Rakennus- ja ympäristölautakunta § 116 09.09.2015 Ympäristölupa, Salon kaupunki / Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen, Vuohensaaren lumenkaatopaikka, Puhdistusallas 734-410-1-74 ja Joenkouranpuisto 734-4-9903-3, lupa 6-2015 2636/11.01.00.00.01/2013 Rakennus- ja ympäristölautakunta 09.09.2015 § 116 Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Hillevi Lehto, [email protected], 02 778 7805 Asia Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta olemassa olevalle lumenkaatopaikalle Hakija Salon kaupunki / Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen Hornintie 2-4, Halikko PL 77, 24101 Salo Y-tunnus 0139533-1 Yhteyshenkilö Kari Kanerva, 044 778 5352 Toiminta ja sen sijainti Ympäristölupaa haetaan olemassa olevalle Vuohensaaren lumenkaatopaikan toiminnalle. Alueelle varastoidaan kaupungin alueella olevien kiinteistöjen ja katuverkon aurauslumia. Vuohensaaren lumenkaatopaikka sijaitsee Salon keskustan lounaispuolella Salonjokisuulla kiinteistöillä Puhdistusallas 734-410-1-74 ja Joenkouranpuisto 734-4-9903-3, käyntiosoite Satamakatu. Kiinteistöt omistaa Salon kaupunki. Luvan hakemisen peruste Lupa on oltava ympäristönsuojelulain 28 §:n 1 momentin ja 2 momentin 3) kohdan mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan sekä toimintaan, josta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupaviranomaisen toimivalta Lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ympäristönsuojelulain 31 §:n 2 momentin mukaan. Asian vireille tulo Lupahakemus liitteineen on saapunut Salon kaupungin ympäristönsuojeluun 19.8.2014. Toimintaa koskevat luvat Kyseessä on olemassa oleva toiminta, jolla ei ole ollut aiemmin ympäristölupaa. Salon kaupunginhallitus on myöntänyt 14.4.2014 § 192 asemakaavan käyttötarkoituksesta poikkeamisen lumen varastoalueeksi poikkeamishakemuksen mukaiselle alueelle kiinteistöille 734-4-9903-3 ja 734-410-1-74. Salon kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt toimenpideluvan 10.7.2014 § 462 säilytys- ja varastointialueelle kiinteistöille 734-4-9903-3 ja 734-410-1-74. Laitoksen sijainti, sen ympäristöolosuhteet, asutus ja kaavoitus Lumenkaatopaikka on perustettu 1960-luvulla Satamakadun varteen Vuohensaareen johtavan tien eteläpuolelle. Alue rajoittuu etelässä Halikonlahden vesialueeseen, jonne sulava lumi johdetaan avo-ojituksen kautta. Maapohja on pengerrettyä joen rantaa. Lumenkaatopaikan pinta-ala on noin 19.500 m2. Lumenkaatoalueen erottaa pohjoisessa Natura 2000 -verkostoon kuuluvasta Viurilanlahti-kohteesta Satamakatu. Viurilanlahti kuuluu lintuvesiohjelmaan (SPA) ja on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi. Vuohensaaren itäosan rauhoitusalue on alle kilometrin etäisyydellä ja Natura-verkostoon kuuluva Vaisakko (SCI) noin 1,6 km etäisyydellä länteen. Lumenkaatopaikka ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue Kärkkä-Ylhäinen sijaitsee noin 350 m etäisyydellä lumenkaatopaikasta etelään. Alueen eteläpuolella sijaitsee Viitannummen asuntoalue, jonka lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin etäisyydellä lumenkaatopaikasta. Vuohensaaren virkistysalue sijaitsee alle kilometrin etäisyydellä länteen eikä ole lumenkaatopaikan pääasiallisena toiminta-aikana talvella käytössä. Salon seudun maakuntakaavassa alue on osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäväksi ulkoilu-, retkeily-, urheilu- ja muuksi virkistysalueeksi (V) ja Salon kaupungin yleiskaavassa 2020 alue sijoittuu lähivirkistysalueeksi merkitylle alueelle (VL). Joenkouranpuiston kiinteistö on voimassa olevalla asemakaava-alueella sijaiten istutettavalla puistoalueella (PI), jonka lumenkaatopaikkaosalle Salon kaupunginhallitus on myöntänyt asemakaavan käyttötarkoituksesta poikkeamisen 14.4.2014 § 192. Pohjoisessa alue rajoittuu ET-1-alueeseen (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue), jolla on jäteveden puhdistamiseen liittyviä toimintoja. HAKEMUKSESSA ESITETYT ASIAT Laitoksen toiminta Toiminta, kapasiteetti ja prosessit Alueelle varastoidaan Salon keskustan ja Halikon alueella aurattua ja kerättyä lunta kaupungin alueella olevilta kiinteistöiltä (85 %) sekä katuverkosta (15 %). Toiminta-aika on pääosin marras-huhtikuu. Lumi kuljetetaan kuorma-autoilla ja traktoreilla. Runsaan lumisateen jäl- keen liikennemäärät voivat olla noin 150 - 200 kuormaa vuorokaudessa. Kuorman koko on keskimäärin 10 m3. Pitkien pakkasjaksojen aikana, jos lunta ei sada, lumentuonti alueelle on vähäistä. Alueelle mahtuu noin 20.000 m3 lunta. Ilmojen lämmetessä sulava lumi johdetaan viereiseen vesistöön avo-ojituksen kautta. Toiminta-aika on huhti-heinäkuu. Alue siivotaan irtoroskista touko-kesäkuussa, jonka jälkeen tiehöylä tasoittaa alueen. Tarpeen vaatiessa toimitetaan lisää mursketta. Alueen pinta-ala on alle kaksi hehtaaria. Kantavana rakenteena on louhepenger, kiilamateriaalina on käytetty karkeaa luonnonkiviainesta ja pintamateriaali on kivimursketta. Kantava perusrakenne on kestänyt hyvin raskaan ajoneuvoliikenteen myös runsaslumisina alkutalvina ja keväällä, kun routa ei enää ole parantanut maan kantavuutta. 2000-luvun alussa alueella tehtiin pinnanmuotoilu niin, etteivät sulamisvedet valu suoraan mereen ja vie mennessään irtoroskia Halikonlahteen. Alueen meren puolelle rakennettiin 270 m pitkä maapenger sekä vesienkeräilypainanne. Kentän pinta muotoiltiin niin, että lumien sulamisvedet ja sadevedet valuvat reunapainanteisiin ja niistä edelleen alueen molemmissa päissä oleviin mereen johtaviin purkupisteisiin. Polttoaineet, niiden varastointi, säilytys ja kulutus Alueella ei varastoida eikä käytetä teollisia aineita. Energian käyttö ja arvio käytön tehokkuudesta Alueella ei käytetä teollisesti tuotettua energiaa. Vedenhankinta ja viemäröinti Alueella ei ole vesihuoltoa. Liikenne ja liikennejärjestelyt Lumenkaatopaikalle liikennöidään pitkin Satamakatua. Lunta kuljetetaan tarvittaessa viikon jokaisena päivänä. Lumi kuljetetaan kuorma-autoilla ja traktoreilla. Runsaan lumisateen jälkeen liikennemäärät voivat olla noin 150 - 200 kuormaa vuorokaudessa. Lumenläjitysalue on sijainniltaan erinomainen. Kaupungin keskustasta on lyhyt matka ja liikennehaitta varsinkin yöaikaan on vähäinen. Sulamisvesille on lyhyt siirtymä vesistöön, joten vältytään lumenläjitysalueita vaivaavasta kesäaikaisesta liettymähaitasta. Rakennetun alueen kunnossa- ja puhtaanapidon konetyö on tehokasta. Ympäristökuormitus ja -vaikutukset sekä niiden vähentäminen Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä niiden ympäristövaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Aluetta ei ole liitetty viemärijärjestelmään. Sulamisvesi on ohjattu valumaan ojaan ja sitä kautta Salonjokeen / Halikonlahteen. Alueelle mahtuvan lumen määrä on noin 20.000 m3, josta sulamisvesiä syntyy noin 2.000 m3. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on ottanut vesinäytteet huhti- ja joulukuussa 2013 Vuohensaaren lumenkaatopaikan itäpuolella sijaitsevasta purkuojasta. Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat pieniä, pitoisuudet olivat esim. talousveden raja-arvoja pienempiä. Öljy-yhdisteitä ei havaittu. PAH-yhdisteitä ei havaittu huhtikuussa, joulukuussa pitoisuudet ylittivät menetelmän määritysrajat. Keväällä 2014 näytteitä ei saatu otettua, koska talven lumimäärät olivat harvinaisen pieniä. Marraskuussa otetussa näytteessä tutkittujen metallien pitoisuudet olivat melko pieniä jääden esim. talousveden raja-arvoja pienemmiksi. Öljy-yhdisteiden pitoisuudet jäivät alle menetelmän määritysrajan, eikä PAH-yhdisteitä havaittu. Lumet aurataan ja kuljetetaan alueelle heti satamisen jälkeen, joten lumi on varsin puhdasta. Kaikki sulamisvesi johdetaan avo-ojaston kautta alueen eteläpuolelle mereen ja jokeen. Virtausnopeudet ovat niin pienet, ettei sulamisvesi huuhdo kiinteitä roskia mukanaan. Toiminta ei vahingoita vesistöjä. Päästöt ilmaan sekä niiden vaikutukset ilman laatuun Liikennöinnistä aiheutuvat normaalit liikennepäästöt. Toiminnasta ei aiheudu ilmaan haitallisia päästöjä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä niiden ympäristövaikutukset Roskat kerätään ja viedään sekajätteenä Korvenmäen jäteasemalle. Kiinteää, kerättävää jätettä syntyy noin 1 - 2 m3 talvessa. Alue sijaitsee kahden merivesialueen välissä, joten varsinaista pohjavettä ei ole todettavissa. Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään. Alue ei sijaitse pohjavesialueella tai sen muodostumisalueella. Melu, tärinä, pöly ja haju sekä niiden vaikutukset Alue täytetään meren puoleisesta reunasta alkaen. Penger nostetaan 3 - 5 metrin korkeuteen, joka suodattaa autojen melua lähimmän asutusalueen Viitannummen suuntaan. Etäisyys alueeseen on noin 400 m. Toiminta ei aiheuta melua tai tärinää. Kuljetukset ja niiden paino ovat normaalia pienempiä. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jäte koostuu reunakivistä, aurauskepeistä, karkkipapereista ja tyhjistä savukeaskeista yms. Kiinteää, kerättävää jätettä syntyy noin 1 - 2 m3 talvessa. Jäte toimitetaan Korvenmäen jäteasemalle. Lumen mukana tuleva hiekoitussepeli jää alueelle. Mahdollinen jäte on alueelle tuotavan lumen joukossa eikä sen poistaminen ennen varastointia ole teknisesti mahdollista kuin kiinteistöillä, joilta lumi tuodaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Toiminnalla ei ole vaikutusta Natura-alueeseen. Toiminta on jatkunut vuosikausia, eikä tehtyjen havaintojen perusteella toiminnalla ole vaikutusta em. arvoihin. Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet Alueen erottaa Natura-alueesta Vuohensaareen johtava Satamakatu. Sulamisvesiä ei suoraan johdu Natura-alueelle. Kipattavan lumen joukossa saattaa olla esineitä tai materiaalia, jotka lumen sulaessa aiheuttavat epäsiisteyttä. Näitä ovat mm. reunakivet, kadun varsille jätetyt roskat, aurausviitat sekä hiekoitussepeli. Alue siivotaan mekaanisesti lumen sulettua. Koneiden hydrauliikan pettäessä saattaa olla mahdollista, että alueelle pääsee pieniä määriä hydrauliikkaöljyjä. Näitä varten alueelle toimitetaan imeytysturvetta. Alueella ei säilytetä kuormaajaa eikä muitakaan koneita. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijalla ei ole ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnan laatu alueella on yksinkertainen, eikä toimintaan liity erityisiä prosesseja. Lumi kasataan kiinteistöillä kaupungissa, kuljetetaan varastointialueelle ja annetaan sulaa. Toiminnasta syntyy kahdenlaisia päästöjä. Lumen mukana tulleiden vieraiden aineiden ja esineiden roskastaminen sekä lumen sulamisesta aiheutuvat sulamisvedet. Roskat alueella voidaan poistaa ”käsin” lumien sulamisen edetessä. Sulamisvedet johdetaan ojituksen kautta vesialueille. Lumen varastointi alueelle ei lisää vesistöön johtuvien vesien määrää, sulamisvesinä lumi päätyisi joka tapauksessa sadevesiviemäröinnin kautta vesistöön. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu Lumenkaatoalueen hoitotyö vaatii sesonkiaikaan hoitokoneen paikalla oloa, koska lumikuormia voi vuorokauden aikana tulla 150 - 200. Hoitokone kauhoo lumipenkan 3 - 5 metrin korkuiseksi lumenkaatopaikan hyötypinta-alan maksimoimiseksi. Lisäksi koneenkuljettaja ohjaa lumikuormien purkuliikennettä alueella ja valvoo, ettei kuormissa ole haitta-aineita. Lumenläjitysalueen täyttötilan maksimointi on tärkeää, koska ns. vara-alueet ovat yleensä peltoa eivätkä kestä liikennettä roudattomana aikana alku- ja lopputalvesta. Keväällä lumikasoja käydään kohentamassa sulamisen edistämiseksi. Kun kevätaurinko on sulattanut lumikasat, alue siivotaan ja mahdolliset pintavauriot korjataan. Tavoite on, että alue on kunnossa kesäkuussa juhannukseen mennessä. Laskuojat tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Päästötarkkailu Vesistötutkimus suoritetaan keväällä. Vaikutustarkkailu Natura-alueen jatkuva seuranta, kaupunki ei ole järjestänyt alueelle tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä Salon kaupungin ilmoitus- taululla ja internetissä 11.9. - 13.10.2014 sekä julkaisemalla ilmoitus Salon Seudun Sanomissa 11.9.2014. Asiakirjat on pidetty nähtävillä Salon kaupungin ympäristönsuojelussa Halikon virastotalossa edellä mainitun ajan viraston aukioloaikoina. Asianosaisille (41 kpl) on lähetetty tiedoksianto luvan vireilläolosta. Tarkastukset Lumenkaatopaikalle on tehty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastuskäynti 17.6.2015. Tarkastusmuistio on liitetty valmisteluaineistoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi mielipide. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa mielipiteessään 13.10.2014 lupahakemuksessa mainitun ojan lisäksi lumensulamisvesiä purkautuvan ainakin alueen eteläpäässä keväisin myös suoraan Halikonlahteen. Sulamisvesien mukana vesistöön päätyy lumen mukana tulevat haitta-aineet lähes kokonaan. Lumien sulaessa lumenkaatopaikalta leviää ympäristöön tuulen mukana roskia, vaikka aluetta pyritäänkin siivoamaan lumien sulamisen jälkeen ja pienemmät roskat kulkeutuvat sulamisvesien mukana Salonjokeen ja Halikonlahteen. Vuohensaari ja Satamakadun varrella Natura-alueella oleva luontopolku ovat merkittävässä virkistyskäytössä. Virkistyskäyttö painottuu kevään lintujen muutosta syksyyn, mutta myös talvisin alueella liikkuu runsaasti virkistyskäyttäjiä. Satamakadun varrella oleva kevyenliikenteen väylä loppuu ennen lumenkaatopaikkaa ja kevytliikenne kulkee kadun vartta pitkin muun liikenteen joukossa. Alueelta purkautuvista vesistä on otettu vesinäytteitä vain pohjoisosassa sijaitsevasta yhdestä ojasta kaksi kertaa vuonna 2013, jolloin näytteiden raskasmetalliarvot olivat alle talousveden raja-arvojen ja PAH-yhdisteitä havaittiin vain joulukuun näytteessä. Vähäisen määrän johdosta näytteet eivät anna kokonaiskuvaa sulamisvesien laadusta ja lisäksi vesiä purkautuu alueelta myös muita ojia pitkin. Lisäksi mielipiteessä viitataan Salon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten 12 §:ään. Yhdistys toteaa, että vireillä olevan ympäristölupahakemuksen mukainen lumenkaatotoiminta Satamakadun varressa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen riskiä, vaaraa alueen virkistyskäyttäjille ja alueen roskaantumista. Sulamisvesiä ei selkeytetä riittävästi. Ympäristön kannalta parhaan käytännön menetelmä (BEP) on sijoittaa lumenkaatopaikka muualle kuin nykyiselle paikalleen vesistön varteen, Natura-alueen ja yleisen virkistyskäyttöalueen läheisyyteen Satamakadun varteen, josta sulamisvedet päätyvät vesistöön. Aurauslumien sijoittamiselle tulee suunnitella ja rakentaa asianmukainen sijoituspaikka muualle kuin nyt käytössä olevalle Satamakadun alueelle. Asianmukainen sijoituspaikka tulee sijoittaa niin, että se on kuljetuslogistisesti järkevä, rakenteellisesti kestää lumikuormat, ei aiheuta ympäristön vettymistä tai vaaraa ympäristölle eikä vaaranna kevyttä liikennettä kuten nykyisin Satamakadulla tilanne on. Lisäksi sulamisvesille tulee rakentaa asianmukainen ja riittävä laskeutusallas, joka voidaan tyhjentää asianmukaisesti. Nykyisessä lumenkaatopaikassa Satamakadulla laskeutusallasta ei ole ja sellaisen rakentaminen alueelle on hankalaa. Lisäksi asianmukainen lumenkaatopaikka tulee perustaa pohjaltaan pidättäväksi ja viettämään niin, että sulamisvedet voidaan hallitusti kerätä käsittelyyn ja seurantaan. Tällä hetkellä lumenkaatopaikan sulamisvedet valuvat tehdyistä rakenteista huolimatta hallitsemattomasti ympäristöön ja osittain suoraan vesistöön. Jos nykyisellä lumenkaatopaikalla Satamakadun varrella jatketaan lumien sijoittamista, tulee alue kunnostaa niin, ettei sulamisvesien ohivirtausta vesistöön pääse, sulamisvedet on kerättävä hallitusti yhteen käsittelypisteeseen, jossa ne laskeutetaan riittävän kokoiseen laskeutusaltaaseen. Laskeutuneet massat on tyhjennettävä asianmukaisesti, joten kulkuun on alueelle rakennettava asianmukainen tie. Vesistöön purkautuvia sulamisvesiä on tarkkailtava vuosittain ainakin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden osalta. Aiheuttamisperiaatteen mukaisesti vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia siivoamisesta myös muualla kuin vain vastaanottoalueella. Toiminnasta Natura-alueen välittömässä läheisyydessä on tehtävä arvio sen vaikutuksista Natura-alueeseen. Lausunnot Lausuntoja on pyydetty Salon kaupungin kaupunkisuunnittelulta ja ympäristöterveydenhuollolta. Molemmat toteavat, ettei niillä ole lausuttavaa Vuohensaaren lumenkaatopaikan ympäristölupahakemuksesta Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, ympäristö ja luonnonvarat 27.10.2014 lausunnossa todetaan, että Natura-alueeseen rajautuvalla alueella on tarkoitus varastoida aurattua ja kerättyä lunta enintään 20.000 m3. Alue on usean kymmenen vuoden aikana toiminut kaupungin alueella kerätyn lumen kaatopaikkana. Alue siivotaan aina mekaanisesti lumien sulettua. Alueen erottaa Natura-alueesta (SPA Viurilanlahti) Vuohensaareen johtava Satamakatu. Viereisellä Natura-alueella oleva Lintutornintien varsi on toiminut toisinaan runsaslumisina talvina varakaatopaikkana ja sinne on todennäköisesti lumenkaatotoimien myötä tullut kurtturuusua. Varsinais-Suomen ELY-keskus arvioi, että lumenkaatopaikan toimintaa voidaan jatkaa ja toiminta ei ennalta arvioiden merkittävästi heikennä Viurilanlahden Natura-alueen luontoarvoja. Aiemmin varakaatopaikkana käytetylle Natura-alueen osalle ei voi lumia varastoida ennen luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia. Lumenkaatopaikka-alueella ja Natura-alueella tulisi seurata kurtturuusun ja muiden mahdollisten vieraslajien leviämistä ja jatkaa aktiivisia toimia niiden poistamiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija toteaa 24.11.2014 saapuneessa vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon kaupungilla olevan toisaalla varalumenkaatopaikkoja, jolloin tarvetta Natura-alueen käyttöön ei ole. Normaalisateisena talvikautena tarvetta varapaikkoihin ei ylipäätään ole. Vieraslajien torjumiseksi kaupungin puisto-osasto suorittaa alueiden kartoituksen ja ryhtyy tarpeellisiin torjuntatoimiin. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielipiteeseen hakija toteaa yleisesti, että lumen ajoa nykyiselle paikalle on tehty vuosikymmeniä. Paikka on valikoitunut hyväksi monestakin syystä. Kuljetusmatkat ovat kohtuullisen lyhyet eikä ajo teollisuusalueen läpi aiheuta haittaa ympäröivälle asu- tukselle. Näin muut kuin itse lumesta aiheutuvat päästöt saadaan minimoitua. Alueen rakenteet sallivat liikennöinnin sääolosuhteista riippumatta. Paikalle ajettava lumi on varsin puhdasta. Suurimmat epäpuhtaudet ovat lumikasoihin joutuneet roskat ja hiekoitushiekka. Pienistä virtausnopeuksista johtuen lumen mukana tullut hiekoitushiekka/-sepeli sulaa paikoilleen. Irtoroskien keräystä voidaan tehostaa muokkaamalla työtapoja. Keräys tapahtuu kaiken aikaa. Roskien keruu koskee myös alueen ympäristöä. Vallitsevan tilanteen ja suunnitelman mukaan sulamisvesien suoraan johtuminen mereen on estetty maavallilla ja vesi johdetaan vesistöön kahden purkuojan kautta, toinen alueen länsireunassa ja toinen itäreunassa. On arvioitu, että sulamisvesien määrä ja virtausnopeus on niin pieni, että vesistöön ei pääse haitallisia roskia tms. Näytteenotto sulamisveden haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi suoritetaan viranomaisten määräysten mukaan. Yleisten alueiden ylläpidon ja kehittämisen palvelut katsoo, että toimimalla ympäristölupahakemuksen mukaisesti, toiminnasta ei aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista, kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle eikä Halikonlahden vesialueelle. Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen / Viheraluetiimi Kaupunginpuutarhuri Tapio Järviseltä 31.8.2015 saadun tiedon mukaan Vuohensaaren pengertien varressa meren puolella on istutettu sinne toiselta työmaalta siirrettyjä kurtturuusuja, Rosa rugosa ja Rosa rugosa alba. Niiden tarkoitus on sitoa rakennettua tien pengertä merenkäynnin aiheuttamaa eroosiota vastaan. Siirtämisen ajankohdasta ei ole tarkempaa tietoa, todennäköisesti ajankohta on 1990-luvun puoliväli, aika ennen kuin vieraslajikysymys on noussut esiin. VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Vs rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää hakemuksen mukaisesti Salon kaupungille / Yleisten alueiden ylläpito ja kehittäminen ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan Salon kaupungin Joensuun ja Meriniityn kylissä kiinteistöillä Puhdistusallas 734-410-1-74 ja Joenkouranpuisto 734-4-9903-3 sijaitsevalle Vuohensaaren lumenkaatopaikalle. Toiminta on sijoitettava ja mitoitettava sekä toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei jäljempänä olevissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Vastaus lausuntoihin ja mielipiteeseen Lausunnossa ja mielipiteessä esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja perusteluissa ilmenevällä tavalla. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti lumen varastointi ei ole sallittua Natura-alueella. Vieraslajien leviämisen seuranta ja poista- mistoimet on määrätty toteutettavaksi säännöllisesti. ELY-keskus on antanut puoltavan lausunnon lumenkaatopaikan toiminnan jatkamiselle ja arvioinut, ettei toiminta ennalta arvioiden heikennä merkittävästi Viurilanlahden Natura-alueen luontoarvoja. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n kannanotot on huomioitu lupamääräyksissä 3-5, 9-10 ja 14 sekä perusteluissa. Alue on määrätty kunnostettavaksi niin, ettei ohivirtausta vesistöön aiheudu. Sulamisvesien hallintaa on tehostettava varmistamalla purkuojien riittävän pitkä viipymä. Tavoitteeksi on asetettu laskeutusaltaan ja suotopenkereen rakentaminen. Sulamisvesien tarkkailuun on sisällytetty mm. raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksien määrittäminen. Riittävästä siivoamista on huolehdittava roskaantumisen ehkäisemiseksi. ELY-keskus on arvioinut lausunnossaan, ettei toiminta ennalta arvioiden heikennä merkittävästi Viurilanlahden Natura-alueen luontoarvoja. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta 1. Aluetta ei saa käyttää maankaatopaikkana. 2. Toiminnasta ei saa aiheutua maaperän, pohjaveden eikä pintavesien pilaantumista. Kuljetus- ja työskentelykaluston kunnosta on huolehdittava niin, että öljyvuotojen riski minimoidaan. 3. Lumenkaatopaikka-alueella ja viereisellä Natura-alueella on seurattava säännöllisesti kurtturuusun ja muiden mahdollisten vieraslajikasvien leviämistä ja käynnistettävä tarvittaessa toimet vieraslajien poistamiseksi. 4. Toiminta-alueen tiestöä on käytettävä siten, ettei muulle liikenteelle tai lähialueilla liikkuville aiheuteta haittaa tai vaaraa. Päästöt ilmaan ja melu 5. Lumen vastaanotto, käsittely ja varastointi on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu haju-, melu- tai pölyhaittaa eikä ympäristön roskaantumista tai likaantumista. Roskaantumisen ehkäisemiseksi lumenkaatopaikkaa on tarkkailtava ja siivottava riittävän usein lumen sulamisen edetessä koko toimintakauden ajan. 6. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten tai vapaa-ajan asuntojen kiinteistöillä tai muissa häiriintyvissä kohteissa päiväaikana klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöaikana klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 45 dB (LAeq). Tarvittaessa toiminnan melu on todennettava mittauksin. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista tässä lupamääräyksessä annettuun raja-arvoon. Mikäli melutaso ylittyy, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettujen kuormien laadusta. Jätettä sisältävät kuormat on palautettava viipymättä jätteen haltijalle tai toimitettava käsiteltäväksi sellaiseen paikkaan, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. 8. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet on lajiteltava ja toimitettava ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet on toimitettava hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Toiminnassa muodostuvat jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on säilytettävä katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan tarvittaessa kerätä talteen. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista on laadittava erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Sulamisvesien käsittely ja johtaminen 9. Lumenkaatoalueen on oltava rakenteeltaan ja muotoilultaan sellainen, että alueelta kertyvät sulamisvedet saadaan johdettua hallitusti laskuojia pitkin vesistöön. Sulamisvedet on johdettava vesistöön mahdollisimman pitkän viipymän jälkeen. Alueen länsipäädyssä maata on nostettava ja muotoiltava niin, että sulamisvesi valuu Satamakadun vierustan ojaa pitkin Halikonlahteen. Myös itäpäädyn ojaa on kunnostettava ja muotoiltava sulamisveden riittävä viipymä huomioiden. 10. Purkuojien kunto on tarkastettava säännöllisesti, ja tarvittaessa ojat on kunnostettava. Paras käyttökelpoinen tekniikka 11. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan taloudellisesti käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta lumenkaatopaikalla on oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja talteenottovälineitä saatavilla. Vahinko- ja onnettomuustilanteissa toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen tarkoituksenmukaiseen säilytykseen. Tapahtumaan johtaneet syyt on selvitettävä ja tilanteen toistuminen jatkossa on estettävä. 13. Alueella tapahtuneista häiriö-, vahinko- tai onnettomuustilanteista, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai vaaraa tai haittaa terveydelle, on ilmoitettava viipymättä Salon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille. Käyttötarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Alueelta kerättyjen sulamisvesien laatua on tarkkailtava. Näytteet on otettava purkuojista vähintään kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä on analysoitava kloridi, sulfaatti, kokonaistyppi, arseeni, elohopea, kadmium, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki, mineraaliöljyt, polttoainehiilivedyt ja PAH-yhdisteet. Näytteenottohetken virtaama on arvioitava. Näytteet on analysoitava akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan on oltava sertifioitu tai näytteenoton akkreditoitu. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa toiminnanharjoittajan hakemuksesta muuttaa tutkimustiheyttä, näytteenoton ajankohtia tai määritysvalikoimaa edellyttäen, ettei heikennetä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 15. Lumenkaatopaikan toimintaa, päästöjä, jätteiden määrää ja ympäristövaikutuksia on tarkkailtava ja niistä on pidettävä kirjaa. Laitoksen käyttötarkkailukirjanpitoon on sisällytettävä seuraavat tiedot: - lumenkaatopaikan toiminta-aika - varastoitu lumimäärä / ajettujen kuormien lukumäärä - syntyneet jätteet ja niiden eteenpäin toimittaminen - sulamisvesianalyysien tarkkailutulokset - sulamisvesien keräilyjärjestelmän tarkkailu- ja huoltotoimet - lumenkaatopaikalla tapahtuneet häiriötilanteet, niiden syy, kestoaika ja syntyneet päästöt - lumenkaatoalueella suoritetut korjaustoimenpiteet - toiminnassa tapahtuneet ja suunnitellut muutokset, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön. Kirjanpitoon jätteistä sisällytetään niiden laatu, määrä ja toimituspaikat valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen 179/2012 liitteen 4 jäteluettelon mukaisesti. 16. Vesinäytteiden tarkkailutulokset on niiden valmistuttua toimitettava viipymättä valvontaviranomaiselle sekä sisällytettävä vuosittaiseen valvontaviranomaiselle toimitettavaan raportointiin arvioin lumenkaatopaikan vaikutuksesta purkuvesistön tilaan. Edellisen vuoden toimintaa, tarkkailua ja kirjanpitoa koskevat tiedot (vuosiraportti) on lähetettävä valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä soveltuvin osin sähköisesti. 17. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja niihin liittyvää tarkkailua varten laitoksen vastaava hoitaja. Hoitajan asiantuntemuksen ylläpidosta on huolehdittava vuosittain. Hoitajan yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja ilmoitettava valvontaviranomaiselle. 18. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lupapäätöksessä annetut määräykset annetaan riittävästi tiedoksi myös kaikille alueella työskenteleville, alueella toimiville urakoitsijoille ja aliurakoitsijoille sekä muille alueelle lunta tuoville. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 19. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Salon kaupungin ympäristönsuojeluun toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan muuttuessa on uuden haltijan kirjallisesti ilmoitettava vaihtumisesta Salon kaupungin ympäristönsuojeluun. 20. Toiminnanharjoittajan on toiminnan loputtua huolehdittava alueen puhdistamisesta. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ilmoituksessa on esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä tarvittavista maisemointiin, maaperän- ja vesiensuojeluun sekä jätehuoltoon liittyvistä jälkitoimista sekä toimenpiteiden aikataulut. Mikäli lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on tarpeen antaa suunnitelman vuoksi tarkempia määräyksiä, voi Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen edellyttää toiminnanharjoittajaa tekemään ympäristöluvan muutoshakemuksen lupaviranomaiselle. 21. Lumenkaatopaikka on sisällytettävä kaupungin tietojärjestelmään mahdollisena pilaantuneen maaperän riskikohteena. Ratkaisun ja lupamääräysten perustelut Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Mikäli lumenkaatopaikan toiminnasta kuitenkin aiheutuu kohtuutonta rasitusta, päätöksen määräyksiä voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n nojalla. Yleiset perustelut Asianmukaiset lumenkaatopaikat ovat tarpeen kunnan sekä kiinteistöjen ja katualueiden talviaikaisen hoidon järjestämiseksi. Lumenkaatopaikka sijaitsee voimassa olevassa asemakaavassa istutettavalla puistoalueella (PI), jonka lumenkaatopaikkaosalle on myönnetty käyttötarkoituksen poikkeaminen lumen varastoalueeksi. Lumen käsittely ja varastointi hakemuksen mukaisella alueella on otettu huomioon luvassa mm. antamalla määräyksiä toiminnan toteuttamisesta, vesiensuojelusta ja tarkkailusta toiminta-alueella. Lumenkaatopaikkatoiminta ei yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle eikä ympäristön pilaantumista, kun toiminnanharjoittaja menettelee hakemuksessa ilmoittamallaan tavalla ja noudattaa ympäristönsuojeluviranomaisen antamia lupamääräyksiä. Lumi ei jätteen yleisen määritelmän perusteella ole jätettä. Aurattu lumi sisältää kuitenkin lumen lisäksi roskia ja muita epäpuhtauksia. Lumenkaatopaikkaa koskee muun muassa roskaamiskielto ja pohjaveden ja maaperän pilaamiskielto. Toiminnanharjoittaja on velvollinen toimimaan suunnitelmallisesti toiminnan aiheuttamien häiriövaikutusten rajoittamiseksi. Raportointi palvelee toiminnanharjoittajaa, mahdollisia haitankärsijöitä ja valvontaviranomaista. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä mahdollisimman tarkasti toiminnan vaikutuksista. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, kesto, vaikutusalueen ominaisuudet sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevat määräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on otettu huomioon varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja pilaantumisriski. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 ja siihen liittyvässä Varsinais-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa on esitetty lisätoimenpiteenä hulevesien luonnonmukainen käsittely, mikä on otettu huomioon lupamääräyksissä 9-10. Tämä huomioiden toiminta ei vaikeuta Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 tavoitteiden saavuttamista. Tämän ympäristölupahakemuksen käsittelyssä on sovellettu ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000), koska 1.9.2014 voimaan tulleen uuden ympäristönsuojelulain (527/2014) 229 §:n mukaan hallintoviranomaisessa uuden ympäristönsuojelulain voimaan tullessa vireillä olevat asiat käsitellään ja ratkaistaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Luvan voimassaolosta on säädetty uudessa ympäristönsuojelulaissa 87 §. Ennen 1.5.2015 vireille tullut lupa-asia käsitellään noudattaen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Uutta tarkistamisajankohtaa ei kuitenkaan enää määrätä (Kuntaliiton yleiskirje 8/2015). Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräykset 1-2 Toiminnan seurauksena ei saa aiheutua maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumista. Määräysten tarkoituksena on estää alueen luvanvastainen toiminta sekä pienentää maaperän ja vesien pilaantumisriskiä. Määräys 3 Natura-alueelle lunta ei saa läjittää ilman luonnonsuojelulain 65 §:n mukaista Natura-arviointia, jossa selvitetään toiminnan mahdolliset vaikutukset Natura-alueen suojelemiseksi sisällytettyihin luonnonarvoihin. Aiemmin varalumenkaatopaikkana käytetylle Natura-alueen osalle on todennäköisesti lumenkaatotoiminnan myötä tullut kurtturuusua. Kurtturuusun ja muiden mahdollisten vieraslajikasvien seurannasta ja torjumisesta alueella on huolehdittava riittävällä tavalla. Vieraslajitorjuntaa ei ole kuitenkaan välttämätöntä ulottaa Vuohensaaren pengertien merenpuoleiselle alueelle, jonne on tarkoituksella siirretty ruusuja maa-aineksen sitomista varten. Määräys 4 Alueen muut liikkujat on otettava toiminnassa riittävästi huomioon, jotta ei aiheuteta vaaratilanteita. Kevyenliikenteen väylä päättyy ennen lumenkaatopaikan liittymää. Määräys 5 Lumenkaatopaikkaa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Roskien leviäminen tuulen ja sulamisvesien mukana sijoituspaikan lähiympäristöön on estettävä riittävällä siistimisellä lumen sulamisen edetessä. Määräys 6 Toiminnan aiheuttama melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melun ohjearvoja. Lumikasojen sijoittamisella ja kunnossa olevalla kalustolla vähennetään melun leviämistä alueelta häiriintyviin kohteisiin. Tarvittaessa melun taso on osoitettava mittauksin. Lumensijoituspaikoilla tapahtuvasta lumenkuormauksesta aiheutuu matalataajuisen raskasliikennemelun lisäksi impulssimaista melua kuten peruutuspillien ääniä ja kolahduksia. Määräykset 7-8 Jätteitä koskevat määräykset on annettu jätelain tavoitteiden toteuttami- seksi. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, on luvan saaja velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan, jos kuormaa ei välittömästi palauteta takaisin. Jätehuolto on järjestettävä siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niistä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Ne on toimitettava käsiteltäviksi asianmukaisen viranomaisluvan omaavaan laitokseen. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata vaarallisten jätteiden kulkua käsittelypaikkaan. Määräykset 9-10 Lumenläjitysalueilta ei vaadita pohjantiivistystä tai muuta erityisen korkeaa ympäristönsuojelutasoa. Helsingin alueella tehdyn tutkimuksen mukaan lumenkaatopaikkojen maaperän haitta-ainepitoisuudet eivät havaittavasti poikkea muun kaupunkialueen maaperän pitoisuuksista. Keräämällä hulevedet hallitusti lumenkaatoalueelta purkuojiin, joiden viipymä on riittävä, ehkäistään hulevesistä ympäristölle ja vesistölle aiheutuvaa haittaa. Hallitulla vesien johtamisella estetään vesien lammikoituminen sekä kiintoaineksen ja roskien kulkeutuminen ympäristöön. Lumensijoituspaikan sulamisvesien hallinnan tavoitteena tulisi olla hulevesien entistä tehokkaampi käsittely rakentamalla alueelle riittäväksi mitoitettu laskeutusallas suotopenkereineen. Mikäli laskeutusallas ja suotopenger olisivat olemassa, niiden jatkuvasta ylläpidosta on huolehdittava mahdollisimman tehokkaan hulevesien käsittelyn varmistamiseksi. Määräys 11 Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain 4 §:n nojalla velvollinen käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja seuraamaan sen kehittymistä toimialalla. Toimintaa on harjoitettava ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita työmenetelmiä käyttäen. Määräykset 12-13 Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Määräykset 14-18 Tarkkailumääräykset perustuvat toiminnanharjoittajan velvollisuuteen olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, -riskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Luvassa hyväksyttyä tarkkailua voidaan muuttaa valvontaviranomaisen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, sulamisvesien keräilyn ja käsittelyn ohjaamiseksi tai lumenkaatotoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Toiminnan valvonnan järjestämiseksi on annettu määräys tarkkailun kirjanpidosta ja raportoinnista valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelusta vastaavan henkilön nimeäminen on tarpeen valvonnallisista syistä, yhteydenpidon helpottamiseksi ja tiedonkulun turvaamiseksi erityisesti poikkeuksellisissa tilanteissa tai nopeaa reagointia edellyttävissä vahinkotilanteissa. Lupamääräyksistä tiedottamisvelvollisuus on annettu lumenkaatopaikan asianmukaisen käytön turvaamiseksi. Määräykset 19-20 Viranomaisvalvonnan turvaamiseksi toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoitettava Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvioida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeen kannalta. Toiminnan lopettamisen jälkeisissä tilanteissa varmistetaan alueen jääminen sellaiseen tilaan, ettei alueelle jää riskiä terveyshaitasta tai ympäristön pilaantumisesta. Määräyksellä 20 varmistetaan laitosalueen puhdistaminen toiminnan loputtua siten, ettei alueelle jää ympäristöä pilaavia tai roskaantumista aiheuttavia jätteitä. Määräys 21 Lumen seassa olevassa hiekoitushiekassa ja mahdollisissa jätteissä saattaa olla haitta-aineita, joista voi aiheutua maaperän pilaantumista. Tästä syystä lumenkaatopaikka on sisällytettävä maaperän tilan tietojärjestelmään mahdollisena riskikohteena varmistamaan, että kohteen käyttötarkoituksen muuttuessa maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi, kunnes uusi lupa on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uusi lupa. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 87, 229 § Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 3-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 75-76, 96-97, 105 ja 108 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 8-11, 16-19, 23, 30 ja 37 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Jätelaki (646/2011) 5, 8, 12-13, 15-17, 29, 72-73, 118-121 § Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4 ja liite 4, 7-9, 20, 22 ja 24 § Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista (993/1992) Salon kaupunginvaltuuston 27.1.2014 hyväksymä ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Lupahakemuksen käsittelymaksu on 2.200 €. Maksu perustuu Salon kaupunginvaltuuston hyväksymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3.1 §:n liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Päätöksen julkipano Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä ilmenee valitusosoituksessa. Lupapäätöksestä tiedottaminen Ote päätöksestä Hakija Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat Salon kaupunginhallitus Salon kaupunkisuunnittelu Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto Mielipiteen esittäjä Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Tästä päätöksestä ilmoitetaan Salon kaupungin ilmoitustaululla, os. Tehdaskatu 2, Salo. Asiakirjat valitusosoituksineen pidetään nähtävillä Salon kaupungin ympäristönsuojelussa Halikon virastotalossa osoitteessa Hornintie 2-4, Halikko. Lisäksi päätös löytyy Salon kaupungin internet-sivuilta. Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.
© Copyright 2024