Animal Reproduction Eläinten lisääntyminen Ihmisen

Animal Reproduction
Eläinten lisääntyminen
Ihmisen sukupuolinen erilaistuminen jo
varhaisessa kehitysvaiheessa
2/2
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Bipotentiaalinen vaihe
•
•
•
•
•
•
Erilaistuminen ihmisellä alkaa 7. viikolla
Sitä ennen bipotentiaalinen: ei voi identifioida ♂
vai ♀. Gonadeissa ulommainen cortex ja sen
sisäpuolella medulla
Ulkoinen signaali  medulla kehittyy testikseksi
Signaalin puuttuminen  cortex erilaistuu
ovarioksi
Sisäisissä genitaaleissa Wolfin tiehyet kehittyneet
embryonaalisista munuaisista ja Müllerin tiehyistä
Toinen tiehyistä surkastuu kehityksen jatkuessa ♂
tai ♀
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Mikä ohjaa tsygootin kehitystä
joko ♂:ksi tai ♀:ksi?
• Y-kromosomin sukupuolen
määräytymisalue (sex-determing region of
the Y chromosome) = SRY-geeni
• Jos SRY-geeni tai sen tuote (proteiini)
puuttuu, gonadit kehittyvät ovarioiksi.
• SRY:n läsnäollessa gonadit testiksiksi
• HUOM! Testisten kehittyminen ei tarvitse
testosteronia!
• Testosteronin eritys alkaa vasta, kun
gonadit kehittyneet testiksiksi
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Valmiit testikset tuottavat kolmea hormonia 
sisäiset ja ulkoiset ♂-genitaalit
1. Sertolin solut  AMH (= anti-Müllerian hormone,
Müllerian-inhibiting substance)
 Müllerin tiehyt surkastuu
2. Leydigin solut  testosteronia ja sen
johdannaista
3. dihydrotestosteronia (DHT)
DHT ja T sitoutuvat samaan reseptoriin, ligandi 
eril. vaste
•
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Sukusolujen kypsymisen
hormonaalinen säätely
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Hypothalamicpituitary axis
•
•
•
•
•
Testisten hormonaaliset
kontrollimenismit
GnRH = gonadotropiinin
vapauttajahormoni
Hypotalamukseen signaali aivoista ja
verenkierrossa olevilta hormoneilta
Gonadotropiinit = LH (laktogeenia
stimuloiva hormoni, FSH (follikkelia
stimuloiva hormoni)
Ovarioista vapatuu estrogeeneja ja
progesteronia  prim.
lisääntymiselimiin, kohtu ja sekund.
sukuelimiin, maitorauhaset
Androgeenit  testiksiin, sek.
sukuelimiin ja lihaksiin (anabolia)
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Sukuhormonien kemiallinen rakenne
Niveljalkaisilla
• Ekdysteroidit: ekdysoni, 20hydroxyecdysterone (20 HE) = -ecdysone
• Tuotetaan protorakaalirauhasessa tai
sukurauhasissa
• Eritystä säätelevät useat peptidihormonit:
bombyxin, rakenteellista sukua insuliinille ja
insuliinin kaltaisille kasvutekijöille
• Juveniilihormoni (JH)  metamorfosis
• Alltotropiinit (peptidi) stimuloi JH:ta
• Allatostatiini inhiboi JH:ta
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Naisen lisääntymissyklin
hormonaalinen säätely
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Sukuhormonit ovulaatiosyklissä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Tsygootin muodostuminen
hedelmöityksen jälkeen
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Raskauden ja synnytyksen aikainen
hormonieritys
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Istukan verenkierto
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Synnytystapahtuman vaiheet
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Synnytyksen alkamisen
hormonaalinen säätely
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Synteesi ja eritys maitorauhasessa
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Ruumiinkoko ja tiineysaika
•
Nisäkkäiden peniksen erektion kontrolloiminen
Suurilla
nisäkkäillä on
pidempi
tiineysaika kuin
pienillä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
Ehkäisymenetelmiä
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013
BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA 2013