SynergosViews 2015 - Tampereen yliopisto

Synergos
TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU • TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS
synergosviews
Näköaloja
maailman
sykkeeseen
ASIAKASLEHTI 10/2015
u
Views
1
25 vuoden kasvutarina osoittaa:
PALVELUTALOUS LUO
KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ
tulEvAN HAHMOttAMiSEKSi
on hyvä tuntea ja dokumentoida
mennyttä. Siksi tämän kirjoituksen tarkoituksena on viivähtää
hetki menneessä ja kertoa tiivistetysti Synergosin 25 vuoden
kasvutarina.
vuotta yksikkö toimi budjettirahoitteisena. vuoden 1996 alussa
ansaintalogiikkaan piti tehdä
muutos. Professori Uolevi Lehtinen antoi kolme kuukautta aikaa
selvittää, voisiko yksikkö rahoittaa toimintansa tulorahoituksella
ja olla elinkelpoinen.
toimintatavan muutos oli
hyvä kasvun sysäys. Saimme
aikaiseksi tasaisen kasvun yli
kymmeneksi vuodeksi ajanjaksolla 1996–2006. Onnistuimme
asiakaslähtöisessä tuotekehityksessä, yhdistimme tutkimuksen
koulutusohjelmiin, saimme aikaiseksi jo vuonna 2002 Suomen
ensimmäisen työhyvinvoinnin
professuurin, ja panostimme
palvelujen, kaupan ja matkailun
toimeksiantoihin. Henkilökunnan
osaaminen kasvoi myös kehityksen mukana.
Saimme tehdä läheistä, avointa
ja innostavaa yhteistyötä monien
tahojen kanssa. Jopa Eu:n rakennerahastojen ensimmäinen
kausi oli suoraviivaista tekemisen
meininkiä, jolloin ei turhia aikailtu
ja hallintoa paisuteltu, kun laadukas tutkimus- tai koulutusidea
paketoitiin käyttökelpoiseksi
palveluksi tai hankkeeksi.
vuonna 2005 yksikkö siirtyi
kauppa- ja hallintotieteiden
tiedekunnasta osaksi Kauppakorkeakoulua ja sen nimeksi tuli
tutkimus- ja koulutuskeskus
Synergos. uusi nimi valikoitui
yksikön nimeksi yhteisöllisen
viestin vuoksi. Synergos tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhdessä
saavuttamista ja yhteisvaikutusta
tEKES-YHtEiStYöllÄ
uuDEllE KASvu-uRAllE
Synergosissa tapahtuneet organisaatiomuutokset vuodenvaihteessa 2007–2008 heijas-
tuivat melko nopeasti yksikön
toimintaan ja liikevaihto laski
kolmanneksen. Nopeat korjausliikkeet käänsivät yksikön takaisin
kasvu-uralle.
Palasin vuoden pituiselta tutkimusvapaalta loppukeväästä 2008
ja käynnistimme uuden kasvusuunnitelman välittömästi. uusi
kasvu-ura löytyi muun muassa
tekesin ja ministeriöiden rahoittamista tutkimushankkeista. Ne
ovat seitsemän viime vuoden
aikana keskittyneet muun muassa työhyvinvointiin, palvelujen
ja kaupan liiketoimintakonsepteihin, palveluinnovaatioihin sekä
viimeksi palvelutalouden jaetun
arvon teemoihin.
Nelivuotinen palveluinnovaatiokeskushanke puolestaan sysäsi liikkeelle monia aihepiiriin
liittyviä pitkäkestoisia kehitysaskeleita mukaan lukien palveluliiketoiminnan koulutusmoduulit,
Johtamiskorkeakoulun palvelujen
ja kaupan professuurin sekä
Synergosin monitieteellisen palvelutalouden tiimin.
tampereen yliopistossa tehtiin vuoden 2011 alussa suuri
rakenteellinen uudistus. Kauppatieteet, hallintotieteet ja politiikan tutkimus yhdistettiin sitä
varten perustettuun Johtamiskorkeakouluun ja Synergos jatkoi
Johtamiskorkeakoulun palveluyksikkönä. Samalla entisen
täydennyskoulutuskeskuksen
johtamiskoulutus liitettiin Synergosin toimintaan.
Muutosta valmisteltiin huolella ja toteutettiin maltilla. täydennyskoulutuksen integrointi
Synergosiin onkin sujunut mallikkaasti. Olemme onnistuneet
yhdistämään molempien toimintakulttuurien vahvuudet ja osaamisen yhdeksi kokonaisuudeksi
sekä monipuolistamaan yhteis-
kiksi Moskovan valtionyliopiston
kanssa jo kahdesti toteutettu
koulutusvientiohjelma venäjän
tuleville johtajille.
Synergos on jo itsessään kasvutarina tiedontuottajasta kehittäjäkumppaniksi. tämän päivän
haasteena on palvelutalouden
kasvu ja työllisyys. Siksi Synergos
juhlii 25 vuoden historiaa työn
merkeissä tarjoamalla yksityiselle
ja julkiselle sektorille näköaloja
maailman sykkeeseen. ❐
Synergosin siluetti ja logo
viestittävät Näköaloja
maailman sykkeeseen
-asiakaslupausta.
kunnallista vaikuttavuutta. lisäksi kannattavuus on saatu erittäin
hyväksi johtuen hierarkiatasojen
vähyydestä ja työtehtävien järkevästä jaosta sekä henkilökunnan
aktiivisuudesta.
Muutimme vuonna 2012 Johtamiskorkeakoulun yhteisiin
tiloihin Pinni A:han. uudet rakenteet ja tilat mahdollistivat
entistä kiinteämmän yhteistyön
Johtamiskorkeakoulun kaikkien
asiantuntijoiden kanssa. tämä on
tuonut paljon hyvää. Konkreettisia voittoja tästä yhteistyöstä
ovat muun muassa Public MBA
-ohjelman käynnistyminen ja monitieteelliset arviointiryhmät, siitä
esimerkkinä vuodenvaihteessa
julkistettu tampereen kaupungin
toimintamallin arviointi. Kansainvälistymisestä kertoo esimerk-
Harri Talonen
kehitysjohtaja,
tutkimus- ja koulutuskeskus
Synergos
u
tutkimus- ja koulutuskeskus
Synergos täyttää tänä vuonna
25 vuotta. Neljännesvuosisadan
ajan yksikkö on tarjonnut kasvun
siemeniä yhteistyökumppaneille
ja omalle henkilöstölle. Samalla
yksikkö on kasvanut pienestä
budjettirahoitteisesta tutkimuskeskuksesta tulorahoituksella
toimivaksi 35 asiantuntijan tutkimus- ja koulutuskeskukseksi.
toiminta alkoi syksyllä 1990
Pirkanmaan liiketaloudellinen
tutkimuskeskus -nimellä. viisi
Synergosin 25 vuoden tarina liikevaihtokuviolla kuvattuna.
u
synergosviews
KASvuN SiEMENiÄ JA
tEKEMiSEN MEiNiNKiÄ
Synergos aloitti toimintansa samana vuonna kuin
Tampere-talo, ja Synergosin ensimmäinen tutkimus
käsitteli Tampere-talon taloudellisia vaikutuksia.
synergosviews
Synergos views -lehden viime numerossa aloitimme
kirjoitus- ja haastattelusarjan
otsikolla uudistuva palveluyhteiskunta 2040. Jutuissa
ennakoidaan lähivuosien kehityspolkuja ja näköaloja sekä
luodaan kuvaa 25 vuoden
tulevasta taipaleesta. Eteenpäin katsottuna ajanjakso
tuntuu pitkältä, mutta sama
aika taaksepäin tarkasteltuna
on lentänyt kuin siivillä.
2
3
Näköaloja
HEIKKILÄ-TAMMI
Kuva: Mika Kanerva
– Nykyisin on ryhdytty puhumaan fyysisten tilojen
kautta johtamisesta. Miten esimerkiksi toimistotilat
on mahdollista suunnitella sellaisiksi, että henkilöstön
innovatiivisuus kasvaa, Kirsi Heikkilä-Tammi sanoo.
innovaatiot ja luovuus kuuluvat kaikille.
Osallistamalla työntekijöitä mukaan
työyhteisön kehittämiseen parannetaan heidän hyvinvointiaan.
Saako
työpaikalla
4
Puhutaan työpaikkainnovaatioista, joiden avulla pyritään
kehittämään samanaikaisesti
organisaation tuloksellisuutta ja
työelämän laatua.
HENKilöStö MuKAAN
iNNOvAAtiOtOiMiNtAAN
innovaatioiden ja luovuuden tulisi
kuulua kaikille. Esimerkiksi viime
vuonna valmistuneen MEADOW
-tutkimuksen johtopäätöksenä
todetaan, että henkilöstön osallistuminen tuotteita ja palveluja
kehittäviin tiimeihin, henkilöstön
vaikutusvalta omaan työhönsä
sekä yhteistyö oman työpaikan
ulkopuolisten toimijoiden kanssa
ennustavat innovatiivisuuden ja
työn imun toteutumista työssä.
On myös puhuttu organisatorisesta luovuudesta ja siitä, kuinka
koko henkilöstön luova potentiaali
olisi tärkeää saada liikkeelle ja
ottaa osaksi työn tekemisen
kokonaisuutta. tämä on mahdollista työntekijöitä osallistamalla ja
ottamalla heidät mukaan työyhteisön sekä työn kehittämiseen.
Nämä ovat keskeisiä toimintatapoja tuotettaessa myös hyvinvointia. On todettu, että tämän
kaltaisen toiminnan seurauksena
työhyvinvointi lisääntyy erityisesti muutostilanteissa.
Miten tämä tapahtuu? Kuinka
työpaikalla on mahdollista olla
luova? Mitkä asiat edesauttavat
luovuutta työssä? Miten ideoista
syntyy innovaatioita? Organisaatioiden edellytyksinä luovuuden
vahvistamisessa ovat ainakin
seuraavat asiat: organisaation
ilmapiiri, johtamistyyli, resurssit ja
taidot, organisaatiokulttuuri sekä
järjestelmät ja rakenne.
SElKEÄ tAvOitE JA viSiO
tuKEvAt luOvuuttA
ilmapiiriin kuuluvat työyhteisön
henki ja vuorovaikutuksen tavat.
Onko organisaatiossa mahdollisuuksia vapaaseen vuorovaikutukseen, ja onko sellaiselle
aikaa ja tilaa? Kuinka tiedonkulku
mahdollistuu yhteisössä? Miten
on mahdollista toimia yhdessä?
Resurssit ja taidot liittyvät
keskeisesti osaamiseen. Onko
osaamista mahdollista kehittää
monipuolisesti niin, että uusia
ideoita voi syntyä? tarvitaan
aikaa myös henkilöstön keskinäiselle vuorovaikutukselle. tämä
puolestaan vaatii taloudellisia
resursseja.
Organisaatiokulttuuri vaikuttaa
myös siihen, ovatko organisaation
arvot tukemassa tämänkaltaista
toimintaa. taustalla olevat olettamukset ja uskomukset vaikuttavat hyvin paljon toimintaan
motivoitumiseen.
Myös erilaiset toimintajärjestelmät tulisi rakentaa innovatiivisuutta tukeviksi. Jäykät ja
hierarkkiset rakenteet estävät
luovuutta. Myös palkitsemisjärjestelmään tulisi lisätä uuden
luomista tukevia elementtejä.
lisäksi johtamisella on suuri
merkitys siinä, kuinka tämä kaikki
organisaatiossa mahdollistuu.
Selkeä tavoite ja visio, joka on
viestitty ymmärrettävästi kaikille,
tukee työntekijän omaehtoisen
motivaation kehittymistä. uutena alueena johtamiseen on
tullut muun muassa fyysisten
tilojen kautta johtaminen. Kuinka
esimerkiksi toimistotilat on mahdollista suunnitella sellaisiksi,
että henkilöstön innovatiivisuus
kasvaa?
Synergosissa tutkitaan parhaillaan tekesin rahoittamas-
sa innoPresence-hankkeessa
työyhteisön innovatiivisuuden
kehittymistä läsnäolon ja yhteisöllisyyden lähtökohdista.
tutkimus toteutetaan perinteisellä teollisuudenalalla, jossa sekä
työntekijöille että esimiehille on
mahdollistettu läsnäolotaitojen
(mindfulness) harjoittaminen. He
ovat yhdessä toteuttaneet myös
uudenlaista vuorovaikutusta ja
luovien menetelmien avulla pohtineet omaa toimintaansa.
työskentely on sallinut hiljen-
tymisen ja pysähtymisen työssä
sekä mahdollisuuden yhteisesti
keskustella ja käsitellä työhön
liittyviä asioita. tällainen toimintatapa on johtanut oivalluksien
syntymisen. tutkimuksen tulokset julkistetaan vuoden 2015
lopussa. ❐
Kirsi Heikkilä-Tammi
tutkimusjohtaja,
tutkimus- ja koulutuskeskus
Synergos
synergosviews
VIELÄ jokin aika sitten innovaatiot
kuuluivat pääasiassa teollisuusyritysten tuotekehitysyksiköille. Niissä asiantuntijat tekivät
keksintöjä, jotka kaupallistettiin
uusiksi tuotteiksi. viime vuosina
innovaatioista on puhuttu monen
mielestä ehkä jo kyllästymiseen
saakka. Alueet ja kaupungit, oppilaitokset, yritykset ja hybridit
ovat erityisesti olleet innovaatiotoiminnan keskiössä.
viimeksi huomiota on suunnattu myös organisaatioiden ja
työyhteisöiden innovatiivisuuteen. Suomen työelämän kehittämisstrategiassa vuoteen 2020
todetaan innovoinnin, tuottavuuden sekä työyhteisöjen terveyden
ja hyvinvoinnin vahvistaminen
kilpailukyvyn edellytyksiksi.
Muutokset tuotannossa, palveluliiketoiminnan kehittäminen
ja inhimillisen pääoman hyödyntäminen ovat syitä, joiden takia
halutaan vahvistaa erityisesti
henkilöstön innovatiivisuutta.
Jatkuva uusiutuminen on tarpeen.
u
u
synergosviews
olla luova?
5
Näköaloja
ANTTIROIKO
Kuva: Mika Kanerva
Mitä vastuullisemmin yritykset toimivat, sitä vähemmän tarvitsemme
julkista hallintoa intressien kokoajana,
portinvartijana ja palvelujen tuottajana.
Yhteiskuntavastuu
– viherpesusta
liiketoiminnaksi
– tänä päivänä yhteiskuntavastuu ulottuu kaikenkokoisiin
yrityksiin ja kaikkiin toimintoihin, sanoo Ari-veikko Anttiroiko
6
vElvOittAA
JOKAiStA YRitYStÄ
Yhteiskuntavastuu ymmärretään
nykyisin toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. vielä
1990-luvulla se oli lähinnä niiden monikansallisten yritysten
asia, joilla oli tarvetta ja varaa
erityisesti ympäristövastuun
korostamiseen.
tänä päivänä yhteiskuntavastuu ulottuu kaikenkokoisiin
yrityksiin ja kaikkiin toimintoihin, strategisista valinnoista
työoloihin. Yrityksiltä odotetaan
läpinäkyvyyttä, luotettavuutta,
yhteisöllisyyttä sekä vastuun
ulottamista tuotteiden koko
elinkaareen ja arvoketjuun. Yhteiskuntavastuu on osa tavanomaista liiketoimintaa, kuten
YK:n global compact -kumppanuusohjelman johtaja Georg Kell
on korostanut artikkelissaan the
guardian -lehdessä (13.8.2014).
vastuukeskustelun sisäistämisellä näyttää olevan kaksi
juurta. Hallitsevaan keskusteluun voidaan viitata vaikkapa
käsitteellä yhteiskuntavastuu
1.0. Se on jatkumoa suuryritysten kampanjakeskeiselle
”viherpesulle”, jota ovat vahvistaneet sellaiset ulkoiset tekijät
kuin kansainväliset aloitteet ja
standardoidut käytännöt. Hyvän
esimerkin tarjoaa edellä mainittu
global compact -ohjelma, jossa
tuhannet yritykset ovat mukana
parantamassa ihmisoikeuksia,
työoloja ja ympäristöä.
vastuukeskustelun toinen juuri
johtaa käsitteeseen yhteiskuntavastuu 2.0, joka palautuu yrittäjän
sisäistyneeseen näkemykseen
yhteiskuntavastuusta luonnollisena osana liiketoimintaa. Monet
siihen yhdistetyt tekijät liittyvät
sosiaalisen median nousun
myötä yleistyneisiin toimintaperiaatteisiin.
vAStuuN KÄSitE ON
MuuttuNut NOPEASti
Yhteiskuntavastuu kehittyy nopeassa tahdissa toimintaympäristömme monimutkaistuessa.
Kun jähmeitä rakenteita puretaan
ja toimijoiden suhteet monimuotoistuvat, samalla joudutaan
pohtimaan uudelleen myös vastuukysymyksiä.
Kestoaiheet, kuten ilmastonmuutos, ihmisoikeudet ja sääntely, ovat saaneet rinnalleen uusia
keskusteluteemoja, kuten ”ison
datan” mahdollistaman rikkaan
tiedon jakamisen sekä vapaaehtoistyön, johon yrittäjähenkiset
toimijat osallistuvat yhä enemmän muun muassa sosiaalisen
median kautta.
Yhteiskuntavastuun toteu-
YHTEISKUNTAVASTUU
1.0
ilmastonmuutos
tuksessa sinänsä tärkeiden
vastuukoodien noudattamisen
ohella korostuu innovatiivisuus
eli aidosti uutta luova tapa pyrkiä
vastaamaan aikamme ympäristö- ja sosiaalisiin ongelmiin – ja
nimenomaan paikallistasolla.
Yritykset ankkuroituvat tulevaisuudessa yhä enemmän eettisiin
periaatteisiin, jotka näkyvät muun
Elinkaariajattelu
Jakaminen ja
omaehtoisuus
vastuunormit
Periaatteet
Sisäistäminen
luova
yhteisöllisyys
läpinäkyvyys
vapaaehtoistyö
muassa sektorirajat ylittävinä
kumppanuuksina sekä tuotteiden
ja niiden elinkaarien eettisenä
arviointina. Keskittyminen vain
niihin toimintoihin, joihin yritykset voivat vaikuttaa pelkästään
oman organisaationsa puitteissa,
korvautuu osallistuvammalla ja
yhteisöllisemmällä tavalla lähestyä vastuukysymyksiä.
YHTEISKUNTAVASTUU
2.0
Osallisuus
vAStuulliSuuS
uuDiStAA KOKO
YHtEiSKuNNAN
Yhteiskuntavastuukysymysten
painoarvo kasvaa meilläkin suomalaisyritysten kansainvälistyessä ja ulkomaisten yritysten
toiminnan lisääntyessä kotimarkkinoillamme.
Yhteiskuntavastuuta kasvattamalla voidaan edistää muun
ohella yhteiskunnan rakenteellista uudistumista. Mitä vastuullisemmin yritykset ja sen rinnalla
myös kansalaisyhteiskunta toimivat, sitä vähemmän itse asiassa
tarvitsemme julkista hallintoa
intressien kokoajana, portinvartijana ja varsinkaan palvelujen
tuottajana.
Julkisen sektorin toimintaan
sisäänrakennettu pyrkimys yhteisen edun turvaamiseksi voidaan
saavuttaa ainakin osittain eri toimijaryhmien yhteiskuntavastuuta
vahvistamalla. Yhteiskuntavastuu
kuuluu siten yhteiskuntamme
rakenteellisen uudistumisen
keskeisiin edellytyksiin. ❐
Ari-Veikko Anttiroiko
dosentti,
tampereen yliopiston
johtamiskorkeakoulu
synergosviews
KESKUSTELU yritysten yhteiskuntavastuusta (corporate Social Responsibility, cSR) jäsentyi
omaksi teemakseen 1960-luvun lopulta alkaen ja ammattimaistui 1990-luvulla. Keskustelun syntyyn vaikuttivat muun
muassa ympäristökatastrofit,
jotka tahrivat monen suuryhtiön
maineen. Ehkä merkittävimmän
käänteen keskustelussa saivat
kuitenkin aikaan energiayhtiö
Enronin systemaattiset kirjanpitorikokset ja niiden paljastumista seurannut konkurssi
vuoden 2001 lopulla. Samassa
vyyhdissä konsulttiyritys Arthur
Andersen menetti täydellisesti
asiakkaiden luottamuksen tuhottuaan Enronin tilintarkastukseen liittyviä dokumentteja.
Syntyi tarve määrittää uudelleen, mikä on yrityksen vastuu
sitä ympäröivälle yhteiskunnalle.
ihmisoikeudet
u
u
synergosviews
Suuret teemat
7
Näköaloja
SOTARAUTA
Kuva: Mika Kanerva
Entäpä jos alueet kehittyvätkin
sattumalta ja useiden visioiden
ristipaineessa?
Innovaatioita
– Monet Suomen alueet ja kaupungit
elävät omassa umpiossaan ja pelkäävät
outoutta, erilaisuutta, ristiriitoja ja epävarmuutta. Mutta mitä jos alueet kehittyvätkin
useiden visioiden ristipaineessa ja osittain
sattumalta? Näille sattumille on luotava
tarttumapintoja, Markku Sotarauta sanoo.
8
tietysti kehitysalustoilla ristiinpölyttäen. Meidän pitäisi osata ristiinpölyttää toisiamme rikkomatta
konsensusta. Kuulostaa jotenkin
paradoksaaliselta.
Onko tämä kuva 2010-luvun
Suomesta ja onko tässä syy miksi
olemme jäämässä jälkeen?
Mitä jos alueet kehittyvätkin
sattumalta ja useiden visioiden
ristipaineessa? Mitä jos esimerkiksi Silicon valleyn huikea
kehitystarina on sattuman satoa,
ajassa kasautuneiden yksittäisten
tapahtumien ketju. Entä voisiko
olla niin, että Suomen menestys
(unohdetaan viimeiset vuodet) ei
olekaan visionaarisen innovaatiopolitiikan tai Nokian ansiota. Mitä
jos niin vain pääsi käymään?
tAPAuS
SilicON vAllEY
Silicon valley suorastaan ku-
hisee osaavia ihmisiä, johtavia
yrityksiä ja nykyään niin muodikkaita ”huippuyliopistoja”. täyttä
yksimielisyyttä Silicon valleyn
menestyksen syistä ei ole, mutta
monia tärkeitä tapahtumia ja kehityskulkuja on nostettu esille. On
mielenkiintoista miettiä, mitä olisi
tapahtunut, jos Frederick Termanilla ei olisi ollut keuhkotautia ja
hänen ei olisi tarvinnut muuttaa
Bostonin kylmistä olosuhteista
lämpimille seuduille. Yhdellä
ihmisellä ei isossa kuvassa ole
suurta merkitystä, mutta juuri
terman antoi henkilökohtaisen
lainan, omista rahoistaan, kahdelle lahjakkaalle opiskelijalle.
Opiskelijoiden nimet olivat Hewlett ja Packard. Yrityshautomoilla
on historialliset sankarinsa.
Yksittäiset tapahtumat ovat
yksittäisiä ja Silicon valley on
monessa mielessä ääritapaus
maailman alueiden joukossa.
Sen jatkuvan uudistumisen salaisuudeksi on nostettu julkisen
hallinnon investoinnit muun
muassa sotateknologiaan sekä
levoton, riskiä sietävä ja sitä
etsivä, rikastumiseen tähtäävä
ja pakkomielteisellä tavalla uutta
luova kulttuuri.
tähän kun vielä lisää sen, että
alueen tutkimus- ja kehittämistehtävissä toimivista ihmisistä
yli 50 prosenttia on muualta kuin
uSA:sta, on sattuman tarttumapinta melkoinen.
SAiKO SENAAtti
AiKAAN 90-luvuN
KEHitYKSEN?
Suomesta tuli 1990-luvulla
maailman erikoistunein maa
informaatio- ja kommunikaatioteknologiassa. Aiemmin kuuli
sanottavan, että Suomi nousi
innovaatiovetoisen maailman
kärkeen koko maailman ihailemalla innovaatiojärjestelmällä,
rohkealla innovaatiopolitiikalla
sekä Nokian taitavalla strategialla
ja osaamisen ainutlaatuisuudella.
voi toki olla niinkin, että meille
syntyi puolivahingossa, mutta
osin tietoisesti synnyttäen sattuman tarttumapintoja, jotka
heilauttivat ajan kuluessa koko
maan uudelle polulle.
Entäpä jos Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti ei olisi
vuonna 1886 jakanut yksityisille toimijoille satoja oikeuksia
teleoperaattorintoimintaan?
Olisivatko monet 1990-luvun kehityskulut jääneet toteutumatta?
Senaatin ajatuksena ei tietenkään ollut kannustaa yritteliäisyyteen ja teknologian kehittämiseen, vaan tehdä venäjälle
mahdollisimman hankalaksi ottaa
haltuun sen ajan puhelinliikenne.
tulevalle kehitykselle senaatin
ratkaisu oli tärkeä. Suomeen
syntyi kilpailua, paikallinen osaaminen alkoi kehittyä eri puolilla
Suomea, ja vielä kun Ericssonin
ja Siemensin annettiin tuoda
aikansa parasta teknologiaa
maahan, sattumalle alkoi kehittyä
tarttumapintoja.
Paikallinen osaaminen, kansainvälinen kilpailu ja ulkomaiset
vaikutteet – siinä on sattumalle
tarttumapintaa.
MENEStYS vOi
PiillÄ vAltAviRRAN
vARJOSSA
Suomessa kasvoi 1900-luvun
alkupuolella silloisten valtavirtojen varjoissa sellaista osaamista,
jonka arvoa kukaan ei osannut
vielä tuolloin tunnistaa. Monien
konservatiivisten kollegoidensa
kauhuksi useat insinöörit harrastivat radioamatööritoimintaa.
Asiastaan innostuneet ihmiset
leikkivät sen ajan parhaalla teknologialla.
Samalla yrityksiin kertyi sellaista piilo-osaamista, jonka arvo
tunnistettiin vasta myöhemmin,
ja jonka varaan monet myöhemmät menestystarinat rakentuivat.
telekommunikaation standardisoiminen, puolustusvoimien
ARP-projekti, NMt:n syntyminen
ja sen avoimuus sekä pohjoismainen kilpailu alalla, jossa yleensä
ei maailmalla kilpailtu, loivat
varjoissa kasvaneelle osaamiselle
tietä suurille markkinoille.
Monissa tarinoissa kiehtovimpia ovat tulevaisuuden siemenet;
oudot aikaansa edellä elävät
ihmiset. Meistä muista kummallisia puhuvat ja outoja asioita
tekevät ihmiset saattavat olla
tulevaisuuden sankareita. vielä
useammin he kuitenkin ovat sitä
miltä vaikuttavat – outoja ja
kummallisia. Yhtä kiehtovaa on
julkisen hallinnon mahdollistava
ja salliva rooli. Jotkut luovat pelikenttää ja sen sääntöjä toisille
pelattavaksi. Parhaimmillaan
pelikenttä ja pelaajat kehittyvät
yhdessä.
Monet Suomen alueet ja kaupungit elävät edelleen omassa
umpiossaan ja pelkäävät aitojen
innovaatioiden synnyttämää
erilaisuutta, ristiriitoja ja epävarmuutta. Sattuman tarttumapinnat eivät synny sattumalta. ❐
Markku Sotarauta
professori,
tampereen yliopiston
johtamiskorkeakoulu
synergosviews
KAHDENKYMMENEN viime
vuoden aikana olemme oppineet vannomaan erikoistumisen,
klustereiden ja innovaatiojärjestelmien nimeen. Olemme myös
yrittäneet soveltaa yksiarvoiseen
ja yksitavoitteiseen yritysmaailmaan kehitettyä strategista
suunnittelua moniarvoiseen, monitavoitteiseen ja monivisioiseen
aluekehittämiseen. Osa meistä
julistaa jaetun strategian ilosanomaa innovaatioiden nimissä,
osa taas vääntää puoliväkisin
projekteja yhteisiltä näyttävien
toimintalinjojen alle.
Näinkö Suomi uudistuu?
Onko todella niin, että kun
yhdessä tunnistamme vision ja
jaamme sen, ja kun luomme yhteiseen tulevaisuuteen johtavat
yhteiset strategiat ja määrätietoisesti rahoitamme strategian
mukaisia projekteja, Suomi kehittyy ja kukoistaa. tämä kaikki
u
u
synergosviews
sattuman tuolta puolen
9
Näköaloja
HUSMAN & JOHANSON
Kuva: Mika Kanerva
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon suhteesta keskustellaan julkisuudessa jatkuvasti. Samalla tavoin pitäisi
puhua julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välisestä suhteesta.
Terveyshyödyt
perustaksi
uudistuksille
u
10
Palvelujärjestelmäkeskustelussa
on painottunut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
suhteen tasapainottamisen tarve ja suurten kokonaisuuksien
rakentaminen. Sen sijaan paljon
vähemmälle huomiolle on jäänyt
hybridikoirien tavoin järjestelmien
sekamuodot vaativat erityisyytensä huomioimista, hellää
hoitoa ja riittävää ymmärrystä
toimiakseen kunnolla.
Kannammeko pian jokainen aktiivisuutta ja terveydentilaa mittaavaa ranneketta? Kehityssuunta on, että
asiakkaat tuottavat entistä enemmän tietoa hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi, Päivi Husman ja
Jan-Erik Johanson sanovat.
tiEtOvERKOt
HYötYKÄYttööN
uuteen arvonmuodostukseen ja
arvoketjuihin terveydenhuollossa
liittyvät tietoverkot ja suurten
aineistojen hallinta tarkoittavat
myös sitä, että asiakkaat tuottavat entistä enemmän itse tietoa
hoitohenkilökunnan päätöksenteon tueksi. tämä tapahtuu
esimerkiksi omatoimisella verenpaineen mittaamisella, liikuntaaktiivisuuden, unen ja ravinnon
muistiin kirjaamisella sekä seuraamalla sähköisten palveluiden
avulla omaa terveyden tilaa parhaimmillaan lähes reaaliajassa.
Joskus hyötyajattelu on hyvin
yksinkertaista. Hoitajan aktivoiva
puhelinsoitto potilaalle liikuntaharrastuksen toteutumisesta
voi edistää terveyttä enemmän
kuin oireen hoito lääkärin vastaanotolla.
Erikoissairaanhoidossa kerättävä tieto potilaiden itsearvioimista, elämänlaatuun perustuvista kokemuksista auttaa
hoitoketjujen kehittämistä siten,
että valitut hoitomenetelmät
tukevat oikea-aikaista ja tarpeenmukaista kuntoutumista
kestävällä ja pitkäjänteisellä
tavalla. työterveyshuollossa
riittävä tieto asiakasyritysten
tarpeista ja työpaikan työoloista,
työn piirteistä, työyhteisön tilasta
ja osaamisvaatimuksista auttaa
ennaltaehkäisevän toiminnan
tehostamista ja parantamaan
yksittäisten potilaan hoitoa.
tekniset ratkaisut ja järjestelmien
kehittäminen voivat helpottaa
terveyden edistämistä, mutta ne
ovat lopulta vain välineitä tavoitteiden toteuttamisessa.
MONiÄÄNiSYYS
vOiMAvARAKSi
viime aikoina muodikkaaksi
tulleessa verkostoajattelussa
korostetaan sosiaaliseksi pääomaksikin kutsutun epävirallisen
ja tasavertaisuuteen perustuvan
yhteistoiminnan merkitystä.
Suomessa suhteellisen hyvin
toimiva hallinto, usko toiminnan
järkiperäisyyteen, luottamus
päätösten tietoperusteisuuteen ja aktiivinen osallistuminen
yhdistystoimintaan tuottavat
kansainvälisestikin ylivertaiset
lähtökohdat verkostojen toiminnan tuloksellisuudelle.
terveyden edistämiseen pyrkivään tai muuhunkaan tavoitteelliseen sosiaaliseen toimintaan
on kuitenkin turha ladata perusteettomia odotuksia. Epäviralliset
verkostot tuottavat terveyteen
liittyvää lisähyötyä, jos niiden toiminta suunnitellaan huolellisesti
ja verkostossa on mukana aktiivisia, muita yhteen sitovia, koossapitäviä voimia. Käskyttäminen ja
itsevaltainen määräily eivät kuulu
verkostojen toimintaan. Siksi
niiden ylläpito merkitsee jatkuvaa
sovittelua ja moniin kumppaneihin suuntautuvaa yhteydenpitoa,
moniäänisyyden sietämistä ja sen
hyödyntämisosaamista.
tERvEYDENHuOltOA
tutKitAAN lAAJASti
tampereen yliopisto ja työterveyslaitos johtavat 2014–2018 laajoja tekes-rahoitteisia NodeHealth
- ja E-arvonluonti -tutkimushankkeita. Niissä pureudutaan Suomen
terveydenhuollon uudistumisen
keskeisiin ongelmiin, mahdollisuuksiin ja ratkaisuihin.
Monitieteisen tutkimuksen ytimessä ovat innovaatioiden synty,
niiden käyttöönotto, diffuusio
ja muovautuminen julkisen ja
yksityisen terveydenhuollon raja-
pinnoilla sekä uusi arvonluonti ja
uudenlaiset arvon olomuodot digitaalista murrosta elävässä maailmassa. tarkastelussa ovat muun
muassa hallinnolliset rakenteet,
johtaminen, positiivisen sääntelyn mahdollisuudet, palvelujen
käyttäjiä aktivoiva osallistaminen
sekä toiminnan tuloksellisuuden
mittaaminen.❐
Jan-Erik Johanson
hallintotieteen professori,
tampereen yliopiston
johtamiskorkeakoulu
Päivi Husman
teemajohtaja,
työterveyslaitos
synergosviews
synergosviews
vAiHtOEHtOJA
PAlvEluiHiN
julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välinen suhde. Julkisen
ja yksityisen sektorin rajapinta
tiedonvälityksen, kirittämisen,
vertailun, yhteistoiminnan ja kilpailun ulottuvuuksilla avaa uusia
näkökulmia ja mahdollisuuksia
yhdentyvillä eurooppalaisilla
terveysmarkkinoilla.
Julkisyksityinen toiminta terveydenhuollossa jää helposti
katveeseen, koska sitä ei ole pidetty omana olemassaolon muotonaan. Julkisyksityistä toimintaa
kuvaa hyvin labradorinnoutajan ja
puudelin risteytys, labradoodle.
Se on koirarotu, joka aiheuttaa
vähän allergioita ja on tavattoman söpö, mutta kärsii monista
toiminnallisista vaikeuksista ja
terveydellisistä ongelmista.
Kuntaomisteisiin terveysyhtiöihin sovelletaan välillä julkisen sektorin sääntelyä, välillä
yritysten toimintaa ohjaavaa
säännöstöä. vastaavasti julkisia
organisaatioita palvelevat yritykset joutuvat sopeutumaan
julkiselle sektorille ominaisiin
avoimuuden ja yhteiskuntavastuun vaatimuksiin. Risteytettyjen
u
TERVEYSHYÖTYJEN tavoittelu
pitäisi olla perustana, kun tehdään
muutoksia terveydenhuollon
järjestämiseen ja toimintoihin. Porterilaisen health gain
-ajattelutavan mukaista terveyshyötynäkökulmaa voi pitää
mullistavana paradigmaattisena
uudistuksena tai innovaationa,
jota vasten tarkasteltuna monet
terveyttä edistävät rakenteelliset
ja tekniset muutokset asettuvat
uuteen valoon.
terveyshyötyjä tavoiteltaessa
julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen toisiaan täydentävää
potentiaalia ei saa jättää huomiotta, muuten terveydenhuoltoon
kohdennetut sijoitukset ovat
voimavarojen tuhlausta.
11
Uudistuva palveluyhteiskunta 2040
Kuva: Päivi Eskelinen
– Vakuutusala terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana
puhuttaa alan toimijoita Euroopassa laajemminkin.
Itse olen kiirehtinyt eurooppalaista tutkimusta, jolla
tuettaisiin yhteisten palvelujen kehittämistä, keskinäisten vakuutusyhtiöiden Eurapco-allianssin hallitukseen
kuuluva Erkki Moisander kertoo.
vakuutusyhtiön kanssa on perinteisesti
asioitu elämän suurissa käänteissä tai
niihin varauduttaessa. Pitkälle digitalisoituneessa yhteiskunnassa vuorovaikutus
voi muuttua jopa päivittäiseksi. Muutoksen aalloista suurimman, big datan, uskotaan myllertävän alaa pohjia myöten.
Vakuutusyhtiön
ja asiakkaan
12
palveluja, Moisander luettelee.
Kasvunäkymät terveys- ja
hyvinvointisektorilla kiinnostavat
erityisesti, mutta toistaiseksi
vakuutusala odottaa sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämistä
koskevaa uudistusta. Moisander
veikkaa, että vuosikymmenen
loppuun mennessä vakuutusyhtiöt kuitenkin nousevat tärkeään
asemaan terveydenhuollon rahoitusta ratkottaessa.
– Keskinäiset vakuutusyhtiöt
ovat terveydenhuollolle turvallinen kumppani. Ne eivät ohjaa
pääomia tai osinkoja ulkomaille,
vaan kaikki käytetään palvelujen
kehittämiseen, hän sanoo ja
viittaa Suomen nykyisiin johtaviin terveydenhuollon yhtiöihin,
joista moni on ulkomaisessa
omistuksessa.
KORvAuKSEN
MAKSAJAStA HOiDON
SuJuvOittAJAKSi
vakuutusalalle vahvasti työntyvä
digitalisoituminen uudistaa alan
palvelumalleja, liiketoimintaa
ja ansaintalogiikoita. Monikanavaisuus lisääntyy ja muuttaa
kuluttajakäyttäytymistä. Roolit
vaihtuvat, palveluntarjoajaa
ohjaakin asiakas, joka vaatii
palveluilta käytettävyyttä ja
ketteryyttä.
– Sähköisessä palvelukehityksessä tehdään töitä kiivaasti,
mutta samalla pitää huolehtia
asiakkaan kohtaamisesta reaalimaailmassa. lähitapiolan perinteisiä arvoja ovat paikallisuus,
läsnäolo ja vahva asiakaslojaliteetti. Niillä luodaan tunneside
asiakkaaseen, eikä tätä sidettä voi
digitalisoida, Moisander sanoo.
lähitapiolassa on jo laajennettu vakuutusyhtiön perinteistä
roolia. vuosi sitten pilotoitu
terveysHelppi-palvelu tuo uuden
toimintamallin vapaaehtoiseen
henkilövakuuttamiseen. ideana
on, että sairastuttuaan asiakas
ottaa ensi yhteyttä puhelinpalveluun, jossa terveydenhoitaja
Tutkimusta ja koulutusta kehittämisen tueksi
vakuutus-, pankki- ja sijoituspalveluja tarjoava lähitapiola syntyi lähivakuutus- ja tapiola-ryhmien fuusioiduttua
vuonna 2012. Yhtiöryhmän pankkikumppaniksi tuli S-pankki.
lähitapiolan alueyhtiöiden verkosto koostuu 20 keskinäisestä vakuutusyhtiöstä, joilla on lähes 1,5 miljoonaa omistajaasiakasta. Yhtiö on Suomen suurimpia henkilö- ja vahinkovakuuttajia.
ohjaa asiakkaan oikeaan hoitoon
hänet ensin haastateltuaan.
Palvelu muuttaa vakuutusyhtiön roolin korvauksen maksajasta hoitoketjun sujuvoittajaksi
ja asiakkaan tueksi.
– terveysHelppi on uusi avaus
meille tärkeällä kasvualalla.
Omia sairaaloita emme aio
rakentaa, vaan toimimme jatkossa alueellisesti suomalaisten
sopimuskumppaniemme kanssa,
Moisander kertoo.
EliNtAvAt
HiNNOittEluN
POHJAKSi?
Räjähdysmäisesti kasvava tieto,
big data, muuttaa vakuutusalaa
kenties eniten. Korvaamalla
pitkäaikaista vahinkodataa jatkuvasti päivittyvällä, reaaliaikaisella
datalla vakuutuksia voidaan hinnoitella uudella tavalla.
Big datan ennustetaan tuovan
alalle myös uusia toimijoita ja
yrityksiä, jotka eivät ole perinteisesti tarjonneet vakuutuksia.
Esimerkiksi google on ilmoittanut
kiinnostuksestaan vakuutusmarkkinoille ja on jo ostanut
Yhdysvalloissa vakuutusvälittäjiä.
lisäksi google ja Apple kehittävät tahoillaan korkeaan teknologiaan ja älylaitteisiin perustuvaa
autoa, joka markkinoille tultuaan
uudistaisi ajoneuvovakuutusten
hinnoittelun. Jo nyt markkinoilla
on paikannustietoon perustuvia
Synergos ja tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu
ovat tukeneet toiminnan kehittämistä alueyhtiöissä. lähitapiolan tarpeisiin räätälöity Master-koulutusohjelma pilotoitiin Pirkanmaalla syksyllä 2014. Johdolle ja asiantuntijoille
suunnattu ohjelma perustuu Synergosin tutkimukseen lähitapiolan uusien asiakkaiden asiakasarvon rakentumisesta ja
vakuutusten siirrosta.
järjestelmiä, jotka keräävät tietoa
kuljettajan ajotavasta ja valitsemista reiteistä.
– Samalla tavoin henkilövakuuttamisessa saatetaan jatkossa käyttää terveydentilaa mittaavia laitteita ja antureita. laitteiden
keräämää reaaliaikaista terveystietoa sovellettaisiin riskienarvioinnissa ja vakuutustuotteiden
hinnoittelussa, jolloin kunnostaan
ja terveydestään huolehtiva saisi
isommat bonukset ja vähemmän
maksettavaa, Moisander visioi.
Moisander uskoo, että asiakkaat hyväksyvät henkilökohtaisen
tiedonkeruun, jos siitä on heille
todellista hyötyä.
– luottamus lunastetaan
vastavuoroisuudella. On tietenkin
mahdollista, että syntyy vastaliike
ja osa asiakkaista asennoituu
tietojen luovuttamiseen varovaisesti, hän arvelee. ❐
synergosviews
– VAKUUTUSALA on ollut vuosikymmeniä hyvin konservatiivinen
ja loivaliikkeinen, markkinoiden
stabiili toimija. Muutos lähti
toden teolla vauhtiin, kun alalle
ryhdyttiin perustamaan finanssiryhmittymiä. Ensin ne olivat
pankkien ja vakuutusyhtiöiden
yhteenliittymiä, myöhemmin mukaan tulivat kaupan alan toimijat,
sanoo lähitapiolan pääjohtaja
Erkki Moisander.
uudistumisen painetta alalle
luovat ennen kaikkea teknologian
kehittyminen ja yhteiskunnalliset
muutokset. varsinkin väestön
ikääntyminen on johtanut pohtimaan vakuuttamisen sisältöjä
uudesta näkökulmasta, kuten
voisiko vakuuttamalla turvata
yksilön ja perheiden elämää nykyistä monipuolisemmin.
– Omaisuus- ja henkilövakuuttamisen lisäksi tahdotaan tarjota
kattavasti eläketurvaa, sijoittamis- ja varainhoitopalveluja,
säästämisen asiantuntemusta
sekä terveyden ja hyvinvoinnin
u
u
synergosviews
vuorovaikutus tiivistyy
13
Uudistuva palveluyhteiskunta 2040
Yritysten
ICT-osaamista
kehitettÊvÊ edelleen
Palvelualojen työnantajat Palta oli mukana pari
vuotta sitten järjestetyssä tuottavuusloikkahankkeessa, jossa kehitettiin pk-palveluyritysten
tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Hankkeeseen
osallistuneet yritykset ottivat käyttöön työtä helpottavia mobiililaitteita, ohjelmistoja ja pilvipalveluja sekä sujuvoittivat toimintaprosessejaan. Synergos seurasi, miten uudet käytännöt helpottivat
yritysten arkea sekä selvitti pk-palveluyritysten
kasvun esteitä. Hankkeessa ei keskitytty pelkästään viestintäteknologiaan. Esille nousivat myös
johtamisen ja työyhteisöjen kehittämisen tarpeet.
PAltAn tänä keväänä valmistuneessa Kasvua
digitalisaatiosta 2015 -selvityksessä tuli selvästi
esille yhteys palveluyritysten kasvun ja digitalisaation välillä.
– Se, miten hyvin digitalisaation mahdollisuudet näkyvät yritysten strategiassa, korreloi voimakkaasti yrityksen kasvun kanssa. toisaalta 35
prosenttia palveluyrityksistä ei näe lainkaan digimahdollisuuksia. Nämä yritykset olisi nopeasti
saatava mukaan digitalisaatiokehitykseen, Riitta
Varpe sanoo.
Palvelualaa on pidetty Suomessa teollisuuden pikkuveljenä. vertailu on vanhanaikainen. uuden palvelubisneksen avulla Suomi voi nousta taantumasta, mutta siihen
tarvittaisiin kansallinen palvelutalousohjelma.
Palvelut uudeksi
14
raavalla hallituskaudella palvelutalousohjelma.
Paltan julkistamassa ohjelmassa painotetaan digitalisaatiokehityksen vauhdittamista ja
talouden töyssyjen purkamista.
Ohjelmalla ohjattaisiin myös poliittista päätöksentekoa entistä
myönteisemmäksi palvelujen
kehittämiselle.
– Suomessa eletään ylisääntelyn, byrokratian ja epätasaarvoisen verotuksen töyssytaloudessa. Esteiden purkaminen
on välttämätöntä. Samaan aikaan
on vahvistettava julkisen sektorin
roolia digitaalisten palvelujen
kasvu- ja kehittämisalustana.
Julkisorganisaatioista tulisi tehdä
tiennäyttäjiä, jotka hankkisivat
markkinoilta uusinta tekniikkaa ja
palvelusovelluksia, varpe sanoo.
tavoitteena on digitalisaatioon, palveluihin ja aineettomiin
oikeuksiin perustuvan liiketoiminnan vahvistaminen yhdeksi
suomalaisen elinkeinoelämän
tukijalaksi ja taloudellisen kasvun
veturiksi.
– Palvelujen digitalisaatio pitää
ottaa jokaisen ministeriön agendalle. Suomeen ei tarvita enää
yhtäkään keskenään sopimatonta
järjestelmää. uusilla palveluilla
säästettäisiin sekä parannettaisiin tuottavuutta ja kuntalaisten
palvelua.
– Palvelujen menestys ei
ole pois muilta toimialoilta,
Riitta Varpe sanoo.
PAlvEluKEHittÄMiSEStÄ
HYötYvÄt KAiKKi
Suomessa digitalisaatiokehitystä
tirkistellään varpen mielestä
edelleen suppeasta näkökulmasta. Nyt kaikki liputtavat teollisen
internetin ja big datan puolesta,
mutta toimialarajat ylittävää
kokonaisnäkemystä puuttuu.
varpe perääkin rohkeita, uusia
digitaalisia palvelukonsepteja ja
ennakkoluulottomia teknologian
sovelluksia.
– Palvelujen kehittäminen
Kuva: Palta
ei ole pois teollisuudelta, eikä
muiltakaan toimialoilta. Kaikki
liiketoiminta ajatellaan nykyisin
palveluina, kyse on ajattelutavan
muutoksesta, varpe sanoo.
Muutoksesta syntyy myös
innovaatioita. varpe kertoo esimerkin start up -yrityksestä,
jossa kehitettiin anturointiin pe-
rustuva järjestelmä kotitalouksien
jätteenkeräyksen optimointiin.
tieto roska-astian täyttöasteesta
siirtyy mobiiliviestillä, joten astia
ei täyty koskaan ääriään myöten,
eikä sitä toisaalta tulla koskaan
tyhjentämään turhaan.
– Digitaalisuus loi jätehuoltopalvelulle merkittävää lisäarvoa.
Asiakastarve ja ansaintalogiikka
ajateltiin uudella tavalla, ja palvelu on myös monistettavissa
kansainvälisesti.
– tällaisia yrityksiä Suomi
tarvitsee. Ongelmana on, että
nykyiset rahoitusinstrumentit
eivät sovellu pienten, ilman reaalivakuuksia olevien palveluyritys-
ten tuotekehitystarpeisiin. Myös
kasvurahoitukselle olisi kovaa
kysyntää, varpe sanoo.
PAlvElutYöKiN ON glOBAAliSti
KilPAiltuA
globaalissa kilpailussa Suomelle
lasketaan aina kaksi heikkoutta:
pitkät välimatkat ja korkeat työvoimakustannukset. Digitaalinen
palvelutalous taklaa heikkoudet.
tieto liikkuu internetissä, joten
välimatkat menettävät merkityksensä. Sen sijaan tarvitaan
koulutettua työvoimaa ja hyvää
infrastruktuuria, ja näitä Suomessa on.
– Palvelutyökin on nykyisin
kansainvälisesti kilpailtua. tässä
kilvassa vetovoimaansa on kehittänyt esimerkiksi Puola, jonne
lukuisat ulkomaiset yhtiöt ovat
siirtäneet muun muassa taloushallinnon toimintojaan.
– Suomellakin olisi mahdollisuuksia pärjätä tässä kilpailussa,
mikäli saamme rakenteelliset
töyssymme tasattua. Nyt on
aika varmistaa, ettemme menetä ulkomaille teollisen työn
lisäksi myös palvelutyötä, varpe
sanoo. ❐
synergosviews
TILASTOT kertovat, että samaan
aikaan kun kansainvälinen palvelukauppa on kasvanut, Suomen
palveluvienti on jäänyt muiden
maiden vauhdista. Kasvun tyrehtyminen on seurausta teollisuuspalvelujen viennin hyytymisestä
finanssikriisiin.
– tilanne on hälyttävä. Suomessa palvelut on perinteisesti
nähty teollisuussidonnaisina,
eikä niitä ole osattu kehittää ja
brändätä omina tuotteinaan, kuten esimerkiksi ruotsalaiset ovat
tehneet. tulos on nyt nähtävissä,
Palvelualojen työnantajat Paltan
toimitusjohtaja Riitta Varpe
sanoo.
– Suomi on silti palvelutalous,
bruttokansantuotteestamme
noin 50 prosenttia tulee yksityisistä palveluista. Palvelujen
kehittämiseen ja digitalisointiin
on nyt saatava lisää vauhtia ja
pyrittävä kansainvälisen palvelukaupan imuun. tämä edellyttää,
että Suomessa toteutetaan seu-
u
u
synergosviews
kansantalouden veturiksi
15
Kuvat: Pellervo-seura ja
tapani lepistö
Uudistuva palveluyhteiskunta 2040
Kun pääoma ei ole kenenkään lompakossa,
vaan omien korvien välissä, hyvä vaihtoehto
työllistymiselle on osuustoimintayrittäjyys. Yli
satavuotias yritysmalli ei ole kangistunut historiaan, vaan sopii yllättävän modernina varsinkin tietointensiivisille aloille.
Uusi työ organisoidaan
16
taloudessa. Markkinat saakoot
ratkaista edelleen, minkälaiset
yritys- ja tuotekonseptit menestyvät, Karhu sanoo.
OSuuStOiMiNtA
lYö KiilAA
tYtÄRYHtiötAlOutEEN
Jäsentensä omistamat ja hallinnoimat osuustoimintayritykset
ovat Karhun mukaan perinteinen
tapa organisoida taloudellista
toimintaa.
– Kun muutama vuosi sitten
puhuttiin, että Suomen kohtalo
on tytäryhtiötaloudessa, osuustoimintayritykset unohdettiin.
Kasvollinen ja paikallinen osuustoiminta kiinnittyy vahvasti ihmisiin ja alueisiin. Niissä ei ole kaikki
kaupan.
Myös osuustoimintayrityksiä on
tarpeen kehittää.
– Olemme huomanneet, että
monesti osuustoimintamalliin
tutustutaan vasta työelämässä.
Yliopistollisessa tutkimuksessa
se on jäänyt vähemmälle huomiolle verrattuna osake- ja muihin
sijoittajaomisteisiin yhtiöihin.
tämä on harmillista, sillä tutkimuksen vähäisyys heijastuu
opetuksen laatuun ja yritysten
kehitystoimintaan, hän pohdiskelee.
AKAtEEMiSEt
YRittÄJYYSAMMAtit
tulEvAt
Palveluyhteiskunnaksi pyrkivässä Suomessa tietointensiiviset
ammatit yleistyvät samalla
kun tuotannollisen työn osuus
vähenee.
– Yhä useamman yrityksen
arvo on työntekijöissä ja henkisessä pääomassa. Jos yrityksen
toimintaa uhkaa lopettaminen,
työntekijät voisivat jatkaa liiketoimintaa yhteisessä osuustoiminnallisessa yrityksessä. Näin
osaaminen ei hajoaisi ja katoaisi.
tällaisista yrityksistä on jo esimerkkejä.
Osuuskuntamalli sopii Karhun mukaan lähes joka alalle. taiteilijat, käsityöläiset ja
media-ammattilaiset tuntevat
jo työ- ja kulttuuriosuuskunnat.
Nyt yritysmalli tekee tuloaan
akateemisten ammattilaisten
pariin.
– Esimerkiksi humanististen
alojen ammatit ymmärretään
nykyisin yrittäjyysammatteina,
joissa myydään asiantuntijapalveluja. Kun pääoma ei ole kenenkään lompakossa, vaan korvien
välissä, osuuskunta yritysmallina
sopii erittäin hyvin.
PAlKKAtYöN JA
YRittÄJYYDEN vÄliSSÄ
Pienille hyvinvointi- ja kauneudenhoitoalan yrityksille ja yksinyrittäjille osuuskunta antaa lisävoimaa.
Samanmielisten ammattilaisten porukka voi luoda yhteisen
brändin sekä hoitaa kirjanpidon,
markkinoinnin ja laitehankinnat
osuuskunnan lukuun. Jokainen
työskentelee osuuskunnan sisällä
omalla toiminimellään ja saa tuloa
tekemänsä työn perusteella.
– iso porukka toisi joustoa
aukioloaikoihin, äitiysvapaiden ja
lomien järjestämiseen ja ruuhkahuippujen tasaamiseen. Kun tiedetään, miten paljon esimerkiksi
kampaamoalalla on yksinyrittäjiä,
tulee ihmetelleeksi, miksi osuustoiminnallisia yrityksiä ei perusteta alalle nykyistä enemmän.
Sami Karhu visioi esimerkiksi
räätälien, suutarien ja hatuntekijöiden kollektiivin, jossa asiakas
vaatetettaisiin päästä varpaisiin
laadukkaasti ja eettisesti kestävillä tuotteilla.
– Yrittäminen osuuskunnassa
vapauttaa ajattelemaan toisin,
sillä siinä jokainen voi suunnitella
oman paikkansa. Nykyisin ei enää
tarvitse olla joko 24/7-yrittäjä
tai palkansaaja. Näiden väliin on
syntynyt niin sanottua uutta työtä,
jota voidaan organisoida uudella
tavalla, hän miettii.
uusissa työn järjestämistavoissa piilee kuitenkin pulma: tulkitaanko henkilön sosiaaliturvaa
palkansaajan vai yrittäjän aseman
mukaan?
– Puhuessamme osuustoimintayrittäjyydestä liikumme palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa. viranomaisen linjaukset
työntekijän statuksesta eivät ole
olleet samansuuntaisia, mikä on
varmasti luonut epävarmuutta ja
varovaisuutta.
Karhun mukaan erilaisia työn
tekemisen ja yrittäjyyden malleja tarvitaan erityisesti nyt, kun
yhteiskunnan rakennemuutos
etenee ja työelämä muuttuu
vinhaa vauhtia.
– Mikä olisi osuuskuntamallia
parempi vaihtoehto järjestää
työtä? Se soveltuu ideologisesti
eri tavoin ajatteleville ihmisille
painottaessaan toisaalta yrittäjämäistä otetta, toisaalta henkilön
autonomisuutta ja itsemääräämisoikeutta omassa työssään,
Sami Karhu sanoo. ❐
Sami Karhun
iloitsee ammattikorkeakouluissa
virinneestä osuustoiminnallisesta
tiimiyrittäjyydestä.
– Niissä opiskelijat
oppivat, että yrittäjyys on eri intressejä yhteen sovittavaa toimintaa.
Arvi luo virtuaalista osuustoimintaa
Synergosin johtamassa Arvoinnovaatio globaaleille markkinoille eli
Arvi-hankkeessa kehitetään virtuaalista joukkorahoitusalustaa. Sen
avulla osuuskunnat voivat kerätä rahoitusta toimintaansa yksityisiltä ihmisiltä.
– Osuuskuntamalli on perustunut aina joukkorahoitukseen kootessaan pienistä puroista pääomaa yhteiseen hyvään. Arvissa kehitettävän alustan avulla henkilöt voivat löytää kiinnostavia osuuskuntia ja olla mukana niiden rahoituksessa, Sami Karhu kertoo.
synergosviews
PELLERVO-SEURAN toimitusjohtaja Sami Karhu ei ollut uskoa
silmiään, kun hän luki pääministerin kanslian viime vuoden
lopussa julkaisemaa raporttia
suurten suomalaisten yritysten
omistajuudesta. Raportin mukaan
osuustoiminnallisten yritysten
merkittävä rooli Suomen taloudessa on ongelma. Osuustoiminta
ei mukamas sovi muuttuvaan
talouteen.
Sami Karhu pöyristyi ja kirjoitti sapekkaan pääkirjoituksen
Osuustoiminta-lehteen (1/2015).
Parannetaanko nyt sijoittajaomisteisten yritysten asemaa
vipuamalla keinotekoisesti muut
yritysmallit pois markkinoilta, hän
ihmetteli.
Karhu oudoksuu raporttia edelleen.
– Raportti herättää ihmetystä
myös siksi, että se tölvii yleisesti
arvostettua toimintatapaa. Suomessa on seitsemän miljoonaa
osuustoimintayritysten jäsenyyttä ja keskinäisten yritysten
osakkuutta. Osuustoiminnalle
nimikkovuoden 2012 omistanut YK pitää sitä merkittävänä
kestävän kehityksen mukaisena
toimintamallina.
– Kukaan ei ole kirjoittanut
tuollaista tekstiä 116 vuoteen, ja
me sentään elämme markkina-
u
u
synergosviews
uudella tavalla
17
Uudistuva palveluyhteiskunta 2040
Kuva: Mika Kanerva
tampereen yliopiston Oasis on nimensä
mukaisesti keidas. Nokkelasti sisustettu,
värikäs tila vetää puoleensa, virittää aistit
ja kannustaa keskustelemaan.
Luovaa leikkiä
18
sanoo projektia johtava SYK:n
tutkimus- ja kehitysjohtaja, dosentti Olli Niemi.
NOPEA AJAttElu
SANOO Ei
uuden konseptin mukaisia tiloja
on kehitetty yhteensä seitsemällä suomalaisella yliopistokampuksella. tiloja kehitetään
yhteistoiminnallisina demoina,
jotka aloitetaan osallistavan
suunnittelun työpajalla. Yhteiselle
mietinnälle on Niemen mukaan
perusteltu syy.
– Kun tiloille ryhdytään suunnittelemaan uutta ilmettä ja
käyttötarkoitusta, yleensä ensimmäinen reaktio on vastustus. Ryhdyin miettimään, miksi
ihminen vastustaa, ja samalla
mietin, voisiko asennetta muuttaa myönteisemmäksi.
Ratkaisu löytyi Olli Niemen
arvostaman psykologin Daniel
Kahnemanin teoriasta.
– Kahneman jakaa ihmisen
ajattelun nopeaan ja hitaaseen
järjestelmään. Nopean ajattelun
avulla arkemme sujuu ja teemme
asioita lähes automaattisesti.
Nopea ajattelu on verraton kumppani, mutta jos jokin uhkaa arjen
järjestystä, se ryhtyy ankaraan
vastarintaan.
toinen, hitaan ajattelun järjestelmä otetaan käyttöön päättelyä ja pohdintaa vaativissa
tilanteissa.
– Mutta ihminen on laiska.
Haluamme toimia ja reagoida nopeasti, joten luotamme
nopeaan ajatteluun, vaikka se
intuitiivisena ja emotionaalisena
sortuu helposti virheisiin. Ja niinpä
vastauksemme kaikkeen uuteen
on yleensä ei.
KÄYttÄJÄ viSiOi
OMAN tilANSA
Niemi alkoi pohtia, miten nopea
ajattelu taklattaisiin hitaan ajattelun tieltä.
– tilasuunnittelussa ensimmäinen askel hitaaseen ajatteluun otetaan pyytämällä ihmisiä
Suomen Yliopistokiinteistöt SYK on osallistunut vuonna
2011 alkaneeseen, tekesin rahoittamaan RYM SHOK
Sisäympäristöt -tutkimusohjelmaan. SYK on vastannut
ohjelmaan kuuluvasta Oppimisen ja uuden tiedon luomisen tilat -osuudesta, jossa se on testannut yhteensä
neljäätoista erilaista tilaratkaisua yliopistokampuksilla.
tilaratkaisuja toteutetaan demoina. Ne tuottavat
SYK:lle tietoa osallistavan suunnittelun hyödyistä sekä
uusien tilakonseptien sopivuudesta käyttäjille. tuloksia
sovelletaan lähitulevaisuudessa investointien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Olli Niemi kertoo, että
SYK:n kohteissa sovelletaan oppimis- ja käyttäytymispsykologista
tutkimusta ja osallistavan
työskentelyn menetelmiä.
Lopputuloksena syntyy
ratkaisuja, jotka tukevat
ihmisen luovuutta ja kykyä
omaksua uutta learning by
doing -hengessä.
miettimään, minkälaista heidän
toimintansa on vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua. tämän he
tekevät mielellään, sillä jokainen
on oman työnsä asiantuntija.
Demon aloitustyöpajaan kutsutaan kaikki, jotka käyttävät
tilaa: tutkijoita, opiskelijoita ja
opettajia. Mukana on lisäksi tilan
suunnittelijoita ja rakennuttajan
edustajia. useita päiviä kestävässä työpajassa ryhmä etenee
vaiheittain työn muutosten
pohdinnasta yhteiseen visioon
uudesta tilasta ja sen konkreetti-
seen kuvaamiseen. lopuksi koko
prosessi tehdään näkyväksi valmistamalla tilasta proto vaikkapa
muovailuvahan avulla.
– On tärkeää, että tilan tulevat
käyttäjät saavat puhua omalla
äänellään ja suunnittelijat ja
rakennuttajat kuuntelevat heitä,
Niemi sanoo.
DEMOt tuulEttAvAt
MYöS RAKENNuSAlAA
Demon toteutusvaiheessa prosessiin tulevat mukaan rakentajat.
Niemen mukaan eri osapuolten
toiminnan ja tavoitteiden yhteensovittaminen voi olla joskus
erittäin vaikeaa.
– Demot ovat oppimisen paikkoja kaikille, myös rakennusalalle,
joka ei yleensä miellä itseään palvelubisneksenä. Demoissa myös
sen toimintaa voidaan kehittää
osallistavampaan suuntaan, hän
sanoo.
Yliopistotiloja kehittäessään
SYK tukee isompaa tavoitetta,
yliopiston avautumista ulospäin.
laiva kääntyy hitaasti, mutta
kääntyy kuitenkin.
– Yliopisto on ajateltu pitkään
samanlaisena ja valmiina. luentosalit ovat pysyneet samoina
vuosikymmenestä toiseen, oppimisympäristöt ovat suljettuja.
Meidän mielestämme yliopiston
pitää avautua ympäristöönsä.
Myös se voisi antaa asiakaslupauksen: meiltä hankit osaamista,
jolla työllistyt tutkinnon suoritettuasi, Olli Niemi sanoo. ❐
synergosviews
OASIS-TILAKONSEPTI perustuu
peli-, oppimis- ja informaatiotutkijoiden yhteiseen analyysiin tietotyön muuttuvasta luonteesta.
tilakonseptissa korostuu luovan
leikin ja epämuodollisten kohtaamispaikkojen tärkeys. tila on
lisäksi tutkimusympäristö, jonka
avulla kerätään tietoa käyttäjien
toiminnasta ja tarpeista.
Oasiksen naapurissa, vahvasti tietotekniikalla rikastetussa
SimSpacessa tutkitaan ihmisen
ja koneen vuorovaikutusta.
Oasis ja SimSpace ovat syntyneet Suomen Yliopistokiinteistöjen (SYK) johtamassa projektissa,
jolla edistetään tilojen viihtyisyyttä ja tuottavuutta.
– taustalla on vankkaa oppimis- ja käyttäytymispsykologista tietoa sekä tutkimusta
tilaratkaisuista, joilla tuetaan
ihmisen oppimista. Oasiksessa
ja SimSpacessa on esimerkiksi
hylätty yliopistojen perinteinen
opetusmenetelmä luento, joka
on toki taloudellinen, mutta passivoiva ja oppimisessa tehoton,
Yliopisto muuttuu
tila kerrallaan
u
u
synergosviews
ja epämuodollisia
kohtaamisia
19
Taustalla monitieteinen arviointi
Tampere uudistaa julkisen
johtamisen
kulttuuriaan
20
JOHtAMiNEN
AvAiNASEMASSA
Pasi-Heikki Ranniston mukaan
tampereen toimintamallin arviointi on saanut laajan hyväksyn-
nän, vaikka arvioinnissa keskityttiin kehittämiskohteisiin ja siten
enemmänkin kritiikin kohteisiin
kuin arvostuksen aiheisiin.
– toimintamallissa on korjattavaa ja kehitettävää, eivätkä
rakenteetkaan täydellisiä ole.
Keskeisenä ehdotuksenamme on,
että tampere kehittäisi Suomeen
uudenlaista julkisen johtamisen ja
toiminnan kulttuuria, joka rakentuu luottamukselle ja avoimuudelle koko kaupunkiyhteisössä.
Arvioinnin perusteella johto ei
ole nykyisessä toimintamallissa
onnistunut riittävästi perustelemaan muutoksen tarvetta
henkilöstölle eikä johtamaan
muutosta riittävän kunnianhimoisesti. Havaittuja ongelmia ei
ole kyetty ratkaisemaan.
– Johtamisen on oltava yhteismitallista, samoihin tavoitteisiin
tähtäävää. Organisoitumisen
malli ei ole niin ratkaiseva, Rannisto toteaa.
tampereen kaupunginhallituksen suunnittelukokous hyväksyi
toimintamallin uudistamisen
projektisuunnitelman maaliskuun
Tampere uudistaa toimintamalliaan arvioinnin pohjalta.
Arviointiryhmään kuuluivat mm. professori Pentti Meklin (vas.),
tutkija Anna-Aurora Kork, yliopistonlehtori Jenni Airaksinen,
tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto ja tutkija Sanna Tuurnas.
kokouksessaan. uudistuksen
tavoitteet ja keskeiset linjaukset
on tarkoitus tuoda valtuuston hyväksyttäväksi kesäkuussa 2015 ja
niitä täsmennetään loppuvuoden
aikana. vuoden 2016 alusta tehdään toimia, joilla varmistetaan
uudistuksen toteutuminen kesäkuussa 2017.
Myös valtionhallinnon toimilla,
erityisesti sote-uudistuksella,
on suuri vaikutus toimintamallin
uudistamiseen.
HYöDYlliNEN
HARJOituS
Pasi-Heikki Ranniston mielestä
tampereen toimintamalli on ollut
hyödyllinen harjoitus.
– taloudellisessa mielessä se ei
ole ollut ainakaan huono. Kustannustietoisuus on organisaatiossa
lisääntynyt.
– Jos jotain pitää tulevasta
ennustaa, niin uskon pormestarimallin jatkuvan tampereella. Sillä
on selkeä poliittinen kannatus.
Sen sijaan apulaispormestarien
määrään ja rooleihin voi tulla
muutoksia.
Rannisto toivoo tampereen
poliittisen- ja virkamiesjohdon
käyttävän riittävästi aikaa johtamisen kehittämiseen. taloustilanne tekee siitä haastavaa, koska
nykytilanne kylvää enemmänkin
eripuraa kuin konsensusta.
– toivon myös kaupungin
ottavan ennakkoluulottomasti
askeleita siihen suuntaan, että
kaupunkilaiset voidaan entistä
vahvemmin ottaa mukaan ja osallistuttaa kaupungin toimintaan,
Pasi-Heikki Rannisto sanoo. ❐
synergosviews
piti olla monitieteellinen. lisäksi
hyödynsimme laajasti jo aiemmin
tehtyjä tutkimuksia, tutkimusjohtaja Pasi-Heikki Rannisto sanoo.
Rannisto pitää tutkijaryhmän
monitieteellisyyttä erinomaisena
asiana, vaikka se tarkoitti hieman
mittavampaa prosessia.
– Aineistoja on analysoitava
isommalla porukalla ja kommentointikierroksiin on varattava
aikaa. Saimme varsinaisen tutkijaryhmän lisäksi kommentoijilta
hyviä huomioita ja tutkijaryhmän
sisällä se lisäsi keskustelua. Ryhmä oli varsin kokenut, joten sillä oli
jo pohjaa erottaa keskeiset asiat
vähemmän tärkeistä.
– Yliopistot voisivat useamminkin tehdä monitieteellisiä
tutkimuksia. liian usein tutkijat
toimivat vain omasta näkökulmastaan, Rannisto pohtii.
Kuva: Mika Kanerva
tAMPEREEN KAuPuNKi otti
vuonna 2007 käyttöön yhtä
aikaa pormestarimallin, tilaajatuottajamallin ja asiakaslähtöisen
prosessimallin ja uudisti niiden
avulla toimintaansa merkittävästi. uudistus oli yksi 2000-luvun
suurimmista ja radikaaleimmista
kunnallishallinnon muutoksista.
Kahdeksan vuoden harjoittelun
jälkeen kaupunki halusi selvittää
monitieteellisesti toimintamallin
hyviä ja huonoja puolia yhdessä
tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kanssa. Arvioinnissa tarkasteltiin mallin vaikutuksia
talouteen, hallintoon, päätöksentekoprosessiin, johtamiseen ja
henkilöstöön sekä kuntalaisten
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
– tampereelle täytyy nostaa
hattua rohkeudesta niin uudistuksen toteuttamisessa kuin
sen kriittisessä arvioinnissakin.
tutkimussuunnitelma oli monipuolinen ja edellytti vaikutusten arviointia monesta eri
näkökulmasta. Sen vuoksi myös
tutkijaryhmän kokoonpanon
u
u
synergosviews
Synergosin kokoama monitieteellinen tutkijaryhmä arvioi
tampereen kaupungin toimintamallin vaikutuksia, onnistumisia ja epäonnistumisia eri toimijoiden ja sidosryhmien näkökulmista. tutkimuksen pohjalta kaupunki käynnisti tampere
2017 -projektin, jonka tavoitteena on toimintamallin uudistaminen.
21
u
synergosviews
tAMPEREEN YliOPiStON johtamiskorkeakoulu tuotteistaa osaamistaan koulutusohjelmiksi, joita
se myy Suomessa ja ulkomailla.
Koulutusviennin merkittävimpiin
avauksiin kuuluu Moskovan valtionyliopiston (Mgu) School of
Public Administrationin tilaama
venäjän julkisen hallinnon virkamiesten täydennyskoulutus,
joka on järjestetty vuosina 2013
ja 2014.
Johtamiskorkeakoulu rakensi
koulutusohjelman yhteistyössä
Suomen valtionhallinnon ja pirkanmaalaisten julkisen sektorin
toimijoiden kanssa. tähän mennessä järjestetyt koulutukset
kuuluivat Mgu:n kolmevuotiseen
Managerial Personnel Reserve
-opintokokonaisuuteen, jonka
22
rahoittaa venäjän valtio. Koulutukset suunnattiin akateemisesti
koulutetuille, eri hallinnonalojen ja
-tasojen nuorille venäläisvirkamiehille. Ohjelman toteutuksesta
vastasivat koulutuspäälikkö Tuija
Majuri ja projektikoordinaattori
Outi Puhakka Synergosista.
– tällaiset projektit ovat monella tavoin kovia juttuja. Ne
tarjoavat tilaisuuden tietojen ja
kokemusten vaihtoon, syventävät yhteistyötä ja avaavat tietä
suomalaiselle koulutusviennille,
sanoo koulutusten tieteellinen
johtaja, emeritusprofessori Risto
Harisalo ohjelman toteuttaneesta
Synergosista.
– Koulutusten tilaaminen tampereen yliopistolta viestitti, että
osaamistamme arvostetaan.
Suomalaiset ovat edelleen huonoja pitämään ääntä itsestään,
mutta tämän kokemuksen rohkaisemana uskallan suositella
koulutusviennin ja kansainvälisen
yhteistyön lisäämistä. Näinhän
osin jo tapahtuu. taloudellisen
hyödyn hankkimisen lisäksi ne
ovat hyviä tapoja testata ja kehittää myös omaa osaamistamme,
hän sanoo.
KOulutuKSEN YtiMESSÄ
KÄYtÄNtöJEN vERtAilu
Koulutus tarjosi venäläisvirkamiehille uusinta tieteellistä tietoa modernin julkisen hallinnon
johtamisesta ja kehittämisestä
sekä avasi näkökulmia eri hallinnonalojen yhteistyöhön. Opetus-
Koulutusohjelmassa tutustuttiin muun muassa Tampereen kaupungin hallintoon ja tavattiin Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen.
– Moskovan valtionyliopiston
kahdesti tilaama koulutus
kertoo, että Synergosin asiantuntemusta arvostetaan, Risto
Harisalo sanoo.
menetelminä käytettiin luentoja
ja niiden pohjalta organisoituja
keskusteluja sekä erilaisia ryhmätöitä luennon aiheista. Opiskelun
vuorovaikutteisuus miellytti myös
koulutuksen tilaajaa.
– luentojen pohjalta pidetyt
avoimet keskustelut osoittautuivat hyväksi ideaksi. vaikka
opiskelijat tulivat hyvin erilaisista
tehtävistä eri puolilta venäjää,
onnistuimme kokoamaan heidät
yhtenäiseksi ryhmäksi. Keskusteluissa opiskelijat vertasivat kokemuksiaan keskenään ja peilasivat
niitä suomalaisen järjestelmän
käytäntöihin, Harisalo kertoo.
venäläisen ja suomalaisen
julkisen hallinnon yhtymäkohtien ja erojen vertailu ja arviointi
olivat koulutusten ydintä. Opiskelijapalautteen mukaan tässä
onnistuttiin: koulutus koettiin
laadukkaaksi ja hyvin ajassa kiinni
olevaksi, ja opiskelijat oppivat
myös toisiltaan.
– uskon, että moni sai vertailuista uusia ideoita toimintaansa.
Sekin on hyvä tulos, jos opiskelija
varmistuu, että oma toiminta
omassa toimintaympäristössä
on juuri oikeanlaista, Harisalo
sanoo. ❐
Professor
Alexander Livshin
Deputy Dean of the School of Public Administration
for international cooperation,
Moscow State university
Osallistujat antoivat kiitosta koulutuksen erinomaisista luennoista, mielenkiintoisista vierailuista, monipuolisista ryhmätyömenetelmistä sekä keskusteluista kouluttajien kanssa
synergosviews
lupaavasti liikkeelle
“As noted by the Russian
participants of the programs
at the utA, its absolute
strength is a quality balance
of theoretical lectures and
site visits to government and
municipal bodies. the study of
the Finnish experience in the
development of civil society i.e.
building cooperation between
the authorities and citizens
on the basis of free access to
information and trust, economic development, the unique
characteristics of the region
and social support of the
population, formation of the regional budget on the basis
of strategic plans and the actual needs of the residents.
these and many other cases covered in the program
particularly on the level of state and municipal government
in the Republic of Finland allowed the participants to acquire
new knowledge, which will produce a positive impact on the
effectiveness of their professional performance.”
u
Synergosin koulutusvienti Venäjälle
Quality and
positive impact
23
Kuva: Mika Kanerva
Finanssialasta
Työkaluja
u
synergosviews
perusteellisesti
24
Executive MBA in
Insurance and Financial Services eli
FEMBA käsittelee pankki- ja
vakuutusalan toimintaa, vakuuttamista, rahoitusta sekä
sijoittamista. Tavoitteena on,
että osallistujat saavat koulutusohjelmasta vahvan näkemyksen koko finanssisektorista
ja asiakkuuksien johtamisesta.
Toimialakohtainen EMBAohjelma on osoittautunut
tarpeelliseksi, sillä finanssiala
eroaa selkeästi muista aloista ominaisuuksiltaan ja toiminnaltaan. Myös kuluttajien
käyttäytyminen luo omat haasteensa. On todettu, että osalla
kuluttajista on vaikeuksia alan
peruskäsitteiden hallinnassa,
esimerkiksi riskien ymmärtämisessä ja niiden arvioinnissa.
Oman mausteensa alalle antavat valvonta ja normiviidakko.
Finanssisektori kuuluu elintarvike- ja lääketeollisuuden kanssa valvotuimpiin toimialoihin.
Viime vuosiin asti hyvin
suojattu finanssiala elää parhaillaan voimakasta murrosta.
Digitaalisaatio tuo alalle uusia
toimijoita. Puhutaan myös niin
sanotuista varjopankkimarkkinoista. Tällä tarkoitetaan, että
pankkitoiminnassa kivijalkoina
pidetyt toiminnot – kuten
yritysrahoitus tai kuluttajien
luototus – ovat siirtymässä
muualle. Maksujen välitykseen on syntymässä pankkien
ulkopuolisia, nettipohjaisia
teknologioita. Kehitteillä on
myös vaihtoehtoisia valuuttoja.
Neljättä kertaa syksyllä alkava FEMBA-ohjelma antaa
kokonaiskuvan toimialan uudistumisesta. Ohjelma järjestetään Tampereen yliopiston
johtamiskorkeakoulun ja Finanssi- ja vakuutuskoulutus
FINVAn yhteistyönä. Tampereen yliopisto tuo koulutukseen
tutkimusosaamista ja vankkaa
kokonaisnäkemystä, olemmehan ainoa yliopisto Suomessa,
jossa on mahdollisuus suorittaa
korkeakoulututkinto vakuutustiede pääaineena. FINVA tuo
koulutukseen alan asiantuntevimmat kouluttajat ja vierailijat.
FEMBA-ohjelmaa on kehitetty opiskelijoiden tarpeiden
mukaisesti. Kolmevuotinen
ohjelma mahdollistaa työn,
perheen ja opiskelun joustavan
yhteensovittamisen.
monimutkaisuuden
hallintaan
Executive MBA in
Public Management
on ainoa julkisen
johtamisen EMBA-ohjelma
Suomessa. Sitä on osuvasti
kutsuttu koulutukseksi yhteisen hyvän johtajille.
Public EMBA:ssa paneudutaan yhteiskunnallisten muutosten seurauksiin julkisella
sektorilla, kuten esimerkiksi
julkisen hallinnon digitalisoitumiseen ja sen aiheuttamiin
muutoksiin. Esillä on myös
julkisorganisaatioiden toimintaympäristön kansainvälistyminen.
Mielikuva selkeästi rajatussa,
hierarkkisessa organisaatiossa
työskentelevästä johtajasta
ei enää vastaa todellisuutta.
Julkinen johtaminen on nykyisin
monimutkaisuuden hallintaa.
Se on rajojen ylittämistä paitsi
hallinnossa sisäisesti, myös
dynaamista liikkumista niin
yksityisellä, julkisella kuin
kolmannellakin sektorilla. Nykyajan johtajia voisi kutsua
organisaatioiden rajapinnoilla
työskenteleviksi verkostovelhoiksi. Kansainvälisyydestä
on tullut lähes jokapäiväinen
asia, eikä pieninkään kunta ole
enää syrjässä kansainvälisistä
toimintaympäristöistä.
Ensi syksynä alkava kolmas
Public EMBA on uudistunut
sisällöllisesti. Esillä ovat kattavasti julkisen johtamisen
erityispiirteet sekä julkista
sektoria haastavat muutokset.
Tavoitteena on, että johtajat
saisivat koulutuksesta työkaluja uudenlaisissa tehtävissään
selviytymiseen. Koulutuksessa
sovelletaan tehokkaasti Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun vankkaa alan asiantuntemusta sekä tutkimus- ja
koulutusosaamista.
Monimutkaisuuden hallinnan lisäksi Public EMBA:ssa
luodaan katseet myös julkisen hallinnon tulevaisuuteen.
Digitalisoituessaan julkinen
hallinto avautuu yhä enemmän
kansalaisten, asiakkaiden ja
kumppanien suuntaan, minkä
seurauksena eri toimijoiden
roolit muuttuvat ja vuorovaikutus lisääntyy. Kansalainen
voi jatkossa olla paitsi asiakas
ja vaikuttaja, myös aktiivinen
kumppani palvelutuotannossa.
Synergos
tarjoaa huippukoulutusta
johtajille
Executive MBA Tampere on Tampereen yliopiston ja Tampereen
teknillisen yliopiston yhteinen
tuoteperhe, joka yhdistää tutkimustiedon ja johtamisen käytännöt. Tuoteperhe koostuu viidestä
toimiala- tai teemakohtaisesta
johtamisohjelmasta, joita synergos järjestää myös organisaatiokohtaisesti räätälöitynä:
• General Executive MBA
• Executive MBA in Insurance
and Financial Services
• Sosiaali- ja terveysjohtamisen
Executive MBA
• Executive MBA in Public
Management
• Executive MBA in Business
Renewal
Koulutukset on suunnattu kokeneille yritysten, julkishallinnon ja
järjestöjen johtajille ja avainhenkilöille.
– Koulutusohjelmissa sovelletaan tamperelaisten yliopistojen
erityisosaamista ja vahvuuksia,
monitieteistä tutkimustietoa,
laajaa kansallista ja kansainvälistä kouluttajaverkostoa sekä
pitkäaikaista kokemusta johtamiskoulutusten järjestäjinä, koulutuspäällikkö Marjukka Kuutti
Synergosista kertoo.
Syksyllä 2015
alkavat koulutukset
• Executive MBA in
Insurance and Financial
Services 4
• Executive MBA in
Public Management 3
• General Executive MBA XI
www.embatampere.fi
synergosviews
Ohjelmajohtaja
professori, Arto Haveri,
Public EMBA:
u
Ohjelmajohtaja
professori, Olli-Pekka Ruuskanen,
FEMBA:
25
Alkavia koulutuksia
2015 – 2016
■ Executive MBA in Insurance and
Financial Services 4 (90 op)
■ Työhyvinvoinnin strateginen
johtaminen (6 op)
■ Kansainvälisen yritysverotuksen
asiantuntijaohjelma
Executive MBA in insurance and Financial Services
–johtamiskoulutusohjelma yhdistää vakuutus- ja
finanssiliiketoiminnan, strategisen osaamisen ja
asiakkuuksien johtamisen. Keskiössä ovat vakuutus- ja finanssialan integroituminen, muutokset ja
innovaatiot. Koulutus toteutetaan yhteystyössä
Finanssi- ja vakuutuskoulutus FiNvAn kanssa.
Opinnot käynnistyvät 24.9.2015.
työhyvinvoinnin taloudellinen hyöty syntyy siitä,
kun työntekijöiden motivaatio, terveys ja työkyky
paranevat kehittämällä organisaation toimintatapoja, johtamista, ilmapiiriä ja vaikuttamismahdollisuutta työhön. Koulutuksessa rakennetaan
voimavaralähtöistä työhyvinvointimallia: huomio
on työyhteisön ja yksilön voimavaroissa ja niiden
lisäämisessä, ei siinä mikä on huonosti. Koulutus
sopii osaksi valinnaisia EMBA-opintoja. Opinnot
käynnistyvät 2.12.2015.
Asiantuntijaohjelma on suunnattu kansainvälisen
yritysverotuksen asiantuntemusta yksityissektorin ja julkishallinnon työtehtävissä tarvitseville.
Koulutus evästää toimimaan tuloksellisesti
kansainvälisen verotuksen vaativissa tilanteissa
sekä perehdyttää aiheen erityiskysymyksiin,
verosuunnittelun mahdollisuuksiin ja riskeihin. Eri
alojen edustajat luovat ohjelmaan monipuolisen
sisällön ja kattavan näkökulman kansainvälisen
yritysverotuksen teemoihin. Opinnot käynnistyvät
marraskuussa 2015.
■ General Executive MBA XI (90 op)
■ Johdon assistentti 2015
general Executive MBA -johtamiskoulutusohjelmassa eri toimialojen johtajat verkottuvat ja
kehittyvät itsensä ja organisaationsa johtamisessa.
Ohjelma on tarkoitettu kokeneille yritysten ja
julkishallinnon johtajille sekä avainhenkilöille,
joilla on halu kehittää liiketoimintaosaamistaan ja
strategista ajatteluaan sekä tahto kasvaa johtajina.
Koulutus toteutetaan yhteystyössä tampereen
teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot käynnistyvät
29.10.2015.
Koulutus on tarkoitettu johdon sihteereille ja
assistenteille sekä muille vaativissa sihteerin tehtävissä toimiville. Koulutusohjelma antaa välineitä
vastata työn muutoshaasteisiin ja oman osaamisen kehittämiseen pätevänä johdon sihteerinä tai
assistenttina. Koulutuksessa on keskeistä yhdessä
oppiminen, verkostoituminen ja ammatillinen
kehittyminen. Opinnot käynnistyvät 27.8.2015.
Lisätiedot: [email protected], 050 596 7512
Lisätiedot: www.embatampere.fi,
[email protected], 050 595 1136
■ Executive MBA in Public
Management 3 (80 op)
u
synergosviews
Public EMBA on julkisorganisaatioiden johtamisen
erityispiirteet huomioiva johtamiskoulutus, joka
tukee julkisen sektorin muutos- ja kilpailukykyä
sekä yhteistyöverkostojen hyödyntämistä. Ohjelma rakentaa valmiuksia jatkuvasti oppivan ja
uusiutuvan toiminnan johtamiseen sekä organisaatioiden ja hallintorakenteiden rajapintojen
hyödyntämiseen. Yhteiset opinnot käynnistyvät
7.10.2015, valinnaisiin opintoihin on jatkuva
ilmoittautuminen.
26
■ Tampereen JOKO 33
–johtamiskoulutusohjelma (30 op)
tampereen JOKO 33 on suunniteltu käytännön
johtamistyön vaatimuksia ajatellen. Koulutusohjelmalla vahvistetaan valmiuksia sekä päivittäisjohtamiseen että pidemmän aikavälin strategiseen
kehittämistyöhön. JOKO antaa esimiehen työssä
tarvittavaa kokonaisnäkemystä ja käytännön
ratkaisuja. Ohjelma soveltuu johtajille, päälliköille,
esimiehille, asiantuntijoille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Opinnot käynnistyvät 26.1.2016.
Lisätiedot: www.uta.fi/joko,
[email protected], 040 1901316
■ Julkistalouden controller – Talous hallintaan
■ JHTT-koulutusohjelma 2015
Koulutusohjelma kokoaa julkistalouden osaajat
yhteen ja mahdollistaa uusimman tutkimustiedon
ja parhaiden käytänteiden jakamisen. Koulutus
on tarkoitettu taloushallinnon ammattilaisille,
talousjohdolle, sisäisille tarkastajille ja erilaisissa
kehittämistehtävissä toimiville asiantuntijoille
julkisella sektorilla (valtio, kunnat, seurakunnat,
sosiaali- ja terveyssektori, järjestöt). toteutetaan
yhteistyössä HAuS Kehittämiskeskuksen ja
tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Opinnot
käynnistyvät seuraavan kerran 6.10.2015.
Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksen
koulutusohjelma on julkisen hallinnon ja -talouden
tarkastustehtäviin ammatillisesti laaja-alaistavaa
täydennyskoulutusta. Koulutus soveltuu erinomaisesti JHtt-tutkintoon osallistuville ja kaikille
julkishallinnon tarkastustehtävissä toimiville.
Opinnot käynnistyvät 15.4.2015, yksittäisille opistojaksoille on jatkuva ilmoittautuminen.
Lisätiedot: www.embatampere.fi,
[email protected], 050 5368128
Lisätiedot: [email protected], 050 596 7512
■ Julkiset ja yksityiset palvelurajapinnat (8 op)
■ Työhyvinvointivalmentajan koulutusohjelma (10 op)
Kuntien palvelutuotantoprosessien uudistaminen
on luonut uudenlaisia rajapintoja palveluiden
tuottamiseen. Koulutusohjelmassa aiheeseen
pureudutaan kolmen merkittävän tekijän, johtamisen, talouden ja oikeuden näkökulmasta.
Koulutus antaa työkaluja siihen, miten yksityisen
sektorin palvelut integroidaan kumppanuus- ym.
mallien avulla julkisrahoitteisten palveluiden
kokonaisuuteen. Koulutus sopii osaksi valinnaisia
EMBA-opintoja. Opinnot käynnistyvät 1.10.2015.
työhyvinvointiosaaminen on lähtökohta organisaation menestymiselle. Koulutuksessa opitaan,
miten työyhteisön ja työntekijöiden voimavaroja
voidaan vahvistaa ja miten työyhteisö säilyy uudistumiskykyisenä. Koulutusohjelma on tarkoitettu
organisaatioiden avainhenkilöille, esimiehille, henkilöstöasiantuntijoille, työsuojeluorganisaatioiden
jäsenille sekä kaikille, jotka haluavat kehittyä
työhyvinvoinnin asiantuntijoiksi. Olemme toteuttaneet koulutusta ensimmäisinä Suomessa jo
vuodesta 2004. Opinnot käynnistyvät seuraavan
kerran 9.10.2015.
Lisätiedot: [email protected], 050 330 2884
Lisätiedot: www.uta.fi/kvyritysverotus,
[email protected], 050 372 1926
Lisätiedot: [email protected], 050 3187292
Lisätiedot: www.uta.fi/jhtt, [email protected],
050 372 1926
Ajankohtaiset
tiedot
kaikista
koulutuksistamme
www.uta.fi/jkk/synergos
Kuva: Mika Kanerva
SYNERgOSiN KOulutuStiiMi
kouluttaa ja valmentaa työyhteisöjä ja yksilöitä organisaatioiden
toiminnan kehittämiseen sekä
johtamisosaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamiseen.
toteutamme erilaisia koulutusja kehittämishankkeita lyhyistä
ajankohtaiskatsauksista usean
vuoden mittaisiin EMBA-koulutuksiin ja kehitysprojekteihin.
Koulutuksissamme osallistujat
syventävät ammatillista osaamistaan ja johtajuuttaan, kuulevat uusimpia tutkimustuloksia
yliopistomaailmasta ja käytännön
case-esimerkkejä eri organisaatioiden avainhenkilöiltä sekä
verkostoituvat asiantuntijoiden
ja opiskelijakollegoiden kanssa.
Koulutustiimillä on jatkuvasti
käynnissä 20–30 avointa koulu-
tusohjelmaa, jotka on suunnattu
niin yritysten kuin julkisen sektorin organisaatioille ja eri alojen
johto- ja asiantuntijatehtävissä
työskenteleville ammattilaisille.
Räätälöimme myös tilauskoulutuksia yritys- ja henkilöasiakkaidemme tarpeisiin. lisäksi olemme
jo vuosia järjestäneet menestyksekkäästi työvoimakoulutuksia.
Koulutustiimissä työskentelee
yksitoista täydennyskoulutuksen
erityisosaajaa, jotka koulutuksia
toteuttaessaan yhdistävät uusimmat tutkimustulokset organisaatioiden käytännön toimintaan.
Syksyn 2015 ja kevään 2016
aikana käynnistyy useita eri koulutusohjelmia, joiden tarkemmat
tiedot ja yhteyshenkilöt löytyvät
Alkavat koulutukset -sivulta. Ota
meihin yhteyttä ja kysy lisää!
tAMPEREEN JOKO
– Yli 30 vuOttA
JOHtAMiSEN YtiMESSÄ
uuDiStuMiNEN ON
tulEvAiSuutEEN
vARAutuMiStA
– tampereen JOKO käynnistyy jo 33.
kerran tammikuussa 2016. Meillä on
siten vahvaa kokemusta ja osaamista pitkältä ajalta. tampereen JOKO
elää mukana osallistujan tarpeissa
uudistuen säännöllisesti. Koulutuksesta saat laadukkaan ja monipuolisen yleiskatsauksen johtamisen eri
osa-alueisiin. tämän lisäksi ohjelmassa panostetaan
entistä enemmän kehittämistyöhön, jossa yhdistyvät
osallistujan opitun käytäntöön vieminen ja organisaation
välitön hyöty. vuodesta toiseen osallistujien palautteessa korostuvat hyvien kouluttajien ja teemojen lisäksi
verkostoituminen ja yhteisöllisyys muiden osallistujien
kanssa, kertoo tampereen JOKO -ohjelmajohtaja Minna
Miettinen Synergosista.
toimimme A-klinikkasäätiön Pirkanmaan palvelualueen kumppanina
hankkeessa, jossa on mukana Pirkanmaan palvelualueen kuusi palveluyksikköä. Hankkeen tavoitteena on
kehittää organisaation kykyä uudistua ja näin vahvistaa
sitä muuttuvien toimintaympäristöjen kohtaamisessa.
Henkilöstön hyvinvoinnin lisääminen, esimiestaitojen
kehittäminen ja organisaation tuottavuuden lisääminen
ovat tärkeitä palvelumallin ja palvelujen uudistamisessa.
– uudistuminen alkaa sisältäpäin ja kokonaisuus
mielessä pitäen. Henkilöstön asiantuntemus nostetaan
esiin ja kokemus käyttöön, kehittämispäällikkö Päivi
Mäkelä kertoo.
synergosviews
Lisätiedot: [email protected], 050 536 8128
tiimi
u
Lisätiedot: www.embatampere.fi,
[email protected], 050 320 9663
KOULUTUS
27
tutkimusryhmä
Kuva: Mika Kanerva
Kuva: Mika Kanerva
u
synergosviews
Yritysten kilpailuetu ja
julkisen sektorin toiminnan
vaikuttavuus syntyvät uuden
palvelutalouden pelisäännöillä.
Kun aikaisemmat toimintamallit
keskittyvät tuotteiden valmistamiseen ja palvelujen järjestämiseen tuottajien ehdoilla, uudessa
palvelutaloudessa ratkaisee,
28
miten hyvin organisaatiot pystyvät luomaan arvoa asiakkaille,
kuluttajille ja kansalaisille heidän
arjessaan tai yritysasiakkaille heidän liiketoimintaprosesseissaan.
Käytännössä tämä tarkoittaa
uudenlaista ajattelua, usein
myös informaatioteknologian
hyödyntämistä sekä asiakkaiden
ja kumppaniverkoston roolien
uudelleenmäärittelyä.
Palvelutaloustiimi tutkii ja
auttaa organisaatioita, jotka haluavat uudistua palveluajattelun
avulla. Viimeaikaisia tutkimus- ja
kehittämiskohteitamme ovat
olleet muun muassa monikanavainen kauppa, public-private-
rajapintoja yhdistävät sosiaali- ja
terveyspalvelut, asiakaslähtöisesti uudistuvat matkailu- ja
finanssisektorit sekä kuntien
hyvän hallinnon kehittäminen
palveluajattelun avulla. Tulkaa
mukaan rakentamaan palvelutaloudella hyötyä itsellenne ja
asiakkaillenne!
Kohti julkisia
palvelumarkkinoita
Tulevaisuuden kilpailuetua jaetusta arvosta
Kuntien toiminnan vaikutukset sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoihin
sekä palveluiden vaikuttavuuteen ovat
lähtökohtana Markkinoiden luominen
ja huoltaminen (ALIS) -tutkimusprojektissa. Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on
toimintalogiikoiden ymmärtäminen julkisten palveluiden
markkinoilla. Toisessa vaiheessa keskitytään kolmen
case-kaupungin kanssa asiakaslähtöisten ja vaikuttavien
palveluiden kehittämiseen.
– Kun vaatimukset kuntien toimintaympäristössä lisääntyvät, tarve julkisen palvelutoiminnan kehittämiselle
kasvaa. Palveluilta odotetaan entistä enemmän asiakaslähtöisyyttä, verkostomaisuutta ja moniammatillisuutta
ja niiden toivotaan ylittävän organisaatio- ja hallintorajoja,
kuvaa projektikoordinaattori Paula Rossi.
Jaettu arvo (Shared Value) perustuu
ajatukselle, jossa yhteiskunnalliset
tarpeet tunnistetaan yritysten keskeisiksi mahdollisuuksiksi. Yritykset
voivat luoda itselleen kilpailuetua
parantamalla yhteisöjensä taloudellista ja sosiaalista
asemaa. Vastuullisuudesta tulee kilpailuetua luova liiketoimintamallin osa, jolloin sen vaikuttavuus on merkittävästi perinteistä yhteiskuntavastuuta parempi. Palvelutaloustiimissä alkoi keväällä 2015 jaettua arvoa koskeva
kaksivuotinen Tekes-rahoitteinen tutkimushanke.
– ShaVal-hankkeen tavoitteena on ymmärtää jaetun
arvon luomisen mekanismit sekä luoda työkaluja jaetun
arvon mittaamiseen, kehittämiseen ja johtamiseen.
Keskeistä on yhdistää viimeisin tutkimustieto ja kansainväliset caset, jotta saamme tieteellisesti tasokkaita
ja samalla käytäntöä palvelevia tuloksia, kertoo ohjelmajohtaja Timo Rintamäki.
Tavoitteemme on lisätä työhyvinvoinnin laajan sisällön sekä
työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden yhteyden ymmärtämistä. Tätä
missiota toteutamme valmennuksissa, tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä opetuksessa.
Työhyvinvointi on jokaisen
organisaation strateginen me-
nestystekijä. Sille on asetettava
tavoitteet, kehittämistoimet ja
niiden toteutumista on arvioitava säännöllisesti työntekijöiden
kanssa.
Työhyvinvointipääomaan kuuluvat organisaation rakenteet,
työn sujuvuus, johtaminen ja ilmapiiri sekä työntekijän henkinen
Ke&Ko-ohjelmasta
henkilöstöosaaja
turvallisesti
Toteutamme yhteistyössä TE-toimiston kanssa työvoimapoliittista henkilöstö- ja työhyvinvointiasiantuntijan
koulutusohjelmaa. Koulutuksen noin
puolen vuoden työssäoppimisjaksolta moni yritys on
löytänyt palvelukseensa osaavan HR-ihmisen ja uusia
mahdollisuuksia etsivä ammattilainen itselleen työpaikan.
– Seuraava HR-koulutusohjelma alkaa marraskuussa
2015. Työnantajat voivat ilmoittaa meille työvoimatarpeistaan ja toiveistaan, ja me etsimme niille koulutukseen
hakeneista sopivia kandidaatteja. Koulutukseen haetaan
työvoimahallinnon kautta, ja neuvomme mielellämme
kaikkia kiinnostuneita hakijoita. Ohjelmamme on saanut
erinomaista palautetta tasokkaasta sisällöstä sekä kaikille
osapuolille annetusta tuesta ja ohjauksesta, ohjelmajohtaja Riitta-Liisa Larjovuori kertoo.
ja fyysinen kunto, osaaminen ja
elämäntilanne.
Hyvä mieli näkyy myös asiakkaille korkeana laatuna. Työhyvinvointi houkuttaa työpaikalle
halutuimmat osaajat.
Kehitä organisaatiosi työhyvinvointia ja omaa työhyvinvointiosaamistasi palveluillamme!
•Työhyvinvointivalmentajan
koulutusohjelma
• Työyhteisön työhyvinvoinnin
tikkataulukysely™
• Työhyvinvoinnin organisaa tiokohtainen kehittäminen
•Oppaat ja ohjaukset
kehittämistyön tueksi
•Tutkimus
Työpaikoilla tarvitaan
informaatioergonomiaa
Tutkimme yhteistyössä Tampereen
yliopiston informaatiotieteiden yksikön tutkijoiden kanssa digitaalisen
työympäristön käyttötapojen, erityisesti tietokoneen ja siihen liittyvien
sovellusten vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvointiin.
Hankkeen rahoittaa Tekes.
– Työssä käytettävän informaatioteknologian – laitteiden ja sovellusten – seurauksena voi esiintyä työn
pirstaloitumista, keskeytyksiä ja psyykkistä kuormitusta.
Hankkeessa tutkitaan informaatiokäytäntöjen vaikutusta
työhyvinvointiin ja asiakastyön sujuvuuteen sekä ideoidaan ja kehitetään työntekijöiden kanssa yhteistyössä
informaatioergonomiaa edistäviä työkäytäntöjä niin
organisaatio- kuin yksilötasollakin, tutkija Laura Bordi
kertoo.
synergosviews
tiimi
TYÖHYVINVOINNIN
u
PALVELUTALOUS-
29
Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergosin henkilöstö
Työnilonjulistus vuodelle 2015 muistuttaa:
Työhyvinvointipääoma
innostaa ylittämään
odotukset
työnilonjulistuksen teema vuodelle 2015 on Hyvässä tilassa. teema painottaa yksilön vastuuta omasta asenteestaan ja toiminnastaan työ- ja muissa ympäristöissä.
työnantajalla puolestaan on vastuu tärkeimmän pääomansa ihmisten kiinnipitämisestä tarjoamalla heille hyviä henkisiä ja fyysisiä tiloja.
Somersalmi
Veikko
ohjelmajohtaja
taloussihteeri
Puh. 050 588 7663
harri.talonen@
staff.uta.fi
Puh. 040 501 1174
veikko.somersalmi@
staff.uta.fi
Puh. 040 190 4037
minna.hakamaa-virtanen@
staff.uta.fi
kehitysjohtaja
PALVELUTALOUSTIIMI
Rannisto
Pasi-Heikki
tutkimusjohtaja,
professori
Puh. 040 557 8981
pasi-heikki.rannisto@
staff.uta.fi
Rintamäki
Timo
ohjelmajohtaja,
tutkimuspäällikkö
Puh. 040 550 5370
timo.rintamaki@
staff.uta.fi
Rossi
Paula
Talonen Antti
projektikoordinaattori
tutkija,
projektipäällikkö
Puh. 050 318 7456
paula.rossi@
staff.uta.fi
Puh. 040 190 4053
antti.talonen@
staff.uta.fi
Manka
Mikko
Kulmala
Jarna
Nordin
Patrik
projektipäällikkö
projektikoordinaattori
tutkija
Puh. 050 420 1498
mikko.manka@
staff.uta.fi
Puh. 0400 254 312
jarna.kulmala@
staff.uta.fi
Puh. 050 318 7125
patrik.nordin@
staff.uta.fi
Tienhaara
Piia
Tuhkunen
Anne
Tuurnas
Sanna
Puh. 03 355 111
piia.tienhaara@
staff.uta.fi
Puh. 040 190 9757
anne.tuhkunen@
staff.uta.fi
Puh. 040 190 1334
sanna.tuurnas@
staff.uta.fi
Mäkiniemi
Jaana-Piia
Koski
Anna
Nuutinen
Sanna
projektikoordinaattori
projektipäällikkö
tutkija
TYÖHYVINVOINNIN TUTKIMUSRYHMÄ
Heikkilä-Tammi
Kirsi
Larjovuori
Riitta-Liisa
ohjelmajohtaja
projektipäällikkö
Puh. 050 420 1532
kirsi.heikkila-tammi@
staff.uta.fi
Puh. 050 433 6260
riitta-liisa.larjovuori@
staff.uta.fi
Puh. 050 318 6881
jaana-piia.makiniemi@
staff.uta.fi
Puh. 050 318 7292
anna.koski@
staff.uta.fi
Bordi
Laura
Heinonen
Jenni
tutkimusavustaja
Manka
Marja-Liisa
dosentti
Salovaara
Perttu
Puh. 040 190 1206
laura.bordi@
staff.uta.fi
jenni.heinonen@
staff.uta.fi
Puh. 050 562 0344
marja-liisa.manka@
staff.uta.fi
Puh. 040 718 7000
perttu.salovaara@
staff.uta.fi
Miettinen
Minna
Kuutti
Marjukka
koulutuspäällikkö
Mäkelä
Päivi
kehittämispäällikkö
Ahola
Aino-Maija
Järvenpää
Erja-Leena
Puh. 040 190 1316
minna.k.miettinen@
staff.uta.fi
Puh. 050 536 8218
marjukka.kuutti@
staff.uta.fi
Puh. 040 822 3355
paivi.k.makela@
staff.uta.fi
Puh. 050 596 7512
aino-maija.ahola@
staff.uta.fi
Puh. 050 320 9663
erja-leena.jarvenpaa@
staff.uta.fi
Kurki
Mika
Majuri
Tuija
Puhakka
Outi
Rinne
Taina
Roschier
Jaana
Puh. 050 330 2884
mika.kurki@
staff.uta.fi
Puh. 050 595 1136
tuija.majuri@
staff.uta.fi
Puh. 040 190 4052
outi.puhakka@
staff.uta.fi
Puh. 050 536 8129
taina.rinne@
staff.uta.fi
Puh. 050 572 8775
jaana.roschier@
staff.uta.fi
Sysilampi
Jukka
Vainio
Mika
Puh. 050 359 7961
jukka.sysilampi@
staff.uta.fi
Puh. 050 372 1926
mika.vainio@
staff.uta.fi
tutkimusjohtaja
suunnittelija
suunnittelija
suunnittelija
(äitiysvapaalla)
Puh. 050 318 7203
sanna.nuutinen@
staff.uta.fi
tutkija
KOULUTUSTIIMI
vuoden 2014 työhyvinvointiteko-kilpailussa palkittiin kaksi työyhteisöä, ylöjärveläinen Jonasson
Oy ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tays Ensiapu Acuta. Molempia
yhdistää hyviä tuloksia tuottaneet
työntekijöiden osallistaminen ja
kuuleminen. Yhteistä palkituille
on myös inhimillisen pääoman
ymmärtäminen, käyttöönotto ja
arvostaminen sekä johdon usko
henkilöstön potentiaaliin työn ja
työhyvinvoinnin kehittämisessä.
vuosittaisen kilpailun tarkoi-
tuksena on nostaa esiin toimintatapa, joka on työyhteisössä
hyväksi havaittu, työhyvinvointia
edistävä ja siirrettävissä toiseen
organisaatioon. ❐
koulutusjohtaja
erikoissuunnittelija
Synergos Views 2015
Julkaisija: Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos • Päätoimittaja: Harri Talonen • Toimitussihteeri: Outi Puhakka
• Toimitus ja taitto: Hybridiviestintä Effet Oy • Painopaikka: Tampereen Offsetpalvelu Oy
koulutuspäällikkö
koulutuspäällikkö
projektikoordinaattori
suunnittelija
suunnittelija
suunnittelija
koulutussuunnittelija
synergosviews
Jonasson Oy:stä Työhyvinvointiteko-palkinnon ottivat vastaan Juha Jonasson ja
Marja Harju, Tays Ensiapu Acutasta Taru Kotiniitty ja Anu Tanskanen. Palkinnon
luovuttivat dosentti Marja-Liisa Manka ja tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi
(oik.) Synergosista.
suunnittelija
30
Hakamaa-Virtanen
Minna
u
tAMPEREEN YliOPiStO julisti
tammikuussa työn tekemisen
rauhaa ja iloa valtakuntaan koko
vuodeksi jo yhdeksännen kerran. Synergosin työhyvinvoinnin
asiantuntijoiden perustamalla
julistuksella halutaan saada
mahdollisimman monet suomalaiset työpaikat, niin työnantajat
kuin työntekijätkin, mukaan
työhyvinvoinnin kehittämiseen.
tällä kertaa työhyvinvoinnin tutkimusryhmä suuntasi huomiota
hyvän tilan fyysistä ja psyykkistä
hyvinvointia kohottavaan vaikutukseen.
työnilonjulistustilaisuudessa
on tapana tarkastella aihetta alan
uusimpien tutkimusten valossa.
tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti
Lönnqvist ja Espoon kaupungin
erityisasiantuntija Santeri Paakko käsittelivät tuottavuutta ja
työhyvinvointia parantavia fiksuja
työnteon tapoja ja tilaratkaisuja.
Dosentti Pia Houni työterveyslaitokselta ja tohtori Mikko Jakonen
Jyväskylän yliopistosta kertoivat
yhteisöllisistä työtiloista. Projektitutkija Virpi Koskela lahti School
of innovationista pohti esityksessään läsnäolon merkitystä työssä
ja esitteli aiheesta väitöskirjatutkimukseensa perustuvia tuloksia.
Talonen
Harri
31
[email protected]
www.uta.fi/synergos
puh. (03) 355 111 (vaihde)
Postiosoite:
tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos
Johtamiskorkeakoulu (JKK)
33014 tAMPEREEN YliOPiStO
Käyntiosoite:
Pinni A, 5. krs., Kanslerinrinne 1
Henkilöstö:
[email protected]
Puhelinnumerot löytyvät www-sivuilta