Kaavaselostus
Saarijärven keskustan yleiskaava SELOSTUS Saarijärven kaupunki Omistajaohjauksen jaosto 4.6.2012 (luonnos) Nähtävillä 20.6.- 30.9.2012 (luonnos) Kaupunginhallitus 14.4.2014 (ehdotus) Nähtävillä 26.5. – 31.7.2014 (ehdotus) Kaupunginhallitus 13.4.2015 Kaupunginvaltuusto 21.4.2015 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Yleiskaava 27.2.2015 Saarijärven keskustan yleiskaava, Saarijärven kaupunki YLEISKAAVA, SELOSTUS 23.2.2015 Kansikuva: Saarijärven edustusmaisemiin kuuluvaa Palvasalmea keskustassa, Paavontien tuntumassa. Valokuva A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. Selostuksen muut valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2008–2011 / Minna Seppänen, Juha Vehmas, Hanna Aitoaho, Sanna Karppinen, Mikko Siitonen. Selostuksen ilmakuvat: Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 3 Johdanto 1 Yleiskaavan tavoitteet 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet 1.2 Visio 1.3. Tavoitteet 1.3.1 Strategiset tavoitteet 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueiden käytön ja rakentamisen muu ohjaus 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat 2.1.4 Yleiskaavat 2.1.5 Asemakaavat 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) 2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) 2.2.3 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) 2.2.4 Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) 2.3 Yleiskaavan muut selvitykset 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia 3 Yleiskaavan lähtötiedot 3.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne 3.1.1 Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa 3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu 3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne 3.1.4 Väestö 3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti 3.1.6 Palvelut 3.1.7 Asuminen 3.2 Ympäristö 3.2.1 Maisema 3.2.2 Luonto 3.2.3 Kulttuuriympäristö 3.2.4 Rakennettu ympäristö 3.2.5 Liikenne 3.2.6 Yhdyskuntatekniikka 3.2.7 Ympäristöterveys 4 Yleiskaavan sisältö 4.1 Suunnitelman yleiskuvaus 4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain 4.2.1 Keskusta ja palvelut 4.2.2 Elinkeinot 4.2.3 Asuminen 4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys 4.2.5 Liikenne 4.2.6 Yhdyskuntatekniikka 4.2.7 Ympäristö ja luonto 4.2.8 Kulttuuriympäristö 4.2.9 Ympäristöterveys 5 Yleiskaavan vaikutusten arviointi 5.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa 5.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) 5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet 5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet 5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet 5.2 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin 5.2.1 Keski-Suomen maakuntakaava 5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat 5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin 5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut 5.5 Kaavan toteuttaminen 5.5.1 Ihmisten elinolot ja elinympäristö 5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi. ilma ja ilmasto 5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat 5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne 6 Kaavaprosessi ja vuoropuhelu 6.1 Kaavaprosessin kulku 6.2 Toteutuneet vaiheet 6.3 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n työryhmä 6.4 Yhteystiedot 7 Lähteet A-Insinöörit Suunnittelu Oy 6 7 7 7 7 8 8 9 11 12 12 12 14 19 22 23 23 23 24 25 27 33 34 35 36 36 37 39 39 41 43 50 53 53 57 60 70 72 79 81 84 85 86 86 88 89 92 94 96 97 98 100 101 102 102 102 102 103 103 103 103 104 104 104 104 105 105 106 108 108 108 109 110 111 Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 4 KAAVASELOSTUKSEN KARTTALIITTEET (A3) Liite 1. Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä, pienennös A3. Liite 2. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavamerkinnät ja –määräykset, pienennös A4. 27.2.2015 Liite 3. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartan pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). 27.2.2015. Liite 4. Saarijärven keskustan yleiskaavan kaavakartta ilman pohjakarttaa, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). 27.2.2015 Liite 5. Saarijärven keskustan yleiskaavan pohjakartta 2014, pienennös A3 (alkuperäinen 1:10 000). KAAVASELOSTUKSEN ERILLISET LIITTEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Päivitetty 27.2.2015. Yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven keskustan yleiskaava. Maisemaselvitys. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tapani Vuorinen 29.10.2010. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 30.12.2011. Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 14.4.2014 ja 27.2.2015. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELY-keskus. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma. Keski-Suomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Marraskuu 2013. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 5 Johdanto Saarijärven keskusta sijaitsee järvien välisellä kapealla kannaksella. Pinta-alaltaan laajan Saarijärven kaupungin asukkaista yli puolet asuu keskustassa tai sen läheisyydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavalla suunnitellaan yhdyskuntarakenteen kehittämisen suuria linjauksia tulevia vuosikymmeniä varten. Yleiskaavan keskeisiä sisältöjä ovat maankäyttö, liikenne ja ympäristö. Yleiskaavalla on myös strateginen merkitys kaupungin ja koko seudun menestyksekkään kehittämisen välineenä. Yleiskaava palvelee mm. elinkeinojen, saavutettavuuden, asumisen, matkailun ja kaupungin imagon kehittämistä. Saarijärven keskustan yleiskaavan laadinta kirjattiin kaupungin kaavoitusohjelmaan vuonna 2007. Kaavan valmistelu alkoi vuonna 2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä vuonna 2009. Valmisteluvaiheessa vuosina 2008 - 2011 laadittiin useita selvityksiä. Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä kesällä 2012. Tämän jälkeen tehtiin täydentäviä selvityksiä ja suunnitelmia mm. valtatiestä 13, kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja luonnosta (liito-oravat ja Mustikkakorven alue). Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi valtatie 13 sijainti ja siihen liittyvät muut liikennejärjestelyt. Kaavaehdotus oli nähtävillä 26.5. – 31.7.2014. Kaavaehdotuksesta tuli 14 muistutusta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten perusteella tehtiin kaavakartalle, kaavamääräyksiin sekä kaavaselostukseen muutoksia. Nämä muutokset eivät kuitenkaan olleet niin merkittäviä, että kaavaehdotus olisi ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Kaavaan tehdyistä muutoksista tiedotettiin muistutuksen jättäneitä, minkä pohjalta saatiin 1 muistutus. Muistutuksen pohjalta kaavaan ei tehty muutoksia. Yleiskaavan hyväksyy Saarijärven kaupunginvaltuusto. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 6 1 Yleiskaavan tavoitteet Tässä luvussa kuvataan Saarijärven kaupungin yleiskaavalle asettamat tavoitteet. Saarijärven keskustan yleiskaavan alustavat tavoitteet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä vuonna 2009, lisäksi OAS on ollut nähtävillä vuosina 2012 ja 2014 kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen yhteydessä. Saarijärven keskustan yleiskaavatyön tavoitteita ja keskusta-alueiden kehittämisen strategisia linjauksia on pohdittu yleiskaavatyön ohjausryhmässä 2.3.2010 ja 21.6.2010, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän tavoitteiden kanssa. Tavoitteita voidaan tarkentaa kaavaprosessin edetessä, eikä kaikkia tavoitteita välttämättä voida toteuttaa sellaisenaan. Kuvat: Yleiskaavan tavoitteisiin sisältyvän vision mukaan Saarijärven kaupunki haluaa kehittyä maaseutukaupunkina. Myönteistä kaupunki-imagoa voidaan kehittää mm. vaalimalla ympäristön arvokkaiksi tunnistettuja maisemia ja miljöitä sekä täydennysrakentamalla keskustan vajaakäyttöisiä kohtia. Yläkuvassa yleiskaava-alueen Jyväskylän puoleista osaa ja kehittyviä yritysalueita valtatien 13, rautatien ja Uuraistentien varressa. Alhaalla vasemmalla Saarijärven kirkko ja urheilukenttä, oikealla yksi mahdollisuus kehittää keskustan kaupallista ydintä. Kuvat Saarijärven kaupunki ja A-insinöörit Suunnittelu Oy. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 7 1.1 Vahvuudet, heikkoudet ja haasteet Saarijärven keskustan yleiskaavan tavoitteiden taustaksi yleiskaavan ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustan maankäytöllisiä vahvuuksia, heikkouksia ja haasteita. Saarijärven keskustan vahvuudet • maankäytöllisesti ja toiminnallisesti hyvin jäsentynyt ydinkeskusta • hieno maisemarakenne, hoidettu ympäristö • keskustan liikennejärjestelyt ovat toimivat • keskustan perusinfra on kunnossa • julkisen hallinnon ja palvelujen aluevaraukset keskusta-alueella ovat pääosin riittävät • kulttuuri, rakennettu kulttuuriympäristö sekä liikuntapalvelut tasokkaita • kirkon ympäristö hienoa aluetta • hienot vesistöt ympäröivät keskustaa Saarijärven keskustan heikkoudet • keskustassa on vääränlaista tai tehotonta rantojen maankäyttöä (teollisuusalueet rannalla) • maanomistusolot ovat haasteelliset • kaupunkipuisto (vihreä nauha kaupungin läpi) puuttuu • valtatieympäristö Saarijärven keskustan kohdalla haasteellinen. Näkymät keskustaan valtatieltä puutteelliset ja järvinäkymät keskustasta puuttuvat • ydinkeskustan erikoiskaupan näivettyminen ongelma • Myllymäentien sisääntulotie ei ole edustava • valtakunnallinen ja paikallinen liikenne sekoittuva erityisesti Asemankannaksella, mikä aiheuttaa ongelmia turvallisuudessa, sujuvuudessa ja kaupunkikuvassa Saarijärven keskustan haasteet • keskustan sijoittuminen vesistöjen ympäröimälle kannakselle • urheilukentän - kirkon ympäristön kehittäminen haasteellista • keskustaan saapuminen; ympäristöjen kehittäminen sisääntuloväylillä • maamerkki tarvitaan 1.2 Visio Ohjausryhmä määritteli Saarijärven keskustalle vision, joka varsinaisten tavoitteiden lisäksi on ohjeena yleiskaavan suunnittelulle. Visio sopii hyvin myös kaupunkikeskustan imagon ja muun kaupunkikeskustan kehittämisen perustaksi. Saarijärven keskustavisio 2030 Saarijärvi on vireä keskisuomalainen maaseutukaupunki, jossa asukkaat viihtyvät, yritykset menestyvät ja jonka maisemat ja tapahtumat tunnetaan kaikkialla Suomessa. 1.3 Tavoitteet Yleiskaavan tavoitevuosi on 2030. Yleiskaavan aluevarausten tulee olla riittävät vähintään tähän tavoitevuoteen saakka, ainakin asemakaavoituksella toteutettavien asuntoalueiden, yritysalueisen ja muiden merkittävien maankäyttömuotojen osalta. Saarijärven keskustan yleiskaavan maankäyttötavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: • Strategiset tavoitteet • Suunnittelun yleistavoitteet • Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 8 1.3.1 Strategiset tavoitteet Keskustan asukasluku vuonna 2030 • Saarijärven keskustan asukasluku on noin 20 vuoden kuluttua 5600 - 6000 asukasta. Vuonna 2010 keskustassa asuu 5700 asukasta ja ennuste vuodelle 2025 on 5400 asukasta. Saarijärven ydinkeskustan asukasluku kasvaa, mikä edellyttää tehokasta täydennysrakentamista ja tukee palvelujen säilymistä ja monipuolistamista *. *Asumistottumuksien muutoksiin liittyvä yleinen asumisväljyyden kasvu (38 > 50 m2/hlö) vaikuttaa karkeasti siten, että tarvitaan n. 10 m2 uutta asuntokerrosalaa / 1 nykyinen asukas (5700 x 10) eli 57 000 m2. Tämä vastaa 670 keskikokoista kerrostaloasuntoa (á 85 m2) tai 230 omakotitaloa (á 250 m2). Tämän päälle pitää vielä arvioida haviteltavien uusien asukkaiden määrä. Keskimääräinen asumisväljyys Saarijärvellä on 41,5 m2 / asukas (vuonna 2010). Kaupan selvityksen kaavioissa näkyy hyvin, että asumisväljyyden kasvu on jo nyt vähentänyt keskustassa asuvien ihmisten määrää, mikä on huono mm. palvelujen kannattavuudelle. Seudullinen keskus • Saarijärvi on seutukuntakeskus kaupan, palveluiden ja asumisen alalla. Saarijärvi on osa maakunnan kehityskäytävää. • Saarijärvellä kehitetään tasa-arvoisesti keskustaa ja vahvoja kyläalueita sekä hyödynnetään ja etsitään vahvuuksia taajama- ja maaseutuasumisesta. • Saarijärvellä tavoitteena on "Oma hyvä elämänympäristö" maakunnan keskellä. • Saarijärven kilpailuvaltteja asuntomarkkinoilla ovat asumisen väljyys ja ympäristön Iapsiystävällisyys • Saarijärven imagoon kuuluvat vesistömaisemat, maalaiskaupungin viihtyisyys ja kaupunkitasoiset palvelut 1.3.2 Suunnittelun yleistavoitteet Kaupallisen keskustan kehittäminen • Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään tehokkuutta lisäämällä, mikä toteutetaan kerroslukua kasvattamalla ja täydennysrakentamalla • Kaupallista ydinkeskustaa kehitetään kävelykeskustana • Ydinkeskustan erikoiskaupan näivettymistä estetään maankäytöllisin keinoin eli isot kaupalliset ketjut tulee voida sijoittaa myös keskusta-alueelle • Tilaa vievää erikoiskauppaa kehitetään valtatien 13 varrella • Saarijärven ydinkeskustan kaupallisen alueen tulee liittyä jouhevasti valtatielle 13. Keskustan asukasmäärän kasvu edellyttää keskustan erikoiskaupan kehittämistä Liikenneväylät, päälinjaukset (tarkistettu 14.4.2014) • Valtatien 13 linjauksen sijainti yleiskaavassa ei muutu, mutta liittymiä voidaan kehittää. Asemankannaksen ja kaupunkikeskustan kohdalla järjestetään mahdollisuus käyttää rinnakkaistietä valtatien sijaan. • Sujuva pääsy Saarijärven ydinkeskustaan tulee turvata Paavontien ja Kannonkoskentien liittymistä • Rautatiealueen kaavallisessa tarkastelussa huomioidaan radan parantamisen ja tavaraliikenteen tarpeet Teollisuusalueet • Teollisuus- ja yritysalueita varataan valtatien varrelle Jyväskylän suuntaan • Yritysalueet sijoitetaan liikenteellisesti järkevästi • Yritystontteja on tarjolla kooltaan ja luonteeltaan erilaisiin tarpeisiin • Ympäristölle häiriötä aiheuttavat toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle asutuksesta ja virkistysalueista A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 9 Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT –alue (tarkistettu 14.4.2014) • Saarijärven keskustan ja taajama-alueen läheiset puistot, vanhat kulttuurikohteet, vesistöt ja maisemat täyttävät kansallisen kaupunkipuiston kriteerejä ainakin osittain. Kansallista kaupunkipuistoa vastaavia sisältöjä kehitetään yleiskaavassa maankäytön keinoin (aluevaraukset, reitit, kohteet). Varsinaisen virallisen kansallisen kaupunkipuiston luokituksen haku jätetään erilliseksi hankkeeksi yleiskaavatyön ulkopuolelle. Jatkossa alustavaksi aluerajaukseksi esitetään laajaa kokonaisuutta Julmat lammit - Mannilan männikkö - VAT-alue - Kusiaismäki - Summassaaren Haikankärki. • Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (VAT, rky 2009) eli Saarijärven vanha keskusta kirkon lähiympäristössä tulee huomioida yleiskaavatyössä siten, että yleiskaava ohjaa tarkemmin alueen asemakaavamuutoksia ja rakentamistapaohjeiden laadintaa. Alueesta tulee laatia esim. yleiskaavan asiakirjoihin liitettävä apukartta, jossa yksityiskohtaisemmin voidaan ohjata alueen maankäytön suunnittelua. Asuminen • Asumisväljyys kasvaa yleisesti, jonka takia yleiskaavaan on varattava asumisalueita • Rantoja ja rantojen läheisiä alueita hyödynnetään asuntoalueina • Mannilan männikön läheisyydessä olevien asuinalueiden täydennysrakentamismahdollisuus on tutkittava (esim. Sistuslammen rannalla). Omarantaisten tonttien sijoitus Pikku-Pentinniemeen on myös tarkasteltava, koska alue on kaupungin omistuksessa. • Mannilan männikköön liittyvän Matorannan alueen maankäytön mahdollisuuksista on esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja (ohjausryhmän kokouksessa ei muodostunut yksimielistä kantaa Matorannan maankäytölle) Matkailu, urheilu, kulttuuri • Matkailun kehittämisessä huomioidaan Kolkanlahden - Summassaaren matkailukäytävä. • Heramäen, keskustan, Kusiaismäen ja Summassaaren välistä yhteyttä kehitetään maankäytön keinoin • Saarijärveä kehitetään monipuolisena urheilu-, liikunta ja retkeilykeskuksena (Kusiaismäessä erityisesti talviurheilu, urheilukentällä erityisesti yleisurheilulajit, uutena vesiurheilukeskus ja myös palloilulajit tulee huomioida) • Saarijärveä ja kaupunkiympäristöä kehitetään kulttuuri- ja taidekaupunkina Rannat • Kaupungin imagolle tärkeiden järvinäkymien avaaminen ja säilyminen huomioidaan yleiskaavoituksessa. • Rantojen viheralueet ja niihin kytkeytyvät verkostot palvelevat sekä arkielämää että matkailua 1.3.3 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Ydinkeskustan kehittämiskohteet (tarkistettu 14.4.2014 ja 27.2.2015) • Keskustan kehittämisalueita ovat mm. Villenkulman ja Ilolantien ympäristö. Villenkulman "mammuttiparkkialue" on huono kohde taajamakuvassa. • Nahkurintien valtatieliittymä katkaistaan ja Paavontien liittymää parannetaan • Timonmäen alue varataan kerrostaloalueeksi (7 kerroksisia kerrostaloja). • Saarijärven ydinkeskusta voi olla IV –kerroksinen • Täydennysrakentamista mahdollistetaan • Linja-autoasemalle osoitetaan uusi sijainti, joka on ohjeellinen • Asemankannasta kehitetään ydinkeskustan kaupallisia palveluja täydentävänä ja tilaa vievän kaupan alueena A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 10 Ydinkeskustan lähestymisalueet • Saarijärven keskustan lähestymisalueiden imagoa kehitetään joko luonnonelementeillä (puut, istutukset), rakenteilla (valaisimet) tai rakennuksin • Lähestymisalueiden siisteyttä ja ympäristön hoitamista on kehitettävä Asuminen • Keskusta-alueella huomioidaan vuokra-asuntojen riittävyys tulomuuttajien tarpeisiin • Opiskelijoiden vuokra-asuntotarjontaa kehitetään Rannat (tarkistettu 14.4.2014) • Saarijärvelle toteutetaan asiointisatama ja hyvä veneiden laskupaikka • Laituri- ja satamapaikkoja kehitetään • Rantojen saavutettavuutta ja virkistyskäytönmahdollisuuksia parannetaan (reitit, ulkoilun tukikohdat, alueet) Urheilu, kulttuuri (tarkistettu 14.4.2014) • Liikuntakulttuurin aluevaraukset huomioidaan yleiskaavoituksessa (Kusiaismäki, urheilukenttä, vesiurheilukeskus (matkailustrategiasta) • Kisasuojan alue on mahdollinen monipalvelu-kulttuurikeskus, joka voisi toimia seniorien palvelukeskuksena • Jalkapalloilulle ja koiraurheilulle mahdollistetaan harrastuspaikkoja A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 11 2 Kaavat, suunnitelmat ja selvitykset Tässä luvussa kuvataan yleiskaavoituksessa huomioon otettavat maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaiset kaavat ja muut maankäyttösuunnitelmat sekä alueidenkäytön ohjauksen ja rakentamisen ohjauksen keskeiset tiedot. Luvussa kuvataan myös yleiskaavan sisältöön merkittävästi vaikuttaneet, yleiskaavaa varten tehdyt esisuunnitelmat sekä yleiskaavaa varten tehdyt selvitykset ja muut merkittävät tausta-aineistot. Kuvat: Yleiskaavan suurimmat suunnitteluhaasteet keskittyvät valtatien 13 ympärille keskustan ja Asemankannaksen kohdalla. Näistä kohdin tehtiin yleiskaavan valmisteluvaiheessa erilliset selvitykset ja esisuunnitelmat, joissa käsiteltiin erityisesti liikenteen, kaupan toimintojen ja täydentävän asuntorakentamisen kysymyksiä. Ilmakuva: Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008. Valokuvat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 12 2.1 Kaavoitukselliset taustat sekä alueidenkäytön ja rakentamisen muu ohjaus Yleiskaavan kaavallisia lähtöaineistoja ovat Keski-Suomen maakuntakaava sekä Saarijärven kaupungin maankäyttösuunnitelmat. Näistä oikeusvaikutteisia ovat Keski-Suomen maakuntakaavat (2009) ja Saarijärven kaupungin voimassa olevat asemakaavat. Näiden lisäksi kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009). 2.1.1 Kaavoituksen pohjakartta ja muut kartalliset aineistot Yleiskaava laaditaan Maanmittauslaitoksen laatimalle maastotietokantaan perustuvalle pohjakartalle mittakaavassa 1:10 000. Maastotietokannan aineisto on vuodelta 2013. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan lisäksi suunnittelussa on käytetty apuna asemakaavoituksen pohjakarttaa, joka on tarkistettu ja ajantasaistettu mm. vuonna 2011. Saarijärven kaupunki ylläpitää ja ajantasaistaa pohjakarttaa jatkuvasti, minkä vuoksi kartalla ei ole virallista hyväksymispäivämäärää. Pohjakartan ajantasaisuudesta vastaa maanmittausinsinööri Tarmo Heinänen. Kaavoituksen apuna on käytetty myös orto- ja viistoilmakuvia vuodelta 2008 (kuvaaja Hannu Vallas, Lentokuva Vallas Oy). 2.1.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) on laadittu vuonna 2000. Tarkistetut tavoitteet ovat astuneet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat alueidenkäytön kansallisen tason ohjausväline, joilla linjataan koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteet tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Saarijärven keskustan yleiskaavatyössä erityisesti huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne • Monikeskuksinen, verkottuva, hyvät liikenneyhteydet • Erityisesti taantuvilla alueilla olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen ja elinkeinotoiminnan monipuolistaminen Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu • Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja eheyttäminen • Taajamia eheytettäessä elinympäristön laadun parantaminen • Palvelut ja työpaikat hyvin eri väestöryhmien asuinpaikkojen läheisyydessä • Keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina • Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen. • Elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. • Yleiskaavan lähtökohtana perusteltu väestönkehitysarvio • Asunto- ja työpaikkarakentamiseen riittävästi tonttimaata • Edellytykset hyvälle taajamakuvalle • Viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia • Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvan haitan välttäminen ja vähentäminen • Energian säästön sekä uusiutuvien energiamuotojen ja kaukolämmön käytön edellytysten parantaminen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 13 Kulttuuri- ja luonnonperintö • Kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilyttäminen • Ekologisten yhteyksien säilyttäminen • Yhtenäisten luonnonalueiden säilyttäminen pirstomattomina • Hiljaisten alueiden säilyttäminen • Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja ylläpito Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto • Liikennejärjestelmät eri liikennemuotojen kokonaisuuksia • Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen • Liikenneturvallisuuden parantaminen • Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen • Riittävästi tilaa tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 14 2.1.3 Keski-Suomen maakuntakaavat Keski-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava ja neljä vaihemaakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavat täydentävät ja/tai muuttavat kokonaismaakuntakaavaa tai aikaisemmin laadittuja maakuntakaavoja. Maakuntakaavat ovat ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Keski-Suomen maakuntakaavoista Saarijärven keskustan yleiskaava-aluetta tai sen vaikutusaluetta koskettavat: Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013. Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava laadittiin vuosina 2003–2007 koko maakunnan alueelle ns. kokonaismaakuntakaavana. Kaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 16.5.2007 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta (ym 2009). Saarijärven keskustan yleiskaava-alue on merkitty punaisella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 15 Keskeisiä sovellettavia sisältöjä ovat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven keskusta on merkitty seudullisesti merkittäväksi keskustatoimintojen alakeskukseksi (punainen ympyrä, c-tunnus). Alueen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota keskustan ja muun taajaman selkeään rajaukseen, keskusta-alueen kaupunkikuvaan ja suojelukohteiden (kulttuuriympäristö, luonto jne.) säilymiseen. Valtaosa yleiskaava-alueesta on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Asemankannaksen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon valtatien 13 ohikulku- ja sisääntulovaihtoehtojen sekä rinnakkaistie-, kevytväylä- ja liittymäjärjestelyjen tilantarve. Summanen-järven ja vt 13:n välinen alue on merkitty ranta-alueita lukuun ottamatta merkittäväksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T ja t). Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuus tulee turvata tarvittavilla rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyillä. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tulee säilyttää. Asemankannakselle on osoitettu keskustatoiminnoista erillään oleva, seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö (oranssi ympyrä ja km-tunnus). Valtatie 13 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieksi (ruskea viiva) ja sen Jyväskylä-Saarijärvi-osuus joukkoliikenteen laatukäytäväksi (jl). Tällä osuudella joukkoliikenteen tarpeet tulee korostetusti huomioida tie- ja ratasuunnittelussa. Seututeiksi (st) on merkitty Ähtäriin (lounaaseen) ja Kannonkoskelle (pohjoiseen) johtavat tiet. Yhdysteiksi on merkitty Saarijärveltä Uuraisiin (kaakkoon) ja Viitasaaren suuntaan (koilliseen) johtavat tiet. Saarijärven keskustaan on osoitettu uusi eritasoliittymä (valkoinen ympyrä) ja kaava-alueen poikki olemassa oleva rautatie. Kusiaismäki on osoitettu seudullisesti merkittäväksi virkistysalueeksi (vihreä). Saarijärven ydinkeskustan poikki etelästä pohjoiseen ja suunnittelualueen itäosista Kusiaismäelle on osoitettu ohjeellisena Keski-Suomen maakuntaura tai sitä tukeva ulkoilureitti (vihreä palloviiva). Summaselta Saarijärvelle Leuhunjoen kautta on osoitettu vesiretkeilyyn sopiva reitti (sininen palloviiva). Moottorikelkkailun ohjeellisia runkoreittejä on osoitettu niin ikään Summaselta Saarijärvelle sekä Summaselta Pyhäjärvelle (väkäsviiva). Ydinkeskustan pohjoispuolisia alueita lukuun ottamatta koko kaava-alue kuuluu kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (vaaleansininen rajaus, kuk). Kirkonseutu on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (vihreä ympyrä). Suunnittelualueeseen rajautuva Rahkolan kulttuurimaisema on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi (sininen vaakaviivoitus ja mtunnus). Yleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi muinaismuistokohdetta (ruskeat neliöt). Suunnittelualueen itäosien teollisuusalueiden poikki ja suunnittelualueen pohjoisosien poikki on osoitettu voimalinja (musta viiva ja z-tunnus). Pylkönmäeltä Saarijärven ydinkeskustaan on osoitettu ohjeellinen päävesijohdon linjaus (musta katkoviiva ja v-tunnus), jolla on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Summasen luoteiskulma ja Saarijärven keskustan eteläranta on merkitty pohjavesialueeksi (sininen pistekatkoviivarajaus). Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 16 Keski-Suomen 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaava Keski-Suomen toisessa vaihemaakuntakaavassa (Maa-aineshuolto ja luontoarvot. Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012) Saarijärven keskustan yleiskaavaalueella on pohjavesialueiden merkintöjä (pv). Keski-Suomen kolmannessa vaihemaakuntakaavassa (Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012) ei ole merkintöjä Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Lähin tuulivoima-alue (tv8) on lähellä Pylkönmäkeä, joka on Saarijärven kaupungin suurin taajama. Merkittäviä turpeenoton alueita (tu) on niin ikään samalla suunnalla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 17 Keski-Suomen neljännessä vaihemaakuntakaavassa (Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013) annetaan määräyksiä erityisesti kaupan toimintojen sijainnista ja määristä. Saarijärvellä nämä koskettavat erityisesti keskustaa ja Asemankannaksen aluetta. Kartan jälkeen lainauksena ovat tätä erityisteemaa koskevat ja yleiskaavan suunnittelua ohjaavat maakuntakaavamääräykset. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 18 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 19 2.1.4 Yleiskaavat Saarijärven kirkonkylän yleiskaava (1982, oikeusvaikutukseton) Kaavoitettavalla alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Saarijärven keskustaalueelle on laadittu oikeusvaikutukseton yleiskaava 1982 mittakaavaan 1:20 000 (Suunnittelukeskus Oy, Helsinki). Yleiskaavan aluevaraukset eivät enää kaikilta osin vastaa keskustan kehittämistarpeita. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 20 Kyläyleiskaavat (vireillä, kaavaehdotukset 2014) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu parhaillaan laadittavana oleviin kyläyleiskaavoihin. Kaavat laaditaan viiden kylän alueelle oikeusvaikutteisina niin, että niiden perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupia. Kaavoitus käynnistyi 2009. Kaavaluonnokset ovat olleet nähtävillä helmi-maaliskuussa 2011 ja kaavaehdotukset heinäelokuussa 2014. Kaavoitettavia kyläalueita ovat Kolkanlahti, Rahkola, Linna, Tarvaala ja Lannevesi. Kaavat laaditaan neljässä osassa, jossa Rahkola-Linna käsitellään yhtenä kaava-alueena ja muut kylät omina alueinaan. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on turvata kyläalueiden ja ranta-alueiden monipuolinen käyttö huomioiden asutus, elinkeinot, virkistys- ja suojelualueet. Kuva: Kyläyleiskaavojen rajaukset. Kartta Saarijärven kaupunki. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 21 Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaava (vireillä, OAS 2011) Saarijärven keskustan yleiskaava rajautuu etelä- ja kaakkoisosistaan parhaillaan laadittavana olevaan Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa 2011. Kaava laaditaan niille kaupungin kaavoittamattomille pienvesistöille, jotka sijoittuvat taajama-alueen, kyläyleiskaava-alueiden, Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan sekä Pyhäjärven rantaosayleiskaavan ulkopuolelle. Kaavoitettava alue on jaettu neljään osaan eli itäiseen osaalueeseen, pohjoiseen osa-alueeseen, läntiseen osa-alueeseen ja eteläiseen osaalueeseen. Saarijärven keskustan yleiskaava rajoittuu läntiseen (Saarijärvi) ja eteläiseen (Leuhunjoki ja Kirjapainontien lounaispuolinen lampi) osa-alueeseen. K Kuva: Saarijärven pienvesistöjen rantaosayleiskaavaan kuuluvat alueet sinisellä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 22 2.1.5 Asemakaavat Saarijärven keskustan asemakaava-alueella on lukuisia yksittäisiä asemakaavoja eri vuosikymmeniltä. Keskustan asemakaava-alue on digitoitu tekniseksi apukartaksi (kaavayhdistelmäkartta, 2008). Aivan ydinkeskustassa on myös asemakaavaltaan vanhentunutta aluetta. Uusia asemakaavoja ja asemakaavamuutoksia laaditaan kaiken aikaa. Kuva: Asemakaavoitettu alue Saarijärven keskustassa. Punaisella asemakaava-alueet (n. 600 ha), joita ei ole laadittu numeerisessa muodossa ja vihreällä uudet numeeriset asemakaavat. Kuva: Saarijärven keskustan asemakaavayhdistelmä vuodelta 2009. Asemakaavoitettua aluetta on lisäksi mm. yleiskaava-alueen itäosassa Linnan alueella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 23 2.1.6 Rakennusjärjestys- ja rakennuskiellot Saarijärven kaupungin voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. 2.2 Yhdyskuntarakenteen esisuunnitelmat Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtiin kaksi merkittävää esisuunnitelmaa yleiskaavan yhdyskuntarakenteellisten ratkaisujen pohjaksi. Esiselvitykset tehtiin Asemankannakselta liittyen valtatiehen 13 sekä ydinkeskusta—Asemankannaksen alueelta liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin ja liikenteeseen. Molempia päivitettiin kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotuksen laatimista varten. Esisuunnitelmien kannalta erittäin merkittävä muutos oli valtatein linjaukseen liittyvä periaate: yleiskaavaluonnoksessa esitetystä valtatien radan varteen siirrosta peräydyttiin, yleiskaavaehdotuksessa valtatietä parannetaan nykyisellä paikallaan. Seuraavassa esitellään selvitysten molemmat vaiheet. 2.2.1 Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella (2010) Katso myös kpl 2.2.2 Valtatien 13 linjaukseen Asemankannaksen kohdalla liittyvät kysymykset tunnistettiin Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelun alkuvaiheessa erityisen haasteellisiksi ja keskeisiksi suunnittelukysymyksiksi. Aikaisemmat maakunnalliset ja paikalliset maankäyttösuunnitelmat, toteutunut rakentaminen ja kaupungin päätökset eivät olleet linjassa keskenään. Yhteisen tahtotilan selvittämiseksi Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELYkeskus teettivät asiasta erillisen selvityksen, jossa käsiteltiin sekä liikenteen että maankäytön kysymyksiä suunnittelun, vaihtoehtojen vertailun ja vaikutusten arvioinnin keinoin. Selvitys valmistui vuonna 2010 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy). Selvityksen lopputuloksena oli suositus valtatien siirtämisestä Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Tällöin liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Samalla kaupunkirakenteen toiminnallisuus paranee, ja Asemankannaksen aluetta voidaan kehittää kaupunkimaisena keskustaan liittyvänä alueena. Saarijärven keskustan yleiskaavasuunnittelu perustuu selvityksen suosituksiin. Kuvat: Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella -selvityksen suosittamat maankäytön ja liikenteen periaateratkaisut. Yleiskaavasuunnittelun vaiheessa periaateratkaisuja kehiteltiin edelleen ja tarkennettiin. (Saarijärven kaupunki, Keski-Suomen ELYkeskus/ A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2010). Valtatiesuunnitelmia on vuonna 2013 päivitetty kaavaehdotusta varten. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 24 2.2.2 Valtatie 13 Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella. Toimenpidesuunnitelma (2013) Toimenpidesuunnitelman (Keski-Suomen ELY-keskus, 2013) tarkoitus oli määrittää valtatien 13 kehittämisen pääperiaatteet ja varmistaa ratkaisujen toteutettavuus niin teknisesti, maankäytöllisesti kuin taloudellisestikin. Liikenteellisten tavoitteiden perustana oli parantaa merkittävästi turvallisuutta ja taata liikenteen toimivuus tavoitevuoteen 2030 asti sekä samalla parantaa matka-ajan ennakoitavuutta. Työn lähtökohtana oli vuoden 2012 päätös, että valtatie pysyy nykyisessä maastokäytävässään, koska Liikenneviraston kannanoton mukaan näköpiirissä ei ollut mahdollisuutta rahoittaa valtatien siirtoa radan varteen. Työssä tutkittiin aluksi valtatien taajamajakson kehittämistä kiertoliittymillä. Liikenneviraston uuden linjauksen mukaisesti tarkastelua jatkettiin liikennevaloliittymillä, jotka tukevat kiertoliittymiä paremmin pitkämatkaisen valtatieliikenteen sujuvuutta ja palvelutasoa. Hankkeessa otettiin huomioon etenkin joukkoliikenteen, raskaan liikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuus. Valtatien kehittäminen tukee maankäytön kehittämistä. Erityisesti sekä Uuraistentien ja Rajalantien tuntumassa, Kannonkoskentien suunnassa sekä Asemankannaksella maankäytön tehostaminen ja liikenneverkon tehokas hyödyntäminen edellyttävät liittymäjärjestelyiden parantamista. Tavoitteenasettelun mukaisesti toimenpidesuunnitelmassa esitettiin valtatielle 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat suuremmat liikennemäärän sekä maankäytön kasvun. Yleiskaava-alueella valtatietä 13 kehitetään niin, että valtatiellä ei enää ole suoria liittymiä nauhamaiseen asutukseen eikä maanteiden valo-ohjaamattomia nelihaaraliittymiä. Tavoiteverkon liittymätiheys vastaa standardia, sillä useat katu-, tontti- sekä maa- ja metsätalousliittymät on katkaistu. Jäljelle jäävien liittymien kehittäminen vähentää merkittävästi riskiä etenkin risteämis- ja kääntymisonnettomuuksiin. Lisäksi yleiskaava-alueen maankäytöllinen kehittyminen sekä pitkämatkaisen että paikallisen liikenteen erottaminen on tehty mahdolliseksi rinnakkaistiejärjestelyillä. Kuva: Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella -toimenpidesuunnitelmassa esitetään valtatien 13 kehittämisratkaisut, jotka mahdollistavat maankäytön kasvun. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 25 2.2.3 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (2011) Katso myös kpl 2.2.4 Saarijärven kaupunkikeskustan ydinalueesta tehtiin yleiskaavatyön yhteydessä täydennysrakentamisselvitys (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011). Selvityksessä kuvattiin kaupunkikeskustan rakennetun ympäristön, liikenteen ja pysäköintijärjestelyiden nykytila sekä esitettiin visio keskusta-alueen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikenne- ja pysäköintijärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvityksen ja ideasuunnitelman tavoitteita olivat: tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät ydinkeskustassa tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet ydinkeskustassa osoittaa laajenemissuuntia olemassa oleville toiminnoille (julkiset palvelut, kaupalliset palvelut) siirtää ja muuttaa toimintoja osa-alueille sopiviksi (kaupalliset palvelut, asuinalueet) vahvistaa olemassa olevia toimintoja (asuinalueet, kaupalliset toiminnot) kehittää kaupunkikeskustan liikennejärjestelyjä, pysäköintiä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa kaupunkikeskustan imagoa ja kaupallista vetovoimaa parantaa viihtyisyyttä, elinvoimaa, kaupunkikuvaa ja siihen liittyvää identiteettiä. Kaupan rakentamisen mahdollisuudet Erityiskysymyksenä tarkasteltiin kaupan rakentamisen mahdollisuuksia. Saarijärven kaupunkikeskustan alueella on ollut pulaa erityisesti pienen ja keskisuuren erikoistavarakaupan toimitiloista. Ideasuunnitelmassa keskustan alueelle on osoitettu 17 000 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä keskusta-alueella olevien pienempien rakennusten purkamista, vajaalla käytöllä olevien kortteleiden uudelleen rakentamista sekä rakennusten laajennusosia tai kerroskorotuksia. Massoiltaan suuret liikerakennukset sovitetaan Saarijärven pienipiirteiseen kaupunkikuvaan katujulkisivujen jaottelulla ja materiaalivalinnoilla. Asuinrakentamisen mahdollisuudet Ideasuunnitelmassa uusia asuinrakennuksia on sijoitettu Kauppakadun läheisyyteen, Paavontien ja Ilolantien varteen. Kaupunkikeskustan alueelle on arvioitu mahtuvan uutta asuinkerrosalaa noin 17 000 k-m². Asuinrakennustyypeiksi on ehdotettu pienimittakaavaisia 2-4 kerroksisia kerros-, rivi- tai luhtitaloja. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli säilyttää keskustan nykyinen katuverkko jatkossakin autoliikennettä palvelevana, mutta kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Jalankulkuympäristön viihtyisyyttä tuetaan laadukkaalla toteutuksella sekä sijoittamalla pysäköinnin painopiste korttelien taakse pysäköintikeskittymiin. Jalankulkuympäristön kehittymistä tuetaan myös ydinkeskustan 30 km/h aluenopeusrajoituksella ja mm. korottamalla Paavonaukion risteysalue jalkakäytävien tasoon. Pyöräilylle järjestetään jalankulusta erotetut pääreitit. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 26 Kuvat: Kaupunkikeskustan ideasuunnitelman mukaan suurimmat pitkän aikavälin rakentamismahdollisuudet ovat Kauppakadun - Ilolantien välisessä ympäristössä, missä maankäyttöä olisi mahdollista tehostaa nykyistä kaupunkimaisemmaksi. Karttakuvassa asuinrakennukset on esitetty vaalean ruskealla värillä, liikerakennukset vaalean sinisellä, rakenteilla olevat rakennukset tumman sinisellä ja muut uudet rakennukset ruskealla. Yleiskaavassa ideasuunnitelman tuloksia käytetään mm. asuntorakentamisen mitoitusarvioissa (uusia ikääntyvälle väestölle sopivia asuntoja lähelle palveluja), kaupallisten toimintojen sijainnin suunnittelussa (keskustassakin kaupan lisärakentamiselle hyviä mahdollisuuksia) ja liikenneympäristön kehittämisessä (katuhierarkia, pyöräily, jalankulku, joukkoliikenteen reitit ja terminaali). Suunnitelmia on päivitetty vuosina 2013-2014 kaavaehdotusta varten ja tarkennettu edelleen ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä 2015. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 27 2.2.4.Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma (2014) Yleiskaavatyön yhteydessä tehtyä Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelmaa (AInsinöörit Suunnittelu Oy, 2011) päivitettiin yleiskaavan luonnosvaiheen jälkeen ja suunnittelualue laajennettiin koskemaan Asemankannaksen aluetta. Suunnitelmaa kehitettiin kaavaprosessin myötä tarkentuneiden tavoitteiden, saadun palautteen ja erityisesti valtatie 13 uusien ratkaisujen pohjalta. Nahkurintien liittymän poistuminen ja valtatien pysyminen nykyisellä paikallaan Asemankannaksen alueella edellyttivät maankäytön ja liikennejärjestelyjen tarkempaa tutkimista ja yhteensovittamista. Ideasuunnitelmassa esitetään visio kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisesta ja sitä tukevasta liikennejärjestelystä. Tuloksia sovelletaan yleiskaavan lisäksi asemakaavoituksessa ja kaupunkiympäristön kehittämisessä. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisen ideasuunnitelmaa tarkistettiin seuraavista lähtökohdista: Nahkurintien liittymän poistuminen ja muuttuminen kevyen liikenteen alikuluksi Ilolantien ympäristön kehittäminen pienipiirteisenä asumiseen painottuvana osaalueena keskusta-alueen pysäköintijärjestelyt eivät nojaa rakenteelliseen tai maan alle sijoittuvaan pysäköintiratkaisuun linja-autoaseman sijoittuminen Paavontien varteen (sijainti ohjeellinen) linja-autoaseman poistuessa nykyiseltä paikaltaan torin ja valtatien välisen alueen kehittäminen tehokkaasti rakentamalla radalle ei tule henkilöliikennettä palvelevaa seisaketta keskusta-alueen kohdalle Asemankannaksella täydennysrakentamisen ideasuunnitelman tavoitteita olivat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy tutkia kaupan rakentamisen mahdollisuudet ja enimmäismäärät Asemankannaksen alueella tutkia asuinrakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella tutkia hotellin, palvelutalon, huoltoaseman sekä harrastustilojen/ -hallien sijoittumisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueelle kehittää liikennejärjestelyjä ja liikenneturvallisuutta vahvistaa Asemankannaksen elinvoimaa, kaupunkikuvaa sekä imagoa parantaa viihtyisyyttä erottaa yleisen tieverkon ja katuverkon liikenne toisistaan tutkia viher- ja virkistysympäristön kehittämismahdollisuudet osana kaupunkiympäristöä Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 28 Rakentamisen mahdollisuudet kaupunkikeskustan alueella Ydinkeskustan alueella tutkittiin erityisesti pienen ja keskisuuren kaupan sijoittumisen mahdollisuuksia. Liikerakentamiselle on saatu tilaa esittämällä pienempien rakennusten purkamista ja vajaakäyttöisten kortteleiden uudelleen rakentamista ja - järjestelyä. Nahkurintien liittymän poistumisen myötä liikerakentamisen painopiste on Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on osoitettu 14 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Ideasuunnitelmaan otettiin mukaan myös Saarijärvellä käynnissä olevien todellisten rakennushankkeiden suunnitelmat. Suurin uusi suunnitteilla oleva asuinrakentamisen kokonaisuus on Ketunhiekan alueella, jonne on esitetty useita uusia 2. – 4. kerroksia asuinrakennuksia. Ideasuunnitelmassa on esitetty myös uusia asumisen paikkoja Paavontien, Ilolantien ja Urheilutien ympäristöihin. Ideasuunnitelmassa kaupunkikeskustan alueelle on esitetty 50 500 k-m² uutta asuinkerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt keskusta-alueella Liikennejärjestelmän keskeisenä ajatuksena oli edelleen säilyttää keskustan nykyinen katuverkko autoliikennettä palvelevana sekä kehittää keskeisimmän jalankulku- ja liikennealueen katuja voimakkaasti jalankulkupainotteiseksi. Ideasuunnitelmaa on päivitetty liikennejärjestelyjen osalta lähinnä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla, joita ovat Nahkurintien liittymän poistuminen sekä Paavontien ja Sillankorvan alueen mahdollinen kehittäminen. Lisäksi liikennejärjestelmien visiosta on poistettu junaradan henkilöliikenteen seisake. Pysäköintijärjestelyissä on luovuttu kokonaan rakenteellisesta ja maanalle sijoittuvista pysäköintiratkaisuista ja pysäköinnille on pyritty järjestämään riittävästi tilaa kenttäpysäköintinä kortteleiden sisältä ja rakentamattomilta tonttien ja kortteiden osilta. Kuvat seuraavilla sivuilla: Ideasuunnitelmissa uudet liikerakennukset on esitetty vaalean sinisellä, uudet asuinrakennukset vaalean ruskealla, muut uudet rakennukset tumman ruskealla ja olemassa olevat rakennukset tumman harmaalla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 29 Kuvat: Keskusta-alueen ideasuunnitelmassa suurimmat pitkän aikavälin kaupan rakentamisen mahdollisuudet ovat Kauppakadun ja Torikadun ympäristöissä. Ilolantien ympäristöä kehitetään asumiseen painottuvana pienimittakaavaisena alueena. Suunnitelmaa on täydennetty Ketunhiekan asuinalueen suunnitelmilla sekä valtatie 13 uudistamisesta johtuvilla muutoksilla. Kuvassa yllä 2015 päivitetty suunnitelma, kuvassa alla täydennysrakentamisen ideasuunnitelma vuodelta 2014. Linja-autoaseman sijainti Paavontien varressa on ohjeellinen. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 30 Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelman päivitys (2015) Saarijärven kaupunkikeskustan ideasuunnitelmaa päivitettiin edelleen yleiskaavan ehdotusvaiheen jälkeen keväällä 2015. Suunnitelmaa kehitettiin saadun palautteen ja alueella käynnistyneiden rakennushankkeiden mukaisesti (jäähalli). Muutokset keskittyvät Ilolantien ympäristöön, jossa olemassa olevaa rakennuskantaa säilytetään enemmän sekä Paavontien varteen, josta poistettiin kaksi uutta liikerakennusta. Muutokset vähentävät kaupunkikeskustan alueelle esitettyä uutta asuinkerrosalaa noin 1500 k-m² (jolloin uusi asuinkerrosala 49 000 k-m²) ja kaupan rakentamisen kerrosalaa noin 1000 k-m² (uusi kaupan rakentamisen kerrosala 13 500 k-m²). K u v a : K e s k u s t a a l u e e n t ä y d e n n Täydennysrakentamisen ideasuunnitelmassa (2015) Ilolantien ympäristö säilytetään pääosin ennallaan, liikerakentamista on myös vähennetty Paavontien varresta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 31 Rakentamisen mahdollisuudet Asemankannaksen alueella Asemankannaksen alueella keskityttiin erityisesti keskisuuren ja suuren kaupan rakentamisen mahdollisuuksiin ja enimmäismääriin. Rakentamiseen soveltuvia paikkoja on saatu esittämällä huonokuntoisten, elinkaarensa loppuvaiheessa olevien rakennusten purkamista ja vajaalla käytöllä olevien osa-alueiden uudelleen rakentamista ja jäsentelyä. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on osoitettu 36 500 k-m² uutta kaupan kerrosalaa. Asuinrakentamiselle Asemankannaksen ideasuunnitelmassa on osoitettu 12 500 k-m² uutta kerrosalaa. Pääosa asuinrakentamisesta on sijoitettu Hietalahteen Saarijärven etelärannalle, jonne on esitetty 4-kerroksisten asuinkerrostalojen rakentamista sekä PieniLumperoisen pohjoisrantaan, jonne on esitetty rakennettavaksi pientaloja. Ideasuunnitelmassa Asemankannaksen alueelle on esitetty myös paikat uudelle hotellille, huoltoasemalle, palvelutalolle sekä harrastushallille. Huoltoasema ja hotelli on sijoitettu näkyvälle ja maisemassa kauniille paikalle valtatie 13 ja Myllymäentien risteykseen. Palvelutalo on esitetty rakennettavaksi Pajulammen rannalle ja harrastushalli junaradan pohjoispuolelle Pieni-Lumperoisen rannalle. Ideasuunnitelmassa muuhun rakentamiseen on osoitettu Asemankannaksen alueella 9500 k-m² uutta kerrosalaa. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt Asemankannaksen alueella Asemankannaksen liikenneverkon järjestämiseen vaikuttavat merkittävästi valtatie 13 ja junaradan sijainti kapealla kannaksella. Valtatie 13 uudistamisen yhteydessä suorat tonttiliittymät yritys- ja liiketonteille valtatieltä poistuvat. Junaradan ja valtatien väliin jääville kortteleille liikennöidään radan varteen rakennettavan rinnakkaiskadun eli Asemantien kautta. Hietalahden rannan maankäyttöä on tehostettu täyttämällä Hietalahden pohjukkaa ja rakentamalla katuyhteys ranta-alueille Myllymäentien kautta. Pysäköinti on järjestetty alueella kenttäpysäköintinä liikerakennusten ympäristöistä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 32 Kuvat: Asemankannaksen ideasuuunnitelmassa kaupanrakentamisen pääpainopisteet ovat valtatie 13 ja junaradan välisellä alueella, Myllymäentien länsipuolella sekä Kunniavuorentien varrella. Asuinrakentamista on esitetty Saarijärven etelärannalle ja Pieni-Lumperoisen pohjoisrannalle. Valtatien varren maisemaa on rytmitetty puuistutuksilla ja uudella rakentamisella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 33 2.3 Yleiskaavan muut selvitykset Yleiskaavaa varten tehtiin valmisteluvaiheessa edellisessä luvussa kuvattujen lisäksi seuraavat perusselvitykset, joista kaupan selvitys oli yhteinen Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa. Perusselvitysten sisältöä kuvataan tarkemmin selostuksen lähtötietoja koskevassa osassa aihepiireittäin. Yleiskaavan valmisteluaineistoon kuuluvien selvitysten raportit on julkaistu monisteraportteina. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tapani Vuorinen 29.10.2010. Saarijärven keskustan täydennysinventointiselvitys. Keski-Suomen museo. Saija Silén 2009. Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristönselvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen tehtiin seuraavia täydentäviä selvityksiä luonnonympäristöstä: Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Julkaisemattomia työnaikaisia yleiskaavan valmisteluaineistoja ovat mm.: Saarijärven keskustan taajamarakenne, taajamakuva ja muuttuva maankäyttö. Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Raportoimattomia työskentelyaineistoja 2009 – 2010. Tavoitetyöpajojen keskusteluaineistot. Saarijärven kaupungin ohjausryhmä 2010. Kuvat: Yleiskaavan valmisteluvaiheen esisuunnitelmat ja perusselvitykset, jotka ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa. Kaavaehdotusta varten selvityksiä tehtiin lisää. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 34 2.4 Muita selvityksiä ja suunnitelmia Yleiskaavan taustalla on runsaasti monenlaista lähtöaineistoa, mm. vahvistuneisiin tai tekeillä oleviin asemakaavoihin liittyen. Aiemmin muussa yhteydessä laadituista selvityksistä ja suunnitelmista merkittävimpiä ovat: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärvi-strategia 2010–2020. Kaupunginvaltuusto 14.12.2009. Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma (Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki, 2005) Saarijärven kaupungin keskustan kehittämissuunnitelma (”Small Town Networks”, 2002 – 2005, sisältää maankäytön ratkaisuvaihtoehtoja) Asemankannaksen yleissuunnitelma (Sigma-Konsultit, 2007 – 2008) Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä (Tuomas Santasalo Ky, 2002) Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi (asemakaavamuutostyötä varten, päivitetty helmikuussa 2008) Vähittäiskaupan suuryksikköjen vaikutusarviointi (2007, Asemankannaksen yleissuunnittelutyötä ja Liikennekeskuksen asemakaavamuutostyötä varten) Keskustan asemakaavamuutosten ja -laajennusten perusselvitykset (eri vuosilta, mm. useita luonto- ja maisemaselvityksiä) Viheralueluokitus (Mari Siltala, v. 2004; säilytettävät ja kehitettävät puistoalueet) Keski-Suomen maakunnan strateginen vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2009–2020. Keski-Suomen ELY-keskus 3/2010. Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 35 3 Yleiskaavan lähtötiedot Tässä luvussa kuvataan suunnittelualueen nykytilaa ja kaavoituksen käytössä olevia, yleiskaavan sisällön ja vaikutusten kannalta olennaisia lähtötietoja. Kuvat: Ympäristön monimuotoisuutta yleiskaava-alueella. Ylhäällä Saarijärven kaupunkikeskustan moni-ilmeistä rakentamista ja asumiselle ihanteellista etelään suuntautuvaa rinnemaastoa järvenrantoineen. Vasemmalla alhaalla maisemiltaan edustavaa maaseutua alueen länsiosassa. Oikealla alhaalla kehittyviä yritysalueita alueen itäosassa. Ilmakuvat Saarijärven kaupunki / Lentokuva Vallas, 2008. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 36 3.1 3.1.1 Alue- ja yhdyskuntarakenne Saarijärvi maakunnallisessa ja seudullisessa aluerakenteessa Saarijärvi sijaitsee pohjoisessa Keski-Suomessa. Maakunnan keskuskaupunkiin Jyväskylään on matkaa noin 65 km. Lähin kaupunki on Äänekoski, jonne on matkaa noin 35 km. Saarijärven vaikutusalueella olevia pienempiä keskuksia ovat kaupunkiin kuuluva Pylkönmäki sekä Karstula, Kannonkoski, Konginkangas, Uurainen ja Multia, jotka ovat kaikki 3050 km päässä Saarijärven keskustasta. Kuva: Saarijärven sijainti suhteessa Keski-Suomen pääliikenneväyliin. Kartta Maanmittauslaitos 2010 (Ammattilaisen karttapaikka, kopiointilupa 725/KP/06). Kuva: Saarijärven kaupungin asutusrakenne suhteessa aluerakenteeseen. Väestö 250 metrin ruuduissa vuoden 2007 lopulla. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 37 Kuva: Saarijärven keskustaajama osana laajempaa aluerakennetta. YKR-aluejako taajama / kylä / pienkylä / harva maaseutuasutus kuvattu vihreillä väreillä tummemmasta vaaleampaan. Aineisto Ympäristöhallinnon OIVA-paikkatietojärjestelmästä. Aineisto luotu vuonna 2005. 3.1.2 Yleiskaavan suunnittelualue ja lähiseutu Saarijärven keskusta sijaitsee harjukannaksella vesistöjen välissä. Alueen halki kulkevat kaakko-luoteissuunnassa valtatie 13 ja rautatie (tavaraliikenne). Tiiviisti rakennettuja alueen osia on näiden molemmin puolin. Lähiseudulla on useita asuttuja kyliä ja maaseutuasutusta. Yleiskaavan suunnittelualue käsittää Saarijärven kaupungin ydinkeskustan, siihen liittyvät nykyiset taajama-alueet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä hajaasutusalueella. Suunnittelualue käsittää pääosin asemakaavoitettua taajama-aluetta, mutta reunamilla on myös maaseutumaisia taajaman lievealueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Alueella asuu vähän yli puolet Saarijärven kaupungin asukkaista. Taulukko: Yleiskaava-alue osana Saarijärven kaupunkia. Yleiskaava-alueen pinta-alassa on mukana vesialuetta. (Lähde: Saarijärven kaupunki 2011). Saarijärven keskustan yleiskaavaalue Pinta-ala (km2), 2011 Asukkaita (henkilöä), 2011 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Yleiskaava-alueen osuus koko kaupungista, % 25 1420 1,8 5700 10670 53 Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 38 Kuvat: Saarijärven keskustan yleiskaava-alue ja lähivaikutusalue, johon kuuluu kehittyviä kyliä, elävää maaseutua ja metsätalousalueita. Saarijärven kaupungin keskusta on laajan alueen seudullinen palvelukeskittymä. Kartat Maanmittauslaitos 2012 (Ammattilaisen karttapaikka, lupanumero 725/KP/06). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 39 3.1.3 Yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne Suunnittelualueen nykyistä toiminnallista rakennetta kuvaa oheinen kaavio. Rakentaminen ja toiminnot ovat keskittyneet enimmäkseen valtatien 13 ympärille sekä aluetta rajaavien järvien väliselle kannakselle. Julkiset ja erikoistavarakaupan palvelut sijaitsevat ydinkeskustassa, mutta kaupan toimintoja on myös Asemankannaksella. Merkittävimmät työpaikka-alueet sijaitsevat suunnittelualueen itäosassa, keskustasta Jyväskylän suuntaan. Asutusta on eniten valtatie 13:n eteläpuolella. Rakentamattomat alueet ovat virkistyskäytössä olevia metsiä ja rantoja tai maa- ja metsätalousalueita. Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen toiminnallinen rakenne yksinkertaistettuna kaaviona. 3.1.4 Väestö Saarijärven kaupungissa asuu vakituisesti 10 670 henkilöä (vuonna 2011, lähde: Saarijärven kaupunki). Vähän yli puolet Saarijärven asukkaista asuu keskustassa ja yleiskaavaalueella (noin 5 700 henkilöä). Kaupungin väestökehitys on ollut viime vuosina pääosin taantuva, mitä tilannetta kohensi Pylkönmäen kuntaliitos vuoden 2009 alussa. Väestön ikärakennekehityksessä on merkittävää, että yli 65-vuotiaiden osuus asukkaista kasvaa tulevaisuudessa. Tämä on otettava huomioon yleis- ja asemakaavoituksessa. Vakituisen asujaimiston lisäksi Saarijärvellä on noin 2 200 kesäasukasta, joista pieni osa yleiskaavaalueella (Lähde: Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009). Saarijärven kaupungin väestökehitys 1990-luvulta 2000-luvulle viiden vuoden välein (Lähde: Saarijärven kaupunki): - vuonna 1995: 10 753 asukasta - vuonna 2000: 10 278 asukasta - vuonna 2005: 10 041 asukasta - vuonna 2010: 10 580 asukasta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 40 Kuva: Saarijärven keskustan ja sen lähialueiden väestön sijainti vuosina 2002-2007 laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). Kuva: Saarijärven keskustan väestömuutokset vuosina 2002-2007 laskettuna 250 metrin ruuduissa. Punainen väri kuvaa lisäystä ja sininen vähenemistä. Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009 (Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 41 3.1.5 Elinkeinot ja työssäkäynti Saarijärvi on varsin työpaikkaomavarainen kaupunki: 80 % saarijärveläisistä on töissä oman kunnan alueella. Luku on pohjoisen Keski-Suomen keskitasoa. Suurin osa koko kaupungin työpaikoista sijaitsee yleiskaava-alueella, erityisesti valtatie 13:n varrella. (2500 3000:sta eli yli 80 % vuonna 2005. Lähde: Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärveläisiä työllistää lähinnä pienteollisuus. Tunnettuja saarijärveläisiä yrityksiä ovat mm. lämpökattiloita valmistava Ariterm Oy, muoviputkia valmistava Uponor Oy ja kirjapaino Saarijärven Offset Oy. Saarijärvellä ei ole kovin vanhaa teollisuushistoriaa, kaupunki on ollut pitkään maaseutuvoittoista aluetta. Teollisuusrakentaminen alkoi 1970-80-luvuilla Hietalahdesta ja laajeni sieltä Sara-Ahon alueelle ja edelleen länteen valtatie 13 varrelle. Kuva: Työpaikkojen lukumäärä ja sijainti Saarijärvellä vuoden 2005 lopulla, laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). Kuva: Työmatkojen suuntautuminen Saarijärvellä vuonna 2003. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde: Tilastokeskuksen SuomiCD). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 42 Kuvat yllä: Pienteollisuus työllistää suuren osan Saarijärven keskustaajaman asukkaista, mutta myös maa- ja metsätalous ovat edelleen elinvoimainen osa kaupungin elinkeinorakennetta. Valokuvat A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2011. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 43 3.1.6 Palvelut Julkiset palvelut Saarijärven julkiset palvelut ovat monipuoliset ja ne ovat sijoittuneet pääosin kaupunkikeskustan alueelle. Saarijärven kaupungin tarjoamia hallinnon, sivistystoimen sekä sosiaalija terveydenhuollon tärkeimpiä julkisia palveluja ovat mm.: Terveyskeskus Kaupungintalo Kirjasto Päivähoito ja esiopetus Alakoulut Yläkoulu (Keskuskoulu) Lukio Nuorisotalo Kulttuuripalveluita (musiikkiopisto, kansalaisopisto, kuvataidekoulu, museo) Liikuntapalveluita (uimahalli, laskettelukeskus ja hyppyrimäki, urheilukenttä, ulkourheilupaikat ja -reitit) Maaseutu- ja yrityspalvelut Kuvat yllä: Saarijärven julkisia palveluita, ylärivissä terveysasema ja nuorisotalo, alarivissä kirjasto ja Paavolan päiväkoti. Kaupalliset palvelut Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen yleiskaavaa varten tehtiin kaupan palveluverkkoselvitys, johon yleiskaavassa käytetyt tiedot ensisijaisesti perustuvat (Entrecon Oy, Kaupan palveluverkkoselvitys, 2009). Saarijärven keskustaajama on seudullisestikin merkittävä kaupallinen keskittymä. Kauppa on jakautunut pääosin kahteen sijaintiin, keskustaan ja Asemankannakselle. Toimipaikkojen määrä on suurin keskustassa. Asemankannakselle on sijoittunut lähinnä suurempia kaupan yksiköitä, uusimpana Halpa-Halli. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 44 Alueella toimii myös mm. Rautia, Agrimarket ja Ale-Makasiini. Vähittäiskaupan liikevaihto on pysynyt Saarijärvellä melko samana koko 2000-luvun ajan. Selvityksen mukaan Saarijärven oman väestön ostovoimaan perustuva vähittäiskaupan liikepinta-alan kasvutarve olisi noin 10 000 kerrosalaneliömetriä eli noin automarketillisen verran. Tämän lisäksi kaupan tuleviin rakentamistarpeisiin vaikuttavat ohikulkijat, kesäasukkaat ja kaupan palveluiden ja ravitsemusliikkeiden tarpeet. Kaupalliselle rakentamiselle näyttäisi siis Saarijärvellä olevan tarvetta lähivuosina. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen arvioiden mukaan kaupan tontteja tarvittaisiin ainakin mm. rauta-, huonekalu-, auto- ja paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle hyvin liikennöitävään paikkaan. Vähittäis- ja erikoistavarakauppa taas voisi mielellään kasvaa siellä missä asukkaita on eniten eli kaupunkikeskustassa. Ydinkeskustaan liittyviä kaupan rakentamismahdollisuuksia tutkittiin tämän vuoksi yleiskaavaa varten tehdyssä täydennysrakentamisselvityksessä. Se osoitti että tehostamalla keskustan kaupunkirakentamista vähittäis- ja erikoistavarakaupan toimintoja voitaisiin hyvinkin keskittää myös sinne. Kaupan rakentaminen, rakenteet ja sijainnin ohjaus ovat myös seudullinen ja maakunnallinen kysymys. Vuonna 2012 Saarijärven kaupunki tarkensi Keski-Suomen maakuntakaavoituksen tarpeisiin kaupan rakentamista koskevia tietojaan. Samanaikaisesti valmisteilla olevien yleiskaavan ja maakuntakaavan kauppaa koskevat maankäyttöratkaisut onkin mahdollista sovittaa yhteen. Kuva: Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijainti Saarijärven keskustassa ja Asemankannaksella. (Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009.Pohjakartta Logica Oy) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 45 . Kuvat yllä: Saarijärven kaupallisia palveluita keväällä 2011. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 46 Kuva: Saarijärven keskustaajaman ja lähialueiden päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2008. Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, 2009. Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki. Pohjakartta Logica Oy. Kuva: Saarijärven keskustan ja Asemankannaksen päivittäistavaramyymälöiden sijainti 2008. Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy, 2009. (Aineistolähde A.C. Nielsenin myymälärekisteri ja Saarijärven kaupunki. Pohjakartta Logica Oy.) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 47 Kuva: Kaupan toimipaikkojen määrä postinumeroalueittain vuonna 2008 Lähde: Saarijärven ja Pylkönmäen kaupan palveluverkkoselvitys, Entrecon Oy,2009. (Aineistolähde: Tilastokeskus, Toimipaikkarekisteri. Pohja-kartta Logica Oy) Seurakunnalliset palvelut Saarijärven kaupunkikeskustassa on evankelisluterilainen kirkko, seurakuntatalo sekä kaksi hautausmaata. Saarijärven vanha pappila ei ole enää seurakunnan omistuksessa. Keskustan lähellä sijaitsevat myös Vapaakirkon tilat sekä ortodoksinen rukoushuone, tsasouna. Kuvat: Ylhäällä Saarijärven kirkko ja ortodoksinen rukoushuone, Arseni Konevitsalaisen tsasouna (kuva: Kohderaportti, Saarijärven keskustaalueen täydennysinventointiraportti, KeskiSuomen museo, 2008). Oikealla Saarijärven Vapaakirkon tilat. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 48 Vapaa-ajan palvelut Saarijärvellä on monipuoliset vapaa-ajan ja virkistyksen toimintamahdollisuudet. Pääosa kaupungin julkisista vapaa-ajan palveluista on keskustan yleiskaava-alueella. Kaupungissa on kokoonsa nähden erittäin hyvät liikunta- ja kulttuuripalvelut. Sisäliikuntapaikat: Saarijärven kaupungin sisäliikuntapaikkoja ovat keskustassa sijaitsevat uimahalli, koulujen, seurakuntakeskuksen sekä metsäoppilaitoksen liikuntasalit sekä monitoimitalo, jossa on monenlaisia tiloja eri urheilulajeille. Uimahallin yhteydessä toimii lisäksi ilma-aserata. Pieni-Lumperoisen rannalla on Kukonhiekan tanssilava. Ulkourheilupaikat: Ulkourheilupaikkoja Saarijärvellä ovat Paavontien alkupäässä sijaitseva yleisurheilu- ja jalkapallokenttä, tenniskentät, jääkiekkokaukalo sekä koulukeskuksen, Mannilan sekä Kusiaismäen urheilukentät. Kaupunki ylläpitää useita kuntoratoja ja hiihtolatuja Kusiaismäessä, Mannilassa ja Heramäessä. Kusiaismäen hiihtokeskuksen yhteydessä on kolme hyppyrimäkeä, jotka ovat myös kesäkäytössä. Saarijärven riistanhoitoyhdistys ylläpitää useita ampumaratoja Pyssylässä. Kaupungilla on yleisiä uimarantoja Autiolahdessa, Mansikkaniemessä, Hietalahdessa, Husuahossa, Matorannassa ja Pajulammella. Pulaa tiedetään olevan mm. jalkapallon ja koiraharrastuksen ulkokentistä. Kulttuurikohteet: Kaupungin keskustassa toimii mm. Saarijärven museo, musiikkiopisto, kansalaisopisto sekä kuvataidekoulu. Pieni-Lumperoisen rannalla on kesäteatteri. Julkiset veistokset ja ympäristötaide kuuluu Saarijärven kulttuurikaupungin kaupunkikuvaan. Lähiseudun vapaa-ajan palveluja: Yleiskaavassa huomioon otettavia merkittäviä vapaaajan palvelukeskittymiä kaava-alueen ulkopuolisella lähiseudulla ovat mm. Summassaari (mm. kylpylähotelli liikuntapalveluineen, kivikauden kylän esihistoriamatkailukohde) ja Kolkanlahti. (mm. Puuhapuisto Veijari, Ahvenlampi Camping). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 49 Kuvat: Saarijärven vapaa-ajan palveluja ja kulttuurikohteita. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 50 3.1.7 Asuminen Yleiskaava-alueen asumisolot ovat hyvät ja monipuoliset. Asuntokanta on monipuolista keskustan kerrostaloista rivitaloihin, pientaloihin ja maaseudun tilakeskuksiin. Yli puolet koko kaupungin väestöstä asuu keskustassa. Asumisväljyys on hieman maamme keskiarvoa suurempi. Asuntokerrosalasta vajaa puolet on omakotitaloissa, vajaa neljännes rivitaloissa ja vähän yli neljännes kerrostaloissa. Asemamaavoitetut asuntoalueet ovat liikenteelliseltä ja maisemalliselta sijainniltaan hyviä, enimmäkseen hyvien ulkoilumaastojen tuntumassa. Yleiskaava-alueella on jonkin verran myös loma-asuntoja. Tulevaisuudessa kaupungin väestön ikärakenteen vanheneminen aiheuttaa kasvavaa tarvetta keskustapalvelujen lähelle toteutettavalle asuntorakentamiselle. Kysyntää olisi myös rannoille tai rantojen läheisyyteen sijoittuvista asumisen mahdollisuuksista. Molemmat tavoitteet toteutuvat keskustassa Herajärven rannalla meneillään olevassa rakennushankkeessa (Sivulanpelto, palveluasumista). Uusin rannalla sijaitseva omakotialue on Kotiniemi keskustasta Tarvaalan ja Uuraisten suuntaan. Taulukko: Asuntotyyppien jakauma yleiskaavaalueella. Lähde: Saarijärven kaupunki 2012. Asuntotyyppi Kerrosalaneliömetriä (k-m2) Vakituiset asunnot - kerrostalot - rivitalot - erillispientalot Loma-asunnot Taulukko: Asumisväljyys Saarijärvellä (koko kaupunki vuonna 2010). Lähde: Ympäristöhallinnon OIVAtietokanta. 67 316 49 972 199 395 1 899 Keskimääräinen asumisväljyys (k-m2/hlö) Koko Saarijärvellä: 41,5 Taajamissa: 40,3 Kerrostaloalueilla: 40,3 Pientaloalueilla: 40,1 Harvalla pientaloasutuksen alueilla: 42,2 Haja-asutusalueilla: 43,1 Kuva: Loma-asutusta ja lomarakennuksia on jonkin verran myös yleiskaava-alueella Saarijärven keskustan tuntumassa. Kesämökkien lukumäärä Saarijärven keskustan lähiseudulla vuoden 2006 lopussa laskettuna 250 metrin ruuduissa. (Lähde: Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 2009. Aineistolähde: Tilastokeskus; Pohjakartta Logica Oy). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 51 Kuvat: Rakenteilla olevaa Kotiniemen asuntoaluetta Summasen Uuraistentieltä pistävällä niemekkeellä. Saarijärvellä rantatontit ja järvimaisemiin sijoittuvat tontit ovat kysytyimpiä. (Lähde: Saarijärven kaupunki). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 52 Kuvat: Yleiskaava-alueen asuinrakennuksia maaseutumaisista kaupunkimaisiin. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 53 3.2 Ympäristö 3.2.1 Maisema Maisemaa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyyn ja maisemaselvitykseen (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Tapani Vuorinen, 2009), joka on yleiskaavan valmisteluaineistoa. Saarijärvi kuuluu maisemamaakuntaluokituksessa (YM 1992) Itäiseen Järvi-Suomeen ja sen Keski-Suomen järviseudun osa-alueeseen. Alueelle ovat tyypillisiä lukuisat järvet ja vallitsevan moreenimaan vuoksi karuhkot metsämaat. Erityisesti Saarijärvelle ovat tyypillisiä kumpuileva maasto ja suuret korkeuserot (115-200 mmpy) sekä harjualueiden suppalammet. Saarijärven erikoisuutena on lisäksi alueen runsas lähteisyys. Saarijärven keskustan maisemarakenteen rungon muodostavat vesistöt, niiden välitse kulkeva luode-kaakko-suuntainen pitkittäisharju sekä sen etelä- ja pohjoispuolella kohoavat moreeniselänteet. Harjun lievealueet ovat harjusta huuhtoutuneen hiedan alueita ja suotuisia viljelylle ja asutukselle. Kokonaan vedenkoskemattomia alueita kaava-alueella ovat Heramäki ja Leppämäki keskustan pohjoispuolella ja Kusiaismäki keskustan eteläpuolella. Huuhtoutumattomilla selänteillä ovat säilyneet hienoimmat maa-ainekset, minkä vuoksi ne ovat muinaisrantavyöhykkeen rinnealueita rehevämpiä ja niiden painumissa on runsaasti soita. Kuva: Jääkauden jälkeiset muinaisrannat (siniset alueet) ovat voimakkaita maisemaelementtejä. Saarijärvellä ne ovat keskittyneet keskustan pohjois- ja eteläpuolelle. Vedenkoskemattomat, kartalla vihreällä värillä merkityt alueet, jäävät muinaisrantojen rajaamiksi, muuta ympäristöä korkeammiksi saarekkeiksi. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 54 Kuva: Saarijärven keskustan maiseman perusrakenteen muodostavat vesistöjen lisäksi luodekaakko -suuntainen pitkittäisharju (1, 1A, 1B ja 1C) sekä sen etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevat moreenimäet (2, 2A ja 3). Saarijärven maisemakuvan arvokkaita piirteitä ovat vesistöt, harjumaisemat ja erityisesti rantaharjut Mannilassa ja Voudinniemellä. Heramäki ja Kusiaismäki sekä muut moreeni- ja kalliomäet ovat komeita kehyksiä rakennetuille alueille. Ne ovat havaittavissa myös keskustan katu- ja taajama-maisemissa. Kirkko ympäristöineen on erityinen solmupiste ja kohokohta niin kaukomaisemassa kuin keskustan lähimaisemissakin. Saarijärvellä onkin mainiot edellytykset hyödyntää arvokkaita maisemiaan kaupungin imagotekijänä. Kaupunkiin saapuvien lähestymismaisemat ovat vaikuttavia ja oikeilla hoitotoimenpiteillä niitä voidaan vielä korostaa. (Vuorinen, 2009) Kuvat: Vesistönäkymät ovat olennainen ja arvokas osa Saarijärven maisemakuvaa. Saarijärven kirkko sijaitsee maisemallisessa solmukohdassa ja näkyy vesistöjen yli hyvin eri puolille kaupunkia. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 55 Kuva: Kartalla maisemallisesti arvokkaat alueet on merkitty vihreällä ja ongelmakohteet punaisella värillä. Arvokkaat alueet, kuten kirkko ympäristöineen, ovat sijoittuneet pääosin vesistöjen rannoille. Rantojen saavutettavuus on melko huono, vaikka rantaviivaa on paljon. Maisemallisesti merkittäviksi arvioituja kokonaisuuksia ovat: 1. Pajulammin rinteet ja Kusiaismäki 2. Rantaharjulaakso 3. Kirkko, Palvasalmi ja urheilukenttä maisemallisessa solmukohdassa 4. Liikekeskus 5. Keskustan pääsisääntulokohta 6. Rantaharju, Mannilan männikkö 7. Kuivalammin ympäristö, vesistökannas 8. Voudinniemi Kuva: Korkeat, osin vedenkoskemattomat moreenimäet ympäröivät kaupunkia ja ovat kaukomaisemien taustana kaikkialla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kuva: Kaupunkia ympäröivien vesistöjen hyödyntäminen imago- ja viihtyisyystekijänä on Saarijärvellä vielä osin käyttämätön mahdollisuus. Taka-alalla kaupungin keskusta. Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 56 Kuva: Saarijärvellä edustavia vesistömaisemia avautuu sekä rakentamattomilta että rakennetuilta alueilta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 57 3.2.2 Luonto Luontoa koskevat tiedot perustuvat ensisijaisesti yleiskaavaa varten tehtyihin luontoselvityksiin. Näistä ensimmäinen on kaavan aloitusvaiheen perusselvitys (Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, Marko Vauhkonen. 2009). Alueelta on lisäksi tehty muita luontoselvityksiä mm. asemakaavahankkeiden yhteydessä. Yleiskaavaluonnoksen jälkeen luontoselvityksiä täydennettiin kaavaehdotusta varten (Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013; Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013.) Yleiskaava-alue sijaitsee Saarijärven keskustan ympärillä maanteiden varsilla ja vesistöjen rannoilla. Suuri osa alueesta on jo rakennettua. Laajempia metsäalueita on lähinnä kaava-alueen pohjoisosissa (mm. Heramäki) ja eteläosassa (Kusiaismäki). Nämä ovat tärkeitä ekologian ja virkistyskäytön kannalta. Saarijärven keskustan reuna-alueilla on jäljellä vain vähän peltoja, eivätkä viljelysmaat muodosta yleiskaava-alueella luonnon kannalta merkittäviä kokonaisuuksia. Rakennettujen alueiden ja peltojen ympärillä on pääasiassa moreenimaiden talousmetsiä. Tuoreen kankaan metsät ovat vallitsevia, mutta myös kuivahkon kankaan metsiä tavataan paikoin. Lehtomaisia kangasmetsiä on siellä täällä lähinnä mäkien rinteillä ja vesistöjen rannoilla sekä järvien välisellä harjualueella. Varsinaisia lehtoja on hyvin vähän ja ne sijaitsevat ojien varsilla sekä vesistöjen rannoilla. Huomionarvoinen piirre yleiskaava-alueella on sen rajautuminen useisiin vesistöihin: Saarijärveen, Herajärveen, Summaseen ja Pieni-Lumperoiseen. Lisäksi kaava-alueella on useita lampia. Maastokarttaan on merkitty yleiskaava-alueelta useita lähteitä, jotka ovat kuitenkin luonnontilaltaan muuttuneita. Lähteisyys näkyy paikoin ojavarsien ja korpijuottien kasvillisuudessa. Soita yleiskaava-alueella on vain vähän ja useimmat räme- tai korpipainanteet on ojitettu. Yleiskaava-alueella on kaksi yksityisille maille perustettua luonnonsuojelualuetta, jotka ovat metsäalueita Kusiaismäen eteläpuolella. Lisäksi yleiskaava-alueella on kaksi järviin pistävää harjuniemeä, jotka on suojeltu kaavallisesti. Yleiskaavaa laadintaa varten on ennen kaavaluonnosta tehty luontoselvitys, jonka maastotyöt tehtiin 9.4. - 27.7.2009 välisenä aikana. Selvityksen mukaan kaava-alueella ei ole suojeltuja pienvesiä (vesilaki 1 luvun 15 a § tai 17 a §) eikä kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisten suojeltujen luonto-tyyppien tai metsälain 10 §:n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerit. Kaava-alueelta löytyi seitsemän paikallisesti arvokasta luontokohdetta, joihin sisältyy myös kaksi uhanalaiseksi luokiteltua luontotyyppiä: harjumetsien valorinteet sekä lehdot. Arvokkaita luontokohteita ovat: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Kotiniemen luonnonsuojelualue Kehälampi–Paskolampi Peltolampi–Hiekkaniemi Koiralampi Mannilan männikkö Salkopuro Pieni-Lumperoisen rantalehto Kaava-alueen merkittävät lajiesiintymät ovat liito-orava ja viitasammakko. Molemmat ovat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on kielletty. Liito-oravaa esiintyy kaava-alueella jonkin verran (oheinen kuva). Soidintavia viitasammakoita havaittiin Koiralammella, joka on luokiteltu edellä paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 58 Kaava-alueella oli kaavaluonnosta laadittaessa alueita, joiden luontoarvoja ei vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä oltu selvitetty (oranssinruskea alue kartalla). Vuonna 2013 tehdyssä täydentävässä Mustikkakorven selvityksessä alueen eteläosista löytyi luonnoltaan arvokkaita alueen osia, jotka tulevat merkittäväksi yleiskaavaan. Samana vuonna tehdyissä liito-oravareviirien tarkistuskartoituksessa todettiin osa reviireistä tuhoutuneiksi. Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, liito-oravan esiintyminen sekä vielä inventoimattomat alueet kaavaluonnosta laadittaessa. Kaavaehdotusta varten tehdyissä lisäselvityksissä vuonna 2013 löytyi orassinpunaisen alueen eteläosasta luonnoltaan arvokkaita ja kaavaan merkittäviä alueita. Samassa vaiheessa todettiin, että osa kaavaluonnosvaiheessa tiedossa olleista liito-oravareviireistä oli tuhoutunut hakkuiden myötä. Yleiskaavaehdotukseen luontotiedot merkitään ajantasaistettuna. Kuva: Mustikkkakorven kasvillisuudeltaan ja muulta luonnoltaan arvokas alue yleiskaava-alueen pohjoisosassa. Lähde Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. . A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 59 Kuvat: Saarijärven keskustalle tyypillistä järvien rannoilla olevaa harjuluontoa, joka soveltuu erinomaisesti virkistyskäyttöön. Paljon käytetyillä harjuluontoalueilla ulkoilun ohjaaminen selkeille reiteille on tarpeen kulumisen ehkäisemiseksi. Yleiskaava-alueen moreenipohjaisilla mäkialueilla maasto on kivikkoista ja metsäluonto rehevämpää. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 60 3.2.3 Kulttuuriympäristö Saarijärven asutushistoriaa historiallisella ajalla Saarijärven seudulla on ollut asutusta jo esihistoriallisella ajalla. Jo erätalouteen perustuvan kivikautisen kulttuurin ihmiset asuttivat silloisten merien ja järvien rantamia. Varhaisimman asutuksen jälkiä kuvataan jäljempänä arkeologisen kulttuuriperinnön yhteydessä Hämäläisten eränautinta-alueena olleelle Saarijärven alueelle muodostui kiinteää asutusta vasta 1500-luvun kuluessa. Uudisasukkaat olivat pääosin savolaisia ja osittain hämäläisiä. Vuoden 1560 maakirjassa Saarijärvelle oli merkitty 13 taloa. Talojen lukumäärä kasvoi sekä uudisasutuksen että halkomisten ja myöhemmin lohkomisten myötä niin, että vuonna 1725 Saarijärven alueella oli 38 taloa ja vuonna 1865 talojen määrä oli jo 279. (Könönen, 2009) Kylät olivat pieniä, alun perin vain muutaman talon kyläkuntia. Kaskitalous suosi yksinäisasutusta ja kylät säilyivät harvoina väkiluvun kasvettua voimakkaastikin. (Vuorinen, 2009) Torppia perustettiin ensin 1700-luvulla virkatalojen maille, ja myöhemmin talonpoikaistaloihin, eniten 1800-luvun puolivälin jälkeen. 1918 torpat ja mäkituvat itsenäistyivät ja pientilojen lukumäärää kasvoi sadoilla. Sotien jälkeinen 1900-luvun asutustoiminta suuntautui lähinnä Tarvaalan ja Kolkanlahden kyliin sekä kirkonkylän lähistölle. Keskustan yleiskaava-alueella sodanjälkeisen asutustoiminnan alueita ovat Saarijärven keskustan Mansikkaniemi ja Saarijärven itärannan Hietalahden alue. 1960-luvulta lähtien viljelystilat autioituivat ja saarijärveläiset siirtyivät syrjäkylistä kirkonkylän läheisille asuntoalueille, kuten keskustan länsipuolelle Mannilaan ja läheiseen Pyyhkälään. Myös 1950-luvun alueita täydennysrakennettiin. (Könönen, 2009) 1970 – 1980-luvuilla rakennettiin Autionlahden rannalle keskustan pohjoispuolelle uusi kerrostaloalue ja Hietalahden asuinaluetta tiivistettiin ja täydennettiin sen eteläosasta, samoin Pyyhkälän asuinaluetta. Uusina asuinalueina rakennettiin keskustan pohjoispuolelle Husuahon ja Mustikkakorven asuinalueet. (Könönen, 2009.) 2000-luvulla uutta asutusta on syntynyt niin kaupunkimaiseen keskustaan kuin kaava-alueen pientaloalueillekin. Hallinnollisesti Saarijärvi on kuulunut 1500-luvun lopulta Rautalammin hallintopitäjään, josta se erosi omaksi kappeliseurakunnakseen vuonna 1639. Kunnallishallinto perustettiin vuonna 1866 ja kaupunki Saarijärvestä tuli vuonna 1986. (Könönen, 2009.) Saarijärvestä on muodostettu Karstulan, Uuraisten ja Pylkönmäen kunnat. Siihen kuului myös osia Äänekosken kaupungista. Vuoden 2009 alussa Pylkönmäki yhdistettiin takaisin Saarijärveen. (Vuorinen, 2009.) Kuva: Saarijärven keskustassa on kaupungin vanhimpia rakennetun kulttuuriympäristön kerrostumia. Kirkko ympäristöineen on valtakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön aluetta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 61 Kulttuurimaisema Kulttuurimaiseman historiaa, piirteitä ja arvoja on kuvattu tarkemmin kaavan valmisteluaineistoon kuuluvissa selvityksissä. Yleiskaava-alueen kulttuurimaisema on monipuolinen ja edustava. Siihen kuuluu sekä rakentamattomia että rakennettuja kulttuuripiirteitä. Yleiskaava-alueen laidoilla on erittäin edustavia maaseudun kulttuurimaisemia järviin laskevine peltoineen. Keskustassa taas on viihtyisiä taajamamaisemia, joiden viehätys perustuu pikkukaupunkimaiseen rakennustapaan, vesistöjen ja rantaharjujen läsnäoloon sekä taustamaisemassa kohoaviin korkeisiin metsäisiin mäkiin. Vesistöt ja tiet ovat ohjanneet asutuksen sijoittumista ja leviämistä. Saarijärven keskustan kulttuurimaiseman selkärangan muodostaa vesistöjä halkaisevalle hiekkapohjaiselle harjukannakselle syntynyt maantie (Kuopio-Laukaa-Vaasa, keskustassa nimellä Paavontie) sekä sen tuntumaan rakentunut talonpoikainen asutus sekä myöhemmin miljööltään kauppalamainen liikeraitti ja kirkonseutu. Kulttuurimaiseman kehyksen muodostavat lukuisat vesistöt ja korkeat moreenimäet. Ensimmäiset viljelykset on raivattu vesistöjen läheisiin hiesulaaksoihin rannoille ja harjujen liepeille. Asutus on sijoittunut ympäristöään korkeammille pienille mäille ja rinteille, pellot taas pihapiirien ympärille viettäen vesistöön. Taajamamaiset rakennetut ympäristöt erottuvat vanhemmista kerroksista laajempina ja yksiaikaisempina kokonaisuuksia. Saarijärven keskustan nykyistä kulttuurimaisemaa ovat muokanneet voimakkaasti kaksi merkittävää liikenneväylää: Suolahden-Haapajärven rautatie vuodesta 1949 alkaen ja valtatie 13:n rakentaminen vuonna 1957 alkaen. Ne ovat mm. erottaneet Pieni-Lumperoisen Saarijärven keskustasta. (Könönen, 2009) Maakunnalliset maisema- ja muut kulttuuriympäristöarvot Saarijärven kulttuurimaisemalliset ja muut kulttuuriympäristöön liittyvät laaja-alaiset arvot on noteerattu ympäristöministeriön vuonna 2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa (Rahkolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä osa-alue kuk, kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealue) Kuva: Kaava-alue lähiympäristöineen 1840-luvun pitäjänkartalla. Kulttuuriympäristön keskuksena on maisemallisessa solmukohdassa sijaitseva Saarijärven kirkko ja pappila. Tilakeskukset sijaitsevat enimmäkseen kaava-alueen länsiosissa, itäosa on enimmäkseen asumatonta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 62 Arkeologinen kulttuuriperintö Yleiskaava-alueen arkeologisessa kulttuuriperinnössä korostuvat kivikausi ja historiallinen aika. Kaava-alueella sijaitsee kymmenkunta muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Lisäksi on kolme mahdollista muinaisjäännöstä tai rauhoitusluokan 3 kohdetta, jotka eivät ole muinaismuistolain rauhoittamia eivätkä vaikuta rajoitteena maankäyttöön. Muinaisjäännöksistä suurin osa eli seitsemän on kivikautisia asuinpaikkoja. Hiekkainen harjukannas järvien välissä on vastannut oivallisesti kivikautisiin asuinpaikkavaatimuksiin. Voudinniemen moniperiodiselta muinaisjäännösalueelta on löydetty merkkejä kivikauden lisäksi myös varhaismetallikaudesta ja rautakaudesta. Muut kohteet ovat historialliselta ajalta. Näihin kuuluu mm. maailmansotien aikaisia vallihautarakenteita Asemankannaksella. Osa muinaisjäännösalueita on laajoja yksittäisistä kohteista koostuvia alueita, jotka ovat osittain jo rakennettujen ympäristöjen alla. Näitä koskevia tietoja ja vaikutuksia maankäyttöön tarkennetaan kaavaprosessin aikana yhdessä Keski-Suomen museon kanssa. (Lähde: Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi) Summassaari Voudinniemi Voudinniemi Kuvat: Ilmakuvissa Saarijärven merkittäviä kivikauden asutuksen keskittymiä. Voudinniemen asuinpaikat ovat samassa vesimaisemassa matkailukohteisiin kuuluvan Summassaaren kanssa (kivikauden kylä). Itämeren varhaisvaiheiden rantaviivat, joihin kivikauden asutus hakeutui ovat vain hieman ylempänä Summasen rantoja. Maiseman perusrakenne on säilynyt samana tuhansia vuosia, vaikkei peltoja vielä kivikaudella ollut. Voudinniemen moniperiodinen muinaisjäännös jatkuu harjumuodostumaa seurailevana alueena Uuraistentien yli metsäiselle ja osin rakennetulle alueelle. Saarijärven arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu maailmansotien aikaisia vallituksia rakenteineen Asemankannaksella. Nekin ovat muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 63 Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen suojellut kiinteät muinaisjäännökset sekä mahdolliset kiinteät muinaisjäännökset ja/tai rauhoitusluokan 3 kohteet Museoviraston muinaisjäännösrekisterin 2014 mukaan. Numerointi vastaa alla olevan luettelon numerointia. (Lähde: Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi ja Keski-Suomen museo) Muinaismuistolain rauhoittamat kiinteät muinaisjäännökset. Otetaan huomioon yleiskaavassa, maankäytössä ja rakentamisessa. Rauhoitusluokan 1 kohteiden säilyminen on turvattava kaikissa olosuhteissa. Rauhoitusluokan 2 kohteet vaativat tarkempia tutkimuksia. 1. 2. 3. Mannila Lemmenpolku 1. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 1. Mannila Lemmenpolku 2. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 1. Mannilan harju. Pyyntikuopat, hiilimiiluja ja kivikautinen asuinpaikka. Ajoittamattomia, moniperiodinen.Rauhoitusluokka 1. 4. Palvasalmi. Tervahauta. Rauhoitusluokka 2. 5. Lumperon taistelukaivanto ja siihen liittyvä Kunniavuoren taistelukaivanto. Sotahistoriallisia kohteita ensimmäisen maailmansodan ajalta. Sijaitsee Asemankannaksella. 6. Pajuniemi. Kivikautinen asuinpaikka ja 1. maailmansodan aikaisia vallihautoja. Rauhoitusluokka 2. 7. Kukonhiekka. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 2. 8. Mäkelänlampi SE. Pyyntikuopat. Ajoittamaton. Rauhoitusluokka 2. 9. Voudinniemi. Kivikautisia, varhaismetallikautisia ja historiallisen ajan asuinpaikkoja sekä rautakauden irtolöytö ja ajoittamattomia pyyntikuoppia. Rauhoitusluokka 1. 10. Natri. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 2. Muut, rauhoituksesta vapaat arkeologiset kohteet. Eivät rajoita maankäyttöä ja rakentamista. 11. Karhila. Kivikautinen asuinpaikka. Rauhoitusluokka 3. 12. Kirkonkylä Sikstuslampi. Historiallisen ajan asuinpaikka. Mahdollinen muinaisjäännös. 13. Rajalan hiilihaudat. Historiallisen ajan hiilimiilut. Mahdollinen muinaisjäännös. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 64 Rakennettu kulttuuriympäristö Yleiskaava-alueen rakennettua kulttuuriympäristöä voi luonnehtia monipuoliseksi, sillä siihen kuuluu kaikkea kaupungin ja maaseudun väliltä. Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat tiedot perustuvat Keski-Suomen museon inventointeihin ja yleiskaavaa varten tehtyyn rakennuskulttuuriselvitykseen. Kulkuyhteydet sekä itään savolaisalueille että länteen Pohjanmaalle ovat muokanneet Saarijärven perinteistä rakentamista. Saarijärvi sijaitsee itäisten ja läntisten alueiden risteyskohdassa, missä esiintyy rinnakkain molempia piirteitä niin rakennustavoissa, työvälineissä kuin perinteisissä pihamuodoissakin. Saarijärven vanha rakennuskanta on pohjoisen Keski-Suomen rakennuskantaan nähden vauras ja monipuolinen. Rakentamisen pohjana on vankka talonpoikainen perinne. Kaupunkikeskustassa huomiota kiinnittävät komean kirkon lisäksi mm. kaupunkirakenteeseen sisään jääneet talonpoikaiset pihapiirit, kauppalamaiset katunäkymät, muutamat funktionalistiset rakennukset sekä hyvä 1950- ja 60-luvun asunto-, koulu- ja muu arkkitehtuuri. Yksittäisten rakennusten lisäksi Saarijärvellä miljööllisiä rakennusperintöarvoja mm. vanhoilla pientaloalueilla. Valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (rky 2009, VAT) Yleiskaava-alueeseen kuuluu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Saarijärven vanha osa. Se sisältää osan Saarijärven vanhaa keskustaa mm. kirkollisine ja kaupallisine rakennuksineen, urheilukenttineen sekä Palvasalmen kapeikon. Kokonaisuus on edustava ja Saarijärven identiteetin kannalta olennainen miljöö. Alueen kuvaus Museoviraston kulttuuriympäristöportaalin mukaan (Museovirasto, Kulttuuriympäristön rekisteriportaali, www.kulttuuriymparisto.nba.fi): ”Saarijärven vanhan keskuksen kirkollinen, hallinnollinen ja kaupallinen rakennuskanta muodostaa edustavan perinteisen kirkonkylämiljöön. Voimakkaasti kasvaneen ja uusiutuneen keskustataajaman tuntumassa sijaitseva kirkko ja tapuli sekä laaja kirkkotarha ja siihen liittyvä hautausmaa Saarijärven Paavo -patsaineen ovat paikkakunnan identiteetin kantavat tekijät. Kirkon edustalla on avara ja puistomainen urheilupuisto. Kappale Saarijärven kirkonkylän historiaa on säilynyt kirkon ohitse kulkevan maantien varrella. Tarvaalan kappalaisen pappilaan päättyvän tieosuuden varrella on rakennuksia, jotka antavat käsityksen kirkonkylän vanhasta rakenteesta, kunnallishallinnon ja kaupan rakentamistavasta. Lähinnä empiretyyliä edustava puukirkko on keskeisesti korostettu sisäviisteinen ristikirkko, jonka keskitilassa on kahdeksankulmaiselta kookkaalta attikalta kohoava suuri, täysin pyöreä kupoli lanterniineineen. Kirkkosalissa seinät ovat pilasterien jäsennöimät ja ristikeskusta reunustaa kaareva lehterikerros. Kirkon sisätila ja kiinteä sisustus on kokenut lukuisia muutoksia vuosina 1930 (arkkitehti Kauno S. Kallio), 1961 (Veikko Leistén) ja 1997 (Aulis Jääskeläinen) tehdyissä korjauksissa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 65 Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Keski-Suomen maakuntakaava, ym 2009) Rakennettujen kulttuuriympäristöjen maakunnalliseksi kohteeksi arvottaminen perustuu Keski-Suomen maakuntakaavaan (Alueluettelo ja Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt [Keski-Suomen] maakuntakaavassa). Yleiskaava-alueella sijaitsee kolme maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: - Pajuniemi: Kymi-yhtiön uittopäällikön asuinrakennus 1880-90-luvuilta sijaitsee samannimisessä niemessä Pieni-Lumperoisen rannalla. Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan, myös sisätiloiltaan. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 19, kohde sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella. - Vanhat kansakoulut. Saarijärven kirkonkylän kansakoulu 1870-80-luvulta ja opettajien asuinrakennus 1920-luvulta sijaitsevat keskustassa, Paavontien eteläpuolella. Koulu toimii nykyään kansalaisopistona ja asuinrakennus päiväkotina. Kohteet on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 63, kohde sijaitsee ydinkeskustan alueella. - Sivulan tila ja pihapiiri. Pihapiiri sijaitsee Herajärven rannassa omana kokonaisuutenaan. Yhtenäisen pihapiirin monipuolinen rakennuskanta on pääosin peräisin 1910-20-luvuilta. Kohde on merkitty alla olevaan karttaan numerolla 51, kohde sijaitsee ydinkeskustan alueella. Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen maakunnallisesti arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 66 Paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Yleiskaava-alueen paikallisesti arvokasta rakennuskantaa on tutkittu kahdessa inventoinnissa, joista toisessa keskityttiin ydinkeskustan alueeseen ja toisessa sen reunaalueisiin. Keski-Suomen museo on inventoinut ydinkeskustan alueen vuosina 1987–1988 sekä tehnyt alueella täydennysinventoinnin vuonna 2008. Täydennysinventoinnissa kahdeksan aluekokonaisuutta ja 56 rakennusta, pihapiiriä tai muuta rakennetun ympäristön kohdetta määritettiin paikallisesti arvokkaaksi. Ydinkeskustan alueet ja kohteet on lueteltu alla: Alueet: 1. Ilolantie 2. Kirkkoympäristö 3. Koulukeskus 4. Liikekeskusta 5. Mansikkaniemi 6. Myllyperäntie 7. Paavontie 8. Rautatieasema Kohteet: 9. Alkuvoima- julkinen veistos ja Paavonaukio 10. Gummerus-liikerakennus eli Tourula 11. Heräjärven koulu 12. Honkaharju 13. Huuto Vedestä- julkinen teos ja Lukion puisto 14. Huvila, Entinen Wahlmannin huvila, Ilolantie 10 15. Häkkinen (Pirkkola), Paavontie 16. Härkämänty 17. Ilola 18. Irene Mendelinin muistolaatta (Koivikon paikka) 19. Kaupungintalo 20. Kemppisen talo 21. Keski-Suomen Valon talo 22. Keskuskoulu (kansalaiskoulu) 23. Kirjasto 24. Kirkko 25. Kotiranta (Ihantola) 26. Kotirinne, Myllyperäntie 12 27. Kotitupa 28. Kunnantupa (Palavasalmi) 29. Leuhunkoski Osakeyhtiön mylly- ja sahaalue, Myllyperä Ketunniemi 30. Lukio 31. Läntinen Hautausmaa A-Insinöörit Suunnittelu Oy 32. Mansikkaharju 33. Mansikkaniemen virkatalo 34. Matoranta, Saarijärven kaupungin kesäpaikka 35. Metsätalo Alueet ja kohteet on lueteltu alla: 36. Myllytie 4 kerrostalo 37. Nuorisotalo (entinen Marttala, entinen Lottala) 38. Paavola 39. Paavonrinne Oy 40. Puistokoti 41. Rautatieaseman asuinrakennukset 42. Rautatieasemarakennus 43. Rautatieläisparakki 44. Rautatiemakasiini 45. Rautatien tavaramakasiinit ja huoltorakennukset 46. Reunala 47. Saarijärven pt. Arseni Konevitsalaisen tsasouna 48. Seurahuone ympäristöineen 49. Seurakuntatalo 50. Sillankorva / Sieväsenkorva 51. Sivula / MYÖS MAAKUNNNALLISESTI ARVOKAS 52. Sofianranta / Sofiakoti 53. Säästölä 54. Tapuli 55. Tarvaalan pappila ympäristöineen 56. Taukotupa / asuinrakennus 57. Tervalan liikerakennus 58. Toivola ja Ranta-Toivola 59. Työväentalo, Paavontie 60. Urheilukenttä 61. Valtion virastotalo 62. Vanha hautausmaa 63. Vanhat kansakoulut, Kansanopisto ja Päiväkumpu / MYÖS MAAKUNNALLISESTI ARVOKKAITA 64. Vuoden 1918 muistomerkki Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 67 Kuva: Saarijärven ydinkeskustan arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet. Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009). Kartta on ote jäljempänä esitetystä koko kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön alueita ja kohteita kuvaavasta kartasta. Ydinkeskustan ulkopuoliset, kaava-alueeseen sisältyvät alueet on inventoitu vuonna 2009 (Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen). Inventoinnissa tunnistettiin yhteensä 25 kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokasta rakennusta, pihapiiriä tai rakennusryhmää. Ydinkeskustan ulkopuoliset kohteet on lueteltu alla: 1. Peltoniemi, alue 1) Peltoniemi, Koskelinin talon 1800-luvun pihapiiri 2) Peltoniemi, Saarijärven museo 3) Peltoniemi, Toivi Järvisen koti 2. Onnela 3. Paloasema 4. Saarijärven pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen tsasouna 5. Mannilan alue 1) Mannilan päiväkoti 2) Saarijärven Helluntaiseurakunnan rukoushuone 6. Vanha Juhola 7. Juhola 8. Karhila 9. Huipunniemi 10. Herala 11. Heramäen ja Autiolahden alue 1) Ensola 2) Saarijärven Vapaakirkko 3) Sairaala-terveyskeskus A-Insinöörit Suunnittelu Oy 12. Lahdenperä 13. Mäntylän kerrostalot 14. Hämeenniemen asutus 1) Purola 15. Hietalahden teollisuus 16. Kunniavuoren asutus 17. Lumperon vallihaudat 18. Lumperon alue 19. Pajuniemi / MYÖS MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS 20. Kukonhiekan alue 1) Kukonhiekan tanssilava 21. Kusiasmäen hiihtokeskus ja Paavon rinteet, alue 22. Nurmela 23. Tarvaalan jälleenrakennuskauden asutus 1) Einola 2) Koivuranta 24. Kolsa 25. Linnan asema-alue Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 68 Kuva: Saarijärven keskustan yleiskaava-alueen arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet ja kohteet (valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat). Numerointi viittaa paikallisesti arvokkaiden kohteiden inventointien esittelyjen yhteydessä esitettyihin kohdeluetteloihin (violetti Keski-Suomen Museo 2009, ruskea Könönen 2009). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 69 Kuvat: Rakennetun kulttuuriympäristön moniarvoisuutta Saarijärven keskustassa. Rakennettu kaupunki- ja kulttuuriympäristö muuttuu aikojen myötä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 70 3.2.4 Rakennettu ympäristö Yleiskaava-alueen rakennuskanta on iältään vaihtelevaa, vanhimmat osat periytyvät vähintään 1700-luvulta ja uutta rakennetaan kaiken aikaa. Saarijärven ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 1950, minkä jälkeen taajamien rakennettu ympäristö on kehittynyt suunnitellusti. Tuohon saakka rakentaminen oli kehittynyt vapaasti (KeskiSuomen museo, 2008.). Rakennuskannaltaan ja -tiheydeltään muusta alueesta erottuu keskustaajama (kaupunkikeskusta), jossa sijaitsee suurin osa Saarijärven kerrostaloista ja liikerakennuksista. Kaupan toimitiloja löytyy keskustan lisäksi myös Asemankannaksen suunnalta. Teollisuusrakennuskantaa on erityisesti alueen itäosassa. Asuntorakentamisen painopiste on asemakaava-alueella. Yleiskaava-alueen nykyisestä rakennuskannasta ja sen ominaisuuksista on esitetty tilastotietoja seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Yleiskaava-alueen rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on reilu puoli miljoonaa kerrosalaneliömetriä. Kaava-alueen rakennusten kerrosalasta noin 55 % koostuu asumisesta, loput palveluista ja työpaikkarakennusten kerrosalasta. Yleiskaava-alueen asuinrakennuskanta on keskustaa lukuun ottamatta pääosin erillispientalovaltaista (noin 63 % asuinrakennuksista). Rakentamisen vuosittainen kokonaismäärä koko kaupungin alueella on 2000-luvulla vaihdellut 30 000 kerrosalaneliömetrin molemmin puolin. Omakotitaloja rakennetaan Saarijärven kaupungin alueelle 15 – 25 kpl vuodessa. Rakentamisen kokonaismäärä Saarijärvellä 2000-luvulla viiden vuoden välein (Lähde: Saarijärven kaupunki 2012) oli: - vuonna 2000: 28 973 k-m2 - vuonna 2005: 27 348 k-m2 - vuonna 2010: 33 436 k-m2. Rakennetun ympäristön kehitys ja tulevaisuuden rakentamismahdollisuudet määritellään asemakaavoilla. Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella voimassa olevien asemakaavojen kerrosalavaranto on esitetty käyttötarkoituksittain oheisessa taulukossa (tilanne vuonan 2011). Taulukko: Voimassa olevien asemakaavojen varanto. Lähde: Saarijärven kaupunki. Rakennusten pääkäyttötarkoitus Saarijärven voimassa olevissa asemakaavoissa Asemakaavoitettu rakentamaton kerrosala (k-m2) 2011 Varanto vuotta kohden aikavälillä 2012 – 2030 (k-m2) Erillispientalot: AO (omakotitalot) 48 813 2440 Pientalot: AP (rivitalot, kytketyt pientalot) 26 619 1330 Asuin / Liike: AL (kerrostalot) 20 784 1040 Kaikki talotyypit yhteensä: A 96 216 4810 12 739 635 5 629 280 4 160 210 (AO+AP+AL) Työpaikka-alueet yhteensä: T (T+TT+TY+TP+ jne.) Kaupan alueet yhteensä: K (K+KM+KTY+jne) Yleiset alueet: Y (Y+YOS+jne) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 71 Taulukko: Yleiskaava-alueella olevien rakennusten kerrosalatietoja. Lähde: Saarijärven kaupunki. Asumisväljyystiedot: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta / Elinympäristön seuranta: Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä/SYKE, Tilastokeskus. 2010. Olemassa oleva rakennuskanta 2011, kerrosala Asemakaavaalueet, k-m² Hajaasutusalueet, k-m² Rakennusten käyttötarkoitukset Yhteensä (asemakaavaalueet ja hajaasutusalueet, koko kaava-alueen kaikki rakennukset), k-m² Koko rakennuskanta yhteensä 579 995 Asuminen yhteensä (vakituinen ja lomaasuminen) 318 582 Vakituiset asunnot Lisätietoja ja kommentteja Vuosittain Saarijärven kaupungin alueelle rakennetaan noin 30 000 k-m2. Koko Saarijärven keskimääräinen asumisväljyys 41,5 k-m2/hlö (myös yleiskaavan ulkopuoliset alueet). xxx xxx kerrostalot 67316 - 67 316 - rivitalot - erillispientalot xxx xxx xxx xxx 49 972 199 395 xxx xxx xxx xxx 1 899 xxx - julkiset xxx xxx xxx - yksityiset - kaupan rakennukset Maatalousrakennukset xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx xxx Maaseudun tuotantorakennukset: eläinsuojat, viljankuivurit yms. Muut sekalaiset xxx xxx xxx Talousrakennukset, saunat, sekalaisia rakennuksia. Loma-asunnot Työpaikat Keskimääräinen asumisväljyys 40,3 km2/hlö. Keskimääräinen asumisväljyys 40,1 km2/hlö (harvaan rakennetulla pientaloalueella 42,2 k-m2/hlö ). xxx kpl xxx Palvelut ja hallinto A-Insinöörit Suunnittelu Oy Koulut, hallinto, seurakunnalliset rakennukset yms. Matkailupalvelut yms. Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 72 3.2.5 Liikenne Yleiskaavaa varten liikenteen olosuhteita tutkittiin kolmessa erillisessä laajahkossa selvityksessä, joissa keskityttiin kaava-alueen liikennejärjestelyjen kriittisiin kohtiin. Selvityksistä ensimmäinen oli vuonna 2010 valmistunut Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Selvitystä jatkettiin valtatien 13 toimenpidesuunnitelmalla vuonna 2013. Kolmas vuonna 2011 valmistunut selvitys koski ydinkeskustan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä liittyen täydennysrakentamisen mahdollisuuksiin (Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma, jota päivitettiin ja täydennettiin vuonna 2013-2014). Selvitykset ovat yleiskaavan valmisteluaineistoa, ja selostuksessa esitetyt tiedot perustuvat ensisijaisesti niihin. Liikennettä koskevien selvitysten merkittävin lopullinen tulos ja yleiskaavaehdotuksen tausta on valtatien 13 parantaminen nykyisellä paikallaan sekä toimenpidesuunnitelman antama suositus valtatien liittymätiheyden vähentämisestä ja rinnakkaistieratkaisusta Asemankannaksen kohdalla. Kaupunkikeskustan kohdalla selvityksessä esitettiin muun muassa Nahkurintien liittymän katkaisua. Liikenneverkko Yleisellä tieverkolla alueen pääliikenneväylä on Saarijärven ydinkeskustan pohjoisreunalla kulkeva kaakko- luode –suuntainen Nuijamaan, Lappeenrannan, Jyväskylän ja Kokkolan välinen valtatie 13. Saarijärven kohdalla valtatien nopeusrajoitus on 60-80 km/h. Keskustan kohdalla valtatiehen liittyy pohjoisesta Kannonkoskelle johtava seututie 648. Seututie 633 johtaa Asemankannakselta länteen Pylkönmäen ja Ähtärin suuntaan. Alueella on myös useita valtion ylläpitämiä yhdysteitä, joista tienumero 6304 palvelee myös seudullisia tarpeita Uuraisten suuntaan ja tie 6510 Viitasaarelle. Kaava-alueen läpi kulkee tavaraliikenteen käytössä oleva Jyväskylä-ÄänekoskiHaapajärvi-Ylivieska -rata. Saarijärven kaupunkikeskustan kohdalla rata myötäilee valtatie 13 linjausta. Etelästä päin rakennettu rata ulottui Saarijärvelle vuonna 1954 ja Haapajärvelle vuonna 1960. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1978. Tällä hetkellä Saarijärven asemalla on enää puutavaran lastausta. Lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä 64 kilometrin päässä. Valtatie 13 ja seututie 648 risteävät radan kanssa eri tasossa. Keskustan kohdalla Kannonkoskentie alittaa sekä valtatie13 että radan. Alempiasteisella verkolla on tasoristeyksiä. Yleisten teiden muodostamaa liikenteen pääverkkoa täydentää kaupungin sisäisten katujen verkko. Liikennemäärät yleisillä teillä Tieviranomaisen ylläpitämän tierekisterin mukaan valtatie 13 liikennemäärät vaihtelevat Saarijärven alueella 2450-6300 ajoneuvoa/vrk (v. 2013). Liikenne on vilkkainta keskustan itäpuolella, Paavontien ja Myllymäentien (st 633) välisellä Asemankannaksella, jossa valtatie 13 on ainoa liikenneväylä. Raskaan liikenteen osuus valtatiellä on noin 10 %, mutta keskustan tuntumassa ainoastaan 5 % runsaasta henkilö-autoliikenteestä johtuen. Seututiellä 633 valtatien 13 liittymän läheisyydessä liikennemäärä on keskimäärin 1450 ja seututiellä 648 noin 4650 ajoneuvoa/vrk. Kuvat seuraavalla sivulla: Liikenneverkko ja Yleisten teiden liikennemäärät Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v.2013). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 73 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 74 Kevyt liikenne Kaava-alueella kevyenliikenteen pääreitit kulkevat valtatie 13 laidalla idästä Kannonkoskentien risteykseen saakka. Pohjoiseen kulkee kevyen liikenteen väylät molemmin puolin Kannonkoskentietä. Kaupunkikeskustassa on melko kattava jalankulku- ja pyöräilyverkosto. Keskustan alueella kevyen liikenteen pääreitit kulkevat vilkkaimpien katujen ja teiden varsilla. Yleiskaavasuunnittelun yhteydessä saadun palautteen mukaan kevyen liikenteen verkossa on puutteita mm. Kukonhiekan ja Ranta-Hännilän suunnalla ja turvallisuusongelmia mm. valtatiellä 13. Joukkoliikenne Kaukoliikennettä palveleva Saarijärven linja-autoasema sijaitsee nykyisin valtatien 13 ja torin välissä kaupunkikeskustan pohjoisosassa. Yleiskaavasuunnittelun aikana linjaautoasemalle on etsitty parempaa sijaintia. Joukkoliikennetarjonta on suhteellisen hyvä, Jyväskylän suuntaan vuoroja on yli 20 molempaan suuntaan (v. 2011). Valtatiellä 4 ja Uuraisten kautta kulkevalla reitillä on noin kymmenen päivittäistä vuoroa. Saarijärven läpi kulkee päivittäin 7 pikavuoroa. Lähes kaikki vuorot poikkeavat Saarijärven linjaautoasemalla. Vuorot kulkevat pääosin Jyväskylä-Kokkola – linjalla. Vakioliikenteen lisäksi Saarijärvellä on työpaikka- ja koululaisliikennettä palvelevia linjoja. Linja-autoaseman yhteydessä toimii myös taksiasema. Lähin lentoasema on Jyväskylän Tikkakoskella ja sinne on matkaa 47 kilometriä. Myös lähin henkilöliikenteen rautatieasema on Jyväskylässä. Jyväskylän matkakeskuksessa on erinomaiset vaihtoyhteydet junista Saarijärven busseihin. Kuva: Joukkoliikenteen reitit ja palvelutaso Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella (v. 2011). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 75 Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöjä. Nykytilanteessa suurimmat liikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmat ovat valtatiellä 13 , missä paikalliset ja pitkämatkaiset liikennevirrat sekoittuvat ja paikoin myös kevyttä liikennettä ohjautuu valtatien tasoylityksiin (kuva Paavontien liittymästä). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 76 Liikenneturvallisuus Tieviranomaisen onnettomuusrekisterin mukaan vuosien 2008–2012 aikana kaavaalueella valtatiellä 13 on tapahtunut 61 onnettomuutta, joista kolme on ollut kuolemaan johtaneita ja 13 loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia. Onnettomuuksista jalankulkija ja pyöräilijäonnettomuuksia on tapahtunut neljä. Kaikki onnettomuudet ovat olleet henkilövahinko-onnettomuuksia. Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yksi on tapahtunut Koiralammentien liittymän läheisyydessä, jossa on kuollut jalankulkija ajoradan ylitystilanteessa. Muut kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet kohtaamisonnettomuuksia. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut Kannonkoskentien ja Uuraistentien liittymien tuntumassa, jossa liikennemäärätkin ovat suurimpia. Kaupunkikeskustassa ja asuinalueilla on katujen 40 km/h aluenopeusrajoitus. Taajamien ulkopuolella yhdysteiden nopeusrajoitus on 50-60 km/h. Keskustan paikallisia liikenneturvallisuuskysymyksiä on käsitelty tarkemmin yleiskaavan erillisselvityksissä. Valtatien 13 toimivuuden parantaminen Toimenpideselvityksessä ”Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella” (2013) suosituksena esitettiin valtatien vilkkaimpien liittymien parantamista eritasoliittymiksi tai liikennevaloliittymiksi, liittymätiheyden vähentämistä sekä rinnakkaistien rakentamista Asemankannaksen kohdalle. Nahkurintien katkaisu ohjaa ydinkeskustan liikenteen parannettuihin liittymiin. Tavoitteena on liikenteen sujuvuuden ja turvallisuus parantaminen valtatiellä 13. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 77 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 78 Kaupungin ydinkeskustan ja Asemankannaksen liikennekysymykset Kaupunkikeskustassa liikenteen kehittämistarvetta on erityisesti liittymisessä valtatielle, pysäköinnissä liittyen kaupan ja asumisen kehittämiseen sekä kevyen liikenteen turvallisuudessa ja liikenneympäristön viihtyisyydessä. Yleiskaavaa varten tehdyssä täydennysrakentamisselvityksessä ja ideasuunnitelmassa (2011) selvitettiin ydinkeskustan autoliikenne-, pysäköinti- ja kevyen liikenteen oloja. Yleiskaavan taustaksi ideoitiin niiden kehittämistä liittyen liikenneverkon kehittämiseen, tehostavaan täydennysrakentamiseen ja kaupunkikuvan kehittämiseen. Valtatien 13 liikenneratkaisuilla on merkittävä vaikutus keskustan paikalliseen katuverkkoon ja liikenneympäristöön. Maankäytön näkökulmasta ydinkeskusta ja Asemankannas muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa monet rinnakkaiset liikenteen toiminnot on saatava mahtumaan kapealle vyöhykkeelle vesistöjen väliin. Kaupunkirakenteeseen valtatiellä on auttamatta estevaikutusta, meluvaikutusta ja toiminnallista vaikutusta. Jotta valtakunnallinen ja paikallinen liikenne voivat kumpainenkin sujua hyvin, tarvitaan kaupunkirakenteeseen valtatien suuntainen rinnakkainen väylästö. Yleiskaavan luonnosvaiheessa suunnitelmat perustuivat ajatukseen, jossa valtatie 13 siirrettäisiin Asemankannaksen kohdalla radan varteen. Valtion liikenneviranomaisten muutettua kantojaan, päädyttiin lopulta valtatien parantamiseen nykyisellä paikallaan. Tämä vaatii rinnakkaistiejärjestelyn paikalliselle liikenteelle. Perusratkaisut jäsennöitiin KeskiSuomen ELY:n teettämässä toimenpideselvityksessä (2013). Tätä täydensi ja tarkensi rakennettuun ympäristöön painottuva maankäytön ideasuunnittelu (2014, päivitys keskustaalueelle 2015). Yleiskaavan katuverkkoratkaisut perustuvat näihin selvityksiin ja suunnitelmin. Tärkeimpiä muutoksia paikallisessa katuverkossa ovat mm.: - Nahkurintien liittymä: autoliikenne katkaistaan, tilalle kevyen liikenteen alikulku - Paavontien liittymä: parannetaan nykyisen paikan tuntumassa - Paavontieltä Asemankannaksen suuntaan rinnakkaiskatu, joka valtatien ali radan varteen palvelemaan kaupan aluetta ja jolta uusi katuyhteys Kukonhiekan suuntaan Kuva: Saarijärven keskustan liikenneympäristöä vuoden 2015 ideasuunnitelman mukaan: Nahkurintien liittymä on katkaistu ja tilalla on kevyen liikenteen alikulku Lumperoisten ja Husuahon puolelle kaupunkia. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 79 3.2.6 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto (vesi- ja viemäriverkostot) Saarijärven keskustaajama kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Vuonna 2010 toiminta-alueella sijaitsevien asiakaskiinteistöjen liittymisprosentti on n. 90%. Vesijohtoverkoston painetasoa pitää yllä Heramäen rinteellä sijaitsevat kaksi ylävesisäiliötä. Kaupungin vedenhankinta perustuu pohjaveden ja tekopohjaveden käyttöön. Saarijärven kaupungilla on viisi jätevedenpuhdistamoa, joista Saarilammen puhdistamo käsittelee keskustaajaman vedet. Viemäriverkoston vanhimpia ja huonokuntoisimpia kohtia on saneerattu eikä verkoston kunnossa tai kapasiteetissa ole ongelmia juurikaan esiintynyt. Saarijärven vedenhankinnan toimintavarmuuden arvioidaan olevan kohtuullisen hyvä. Saarijärvellä on tehty valmiuslakiin perustuva vesihuollon valmiussuunnitelma poikkeustilanteiden varalle. Valmiussuunnitelman tarkoituksena on olla apuvälineenä kartoitettaessa erilaisia vesihuoltolaitosta uhkaavia tekijöitä sekä suunniteltaessa laitoksen toimintaa normaali- ja poikkeusajan häiriö- ja erityistilanteissa. Energiahuolto (sähkö, kaukolämpö, tuulivoima) Saarijärven Kaukolämpö Oy toimii keskustan alueella ja sillä on nykyisin toiminnassa kaksi lämpölaitosta. Toimintavuoden 2010 lopussa kaukolämpöverkoston pituus oli noin 19,5 km. Sähkönjakelua palveleva 110 kV voimalinja kulkee keskustaajaman itäpuolella ja Iso- ja Pieni-Lumperoisten välistä, Mustikkakorpeen, jossa on Saarijärven sähköjakeluasema. Kaupungin alueella olevan jakeluverkon omistaa Elenia Verkko Oy (entinen Vattenfall Verkko Oy). Tuulivoima on tulevaisuudessa yksi mahdollinen energiamuoto Saarijärvellä. KeskiSuomen liiton maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymässä 3. vaihemaakuntakaavassa on Pylkönmäen suunnalla varaus tuulivoimala-alueelle. Tietoliikenneverkostot Saarijärven alueella on Elisan ja Soneran puhelin- ja tietoliikennekaapeleita. Valtioneuvosto on käynnistänyt vuonna 2008 hankkeen, jonka tavoitteena on vuoden 2015 loppuun mennessä taata kansalaisille mahdollisuus liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen asuinpaikasta riippumatta. Saarijärven kaupungin Laajakaista kaikille -hankkeen toteuttajana on Verkko-osuuskunta Kuuskaista, joka tekee tällä hetkellä suunnittelua sekä liittyjien kartoitusta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 80 Kuva: Saarijärven keskustan yhdyskuntatekniset verkostot. Kuva: Saarijärven paloasema keskustassa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 81 3.2.7 Ympäristöterveys Pilaantuneet maat Maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta sekä alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. Näiden kohteiden maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä, kun alueen käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa tai sille aiotaan rakentaa. Maaperän pilaantuneisuuden selvitystä vaatii suunnittelualueella 20 toiminnassa olevaa tai lopetettua kohdetta, joilla on sijainnut esimerkiksi huoltoasema, saha, kone- tai metalliteollisuutta tai pesulatoimintaa. Maa-ainesten käyttörajoite (maamassoja ei saa kuljettaa alueen ulkopuolelle ilman lupaa) on Saarijärven kaukolämpö Oy:n tontilla, joka on kunnostettu vuonna 2008. Entisellä Neste dieselasemalla Sara-ahontiellä on maankäyttörajoite eli alue ei sovellu nykyisessä kunnossaan herkkään maankäyttöön kuten asumiseen tai lastentarhaksi. Alueen puhdistustarve tulee arvioida uudestaan maankäytön muuttuessa. Kuva: Suunnittelualueella olevat kohteet, joilla on todettu tai epäillään olevan pilaantuneisuutta ja jotka on merkitty Maaperän tilan tietojärjestelmään (ent. PIMA-rekisteriin). Liikenteen melu, päästöt ja tärinä Kaava-alueen läpi kulkeva valtatie 13 ja tavaraliikenteen rata aiheuttavat tärinää, melua ja päästöjä ympäristöönsä. Samassa maastokäytävässä ja kaupunkirakenteen keskellä kulkevien liikenneväylien vaikutusten yhteisarviointi on haastavaa. Vesistöjen yli tai sopivia maaperiä pitkin haitat saattavat kantautua etäällekin lähteestään. Ratatärinää on tutkittu mittauksin ja laskennoin Asemankannaksella kaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun yhteydessä (Asemakannaksen kaava-alueen tärinäselvitys 10.6.2009, Geomatti Oy). Radan varren muiden alueiden tärinätasoja ei ole selvitetty. Geomatti Oy:n selvityksen mukaan Asemakannaksen alueella rautatietärinätaso on poik- A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 82 keuksellisen korkea verrattuna muualla samankaltaisissa olosuhteissa mitattuihin tärinätasoihin. Osasyynä korkeisiin tärinän arvoihin voi olla radan kunto ja radan sijainti harjukannaksella. Kaksi- ja puolitoistakerroksisten rakennusten värähtelyluokan C (suositus uusilla asuinalueilla, taulukko 1) etäisyys radasta on noin 80 metriä ja yksikerroksisilla rakennuksilla vastaavasti noin 60 metriä. Liittyen keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentamisen ideasuunnitteluun arvioitiin ratatärinään liittyviä kysymyksiä asiantuntijakonsultaationa (DI Timo Huhtala, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013), mutta mitään varsinaista selvitystä ei tehty. Junaliikenne on vähäistä, eikä ratatärinää voi siten yleisellä tasolla pitää kovinkaan merkittävänä haittana. Ratamelusta ei ole käytettävissä tietoja. Saarijärven kohdalla rata kuuluu palvelutasoluokkaan T4, mikä tarkoittaa, että suurin sallittu akselipaino on 20 tonnia ja suurin sallittu nopeus 60 – 80 km/h. Rataosa on vähäliikenteinen sillä vuonna 2010 siellä kuljetettiin vain 271 nettotonnia tavaraa. Vastaava luku rataosalla Äänekoski-Jyväskylä oli 1421 nettotonnia ja rataosalla Jyväskylä-Tampere 2274 - 3106 nettotonnia. Raideliikenteen meluhaitta on siten todennäköisesti kohtuullisen pieni lukuun ottamatta Asemankannaksella sijaitsevan puunkuormausterminaalin aiheuttamaa meluhaittaa. Raideliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat pienistä tavarankuljetusmääristä johtuen kaava-alueella myös vähäiset, vaikka rataosa on sähköistämätön ja veturit ovat dieselkäyttöisiä. Junaliikenne on vähäistä, eikä ratamelua voi siten yleisellä tasolla pitää kovinkaan merkittävänä haittana. Valtatien 13 liikennemelua on selvitetty vuonna 2004 Keski-Suomen tiepiirin ja Saarijärven kaupungin toimeksiannosta ohikulku- ja sisääntuloväylien liikenneympäristön ja maankäytön kehittämisen suunnittelun yhteydessä. Tuolloin tehdyissä melulaskennoissa on käytetty vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaisia liikennemääriä ja lähes samaa valtatien linjausta kuin kaavaluonnoksessa. Melulaskennat osoittivat, että vuoden 2030 liikennemäärät aiheuttavat runsaasti meluntorjuntatarpeita. Valtatien melualueen (yli 55 dB) leveys vaihteli noin 20 metristä yli 150 metriin. Meluntorjunnan tarpeet Saarijärven keskustan yleiskaava-alueella ovat erittäin ilmeiset. Valtatien 13 liikennepäästöistä ja niiden vaikutuksista ilman laatuun ei ole laskennallista tai mallinnettua tietoa. Valtatien 13 nykyisten liikennemäärien (3500 – 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa) perusteella voidaan kuitenkin olettaa, että voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot (VNp 480/1996) ja raja-arvot (VNa 711/2001) alittuvat jo noin 15 metrin etäisyydellä valtatien reunasta. Liikennemäärien kasvaessa suositusetäisyys kasvaa myös ja esim. 20000 ajon./vrk liikennemäärillä suositusetäisyys on noin 30 m. (Liikenteen jäljet. Tietoa liikenteen ilmanlaatu- ja meluvaikutuksista asuinympäristöissä, YTV 2001). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 83 Vesistöjen tila Kaava-alueen isoimmat järvet ovat Saarijärvi, Summanen, Pieni-Lumperoinen, Herajärvi ja Pajulampi. Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemässä pintavesien ekologisessa luokituksessa järvet kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Herajärvi ei sisälly luokitukseen, mutta sen tila on ympäristöhallinnon OIVA-palvelusta saatujen vedenlaatutietojen mukaan parempi kuin edellisten ollen luultavasti luokassa hyvä. Kaava-alueella on lisäksi useita pienempiä lampia, joista monet ovat harjualueilla. Joidenkin Saarijärven vesistöjen tilaa heikentää valuma-alueilla oleva turvetuotanto. Pieni-Lumperoinen Saarijärvi Summanen Kuva: Kaava-alueen pintavesien ekologinen luokka (Lähde: Ympäristöhallinnon OIVApalvelu). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 84 4. Yleiskaavan sisältö Tässä luvussa kuvataan yleiskaava suunnitelmana, perustellaan merkittävimmät suunnitteluratkaistut ja kuvataan tärkeimpien kaavamerkintöjen käyttöperiaatteet. Yleiskaavakartan pienennös ja kaavamääräykset ovat liitteenä selostuksen lopussa. Kaavaa tulkittaessa tulee aina käyttää karttaa alkuperäisessä mittakaavassaan 1:10 000. Pohjakartta: maankäytön nykytilanne uus Yleiskaava: maankäytön tulevaisuus A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 85 4.1 Suunnitelman yleiskuvaus Saarijärven keskustan yleiskaavassa osoitettu maankäytön, liikenteen ja ympäristön kokonaisrakenne perustuu suunnittelualueen luontaisiin ominaisuuksiin, kasvusuuntiin ja kehittämistarpeisiin sekä Saarijärven kaupungin yleiskaavan sisällölle asettamiin tavoitteisiin. Suunnittelun reunaehtoina on otettu huomioon mm. valtakunnallisten liikenneväylien tarpeita, ympäristöarvoja ja ekologisia rakenteita. Yleiskaavalla osoitetaan Saarijärven keskustaajaman tulevien vuosikymmenien tavoiteltava kokonaisrakenne. Kaavalla ohjataan esimerkiksi asumisen, elinkeinojen, palveluiden, liikenneväylien sekä virkistyspaikkojen ja -reittien sijoittumista, määrää ja laatua. Mahdollisia uusia rakentamisalueita on eniten yleiskaava-alueen itä- ja pohjoisosissa. Saarijärven yleiskaavassa osoitetut uudet rakentamisaluevaraukset riittävät useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Yleiskaavassa olevien kokonaan uusien alueiden lisäksi tonttivarantoa on lisäksi jo asemakaavoitetuilla alueilla. Kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen kaupunkirakenteen kehittäminen yhtenä kokonaisuutena on koko yleiskaavan merkittävimpiä strategisia sisältöjä. Palvelujen, asumisen, matkailun ja vapaa-ajan toimintoja kehitetään kokonaisvaltaisesti muuttuvaan liikenneverkkoon tukeutuen. Mahdollisia uusia asuntoalueita on joka puolella kaava-aluetta. Uusia työpaikka-alueita on erityisesti kaava-alueen itä- ja pohjoisosissa. Merkittävimpiä virkistysalueita ovat Heramäki ja Kusiaismäki sekä lukuisat vesistöt ja niiden rannat. Taulukko: Yleiskaava-alueen merkittävimpien maankäyttöluokkien mahdollistamat rakentamisen määrät tulevaisuudessa. Mukana arvioitu kaupunkikeskustan täydennysrakentaminen ja jo asemakaavoitettujen alueiden toteutumaton kaavavaranto. Luvut ovat likimääräisiä. Laskelmat Saarijärven kaupunki ja A-insinöörit Suunnittelu Oy, 2012 ja 2015. Maankäyttömuoto ja rakennusten käyttötarkoitus Olemassa oleva rakennuskanta 2011 kerrosalaneliömetreinä, k-m2 (2012) Vakituinen asuminen 316 500 7 500 281 000 288 500 18 000 Työpaikat xxx 12 500 258 500 271 000 16 940 Kauppa ja palvelut xxx 5 500 75 500 81 000 5060 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Vahvistettujen asemakaavojen arvioitu varanto eli käyttämätön rakennusoikeus rakentamattomilla tonteilla, k-m2 (2012) Arvioitu yleiskaavan varanto (jo asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolelle syntyvä rakennus-oikeus) ja keskustan täydennysrakentaminen, k-m2 (2015) Asemakaavojen ja yleiskaavan varanto yhteensä eli käyttämätön rakennusoikeus kokonaisuutena, km2 (2012/2015) Varanto yhtä vuotta kohden vuoteen 2030, k-m2 (2015-2030, 16 vuotta) Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 86 4.2 Yleiskaavan sisältö maankäyttömuodoittain Seuraavassa kuvataan yleiskaavan tärkeimpiä sisältöjä maankäyttömuodoittain ja toimialoittain. Samoin kuvataan sisällön kannalta keskeisten kaavamerkintöjen käyttöperiaatteet. Kaavakartta ja kaavamerkinnät kokonaisuudessaan ovat selostuksen liitteenä. 4.2.1 Keskusta ja palvelut Saarijärven ydinkeskusta on yleiskaava-alueen ja koko seudun kaupunkikuvallinen kohokohta ja palvelullinen painopiste. Kaupallisten palvelujen ja erityisesti tilaa vaativan kaupan toimintojen osalta Asemakannas on keskustan laajenemisalue. Yhdessä ydinkeskusta (C) ja Asemankannas (KM-1) muodostavat Saarijärven palvelukeskustan, joka voi palvella myös naapurikuntien asukkaita. Maantieteellisistä oloista johtuen alue on pitkänomainen, minkä vuoksi Asemankannasta ja ydinkeskustaa yhdistävän katu- ja kevyen liikenteen verkon toimivuus on erittäin tärkeää palvelukeskustan käytettävyydelle. Matkailun ja vapaaajan rakentamiselle on varauksia Asemankannaksella ja keskustassa. Jyväskylän suunnalla on uuden kokoojakatuyhteyden valtatieliittymään tukeutuva uusi iso liikennepalvelualue. C-alueet Saarijärven kaupunkikeskustan ydinalue on merkitty aluevarausmerkinnällä C. Alue kattaa hallinnollisen ja kaupallisen palvelukeskustan, joka on rakentamistavaltaan kaupunkimaisena kehitettävää aluetta. Kortteleiden ja rakennusten käyttötarkoitukset voivat olla sekoittuneita ja kehittyä asemakaavoituksen ja muun tarkemman kaupunkisuunnittelun keinoin. Yleiskaavaa varten vuosina 2011 ja 2014 tehdyt kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma (keskusta-alueen ideasuunnitelman päivitys 2015) osoittivat, että korttelirakenteita tehostamalla on mahdollista toteuttaa huomattava määrä uuttakin rakentamista. KM-1 -alueet Asemankannaksella tai sen tuntumassa sijaitsevat KM-1 -alueet on varattu paljon tilaa vaativien ja paljon asiointiliikennettä aiheuttavien kaupan toimintojen käyttöön (rautakauppa, autokauppa, huonekalukauppa jne.). Alueelle voidaan myös sijoittaa liikennemyymälä. Alueet näkyvät valtatielle 13 ja voivat houkutella asiakkaita myös ohi kulkevasta liikenteestä. Toiminnallisesti ja liikenteellisesti aluekokonaisuus liittyy keskustan C-alueeseen. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 87 P-3 -alueet Oranssit P-3 -alueet ovat vapaa-ajan palvelujen rakentamisalueita, jotka voivat olla sekä julkisia että yksityisiä. Vapaa-ajan ja virkistyksen toimintoja ovat esim. Kusiaismäkeen liittyvä urheilurakentaminen, tanssilava ja kesäteatteri. PY-alueet PY-alkuiset violetit alueet ovat julkisten palvelujen alueita. Alueet PY-1 on varattu sosiaalija terveystoiminnoille, PY-2 kirkollisille ja seurakunnallisille toiminnoille, PY-3 museo- ja kulttuuritoiminnoille. RM-alueet ja A-2 -alueet Matkailutoiminnoille on varattu pienehköjä alueita keskustan etelärannalta. Matkailutoimintoihin sopivat hyvin myös taajamiin liittyvät alueet A-2, joilla on myös muita hyviä mahdollisia taajamatoimintoihin liittyviä käyttötarkoitusmahdollisuuksia ml. asuminen tai sitä palvelevat toiminnot. Muita keskusta- ja palvelumerkintöjä Keskustan toiminnallisessa painopisteessä on tori (ruuturasteri), jonka lähialuetta on keskustan ideasuunnitelman (2015) mukaan mahdollista täydennysrakentamalla kehittää entistä kaupunkimaisemmaksi. Eräänlainen palvelualue on myös keskustassa oleva hautausmaa (turkoosi EH). LH-alueet ja lha-alue Liikennepalvelun eli huoltoasema-alue on osoitettu merkinnällä LH-1. Huoltoasema-aluevaraus on valtatien varressa keskustasta itään, uuden kokoojakatuyhteyden valtatieliittymässä. Tämä alue voi palvella erityisesti työpaikka-alueisiin liittyvää rekkaliikennettä. Nykyisen Hietalahden rannalla oleva huoltoasemakortteli voitaisiin pitkällä aikavälillä ottaa tehokkaamman kaupunkirakentamisen tai esimerkiksi hotellitoimintojen käyttöön, sillä maisemallinen sijainti rannalla on hyvä. Asemankannaksella KM-1 alueelle voidaan myös sijoittaa liikennemyymälä. Nykyinen linja-autoasema (punareunainen pallo lha) poistuu torin tuntumasta. Linja-autoaseman ensisijainen sijaintipaikka on kaupungin ydinkeskustassa (C-alue) ja tarkan sijainnin määrittely edellyttää vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen vertailua ydinkeskusta-alueella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 88 4.2.2 Elinkeinot Saarijärvellä tuotantotyyppisille yritystoiminnoille houkutteleviksi ovat osoittautuneet mahdollisimman hyvin saavutettavat alueet valtatien ja radan tuntumassa, erityisesti keskustasta Jyväskylän suuntaan. Tämän vuoksi uusien yritysalueiden painopiste on yleiskaavassa Asemankannakselta itään. Itäisten yritysalueiden liikennöinnin tehostamiseksi on yleiskaavassa osoitettu myös uusia kokoojakatuyhteyksiä yritysalueilta suoraan valtatielle ja uusi iso liikennepalvelujen alue. Osa itäistä yritysalueista voi Linnan teollisuusalueen tienoilla tukeutua myös rautatiehen, jota yleiskaavassa esitetään parannettavaksi siten että raidelogistiikan kuormaustoiminnot olisivat mahdollisia. Hyvien ja kehitettävien liikenteellisten olosuhteiden takia ylipitkällä aikavälillä on nähtävissä itäisen yritysaluekonaisuuden laajenemismahdollisuuksia yli yleiskaavarajojen. Yleiskaava-alueen pohjoisosassa on uusi yritysalue, joka soveltuu sijaintinsa takia hyvin esimerkiksi maa- ja metsätaloustoimintaan kytkeytyvään yritystoimintaan, mutta myös mikä tahansa muukin yritystoiminta on mahdollista. Lisäksi yleiskaava-alueen laitamilla on muutamia kylämäisen asutuksena alueita, joilla voi olla myös yritystoimintaa. Oheisella kartalla on havainnollistettu nämä nimenomaan työpaikkarakentamispainotteiset alueet, joiden lisäksi elinkeinoja ja työpaikkoja on monilla muilla maankäyttöalueilla, esimerkiksi ydinkeskustassa, palvelualueilla, kaupan alueilla ja matkailualueilla. Elinkeinoalueita ovat myös maatilojen tilakeskukset niihin liittyvine maa- ja metsätalousalueineen. T-alueet Tuotantopainotteisten, puhtaasti teollisten yritystoimintojen alueita T on yleiskaava-alueen itäosassa. Muut yritystoimintojen alueet TP-1 ja TP-2 ja TY-1 sijaitsevat enimmäkseen niin ikään Asemankannakselta itään ja ovat erittäin hyvin valtatieltä saavutettavia. TY-1 -alueet ovat rautatien välittömässä läheisyydessä, missä on jo toteutuneena toiminnassa oleva bioterminaali. Samalla kohtaa rautatietä esitetään parannettavaksi siten, että se voisi palvella yritysalueiden kuljetuksia. Pohjoisessa olevat TY-alueet eivät saa aiheuttaa häiriötä ja haittaa läheiselle asutukselle. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 89 Eräät A-alueet ja M-alueet Taajaman ja maaseudun rajapinnassa sijaitsevat kyläalueet AT-1 on varattu asumisen ja yritystoiminnan yhdistelmiin. Maatilojen tilakeskukset AM sisältävät elinkeinollisen merkityksen, joihin liittyy maa- ja metsätalousalueita M-2, MU (ulkoilun ohjaamistarve asutuksen läheisyyden takia), MA-2 ja MA-3 (kulttuurimaisemallisia arvoja). 4.2.3 Asuminen Yksi kaavan keskeisistä sisällöistä on uusien asuinalueiden ja olemassa olevien asuinalueiden laajenemissuuntien osoittaminen siten, että kaavoitettu asuntorakennusmaa riittää vähintään kaavan tavoitevuoteen 2030. Tavoitevuoteen mennessä toteutettavien asuntoalueiden lisäksi osoitetaan reservialueita (/res, MA-3) tästä pitemmälle aikavälille. Oheisessa teemakartassa mukana ovat sekä tavoitevuoden 2030 asuntoalueet että tämän jälkeiset reservialueet. A-alkuisilla ruskeilla kaavamerkinnöillä osoitettujen alueiden lisäksi yleiskaava-alueella on asumista muuallakin, mm. keskusta-alueella C. Uuden asuntorakennusmaan tarvetta arvioitaessa otettiin yleiskaavan valmistelussa huomioon: - Ennakoitu yleinen keskimääräinen asumisväljyyden kasvu (n. 10 k-m2 / hlö). Yleiskaava-alueen nykyinen asujaimisto (noin 5 700 asukasta) tarvitsee tämän vuoksi uutta asumispinta-alaa noin 57 000 k-m2. - Saarijärven kaupungin tavoittelema yleiskaava-alueen väestökasvu, joka on Tilastokeskuksen ennustetta suurempi. Yleiskaava-alueen maksimaalinen tavoite vuonna 2030 on 6000 henkeä, jolloin kasvua olisi 300 henkeä. Tämä määrä tulevalla asumisväljyydellä 50 k-m2 / hlö vastaa 15 000 k-m2:n kerrosalaa. - Asumisväljyyden ja tavoitellun väestökasvun aiheuttama uuden asuntopinta-alan tarve on yhteensä noin 72 000 k-m2, mikä on laskennallinen arvio tarvittavasta asuntorakennusoikeudesta. Omakotitaloiksi (a´ 300 k-m2) muunnettuna määrä vastaa noin 240 omakotitaloa ja keskimääräisiksi muiksi asunnoiksi (a´ 85 k-m2) muutettuna noin 850 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 90 Laskennallisesti asuntorakennusoikeuden tarve 72 000 k-m2 mahtuisi jo asemakaavoitetuille alueille, joiden asumisen kerrosalavaranto on arvioiden mukaan samaa luokkaa 75 000 k-m2. Käytännössä kaikki asemakaavoitettu tonttireservi ei kuitenkaan todennäköisesti toteudu. Asumisen yleiset laatuvaatimukset ovat ihmisten arvostuksissa nousussa, ja esimerkiksi aikaisempaa parempia omakotitontteja tarvitaan, etenkin jos halutaan houkutella tulomuuttajia oman kaupungin ulkopuolelta. Myös maanomistusolot tai ympäristökehityksen epävarmuus voivat hidastaa jo asemakaavoitetun asuntorakennusoikeuden käyttöön ottoa. Asumisen arvostettuja laatutekijöitä Saarijärven keskustassa ja sen tuntumassa voivat jatkossakin olla väljyys, rantojen läheisyys ja veneilymahdollisuudet, monipuolisten virkistys- ja liikuntapaikkojen läheisyys, rakennetun ympäristön viihtyisyys sekä koulu- ja asiointimatkojen turvallisuus. Näiden jo olemassa olevien laatutekijöiden edelleen kehittämisen mahdollisuudet ovat Saarijärven kaupungin suuria strategisia mahdollisuuksia. Asumisen kehittämisessä on otettava huomioon myös, että väestön ikärakenne vanhenee tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi tarvitaan kerrostalo-, rivitalo ja palveluasuntoja keskustaan tai sen lähelle. Saarijärven keskustassa on tarvetta myös opiskelija-asunnoille mm. Tarvaalassa sijaitsevan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) vuoksi. C-alueet Keskustaajaman ydinalueet on yleiskaavassa osoitettu C-merkinnällä, joka mahdollistaa monipuolisen ja kaupunkirakennetta eheyttävän sekä keskustaa tiivistävän asuntorakentamisen. C-alueet on asumisen kannalta tarkoitettu tehokkaaseen kerros- ja rivitalovaltaiseen asumiseen. C-alueiden maankäytön tiivistäminen vaatii osin nykyistä tehokkaampaa rakentamista, asemakaavojen uusimista ja vanhojen rakennusten purkamista ja/tai korottamista. Käytännössä C-alueen asuntorakentamiskysymykset ratkaistaan asemakaavoituksen keinoin. A-alueet Merkinnällä A-1 osoitetut alueet rajautuvat keskustatoimintojen tai Asemankannaksen palvelujen alueisiin sekä Husuahon-Luhdan asuinalueisiin. Ne ovat siten ydinkeskustasta seuraavaa taajamatoimintojen kehää. Alueet on tarkoitettu kerros- ja rivitalovaltaiseen, palvelujen läheisyyttä hyödyntävään suhteellisen tehokkaaseen ja kaupunkimaiseen asumiseen. A-alueilla voi olla muitakin taajamatoimintoja, erityisesti asumiseen liittyen. A-2–merkinnällä on osoitettu asumista ja/tai matkailua ja palveluja yhdistävät alueet. AP-alueet sijaitsevat taajamassa tai ovat taajaman laajentumisalueita. Ne ovat pientalovaltaisia, luonnonläheisiä alueita, jotka rajautuvat virkistys-, vesi- tai maa- ja metsätalousalueisiin ja hyödyntävät niitä asumisen vetovoimatekijöinä. AT-alueet sijaitsevat suunnittelualueen laitamilla, taajamarakenteen ulkokehällä, maaseutumaisessa ympäristössä. Ne on tarkoitettu väljään, maaseutumaiseen asumiseen ja elämäntapaan soveltuviksi alueiksi. AT-1-merkinnällä on osoitettu asumisen ja tilaa vaativan yrittämisen yhdistämisen alueita. Ne ovat teollisuusalueiden liepeillä sijaitsevia kylämäisen asutuksen alueita, joille saa sijoittaa asumiseen liittyviä, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia yritystiloja. AM-alueet AM-merkinnällä on osoitettu kylämäisen asutuksen alueiden ulkopuoliset maatalouden talouskeskukset. R-alueet RA-1 -merkinnällä on osoitettu olemassa olevat, järven rannalla sijaitsevat loma-asumisen yksityiset alueet. Alueiden rakennusoikeutta ei ole emätilaperusteisesti tutkittu yleiskaavassa. RM-merkinnällä on osoitettu loma-asumisen ja matkailun alueita. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 91 Taulukko: Asuntorakentamisen varannot yleiskaava-alueella 2015–2030. Saarijärven nykyinen rakentamistahti on 15 – 30 omakotitaloa/vuosi. Laskelmissa ovat mukana myös kaavakartalla res-merkinnällä osoitetut pitkän aikavälin reservialueet. Laskelmat Saarijärven kaupunki ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy 27.2.2015. * -merkinnällä osoitettu kerrosneliömetrimäärän varantoarvio on yleiskaavan liiteasiakirjaksi laaditun keskustan täydennysrakentamisselvityksen mukainen arvio ja edellyttää osin nykyisten rakennusten korottamista ja purkamista. Täydennysrakentamisselvityksen arvioidut asuinkerrosalat jakautuvat ydinkeskustan A- ja C-alueille. Merkintä yk:ssa Varanto asemakaavoissa, k-m2 Varanto yk:ssa, k-m2 Varanto yhteensä (ak ja yk), k-m2 Varanto vuotta kohden vuosina 2015–2030 (16 vuotta) Havainnollistavat vertailut vuosina 2014–2030 Asuntojen keskikoko: 85 k-m2. Omakotitalojen keskikoko: 300 k-m2 (sis. talousrakennukset). Asuminen yhteensä 7 500 281 000 288 500 18 000 AT-1 ja A-2 alueilla rakennusten koko arviolta 400 k-m2 (250 k-m2 asuminen ja 150 k-m2 yritystilat) Yhteensä asuntoja 189 kpl/vuosi tai omakotitaloja 54 kpl /vuosi. 3060* Tavoitteellinen ja laskennallinen kokonaistarve 72 000 km2 vuoteen 2030 mennessä. Asumisen varanto asemakaavoissa ja yleiskaavoissa yht. 281 000 k-m2 reservialueet mukaan lukien. 36 asuntoa/vuosi* 30 200 1 890 22 asuntoa/vuosi. 3 800 24 580 1 540 4 rakennusta/vuosi 177 000 225 800 14 110 47 omakotitaloa/vuosi. AT 27 000 27 000 1 690 6 omakotitaloa/vuosi. AT-1 20 600 20 500 1 281 4 omakotitaloa/vuosi. ydinkeskusta* 49 000* (A-1, C) A-1 26 600 3 600 A-2 20 780 AP 48 800 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 92 4.2.4 Vapaa-aika ja virkistys Saarijärven kaupungin kaavalle asettamien tavoitteiden mukaisesti on yleiskaavassa kiinnitetty erityistä huomiota rantojen avaamiseen ja vesistöjen aktivointiin kaupunkilaisten käyttöön ja matkailun tarpeisiin. Tavoitteisiin kuului myös Summassaaren, kaupunkikeskustan ja Kolkanlahden välisen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen vahvistaminen maankäytön keinoin (keltainen kehittämisvyöhykemerkintä). Kokonaisuutena Saarijärven keskustalla on erittäin hyvä virkistysalueverkosto. Sen ytimiä ovat vesistöjen rannat sekä maa-alueista Kusiaismäen ja Heramäen laajat ja keskustasta hyvin saavutettavat ulkoilumetsäalueet. Yleiskaavassa virkistysalueiden muodostamaa kokonaisuutta on nivottu yhteen kehittämällä ulkoilun, kevyen liikenteen, veneilyn ja moottorikelkkailun reitistöjä aikaisempaa paremmaksi kokonaisuudeksi sekä lisäämällä virkistysalueiden ja -kohteiden määrää. Erityistä huomiota on kiinnitetty valtatien ja radan liikennekäytävän estevaikutuksen vähentämiseen (alikulkuja, uusia reittejä molemmin puolin) ja siten vapaa-ajan ympäristöjen savutettavuuden parantamiseen kaupunkikeskustasta käsin. Strategisesti merkittävä yleiskaavassa esitetty tavoite on nykyisin vajaakäyttöisen ja syrjäiseltä tuntuvan Asemankannaksen pohjoisrannan osoittaminen ensisijaisesti vapaa-ajan toiminnoille. Yleiskaavan rakentamisalueina kehittyvillä maankäyttöalueilla laajat rakentamisalueet on yleiskaavassa pilkottu pienempiin osiin viherkäytävillä, jotka palvelevat asumiseen liittyviä ulkoilu- ja virkistystoimintoja sekä myös luonnonympäristön yhteystarpeita ekologisina vyöhykkeinä. VL-, VL-1-, VU-1-, VU-3-, VU-5-alueet Kaava-alueen kaksi laajinta virkistysaluetta ovat keskustan pohjoispuolella oleva Heramäki (VL) reitistöineen sekä Kusiaismäki (VL, VU-5) kaava-alueen eteläosassa. Näistä Kusiaismäki on merkittävä talviurheilukeskus, minkä toiminnoille on osoitettu ajatuksellinen laajennusvara etelään kirjapainon kortteliin saakka (VU-5). Kusiaismäkeen kytkeytyviä ja keskustaa palvelevia liikunta-, virkistys- ja matkailupalvelutoimintoja voi sijoittaa myös Asemankannakselle vedenlaadultaan hyvän Pieni-Lumperoisen rannoille, missä jo onkin mm. tanssilava, kesäteatteri, arkeologiakohde ja melonnan tukikohta. Luontoarvoja sisältävät virkistysalueet on merkitty omalla merkinnällään (VL-1), näistä laajimmat Mannilanharju ja puulajipuisto ovat kaava-alueen länsiosassa. Asuntoalueiden tuntumassa on lisäksi vanhoja ja A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 93 uusia pienialaisempia lähivirkistysalueita. Merkittävimmät uimarannat ovat omalla merkinnällään (VU-3). Pieniä uimapaikkoja on ja voi sijoittaa jatkossakin kaikille virkistysalueille ja myös rakennettuihin kortteleihin. Saarijärven juhannuskisoista kansallisesti tunnettu keskusurheilukenttä on kaavassa merkinnällä VU-1, keskustan ja kirkon kupeessa. LV-alueet, vv-osa-alueet, veneilyreitit Venesatamia (LV) on kaava-alueella kolme. Lännessä Ranta-Hännilän sillan molemmin puolin olevan venesataman lisäksi yleiskaava-alueelle on osoitettu kaksi uutta venesatamaa. Kauniiden vesistön yli kaupunkikeskustan suuntaan avautuvien näkymien takia Hietalahden venesatama voi olla matkailullisesti erittäin vetovoimainen. Paikka on nykyisen pysäköintipaikan kohdalla. Toinen uusi venesatama on Asemankannaksella Pieni-Lumperoisen puolella, missä jo nyt on melojien tukikohta. Paikallisen asutuksen käyttöön tarkoitettuja venevalkamia voi lisäksi olla virkistysalueilla ja niitä voi sijoittaa myös rakennettujen kortteleiden sisään. Ulkoilureitit ja ulkoilun tukikohdat Merkittävät laajat virkistysalueet ja kaava-alueen ulkopuoliset Summassaaren ja Kolkanlahden matkailupalvelukeskittymä kytketään toisiinsa entistä paremmin palvelevin ulkoilureitein, joiden sijainti on yleiskaavassa ohjeellinen. Maakunnallinen pääreitti osoitetaan kulkemaan kaupunkikeskustan kautta (keltainen rasteriviiva ulkoilureittien ja kevyen liikenteen väylien alla, talviaikaan maakuntauraan kuuluva hiihtoreitti voi nykyiseen tapaan kulkea jäitä pitkin). Maakunnallisena kehitettäväksi reitiksi on lisäksi osoitettu pisto keskustasta Mannilan männikön kautta Ranta-Hännilän venesatamaan. Reitin varrella ja tuntumassa on erittäin edustavien luonnonmaisemien lisäksi lukuisia opastettavaksi sopivia luonto- ja kulttuurikohteita. Koko yleiskaava-alueen kattavan ulkoilureitistön avainkohtiin on merkitty virkistyspalvelujen tukikohtia (vihreä kolmio), joiden toteutustapa voi vaihdella olosuhteiden mukaan esim. tulipaikoista ja laavuista urheiluvälinepisteisiin tai uimapaikkoihin. Yleiskaavassa on hierarkialtaan kolmen tasoisia ulkoilureittejä pituuden ja merkittävyyden mukaan. Merkittävimmät risteämät yleisten teiden kanssa suositellaan järjestettäväksi yli- tai alikulkuna. Myös pyörätiet, veneväylät ja moottorikelkkareitit palvelevat Saarijärven keskustassa mahdollisia vapaa-ajan toimintoja. Merkittäviä uusia ulkoilureittejä on yleiskaavassa osoitettu erityisesti keskustan kohdalla oleville valtatien ja radan viereisille rannoille. Molemmat näistä edellyttävät pengertämistä veteen, joten käytännössä niiden toteuttaminen odottaa liikenneväylien muutoinkin toteutuvia parannustöitä (esim. valtatien nykyisin puuttuva pohjavesisuojaus Herajärven kohdalla, radan tekninen perusparannus keskustan kohdalla ja Pieni-Lumperoisen rannalla). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 94 4.2.5 Liikenne Yleiskaavassa liikkumista on suunniteltu kaikki liikkumismuodot kattavana järjestelmänä. Liikenneverkon muutokset kytkeytyvät vahvasti maankäytön kehittämiseen. Asemankannaksella ja keskustassa liikenneratkaisut perustuvat valmisteluvaiheessa tehtyihin erillisselvityksiin. Kaavakartalla ajoneuvoliikenteen verkostossa uudet tiet ja kadut on korostettu punaisella. Merkittävästi parannettavat autoliikenteen väylät on korostettu puna-mustalla katkoviivalla ja merkittävästi parannettavat rataosuudet punaisella värillä. Valtatien 13 ja rautatien osalta on huomattava, että yleiskaavan viivamerkintätapa ei kerro valtakunnallisten liikennekäytävien ja niiden liittymäalueiden todellista ja aluevarauksellista tilantarvetta. Valtatien ja radan vaatimat aluevaraukset ovat useita kymmeniä metrejä leveitä maastokäytäviä ja eritasoliittymien alueet kooltaan suuria rakentamiskortteleita vastaavia alueita. Yleiskaavassa ei ole voitu myöskään ottaa kantaa kaikkiin yleisten teiden liittymätyyppeihin, koska niistä ei ole vielä suunnitelmia olemassa. Todellista vastaavat tilavaraukset on mahdollista osoittaa siten vasta asemakaavassa. Liikenteen merkintöjä vt (valtatie), st/pk (seututie/pääkatu), yt/kk (yhdystie/kokoojakatu), kadut (nykyinen/parannettava/uusi) rata (nykyinen/parannettava) eritasoristeykset, ali- ja ylikulut ohjeellinen lha-alue (linja-autoasema) kevyen liikenteen reitit, ulkoilun reitit, veneilyn reitit, moottorikelkkailun reitit A-Insinöörit Suunnittelu Oy LH- ja LV-alueet (huoltoasema- ja venesatama-alueet) Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 95 Merkittävimmät alueen liikenneolosuhteita koskevat muutokset ovat valtatien 13 ja sen liittymien parantaminen, liittymätiheyden vähentäminen sekä rinnakkaistieyhteyksien ja kevyen liikenteen yhteyksien luominen ja/tai kehittäminen. Näillä toimilla saadaan valtakunnallinen ja paikallinen liikenne erotettua toisistaan, parannettua turvallisuutta ja kohennettua kaupunkikuvaa. Valtatien 13 toimivuuden ja turvallisuutta kehitetään parantamalla sitä nykyisellä paikallaan ja kehittämällä rinnakkaisteiden/katujen verkostoa. Tällä on erittäin merkittäviä vaikutuksia kaupungin paikalliseen katuverkkoon ja sen myötä rakennettuun ympäristöön. Keskustan länsipuolella Koiralammentien rinnakkaisväylä voidaan jatkaa Kolkanlahteen. Lisäksi nykyinen Koiralammentien pohjoispään liittymän kehittäminen vaiheittain eritasoliittymäksi parantaa moottoriajoneuvojen ja kevyen liikenteen turvallisuutta. Liittymätiheyden pienentämiseksi Nahkurintien liittymä katkaistaan ja liikenne ohjataan ydinkeskustaan liikennevalo-ohjauksella parannettuun Kannonkoskentien liittymään ja kehitettävään Paavontien liittymään. Nahkurintien liittymän paikalle rakennetaan kevyen liikenteen alikulku, joka merkittävästi vähentää valtatien/radan estevaikutusta, parantaa kaupunkirakenteen toimivuutta ja sujuvoittaa kevyen liikenteen yhteyksiä keskustan etelä- ja pohjoisosien välillä. Paavontien valtatieliittymää parannataan, mikä voi edellyttää liittymän sivuttaissiirtoa ahtaassa paikassa. Paavontien päästä kohti Asemankannaksen kaupallisten toimintojen aluetta, radan ja valtatien välissä, rakennetaan uusi rinnakkaiskatu. Kaupan alueiden liikenne ohjataan kokonaan tätä radan vartta menevää uutta katua pitkin. Edelliseen uuteen katuun voidaan liittää Kukonhiekan ja keskustan välinen paikallinen liikenne Uuraistentien liittymän sekä Kirjapainontien liittymän muuttaminen eritasoliittymäksi parantaa turvallisuutta ja sujuvuutta. Kukonhiekantien ongelmallinen liittymäpaikka on siirretty. Rajalantie jatketaan radan yli valtatielle, missä uusi kanavoitu liittymä ja liikennepalveluasema. Valtatien parantamiseen liittyy uusia ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen alikulkuja sekä ulkoilun ja kevyen liikenteen reittejä. Paikallinen katuverkko ja uudet maankäyttöalueet on kytketty uusilla kokoojakaduilla muuhun liikenneverkkoon. Yleiskaavassa kaupungin sisäisistä kaduista on merkitty vain pääkokoojakadut. Ydinkeskustan nykyistä katuverkkoa kehitetään viihtyisyyttä ja kauppaa ym. keskustatoimintoja tukevalla tavalla. Nahkurintie muutetaan ensisijaisesti kevyttä liikennettä palvelevaksi vt13:n alikulkuineen. Kevyen liikenteen ja ulkoilun pääreittejä kehitetään kaupunkimaisessa keskustassa siten, että rantojen ja virkistysalueiden saavutettavuus paranee. Osoitetaan uusia maankäyttöä palvelevia kokoojakatuyhteyksiä, joista merkittävimpiä ovat Asemankannaksen uudet kadut, Rajalan yritysaluetta palveleva uusi yhdyskatu sekä Kusiaismäen yli kirjapainon ohi Tarvaalan suuntaan menevä kokoojakatu Osoitetaan uusien asunto- ja yritysalueiden kokoojakatuyhteydet Kevyen liikenteen pääreitit lähtevät keskustasta säteittäisesti eri suuntiin kattaen varsin hyvin sopivalla pyöräilyetäisyydellä olevat vanhat ja uudet rakentamisalueet. Merkittävimmät yhteydet sijaitsevat paljolti muiden pääteiden ja -katujen kuin valtatien varressa. Kaikkien merkittävien asunto-, työpaikka- ja palvelualueiden suuntaan osoitetaan kevyen liikenteen pääreitit. Merkittävimpiä periaatteita Hyvät pääreittitasoiset yhteydet sinne missä niitä toiminnallisesti tarvitaan Huomiota kevyttä liikennettä tuottavien alueiden keskinäiseen kytkentään (esim. ydinkeskusta – Asemankannas – Kusiaismäki) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 96 Hyvä kytkentä ulkoilureitteihin parantaa kevyen liikenteen reitistön palvelutasoa ja tuo lisää vaihtoehtoja (mm. Herajärven ympäri menevä reitti voi olla myös pyöräiltävä) Kevyen liikenteen sujuva kulku uusien eritasoliittymien kohdalla tulee ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa Valtatien estevaikutusta vähennetään uusilla alikuluilla (Nahkurintie, Asemankannas, muut) Uusia yhteyksiä (mm. Asemankannas, Kukonhiekka, Rajala, Kusiaismäen itäpuoli ja kirjapainon mäki) Joukkoliikenne hyötyy kehittyvistä valtatie- ja rinnakkaiskatujärjestelyistä sekä liittymien parantamisesta matka-aikojen lyhenemisellä sekä turvallisuuden parantumisella. Linja-autoaseman sijainti muuttuu ja se on kaupungin ydinkeskustan C-alueella, jossa se palvelee keskustan asukkaita. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä tuetaan joukkoliikenneterminaalin ja mahdollisten linja-autopysäkkien läheisyydessä olevien huoltoasemien liityntäpysäköintijärjestelyillä. 4.2.6 Yhdyskuntatekniikka Yleiskaavaan on merkitty merkittävimmät olemassa olevat yhdyskuntatekniset rakenteet ja verkostot. Uusien rakenteiden ja verkostojen tarvetta voidaan arvioida ehdotusvaiheessa, kun lopulliset rakentamisaluevaraukset ovat selvillä. Yhdyskuntatekniset kustannukset ovat merkittävä osa kaupungin kaavataloutta. Kustannusarvioita ja -vertailuja on mahdollista tehdä yleiskaavan jatkosuunnittelussa. EN-alueet EN-alkuiset vaaleanpunaiset alueet ovat energiahuollon alueita. Alueet EN-1 on varattu sähköverkon muuntoasemille (2 kpl) ja alue EN-2 Saarijärven Kaukolämpö Oy:n kaukolämpökeskukselle. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 97 ET-alueet ET-alkuiset vaaleanpunaiset alueet on varattu yhdyskuntatekniselle huollolle. Alueilla ET-2 sijaitsee vedenottamo eikä niiden läheisyyteen saa sijoittaa pohjaveden laadulle riskiä aiheuttavia toimintoja. Alueella ET-3 sijaitsevat Heramäen kaksi ylävesisäiliötä. Johtolinjat Saarijärven kunnan alueella kulkeva 110 kV voimalinja on merkitty kaavaan johtomerkinnällä, jossa lisämääreenä on Z-kirjain. 4.2.7 Ympäristö ja luonto Yleiskaavaan on merkitty luonnonsuojelualueet, luonnon kannalta arvokkaiksi tiedetyt alueet asemakaavoitetun alueen ulkopuolella, pohjavesialueet ja pintavesien merkittävät luontaiset valumasuunnat. SL, SL-1 Luonnonsuojelun vahvimpia aluevarausmerkintöjä yleiskaavassa ovat SL ja SL-1. SL-merkinnällä on esitetty lakiin perustuvat luonnonsuojelualueet, jotka ovat yleiskaava-alueella yksityisestä aloitteesta perustettuja. SL-1 merkinnällä ovat asemakaavoissa osoitetut luonnonsuojelualueet (Voudinniemi ja Pappilan eteläpuoleinen harjuniemi). MYU, VL-1 Merkinnällä MYU on osoitettu sellaisia maa- ja metsätalousalueiden osia, joilla on merkittäviä luontoarvoja ja myös ulkoilun ohjaamistarvetta. Merkittävimpiä ovat Mustikkakorven ja Salkopuron alueet. Merkinnällä VL-1 on osoitettu alueita, joilla virkistys on ensisijainen maankäyttömuoto, mutta joilla on merkittäviä luontoarvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Mannilan männikön ja Asemankannaksen rannoilla sijaitsevat harjuluontoalueet. pohjavedet (pv, osa-alue), pintavedet (nuoli, valuntasuunta) Kaava-alueen pohjavesialueet on osoitettu kaavassa merkinnällä pv. Alueiden rajaukset ovat ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta. Merkittävät ja jatkosuunnittelussa huomioon otettavat pintavesien valuntasuunnat on osoitettu sinisin katkoviivoin, perustuen maastohavaintoihin ja silmämääräiseen karttatulkintaan. Asemakaavoitetulla alueella olevaa Pajulammen valuntasuuntaa Paskolammin kautta Hietalahteen ei ole merkitty karttaan, mutta A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 98 sitä voi pitää merkittävänä pintavesien valuntareittinä, joka on yleiskaavan ohjaamassa asemakaavoituksessa ja muussa suunnittelussa otettava huomioon luo-1, luo-2, luo-3, luo-4, luo-5 (osa-alue), yhteystarpeet Yleiskaavaan on merkitty kaavaa varten tehdyn luontoinventoinnin (Enviro Oy 2009), yleiskaavan täydentävien luontoselvitysten (Ahlman Group Oy, 2013) sekä muiden aikaisemmin tehtyjen selvitysten perusteella alueen arvokkaat ja vaalittavat luontokohteet (vihreä pistekatkoviiva, osa-alue luo, luo-x). Niiden läheisyydessä on vältetty rakentamista. Liito-oravien luo-4-alueista osa on osittain yleiskaavan asuntoalueiden sisällä, koska puuston ja elinolosuhteiden säilyminen tiedetään voivan turvata asemakaavoituksen keinoin. Merkittävimpien liito-oravaympäristöjen väliset liikkumistarpeet on osoitettu paksuin sinisin katkoviivoin, eikä niiden välille ole osoitettu rakentamista. Luo-osa-alueiden merkintöjen indeksit (1-5) viittaavat erityyppisiin luontoarvoihin seuraavasti: 1. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä linnusto- ja kasvistoarvot 2. Harjuluonto 3. Rantalehdot 4. Liito-orava 5. Puro- ja/tai metsäluonto 4.2.8 Kulttuuriympäristö Saarijärven yleiskaavassa vaalitaan kulttuuriympäristön arvokkaita piirteitä sekä alueidenkäyttöratkaisuin että merkinnöin ja määräyksin. Huomioon on otettu alueella olevat kulttuuriympäristön valtakunnalliset, maakunnalliset ja paikalliset arvot. Maankäytön päälinjat tukevat maisemarakenteen, kulttuurimaiseman ja kulttuuriympäristön arvokkaiden ominaispiirteiden säilymistä. Kulttuuriympäristömerkinnät koskevat arkeologista kulttuuriperintöä, kulttuurimaisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristön vaaliminen yleiskaavassa tukee Saarijärven kulttuurikaupunki-imagon vahvistamista ja kansallisen kaupunkipuiston sisältöjen kaltaisia tavoitteita. Osa yleiskaavasta kuuluu Keski-Suomen maakuntakaavassa olevaan laajaan kulttuuriympäristön kehittämisen kohdealueeseen (kuk). Yleiskaavan maankäyttöratkaisut, suojelumerkinnät ja kehittämismerkinnät edistävät tähän liittyvien kehittämispotentiaalien toteutumista. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 99 Osa-alueet sm- ja sm-1, kohteet sm Muinaisjäännösalueet ja -kohteet rajauksineen perustuvat Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin (2013). Muinaisjäännöksiin liittyvistä maankäyttöratkaisuista ja kehittämismahdollisuuksista on keskusteltu Keski-Suomen museon kanssa. Pinta-alaltaan pienet muinaisjäännökset on merkitty sinisellä kohdeneliöllä ja tunnuksella sm. Laajat ja useista kohteista koostuvat aluemaiset kokonaisuudet ovat sinisellä pistekatkoviivalla/viivarasterilla ja osaalueen tunnuksella sm. Opetus- ja matkailukohteina sijaintinsa puolesta kehitettäviksi sopivat muinaisjäännösalueet on korostettu merkinnän perässä olevalla indeksillä 1 (sm-1 osaalue). Näitä ovat Mannilan männikössä oleva laaja, enimmäkseen esihistoriallinen aluekokonaisuus sekä ensimmäisen maailmansodan aikaiset Lumperon taistelukaivannot. Kehitettävien kohteiden lisäksi arkeologisia matkailukohteita lähiseudulla jo vanhastaankin (mm. Kivikauden kylä Summassaaressa). sk/vk osa-alue, sk/mk ja sk osa-alueet ja kohteet Kaava-alueella sijaitseva valtakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön alue (rky 2009, VAT), Saarijärven kirkko ja pappila ympäristöineen, on merkitty punaisella viivarasterilla (tunnus sk/vk). Kirkon, hautausmaan ja pappilan alueet on merkitty myös alueiksi, jolla ympäristö säilytetään. Kolme kaava-alueella sijaitsevaa maakunnallisesti arvokasta rakennetun kulttuuriympäristön kohdetta, Sivula, Pajuniemi ja Päiväkumpu, on merkitty punaisella neliöllä (tunnus sk/mk). Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on määritetty KeskiSuomen maakuntakaavaan liittyvässä selvityksessä Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa (julkaisu A 27, 2009) ja esitelty myös maakuntakaavan liitteenä olevassa alueluettelossa. Kaava-alueen paikallisesti merkittävät rakennusperintökohteet on merkitty kaavaan punaisella neliöllä ja tunnuksella sk ja kohteiden muodostamat aluekokonaisuudet punaisella pistekatkoviivalla ja tunnuksella sk. Rakennusperintökohteiden valinta perustuu kahteen kaava-aluetta koskevaan rakennusinventointiin: Ydinkeskustan osalta Keski-Suomen museon tekemään Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointiin (Saija Silén, 2008) ja muilta osin Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitykseen (Nina Könönen, 2009). Verrattuna lähtötietona oleviin selvityksiin, on kaavakartan paikallisesti arvokkaissa alueissa muutamia poikkeamia, joista Saarijärven kaupunki on neuvotellut Keski-Suomen museon kanssa. ma/mk (osa-alue) Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetun Rahkolan maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen läntiset osat ulottuvat yleiskaava-alueella Pieni-Lumperoisen rantamille. Alueet on merkitty osa-alueena ma/mk. Alueista pohjoisemman ja suuremman maisemallisten arvojen säilymistä on edistetty yleiskaavan aluevarusmerkinnällä MA ja MA-1. MA-2 ja MA-3 Maisemallisesti arvokkaiksi pelloiksi (MA-2, MA-3) on osoitettu laajahkot, maisemakuvallisesti keskeiset ja visuaalisesti edustavat pellot. Pelloilla on paitsi maisemallista arvoa, merkitystä myös Saarijärven paikallisidentiteetin syventämisessä ja taajamakuvan rikastamisessa. Monilla näillä on myös asutus- ja kulttuurihistoriallista merkitystä. Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta merkittävä kehitettävä näkymä (nuoli) Kaupunki- ja maisemakuvan kannalta merkittäviksi kehitettäviksi näkymiksi on merkitty kuusi Saarijärven järvikaupunki-imagon kannalta keskeistä näkymää (keltainen nuolimerkintä). Vesistöjen yli avautuvia imagomaisemia kehitetään osana julkisia tie- ja kaupunkiympäristöjä. Näkymän maisema-arkkitehtoninen avaaminen ja rajaaminen otetaan huomioon asemakaavoituksessa, muussa tarkemmassa suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa. Maisema-, kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä koskeva suositus 6.1 Koko kaava-aluetta koskevat suositukset kehittää maiseman ja ympäristön luontaisia vahvuuksia. Alueidenkäytössä näitä ovat rannat ja vesistömaisemat, maisemaa kehystävät korkeat moreenimäet, edustavat viljelymaisemat, rakennettuun kaupunkiympäristöön liittyvät harjualueet pienine lampineen, arvokkaat luontokohteet sekä rakennettu ja arkeologinen A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 100 kulttuuriympäristö. Maisema- ja kaupunkikuvaa kehitetään olemassa olevaa ympäristöä hoitamalla, vajaakäyttöisiä alueita käyttöön ottamalla, hyvällä täydentävällä rakentamisella ja uudella arkkitehtuurilla. Julkisen ympäristön parantamistoimia kohdennetaan eniten käytettyihin, viihtyisyyden, vetovoimaisuuden ja imagon kannalta merkityksellisiin miljöön osiin (esim. ydinkeskustan sisääntulotiet, pääkadut, rannat ja satamat, matkailualueet, julkiset puistot). 4.2.9 Ympäristöterveys Ympäristöterveyteen liittyviä merkintöjä ovat yleiskaavassa pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvät kaavamerkinnät ja suojaviheralueet liikenneväylien ja teollisuuden tuntumassa. Välillisesti asiaan liittyvät pohjavesialueet. Liikenteen melu- ja tärinäkysymyksiin liittyviä suosituksia on kaavamääräysten kohdassa 5.1 sekä ratojen ja valtateiden kaavamääräyksissä. Yleiskaavassa osoitettu alueidenkäytön kokonaisrakenne tukee ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. saa (kohteet/alueet) Puhdistettavat, mahdollisesti pilaantuneet ja maa-ainesten käyttörajoitteita sisältävät kohteet (22 kpl) on merkitty kaavakarttaan saa-merkinnöin. Merkinnät pohjautuvat Maaperän tilan tietojärjestelmään, jonne on koottu tietoja tiedossa olevista tai potentiaalisesti pilaantuneista maa-alueista sekä tutkituista tai kunnostetuista alueista. Merkintä saa-1 on alueilla, joilla pilaantuneisuus on tiedossa ja jotka on kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Merkintä saa-2 on alueilla, joilla pilaantuneisuus on selvitettävä maankäytön tai omistajan muuttuessa tai mikäli ympäristöhaittoja ilmenee. Merkintä saa-3 on alueilla, joilla on voimassa oleva maa-ainesten käyttörajoite eli maamassoja ei saa kuljettaa alueen ulkopuolelle ilman yhteydenottoa viranomaisiin. EV, ev-osa-alueet Valtatien ja radan läheisyyteen osoitettujen uusien asuinalueiden väliin on merkitty suojaviheralueet sinisellä EV-merkinnällä. Osa-alueita ev on teollisuuden ja asutuksen välivyöhykkeillä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 101 5. Yleiskaavan vaikutusten arviointi Tässä luvussa arvioidaan yleiskaavan vaikutuksia suhteessa kaavalle asetettuihin tavoitteisiin, suunnittelun perustana olleisiin lähtöaineistoihin sekä kaavan toteuttamisen kannalta. Arvioinnissa on pyritty tunnistamaan vaikutuksiltaan merkittävät ja suunnittelun kannalta keskeiset seikat, osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvattujen periaatteiden mukaisesti. Kuva: Yleiskaavan toteutuessa taajama-alue laajenee ja haja-asutusalue pienenee. Asemakaavoitun alueen (punaisella rajattu valkoinen alue) ulkopuolella olevat uudet rakentamisalueet yleiskaavassa. Yleiskaava tukee kaupungin strategista kehittämistä (elinkeinot, asuminen, ympäristö, imago). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 102 5.1 5.1.1 Tavoitteiden toteutuminen yleiskaavaluonnoksessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT, 2009) Toimiva aluerakenne: Saarijärven keskusta voi vahvistua seutukeskuksena osana KeskiSuomen aluerakennetta. Yritystoimintaan liittyvät rakentamismahdollisuudet kasvavat ja monipuolistuvat. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Yleiskaavan maankäyttö ja liikennejärjestelmä eheyttävät ja tehostavat yhdyskuntarakennetta. Elinympäristön laatu paranee yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuessa, palvelutarjonnan saavutettavuuden parantuessa sekä ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksien parantuessa. Kulttuuri- ja luonnonperintö: Yleiskaava nostaa esiin ja vaalii Saarijärven kulttuuri- ja luonnonperinnön arvokkaita kokonaisuuksia ja kohteita. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja sen merkitys Saarijärven identiteettimiljöönä säilyy. Maiseman vahvuuksia korostetaan maankäytössä. Joitakin maaseudun viljelymaisemia muuttuu rakennetuiksi alueiksi mutta kaikkein edustavimmat maaseudun kulttuurimaisemat säilyvät. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto: Liikenteen olosuhteet selkiytyvät erityisesti Asemankannaksella ja keskustassa valtatien 13 ja rinnakkaistieverkon osalta. Liikkumisverkosto on yleiskaavassa osoitettu kokonaisvaltaisena liikennejärjestelmänä, joka palvelee maankäytön kehittämistä aikaisempaa paremmin. Energiahuollon verkoston runko säilyy, muutoin yleiskaava ei ota erityisesti kantaa energiahuoltoon. 5.1.2 Saarijärven kaupungin strategiset tavoitteet Saarijärven keskustavisio 2030, joka on strategisten tavoitteiden taustalla: Yleiskaava edistää vision toteutumista. Keskustan asukasluku 2030: Yleiskaava mahdollistaa tavoitellun, tilastokeskuksen ennusteita myönteisemmän väestökehityksen. Seudullinen keskus: Yleiskaava luo mahdollisuuksia Saarijärven seudullisen palvelutarjonnan vahvistamiselle sekä imago- ja identiteettimerkityksen kasvattamiselle. 5.1.3 Suunnittelun yleistavoitteet Kaupallisen keskustan kehittäminen: Yleiskaavassa oleva keskustamerkintä C ja kaupan alueiden merkintä KM-1 mahdollistavat kaupallisten toimintojen merkittävän kehittämisen tavoitteiden mukaisesti. Yleiskaavan liikenneratkaisu mahdollistaa ydinkeskustan kehittämisen erikoistavarakaupalle soveltuvana kävelykeskustana ja Asemankannaksen kehittämisen kaupallisen keskustan laajennusalueena erityisesti tilaa vaativan kaupan osalta. Keskustan ja Asemankannaksen rakentamismahdollisuuksia tutkittiin erillisselvityksillä. Liikenneväylät, päälinjaukset: Tavoite valtatien 13 liittymäjärjestelyiden parantamisesta toteutuu. Liikennejärjestelyjä voidaan toteuttaa vaiheittain. Paikalliselle liikenteelle saadaan yhtenäinen rinnakkaiskatu lähes koko keskustajaksolle. Keskustan katuja on mahdollista kehittää nykyistä enemmän keskustatoimintoja tukevina ja jalankulkijan mittakaavassa. Sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen reitit johtavat keskustaan kaikista maankäyttösuunnista. Keskustan turvallinen saavutettavuus jalan ja pyörällä paranee. Teollisuusalueet: Yleiskaavan yritysalueet ovat tavoitteiden mukaisesti erityisesti Jyväskylän suunnalla. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 103 Kansallinen kaupunkipuisto ja VAT-alue: Kaavaan on merkitty matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke ja lukuisia kulttuuriympäristön suojelumerkintöjä. Kulttuuriympäristön vaalimista on edistetty maankäyttöratkaisuin, kaavamerkinnöin ja kaavamääräyksin. Valmisteluaineistoon kuuluvat keskustan ja Asemankannaksen ideasuunnitelmat tarkentavat ja havainnollistavat asiaa keskeisellä alueella. Asuminen: Mahdollisia asuinalueita on yleiskaavassa maksimaalinen määrä, yli laskennallisen tarpeen, myös rannoilla ja rantojen tuntumassa. Reservialueet (/res) ovat pitkän aikavälin varauksia. Matkailu, urheilu, kulttuuri: Kolkanlahden – Summassaaren matkailukäytävä on esitetty kehittämisvyöhykkeenä ja sen toteuttamista on tuettu maankäyttöratkaisuin. Urheilun, liikunnan, ulkoilun ja muun vapaa-ajan tarpeisiin on varattu uusia alueita. Valmisteluaineistoon kuuluvissa keskustan ja Asemankannaksen ideasuunnitelmissa näiden sijaintia on tutkittu yleiskaavaa tarkemmassa mittakaavassa. Rannat: Rantojen tuntumaan on osoitettu uusia asuinalueita, palvelualueita, virkistysalueita, venesatamia, uimarantoja, matkailualueita ja virkistysreittien tukikohtia. Rantojen saavutettavuutta on parannettu kevyen liikenteen ja ulkoilun reitistöjä lisäämällä. 5.1.4 Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Ydinkeskustan kehittämiskohteet: Yleiskaava mahdollistaa kohteiden kehittämisen. Ydinkeskustan lähestymisalueet: Lähestymisalueiden merkittävät näkymät on merkitty kaavaan, ja asiaa edistetään myös maisemaa ja kaupunkikuvaa koskevissa suosituksissa. Asuminen: Keskusta-asumisen rakentamismahdollisuuksia tutkittiin erillisselvityksillä ja ideasuunnitelmilla. Niiden mukaan uudelle asuntorakentamiselle keskustassa on huomattavia mahdollisuuksia, jos rakennetta tehostetaan. Keskustassa on myös käyttötarkoitustaan muuttavia alueita, jotka mahdollistavat täydentävää asuntorakentamista. Rannat: Asiointisatamalle ja veneiden vesillelaskupaikoille on osoitettu uusia venesatamaalueita Hietalahdesta ja Asemankannaksen pohjoisrannalta. Lisäksi on muita uusia rannoilla olevia virkistysalueita, joille voi sijoittaa venevalkamia. Rantojen uudet virkistysreitit tuovat vesistöt nykyistä paremmin kaupunkilaisten käyttöön. Urheilu ja kulttuuri: Liikuntapaikoille on luotu uusia mahdollisuuksia. Kusiaismäkeä kehitetään talviurheilualueena ja vesiurheilukeskukselle on useita sijaintimahdollisuuksia rannoilla olevien venesatamien, matkailualueiden ja virkistysalueiden tuntumassa. 5.2 5.2.1 Yleiskaavan suhde aikaisempiin oikeusvaikutteisiin kaavoihin Keski-Suomen maakuntakaava Yleiskaava noudattaa ja toteuttaa Keski-Suomen maankuntakaavan sisältöä ja tarkoitusta. 5.2.2 Saarijärven keskustan asemakaavat Yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvioitiin kaupungin ja konsultin yhteistyönä asemakaavojen ajantasaisuutta kauttaaltaan. Asemakaavoitetun alueen sisällä olevat käyttötarkoitusten muutostarpeet on otettu huomioon yleiskaavassa. Yleiskaavan toteutuessa asemakaavoitettu alue laajenee (kuva luvun 5 alussa). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 104 5.3 Yleiskaavan suhde lähtöaineistoihin Yleiskaavaa varten tehtyjen selvitysten sisältö on pääosin voitu ottaa huomioon yleiskaavassa. Poikkeamia on pienissä yksityiskohdissa, mutta ne ovat perusteltuja. Kulttuuriympäristö: - Voudinniemen laaja muinaisjäännösalue ja läheisten peltojen maisemalliset arvot vaativat lähtöaineistojen (muinaismuistorekisteri, maisemaselvitys) valossa yhteensovitusta ja tarkempaa vaikutusten arviointia asemakaavoja laadittaessa. Asemakaavavaiheessa Saarijärven kaupunki neuvottelee Keski-Suomen museon ja ELY-keskuksen kanssa kulttuuriympäristöltään moniarvoisen alueen suunnittelukysymyksistä ja yksityiskohtaisista suojelutarpeista. Yhdyskuntarakenteen ja -talouden sekä asuntomarkkinoilla olevan kysynnän puolesta alue on hyvä asumiselle. Suojeltavien muinaisjäännösten tarkka sijainti on mahdollista ottaa huomioon vasta asemakaavan tarkkuutta vastaavassa suunnittelussa. - Valtakunnallisesti ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat itsestään selvästi suojeltavia kohteita tai alueita, jotka yleiskaavassa on osoitettu sellaisenaan. Joissakin paikallistason kohteissa ja alueissa on pieniä perusteltuja poikkeamia suhteessa lähtöaineistoon. Näistä Saarijärven kaupunki on neuvotellut Keski-Suomen museon kanssa. Yleiskaava osoittaa ne kohteet ja alueet, joiden suojelutarpeet tulee erityisesti tutkia asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Paikallisesti arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden ja alueiden suojelukysymykset, kuten myös näihin liittyvä täydennys- ja uudisrakentamisen ohjaus ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla. - Rakennetun kulttuuriympäristön inventoituja kohteita on maankäytön voimakkailla muutosalueilla. Näillä alueilla on enimmäkseen voimassa muutoksen mahdollistava asemakaava, joten asia ei sinänsä ole enää yleiskaavassa ratkaistava kysymys. 5.4 Valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut Merkittävimpiä kaupunkirakenteellisia vaihtoehtotarkasteluja tehtiin Asemankannakselta ja ydinkeskustasta, joista molemmista tehtiin suunnittelullisia elementtejä sisältäviä selvityksiä useassa vaiheessa kaavaprosessia. Painopiste oli valtatiehen 13 liittyvissä liikennejärjestelyissä ja näiden vaikutuksissa rakennettuun ympäristöön. Ydinkeskustan ja Asemankannaksen alueilla rakennetun ympäristön vaihtoehtotarkastelut tehtiin rakennusmassoittelun tasolla, jotta realistiset kerrosalavolyymit saatiin luotettavasti tutkittua erityisesti kaupan pinta-alojen ja asuntorakentamisen osalta. Nämä rakennetun ympäristön vaihtoehtotarkastelut ovat hyödynnettävissä myös asemakaavoituksen viitesuunnitelmina. Vaihtoehtotarkastelut ja -vertailut on kuvattu selvitysten raporteissa. Muilta osin valmisteluvaiheen vaihtoehtotarkastelut olivat suunnitteluun liittyviä ja yksityiskohtia koskevia. 5.5 5.5.1 Kaavan toteuttaminen Ihmisten elinolot ja elinympäristö Kokonaisuutena ihmisten elinolot ja elinympäristön laatu paranevat esimerkiksi liikkumisverkoston selkiytyessä ja palvelutarjonnan parantuessa sijainniltaan hyvänä. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen lisää erityisesti arkisen liikkumisen sujuvuutta ja turvallisuutta. Asuminen kehittyy monipuolisesti ja virkistysmahdollisuudet paranevat. Toteutuva elinympäristön laatu on suuressa määrin riippuvainen asemakaavoituksesta ja muusta tarkemmasta suunnittelusta sekä toteutuksen onnistumisesta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 105 Valtatiehen liittyvän liikenneverkon järjestelyt aiheuttavat merkittäviä muutoksia erityisesti valtatien ja radan välisellä alueella ja valtatien lähivaikutusalueella. Tarkkoja vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida ennen tiesuunnitelmien tarkentumista ja asemakaavoitusta. Ilmeistä kuitenkin on, että radan ja valtatien välialueet eivät jatkossa sovellu esimerkiksi asumiseen tai muille melulle herkkiin toimintoihin. Melun ja tärinän osalta vyöhyke vaatii tarkempia selvityksiä asemakaavoituksen ja toteuttavan suunnittelun yhteydessä. Yleiskaavalla on rakennettua ympäristöä, maisemaa, kaupunkikuvaa ja kulttuuriympäristöä eheyttävä vaikutus, joka tarkentuu asemakaavoituksen ja rakentamishankkeiden kautta. Yleiskaavaan ja sen taustasuunnitelmiin pohjautuva kaupunkiympäristön kehittäminen parantaa elinympäristön laatua. 5.5.2 Maa- ja kallioperä, vesi, ilma ja ilmasto Valtatien parantaminen nykyisellä paikallaan tai muu rakentaminen ei aiheuta merkittäviä laajoja muutoksia maa- ja kallioperään tai pinnantasaukseen. Suurimpia paikallisia muutoskohtia ovat eritasoliittymät ja alikulut. Maaperän pilaantuneisuuteen liittyvät riskit on tunnistettu ja esitetty kaavakartalla. Riskiä aiheuttavia toimintoja on siirretty pois vesistöjen tuntumasta. Huoltoasema- tai muita pohjavesiriskiä aiheuttavia toimintoja ei ole pohjavesialueella. Rantarakentaminen lyhentää vapaan rantaviivan pituutta. Venesatamat ja rannoilla olevat uudet maankäyttötoiminnot vaikuttavat vesistöihin jossakin määrin. Rantaviivan muutokset ja täytöt ovat mahdollisia esimerkiksi Hietalahden alueella, jossa maankäyttö muuttuu. Herajärven pohjoisrannalle pengerryksenä tehtävä suojaviheralue mahdollistaisi samalla pohjavesisuojaustyyppisten suojarakenteiden ja meluesteiden rakentamisen valtatielle, työnaikaiset haitat veden laadulle ovat mahdollisia. Asemankannaksen palvelualueella korttelialueiden lammet jäävät rakennetun alueen sisään ja niihin voi kohdistua muutoksia. Hulevesien merkittäviä luontaisia valuntauomia on tunnistettu ja merkitty kaavakartalle otettavaksi huomioon asemakaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa. 5.5.3 Kasvi- ja eläinlajit, luonnon monimuotoisuus ja luonnonvarat Alueidenkäytön kokonaisrakenne edistää luonnon monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta. Yleiskaava turvaa koko yleiskaava-alueen ekologiset verkostot siinä määrin kuin se maasto-olosuhteisen puolesta ja vallitsevasta rakentamisen nykytilanteesta lähtien on mahdollista. Uusien alueiden käyttöönotto vähentää luonnonympäristön määrää, mutta se on kaupunkikehityksen kannalta välttämätöntä ja laajemman aluekokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Uusi maankäyttö liittyy tiiviisti nykyiseen rakenteeseen jättäen ympäröivät luonnon ydinalueet rauhaan. Uusien rakentamisalueiden sisään on jätetty eliölajien leviämistä ja populaatioiden säilymistä mahdollistavia viherkäytäviä. Kansalliset ja paikalliset luonnonsuojelualueet on esitetty yleiskaavassa suojelualueina (SL, SL-1). Näitä ympäröivät maankäyttömuodot edistävät hyvin suojeluarvojen säilymistä. Suojelualueiden läheisyyteen ei ole osoitettu rakentamista tai luontoarvoja uhkaavia toimintoja. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 106 Yleiskaavan luontoselvitysten osoittamat arvokkaat luontoalueet ja lajiesiintymät on jätetty enimmäkseen rakentamisen ulkopuolelle. Muutamia liito-oravareviirejä on uusien asuntokortteleiden rajapinnoissa, mutta nämä on mahdollista ottaa huomioon asemakaavavaiheessa. 5.5.4 Alue- ja yhdyskuntarakenne, yhdyskunta- ja energiatalous, liikenne Saarijärvi vahvistaa yhdyskuntarakenteellista merkitystään Keski-Suomen aluerakenteessa. Uusien rakentamisalueiden myötä Saarijärven keskusta voi entistä painokkaammin kehittyä koko kaupungin ja koko seudun keskustaajamana palveluineen, monipuolisine asumisen mahdollisuuksineen ja kehitettävine elinkeinoineen. Yleiskaava-alueen sisäinen yhdyskuntarakenne selkiytyy ja yhdyskuntarakenteen toimivuus paranee erityisesti ydinkeskustan ja Asemankannaksen välillä. Tiivistäminen ja tehostaminen mahdollistavat taloudellisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja hajarakentamisen hallinnan koko kaupungin alueella. Liikennejärjestelmä palvelee maankäytön strategista kehittämistä. Liikenneolosuhteet selkeytyvät ja turvallisuus paranee. Liikenneympäristön viihtyisyys kehittyy myönteisesti ja keskustan saavutettavuus eri liikennemuodoilla paranee. Liikenteelliset toimenpiteet, kuten valtatien liittymien parantaminen ja uudet yhteydet, toteutetaan vaiheittain maankäytön kehittymisen mukaan ja liikennemäärien kasvaessa niin, että liikenteellinen turvallisuustaso säilyy. Yleiskaavan pohjaksi ydinkeskustan ja Asemankannaksen alueille tehtyjen täydennysrakentamisen ideasuunnitelmien pohjalta tiedetään, että kaupunkirakennetta on mahdollista tiivistää merkittävästi nykyisen asemakaava-alueen sisällä. Valtatien ja radan lähialueilla tämä saattaa edellyttää erityisiä toimia liikennemelun ja -tärinän torjumiseksi. Nämä toimet ovat monilla alueilla tarpeen jo nykyisenkin asutuksen ja virkistysalueiden takia. Yleiskaavassa osoitettuja uusia rakentamisalueita voidaan toteuttaa vaiheittain ja tarpeen mukaan, ottaen huomioon kaupungin maanomistuksen kulloinenkin tilanne, yksityisten maanomistajien toiveet sekä katujen ja kunnallistekniikan kaupungilta vaatimat investoinnit. Yleiskaavan luonnoksessa on rakentamisalueita reilusti enemmän kuin mitä tavoiteltuun väestönkasvuun ja ennakoituun asumisväljyyden kasvuun perustuvat tarvearviot osoittavat. Yhdyskuntarakenteen eheyden ja yhdyskuntatalouden takia kaupungin asemakaavoituksella toteutettavaksi tulevien rakentamisalueiden vaiheistus on välttämätöntä. Yleiskaavassa pitkän aikavälin reservialueet on merkitty tunnuksella /res pääkäyttötarkoitusmerkinnän jälkeen. Myös Uuraistentien varrella ja Summasenjärven rannalla olevia maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA-3) varataan asumisen käyttöön pitkällä aikavälillä. Asuntoalueiden karkeaa vaiheistusta on havainnollistettu oheisessa kuvassa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 107 Kuva: Yleiskaavassa osoitettujen asuntoalueiden karkea vaiheistus: jo asemakaavoitetut alueet ruskealla peittovärillä, yleiskaavan ensimmäisen toteutusvaiheen alueet vaalean ruskealla peittovärillä (A-1, A-2, AP, AP), yleiskaavan toisen toteutusvaiheen alueet eli pitkän aikavälin reservialueet vaalean ruskealla vaakarasterilla (AP/res, AT/res) ja pystyrasterilla (MA-3). A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 108 6. Kaavaprosessi ja vuoropuhelu Tässä luvussa kuvataan lyhyesti kaavaprosessin kulku, vuoropuhelu, suunnitteluasiakirjat ja kaavaa valmistelevat tahot yhteystietoineen. 6.1 Kaavaprosessin kulku Saarijärven keskustan yleiskaavan valmistelu alkoi vuonna 2008, jolloin ensimmäiset selvitykset käynnistettiin. Kaavaprosessi saatettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville vuoden 2009 alussa. Saarijärven keskustan ja Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavoja valmisteltiin osaksi samanaikaisesti. Yhteisiä vaiheita olivat strateginen osuus ja useat selvitykset. Taajamayleiskaavojen kanssa samanaikaisesti valmisteltiin keskustan yleiskaavaan rajautuvien maaseutualueiden kyläyleiskaavoja. Ensimmäiset selvitykset valmistuivat vuonna 2009 (kaupan palveluverkko, luonto, maisema, rakennettu kulttuuriympäristö). Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella valmistui vuonna 2010 ja kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma 2011. Yleiskaavaluonnos valmistui ja asetettiin nähtäville kesällä 2012. Tämän jälkeen selvityksiä täydennettiin ja päivitettiin (luonto, valtatie 13, keskustan ja Asemankannaksen ideasuunnitelmat). Yleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville 26.5. – 31.7.2014. Ehdotuksesta tuli 14 muistutusta ja 4 lausuntoa. Palautteeseen laadittiin vastineet. Muistutusten ja lausuntojen johdosta kaavakartalle – ja selostukseen tehtiin vähäisiä muutoksia. Muutokset eivät kuitenkaan ole niin merkittäviä että kaavaehdotus tulisi laittaa uudestaan nähtäville. Muutoksista tiedotettiin muistutuksen jättäneitä. Kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista saatiin yksi muistutus, jonka johdosta kaavaan ei tehty muutoksia. Lopullisen yleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. 6.2 Toteutuneet vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmistunut 30.3.2008 (luonnos), päivitetty 29.1.2009, 29.5.2012, 14.4.2014, 27.2.2015 Nähtävillä Saarijärven kaupungintalon 3. kerroksen ilmoitustaululla (Maankäyttö ja kaavoitus) sekä kaupungin internet–sivuilla (www.saarijarvi.fi) 30 päivän ajan (12.2. -16.3.2009), missä yhteydessä palautetta saatiin 2 kpl. Viranomaisyhteistyö Vireille tulovaiheen MRL 66 §:n ja MRA 18 §:n mukainen viranomaisneuvottelu 26.1.2009. Viranomaisten työneuvottelut 29.5.2009, 30.8.2011 ja 4.2.2013 MRA § 18 mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu 3.3.2015 Kunnan/kaupungin päätöksenteko Päätös kaavan laatimisesta 28.2.2008 § 31 Vireille tulokuulutus 5.2.2009 Sampo -lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla www.saarijarvi.fi, samanaikaisesti Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavan kanssa A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2015 109 Saarijärven kaupungin omistajaohjauksen jaosto, päätös kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta 4.6.2012 Saarijärven kaupunginhallitus, päätös kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 14.4.2014 Kaavasuunnitelma nähtävillä ja lausuntokierroksella Yleiskaavaluonnos ja valmisteluaineisto: 20.6.- 30.9.2012 Yleiskaavaehdotus 26.5. – 31.7.2014 Ohjausryhmä Kokoukset 27.4.2009, 20.1.2010, 2.3.2010 (tavoitetyöpaja), 28.4.2010, 21.6.2010, 2.9.2010, 8.10.2010, 29.6.2011. Kokouksissa käsiteltiin myös Pylkönmäen kirkonkylän yleiskaavaa Saarijärven kaupungin nimeämä kokoonpano on vaihdellut kaavaprosessin aikana. Ohjausryhmän koostuu enimmäkseen kaupungin luottamushenkilöistä ja sidosryhmien edustajista. Ohjausryhmän työskentely päättyi kaavan valmisteluvaiheeseen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kauko Lehtonen/Arja Koskenlahti (pj.) Valtuuston puheenjohtaja Jorma Viitanen / Sami Tuominen Kaupunginjohtaja Janne Kinnunen Ympäristölautakunnan puheenjohtaja Martti Luotola Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Matti Tannermäki Sivistysjohtaja Jouni Wilpola / Arja Siikström Kuntayhtymän johtaja Mikael Palola Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Esa Järvinen Saarijärven Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Hietaniemi SSYP toimitusjohtaja Risto Lahti Talousjohtaja Eeva Kuusela Saarijärvi-Seura ry:n pj. Hannu Luotola Kaavoitusarkkitehti Ulla-Maija Humppi (sihteeri) (Tekninen johtaja Hannu Seppälä, osan aikaa) Hankeryhmä Käytännön työtä avustaneen kaupungin asiantuntijajoukon kokoonpano on vaihdellut kaavaprosessin aikana. Työskentely päättyi kaavan valmisteluvaiheeseen. Kokoukset 24.11.2008, 18.12.2008, 29.1.2009, 29.4.2009 sekä lukuisia työpalavereita. Kokouksissa ja palavereissa käsitelty myös Pylkönmäen keskustan yleiskaavaa. Tiedotus Lehdistötiedote/kuulutus yleiskaavoituksen käynnistymisestä, OAS:n nähtäville asettamisesta 3.2.2009, kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tiedotus kirjeitse hankkeen vireille tulosta. (2-3/2009), kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta (6/2012), kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta (4/2014) Kaava-asiakirjat Yleiskaavaluonnos on valmistunut 29.5.2012 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) Yleiskaavaehdotus on valmistunut 14.4.2014 (A-Insinöörit Suunnittelu Oy) Yleiskaava on valmistunut 27.2.2015 (A-insinöörit Suunnittelu Oy) 6.3 A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n työryhmä Pääkonsultti A-Insinöörit Suunnittelu Oy A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2014 110 Hanna Aitoaho (projektipäällikkö, pääsuunnittelija), arkkitehti, YKS 525: keskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen 28.2.2014 alkaen Minna Seppänen (projektipäällikkö, pääsuunnittelija), arkkitehti SAFA, YKS 401: maankäyttö, strateginen ja toiminnallinen kehittäminen, yhdyskuntarakenne, kulttuuriympäristö 28.2.2014 saakka Tapani Vuorinen (varaprojektipäällikkö), arkkitehti SAFA, YKS 223, maisemaarkkitehti MARK: maisemaselvitys Mikko Siitonen (suunnittelija), arkkitehti SAFA, YKS 463: maankäyttö, mitoituslaskelmat, täydennysrakentaminen, taajamakuva Sanna Karppinen (suunnittelija), arkkitehti SAFA, maisema-arkkitehti yo, YKS 457: maankäyttö Juha Vehmas (liikenteen pääsuunnittelija), DI: liikennejärjestelmä ja –ratkaisut Outi Harju (liikenteen suunnittelija), DI: liikennejärjestelmä ja – ratkaisut Merja Tyynisimaa (suunnittelija), FM: ympäristö, luonto, vaikutusten arviointi Elina Ahlqvist (suunnittelija), DI: yhdyskuntatekniikka, pilaantuneet maat Satu Suuronen (suunnitteluavustaja): karttatuotanto Janne Pekkarinen (suunnitteluavustaja), ins. AMK: karttatuotanto Sari Tuominen (assistentti): toimistotehtävät Alikonsultit Ympäristösuunnittelu Enviro Oy: luontoselvitys Entrecon Oy: kaupan palveluverkkoselvitys Arkkitehtipalvelu Nina Könönen: rakennuskulttuuriselvitys 6.4 Yhteystiedot Saarijärven kaupunki PL 13 (Sivulantie 11) 43101 Saarijärvi www.saarijarvi.fi Ulla-Maija Humppi Kaavoitusarkkitehti Puh. 014 459 8405, 044 459 8405 Tarmo Heinänen Maanmittausinsinööri Puh. 014 4598 314, 044 4598 314 Mirja Tarvainen Kaavasuunnittelija Puh. 014 459 8435, 044 4598 435 A-Insinöörit Suunnittelu Oy (kaavakonsultti) Satakunnankatu 23 33210 TAMPERE www.a-insinoorit.fi Puh. 0207 911 777 Fax 0207 911 778 Hanna Aitoaho Kaavan suunnittelija arkkitehti, YKS 525 Puh. 0207 911 683 [email protected] A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2014 111 7. Lähteet Kaavat Asemakaavayhdistelmä, Saarijärven kaupunki. 2009. Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavakartta ja kaavaselostus. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen maakuntakaava. Alueluettelo ja alueluettelon liite: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt maakuntakaavassa. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava. Maa-aineshuolto ja luontoarvot Maakuntavaltuusto 11.5.2011. KHO 20.11.2012. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima. Maakuntavaltuusto 14.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkko ym. Maakuntavaltuusto 3.5.2013. Saarijärven kirkonkylän osayleiskaava. Suunnittelukeskus Oy. 1:20 000. 3.11.1982. Saarijärvi. Viiden kylän yleiskaava ja Saarijärvenreitin ja Pyhäjärven rantaosayleiskaavojen muutos. Kolkanlahti, Lannevesi, Rahkola-Linna, Tarvaala. 1:10 000. Luonnos 22.11.2010. Pöyry Finland Oy Jyväskylä. Kartat ja kuvat Asemakaavan pohjakartta. Saarijärven kaupunki. Päivittyvä. Ilmakuvat, Hannu Vallas, 2008. Johtokartta Saarijärven kaupunki. 2012. Maakuntaura paikkatietoaineistona. Keski-Suomen liitto. 17.12.2009. Maaperäkartta, digitaalinen kartoitusaineisto. Geologian tutkimuskeskus. Mittakaava 1:20 000. 7.10.2008. Saarijärven kaupunki. Opaskartta. 19.1.2011. Saarijärven keskustan peruskartta. Maanmittauslaitos. 1966. Rekisterit Lupatiedot keskeneräisistä rakennuksista: käyttötarkoitus ja omistajan tiedot. Saarijärven kaupungin rakennusvalvonta, luparekisteri. 31.10.2008. Maaperän tilan tietojärjestelmä (ent. PIMA-rekisteri). Saarijärven kaupunki. Irrotus 29.11.2011. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2014 112 Museovirasto, Kulttuuriympäristöportaali. Muinaisjäännösrekisteri ja Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rekisteri. Haut 2010-2012. Museovirasto, Muinaisjäännösrekisteri. Ote 2013. OIVA. Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille. Kallioalueet, luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, pohjavesialueet, virkistysalueet. Haut 3-6/2011. Rakennus- ja huoneistorekisteri, toimitilarekisteri. Saarijärven kaupunki. 31.10.2008. Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Elinympäristön seuranta. Väestön ikäjakauma, asumisväljyys (haku 6.11.2011). Raportit, selvitykset, suunnitelmat Central Finland. Urban Milieu Development in fourteen municipalities. Summary Report. Regional Council of Central Finland. Architect’s Office Kauko Lahti Ltd. Kaspnet 2000. Karelian-Atlantic Spatial Development Network. 30.11.2000. Keskustan kehittämissuunnitelma. Small Town Networks. Saarijärvi. 30.4.2005. Lausunto Saarijärven keskustan liito-oravareviireistä 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 14/2013. Liikenneonnettomuudet maanteillä vuonna 2010. Liikenneviraston tilastoja 7/2011. Liikennevirasto. 2011. Maisemaselvitys. Saarijärven keskustan yleiskaava. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Tapani Vuorinen 29.10.2010. Reinilän metsäpuisto. Opaskirja. Saarijärven kaupunki. 2003. Saarijärven kaupungintalon lähiympäristön sosioekonominen vaikutusarviointi Saarijärven kaupunki. Asemankannaksen kaava-alueen tärinäselvitys. Työnro 359. Geomatti Oy. 10.6.2009. Saarijärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma. Ramboll. Työnro 82116931. 16.4.2009. Saarijärven keskusta-alueen täydennysinventointi. Inventointiraportti. Keski-Suomen museo. 16.12.2008. Saarijärven kaupunki. Asemankannaksen yleissuunnitelma. Sigma Konsultit, Saarijärven kaupunki. Perusselvitysluonnos. 16.8.2007. Saarijärven kaupunkikeskustan täydennysrakentamisselvitys ja ideasuunnitelma. AInsinöörit Suunnittelu Oy 30.12.2011. Saarijärven kaupunkikeskustan ja Asemankannaksen täydennysrakentaminen. Ideasuunnitelma. Vuonna 2011 tehdyn aineiston päivitys ja täydennys. Saarijärven kaupunki ja AInsinöörit Suunnittelu Oy 14.4.2014 sekä kaupunkikeskustan aineiston päivitys 27.2.2015. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2014 113 Saarijärven keskustan reuna-alueiden rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Arkkitehtuuripalvelu Nina Könönen. 31.5.2009. Saarijärven keskustan yleiskaavan luontoselvitys. Ympäristösuunnittelu Enviro Oy. Marko Vauhkonen. 5.12.2009. Saarijärven Kolkanlahden alueen liikennejärjestelyt. Toimenpideselvitys. Tiehallinto, Jyväskylä. 2005. Saarijärven maisemanhoitosuunnitelma. Maisema- ja puutarha-arkkitehtuuritoimisto Virve Veisterä. Saarijärven kaupungin ympäristönsuojelulautakunta. 15.6.1989. Saarijärven Mustikkakorven luontoselvitys 2013. Saarijärven kaupunki ja Ahlman Group Oy. Raportteja 49/2013. Saarijärvi. Pienvesien rantaosayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008. Mikroliitti Oy. Timo Jussila. Saarijärvi. Rajalan asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007. Mikroliitti Oy. Timo Jussila. Saarijärvi - Asemankannaksen yleissuunnitelma. Saarijärven kaupunki, Tiehallinto, Liidea, Sigma Konsultit. 2008. Saarijärvi-strategia 2010-2020. Saarijärven kaupunginhallitus 7.1.2009 ja kaupunginvaltuusto 14.1.2009. Saarijärvi ja Pylkönmäki. Kaupan palveluverkkoselvitys. Entrecon Oy. 5.5.2009. Selvitys Saarijärven keskustan kaupallisesta kehittämisestä. Tuomas Santasalo Ky. 2002. Suunnittelutarvealueiden rajaukset. Saarijärven kaupunki. 31.10.2008. Ohikulku- ja sisääntuloteiden kehittämissuunnitelma. Tiehallinto ja Saarijärven kaupunki. 2005. Valtatie 13 Saarijärven kohdalla. Yleissuunnitelma. Saarijärvi. Tielaitos, Keski-Suomen tiepiiri. Saarijärven kaupunki. 1994. Valtatien 13 esiselvitys Asemankannaksella. Saarijärven kaupunki ja Keski-Suomen ELYkeskus. A-Insinöörit Suunnittelu Oy 26.2.2010. Valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaava-alueella, Toimenpidesuunnitelma. KeskiSuomen ELY-keskus, Saarijärven kaupunki, A-Insinöörit Suunnittelu Oy. 11/2013. Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Päätie, Suunnitelmakartta. Destia, Tiehallinto. 1:1000. 29.5.2009. Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Suunnitelmakartta, kiertoliittymä. Destia, Tiehallinto. 1:1000. Luonnos 21.4.2009. Valtatien 13 (Jyväskyläntie) parantaminen välillä Asemantie-Kukonhiekantie, Saarijärvi. Yleiset asiakirjat, Yleiskartta. Destia, Tiehallinto. 1:10 000. 29.5.2009. Viheralueiden hoito- ja käyttöluokitus Saarijärven kaupungin asemakaava-alueilla. Saarijärven kaupunki. 22.12.2004. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Saarijärven kaupunki Saarijärven keskustan yleiskaava. Selostus Yleiskaava 27.2.2014
© Copyright 2024