Mavin tilinpäätös 2014

TILINPÄÄTÖS
Maaseutuviraston
(Mavi) tilinpäätös vuodelta 2014
Dnro 4867/24/2014
1 (43)
Sisällysluettelo
1. Toimintakertomus..................................................................................................................................... 2
1.1. Johdon katsaus ................................................................................................................................................................ 2
1.2. Vaikuttavuus .................................................................................................................................................................... 3
1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus ..................................................................................................................................... 3
1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus............................................................................................................. 6
1.3. Toiminnallinen tehokkuus........................................................................................................................................... 10
1.3.1. Toiminnan tuottavuus ...................................................................................................................................... 10
1.3.2. Toiminnan taloudellisuus ................................................................................................................................. 12
1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus ............................................................................................... 15
1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus..................................................................................... 15
1.4. Tuotokset ja laadunhallinta ......................................................................................................................................... 15
1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet ................................................................................. 16
1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu.......................................................................... 25
1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ................................................................................................... 29
1.6. Tilinpäätösanalyysi ........................................................................................................................................................ 32
1.6.1. Rahoituksen rakenne......................................................................................................................................... 32
1.6.2. Talousarvion toteutuminen.............................................................................................................................. 32
1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma .................................................................................................................................... 34
1.6.4. Tase...................................................................................................................................................................... 36
1.6.5. Mavin kautta maksetut tuet.............................................................................................................................. 36
1.6.6. Mavin IT-toiminta ............................................................................................................................................. 39
1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma .................................................................................................. 40
1.8. Arviointien tulokset ...................................................................................................................................................... 40
1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ................................................................................................................. 41
2. Talousarvion toteutumalaskelma ................................................................................................................
3. Tuotto- ja kululaskelma ..............................................................................................................................
4. Tase .............................................................................................................................................................
5. Liitetiedot ....................................................................................................................................................
6. Allekirjoitus .................................................................................................................................................
2 (43)
1. Toimintakertomus
1.1. Johdon katsaus
Vuonna 2014 Maaseutuvirasto panosti maatalouspolitiikan uudistuksen sekä uuden maaseutuohjelman uusiutuvien tukijärjestelmien toimeenpanoon valmistautumiseen.
Mavi osallistui uudistusta valmisteleviin työryhmiin ja toi toimeenpanon ja asiakkaan näkökulmaa
valmisteluun pyrkien löytämään keinoja, joilla sekä asiakkaille että hallinnolle aiheutuvaa byrokratiaa
voitaisiin vähentää sekä järjestelmiä yksinkertaistaa.
Suuria tietojärjestelmä uudistuksia jatkettiin sitä mukaa kuin uudistusten säädöspohja ja tulkinnalliset
kysymykset pystyttiin ratkaisemaan tai ennakoimaan. Uudistuksia toteutettiin koko prosessi huomioiden, jolloin myös tukienvalvonnan, maksatuksen ja takaisinperinnän toimeenpano tuli tukien haun lisäksi varhaisessa suunnittelu vaiheessa mukaan.
Vuonna 2014 toimeenpantiin uudistamisen rinnalla voimassa olevat tukijärjestelmät yhdessä kuntien
YT-alueiden ja ELY keskusten kanssa. Viljelijätukien sähköistä hallintoa hoidettiin uudistuneella tukisovelluksella. Valitettavasti kevään tukihaun aloitus siirtyi uudistukseen liittyneistä ongelmista johtuen
ja tukihakua jouduttiin jatkamaan noin viikolla. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut tukien maksuun ja ne
voitiin maksaa ennalta ilmoitetussa aikataulussa. Sähköisesti hakemuksensa jätti 60% viljelijöistä.
ELY-keskusten kautta oli ensimmäistä kertaa haettavissa sähköisesti kasvihuonetuki. Tätä mahdollisuutta käytti 46% tuenhakijoista. Tuki maksettiin uuden tukisovelluksen kautta ja näin saatiin hyviä
kokemuksia vuoden 2015 toimeenpanoa varten.
Hallinnolle järjestettiin syksyllä EU:n maatalouspolitiikkaa ja ohjelmauudistusta käsittelevää koulutusta ja viljelijöille laadittiin ja toimitettiin uudistuksista kertova esite.
Maaseutuvirasto kertoi alkusyksystä julkisuuteen, että uudistukset tulevat muuttamaan tukien maksuaikatauluja. Syynä olivat sekä EU:n että kansallisen lainsäädännön muutokset ja niistä johtuvat lisääntyvät resurssitarpeet valvontaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen. Ilmoitus aiheutti suurta huolta viljelijäväestössä. Hallituksen lisätalousarvioon tehdyllä lisäyksellä saatiin määrärahalisäyksiä, joiden turvin voitiin maksuaikataulumuutoksia kohtuullistaa.
Vuoden 2014 aikana jatkettiin jo aloitettuja vanhan ohjelmakauden sulkemistoimenpiteitä. Ohjelman
rahoitusmahdollisuuksien täysimääräistä toteutumista edistettiin tiiviillä yhteistyöllä ELY- keskusten
kanssa.
Maaseutuverkostoyksikön toiminta siirtyi vuoden 2014 alusta maa- ja metsätalousministeriöstä Maviin. Seitsemän henkilön muodostama yksikkö sijoitettiin osaksi maaseutuelinkeino-osastoa. Uuden
kauden maaseutuverkostopalvelut-yksikön toimintaan valmistauduttiin syksyn aikana.
Valvontaosastolle muodostettiin uusi yksikkö, jonka tehtävänä oli todentamisviranomaisen työn laajentamiseen liittyvät viljelijätukien paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun varmennus. Yksikön
vahvuus oli kahdeksan henkilötyövuotta.
Kesällä puhjenneet poliittiset levottomuudet heijastuivat asetettujen taloudellisten pakotteiden myötä
maataloustuotteiden markkinoihin. Mavi nosti valmiuksia toimeenpanna EU:n mahdollisesti säätämiä, markkinoiden tasapainottamiseen tähtääviä toimenpiteitä.
3 (43)
Teurasruhojen luokituksen ja punnituksen valvonta sekä luokittajien koulutuksen järjestäminen siirtyivät elokuun alusta Mavin neuvottelujen tuloksena Foodwest Oy:n vastuulle, koska aiempi toimija
lopetti toimintansa.
Mavi liittyi vuoden aikana valtion yhteiseen (VY-verkko) tietoliikenneverkkoon. Palvelun odotetaan
parantavan tietoturvaa ja käyttöyhteyksiä sekä vähentävän palvelutaloyhteyksien määrää. Mavi aloitti
valmistautumisen toimialariippumattomien IT-toimintojen siirtämiseen valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Virasto valmistautui jo vuoden 2014 aikana seuraavana vuonna tapahtuvaan
Kieku-toimintamallin käyttöönottoon.
Mavin menot olivat melko tarkkaan vuoden 2014 toimintamenomäärärahan suuruiset, joten seuraavalle vuodelle siirtyvää erää ei tarvinnut sanottavasti käyttää. Näin paranevat viraston mahdollisuudet
selviytyä alenevan määrärahakehyksen puitteissa uudistuksiin ja toimeenpanoon kuuluvista pakollisista tehtävistä muutaman lähivuoden aikana.
Henkilöstön työtyytyväisyys parani hieman edellisestä vuodesta ollen 3,65, kun se vuotta aiemmin oli
3,59. Tuloksen luotettavuutta parantaa se, että peräti 90 prosenttia henkilöstöstä vastasi kyselyyn.
Työtyytyväisyyteen on pyritty vaikuttamaan mm. päivittämällä viraston etätyöehtoja, jotta henkilöstön
on helpompi sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämän tarpeet. Esimiestyölle annettu arvio (3,88) parani
myös edellisestä vuodesta.
Vuosi 2014 oli Maville hyvin haasteellinen ja osaavan henkilöstön panoksella siitä selvittiin hienosti
hyviä tuloksia saavuttaen.
1.2. Vaikuttavuus
1.2.1. Toiminnan vaikuttavuus
Maaseutuviraston ja maa- ja metsätalousministeriön välisessä vuoden 2014 tulossopimuksessa sovittiin viraston vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotosten ja laadunhallinnan sekä henkisten voimavarojen hallinnan tulostavoitteista. Oheisessa taulukossa on esitetty koko virastoa koskevat,
lähinnä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvät tavoitteet, niitä kuvaavat mittarit, toimenpiteet tai tehtävät
sekä tavoitteiden toteumat.
TAVOITE
1 Uuden yhteisen EU:n maatalouspolitii. kan ja uuden maaseutuohjelman ja kansallisten tukien toimeenpanon valmistelu
siten, että politiikan toimeenpano voi alkaa onnistuneesti vuoden 2015 alusta.
MITTARI / TOIMENPIDE / TEHTÄVÄ
Valmistaudutaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen.
KOKO VUODEN 2014 TILANNE
= TOTEUMA
Valmistautuminen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen on ollut keskeisellä sijalla Mavin tekemisessä koko vuoden.
Toteutetaan uudistuksesta aiheutuvat muutokset toimeenpanoon.
On toteutettu.
Jatketaan tietojärjestelmien (Hyrrä ja Tukisovellus) uudistamisprojekteja siten, että
uudet tukijärjestelmät voidaan ottaa käyttöön vuoden 2015 alusta alkaen.
Uusi Tukisovellus on käytössä kasvihuonetukien ja kotieläintukien ennakoiden haussa
helmikuussa 2015. Hyrrän ensimmäinen tuotantoversio (neuvojarekisteri) otettiin käyttöön marraskuussa 2014. Hyrrän ensimmäinen tuotantoonsiirto vuonna 2015 on helmikuussa.
Suunnitellaan ja toimeenpannaan uudistukseen ja ohjelmakauden vaihtumiseen liittyvä
koulutus ja viestintä yhteistyössä ministeriön
kanssa.
Koulutusta ja viestintää on suunniteltu yhteistyössä ministeriön kanssa. Toimeenpanokoulutuksia on pidetty loka-marraskuussa
2014 viljelijätuista ja joulukuussa hanke- ja
yritystuista.
Osallistutaan kansallisten toimeenpanosäädösten valmisteluun.
Mavi on ollut mukana toimeenpanosäädösten valmistelussa, muun muassa työryhmä-
4 (43)
työssä ja säädösesityksistä lausumalla.
Uuden osarahoitteisen neuvonnan koulutukset aloitetaan vuoden 2014 aikana.
Neuvonnan koulutukset neuvojille pidettiin
joulukuussa 2014.
Selvitetään toimintaryhmien toimintarahan
käsittelyyn liittyvien tehtävien siirto Maviin.
Toimintaryhmien toimintarahan toimeenpano on aloitettu vuoden 2014 aikana.
Valmistelussa huomioidaan koko prosessi
(myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi).
Koko prosessi on otettu huomioon niin
ydinprosessityössä, työryhmissä, lausuntojen
antamisessa, koulutuksissa.
Varmistetaan, että uuden kauden varojen
käyttö vanhan kauden toimenpiteisiin on
kirjanpidossa eriteltynä.
Vanhan kauden toimenpiteisiin käytettävät
uuden kauden varat kirjataan uuden kauden
EU- ja tkp-tileille.
Komission asetusten ja uusien valtiontuen
suuntaviivojen aiheuttamat muutokset toteutetaan voimassaoleviin tukijärjestelmiin.
Tarpeelliset muutokset on toteutettu.
Valmistelussa huomioidaan koko prosessi
(myöntö, maksatus, valvonta, jatkotoimenpiteet, kirjanpito ja raportointi).
Valmistelussa on huomioitu koko prosessi.
3 Vanhan ohjelmakauden 2007-2013 sul. keminen etenee aikataulussa ja onnistuneesti.
Toteutetaan ohjelmakauden 2007-2013 sulkemisen toimenpiteitä aikataulusuunnitelman mukaisesti.
Ohjelmakauden 2007 – 2013 sulkeminen on
edistynyt suunnitelmallisesti. Sulkemisen ohjetta on päivitetty ja ohjelmakauden sulkemista on käsitelty koulutuksissa sekä erillisessä sulkemisseminaarissa 28.–29.10.2014.
4 Palveluiden ja hallinnon prosessien säh. köistämisessä edetään vuonna 2014.
Uuden Hyrrä-järjestelmän myötä sähköinen
haku ja sähköistetty prosessi tulevat käyttöön teknisen avun ja toimintarahan osalta
sekä muut toimenpiteet sitä mukaa, kun asetusvalmistelu etenee.
Teknisen avun ja toimintarahan sähköinen
haku käynnistyy Hyrrässä helmikuussa 2015.
Hyrrä sähköistää käsiteltävien tukimuotojen
osalta koko haku ja käsittelyprosessin. Hyrrä
hyödyntää toiminnassaan hallinnonalan yhteistä sähköistä arkistoa, pääsynhallintaa sekä
tietovarastoa
Uusi koulumaitotietojärjestelmä Nekka otetaan käyttöön kesällä/syksyllä 2014. Tietojärjestelmä tarjoaa sähköisen asioinnin. Uuden järjestelmän myötä käyttäjien palvelutaso parantuu tietovarastoinnin avulla toteutettavalla sähköisellä raportointipalvelulla.
Nekka ohjausryhmä teki järjestelmän tuotantoon siirrosta päätöksen joulukuussa. Päätöksen mukaan järjestelmän hallittu tuotantokäyttö aloitetaan tammikuussa 2015.
Tavoite sähköisten tukihakemusten pintaalatuissa on 80 %.
Pinta-alatukien hakemuksista palautettiin
sähköisesti 60%.
Kasvihuonetuen osalta tavoitellaan 50 %:n
osuutta sähköisistä hakemuksista.
Kasvihuonetuen hakemuksista palautettiin
sähköisesti 46%.
Maaseutuverkostoyksikön toiminta jatkuu
häiriöttömästi ja kyky palvella verkoston
toimijoita säilyy hyvällä tasolla vuoden 2014
aikana.
Maaseutuverkostoyksikön toiminta on jatkunut Maviin siirtymisen jälkeen häiriöttömästi, lukuun ottamatta sähköpostiliikenteeseen ja maaseutu.fi-sivustoon liittyviä ongelmia.
Uuden kauden maaseutuverkostoyksikön
organisointi ja toiminnan suunnittelu toteutetaan vuoden 2014 aikana.
Uuden maaseutuverkostopalvelut-yksikön
henkilöstö valittiin ja verkoston ensimmäinen ohjausryhmän kokous pidettiin vuoden
2014 joulukuussa.
Todentamisviranomaiselle vuonna 2014 tulevat lisätyöt toteutetaan viljelijätukien uusintavalvontojen osalta Mavissa.
Uudet varmennustarkastukset on organisoitu
ja suoritettu tarkastukset paikan päällä.
2 Toteutetaan EU:n yhteisen maatalouspo. litiikan siirtymäkauden toimeenpano sekä
valtiontukiuudistuksen aiheuttamat muutokset vuonna 2014.
5 Maaseutuverkostoyksikön toiminta Ma. vissa.
6 Todentamisviranomaisen uusintavalvon. tojen suorittaminen vuonna 2014.
Tarkastettavien tilojen määrä on 108 tilaa
painottuen suuriin tiloihin.
Selvitettiin täytyykö satovahinkojärjestelmää
muuttaa uusien valtiontuen suuntaviivojen
johdosta. Järjestelmää ei tarvinnut muuttaa.
Tarkastettavien tilojen lukumäärä oli yhteensä 123 tilaa. Otanta painottui suuriin tiloihin.
5 (43)
7 Toimeenpanoon liittyvät erillisselvitykset.
.
Mavi arvioi yhdessä Eviran ja MMM:n kanssa täydentävien ehtojen valvontaprosessien
toimivuutta ja tehostamismahdollisuuksia
sekä tekee yhdessä Eviran kanssa ehdotuksen tarvittavista prosessi- ja tietojärjestelmämuutoksista. Arvioinnissa kiinnitetään
huomiota substanssivalvonnan, täydentävien ehtojen valvonnan ja maataloustukien
valvonnan yhteensovittamiseen sekä otetaan
huomioon Tukesin vastuulla oleva kasvinsuojeluainevalvonta.
Täydentävien ehtojen kehittämiskohteet on
käyty läpi yhdessä Eviran kanssa. Kehittämisehdotukset otetaan huomioon jatkossa
prosesseja ja tietojärjestelmiä kehitettäessä
Mobiilivalvonnan käyttöönoton mahdolliEtenee eELY-hankkeen puitteissa.
suuksia eläinvalvonnoissa selvitetään yhteistyössä kumppaneiden kanssa (eELY-hanke).
8 MMM:n hallinnonalan ja valtionhallin. non yleisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen.
Mavi osallistuu myöhemmin täsmennettävällä tavalla vuoden 2014 kansallisten tukien
ratkaisun yhteydessä sovittujen selvitysten
laatimiseen.
Tuottajajärjestön esittämien kehittämiskohteiden perusteella on laadittu selvitys.
Ohjelmakauden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointiin sekä vanhan ohjelmakauden sulkemiseen ja uuden ohjelmakauden aloitukseen liittyvien aineistojen toimittaminen Hanke2007-tietojärjestelmän tiedoista.
Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan paikkatietotekniikkaan liittyvien
tutkimus- ja tukitehtävien sekä toimialariippuvien tietotekniikan kehittämistehtävien
kokoamishankkeeseen (ns. Elma-hanke) siten, että toimeenpanovaihe voidaan aloittaa
onnistuneesti vuoden 2015 alusta.
On toimitettu ministeriöön pyydetyt tiedot.
Mavi osallistui panoksellaan Elma hankkeen
valmistelun loppuun saattamiseen ja toimeenpanon aloittamiseen vuoden 2015 alusta. Hanke eteni aikataulussaan ja toimeenpano käynnistyi vuoden vaihteesta.
Mavi valmistautuu TORI-hankkeen aikataulun mukaisesti toimialariippumattomien
ICT-palveluiden siirtoon. Viraston valmisteluvaihe alkaa tämän hetkisen aikatauluarvion
mukaan lokakuussa 2014 ja as is – vaihe
(sellaisena kuin tilanne ko. hetkellä on) huhtikuussa 2015.
MMM hallinnonalan TORI-siirtoprojekti
käynnistyi lokakuussa 2014 todella tiukalla
aikataululla. Maksajaviraston turvallisuusvaateiden huomiointi edellytti loppuvuonna virastolta vahvaa panostusta.
Valtion yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon toimintamallin Kiekun käyttöönottoon
valmistaudutaan siten, että mallissa käyttöönotettavan tietojärjestelmän tuotantokäyttö voidaan aloittaa huhtikuussa 2015.
Virastokohtainen käyttöönottoprojekti on
asetettu tammikuussa 2014. Kiekun käyttöönoton Mavissa tekee erityislaatuiseksi viraston maksajavirastorooli.
Mavissa on tehty aktiivista suunnittelu-,
määrittely- ja toteutustyötä maksajaviraston
Kiekuun liittämiseksi huhtikuussa 2015. Miran ja Makeran Kiekuun liittämisen tavoitteellinen ajankohta on lokakuu 2016.
Mavi osallistuu hallinnonalan yhteisten tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon
omalla rahoitusosuudellaan. Viraston sähköisten palveluiden ja prosessien kehittämistä jatketaan. Tietojärjestelmien kehittämisessä otetaan huomioon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) vaatimukset
ja julkisen hallinnon ITarkkitehtuuriperiaatteet.
Mavi osallistui yhteisten tietojärjestelmien
kehittämiseen ja ylläpitoon omalla rahoitusosuudellaan. Mavin käytöntuki sähköisti yhteydenottojen käsittelyprosessin Puimuri järjestelmän avulla. Tietojärjestelmien kehittämisessä on huomioitu tietohallinnon ohjauksesta annettu laki ja julkisen hallinnon ITarkkitehtuuriperiaatteet.
Mavi osallistuu omalla panoksellaan hallinnonalan tietovarantojen avaamisen edistämiseen.
Mavi päivitti omalta osaltaan hallinnonalan
tietovarantojen avaamissuunnitelman.
Mavi osallistuu hallinnonalan kyberturvallisuuden toimeenpano-ohjelman laatimiseen
oman toimialansa osalta.
Mavi on osallistunut panoksellaan hallinnonalan tietoturvallisuuden ja varautumisen
koordinaatioryhmän työhön.
Mavi edistää omilla toimenpiteillään avointa
hallintoa.
Mavi on ottanut toiminnassaan huomioon
avoimen hallinnon vaatimukset.
6 (43)
1.2.2. Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus
Mavin kautta maksettavien kansallisten ja EU-tukien tarkoituksena on mm. turvata maatalous- ja
puutarhatuotannon kannattavuus ja jatkuvuus sekä tuotannon harjoittaminen kestävästi ja ympäristöystävällisesti, maataloustuotteiden hintatason vakauttaminen ja EU:n markkinoiden tasapainon sääteleminen, eläinten hyvinvoinnin edistäminen, tuotteiden ja elintarvikkeiden laadun parantaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen.
Mavin toimintakertomuksessa on arvioitu siirtomenojen vaikuttavuutta virastolle tilijaottelussa osoitettujen siirtomenomomenttien osalta.
Siirtomenomomentti: 30.01.40. Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3 v)
käyttö 53 273 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Bioenergiantuotannon avustukset -momentilta maksetaan Maatilojen energiaohjelmaan kuuluvaa maatilan energiasuunnitelmatukea.
Tukijärjestelmän tavoitteena on toteuttaa kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa edistämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä maataloudessa.
Toiminnan tuloksellisuus:
Maatilan energiasuunnitelmatukea maksettiin vuonna 2014 noin 22 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Maatilojen energiaohjelmaan liittyi vuonna 2014 yhteensä 91 tilaa, kun vuonna 2013 liittyneitä tiloja oli 95. Nyt voidaan todeta, ettei maatilojen energiaohjelma ole saavuttanut viljelijöiden keskuudessa sellaista suosioita, jota alun perin toivottiin. Tukimäärät ovat hieman vaihdelleet vuosittain, mutta varsinaisia piikkejä niissä ei ole havaittavissa.
Siirtomenomomentit: 30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
käyttö 13 447 591 euroa
ja 30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)
käyttö 9 012 304 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman varoja on käytetty tehokkaasti vuoden 2014 aikana. Vaikka vuosi 2014 ei ollut varsinainen ohjelmakauden 2007-2013 tuen myöntämisvuosi, tehtiin jatkopäätöksellä mahdolliseksi sitoa ohjelmakauden käyttämättä jääneitä valtuuksia vielä 30.6.2014 saakka. Kaikkien toimintalinjojen myöntövaltuudet tulivat sidotuiksi lähes kokonaan. Laajakaistavaltuuden sidonta oli erityisen tehokasta.
Toiminnan tuloksellisuus:
Tuloksena on maaseudun elinkeinojen monipuolistuminen, uusien yritysten käynnistyminen, yritysten liikevaihdon ja menestyksen parantuminen, matkailutulojen kasvu sekä maaseudulla asumisen edellytysten paraneminen monin tavoin. Laajakaistahankkeiden määrän
kasvu on tästä yksi esimerkki.
Tuloksia mitataan hankekohtaisilla tulos- ja tuotosindikaattoreilla. Vuotta 2014 koskevat indikaattoritiedot ovat saatavilla vuoden 2015
maaliskuussa.
Siirtomenomomentti: 30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v
käyttö 503 740 405 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki täydentää EU:n tukijärjestelmiä. Se turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä, tuotannon kannattavuutta ja maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä.
Kansallisten tukien osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskennan mukaisesta kokonaistuotosta oli noin 10 %.
Maatalouden tuotto on kääntynyt laskuun ja yrittäjätulo alentunut edelleen. Vuoden 2014 tietoja kokonaistuotosta ei ole vielä saatavilla.
Toiminnan tuloksellisuus:
Kansallista tukea maksettiin lähes kaikille tiloille (n. 52 000 tilaa). Vuonna 2014 maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksettiin
runsaat 503 milj. euroa, joka on aiempia vuosia vähemmän. Vähennys johtuu määrärahan pienenemisestä ja tuensaajien lukumäärän
vähenemisestä.
7 (43)
Siirtomenomomentti: 30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)
käyttö 517 230 517 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Tuotannon kannattavuuden turvaamiseksi maataloutta tuetaan EU-tulotuella. Siihen kuuluvien suorien tukien ehtona on myös ns.
täydentävien ehtojen noudattaminen. EU-tulotuen osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli hieman vajaa 10 %.
EU-markkinatukea (vienti- ja sisämarkkinatuet) käytetään EU-komission avaamiin maataloustuotteiden vientijärjestelyihin, yksityisen
varastoinnin tukeen ja muihin maataloustuotteiden markkinoita ohjaaviin toimenpiteisiin kuten koulumaitotukeen.
Toiminnan tuloksellisuus:
EU-tulotukea maksettiin n. 55 500 tilalle yhteensä n. 513,4 milj. euroa. Tämä on n. 5,9 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä
vuonna. Modulaatio poistui tukivuodelta 2014 ja sen seurauksena suoriin tukiin tehtiin yhteensä n. 8,3 % leikkaus. Nämä toimenpiteet
pienensivät tilatuen maksettua määrää. Rahoituskuria sovellettiin edellisen vuoden tapaan tukivuoden 2014 suoriin tukiin. Pidätys tehtiin ennen tuen maksamista tilalle myönnettyjen suorien tukien yhteenlasketun määrän 2 000 euroa ylittävältä osalta. Leikkausprosentti
oli 1,302214. Rahoituskurin vaikutus oli n. 5,3 miljoonaa euroa. Tilatukioikeudet ja tukikelpoinen pinta-ala eivät edelleenkään kohdanneet tilatasolla, jonka vuoksi tilatukea jää vuosittain myöntämättä n. 10 milj. euroa. Tämä käyttämätön raha hyödynnetään osittain
käyttämättömien EU-varojen mekanismin kautta tuotantosidonnaisiin suoriin tukiin.
EU-markkinatukea maksettiin yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa vuonna 2014. Markkinatukien osalta momentin ainoa käyttökohde
oli EU:n koulumaito-ohjelma.
Siirtomenomomentti: 30.20.42. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
käyttö 335 854 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Satovahinkokorvauksia maksetaan satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000) perusteella. Vuonna 2014 maksettiin korvaukset vuonna 2013 tapahtuneille vahingoille. Vuonna 2013 oli tavanomaista vähemmän kasvukaudenaikaisia satovahinkoja, mutta
talvehtimisvahinkoja oli hieman normaalia vuotta enemmän.
Toiminnan tuloksellisuus:
Satovahinkokorvausta haettiin noin 4 600 hehtaarille vuonna 2013 tapahtuneista vahingoista. Korvauksia maksettiin noin 0,3 miljoonaa euroa, mikä on noin kymmenesosa siitä, mitä satovahinkoja on korvattu keskimäärin/vuosi.
Siirtomenomomentti: 30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 2 v)
käyttö 417 289 361 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Ympäristötukien tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi niin, että tuotanto kuormittaa ympäristöä
nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Maatalouden ympäristötuen osuus vuoden 2013 maa- ja puutarhatalouden
kokonaislaskelman mukaisesta kokonaistuotosta oli runsaat 7 %.
Eläinten hyvinvointia edistävien tukien tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kohentuminen sekä tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Toiminnan tuloksellisuus:
EU-osuus momentin menoista oli n. 162 miljoonaa euroa, eli hieman yli 38 %. Prosenttiosuus johtuu siitä, että keväällä 2014 maksettujen tukien osalta EU-osuus oli 28 % ja syksyllä alkaneet maksut olivat 42 % EU-osuudella.
Maatalouden ympäristötukea maksettiin vuonna 2014 n. 51 200 tilalle. Eläinten hyvinvoinnin tukea maksettiin vuonna 2014 n. 5 600
tilalle.
Momentin käyttö on vuonna 2014 ollut normaalia suurempaa. Ympäristötuen toinen erä (25%) vuodelta 2013 maksettiin v. 2014
puolella. Samalla tavalla siirtyy v 2014 toinen erä vuodelle 2015. Seuraavalle vuodelle siirtyvään erään kuuluu perustoimenpiteiden, lisätoimenpiteiden ja lietelannan sijoittaminen peltoon –erityistuen osa 25 %.
Eläinten hyvinvoinnin tuen osuus vuonna 2014 oli suhteessa suurempi verrattuna sille myönnettyyn tukeen. Tämä johtuu siitä, että v.
2013 maksetun eläinten hyvinvoinnin ensimmäisen erän tuen osuus oli 58 % verrattuna normaaliin 75 %:iin. Vuonna 2014 eläinten
hyvinvoinnin tukea maksettiin siis keväällä 42 % ja syksyllä taas normaali 75 %.
Vuonna 2014 haettuja ympäristötuen erityistukisopimuksia jäi käsittelemättä 38 kpl.
8 (43)
Siirtomenomomentti: 30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)
käyttö 417 291 424 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Luonnonhaittakorvauksen tavoitteena on varmistaa maan maatalouskäyttö epäsuotuisilla alueilla vaikuttaen siten elinkelpoisten maaseutuyhteisöjen säilymiseen, ylläpitää maaseutua sekä ylläpitää ja edistää kestäviä viljelyjärjestelmiä, joissa otetaan huomioon erityisesti
ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset. Luonnonhaittakorvauksen osuus vuoden 2014 maa- ja puutarhatalouden kokonaislaskelman mukaisesta ennakoidusta kokonaistuotosta oli hieman yli 7 %.
Toiminnan tuloksellisuus:
Luonnonhaittakorvausta maksettiin n. 51 700 tilalle. Luonnonhaittakorvauksen saajien määrä väheni edellisvuodesta noin 2,6 %. EU:n
osuus momentin menoista oli n. 175 milj. euroa.
Siirtomenomomentti: 30.20.45. Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki (siirtomääräraha 2 v)
käyttö 90 815 181 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Luopumistuella edistetään pellon siirtymistä tilanpidon jatkajalle tai toisten maatilojen lisämaaksi. Maatalouden harjoittajien keski-ikä
on noussut 1990-luvun puolivälistä lähtien noin neljällä vuodella nykyiseen 51 vuoteen. Pääasiallisena syynä tähän kehitykseen on ollut
alkavien viljelijöiden vähäinen määrä. Toisaalta tämä on mahdollistanut olemassa olevien tilojen rakennekehityksen.
Toiminnan tuloksellisuus:
Vuonna 2014 annettiin luopumistuesta 780 etukäteispäätöstä. Luopumistuen alkamispäätöksiä annettiin yhteensä 587 kpl, yhteensä
938 luopujalle. Alkamispäätöksistä 8 koski porotaloudesta luopumista, 563 sukupolvenvaihdoksia, 12 lisämaakauppoja ja 4 lisämaavuokrauksia. Lisämaaluovutuksissa pellot luovutetaan usein osissa useammalle luovutuksensaajalle.
Maatalouden varhaiseläkejärjestelmien piirissä oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 16 738 henkilöä, joista 4 248 oli luopumistuen saajia
ja 12 490 luopumiseläkkeen saajia.
Siirtomenomomentti: 30.20.46. Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
käyttö 1 015 409 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
EU:n mehiläishoito-ohjelma (30.20.46.1) on joka kolmas vuosi kansallisesti laadittava EU-osarahoitteinen ohjelma, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään mehiläistuotteiden tuotantoa ja kauppaa. Mehiläishoito-ohjelma laaditaan läheisessä yhteistyössä mehiläishoitoalan edustavien järjestöjen ja osuuskuntien kanssa ja ohjelmalla on yksi tukea saava toteuttaja.
Maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen (30.20.46.3) avustuksella tuetaan kokonaan kansallisista varoista yhdistysten ja yritysten 1–3-vuotisia hankkeita, joilla mm. edistetään maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuurista tai terveellisistä ruokailutottumuksista. Hanke voidaan toteuttaa esim. mainontana, tiedottamisena, selvityksinä
tai koulutuksena. Tiedotushankkeissa kansallinen avustus on korkeintaan 90 % hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista ja mainontahankkeissa 50 %.
EU:n osarahoitteisella maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämistuella (30.20.46.4) tuetaan alaa edustavien järjestöjen 1–3vuotisia tiedotus- ja menekinedistämisohjelmia, joiden avulla pyritään lisäämään kansalaisten tuotetietämystä ja tuotteiden kulutusta.
EU osallistuu rahoitukseen 50 %:n, Suomen valtio 20 %:n ja järjestö itse 30 %:n rahoitusosuudella ohjelman hyväksyttävistä kustannuksista. Vuonna 2014 käynnissä oli yksi ohjelma.
Toiminnan tuloksellisuus:
Vuonna 2014 mehiläishoitotukea maksettiin 203 322,51 euroa, josta 101 661,28 euroa oli kansallista tukea ja 101 661,23 euroa EU:n
tukea.
Vuonna 2014 maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen tukea maksettiin yhteensä 319 407,19 euroa.
Vuonna 2014 EU-osarahoitteista menekinedistämistukea maksettiin 492 679,61 euroa, josta kansallisen tuen osuus 104 825,45 euroa
ja EU-osuus 262 063,61 euroa.
Siirtomenomomentti: 30.20.48. Puutarhatalouden ja sokerin tuotannon erityistoimenpiteet (siirtomääräraha 3 v)
käyttö 1 798 186 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Tuottajaorganisaatiot ovat tuottajien muodostamia markkinointiyhteenliittymiä, jotka auttavat jäseniään muun muassa tuotannon
suunnittelussa, markkinoinnissa ja viljelymenetelmien kehittämisessä. Toimintaohjelmille, joilla kehitetään tuottajaorganisaatioiden
toimintaa, maksetaan EU:n tukea (50 % toteutuneista, hyväksytyistä kuluista). Suomessa tukea maksetaan vain hedelmä- ja vihannesalan tuottajille.
9 (43)
Toiminnan tuloksellisuus:
Vuonna 2014 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin 1 798 186 euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on
hyväksytty toimintaohjelma.
Siirtomenomomentti: 30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)
käyttö 12 516 617 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Lainojen korkotason alentamisella tuetaan viljelijöiden investointimahdollisuuksia. Lainamuotoinen tuki investointeihin ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloitustukeen myönnetään korkotukilainaan liittyvänä korkotukena. Korkotukilainoja myönnetään pääasiassa
maatilojen tuotantorakennusten rahoittamiseen sekä nuorten viljelijöiden aloitustukeen liittyviin kiinteistö- ja irtaimistohankintoihin.
Maatalouden rakennetukilain nojalla myönnettävissä korkotukilainoissa korkotuki on vuonna 2013 tehdyn lain muutoksen jälkeen
enintään kolme prosenttiyksikköä ja aiemmin myönnetyissä enintään neljä prosenttiyksikköä.
Toiminnan tuloksellisuus:
Korkotukilainojen pääoma oli vuoden 2014 lopussa 1 864 991 040 euroa, vuonna 2014 uusia korkotukilainoja myönnettiin
244 040 975 euroa, nuoren viljelijän tilanpidon aloittamista varten 1015 kpl (134,9 milj. euroa) ja maatalouden investointihankkeisiin
891 kpl (105,0 milj. euroa). Momentin 30.20.49 menot nousivat noin 1,2 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Pääsyy tähän on ollut
yleinen korkotason nousu, jolloin korkotukimenot (korkotuen osuus kokonaiskorosta) ovat nousset.
Siirtomenomomentti: 30.40.41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)
käyttö 169 743 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Vuonna 2013 tapahtuneiden hirvieläinten maataloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaukset maksettiin vuonna 2014.
Toiminnan tuloksellisuus:
Hirvieläinten maataloudelle vuonna 2013 aiheuttaneita vahinkoja korvattiin 169 743 euroa.
Siirtomenomomentti: 30.40.42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
käyttö 5 374 378 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Vuonna 2013 tapahtuneista petoeläinten aiheuttamista porovahingoista, poikkeuksellisen suurista porovahingoista sekä viljelys-, eläinja irtaimistovahingoista voitiin korvata osa vuonna 2014. Vuonna 2014 pystyttiin korvaukset maksamaan 78 prosentin mukaan. Korvaukset maksettiin kahdessa erässä, koska vuoden 2014 talousarvion momentilla 412.30.40.42.1 ei ollut riittävästi määrärahoja vuonna
2013 tapahtuneiden petovahinkojen korvaamiseksi täysimääräisesti. Ensimmäisen erän korvaustaso oli 44 %. Kaikkia korvauksia leikattiin samassa suhteessa.
Toiminnan tuloksellisuus:
Petoeläinten vuonna 2013 aiheuttamia vahinkoja korvattiin 5 374 378 euroa.
Siirtomenomomentti: 30.50.48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
käyttö 1 674 159 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Tulvavahinkokorvausta on maksettu poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983, kumottu 1.1.2014 alkaen) perusteella. Poikkeuksellisina on tulvavahinkolain toimeenpanossa pidetty harvemmin kuin kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvia tulvia. Tulvavahinkojen korvausprosentti on yleensä ollut 60 maatalousvahinkojen osalta ja 80 muiden vahinkojen osalta.
Toiminnan tuloksellisuus:
Vuonna 2014 maksetut tulvavahinkokorvaukset koskevat vuoden 2013 poikkeuksellisia tulvia. Vuonna 2013 poikkeukselliset vesistötulvat koettelivat laajasti erityisesti läntistä Suomea. Kuitenkin korvausmäärä jäi noin 700 000 euroa pienemmäksi kuin vuonna 2013,
jolloin korvausmäärät olivat vuoden 2012 vaikean tulvatilanteen vuoksi poikkeuksellisen suuria.
10 (43)
Siirtomenomomentti: 30.60.43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)
käyttö 4 800 euroa
Tieto/arvio vaikuttavuudesta:
Kyseessä ovat Suomen metsäkeskukselle maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin; varat peritään
takaisin metsälain (1093/1996) 8 §:n mukaisen uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneiltä metsänomistajilta. Kiinteistö on panttina
teettämiskustannusten suorittamiseksi takaisin valtiolle (etuoikeutetut julkisoikeudelliset saatavat).
Toiminnan tuloksellisuus:
Vuonna 2014 momentilta maksettiin ennakoita 4800 euroa. Momentilta vuosina 2011-2014 maksettuja varoja saatiin perittyä vuoden
2014 aikana takaisin vain 5859,13 euroa, perinnässä ja osin ulosotossa oli 31.12.2014 avoimena 15 491,10 euroa.
1.3. Toiminnallinen tehokkuus
1.3.1. Toiminnan tuottavuus
Virastolle asetetun vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman (entinen tuottavuusohjelma) mukainen
henkilöstövähennysvaatimus vuonna 2014 oli 3 htv:ta. Käytettävissä oleva henkilötyövuosikehys
(=htv-kehys) oli 190 htv:ta. Väliaikaisia lisäresursseja oli käytössä 8 htv:ta ja teknisen avun käytettävissä oleva htv-kehys oli 15 htv:ta, josta Maaseutuverkostoyksikön osuus oli 7 htv:ta. Yhteensä käytössä oleva henkilötyövuosikehys vuonna 2014 oli 213 htv:ta. Kaikki edellä mainitut resurssit sekä
harjoittelijoiden htv-kertymä huomioiden Mavi saavutti sille asetetut henkilöstövähennystavoitteet
henkilötyövuosien yhteiskertymän ollessa yhteensä 209 htv:ta.
Lisäksi ministeriön momentilta 30.01.01 rahoitettiin Mavin laadunvalvontayksikön henkilöstön palkkaus ja muita kuluja. Henkilöiden tehtävät liittyivät viljelijätukien paikan päällä tehtävien tarkastusten
laadun varmentamiseen. Laadunvalvonnan tehtäviin käytettiin n. 5,2 henkilötyövuotta.
Taulukko 1. Työpanoksen kehittyminen vuodesta 2012 vuoteen 2014 (sis. teknisen avun ja harjoittelijat; Tahti-toteuma).
Työpanos
Henkilötyövuodet
Työpanosindeksi
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
Muutos-% 2013–2014
204,7
206,0
208,7*
+1%
100
100,64
Työpanosindeksi
100
101,31
*Momentilta 30.01.01 rahoitettavan laadunvalvontayksikön henkilötyövuodet (htv 5,2 vuonna 2014) eivät sisälly vuoden 2014 toteumaan.
11 (43)
Taulukko 2. Työpanoksen jakautuminen toiminnoille (htv:t ja prosentuaalinen osuus).
Henkilötyö (sis. myös teknisellä avulla palkatut ja
harjoittelijat)
Toteuma 2012
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi
Tavoite / arvio
2014
Toteuma 2013
Toteuma 2014
54,4
27 %
55,1
27 %
56
25 %
54,6
26 %
Hakemusten käsittely
8,7
4%
8,0
4%
8,8
4%
6,7
3%
Tukimaksujen käsittely
13,9
7%
14,0
7%
14,4
7%
11,2
5%
Tukien valvonta ja tarkastukset
20,9
10 %
21,4
10 %
28,8
13 %
25,6
12 %
6,9
3%
6,9
3%
7,2
3%
6,6
3%
13,1
7%
14,4
7%
20
9%
21,9
10 %
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta
Yhteistyö ja kehittäminen
Sisäinen tarkastus ja valvonta
4,2
2%
4,2
2%
4
2%
3,3
2%
36,0
18 %
38,8
19 %
37,6
17 %
37,9
18 %
158,1
78 %
162,8
80 %
176,8
80 %
167,8
79 %
4,6
2%
3,9
2%
4,4
2%
4,2
2%
Henkilöstöhallinto
10,2
5%
8,8
4%
11
5%
9,3
4%
Henkilöstön kehittäminen
10,3
5%
10,0
5%
11
5%
10,1
5%
Muut yhteiset toiminnot*
19,0
9%
19,2
9%
17,8
8%
20,7
10 %
44,1
22 %
41,8
20 %
44,2
20 %
44,3
21 %
IT-toiminta
Ydintoiminnot yhteensä
Taloushallinto
Hallinnon toiminnot yhteensä
Yhteensä **
202,2
100 %
204,6
100 %
221,0
100 %
212,1
100 %
* Muut yhteiset toiminnot: talouden ja toiminnan suunnittelu, luottamusmiestoiminta, työsuojelu, henkilöstön edustajana toimiminen ja yhteistoiminta, tietopalvelu ja asiakirjahallinto, tietoturva ja turvallisuusasiat, toimitila-asiat ja muut yleishallinnolliset tehtävät.
** Yhteensä-rivi eroaa Tahti-toteumasta mm. siitä syystä, että Mavin toimintolaskentajärjestelmässä htv:n pituudeksi on määritelty 252 htp.
Tuottavuuden tunnuslukuina esitetään työajanseurannan mukainen henkilötyöpanoksen jakauma eri
toiminnoille. Kaiken kaikkiaan viraston työaikapanos nousi vuonna 2014 n. 7,5 htv:ta edellisvuoteen
verrattuna. Nousun taustalla on sekä maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin että laadunvalvontayksikön tehtävien määrääminen Mavin hoidettavaksi. Ydintoimintoihin käytetty työaika kasvoi edellisvuoteen verrattuna yhteensä n. 5,0 htv:ta. Yhteistyön ja kehittämisen työajan kasvua n. 7,5 htv:ta
selittää maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Myös tukien valvontaan ja tarkastuksiin käytetty aika lisääntyi n. 4,2 htv:ta laadunvalvontayksikön työn myötä. Hakemusten käsittelyn työaika laski
edelleen. Henkilötyö hallinnon toiminnoissa kasvoi hieman. Erityisesti kasvua oli muissa yhteisissä
toiminnoissa. Muuten vaihtelu edelliseen vuoteen oli melko pientä.
Taulukko 3. Tuottavuusohjelman toimeenpano.
HTV-vähennysten
kumulatiivinen muutos
Yhteensä
2012
2012
2013
2013
2014
2014
kiintiö
toteuma
kiintiö
toteuma
kiintiö
toteuma
21
21
22
22
25
25
Mavin tuottavuushankkeita on jatkettu edelleen vuoden 2014 aikana. Näitä ovat olleet mm. viljelijöiden sähköisen pinta-alatuen haun kehittäminen, raportointijärjestelmien kehittäminen sekä hallinnon
prosessien sähköistämisen huomioiminen uusien tietojärjestelmien kehittämisessä. Investoinnit kyseisiin tietojärjestelmiin tuottavat kustannussäästöjä käyttöönottonsa jälkeen lähinnä kumppanien keskuudessa esim. toiminnan tehostumisena työajankäytön säästymisen kautta. Tuottavuustoimenpiteinä
Mavin henkilötyövuosikehykseen kohdistui kolmen htv:n vähennys. Virastolle osoitettiin vuoden
2014 talousarviossa 0,7 milj. euroa valtiovarainministeriön tuottavuusrahaa Tukisovelluksen uudistamiseen sekä viljelijätukiin liittyvien tukipalveluiden ja niitä koskevien sisäisen hallinnon prosessien
sähköistämiseen.
Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman seurantahankkeen Elman valmistelu- ja selvitystyö on vuoden 2014 aikana sitonut myös Mavin resursseja. Elma-hankkeessa kootaan yhteen maaja metsätalousministeriön hallinnonalan toimialariippuvaisia tietotekniikkatehtäviä sekä paikkatietotekniikkaan liittyviä tutkimus- ja tukitehtäviä. Hankkeessa on pyritty tuomaan esiin Mavin tarpeita
12 (43)
etenkin tietohallintotoiminnan ja tietojärjestelmien osalta sekä viraston erityispiirteenä maksajavirastovaatimuksia. Lisäksi virasto on jatkanut valmistautumista valtionhallinnon toimialariippumattomien
IT-palveluiden yhteenkokoamiseen (Valtori).
1.3.2. Toiminnan taloudellisuus
Toiminnan menot kasvoivat vuoteen 2013 verrattuna yhteensä 0,781 milj. euroa. Ydintoiminnoissa
selvää kasvua tapahtui tukien valvonnassa ja tarkastuksissa (+29 %). Tätä selittää laadunvalvontayksikön aloittaminen Mavissa. Yhteistyö ja kehittäminen väheni puolestaan n. 25 prosenttia edelliseen
vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 mm. Farmari-messuihin osallistuminen lisäsi tilapäisesti yhteistyön
ja kehittämisen osuutta. Mittavat tietojärjestelmäprojektit kasvattivat puolestaan IT-toiminnan menoja n. 3 prosenttia vuoden takaisesta.
Hallinnon toimintojen menot nousivat kaikilla osa-alueilla. Pääasiallisena syynä nousuun oli hallinnon
toimintoihin käytetyn työajan lisääntyminen.
Mavin sisäinen laskennanjärjestelmä ei ollut teknisistä syitä käytössä v. 2014 taloudellisuuslukuja tuotettaessa. Luvut on tuotettu manuaalisesti kirjanpidon ja työajanseurannan tiedoista. V. 2014 laskenta eroaa aikaisempien vuosien laskennasta siinä, että toiminnoille on pystytty
kohdentamaan vastaavat tulot tarkemmin kuin vv. 2012-2013 vertailutiedoissa. Laskentajärjestelmä kohdisti tulot htv:n suhteessa kaikille
toiminnoille. Erityistä merkitystä tulojen luotettavammalla kohdentamisella on teknisen tuen osalta, jolloin esim. maaseutuverkostoyksikön
teknisestä avusta maksettavaksi haettavat tulot on kohdennettu samalle toiminnolle kuin valtaosa menoista (yhteistyö ja kehittäminen).
Taulukko 4. Toiminnan menot toiminnoittain.
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Tavoite / arvio 2014
Toteuma 2014
3 463
3 438
4 175
3 513
555
412
616
401
Tukimaksujen käsittely
1 008
1 007
1 122
936
Tukien valvonta ja tarkastukset
1 373
1 392
2 101
1 797
Toiminnot (1 000 euroa)
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi
Hakemusten käsittely
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta
360
368
497
403
Yhteistyö ja kehittäminen
920
1 049
2 280
789
Sisäinen tarkastus ja valvonta
278
274
298
207
IT-toiminta
13 786
14 551
12 031
14 963
Ydintoiminnot yhteensä
21 743
22 491
23 120
23 009
Taloushallinto
435
342
578
368
Henkilöstöhallinto
719
609
1 446
663
1 000
911
1 446
1 030
Muut yhteiset toiminnot
2 418
2 438
2 310
2 502
Hallinnon toiminnot yhteensä
4 572
4 300
5 780
4 563
26 791
28 900
27 572
Henkilöstön kehittäminen
Toiminnan kustannukset yhteensä
26 315
Kts. sivun 12 kuvaus laskennan muutoksista vv. 2012-2013 ja 2014 välillä.
Poistot ja korot huomioiden vuoden 2014 toiminnan kustannukset nousivat 30,34 milj. euroon. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 0,813 milj. euroa. Merkittävimpänä syynä kustannusten nousuun oli
tukien valvonnan ja tarkastusten lisääntyminen laadunvalvontayksikön työn johdosta. Myös yhteistyö
ja kehittäminen toiminnolla oli pientä nousua. Poistojen ja korkojen osuus kokonaiskustannuksista
vuonna 2014 oli yhteensä n. 2,766 milj. euroa (2013: 2,735 milj. euroa).
13 (43)
Taulukko 5. Toiminnan kokonaiskustannukset ydintoiminnoittain sisältäen poistot ja korot.
Toteuma 2012
Toiminnot
Kust.
(1 000 €)
Tukijärjestelmien suunnittelu ja hallinnointi
Toteuma 2013
Htv
Kust.
(1 000 €)
Htv
Tavoite / arvio
2014
Kust.
Htv
(1 000 €)
Toteuma 2014
Kust.
(1 000 €)
Htv
6 148
70
6 027
69
6 070
70
5 895
953
11
852
10
918
11
692
9
Tukimaksujen käsittely
1 693
18
1 705
18
1 664
18
1 427
14
Tukien valvonta ja tarkastukset
2 340
27
2 339
27
3 000
36
2 915
33
725
9
731
9
738
9
692
8
1 374
17
1 507
18
1497
25
1 746
28
Hakemusten käsittely
Tukien takaisinperintä ja saatavien seuranta
Yhteistyö ja kehittäminen
Sisäinen tarkastus ja valvonta
70
452
5
445
5
439
5
352
4
15 109
46
15 919
49
17 744
47
16 620
48
Yhteensä
28 792
202
29 526
Kts. sivun 12 kuvaus laskennan muutoksista vv. 2012-2013 ja 2014 välillä.
205
32 070
221
30 339
214
IT-toiminta
Toimintamenojen käytössä kululajeittain palvelujen ostot oli edelleen viraston suurin kuluerä ylittäen
henkilöstökulut. Palvelujen ostot sisältää Tikeltä ostettuja IT-asiantuntijapalveluita 4,251 milj. euron
edestä. Talousarvion 3,9 milj. euron lisäksi Mavi ja Tike sopivat erikseen veloitettavista palveluista.
Taulukko 6. Toiminnan kulut kululajeittain, sisältäen kaikki Mavin toimintaan kohdistuvat rahoituslähteet
Kulut, 1000 euroa
Käyttöomaisuuden ostot
Ostot tilikauden aikana
Henkilöstökulut
Vuokrat
Palvelujen ostot
Muut kulut
Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
Muutos vuoteen
2013 verrattuna
0
0
0
0
120
153
230
+77
11 246
11 593
12 499
+906
1 232
1 224
1 307
+83
13 137
13 805
15 366
+1 561
770
803
1 077
+274
-17
322
277
260
Rahoituskulut
1
0
0
0
Satunnaiset kulut
0
-1
0
+1
Käyttötalouden kulut kunnille
100
0
100
+100
26 927
27 856
30 839
+2 983
Maksullisen toiminnan tuotot
123
162
159
-3
Muut toiminnan tuotot
489
902
3 110
+2 208
Tuotot yhteensä
612
1065
3 269
+2 204
Kulut yhteensä
Nettomenot yhteensä
26 315
26 791
27 570
+779
-Vuonna 2012-2013 Mavilla ei ollut toimintamenojen lisäksi muuta toimintaan kohdistuvaa rahoitusta.
-Vuonna 2014 laadunvalvontayksikön kulut 406 000 € ja Neuvo 2020 edellyttämien tietojärjestelmämuutosten tekemisen menoille
(78 000 €) osoitettiin toimintamenojen ulkopuolinen rahoitus.
14 (43)
Taulukko 7. Tulojen ja menojen erittely (toimintamenomomentti)
Taloudelliset voimavarat
Tilinpäätös
Tilinpäätös
TA
Tulossop.
Tilinpäätös
2012
2013
2014
2014
2014
TULOJEN JA MENOJEN ERITTELY, 1 000 €
Toiminnan kulut
- Henkilöstökulut
11 246
11 593
11 510
12 003
- Tilavuokrakulut
1 071
1 051
1 130
1 352
1 307
13 137
13 805
15 312
16 920
15 366
1 474
1 406
1 650
913
1 077
0
0
0
0
0
26 927
27 856
29 602
31 188
30 344
- Maksullisen toiminnan tuotot
123
162
160
170
159
- Muut tuotot
489
902
2 420
2 648
3 110
Bruttotulot yhteensä
612
1 065
2 580
2 818
3 269
26 315
26 791
27 022
28 370
27 075
- Palvelujen ostokulut
- Muut kulut
- Investointikulut
Bruttomenot yhteensä
12 594
Toiminnan tuotot
Nettokäyttö/-käyttöarvio
Siirtynyt/siirtyy (arvio)
4 025
4 092
2 206
4 092
4 751
TP/TA/tulossopimus
26 382
27 449
27 022
27 021
27 021
Käytettävissä yhteensä
30 407
31 541
29 228
31 113
31 772
4 092
4 751
2 206
4 751
4 683
Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio)
Henkilöstökulut nousivat n. miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstökulujen kasvuun
vaikutti maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Lisäksi henkilöstökuluja lisäsi laadunvalvontayksikön aloittaminen Mavissa. Laadunvalvontayksikön kulut kirjataan ministeriön momentille
30.01.01, vaikka ne näkyvät taulukoiden 6 ja 7 kuluissa. Myös palkkojen yleiskorotus ja henkilötyövuosikertymän hienoinen kasvu lisäsivät palkkakuluja. Tilavuokrakulut kasvoivat hieman edellisestä
vuodesta. Palveluiden ostokuluissa oli kasvua vuoteen 2013 verrattuna, kuitenkin tulossopimuksen
arviosta jäätiin jonkin verran. Palveluiden ostokuluista valtaosa kohdistuu viraston tietohallintoon ja –
järjestelmiin, mikä kertoo viraston tietojärjestelmäriippuvaisuudesta. Muut kulut (sis. aineet, tarvikkeet ja tavarat, matkakulut ja muut kulut, sisäiset sekä rahoituskulut ja satunnaiset kulut) laskivat jonkin verran vuoden 2013 tasosta.
Tuotoissa kasvua oli n. 2,19 milj. euroa johtuen teknisen avun osuuden kasvusta edelliseen vuoteen
verrattuna sekä Makeran rahoituksen hyödyntämisestä rakenteilla olevaan hanke-, rakenne- ja yritystukien käsittelyjärjestelmä Hyrrään.
Valtion pysyvien toimintamenosäästöjen ja muiden vuoden 2010 erillisten toimintamenosäästöjen aikaansaaminen
Valtioneuvoston periaatepäätöksen 4.2.2010 linjausten mukaisesti virasto on ottanut toiminnassaan
huomioon tavoitteet ja toimenpiteet toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi.
Virasto on jo tällä hetkellä Palkeiden täysimääräinen asiakas. Valtionhallinnon yhteisen henkilöstö- ja
taloushallinnon toimintamallin ja tietojärjestelmän Kiekun käyttöönotto tapahtuu 1.4.2015.
Viraston toimitilatehokkuutta ja –tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Vuoden 2014 aikana
virasto luopui Vaasan toimitilasta.
15 (43)
Viraston matkustusmenot nousivat edellisestä vuodesta. Vuoden 2014 matkustusmenot olivat 0,71
milj. euroa, kun vuotta aiemmin menot olivat 0,55 milj. euroa. Nousua selittää maatalouspolitiikan
uudistamiseen liittyvä sidosryhmien kouluttaminen eri puolilla Suomea. Esimerkiksi syksyllä järjestettiin edellisistä vuosista poiketen ylimääräinen tukihakukoulutus viljelijätukien muutoksista. Myös hanke-, yritys- ja rakennetukien puolella on järjestetty ohjelmakauden vaihtumiseen liittyviä koulutuksia.
Lisäksi viraston valmistautuminen Kieku-järjestelmän käyttöönottoon on vaatinut useiden henkilöiden osallistumista koulutuksiin Helsingissä. Matkustusmenot ovat kuitenkin laskeneet vuoden 2010
tasosta n. 30 prosenttia. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet tehokkaassa käytössä olevat videoneuvottelulaitteet, joita on käytetty paljon myös sidosryhmien kouluttamiseen.
Tietojärjestelmien kehittämisessä on panostettu asiointipalveluiden ja hallinnon prosessien sähköistämiseen. Lisäksi Mavi on edelleen osallistunut hallinnonalan sisäiseen yhteistyöhön sovellusten ja yhteentoimivuuspalveluiden kehittämisessä.
1.3.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus
Mavin maksullinen toiminta on vähäistä. Mavin tuottamat julkisoikeudelliset suoritteet ovat perintökaaren 25 luvun 8 §:n mukaiset lausunnot sekä teurasruhojen luokituksen ja punnituksen vuotuiset
valvontamaksut. Pääosa maksullisesta toiminnasta koostuu teurasruhokokonaisuudesta.
Valtiokonttorin määräyksen 20.11.2014 (VK/1078/00.01/2014) mukaan kirjanpitoyksikön tulee esittää kustakin maksullisen toiminnan osa-alueesta kustannusvastaavuus-laskelma toimintakertomuksessa, jos osa-alueen tuotot ovat vähintään 1 milj. euroa.
Maaseutuvirastolla on v. 2014 ollut ainoastaan julkisoikeudellisia suoritteita, joiden tuotot jäävät alle 1
M€ (160.000 €). Täten tarkempaa laskelmaa ei tilinpäätöksessä esitetä.
1.3.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus
Valtiokonttorin määräyksen 20.11.2014 (VK/1077/00.01/2014) mukaan kirjanpitoyksikön tulee esittää yhteisrahoitteisesta toiminnasta kustannusvastaavuuslaskelma toimintakertomuksessaan silloin
kun kirjanpitoyksikön saama ja varainhoitovuodelle jaksotettu rahoitus on vähintään 1 milj. euroa.
Maaseutuvirastolla yhteisrahoitteinen toiminnan rahoitus jää alle 1 M€ (240.000 €/Alv 0%). Täten
tarkempaa laskelmaa ei tilinpäätöksessä esitetä.
1.4. Tuotokset ja laadunhallinta
Mavi palvelee maatilayrityksiä, maanviljelijöitä, maaseudun mikroyrityksiä ja maaseudun kehittäjiä kyläyhdistyksistä yliopistoihin. Virasto hoitaa viljelijätukien, maaseudun rahoitus- ja kehittämistukien
sekä markkinatukien toimeenpanon. Viljelijät asioivat tukiasioissa kuitenkin edelleen ELY-keskusten
ja kuntien yhteistoiminta-alueiden kanssa, joille Mavi on delegoinut mm. tuki- ja maksuhakemusten
vastaanoton ja päätöksenteon, tarkastus- ja valvontatehtävät sekä asiakkaiden ohjauksen ja neuvonnan.
Viraston asiakkaita ovat myös elintarviketeollisuus sekä elintarvikkeiden kauppaa harjoittavat yritykset. Koulumaitotuki, EU:n yhteisrahoitteiset tiedotus- ja menekinedistämisohjelmat sekä EU:n ruokaapuohjelma tuovat viraston asiakkaiksi koulut, kunnat, seurakunnat ja järjestöt. Viraston yhteistyökumppaneita ovat myös interventiovarastoinnin palveluja tarjoavat yritykset.
16 (43)
Vuonna 2014 virasto on jatkanut prosessien kehittämistä. Käytännön mallinnustoiminnan kautta on
edistetty viraston jatkuvan parantamisen toimintamallia. Vuoden aikana on yhdessä ministeriön kanssa suunniteltu tiedon avoimuuden lisäämisen menetelmiä ja mietitty tiedon keskittämisestä saatavia
hyötyjä.
Markkinatukipäätösten lukumääriä on kuvattu luvussa 1.6.5.
1.4.1. Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet
Maaseutuviraston tarkastustoiminta
Maaseutuviraston valvontaosasto tekee komission valvonta-asetuksen mukaisia paikalla tapahtuvia
otantatarkastuksia yritys- ja hanketukitoimenpiteisiin sekä koulumaitotuen otantatarkastuksia. Osasto
tekee lisäksi laadunvalvontaa ELY-keskuksille siirrettyjen tarkastustehtävien osalta.
ELY-keskusten suorittamat tarkastukset
Peltovalvontojen osalta ELY-keskukset tekivät vuonna 2014 tarkastuksia yhteensä 3307 tilalla. Kertomusvuonna ELY-keskuskohtaiset valvontavelvoitteet olivat peltovalvontojen osalta samalla tasolla
mitä edellisvuonna. Valvontavuoden velvoite määräytyy ELY-keskuksen alueen edellisen vuoden valvontaseuraamusten perusteella kuitenkin niin, että minimivelvoite on 5 %.
Vuonna 2014 ELY-keskukset tekivät eläinvalvontoja yhteensä 1203 tilalla. Valvontavelvoite oli kertomusvuonna sama kuin edellisenä kertomusvuotena. ELY-keskukset tekivät lisäksi erikoistukien
valvontoja sekä useita eri tukiehtoihin liittyviä ristiintarkistuksia.
Mavin suorittamat laadunvalvonnat ja tarkastusmäärät
Mavi kouluttaa (erityisesti kokotilavalvonnoissa), ohjeistaa sekä antaa käytännön neuvontaa ELYkeskusten tarkastajille sekä suorittaa laadunvalvontaa. Laadunvalvonta on komission asetuksen edellyttämää valvontaa. Laadunvalvonnan merkitys on kasvanut jatkuvasti, ja se kattaa jo kaikki keskeisimmät tukijärjestelmät. Laadunvalvonnat ovat olleet joko paikalla tehtäviä tarkastuksia tai asiakirjatarkastuksia. Paikalla tehtävissä tarkastuksissa ELY-keskuksen tekemä tarkastus on uusittu tai ELYkeskuksen tarkastajan työtä on seurattu tarkastuskohteessa. Eri tukijärjestelmien valvonnan laaduntarkastusten lisäksi valvontayksikkö on tehnyt ELY-keskusten ympäristötuen erityistukisopimusten
päätöksenteon valvontaa.
Peltoalaperusteisten tukien, eläinperusteisten tukien, kuntatarkastusten, erikoistukien ja täydentävien
ehtojen laadunvalvontoja tehtiin kertomusvuonna yhteensä 75 kpl. Tämä tarkastusmäärä on sisällytetty myös taulukon 10 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin. Vuonna 2014 laadunvalvonnoissa tarkastettiin 265 (356) maatilaa, 121 (128) erityistukisopimusta, 5 (6) yt-aluetta, 1(0) meijeri ja 5(1) teurastamoa (suluissa vuoden 2013 vastaavat määrät).
Todentamisviranomaisen tehtävät Mavissa
Vuonna 2014 perustettiin valvontaosastolle erillinen ja maksajavirastotoiminnasta riippumaton laadunvalvontayksikkö. Yksikön tehtävänä on suorittaa todentamisviranomaisen tehtäväksi säädettyjä
paikan päällä tehtäviä varmennustarkastuksia viljelijätukien valvontaan. Todentamisviranomainen valitsi otannalla tilat, joille tarkastuskäynti tehtiin. Havainnot raportoidaan todentamisviranomaiselle.
Tehtävään on käytetty erillistä maa- ja metsätalousministeriön määrärahaa momentilta 30.01.01.
17 (43)
Yritys- ja hanketukien otantatarkastukset
Hanketarkastusyksikkö teki kertomusvuonna 287 tarkastuskäyntiä. Näistä 218 kohdistui MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelman yritys- ja hanketukiin. Elinkeinokalatalouden hankkeisiin
tehtiin 32 tarkastuskäyntiä ja 37 tarkastusta Manner-Suomen ohjelman investointien viiden vuoden
pysyvyyden seurantaan.
ELY-keskusten suorittamat rakennetukien tarkastukset ja niihin kohdistuneet laadunvalvonnat
Mavi vastaa rakennetukien tarkastusten otannoista ja laadunvalvonnasta sekä ohjeistaa tarkastuksia
suorittavia ELY-keskuksia. Luopumistukitarkastusten otannoista ja tarkastusten seurannasta vastaa
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela. Mavi ohjeistaa Melaa otannoissa ja suorittaa luopumistukeen
kohdistuvat laadunvalvonnat.
ELY-keskusten suorittamiin rakennetukien tarkastuksiin kuuluvat EU-osarahoitteisen investointituen, investointituen lisätuen, investointien jälkitarkastuksen, EU-osarahoitteisen aloitustuen sekä kansallisen investointituen tarkastukset. ELY-keskukset suorittivat näitä tarkastuksia vuonna 2014 yhteensä 124 kpl.
Mavin suorittamat rakennetukien laadunvalvonnat ovat olleet joko paikan päällä tehtäviä tarkastuksia
(tarkastajan tekemän työn seuranta), asiakirjatarkastuksia sekä ELY-keskusten käsittelijöiden ja päätöksentekijöiden haastatteluita. Paikan päällä tehtävien otantatarkastusten laadunvalvontoja tehtiin
yhteensä 6 kappaletta. Luopumistuen laadunvalvonta toteutettiin tarkastelemalla otantamenettelyjen
toteutusta Melassa, sekä seuraamalla paikan päällä tehtäviä tarkastuksia kahdessa eri ELYkeskuksessa.
Muut tarkastukset
EU:n puutavara-asetuksen mukaisten toimivaltaiselle viranomaiselle nimettyjen tehtävien toteutus
aloitettiin vuonna 2014. Mavi osallistui mm. Flegt-komitean virallisiin kokouksiin, workshoppeihin ja
seminaareihin (komissio ja EU-yhteistyö) sekä viestintäsuunnitelman toteutukseen. Varsinaisia tarkastuksia tehtiin 3 kpl vuonna 2014.
Mavi suoritti lisäksi metsätalouden valtionavustusten käytön paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja
metsäkeskuksen tarkastustoiminnan laadunvalvontatarkastuksia vuonna 2014. Metsätalouden valtionaputarkastuksia tehtiin yhteensä 4 kappaletta ja metsäkeskuksen tarkastustoiminnan
laadunvalvontatarkastuksia yhteensä 45 kappaletta. Lisäksi valvontaosasto suoritti riistavahinkolain
mukaisten hirvivahinkoarvioiden tarkastuksia yhteensä 9 kappaletta ja riistavahinkolain mukaisia
kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemien päätösten tarkastuksia yhteensä 31 tapausta. Nämä sisältyvät taulukon 8 tukijärjestelmien laadunvalvontoihin.
Mavi suoritti markkinatukiin liittyviä paikalla tehtäviä otantatarkastuksia, joihin kuuluvat mm. koulumaitotuki ja lihan hintaseuranta. Koulumaitotarkastuksia tehtiin tarkastusvuonna 56 kpl ja lihan hintaseurannan tarkastuksia neljässä eri teurastamossa yhteensä 12 kpl.
Lisäksi todettakoon asetuksen 485/2008 mukaiset tarkastukset (ns. jälkitarkastukset), jotka koskevat
vienti-, interventio- ja sisämarkkinatukia ja jotka on sopimuksella siirretty Tullilaitoksen hoidettaviksi.
Näitä tarkastuksia tehtiin tullilaitoksen toimesta 485/2008 tarkastusvuonna 1.7.2013–30.6.2014 yhteensä 9 kpl.
Hedelmän ja vihannesten tuottajaorganisaatiotukia tarkastettiin 3 kappaletta valvontaosaston toimesta.
18 (43)
Alla olevaan taulukkoon on koottu Mavin valvontaosaston suorittamat valvontamäärät vuosina
2012–2014.
Taulukko 8. Mavin valvontaosaston tarkastustoiminta, tarkastuskäyntien ja laadunvalvontojen määrät (kpl).
Tarkastustoiminta
Toteuma
Toteuma
Tavoite
Toteuma
2012
2013
2014
2014
Yritys- ja hanketukien paikalla tehtävät otantatarkastukset
245
246
372
Markkinatukien paikalla tehtävät otantatarkastukset
102
86
24
71
Tukijärjestelmien laadunvalvonnat
738
555
436
385
-
62
70
61
108
115
Metsätalouden tarkastukset ja valvonnat
Todentamisviranomaisen tehtävänä olevien varmennustarkastuksien suorittaminen paikan päällä *
* Rahoitus MMM:n momentilta 30.01.01.
287
EU-toimielinten tarkastukset
Euroopan unionin toimielimistä komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto sekä
Euroopan tilintarkastustuomioistuin tekevät tarkastuksia Maaseutuviraston toimeenpanovastuulla
oleviin ohjelmiin ja tukijärjestelmiin.
Euroopan komissio voi tarkastusten perusteella sulkea maataloustuki- tai maaseuturahastosta rahoitettuja menoja yhteisön rahoituksen ulkopuolelle asetuksen (EY) N:o 1290/2005 31 artiklan mukaisesti.
Komission maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston vuonna 2013 tehtyyn Leadertarkastukseen liittyen valvontaosasto teki yhteistyössä maaseutuelinkeino- ja varainhoito-osaston sekä
sisäisen tarkastuksen yksikön kanssa tarkastuskäynnit kaikkiin ELY-keskuksiin. Lisäksi ELYkeskukset selvittivät kaikkien rahoitettujen toimenpiteiden julkisille yhteisöille maksetun arvonlisäveron tukiosuuden. Komissio kutsui keskeneräisten asioiden osalta kahdenvälisiin neuvotteluihin Brysseliin. Neuvottelut käytiin 1.10.2014. Komissio avasi uuden tarkastuksen ECA:n vuoden 2013 tekemien tarkastusten keskeneräisten havaintojen perusteella ja tähän liittyvät kahdenväliset neuvottelut
ovat 9.3.2015. Vuoden 2013 tilinpäätökseen liittyvien, todentamisviranomaisen havaintojen perusteella järjestetyt kahdenväliset neuvottelut järjestettiin 9.2.2015. Näihin neuvotteluihin liittyen Mavi keräsi
ELY-keskuksilta tietoja vuosittaisista arvonlisäverojen maksuista.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston 23.–27.5.2011 tehdyn tarkastuksen osalta Suomi
teki helmikuussa 2014 EU:n yleiselle tuomioistuimelle kanteen komissiota vastaan ja pyysi päätöksen
purkua. Asia on edelleen kesken.
Vuoden aikana komission kanssa käytiin kirjeenvaihtoa myös velallisluetteloa ja takaisinperintöjä koskevasta tarkastuksesta sekä täydentävien ehtojen tarkastuksesta. Täydentävien ehtojen tarkastuksesta
saatiin myös komission lopulliset havainnot ja tarkastus johtaa rahoitusoikaisuun. Vuoden aikana saatiin tarkastuksen päättämistä koskeva kirje vuoden 2010 koulumaitoa ja sokeria koskeneesta tarkastuksesta.
Euroopan tilintarkastustuomioistuin teki vuoden 2014 aikana yhden tarkastuskäynnin Suomeen. Maataloustukirahaston osalta 9.–13.6.2014 tehty DAS-tarkastus kohdistui tilatukeen ja täydentäviin ehtoihin.
19 (43)
Tarkastettavat kohteet
Tarkastettavat kohteet valitaan vuosittain otannalla. Tukien valvontaa varten toteutettiin vuonna 2014
yhteensä 169 otantaa ja 45 ristiintarkistusajoa. Valvontaotannoista yli puolet on investointi- tai hankeja yritystukiin kohdistuvia viikoittaisia otantoja.
Otantoihin ja ristiintarkistusajoihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan aikatauluja.
Tämän lisäksi Mavissa tehdään keskeisimpiin riskinanalyysiotantoihin liittyvää tilastotieteellistä kehittämistyötä. Otantojen ja ristiintarkistusajojen varsinainen toteutus tehtiin pääosin Tikessä.
Mavi tilasi Tiken tietopalvelulta vuonna 2014 yhteensä 405 eri raporttia. Komission ja komission
toimielinten tarkastuksiin liittyen Tiken tietopalvelun työpanosta tarvittiin vain yhteensä n. 18 henkilötyöpäivää, joka on yli puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuudessaan Mavin tilaamien raporttien toteuttamiseen meni Tiken tietopalvelulta yhteensä noin 280 htp vuonna 2014 (2013:
340 htp). Raportteihin liittyen Mavissa laaditaan määritykset ja koordinoidaan keskeisimpien raporttien aikatauluja. Varsinainen raporttien toteutus tehdään pääosin Tiken tietopalvelun toimesta. Taulukossa 9 on käyty läpi vuosien 2011–2014 otantojen, ristiintarkistusajojen ja Mavin Tiken tietopalvelulta tilaamien raporttien määrät.
Taulukko 9. Otannat, ristiintarkistusajot ja raportit (kpl) vuosina 2011–2014.
Otannat vuosina 2011–2014
Otannat
Ristiintarkistusajot
Raportit / Raporttipyynnöt
Toteuma 2011
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
162
137
165
169
29
40
44
45
486
451
417
405
Sisäinen tarkastus
Mavin sisäinen tarkastus vastaa Mavin ja maksajaviraston sekä niiden vastuulla olevan muun toiminnan sisäisestä tarkastuksesta. Vuonna 2014 sisäinen tarkastus teki yhteensä 16 tarkastusta, joiden perusteella annettiin keskimäärin 5 suositusta tarkastusta kohden. Tarkastukset kohdistuivat mm. virastotalouden ja maksajaviraston toiminnan oikeellisuuden varmistamiseen.
Muut tarkastukset
Taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa tarkastaa vuosittain Valtiontalouden tarkastusvirasto
(VTV). Maksajaviraston tilit todentaa BDO Oy.
Koulutukset
Maaseutuvirasto järjesti vuonna 2014 useita koulutustilaisuuksia ajankohtaisista tukiin liittyvistä aiheista kuntien maaseutuasiamiehille, ELY-keskusten virkamiehille, toimintaryhmien henkilöstölle,
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitolle ja sen liitoille, Svenska lantbruksproducenternas centralförbundille ja sen liitoille, alueellisille ympäristötiedon jakajille, ProAgria Maaseutukeskuksille ja niille
yksityisille neuvojille, jotka tekevät kevään päätukihakemusten täyttöä.
Kasvokkain tapahtuvan koulutuksen lisäksi on järjestetty useita koulutuksia ja kokouksia videoneuvottelulaitteiden välityksellä. Maaseutuviraston asiantuntijat ovat myös osallistuneet luennoitsijoina muiden tahojen, kuten ELYjen järjestämiin tilaisuuksiin. Osa järjestetyistä koulutustilaisuuksista on myös videoitu. Videotallenteet ovat nähtävissä Maaseutuviraston www-sivuilla. Useita koulutuksia on järjestetty yhteistyössä Suomen maaseutuverkoston kanssa. Vuoden aikana järjestettiin 49
20 (43)
verkostotapahtumaa ohjelman kaikilta toimintalinjoilta. Yhteensä verkoston koulutuksiin osallistui
4016 henkilöä.
Vuonna 2014 Maaseutuvirasto aloitti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020
toimeenpanokoulutukset. Loka-joulukuussa Maaseutuvirasto järjesti viisi viljelijätukihaun uuden ohjelmakauden tilaisuutta, kolme maatilojen neuvontajärjestelmän (Neuvo 2020) uuden ohjelmakauden
tilaisuutta sekä neljä hanke- ja yritystukien uuden ohjelmakauden tilaisuutta. Hyrrä-tietojärjestelmän
koulutukset aloitettiin joulukuussa hanke- ja yritystukien sekä neuvontajärjestelmän koulutusten yhteydessä. Maaseutuverkostoyksikkö järjesti yhteistyössä MMM:n kanssa uuden ohjelmakauden hankkeiden valintakriteerien koulutuksen Leader-ryhmille ja ELY-keskuksille.
Vuonna 2013 järjestettiin ensimmäistä kertaa kuntien yhteistoiminta-alueiden maaseutupäälliköiden
yhteinen tapaaminen Seinäjoella. Tapaaminen järjestettiin myös vuonna 2014.
Vuonna 2014 valvontaosasto järjesti petostentorjuntaseminaarin, jossa oli mukana kouluttajana mm.
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosaston petostentorjunnan koordinaattori sekä valtiovarainministeriön Controller-toiminto, joka toimii kansallisena koordinoijana EU:n petostentorjunnassa
(AFCOS). Väärinkäytöksiin ja petostentorjuntaan liittyvät osuudet olivat osana ELY-keskusten uuden
ohjelmakauden valmistelukierroksen koulutuksissa. Petostentorjunta sisältyy jatkossa maksajavirastosopimukseen.
Mavin koulutuksia toteutetaan erillisen, vuosikohtaisen hallinnolle ja sidosryhmille suunnatun koulutussuunnitelman mukaisesti.
Taulukko 10. Hallinnolle ja sidosryhmille järjestetyt koulutukset ja koulutuksiin osallistuneet.
Hallinnolle järjestettyjen koulutusten määrä (päivinä)
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Viljelijätuet
34
33
45
Rakennetuet
13
7
6
Yritys- ja hanketuet
14
10
13
Muu koulutus
18
28
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Hallinnolle järjestettyjen koulutusten osallistujamäärä (hlöä)
Viljelijätuet
Toteuma 2014
15
Toteuma 2014
2 422
3 201
Rakennetuet
652
424
5032
519
Yritys- ja hanketuet
914
835
1043
Muu koulutus
356
499
299
Viestintä
Valmistautuminen uuteen ohjelmakauteen oli viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa kantavana
teemana koko vuoden. Tulevan ohjelmakauden viestintää suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä
MMM:n kanssa. Viestinnän yhteensovittamista ja toimenpiteitä suunnittelivat ohjelmakauden valmisteluun osallistuvat asiantuntijat ja viestinnän tehtävissä toimivat henkilöt.
Uuden ohjelmakauden viestinnän suunnittelussa Mavissa keskityttiin tukien toimeenpanoa koskevaan
viestintään. Verkkosivustoille lisättiin ennakoivaa tietoa uuden ohjelmakauden valmistelusta ja tuista.
Hallinnolle tiedotettiin Aitta-ekstranetissa ja Aitta-uutiskirjeessä ja tukihallinnon asiakkaille mavi.fisivustolla. Uuden ohjelmakauden asiat olivat esillä myös hallinnon ja tukiasiakkaiden tilaisuuksissa ja
koulutuksissa. Vuoden lopulla valmistui julkaisu ”Maataloustuet uudistuvat vuonna 2015 – mikä
muuttuu?”. Julkaisu lähetettiin postitse kaikille viljelijöille ja julkaistiin verkossa.
21 (43)
Samoin maaseutuohjelman viestinnässä keskityttiin siirtymiseen uudelle ohjelmakaudelle. MMM:n ja
Mavin ohjelmaviestintää yhteen sovittava ryhmä suunnitteli ja toteutti viestintää. Uuden Maaseutu.fisivuston tekninen toteutus ja sisällöntuotanto valmistuivat ohjelmakauden alkuun. Sivusto kertoo ohjelmakauden 2014–2020 mahdollisuuksista ja esittelee edellisen ohjelman tuloksia, hyviä käytäntöjä ja
oivalluksia. Mavi oli vastannut sivuston konseptin suunnitteluprojektista ja osallistui sisällöntuotantoon. Sivusto julkaistiin syksyllä samassa julkaisujärjestelmässä kuin Mavin internet- ja ekstranetsivustot. Lisäksi uuteen maaseutuohjelmaan liittyvät eläinten hyvinvointikorvauksen sekä yritys- ja
hanketukien esitteet ilmestyivät loppuvuodesta.
Sähköisen viljelijätukien viestintään ja markkinointiin laadittiin viestintäsuunnitelma ja tehtiin mm.
mediaviestintää ja -mainontaa. Maaseudun Tulevaisuuden toimituksen kanssa toteutettiin yhteistyössä
viljelijätukien liitelehti. Samoin viestittiin yritys-, hanke- ja rakennetukien sähköisestä Hyrräasiointipalvelusta. Vuonna 2015 käyttöön otettava Hyrrä oli esillä tilaisuuksissa ja koulutuksissa, ja
palveluun oli mahdollista tutustua maaseutuohjelman viestinnän Maaseudun mahtavin Kauppa-auto kiertueella eri puolilla Suomea.
Maaseutuvirastoon kohdistui toimintavuoden aikana mainekriisejä. Viljelijätukihaun aikana huhtikuussa viivästys haun alkamisessa, Vipu-palvelussa esiintyneet tekniset ongelmat ja lopulta hakuajan
jatkaminen aiheuttivat kielteistä palautetta ja julkisuutta. Syksyllä esitettyä vuosien 2015–2016 viljelijätukien maksuaikataulujen myöhentämistä arvosteltiin voimakkaasti. MTK järjesti aiheesta mielenosoituksen Seinäjoella. Syyskuussa MTK järjesti Seinäjoella myös byrokratian vastaisen seminaarin, jossa
Mavi – toimialan muun hallinnon rinnalla – oli kritiikin kohteena. Nämä tapahtumat edellyttivät viestinnän ja myös kriisiviestinnän toimenpiteitä.
Viestinnän kehittämistoimenpiteinä tarkistettiin viestinnän organisoitumista ja tehtävänjakoa ja laadittiin viraston sosiaalisen median toimintaohje. Viestintä organisoitiin tukemaan ydinprosessien toimintaa omine vastuutiedottajineen viestintäryhmässä. Projektiryhmä laati Maville sosiaalisen median ohjeen, jonka toimenpiteitä lähdettiin toteuttamaan organisoimalla toiminta ja avaamalla uusia sosiaalisen median kanavia (Twitter, Mavin blogi, Mavin Facebook). Yhtenä kehittämiskohteena oli lisäksi
selkeän virkakielen edistäminen. Henkilöstölle järjestettiin selkeän virkakielen koulutus, laadittiin opas
ja koottiin intranetiin tietoa selkeäkielisyyden tueksi.
Aitta-uutiskirje ilmestyi 11 kertaa. Hallinnon uutiskirje lähetettiin ELY-keskuksille, kunnille, ja toimintaryhmille. Lisäksi julkaistiin neuvojille oma neuvojauutiskirje.
Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyssä tiedonkulun keskiarvo oli 3,43 (2013: 3,32). Sisäisen viestinnän
henkilöstötilaisuuksia, Mavi-infoja, pidettiin viraston ajankohtaisaiheista koko henkilöstölle yhdeksän
kertaa. Lisäksi pidettiin osasto- ja yksikkökokouksia. Massi-intranet toimi ajankohtaisviestinnän kanavana.
Mediaviestinnässä ja verkkosivustolla julkaistiin 71 ulkoisen viestinnän tiedotetta.
Taulukko 11. Tiedon kulku (Työtyytyväisyyskysely 2014).
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
3,47
3,32
3,43
Sisäinen viestintä ja tiedonkulku työyhteisössä
3,55
3,38
3,51
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa
3,40
3,25
3,35
Tiedon kulku (keskiarvo)
22 (43)
Tietojärjestelmien ja tietoteknisten palveluiden kehittäminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito
Viraston ydintoiminta on sidoksissa toimiviin tietojärjestelmiin; ydintoimintoja tukevilla tietojärjestelmillä hallinnoidaan maksettavien tukien pohjatietoja. Tukimaksut maksetaan edunsaajille maksatusjärjestelmän välityksellä. Viraston omaan toimintaan liittyy lisäksi useita tietojärjestelmiä. Tietojärjestelmien kehittäminen, jatkuva kehittäminen ja ylläpito tapahtuvat yhteistyössä Tiken kanssa; Tiken
palveluista sovitaan vuosittain solmittavalla palvelukohtaisella sopimuksella.
Vuoden aikana käynnissä oli useita tietojärjestelmäprojekteja. Työllistävimpiä niistä olivat odotetusti
Tukisovelluksen uudistaminen ja Hanke-, yritys- ja rakennetukien käsittelyjärjestelmä Hyrrän uudistaminen. Tukisovelluksen ja Hyrrän uudistaminen tehdään pääosin ohjelma- ja rahastokauden vaihtumisen takia,
mutta myös tietojärjestelmien arvioidun elinkaaren päättymisestä johtuen. Sekä Tukisovellus että
Hyrrä tarjoavat sähköisen asiointiprosessin tuenhakijalle ja hallinnolle. Kummankin projektin eteneminen on ollut vuonna 2014 edelleen riippuvainen CAP-valmistelun etenemisestä: mitä enemmän
uuden kauden toimeenpanosta on tietoa käytössä, sen ripeämmin toteutuksessa on voitu edetä. CAPin toimeenpanon siirtyminen vuodella eteenpäin on siten vaikuttanut kummankin tietojärjestelmäprojektin kokonaiskustannuksiin ja aikataulutukseen.
Markkinatukien toimeenpanoon liittyvien tietojärjestelmien kehittämisessä ja ylläpidossa jatkettiin
koulumaidon (Nekka) viranomais- ja asiointisovellusten uudistamistyötä. Nekan tuotantoon siirrosta
tehtiin päätös joulukuussa 2014. Päätöksen mukaan hallittu tuotantokäyttö aloitetaan tammikuussa
2015. Uusien Nekka-sovellusten kehittämisessä on otettu huomioon prosessien ja palveluiden sähköistäminen. Sähköinen asiointi on mahdollista kaikille toimijoille ja tuenhakijoille ajasta ja paikasta
riippumatta. Nekka-sovelluksiin tullaan liittämään tietovarastointi ja myöhemmin myös sähköinen arkistointi.
Uusien tietojärjestelmien kehittämisessä on otettu huomioon erityisesti tukiin liittyvien palveluiden ja
hallinnon prosessien sähköistäminen. Muun muassa sähköistä arkistointia on kehitetty ja otettu käyttöön sähköisen tukihaun yhteydessä. Pinta-alatukien sähköinen haku toteutettiin jälleen keväällä 2014.
Vuoden 2014 hakua varten asiointisovellusta kehitettiin mm. lisäämällä mukaan kasvihuonetuki, uuhipalkkion ja -tuen sekä kansallisen kotieläintuen ennakon haut. Pinta-alatukien hakemuksista palautettiin sähköisesti 60%, joten sähköisten hakemusten kasvu oli 4%. Kasvihuonetuen hakemuksista
46% jätettiin sähköisesti. Palvelun saamaa palautetta hyödynnetään tulevien vuosien kehittämistyössä.
Pääsynhallintajärjestelmä, jolla haetaan maataloushallinnon tietojärjestelmien käyttövaltuudet sähköisesti, otettiin käyttöön kaikissa tukijärjestelmissä 2014 vuoden aikana.
Tietovarastopohjaisten raportointijärjestelmien kehittämisessä vuoden 2014 aikana toteutettiin useampaakin projektia: TukisovellusDW, HyrräDW ja KoulumaitoDW. Vuoden 2014 aikana virastoon
hankittiin ja käyttöönotettiin uusi QlikView raportointiväline. Uutta järjestelmää tullaan hyödyntämään myöhemmin tukitietojen julkaisussa sekä keskeisten tukijärjestelmien raportoinnissa.
Mavin raportointikokonaisuus (QlikView)-projektien tavoitteena on mm. aikaansaada ratkaisut, joilla
voidaan seurata eri tukiohjelmien etenemistä sekä tuottaa tietojen pohjalta tarvittavia raportteja seurannan ja valmistelun pohjaksi.
Vuoden 2014 aikana jatkettiin peltolohkorekisterin ajantasaistuksen nopeuttamista siten, että viljelijät
saisivat uudet ajantasaistetut pinta-alat vuoden sisällä ilmakuvauksesta. Nopeuttamisen taustalla on
komission suositus. Ajantasaistuksen nopeuttaminen aloitettiin vuonna 2012 ja työ jatkui vielä vuoden 2014 alkupuolelle. Projektissa lohkot ajantasaistettiin uusien ilmakuvien perusteella vastaamaan
sitä pinta-alaa, jonka perusteella pinta-alatuet myönnetään ja maksetaan tuensaajille. Prosessi eteni
suunnitelmien mukaan.
23 (43)
Mavin tietohallinto osallistui panoksellaan Elma hankkeen valmistelun loppuun saattamiseen ja toimeenpanon aloittamiseen vuoden 2015 alusta. Tietohallinto on ollut keskeisessä asemassa ITasiantuntijakilpailutuksessa. Työ on edennyt yhdessä MMM:n hallinnonalan kanssa. MMM hallinnonalan TORI-siirtoprojekti käynnistyi lokakuussa 2014 todella tiukalla aikataululla. Maksaviraston
turvallisuusvaateiden huomioiminen edellytti Mavilta aktiivista osallistumista ja vahvaa panostusta
siirtoprojektiin.
Kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä jatkettiin QPR-välinettä hyödyntäen. Mavi osallistui aktiivisesti
MMM:n järjestämiin QPR-mallinnus/valmennus työpajoihin.
Hankesalkun käyttöä jatkettiin tietojärjestelmäprojekteissa MMM:n ohjeistuksen mukaisesti.
Taulukko 12. Vuonna 2014 käynnissä olleet tietojärjestelmien kehittämisprojektit Hankesalkusta.
Mavin projektit hankesalkussa v.2014
Raportointi/toteutus
ajankohta
CAP-uudistus/Tukisovelluksen uudistaminen
2009-2017
CAP-uudistus/HYRRÄ - Hanke- , yritys- ja rakennetukien hallinnointijärjestelmän uudistaminen
2011-2016
NEKKA – Koulumaidon tietojärjestelmäprojekti
2012-2014
Mavin raportointikokonaisuus
2008-2015
Tiketöintijärjestelmän hankinta ja käyttöönotto (Puimuri)
2014-2015
Käytöntuki
Mavin käytöntuki neuvoo kuntien yhteistoiminta-alueita, ELY-keskusten maaseutu- ja energiayksiköitä sekä toimintaryhmiä maataloushallinnon sovellusten käytössä. Lisäksi ohjeistetaan ja neuvotaan viraston omaa henkilöstöä sekä muutamia pienempiä käyttäjäryhmiä kuten meijereitä. Neuvottavia sovelluksia ovat Tukisovellus, Uusi Tukisovellus, Tukioikeusrekisteri, Kartturi, Hanke2007 ja Hanke2000, Rahtu, ELY-keskusten ja toimintaryhmien diaarit, Kiintiö, Vipu, Sähköinen tukihaku ja Pääsynhallinta. Neuvonnan lisäksi käytöntuki vastaa ko. sovellusten tiedottamisesta, ohjeistuksesta ja
koulutuksesta sekä käyttövaltuuksien ylläpidosta. Käytöntuki osallistuu tarvittaessa eri tarkastuselinten tekemiin tarkastuksiin ja tietojärjestelmien kehittämisprojekteihin sekä suorittaa uusien sovellusten ja sovellusversioiden hyväksymistestauksia.
Mavin käytöntuki palveli asiakkaita pääasiassa sähköpostilla vuonna 2014. Yhteiskäyttöisiä sähköposteja, joihin asiakkaiden kysymykset tulevat, on 11 kpl: [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected], [email protected] ja [email protected].
Vuoden 2014 keväällä Mavin johto asetti käytöntuen prosessin kehittäminen ja palvelupyyntöjen hallintajärjestelmän käyttöönotto -projektin. Syksyn aikana järjestelmä otettiin käyttöön käytöntuessa ja
asteittain yhteiskäyttöiset sähköpostit siirrettiin järjestelmään. Se tehostaa asiantuntijoiden työtä entisestään, kun usein postilaatikoiden seuranta jää pois ja tapaukset tulevat luokiteltuina yhteydenottojen
hallintajärjestelmään, jota kutsutaan Puimuriksi.
24 (43)
Taulukko 13. Käytön tuen suoritteet vuosina 2012–2014.
Käytöntuen suoritteet
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
4 431
1 742
-
18 776
24 075
24 999
+4 %
2 011
1 300*
4 904*
+277 %
Puhelut yhteensä
Sähköpostit ja Puimuri yhteensä
Käyttövaltuudet
Muutos-%
Yhteydenotot yhteensä
25 218
27 117
29 903
+10 %
* Vuonna 2013 käyttöönotettu Pääsynhallintajärjestelmä on vähentänyt paperisten käyttövaltuushakemusten määrää. Järjestelmän kautta käyttövaltuudet haetaan sähköisesti. Vuoden 2013 luvussa on mukana vain paperilla haetut käyttöoikeudet. Vuoden 2014 luvussa ovat sähköisesti käytöntuessa hyväksytyt ja hylätyt käyttövaltuushakemukset.
Yhteydenottojen määrä on kasvanut jatkuvasti erityisesti uusien käyttöön otettavien tietojärjestelmien
myötä. Vuonna 2014 painotettiin ohjeita ja koulutuksia aina kun järjestelmiin tuli uusia ominaisuuksia. Se on osittain saanut yhteydenottojen kasvun määrän vähenemään.
Käytöntuelle osoitettujen käyttövaltuushakemusten määrä nousi vuodesta 2013. Tähän on osittain
syynä se, että paperilla hakemus käsiteltiin yhtenä, vaikka se sisälsi usein monta erillistä käyttöoikeutta. Sähköisesti Pääsynhallinnassa jokainen hyväksytty (tai hylätty) käyttöoikeus raportoidaan omanaan.
Siitä huolimatta sähköinen käsittely nopeuttaa käyttövaltuushakemusten käsittelyä huomattavasti,
koska sovellusten käyttöoikeudet haetaan, puolletaan ja hyväksytään sähköisesti. Paperikäsittely on
jäänyt vuoden 2014 aikana kokonaan pois Mavin omistamien tietojärjestelmien osalta.
Sähköpostitse saapuneet yhteydenotot koskivat enimmäkseen Tukisovellusta ja Uutta Tukisovellusta
sekä Tukioikeusrekisteriä (n. 66 prosenttia yhteydenotoista, vuonna 2013 n. 57 prosenttia). Vipua ja
sähköistä tukihakua koskevia kysymyksiä oli n. 13 % yhteydenotoista. Sovellusten käyttövaltuuksiin ja
pääsynhallintaan liittyviä yhteydenottoja oli n. 16 prosenttia sähköposteista, mikä on vajaa 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä johtuu pääosin siitä, että Pääsynhallinta on tullut jo
tutuksi käyttäjille, koska se otettiin käyttöön pääsääntöisesti vuonna 2013. Myös Kartturin käyttö osataan jo hyvin; vain 2 % kysymyksistä koski Kartturia. Hankkeita, rahtua ja diaaria koski n. 4 % kysymyksistä.
Lausunnot
Vuonna 2014 laadittiin 103 lausuntoa. Valtaosa lausuntopyynnöistä saapui maa- ja metsätalousministeriöstä, ja ne koskivat useimmiten valtioneuvoston asetusluonnoksia. Viraston sisäisessä työnjaossa
lausuntopyynnöt kohdistuivat pääosin maaseutuelinkeino-osaston toimialalle. Lausuntoja pyydettiin
lisäksi muista ministeriöistä, kuten valtiovarain-, työ- ja elinkeino-, liikenne- ja viestintä-, oikeus- sekä
ympäristöministeriöstä. Myös ELY-keskuksille toimitettiin muutamia lausuntoja.
Taulukko 14. Pyydetyt ja laaditut lausunnot vuosina 2012–2014.
Lausunnot
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Toteuma 2014
Lausuntopyynnöt
70
103
100
Laaditut lausunnot
65
100
83
Maaseutuverkostotoiminta
Maaseutuverkostoyksikkö siirtyi Maaseutuviraston maaseutuelinkeino-osaston yksiköksi vuoden 2014
alusta alkaen. Maaseutuverkostotoiminnan katsottiin hyötyvän synergiasta, jota Maaseutuvirastoon
liittäminen toisi mukanaan, erityisesti maaseutuverkostoyksikön hallinnon ja Maaseutuviraston toimeenpanotehtävän osalta. Maaseutuverkostoyksikön siirto onnistui hyvin ja toiminta jatkui sujuvasti
vahvistetun toimintasuunnitelman mukaisesti.
25 (43)
Uuden maaaseutuverkostopalvelut-yksikön valmistelu alkoi syyskaudella. Uuden yksikön johtaja aloitti työnsä syyskuussa ja muu henkilöstö valittiin joulukuussa. Uusi yksikkö aloittaa varsinaisen toimintansa vuoden 2015 alusta. Vanhan maaseutuverkostoyksikön toimintasuunnitelman mukainen työ
päättyi vuoden lopussa.
Metsätalouden tehtävät
Mavi hoitaa maataloustukien, maaseudun kehittämistukien ja markkinatukien toimeenpanon rinnalla
myös joitakin metsätalouden hallinto- ja valvontatehtäviä. Taulukkoon 15 on koottu näistä tehtävistä
metsän uudistamiseen liittyvien velvoittamispäätösten lukumääriä vuosilta 2012–2014. Mavi tekee
päätökset Suomen metsäkeskuksen esityksestä. Koska metsälain uudistamisvelvollisuuden säännökset
muuttuivat vuoden 2014 alusta, ei uusia esityksiä saapunut montaakaan. Nähtäväksi jää tuleeko esityksiä jälleen enemmän, kun uudet säädökset alkavat vaikuttaa. Muita metsätalouden tehtäviä ovat luvussa 1.9. kuvatut metsätalouden tukien takaisinperintäpäätökset ja luvussa 1.4. kuvatut Mavin suorittamat metsätalouden tarkastukset.
Taulukko 15. Metsälain (1093/1996) 20 §:n mukaiset Maaseutuvirastolle osoitetut tehtävät.
Metsälain mukaiset Maville osoitetut tehtävät
Toteuma
2012
Toteuma
2013
14 kpl
19 kpl
1 kpl
6 kpl
-
-
-
1 kpl
1 kpl
-
1 kpl
Metsän uudistamiseen velvoittavat päätökset ja teettämisuhan asettamiset
Velvoittavan päätöksen noudattamatta jättämisen johdosta tehtävät teettämispäätökset
Päätöskäsittelyn keskeytykset
Käsittelykiellon poistaminen (ML 16 §)
Toteuma
2014
4 kpl
1.4.2. Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu
Asiakkuusasiat
Viraston asiakkuusasioiden kehittämistä varten perustettiin vuoden alkupuolella asiakkuustiimi.
Tiimi käynnisti vuonna 2011 hyväksytyn asiakasstrategian uudistamisen ja koordinoi mm. viraston
kumppani- ja asiakaskyselyitä.
Käytöntuen asiakastyytyväisyyskysely
Maataloushallinnon sovellusten käytön neuvontaa antavan käytöntuen asiakastyytyväisyyttä seurataan
säännöllisesti. Käyttäjätuen asiakkaita ovat mm. kuntien yhteistoiminta-alueet, ELY-keskusten maaseutu- ja energiayksiköt sekä keskushallinto. Vuotta 2014 koskeva asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin tammikuussa 2015. Kyselyn tarkoituksena on ollut vuosittain saada palautetta ja kehitysehdotuksia koskien käyttäjätuen toimintaa. Kyselyyn saatiin 112 vastausta (2013: 111 vastaajaa). Vastaajista
pääosa (80 %) oli kuntien yhteistoiminta-alueiden henkilöstöä, loput vastaajat olivat ELY-keskusten
henkilöstöä.
26 (43)
Taulukko 16. Käyttäjätuen asiakastyytyväisyys.
Palautekyselyn tuloksia
Toteuma
2011
Toteuma
2013*
Toteuma
2014
Käyttäjätuelle ja sen toiminnalle annettu kouluarvosana (asteikko 4–10)
8,3
7,9
7,9
Käyttäjätuen palvelunhaluisuus (asteikko 1–5)
4,6
4,2
4,0
Käyttäjätuen asiantuntevuus (asteikko 1–5)
Käyttäjätuen tarpeellisuus (asteikko 1–5)
Käyttäjätuesta saadun vastauksen nopeus (asteikko 1–5):
- sähköpostitse
- puhelimitse
* Vuotta 2012 koskien kyselyä ei toteutettu.
4,3
4,2
4,0
4,9
4,9
4,8
4,3
3,8
-
-
Käyttäjätuen puhelinpalvelua ei tarjottu vuonna 2014 lainkaan. Vuoden 2014 osalta kaikkiin yhteydenottoihin on vastattu sähköpostilla ja loppuvuodesta alkaen Puimuriyhteydenottojenhallintajärjestelmän kautta. Puhelinpalvelusta luopuminen vaikutti vuonna 2013 jonkin verran negatiivisesti arvioihin. Vuoden 2014 aikana ei muutoksia juuri tullut. Vastausten perusteella käyttäjätuen toiminnan kokonaisarvosana on pysynyt samana kuin vuonna 2013. Arviot käytöntuen palveluhaluisuudesta, asiantuntevuudesta ja tarpeellisuudesta ovat laskeneet hieman. Käytöntuen tarpeellisuus arvioidaan kuitenkin edellisten vuosien tapaan hyvin korkealle ja lähes 86 prosenttia
vastaajista piti käytöntukea erittäin tarpeellisena (2013: 92 %). Kysyttäessä arviota käytöntuen saatavuuden ja toiminnan muutoksiin vuoden 2014 osalta hieman yli 50 % (2013:44%) vastaajien mielestä
palvelu on huonontunut jonkin verran tai huonontunut selvästi.
Kyselyn avoimissa kommenteissa hyvinä kokemuksina korostui käytöntuen henkilöiden ystävällisyys
ja ratkaisujen löytyminen ongelmiin kohtuullisessa ajassa. Huonoiksi palvelukokemuksiksi nousi vastausten saamisen hitaus. Tässä kuitenkin näkyi useassa kommentissa ymmärrys vuosien 2014-2015
uudistusten tuomiin lukuisiin muutoksiin ja uudistuksiin, jotka ovat kasvattaneet kysymysten määrää
ja myös pidentäneet vastausaikoja. Käytöntuen henkilöstö on osallistunut edelleen vuonna 2014 suuriin tietojärjestelmien uudistushankkeisiin ja vaikutukset ovat hyvin havaittavissa tyytymättömyytenä
vastausten saamisen nopeuteen. Yleisessä palautteessa kuitenkin kiiteltiin käytöntukea ja kerrottiin
sen tarpeellisuudesta.
Käytöntuen prosessia on kehitetty ja sen vaikutuksia voidaan arvioida kunnolla ensi vuoden kyselyssä. Kun Puimuri-järjestelmän käyttö laajenee ja toimintatapa vakiintuu, nähdään seuraavassa kyselyssä
vaikutus asiakastyytyväisyyteen.
Valvonnan asiakastyytyväisyyskysely
Maaseutuvirasto seuraa myös delegoitujen tehtävien, kuten tukivalvonnan, asiakastyytyväisyyttä. Kyselyjen tulokset kertovat sekä asiakkaiden tyytyväisyydestä näiden tehtävien hoitoon että Mavin onnistumisesta kuntien ja ELY-keskusten ohjaustehtävässä. Maataloustukivalvonnan asiakastyytyväisyyskysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on osoitettu peltoviljelijöille ja kotieläintilaomistajille, joiden luona ELY-keskusten tukitarkastajat olivat suorittaneet tukivalvontoja ko. vuonna. Valvontakäynnille kokonaisuudessaan annettu arvosana 8,25 (8,38) on hieman laskenut aiempiin vuosiin
verrattuna.
Sähköinen tukihaku ja siihen liittyvä asiakaspalaute
Kaikkiaan 34 529 maatilaa eli noin 60 prosenttia tiloista jätti vuonna 2014 maataloustukihakemuksensa sähköisesti Vipu-palvelussa. Viljelijöiden päätukihaku alkoi 9.4. ja päättyi aiempien vuosien tapaan
huhtikuun lopussa, mutta hakuaikaa jatkettiin maa- ja metsätalousministeriön määräyksestä 8.5. asti.
Syynä hakuajan pidentämiselle olivat tukihakupalvelussa ilmenneet tekniset toimintahäiriöt.
27 (43)
Vipu-palvelu uudistui keväällä 2014 sekä ulkoasultaan että ominaisuuksiltaan. Päätukihaun lisäksi palvelussa oli mahdollista hakea kasvihuonetuotannon tukea ja kansallisten kotieläintukien ennakoita.
Kasvihuonetuotannon tuki oli ensimmäinen ELY-keskuksesta haettava tuki, jota oli mahdollista hakea Vipu-palvelun kautta. Sähköisen hakemuksen jätti lähes puolet hakijoista. Kansallisten kotieläintukien ennakoita haki sähköisesti noin 53 prosenttia tuenhakijoista.
Taulukko 17. Sähköisesti jätettyjen tukihakemusten osuus kaikista pinta-alatukien hakemuksista.
Mavin sähköiset asiointipalvelut
Sähköisen asioinnin osuus pinta-alatukien tukihausta
Toteuma
2012
Toteuma
2013
45 %
56 %
Tavoite
2014
80 %
Toteuma
2014
60 %
Vuonna 2014 viljelijätukihausta toteutettiin kolme palautekyselyä. Kyselyt toteutettiin Webropolkyselyinä sähköisen päätukihakemuksen sekä kasvihuonetuotannon tuen hakemuksen palauttaneille ja
neuvojille. Vastaajia kyselyissä oli yhteensä 4 405.
Palautekyselyissä selvitettiin käyttäjien kokemuksia Vipu-palvelusta ja tuen tarpeesta sen käytössä.
Käyttäjät arvioivat lisäksi Vipuneuvojaa, karttakorjauksien tekoa, käyttäjätukea ja sähköisen tukihaun
viestintää.
Neuvojien arvioiden mukaan Vipu-palvelun ominaisuudet olivat merkittävästi heikompia kuin vuonna 2013. Erityisesti Vipu-palvelun toimintavarmuus ja palvelun nopeus koettiin puutteellisiksi. Vipuneuvojaa ei pidetty yhtä hyödyllisenä kuin aiemmin, ja osioon kaivattiin erityisesti tukimäärän laskentaa. Myös sähköisen tukihaun totuttua myöhäisempi avautuminen ja tiedotus tukihaun jatkamisesta
vasta viimeisenä hakupäivänä saivat runsaasti kritiikkiä. Karttakorjausten teko oli neuvojien mielestä
aiempaa hankalampaa, mutta uusi mahdollisuus jakaa ja yhdistää lohkoja sekä muodostaa uusia lohkoja sai kiitosta.
Kriittisestä palautteesta huolimatta noin 75 % neuvojista oli sitä mieltä, että sähköinen tukihaku on
muuttanut työn luonnetta positiivisesti. Valtaosa neuvojista piti sähköistä tukihakua edelleen helppona, ja noin 87 prosenttia neuvojista ilmoitti hakevansa tuet sähköisesti myös ensi keväänä.
Myös viljelijät arvioivat Vipu-palvelun toiminnot ja ulkoasun hieman heikommiksi kuin vuonna 2013.
Kuitenkin noin 97 prosenttia viljelijöistä arvioi Vipu-palvelun edelleen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Viljelijät, jotka eivät olleet käyttäneet Vipu-palvelua vuonna 2013, pitivät sovellusta helppokäyttöisempänä kuin aiempaan sovellukseen tottuneet käyttäjät. Sähköisen hakemuksen palauttaneista viljelijöistä noin 97 prosenttia aikoo hakea tuet Vipun kautta myös jatkossa.
Viljelijöistä noin 57 prosenttia ei tarvinnut tukea Vipu-palvelun käytössä. Apua kaivanneet olivat tarvinneet eniten tukea sovelluksen käytössä ja tukien hakemiseen liittyvissä hallinnollisissa kysymyksissä.
ELY-keskusten kumppanityytyväisyyskysely
ELY-keskusten kumppanityytyväisyyskysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2012. Vuosina
2013 ja 2014 kyselyä ei ole toteutettu.
Kuntien yhteistoiminta-alueiden kumppanityytyväisyyskysely
Kuntien yhteistoiminta-alueiden maaseutupäälliköille suunnattu kysely toteutettiin vuonna 2014
ensimmäisen kerran. Kyselyssä kartoitettiin kuntien maaseutupäälliköiden kehittämistarpeita verkostotoiminnan kehittämiseksi. Keskeisimmät kehittämisehdotukset kohdistuivat hallinnollisiin
asioihin, kuten maksajavirastosopimuksiin sekä hyvien käytäntöjen levittämiseen, viestinnän parantamiseen, vuorovaikutteisiin ja ennakoiviin toimintatapoihin ja koulutuksiin. Ehdotusten poh-
28 (43)
jalta maaseutupäälliköille esiteltiin syksyn koulutuspäivillä toimintamalli, jossa ennakoivaa, vuorovaikutteista ja säännöllistä yhteistyötä kehitetään edelleen vuosittaisten kaksipäiväisten tapaamisten, kuukausittaisten lync- tai videotapaamisten sekä joka toinen vuosi järjestettävien maaseutuelinkeinoviranomaisten talvipäivien avulla.
Markkinatukipäätösten läpimenoajat
Markkinatukien päätösten keskimääräiset läpimenoajat olivat vuonna 2014 selvästi alle säädösten
asettamien enimmäiskäsittelyaikojen. Vientitukia ei maksettu vuonna 2014, joten käsittelyaikoja ei
voitu laskea. Koulumaitotuen läpimenoajoissa tavoitteeksi asetettu 20 päivän vähäinen ylitys selittyy
sillä, että vuoden 2014 aikana on toteutettu koulumaidossa uuden tietojärjestelmän kehittämisprojektia ilman että henkilöstöresursseja on lisätty.
Taulukko 18. Markkinatuen tukipäätösten läpimenoajat vuosina 2012–2014.
Markkinatukipäätösten läpimenoajat
Vienti (keskiarvo)
Koulumaito
Menekinedistäminen, EU-osarahoitteinen
Toteuma
2012
45 pv
14 pv
21 pv
Toteuma
2013
0 pv
15 pv
18 pv
Tavoite
2014
20 pv
25 pv
Toteuma
2014
*
- pv
90 pv
21 pv
90 pv
16 pv
60 pv
* Määräaika säädösten mukaan.
Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ja turvallisuus
Vuonna 2014 Mavin ISO/IEC 27001 –standardin mukainen tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä
arvioitiin kahdesti. Arvioinneissa ei tullut esiin yhtään vakavaa eikä lievää poikkeamaa. Joulukuun
ISO/IEC 27001 arviointi tehtiin siirtymäauditointina uuteen ISO/IEC 27001:2013 standardiin.
Maaseutuvirasto hakeutui Valtorin korotetun tietoturvan ja varautumisen (KoTVa) hankkeeseen, jossa tavoitteena on saavuttaa Sampo-maksatusjärjestelmän korotettu tietoturvataso vuoden 2015 loppuun mennessä.
Maksajaviraston tietoturvaryhmän kokoontui ensimmäisen kerran syksyllä 2014. Ryhmän tehtävänä
on käsitellä maksajaviraston yhteisiä tietoturvallisuuden suunnitteluun, kehittämiseen toimeenpanoon,
valvontaan ja ylläpitoon liittyviä asioita sekä erityisesti huolehtia hallintajärjestelmään kuuluvien säännöllisesti toistuvien tehtävien suorittamisesta.
Prosessien kehittäminen
Maaseutuviraston toimintajärjestelmä-hankkeen tavoitteena oli vuoden 2014 aikana mallintaa 1-2 tuenhakuprosessia ydinprosessia kohden mahdollisimman valmiiksi. Toiseksi tavoitteeksi asetettiin aliprosessikuvausten lisäämisen ja syventämisen Mavin toimintajärjestelmässä. Projektin kolmanneksi
tavoitteeksi asetettiin samanaikaisesti mallinnustyön kanssa edistää organisaation prosessitietoisuutta
eri koulutus- ja työpajatilaisuuksissa alustamalla prosessimaisesta toiminnasta osasto- ja yksikkökohtaisissa tilaisuuksissa.
Projekti saavutti asettamansa tavoitteet erityisesti prosessien mallintamisten osalta. Projekti osallistui
myös aktiivisesti ydinprosessien kehittämistilaisuuksiin alustamalla prosessitoiminnan merkityksestä
eri työtyhmissä sekä infotilaisuuksissa. Projekti viestitti omasta toiminnasta mm. tekemällä omat kotisivut massiin, joiden kautta projektin aikana päivitettävää Mavin prosessimallia on voinut kommentoida. Lisäksi sivuille on tuotu ohjausryhmän pöytäkirjat sekä infotilaisuuksissa esitetty materiaali.
29 (43)
Yleisellä tasolla käytännön mallinnustoiminnan kautta on edistetty viraston jatkuvan parantamisen
toimintamallia.
1.5. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Virasto on jatkanut henkisten voimavarojen hallinnassa ja kehittämisessä vuonna 2013 uudistetun
henkilöstöstrategian toimeenpanoa. Henkilöstöstrategia Hyvää työtä hyvässä työpaikassa ulottuu vuoteen
2017. Henkilöstöstrategiassa on linjattu tavoitteet ja toimenpiteet työn organisoinnin, osaamisen, työyhteisötaitojen, johtamisen sekä terveyden ja työkyvyn osa-alueille.
Henkilötyövuosikertymä vuonna 2014 nousi lähes 4 prosenttia eli n. 7,9 henkilötyövuotta vuodesta
2013. Vuoden 2014 htv-kertymä oli yhteensä 213,9 henkilötyövuotta, kun vuotta aiemmin toteuma
oli 206,0 henkilötyövuotta. Nousua selittää maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Lisäksi todentamisviranomaisen tehtävien osittainen siirtyminen Maviin vuonna 2014 nostaa htv-kertymää.
Todentamisviranomaisen tehtävät koskevat viljelijätukien paikan päällä tehtävien tarkastusten laadun
varmentamista.
Toimintamenoilla palkattavien henkilöiden määrä laski. Toimintamenoilla rahoitettiin harjoittelijat
mukaan lukien 193 henkilötyövuotta (2013: 198,5 htv) ja teknisellä avulla 15,7 henkilötyövuotta
(2013: 8 htv). Teknisen avun htv-määrän voimakasta nousua selittää edellä mainittu Maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin vuoden 2014 alusta. Henkilöstöstä 64 % oli naisia. Henkilöstön keskiikä nousi 0,4 vuodella 43,1 vuoteen. Naisten keski-ikä nousi 42,6 vuodesta 43 vuoteen, miesten 43
vuodesta 43,2 vuoteen. Koulutustaso pysyi keskimäärin ennallaan: naisten koulutustaso nousi 6,2:sta
6,4:ään ja miesten laski 6,4:stä 6,3:een.
Taulukko 19. Henkilöstön rakenteeseen liittyviä tunnuslukuja (lähde: Tahti ja viraston kirjanpito).
Henkilöstöresurssit
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Henkilöstön lukumäärä 31.12.
218
205
- naiset / osuus henkilöstöstä
140
64 %
132
- miehet / osuus henkilöstöstä
78
36 %
73
Henkilötyövuosikehys
Tavoite
2014
Vuosimuutos
%
Toteuma 2014
-
216
64 %
-
139
64 %
5,4
36 %
-
77
36 %
213
221*)
5,3
5,5
212
210
204,7
206,0
213
213,9
3,8
197
196
198
190,2
-2,9
6
8
15
15,7
96,3
5,2
100,0
1
3
-
2,8
-6,6
Keski-ikä
42,6
42,7
-
43,1
0,8
- naiset
42,6
42,6
-
43,0
0,9
- miehet
42,6
43,0
-
43,2
0,5
Henkilötyövuosikertymä yhteensä
Kehykseen luettava htv-kertymä
Teknisen avun htv-kertymä
Todentamisviranomaisen tehtävien htvkertymä’)
Harjoittelijoiden htv-kertymä
5,2
Henkilöstömäärä ikäluokittain
15–24-vuotiaita
1
0%
0
0%
-
0
0%
25–34-vuotiaita
64
29 %
61
30 %
-
59
27 %
35–44-vuotiaita
65
30 %
63
31 %
-
67
31 %
6,3
45–54-vuotiaita
53
24 %
45
22 %
-
55
26 %
22,2
55–64-vuotiaita
32
15 %
36
18 %
-
33
15 %
-8,3
yli 65-vuotiaita
3
1%
0
0%
-
2
1%
100,0
-3,3
Koulutustasoindeksi
6,2
6,3
-
6,3
0,0
- naiset
6,2
6,2
-
6,4
3,2
30 (43)
- miehet
6,3
-
6,3
Vakinaiset / osuus koko henkilöstöstä
177
81 %
164
6,4
80 %
-
160
74 %
-1,6
- naiset / osuus vakinaisista
113
64 %
101
62 %
-
101
63 %
0,0
- miehet / osuus vakinaisista
64
36 %
63
38 %
-
59
37 %
-6,3
-2,4
Määräaikaiset / osuus koko henkilöstöstä
41
19 %
41
20 %
-
56
26 %
36,6
- naiset / osuus määräaikaisista
27
66 %
31
76 %
-
38
68 %
22,6
- miehet / osuus määräaikaisista
14
34 %
10
24 %
-
18
32 %
80,0
Kokoaikaiset / osuus koko henkilöstöstä
211
97 %
194
95 %
-
209
97 %
7,7
- naiset / osuus kokoaikaisista
137
65 %
127
65 %
-
135
65 %
6,3
- miehet / osuus kokoaikaisista
74
35 %
67
35 %
-
74
35 %
10,4
Osa-aikaiset / osuus koko henkilöstöstä
7
3%
11
5%
-
7
3%
-36,4
- naiset / osuus osa-aikaisista
3
43 %
5
45 %
-
4
57 %
-20,0
- miehet / osuus osa-aikaisista
4
57 %
6
55 %
-
3
43 %
-50,0
42 %
39 %
41 %
-2,3
-
12 309 485**)
3,6
Henkilöstökulut % koko toiminnasta
Kokonaistyövoimakustannukset €/vuosi
42 %
11 581 319
11 882 278
*) Henkilötyövuosien kokonaiskehys 221 htv sisältää 8 todentamisviranomaisen tehtävien tilapäiseksi hoitamiseksi osoitettua henkilötyövuotta. Ne rahoitetaan MMM:n momentilta 30.01.01. Toteuma vuonna 2014 oli 5,2 htv.
**) Sisältää vain momentin 30.01.03 henkilöstökustannukset.
Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä kasvoi 56 henkilöön (2013: 41 henkilöä), prosentuaalinen osuus
nousi 26 prosenttiin (2013: 20 %). Suhteellisen suurta määräaikaisen henkilöstön osuutta selittävät
teknisellä avulla palkatut (ml. Maviin siirtynyt maaseutuverkostoyksikkö) sekä väliaikaiset ja kertaluonteiset resurssit, jotka on saatu mm. maatalouspolitiikan uudistuksen mukaisiin tehtäviin sekä todentamisviranomaisen tehtävien tilapäiseen hoitamiseen.
Työtyytyväisyysindeksi pysyi tulostavoitteen mukaisesti samalla tasolla kuin vuonna 2013. VMBarotyötyytyväisyyskyselyn tulos 3,65 nousi hiukan edellisvuodesta (2013: 3,59). Määräaikaan mennessä
kyselyyn vastasi 194 henkilöä, minkä johdosta vastausprosentti nousi edellisvuoden 88 prosentista 90
prosenttiin. Tyytyväisintä henkilöstö oli työilmapiiriin ja yhteistyöhön sekä työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työoloihin. Samat osa-alueet olivat kärjessä myös vuotta aiemmin toteutetussa kyselyssä. Sukupuolten välisissä arvioissa eri aihealueiden osalta ei löydetty merkittäviä eroavaisuuksia. Henkilöstöryhmävertailussa esimiehet ja 60 vuotta täyttäneet olivat muita henkilöstöryhmiä keskimäärin
tyytyväisempiä kaikilla kyselyn osa-alueilla.
Työtyytyväisyyskyselyn yhteydessä toteutettiin toista kertaa VMBaro-järjestelmällä erillinen esimiesbarometri, johon saatiin määräaikaan mennessä 184 vastausta. Vastausprosentti nousi 85 prosenttiin
(2013: 80 %). Barometrin tulos nousi 3,93:een (2013: 3,75). Työasioissa lähestymisen helppous sekä
työaikajärjestelyjen soveltamisen joustavuus ja yksilökeskeisyys nousivat kyselyn aihealueiden arvioiden kärkeen vuoden 2013 tapaan.
Sairauspoissaolot henkilötyövuotta kohden laskivat vuodesta 2013 10,4:stä 8,6:een. Tulostavoitetta 8
työpäivää/htv ei kuitenkaan aivan saavutettu. Sairaustapausten lukumäärä nousi kuitenkin hieman
edellisvuoteen verrattuna 399:stä 418:aan. Ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus eli terveysprosentti vuonna 2014 oli 37,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin se oli 33,2 prosenttia. 1–3 päivän pituisten sairauspoissaolotapausten osuus kaikista sairaustapauksista oli vuonna 2014 79,7 prosenttia, kun vuonna 2013 toteuma oli 78,2 prosenttia.
Työterveyspalvelujen kustannukset nettona henkilötyövuotta kohti olivat vuonna 2014 401 euroa,
kun ne vuotta aiemmin olivat 399 euroa/htv. Sairauksista johtuvat työterveyshuollon käyntejä olivat
vuonna 2014 2,6 kpl/htv, kun vuonna 2013 käyntejä oli 2,3 kpl/htv. Vuonna 2013 toteutetun kilpailutuksen perusteella työterveyspalvelut hankitaan vuoteen 2018 asti Seinäjoen Lääkäritalolta ja muilla
paikkakunnilla Suomen Terveystalolta.
31 (43)
Koulutukseen ja kehittämiseen käytetty työaika nousi jonkin verran 5,7 työpäivästä 6,1 työpäivään.
Koulutuskustannukset laskivat Tahti-tiedon mukaan 1 400 euroon (2013: 2 800 euroa/htv). Tietoa ei
voi kuitenkaan pitää täysin luotettavana. Vaikuttaa siltä, että vuonna 2014 käyttöön otetun uuden
koulutussovelluksen sekä tulossa olevan Kieku-järjestelmän takia henkilöstö ei ole vienyt koulutustietoja täysimääräisesti vanhaan järjestelmään. Uuden toimintatavan vakiinnuttua tiedot saadaan kerättyä
luotettavasti.
Koulutusten suunnittelussa ja tarjonnassa huomioitiin strategiakaudelle määritellyt ydinosaamisalueet.
Säännöllisiä, noin kerran kuukaudessa järjestettäviä esimiespäiviä sekä mentorointiohjelmaa jatkettiin.
Taulukko 20. Työhyvinvointiin, koulutukseen ja kehittämiseen liittyviä tunnuslukuja (lähde: Tahti).
Työhyvinvointi, koulutus ja kehittäminen
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro)
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Tavoite 2014
Toteuma 2014
3,63
3,59
3,6
3,65
-
3,75
-
3,93
Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen
työkyky (VMBaro)1
3,50
3,40
3,5
3,5
Innostava johtaminen ja esimiestyö (VMBaro)2
3,55
3,34
3,5
3,5
Sairauspoissaolot, työpäivää / htv
10,8
10,4
8
8,6
Sairaustapauksien lkm
483
399
-
418
Esimiesbarometri (VMBaro)
Terveyspäiväprosentti (%)3
95,7
95,9
96
96,5
Lähtövaihtuvuus*
ei käytett.
ei käytett.
ei käytett.
ei käytett.
Tulovaihtuvuus*
ei käytett.
ei käytett.
ei käytett.
ei käytett.
7,5
5,7
-
6,1
3 089
2 798
-
1 400
3,44
3,37
3,4
3,4
Koulutus ja kehittäminen työpäivää / htv*
Koulutus ja kehittäminen € / htv
Osaamisen kehittyminen ja uudistaminen
(VMBaro)4
* Vaihtuvuuden tunnusluvut poistettu väliaikaisesti Tahti-tietojärjestelmästä, tietoja ei saatavilla vuosien 2012–2014 osalta.
1
Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 7.2 (työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa) ja 2.4 (työn innostavuus
ja työssä koettu työn ilo)
2
Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 1.2 (töiden yleinen organisointi työyhteisössä) ja 1.5 (johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan
näyttäjänä)
3
Htv-toteuma x koko vuoden työpäivien määrä = viraston kokonaistyöpäivämäärä. Kokonaistyöpäivämäärä - sairauspäivien määrä = terveiden päivien määrä. Terveiden päivien määrä / viraston kokonaistyöpäivämäärä.
4
Keskiarvo työtyytyväisyyskyselyn alakysymyksistä 4.3 (tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä) ja B2.1 (esimiesten ja
johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä)
32 (43)
1.6. Tilinpäätösanalyysi
Tilinpäätösanalyysissä esitetään aiempien vuosien tapaan omina kappaleinaan 1.6.5. ja 1.6.6. Mavin
kautta maksettavien maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä muiden tukien yhteenvetotiedot
sekä yhteenveto tietohallintotoiminnasta ja siihen liittyvistä menoista kummankin kokonaisuuden
muodostaessa merkittävän osan viraston toiminnasta ja tilinpäätöksestä.
Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) ja maatalouden interventiorahaston (Mira) kirjanpito ja
maksuliikenne hoidetaan Mavissa. Nämä budjettitalouden ulkopuoliset rahastot laativat omat, erilliset
tilinpäätökset. Mavin toimintakertomuksessa ei siten oteta kantaa rahastojen toimintaan.
1.6.1. Rahoituksen rakenne
Maaseutuvirasto on nettobudjetoitu virasto. Mavilla oli vuonna 2014 käytettävissään yhteensä 31,772
milj. euroa, josta 4,751 milj. euroa vuodelta 2013 siirtynyttä määrärahaa ja 27,021 milj. euroa vuodelle
2014 talousarviossa myönnettyä nettomäärärahaa.
Virasto käytti vuonna 2014 yhteensä n. 2,787 milj. euroa teknistä apua toimintansa rahoittamiseen.
Teknisellä avulla katettiin mm. 15 henkilötyövuoden palkkaus-, matkustus- ja koulutusmenot. Vuonna 2014 Maviin siirtyneen maaseutuverkostoyksikön osuus tästä oli n. 2,358 milj. euroa ja 7 henkilötyövuotta. Teknisellä avulla rahoitettiin myös hanke-, yritys- ja rakennetukien käsittelyjärjestelmä Hyrrän toteuttamiseen liittyviä asiantuntijapalveluita. Lisäksi teknisellä avulla rahoitettiin vähävaraisten
avun (FEAD)toimenpideohjelmaa n. 24 000 eurolla.
Toimintamenorahoituksen ja teknisen avun lisäksi Hyrrän toteutukseen sekä vanhan, vielä käytössä
olevan Rahtu-järjestelmän ylläpitoon käytettiin Makeran rahoitusta rahaston käyttösuunnitelman mukaisesti n. 0,240 milj. euroa (ei sisällä arvonlisäveroa).
Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 noin 159 000 euroa, mikä on edelliseen vuoteen
verrattuna noin 3 000 euroa vähemmän.
Taulukko 21. Toiminnan rahoitus vuosina 2012–2014.
1 000 euroa
Toteuma 2012
Toteuma 2013
Talousarvio 2014
Toteuma 2014
26 494
27 022
29 602
27 327
Bruttotulot (ilman tekn. apua ja Makeraa)
181
238
160
242
Tekninen apu – menot
433
637
-
2 790
Tekninen apu – tulot
431
630
2 420
2 787
80
241
-
240
26 395
27 032
27 022
27 328
Bruttomenot (ilman tekn. apua ja Makeraa)
Makera
Rahoitus yhteensä
Toimintamenorahoituksen lisäksi virastolle osoitettiin n. 2,134 mrd. euroa siirtomenomomenttien
määrärahoja mm. maatalouden ja maaseudun tukemiseen.
1.6.2. Talousarvion toteutuminen
Mavin toimintamenomomentille osoitettiin vuoden 2014 talousarviossa 27,021 milj. euroa. Edellisen
vuoden siirtomääräraha (4,751 milj. euroa) mukaan lukien käytettävissä oli toimintamenoja yhteensä
33 (43)
31,772 milj. euroa. Tuottavuustoimia vuonna 2014 kohdistui viraston henkilötyövuosikehykseen 3
htv:n verran.
Toimintamenomäärärahan nettokäyttö vuonna 2014 oli yhteensä 27,088 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli n. 1,1 prosenttia eli 0,297 milj. euroa. Bruttomenot kasvoivat yhteensä n. 1,775
milj. euroa). Menojen kasvu johtui pääosin henkilöstömenojen (+0,990 milj. euroa) ja palveluiden ostojen (+1,561 milj. euroa) lisääntymisestä. Henkilöstömenoja kasvatti erityisesti maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Henkilöstömenoissa näkyy myös laadunvalvontayksikön henkilöstökustannukset, jotka kirjataan ministeriön momentille 30.01.01. Lisäksi henkilöstömenoja kasvattivat sekä
VES-korotus että henkilötyövuosikertymän hienoinen kasvu. Palveluiden ostoissa kasvua selittää lähinnä maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin.
Bruttotulot kasvoivat vuoden aikana yli 3-kertaiseksi eli 2,203 milj. euroa. Myös tulojen kasvua selittää maaseutuverkostoyksikön siirtyminen Maviin. Vuodelle 2015 määrärahaa siirtyi yhteensä 4,684
milj. euroa.
Tulossopimukseen verrattuna viraston nettomenot olivat 1,812 milj. euroa (6 %) pienemmät kuin
vuoden 2014 alussa arvioitiin. Talousarvioon verrattuna nettomenot olivat n. 0,24 prosenttia eli 0,066
milj. euroa myönnettyä määrärahaa suuremmat.
Arviomäärärahan ylityksiä ei vuonna 2014 Maville tilijaottelussa osoitettujen määrärahojen osalta ollut.
Vuodelle 2014 siirtyneitä, euromääräisesti suuria eriä oli momenteilla 30.20.40 ja 30.20.43. Maa- ja
puutarhatalouden kansallisen tuen määrärahasta siirtyi seuraavalle vuodelle 89,7 milj. euroa. Vuotta
aiemmin siirtynyt määräraha oli 87,5 milj. euroa. Siirtyneellä erällä on maksettu kalenterivuoden 2015
alussa maksettavia edellisen tukivuoden tukia. Maatalouden ympäristötuen, eläinten hyvinvointia edistävien tukien ja ei-tuotannollisten investointien momentilla siirtyvä erä oli suuruudeltaan 62,9 milj.
euroa (2013: 9,3 milj. euroa). Syynä ko. momentin suurelle siirtyvälle erälle oli ympäristötuen toisen
osan maksatuksen siirtyminen vuodelle 2014, kun aiemmin toinen erä on maksettu edellisen vuoden
puolella.
Prosentuaalisesti suurimmat siirtyvät määrärahat olivat momenteilla 30.01.40, 30.20.46 ja 30.50.48.
Bioenergiatuotannon avustusten määrärahaa siirtyi vuodelle 2014 1,5 milj. euroa (2013: 1,5 milj. euroa). Markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen määrärahaa siirtyi yhteensä 3,0 milj. euroa, kun vuotta
aiemmin siirtynyt määräraha oli 3,8 milj. euroa. Poikkeuksellisista tulvista aiheutuneiden vahinkojen
korvaamiseen tarkoitettua määrärahaa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,5 milj. euroa (2013: 2,5 milj. euroa).
Siirtomenomomenttien tuloksellisuutta ja muutoksia määrärahojen käytössä edelliseen vuoteen verrattuna on kuvattu mm. luvuissa 1.2.2. ja 1.6.5.
Taulukossa 22 on esitetty tiedot Maville osoitetuista valtuuksista vuonna 2014.
34 (43)
Taulukko 22. Tiedot Maaseutuviraston valtuuksista 2014 (tuhatta euroa).
TA+LTA:t
Edellisen
vuoden valtuutta uusittu
Käytettävissä yhteensä
Käytetty
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta
30.10.62 maaseudun kehittämisestä
16 565
16 565
16 565
13 448
15 478
15 478
15 478
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia
30.20.43 edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit
30 000
0
30 000
22 240
0
3 120
0
30.20.49 Korkotuet
250 000
Yhteensä
337 403
Momenttitunnus
Momentti
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus
Käyttämättä
Uusittavissa 2015
3 118
3 118
9 012
6 466
6 466
0
30 000
0
22 240
53
22 187
0
3 120
0
3 120
0
0
250 000
244 040
5 960
6
32 043
337 403
266 553
70 851
9 590
1.6.3. Tuotto- ja kululaskelma
Maaseutuviraston toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 3,13 milj. euroa; kasvua edelliseen
vuoteen verrattuna oli n. 52 prosenttia (1,07 milj. euroa). Viraston toimintamenoihin tuloutettavat
maksullisen toiminnan tuotot olivat jokseenkin edellisen vuoden tasolla. Teknisen avun menoja vastaavat tuloutukset kirjataan yhteistoiminnan kustannusten korvauksiksi valtion virastoilta ja laitoksilta.
Suurin tuottojen kasvua selittävä tekijä, on teknisestä avusta korvattavan maaseutuverkoston siirtyminen Maviin 1.1.2014. Maaseutuverkoston menot olivat 2,36 M€.
Viraston toimintamenoihin muihin yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoihin tuloutettiin lisäksi n. 0,240
milj. euroa Makeran rahoitusta, jota myös hyödynnettiin uuden ohjelmakauden Hyrrän toteutustyössä. EU:n kantopalkkiot tuloutettiin momentille 12.28.92 (Euroopan unionin perinteisten omien varojen kantopalkkiot). Vuonna 2014 toteutettiin markkinointivuosia 2001-2006 koskeva sokerin tuotantomaksujen palautus (EU:n asetus 1360/2013). Palautuksen kantopalkkio-osuus kirjattiin momentille
12.28.92, mistä johtuen EU:n kantopalkkiotulot jäivät 198 443,04 euroa negatiivisiksi.
Toiminnan kulut vuonna 2014 olivat yhteensä 48,00 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 9,66 milj. euroa (n. 25 %). Toiminnan kuluissa suurimmat erät muodostuivat sisäisistä kuluista
(20,90 milj. euroa, 44 % toiminnan kuluista), palveluiden ostoista (15,37 milj. euroa, 32 % toiminnan
kuluista) ja henkilöstökuluista (12,59 milj. euroa, 26 % toiminnan kuluista). Sisäiset kulut kasvoivat
vuoteen 2013 verrattuna 6,26 milj. euroa (43 %); palveluiden ostot kasvoivat 1,56 milj. euroa (11 %).
Henkilöstökuluissa nousua oli yli 8 prosenttia eli n. 0,99 milj. euroa.
Palveluiden ostot olivat neljättä vuotta peräkkäin suurempi kuluerä kuin henkilöstökulut. Pääosa palveluiden ostoista kohdistui tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon sekä tietohallintoon liittyviin
muihin hankintoihin. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskukselle maksettiin vuonna 2014
n. 4,3 milj. euroa sen Maville tuottamista IT-asiantuntijapalveluista. Palveluiden ostojen mittavuus indikoi viraston ulkoistaneen lähes kaiken mahdollisen toiminnan ulkopuolisille palveluntuottajille.
Pääosa sisäisistä kuluista (99 %, 20,64 milj. euroa) kuului Mavin maksajavirastotoimintaan ollen tukihallinnon kuluja. Yhteistoiminnan kustannusten korvaukset valtion virastoille ja laitoksille kasvoivat
vuonna 2014 n. 0,8 milj. euroa ja valtiolle myönnetty ja maksettu osuus n. 5,4 M€. Viraston toimintamenomomentin osalta sisäisiin kuluihin on kirjattu vuosittain Maanmittauslaitoksen kanssa yhteistoimintana hankitut ilmakuvat. Vuonna 2014 ko. hankinnan arvo oli 0,26 milj. euroa (2013: 0,28 milj.
euroa).
35 (43)
Poistot lisääntyivät vuonna 2014 n. 0,054 milj. euroa (+2 %). Yhteensä käyttöomaisuuden poistot
päättyneellä tilikaudella olivat 2,76 milj. euroa. Viraston käyttöomaisuus koostuu pääosin itse rakennetuista tietojärjestelmistä.
Myös muut kulut lisääntyivät vuonna 2014; kasvua oli n. 34 prosenttia 0,80 milj. eurosta 1,08 milj. euroon. Kasvua selittää suurimmaksi osaksi matkustusmenojen kasvu, mikä johtuu pitkälti maatalouspolitiikan uudistuksen edellyttämästä sidosryhmien kouluttamisesta eri puolilla Suomea.
Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 51 prosenttia (0,15 milj. eurosta 0,23 milj. euroon). Vuokramenot kasvoivat 7 prosenttia (1,22 milj. eurosta 1,31 milj. euroon). Toimitilavuokrissa
oli hienoista nousua, kun taas kuljetusvälineiden vuokrat ja tietokoneiden ja laitteiden leasingvuokrat
laskivat jonkin verran.
Rahoitustuotot laskivat 29 prosenttia (0,046 milj. euroa) edelliseen vuoteen verrattuna. Mavin toimintamenoihin ei ole kirjattu rahoitustuottoja, mutta Mavin taseessa on peruskuivatuslainat joihin liittyvät korkotuotot on kirjattu momentille 130105.
Rahoituskulut kasvoivat n. 23 000 eurosta 160 000 euroon. Pääosa rahoituskuluista kuului rahoitustuottojen tapaan tukihallinnon toimintaan. Satunnaisia tuottoja oli vuonna 2014 n. 73 euroa. Satunnaisia kuluja ei ollut.
Viraston siirtotalouden tuotot EU:lta laskivat n. 30 prosenttia 844,50 milj. eurosta 591,21 milj. euroon. Laskua selittää ohjelmakauden vaihtuminen. Vanhan ohjelmakauden viimeinen maksu tuli alkuvuodesta. Uudelle ohjelmakaudelle on taas maksettu vain ennakko joulukuussa 2014. EU:n maataloustukirahastosta saatavat tuotot mm. takaisinperintään liittyvine korjauksineen olivat 519,24 milj.
euroa (2013: 532,20 milj. euroa). Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot (maaseuturahasto) olivat
71,97 milj. euroa (2013: 312,30 milj. euroa). Saaduista EU-tuotoista tilatuki muodosti merkittävimmän erän (468,69 milj. euroa).
Siirtotalouden kulut palautuksineen olivat vuonna 2014 yhteensä n. 2,12 mrd. euroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli n. 2,03 mrd. euroa. Lisäystä oli siten n. 90 milj. euroa (n. 4 %). Maviin kirjatut siirtotalouden kulut sisältävät sekä kansallisista varoista maksettuja tukia että EU:ta saadut osuudet.
Siirtotalouden kulut kunnille kasvoivat n. 18 prosenttia 17,53 milj. euroon (2013: 14,91 milj. euroa).
Siirtotalouden kuluissa kunnille oli vuonna 2014 Mavin suorittamia korvauksia Ahvenanmaan kunnille tukihallinnon tehtävien hoitoon liittyen 100 000 euroa. Kulut kuntayhtymille kasvoivat 25 prosentilla 5,77 milj. eurosta 7,23 milj. euroon. Sosiaaliturvarahastoille osoitetut siirtotalouden kulut supistuivat edelleen 8 prosentilla 98,38 milj. eurosta 90,22 milj. euroon. Kuluerä koostui maksetuista luopumistuista. Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle kattoi 91 prosenttia (1,92 mrd. euroa) Mavissa kirjatuista siirtotalouden kuluista. Lisäystä edellisvuoteen verrattuna oli n. 80 milj. euroa. Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille kirjatut siirtotalouden kulut kasvoivat vuonna 2014 n. 24 prosenttia 88,07
milj. euroon. Kulut kotitalouksille laskivat 43 prosenttia 1,22 milj. eurosta 0,69 milj. euroon. Laskua
selittää poikkeuksellisista tulvista maksettavien korvausten väheneminen edellisestä vuodesta. Siirtotalouden kulujen palautukset olivat jokseenkin edellisen vuoden tasolla ollen 7,87 milj. euroa.
Verot ja veroluonteiset maksut vuonna 2014 olivat yhteensä n. 2,97 milj. euroa, vuotta aiemmin ko.
maksut olivat n. 2,92 milj. euroa.
Tilikauden kulujäämä vuonna 2014 oli 1 573 953 397,34 euroa. Vuonna 2013 kulujäämä oli 1 218 754
218,32 euroa.
Kappaleissa 1.6.5. ja 1.6.6. on kuvattu tarkemmin Mavin kautta maksettuja tukia ja Mavin IT-toimintaa vuonna 2014.
36 (43)
1.6.4. Tase
Taseen loppusumma oli vuoden 2014 lopussa 37,08 milj. euroa. Vuoden 2013 lopussa taseen loppusumma oli 35,37 milj. euroa, joten kasvua edellisvuoteen oli reilu 1,7 milj. euroa.
Käyttöomaisuuden aineettomien hyödykkeiden arvo oli taseessa vuoden lopulla 22,20 milj. euroa,
jossa kasvua edellisvuoteen verrattuna oli n. 3,6 milj. euroa. Kasvu johtui pääasiassa EU:n uuden ohjelmakauden vaatimista tietojärjestelmäinvestoinneista (itsevalmistetut ohjelmistot). Aineellisten hyödykkeiden eli toimistokalusteiden arvo laski poistoista johtuen n. 0,15 milj. eurolla.
Vaihto-omaisuuden eli maa-alueiden arvo pysyi ennallaan vuonna 2014. Pitkäaikaisiin saamisiin kirjattiin vuonna 2014 n. 0,92 milj. euron edestä pitkäaikaisia euromääräisiä lainasaamisia liittyen peruskuivatuslainoihin. Myyntisaamisten, siirtosaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten arvo oli vuonna 2014 yhteensä 13,64 milj, euroa, kun vuonna 2013 arvo oli 7,81 milj. euroa. Muutoksen taustalla
oli pääosin teknisestä avusta korvattavaksi haettavien siirtosaamisten lisääntyminen (+2,66 milj. euroa) sekä muiden lyhytaikaisten saamisten (+3,24 milj. euroa) lisääntyminen. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) ennakkomaksut maksettiin poikkeuksellisesti vasta tammikuussa 2015, joten ne
puuttuvat taseesta (vuonna 2013 n. 7,34 milj. euroa).
Viraston taseessa on BTX-tukisaatavien arvo 7,4 M€. Todennäköinen saatavien arvo on kuitenkin n.
3,7 M€. Ero taseen arvon ja todennäköisen arvon välillä johtuu saatavien perimisen epätodennäköisyydestä erityisesti konkurssimenettelyssä tai velkajärjestelyssä olevien saatavien osalta. Lisäksi EUrahoitteisten saatavien osalta komissiolle tapahtuva raportointi vaikuttaa kirjanpidossa avoinna olevien saatavien määrään. Laskelma saatavien todennäköisestä arvosta on esitetty tilinpäätökseen liitetyssä erillisessä liitteessä.
Oman pääoman arvo laski n. 63,96 milj. eurolla 247,87 milj. euroon. Edellisten tilikausien pääoman
muutos oli 311,83 milj. euroa. Hallinnan siirtoja ei vuonna 2014 ollut.
Vieraan pääoman arvo oli vuoden lopussa yhteensä 284,94 milj. Vieras pääoma laski edelliseen vuoteen verrattuna 62,26 milj. euroa. Suurin erä vieraassa pääomassa on talousarvion ulkopuolisten rahastojen, Miran ja Makeran, yhdystilit (273,96 milj. euroa). Ostovelat laskivat n. 0,93 milj. euroa 2,54
milj. euroon. Muissa lyhytaikaisissa veloissa kasvua oli selvästi, n. 2,34 milj. euroa. Kasvu selittyy Ahvenanmaan maakuntahallitukselle tilittämättömillä EU-osuuksilla, joita ei voida maksaa ennen uuden
ohjelmakauden hyväksymistä.
1.6.5. Mavin kautta maksetut tuet
Mavi toimii Suomen maksajavirastona. Virasto maksoi vuonna 2014 yhteensä n. 2,1 miljardia euroa
erilaisia tukia – viljelijätukia, hanke-, yritys- ja rakennetukia, markkinatukia ja muita, kuten esimerkiksi
menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia - kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Tukea
maksettiin suoraan tuensaajille sekä muun muassa Leader-ryhmien kautta maaseudun hankkeille.
Maksettu summa on pysynyt n. kahden miljardin euron tasolla useamman vuoden ajan. Kokonaan tai
osaksi EU:n rahoittamien tukien lisäksi Suomessa maksetaan kansallisia tukia. Tuensaajia vuonna
2014 oli yhteensä 67 985 kappaletta (2013: 67 118 kpl), joista maatiloja oli yhteensä 59 472 (2013: 60
353).
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutumista seurataan vuosittain erikseen laadittavalla vuosikertomuksella. Kertomuksessa eritellään tarkemmin mm. ohjelman toteumatilanne sitoumusten ja maksatusten osalta toimintalinjoittain.
37 (43)
Taulukossa 23 on toteutumalaskelman mukainen yhteenveto maatalouden ja maaseudun kehittämisen
tuista sekä markkinatuista momenteittain vuosina 2012–2014. Siirtomenomomenttien vaikuttavuutta
ja tuloksellisuutta on arvioitu luvussa 1.2.2.
Taulukko 23. Maaseudun kehittämisen ja maatalouden menot (luvut 30.10 ja 30.20).
Momentti Momentin nimike (1 000 euroa)
30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
2012
2013
2014
Muutos%
63 948
69 217
84 609
+22 %
65 505
66 515
84 176
+27 %
30.20.40 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
537 975
508 854
503 740
-1 %
30.20.41 EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
538 034
523 246
517 231
-1 %
1 161
9 265
335
-96 %
Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei30.20.43 tuotannolliset investoinnit
398 945
324 528
417 289
+29 %
30.20.44 Luonnonhaittakorvaus
421 716
420 401
417 291
-1 %
30.20.45 Luopumistuet ja -korvaukset ja pellonmetsitystuki
106 388
98 387
90 815
-8 %
663
1 529
1 015
-34 %
30.20.42 Satovahinkojen korvaaminen
30.20.46 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen
30.20.48 Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteet
3 367
1 838
1 798
-2 %
30.20.49 Korkotuet
18 564
11 251
12 516
+11 %
Yhteensä
2 156 265
2 035 030
2 130 815
+5 %
Maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuet
EU:n ja valtion rahoitusosuudet maaseudun kehittämisestä (momentit 30.01.61–62) kasvoivat edelleen vuonna 2014. Määrärahoja käytetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien hankkeiden rahoitukseen. Käytön kasvun taustalla on mm. käynnistyneiden hankkeiden määrän
kasvu. Maksujen määrän taustalla on mm. hankkeiden maksuhakemusten viivästyminen ja/tai painottuminen loppukauteen.
Maa- ja puutarhatalouden kansallisissa tuissa (30.20.40) on myös vuonna 2014 tapahtunut edellisvuoteen verrattuna pientä laskua (n. 1 prosenttia). Laskun taustalla on mm. tuensaajien lukumäärän vähentyminen.
EU-tulotukien ja -markkinatukien momentin 30.20.41 toteumasta valtaosa on tilatuen osuutta. EUtulotukea maksettiin vuonna 2014 n. 513 milj. euroa. Modulaatio poistui tukivuodelta 2014 ja sen
seurauksena suoriin tukiin tehtiin yhteensä 8,3 prosentin leikkaus. Kokonaisuudessaan EU-tulotukien
toteuma laski n. 6 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna.
EU-markkinatukena maksettava koulumaito muodosti alle prosentin (noin 3,7 milj. euroa) momentin
30.20.41 käytöstä.
Momentilta 30.20.42 katettavat satovahinkokorvaukset laskivat vuonna 2014 n. 9,3 milj. eurosta 0,34
milj. euroon. Vuonna 2014 maksettiin vuonna 2013 syntyneet vahingot, joita oli tavanomaista vähemmän.
Momentin 30.20.43 toteuma kasvoi vuonna 2014 lähes 93 milj. eurolla (+29 %). Momentin käyttö
vuonna 2014 on ollut normaalia suurempaa, koska ympäristötuen toinen erä (25 %) vuodelta 2013
maksettiin vasta vuoden 2014 puolella. Momentin 30.20.44 (luonnonhaittakorvaus) määrärahan käyttö pysyi lähes ennallaan; nousua edellisvuoteen oli n. 3,1 milj. euroa.
38 (43)
Luopumistuen ja -korvausten sekä pellonmetsitystuen toteuma laski edelleen vuonna 2014. Laskua oli
n. 8 prosenttia eli 7,5 milj. euroa. Tilanpidon aloittamisia ja luopumistuen hakijoita/saajia on ollut
viime vuosina entistä vähemmän ja siten aikaisemmin myönnetyistä varhaiseläkejärjestelmistä poistuu
luonnollisista syistä tuensaajia nopeammin kuin uusia tuensaajia tulee nykyiseen luopumistukijärjestelmään, joka on aiempia tukijärjestelmiä huomattavasti suppeampi luopumistavan suhteen.
Momentilta 30.20.46 (markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen) tuetaan maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisohjelmia esim. myöntämällä avustusta tiedottamiseen ja mainostamiseen. Vuonna 2014 maksetut tuet ko. momentilta laskivat yli 500 000 euroa. Menekinedistämisen
tuki viisinkertaistui, mutta toisaalta maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen
käytetty tuki putosi noin neljäsosaan edellisestä vuodesta.
Puutarhatalouden ja sokerintuotannon erityistoimenpiteiden (momentti 30.20.48) käyttö tilikauden
aikana pysyi lähes ennallaan. Vuonna 2014 hedelmä- ja vihannesalan tuottajaorganisaatiotukea maksettiin n. 1,80 milj. euroa kolmelle tuottajaorganisaatiolle, joilla on hyväksytty toimintaohjelma.
Korkotukien (momentti 30.20.49) käyttö lisääntyi vuoteen 2013 verrattuna 11 prosenttia eli 1,2 milj.
euroa. Vuoden 2014 lopussa korkotukilainojen pääoma oli 1 864 milj. euroa, kun vuotta aiemmin se
oli 1 655 milj. euroa. Momentin menojen nousu selittyy yleisellä korkotason nousulla, joka on johtanut korkotukimenojen (korkotuen osuus kokonaiskorosta) nousuun.
Markkinatuet
Vientitukia ei vuonna 2014 maksettu lainkaan tukitasojen ollessa kaikilla tuotteilla nollassa. Myönnettyjen tuonti- ja vientitodistusten määrä kasvoi jonkin verran.
Interventio-ostoja ei ollut yhtään johtuen hyvästä markkinatilanteesta.
Taulukko 24. Markkinatukipäätökset (eurot ja kappaleet vuosina 2013–2014)
MARKKINATUET
kpl
2013
euro
kpl
2014
euro
VIENTI
Tukipäätökset
0
Todistukset
0
0
142
175
200
196
0
TUONTI
Tuontitodistukset
SISÄMARKKINATUET
Koulumaito-ohjelma
542
3 981 147
786
3 695 498
Muut tuet
49
3 366 295
49
2 813 595
- ostot
0
0
0
0
- varastointikorvaukset
0
0
0
0
- muut
0
0
0
0
- myynnit
0
0
0
941
7 347 442
0
1
206
INTERVENTIO (kaikki tuotteet yht.)
Kaikki yht.
6 509 094
Muut korvaukset ja tuet
Mavin kautta maksettiin vuonna 2014 myös muita kuin maatalouteen, maaseudun kehittämiseen ja
markkinatukiin liittyviä tukia ja korvauksia. Mavin toimintamenoista maksettiin vuonna 2014 Ahvenanmaan kunnille korvauksia maaseutuhallinnon tehtävien hoitamisesta yhteensä 100 000 euroa.
39 (43)
Bioenergiatuotannon avustukset vähenivät 23 000 eurolla. Myös petoeläinten aiheuttamia vahinkoja
korvattiin edellistä vuotta vähemmän. Korvausten määrä väheni 0, 41 milj. euroa eli n. 7 prosenttia.
Samoin hirvieläinten aiheuttamat vahinkokorvaukset vähenivät n. 100 000 euroa.
Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamia vahinkoja korvattiin vuonna 2014 Mavin kautta n. 1,7 milj. euroa. Korvausten määrä väheni edellisestä vuodesta 0,67 milj. euroa eli n. 29 prosenttia.
Metsätalouden eräiden korvausten momentille kirjattiin vuonna 2014 menoja vain 4800 euron edestä.
Momentille kirjataan metsäkeskukselle maksetut valtion ennakkovarat metsänuudistamisen teettämiskustannuksiin ja varat peritään takaisin uudistamisvelvollisuutensa laiminlyöneeltä metsänomistajalta.
Perinnässä tai ulosotossa oli vuodenvaihteessa 5 tapausta, yhteissummaltaan noin 15 500 euroa, vanhin vuodelta 2011.
Taulukko 25. Mavin maksamat, maa- ja metsätalousministeriön hallinnon, kala-, riista- ja porotalouden, vesitalouden ja metsätalouden sektoreille kuuluvat korvaukset.
Momentti
2012
2013
2014
Muutos-%
30.01.03 Maaseutuviraston toimintamenot
Momentin nimike (1 000 euroa)
100
0
100
+100 %
30.01.40 Bioenergiatuotannon avustukset
47
76
53
-30 %
30.40.41 Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
176
275
175
-36 %
30.40.42 Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
4 297
5 978
5 566
-7 %
54
2 344
1 674
-29 %
30.50.48 Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen
30.60.43 Metsätalouden eräät korvaukset
Yhteensä
0
5
5
0%
4 673
8 677
7 573
-13 %
1.6.6. Mavin IT-toiminta
Tietohallintomenot muodostavat merkittävän osan viraston vuosittaisista toimintamenoista viraston
liiketoiminnan ollessa sidoksissa toimiviin substanssitietojärjestelmiin. Mavin IT-toiminnan menoissa
heijastuu Mavin tietojärjestelmäpainotteisuus. Viraston lähes kaikki palvelut tapahtuvat tietoteknisesti.
Tietohallinnon tekeminen kohdistui ydintietojärjestelmiin, yhteentoimivuuspalveluihin ja teknologiaalustapalveluihin.
Ydintoiminnan tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito jakautui mavilaisten, sovelluskohtaisten
konsulttien ja tikeläisten kesken. Ydintoiminnan tietojärjestelmien osalta muilta toimittajilta tehdyt
ostot alittivat tulossopimuksen arvion. Puolestaan Tiken työn ostot ylittivät alkuperäisen talousarviosiirron 3,9 milj. euroa. Selkeimpänä syynä tulossopimuksen arvion alittumiseen voidaan pitää CAPuudistuksen ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma viivästymistä ja samalla toimeenpanoon käytettävien tietojärjestelmäprojektien viivästymistä.
Yhteisten IT-järjestelmien (yhteentoimivuuspalvelut) osalta tekeminen oli vuonna 2014 Tikepainotteista, joten ulkopuolisten ostojen arvio alittui. Alituksella katettiin Tiken työn kasvaneita ostoja.
Teknologia-alustapalveluiden ostot laskivat vuodesta 2013. Talousarvion laadinnassa Mavi oli varautunut ohjelmakauden vaihtumiseen, jonka siirron vaikutus heijastui myös alustakustannuksiin. Samalla teknologiamuutokset pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisinä ja stabiilissa tilassa. Tällä toiminnalla Mavi varautui Valtori-muutosten aiheuttamiin riskeihin.
Vuoden 2014 aikana edelleen kehitettiin viraston tietohallintomenojen ja tietohallintotoiminnan
suunnittelun ja seurannan prosessia. Toiminnassa ja IT-toimintamenojen käytössä pyrittiin lisäksi
40 (43)
valmistautumaan lähivuosiin, jolloin tietojärjestelmäprojektien arvioidaan tarvitsevan erityistä panostusta.
Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushanke Elman toimeenpano päättyi vuoden 2014 lopussa.
Hankkeessa liitettiin Maanmittauslaitokseen Geologinen laitos ja Tiken asiakasvirastoille ICTpalveluja tuottava osuus. Maanmittauslaitokseen perustettu hallinnonalan Tietotekniikan palvelukeskus tarjoaa virastoille ICT-palveluja vuoden 2015 alusta alkaen.
Valtionhallinnon toimialariippumattomia ICT-palveluita yhteenkokoavaan TORI-hankkeeseen kuuluva MMM hallinnonalan siirtoprojekti käynnistyi Mavissa lokakuussa 2014. Siirtoprojekti edellytti
loppuvuodesta viraston asiantuntijoilta erityisen suurta panostusta Maksajavirastokokonaisuuden tietoturvavaatimusten huomioimiseksi.
1.7. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma
Arvio Maaseutuviraston vuoden 2014 sisäisen valvonnan tilasta perustuu varainhoitovuoden aikaisiin
tarkastushavaintoihin (ml. tietoturvasertifikaatin ISO 27001 ylläpitoon liittyvät auditoinnit) sekä aineistoihin, jota virastossa on kerätty EU –maksajaviraston hallinnollista vahvistuslausumaa ja viraston
riskikartoitusta varten. Arviointi- ja vahvistuslausuman laatimiseksi viraston johtoryhmässä keskusteltiin johdon omista riskikäsityksistä suppean COSO-ERM –viitekehyksen pohjalta.
Maaseutuvirastossa on huolehdittu talousarvioasetuksen 69 § mukaisesti siitä, että virastossa on talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset menettelyt, jotka varmistavat Maaseutuviraston talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, viraston hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä Maaseutuviraston johtamisen ja
ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot viraston ja laitoksen taloudesta ja toiminnasta.
Maaseutuviraston välitettävinä olevien varojen hoito ja muille virastoille ja laitoksille annetut tehtävät,
joista Maaseutuvirasto vastaa, ovat toteutuneet talousarvioasetuksen mukaisesti.
Käytössä olevat menettelyt antavat kohtuullisen varmuuden sisäisen valvonnan tilasta Maaseutuvirastossa.
Sisäisen valvonnan kannalta olennaisin kehittämiskohde Maaseutuvirastossa on vuonna 2015 viraston
niukkeneviin resursseihin (henkilöstö, määrärahat) liittyen tarveharkinnan ja kustannustehokkuuden
huomioiminen osastojen määrärahakäytössä sisäisen valvonnan keinoin.
1.8. Arviointien tulokset
Mavissa ei tehty vuonna 2014 ulkoisia organisaation, sen toiminnan tuloksellisuuden tai toiminnan
vaikuttavuuden kokonaisarviointeja.
41 (43)
1.9. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä
Maatalous
Viljelijätukien takaisinperinnät ovat johtuneet erilaisista syistä. Takaisinperintöjen syinä ovat yleisimmin maatilojen valvonnoissa havaitut virheet ja puutteet.
Taulukossa 26 esitetään kaikki vuonna 2014 tehdyt viljelijätukien takaisinperintäpäätökset ja summakarenssit yhteisarvoltaan noin 7,62 milj. euroa.
Perimättä oli vuoden 2014 lopussa kyseisenä vuonna perittäväksi tulleita takaisinperintäsaatavia yhteensä 2.081 kpl päätöksiä yhteisarvoltaan noin 1,82 milj. euroa EU:n osuuden ollessa 0,53 milj. euroa. Loppuvuodesta syntyneet saatavat saadaan kuitenkin pääsääntöisesti perittyä takaisin seuraavana
vuonna maksettavista tuista. Perityksi saatiin 31.12.2014 mennessä noin 75 prosenttia vuonna 2014
perintään tulleista viljelijätuista. Saatavien perintä jatkuu edelleen vuonna 2015. Rikostuomioon johtaneita väärinkäytöksiä ei ollut.
Summakarenssitapauksia, joissa tuen hakijalle ei makseta ao. tuen hakuvuoden EU-rahoitteisia tukia
lainkaan sekä tehdään seuraavien kolmen vuoden aikana maksettavien EU-rahoitteisten tukien vähennys, oli vuonna 2014 tehtyjä päätöksiä yhteensä 147 kpl, yhteisarvoltaan noin 316.000 euroa EU:n
osuuden ollessa noin 236.000 euroa. Näistä avoimina tapauksina oli 31.12.2014 yhteensä 100 kpl päätöksiä, yhteisarvoltaan noin 224.000 euroa, josta EU-osuutta on 156.000 euroa.
Taulukko 26. Viljelijätukien takaisinperinnät vuonna 2014.
Kaikki päätökset (sis. summakarenssitapaukset)
Euro, yhteensä
Euro, EU-osuus
7 619 347,30
2 667 053,68
Takaisinperintäpäätökset 1.1.–31.12.2014
5 573 112,06
1 917 331,08
2 046 235,24
749 722,60
joista peritty 1.1.–31.12.2014
Perimättä 31.12.2014
Maaseudun kehittäminen
Päättymässä olevan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman EU-osarahoitteisissa maaseudun hanke- ja yritystuissa yleisimpiä takaisinperinnän syitä on ollut kustannusten tukikelvottomuus,
investointikohteesta on luovuttu tai tuettu toiminta on lopetettu tukisäännösten vastaisesti ennen 5
vuoden sitoumuskauden päättymistä.
EU-osarahoitteisissa maaseudun hanke- ja yritystuissa takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuonna 2014
yhteensä 103 kappaletta (taulukko 27). Yritystuissa tehtiin enemmän takaisinperintäpäätöksiä kuin
hanketuissa. Hanke- ja yritystukien takaisinperintäpäätöksien lukumäärässä vuonna 2014 ei ole tapahtunut muutosta verrattuna aikaisempaan vuoteen.
42 (43)
Taulukko 27. EU-osarahoitteisten ja kansallisten maaseudun hanketukien takaisinperintäpäätökset
vuonna 2014.
Ohjelm akausi 2007-2013
MSR
Manner-Suomen
maaseudun
kehittämisohjelma pääoma
Takaisinperintäpäätökset 1.1.-31.12.2014 kpl
Perittäväksi määrätty EU-osuutta, euroa
103
550 131,28
Perittäväksi määrätty valtion osuutta, euroa
597 449,81
Perittäväksi m äärätty yhteensä, euroa
1 147 581,09
Perityksi saatu lkm
48
Perityksi saatu EU-osuutta, euroa
251 649,68
Perityksi saatu valtion osuutta, euroa
265 258,90
Perityksi saatu yhteensä, euroa
516 908,58
Perintä osittain tai kokonaan kesken 31.12.2014 kpl
55
Perimättä EU-osuutta, euroa
298 481,60
Perimättä valtion osuutta, euroa
332 190,91
Perim ättä yhteensä, euroa
630 672,51
Takaisinperintäpäätöksillä määrättiin maksettavaksi takaisin tukea yhteensä noin 1,15 milj. euroa, josta EU-osuus on yhteensä 0,55 milj. euroa. Vuonna 2014 takaisinperittäviksi määrätyistä tuista on kokonaan perityksi saatu yhteensä 48 kpl. Ohjelmissa on yhteensä perityksi saatu noin 0,63 milj. euroa,
josta EU-osuus on yhteensä noin 0,3 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa perimättä olevan saatavan
määrään on vaikuttanut osaltaan konkurssitapaukset ja valitusviranomaisten käsittelyssä olevat tapaukset samoin kuin se, että osassa takaisinperintäpäätöksiä on määrätty tuen takaisinmaksu tapahtuvaksi vuonna 2015. Saatavien perintä jatkuu edelleen vuonna 2015. Tuissa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä, jotka olisivat johtaneet rikostuomioon.
Ei-tuotannollisten investointien tuet
Ei-tuotannollisten investointien tukia määrättiin vuonna 2014 takaisinperittäväksi 1 kpl. Perittäväksi
määrätyn tuen osuus oli yhteensä n. 670 euroa, josta EU-osuutta n.180 euroa. Saatava saatiin perittyä
kokonaan vuonna 2014.
Metsätalous
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten tukien takaisinperintäpäätökset ja peruutukset tehdään Maaseutuvirastossa Suomen metsäkeskuksen esityksistä. Eniten
vuonna 2014 määrättiin maksettavaksi takaisin maanomistajasta johtuvasta syystä toteuttamatta jääneiden kunnostusojitushankkeiden suunnittelutukia.
Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisia takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuonna
2014 yhteensä 12 kappaletta. Yhden esityksen käsittely keskeytettiin, koska metsäkeskus myönsi
hankkeen toteutukseen jatkoaikaa. Takaisinperintäpäätöksillä määrättiin maksettavaksi takaisin tukea
yhteensä noin 14 000 euroa kansallista tukea, noin 5 000 euron korot mukaan luettuna yhteensä noin
19 000 €. Vuonna 2014 takaisinperittäviksi määrätyistä tuista saatiin kokonaan perittyä 5 kpl, niistä
yksi oli EU-osarahoitteinen pellonmetsitys jonka maanomistaja otti takaisin viljelykseen. Yhteensä
perityksi saatiin korkoineen noin 6 730 euroa vuonna 2014 perittäväksi määrättyä tukea, edelliseltä
vuodelta avoimena olleista (6 kpl) saatiin perittyä kokonaan loppuun 3 kpl. Kaikkiaan korot ja viiväs-
43 (43)
tyskorot mukaan lukien v. 2014 perityksi saatiin noin 13 575 euroa. Huono taloudellinen tilanne näkyy näidenkin maksujen viivästymisenä. Tuissa ei ole tullut ilmi väärinkäytöksiä, jotka olisivat johtaneet rikostuomioon.
Taulukko 28. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaiset takaisinperinnät 2014.
KEMERA-tuki takaisinperinnät
Takaisinperintäpäätökset 1.1.–31.12.2014, kpl
EU-osuus
Kansallinen osuus
Perittäväksi määrätty pääoma yhteensä, euroa
Perittäväksi määrätty korkoja, euroa
josta EU-osuus
Perityksi saatu lkm, v. 2014 määrättyjä
EU-osuus, pääoma euroa
Kansallinen osuus 2014, pääoma euroa
Peritty vuodelta 2013 avoimia pääomia, kansallinen
Perityksi saatu yhteensä pääomia, euroa
Peritty korkoja kaikkiaan (korko ja viivästyskorko)
josta EU osuus
Perintä osittain tai kokonaan kesken 31.12.2014, kpl
EU-osuus
Perimättä pääomaa, kansallinen
Perimättä korkoja (korko ja viiv.korko) 31.12.2014
Perimättä yhteensä 2013-2014, euroa
12
776,65
13 259,37
14 036,02
4 869,57
230,59
5
776,65
4 367,47
5 244,40
10 388,52
3 187,02
230,59
10
11 931,52
4 433,74
16 365,26
Sääntöjenvastaisuusraportointi
Maaseutuviraston hallinnoimissa viljelijätuissa, EU-osarahoitteisissa tai kansallisesti rahoitetuissa
maaseudun yritys- ja hanketuissa, eikä markkinatuissa ole vuonna 2014 ilmennyt sellaisia väärinkäytöksiä, jotka olisivat johtaneet rikosprosessiin taikka -tuomioon.
Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) on vuonna 2014 raportoitu komission asetuksen (EY)
N:o 1848/2006 sekä komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisia sääntöjen vastaisuustapauksia
seuraavasti:
Komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 mukaisia 10 000 euroa tai sitä suurempia (yhteisön rahoitusosuudet) uusia 3 artiklan mukaisia sääntöjenvastaisuustapauksia on raportoitu yhteensä 18 kappaletta. Tapaukset liittyivät yritys- ja hanketukiin, EU:n nautapalkkioon, nuoren viljelijän aloitustukeen
ja porotalouden ja luontoiselinkeinon harjoittamisen tukeen. 3 artiklan sääntöjenvastaisuustapauksissa
EU:n tukiosuus on vuonna 2014 ollut yhteensä 371 861,01 euroa, josta maksatuksen jälkeen on havaittu ja siten takaisinperittäväksi määrätty 338 407,56 euroa.
Komission asetuksen (EY) N:o 1848/2006 5 artiklan mukaisia muutosilmoituksia on vuonna 2014
raportoitu yhteensä 20 kappaletta.
Komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 3 artiklan mukaisia 10 000 euroa tai sitä suurempia (yhteisön
rahoitusosuudet) uusia sääntöjenvastaisuustapauksia on raportoitu kaksi kappaletta. 3 artiklan sääntöjenvastaisuustapauksissa EU:n tukiosuus on vuonna 2014 ollut yhteensä 29 181 euroa, josta maksatuksen jälkeen on havaittu ja siten takaisinperittäväksi määrätty 23 052,85 euroa.
Komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 5 artiklan mukaisia muutosilmoituksia on vuonna 2014 raportoitu yksi kappale.
31.12.2014
Maaseutuviraston
tilinpäätös
11.04.01.
EU:n maataloustukirahastosta saatavat tulot
Maaseudun kehittämiseen saatavat tulot
EU:lta
Maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalan muut tulot
Siirrettyjen määrärahojen peruutukset
Muut sekalaiset tulot
12.30.01.
12.30.02.
12.30.99.
12.39.04.
12.39.10.
851 180 899,32
285 222,97
Tuloarviotilit yhteensä
285 222,97
Muiden lainojen lyhennykset
576 593 415
256 232
256 232
31 461
38 565,20
15.01.04.
31 461
57 625
7 610 051
4 597 208
45 000 000
519 239 281
-198 443
576 305 722
0
0
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
38 565,20
0,00
455 250,55
4 821 192,91
312 342 697,37
532 201 392,93
989 304,78
15. Lainat
13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton
tuloutukset
13.01.05.
Korot muista lainoista
Euroopan unionin perinteisten omien
varojen kantopalkkiot
12.28.92.
12. Sekalaiset tulot
850 809 838,54
47 272,61
47 272,61
11. Verot ja veronluonteiset tulot
Arvonlisävero
Tilinpäätös
2013
Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi
Maaseutuviraston talousarvion toteutumalaskelma
603 567 520,77
256 232,20
256 232,20
31 461,28
31 461,28
57 624,86
7 610 050,91
4 597 207,53
71 974 105,56
519 239 281,47
-198 443,04
603 279 827,29
0,00
0,00
Tilinpäätös
2014
26 974 105,56
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
26 974 105,56
0,00
0,00
26 974 105,56
0,00
0,00
Vertailu
Tilinpäätös Talousarvio
105 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
160 %
100 %
100 %
105 %
0%
0%
Toteutuma
%
87 900 000,00
0
66 514 711,26
53 619,34
30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi
rahoittamasta maaseudun kehittämisestä
(arviomääräraha)
30.10.62.6. Ohjelmien korjaukset ja lisämaksut
82 150 000
63 215 683,88
3 245 408,04
66 461 091,92
30.10.62.7. Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma, kausi 2007-2013
30.10.62.7.1. Muu Suomi
30.10.62.7.3. Tekninen apu
87 900 000
0,00
30.10.62.6.3. Ohjelmakausi 2007-2013
5 750 000
0
0
40 234,42
30.10.62.6.2. Ohjelmakausi 2000-2006
0
13 384,92
30.10.62.6.1. Ohjelmakausi 1995-1999
10 000 000
2 657 692,86
30.10.61.3.4. Laajakaistahankkeet
4 700 000
78 500 000
2 655 333,88
63 903 950,89
19 400 000
0,00
93 200 000
19 400 000
0,00
69 216 977,63
0
0,00
93 200 000
2 952 051
2 567 177,14
69 216 977,63
27 021 000
27 449 000,00
30.10.61.3.3. Tekninen apu
30.10.61. EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen
(arviomääräraha)
30.10.61.3. Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelma, kausi 2007-2013
30.10.61.3.1. Muu Suomi
405 806
2 167 276 546
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
0,00
2 118 278 883,44
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
30.01.01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot
(nettob) (siirtomääräraha 2v)
30.01.03. Maaseutuviraston toimintamenot (nettob)
(siirtomääräraha 2 v)
30.01.29. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot (arviomääräraha)
30.01.40. Bioenergiatuotannon avustukset
(siirtomääräraha3v)
30.10.44. Maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen
(siirtomääräraha 3v)
30.10.44.1. Maataloudelle maksettava tuki
Tilinpäätös
2013
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja
määrärahalaji
Maaseutuviraston talousarvion toteutumalaskelma
4 977 415,16
76 656 246,89
81 633 662,05
0,00
0,00
0,00
0,00
81 633 662,05
2 772 947,31
4 072 430,55
77 749 679,11
84 595 056,97
84 595 056,97
4 211 158,97
4 211 158,97
0,00
2 952 051,18
22 337 188,60
405 806,00
1 979 602 870,11
käyttö
vuonna 2014
15 188 841,03
15 188 841,03
0,00
4 683 811,40
0,00
154 089 666,97
siirto
seuraavalle
vuodelle
Talousarvion 2014 määrärahojen
4 977 415,16
76 656 246,89
81 633 662,05
0,00
0,00
0,00
0,00
81 633 662,05
2 772 947,31
4 072 430,55
77 749 679,11
84 595 056,97
84 595 056,97
19 400 000,00
19 400 000,00
0,00
2 952 051,18
27 021 000,00
405 806,00
2 133 692 537,08
Tilinpäätös
2014
772 584,84
5 493 753,11
6 266 337,95
0,00
0,00
0,00
0,00
6 266 337,95
7 227 052,69
627 569,45
750 320,89
8 604 943,03
8 604 943,03
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
33 584 008,97
Vertailu
Talousarvio Tilinpäätös
0,00
0,00
1 545 249,55
4 750 594,57
0,00
213 959 999,59
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
19 400 000,00
19 400 000,00
1 545 249,55
31 771 594,57
405 806,00
1 648 354 494,46
4 211 158,97
4 211 158,97
146 923,98
27 087 783,17
405 806,00
1 473 732 340,31
Käytettävissä Käyttö
vuonna 2014 vuonna 2014
(pl. peruutukset)
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
15 188 841,03
15 188 841,03
0,00
4 683 811,40
0,00
167 012 103,24
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
368 285 000
329 285 000
378 049 000,00
0,00
2 000 000
420 673 000
0,00
0,00
30.20.44.1. Luonnonhaittakorvaus (kausi 20072013)
30.20.44.2. Luonnonhaittakorvaus (kausi 20142020)
422 673 000
411 673 000,00
39 000 000
3 400 000
6 560 000,00
378 049 000,00
530 000 000
523 245 713,18
30.20.44. Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2 v)
30.20.43.3. Maatalouden ympäristötuki, eläinten
hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannollisten
investointien tuki (kausi 2007-2013)
498 800 000
10 000
70 000
360 000
1 410 000
1 440 000
511 000 000,00
0,00
30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki
(siirtomääräraha 2 v)
30.20.41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki
(arviomääräraha)
30.20.42. Satovahinkojen korvaaminen
(siirtomääräraha 3 v)
30.20.43. Maatalouden ympäristötuki, eläinten
hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset investoinnit
(siirtomääräraha 2v)
30.20.43.2. Maatalouden ympäristökorvaukset,
eläinten hyvinvointikorvaukset, luonnonmukainen
tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit (kausi
2014-2020)
0,00
30.10.64.5.4. Ohjelmakausi 2014-2020
0,00
30.10.64.5.3. Ohjelmakausi 2007-2013
10 000
0,00
30.10.64.5. Ohjelmien korjaukset ja lisämaksut
(valtio)
30.10.64.5.1. Ohjelmakausi 1995-1999
0,00
0,00
30.10.64.4. Tekninen apu (valtio)
30.10.64.5.2. Ohjelmakausi 2000-2006
450 000
0,00
30.10.64.3. Tekninen apu (EU)
140 000
0,00
30.10.64.2. Yritys- ja hanketuet (valtio)
360 000
3 800 000
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
0,00
0,00
Tilinpäätös
2014
30.10.64.1. Yritys- ja hanketuet (EU)
30.10.64. EU:n ja valtion rahoitusosuus alueelliseen ja
paikalliseen maaseudun kehittämiseen (arviomääräraha)
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja
määrärahalaji
420 424 348,88
0,00
420 424 348,88
36 029 146,30
318 399 970,24
354 429 116,54
0,00
517 230 517,41
414 064 336,34
0,00
31 464,91
334 029,54
0,00
365 494,45
0,00
0,00
0,00
0,00
365 494,45
käyttö
vuonna 2014
248 651,12
2 000 000,00
2 248 651,12
2 970 853,70
10 885 029,76
13 855 883,46
3 400 000,00
84 735 663,66
siirto
seuraavalle
vuodelle
Talousarvion 2014 määrärahojen
420 673 000,00
2 000 000,00
422 673 000,00
39 000 000,00
329 285 000,00
368 285 000,00
3 400 000,00
517 230 517,41
498 800 000,00
0,00
31 464,91
334 029,54
0,00
365 494,45
0,00
0,00
0,00
0,00
365 494,45
Tilinpäätös
2014
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
12 769 482,59
0,00
10 000,00
38 535,09
25 970,46
10 000,00
84 505,55
1 410 000,00
1 440 000,00
140 000,00
360 000,00
3 434 505,55
Vertailu
Talousarvio Tilinpäätös
0,00
0,00
4 030 681,11
62 862 307,45
0,00
62 862 307,45
5 136 647,36
89 676 068,93
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
420 673 000,00
2 000 000,00
426 703 681,11
101 862 307,45
329 285 000,00
431 147 307,45
8 536 647,36
588 476 068,93
420 424 348,88
0,00
419 950 625,04
98 891 453,75
318 399 970,24
417 291 423,99
335 853,67
503 740 405,27
Käytettävissä Käyttö
vuonna 2014 vuonna 2014
(pl. peruutukset)
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
248 651,12
2 000 000,00
2 248 651,12
2 970 853,70
10 885 029,76
13 855 883,46
8 200 793,69
84 735 663,66
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
2 167 454 900
178 354
2 118 278 883,44
0,00
Määrärahatilit yhteensä
178 354
30 000
5 000,00
0,00
841 000
5 379 000,00
32.50.64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n
rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin
koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)
32.50.64.10. Vähävaraisten apu
0
2 604 630,05
178 354
2 393 689
2 604 630,05
0,00
0
274 560,58
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
15 000 000
11 251 113,60
30 000
0
180 000
0,00
2 000 000,00
180 000
0,00
2 000 000
2 200 000
0,00
0,00
2 200 000
2 200 000,00
5 000,00
30.60.43.2. Metsälain mukaisten korjaavien
toimenpiteiden teettäminen
30.20.48. Puutarhatalouden erityistoimenpiteet
(siirtomääräraha 3 v)
30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki
(arviomääräraha)
30.40.41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen
korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
30.40.42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen
korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)
30.40.42.1. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen
korvaaminen
30.50.48. Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien
vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)
30.60.43. Eräät korvaukset (arviomääräraha)
30.20.46.6. Tuottajaorganisaatioiden
toimintaohjelmat
30.20.47. Kansallinen ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3v)
30.20.47.1. Ruokaketjun kehittämishankkeet
30.20.46.5. Eu-kouluhedelmäjärjestelmä
0
205 000
205 000,00
1 000 000,00
6 605 000
3 405 000,00
30.20.46. EU:n osarahoittama ruokaketjun kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
30.20.46.1. Hunajan tuotannon ja markkinoinnin
edistäminen (EU- osarahoitteinen)
30.20.46.3. Kansalliset markkinoinnin ja
tuotannon kehittämistoimet
30.20.46.4. Menekinedistäminen sisämarkkinoilla
ja yhteisön ulkopuolella (EU-osarahoitteinen)
84 390 000
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
97 084 000,00
Tilinpäätös
2013
30.20.45. Luopumistuet ja -eläkkeet (siirtomääräraha 2 v)
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja
määrärahalaji
1 979 602 870,11
0,00
0,00
0,00
4 642,24
4 642,24
0,00
0,00
2 393 688,87
0,00
12 516 617,91
0,00
60,00
60,00
0,00
0,00
0,00
0,00
130 928,82
130 928,82
61 908 194,88
käyttö
vuonna 2014
154 089 666,97
841 000,00
0,00
0,00
0,00
0,00
179 940,00
179 940,00
2 200 000,00
2 000 000,00
2 200 000,00
0,00
74 071,18
6 474 071,18
22 481 805,12
siirto
seuraavalle
vuodelle
Talousarvion 2014 määrärahojen
2 133 692 537,08
0,00
0,00
0,00
4 642,24
4 642,24
841 000,00
0,00
2 393 688,87
0,00
12 516 617,91
0,00
180 000,00
180 000,00
2 200 000,00
2 000 000,00
2 200 000,00
0,00
205 000,00
6 605 000,00
84 390 000,00
Tilinpäätös
2014
33 762 362,97
178 354,00
178 354,00
178 354,00
25 357,76
25 357,76
0,00
0,00
0,00
0,00
2 483 382,09
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Vertailu
Talousarvio Tilinpäätös
213 959 999,59
5 497 205,49
3 172 000,00
3 172 000,00
174 871,59
3 572 336,95
0,00
0,00
0,00
0,00
4 400 000,00
762 057,37
72 393,69
5 234 451,06
28 307 585,53
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
1 648 354 494,46
6 338 205,49
3 172 000,00
5 565 688,87
174 871,59
3 572 336,95
180 000,00
180 000,00
2 200 000,00
2 000 000,00
6 600 000,00
762 057,37
277 393,69
11 839 451,06
112 697 585,53
1 473 732 340,31
1 792 364,20
3 172 000,00
5 565 688,87
174 871,59
1 798 185,84
60,00
60,00
0,00
0,00
492 679,61
319 407,19
203 322,51
1 015 409,31
90 215 780,41
Käytettävissä Käyttö
vuonna 2014 vuonna 2014
(pl. peruutukset)
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
167 012 103,24
4 545 841,29
0,00
0,00
0,00
1 774 151,11
179 940,00
179 940,00
2 200 000,00
2 000 000,00
4 400 000,00
442 650,18
74 071,18
9 116 721,36
22 481 805,12
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
0
0
0
30.12.45. Maatalouden ympäristötuki*
Aikaisempien vuosien valtuudet
1 670 715
1 670 715
Aikaisempien vuosien valtuudet
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
3 604 803
3 604 803
30.20.44. Luonnonhaittakorvaus
30.20.43. Maatalouden ympäristötuki,
eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja eituotannolliset investoinnit
Aikaisempien vuosien valtuudet
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
473 693
473 693
0
0
429 209
429 209
30.10.62. Valtion rahoitusosuus EU:n
osaksi rahoittamasta maaseudun
kehittämisestä
Aikaisempien vuosien valtuudet
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
3 120
3 120
22 240
22 240
30 000
30 000
0
0
442 258
Aikaisempien vuosien valtuudet
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
0
442 258
30.20.40. Maa- ja puutarhatalouden
kansallinen tuki
Aikaisempien vuosien valtuudet
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 €)
0
0
0
0
0
0
0
0
15 478
15 478
16 565
16 565
3 120
3 120
22 240
22 240
30 000
30 000
0
0
15 478
15 478
16 565
16 565
0
0
53
53
0
0
0
0
9 012
9 012
13 448
13 448
3 120
3 120
22 187
22 187
30 000
30 000
0
0
6 466
6 466
3 118
3 118
0
0
0
0
0
0
0
0
6 466
6 466
3 118
3 118
418 196
0
0
0
0
31 818
53
222 502
0
418 196
31 871
0
0
0
0
0
101 875
5 989
107 864
112 813
10 859
123 672
222 502
117 147
0
117 147
0
0
327 334
3 023
330 357
329 487
2 589
332 076
0
0
0
1 161
0
1 161
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
728
0
728
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
863
0
863
0
0
0
0
0
0
0
418 196
0
418 196
257 126
53
257 179
117 147
0
117 147
0
0
429 209
9 012
438 221
442 300
13 448
455 748
Aikaisempien
Vuoden 2014 valtuudet
Talousarvio- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määräraha- Määrärahavuosien
menot 2014 tarve 2015 tarve 2016 tarve 2017
tarve
tarve
valtuuksien
myöhemmin yhteensä
Uudet
Uusitut Valtuudet Käytetty Käyttämätt Uusittavissa
käyttö valtuudet valtuudet yhteensä
ä
2015
TA:ssa
30.10.61. EU:n osallistuminen
maaseudun kehittämiseen
Momentti (numero ja nimi), johon valtuus
liittyy
Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 €)
Kirjanpitoyksikön talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella
Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 €)
178 354
178 354
0
0
0
32.50.64. Vähävaraisimmille suunnattu
eurooppalaisen
avun rahasto
Vuonna 2014 käytettävissä
olleet(Fead)
valtuudet
0
0
0
Vuonna 2014 käytettävissä olleet valtuudet
- korkotukivaltuudet
30.20.49. Maaseutuelinkeinotoiminnan
korkotuki**
178 354
178 354
250 000
250 000
178 354
178 354
244 040
244 040
0
6
6
0
6
6
157 649
157 649
31
31
0
49
49
0
37
37
0
194
194
178 354
178 354
324
324
Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 €)
20 705
20 705
13
13
SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT
Tuotot
Siirtotalouden tuotot EU:lta
Kulut
Siirtotalouden kulut kunnille
Siirtotalouden kulut kuntayhtymille
Siirtotalouden kulut sosiaaliturvarahastoille
JÄÄMÄ II
SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
Satunnaiset tuotot
RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
JÄÄMÄ I
TOIMINNAN KULUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana
Varaston lisäys (-) tai vähennys
Henkilöstökulut
Vuokrat
Palvelujen ostot
Muut kulut
Valmistus omaan käyttöön (-)
Poistot
Sisäiset kulut
TOIMINNAN TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot
Muut toiminnan tuotot
MAASEUTUVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA
17 532 924,33
7 226 842,89
90 215 181,25
591 193 314,27
73,32
111 696,28
-160 262,75
230 061,52
0,00
12 593 812,27
1 307 039,45
15 366 218,34
1 077 212,95
-6 226 633,51
2 756 176,14
20 898 233,80
158 710,38
2 969 138,21
591 193 314,27
-44 922 765,52
73,32
-48 566,47
-44 874 272,37
-48 002 120,96
3 127 848,59
1.1.2014-31.12.2014
14 909 624,92
5 772 629,00
98 376 845,43
844 504 261,45
758,77
158 033,00
-23 436,92
152 642,53
1 200,00
11 604 035,00
1 224 404,44
13 805 307,69
802 843,69
-6 584 770,34
2 702 395,36
14 637 596,64
162 442,82
1 897 455,98
844 504 261,45
-36 150 401,36
758,77
134 596,08
-36 285 756,21
-38 345 655,01
2 059 898,80
1.1.2013-31.12.2013
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ
TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA
Muut pakolliset maksut
Perityt arvonlisäverot
Suoritetut arvonlisäverot
JÄÄMÄ III
Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle
Siirtotalouden kulut voittoa tavoittelemattomille yhteisöille
Siirtotalouden kulut kotitalouksille
Siirtotalouden kulujen palautukset
100,00
24,84
-2 967 766,22
1 921 382 995,41
88 072 768,11
691 097,90
-7 865 505,18
-1 573 953 397,34
-2 967 641,38
-1 570 985 755,96
-2 117 256 304,71
100,00
47 400,50
-2 966 647,09
1 840 938 969,45
70 879 989,72
1 221 841,42
-7 910 968,12
-1 218 754 218,32
-2 919 146,59
-1 215 835 071,73
-2 024 188 931,82
145 345,40
2 690 970,87
10 804 971,74
0,00
LYHYTAIKAISET SAAMISET
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Muut lyhytaikaiset saamiset
Ennakkomaksut
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ
8 900,00
923 204,35
PITKÄAIKAISET SAAMISET
Pitkäaikaiset saamiset
RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT
Muut rahat ja pankkisaamiset
184 021,47
123 933,28
21 797 678,42
398 332,72
31.12.2014
VAIHTO-OMAISUUS
Valmiit tuotteet/tavarat
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
YHTEENSÄ
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Kalusteet
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
VASTAAVAA
MAASEUTUVIRASTON TASE
37 077 358,25
14 757 413,83
8 900,00
13 641 288,01
923 204,35
184 021,47
22 319 944,42
123 933,28
22 196 011,14
8 900,00
214 414,10
34 546,94
7 561 487,58
7 341 666,66
1 179 436,55
184 021,47
275 013,56
11 342 881,54
7 231 591,95
31.12.2013
35 373 960,35
16 524 473,30
8 900,00
15 152 115,28
1 179 436,55
184 021,47
18 849 487,05
275 013,56
18 574 473,49
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ
LYHYTAIKAINEN
Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat
Ostovelat
Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset
Edelleen tilitettävät erät
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
VIERAS PÄÄOMA
RAHASTOJEN PÄÄOMAT
Muut valtion rahastot ja lahjoitetut varat
VALTION PÄÄOMA
Edellisten tilikausien pääoman muutos
Pääoman siirrot
Tilikauden tuotto-/kulujäämä
OMA PÄÄOMA
VASTATTAVAA
MAASEUTUVIRASTON TASE
273 957 434,40
144 673,78
2 535 116,57
265 478,09
227 743,67
2 239 006,44
5 567 125,46
8 900,00
-311 831 577,77
1 637 916 854,95
-1 573 953 397,34
31.12.2014
37 077 358,25
284 936 578,41
284 936 578,41
8 900,00
-247 868 120,16
337 798 275,62
76 314,70
3 460 695,25
238 479,99
214 942,79
2 180 601,14
3 227 328,63
8 900,00
-344 594 736,33
1 251 517 376,88
-1 218 754 218,32
31.12.2013
35 373 960,35
347 196 638,12
347 196 638,12
8 900,00
-311 831 577,77
Maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt todentamisviranomaisen tehtävät (EU:n talousarvioasetus
966/2012 artikla 59 kohta 5) viljelijätukien paikan päällä tehtävät laadun varmennustarkastukset
Maaseutuviraston tehtäviksi v. 2014. Näiden tehtävien menot 0,4 M€ on kirjattu
MMM:n toimintamenomomentilta
Maaseutuverkostoyksikkö siirrettiin 1.1.2014 maa- ja metsätalousministeriöstä Maaseutuviraston yksiköksi.
Maaseutuverkoston kulut katetaan teknisestä avusta. Maaseutuviraston meno- ja tulototeuma sisältää
maaseutuverkostoyksikön määrärahan käytön n. 2,3 M€.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta
Bruttomenot
Bruttotulot
Nettomenot
Momentti
30.01.29
MMM:n hallinnonalan
arvonlisäveromenot
2 567 305,03
127,89
2 567 177,14
28 514 497,33
1 065 497,33
27 449 000,00
0,00
Nettomenot
Bruttomenot
Bruttotulot
Nettomenot
0,00
0,00
Tilinpäätös
2013
Bruttomenot
Bruttotulot
Maaseutuviraston
toimintamenot
Momentti
30.01.03
Maa- ja
metsätalousministeriön
toimintamenot
Momentti
30.01.01
Momentin numero ja nimi
27 021 000
405 806
Talousarvio
2014
(TA + LTA:t)
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 2: Nettoutetut tulot ja menot
25 606 095,90
3 268 907,30
22 337 188,60
405 806,00
406 701,49
895,49
käyttö
vuonna 2014
4 683 811,40
0,00
siirto
seuraavalle
vuodelle
Talousarvion 2014 määrärahojen
30 289 907,30
3 268 907,30
27 021 000,00
405 806,00
406 701,49
895,49
Tilinpäätös
2014
0,00
0,00
Vertailu
Talousarvio Tilinpäätös
4 750 594,57
0,00
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
31 771 594,57
405 806,00
Käytettävissä
vuonna 2014
30 355 655,58
3 267 872,41
27 087 783,17
405 806,00
406 701,49
895,49
Käyttö
vuonna 2014
(pl. peruutukset)
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
4 683 811,40
0,00
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
Maaseutuvirastolla ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset
Pääluokat yhteensä
Vuosi 2012
Vuosi 2013
30.20.44.
Luonnonhaittakorvaus (siirtomääräraha 2v)
4 504 404,95
1 707 320,39
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EU-osarahotteinen)
(siirtomääräraha 3v)
30.20.46.4.
Vuosi 2013
1 398 325,57
Bioenergiatuotannon avustukset (siirtomääräraha 3v)
Peruutettu
Tilijaottelu
30.01.40
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala
Vuosi 2012
Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosittain.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat
7 610 050,91
3 105 645,96
4 504 404,95
4 504 404,95
7 610 050,91
3 105 645,96
Yhteensä
677 694,11
8 553,00
0,00
0,00
0,00
2 242 337,16
1 952 734,64
289 602,52
12 593 812,27
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Yhteensä
Johdon palkat ja palkkiot, josta
- tulosperusteiset erät
Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet
Johto
Muu henkilöstö
10 351 475,11
10 279 608,80
8 553,00
63 313,31
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Tulosperusteiset erät
Lomapalkkavelan muutos
2014
2013
718 997,78
8 135,00
0,00
0,00
0,00
1 990 447,73
1 761 445,51
229 002,22
11 604 035,00
9 613 587,27
9 597 749,91
8 135,00
7 702,36
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 5: Henkilöstökulujen erittely
tasapoisto
tasapoisto
tasapoisto
12 Aineelliset hyödykkeet
1270 Kalusteet
Poistomenetelmä
11 Aineettomat hyödykkeet
112 Aineettomat oikeudet
1140 Itsevalmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat
Omaisuusryhmä
5
3
7
Poistoaika
vuotta
20,00
33,33
14,29
Vuotuinen
poisto % 1)
ei määritelty
ei määritelty
ei määritelty
Jäännösarvo
€ tai %
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.2014
Kertyneet poistot 1.1.2014
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot
Tilikauden arvonalennukset
Kertyneet poistot 31.12.2014
Arvonkorotukset
21 797 678,42
Kirjanpitoarvo 31.12.2014
123 933,28
127 Kalusteet
755 997,74
0,00
0,00
755 997,74
480 984,18
0,00
151 080,28
0,00
0,00
632 064,46
0,00
Aineelliset hyödykkeet
19 307 455,18
13 059 892,74
15 846,70
32 351 501,22
7 964 573,64
15 846,70
2 593 233,67
11 862,19
0,00
10 553 822,80
0,00
Hankintameno 1.1.2014
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.2014
Kertyneet poistot 1.1.2014
Vähennysten kertyneet poistot
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot
Tilikauden arvonalennukset
Kertyneet poistot 31.12.2014
Arvonkorotukset
Aineettomat hyödykkeet
114 Muut pitkävaikutteiset
menot
123 933,28
755 997,74
0,00
0,00
755 997,74
480 984,18
0,00
151 080,28
0,00
0,00
632 064,46
0,00
Yhteensä
398 332,72
7 231 591,95
254 908,92
7 088 168,15
398 332,72
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
119 Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot
22 196 011,14
26 539 047,13
13 314 801,66
7 104 014,85
32 749 833,94
7 964 573,64
15 846,70
2 593 233,67
11 862,19
0,00
10 553 822,80
0,00
Yhteensä
111 696,28
Rahoitustuotot yhteensä
160 262,75
160 262,75
-48 566,47
Korot euromääräisistä veloista
Rahoituskulut yhteensä
Netto
2014
-62 984,45
Muut rahoitustuotot
Rahoituskulut
174 680,73
2014
Korot euromääräisistä saamisista
Rahoitustuotot
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 8: Rahoitustuotot ja -kulut
134 596,08
23 436,92
23 436,92
2013
158 033,00
-29 202,43
187 235,43
2013
-183 162,55
136 825,83
136 825,83
Muutos
2014-2013
-46 336,72
-33 782,02
-12 554,70
Muutos
2014-2013
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
923 204,35
904 761,20
904 761,20
0,00
18 443,15
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
923 204,35
Lainapääoma
31.12.2014
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Lisäys
2014
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
256 232,20
252 748,73
252 748,73
0,00
3 483,47
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
256 232,20
Vähennys
2014
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 179 436,55
1 157 509,93
1 157 509,93
0,00
21 926,62
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 179 436,55
Lainapääoma
31.12.2013
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-256 232,20
-252 748,73
-252 748,73
0,00
-3 483,47
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-256 232,20
Pääomamuutos
2014-2013
Euromääräisissä lainasaamisissa eroa Valtiokonttorin kanssa Peruskuivatuslainoihin liittyvä erä 0,09 euroa, joka johtuu Valtiokonttorin tilitysten ja maksettujen lyhennysten erosta
v. 2013. Valtiokonttori ei ole selvittänyt eroa.
Yritykset ja asuntoyhteisöt
Yritykset
- Julkiset yritykset
- Yksityiset yritykset
Asuntoyhteisöt
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
Rahalaitokset
Muut rahoituslaitokset
Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset
Vakuutuslaitokset
Julkisyhteisöt
Paikallishallinto
Sosiaaliturvarahastot
Kotitaloudet
Työnantaja- ja muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet
- Maatilatalouden harjoittajien kotitaloudet
- Muut elinkeinonharjoittajien kotitaloudet
Palkansaajakotitaloudet
Omaisuustulojen ja tulonsiirtojen saajakotitaloudet
Laitoskotitaloudet
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Valtionkirkot
Muut voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Ulkomaat
Euroopan unioni
Muut maat ja kansainväliset järjestöt
Yhteensä
Sektori
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat
Maaseutuvirastolla ei ole arvopapereita ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset
0,00
Yhteensä
0,00
0,00
0,00
Yhteensä
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
Yli
5 vuotta
0,00
0,00
144 673,78
144 673,78
0,00
0,00
Yli
5 vuotta
0,00
0,00
259 103,18 656 292,96
Kiinteäkorkoiset
Alle
1-5
1 vuosi
vuotta
16 708,21
8 900,00
7 808,21
Kiinteäkorkoiset
Alle
1-5
1 vuosi
vuotta
144 673,78
144 673,78
Yhteensä
932 104,35
8 900,00
923 204,35
Yhteensä
Euromääräisissä lainasaamisissa eroa Valtiokonttorin kanssa Peruskuivatuslainoihin liittyvä erä 0,09 euroa, joka johtuu Valtiokonttorin tilitysten ja maksettujen lyhennysten erosta v. 2013.
Valtiokonttori ei ole selvittänyt eroa.
0,00
0,00
Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat
Vastattavien rahoituserät
0,00
0,00
0,00
Vaihtuvakorkoiset
Alle
1-5
Yli
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
0,00
31.12.2014
0,00
Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat
Vaihtuvakorkoiset
Alle
1-5
Yli
1 vuosi
vuotta
5 vuotta
Euromääräiset lainasaamiset
Vastaavien rahoituserät
31.12.2014
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 11: Taseen rahoituserät ja velat
Maaseutuvirastolla ei ole valtiontakauksia ja -takuita eikä muita monivuotisia vastuita.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut monivuotiset vastuut
Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä
€
978 921,51
Talousarviomenot 2014
1 060 986,72
Määrärahatarve 2015
1 060 986,72
Määrärahatarve 2016
1 060 986,72
Määrärahatarve 2017
Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt tavanomaiset
tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 12: Muut monivuotiset vastuut
Määrärahatarve
myöhemmin
3 182 960,01
Määrärahatarve
yhteensä
6 365 920,17
8 900,00
8 900,00
Yhteensä
8 900,00
8 900,00
Varat
31.12.2013
Varat
31.12.2014
Bremers Donationsfond för
lantbrukstjänstemännen i Finland
Rahaston nimi
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat
Maataloushallintovirkamiesten virkistys
Käyttötarkoitus
…
Maaseutuvirastolla ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat
Maaseutuvirastolla ei ole velan muutoksia.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 15: Velan muutokset
Maaseutuvirastolla ei ole velan maturiteettijakaumaa ja duraatioa.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio
Ero taseen arvon ja todennäköisen arvon välillä johtuu saatavien perimisen epätodennäköisyydestä
erityisesti konkurssimenettelyssä tai velkajärjestelyssä olevien saatavien osalta.
Lisäksi EU-rahoitteisten saatavien osalta komissiolle tapahtuva raportointi vaikuttaa kirjanpidossa
avoinna olevien saatavien määrään.
Maaseutuviraston taseessa on BTX-tukisaatavien arvo n. 7,4 M€. Varainhoito-osaston tekemän laskelman (liitteenä)
mukaan saatavien todennäköinen arvo 31.12.2014 on n. 3,7 M€.
Maaseutuviraston tilinpäätöksen liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot
6. Allekirjoitus
Hyväksytään Maaseutuviraston tilinpäätös vuodelta 2014.
Seinäjoella 11. päivänä maaliskuuta 2015
Ylijohtaja
Leena Tenhola
Henkilöstö- ja hallintojohtaja
Ulla Oas
Osastonjohtaja
Erja Loppi
Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastanut tämän tilinpäätöksen ja tarkastuksesta on annettu
tilintarkastuskertomus.
____________________
___/___.2015