Maaseudun maankäytön suunnittelun menetelmät TkT Emilia Rönkkö, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta [email protected] Toimintaympäristö Erityiskysymykset • Tuotantosuuntienmuutokset: Tuulivoima,bioenergiantuotanto, luonnonvarat,ruuantuotanto… • Toimijoidenvaikeastiennakoitavat toiminnallisettarpeet (epävarmuustulevaisuudesta). • Toimintaonyhäuseamminmyös kansainvälistä(esim. kaivostoiminta). • Suunnittelumenetelmienja– käytäntöjentausta(ja suunnittelijoittenkoulutus) urbaanienalueitten suunnittelussa.Mitenvastata maaseutualueidentarpeisiinja erityispiirteisiin? • Millaistaerityisosaamista/ tietoperustaa/välineitä suunnittelussatarvitaan? Maaseutunäkökulma maankäytön suunnittelussa: suunnittelumenetelmien arviointi jakehittäminen MASUKE(2010-2012),MMM • Toimintaympäristön haasteiden tunnistaminen • Ymmärrysmaaseudunsuunnittelunerityiskysymyksistä • Pilottikohteena Iisalmi Suunnittelun&ohjauksenhaasteita Eräitäpoimintoja • Kestämätönyhtälö:Kaavojenkalleus +hitaus+huonototeutumisaste. Erityisestiselvityksetkuormittavat • Puuttuva”visio”/strateginenkokonaiskuvamaaseutualueiden kehittämisestä?(vrt.kaupunkiseudut). • Ylätasontavoitteetjakäytännönristiriidat:esim.eheyttämistavoitevs. haja-asutusalueenlaajakaista/vesiosuuskuntienavustukset? • Erimielisyydetohjauksentarkkuustasosta: Mikäon”kyläalue”tai vähäisenrakentamispaineenalue(ruuhka-Suomivs.muumaa)? • Paikallistenratkaisujenräätälöinti,paikallistuntemus? ”Kaupunkilaiskonsultti”epäonnistuuvuorovaikutuksessaosallisten kanssa.Asiantuntijuuskarkaakeskuskaupunkeihin. • Osallistumisenhaasteet:maanomistajia99,9%Osallisillaontarve käsitellämyösasioita,jotkaeivätvarsinaisestimitenkäänliity rakentamisenohjaamiseen. • Lisääntyvänormiohjaus:MRL:vs.muuympäristölainsäädäntö. Tulkintaerimielisyydet,valitukset,pitkätoikeusprosessit… maanomistajientasapuolisenkohtelunperiaate…Suunnittelulatistuu tekniseksilaskennaksi? • Tarvitaanuusiatoimintamalleja. Suomalainenmaaseututaajama2010 Nykytila Kysymyssuomalaisen maaseututaajamantulevaisuudesta jaelinvoimaisuudestaliittyyennen muutapysyvänkeskeneräisyyden jakehittämisnäkymien epäselvyydenparadoksin ylittämiseen. Taajamienkeskustojenkehittäminenon edelleenmoniltaosinlukkiutunut à Kaavallinenohjausonpystynytvarsin huonostiennakoimaan toimintaympäristönmuutoksia à Vielähuonomminsenavullaonpystytty korjaamaan jälkeenpäintapahtuneita vaurioita. à Yksittäisethankkeetovatharvoin onnistuneeteheyttämään tilannetta.(Ad hoc –hankekaavoitus). Suomalainen maaseututaajama 2010 –luvulla SUOMA (2013-2015) • Maaseudun kirkonkyliä ja kulttuuriympäristöjä koskeva tutkimus (MMM/TEM/YM) • Lamk, Aalto, OY • Kirkonkylien muutoksen kuvaaminen ja kehityshistoriallisten ymmärtäminen Kuva:vaiheitten Kuntasuunnittelun kurssi 2014 Jatkotutkimusta:Resurssiviisas maankäytönsuunnittelu ´ Ideaalitilanteessatulevaisuudenmaaseututaajamassaasukkaatvoivat elääekologisestikestävääelämääjasamanaikaisestikokea elämänlaatunsahyväksi. ´ Hypoteesi:Panostaminenpaikalliseenresurssiviisauteenlisääekologista kestävyyttä,muttahyödytnäkyvätmyöstaloudellisenjasosiaalisen hyvinvoinninparanemisena. ´ Tavoite:Maaseudunelinvoimaisenjahyvinvointiaedistävänasuin- ja työympäristönsekäresurssiviisaanyhdyskuntarakenteenyhtäaikainen muodostuminen. Toiminnallisetresurssit Elinvoima Elinkeinot Palvelut Tapahtumat… Toiminnallisetresurssitovatelinvoimanedellytys:Työpaikat, lähipalvelut,tapahtumat,verkostot... Lähipalvelujenuudistuminenjatoisaaltaolemassaolevien palvelurakenteidenjatoimintamalliensopeuttaminensekäoptimointion olennaistaresurssiviisaanjahyvinvointiaedistävänyhdyskunnan kannalta. (Uusio)käyttöresurssit Eheys Rakennukset Infra… Elinkeinot Palvelut Tapahtumat… Kasvunideologialleperustuneenkaavoituksenkeinoinluodun rakennetunympäristönkeskeneräisyys,vajaakäyttöisyysjaylimitoitus onparadoksimyösresurssinäkökulmasta. Samallaonmenetettymaaseututaajamienmonisatavuotisenkehityksen aikaisempiitsestäänselvälähtökohta,”luonnollinen”resurssiviisaus(eli niukkuudenekonomia,vähemmälläenemmän–periaate). Vetovoimaresurssit Elävyys Rakennukset Maisema Infra… Taajamakuva… Elinkeinot Palvelut Tapahtumat… Maaseututaajamienelävyysjaviihtyisyysovattekijöitä,jotkavaikuttavat suurestielinympäristönkoettuunlaatuunniinasukkaitten,yritystenkuin paikkakunnallavieraileviennäkökulmasta.Senvuoksiresurssiviisaassaja hyvinvointiaedistävässäyhdyskuntasuunnittelussaonkeskeistämyös ympäristönpositiivisettarjoumat – helmet. Hyvinvointiresurssit Elämänlaatu Rakennukset Maisema Infra… Taajamakuva… Yhteisö Elinkeinot Ihmiset Palvelut Tapahtumat… Identiteetti… Sosiaalinenpääomasekäkansalaistenhyvinvointijaterveyson yhteiskunnankeskeisinresurssi,jaterveellisenelinympäristönluomisen tuleeollaalueidenkäytönsuunnitteluntärkeintavoite. Analyysi:Taajamananatomia. EHEÄ TAAJAMARAKENNE? RAKENTEET, INFRA ”SELKÄRANKA” ESTEETTISET ARVOT OMINAISPIIRTEET, HAHMOTETTAVUUS ? TOIMINNOT, TAPAHTUMAT TOIMINNALLINEN ELINVOIMA? ”PULSSI” ILMENTYMÄT, PIIRTEET ”KASVOT” SYMBOLIARVOT KULTTUURIARVOT KÄYTTÖARVOT ELÄVÄ TAAJAMAKUVA? YHTEISÖ, IDENTITEETTI ”SIELU” JATKUVUUS, PAIKALLISUUS, PERINTEET? ELÄMÄNLAATU, YHTEISÖLLISYYS? Osa1:Taajamabarometri Resurssiviisauden indikaattorit: Barometrintuottaman yksinkertaisenvertailutiedon avullakunnatpystyvätitse monitoroimaantaajamien 1. 2. 3. 4. Elinvoimaisuutta, Eheyttä, Elävyyttäsekä Elämänlaatua. Hyödyt:Tietopohjaa päätöksenteolle, perustelemaanniukkien resurssienkohdentamista Strateginentyöväline kehityksenjatkuvaan seurantaansekä tulevaisuudenennakointiin, jonkaavullavoidaanseurata toimenpiteidenvaikutusta. Osa2:Resurssiviisas/sopeuttava maankäytönsuunnittelu Tavoitteenakehittääkuntienkäyttöönkäytännönläheinenjariittävän yksinkertainentyökalu,jonkaensisijaisenatehtävänäonluoda maaseututaajamienkehitystyöllekestävän,pitkäjänteisenja päämäärätietoisenuusiutumisenedellytyksiä. TAVOITETASO I: Sopeuttavat toimenpiteet à ”TÄSMÄKEHITTÄMINEN”, Yksittäiset kehittämistoimenpiteet TAVOITETASO II: Ylläpitävät toimenpiteet à ”TEEMALLINEN KEHITTÄMINEN”, Osa-aluekohtaiset kehittämistoimenpiteet TAVOITETASO III: à ”KOKONAISVALTAINEN KEHITTÄMINEN” Strategiset kehittämistoimenpiteet Kehittävät toimenpiteet Osa3:Terveyttäedistävämaankäytön suunnittelu(Healthy Urban Planning) Mekanismit Elinvoimaisuus Eheys 1) …kevyen liikenteen edistäminen, fyysistä aktiivisuutta edistävien tarjoumien luominen, motivoiminen fyysiseen aktiivisuuteen; 2) …koherentin yhdyskuntarakenteen luominen, joka tarjoaa fyysiset puitteet edellä mainituille toiminnoille; Elävyys 3) …vetovoimaisen, viihtyisän ja esteettisen kaupunkikuvan luominen, johon kuuluu myös puhdas ilma ja saasteettomuus; Elämänlaatu 4)…vuorovaikutteisuus ja yhteisöllisyys, sosiaalinen aktiivisuus sekä paikallisten lähtökohtien huomioiminen suunnittelussa. Maaseututaajamankestävän, pitkäjänteisenjapäämäärätietoisen uusiutumisprosessinkulmakivet ´ Ensimmäisenvaiheentavoitteenaonrakentaakestäväperustaja tietopohjamaaseututaajamienelinvoimaisuudellejaresurssiviisaudelle. ´ Toisenatavoitteenaonselvittääpaikallisyhteisön,päättäjien,asukkaiden jayrittäjientodellinenvalmiusjayhteinentahtotilataajaman kehittämiseensekäoikeansuunnitteluotteenjatoimintamallinvalinta. ´ Kolmannenvaiheentavoitteenaonjatkaatoimintamallinkehittämistä kehityskuvatarkasteluksi,jossaluodaanmaaseututaajamanvisio(20xx) sopeuttavankehityksenjauudenelinvoimaisuudenperustaksi. Lopputuotoksenaonesitysmaaseudunmaankäytönsuunnitteluun räätälöidyksipaikalliseksitoimintamalliksi. ´ Neljännessävaiheenkeskiössäonkehittämistoimenpiteittenarviointija seuranta(jatkokehittely,iteratiivisuus). CaseVieremä2016? Keinot ´ Poikkihallinnollisuus:suunnitteluerihallinnonalojentiiviinä yhteistyönä,erityisestielinkeinopolitiikka/strategiat,sotesektori…Kykysovittaaerilaisiaintressejätoisiinsa,mm. hyvinvoinninnäkökulmaosanakestävääkehitystä ´ Ketteryysjajoustavuus:liikkumavaraayksittäisilletoimijoille, hankekumppanuutta,samallakokonaisuudenhallintaa.Kyky reagoidamyösnopeisiinsuunnanmuutoksiin(esim.muuttuva taloustilanne,säädösympäristö). ´ Paikkaperustaisuus:toimenpiteidenpriorisointi,optimointija räätälöintipaikallisiinolosuhteisiinjakäytettävissäoleviin resursseihin ´ Läpinäkyvyys:vaikuttamisentulisipainottuaaidosti valmisteluvaiheeseen,eivalmiiksipurtuihinvaihtoehtoihin. Kuntacaset 2000-luvulla Toteutus Toteutettuosana5.vuosikurssin yhdyskuntasuunnittelun opintosuunnakseenvalinneiden arkkitehtiopiskelijoidenmaisterivaiheen koulutusohjelmaa. Kurssittoteutetaanyhteistyössäjonkin pohjois- taiitäsuomalaisenkunnankanssa. YhteistyötäonesimerkiksitehtyIisalmen (03-04),Nurmeksen(04-05),Vihannin(0506),Kalajoen(06-07),Pyhäjärven(07-08), Inarin(08-09),Oulun(Ylikiiminginkylät 09-10),Simon(10-11),uudestaanIisalmen (2011-12),Kolarin(2012-13),Kokkolan (2013-14)jaKaustisen(2014-15)kanssa. 2015– Sodankylä,2016– Vieremä,2017Haapavesi • Vuorovaikutuskuntalaistenkanssa • Integrointitutkimushankkeisiin Kehityshistoriajanykytilananalyysi Skenaariotyöskentely SUUNNITTELURYHMÄ1:”Cratti” SUUNNITTELURYHMÄ2: ”PelastakaaPeltosalmi!” SUUNNITTELURYHMÄ3:”Juureva” • Maataloustoiminta elinkeinona väistyy Iisalmen alueelta. • Peltoalat käytetään biopolttoaineen viljelyyn ja hyödynnetään maaseutumatkailussa ja omavaraisessa energiantuotannossa. • Osa Peltosalmen vanhasta taajamasta puretaan. Alueelle tulee lisää työpaikkoja mm. virkistys- ja matkailusektoreille. • Peltosalmesta muodostuu innovaatio-, liikunta-, virkistys- ja matkailukeskus, jossa sijaitsee monipuolisia harrastusmahdollisuuksia kuten skeittiparkki, vesiskootterivuokraamo, wakeboarding- ja vesihiihtoyritys ja motocrossrata. • Ilmastopakolaisten mukana alueelle saadaan paljon nuorta väestöä ja kansainvälistä tunnelmaa. • Rakentamisen vaatimuksena on ekotehokkuus, ja paikalliset materiaalit, mm. saha- ja betonituotteet, ovat käytössä alueen rakentamisessa. • Maataloustuotanto lisääntyy voimakkaasti ja keskittyy ”hypertiloille”. Energian hinnat tulevat kasvamaan, kun kuluttaja- ja ympäristövaatimukset kasvavat, minkä takia maatalousteknologian tulee kehittyä vauhdilla. • Satotaso paranee ilmaston muuttuessa, mikä vahvistaa alueellisia tuotantorakenteita. Energiaomavaraisuus lisääntyy ja maatilojen ympäristöhaitat pienenevät. • Maatiloilla siirrytään yhtiömuotoiseen maatalouteen ja tilanomistajista tulee osakkeenomistajia. • Väestö vanhenee ja keskittyy kaupunkeihin autioittaen syrjäiset maaseudut. • Iisalmeen suuntautuvaa joukkoliikennettä tuetaan esim. kehittämällä kutsujoukkoliikennettä. • Peltosalmelle tulee uudenlaista innovatiivista puuarkkitehtuuria ja maatiloille luodaan oma navettamallisto puusta. • Lähtökohtana on säilyttää perinteinen pienipiirteinen maalaismaisema. • Olemassa olevien maatilojen lisäksi pyritään luomaan ryhmäasumismuotoja, ”ekoyhteisöjä”. • Paikallisia toimijoita ja viljelijöitä tuetaan mm. erilaisilla ostosopimuksilla ja lähiruokapiireillä. • Trendeinä ovat puhdas ruoka, terveellisyys ja slow life. Hyvinvoinnin ja vapaa-ajan merkitys kasvaa yleensäkin ja ihmiset ovat valmiita tekemään lyhyempiä työviikkoja ja etätyötä. • Peltosalmen keskustaan luodaan puitteet kaupalliselle toiminnalle, jossa yhdistyy vähittäistavara- ja paikallisten tuotteiden kauppa sekä lähiruokamarkkinat. • Henkilöraideliikenne välillä Kuopio-Iisalmi on aktiivista ja paikallisjuna pysähtyy Peltosalmella useita kertoja päivässä. • Energiaa tuotetaan paikallisesti (järvienergia, maalämpö, pelletti- yms. lämmityslaitokset). Vuorovaikutus- nuoret Kysymys 25. "Kälviä 2030luvulla" slummikylä metropoli kuolleena Kaikki toiminnot Kokkolassa Melko samanlaisena, mutta autioituneempana kuihtuneena sotkettu "tyhjä"/hylätty alue Aikalailla samanlaisena kuin nytkin Samanlaisena, ellei päätetä tehdä radikaaleja muutoksia. Vähän masentaa jos näemme nukkumalähiön samanlaisena, ehkä vähän kuolleempana Kokkola ja Kälviä on varmaan kasvaneet lähemmäksi (tai no Kokkola) muuten aika lailla samat ihmiset ehkä muuttaa tänne pois Kokkolan hälinästä Melko samanlaisena. Kenties muutama uusi talo Toivottavasti ei kovin radikaalisti muuttuneena toivottavasti täällä olisi silloin viihtyisää enemmän rakennettu?? enemmän palveluita ja lapsiperheitä, enemmän rakennuksia Parempaan suuntaan kehittynyt kaunis, elävä, turvallinen Njaa… Aika samanlaisena, ehkä enemmän kauppoja Uskoisin, että porukkaa on lähtenyt tähän aikaan, jos uudistuksia ei tapahdu. En paljoo erilaisempana. Toivottavasti samanlaisena kuin nyt, mahdollisesti enemmän asutusta ja palveluita Toivottavasti on pysynyt kutakuinkin samanlaisena mitä nykyäänkin eikä ole kasvanut suurkaupungiksi. Asumalähiönä. Palvelut ovat karanneet kantakokkolaan. Täällä asuu ne sitkeimmät sissit joille kälviäläisyys on kunnia-asia. Isokuva:mitäkehitetään? Kenellesuunnitellaan? Kaustinen– Ainavalmiina Kiitos! [email protected]