1 Sisällys 8 Oppilashuolto ............................................................................................................................................ 3 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö .............................................................................................. 3 8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto ............................................................................................................... 4 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto .......................................................................................................... 5 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat ............................................................................................................... 6 8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta ................... 6 8.5.1 Kuvaus oppilashuollosta ............................................................................................................ 6 KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA ....................................................................................... 8 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut .......................................... 8 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ................................................................................................................... 10 Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt ................................................................ 10 Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa .............................................................................................. 11 Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa .............. 11 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkistuksissa ................................................................................................................................................... 12 Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon välillä ...................................................................................... 12 Järjestyssäännöt .............................................................................................................................................. 13 Poissaolot ........................................................................................................................................................ 13 Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu ja hoitoonohjaus .................................................................................. 13 Päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen ........................................................................... 13 Koulukuljetusten odotusajat ja turvallisuutta koskevat ohjeet ...................................................................... 14 Suunnitelma suojelemiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta............................................................................... 15 Ehkäisy ja puuttuminen ............................................................................................................................... 15 Käsittely yhteisö-, ryhmä ja yksilötasolla .................................................................................................... 15 Yksilöllinen tuki, hoito, toimenpiteen ja jälkiseuranta................................................................................. 15 Yhteistyö huoltajien kanssa ......................................................................................................................... 16 2 Yhteistyö viranomaisten kanssa .................................................................................................................. 16 Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa................................................................................ 16 3. Yksilökohtainen oppilashuolto ................................................................................................................ 17 Yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa ........................................................................................................ 18 Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestäminen koulussa.................. 18 Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä .......... 19 Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistusten ja opetuksesta epäämisen yhteydessä ...................................... 19 Elämäntilanteesta johtuvat vaikeudet ............................................................................................................ 20 Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja menettelytavat....................................................................................... 20 Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys ........................................................................................... 21 Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa .......................................................................................................... 21 4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa ...................................................... 22 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuranta ........................................................................ 22 3 Tässä asiakirjassa käytetään erilaisia tekstityyppejä seuraavasti: • • • • sinisellä kirjoitettu on lakitekstiä mustalla kursivoidulla on kirjoitettu valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet mustalla on kirjoitettu Hyvinkään kaupungin oma, kaikkia kouluja koskeva osuus Violetilla on kirjoitettu osuudet, joista tehdään oppilaitoskohtaiset tarkennukset 8 Oppilashuolto Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja12. Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri 4 ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuoltoryhmät Opetuksen järjestäjä asettaa oppilashuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset oppilashuoltoryhmät. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuolto-ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. 8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat. 5 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Suostumusta ei sen sijaan tarvita tehostettuun ja erityiseen tukeen liittyviin käsittelyihin ja selvitysten laadintaan, jotka tehdään monialaisessa yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että kertomukseen kirjataan seuraavat asiat: • yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot, • kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa, • kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, • asian aihe ja vireille panija, • oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvitykset, • toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet, • tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma sekä • toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot. 6 Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viran-omaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat Opetussuunnitelma tulee oppilashuollon osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille järjestetään mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulun oppilaskuntaa kuullaan ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä tehdään yhteistyötä huoltajien ja tarvittaessa myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. 8.5 Paikallisesti päätettävät asiat ja koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadinta 8.5.1 Kuvaus oppilashuollosta Hyvinkäällä oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus muodostuu seuraavista osioista 7 1) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältää kaupunkitasoisesti opiskeluhuollon tavoitteet, arvion palveluista, toimet opiskelijoiden varhaiseen tukeen ja opiskeluhuollon laadunarvioinnin. 2) Hyvinkään kaupungin opetussuunnitelma sisältää kaikkia kouluja koskevat linjaukset. Opetussuunnitelmaan kuuluu koulun oppilashuoltosuunnitelman runko. 3) Koulut lisäävät kaikkien koulujen yhteiseen oppilashuoltosuunnitelman runkoon omat, koulukohtaiset täydennykset. Ne yhdessä muodostavat koulun oppilashuoltosuunnitelman. 4) Koulun turvallisuuskansio sisältää osan opetussuunnitelman koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan määritellyistä asioista. Turvallisuuskansio sisältää myös koulukohtaisia tarkennuksia. • koulun järjestyssäännöt • koulutapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun ja hoitoonohjaukseen liittyvä ohjeistus • lääkehoitosuunnitelmalomake • toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa • lääkehoitosuunnitelma • päihteiden käytön ehkäisy ja käyttöön puuttuminen • koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman tarkennukset Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa neljän vuoden välein. Hyvinkään kaikkia kouluja koskevia asioita täsmennetään oppilashuollon käsikirjassa. Hyvinkään kaupungin oppilashuollon toiminta ja rakenne on kuvattu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman rungossa. 8 KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. *** Terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. *** Opiskeluhuolto toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Hyvinkäällä oppilashuollon palvelut (koulupsykologi-, koulukuraattori- ja kouluterveydenhuollon palvelut) resursoidaan ja kohdennetaan kaupunkitasoisesti. Koulun opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee koulun saaman resurssin käyttöä ja arvioi sen kohdentumisen tarkoituksenmukaisuutta. Esi- ja perusopetuksen oppilashuollossa työskentelee 6 psykologia ja 6 kuraattoria. Työntekijät on sijoitettu kouluille siten, että oppilasmäärät ovat jakautuneet tasaisesti ja siirtyminen 1.luokalle ja 7.luokalle aiheuttavat mahdollisimman vähän työtekijävaihdoksia oppilaille. Esiopetuksen terveydenhuollosta vastaavat neuvolan terveydenhoitajat. Kouluterveydenhuollossa työskentelee 10 terveydenhoitajaa. Jokaisella terveydenhoitajalla on vähintään kaksi koulua. Oppilasmäärät vaihtelevat kouluilla, mutta ovat suositusten mukaiset. Lääkäreille on resursoitu 3-5 tuntia viikossa työaikaa kouluilla riippuen oppilasmääristä. Oppilashuollon henkilöstön määrä on tämän hetken arvion mukaan riittävä. 9 Oppilashuoltohenkilöstön yhteiset tehtävät • oppilaan/huoltajien/muiden työtekijöiden neuvonta ja ohjaus kehitykseen, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä • tukitoimenpiteiden suunnittelu, suosittelu ja toteuttaminen • kriisivalmiuden suunnittelu ja kriisityön toteuttaminen • oppilashuoltoryhmän jäsen • koulun ja oppilashuollon tuntemuksen välittäminen yhteistyötahoille Oppilas/huoltaja/työntekijä voi ottaa yhteyttä keneen tahansa oman koulun/päiväkodin oppilashuoltohenkilöön. Kuraattori/ psykologi/ terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa toiselle oppilashuoltohenkilölle, mikäli tämä on oppilaan edun mukaista Koulupsykologi • selvittää ja arvioi kehityksessä, opiskelussa tai oppimisessa esiin tulevia pulmia • tekee oppilaille psykologisia arviointeja ja tutkimuksia (oppimisen arviointi ja osin alustavat tunne-elämän arviot) • tapaa oppilaita/huoltajia oppilaan tunne-elämän tukemiseksi ja mielenterveysongelmien kartoittamiseksi • ohjaa ja neuvoo huoltajia opiskeluun liittyvissä asioissa • seuraa luokkatilanteita tarpeen mukaan Koulukuraattori • tukee ja ohjaa opiskeluun, vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä tilanteissa • auttaa luokan työilmapiirin ja työrauhan ylläpitämiseen liittyvissä asioissa • tapaa oppilaista poissaoloihin, kiusaamiseen ja päihteidenkäyttöön liittyvissä asioissa • selvittää oppilaan/kodin ja koulun välisiä ristiriitatilanteita • tukee vapaa-aikaan liittyvissä asioissa • tapaa oppilaita/huoltajia oppilaan tunne-elämän tukemiseksi ja mielenterveysongelmien kartoittamiseksi • seuraan luokkatilanteita tarpeen mukaan Kouluterveydenhoitaja ja -lääkäri • • • • • • antaa terveysneuvontaa tekee oppilaiden terveystarkastuksia vuosiluokittain koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon suunnitelman mukaisesti antaa ensiapua ja ohjaa hoitoon äkillisesti koulupäivän aikana sairastuneet oppilaat ohjaa terveydentilan toteamista varten tarpeellisiin erikoistutkimuksiin tai jatkohoitoon seuraa ja tukee pitkäaikaissairaan oppilaan kouluselviytymistä, ja omahoitoa sekä ohjaa jatkotutkimuksiin ja hoitoon mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, opiskelijan ja perheen tukeminen sekä hoito ja jatkohoitoon ohjaus 10 Koulu kuvaa oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaisiin tarkennuksiin • oppilashuoltopalvelujen kohdentamisen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan • menettelytavat, joilla koulun henkilöstö, oppilas ja huoltajat sekä yhteistyötahot perehdytetään oppilashuoltosuunnitelmaan 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt Oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä Oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaisiin tarkennuksiin oppilashuoltoryhmän henkilöt alla olevan kokoonpanon mukaisesti. kirjataan Esiopetus (Saman alueen esiopetusryhmillä, mukaan lukien yksityiset päiväkodit, on yhteinen opiskeluhuoltoryhmä) • päiväkodin johtaja (joku alueen kunnallisista päiväkodinjohtajista) • lastentarhanopettaja alueen jokaisesta esiopetusryhmästä • koulupsykologi • koulukuraattori • neuvolan terveydenhoitaja Esiopetuksen käsikirjassa. oppilashuoltoryhmien aluejako on oppilashuollon Perusopetus (Sisältää koulun yhteydessä toimivat esiopetusryhmät) • rehtori • koulupsykologi • koulukuraattori • kouluterveydenhoitaja • opettajien edustajia • turvallisuusvastaava Oppilashuoltoryhmänä voi toimia koulun johtoryhmä täydennettynä oppilashuoltohenkilöstöllä. Oppilashuoltoryhmän toiminnan kannalta opettajien edustajissa tulee olla erityisopettaja ja oppilaanohjaaja Lisäksi opiskeluhuoltoryhmään voidaan kutsua mukaan opiskelijoiden, huoltajien, koulun henkilökunnan ja yhteistyötahojen edustajia asian ja toiminnan kannalta järkevällä tavalla. 11 Rehtori/päiväkodin johtaja oppilashuoltoryhmää. johtaa koulunsa/alueensa oppilashuoltoa ja Koulun oppilashuoltoryhmän tehtäviä • oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaisten tarkennusten sekä muiden mahdollisten lakisääteisten hyvinvointiin liittyvien suunnitelmien laadinta • yhteisöllisen hyvinvoinnin kehittäminen, koordinointi ja seuranta • yhteistyön koordinointi koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Oppilashuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäisten oppilaiden asioita. Oppilashuoltoryhmä kirjaa oppilashuollon koulukohtaisiin tarkennuksiin • ryhmän jäsenten nimet • vähintään kaksi kehittämiskohdetta yhteisöllisessä hyvinvointityössä • toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi esim. teemapäivät, ryhmätoiminta • ryhmän kokoontumisajankohdat (vähintään 3 kertaa/ lukuvuosi) • miten vahvistetaan oppilaiden ja huoltajien osallisuutta opiskeluhuollossa Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Koulut kirjaavat oppilashuoltosuunnitelman koulukohtaisiin tarkennuksiin yhteistyötahot ja työskentelyn heidän kanssaan yhteisöllisessä hyvinvoinnissa. Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa Oppilashuollossa oppilaan ohjauksen tavoitteena on, että oppilas saa helposti tarvitsevansa tuen ja ohjauksen opintojen kaikissa vaiheissa. Kaikkien koulussa työskentelevien vastuulla on ohjata oppilasta tämän tarvitsevien palvelujen piiriin. Tarvittaessa yksittäisen oppilaan tueksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Koulutuksellisissa siirtymävaiheissa on turvattava, että tieto oppilaan tarvitsemasta tuesta ja vahvuuksista siirtyy uuteen kouluun. Näin toimintaa voidaan suunnitella ja mahdollista tukea toteuttaa heti myös uudessa koulussa. Tiedonsiirto tapahtuu aina yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tiedonsiirrossa saatua tietoa koulut voivat käyttää tarvittaessa ryhmien muodostamiseen, tukitoimien suunnitteluun ja kohdentamiseen sekä muiden oppilashuollollisten palvelujen järjestämiseen. Koulutuksellisista siirtymävaiheista on tehty erilliset ohjeistukset, jotka löytyvät opiskeluhuollon käsikirjasta. 12 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkistuksissa Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus: työolojen tarkistukset Lakisääteisten tarkastusten lisäksi kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta arvioidaan päivittäisessä toiminnassa ja mahdolliset havainnot sekä vanhempien ja oppilaiden antama palaute käsitellään oppilashuoltoryhmässä Hyvinkäällä opiskeluolojen ja ympäristön tarkastus tehdään joka kolmas vuosi kaikissa kouluissa. Tarkastuksessa selvitetään mahdollisia terveysvaaroja tai – haittoja. Tarkastettaviin kohteisiin kuuluvat koulujen ulkoympäristö, koulurakennus ja työtilat, oppilaitosyhteisön ilmapiiri ja johtaminen sekä koulutyön järjestäminen. Terveystarkastaja kutsuu koolle tarkastukseen osallistuvan ryhmän ja laatii raportin tehdystä tarkastuksesta. Työterveyshuolto tekee omalta osaltaan työpaikkakäynnin kolmen vuoden välein. Tällöin näkökulmana on henkilöstön työterveyden ja – turvallisuuden edistäminen: ilmapiiri, johtaminen sekä koulutyön järjestäminen. Henkilöstön työhyvinvointia kartoitetaan myös erilaisin kyselyin työterveyshuollon toimesta. Kouluyhteisön hyvinvoinnin seuranta Kouluyhteisön hyvinvoinnista ja siihen liittyvistä havainnoista keskustellaan säännöllisesti koulun oppilashuoltoryhmässä ja mahdollisiin havaittuihin muutoksiin puututaan. 8- ja 9-luokkalaisille tehdään kouluterveyskysely. Oppilashuoltoryhmä käsittelee kyselyiden tulokset. Koulukohtaisia tuloksia esitellään vanhempainillassa. Oppilaiden yksilöllistä hyvinvointia seurataan terveystarkastuksissa sekä kuraattorin tai psykologin vastaanotolla. Tarvittaessa oppilaan tukemiseksi kootaan monialainen asiantuntijaryhmä. Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon välillä Terveysneuvontaa voidaan toteuttaa yksilövastaanotoilla, ryhmässä tai yhteisöllisesti. Hyvinkäällä yksilöllinen terveysneuvonta tapahtuu terveydenhoitajan ja lääkärin vastaanotoilla. Ryhmäneuvontaa ovat luokkakohtaiset, teemoitetut oppitunnit. Yhteisöllistä terveysneuvontaa toteutetaan lähinnä vanhempainilloissa tai koulun yhteisissä tapahtumissa sekä teematapahtumissa. Terveystiedolla oppiaineena ja terveysneuvonnalla on yhteinen, terveysosaamiseen tähtäävä tavoite. Terveystiedon laaja-alaisiin tavoitteisiin 13 kuuluu opiskelijan itsestään huolen pitämisen ja arjen taidot. Näitä tavoitellaan myös terveysneuvonnan keinoin. Yhteistyössä korostuu ennaltaehkäisevä ja elämänhallintaan tähtäävä näkökulma. Järjestyssäännöt Esiopetusryhmässä laaditaan yhdessä lasten kanssa yhteiset säännöt ja ne kirjataan ryhmän toimintasuunnitelmaan. Hyvinkään peruskouluissa on yhteiset järjestyssäännöt ja ne sisältyvät koulun turvallisuuskansioon. Poissaolot Hyvinkään peruskouluilla on yhtenäiset käytänteet poissaolojen seuraamisesta ja niihin puuttumisesta ja ne sisältyvät oppilashuollon käsikirjaan. Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu ja hoitoonohjaus Kouluympäristön turvallisuuden, terveellisyyden ja viihtyvyyden jatkuva arviointi ja kehittäminen on ensisijaista tapaturmien ehkäisyssä. Tavoitteena on ennakoida ja hallita riskitilanteita. Oppilaat perehtyvät järjestyssääntöihin aloittaessaan opiskelun ja vuosittain opiskelun jatkuessa. Koulutapaturmien ja äkillisesti sairastuneen opiskelijan ensiapu, hoidon tarpeen arviointi ja hoitoonohjaus kuuluu terveydenhoitajalle silloin kun hänellä on vastaanottopäivä koululla. Koulun henkilökunnan ja oppilaiden tulee tietää miten toimitaan tapaturman sattuessa, minne oppilas ohjataan hoitoon ja kenelle tapaturmasta on ilmoitettava. Koulutapaturmien ennaltaehkäisyyn ja ensiapuun liittyvä tarkempi ohjeistus on koulun turvallisuuskansiossa. Päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Päihteiden käyttö kouluissa on kiellettyä. Myös päihteisiin luettavan tupakan ja tupakanomaisten tuotteiden käyttö koulupäivän aikana on kiellettyä. Päihteiden käytön ehkäiseminen kouluissa painottuu asennekasvatukseen ja päihdetietouden lisäämiseen. Yhteisötasolla päihteistä puhutaan mm. terveystiedon tunneilla ja integroituna muuhun opetukseen. Alakouluikäisillä päihteettömyyden edistämistyö suunnataan vanhempiin. Lapsen tarkastuksen yhteydessä keskustellaan perheiden päihteiden käytöstä. Erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla vanhempien ja yläkouluiässä nuoren päihteiden 14 käytöstä keskustellaan. asettamisessa. Vanhempia tuetaan kasvatustyössä ja rajojen Mikäli alaikäisellä opiskelijalla todetaan päihteiden käyttöä, oppilaitoksen henkilökunta puuttuu päihteidenkäyttöön ja tekee tarvittaessa lastensuojeluilmoituksen ja ohjaa hoitoon. Tarkempi suunnitelma päihteiden käyttöön puuttumiseksi löytyy koulun turvallisuuskansiosta. Koulukuljetusten odotusajat ja turvallisuutta koskevat ohjeet Hyvinkään kaupunki järjestää oppilaalle, jos oppilaan koulumatka lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin on esiopetuksessa olevalla lapsella 1.-3. luokan oppilaalla yli kolme kilometriä tai 4.-9. luokan oppilaalla yli viisi kilometriä. Opettaja tai kouluavustaja valvoo oppilasta koulun päättymisen jälkeen koulukyydin odotusajan. Esiopetuskuljetuksissa huoltaja vastaa lapsen saattamisesta kuljetukseen ja hänen vastaanottamisestaan kuljetuksesta. Koulubussilla kulkeva erityisen tuen piirissä oleva oppilas saatetaan tarvittaessa pysäkiltä kouluun ja koululta pysäkille. Jotta kuljetukset sujuisivat mahdollisimman joustavasti ja turvallisesti, on oppilaiden ja huoltajien oltava tietoisia seuraavista periaatteista ja noudatettava niitä: • Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa myös koulumatkan aikana. • Liikenneturvallisuus on kuljetuksen aikana tärkeintä. Autossa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana ja turvavyöt on pidettävä kiinni. • Kuljettaja saa puuttua kuljetuksen aikana tapahtuvaan häiriköintiin tilanteen vaatimalla tavalla. • Liikennöitsijälle on hyvä ilmoittaa oppilaan terveydentilaa koskevista seikoista kuten allergioista, ym., jotka saattavat vaikuttaa kuljetuksiin. • Kuljetusta käytettäessä on annettava selvä pysähtymismerkki. Talvella heijastin auttaa ratkaisevasti näkymistä. Tarkemmat periaatteet koulukuljetuksista ilmenevät koulukuljetusoppaasta Koulu ryhtyy kiusaamissuunnitelman mukaisiin toimiin tietoonsa tulleesta koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta. Asiasta ilmoitetaan toimintaan syyllistyneen ja niiden kohteena olevien oppilaiden huoltajille. 15 Suunnitelma suojelemiseksi väkivallalta ja kiusaamiselta Ehkäisy ja puuttuminen Koulun dynamiikkaan vaikuttavat tekijät Työyhteisön ilmapiiri - Oppilaiden kanssa työskentely kouluttautuminen työntekijöiden hyvinvointi aikuisten asiallinen kohtelu toisiaan kohtaan yhteiset pelisäännöt kaikkien aikuisten vastuu oppilaiden hyvinvoinnista asioihin puuttuminen ja paneutuminen kasvatuskulttuurin luominen kannustaminen - järjestyssäännöt valvonnat kiusaamisen tunnistaminen ja siihen puuttuminen, asenteet kiusaamista kohtaan aikuisten sitoutuminen tiedon kulku koulun ja kodin välillä kiusaamisen ennaltaehkäiseminen yhteistyö eri sidosryhmien kanssa oppilaiden asiallinen kohtelu positiivinen palaute Käsittely yhteisö-, ryhmä ja yksilötasolla Koulun tasolla - koulun sääntöjen läpikäyminen järjestyssääntöjen lähettäminen koteihin oppilaiden osallistuminen sääntöjen laatimiseen kiusaamis-, ja hyvinvointikyselyt vanhempainillat tukioppilastoiminta asennekasvatus Luokan, tai ryhmän tasolla - ryhmäyttäminen luokkien säännöt kiusaamiskyselyt tarvittaessa jonkin menetelmän, esim. Kiva käyttäminen luokissa toimintaohjeiden antaminen oppilaille kiusaamistilanteissa kannustaminen puuttumiseen kiusaamistilanteissa Yksilöllinen tuki, hoito, toimenpiteen ja jälkiseuranta Kiusaamiseen puututaan nopeasti. Yksilötasolla - - välitön puuttuminen keskustelu osallisten kanssa jonkin menetelmän soveltaminen tapausten purkuun, esim. KiVamenetelmä tai Verso/Miniverso yhteydenotot koteihin dokumentointi 16 Käytetään jotain menetelmää, esim. KiVa-koulu tai Verso/Miniverso 1. 2. 3. 4. 5. 6. Haastattelut, ja tapahtumien kirjaaminen Tavoitteiden sopiminen ja sitoutuminen niihin Seuranta, ja kiusaajien tarkkailu Mahdolliset erityistoimenpiteet kiusaajien varalta Tiedottaminen asianomaisten koteihin Tapausten purku myöhemmin asianomaisten kiusaaminen loppunut kanssa, onko Yhteistyö huoltajien kanssa Yhteistyö kodin ja koulun välillä merkittävää 1. Kehotetaan huoltajia olemaan yhteydessä kouluun, mikäli kiusaamista tapahtuu 2. Kannustetaan lasta kertomaan kiusaamisesta 3. Korostetaan, että oppilaitos tarvitsee riittävästi tietoa kiusaamisesta 4. Järjestetään tarvittaessa yhteisiä palavereja huoltajien kanssa 5. Koulun tulee tiedottaa tapauksista huoltajille 6. Pahoinpitelytapauksissa huoltajat tekevät rikosilmoituksen Yhteistyö viranomaisten kanssa Viranomaisia tulee käyttää apuna vaikeissa tilanteissa. Viranomaisia ovat esim. lähipoliisi, sosiaaliviranomainen tai perheneuvola 1. Tarvittaessa neuvotteluissa huoltajien kanssa 2. Kiusaaminen ei jostain syystä lopu 3. Jos kyseessä on pahoinpitely, tai seksuaalinen häirintä. Tällöin poliisi päättää tapauksen saattamisesta syyteharkintaa Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Koulun myönteistä ilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä tukevat toimenpiteet sekä yhteiset säännöt ja ohjeet edistävät koulun turvallisuutta ja ehkäisevät kriisien syntymistä. Kriisejä pyritään ehkäisemään myös varhaisella puuttumisella sekä yksilöllisen oppilashuollon keinoin. Oppilashuoltoa kehitetään riskien arvioinnin pohjalta. Koulun oppilashuoltoryhmä toimii koulun kriisiryhmänä. Päiväkodin yhteydessä olevien esiopetusryhmien päiväkodinjohtajan määräämä ryhmä. kriisiryhmä on Rehtori/päiväkodin johtaja vastaa siitä, että kaikki koulun tiloissa toimivat henkilöt ovat perehtyneitä kriisi- ja pelastusohjeisiin. Äkillisessä kriisitilanteessa rehtori/päiväkodin johtaja huolehtii, että 17 • • kriisiryhmän jäsenet saavat tiedon tapahtuneesta kriisistä mahdollisimman pian kriisiryhmä kutsutaan koolle arvioimaan miten kriisissä toimitaan Perusopetuksen/varhaiskasvatuksen johtaja, sivistystoimenjohtaja, työsuojeluhenkilöstö, työterveyshuolto ja oppilashuollon esimies tukevat tarvittaessa kouluyhteisöä erilaisissa kriisitilanteissa. Kriisitilanteissa toimitaan normaalin johtamisjärjestelmän mukaisesti. Kriisisuunnitelman toimintamallit ovat kirjattuina toimintaohjekorteille jotka ovat koulun turvallisuuskansiossa. Kriisiryhmä jakaa tehtävänsä etukäteen. Jos joku kriisiryhmän jäsenistä ei ole paikalla tai kykenevä toimimaan kriisitilanteessa, jaetaan hänen tehtävät. Viestintä käynnistetään välittömästi kriisin havaitsemisen jälkeen. Viestintää johtaa se viranomainen, jolla on vastuu toiminnan johtamisesta. Toimialatasoisesta viestinnästä vastaa sivistystoimenjohtaja, perusopetuksen viestinnästä perusopetuksen johtaja ja varhaiskasvatuksen viestinnästä varhaiskasvatuksen johtaja. Rehtori/päiväkodin johtaja vastaa oppilaitoksen toimintaan liittyvästä viestinnästä ja sen järjestämisestä. Kriiseissä viestintävastuu tulee keskittää sovituille henkilöille yhdenmukaisen tiedon varmistamiseksi. Viestintäpäällikkö auttaa vaikeiden asioiden viestinnässä medialle, huoltajille ja henkilöstölle ja konsultoi tarvittavien toimenpiteiden suhteen. Psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon alkuarvioinnin järjestää koulun kriisiryhmä ja oppilashuolto. Koulukuraattorit, -psykologit ja – terveydenhoitajat tekevät kriisityötä omilla kouluillaan. Tarvittaessa oppilashuollosta lähetetään kriisityöhön myös muiden koulujen oppilashuoltohenkilöstöä. Jälkihoidon aikana ja sen jälkeen on tärkeää turvata kriisityötä tehneiden mahdollisuus kriisin läpikäymiseen esim. jälkipuinti tai työnohjaus. Kouluyhteisöä kohdanneen kriisin jälkeen kriisiryhmä päättää, kuka sen jäsenistä seuraa toipumista ja jatkohoidon toteutumista vähintään lukuvuoden loppuun. Koulun henkilökunta ja oppilaat perehdytetään kriisisuunnitelmaan lukuvuosittain. Kriisiryhmä harjoittelee toimintavalmiuksia vähintään kerran lukuvuodessa. Kriisiryhmä arvioi ja päivittää suunnitelmaa vuosittain. 3. Yksilökohtainen oppilashuolto Yksilökohtaista oppilashuoltoa ovat koulukuraattorin, -psykologin ja – terveydenhoitajan palvelut. Näiden lisäksi yksittäisen oppilaan ja tietyn 18 oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain oppilaan, tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää huoltajaan tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevaan asian käsittelyyn. Arvion opiskelijan edun toteutumisesta tekee oppilashuollon koulukuraattori, psykologi tai – terveydenhoitaja. Yhteistyö laajoissa terveystarkastuksissa Laajoihin terveystarkastuksiin kutsutaan aina molemmat vanhemmat. Tarkastusta varten perhe ja oppilas itse täyttävät terveyskyselylomakkeen tarkastusta varten. Opettajalta pyydetään huoltajien luvalla arvio oppilaan hyvinvoinnista ennen tarkastusta. Tarkastuksen jälkeen terveydenhoitaja tai lääkäri kirjoittaa huoltajien luvalla lyhyen palautteen välitettäväksi opettajalle. Kouluterveydenhuolto tekee laajoista terveystarkastuksista luokkayhteenvedot, jotka käsitellään yhdessä luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa. Tarvittaessa luokan tilanneesta voidaan keskustella yleisten ilmiöiden tasolla myös oppilashuoltoryhmässä. Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestäminen koulussa Lasten ja nuorten pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen ja epilepsian hoidosta vastaa erikoissairaanhoito, joka yhteistyössä vanhempien kanssa arvioi koulussa ja päivähoidossa tarvittavat toimenpiteet ja valmiudet. Lapselle laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma ja hoidon opetuksesta sovitaan lasta hoitavan tahon kanssa. Ateria- ja puhtauspalvelut tuottamisesta. vastaa koululaisten erityisruokavalioiden Säännöllistä lääkitystä koulupäivän aikana tarvitsevalle esi- tai perusopetuksen oppilaalle tehdään lääkehoitosuunnitelma yhteistyössä opetusviranomaisten ja kouluterveydenhuollon kanssa. Kouluissa annetaan lääkkeitä yksilöllisen suunnitelman mukaan tai vain erityistilanteissa. Lääkkeen antamiseen koulutetaan riittävästi henkilökuntaa turvaamaan myös mahdolliset poissaolotilanteet. Lääkehoidonopetuksesta vastaa hoitava yksikkö tai lapsen vanhemmat. 19 Lyhytaikaisissa lääkekuureissa lääkettä voidaan joutua antamaan myös koulupäivän aikana. Sen antamisesta huolehtii ensisijaisesti koulunkäyntiavustaja vanhempien tuoman kirjallisen ohjeen ja / tai reseptin mukaan. Esiopetuksessa tehdään lääkehoitosuunnitelma myös silloin kun on kyse lyhytaikaisesta lääkekuurista. Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen ja sairaalaopetuksen yhteydessä Kolmiportainen tuki käsitellään moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että tuen portaalta toiselle siirtymisen käsittelyssä on aina opetushenkilöstön lisäksi mukana koulupsykologi, -kuraattori, -terveydenhoitaja ja/tai – lääkäri. Moniammatillisuus tuen käsittelyssä voidaan toteuttaa konsultatiivisena yhteistyönä. Lastentarhanopettaja/luokanopettaja/aineenopettaja/erityisluokanopettaja aloittaa kolmiportaiseen tukeen liittyvän prosessin yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Laaja-alainen erityisopettaja/kiertävä erityislastentarhanopettaja mukaan suunnittelemaan tuen järjestämistä. tulee Konsultaatio koulupsykologin/koulukuraattorin/kouluterveydenhoitajan kanssa, joka ottaa kantaa tuen sisältöön ja tuen vaiheeseen. Oppilashuoltohenkilöstö ohjaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria hakemaan joustavaan perusopetukseen ja on mukana joustavan perusopetuksen opiskelijavalinnoissa. Oppilashuoltohenkilöstö ohjaa psyykkisesti oireilevia nuoria kuntouttavalle luokalle ja tukee heidän siirtymistään kuntouttavalta luokalta ja sairaalaopetuksesta takaisin omaan kouluun. Oppilashuollon käsikirja sisältää tarkemmat ohjeistukset yhteistyöstä kolmiportaisessa tuessa, joustavassa perusopetuksessa ja sairaalaopetuksen yhteydessä sekä ohjeet pedagogisten asiakirjojen laadintaan. Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistusten ja opetuksesta epäämisen yhteydessä Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muutoin rikkoo koulun järjestystä, menettelee vilpillisesti tai kohtelee muita oppilaita tai koulun henkilökuntaa epäkunnioittavasti tai heidän ihmisarvoaan loukkaavasti, voidaan ensisijaisena toimenpiteenä määrätä osallistumaan yhteensä enintään kaksi tuntia kestävään 20 kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelu voidaan järjestää kerralla tai useammassa osassa koulupäivän aikana tai sen ulkopuolella. Kasvatuskeskusteluun määrää opettaja tai rehtori. Kasvatuskeskustelu tulee kirjata ja siitä ilmoitettava huoltajille. Ennen kasvatuskeskustelua opettaja voi konsultoida koulukuraattoria tai – psykologia. Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle voidaan antaa kirjallinen varoitus. Oppilaalle, jolta on evätty opetus jäljellä olevan koulupäivän ajaksi, annettu kirjallinen varoitus tai erotettu määräajaksi, tarjotaan koulukuraattorin tai – psykologin tapaamista. Oppilaalle on järjestettävä valvonta, mikäli hänet on määrätty poistumaan opetustilasta tai häneltä on evätty opetus jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään tunniksi kerrallaan valvonnanalaisen suorittamaan tehtäviään. Elämäntilanteesta johtuvat vaikeudet Elämäntilanteeseen liittyviin vaikeuksiin oppilas saa apua ensisijaisesti koulukuraattorilta ja kouluterveydenhoitajalta. He arvioivat mahdollisen jatkohoidon ja/tai tuen tarpeen. Oppilashuoltohenkilöstö voi ohjata oppilaan joko perheneuvolaan tai nuorisoasemalle. Perheneuvolaan ohjataan alle 13-vuotias lapsi vanhempineen ja 13 – 22 -vuotiaat nuoret ja tarvittaessa myös vanhemmat ohjataan nuorisoasemalle. Hoitoonohjaus tehdään yhdessä asiakkaan kanssa tai asiakas voi ottaa itse yhteyttä suoraan perheneuvolaan tai nuorisoasemalle. Esiopetuksessa olevien lasten perheitä ohjataan perheneuvolan lisäksi sosiaalihuollon perheohjaajien luokse. Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja menettelytavat Oppilashuoltoryhmä päättää koulun viikoittaisen ajankohdan mahdollisille tapauskohtaisille asiantuntijaryhmille. Tämän tarkoituksena on mahdollisimman helposti löytää aika asiantuntijaryhmien tapaamisille. Mikäli viikkoa ennen ajankohtaa, ei ole tullut varauksia, työntekijät voivat vapauttaa ajan muuhun työhön. 21 Opettajien/kasvatushenkilöstön tulee ottaa huolensa oppilaasta esille mahdollisimman varhain opiskelijan, huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Yksittäisen oppilaan asiaa käsitellään monialaisessa asiantuntijaryhmässä, joka on koottu yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Asiantuntijaryhmän kokoamisessa ja toiminnassa noudatetaan Hyvinkään kaupungin verkostoyhteistyön periaatteita. Oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Oppilashuoltokertomukset laaditaan Effica -tietojärjestelmässä ja kirjaukset laatii koulukuraattori, -psykologi tai – terveydenhoitaja sen mukaan kuka heistä osallistuu oppilaan asian käsittelyyn ja kuka heistä on asiantuntijaryhmässä nimetty vastuuhenkilöksi. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa Yhteistyössä ulkopuolisten tahojen kanssa noudatetaan Hyvinkään kaupungin monialaisen yhteistyön mallia. Lastensuojelu Lastensuojelulaki velvoittaa kaikkia kanssa toimivien viranomaisten on kasvatustehtävässään ja pyrittävä riittävän varhain sekä ohjattava lapsi (2§). kunnan toimialoja. Lasten ja perheiden tuettava vanhempia ja huoltajia heidän tarjoamaan perheelle tarpeellista apua ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä kun tehtävässään on saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttävät lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee varhaiskasvatuksen ja opetustoimen henkilöstöä. Ilmoitus tulee tehdä, kun havaitsee sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Kyseessä on siis henkilön oma arvio tarpeesta selvittää lapsen lastensuojelun tarve. Jos on vaikeuksia arvioida, onko lapsesta herännyt huoli riittävää lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi voi lastensuojelua konsultoida yleisellä tasolla. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä, jos huoli koskee lapsen tarpeiden selkeää laiminlyöntiä, heitteillejättöä, hoidon tai huolenpidon puutteellisuutta tai osaamattomuutta joka voi vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, fyysistä tai henkistä pahoinpitelyä, seksuaalista hyväksikäyttöä tai sen uhkaa, lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmia, jaksamattomuutta joka vaikuttaa lapsen huolenpitoon tai lapsen omaa käytöstä, päihteiden käyttöä. koulun käymättömyyttä, rikoksia tai itsetuhoista käytöstä. Seksuaalinen 22 hyväksikäyttö / kaltoinkohtelu on ilmoitettava suoraan poliisille ja siitä on tehtävä myös lastensuojeluilmoitus. Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa myös pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi (25a§). Pyyntö tehdään yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa. Pyynnön tekeminen perustuu aina ilmoitusvelvollisen arvioon ja pyynnön on sisällettävä ne syyt, minkä takia se tehdään. Lastensuojeluilmoitus/pyyntö lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi tehdään kirjallisina. Lastensuojelutarpeen selvitykset Hyvinkäällä tekee lastensuojelun alkuarvioinnin yksikkö. Selvityksen perusteella päätetään, alkaako lastensuojelun avohuollon asiakkuus. Avohuollon tukitoimia toteutetaan yhteistyössä lapsen ja vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavien henkilöiden kanssa. Koulukuraattori auttaa opetushenkilöstöä lastensuojeluilmoituksiin liittyen. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palveluketjuista löytyvät erilliset ohjeistukset. 4. Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilaitos kuvaa tarkennuksissa opiskeluhuoltosuunnitelman oppilaitoskohtaisissa • oppilaiden ja huoltajien osallisuuden yhteisöllisen ja yksilökohtaisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa • periaatteista ja menettelytavoista tiedottamisen opiskelijoille ja huoltajille 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuranta Rehtori/päiväkodin johtaja vastaa oppilashuoltosuunnitelman toteuttamisesta koulussa. Oppilashuoltoryhmä seuraa koulun oppilashuollon toteutumista esimerkiksi tyytyväisyyskyselyillä sekä koulun terveystarkastusten ja muiden oppilaiden hyvinvointiin kohdistuvien selvitysten avulla. Oppilashuoltosuunnitelman keväällä. koulukohtaisia tarkennuksia arvioidaan Lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä kerää lukuvuosittain tietoa oppilashuollon toteutumisesta. Oppilashuollon esimies tutustuu koulujen oppilashuoltoryhmien toimintaan joka toinen vuosi. Seurantatulosten perusteella valitaan seuraavan lukuvuoden oppilashuollon painopistealueet. 23 Rehtori/ päiväkodin johtaja vastaa oppilashuollon keskeisten tulosten tiedottamisesta oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.
© Copyright 2024