toteutui osittain 3) Blominmäen jätevedenpuhdistamo Kalliorakennussuunnitelmat valmiit, edellyttäen että asemakaava on saanut lainvoiman vuoden 2013 loppuun mennessä ● Toteutui Jätevoimala Jätevoimala käynnistyy tuotantokäyttöön kesällä 2014. ● Toteutui Tuhkankäsittelyvalmius helmikuussa 2014 ja kuonankäsittely kilpailutettu ● Toteutui Lajitteluterminaali valmistuu syksyyn 2014 mennessä ● Toteutui Kuljetuslogistiikka on sovitettu jätevoimalan toimintaan ● Toteutui Jätevoimalaan liittyvät neuvontatoimet tehty. ● Toteutui Biojätteen mädättämö Biojätteen vastaanotto mädättämöön on aloitettu vuoden 2014 loppuun mennessä ● Ei toteutunut 4) REPA-hanke (entinen MELT) toteuttaa metropolialueen kaupunkien ja valtion Innovatiiviset Kaupungit -ohjelmaa (2014 - 2020) edistämällä materiaali- ja energiatehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä kaupunkien ja HSY:n investoinneissa ja palveluissa. REPA on aloittanut julkisen toimintansa (koordinointi, viestintä) ● Toteutui HSY-hankkeet (Ämmässuon uusi konsepti, ruokahävikin vähentäminen, älykkäät vesiratkaisut, uusiutuva energia, kaupunki-ilman laatu) ovat käynnistyneet ● Toteutui osittain 5) Hankkeiden tuloksia arvioivat vaikuttavuusmittarit on hyväksytty ● Toteutui 1) 2) 3) 4) 5) Suunnittelun toteutuma-aste 80 % ja investoinneista valmiina 25 % Alavesisäiliö otettiin käyttöön 8/2014. Toteutuma-aste 65 %. Perkkaan ja Suurpellon osuudet ovat viivästyneet HSY:stä riippumattomista syistä. Urakan aikana toteutettiin urakka-aikaan vaikuttavia välttämättömiä ja ennalta arvaamattomia lisä- ja muutostöitä. Mädätysprosessi käynnistetään 2.3.2015 syöttämällä Suomenojan jätevesilietettä mädätysreaktoreihin. Biojätteen syöttäminen aloitetaan 30.3.2015. Urakka valmistuu takuukokeiden jälkeen 24.8.2015 mennessä. Valmisteluprojektit toteutettiin suunnitellusti ja rahoitushakemus toimitettiin Tekesiin 14.11.2014. Rahoituspäätöstä odotetaan. Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Asiakaspalvelun tietojärjestelmät HSY:n yhteisen asiakasrekisterin toteutus on aloitettu ja sen edellyttämät muutokset jätehuoltojärjestelmään tehty ● Toteutui osittain 1) 1) Viivästyminen johtuu pitkälti jätehuollon järjestelmätoimittajien resursseista. Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä TTS-kauden 2014 - 2016 strateginen hanke Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Sertifioidun laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmän ottaminen käyttöön Toimintajärjestelmä on käytössä, koulutukset pidetty ja ulkoinen arviointi tehty ● Toteutui Henkilöstöprosessien uudistaminen ja sähköistäminen HR-järjestelmä on käytössä ● Toteutui 37 2.1.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Vedenmyyntituotot Jätevesituotot Perusmaksut Vesihuollon liittymismaksut Jätteen kuljetusmaksut Jätteen käsittelymaksut Muut Myyntituotot Kuntaosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TP 2014 344 202 335 403 76 175 96 049 32 669 13 471 61 954 39 954 15 132 4 160 272 558 3 809 2 005 1 804 TA 2014 344 811 336 637 76 130 95 081 32 618 12 500 62 400 41 275 16 633 4 160 300 844 2 870 1 931 939 Ero TP-TA -609 -1 234 45 968 51 971 -446 -1 321 -1 501 0 -28 -286 939 74 865 Tot-% TP/TA 99,8 % 99,6 % 100,1 % 101,0 % 100,2 % 107,8 % 99,3 % 96,8 % 91,0 % 100,0 % 90,7 % 66,1 % 132,7 % 103,8 % 192,1 % TP 2013 333 065 324 997 72 565 91 759 30 830 12 094 62 232 40 383 15 134 3 885 284 744 3 156 2 074 1 082 1 779 1 550 229 114,8 % 1 794 -178 651 -42 354 -33 679 -8 675 -94 845 -47 895 -46 949 -27 411 -27 376 -35 -80 -13 961 -7 893 -4 019 -2 048 -188 533 -43 004 -33 697 -9 307 -99 329 -45 213 -54 116 -29 076 -29 076 0 121 -17 244 -8 084 -4 593 -4 568 9 882 650 18 632 4 484 -2 682 7 167 1 665 1 700 -35 -201 3 283 190 574 2 519 94,8 % 98,5 % 99,9 % 93,2 % 95,5 % 105,9 % 86,8 % 94,3 % 94,2 % -66,1 % 81,0 % 97,6 % 87,5 % 44,8 % -184 018 -41 467 -33 103 -8 364 -91 268 -49 943 -41 326 -27 235 -27 220 -15 -50 -23 998 -8 014 -10 880 -5 104 TOIMINTAKATE 167 331 157 828 9 503 106,0 % 150 840 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Perustamislainojen korot jäsenkunnille Muut korkokulut Muut rahoituskulut -67 169 3 5 464 -72 573 -62 964 -9 609 -63 -69 376 0 450 -69 796 -62 964 -6 832 -30 2 207 3 5 014 -2 777 0 -2 777 -33 96,8 % 1214,2 % 104,0 % 100,0 % 140,6 % 208,8 % -67 331 4 4 410 -71 675 -62 964 -8 710 -71 VUOSIKATE 100 162 88 452 11 710 113,2 % 83 509 POISTOT -87 717 -87 671 -47 100,1 % -83 799 12 444 782 11 663 1592,2 % -289 -1 098 1 831 -817 -1 190 2 024 0 92 -193 -817 92,3 % 90,5 % - -3 090 3 741 0 12 361 1 616 10 746 765,1 % 362 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Jätteen kuljetuspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Pakollisten varausten muutos Muut toimintakulut Vuokrat Jätevero Muut toimintakulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos Tuloverot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 38 Toimintatuottoja kertyi lähes talousarvion mukaisesti 344,3 miljoonaa euroa Vesihuollon käyttö- ja perusmaksuja kertyi 1,1 miljoonaa talousarviota enemmän. Laskutettu vesimäärä toteutui lähes budjetoidun mukaisena ja ero syntyi pääosin jäteveden laskutuksesta koskien Länsi-Metroa. Kirkkonummelle myydyn talousveden ja laskutetun jäteveden määrät kasvoivat edellisestä vuodesta. Uusien liittymissopimusten määrä oli edellisvuotisella tasolla, mutta keskimääräinen hinta oli suurempi sekä pienestä hinnan korotuksesta että suuremmista kohteista johtuen. Liittymismaksut ylittivät talousarvion 1,0 miljoonalla eurolla. Muut vesihuollon liiketoiminnan tuotot jäivät 0,9 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Ero syntyy laskutettavista johtosiirtotöistä, jotka jäivät budjetoidusta 1,5 miljoonaa. Myös tonttijohto- ja liitostyölaskutus jäivät hieman ennakoitua pienemmäksi, mutta sprinkleri-maksujen, kaasunmyynnin ja muiden tuottojen ylitykset kompensoivat jättämää. Jätteen kuljetus- ja käsittelymaksutuottoja kertyi yhteensä 1,8 miljoonaa talousarviota vähemmän. Kuljetusmaksuihin heijastuu vähentyneet jäteastioiden tyhjennysmäärät asiakkaiden harvennettua tyhjennysväliä. Käsittelymaksutuloihin vaikutti erityisesti se, ettei budjetoitua markkinaehtoisen rakennus- ja purkujätteen vastaanottoa aloitettu. Myös pilaantuneiden maiden vastaanotto on loppunut lähes täysin tiukentuneiden viranomaisvaatimusten aiheuttamien lisäkustannusten vuoksi. Myös Sortti-asemien asiakaskäyntien väheneminen heijastui osaltaan käsittelymaksukertymää. Jätehuollon muita liiketoiminnan myyntituottoja kertyi 0,4 miljoonaa talousarviota enemmän, mm. jätevoimalan kuonasta erotetun metallin myynnistä johtuen. Tuet ja avustukset jäivät budjetoidusta 0,3 miljoonaa osan ulkopuolista rahoitusta hakeneista hankkeista jäädessä toteuttamatta kielteisten rahoituspäätösten vuoksi. Eroa kompensoi budjetoitua suurempina toteutuneet muut toimintatuotot, mm. maksumuistutusmaksu- ja vuokratuotot. Toimintakulut olivat 178,7 miljoonaa, 9,9 miljoonaa talousarviota pienemmät Henkilöstökulut jäivät 0,6 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Toteutuma sisältää budjetoimattoman 1,6 miljoonan euron varauksen vuodelta 2014 maksettaviin tulospalkkioihin (sivukuluineen). Tulospalkkiot rahoitetaan voimassaolevan käytännön mukaisesti toimintakulusäästöillä ja toiminta katteen paranemisella. Henkilöstökuluja on pienentänyt osaltaan budjetoimattomat oikaisuerät, kuten sairasvakuutus-, vanhempainvapaa- ym. Kelan maksamat korvaukset. Sivukuluja ovat alentaneet ennakoitua pienempinä toteutuneet varhaiseläke- ja eläkemenoperusteiset maksut. Palvelujen ostot toteutuivat 4,5 miljoonaa talousarviota pienempinä. Jätteen kuljetuspalveluiden ostot ylittyivät 2,7 miljoonalla. Ylitys selittyy osin budjetointivirheellä, osin budjetoitua suurempina toteutuneilla kuljetusurakoiden laatubonuksilla sekä läpilaskutuksen poistumana, joka ei toteutunut ennakoidun mukaisena. Muissa palveluissa säästöjä syntyi 7,2 miljoonaa. Vantaan energian jätevoimalaan toimitetusta jätteestä maksettiin alennetut maksut koekäytön ajan elokuun loppuun saakka, joka vähensi palvelujen ostoja 1,3 miljoonalla eurolla. Jäteastioiden vähentyneestä määrästä ja alentuneista hinnoista johtuen jätteen keräilyvälineiden pesupalveluista säästyi 0,8 miljoonaa. Asiantuntijapalvelut jäivät 1,5 miljoonaa budjetoitua pienemmiksi, kun suunnittelupalveluiden käyttö jäi arvioitua vähäisemmäksi. Lisäksi kaikkia suunniteltuja projekteja ei toteutettu ja osa tehtiin omana työnä. Metsäpirtin lietteen käsittelyssä aiemmin käyttöönotetut uudet toimintatavat, ennakoitua suurempana toteutunut kompostin myynti ja asiakkaiden noutomyynnin kasvu vähensivät kuljetus- ja konepalveluiden sekä muiden palvelujen ostoa yhteensä 1,8 miljoonalla. Laskutettavat johtosiirrot jäivät budjetoidusta, josta syntyi rakentamispalveluhankinnoissa 0,6 miljoonan säästöt. Muita pienempiä säästöjä kertyi useista eri tiliryhmistä ja kustannuspaikoilta. 39 Materiaali- ym. hankinnoista säästyi 1,7 miljoonaa talousarvioon verrattuna. Tästä 1,2 miljoonaa syntyi sähkön alentuneesta hinnasta ja tehostuneen toiminnan aiheuttamasta kulutuksen pienenemisestä. Veden- ja jätevedenpuhdistuksessa käytetyistä kemikaaleista säästyi 0,4 miljoonaa hintojen alenemisesta johtuen. Muut toimintakulut toteutuivat 3,1 miljoonaa talousarviota pienempinä. Tästä 2,6 miljoonaa aiheutui kiinteistöverosta, joka on aikaisempina vuosina kirjattu ja budjetoitu arviona. Syksyllä 2014 saatiin lopullinen verotuspäätös, jossa kiinteistövero oli merkittävästi odotettua pienempi. Muita säästöjä syntyi mm. jäteverosta, joka jäi 0,6 miljoonaa pienemmäksi loppusijoitettavan jätteen määrän jäätyä ennakoitua pienemmäksi. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot toteutuivat 5,5 miljoonan suuruisina, josta 4,3 miljoonaa oli lainojen korkosuojauksista saatuja tuottoja ja 1,0 miljoonaa osinkotuottoa. Rahoituskulut olivat 73,0 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa, 63,0 miljoonaa oli jäsenkunnille perustamislainoista maksettuja korkoja. Ulkopuolisesta rahoituksesta maksetut korot olivat 10,0 miljoonaa, mutta lainojen korkosuojaukset huomioiden maksetuiksi koroiksi jää 5,7 miljoonaa, joka on noin 1,9 miljoonaa talousarviota vähemmän. Ero syntyy siitä, että pitkäaikaisia lainoja on nostettu talousarviossa ennakoitua vähemmän, kun maksuvalmiutta on tilikauden aikana tasapainotettu tarpeen mukaan nostetulla lyhytaikaisella maksuvalmiusluotolla. Yhteensä rahoitustuotot ja -kulut olivat 67,6 miljoonaa, 1,8 miljoonaa talousarviota pienemmät. Poistot Pysyvistä vastaavista tehdyt poistot olivat 87,7 miljoonaa toteutuen talousarvion mukaisina. Tilikauden tulos Tulos ennen tilinpäätössiirtoja oli 12,1 miljoonaa ylijäämäinen. Vapaaehtoisten varausten ja poistoeron talousarvion mukaisina toteutuneiden muutosten sekä vesihuollon tuloksestaan maksaman tuloveron (0,8 milj. euroa) jälkeen tilikauden tulos jäi 12,4 miljoonaa ylijäämäiseksi aiheutuen valtaosin toimintakulusäästöistä. 2.1.4 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Tukipalvelut Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen, asiakaspalvelu INVESTOINNIT YHTEENSÄ TP 2014 93 039 22 578 212 345 616 116 790 TA 2014 103 466 26 635 680 400 1 360 132 541 Ero TP-TA -10 427 -4 057 -468 -55 -744 -15 751 TP/TA % 89,9 % 84,8 % 31,2 % 86,2 % 45,3 % 88,1 % TP 2013 103 696 16 784 294 812 537 122 123 Investointien toteutuma 116,8 miljoonaa euroa jäi 15,8 miljoonaa talousarviota pienemmäksi. Vesihuollon investoinnit jäivät 10,4 miljoonalla, jätehuollon 4,1 miljoonalla ja muiden tulosalueiden ja yksiköiden investoinnit yhteensä 1,3 miljoonalla eurolla. Vesihuollon investoinnit Kaupunkilähtöiset alueverkoston rakentamishankkeet ylittivät talousarvion 3,9 miljoonalla eurolla. Hankkeet etenivät ennakoitua nopeammin erityisesti Espoossa. Kaupunkien yhteishankkeina toteutettavien hajaasutusalueiden verkostohankkeet toteutuivat ennakoitua hitaammin ja jäivät 1,6 miljoonaa pienemmiksi. Talousarviossa varauduttiin myös johtosiirtojen suurempaan hankemäärään sekä kunnallistekniikkasopimuksen voimaantuloon, joka jatkossa lisää HSY:n osuutta johtosiirtojen kustannuksista. Johtosiirtoja tehtiin 40 kuitenkin ennakoitua vähemmän ja investoinneiksi kirjattavien johtosiirtojen osuus jäi 0,7 miljoonaa talousarviota pienemmäksi. Vesihuoltolähtöiset investoinnit jäivät 12,0 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Vedenpuhdistuksen investoinneissa Vanhankaupungin vedenpuhdistamon kapasiteetin lisäykseen liittyvät hankkeet käynnistyivät viiveellä, josta syntyi 3,9 miljoonan jättämä vuodelle 2014. Töiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa. Pitkäkosken vedenpuhdistamon uudisinvestoinnit ylittyivät 0,6 miljoonalla. Keskeinen hanke oli syksyllä käyttöönotettu uusi alavesisäiliö. Hanke pysyi kuitenkin kokonaisbudjetissaan ja ero syntyi toteutuman jakautumisesta eri vuosille. Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit eri laitoksilla ylittyivät yhteensä 0,6 miljoonalla eurolla. Vedenjakelun investoinnit jäivät 3,1 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Runkovesijohtohankkeet jäivät 3,8 miljoonaa talousarviosta Länsi-Espoon päävesijohdon viimeisten urakkaosuuksien käynnistymisen viivästymisestä johtuen. Suurpellossa ja Kuurinlaaksossa viivästyminen on johtunut maanomistus- ja sijoituslupatekijöistä sekä Perkkaalla aluerakentamisen suunnitelmien keskeneräisyydestä johtuen. Myös hankkeeseen liittyvien paineenkorotusasemien rakentaminen on lykkääntynyt (0,6 miljoonaa). Ylävesisäiliöiden saneerauksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä 1,4 miljoonaa euroa. Tikkurilan vesitornin saneerausta on jouduttu lykkäämään ratkaisuvaihtoehtoselvityksistä johtuen. Verkoston saneerausinvestoinneissa vesijohtojen saneeraukset ylittivät talousarvion 3,8 miljoonalla. Ylitys kompensoituu viemäreiden saneerauksen 3,6 miljoonan talousarvion alituksella. Jätevedenpumppaamoiden saneeraustöitä tehtiin 1,0 miljoonalla suunniteltua enemmän. Jätevedenpuhdistuksen investoinnit jäivät yhteensä 3,3 miljoonaa talousarviosta. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon hankkeet alittuivat 1,7 miljoonalla, koska rejektivesien käsittelyyn liittyvät selvitys- ja tutkimustyöt ovat kesken eikä investointeja ole tästä syystä käynnistetty. Puhdistamoiden saneeraukset alittuivat yhteensä 0,9 miljoonalla. Purkutunneleiden saneeraukseen varattu 0,5 miljoonan määräraha jäi käyttämättä Kyläsaaren entisen puhdistamoalueen rakentamisen lykkääntymisestä johtuen. Blominmäen jätevedenpuhdistamohanke eteni talousarvion mukaisesti. Irtaimen käyttöomaisuuden investoinnit ylittyivät 1,0 miljoonalla. Tämä aiheutui pääosin ajoneuvohankinnoista, kun leasingautoista on lähes täysin luovuttu. Jätehuollon investoinnit Aluepalvelujen investoinnit jäivät 6,3 miljoonaa talousarviota pienemmiksi, josta valtaosa (4,8 miljoonaa) aiheutui Ruskeasannan Sortti-aseman rakennustöiden viivästymisestä. Maanrakennusurakka valmistui loppuvuodesta, jonka jälkeen päästiin aloittamaan varsinaiset rakennustyöt. Sortti-asemien itsepalvelu- ja maksujärjestelmien uudistaminen siirtyi vuodelle 2015, josta aiheutui 0,6 miljoonan ero. Muut aluepalvelujen investoinnit jäivät yhteensä 0,9 miljoonalla, kun suunniteltuja kalustohankintoja ja saneeraustöitä ei toteutunut ennakoidussa laajuudessa. Käsittelypalvelujen investoinnit ylittyivät 2,5 miljoonalla eurolla, josta suurimmat ylitykset syntyivät kaatopaikanlaajennusalueen rakennustöistä (1,4 miljoonaa) ja biojätteen käsittelyn investoinneista (1,8 miljoonaa). Laajennusalueella valmistui mm. suojakatos rakennusjätteiden käsittelyä varten sekä tuhkasiilon suojakatos jätevoimalan rejektien käsittelyä varten. Biokaasulaitoksen rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa ja työt valmistuivat pääosin vuoden loppuun mennessä. Säästöjä syntyi Ämmässuon täydennystöistä ja viimeistelyrakenteista, joihin kohdistuvat investoinnit jäivät yhteensä 0,8 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Muut jätehuollon investoinnit jäivät 0,2 miljoonalla, kun maanhankintoja ja suljettuihin kaatopaikkoihin kohdistuvia investointeja ei toteutunut sekä IT-investointien toteuduttua arvioitua pienempinä. 41 Muut investoinnit Seutu- ja ympäristötiedon investoinnit jäivät 0,5 miljoonaa talousarviosta. Ilmanlaadun osaamis- ja innovaatiokeskittymähankkeeseen (INKA/REPA) liittyvän ilmanlaadun supermittausaseman hankinta siirtyi vuodella. Ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun investoinnit jäivät 0,7 miljoonalla pääosin asiakaspalvelun järjestelmähankkeiden viivästymisestä sekä HSY:n verkkosivujen uudistamisen toteuduttua odotettua edullisemmin. Tukipalvelujen investoinnit toteutuivat lähes talousarvion mukaisina. 2.1.5 Rahoitusosan toteutuminen x 1 000 euroa Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoitus Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Vaikutus maksuvalmiuteen TP 2014 TA 2014 Ero TP-TA TP 2013 100 162 0 -1 327 88 452 0 -121 11 710 0 -1 206 83 509 0 50 -117 633 839 0 -17 958 -133 825 1 284 0 -44 210 16 192 -445 0 26 252 -123 596 1 473 0 -38 564 20 000 -14 373 35 000 9 578 -23 180 27 025 63 600 -18 403 0 0 0 45 197 -43 600 4 030 35 000 9 578 -23 180 -18 172 35 000 -11 721 0 0 3 076 26 355 9 067 987 8 080 -12 209 Vuonna 2014 vuosikate oli 100,2 miljoonaa euroa, joka ei riittänyt kattamaan kuntayhtymän lainojen lyhennyksiä ja investointitasoa. Tilikauden aikana nostettiin uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä 20,0 miljoonaa euroa. Vanhoja lainoja lyhennettiin 14,4 miljoonalla. Lyhytaikaisia maksuvalmiusluottoja (kuntatodistusohjelma) nostettiin tarpeen mukaan useissa erissä. Tilikauden päättyessä kuntatodistuksia oli ulkona 75,0 miljoonan euron edestä. Maksuvalmius on ollut hyvä. 42 2.1.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Yhtymäkokous hyväksyi 11.12.2013 HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2014 - 2016 sekä talousarviovuotta 2014 koskevat sitovat määrärahat ja tuloarviot. Vuoden 2014 sitovia määrärahoja ei ylitetty miltään osin. Sitova tuloarvio, seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen kuntaosuudet, toteutui talousarvion mukaisena. Sitovien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen euroa Vesihuolto Toimintakulut *) Investointimenot (netto) TP 2014 TA 2014 TP/mTA % 78 523 324 93 040 118 86 482 147 103 466 000 90,8 % 89,9 % Jätehuolto Toimintakulut *) Investointimenot (netto) 83 318 088 22 578 163 84 704 548 26 635 000 98,4 % 84,8 % Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet Toimintakulut *) Investointimenot 4 160 000 3 467 743 211 852 4 160 000 3 883 966 680 000 100,0 % 89,3 % 31,2 % Tukipalvelut Toimintakulut Investointimenot 5 975 061 345 000 5 977 264 400 000 100,0 % 86,2 % Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen sekä asiakaspalvelu Toimintakulut Investointimenot 9 165 231 616 421 10 128 722 1 360 000 90,5 % 45,3 % *) Vesihuollon toimialan sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen sitovat toimintamenot ovat ilman kuntayhtymän johdon, hallinnon ja tukipalvelujen sisäisiä veloituksia, jätehuollon toimialan osalta lisäksi ilman jäteveroa. 43 2.2 Vesihuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat 2.2.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Häiriö- ja poikkeustilannevalmiuden parantaminen Toteutetaan toimintavarmuutta parantavat investoinnit suunnitellusti Viikinmäen 9. puhdistuslinjan etenemä urakkasopimuksen mukaisessa laajuudessa ● Toteutui Vedenjakelun ohjausjärjestelmät: Helsingin ja Vantaan vanhat järjestelmät on korvattu uudella yhteisellä ohjausjärjestelmällä ja järjestelmä on otettu käyttöön ● Ei toteutunut 1) Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentaminen: Ylästön paineenkorotusasema saneerattu ja varustettu kiinteällä varavoimalla. ● Ei toteutunut 2) Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentaminen: Mäkkylän paineenkorottamon kiinteän varavoiman toteutussuunnitelmat on laadittu. ● Ei toteutunut 3) WSP:n verkosto-osuuden puuttuvat ohjeet laadittu ja auditointi tehty. ● Toteutui osittain 4) SSP:n hankeanalyysissä kriittisimmiksi nousseet hankkeet toteutettu (esim. kriittisten verkostokohteiden analyysi ja kriittisen kaluston saatavuusanalyysi) ● Toteutui Laaditaan prosessikuvaus vedenjakeluverkoston aluemittausjärjestelmän hyödyntämisestä ja jatketaan aluemittausjärjestelmän rakentamista Mittaustietojen hyödyntämisen prosessi käytössä ja tietoa hyödynnetään vuotojen etsimisessä ● Toteutui Kehitetään HSY:n viemärimallinnusta Laadittu aikataulutettu suunnitelma viemärimallin laatimisesta koko HSY:n toiminta-alueelle ● Toteutui Parannetaan operatiivisen toiminnan häiriö- ja poikkeustilannevalmiutta Verkostojen vuotovesien vähentäminen 1) 2) 3) 4) Hankintapäätökseen kohdistuneista oikaisuvaatimuksista ja niiden käsittelystä johtuen vedenjakelun ohjausjärjestelmän rakentaminen päästiin aloittamaan vasta 23.9.2014. Hanke ei ole käynnistynyt suunnitellussa aikataulussa. Paineenkorotusasemien sähkönsyötön varmentamisen osalta viivytyksiä on aiheuttanut Ylästön uusien pumppujen mitoitukseen tarvittavien lähtötietojen puutteellisuus/epäloogisuus. Tarkentavien selvitysten tekeminen on vaatinut aikaa. Ylästön saneeraussuunnitelma on valmis 2/2015. Hanke ei ole käynnistynyt suunnitellussa aikataulussa. Mäkkylän saneeraussuunnitelma valmis 2/2015. Ohjeet laadittu. Auditointi vuonna 2015. Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Vesihuollon palvelujen tuotteistaminen Määritellään palveluvalikoima sekä palvelulupaukset Tuotestrategia laadittu ● Ei toteutunut 5) Otetaan sprinklerituote käyttöön Sopimukset uusittu vuoden loppuun mennessä ● Toteutui osittain 6) 5) 6) 44 Projekti on mittava ja sitä ei käynnistetty, koska resurssi kohdistettiin vesihuollon johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Vastausten saaminen nykyisiltä asiakkailta ja sopimusten uusiminen ollut odotettua hitaampaa. Näkökulma Talouden hallinta Strateginen päämäärä Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla. Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Toimintaa kuvaavien monipuolisten tuottavuuden mittareiden kehittäminen Muodostetaan päätason mittarit Tuottavuuden mittareita seurataan vuositasolla ● Toteutui Toimintaa palvelevan ja kustannustehokkuutta lisäävän sisäisen laskennan toteuttaminen Toteutetaan toimintakohtaista kustannuslaskentaa ja hyödynnetään sen tuloksia Talous-, jäte- ja huleveden kustannuksia seurataan kuukausiraportoinnissa ● Toteutui osittain 7) Investointien seurannan parantaminen Toteutetaan IN-projektin toteutussuunnitelma IN-projektin toimintasuunnitelman toteutuminen aikataulussa ● Toteutui osittain 8) 7) 8) Menetelmä esitetty ja jatkotoimenpiteistä sovittu. IN-projekti koostuu useasta erillisestä projektista, joista osan aikataulu myöhässä. Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Vesihuollon johtamisjärjestelmän kehittäminen Tarkennetaan vesihuollon foorumien (joryt ym) roolit ja vastuut sekä käsittely- ja päätöksentekomallit Ryhmien tehtävät kuvattu ja ryhmät toiminnassa ● Toteutui Toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottaminen investointienhallinnan tehostamiseksi ja parantamiseksi Luodaan ja otetaan käyttöön järjestelmät investointiprojektin toteuttamiseen liittyen IN-projektin toimeenpanosuunnitelman mukaiset toimenpiteet ● Ei toteutunut 9) Vesihuollon toiminnan perustietojen keskitetty tiedonhallinta ja integroitu toimintamalli Kehitetään edelleen järjestelmää vesihuollon toiminnan perustietojen, tuotannon määrän ja suoritteiden keräämiseksi Vesihuollon toiminnan perustiedot, tuotannon määrä ja suoritteet tallennetaan järjestelmään ● Toteutui 9) Investointien projektinhallinta käynnistetty uudelleen kuntayhtymätasoisena projektina alkaen 10/2014. Perustoiminnan tavoitteet Tavoite Mittari Mittarin kuvaus Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2014 Verkostoon pumpatun veden orgaanisen aineen määrä pidetään alhaisella tasolla, jolloin verkostoveden laatu pysyy erinomaisena koko jakelu-alueella Vedenpuhdistuslaitosten virtaamalla painotettu TOC-pitoisuuden vuosikeskiarvo Puhdistamoiden kuormituksen kasvusta huolimatta kuormitus mereen typen Nkok osalta pidetään aikaisempien vuosien tasolla Toteutuma 31.12.2014 Pitkäkosken, Vanhankaupungin ja Dämmanin vedenpuhdistamoiden TOC-pitoisuuksien virtaamalla painotettu keskiarvo 1,7 mg/l 1,9 mg/l ● Toteutui 1,8 mg/l Jätevedenpuhdistamoiden typpikuormituksen summa Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden kokonaistyppikuormitus mereen 947,9 tn/v 1200 tn/v ● Toteutui 972 tn/v Puhdistamoiden kuormituksen kasvusta huolimatta kuormitus mereen fosforin Pkok osalta pidetään aikaisempien vuosien tasolla Jätevedenpuhdistamoiden fosforikuormituksen summa Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden kokonaisfosforikuormitus mereen 31,5 tn/v 40 tn/v ● Toteutui 33,3 tn/v Vedenjakelun toimintavarmuus pidetään hyvällä tasolla Vesikatkosten kokonaispituus vesijohtoon liittynyttä asukasta kohden Yksittäisten putkirikkojen asukasaikojen summa jaettuna asukkaiden kokonaismäärällä 7,5 min/as 18 min/as ● Toteutui (5,2 min/as) 45 2.2.2 Suoritteet Veden tuotanto, milj. m3 Pumppaus verkostoon TP 2014 89,39 TA 2014 92,37 TP/TA % 96,8 % TP 2013 90,01 Laskutettava vedenmyynti, milj. m3 Laskutettava vedenmyynti HSY:n alueelle yhteensä Laskutettava vedenmyynti muille Laskutettava vedenmäärä yhteensä TP 2014 71,83 1,12 72,95 TA 2014 71,69 1,12 72,81 TP/TA % 100,2 % 100,3 % 100,2 % TP 2013 71,24 1,05 72,29 Käsiteltävä jätevesimäärä HSY:n alueella, milj. m3 Käsiteltävä jätevesimäärä HSY:n alueelta yhteensä Käsiteltävä jätemäärä muilta Käsiteltävä jätevesimäärä yhteensä TP 2014 116,07 13,52 129,59 TA 2014 119,18 14,87 134,05 TP/TA % 97,4 % 90,9 % 96,7 % TP 2013 118,01 13,61 131,62 2.2.3 Tuloslaskelman toteutuminen x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Vedenmyyntituotot Jätevesituotot Perusmaksut Vesihuollon liittymismaksut Muut Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TP 2014 231 744 229 471 76 195 97 182 32 678 13 471 9 944 216 2 057 1 138 919 TA 2014 232 252 230 443 76 149 97 586 32 618 12 500 11 590 135 1 674 1 030 644 Ero TP-TA -508 -972 46 -404 60 971 -1 646 81 383 108 275 Tot-% TP/TA 99,8 % 99,6 % 100,1 % 99,6 % 100,2 % 107,8 % 85,8 % 159,8 % 122,9 % 110,5 % 142,7 % TP 2013 220 916 219 403 72 566 93 117 30 837 12 094 10 789 171 1 342 987 356 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 1 779 1 550 229 114,8 % 1 794 TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut -89 003 -24 149 -19 537 -4 612 -31 536 -31 536 -25 137 -25 103 -35 -8 181 -6 561 -1 620 -97 806 -24 449 -19 553 -4 896 -35 433 -35 433 -26 673 -26 673 0 -11 252 -6 977 -4 275 8 804 300 16 284 3 897 3 897 1 536 1 570 -35 3 071 416 2 655 91,0 % 98,8 % 99,9 % 94,2 % 89,0 % 89,0 % 94,2 % 94,1 % 72,7 % 94,0 % 37,9 % -91 273 -23 769 -19 315 -4 455 -29 859 -29 859 -24 284 -24 269 -15 -13 361 -9 179 -4 181 TOIMINTAKATE 144 520 135 995 8 525 106,3 % 131 437 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -63 114 113 -63 227 -1 -63 882 0 -63 882 0 768 113 655 -1 98,8 % 99,0 % - -63 041 87 -63 123 -5 81 406 72 113 9 293 112,9 % 68 396 -70 748 -70 219 -529 100,8 % -67 165 10 658 1 894 8 764 562,7 % 1 231 -817 0 -817 - 0 9 841 1 894 7 947 519,6 % 1 231 VUOSIKATE POISTOT TILIKAUDEN TULOS Tuloverot TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 46 2.2.4 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa KAUPUNKILÄHTÖISET INVESTOINNIT Kaavoituksen mukainen laajentuminen Laajeneminen haja-asutusalueille Johtosiirrot TP 2014 32 750 32 092 362 296 TA 2014 31 200 28 200 2 000 1 000 Ero TP-TA 1 550 3 892 -1 638 -704 TP/TA % 105,0 % 113,8 % 18,1 % 29,6 % TP 2013 32 763 31 501 1 170 92 60 289 7 121 5 0 5 182 2 128 3 035 18 1 934 72 266 10 050 0 300 8 400 6 000 2 400 0 1 350 -11 977 -2 929 5 -300 -3 218 -3 872 635 18 584 83,4 % 70,9 % 0,0 % 61,7 % 35,5 % 126,5 % 143,3 % 70 933 15 787 0 0 13 385 2 384 11 001 0 2 402 Vedenjakelu Vesijohtojen uudisinvestoinnit Runkovesijohdot Vesijohtojen saneerausinvestoinnit Vedenjakelun laitteiden uudisinvestoinnit Paineenkorotusasemat Vesijohtoverkoston mittausasemat Ohjausjärjestelmä Vedenjakelun laitteiden saneerausinvestoinnit Ylävesisäiliöt Paineenkorotuspumppaamot ym verkostolaitokset 23 418 12 605 12 605 9 768 707 34 5 668 339 260 79 26 500 16 400 16 400 6 000 2 000 600 500 900 2 100 1 700 400 -3 082 -3 795 -3 795 3 768 -1 293 -566 -495 -232 -1 761 -1 440 -321 88,4 % 76,9 % 76,9 % 162,8 % 35,3 % 5,6 % 1,0 % 74,2 % 16,2 % 15,3 % 19,8 % 20 112 7 258 7 258 11 930 477 25 0 452 447 362 85 Viemäröinti Viemäröinnin uudisinvestoinnit Runkoviemärit Muut uudisinvestoinnit Viemäreiden saneerausinvestoinnit Viemäröinnin laitteiden uudisinvestoinnit Viemäröinnin laitteiden saneerausinvestoinnit Jätevesipumppaamot 20 617 5 414 5 414 0 11 185 1 325 2 693 2 693 25 200 7 000 6 000 1 000 14 800 1 700 1 700 1 700 -4 583 -1 586 -586 -1 000 -3 615 -375 993 993 81,8 % 77,3 % 90,2 % 0,0 % 75,6 % 77,9 % 158,4 % 158,4 % 23 339 3 490 3 490 0 15 986 1 526 2 336 2 336 Jäteveden puhdistus Jätevedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Viikinmäen jätevedenpuhdistus Blominmäen jätevedenpuhdistus Jätevedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit Purkutunnelien uudisinvestoinnit Purkutunnelien saneerausinvestoinnit 6 822 4 865 2 951 1 914 1 957 0 0 10 100 6 700 4 700 2 000 2 900 0 500 -3 278 -1 835 -1 749 -86 -943 0 -500 67,5 % 72,6 % 62,8 % 95,7 % 67,5 % 0,0 % 10 499 7 573 5 859 1 713 2 926 0 0 Kiinteistöinvestoinnit 651 200 451 325,4 % 245 Irtain käyttöomaisuus 2 500 1 500 1 000 166,6 % 2 423 -839 -1 284 445 65,4 % -1 473 93 039 103 466 -10 427 89,9 % 103 696 VESIHUOLTOLÄHTÖISET INVESTOINNIT Veden hankinta ja puhdistus Vedenhankinnan uudisinvestoinnit Vedenhankinnan saneerausinvestoinnit Vedenpuhdistuksen uudisinvestoinnit Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos Muut uudisinvestoinnit Vedenpuhdistuksen saneerausinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Vesihuollon investoinnit yhteensä 47 2.2.5 Rahoituslaskelma x 1000 euroa Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät TP 2014 81 406 -817 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät -93 878 839 1 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 80 589 68 396 0 66 602 -93 038 -105 169 1 473 0 -101 902 -12 449 13 333 -2 542 20 800 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos TP 2013 31 592 -35 300 15 000 -2 813 8 375 9 578 -46 -12 104 -11 118 -23 268 20 563 0 48 6 284 -4 079 2 253 Rahoituksen rahavirta 17 902 22 816 Kassavarojen muutos 5 453 -12 484 6 358 905 5 453 905 13 390 -12 484 TP 2014 87,5 % 85,2 % 2,2 9,4 TP 2013 66,0 % 65,4 % 2,1 1,3 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 48 2.2.6 Tase x 1000 eur VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut TP 2014 1 830 387 1 578 1 578 0 0 TP 2013 1 808 095 1 210 1 210 0 0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 647 411 0 104 222 1 530 816 5 048 0 7 325 1 625 487 0 105 515 1 509 975 4 130 0 5 867 181 398 181 383 15 0 15 181 398 181 383 15 0 15 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 30 613 1 343 22 912 0 22 912 0 6 358 13 009 1 297 10 807 0 10 807 0 905 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 861 000 1 821 104 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus- % Current Ratio Quick Ratio Lainakanta 31.12. tuhatta euroa TP 2014 26,5 % 590,3 % 0,43 0,41 1 252 656 TP 2013 26,0 % 610,0 % 0,22 0,20 1 221 065 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TP 2014 493 025 480 000 0 3 184 9 841 TP 2013 473 605 480 000 0 -7 625 1 231 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero Investointivaraukset 0 0 0 0 0 0 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset 0 0 0 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieraspääoma 1 367 975 1 297 110 70 865 1 347 499 1 287 651 59 847 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 861 000 1 821 104 49 2.3 Jätehuollon toteutumisvertailut ja erillislaskelmat 2.3.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Parannetaan varautumista häiriö- ja poikkeustilanteisiin Toteutetaan varautumisjärjestelyt jätteenkuljetuksen logistiikkajärjestelmän poikkeustilanteita varten Varajärjestelmä toteutettu ● Toteutui Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 – 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Laajennetaan jätehuollon asiakkaille tarjottavia sähköisen asioinnin palveluja Sähköisen asioinnin järjestelmää kehitetään monipuolisemmaksi vastaamaan asiakkaiden tarpeita Sähköisesti tehtyjen uusien jätepalveluliittymien osuus 38 % ● Toteutui Näkökulma Talouden hallinta Strateginen päämäärä Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla. Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Huomioidaan talouden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet Parannetaan kustannustietoisuutta kehittämällä raportointia ja taloussuunnittelua sisäisen laskennan osalta Jätehuollon kokonaisvuosikustannukset kiinteistötyypeittäin HSY-alueella suhteessa muun Suomen vertailuaineistoon pysyvät ennallaan tai paranevat Vertailutiedot eivät vielä olleet saatavilla tilinpäätöstä laadittaessa. Perustoiminnan tavoitteet Tavoite Mittari Mittarin kuvaus Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014 Euro 4 ja sitä vähäpäästöisempien jäteautojen käytön osuus jätteenkuljetuksessa kasvaa Osuus, % Euro 4 ja sitä vähäpäästöisempien jäteautojen käytön osuus jätteenkuljetuksissa laskettuna tehtyjen tyhjennysten suhteen 85 % 75 % ● Toteutui 90,9 % Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden jätteiden lajittelu hyötykäyttöön tehostuu siten, että vuonna 2016 keskimäärin 82 % ilmoittaa lajittelevansa jätteensä säännöllisesti Lajitteluaste, % Säännöllisesti jätteitä lajittelevien asukkaiden määrä saadaan vuosittain pääkaupunkiseudun asukkaille tehdystä kirjekyselystä, jossa on noin tuhat vastaajaa 78 % 80 % ● Toteutui 80 % Jätteen kuljetukseen ja tyhjennykseen liittyvien valitusten määrä vähenee vuosittain Valituspromille, ‰ Tunnusluku saadaan asiakasvalitusten seurantajärjestelmästä 0,17 ‰ 0,27 ‰ ● Toteutui 0,17 ‰ Jäteastioiden tyhjennyksen oikea-aikaisuus paranee Tyhjennysvarmuus- % Sovitusta aikataulusta poikkeavien tyhjennysten määrä suhteessa kokonaistyhjennysten määrään 97,8 % 98 % ● Toteutui 98,3 % Ämmässuon kaatopaikalla tuotetun kaatopaikkakaasun hyötykäyttö nousee vuosittain Hyötykäyttöaste, % Ämmässuolla hyödyntämiseen johdetun kaatopaikkakaasun määrä (MWh/kerätyn kaatopaikkakaasun määrä MWh) 80 % 90 % ● ei toteut. 88 % 50 Tavoite Mittari Mittarin kuvaus Kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvien hajuhaittojen määrä kaatopaikan ympäristössä Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuuden keskiarvo µg/m3 Ämmässuolla käsitellyn biojätteen määrän nostaminen Osuus, % 2.3.2 Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014 Haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus TRS-mittareilla 1 ja 2 4,2 µg/m3 4,3 µg/m3 ● ei toteut. 4,75 µg/m3 Omilla laitoksilla käsitellyn biojätteen % -osuus vastaanotetusta kokonaismäärästä. 96,1 % 87 % ● Toteutui 95 % Suoritteet KULJETUSPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia) HSY.n asiakaskiinteistöiltä kuljetettu jäte sekajäte biojäte muut TP 2014 238 029 189 445 38 949 9 635 TA 2014 236 780 188 888 38 380 9 512 TP/TA % 100,5 % 100,3 % 101,5 % 101,3 % TP 2013 234 954 189 488 38 846 6 620 KÄSITTELYPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia) Käsitelty jätemäärä yhteensä Käsitelty jätemäärä yhteensä ilman maa-aineksia TP 2014 517 026 455 306 TA 2014 487 751 439 751 TP/TA % 106,0 % 103,5 % TP 2013 545 725 444 069 87 558 72 496 4 681 6 853 350 3 177 87 696 73 500 2 040 6 000 1 400 4 756 99,8 % 98,6 % 229,5 % 114,2 % 25,0 % 66,8 % 246 770 227 746 8 900 8 491 1 632 0 365 365 192 166 50 712 66 438 42 058 13 990 349 555 183 746 51 510 63 000 46 199 5 100 104,5 % 104,6 % 98,5 % 105,5 % 91,0 % 274,3 % 194 797 0 51 778 125 834 0 17 185 2 383 2 500 95,3 % 2 502 61 720 9 118 47 219 5 057 325 48 000 20 000 10 000 15 000 3 000 128,6 % 45,6 % 472,2 % 33,7 % 10,8 % 101 656 16 152 68 196 5 700 11 609 3 408 0 3408,0 % 0 TP 2014 66 300 6 885 29 553 1 096 3 503 16 289 695 3 870 3 630 779 TA 2014 61 650 6 900 32 500 1 500 3 550 17 000 200 0 0 0 TP/TA % 107,5 % 99,8 % 90,9 % 73,1 % 98,7 % 95,8 % 347,5 % - TP 2013 62 768 6 702 32 435 1 950 3 482 16 928 1 271 0 0 0 6 447 1 932 4 113 402 6 650 2 000 4 300 350 96,9 % 96,6 % 95,7 % 114,9 % 6 513 1 941 4 244 328 343 563 237 668 105 895 357 000 246 000 111 000 96,2 % 96,6 % 95,4 % 353 432 243 882 109 550 Loppusijoitettavat jätteet sekajäte loppusijoitettava muu yhdyskuntajäte loppusijoitettava rakennusjäte loppusijoitettava rejekti tuhka Hyödynnettävät jätteet energiahyödynnettävä jäte (jätevoimala) biojäte hyödynnettävä rakennusjäte kuona muut hyötyjätteet Vaaralliset jätteet Maa-ainekset pilaantuneet maat hyödynnettävä maa-aines vahvasti pilaantuneet maat lietehumus Metallin erottelu ALUEPALVELUJEN SUORITTEET (tonnia) Erilliskerätty jätemäärä Vaaralliset jätteet sekajäte-erät lasi metalli puu energiajäte haketettu risujäte puutarhajäte kipsijäte Tuottajavastuun alaiset kyllästetty puu se-romu pahvi Asiakaskäynnit maksulliset ilmaisasiakkaat 51 2.3.3 Tuloslaskelman toteutuminen Jätehuollon toimialan tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta jätehuollon neuvonta on liitetty osaksi HSY:n yhteistä viestintä- ja neuvontayksikköä. Samalla jätehuollon laskutus ja perintä yhdistettiin osaksi asiakaspalvelun laskutusta. x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Jätevesituotot Jätteen kuljetusmaksut Jätteen käsittelymaksut Muut Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TP 2014 108 865 106 943 26 62 018 40 105 4 793 272 164 1 486 862 624 TA 2014 110 181 108 456 0 62 400 41 395 4 661 300 229 1 196 901 295 Ero TP-TA -1 316 -1 513 26 -382 -1 289 132 -28 -65 290 -39 329 Tot-% TP/TA 98,8 % 98,6 % 99,4 % 96,9 % 102,8 % 90,8 % 71,6 % 124,2 % 95,6 % 211,6 % TP 2013 108 837 106 761 0 62 241 40 536 3 984 284 302 1 491 990 501 -87 749 -6 906 -5 231 -1 675 -74 150 -47 895 -26 254 -1 746 -1 746 -80 -4 867 -482 -4 019 -366 -89 902 -6 756 -5 094 -1 662 -76 384 -45 213 -31 171 -1 877 -1 877 121 -5 006 -265 -4 593 -148 2 153 -150 -137 -13 2 234 -2 682 4 917 131 131 -201 139 -217 574 -218 97,6 % 102,2 % 102,7 % 100,8 % 97,1 % 105,9 % 84,2 % 93,0 % 93,0 % -66,1 % 97,2 % 181,9 % 87,5 % 247,0 % -90 720 -7 360 -5 622 -1 739 -69 206 -49 943 -19 263 -1 754 -1 754 -50 -12 350 -601 -10 880 -870 TOIMINTAKATE 21 116 20 279 837 104,1 % 18 117 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -5 067 4 308 -9 319 -56 -5 914 0 -5 914 0 847 4 308 -3 405 -56 85,7 % 157,6 % - -5 183 3 405 -8 527 -61 VUOSIKATE 16 050 14 365 1 685 111,7 % 12 934 -15 560 -15 882 322 98,0 % -15 226 490 -1 517 2 007 -32,3 % -2 293 -1 098 1 831 -1 190 2 024 92 -193 92,3 % 90,5 % -3 090 3 741 1 223 -683 1 906 -179,1 % -1 641 TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Jätteen kuljetuspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Pakollisten varausten muutos Muut toimintakulut Vuokrat Jätevero Muut toimintakulut POISTOT TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Vapaaehtoisten varausten muutos TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 52 2.3.4 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa Aluepalvelujen investoinnit Aluepalvelujen kalustohankinnat Aluekeräysverkoston perustaminen Ongelmajätteen kalustohankinnat Aluepalvelujen korjaus- ja täydennystyöt Sortti-asemien rakentaminen Ohjelmistot Käsittelypalvelujen investoinnit Kaatopaikan laajennusalue Jätteen energiakäyttö Muut Ämmässuon täydennystyöt Käsittelypalvelujen koneet ja laitteet Biojätteen käsittely Ämmässuon kaasujärjestelmä Kaatopaikan viimeistelyrakenteet Kuljetuspalvelujen investoinnit Kuljetuksen kalustohankinnat Muut investoinnit Suljettujen kaatopaikkojen jälkihoito Maanhankinta IT-investoinnit Investointeihin kohdistuvat tuet ja avustukset Jätehuollon investoinnit yhteensä TP 2014 4 375 209 207 48 174 3 685 52 TA 2014 10 720 650 250 100 540 8 480 700 Ero TP-TA -6 345 -441 -43 -52 -366 -4 795 -648 TP/TA % 40,8 % 32,1 % 82,9 % 48,0 % 32,3 % 43,5 % 7,4 % TP 2013 1 218 197 139 11 344 421 106 18 096 3 502 0 772 7 12 434 1 381 0 15 565 2 130 0 1 260 75 10 600 1 190 310 2 531 1 372 0 -488 -68 1 834 191 -310 116,3 % 164,4 % 61,3 % 9,6 % 117,3 % 116,1 % 0,0 % 15 007 2 958 0 1 941 123 9 851 133 0 0 0 0 0 0 0 - 485 485 106 0 0 106 350 50 100 200 -244 -50 -100 -94 30,3 % 0,0 % 0,0 % 53,1 % 75 74 0 0 0 0 0 - 0 22 578 26 635 -4 057 84,8 % 16 784 53 2.3.5 Rahoituslaskelma x 1000 euroa Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien korjauserät TP 2014 16 050 -510 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 15 540 12 934 50 12 983 -22 580 -16 784 0 0 -16 784 -22 580 0 Toiminnan ja investointien rahavirta TP 2013 -7 041 6 667 -11 831 17 700 -802 -1 950 -3 801 12 535 20 000 -9 498 -5 286 5 216 -2 752 -2 447 1 763 -684 Rahoituksen rahavirta 9 783 4 532 Kassavarojen muutos 2 743 732 3 101 358 2 743 358 -373 732 TP 2014 71,1 % 46,6 % 1,2 8,6 TP 2013 77,1 % 46,9 % 1,1 1,0 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus % Pääomamenojen tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 54 2.3.6 Tase x 1000 euroa VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut TP 2014 215 315 734 625 109 0 TP 2013 208 297 946 650 296 0 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 214 276 14 806 64 615 132 420 1 418 0 1 017 207 047 14 806 53 992 135 651 1 580 0 1 018 POISTOERO JA VARAUKSET Poistoero Investointivaraukset 304 304 0 0 0 304 304 0 0 0 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 25 657 0 22 556 0 22 556 0 3 101 22 112 0 21 754 0 21 754 0 358 VASTAAVAA YHTEENSÄ 240 972 230 409 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Current Ratio Quick Ratio Lainakanta 31.12. tuhatta euroa TP 2014 13,6 % 168,4 % 0,36 0,36 170 903 TP 2013 14,1 % 158,7 % 0,53 0,53 158 367 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Muut lainasaamiset Muut saamiset TP 2014 26 533 25 000 2 570 -2 260 1 223 TP 2013 25 311 25 000 2 570 -619 -1 641 6 356 6 356 0 7 090 5 258 1 831 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset 24 795 24 795 25 305 25 305 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieraspääoma 183 287 111 538 71 749 172 704 130 869 41 834 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 240 972 230 409 55 2.4 Seutu- ja ympäristötiedon toteutumisvertailut 2.4.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutumisstrategioiden toteuttaminen HSY:n omassa toiminnassa HSY:n strategiasta ja ilmastostrategioista johdettu projektisuunnitelma HSY:n toimintasuunnitelman laatimiseksi v. 2015 Projektisuunnitelma valmis ● Toteutui Ilmastoviisaiden toimintatapojen kehittäminen pääkaupunkiseudulla Toteutetaan ilmastoviisasta metropolia edistävissä hankkeissa suunnitelmien mukaiset tehtävät Vuodelle 2014 suunnitellut toimenpiteet toteutettu seuraavissa hankkeissa siltä osin kuin rahoitus myönnetään: MELT/ilmakehä ja puhdas ilma ● Toteutui (valmisteluhanke toteutui) MMEA ● Toteutui Redust ● Toteutui ILKKA ● Toteutui ASIAA ● Toteutui DECUMANUS ● Toteutui ClipLivE ● Toteutui KaToHan ● Toteutui Elsa Life+ ● Ei toteutunut 1) Majakka II EAKR ● Toteutui Toimiminen edelläkävijänä ympäristö- ja seututietojen avaamisessa vapaaseen käyttöön (avoin data) Avataan suunnitelman mukaiset tiedot vapaaseen käyttöön Avattu tiedot suunnitelman mukaisesti ● Toteutui Ilmansuojelun sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa Suunnitelman mukaisesti kootaan kaupunkien kanssa tietopohja ilmansuojelun ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen huomioon ottamisesta kaupunkisuunnittelussa Tietopohja ja työkalut ilmansuojelusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisesta tuotettu kaupunkisuunnittelijoiden ja kaupunkilaisten käyttöön suunnitelman mukaisesti ● Toteutui 1) Hankkeelle ei saatu rahoitusta. Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Tulosalueen sidosryhmätyön vaikuttavuuden kehittäminen Sidosryhmätyön kehittämissuunnitelman laatiminen ja vuosikellon toteuttaminen Suunnitelma valmis 3/2014 ● Ei toteutunut 2) 90 % vuosikellon mukaisista tilaisuuksista toteutettu ● Toteutui Seutu- ja ympäristötiedon verkkopalvelujen ja viestinnän kehittäminen asiakaslähtöisesti paikkatietoja hyödyntäen Tehdään uudet asiakaslähtöiset verkkosivut osana HSY:n verkkosivujen uudistusta Uudet verkkosivut toteutettu suunnitelman mukaisesti ● Toteutui 2) Suunnitelma valmistuu 2/2015. Näkökulma Talouden hallinta Strateginen päämäärä Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla. Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Edistetään kehittämistavoitteiden toteuttamista hankerahoituksella Haetaan ulkopuolista rahoitusta kehittämishankkeille Ulkopuolista rahoitusta vähintään 5 % toimintakuluista ● Ei toteutunut 3) 3) 56 Rahoitusta saatiin 2,5 % toimintakuluista Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Seudullisen perusrekisterin kehittäminen Seudullisen perusrekisterin selainpohjaisen karttakäyttöliittymän (SeutuRuutu) teknisen alustan uudistaminen Uusi alusta otettu käyttöön 12/2014 ● Toteutui osittain 4) Pääkaupunkiseudun jätevirtojen seurannan tiedonhankinnan kehittäminen ja kuntakohtaisen tiedon tuotannon kehittäminen Suunnitelma tiedonhankinnan kehittämiselle ja kuntakohtaisen tiedon tuotannon kehittämiselle Suunnitelma valmis ● Toteutui Ilmanlaadun tiedonkeruujärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen vastaamaan uusia vaatimuksia Kehitetään ilmanlaadun raportointi IPR-direktiivin mukaiseksi Ilmanlaadun seurantaa ja tulosten raportointia on kehitetty IPR-direktiivin aikataulun mukaisesti ● Toteutui 4) Uudistus 90 % valmis, käyttöönotto maaliskuussa 2015 Perustoiminnan tavoitteet Tavoite Mittari Mittarin kuvaus Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014 Seudulliset suunnittelua ja yhteistyötä palvelevat paikkatiedot ja tietotuotteet tuotettu, ylläpidetty ja jaettu monikanavaisesti asiakkaiden käyttöön. MAL-aiesopimuksen seurantatiedot tuotettu. Vuosisuunnitelma Suunnitelman mukaiset paikkatiedot ylläpidetty ja tietotuotteet tuotettu sekä katsaukset ja asiantuntijaraportit julkaistu sekä seudullisen ilmastotyön ym. tarvitsema tietopohja tuotettu ja toimitettu asiakkaiden käyttöön. MALaiesopimuksen mukaiset tiedot raportoitu. 100 % 100 % ● Toteutui Ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista sekä materiaalivirtoja koskevat pääkaupunkiseudun seurantatiedot tuotettu kaupunkien käyttöön Vuosisuunnitelma Seudulliset khk-laskennat, ilmastoindikaattorit, ilmastotyön parhaat esimerkit, sopeutumistoimenpiteiden seuranta, Petrajätevertailun tiedot. Tiedot tuotettu aikataulussa. 100 % 100 % ● Toteutui Ilmanlaatutiedot tuotettu niin, että määrälliset ja laadulliset tavoitteet toteutuvat sekä raportoitu. Tiedot saatettu reaaliaikaisesti asukkaiden ja viranomaisten käyttöön. Ilmanlaatutieto toimitettu päivittäin medialle. Vuosisuunnitelma 15 mittausasemaa, mittausten laatu ja ajallinen kattavuus täyttävät EUvaatimukset, vuosiraportit, viranomaistiedotus hoidettu varautumissuunnitelman mukaisesti. 100 % 100 % ● Toteutui 57 2.4.2 Tuloslaskelman toteutuminen Seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta ilmastoinfo on liitetty osaksi HSY:n yhteistä viestintä- ja neuvontayksikköä. x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Muut Myyntituotot Kuntaosuudet Tuet ja avustukset TP 2014 4 991 711 711 4 160 120 TA 2014 5 216 676 676 4 160 380 Ero TP-TA -225 35 35 0 -260 Tot-% TP/TA 95,7 % 105,2 % 105,2 % 100,0 % 31,6 % TP 2013 4 622 501 501 3 885 236 -4 478 -2 149 -1 671 -479 -2 061 -2 061 -129 -129 -139 -127 -12 -4 997 -2 478 -1 868 -609 -2 250 -2 250 -137 -137 -132 -127 -5 518 329 198 131 188 188 8 8 -7 0 -7 89,6 % 86,7 % 89,4 % 78,6 % 91,6 % 91,6 % 94,1 % 94,1 % 105,2 % 100,1 % 234,3 % -4 531 -2 521 -1 986 -534 -1 720 -1 720 -174 -174 -116 -110 -6 513 219 294 233,9 % 91 0 0 0 - 0 513 219 293 233,8 % 91 -223 -265 42 84,2 % -208 TILIKAUDEN TULOS 290 -46 335 -634,6 % -116 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 290 -46 335 -634,6 % -116 TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE POISTOT 2.4.3 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa Seutu- ja ympäristötiedon investoinnit 58 TP 2014 212 TA 2014 680 Ero TP-TA -468 TP/TA % 31,2 % TP 2013 294 2.5 Tukipalvelujen toteutumisvertailut 2.5.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Energiatehokkuuden huomioiminen kaikissa hankinnoissa, joissa energiatehokkaamman laitteen tai järjestelmän valinta johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeiden mukaisten hankintaohjeiden käyttöönotto ja käytön ohjeistus Uusittu hankintaohjeistus käytössä ● Toteutui Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Sähköisten asiointiratkaisujen tietotekninen tukeminen Tehdään sähköisiin asiointiratkaisuihin liittyvät tietotekniset toimenpiteet aikataulun mukaisesti Aikataulun mukainen eteneminen ● Toteutui osittain 1) 1) Asiakasrekisteri on myöhässä alkuperäisestä aikataulustaan toimittajien resursseista johtuvista syistä. Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Tukipalvelujen ohjausmallin mukainen palvelujen ja palvelutuotannon kehittäminen Palvelutason seuranta palvelukuvausten mittareiden mukaisesti, palvelukuvausten tarkistaminen palvelunkäyttäjien tarpeiden mukaisesti Toteutettu Q1/2014 ● Toteutui osittain 2) Hankintatoimen yhteisten toimintamallien käyttöönotto Toteutetaan kilpailutusta edellyttävät hankinnat kaikilla toimialoilla/tulosalueilla yhteisten toimintamallien mukaisesti Toimintamallin mukaisesti > 90 % kilpailutusta edellyttävistä hankinnoista ● Toteutui 2) Toteutui Q4/2014. Perustoiminnan tavoitteet Tavoite Mittari Mittarin kuvaus Toteutuma 31.12.2013 Tavoite 2014 Toteutuma 31.12.2014 Tietohallinnon palvelutason (help desk) seuranta ja ylläpito Palvelupyynnön läpimenoaika Palvelupyynnön vastaanottamisesta palvelun toimittamiseen kuluva aika siltä osin kuin se riippuu tukipalvelujen toiminnasta, huomioiden kustannukset 1 vrk (keskim. ratkaisuaika on ollut 24 h 4 min) 1 vrk (keskim.) 75 % palvelupyynnöistä toteutui tavoiteajassa Kiinteistöpalvelujen palvelutason seuranta Palvelupyynnön läpimenoaika Ks. yllä Yli 1 vrk. (83 % palv. pyynnöistä tavoiteajassa) 1 vrk (keskim.) 94 % palvelupyynnöistä toteutui tavoiteajassa Hankintojen volyymietujen saavuttaminen hankintoja keskittämällä Aktiivisten toimittajien lukumäärä n. 2000 kpl 1680 Aktiivisten toimittajien lukumäärä oli 2.018 kpl 59 2.5.2 Tuloslaskelman toteutuminen x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Muut Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TP 2014 6 755 6 504 6 504 15 237 20 217 TA 2014 6 712 6 712 6 712 0 0 0 0 Ero TP-TA 43 -208 -208 15 237 20 217 Tot-% TP/TA 100,6 % 96,9 % 96,9 % - TP 2013 9 800 5 435 5 435 14 4 351 4 170 182 -5 975 -3 412 -2 763 -649 -2 004 -2 004 -225 -225 -334 -323 -11 -5 977 -3 357 -2 685 -672 -2 057 -2 057 -244 -244 -320 -309 -11 2 -55 -78 23 52 52 19 19 -14 -14 0 100,0 % 101,6 % 102,9 % 96,6 % 97,5 % 97,5 % 92,4 % 92,4 % 104,4 % 104,4 % 103,5 % -8 913 -3 251 -2 633 -618 -2 587 -2 587 -914 -914 -2 161 -2 142 -20 780 735 45 106,2 % 887 -2 -2 0 0 -2 -2 - -4 -3 778 735 43 105,9 % 882 -778 -735 -43 105,8 % -881 TILIKAUDEN TULOS 1 0 1 - 1 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 0 1 - 1 TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut rahoituskulut VUOSIKATE POISTOT 2.5.3 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa Tukipalvelujen investoinnit 60 TP 2014 345 TA 2014 400 Ero TP-TA -55 TP/TA % 86,2 % TP 2013 812 2.6 Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun toteutumisvertailut 2.6.1 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Näkökulma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Strateginen päämäärä Toimia ympäristövastuullisena edelläkävijänä yhteistyössä seudun kuntien kanssa Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Aktiivinen yhteistyö alueen kuntien ja kuntayhtymien viestinnän kanssa Kartoitetaan ja määritellään yhteydenpito jäsenkaupunkien virastojen viestintään. Osallistutaan kuntien yhteisiin viestintä tapaamisiin. Tarjotaan HSY:n asioista tietoa jäsenkaupunkien tiedotuskanaviin. Määrittely ja kartoitus tehty ● Toteutui Osallistuttu vähintään viisi kertaa viestintätapaamisiin ● Toteutui HSY:n asiakkaiden kannustaminen e-laskun käyttöön E-laskusta tiedottaminen ja markkinoiminen E-laskun käyttöönottaneiden asiakkaiden määrä 5 % enemmän kuin v. 2013 ● Toteutui Näkökulma Asiakasvaikuttavuus Strateginen päämäärä Edistää sähköisiä palveluja ja yhden luukun periaatetta Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 HSY:llä on asiakaslähtöiset verkkosivut Uudistetaan verkkosivut asiakaslähtöisyysnäkökulmasta Uusi verkkosivusto käytössä 1.1.2015 ● Toteutui Ilmastoneuvonta vakiintuu, tehdään tunnetuksi ja asukkaat ja pk-yritykset kokevat palvelun hyödylliseksi Toiminnan vakiinnuttaminen ja markkinointi sekä suunnitellut toimet. Ekokompassi-toiminnan uudelleenorganisointi pääkaupunkiseudulla Ilmastoneuvonta vakiinnuttanut paikkansa, HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn perusteella tunnettavuus lisääntynyt ● Toteutui osittain 1) Ekokompassiyritysten määrä +10 % v. 2013 määrästä ● Toteutui Toteutetaan pilotointi yhdessä toimialojen kanssa Pilotointi toteutettu ● Ei toteutunut 2) Suurasiakkaiden palvelukonseptin ottaminen käyttöön 1) 2) HSY:n kuluttajakäyttäytymiskyselyn 2014 mukaan 10 % seudun asukkaista on käyttänyt tai tuntee Ilmastoinfon palvelut. Prosenttiluku oli sama vuonna 2013, joten kasvua ei ole ollut. Resursointisuunnitelma puuttui. Näkökulma Prosessit ja rakenteet Strateginen päämäärä Vahvistaa synergisiä prosesseja ja aikaansaada tehokkuushyötyjä Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Projektinhallinnan kehittäminen projektien koordinoinnin ja toteuttamisen tehostamiseksi Varmistetaan kehittämisprojektien läpivienti projektimallin mukaisesti Projektin loppuarvion laatiminen ja käsittely projektimallin mukaisesti 70 %:ssa päättyneistä projekteista ● Toteutui Systemaattisen riskienhallinnan prosessin kytkeminen osaksi johtamista sekä toiminnan suunnittelua ja raportointia Järjestetään riskienhallinnan toimenpideohjelmien seuranta ja raportoidaan tulokset Seuranta tehty ja yhteenveto valmis Q2/2014 mennessä ● Toteutui Myyntireskontran, perinnän ja laskutuksen prosessien yhdenmukaistaminen HSYtasoisiksi Kuvataan myyntireskontran ja perinnän prosessit Yhteinen prosessi päätetty ● Toteutui osittain 3) 3) Perinnän prosessit on kuvattu. Myyntireskontran yhteisestä prosessista ei ole päätetty, koska asiakasrekisteri ei ole vielä valmis. 61 Näkökulma Talouden hallinta Strateginen päämäärä Saavuttaa talouden tasapaino pitkäjänteisellä taksapolitiikalla ja elinkaariajatteluun perustuvalla toiminnalla. Tavoite 2014 - 2016 Toimenpiteet 2014 Tavoitetaso 2014 Toteutuma 31.12.2014 Kehitetään kokonaisvaltaista päätöksentekoa, suunnittelua ja seurantaa palveleva talouden ja toiminnan seuranta- ja suunnittelujärjestelmä nykyisiä järjestelmiä hyväksikäyttäen ja laajentaen Tehdään tarve- ja toteutusselvitys liukuvan budjetoinnin käyttöönotosta HSY:ssä Valmis Q4/2014 ● Ei toteutunut 3) Järjestetään talousyksikön toimesta taloussuunnittelupalvelut (controller) tukipalveluille ja hallinnolle Palvelu sovittu sisäisten asiakkaiden kanssa ja käytössä Q1/2014 ● Toteutui Toteutetaan hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintakulujen suunnittelu ja seuranta. Hallinnon ja yhteisten palvelujen toimintamenojen suunnittelu ja seuranta toimii Q1/2014 ● Toteutui Toteutetaan HSY:n yhteinen myyntireskontra ja varastokirjanpito taloushallinnon AXjärjestelmässä Myyntireskontra ja varastokirjanpito toiminnassa AX:ssa v. 2014 ● Ei toteutunut 4) Toteutetaan kehitysversio AXjärjestelmän toiminnallisuuksiin ja HSY:n laskentamalliin Kehitystoimenpiteet määritelty ja toteutettu Q3/2014 ● Ei toteutunut 5) Tehostetaan käyttöomaisuuskirjanpitoa hyödyntämällä järjestelmän ominaisuuksia ja kehittämällä investointien seurantamallia yhdessä toimialojen kanssa Käyttöomaisuuskirjanpito järjestetty uudelleen Q2/2014 ● Toteutui Siirretään PSV:n kirjanpito tilitoimistosta HSY:n talousyksikköön PSV Oy:n kirjanpito HSY:n hoidossa, sopimus tilitoimiston kanssa lopetettu Q4/2014 mennessä. ● Toteutui Tehdään yhtenäisen myyntireskontran määrittely ja kartoitetaan vaihtoehtoiset järjestelmät Toteutusehdotus valmis päätöksentekoa varten ● Ei toteutunut 6) Taloushallinnon järjestelmien järkevä integraatio oheisjärjestelmien kanssa uusia järjestelmiä täysimääräisesti hyödyntäen HSY:ssä yhteinen myyntireskontra ja perintä 3) 4) 5) 6) 62 Tehdään opinnäytetyönä 2015 puolella. Myyntireskontran toteutus odottaa asiakasrekisterin yhdistämisprojektin valmistumista. Varastokirjanpito toteutetaan hankintajärjestelmän uusinnan yhteydessä vuonna 2015. Joitain AX-kehitystoimenpiteitä tehty, kuten yksinkertaistettu käyttöomaisuuskirjanpidon laskentamallia Edellyttää asiakkaan tunnistamista eli hanke käynnistyy vuoden 2015 aikana yhteisen asiakastiedon (=asiakasrekisterin) ollessa saatavilla. Laskutuksen järjestelmätoimittajan resurssit riittivät vain perustoiminnan tukeen, ei kehittämiseen. 2.6.2 Tuloslaskelman toteutuminen Johdon, ohjauksen ja kehittämisen yksiköiden sekä asiakaspalvelun tuloslaskelma vuodelta 2014 ei ole vertailukelpoinen vuoteen 2013. Vuoden 2014 alusta HSY:n neuvonta ja ilmastoinfo on liitetty osaksi viestintäja neuvontayksikköä. Samalla jätehuollon laskutus ja perintä yhdistettiin osaksi asiakaspalvelun laskutusta. x 1 000 euroa TOIMINTATUOTOT (+) Myyntituotot Muut Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TP 2014 9 567 9 479 9 479 44 44 44 TA 2014 10 728 10 628 10 628 100 0 0 Ero TP-TA -1 162 -1 149 -1 149 -56 44 44 Tot-% TP/TA 89,2 % 89,2 % 89,2 % 43,6 % - TP 2013 8 815 8 748 8 748 23 44 44 -9 165 -5 738 -4 478 -1 260 -2 766 -2 766 -206 -206 -455 -415 -40 -10 128 -5 964 -4 497 -1 467 -3 466 -3 466 -164 -164 -534 -406 -129 963 226 19 207 700 700 -42 -42 79 -10 89 90,5 % 96,2 % 99,6 % 85,9 % 79,8 % 79,8 % 125,5 % 125,5 % 85,2 % 102,4 % 31,1 % -8 454 -5 842 -4 589 -1 253 -2 398 -2 398 -127 -127 -86 -58 -28 401 600 -198 66,9 % 361 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 1 014 3 1 042 -28 -3 420 0 450 0 -30 594 3 592 -28 27 241,5 % 231,6 % 9,2 % 897 4 919 -25 -1 VUOSIKATE 1 416 1 020 396 138,8 % 1 258 -409 -570 161 71,7 % -367 TILIKAUDEN TULOS 1 007 450 557 223,7 % 891 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 007 450 557 223,7 % 891 TOIMINTAKULUT (-) Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut TOIMINTAKATE POISTOT 2.6.3 Investointien toteutuminen x 1 000 euroa Johdon, ohjauksen ja kehittämisen sekä asiakaspalvelun investoinnit TP 2014 616 TA 2014 1 360 Ero TP-TA -744 TP/TA % 45,3 % TP 2013 537 63 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Kuntayhtymän tilinpäätöslaskelmat 3.1.1 Tuloslaskelma Euroa Toimintatuotot Myyntituotot Kuntaosuudet Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 1.1. - 31.12.2014 335 403 469,24 4 159 999,98 272 215,10 557 977,90 3 808 794,56 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut 324 996 675,67 3 885 000,00 283 602,16 743 732,30 3 155 556,28 1 779 470,80 -33 102 696,33 -6 659 191,40 -2 015 467,78 -94 844 875,02 -27 410 969,39 -14 041 079,21 -6 318 777,45 -2 045 487,78 -91 268 356,77 -27 235 100,59 -24 047 613,17 -178 651 011,16 167 330 916,42 2 836,56 5 463 724,19 -72 573 034,87 -62 653,32 -67 169 127,44 333 064 566,41 1 793 843,73 -33 679 428,36 TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 344 202 456,78 1.1. - 31.12.2013 -184 018 032,09 150 840 378,05 3 942,34 4 410 079,93 -71 674 611,40 -70 586,19 -67 331 175,32 VUOSIKATE 100 161 788,98 83 509 202,73 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -87 717 338,23 -83 798 505,61 TILIKAUDEN TULOS 12 444 450,75 -289 302,88 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tuloverot -1 097 925,09 1 831 255,09 -816 623,27 -3 089 600,00 3 741 000,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 12 361 157,48 362 097,12 194,6 % 114,2 % 182,8 % 99,7 % Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot, %:a toimintakuluista Vuosikate, %:a poistoista 64 3.1.2 Rahoituslaskelma Euroa 31.12.2014 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 100 161 788,98 -1 326 655,27 83 558 992,94 -123 595 791,22 1 472 946,89 -122 122 844,33 -17 958 420,97 -38 563 851,39 20 000 000,00 -14 372 992,12 35 000 000,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos 83 509 202,73 49 790,21 -117 632 881,60 839 326,92 -116 793 554,68 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 98 835 133,71 31.12.2013 40 627 007,88 35 000 000,00 -11 721 207,20 0,00 9 578 451,85 -46 270,33 -13 042 484,75 -10 091 238,90 -23 179 993,98 23 278 792,80 0,00 48 395,84 3 949 931,56 -922 594,58 3 075 732,82 Rahoituksen rahavirta 27 025 465,75 26 354 525,62 Kassavarojen muutos 9 067 044,78 -12 209 325,77 10 335 280,91 1 268 236,13 9 067 044,78 1 268 236,13 13 477 561,90 -12 209 325,77 -96 793 526,01 85,8 % 1,99 9,9 -78 835 105,04 68,4 % 1,86 1,2 Kassavarojen muutos Kassavarat 31.12. Kassavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, € Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, päiviä 65 3.1.3 Tase VASTAAVAA Euroa Pysyvät vastaavat 31.12.2014 31.12.2013 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot 3 763 929,65 1 432 388,96 5 196 318,61 3 219 938,17 1 938 333,79 5 158 271,96 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 14 806 458,66 Rakennukset 169 483 142,28 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 663 327 222,87 Kuljetusvälineet 4 833 577,06 Muut koneet ja kalusto 2 295 894,39 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 7 099 601,97 1 861 845 897,23 14 806 458,66 160 184 286,25 1 645 713 407,53 4 273 394,55 2 191 132,35 5 641 048,09 1 832 809 727,43 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset Pysyvät vastaavat yhteensä 186 359 236,22 14 989,27 186 357 236,22 14 989,27 2 053 416 441,33 2 024 340 224,88 1 343 066,35 1 296 796,02 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ 66 42 597 308,11 30 540,50 23 380,03 2 676 974,43 45 328 203,07 29 286 008,05 16 784,40 1 710,84 2 981 215,03 32 285 718,32 10 335 280,91 1 268 236,13 57 006 550,33 34 850 750,47 2 110 422 991,66 2 059 190 975,35 VASTATTAVAA Euroa Oma pääoma Peruspääoma Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä 31.12.2014 505 000 000,00 2 570 498,00 1 517 485,08 12 361 157,48 6 356 225,12 0,00 31.12.2013 521 449 140,56 505 000 000,00 2 570 498,00 -8 423 063,89 362 097,12 499 509 531,23 6 356 225,12 5 258 300,00 1 831 255,12 7 089 555,12 Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 24 795 450,30 25 305 482,30 133 183 932,25 1 188 002 148,98 87 461 847,21 1 408 647 928,44 143 056 937,45 1 188 002 148,98 87 461 847,21 1 418 520 933,64 Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat jäsenkunnilta Muut velat Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Ostovelat Muut velat Siirtovelat 75 000 000,00 28 873 005,20 23 708 301,98 7 200 804,55 14 392 135,51 149 174 247,24 40 000 000,00 13 372 992,12 22 777 730,69 6 465 063,51 26 149 686,74 108 765 473,06 Vieras pääoma yhteensä 1 557 822 175,68 1 527 286 406,70 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 110 422 991,66 2 059 190 975,35 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli-/alijäämä, euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta 31.12. euroa Lainat euroa/asukas Lainasaamiset, euroa Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12. 25,0 % 452,6 % 13 878 642,56 12,53 1 425 059 086,43 1 286,14 30 540,50 1 108 010 24,6 % 458,6 % -8 060 966,77 -7,39 1 384 432 078,55 1 268,82 16 784,40 1 091 116 67 3.2 Konsernin tilinpäätöslaskelmat 3.2.1 Konsernituloslaskelma Euroa 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toimintatuotot 347 047 750,86 336 204 410,44 Toimintakulut -175 791 167,04 -181 031 807,42 12 732,31 171 269 316,13 9 078,72 155 181 681,74 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 5 326,51 7 165,02 5 456 174,10 4 404 149,90 -67 823 433,98 103 445 882,15 -72 404 903,49 -70 586,19 -68 064 174,76 87 117 506,98 -91 447 572,82 -87 767 410,77 11 998 309,33 -649 903,79 733 175,26 996 410,24 Vähemmistöosuudet 45 779,10 -84 254,82 Tuloverot Tilikauden ylijäämä -816 144,27 11 961 119,42 0,00 262 251,63 Vuosikate -73 204 782,05 -80 152,54 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tuloslaskelman tunnusluvut 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toimintatuotot %:a toimintakuluista 197,4 % 185,7 % Vuosikate %:a poistoista 113,1 % 99,3 % 68 3.2.2 Konsernin rahoituslaskelma Euroa 1.1. - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät 103 445 882,15 -1 338 908,58 87 117 506,98 102 106 973,57 40 711,49 87 158 218,47 Investointien rahavirta Investointimenot -118 097 733,61 Rahoitusosuudet investointimenoihin -124 144 157,72 839 326,92 Käyttöomaisuusinvestointien korjauserät -479,27 Toiminnan ja investointien rahavirta 1 472 946,89 -117 258 885,96 0,00 -15 151 912,39 -122 671 210,83 -35 512 992,36 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 20 000 000,00 35 000 000,00 -17 209 658,45 35 000 000,00 Oman pääoman muutokset -17 373 788,49 37 790 341,55 2 289 284,95 9 578 451,85 19 915 496,46 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos -46 270,33 48 395,84 -13 006 677,92 4 174 319,48 -9 914 626,77 -22 967 575,02 -1 009 193,03 3 213 522,29 Rahoituksen rahavirta 24 401 218,37 23 129 018,75 Kassavarojen muutos 9 249 305,99 -12 383 973,60 Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. Rahavarat 1.1. Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä, € *) Investointien tulorahoitus % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, päiviä 11 554 206,61 2 304 900,62 2 304 900,62 14 688 874,22 9 249 305,99 -12 383 973,60 1.1. - 31.12.2014 -67 364 404,52 88,2 % 1,95 11,0 1.1. - 31.12.2013 -52 212 492,13 71,0 % 1,78 2,1 *) Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukainen tunnusluku lasketaan tilinpäätösvuodelta ja sitä edeltäviltä neljältä vuodelta. Tässä tunnusluku on laskettu 1.1.2011 alkaen, koska HSY:n ensimmäisessä tilinpäätöksessä 2010 ei esitetty konsernirahoituslaskelmaa. 69 3.2.3 Konsernitase Vastaavaa Euroa 31.12.2014 31.12.2013 Aineettomat oikeudet 3 785 920,88 3 219 938,17 Muut pitkävaikutteiset menot 2 945 959,53 6 731 880,41 3 641 100,67 6 861 038,84 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 15 046 537,43 15 046 537,43 234 635 003,84 227 918 643,59 1 670 816 709,88 1 653 203 676,28 9 152 370,70 7 105 024,66 8 709 487,03 5 938 830,64 1 936 755 646,52 1 910 817 174,97 Osakkuusyhteisöosuudet 3 268 563,06 3 264 029,08 Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset 729 237,92 14 989,27 729 237,92 14 989,27 4 012 790,25 4 008 256,27 1 343 066,35 1 296 796,02 Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 42 533 230,81 29 359 473,50 Lainasaamiset 30 540,50 16 784,40 Muut saamiset 95 779,53 66 743,58 Siirtosaamiset 2 550 098,49 2 759 969,93 45 209 649,33 32 202 971,41 325 920,62 419 250,00 11 228 285,99 1 885 650,62 2 005 607 239,47 1 957 491 138,13 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 70 Vastattavaa Euroa OMA PÄÄOMA 31.12.2014 31.12.2013 505 000 000,00 2 570 498,00 -128 682 576,34 11 961 119,43 390 849 041,09 505 000 000,00 2 570 498,00 -138 513 236,22 262 251,63 369 319 513,41 10 594 729,66 10 640 508,77 6 356 225,12 0,00 6 356 225,12 5 258 300,00 1 831 255,12 7 089 555,12 24 795 450,30 24 795 450,30 25 305 482,30 25 305 482,30 145 777 267,92 1 188 002 148,98 87 461 847,21 1 421 241 264,11 157 831 939,45 1 188 002 148,98 87 461 847,21 1 433 295 935,64 75 000 000,00 31 054 671,53 142 959,90 23 797 034,69 7 205 514,51 14 570 348,56 151 770 529,19 40 000 000,00 16 209 658,45 7 681,07 22 855 759,97 6 471 480,61 26 295 562,78 111 840 142,89 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 005 607 239,47 1 957 491 138,13 Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus-% Kertynyt yli-/alijäämä, euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta 31.12. euroa Lainat euroa/asukas Lainasaamiset, euroa Pääkaupunkiseudun asukasmäärä 31.12. 31.12.2014 20,3 % 453,2 % -116 721 456,91 -105,34 1 439 834 088,43 1 299,48 30 540,50 1 108 010 31.12.2013 19,8 % 459,6 % -138 250 984,59 -126,71 1 402 043 746,88 1 284,96 16 784,40 1 091 116 Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat vakuutus- ja rahoituslaitoksilta Lainat jäsenkunnilta Liittymismaksut ja muut velat Lyhytaikainen vieras pääoma Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat 71 4 Liitetiedot 4.1 Kuntayhtymän ja konsernin liitetiedot 4.1.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Hyödykkeiden arvoon ei ole sisällytetty kiinteitä menoja. Poistonalaisten hyödykkeiden määrittämiseen on käytetty HSY:n yhtymäkokouksen 28.5.2010 hyväksymää poistosuunnitelmaa, jonka mukaiset laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa luvussa 5.1.2. Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman jälleenhankintamenon tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä. Rahoitusomaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostamisessa saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Johdannaissopimusten käsittely Johdannaissopimukset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. HSY on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteän korkoon. Johdannaissopimukset Scandinaviska Enskilda Banken AB (SEB) yleissopimus 3.11.2006, sopimuksen numero 121691ST/R022 121717ST/R024 385369ST & 385370ST/SWITCH002 1029580ST/R050 1198312ST/R055 22596239ST 22596241ST 29910251ST 32944220ST 35177409ST Arvopäivä 30.11.2016 7.11.2016 29.6.2015 31.10.2022 9.1.2023 30.12.2015 29.12.2017 30.6.2018 29.11.2019 2.1.2022 Nimellisarvo 31.12.2014 17 000 000 7 933 328 15 000 000 15 000 000 8 500 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 32 000 000 20 000 000 Markkina-arvo 31.12.2014 -1 877 226 -764 680 -296 295 -2 719 329 -776 033 -705 449 -1 620 251 -477 247 3 197 527 -2 075 943 Danske Bank Oyj yleissopimus 25.8.2008, sopimuksen numero 16824714SA 17742902SA 20671742SA 20671916SA 64881 IRS 5830D CCS Arvopäivä 30.11.2016 10.12.2023 10.12.2023 31.10.2022 1.7.2018 28.6.2018 Nimellisarvo 31.12.2014 17 000 000 10 000 000 5 000 000 15 000 000 20 000 000 10 000 000 Markkina-arvo 31.12.2014 -7 700 033 789 629 292 559 3 246 988 -1 617 458 -340 323 72 Nordea Pankki Suomi Oyj asiakassopimus 26.5.2014, sopimuksen numero 1359759/1849239 1361515/1851677 1362109 Arvopäivä 27.12.2019 30.6.2022 29.6.2015 Nimellisarvo 31.12.2014 15 000 000 15 000 000 15 000 000 Markkina-arvo 31.12.2014 -1 123 856 -941 041 301 261 Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset Tilikausien 2010 - 2013 tilinpäätöksiin sisältyy varaus HSY:lle vesihuoltolaitosten liiketoimintakaupassa 1.1.2010 siirtyneiden kiinteistöjen kiinteistöveroihin, joista ei ole ollut verotuspäätöstä. Syksyllä 2014 saadun verotuspäätöksen mukaan maksettava kiinteistövero toteutuu arvioitua pienempänä eikä sitä peritä takautuvasti. Aiemmilla tilikausilla siirtovelaksi kirjattu kiinteistöverovaraus 9.847.237 euroa on purettu tilinpäätöksessä 2014 edellisten tilikausien yli-/alijäämää vastaan. Tehty korjaus vaikuttaa vesihuollon toimialan tuloksestaan maksamaan tuloveroon, josta vuotta 2014 edeltäville tilikausille kohdistuva 268.785,15 euron osuus on myös kirjattu edellisten tilikausien yli-/alijäämään. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätökseen on sisällytetty HSY:n tytäryhtiöt Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja HSY Holding Oy, osakkuusyhtiöt Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy ja Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä sekä kiinteistöyhtiöt Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 ja Oy Asemapäällikönhovi. HSY perusti 3.11.2014 yhdessä Rosk’n Roll Oy Ab:n kanssa Vantaan jätevoimalan polttokapasiteetin myynnistä ja markkinoinnista huolehtivan yhtiön Uudenmaan Woima Oy:n. Vapaan polttokapasiteetin myyntitoimintaan liittyvä toiminnallinen ja taloudellinen kokonaisuus siirrettiin veroneutraalina liiketoimintasiirtona Uudenmaan Woima Oy:lle 31.12.2014. Yhtiön toiminta käynnistyy 1.1.2015, jonka vuoksi yhtiötä ei ole sisällytetty tilikauden 2014 konsernitilinpäätökseen. Konserniyhteisöjen sisäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Osakkuusyhteisöt ja liikelaitoskuntayhtymä on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa on käytetty kaikkien tytär- ja osakkuusyhtiöiden sekä KUVES:in osalta tilintarkastamattomia tilinpäätöstietoja, koska aikataulullisista syistä johtuen tilintarkastettuja tietoja ei ollut käytettävissä. Vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen jälkeen HSY:n osakkuusyhteisö Oy Asemapäällikönhovin tilinpäätökseen tehtiin tulokseen vaikuttavia muutoksia, jonka seurauksena yhtiön tulos heikkeni. Konsernitilinpäätöslaskelmissa tämä on huomioitu taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämässä. 73 4.1.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain eriteltynä euroa (€) Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Muut Toimintatuotot yhteensä HSY 2014 230 554 544,85 108 634 803,37 4 597 375,89 415 732,67 344 202 456,78 HSY 2013 219 549 826,14 108 671 462,02 4 482 142,98 361 135,27 333 064 566,41 Konserni 2014 232 151 912,41 108 034 344,91 4 597 375,89 415 732,67 345 199 365,88 Konserni 2013 222 689 670,17 108 671 462,02 4 482 142,98 361 135,27 336 204 410,44 Konserniyhteisöistä vesihuollon tehtäväalueeseen sisältyvät Pääkaupunkiseudun Vesi Oy ja KeskiUudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä. Jätehuollon tehtäväalueeseen sisältyy HSY Holding Oy. Jätehuollon markkinaehtoisen toiminnan tulos HSY tekee jätelain 44 § mukaisen kirjanpidon erittelyn lakisääteisten ja markkinaehtoisten jätehuoltopalvelujen taloudellisen tuloksen muodostumisesta. Kirjanpidon eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla. HSY:n jätehuollon markkinaehtoinen toiminta sisältää pilaantuneiden, voimakkaasti pilaantuneiden ja vaarallisten maa-ainesten sekä markkinaehtoisen sekajätteen käsittelypalvelut. Jätehuollon tulos vuonna 2014 eriteltynä: x 1000 euroa Tuotot Kulut Tulos 74 Lakisääteinen toiminta 107 023 107 813 -790 Markkinaehtoinen toiminta 1 843 957 886 Yhteensä 108 866 108 770 96 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Poistonalaisten hyödykkeiden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistomenetelmällä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan. Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa ja taloudellinen käyttöaika alle 3 vuotta, on kirjattu vuosikuluksi. HSY:n yhtymäkokouksen 28.5.2010 hyväksymä poistosuunnitelma: Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Laajat atk-järjestelmät Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Asuinrakennukset Ilmanlaadun mittausasemat Tilapäiset rakennukset Muut rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Sillat, laiturit ja uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Kaatopaikat Tekniset tunnelit ja luolat Tekoallas ja säännöstelyrakenteet Vedenjakeluverkko Viemäriverkko Sadevesiviemäriverkko Johtoverkostot ja -laitteet Vedenhankintajärjestelmän rakenteet ja laitteet Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Sähkö-, vesi- yms. Laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Puhelinvaihteet ja -laitteet Muut rakennusten koneet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Traktorit ja trukit Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Vesimittarit Ilmanlaadun mittauslaitteet Laboratoriolaitteet Atk-laitteet Jätteenkeräys- ja kuljetuskalusto Muut laitteet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Kaupungeilta siirtynyt omaisuus YTV:ltä siirtynyt omaisuus HSY:n omaisuus 1.1.2010 alkaen 3v 20 v 5v - 5v 20 v 3v 3v 3v 3v 5v 5v 3v 5v 5v ei poistoa ei poistoa ei poistoa 20 v 20 v 10 v 20 v 10 v 3v - 30 v 20 v 15 v 10 v 5v 15 v 30 v 30 v 15 v 30 v 10 v 5v 15 v 20 v 20 v 40 v 30 v 30 v 30 v 30 v 30 v 10 v 15 v 10 v 10 v 10 v 7v 10 v 10 v 5 v, 20 v 5 v, 10 v 40 v (käytön muk.) 10 v 5 v, 15 v 7v 10 v 7v 10 v - 30 v 30 v 40 v 50 v 50 v 40 v 40 v 40 v 10 v 20 v 15 v 10 v 15 v 7v 10 v 10 v 5v 7v 7v 10 v 7v 5v 7v 3v 3v 3v 3v 5v 7v 10 v 5v 7v 3v 3v - 5v 7v 7v 10 v 5v 10 v 7v 5v 3v 3v 3v käytön muk. ei poistoa ei poistoa käytön muk. ei poistoa ei poistoa ei poistoa ei poistoa ei poistoa ei poistoa ei poistoa 75 Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuus vuosina 2013 - 2017. euroa (€) Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot Keskimääräiset poistonalaiset investoinnit Ero (euroa) Ero (%) 90 652 556 138 055 880 -47 403 324 -34,3 % Investointi- ja poistotason poikkeama aiheutuu suunnitelmakauden korkeasta investointitasosta erityisesti vesihuollon toimialalla. Investointiohjelman mukaisesti suunnitelmakauden investointien painopiste on vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostamisessa ja runkovesijohtohankkeissa. Blominmäen uuden jätevedenpuhdistamon toteuttaminen on alkamassa. Yhtymäkokouksen 14.12.2014 hyväksymän hankesuunnitelman tarkennuksen mukainen hankkeen kustannusarvio on 371 miljoonaa euroa. Verkoston laajeneminen toteutetaan jäsenkaupunkien suunnittelemassa aikataulussa toiminta-alueen laajentumisen myötä. Jätehuollon toimialalla kaudelle ajoittuvat sekä Ruskeasannan Sortti-aseman että biokaasulaitoksen rakennustyöt. Poikkeuksellisen korkea investointitaso palautuu pidemmällä aikavälillä normaalille tasolle. Vesihuollon osalta käänne tapahtuu vuosikymmenen loppupuolella, jolloin poistotaso ylittää investointien määrän. Jätehuollon osalta tämä tapahtuu jo kuluvalla suunnittelukaudella. Pakollisten varausten muutokset euroa (€) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jälkihoitovaraus Varaus 1.1. Varauksen lisäykset Varaus 31.12. 2014 20 705 482,30 250 000,00 20 955 482,30 Suljettujen Seutulan, Sotungin ja Vuosaaren kaatopaikkojen jälkihoitovaraus Varaus 1.1. Varauksen vähennykset Varaus 31.12. 4 600 000,00 -760 032,00 3 839 968,00 Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus yhteensä 31.12. 24 795 450,30 HSY:n ja Helsingin kaupungin välisen sopimuksen mukaisesti Vuosaaren käytöstä poistetun kaatopaikkaalueen kaatopaikkakaasun keräys ja siihen liittyvä vahingonvastuu sekä kaatopaikka-alueen jätevesien hallinta ja sen kustannukset siirtyivät HSY:ltä Helsingin kaupungille. Sopimuksen mukaisesti HSY maksoi Helsingin kaupungille 590.032,00 euron kertakorvauksen kaikista tulevaista alueen jätevesien hallintaan liittyvistä maksuista. Maksettu korvaus on kirjattu suljettujen kaatopaikkojen jälkihoitovarauksen vähennykseksi. Osinkotuottojen erittely Muihin rahoitustuottoihin sisältyy alla olevan erittelyn mukaiset tuotot, jotka on saatu osakkuuksista muista yhteisöistä. euroa (€) Osinkotuotot muista yhteisöistä 76 2014 1 032 080,00 2013 884 640,00 4.1.3 Tasetta koskevat liitetiedot Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Poistamaton hankintameno 1.1.2014 Lisäykset tilikaudella Siirrot erien välillä Poistot tilikaudella Poistamaton hankintameno 31.12.2014 Aineettomat hyödykkeet 5 158 271,96 1 924 996,54 0,00 Aineettomat oikeudet 3 219 938,17 1 698 172,42 0,00 0,00 0,00 -1 886 949,89 5 196 318,61 0,00 0,00 -1 154 180,94 Muut pitkävaikutteiset menot 1 938 333,79 226 824,12 3 763 929,65 0,00 0,00 0,00 -732 768,95 0,00 1 432 388,96 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 1 832 809 727,43 115 705 885,06 -839 326,92 0,00 0,00 -85 830 388,34 1 861 845 897,23 14 806 458,66 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 14 806 458,66 160 184 286,25 19 509 983,32 -412 367,79 0,00 0,00 -9 798 759,50 169 483 142,28 euroa (€) Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Rahoitusosuudet Vähennykset tilikaudella tilikaudella 1 645 713 407,53 91 539 007,43 -426 959,13 0,00 0,00 -73 498 232,96 1 663 327 222,87 Koneet ja kalusto 6 464 526,90 3 198 340,43 0,00 0,00 0,00 -2 533 395,88 7 129 471,45 Keskeneräiset hankinnat 5 641 048,09 1 458 553,88 0,00 0,00 0,00 1 837 967 999,39 117 630 881,60 -839 326,92 0,00 0,00 Yhteensä 7 099 601,97 -87 717 338,23 1 867 042 215,84 Maa- ja vesialueet erittely euroa (€) Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Muut maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet yhteensä HSY 2014 20 118,00 14 786 340,66 14 806 458,66 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 20 118,00 14 786 340,66 14 806 458,66 20 118,00 15 026 419,43 15 046 537,43 20 118,00 15 026 419,43 15 046 537,43 Pysyvien vastaavien sijoitukset euroa (€) Hankintameno 1.1.2014 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12.2014 Arvon muutokset Kirjanpitoarvo 31.12.2014 163 123 639,51 2 000,00 0,00 0,00 163 125 639,51 0,00 163 125 639,51 4 061 185,04 0,00 0,00 0,00 4 061 185,04 0,00 4 061 185,04 18 550 705,00 0,00 0,00 0,00 18 550 705,00 0,00 18 550 705,00 Osakkeet ja osuudet Osakkeet, konserniyhtiöt Osakkeet, omistusyht.yhteisöt Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä 621 706,67 0,00 0,00 0,00 621 706,67 0,00 621 706,67 186 357 236,22 2 000,00 0,00 0,00 186 359 236,22 0,00 186 359 236,22 14 989,27 0,00 0,00 0,00 14 989,27 0,00 14 989,27 14 989,27 0,00 0,00 0,00 14 989,27 0,00 14 989,27 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset, muut yhteisöt Yhteensä Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt euroa (€) Tytäryhteisöt HSY Holding Oy Pääkaupunkiseudun Vesi Oy Uudenmaan Woima Oy HSY:n Konsernin Kotipaikka omistusosuus omistusosuus Konsernin osuus Omasta Vieraasta Tilikauden pääomasta pääomasta tuloksesta (€) (€) (€) Helsinki Helsinki Helsinki 100,00 % 80,50 % 80,00 % 100,00 % 61 055,79 153,00 -188,75 80,50 % 43 737 217,33 12 257 545,82 -188 985,53 80,00 % - Kuntayhtymät Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) Kerava 32,25 % 32,25 % 8 070 593,91 254 460,34 -223 596,08 Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Asemapäällikönkatu 5 *) Oy Asemapäällikönhovi 3 Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Helsinki Helsinki Helsinki 34,87 % 14,39 % 25,70 % 34,87 % 14,39 % 25,70 % 2 463 904,55 544 031,92 258 571,31 441 051,56 85 677,04 335 025,97 73,84 5 210,88 7 447,59 77 Saamiset tytär- ja osakkuusyhteisöiltä Pitkäaikainen 2014 Lyhytaikainen 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen 2013 Myyntisaamiset 0,00 28 788,10 0,00 52 325,82 Siirtosaamiset 0,00 23 404,81 0,00 38 355,08 Yhteensä 0,00 52 192,91 0,00 90 680,90 Myyntisaamiset 0,00 196 194,14 0,00 56 328,04 Siirtosaamiset 0,00 356 504,28 0,00 270 964,29 Yhteensä 0,00 552 698,42 0,00 327 292,33 Myyntisaamiset 0,00 0,00 0,00 3 887,80 Yhteensä 0,00 0,00 0,00 3 887,80 Saamiset yhteensä 0,00 604 891,33 0,00 421 861,03 euroa (€) Saamiset tytäryhteisöiltä Saamiset kuntayhtymiltä (joissa HSY jäsenenä) Saamiset osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät euroa (€) Lyhytaikaiset siirtosaamiset Siirtyvät korot Muut saamiset Laskutuksen jaksotukset Investointien jaksotukset Lounassetelit 2015 Muut jaksotukset Yhteensä HSY 2014 467 690,20 2 209 284,23 1 651 538,44 323 654,79 216 658,70 17 432,30 2 676 974,43 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 339 867,21 2 641 347,82 474 057,77 2 076 040,72 339 867,21 2 420 102,72 2 981 215,03 2 550 098,49 2 759 969,93 Oman pääoman muutokset euroa (€) Peruspääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. Muu oma pääoma 1.1. Peruspääoma 31.12. HSY 2014 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 505 000 000,00 2 570 498,00 2 570 498,00 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 1.1. Edellisen tilikauden virheen oikaisu Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12. -8 060 966,77 9 578 451,85 1 517 485,08 Tilikauden yli-/alijäämä 12 361 157,48 Oma pääoma yhteensä 31.12. 2 570 498,00 2 570 498,00 2 570 498,00 2 570 498,00 2 570 498,00 2 570 498,00 -8 423 063,89 -138 250 984,59 -138 513 236,22 0,00 9 568 408,26 0,00 -8 423 063,89 -128 682 576,33 -138 513 236,22 362 097,12 11 961 119,43 262 251,63 521 449 140,56 499 509 531,23 390 849 041,10 369 319 513,41 HSY:n taseessa vesihuollon peruspääoma 480.000.000,00 euroa jakaantuu jäsenkunnille seuraavasti: Helsinki 58,0 %, Espoo 22,3 %, Vantaa 19,4 % ja Kauniainen 0,3 %. Muu peruspääoma 25.000.000,00 euroa jakaantuu jäsenkuntien virallisen asukasluvun mukaisesti siten, että yhden kunnan osuus ei ole enempää kuin 50 % ja että se on vähintään 1 %. Jäsenkuntien osuus kuntayhtymän varoihin sekä vastuu veloista ja velvoitteista määräytyvät peruspääomien suhteessa. 78 Kunta Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Yhteensä Vesihuollon peruspääoma Muu peruspääoma Peruspääoma yhteensä Osuus-% Euroa Osuus-% Euroa Osuus-% Euroa 58,00 % 278 400 000,00 50,00 % 12 500 000,00 57,60 % 290 900 000,00 22,30 % 107 040 000,00 27,32 % 6 829 434,40 22,55 % 113 869 434,40 19,40 % 93 120 000,00 21,68 % 5 420 565,60 19,51 % 98 540 565,60 0,30 % 1 440 000,00 1,00 % 250 000,00 0,33 % 1 690 000,00 100,00 % 480 000 000,00 100,00 % 25 000 000,00 100,00 % 505 000 000,00 Pakolliset varaukset euroa (€) Muut pakolliset varaukset Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus Muut pakolliset varaukset Pitkäaikaiset velat euroa (€) Lainat jäsenkunnilta (perustamislainat) Lainat Helsingin kaupungilta Lainat Espoon kaupungilta Lainat Vantaan kaupungilta Lainat Kauniaisten kaupungilta Lainat jäsenkunnilta yhteensä Lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta Lainat kuntarahoitukselta Lainat muilta kotimaisilta rahoituslaitoksilta Lainat ulkomaisilta rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta yhteensä Liittymismaksut Yhteensä HSY 2014 24 795 450,30 24 795 450,30 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 25 305 482,30 25 305 482,30 2014 Pitkäaikaiset velat yhteensä 24 795 450,30 24 795 450,30 25 305 482,30 25 305 482,30 2013 1.1.2020 tai sen jälkeen erääntyvät Pitkäaikaiset velat yhteensä 1.1.2019 tai sen jälkeen erääntyvät 686 744 278,86 678 624 278,86 686 744 278,86 686 744 278,86 262 089 028,85 258 967 028,85 262 089 028,85 262 089 028,85 234 783 241,27 232 067 241,27 234 783 241,27 234 783 241,27 4 385 600,00 4 343 600,00 4 385 600,00 4 385 600,00 1 188 002 148,98 1 174 002 148,98 1 188 002 148,98 1 188 002 148,98 69 428 575,00 17 455 357,13 46 300 000,12 133 183 932,25 47 714 295,00 2 812 500,00 37 766 666,58 88 293 461,58 72 436 104,00 22 187 499,99 48 433 333,46 143 056 937,45 42 142 865,00 4 687 500,00 39 899 999,92 86 730 364,92 87 461 847,21 87 461 847,21 87 461 847,21 87 461 847,21 1 408 647 928,44 1 349 757 457,77 1 418 520 933,64 1 362 194 361,11 Joukkovelkakirjalainat euroa (€) Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat HSYP140327, erääntyy 27.3.2014, korko 0,31 % KTOD003093279, erääntyy 20.3.2014, korko 0,30 % HSYP140117, erääntyy 17.1.2014, korko 0,15 % FIHSYP150423, erääntyy 23.4.2015, korko 0,15% FIHSYP150223, erääntyy 23.2.2015, korko 0,11% FIHSYP150126, erääntyy 26.1.2015, korko 0,12% FIHSYP150121, erääntyy 21.1.2015, korko 0,10% FI4000123666, erääntyy 18.3.2015, korko 0,16% 15 000 000,00 20 000 000,00 15 000 000,00 10 000 000,00 15 000 000,00 Lyhytaikaiset joukkovelkakirjalainat yhteensä 75 000 000,00 2014 2013 15 000 000,00 15 000 000,00 10 000 000,00 40 000 000,00 79 Velat tytär- ja osakkuusyhteisöiltä Pitkäaikainen 2014 Lyhytaikainen 2014 Pitkäaikainen 2013 Lyhytaikainen 2013 0,00 0,00 0,00 41 806,13 0,00 41 806,13 0,00 0,00 0,00 34 249,75 15 090,84 49 340,59 Velat kuntayhtymiltä (joissa HSY jäsenenä) Siirtovelat Yhteensä 0,00 0,00 86 318,20 86 318,20 0,00 0,00 50 187,26 50 187,26 Velat osakkuus- sekä muilta omistusyhteysyhteisöiltä Ostovelat Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 44 192,50 44 192,50 Velat yhteensä 0,00 128 124,33 0,00 143 720,35 euroa (€) Velat tytäryhteisöille Ostovelat Muut velat Yhteensä Muiden velkojen erittely euroa (€) Muut velat Liittymismaksut Muut velat Muut velat yhteensä HSY 2014 87 461 847,21 7 200 804,55 94 662 651,76 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 87 461 847,21 6 465 063,51 93 926 910,72 87 461 847,21 7 205 514,51 94 667 361,72 87 461 847,21 6 471 480,61 93 933 327,82 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät euroa (€) Lyhytaikaiset siirtovelat Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset Korkojaksotukset Muut menojäämät Ostolaskujen jaksotukset Tuloverot Muut jaksotukset Yhteensä 4.1.4 HSY 2014 HSY 2013 Konserni 2014 Konserni 2013 9 216 350,65 9 223 160,55 9 269 279,51 9 243 155,21 977 969,24 755 911,29 1 154 581,52 755 911,29 4 197 815,62 16 170 614,90 4 146 487,53 16 296 496,28 2 965 510,13 1 085 408,42 146 897,07 14 392 135,51 26 149 686,74 14 570 348,56 26 295 562,78 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Kaatopaikan jälkihoitoa koskevat ympäristösuojelulain mukaiset vakuudet Ympäristösuojelulain 43 a §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien järjestämiseksi. Vakuuden on oltava riittävä em. toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset. Kaatopaikan vakuuden on katettava myös kaatopaikan sulkemisen jälkeisestä seurannasta ja tarkkailusta sekä muusta jälkihoidosta aiheutuvat kustannukset vähintään 30 vuoden ajalta, jollei toiminnanharjoittaja osoita muuta riittäväksi. Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. 80 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvassa 14.12.2013 vakuuksien määrä on yhteensä 11,3 miljoonaa euroa, johon HSY:llä on Nordea Pankki Suomi Oyj:n omavelkaiset pankkitakaukset Etelä-Suomen Elinkeino-, Liikenne ja Ympäristökeskukselle. Leasingvastuiden yhteismäärä euroa (€) Kaluston leasingvastuut Leasingmaksut 2015 → Leasingmaksut 2016 → HSY 2014 295 711,18 196 400,86 99 310,32 Konserni 2014 303 915,21 200 502,88 103 412,34 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- tai lunastusehdon mukaisia vastuita Muut vastuusitoumukset HSY:n yhtymäkokouksen 13.5.2011 päätöksen mukaisesti HSY:n hallitus myönsi vuonna 2011 yhteensä 1,9 miljoonan euron suuruisen omavelkaisen takauksen Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle pitkäaikaisten investointiluottojen ja niihin tehtävien suojausten vakuudeksi. Takaukselle ei vaadittu vastavakuutta, muuta siitä peritään vuotuista takausprovisiota. Lisäksi Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:ltä on vaadittu panttaamattomuussitoumus, jonka mukaan yhtiö ei luovuta tai panttaa omaisuutta ilman takauksen antajan (HSY) suostumusta. Takaukseen liittyvän lainan pääoma 31.12.2014 oli 1,5 miljoonaa euroa. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Kaatopaikkojen jälkihoidon vastuut euroa (€) Suljettujen kaatopaikkojen jälkihoidon vastuuvaje Vastuun kokonaismäärä 2015 - 2036 Varaus 31.12. HSY 2014 0,00 3 839 968,00 3 839 968,00 Konserni 2014 0,00 3 839 968,00 3 839 968,00 Ämmässuon kaatopaikan jälkihoidon vastuuvaje Viimeistely- ja jälkihoitokustannukset 2015 - 2080 Varaus 31.12. 2 654 517,70 23 610 000,00 20 955 482,30 2 654 517,70 23 610 000,00 20 955 482,30 Vastuut mahdollisista vuokra-alueiden maaperän pilaantumisista HSY:n hallituksen 19.11.2010 tekemän maa-alueiden vuokrausperiaatteita koskevan päätöksen mukaan HSY on vastuussa mahdollisesta vuokra-alueen maaperän pilaantumisesta, joka on tapahtunut sinä aikana, jolloin alue on ollut HSY:n tai sitä edeltäneen organisaation hallinnassa. HSY on vuokrasopimuksen päätyttyä velvollinen kunnostamaan vuokra-alueen maaperän siten, ettei sen pilaantumisesta myöhemminkään aiheudu lisäkustannuksia alueen rakentamiselle ja poistamaan vuokraalueilla tai niiden maaperässä mahdollisesti olevat rakennus- tai muut jätteet ja vanhat rakenteet, kuten johdot, putket, pylväät, asfaltoinnin, perustukset tai muut vastaavat sekä siivoamaan vuokra-alueen. Pilaantuneiden maiden ja purettavien rakenteiden osalta keskeiset tiedossa olevat alueet ovat Pitkäkosken sakka-allasalue ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoalue. Näiden alueiden maankäytön suunnittelu on kesken ja tuleva asemakaavoitus määrää suurelta osin maaperän tulevan puhdistustason sekä rakenteiden purkutarpeen. Vuokrausperiaatteiden mukaan Pitkäkosken sakka-allasalueen, Dämmanin vedenpuhdistamoalueen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoalueen osalta maaperän puhdistamisesta ja rakenteiden purkamisesta aiheutuvien kustannusten jakamisesta sovitaan erikseen HSY:n ja ko. kaupungin kesken. 81 4.1.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilöä 31.12.2014 433 124 35 66 37 57 1 Henkilötyövuotta 31.12.2014 430,5 122,8 35,9 64,4 36,5 56,2 1,0 Henkilöä 31.12.2013 434 138 43 66 32 50 2 Henkilötyövuotta 31.12.2013 416,0 132,0 41,8 63,6 29,5 45,0 1,4 753 747,3 765 729,3 2014 2013 0,00 0,00 0,00 0,00 17 350,00 4 997,50 0,00 22 347,50 PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Muut palkkiot Yhteensä 9 721,55 15 560,00 7 400,00 32 681,55 8 515,80 0,00 3 600,00 12 115,80 Palkkiot yhteensä 32 681,55 34 463,30 Henkilöstömäärä Vesihuolto Jätehuolto Seutu- ja ympäristötieto Tukipalvelut Asiakaspalvelu Ohjaus ja kehittäminen Kuntayhtymän johto HSY yhteensä Tilintarkastajan palkkiot euroa (€) Ernest & Young Julkispalvelut Oy Tilintarkastuspalkkiot Tilintarkastajan lausunnot Muut palkkiot Yhteensä 82 4.2 Tunnuslukujen laskentakaavat Tuloslaskelman tunnuslukujen laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / poistot Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä = Toiminnan ja investointien rahavirtojen kertymä 1.1.2010 alkaen (konserni 1.1.2011 alkaen) Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv * kassavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä, euroa = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas = (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + tilikauden yli/alijäämä) / asukasmäärä 31.12. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma – (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainat euroa/asukas = Lainakanta 31.12. / asukasmäärä 31.12. Lainasaamiset = Pysyvien vastaavien sijoituksiin merkitys joukkovelkakirja- ja muut lainasaamiset 83 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Puh. 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster PB 100, 00066 HRM, Semaforbron 6 A, 00520 Helsingfors Tfn 09 156 11, Fax 09 1561 2011, www.hsy.fi Helsinki Region Environmental Services Authority P.O. Box 100, FI-00066 HSY, Opastinsilta 6 A, 00520 Helsinki Tel. +358 9 15611, Fax +358 9 1561 2011, www.hsy.fi
© Copyright 2024