Porin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma 5.4

Porin kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma
5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen
Opetussuunnitelmassa kuvataan perusopetuksen oppilashuollon paikallisen toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat. Siinä määritellään opetussuunnitelman yhteys lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä koulukohtaisten oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaavat linjaukset.
Oppilashuoltosuunnitelmien laadintaa ohjaaviin linjauksiin on sisällytetty suunnitelmien perusrakenne ja osa suunnitelmiin sisältyvistä asioista, jolloin turvataan suunnitelmien riittävä yhdenmukaisuus kaikissa kouluissa. Yhteisiä osuuksia täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti.
Perusopetuslain 31 a §:n mukaan oppilashuollosta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa
(1287/2013), (30.12.2013/1288) mm. seuraavilta osin:
Oppilashuollon kokonaisuus
Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa koulussa (3 §, 1 mom.). Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko
koulua tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lisäksi oppilailla on oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. (3 §, 2 mom.)
Oppilashuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen
oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, joita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut (3 §, 3 mom.). Oppilashuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja
terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä
tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa (3 §, 4 mom.).
Koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut
Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja säädetyssä ajassa.
Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun
opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä
samana tai seuraavana työpäivänä. Mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä myös huoltajan tai
muun henkilön yhteydenoton perusteella, jollei kyseessä ole yhteydenottajan neuvonta ja ohjaus tai
jos keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. (OHL 15 §)
Koulupsykologin tai -kuraattorin arvion perusteella opiskelijalla on oikeus saada riittävä tuki ja
ohjaus hänen opiskeluunsa ja kehitykseensä liittyvien vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi.
Tarvittaessa oppilas on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen
tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. (OHL 15 §)
Yhteydenotto koulupsykologiin tai -kuraattoriin oppilaan asioiden hoitamiseksi on tehtävä yhteistyössä oppilaan kanssa tai jos se ei ole mahdollista, oppilaalle on annettava tieto yhteydenotosta ja
mahdollisuus keskustella sen syistä viimeistään seitsemäntenä koulun työpäivänä sen jälkeen kun
yhteydenotto on tehty. Koulupsykologiin tai -kuraattoriin voivat olla yhteydessä koulun työntekijöiden ohella muut ammatilliset sidosryhmät salassapitosäännösten estämättä. Oppilaan huoltajalle on myös annettava tieto yhteydenotosta, jollei laissa toisin säädetä. (OHL 16 §)
1
Kouluterveydenhuoltopalvelut
Kouluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla
kouluterveydenhuollon palveluilla:
1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta;
2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja
opiskelukykyä;
3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin.
Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä.
(OHL 8 §). Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas
voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Oppilaalle on
järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon. (OHL 17 §)
Henkilötietojen salassapito ja käsittely
Opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, perusopetuslain 37 §:ssä tarkoitetut
henkilöt, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit ja opetusharjoittelua
suorittavat eivät saa sivullisille ilmaista, mitä he ovat tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaessaan
saaneet tietää oppilaiden tai tässä laissa tarkoitetun henkilöstön taikka heidän perheenjäsentensä
henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa tai salassapitovelvollisuudesta erikseen säädetään, on oppilaan
oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan
opettajalle ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan
opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan
opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta
tahoilta.
Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä
sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta
(1288/23 §, 3 mom.).
Tietojensaantioikeus
Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta
sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. (PoL 40 §)
Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta
vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon
järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (1288/23 §, 2 mom.)
2
Oppilashuollon rakenne
Oppilashuoltoryhmät toimivat Porissa neljällä tasolla:
1. Monialaista oppilashuollon yhteistyötä koordinoi Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmä (Hyry),
joka suunnittelee kaupungintason oppilashuollon toimenpiteet. Ryhmään kuuluvat
kasvatus- ja opetustoimen lisäksi lastensuojelun, terveyspalvelujen, vapaa-aikaviraston,
nuorisopsykiatrian sekä ammatillisen toisen asteen (WinNovan) edustajat.
2. Alueelliset hyvinvointiryhmät, jotka arvioivat ja kehittävät alueen lasten ja nuorten
hyvinvoinnin asioita kattavammin kuin vain koulun osalta.
3. Yhteisöllisestä oppilashuollosta Porissa vastaavat koulukohtaiset hyvinvointiryhmät, jotka
koordinoivat koulun oppilashuoltotyötä.
4. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään tapauskohtaisesti perustettavassa monialaisessa
yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.
Pedagoginen oppilashuolto toteutetaan, kuten opetussuunnitelmassa oppimisen ja koulunkäynnin
tuesta kolmiportaisena järjestelmänä säädetään.
5.4.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
Monialaista oppilashuollon yhteistyötä toteutetaan kaupungin yhteisessä Lasten ja nuorten hyvinvointiryhmässä eli Hyryssä. Ryhmä toimii lain edellyttämänä oppilashuollon ohjausryhmänä (OHL
14 §).
Kasvatus- ja
opetustoimi
- Sivistysjohtaja
- Oppilashuolto
-Ohjaus
- Rehtorit
Perusturva
Vapaaaikavirasto
- Nuorisotyö
Lasten ja nuorten
hyvinvointiryhmä
(Hyry)
-Terveyspalvelut
- Koordinointi
- Psykososiaaliset
palvelut
- Lastensuojelu
- Perheneuvola
- Tilannekatsaukset
- Toteuttaminen
Arviointi
Ammatillinen
toinen aste /
Nuorisopsykiatria
(SatSHP)
WinNova
- Ohjaus
-Opiskelijahuolto
Kaupunkikohtaisen monialaisen oppilashuollon ryhmän (Hyryn) toiminnasta vastaa kasvatus- ja
opetusvirasto ja ryhmän puheenjohtajana toimii sivistysjohtaja. Sidosryhmät nimeävät ryhmään
omat edustajansa lukuvuosittain. Ryhmä kokoontuu 3–4 kertaa lukuvuodessa.
3
5.4.2 Alueelliset hyvinvointiryhmät
Alueellisten hyvinvointiryhmien tavoitteena on luoda alueellisten toimijoiden verkosto lasten ja
nuorten hyvinvointityön edistämiseksi ja koordinoimiseksi. Alueelliset verkostot mahdollistavat
koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumisen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.
Alueelliset hyvinvointiryhmät
Puheenjohtajana rehtori
Tehtävänä:
- Alueiden lasten ja nuorten hyvinvointityön
koordinointi
- Hyvinvointiin liittyvän tiedon välittäminen alueen
yksiköiden ja hyryn välillä
- Raportoivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilasta
alueellisesti
- Kokoontuu väh. 3 krt/vuosi
Meri-Pori
Länsi-Pori
Noormarkku
Pohjois-Pori
Keskusta
Jokaisella alueella verkostossa mukana yläkoulun rehtori, alakoulun
rehtori, varhaiskasvatuksen aluejohtaja, kouluterveydenhoitaja,
kuraattori, sosiaalityöntekijä, nuorisotyönohjaaja ja poliisi
Yhteistyöverkostosta kutsuttuina 1krt/vuosi: seurakunnan lapsi- ja
nuorisotyö, vanhempainyhdistykset, senioriyhdistykset, alueelliset
harrastusyhdistykset ja -seurat
4
Itä-Pori
5.4.3 Yhteisöllinen oppilashuolto eli koulukohtaiset hyvinvointiryhmät
Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja
esteettömyydestä.
Yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaa koulukohtainen hyvinvointiryhmä, jonka puheenjohtajan
toimii rehtori tai hänen vuosittain työsuunnitelmassa määräämänsä viranhaltija.
Rehtori,
apulaisrehtori,
vararehtori
Opettajat
Koulupsykologi
Koulun
hyvinvointiryhmä
Iltisohjaajat
Kouluterveyden
-huolto
Koulun
muu
henkilökunta
Koulukuraattori
Koulunkäyntiohjaajat
Oppilaat /
Opiskelijat
5.4.4 Yksilökohtainen oppilashuolto
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä
muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen.
Yksittäisen oppilaan asian käsittely tapauskohtaisesti perustettavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä on kuvattu alla olevassa kuviossa. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, jolle asian käsittely työtehtävien perusteella kuuluu. Asian käsittelyyn ryhmässä sekä ryhmän
kokoonpanoon on oltava oppilaan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan
suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumus (OHL 19 §). Asiantuntijaryhmän tapaamisesta laaditaan oppilashuoltokertomus.
5
Yksittäisen oppilaan
Huoltajan ja/tai oppilaan
(ikätason mukaan)
suostumus
kirjallinen
asian käsittely
Mietitään
tapauskohtaisesti, keitä
oppilaan asian käsittelyyn
osallistuu
Laaditaan
oppilashuoltokertomus
Yksilökohtaiset
asiantuntijaryhmät
- rehtori nimeää
- monialainen kokoonpano
Koulun OH:n ulkopuoliset
tahot / viranomaiset tai
oppilaan läheiset
- ryhmä nimeää keskuudestaan
vastuuhenkilön
5.4.5 Koulun oppilashuoltotyön tavoitteet ja rakenne
Koulun oppilashuoltotyön keskeinen tavoite on ennaltaehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen
lasten vaikeuksiin. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla.
Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille koulun aikuisille ja siihen sisältyy myös oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja turvallisuus. Oppilashuollon palvelut muodostavat
esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon.
Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuollon palvelujen tulee olla helposti oppilaiden saatavilla ja ne on järjestettävä lain edellyttämässä määräajassa.
Koulun oppilashuoltotyötä toteutetaan kahdella tasolla:
a) Koulun hyvinvointiryhmä käsittelee koulun yleisiä asioita, kuten kiusaamis- ja päihdesuunnitelmien toteuttamista, jolloin ryhmän kokoonpanolla ei ole salassapidon kannalta
merkitystä ja
b) Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä yksittäisen oppilaan asian käsittelyä varten, jolloin
paikalla on tapauskohtaisesti vain ne, joille asian käsittely välittömästi kuuluu. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminta edellyttää oppilaan ja huoltajan suostumusta.
Rehtori vastaa koulun oppilashuoltotyöstä. Hän päättää kuka toimii yhteisöllisen hyvinvointiryhmän puheenjohtajana ja kuka kirjaa käsitellyt asiat. Opettajat, huoltajat, oppilaat ja muut yhteistyötahot voivat tuoda asioita yhteisöllisen oppilashuollon käsittelyyn ottamalla yhteyttä johonkin
koulun työntekijään, joka vie asian eteenpäin oppilashuoltohenkilöstölle. Rehtori nimeää myös yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän. Rehtorin vastuulla on myös oppilashuoltotyön arviointi.
6
a) Koulun hyvinvointiryhmään kuuluvat yleisimmin rehtorin/vararehtorin/apulaisrehtorin lisäksi kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja oppilaanohjaaja.
Ryhmään voivat kuulua myös oppilaiden sekä oppilashuollon yhteistyötahojen edustajia.
Luokanopettaja, erityisluokanopettaja ja aineenopettaja voivat osallistua koulun hyvinvointiryhmään silloin kun käsitellään hänen ryhmänsä oppilaiden asioita. Yksiköiden lukuvuosisuunnitelmissa määritellään, keitä hyvinvointiryhmään kuuluu.
Koulukohtaisen hyvinvointiryhmän tehtävänä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden
edistäminen. Oppimisympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät:









rauhallinen ilmapiiri
koulun järjestyssäännöt
oppilaiden suojaaminen väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen
yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja
varten
eri oppiaineiden opetukseen laadittujen turvallisuusohjeiden noudattaminen
työelämään tutustumisen aikaisen oppimisympäristön turvallisuus
kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin
edistäminen ja seuraaminen (arviointi kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa)
koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat
toimintatavat.
b) Yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä kootaan tapauskohtaisesti ja siellä käsitellään yksittäisen oppilaan asioita. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminta perustuu aina oppilaan
tai tarpeen vaatiessa huoltajan suostumukseen. Huoltajan kanssa sovitaan siitä, ketä lapsen
asiaa käsiteltäessä on paikalla ja miten moniammatillinen oppilashuoltotyö lapsen asiassa
toteutetaan. Rehtori nimeää yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän.
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus (liite 5). Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön, joka kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet.
Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:






yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot,
kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa,
kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, asian aihe ja vireille panija, oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset
ja selvitykset,
toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset
tukitoimet,
tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä
toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.
Oppilasta tulee kunnioittaa ja kuulla häntä koskevassa asiassa ja hänen osallisuuttaan tulee
vahvistaa. Lasten osallisuutta tuettaessa otetaan huomioon lapsen ikä, kehitystaso ja muut
edellytykset ja tarpeet.
Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi
merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.
Joissain tapauksissa on arvioitava, onko oppilaan asia sellainen että hänen itsensä tai koulun
turvallisuuden kannalta sen on oltava kaikkien koulun aikuisten tiedossa, jolloin varmistetaan että aikuiset voivat puuttua tilanteeseen. Esimerkkinä on lapsen sairastama diabetes tai aggressiivinen käytös joka vaatii välitöntä puuttumista.
7
5.4.6 Oppilashuoltosuunnitelmat
Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat valmistellaan monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat:
 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus,
 kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä
 koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.
5.4.6.1 Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma
Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten
laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma. Suunnitelma on laadittava yhteistyössä
koulun henkilöstön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset ja huoltajat sekä tarvittavilta osin
yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla sovitaan suunnitelmasta tiedottamisesta
edellä mainituille.
Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
 arvio
koulun
oppilashuollon
kokonaistarpeesta
ja
käytettävissä
olevista
oppilashuoltopalveluista
 kuvaus oppilashuollon palveluiden järjestämisestä ja sen edellyttämästä työn- ja
vastuujaosta
 kuvaus palvelujen toteuttamisessa tarvittavasta yhteistyöstä
 kuvaus oppilashuollon palveluiden kohdentamisesta yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan
Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu
Koulun toimintakulttuuri
Oppilashuollon tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista
hyvinvointia koulussa tarjoamalla hänelle virikkeellinen ja valvottu työympäristö.
Oppilashuoltotyö luo oppilaalle hyvän elämän ja oppimisen edellytyksiä. Oppilashuoltotyöhön
osallistuvat kaikki koulun aikuiset ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa.
Oppilashuoltotyö on osa kodin- ja koulunvälistä yhteistyötä. (Ks. kpl 4.1) Oppilashuollon
riittävyyttä voidaan arvioida henkilökunnalle ja vanhemmille suunnatuilla kyselyillä.
Työyhteisön hyvinvointi
Koulun hyvä sisäinen ilmapiiri lasten ja aikuisten välillä mahdollistaa koulun kehittämisen
turvalliseksi ja hyvähenkiseksi opiskelu- ja työpaikaksi. Siksi koko työyhteisön hyvinvointi ja
kehittäminen on tärkeä osa oppilaiden hyvinvointia. Tämä huomioidaan yhteisillä tapahtumilla
ja oikea-aikaisella ja oikein suunnatulla koulutuksella. Kummioppilastoiminnalla tuetaan
koulun turvallista ja hyvää henkeä. Kummioppilaat myös vähentävät koulukiusaamista ja
syrjäytymistä. Nykyinen kummioppilasjärjestelmä, jossa neljäsluokkalaiset ovat
ekaluokkalaisten kummeja, koetaan kodeissa erittäin hyvänä.
8
2. Yhteisöllisen oppilashuollon eli koulukohtaisen hyvinvointiryhmän toimintatavat, kuten
 yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja
ympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi,
 yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa
yhteisöllisen oppilashuollon kehittämisessä,
 yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen
suunnittelussa,
 yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa,
 yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä,
 järjestyssäännöt (liite 1),
 poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen,
 tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus,
 tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön
puuttuminen,
 koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet
 suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, joka
sisältää ainakin seuraavat asiat (liite 2):
o kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen,
o edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla,
o yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon
tekijän että sen kohteena olevan osalta,
o yhteistyö huoltajien kanssa,
o yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa,
o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,
huoltajille ja yhteistyötahoille sekä
o suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi.
 toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa, joka sisältää ainakin seuraavat
asiat (liite 3):
o kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä
kriisitilanteissa,
o johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa,
o sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja
viestinnän periaatteet,
o psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen,
o suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille,
huoltajille ja yhteistyötahoille,
o toimintavalmiuksien harjoittelu sekä
o suunnitelman arviointi ja päivittäminen.
Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu
Ennaltaehkäisevä toiminta
Ennaltaehkäisevän toiminnan tarkoituksena on luoda oppilaille turvallinen fyysinen ja
psyykkinen oppimisympäristö. Se muodostuu koulussamme koulun terveyskasvatuksesta yhdessä
terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa sekä koulurakennusten kunnossapidosta. Lisäksi
koulussamme toteutetaan turvallisuuskasvatusta teemapäivissä sekä harjoitellaan kriisitilanteissa
toimimista ja rakennuksesta poistumista.
Ennaltaehkäisevää toimintaa on myös päiväkodista tai edellisestä koulusta saadut esitiedot,
keskustelut vanhempien ja oppilaan kanssa. Luokanopettaja valvoo oppilaita luokassa ja
9
välituntivalvonnat hoidetaan sovitun valvontavuorolistan mukaisesti. Näin opettajan läsnäolo tuo
mukanaan sekä fyysistä, että psyykkistä turvallisuutta. Kuraattori esittäytyy luokille ja oppilailla
on mahdollisuus tavata häntä säännöllisten vastaanottoaikojen puitteissa.
Kouluruokailun tavoitteena on tarjota oppilaille joka päivä ravitsemuksellisesti terveellinen ja
tasapainoinen, lämmin ateria koulumme jakelukeittiöstä. Opettajat valvovat ruokailua ja ohjaavat
oppilaita hyviin pöytätapoihin.
Oppilaan tuki ja ohjaus
Terveydenhoitaja käy koululla viikoittain 1-2 päivää. Muulloin terveydenhoitaja on
tavoitettavissa Väinölän koulusta. Oppilaat käyvät hammashuollossa Herralahden
hammashoitolassa vanhempien
järjestämillä kyydeillä, polkupyörillä tai kävellen. Terveyden- ja hammashuolto vastaavat
osaltaan oppilaiden ennaltaehkäisevästä terveyskasvatuksesta.
Kuraattori on tavattavissa koululla säännöllisesti kerran viikossa. Koulupsykologi kutsutaan
tarvittaessa. Oppilasta ohjataan oikeisiin työskentelytapoihin, lukutottumuksiin ja läksyjen
tekoon sekä omien asioidensa itsenäiseen hoitamiseen ja muunlaiseen omatoimisuuteen.
Opettajan havaitessa oppilaalla ongelmia, hän tarkkailee oppilasta, pitää tukiopetusta, ottaa kotiin
yhteyttä, keskustelee erityisopettajan ja kuraattorin kanssa. Tämän jälkeen koulukohtaisessa
hyvinvointityöryhmässä päätetään yhdessä muista toimenpiteistä ja seurannasta.
Oppilaan vaikeudet pyritään tunnistamaan hyvin varhaisessa vaiheessa. Niistä keskustellaan
huoltajan kanssa ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista. Tarvittaessa oppilaalle tehdään
pedagoginen arvio ja laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja hänet siirretään
tehostettuun tukeen. Jos annettu tuki ei ole riittävää, tehdään pedagoginen selvitys ja opetuksen
järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Samalla hänet siirretään erityisen tue piiriin. Näiden
toimenpiteiden avulla oppilaalle pyritään turvaamaan parhaat edellytykset oppia ja edetä
opinnoissaan. Suunnitelmissa määritellään myös oppilaan tarvitsemat tukipalvelut.
Toimenpiteet ongelma- ja kriisitilanteessa
Kalaholman koululla on ajantasaiset kriisiohjelma ja turvallisuussuunnitelmat, joissa annetaan
toimintaohjeet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteita varten. Oppilaita ohjataan terveellisiin
elämäntapoihin ja heille kerrotaan, miten he voivat toimia kiusaamis-, väkivalta- ja muissa
ongelmatilanteissa. Turvallisilla työtavoilla ja valvonnalla minimoidaan tapaturmien syntymistä.
Opettajat ylläpitävät ensiaputaitojaan.
Kiusaamistilanteiden syntymistä pyritään ehkäisemään ennakolta. Toimintatapoja ovat mm.
yhdessä sovitut järjestyssäännöt, välituntivalvonta, vuorovaikutustaitojen kehittäminen ja
yhtenäiset menettelytavat kiusaamistilanteissa. Järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa jälkiistunto tai muu rangaistus opettajan harkinnan mukaan. Oppilaalla on mahdollisuus tulla
kertomaan kiusaamisesta koulun henkilökunnalle. Mahdollisiin kiusaamistilanteisiin puututaan
välittömästi. Koulussa toimii myös KiVa-tiimi (kiusaamisen vastustaminen), joka kokoontuu
opettajan aloitteen pohjalta.
10
Luokkien välisen kummitoiminnan tavoitteena on parantaa koulun yhteishenkeä, edistää
kouluviihtyvyyttä ja luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Kummitoiminta tuo vaihtelua
koulutyöhön ja luo uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Asiantuntijoiden yhteistyö ja tukiverkostot
Koulun hyvinvointityöryhmä toimii yhteistyössä eri yhteistyötahojen kanssa ja vastaa koulun
ennaltaehkäisevästä ja oppilaiden ongelmiin liittyvästä oppilashuoltotyöstä yhdessä koulun
opettajien kanssa. Ryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, luokanopettaja, erityisopettaja,
koulukuraattori ja koulupsykologi. Tarvittaessa ryhmään kutsutaan oppilaan huoltaja ja muita
asiantuntijoita (esim. perheneuvolan edustaja). Hyvinvointityöryhmä kokoontuu tarvittaessa,
kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa. Yksittäisen oppilaan asioita käsitellään erikseen
kutsuttavassa yksilökohtaisessa oppilashuoltotyöryhmässä.
Luokanopettaja kontrolloi oman luokkansa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Luokanopettaja
ottaa yhteyttä vanhempiin, mikäli oppilaalla ilmenee epäselviä poissaoloja.
Eri asiantuntijaryhmien välisessä tiedonsiirrossa noudatetaan tiedonsaantia ja salassapitoa
koskevia säädöksiä. Tietojen siirtoon esiopetuksesta peruskouluun, erityiskouluun ja toiselle
asteelle tarvitaan huoltajan lupa.
Koulumatkakuljetukset
Oppilaalla on mahdollisuus tarvittaessa koulukuljetukseen (fyysinen vamma tms.), joka
hoidetaan taksikuljetuksena. Mahdollisen odotusajan oppilas voi viettää luokassaan.
Tilapäiskuljetukset hoidetaan tarvittaessa joko taksikuljetuksina, vuorolinja- ja tilauslinja-autoilla
tai vanhempien yhteiskuljetuksilla. Opintoretket lähiympäristöön tehdään polkupyörillä erityistä
varovaisuutta noudattaen.
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
Yksilökohtainen oppilashuolto toteutetaan aiemmin tässä asiakirjassa kuvatun mukaisesti. Tuki
toteutetaan kuraattori-, koulupsykologi- ja kouluterveydenhoitopalveluina sekä monialaisen asiantuntijaryhmän eli yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintana.
Yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa
Laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa on käytettävä arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta. Yhteenveto ei
saa sisältää henkilötietoja. (Valtioneuvoston asetus 380/2009, 7 §.) Koulun hyvinvointityöryhmä
huolehtii siitä, että yhteenveto on vuosittain käytettävissä koulun hyvinvointityötä suunniteltaessa.
11
Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä
Kurinpidolliset tilanteet vaativat välittömiä toimia, mutta usein myös pitkäjänteisemmän tuen järjestämistä. Oppilashuollollista tukea voi tarvita kurinpidollisen toimenpiteen kohteeksi joutuva
oppilas tai ne oppilaat tai henkilökunta, joille ko. oppilas on aiheuttanut vaaratilanteen tai mielipahaa. Rehtori arvioi kurinpitotilanteissa oppilashuollollisen tuen järjestämisen tarpeen, järjestämistavan, määrän ja laajuuden.
Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä
Rehtori nimeää yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän ja tekee hallintopäätöksen. Esitys ryhmän
kokoamiseksi voi tulla esimerkiksi kuraattorin, erityisopettajan/opettajan tai koulupsykologin taholta. Oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumus asian käsittelyyn asiantuntijaryhmässä ja
ryhmän kokoonpanoon voidaan pyytää puhelimessa tai tilanteen niin vaatiessa kirjallisesti. Mikäli
lupaa ei ole kirjallisena, asia kirjataan ensimmäisessä kokoontumisessa oppilashuoltokertomukseen. Mikäli ryhmään kutsutaan lisää asiantuntijoita asian käsittelyn edetessä, kirjataan ryhmän
laajentamiseen liittyvä suostumus myös muistioon. Oppilashuoltokertomus etenee aikajärjestyksessä. Oppilashuollon kertomukset muodostavat oppilashuoltorekisterin.
Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa
Koulujen yhteistyö nuorisotoimen, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja poliisin kanssa toteutetaan pääsääntöisesti alueellisissa hyvinvointiryhmissä. Yksilöllisessä oppilashuoltotyössä sidosryhmien kanssa työskennellään tilanteen niin vaatiessa.
Koulun henkilökunta on velvollinen ilmoittamaan lastensuojeluun, mikäli he havaitsevat puutteita
oppilaan hoidossa ja huolenpidossa tai vaarantavia olosuhteita liittyen lapsen kehitykseen tai
omaan käyttäytymiseen.
Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen
Kouluruokailun tavoitteena on ylläpitää ja edistää oppilaan terveyttä ja työtehoa. Kouluruokailu on
osa koulun oppilashuoltoa ja samalla osa koulun kasvatus- ja opetustyötä. Porin peruskouluissa
oppilaalle tarjotaan sairauden vaatima erityisruokavalio. Uskonnolliset ja eettiset ruokarajoitukset
otetaan myös huomioon. Erityisruokavalioiden ja uskonnollisten/eettisten ruokarajoituksen
toteuttamisesta on laadittu tiedote.
Oppilaan sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen on kuvattu liitteessä 4.
Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen kanssa
Tehostetun ja/tai erityisen tuen piirissä oleva oppilas tarvitsee usein myös oppilashuollollista tukea.
Tehostettua ja erityistä tukea sekä oppilashuoltoa säätelevät kuitenkin eri lait. Tehostetun ja
erityisen tuen järjestämistä säätelee perusopetuslaki kun taas oppilashuollollista tukea säätelee
oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Tehostettu ja erityinen tuki liittyvät oppilaan opetuksen pedagogisiin järjestelyihin ja sitä varten on pedagogiset asiakirjat, kuten oppimissuunnitelma ja HOJKS.
Oppilashuollon tuki liittyy oppilaan yleiseen hyvinvointiin ja esimerkiksi elämänhallintaan.
Jos oppimisen tuen palavereissa tulee esille selkeästi oppilashuollollista asiaa, ohjataan oppilas
kuraattorin, koulupsykologin tai kouluterveydenhuollon palvelujen piiriin tai kutsutaan tarvittaessa
koolle yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä. Yksittäisen oppilaan asioiden käsittely vaatii aina
oppilaan ja tilanteen mukaan huoltajan suostumuksen. Tehostetun ja erityisen tuen sekä muun
opetuksellisen tuen antaminen tai siihen liittyvien asioiden käsitteleminen ja kirjaaminen eivät
edellytä oppilaan tai huoltajan suostumusta.
12
Yhteistyö joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen kanssa
Joustavan perusopetuksen toiminnassa oleville oppilaille kuuluvat samat oppilashuollon palvelut
kuin muillekin kyseisen koulun oppilaille. Sairaalaopetuksessa oleville oppilaille oppilashuollon
palvelut järjestetään yhdessä sairaalaopetuksen kanssa.
Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys
Oppilashuoltokertomus laaditaan liitteen 5 mukaisena. Kertomusta säilytetään kouluilla muun
salassa pidettävän aineiston annettujen ohjeiden mukaisesti. Oppilashuoltokertomusten laadinnassa ja säilyttämisessä siirrytään sähköiseen järjestelmään kun sellainen on saatavissa.
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa
 toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön järjestämiksi
 oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä
 yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.
Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu
Koulussamme kehitetään toimintatapoja, joilla mahdollistetaan ja edistetään oppilaiden ja
huoltajien osallisuutta koulun toiminnassa sekä yhteistyötä vanhempien ja koulun henkilökunnan
välillä.
Itsearvioinnin avulla seurataan opetussuunnitelman toimivuutta ja tavoitteiden toteutumista.
Tarpeen vaatiessa opetussuunnitelmaa uudistetaan ja kehitetään itsearvioinnin antamien tulosten
pohjalta. Lisäksi itsearviointi auttaa työsuunnitelman onnistumisen seurannassa ja koulun
toiminnan kehittämisessä.
Kalaholman koulun itsearviointiin osallistuvat koulun opettajat ja muu henkilökunta
kokouksissaan sekä vanhemmat ja oppilaat jatkuvassa yhteistyössä opettajien kanssa.
Suoritamme lukuvuosittain ainakin yhden kerran koulumme toimintaan liittyvän
itsearviointikyselyn niin huoltajille kuin oppilaille. Saatua arviointitietoa käytetään hyväksi
koulumme kehittämisessä ja mahdollisten epäkohtien korjaamisessa.
Koko koulun yhteinen vanhempainilta järjestetään kerran lukuvuodessa ja luokkakohtaisia
tapaamisia tarvittaessa. Vanhempainillassa voidaan esitellä itsearviointikyselyistä saatua
palautetta ja keskustella osallistujien kanssa koulun kehittämisestä. Itsearviointikyselystä
annetaan palaute huoltajille koulun kevättiedotteessa.
13
5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen
 seurannasta vastuussa oleva taho koulussa, seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät
tietojen kokoamiseksi sekä seurannan aikataulu
 seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä
keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
Koulukohtainen osuus / Kalaholman koulu
Oppilashuoltosuunnitelman toteutumisesta vastaa koulun rehtori yhdessä opettajien kanssa.
Rehtori myös seuraa, että tarvittavat dokumentit kirjataan ajantasaisesti. Henkilökunnan,
oppilaiden ja vanhempien tekemistä itsearvioinneista sekä laajoista kouluterveydenhuollon
laatimista terveystarkastusten yhteenvetotuloksista tiedotetaan lukuvuosittain tarvittavalle
kohderyhmälle, esim. henkilökunta, oppilaat, vanhemmat vanhempainilloissa ja kirjallinen
tiedote koteihin.
14
5.4.7 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen
1. Lupa-asiat/suostumukset

Opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtamiseen ei
tarvita erillistä huoltajien lupaa.

Oppilaan huoltajien ja oppilaan kirjallisella suostumuksella oppilaan asian käsittelyyn voi
osallistua myös muita tarvittavia tahoja kuin niitä keille asia välittömästi kuuluu.

Yksilökohtaisessa oppilashuoltotyössä täytyy huoltajiin olla yhteydessä ja tiedottaa asian
käsittelystä. Mikäli huoltajat vastustavat asian käsittelyä, voidaan opetuksen kannalta välttämätön tieto siirtää joka tapauksessa.

Tiedon luovuttaja joutuu käytännössä usein määrittelemään mikä on opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa ja minkä tiedon hän voi luovuttaa. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa voi olla esim. oppilaan terveydentilaan, turvallisuuteen tai
tehostetun ja/tai erityisen tuen järjestämiseen liittyvä tieto.

Oppilas voi kieltää tietojensa luovuttamisen huoltajille (18 §)

Huoltaja ei voi kieltää alaikäistä lastansa vastaanottamasta oppilashuollon palveluita (18 §).

Koulussa työskentelevät voivat konsultoida oppilaan/lapsen opetuksen järjestämiseen liittyvässä asiassa toisiaan.

Oppilashuoltotyössä esillä ollutta yksilökohtaista oppilasasiaa ei voi käyttää muuhun asiaan
kuin oppilashuollon.
2. Opetusryhmien asioiden käsittely

Luokkien asioita käsitellään yleisellä tasolla koulun hyvinvointiryhmässä.
3. Yksittäiset oppilasasiat

Yksilökohtaisessa oppilashuoltoyössä asiat kirjataan oppilashuoltokertomukseen.

Oppilashuollon
asiantuntijajäsenet
(kuten
kouluterveydenhoitaja/koulukuraattori/koulupsykologi) eivät ilman asiakkuutta kirjaa omiin asiakastietorekistereihinsä oppilashuoltotyössä käsiteltyjä yksittäisiä oppilasasioita.

Oppilaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on
salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä
opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. (OHL 23 §.)

Oppilaan siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, uudelle koulutuksen järjestäjälle voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot,
jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta huoltajan tai oppilaan
suostumuksella. (OHL 23 §.)
15
4. Oppilashuollollinen tiedonsiirto nivelvaiheissa sekä tiedonpyyntö sosiaali- ja terveystoimesta

Kun lapsi siirtyy esiopetuksesta kouluun, täytetään tiedonsiirtolomake, jonka huoltajat
allekirjoittavat.

Iltapäivätoiminta on perusopetuslain alaista toimintaa, jolloin opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirto puolin ja toisin on tarvittaessa toteutettava.

Kun oppilas siirtyy Porissa perusopetuksen sisällä toiseen kouluun, opetuksen järjestämisen
kannalta välttämättömät tiedot tulee siirtää uuteen kouluun.
Rehtori vastaa siitä,
kuka/ketkä tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään.

Kun oppilas siirtyy toisen kaupungin/kunnan ylläpitämään peruskouluun, tulee salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimittaa oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta
välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Rehtori vastaa siitä, kuka/ketkä
tiedon siirtävät ja mitä tietoa siirretään ja miten tiedon siirtäminen kirjataan.
o
o
HOJKS:in voi siirtää, mikäli siinä on vain opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä tietoa.
Oppilaan muuttaessa toiseen kuntaan, tieto oppilaan mahdollisesta erityisopetussiirtopäätöksestä siirtyy uuteen kuntaan, koska kyseessä on opetuksen järjestämisen
kannalta välttämätön tieto.

Lisäopetuksen kannalta välttämätön tieto tulee siirtää perusopetuksesta lisäopetukseen.

Oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle, tiedonsiirrossa käytetään tarvittaessa
Tiedonsiirto perusopetuksesta toiselle asteelle -lomaketta.

Pyydettäessä opetuksen kannalta välttämätöntä tietoa toiselta opetuksen järjestäjältä, sosiaali- ja terveystoimelta tai muilta tahoilta, tapahtuu se liitteenä olevalla Tiedonsaantipyyntölomakkeella. Lähtökohtana on, että huoltajat toimittavat itse tiedon tai antavat
suostumuksen tiedon pyytämiseen.
16
Liite 4 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon tai lääkityksen järjestäminen
Sairauden hoitoon tarvittava tuki koulussa
Oppilaan terveyden ja sairauden hoitoon liittyviin tuen tarpeisiin suunnitellaan koulussa yksilölliset
tukimuodot. Kouluyhteisön hyvinvoinnin lisäksi oppilashuollossa huolehditaan siitä, että oppilaan
yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun
arjessa. Yleisimpiä koulun tukea vaativia sairauksia ovat mm. aisti- ja kehitysvammat, diabetes,
epilepsia, vaikeat allergiat ja muut pitkäaikaissairaudet. Myös psyykkisesti oireilevat oppilaat sekä
oppilaat, joilla on neuropsykiatrinen häiriö voivat tarvita runsaasti koulun tukea.
Oppilaan koulupäivän aikana tarvitsemasta yksilöllisestä ravitsemuksesta, hoidosta, tuesta ja seurannasta sovitaan yhdessä oppilaan, perheen sekä terveys- ja opetustoimen edustajien kanssa.
Tarvittaessa voidaan konsultoida tai kutsua mukaan lapsen tai nuoren hoidosta tai kuntoutuksesta
vastaavia terveydenhuollon ammattilaisia. Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten kohdalla on
tarkoituksenmukaista ajoittain kokoontua arvioimaan tuen ja hoidon sujuvuutta eri tahojen näkökulmista. Sovituista asioista, kuten mitä tukea tai hoitoa annetaan, kuka sen antaa ja miten tarvittava
seuranta järjestetään, tehdään kirjallinen suunnitelma ja tieto suunnitelman laatimisesta kirjataan
myös kouluterveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Suunnitelmaa tehtäessä huomioidaan oppilaan
sairauden hoidosta vastaavan tahon ohjeet sekä kansalliset ja paikalliset kouluterveydenhuollolle
ja opetustoimelle annetut menettelytapaohjeet.
Lääkitys koulupäivän aikana
Tyypillisiä pidempiaikaisia lääkitystarpeita koulussa ovat diabeetikoiden lääkityksen järjestäminen.
Tavallisia ovat myös ensiapuun tarkoitetut lääkitykset esimerkiksi vaikeasti allergisilla, astmaatikoilla tai epileptikoilla. Myös muut pitkäaikaissairaudet tai kehitysvammaisuus voivat edellyttää lääkitsemistä koulupäivän aikana.
Lääkehoidon toteuttaminen koulussa perustuu oppilaan ja hänen huoltajiensa sekä lääkehoitoa toteuttavan työntekijän ja toimintayksikön johdon väliseen sopimukseen. Usein työntekijän tehtävänä
on annostella huoltajan toimittama lääkeannos, mikäli se on tarkoitettu koulussa tai aamu- tai
iltapäivätoiminnassa otettavaksi. Tällöin ohjeesta ja lääkkeen toimittamisesta vastaa ensisijassa
huoltaja ja lääkkeen antamisesta toimintayksikön työntekijä.
Kouluja sekä koululaisille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan pitää niin sanottuina
lääkehoidon epätyypillisinä alueina. Näillä epätyypillisillä alueilla lääkehoitoa toteuttavat usein
lääkehoitoon kouluttamattomat henkilöt. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut valtakunnalliset
ohjeet (STM 2005) lääkehoidon toteuttamisesta erilaisissa toimintaympäristöissä. Opetustoimen
lainsäädäntö ei määrittele työntekijöiden lääkehoitoon osallistumista, eikä työntekijöitä siten voida
tehtävään velvoittaa. Yhteistyön merkitys lääkehoidon koulutuksen saaneiden terveydenhuollon
ammattihenkilöiden kanssa korostuu erityisesti näillä lääkehoitoa toteuttavilla epätyypillisillä
alueilla. Ennen suostumuksensa antamista lääkehoitoon ryhtyvälle työntekijälle ja hänen
esimiehelleen tulee selvittää lääkitsemiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet. Lääkitsemiseen, silloin kun se on työnantajan hyväksymää toimintaa, liittyvä vastuu ja mahdolliset vahingonkorvauskysymykset ratkaistaan samoin periaattein kuin koulutyössä yleensäkin.
Diabeetikkolapsi koulussa
Diabetesta sairastavan lapsen hoidon ja tuen järjestäminen koulupäivän aikana edellyttää moniammatillista sopimista ja työnjakoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhteistyössä opetusministeriön ja Kuntaliiton kanssa laatinut toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta (STM 2010:9). Toimintamallissa suositellaan vanhempien, koulun toimijoiden ja
diabetesta hoitavan yksikön kesken järjestettäväksi yhteisneuvottelua. Neuvottelussa sovitaan
koulupäivän aikainen hoito ja tuki. Suunnittelun ja kirjaamisen avuksi on luotu erillinen diabeteksen
hoidon suunnitelmalomake (STM 2010:9, liite). Sovitut asiat kirjataan suunnitelmalomakkeeseen ja
päivitetään säännöllisesti. Vanhemmat toimittavat koululle selkeät, yksinkertaiset ohjeet
insuliiniannoksista ja ruoka-annoksista sekä verensokeritasoista ja niiden vaikutuksesta hoitoon.
17