KUIKAN JA NYRÖLÄN KYLÄSELVITYS
Vastaanottaja Jyväskylän kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä 2.10.2015 KUIKAN JA NYRÖLÄN KYLÄSELVITYS MAISEMASELVITYS Päivämäärä Laatija Tarkastanut Viite 2.10.2015 Kaisa Rantee Eila Siitarinen SISÄLTÖ 1. 1.1 1.2 2. 2.1 3. 3.1 3.2 3.3 3.4 4. 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 4.6 5. 6. Johdanto 4 Lähtökohdat ja tavoitteet 4 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen 4 Kuikan ja Nyrölän maiseman yleiskuvaus 5 Keski-Suomen järviseudun ylänköalue 5 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet 8 Muinaisjäännökset 8 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY2009) ja valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet 8 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnaliset arvokohteet 8 Kulttuurimaiseman historiallista taustaa 9 Kylä ja aluekohtaiset maiseman arvot ja maankäytön maisemalliset suositukset 11 Tarkastelun mittakaava ja selvityksessä käytetyt merkinnät 11 Kuikan kylä 13 Vehkalampi - Virkanen 17 Sikomäki – Lukkonen 19 Nyrölän koulun seutu 21 Nyrölä 23 Liitteet 25 Lähteet 25 4 1. JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Maisemaselvitys on osa Kuikan ja Nyrölän kyläselvitystä, jossa selvitetään onko kylille tai niiden osille syytä tehdä osayleiskaava vai riittääkö Jyväskylän oikeusvaikutteinen yleiskaava tai muu rakentamista ohjaava oikeusvaikutteinen asiakirja rakentamisen ohjaamiseen kyseisillä alueilla. Tällainen asiakirja voisi olla esim. kyläkohtainen rakentamismääräys. Maisemaselvityksen tavoitteena on osoittaa rakentamiseen maisemallisesti soveltuvat alueet sekä rakentamista rajoittavat tai korostettavat maisemalliset arvot. Selvityksessä on myös osoitettu alueita, jonne rakentamista osoittamalla voidaan kohentaa nykyistä taajamakuvaa tai kylämaisemaa. Työtä ovat ohjanneet Jyväskylän kaupungista maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski, kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho ja suunnitteluinsinööri Arto Sipinen. Ramboll Finland Oy:ssä maisemaselvityksen laadinnasta on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee. Miljöösuunnittelija Maria Rautajoen ja Ida Montellin tehtävinä ovat olleet paikkatietoaineiston käsittely ja analyysikarttojen tuottaminen. 1.2 Menetelmät sekä tarkastelualueen rajaaminen Selvityksen pohjana ovat Jyväskylän kaupungilta saadut kattavat maisemaselvitykset. Lisäksi valtakunnallisia ja maakunnallisia arvoja koskevia lähtöaineistoja ovat olleet ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut, Paikkatietoikkunan palvelut, valtion OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot, Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisemaalueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Tietoja on täydennetty 4.-5.6.2015 tehdyllä maastokäynnillä, jolloin havainnoitavia asioita olivat mm. maiseman mittakaava, maisemakuva ja nykyinen maankäyttö. Raportissa on sanallisesti ja valokuvien avulla pyritty kuvaamaan maankäytön suunnittelun kannalta oleelliset seikat. Selvitysalueen rajautumisesta, työn tarkkuustasosta ja painopistealueista keskusteltiin aloituskokouksessa kesäkuussa 2015. Tällöin sovittiin, että aiempien selvitysten kattavuuden vuoksi tässä selvityksessä käsitellään maisemarakenteen yleispiirteet ainoastaan pääpiirteiltään ja niiltä osin kuin niillä on tämän työn kannalta merkitystä. Painopistealueiksi sovittiin maiseman ominaisuuksien selvittäminen ja kuvaaminen ja näihin linkittyvien maankäyttösuosituksien määritteleminen tärkeimpien liikenneväylien varteen sijoittuvilla kyläalueilla. 5 2. KUIKAN JA NYRÖLÄN MAISEMAN YLEISKUVAUS 2.1 Keski-Suomen järviseudun ylänköalue Keski-Suomi ja Jyväskylä sijaitsevat Hämeen viljely- ja järvimaan sekä itäisen Järvi-Suomen rajalla, jossa on vaikutteita molemmista maisemamaakunnista. Kuikan ja Nyrölän alueet sijoittuvat Keski-Suomen järviseudun alueen pienten järvien ylängölle (kuva 1, kartan alue F). Alue on vaihettumisvyöhykettä, jossa suuret järvialtaat ja Päijänteet kalliot muuttuvat Suomen selän karuksi ylänköalueeksi. Maasto on pienipiirteistä ja voimakkaasti kumpuilevaa. Vedenkoskemattomien alueiden raja sijoittuu n. korkeudelle +150 metriä merenpinnasta. Ns. Ancylus-raja on noin tasolla 124 metriä merenpinnasta. Maasto muodostuu kumpu- ja kasaumamoreeneista sekä pienistä suoalueista. Vaihtelua tuovat luode-kaakkosuuntaiset ja harjujaksot, joista yksi sijoittuu Kuikan kylän koillispuolelle Tikkakosken tuntumaan. Maisemakuvaa hallitsevat metsät. Pienten järvien rannoille sijoittuu pääosa viljelyksistä ja asutuksesta. Talot sijaitsevat yleensä ympäristöään hieman ylempänä moreenikumpujen päällä. (Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 2013). Kuva 1. Otteita Jyväskylän maisema- ja viheralueselvityksen kartoista. Maisemamaakuntajako, topografia ja maisemarakenne. Selvitysalueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella. (Jyväskylän kaupunki 2013) Kuva 2. Otteita Jyväskylän maisema- ja viheralueselvityksen kartoista. Itämeren kehitysvaiheita ja asutuksen kehittyminen. Selvitysalueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella. (Jyväskylän kaupunki 2013) Kuva 3. Otteita Jyväskylän maisema- ja viheralueselvityksen kartoista. Viherverkoston rakennetta. Selvitysalueen likimääräinen sijainti on esitetty punaisella rajauksella.(Jyväskylän kaupunki 2013) 6 Maiseman perusrunko ja selänteiden ja laaksojen rytmi sekä korkeussuhteet ja suuntautuneisuus määrittyvät kallioperän ominaisuuksista. Selvitysalueen pääkalliolajit ovat kvartsidioriitti, granodioriitti, porfyyrinen granodioriitti sekä graniitti. Yleisin maalaji on moreeni, joka esiintyy sekä kallioperää myötäilevänä peitteenä että itsenäisinä moreenimuodostumina erityisesti vedenkoskemattomilla alueilla. Elopäräisiä maalajeja esiintyy suoalueilla. (Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö 2013). Maisemamaakunnan ominaispiirteet ilmenevät selvitysalueella mm. seuraavina piirteinä: Korkeustasot vaihtelevat noin välillä 150 mmpy (Heinonen) – 235 mmpy (Juonaala, Nyrölä) ja on voimakkaasti kumpuilevaa. Tämä mahdollistaa paikoin useiden kilometrien pituiset näkymät yli salomaiden. Tiemaisemat ovat vaihtelevia topografisen vaihtelun vuoksi. Korkoaseman vuoksi seutu on ns. vedenkoskematonta ja kalliopaljastumia on suhteellisen vähän. Asutus sijoittuu toisaalta pienien järvien rannoille (Heinonen, Lukkonen) ja toisaalta korkeiden mäkien lakialueille (Sikomäki, Juonaala, Tompinmäki). Maaperää hallitsee moreeni; maisema on karuhkoa ja metsävaltaista. Kuva 4. Ote kallioperäkartasta. 7 Kuva 5. Ote maaperäkartasta. 8 Kuva 6. Seudun topografiaa. 3. MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET 3.1 Muinaisjäännökset Keskeisellä selvitysalueella ei sijaitse löydettyjä rekisteröityjä muinaisjäännöksiä. Lähin muinaisjäännös sijoittuu Iso-Soukka-järven ja Hepolammen välisellä suolla, jossa pienellä harjulla sijaitsee tilapäisiä hautapaikkoja ja hiilihautoja. (Museovirasto 2015) 3.2 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY2009) ja valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet Selvitysalueella ei sijaitse valtakunnalisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai maisema-alueita. 3.3 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön maakunnaliset arvokohteet Selvitysalueella tai sen tuntumassa sijaitsevat seuraavat maakunnalliset kohteet; Kuikan kylän kohteet Pirttimäen umpipiha, Ränssin tila ja Sipilän pihapiiri Hytölä ja Tompinmäki Kohteet on osoitettu tämän selvityksen maiseman arvoja, maisemakuvaa ja rakentamisen suosituksia kuvaavilla kartoilla. 9 3.4 Kulttuurimaiseman historiallista taustaa Kylien kulttuurimaiseman kehittymistä koskevana taustatietona selvityksessä on hyödynnetty Jyväskylän kaupungin maisema- ja viheralueselvityksen lisäksi vanhoja peruskarttoja vuosilta 1963 ja 1967. (Maanmittauslaitos) Kuva 7. Kuikka, peruskarttaote vuodelta 1967, Ränssi ja Heinonen, peruskarttaote vuodelta 1963 Kuva 8. Sikomäki, peruskarttaote vuodelta 1963. 10 Kuva 9. Nyrölä, peruskarttaote vuodelta 1963. Kuva 10. Hytölän rakennuskantaa ja pihapiiriä. 11 4. KYLÄ JA ALUEKOHTAISET MAISEMAN ARVOT JA MAANKÄYTÖN MAISEMALLISET SUOSITUKSET 4.1 Tarkastelun mittakaava ja selvityksessä käytetyt merkinnät Selvitysalueella ei sijaitse laajoja valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä maiseman arvoalueita. Rakennuskohteista maakunnallisesti merkittäviksi pihapiireiksi on arvotettu Ränssin, Koppelin ja Tompinmäen talot pihapiireineen. Viranomaisinventoinneissa arvokkaiksi määriteltyjen kohteiden lisäksi Kuikan ja Nyrölän kylämaisemissa on monia varjelemisen ja kehittämisen arvoisia piirteitä ja ominaisuuksia, jotka luovat erinomaisen pohjan miellyttävän asuin- ja elinympäristön säilymiselle ja syntymiselle. Tarkastelualueen maisemalliset arvot liittyvät vakiintuneeseen kulttuurimaisemaan, jossa rakennuskanta ja viljelyalueet liittyvät loogisesti maisemarakenteeseen ja toisiinsa. Maisemalliset arvot ja maankäytölliset suositukset on käsitelty raportissa tiestöön tukeutuvien maisemallisten jaksojen avulla, joiden rajautuminen on määritelty maastotöiden aikana. Maisemakokonaisuuksien rajapinnat ovat paikoin häilyviä, mutta jaksotuksen avulla on pyritty helpottamaan raportin luettavuutta. Selvitystä tehtäessä tavoitteena on ollut sellaisen mittakaavan ja tarkastelutarkkuuden valinta, että maisemakuvan yksityiskohtaisetkin piirteet voitaisiin huomioida riittävällä tarkkuudella. Tämä on oleellista, koska selvitysalueen maisemalliset kokonaisuudet ovat maisematiloiltaan ja maisemakuvaltaan siinä määrin pienialaisia ja pienipiirteisiä, että yksittäisilläkin maisemallisilla tekijöillä saattaa olla huomattava merkitys ympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilymisen kannalta. Maankäytön maisemalliset suositukset sisältävät maankäytön rajoitteita sisältäviä alueita, rakentamiseen soveltuvia ja hyvin soveltuvia alueita sekä alueita, joiden taajamakuvaa voidaan rakentamisen avulla kohentaa verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Alueet on osoitettu kartalla ja niiden ominaisuuksia on kuvattu lisäksi raportissa sanallisesti ja valokuvin. 12 Kuva 11. Selvityksessä käytössä olleet karttamerkinnät selitteineen. 13 4.2 Kuikan kylä Kuva 12. Kuikan kylä. Ote maiseman arvot -kartasta, johon on sisällytetty myös maisemallisia maankäyttösuosituksia. Merkintöjen selitykset ovat sivulla 12. 14 Ränssi Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Ränssi (mk) (kievari) on myös maisemallisesti arvokas rakennusryhmä ja pihapiiri. Maisemallisia arvoja ovat sijainti järvimaisemassa Kuikantien (mt630) varrella. Järvinäkymät Heinosvuoren rinne- ja lakimetsät Heinosen vastarannalla Maankäytön maisemallisia suosituksia: Ränssin taloa ympäröiville viljelyalueille ei suositella rakentamista järvinäkymien säilyttämiseksi ja talon maisemallisen erityisaseman, maiseman hierarkkisuuden säilyttämiseksi. Tarvetta uudisrakennuksille saattaa olla matkailu- ja majoitustoiminnan kehittämiseksi. Sipilä, kylätalo ja Hytölänpolun eteläosat Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Sipilän talolla (mk) ja myös pihapiirillä on maisemallista arvoa. Kylätalolla ja sen edustalla sijaitsevalla Kuikantiehen rajautuvalla pienellä peltokuviolla on maisemallista merkitystä kylärakenteen hahmottumisen kannalta. Kylätalon tontilla on maisemallisesti merkittävää vanhaa puustoa, joka rikastuttaa tiemaisemaa. Tiemaiseman jaksottumisen kannalta merkittävä rajapintoja ja maisemallisia kiinnekohtia ovat Kuikantien osuus kylätalon ja Sipilän edustalla, jossa avoin peltomaisema muuttuu kyläalueen monipuoliseksi kasvillisuudeksi. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Sipiläntien itä- ja kaakkoispuoleiset pellot samoin kuin kylätalon edustan pieni peltokuvio suositellaan maisemallisista syistä jätettäväksi rakentamatta. Kulttuurimaiseman ja kylärakenteen hahmottumisen kannalta olisi suositeltavaa, että Ränssi, Sipilä ja Kylätalo olisivat jatkossakin kylärakenteen itäisimmät rakennukset ja uusi rakentaminen painottuisi näistä katsottuna nykyisen kylän puolelle. Sipilän talolta pohjoiseen jatkuva viljelyalue ei ole maisemallisesti yhtä merkittävä kuin Kuikantien varren osuudet. Alueen maisemallista soveltuvuutta mahdolliseen uudisrakentamiseen vähentää kuitenkin sijoittuminen kyläalueesta erilleen ja Hytölänpolkuun kohdistuva liikenteellinen paine. Kylätalon pohjoispuoli on maisemallisesti ja kylärakenteen kannalta rakentamiseen soveltuvaa aluetta. 15 Hytölänpolun tiemaisema Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Hytölänpolku on maisemallisesti ja Kuikan kylän kulttuurimaiseman historian ja sen hahmottamisen kannalta merkittävä tie. Tien varren maisemakuva on monipuolista ja pienipiirteistä. Kokonaisuuden kannalta tärkeitä yksityiskohtia ja ominaispiirteitä ovat ladotut kiviaidanteet, laidunrakenteet, vanhojen rakennusten ja pihapiirien liittyminen tiehen, maisemallisesti merkittävät yksittäispuut ja puuryhmät, vaihtelevat kasvillisuuden kasvutyypit metsäpaikoissa ja esim. rinteissä ja painanteissa, suljetun, puoliavoimen ja avoimen maisematilan vaihtelu ja näiden reunavyöhykkeet sekä tien hienovarainen maastonmuotojen myötäily. huomionarvoista on myös Hytölänpolun eteläpäässä selkeärajainen avoimen ja suljetun maisematilan reuna, jossa tie kulkee kokonaan metsän siimeksessä. Reunavyöhykettä rikkovia tieliittymiä ei tällä osin ole. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Hytölänpolun säilyttäminen nykyisellä sijainnillaan nykyisen levyisenä on maisemallisesti suositeltavaa. Liikenteen ohjaaminen mahdollisille uudisrakentamisalueille muita uusia väyliä myöten olisi maisemallisesti suositeltavaa, jotta Hytöläntien mahdolliset parannustoimenpiteet voitaisiin suunnitella kevyen liikenteen ehdoin tai vähäisille ajoneuvoliikennemäärille. Mahdolliset uudet tieliittymät jaksottavat tieosuutta uusiin osuuksiin. Hytölä Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Hytölän (mk) rakennuskanta ja pihapiiri ovat maisemallisesti arvokkaita. Maisemalliseen kokonaisuuteen liittyvät olennaisesti tielinjauksen kiertyminen pihapiirin ja sen rakennusten ja kuusiaidan vierestä sekä avoimet ja kumpuilevat pelto- ja laidunalueet. peltoalueista maisemallisesti arvokkaimmat ovat Hytölän itä- ja koillispuoleiset pellot ja laitumet, jotka rajautuvat suoraan tilan pihapiiriin. Kyseisen peltoalueen arvoa kohottavat Hytölänpolun linjautuminen pellon poikki, tien varren puukujanne, laidunmaat sekä avoimen pellon ylitse kohti Koppeinmäkeä avautuvat näkymät. Etelässä ja idässä sijaitsevat puropainanteet rajaavat Hytölän tilan omaksi maisemalliseksi kokonaisuudeksi ja rikastuttavat maisemakuvaa monipuolisella kasvillisuudella. Polveileva maisematila ja pienipiirteinen maisemakuva. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Maisemallisesti merkittävämpien peltoalueiden nykyisen käytön jatkuminen ja rakentamatta jättäminen on suositeltavaa, jotta maisemallinen kokonaisuus säilyttäisi eheytensä ja ymmärrettävyytensä. Täydennysrakentamiselle soveltuvia vyöhykkeitä ovat Hytölän talolta Lassilantien suuntaan jatkuva puustoinen asutussaareke. 16 Hytölänpolun nykyiset risteyskohdat ovat maisemallisesti tärkeitä kohtia ja etappeja tiemaisemassa, mikä tulee ottaa täydennysrakentamisessa ja niiden piha-alueissa huomioon. Pienvesistöjen painanteen tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamiseen soveltuvia vyöhykkeitä ovat viljelyalueiden läntiset ja pohjoispuoleiset reuna-alueet ja niihin rajautuvat metsät. Kuikantie - Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Maisemallisesti arvokkaina osuuksina erottuvat Sipilän talo ja viljelykset sekä kylätalon seutu Muutoin Kuikantien varsi on nykytilassa maisemakuvaltaan valtaosin melko yksipuolinen, puuston reunustama tieosuus. tielinja sijoittuu kohti Heinosta viettävään etelärinteeseen. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Kuikantien pohjoispuolella on hyvät maisemalliset mahdollisuudet kylärakenteen täydennysrakentamiseen. Keskeisen sijainnin vuoksi alueelle sopisi sijoitettavaksi asumisen lisäksi myös palveluita. Kuikantien eteläpuoleinen rinne soveltuu rakentamiseen maisemallisesti hyvin. Etuna on myös rinteen viettosuunta etelään ja järven tarjoamien virkistysmahdollisuuksien läheisyys. Tikkakoskentien ja Kuikantien risteyksessä lisärakentaminen kohentaisi kyläkuvaa ja jäsentäisi kylärakennetta. Tieympäristön mittakaavaa voisi kehittää pienipiirteisemmäksi nopeuksien hillitsemiseksi ja yleisen maisemakuvan rikastuttamisen vuoksi. Mahdollisia keinoja voisivat olla liittymien harkittu lisääminen, kevyen liikenteen väylän linjaaminen erilliseksi ja katupuuistutusten käyttö. Tikkakoskentie Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Tien kaarteet, matalat painanteet, erityyppiset metsäkuviot, hakkuuaukot ja mäen kumpareet luovat hienoista vaihtelua maisemakuvaltaan metsävaltaiseen tieympäristöön. Tien varren puusto toimii osin suojavyöhykkeenä ja reunavyöhykkeenä Hytölänpolun kulttuurimaisemien suuntaan ja on sikäli maisemallisesti merkittävää. Riutan ja Norolan pellot jäsentävät muutoin metsävaltaisen Tikkakoskentien tiemaisemaa Maankäytön maisemallisia suosituksia: Tikkakoskentien varressa ei ole erityisiä rakentamista rajoittavia tai ohjaavia maisemallisia tekijöitä sikäli kun Hytölänpolun kulttuurimaisemien rajautumiselle oleellinen puusto säilyy. Nykyiset Hytölänpolun ja Lassilantien liittymät eivät ole maisemallisesti tai kylärakenteen kannalta erottuvia. 17 - 4.3 Tikkakoskentien ja Kuikantien risteyksessä lisärakentaminen kohentaisi kyläkuvaa ja jäsentäisi kylärakennetta. Vehkalampi - Virkanen Kuva 13. Sikomäentien varsi Vehkalammen ja Virkasen lähistöllä. Ote maiseman arvot -kartasta, johon on osoitettu myös maisemallisia maankäyttösuosituksia. Merkintöjen selitykset ovat sivulla 12. Vehkalammen ympäristö Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Vehkalammen rannat ja niihin liittyvä monimuotoinen kasvillisuus Lampeen laskevat purot ja uomien varren kasvillisuus Erityisesti Virkasesta Vehkalampeen laskeva rinteessä virtaava puro lisää ympäristön monimuotoisuutta Vehkalammen laskuoja sijoittuu pellon ja metsäalueen väliseen painanteeseen. Vastanousussa puusto korostaa polveilevan tiemaiseman maastonmuotoja Kokonaisuus muodostuu suhteellisen pienialaisen peltokuvion muodostamasta maisematilasta ja sen reunalla sijaitsevasta Varjolan pihapiiristä Pellon reunapuusto on rikkonaista ja avoimen tilan rajautuminen ei ole jyrkkärajaista 18 Maankäytön maisemallisia suosituksia: Varjolan ja tien väliin ei suositella rakentamista Pellon takaosat ja reunat soveltuvat rakentamiseen ja uudella rakentamisella voidaan kohentaa maisematilan jäsentymistä ja selkeyttää sen rajautumista Tien jaksottumisen kannalta merkittävän maastopainanteeseen tai sen rinteeseen ei suositella rakentamista. Vanha Sikamäki, Heikkilä, Vehkala Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Topografian, tien mutkien, vaihtelevien näkymien ja tien varressa sijaitsevan vanhan rakennuskannan takia maisemallisesti erityisen kiinnostava tieosuus. Maisemalliset tekijät ja rakennettu kulttuuriympäristö jaksottavat tiemaisemaa. Miellyttävää maisemakuvaa, johon tuo pienipiirteisyyttä mm. pellolla kasvavien pihlajien rivistö ja lähellä tietä sijaitsevat rakennukset. Rakennukset sijoittuvat maisemallisesti näyttäville kohdille. Pihapiireissä useita rakennuksia, muodostavat rakennusryhmiä. Peltoaukean länsisivu on selkeäpiirteinen ja maisematila rajautuu kyseisellä sivulla melko suoraviivaiseen metsänreunaan. Tien pohjoispuoleisen peltoalueen rajautuminen on edellä mainittua rikkonaisempaa. Maisemallisesti merkittäviä näkymäsuuntia on useita; o Virkanen (järvimaisema) o peltomaiseman sisäiset näkymät o peltoalueen rajat ylittävät pitkät, noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevalle mäelle suuntautuvat näkymät Maankäytön maisemallisia suosituksia: Tien pohjoispuoleisen peltoalueen takaosat ja reunat soveltuvat rakentamiseen. Rakentamiseen soveltuvan alueen puuston joukossa on vanhoja säilytettäväksi suositeltavia mäntyjä. Järvinäkymän säilyttämiseksi tai korostamiseksi tiemaisemassa sen edustan viljelyalue suositellaan jätettäväksi rakentamatta. Tien eteläpuolella sijaitsevat nykyiset rakennusryhmät mahdollistavat yksittäisten uusien rakennusten sijoittamisen nykyisten pihapiirien tuntumaan, muutoin viljelyalueet suositellaan jätettäväksi rakentamatta. Tien eteläpuoleisen peltoalueen läntisessä reunassa sijaitsevalle eheälle reunavyöhykkeelle ei suositella rakentamista. 19 4.4 Sikomäki – Lukkonen Kuva 14. Sikomäentien varsi Lukkosen lähistöllä. Ote maiseman arvot -kartasta, johon on osoitettu myös maisemallisia maankäyttösuosituksia. Merkintöjen selitykset ovat sivulla 12. Koivulehto ja Pohjola Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Sikomäentien eteläpuoleilla sijaitsee selkeäpiirteinen peltoaukea, jota rajaa etelässä maisemallisesti yhtenäinen mäntymetsikkö Sikomäentien pohjoispuolella peltokuvio rajautuu vaihtelevasti lehtipuumetsiköihin, pihapiiriin tai hakkuualoihin. Mäkelän talo mäen harjanteella sijaitsee maisemallisesti näyttävällä ja loogisella paikalla. Talo rytmittää tiemaisemaa osuuksiin. Muihin olemassa oleviin rakennuspaikkoihin liittyy maisematilaa jäsentäviä puuryhmiä ja pihakasvillisuutta Maankäytön maisemallisia suosituksia: Keskeisen yhtenäisen peltoalueen säilyminen rakentamattomana olisi maisemallisesti suotavaa sillä maisematilan mittakaava ja selväpiirteisyys ei puolla alueen osoittamista rakentamiseen. Peltoalueella ei myöskään ole sellaisia maisemallisia kiinnekohtia, joihin uudisrakentaminen voisi tukeutua. Peltoaukean ylitse, kohti eteläistä mäntymetsää kohdistuvat näkymät olisi suositeltavaa säilyttää. Rakentamiselle sopivien alueiden painopiste on tien pohjoispuolella, jossa soveltuvia alueita on Mäkelän talon kohdalla tien toisella puolella sijaitsevalla kohoumalla ja Pohjolan talon koivikon tuntumassa. 20 Lukkonen, Lukkola, Porttila ja Einola Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Järven eteläinen rantapelto on maisemallisesti merkittävä tiemaiseman ja järvinäkymän kannalta. Lukkola on maisemallisesti huomionarvoinen rakennusryhmä ja pihapiiri, joka näkyy myös Lukkosen vastarannalle. Porttilan pihapiiri on kylämaiseman kannalta huomionarvoinen. Liittyminen ympäröivään peltomaisemaan ei kuitenkaan ole maisemallisesti ensiarvoisen tärkeää. Einolan talo yhdessä sen edustalla sijaitsevien laidunmaiden ja peltojen kanssa muodostavat maisemallisesti huomionarvoisen kokonaisuuden Maankäytön maisemallisia suosituksia: Rakentamiselle soveltuvia alueita ovat Lukkolan maatilan rakennusryhmään ja Porttilan taloon tukeutuva uudisrakentaminen. Myös Lukkolan ympäristön viljellyt alueet ovat osin rakentamiselle soveltuvia, kunhan rakentaminen tukeutuu kiintopisteeseen kuten esim. kumpareeseen tai puuryhmään. Lukkosen rantavyöhykkeen säilyminen rakentamattomana olisi suotavaa sekä maisemallista ja maaperän rakennettavuudesta johtuvista syistä. Rakentamiselle soveltuvaa vyöhykettä on Kummun alueella Sikomäentien eteläpuolella. Sikomäentien varrella rinteessä sijaitseva hakkuuaukea on maisemallisesti perinteisistä rakennuspaikoista poikkeava jyrkkyyteensä ja karuutensa vuoksi. 21 4.5 Nyrölän koulun seutu Kuva 15. Sikomäentien varsi Nyrölän koulun lähistöllä. Ote maiseman arvot kartasta, johon on osoitettu myös maisemallisia maankäyttösuosituksia. Merkintöjen selitykset ovat sivulla 12. 22 Koppeli ja Pohja-aho Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Koppelin (mk) taloryhmä ja sitä ympäröivät viljelykset ja pellot muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Arvoja ovat vanha rakennuskanta, rakennusryhmän sijoittuminen moreenimäen harjanteelle avoimien viljelymaiden keskelle (Keski-Suomen järviseutu) Koppelin viljelysten sivuitse avautuu pitkiä kaukonäkymiä. Myös Jatkolan ja Koppelin välisellä pienellä peltokuviolla on maisemallista merkitystä. Maisemallisesti merkittäviä ovat myös tienäkymät pitkin Sikomäentietä kohti Koppelia. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Koppelin talon ympäryspeltojen säilyminen rakentamattomana olisi suotavaa maisemarakenteellisista, maisemakuvallisista ja maisemahistoriaan liittyvistä syistä Rakentamiselle soveltuvaa vyöhykettä on Sikomäentien varressa Pohja-ahon talon pohjoispuolella, jossa rakentaminen kohentaisi kyläkuvaa ja kylätien maisemaa. Nyrölän koulun ympäristö, Vanha Mäkiaho ja Juonaala Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Nyrölän koulun ympäristön kylämäinen rakentaminen ja pienipiirteiset metsäkuviot rakentamisen lomassa. Vanha Mäkiaho jää hieman tienäkymistä katveeseen, mutta talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla ja talon edustan pelloilla on maisemallista merkitystä. Vanhan Mäkiahon ympäristössä viljelymaisemia reunustavat havumetsiköt. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Nyrölän koulun ympäristön täydennysrakentaminen on maisemallisesti suotavaa. Rakentamisen vyöhykkeet voivat sijoittua koulun pohjois- ja eteläpuoleisille metsäisille alueille, kuitenkin niin, että maisemallisesti merkittävät metsäkuviot säilyvät koulun pihapiirissä ja urheilukentän lähistöllä. Koulun eteläpuolella rakentamisen vyöhyke voi laajentua Lähteelään saakka. Pohjoispuolella maiseman kannalta on tärkeää, että Koppelin peltoaluetta rajaava reunametsä säilyy eheänä ja kokonaisuutta rajaavana tekijänä. Jatkolan sekä Vanhan Mäkiahon peltojen säilyminen rakentamattomana olisi suotavaa maisemarakenteellisista, maisemakuvallisista ja maisemahistoriaan liittyvistä syistä. Luontopolun parkkipaikan ja Haapalan välinen vyöhyke on rakentamiselle soveltuvaa vyöhykettä. Juonaalan uudisrakennus sijoittuu mäen laelle viljelysten keskelle ja jatkaa siten seudulle tyypillistä rakennusten sijoittelutapaa. 23 - 4.6 Juonaalan uudisrakennuksen kehittyminen uudeksi maisemalliseksi merkittäväksi erilliseksi taloryhmäksi ja pihapiiriksi edellyttäisi sitä ympäröivien peltoalueiden säilymistä rakentamattomana ja metsänreunojen maisemanhoitotoimenpiteiden pitkäjänteistä jatkamista ja pihapuuston kehittymistä. Nyrölä Kuva 16. Sikomäentien ja Nyröläntien risteys. Ote maiseman arvot -kartasta, johon on osoitettu myös maisemallisia maankäyttösuosituksia. Merkintöjen selitykset ovat sivulla 12. 24 Nyrölän keskusta Maisemalliset arvot ja maisemakuva: Sikomäentien ja Nyröläntien risteyksessä sijaitsee kauppana toiminut rakennus. Nyröläntieltä sekä Uusi-Laukkalasta paikoin avautuvat pitkät kaukonäkymät. Hernesuolle laskevan ojan painanne ja siellä kasvavat havupuut ovat tiemaisemaa rikastuttava tekijä. Laukkalan talo ja pihapiiri sijaitsevat maisemallisesti arvokkaalla paikalla. Uusi-Laukkalan talo sijaitsee maisemallisesti merkittävällä paikalla. Uusi-Laukkalan ympäristössä on pienipiirteisiä peltokuvioita, reunavyöhykkeitä ja saarekkeita, joiden lomaan sijoittuu jokusia yksittäisiä omakotitaloja. Tompinmäen talo (mk) ja pihapiiri on maisemallisesti edustava kokonaisuus mäenlakipeltojen keskellä Nyröläntien varressa sijaitseva Pajula muodostaa maisemallisesti arvokkaan mäenlakiasutus- ja viljelykokonaisuuden. Pihapiirin kasvillisuus on kasvanut maisemallisesti merkittäväksi. Maankäytön maisemallisia suosituksia: Nyrölän keskustassa on alueita, joiden täydennysrakentaminen tukisi alueen maisemallisten arvojen säilymistä ja kylän keskustan kehittymistä. Rakentamisen keskittäminen mäen harjanteelle, risteyksen tuntumaan on maisemallisesti perusteltua. Ojapainanteen ja sen rinteiden tulisi säilyä rakentamattomina. Uudisrakentaminen Nyröläntien itäpuolella Laukkalan talon ja Pieni-Musta –järven välillä on maisemallisesti soveltuvaa Uusi-Laukkalan talokeskuksen ja Tompinmäentien eteläpuolella peltoalueet ja niitä rajaavat metsänreunat ovat maisemallisesti eheäreunaisia, eikä niille rakentaminen ole maisemallisesti suositeltavaa. Tompinmäentien pohjoispuolella on täydennysrakentamiseen soveltuvia alueita pienimuotoisten kumpareiden ja metsäsaarekkeiden tuntumassa. 25 5. LIITTEET Maiseman arvot ja maankäytön maisemalliset suositukset 1: 15 000 LIITE 1a, Kuikan kylä, 1:15 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 LIITE 1b, Sikomäki, 1:15 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 LIITE 1c, Nyrölän kylä, 1:15 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 Tarkennetut kyläkohtaiset tulosteet: LIITE 2a, Kuikantie-Tikkakoskentie risteysalue, 1:6 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 LIITE 2b, Nyrölän koulun ympäristö, 1:6 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 LIITE 2c, Sikomäentie-Nyröläntie risteysalue, 1:6 000, päiväys 2.10.2015, vaaka A3 6. LÄHTEET Painetut lähteet: Jyväskylän kaupunki / Maankäyttö. Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Maisema- ja viheralueselvitys. 2013. Internetlähteet: Maanmittauslaitoksen internetsivustot: http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/ Museoviraston internetsivustot 2015. http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki& taulu=T_KOHDE&tunnus=1000022740 sekä: Ympäristöhallinnon paikkatietopohjaiset palvelut: Paikkatietoikkunan palvelut, valtion OIVA –ympäristö- ja paikkatietopalveluiden tiedot Ympäristöministeriön luettelo valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston 22.12.2009 julkaisema luettelo valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.
© Copyright 2024