Luonnosvaiheen vastineraportti 2015
KERAVAN YLEISKAAVA 2035 (YK6) Luonnosvaiheen vastineraportti 2015 Kaavan laatijat: Heini-Sofia Iho, kaavasuunnittelija, FM 18.6.2015 asti Emmi Malin, kaavasuunnittelija, FM 1.7.2015 lähtien (sijainen) KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelman vastineraportti Valmistelumateriaalin ja selvitysten valmistelu Kaavaluonnos nähtävillä Luonnosvaiheen vastineraportti Kaavaehdotus nähtävillä Ehdotusvaiheen vastineraportti Kaavan hyväksyminen TIIVISTELMÄ Kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella esitetään kaavakartalle, kaavamääräyksiin sekä kaavaselostukseen muutoksia. Keravan yleiskaava 2035 oli nähtävillä (MRA 30 §) 30.3. – 30.4.2015 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin 30 lausuntoa ja 14 mielipidettä. Yksi mielipide saapui kesäkuussa, mutta vastineiden pitkittyneestä käsittelystä johtuen tämäkin otettiin mukaan prosessiin. Kaavan laatija haluaa erityisesti kiittää kaikkia osallisia, jotka ovat ottaneet osaa kaavaprosessiin. Yhteistyön avulla pystytään löytämään kestävimmät ratkaisut. Kaavan ehdotusvaiheessa kaikilta osallisilta toivotaan tiivistä yhteistyötä. Kriittisten puheenvuorojen kautta löydetään suunnitelmasta sen heikkoudet sekä kehityskohteet. Lopullinen kaavaratkaisu tulee muotoutumaan erilaisten kompromissien kautta. Lausunnoissa korostuivat osittain samat teemat: Huomiota kiinnitettiin kaavaselostuksen ja vaikutusten arvioinnin täydentämistarpeeseen, erityisesti seudullisten vaikutusten toivottiin tarkentuvan kaavan ehdotusvaiheessa. Lausunnoissa annettiin myös runsaasti hyödyllisiä korjausehdotuksia koskien muun muassa kulttuuriympäristöjä, viheralueita, luonnonsuojelualueiden rajauksia, arvokkaita luontokohteita sekä kaupallisten palveluiden alueita ja työpaikka-alueita. Lisäselvityksiä kaivattiin erityisesti liikenteellisiin ratkaisuihin. Naapurikunnilla oli runsaasti kehitysideoita kaavaluonnoksesta. Huomiota kiinnitettiin rajaalueiden maankäyttöön, kaupan ja liikenteen ratkaisuihin sekä seudullisiin vaikutuksiin. Erityisen tärkeänä nähtiin kaupan alueiden kehittäminen, siten että ne ovat mitoituksen suhteen tasapainossa. Mielipiteissä puolestaan korostuivat Lahdentien itäpuoleen kohdistuvat maankäytön muutokset. Kaskelan alueen haluttiin jäävän maalaismaiseksi haja-asutusalueeksi. Kaskelan osoitettu uusi asuinalue koettiin liian tiiviiksi. Asukkaat olivat huolissaan siitä, että uusi asuinalue tulee muuttamaan Kaskelan alkuperäisen identiteetin. Myös Jokivarren työpaikka-alue koetiin haitallisena. Työpaikka-alueen nähtiin pirstaloivan viheralueen ja pilaavan jokimaiseman. Myös yhdyskuntarakenteen leviämistä Ollilanlaakson alueelle vastustettiin. Mielipiteistä osa liittyi omaan kiinteistöön kohdistuvaan kaavamerkinnän muutokseen tai tarkistukseen. Osassa mielipiteissä taas haluttiin kokonaisten aluevarausmerkintöjen muuttamista. Rapotti sisältää lausunnot ja mielipiteet lyhennettyinä versioina. Mielipiteistä on poistettu mielipiteiden antajien nimet. Vastineet on laadittu alkuperäisistä lausunnoista ja mielipiteistä. YHTEENVETO KAAVALUONNOKSEEN TEHTÄVISTÄ KESKEISISTÄ MUUTOKSISTA Kaavakartalle tehtävät muutokset ttttSI Luontoselvityksessä inventoitujen luontokohteiden merkitseminen kaavakartalle (luo) Matkoissuon kaavamerkinnän muuttaminen luonnonsuojelualueeksi (SL) Kytömaanseisakkeen lisääminen kaavakartalle Kaupallistenalueiden (KM) mitoituksen tarkistus ehdotusvaiheessa Maakunnalliset viheryhteydet erotellaan muista viheryhteyksistä kaavakartalla Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt erotellaan muista arvokkaista kohteista Viheryhteydet ja viheralueiden sijainnit tarkistetaan Kaskelaan osoitetaan lähipalvelualuemerkintä Pohjavesialueen virheellinen rajaus korjataan Terästien alueen kaavamerkinnät tutkitaan ehdotusvaiheessa uudestaan Kiinteät muinaisjäännöskohteet erotellaan kahteen eri luokkaan (SM1 & SM2) Erityisalueen (E-1) rajaus tutkitaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa Eritasoliittymän osoittaminen Lahdentien ja maantie 148 väliselle alueelle Asuinpientaloalueen (AP-3) Lahdentien ja Maantien 148 välisellä alueella muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi (MU-2) Kaukolämpöjohdon lisääminen Keinukallion alueelle. Maakaasuputkien sijaintien tarkistus Sähkölinjojen sijaintien tarkistus Keravan energian varauksen esittäminen kaavakartalla Yksittäisten kiinteistöjen ja pienialaisten aluevarausmerkintöjen käyttötarkoitus muuttuu Kunnanraja-alueiden suoja-alueiden leventäminen kaava-alueen pohjois- ja eteläosista Kaavamääräyksiin tehtävät muutokset Museoviraston esittämät muutokset määräyksiin huomioidaan kaavan ehdotusvaiheessa Suorat viittaukset lakeihin poistetaan kaavamääräyksistä Maakaasuputkien osalta noudatetaan Gasum Oy:n suositusta kaavamääräykseksi Merkintään tieliikenteen yhteystarve lisätään määräys siitä, että yhteys toteutuu vain siinä tapauksessa, että vankilan aluetta aletaan kehittämään asuinaluekäyttöön AP/-res -merkinnän yhteyteen lisätään määräys, että alue toteutuu vain, mikäli vankilan aluetta aletaan kehittämään asuinaluekäyttöön Suojelumääräyksissä viitataan suoraan liitteisiin 16. ja 17, ja todetaan, että kohteiden suojelukysymys ratkaistaan asemakaavaprosessissa Yleismääräykset tarkistetaan Näiden muutosten lisäksi suunnitteluratkaisuiden perusteita avataan paremmin kaavaselostuksessa. Muutokset kohdistuvat erityisesti suunnitteluratkaisun tarkempaan kuvaukseen ja suunnittelun perusteiden parempaan esiintuontiin. Vaikutusten arviointia myös laajennetaan. 1. LAUSUNNOT ................................................................................................................. 1 1.1 AHJON KOTI- JA KOULUYHDISTYS...................................................................... 2 1.2 ELISA OYJ .............................................................................................................. 3 1.3 FINAVIA .................................................................................................................. 4 1.4 FINGRID ................................................................................................................. 6 1.5 GASUM ................................................................................................................... 7 1.6 HSL ......................................................................................................................... 9 1.7 HSY .......................................................................................................................13 1.8 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI ....................................................................................14 1.9 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA ...............................................................16 1.11 KERAVAN JOKIVARREN OMAKOTIYHDISTYS ...................................................18 1.12 KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN LIIKELAITOS ..................................................20 1.13 KERAVAN RAKENNUSLAUTAKUNTA ..................................................................22 1.14 KERAVA-SEURA ...................................................................................................23 1.15 KERAVAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA ..............................................24 1.16 KERAVAN YMPÄRISTÖNSUOJELUYHDISTYS ....................................................25 1.17 KERAVAN VAMMAISNEUVOSTO .........................................................................27 1.18 KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI .....................................................29 1.19 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS ........................................................30 1.20 LIIKENNEVIRASTO ...............................................................................................36 1.21 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI ....................................................37 1.22 MUSEOVIRASTO ..................................................................................................38 1.23 SAVION KYLÄYHDISTYS ......................................................................................41 1.24 SIPOON KUNTA ....................................................................................................43 1.25 TUUSULAN KUNTA ...............................................................................................46 1.26 TUUSULAN SEUDUN VESILAITOS KUNTAYHTYMÄT.........................................50 1.27 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS .......................52 1.28 UUDENMAANLIITTO .............................................................................................54 1.29 VANHAN KASKELAN ASUKASYHDISTYS............................................................57 1.30 1 VANTAAN KAUPUNKI ...........................................................................................58 MIELIPITEET ................................................................................................................60 2.1 MIELIPIDE 1: .........................................................................................................62 2.2 MIELIPIDE 2: .........................................................................................................63 2.3 MIELIPIDE 3: .........................................................................................................64 2.4 MIELIPIDE 4: .........................................................................................................65 2.5 MIELIPIDE 5: .........................................................................................................66 2.6 MIELIPIDE 6: .........................................................................................................69 2.7 MIELIPIDE 7: .........................................................................................................71 2.8 MIELIPIDE 8: .........................................................................................................72 2.9 MIELIPIDE 9: .........................................................................................................73 2.10 MIELIPIDE 10: .......................................................................................................74 2.11 MIELIPIDE 11: .......................................................................................................77 2.12 MIELIPIDE 12: .......................................................................................................78 2.13 MIELIPIDE 13: .......................................................................................................81 2.14 MIELIPIDE 14: .......................................................................................................82 Vastineraportti 2015 1. LAUSUNNOT Kaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 30 lausuntoa. Lausunnot ja mielipiteet on koottu tähän raporttiin lyhennettyinä. Lausunnoissa korostuivat osittain samat teemat. Huomiota kiinnitettiin muun muassa kaavaselostuksen täydentämistarpeisiin: Suunnitteluratkaisun pohjalle kaivattiin yksityiskohtaisempia perusteita. Vaikutusten arvioinnin suhteen erityisesti kauppaan, liikenteeseen ja muihin seudullisiin kysymyksiin haluttiin tarkennusta. Huomiota kiinnitettiin kaupallisten alueiden (KM) ja työpaikka-alueiden (TP) sijainteihin ja laajuuksiin. Myös liikenteellisiin ratkaisuihin kaivattiin lisäselvityksiä. Kaavan ehdotusvaiheessa tullaan tarkentamaan sekä kaupallisten että työpaikka-alueiden sijainteja. Näiltä osin myös vaikutusten arviointia laajennetaan. Useissa lausunnoissa otettiin kantaa luonnon, viheralueiden sekä kulttuuriympäristöjen huomioimiseen. Luontoselvityksessä inventoidut luontokohteet haluttiin osaksi kaavakarttaa. Osa viheryhteyksistä haluttiin sijainneiltaan tarkemmiksi. Lisäksi paikallisten ja maakunnallisten viheryhteyksien erotteleminen kaavakartalla nähtiin tarpeellisena. Viheralueiden merkitseminen yleispiirteisesti nähtiin ongelmallisena, ja niiden merkitsemiseen toivottiin lisää joko strategisuutta tai yksityiskohtaisuutta. Kaavan ehdotusvaiheessa tullaan kaikki inventoidut luontokohteet merkitsemään asianmukaisesti kaavakartalle. Lisäksi viheralueiden ja -yhteyksien tarkkuus tullaan tutkimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa. Kulttuurihistoriallisiin arvoihin kiinnitettiin myös huomiota. Erityisesti toivottiin valtakunnallisten arvokkaiden kulttuuriympäristöjen erottelemista muista inventoiduista kohteista. Lisäksi Museovirasto antoi lausunnossaan monia yksityiskohtaisia ohjeita kiinteiden muinaismuistojen merkitsemisestä sekä kaavamääräysten muodoista. Kaavan ehdotusvaiheessa kulttuurihistorialliset arvot huomioidaan paremmin kaavakartan merkinnöissä sekä määräyksissä. Näiden teemojen lisäksi lausunnot käsittelivät myös muita kaavaratkaisun osia. Muista aiheista mainittakoon lausunnot liittyen lentomelualueeseen, kaupunkirakenteeseen, maakaasuputkien merkitsemiseen, varikkoalueiden tulevaisuuden tilatarpeisiin sekä pohjavesi- ja tulva-alueiden merkitsemiseen kaavakartalle. 1 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.1 2015 AHJON KOTI- JA KOULUYHDISTYS Ahjon koti- ja kouluyhdistys ry esittää, että yleiskaavan yhteydessä laaditaan palveluverkkosuunnitelma, jossa on huomioitu esim. varhaiskasvatus- ja kouluverkko. Jo olemassa olevat palvelutarvelaskelmat eivät yksin riitä, vaan Keravalle tarvitaan palveluverkkosuunnitelma. Ahjon koti- ja kouluyhdistys ry näkee tärkeänä, että palveluverkkosuunnitelman teon jälkeen itäpuolen maankäyttö suunnitellaan siten, että se mahdollistaa kestävän kouluverkon ja siihen saumattomasti liittyvät esim. liikuntapalvelut. VASTINE Yleiskaavaluonnosta varten laadittiin useita palvelutarvelaskelmia. Näitä laskelmia tullaan tarkentamaan sekä päivittämään kaavan ehdotusvaiheessa. Laskelmat esitetään osana kaavaselostuksen liitemateriaalia. Kaavaluonnosta varten tehtyjen laskelmien taustalla oli 1,3 % vuotuinen väestönkasvu, lisäksi laskelmissa huomioitiin uusien alueiden arvioidut asukasmäärät. Näiden laskelmien perusteella todettiin, että koulujen sekä useiden päiväkotien kohdalla tullaan tulevaisuudessa tarvitsemaan laajennusvaraa. Yleiskaavaehdotusta varten tullaan laatimaan koko kaupungin laajuinen, aiempaa tarkempi arvio siitä, kuinka paljon ja mihin uusia päiväkoteja ja kouluja tarvitaan. Varsinaisen palveluverkkosuunnitelman laatii säännöllisin väliajoin Kasvatus- ja opetusvirasto (KASVO). 2 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.2 2015 ELISA OYJ Elisa Oyj ilmoittaa, ettei sillä ole lausuttavaa Keravan yleiskaavan 2035 luonnokseen. VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä 3 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.3 2015 FINAVIA Lentokonemelualue on huomioitava maankäytön suunnittelussa asianmukaisesti. Korkeimman hallinto-oikeuden Tuusulan Rykmentinpuiston yleiskaavaa koskevan päätöksen 13.10.2014 mukaan Helsinki–Vantaan lentoaseman "ympäristölupahakemuksen liitteenä olevia melukäyriä on pidettävä parhaana käytettävissä olevana selvityksenä arvioidusta lentomelutilanteesta vuonna 2025". Päätöksessä on todettu, että seutu- tai maakuntakaavan merkintöjen noudattaminen yleiskaavaa laadittaessa ei sellaisenaan osoita, että yleiskaava täyttäisi terveellisyyden ja viihtyisyyden osalta MRL:ssä osoitetut vaatimukset ja, että terveellisyys- ja viihtyisyysvaatimusten täyttyminen voidaan arvioida myös muiden kuin yleiskaavan perustana olevien selvitysten pohjalta. Yleiskaavan laatimiseksi parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella Finavia edellyttää Keravan yleiskaavaan merkittäväksi Finavian laatima lentokonemelun ennustetilanne vuodelle 2025 (ns. uusi verhokäyrä, joka on lentoaseman ympäristölupapäätöksen 4.8.2011 liitteenä 2). Kaavaselostuksessa Helsinki–Vantaan lentoasema ja meluasiat ovat jääneet pienelle huomiolle. Maakuntakaavan tavoitteet on katsottu toteutettavan siten, että "Ientomelualueelle ei ole sijoitettu uutta mittavaa asutusta tai muita herkkiä toimintoja". Kappaleessa ''Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön" lentokonemelua ei ole mainittu lainkaan. Finavia pyytää kiinnittämään huomiota LIME-työryhmän suosituksesta vakiintuneeseen käytäntöön, jonka mukaan asumista tai muita melulle herkkiä uusia toimintoja ei kaavoituksella osoiteta Lden >55 dB -melualueelle. Lden 55–60 dB -meluvyöhykkeelle saa sijoittaa vähäistä täydennysrakentamista, jonka määrää tulee tarkastella huolellisesti. Melualueiden lisäksi Finavia yleisesti suosittelee suojavyöhykettä melulle herkkien maankäyttömuotojen sijoittamiselle, jotta mahdollisilta viihtyvyyshaitoilta vältyttäisiin. Finavia pitää suositeltavana määräystä, jonka mukaan melualueella uusien asuinkohteiden ääneneristys lentokone- ja muuta ympäristömelua vastaan on oltava tehokkaampi kuin muilla alueilla. Kaavamääräyksissä asetetut asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimukset vähentävät melua rakennusten sisäpuolella, mutta eivät edistä viihtyvyyttä ulkoalueilla. 4 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Maakuntakaava ohjaa kaavahierarkian mukaisesti yleiskaavan laatimista. Keravan yleiskaavassa lentomelualue on esitetty maakuntakaavan mukaisena alueena. Finavian lausunnon johdosta yleiskaavan ehdotusvaiheessa tullaan kuitenkin tutkimaan mahdollisuus lisätä ennustetilanteen 2025 melualue ohjeellisena. Keravan yleiskaava 2035 ohjaa Keravan maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla. Yleiskaava esittää kehityssuunnat ja lähtökohdat tulevalle maankäytölle. Keravan kaupunki pitää liian yksityiskohtaisena Finavian suosittelemaa määräystä koskien piha-alueiden ja rakennusten äänieristystä. Lentomelun yksityiskohtaisempi melutorjunta ratkaistaan jatkosuunnittelussa asemakaavatasolla. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa vaikutusten arviointia tarkennetaan ja täydennetään. Samalla arvioidaan tarkemmin lentomelun vaikutuksia Keravan tulevaisuuden maankäyttöön. 5 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.4 2015 FINGRID Kuten totesimme 16.8.2013 osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antamassamme lausunnossa, kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole tiedossa aluetta koskevia voimajohtohankkeita. Fingridillä ei ole siten tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 22 § tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee vain Fingrid Oyj:n voimajohtoja. VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 6 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.5 2015 GASUM Yleiskaavassa on Gasumin maakaasuputkelle varaus ”maakaasun runkoputki”. Maakaasuputkilinjalla on säilyttävä näköyhteys merkintäpylväältä toiselle. Gasum Oy:llä tulee säilyä oikeus maakaasuputken käytön edellyttämien huolto-, kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden tekemiseen. Maakaasuputki rajoittaa ympäröivää maankäyttöä merkittävästi. Gasum Oy pyytää, että kaavaan tehtäisiin varaus maakaasuputkea varten ja maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkittäisiin kaavamääräyksiin, esim. ”Rakentaminen ja muu toiminta maakaasuputkiston läheisyydessä on rajoitettua asetuksen 551/2009 tai sitä korvaavan säädöksen mukaisesti”. 7 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan yleiskaavan kaavaluonnoksessa on esitetty maakaasuputkien sijainti samalla tavalla kuin Gasumin liitteenä esittämässä kartassa. Jotta putkien sijainti näkyisi kartalta paremmin, tullaan kartan esitystapaa putkien osalta muokkaamaan siten, että putket erottuvat kaavakartalla nykyistä paremmin. Tarvittaessa putkien sijainteja myös tarkennetaan. Maakaasuputkistosta aiheutuvat rajoitukset merkitään Gasumin toivomuksen mukaisesti kaavamääräyksiin. Mikäli Gasumilla on tiedossa tulevien hankkeiden sijainnit, Keravan kaupunki toivoo Gasumin olevan tarpeen mukaan yhteydessä Keravan Maankäyttöpalveluihin. 8 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.6 2015 HSL Kaavaehdotuksen maankäyttö HSL haluaa kiinnittää huomiota osaan pientaloalueiden ja työpaikkaalueiden sijoittumisesta. Uusien pientalovaltaisten alueiden rakentaminen kauas asemista tarkoittaa sekä henkilöautoliikenteen lisääntymistä että joukkoliikenteen kustannusten kasvua. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 mainitaan, että maankäytön kasvu Kytömaan ja Kaskelan alueilla sekä pitkällä aikavälillä kehittyvällä vankilan alueella on nykyistä tiivistä maankäyttöä hajauttavaa. Alueet sijoittuvat kävelyetäisyyden ulkopuolelle keskustasta ja asemista, ja asukkaiden liikkuminen tulee todennäköisesti tukeutumaan muuta Keravaa enemmän henkilöautoliikenteeseen. HSL pitää etenkin radan itäpuolen tulevan maankäytön painopisteitä kestävän liikkumisen kannalta ongelmallisina. Sorsakorven alue jää kaavaehdotuksessa nykyisen kaltaisesti irralleen muusta yhdyskuntarakenteesta, ja Ahjon aseman lähiympäristöön jää paljon peltoaluetta. Ahjon alueen potentiaali tulisi HSL:n näkökulmasta hyödyntää huomattavasti tehokkaammin tiiviinä asuin- ja työpaikka-alueena. Myös Lahdentien varren uudet työpaikka-alueet ovat haasteelliset joukkoliikenteen järjestämisen kannalta. Alueet ovat etäällä asemista eivätkä yksinään luo riittävästi kysyntää, jotta houkuttelevaa joukkoliikennettä voitaisiin järjestää kustannustehokkaasti. Kestävien kulkutapojen houkuttelevuuden ja joukkoliikenteen kustannustehokkuuden näkökulmasta olisi optimaalista, jos uudet työpaikka-alueet sijoittuisivat nykyrakenteen yhteyteen sekoittuen muuhun maankäyttöön, jotta asukkaat ja töihin kulkevat voisivat hyötyä samoista joukkoliikenneyhteyksistä ja bussit kuormittuisivat kustannustehokkaasti molempiin suuntiin. Lahden moottoritien ja Keravantien risteyksen tuntumaan suunniteltu kaupallisten palvelujen alue on erittäin huonojen joukkoliikenneyhteyksien varrella eikä yhteyksiin ole tulossa parannusta. Joukkoliikenneyhteyksien puuttuminen vaikeuttaisi sekä asiakkaiden että alueen työntekijöiden liikkumista. Tästä syystä HSL ei pidä kaupallisten palvelujen aluetta sijainniltaan hyvänä. Sujuvan joukkoliikenteen mahdollistava katuverkko ja varikkotarve Sekä Kaskelassa että Yli-Keravalla uusien asuinalueiden sujuviin uusiin katuyhteyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Katuverkon ja maankäytön tulee olla yhdessä sellainen kokonaisuus, että joukkoliikenteestä voidaan saada houkutteleva vaihtoehto myös niille, jotka eivät asu aseman läheisyydessä. HSL huomauttaa, että esimerkiksi Kaskela-Talma -välin katuyhteys tehostaisi alueiden joukkoliikenteen järjestämistä huomattavasti. Varikot ovat keskeinen osa ylikunnallista joukkoliikennejärjestelmää ja niitä tulee kehittää tarkoituksenmukaisissa sijainneissa sekä tehdä niille 9 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 riittävät tilavaraukset. Keravan tulee huomioida juna- ja bussivarikkojen tarpeet kaavoituksessa, jotta joukkoliikennettä voidaan järjestää kustannustehokkaasti. Lisäksi siirtoajojen Iyhentymisellä torjutaan liikenteen ympäristöhaittoja. Keravan tuleekin varautua junavarikon rakentamiseen joko pääradan tai Kerava–Nikkilä-rataosuuden varteen 2020-luvun puolivälissä tai sen jälkeen. Keravalla ei nykyisin ole linja-autovarikkoa, joten alueen liikenne hoidetaan pääosin Vantaan puolelta Tuupakan ja Hakunilan varikoilta. Varikkoselvityksen pohjalta esitetään, että Keravalta tulisi varata alue noin 20 linja-auton suuruiselle varikolle. Uuden varikon osalta on tärkeää tehdä toteutuspäätös. Keravan alueella Iiikennöitävän bussiliikenteen liikennöintikustannuksista voitaisiin säästää noin 120 000 euroa vuositasolla, jos Keravalla sijaitsisi varikko ja siirtoajot tämän myötä Iyhentyisivät. Liityntäpysäköinti ja pyöräilyverkko HSL:n Iiityntäpysäköintistrategiassa (2012) Kerava on tunnistettu seudullisesti merkittäväksi ja Savio paikallisesti merkittäväksi Iiityntäpysäköintialueeksi. Kaavaratkaisuissa on huolehdittava riittävistä tilavarauksista polkupyörien ja henkilöautojen Iiityntäpysäköintiä varten. Tiivistyvällä asemanseudulla polkupyöräliitynnällä on suuri potentiaali, ja onkin erinomaista, että polkupyörien liityntäpysäköinnin edistäminen asemilla ja tärkeimmillä bussipysäkeillä on nostettu Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 selvästi esiin. Pyörien Iiityntäyhteyksiin Ahjon alueelta Keravan asemalle tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkosuunnittelussa. Pääpyöräilyverkon suunnittelussa ja toteuttamisessa tulee tehdä seudullista yhteistyötä laadukkaan ja yhtenäisen seudullisen verkon kehittämiseksi. Pyöräilyn laatureitti Keravalta etelään on tunnistettu HLJ 2015 työn yhteydessä pyöräilyn kilpailukyvyn kannalta keskeiseksi kehitettäväksi yhteydeksi seudulla. Asemanseutujen tehokkuuteen, Iiityntäyhteyksien toimivuuteen ja kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyyn tulee tarkemmassa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. 10 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Kaavaehdotuksen maankäyttö Keravan uudella yleiskaavalla varaudutaan pitkän aikavälin maankäytön muutoksiin. Kaupunkirakennetta tullaan tiivistämään sieltä mistä se on mahdollista. Myös vireillä olevat raideliikennehankkeet tuovat tulevaisuudessa uusia alueita saavutettaviksi joukkoliikenneyhteyksillä. Tiiviistä kaupunkirakenteesta ja rakentamisesta johtuen sijainniltaan ja käyttökelpoisuudeltaan ideaali rakennusmaa on käymässä vähiin ja loppuu hyvin pian. rakennusmaata on jouduttu etsimään kauempaa nykyisistä henkilöliikenteen asemista. Kaupunkirakenteen tiivistäminen on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta raideliikenteen yhteyksien tuntumasta. Kaskelan alueen osoittamisella pientaloasumiseen varaudutaan tulevaisuuden maankäytön tarpeisiin. Kaskelan alueen toteuttaminen ei kuitenkaan ole Keravan kaupungin intresseissä lähitulevaisuudessa. Kaskela tullaan toteuttamaan hiljalleen sitä mukaan kun alueen maakaupat etenevät alueen maanomistajien ja Keravan kaupungin välillä. Kaskelan aluetta on suunniteltu pääasiassa asuinpientalorakentamiseen (AP2). Kaskelan julkisen liikenteen tilannetta helpottaa tulevaisuudessa Ahjon aseman avautuminen henkilöliikenteelle. Kerava–Nikkilä radan henkilöliikenneradan aloittamista suunnitellaan parhaillaan. Raideyhteyden infrastruktuurin kehittämishanke on arvioitu (HLJ 2015- suunnitelmassa) kaudelle 2026–2040. On siis mahdollista, että henkilöliikenteen asema aukeaa Ahjoon jo ennen vuotta 2040. Lisäksi Ahjon aseman tuntumassa sijaitsevaa Terästietä on esitetty jatkettavan Sipoon puolelle. Tulevaisuudessa Ahjon alueelta on mahdollista liikkua entistä helpommin sekä Sipoon suuntaan että Keravan keskustaan. Tulevaisuudessa Kaskelan alueen mahdollisesti tiivistyessä Ahjon juna-asema tulee olemaan saavutettavissa. Lisäksi yleiskaavan luonnoksessa on osoitettu Kaskelasta yhteys myös Kytömaan tulevalle seisakkeelle. Ahjon aseman tuntumaan tullaan osoittamaan asuntoalueita, joita voidaan tarpeen vaatiessa tiivistää kerrostalorakentamisella. Ahjon palveluvarustus on nykyisellään kohtuullisella tasolla. Alueella toimii kaksi ruokakauppaa sekä muita pienimuotoisia kaupallisia palveluita. Ahjon sekä Kaskelan alueella toimii myös lukuisia yrityksiä, ja alueella on jo nyt olemassa olevia työpaikkoja. Alueen palveluvarustus tulee kuitenkin kehittymään lähivuosina. Kaavaratkaisun myötä alueelle on tarkoitus rakentaa uusia julkisia palveluja (päiväkoti). Ehdotusvaiheessa tutkitaan tarkemmin myös Kaskelan palvelutarpeet. Keravan kaupungin näkemyksen mukaan Ahjon aseman lähiympäristöön ei ole jäämässä runsaasti peltoalueita. Lähimmän peltoalueen reuna sijoittuu kilometrin päähän Ahjon asemasta. Terästien ympäristön kaavamerkinnät tutkitaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa pyrkimyksenä yhteen sovittaa alueella jo oleva pienteollisuus uuden asuntorakentamisen kanssa. Ratsastuskoulun siirryttyä pois Sorsakorvesta, alue tulee siirtymään asuinaluekäyttöön. Alue tulee täydentämään jo olemassa olevaa asuinkeskittymää (Levonmäki). Sorsakorvenalueelta tulee olemaan noin 2 kilometrin matka Ahjon ju11 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 na-asemalle. Lähimmät bussiyhteydet kulkevat alueen vierestä Ratatieltä Helsingin suuntaan tai Keravan keskustaan. Junaradan itäpuolelle Kytömaan alueelle on osoitettu asuinpientaloalueita (AP2) ja asuntoalueita (A-2). Asuntoalueille on mahdollista rakentaa myös kerrostaloja. Kytömaalle on osoitettu palvelualue (PY), jolle on mahdollista sijoittaa esim. koululuokkia ja päiväkoti. Samoin kuin uusien asuntoalueiden suhteen, myös työpaikka-alueiden sijoittelussa Keravalla on haasteena yhdyskuntarakenteen tiiviys sekä tarve tiivistää rakennetta yhä edelleen. Uusien työpaikka-alueiden sijoittelu on suunniteltu siten, että Keravan keskustaa voitaisiin tiivistää etsimällä uusia sijaintipaikkoja tilaa vieville yrityksille: Keravan keskustassa sijaitsee jonkin verran toimintoja, jotka aiheuttavat raskasta liikennettä. Samalla kun raskaaseen liikenteeseen perustuvat toiminnot sijoittuisivat hieman kauemmas Keravan juna-asemasta, voitaisiin juna-aseman lähialue ottaa nykyistä tehokkaampaan rakentamiskäyttöön. Tulevaisuudessa keskusta-alueelle olisi mahdollista sijoittaa asumisen lisäksi uusia palveluja sekä toimistoja. Näiden muutosten myötä sekä palveluvarustus keskustassa monipuolistuisi että työpaikat lisääntyisivät. Sujuvan joukkoliikenteen mahdollistava katuverkko ja varikkotarve Lahden moottoritien ja Keravantien risteyksen tuntumaan suunnitellun kaupallisten palvelujen alueen liikenneyhteyksiä on selvitetty keväällä 2015, ja niihin esitetään ehdotusvaiheessa ratkaisuja. Alueille on selvityksen mukaan mahdollista liikkua, mutta yhteydet tulee rakentaa ja liikenneyhteyksien suunnittelu tapahtuu tarkemmin vasta alueiden asemakaavoituksen ja katusuunnittelun yhteydessä. Keravan alueella junaratojen varret on jo rakennettu tiiviisti. Junavarikolle on haastavaa löytää soveltuvaa paikkaa Keravan alueella. Kaavan ehdotusvaiheessa Keravan kaupunki tulee järjestämään neuvottelun HSL:n kanssa liittyen varikkotoimintojen tilatarpeisiin. Liityntäpysäköinti ja pyöräilyverkko Kaavan ehdotusvaiheessa tullaan pyöräilyverkkoon ja liityntäpysäköintiin liittyvät näkökohdat käsittelemään vaikutusten arvioinnin yhteydessä sillä tarkkuudella, joka soveltuu osaksi yleiskaavatasoista suunnittelua. Kaavakartalla ei tulla kuitenkaan osoittamaan liityntäpysäköinnin paikkoja. Keravan kaupunki on syksyllä 2015 aloittanut oman projektinsa liittyen liityntäpysäköintiin. Projektin tuloksia tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään osana yleiskaavatyötä. 12 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.7 2015 HSY Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta kaavan energiaratkaisuilla on merkittävä rooli. HSY suosittaa jatkosuunnittelussa kartoittamaan rakentamisen osalta energiantuotannon ja -käytön ratkaisut, joilla energiankulutusta voidaan optimoida ja energiantuotannosta syntyviä päästöjä Alueen jatkosuunnittelussa tulee suosia luonnonmukaisia hulevesien hallinnan toimenpiteitä sekä varata riittävästi tilaa vedelle ja lumelle. VASTINE Keravan kaupunki selvittää energiaratkaisuja asemakaavavaiheessa. Lisäksi uusien alueiden osalta tehdään asemakaavoja laadittaessa hulevesiselvitykset hulevesien tehokkaan käsittelyn edistämiseksi sekä kaupunkitulvien torjumiseksi. 13 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.8 2015 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Järvenpään kaupunki katsoo, että Keravan yleiskaavalla on seudullisia vaikutuksia kaupungin liikenneverkon kehittämisen ja keskustan ulkopuolelle sijoittuvien kaupan suuryksiköiden kautta. Kytömaantien linjauksen jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon Ristikydön Tuusulan puoleinen maankäyttö sekä mahdollinen tarve kehämäiseen pääradan alittavaan katuyhteyteen siellä. Olisi tarpeen tutkia tarkemmin myös pääradan länsipuoliset pyöräreitit Keravalta Ristikytöön ja siitä eteenpäin. Keravan yleiskaavassa ei esitetä rautatieasemaa Kytömaalle lähinnä teknisistä syistä, mutta seudullisen rakenteen kannalta ratkaisu on oikea ja tukee Ristikydön uuden aseman toteutusta. Järvenpää pitää tärkeänä, että keskustan ulkopuoliset kaupan alueet ovat seudullisesti tasapainossa mitoituksen osalta. Yleiskaavan selostus keskittyy lähtökohtien kuvaamiseen ja kaavamerkintöjen määrittelyyn. Sen sijaan selostus kertoo erittäin niukasti valittujen ratkaisujen perusteista ja seudulliset, kuntarajat ylittävät vaikutukset ovat kuvaamatta. Tarvetta selostuksen täydentämiseen on erityisesti Ristikydön ja Rykmentinpuiston suunnilla. Yksittäisinä huomioina voidaan kuitenkin todeta, ettei yleiskaavakarttaan ole otettu lainkaan kulttuuriympäristön paikallisia kohteita ja maakunnallisista ja valtakunnallisistakin vain alueet. Yleiskaavalla ei näin ole ohjausvaikutusta kulttuuriympäristön rakennuskohteiden säilytykseen. Puutteena voidaan myös todeta, ettei yleiskaavaselostuksessa ja liitekartoissa kiinnitetä huomiota yhdyskuntateknisten verkostojen muutostarpeisiin kaupungin kasvaessa. 14 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan katuyhteydet on pyritty suunnittelemaan siten, että yhteydet eivät katkea kunnanrajan ylittyessä. Liikennesuunnitelmissa on korostunut myös kevyen liikenteen väylien seudullisuuden huomioiminen. Liikenteen ylikunnallisia vaikutuksia arvioidaan tarkemmin yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Ristikydön maankäyttöön liittyvät kysymykset tulee ratkaista kuntien välisen yhteistyön kautta. Ristikytöön liittyvät kysymykset eivät nouse keskeiseen asemaan tässä yleiskaavaprosessissa. Keravan kaupallisten palveluiden alueet (KM) ovat luonnosvaiheessa rajattu mahdollisimman laajoiksi. Alueiden rajauksia tarkennetaan ehdotusvaiheessa valmistuneiden selvitysten pohjalta. Kaupallisista alueista osoitetaan lopulta käyttöön ainoastaan ne alueet, jotka ovat maankäytön, liikenteen sekä maakuntakaavan osoittamien varausten perusteella taloudellisia toteuttaa. Huomionarvoista tosin on, että myös ehdotusvaiheessa alueet tullaan osoittamaan suurempina kuin mitä ne toteutuessaan ovat. Osoittamalla alueet yleispiirteisesti pystytään lisäämään asemakaavavaiheessa suunnittelun joustavuutta. Yleiskaavassa tullaan osoittamaan kaupallisten palveluiden alueille samat aluetehokkuudet kuin mitä maakuntakaavassa Keravanportin alueelle on esitetty. Kaavaselostus on tarkoitettu täydennettäväksi työn edetessä. Ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen perusteet tullaan kuvaamaan perusteellisemmin. Selostusta täydennetään ehdotusvaiheessa ja siihen lisätään kuntarajat ylittävien vaikutusten kuvaaminen. Kaavaratkaisujen taustoja on avattu selostuksen liitteessä 19, mutta kaavaehdotukseen kyseistä liitettä täydennetään ja sen sisältö esitetään myös tarkemmin osana suunnitteluratkaisun kuvausta. Yleiskaavaluonnoksen kaavakarttaa laadittaessa harkittiin mm. suojeltujen rakennusten osoittamista kartalla, mutta kaavan yleispiirteisyyden vuoksi nähtiin tarkoituksenmukaisemmaksi esittää nämä kohteet liitekartalla ja ohjata asemakaavoitusta sitä kautta. Kaavamääräyksissä tullaan viittaamaan Uudenmaan ELY:n lausunnon mukaisesti liitteisiin 16. ja 17. Liitekartalla esitettyjen kohteiden suojelutarpeesta sekä kohteiden suojelusta asemakaavojen laadinnan yhteydessä on olemassa Keravan kaupunginhallituksen päätös. Yleiskaavaehdotuksen kaavakarttaan tullaan erottelemaan valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt muista inventoiduista kohteista (rky-merkintä). Yleiskaavaehdotuksen selostuksen liitteeksi tullaan laatimaan liitekartta, josta ilmenevät yhdyskuntateknisten verkkojen osat, joita tulevaisuudessa tulee kehittää. 15 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.9 2015 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala esittää kommentteinaan seuraavaa: Yleiskaava tulee laatia siten, että se mahdollistaa päiväkotien rakentamisen lähipalveluperiaatteen mukaisesti. Kaavaluonnoksen liite 6 Koulut ja päiväkodit Keravalla (2/2015) on kaavakuvana epäselvä. Yleiskaavan kaavaselostukseen tulisi lisätä kaavakuva, jossa päiväkotiyksiköt erottuvat selkeästi (vrt. Kuva 18. Keravan koulut vuonna 2014 YK3 ja YK4 taustanaan). Kaavaselostuksen liitteen 19 viittaukset koulutonttien laajennuksiin tulee tarkistaa vastaamaan selostustekstiä. Kaskelan asemakaavoitettavan asuinalueen jatkosuunnittelussa on otettava huomioon koulu- ja päiväkotirakentamisen myöhemmät tarpeet varaamalla riittävät alueet ko. tarkoituksessa. VASTINE Yleiskaavassa ei ole pääsääntöisesti osoitettu päiväkotien sijainteja: päiväkotien on ajateltu voivan sijoittua A-, AK- ja AP- alueille sekä PY-alueille. Päiväkotien sijainnit osoitetaan vasta asemakaavavaiheessa. Periaate tullaan avaamaan selkeästi yleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa. Päiväkotiyksiköiden nykyiset sijainnit osoittava kartta päivitetään selostukseen siten, että symbolit erottuvat suurempina. Liitteessä 19 ja kaavaselostuksen tekstissä oleva ristiriita tullaan samaten korjaamaan. Kaskelan osalta ei voida toistaiseksi osoittaa tarkkaa sijaintia koululle ja päiväkodille. Kaskelan alueelle lisätään kuitenkin merkintä, joka osoittaa, että alueelle on mahdollista sijoittaa kyseiset toiminnot. 16 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.10 2015 KERAVAN ENERGIA Keravan Energia Oy esittää lausuntonaan Verkkoliiketoiminta: Ei lausuttavaa kaavan tässä vaiheessa. Tuotantoliiketoiminta: Keravan Energia suunnittelee kaukolämmön siirtojohtoa Keravalta Nikkilään. Pyydämme huomioimaan johtoreitin yleiskaavatyössä. Johtoreitti on pyydettäessä saatavilla vektorimuodossa. VASTINE Johtoreitti on pyydetty Keravan energialta ja se on vastaanotettu 30.4.2015. Johtoreitti tullaan huomioimaan yleiskaavan ehdotusvaiheessa. 17 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.11 2015 KERAVAN JOKIVARREN OMAKOTIYHDISTYS Lahdentien itäpuolelle sijoitetut työpaikka-alueet on poistettava Rakentamisen mitoitus asemakaava-alueiden ulkopuolella on muutettava. Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 edellyttää rakennuspaikan kooksi 2000 neliömetriä asemakaava-alueen ulkopuolella. Keravan yleiskaava edellyttäisi kymmenkertaista määrää! Esitämme siis 1. rakennuspaikan mitoitukseksi 2000 neliömetriä. Keinukallion ampumaurheilun alueen varaukseen kielteinen kanta. Tästä on seurauksena lisääntyvät meluhaitat ympäristöön sekä haitat ja turvallisuusriskit Keinukallion muulle monipuoliselle harrastuskäytölle. Esitämme ampumaurheilun sallivan varauksen poistamista yleiskaavasta. VASTINE Lahdentien länsipuolen maisemaa kuvaavat kaavamerkinnät perustuvat selvityksiin, jotka linjaavat alueen olevan maisemallisesti arvokas. Lahdentien itäpuolelle esitetyt TP-merkinnät viittaavat työpaikka-alueeseen, eivätkä siten määrittele rakennuskannan ulkomuotoa tai rakentamisen tehokkuutta. Tällaiset asiat määritellään vasta asemakaavoitettaessa alueita. Työpaikka-alueiden rajaus perustuu kaupunginhallituksen linjaukseen. Keravan yleiskaavan 2035 yleiskaavaluonnosta laadittaessa osallisten kuuleminen on toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Osallisilla on ollut mahdollisuus esittää näkemyksensä sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta että nyt kaavaluonnoksesta. Lisäksi osallisilla on ollut mahdollisuus olla missä tahansa suunnittelun vaiheessa yhteydessä Keravan kaupunkiin ja maankäytön suunnittelusta vastaaviin henkilöihin esimerkiksi puhelimitse tai kirjeitse. Asukkaiden on ollut myös mahdollista saapua yleisötilaisuuteen kertomaan näkemyksistään. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, kaavaluonnoksen nähtäville tulosta sekä yleisötilaisuudesta on tiedotettu paikallislehdissä, Keravan kaupungin internet-sivuilla sekä Keravan yleiskaava 2035 Facebooksivulla. Keravan kaupungin on turvattava työpaikka-alueiden riittävyys myös tulevaisuudessa. Tästä syystä Keravan kaupunki on joutunut etsimään alueita, joita ei aiemmin ole esitetty työpaikka-alueiksi. Liikenneyhteyksiä on selvitetty keväällä 2015 ja kaupungin rajat ylittäviä yhteyksiä ja vaikutuksia liikennemääriin tullaan vielä tarkentamaan. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuspaikan minimikoko on 2000 m2. Kunta voi kuitenkin halutessaan määrittää rakennuspaikan kooksi laajemman alueen kuin rakennuspaikan minimikooksi esitetyn 2000 m2. Määrittämällä rakennuspaikan koon maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää minimikokoa suuremmaksi on pyritty siihen, että asutuksen määrä ei kasva merkittävästi sel18 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 laisilla asemakaavoittamattomilla alueilla, jotka sijaitsevat kauempana Keravan keskustasta. Tällaisella ratkaisulla pyritään tiiviiseen ja yhtenäiseen yhdyskuntarakenteeseen: asuminen keskitetään alueille, joilla on jo entuudestaan tiivistä asutusta, hyvät palvelut ja toimiva julkinen liikenne. Tilajaon laskenta puolestaan perustuu voimassa olevaan oikeusvaikutteiseen yleiskaavaan. Nykyisessä yleiskaavassa esitetty asemakaavan ulkopuolisten alueiden tilajaon lähtötilanne (14.9.1995) perustuu v. 1997 Uudenmaan ympäristökeskuksen vahvistamaan Jokivarren osayleiskaavaan. Lähtötilanteen määrittämisen tavoitteena on ollut se, ettei maanomistajia saateta keskenään eriarvoiseen asemaan. Ajankohtaa 14.9.1995 käytetään myös suunnittelutarveratkaisuiden pohjana. Keinukallion ampumahiihtoon suunnitellun alueen aiheuttamat meluhaitat on selvitetty osana Keinukallion urheilupuiston kehittämissuunnitelmaa. Meluselvityksen perusteella ampumaharrastuksesta johtuva melu rajautuu Keinukallion urheilupuiston alueelle (VU-1/ea). Ennen ampumaurheilun käynnistämistä on alueelle kuitenkin laadittava asemakaava sekä samalla selvitettävä tarkemmin turvallisuus- ja meluasiat (mukaan lukien melutorjunta). Yleiskaavan määräyksiin tullaan lisäämään tieto siitä, että ampumaurheilun aloittaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. 19 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.12 2015 KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN LIIKELAITOS Lisäksi johtokunta esittää, että kaavan jatkovalmistelussa huomioidaan vielä seuraavat asiat: Vireillä olevassa Pasila-Riihimäki radan välityskyvyn parantamistyössä on käsittelyyn nostettu Ristikydön ja Kytömaan seisakkeiden tarpeellisuus ja sijoittuminen. Keravan kaupunki on tässä yhteydessä neuvottelemassa Kytömaalle sijoittuvasta seisakkeesta. Varaus Kytömaan seisakkeelle on tämän vuoksi syytä huomioida yleiskaavassa. Keravan joen tulva-alueet tulee yleiskaavan jatkovalmistelussa merkitä kaavakarttaan Uudenmaan ELY-keskuksen tekemän selvityksen mukaisesti. Lahden moottoritien länsipuolelle on yleiskaavassa merkitty laaja kaupallisten palveluiden alue. Alueen liikenteelliset yhteydet tulee tarkistaa yleiskaavan jatkovalmistelussa. Keinukallioon liittyvät alueet. Keinukallio on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä VU-1\ea, joka tarkoittaa urheilu- ja virkistyspalveluiden aluetta, jossa saa harjoittaa ampumaurheilua. VU-1-alueeseen on lisätty mt148 pohjoispuolinen peltoalue, jonka kaupunki on ostanut. Toisaalta vanhassa yleiskaavassa VU-1-merkinnällä varustettu alue (mt148 ja Ratatien risteyksessä) on käsittelyssä olevassa yleiskaavassa merkitty asuinpientaloalueeksi (AP-2). Alueen käyttöä tulisi vielä selvittää, jotta turvataan Keinukallion ja Ollilanlaakson virkistysalueiden väliset kevyen liikenteen reitistöt ja mahdollistetaan Keinukallion alueen monipuolinen kehittäminen vetovoimaisena urheilukeskuksena. 20 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Kytömaan seisake tullaan esittämään ehdotusvaiheen kaavakartassa. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 laatimisen jälkeen on ilmennyt, että seisakkeelle on kysyntää enemmän kuin mitä aiemmin ajateltiin. Keravan joen tulva-alue tullaan esittämään liitekartalla yleiskaavakartan luettavuuteen liittyvistä syistä johtuen. Lahden moottoritien länsipuolisten kaupallisten palveluiden alueiden liikenneyhteydet selvitetään keväällä 2015 ja uudet yhteydet esitetään yleiskaavaehdotuksessa. Ratatien ja Mt 148 risteyksen tuntuman uusi Sorsakorven asuinpientaloalue (AP-2) on esitetty pientaloalueeksi, sillä Keravan kaupungin alueella on vain vähän uusia alueita pientalorakentamiselle. Alueen muuttaminen pientaloalueeksi täydentäisi ympäristössä jo olevaa asuinaluetta ja samalla ratsastuskoulutoiminnan, asumisen sekä alueen virkistyskäytön väliset mahdolliset ristiriidat voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Keravan maankäyttöpalvelut selvittää AP-2-alueen tilannetta. 21 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.13 2015 KERAVAN RAKENNUSLAUTAKUNTA Yleiskaavaehdotusta valmistellessa tulee aiempaa painokkaammin ottaa huomioon retkeily- ja ulkoilukäyttöön soveltuvan MU-2 alueen säilyminen. Luonnoksen TP-2 aluetta tulee kaventaa ja sallia rakentamista vain välittömästi vanhan Lahdentien (MT 140) varteen. Ehdotusta perustellaan vilkkaassa virkistyskäytössä olevan luontoalueen säilymisellä ja virkistyskäytön mahdollisella laajenemisella. Lisäksi kallioisen alueen soveltuvuus kustannustehokkaaseen rakentamiseen on kyseenalaista. TP-2 alueen etelä reuna voi luonnoksessa esitetyllä tavalla laajentua itään. VASTINE Mainitun TP-2-alueen virkistyskäyttöä on tarkasteltu Kaupunkikehitysjaoston ja kaupunginhallituksen kokouksissa joulukuussa 2014. Rajaus perustuu seuraavaan kompromissiin: alue on yhdyskuntatekniikan kustannuksia ajatellen taloudellisesti kannattavaa rakentaa laajana, mutta samalla Koukkusuon länsipuolelle on haluttu jättää ulkoilu- ja virkistysmahdollisuus. 22 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.14 2015 KERAVA-SEURA Keravan Yleiskaava (2035) Ei huomautettavaa. VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 23 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.15 2015 KERAVAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Lautakunta pitää tärkeänä, että kaavoituksessa kiinnitetään erityistä huomiota esteettömyyteen. Lautakunta kiinnittää lisäksi huomiota kaavan tuoman väestökasvun myötä lisääntyvään palvelutarpeeseen, joka toteutuessaan vaikuttaa myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutuotantoon tulevaisuudessa. (AV) VASTINE Yleiskaava ohjaa maankäyttöä yleispiirteisesti. Esteettömyys pyritään ottamaan huomioon siinä määrin kuin se yleiskaavatasolla on tarkoituksenmukaista. Yleiskaavasuunnittelussa esteettömyys on mahdollista huomioida esim. katujen linjauksissa (kaltevuus) sekä keskittämällä mahdollisimman suuri osa uudesta asumisesta lähelle olemassa olevia palveluita ja liikenneyhteyksiä. Keravan katuverkon ollessa jo pitkälle rakentunut ja yhdyskuntarakenteen ollessa tiivis, ei yleiskaavalla ole voitu tuoda merkittäviä muutoksia katujen linjauksiin. Lähipalveluiden toimivuuden ja saavutettavuuden edistämiseksi Kytömaalle, Saviolle ja Ahjoon on osoitettu lähipalvelujen aluetta kuvaava merkintä. Lisäksi uusi asuminen on pyritty keskittämään mahdollisimman lähelle jo olemassa olevia asuinalueita sekä lisäämällä asumisen määrää jo rakennetuilla alueilla tiivistämällä kaupunkirakennetta. Väestönkasvun tuoma palvelutarpeen kasvu arvioidaan ehdotusvaiheessa luonnosvaihetta tarkemmin. 24 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.16 2015 KERAVAN YMPÄRISTÖNSUOJELUYHDISTYS Koukkukallion aluetta suunnitellaan teollisuuden käyttöön. Alueen keskelle on merkitty viherkäytävä. Kyseinen Saviolta alkava viherkäytävä törmää kyseisessä kohdassa Koukkukallion korkeimpaan ja jyrkimpään rinteeseen. Miten on ajateltu päästävän sen yli Lahdentien itäpuoliselle alueelle? Kytömaantien ja Lahdenteitten väliin suunnitellaan pientaloaluetta. Moottoritien melu, joka suoran vaikutuksen lisäksi heijastuu tien itäpuolella olevista kallioista, kantautuu häiritsevästi koko suunnitellulle asuinalueelle. Lahdenteiden länsipuolelle on rakennettava melueste. Ympäristöä ja maisemaa ajatellen sen tulisi olla seinämä, joka sulautuu maisemaan. Keravan joen ja sen rantojen suunnitelmallinen kehittäminen virkistysalueeksi on mielestämme aloitettava. Ns. vankilan pelloille suunnitellaan pääosin pientalorakentamista. Se tarkoittanee, että enimmillään sinne voitaisiin rakentaa 49 % kerrostaloja ja liiketiloja. Ympäristönsuojeluyhdistys haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kyseinen alue on suhteellisen kaukana Keravan keskustasta eli kaupoista ja palveluista. Alueelle on järjestettävä riittävä julkinen liikenne kevyen liikenteen reittejä unohtamatta. Lasten koulumatkat on pystyttävä tekemään ilman autoteitten ylityksiä ja kaikin puolin turvallisesti. Keravan joen ja sen rantojen käyttö virkistysalueena on huomioitava. Yhdistys painottaakin kaavan jatkotyössä ja toimeenpanossa, että näiden luontokohteiden säilyminen tulee ehdottomasti turvata. Erityisesti yhdistys esittää, että kaavaluonnoksessa esitetty Haukkavuoren SL-alue muodostettaisiin kaupungin hakemuksella luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi (luontoselvityksessä esitetyllä rajauksella). 25 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Viheryhteystarpeet on esitetty yleiskaavassa tarkoituksella hyvin likimääräisinä. Yhteyksien sijaintia tullaan tarkentamaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Lausunnon perusteella viheryhteystarpeiden sijainnit tarkistetaan tapauskohtaisesti. Kytömaantien ja Lahdenteiden väliselle alueelle suunniteltavan pientaloalueen on alitettava ympäristöministeriön asettamat meluarvot. Keravan yleiskaava 2035 kaavaluonnoksessa Lahden moottoritien varteen on osoitettu melutorjuntatarve-merkintä, mutta melutasojen ohjearvojen noudattaminen varmistetaan tarkemmin asemakaavoitettaessa alueita. Lisäksi viereisen viheralueen on osoitettu kaavamerkinnöin olevan sellainen, että alueen kasvillisuuden avulla voidaan suojata ympäristöä melu- ja pölypäästöiltä. Keravan joen ranta-alueesta osa on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi jolloin alueelle voidaan sijoittaa erilaisia toimintoja. Vankilan alueen käyttöönotto asuinalueena edellyttäisi vankilatoiminnan loppumista taikka alueen kehittämistä myös asuinaluekäyttöön. Keravan vankilan alue on merkitty yleiskaavaluonnokseen asuinpientaloalueeksi (AP). Asemakaavavaiheessa vasta tarkentuu, mikä tulee olemaan alueen talotyyppijakauma. Vankilan alueen peltojen maisema-arvot ovat niin erityislaatuisia, että kerrostalorakentaminen ei välttämättä tule kyseeseen. Kaavaehdotuksessa tullaan esittämään mahdollisuus sijoittaa Kaskelan alueelle uusi päiväkoti ja koulu. Mahdolliset vankilan pelloilla asuvat lapsiperheet voisivat siis hyödyntää joko Kaskelan alueen tai Kytömaan alueen palveluja. Keravan kaupunki selvittää kaavan ehdotusvaiheessa mahdollisuutta muodostaa Haukkavuoresta luonnonsuojelulain mukainen kohde. Lisäksi Luontoselvityksessä inventoidut luontokohteet tullaan esittämään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä kohteina (luo). Kohteesta riippuen merkinnät esitetään joko kohdemerkintöinä tai aluerajauksina. 26 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.17 2015 KERAVAN VAMMAISNEUVOSTO Tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa palveluiden helpon saatavuuden asukkaille, kun etäisyydet eivät ole haittana. Kuitenkin Keravallakin on perifeerisiä alueita, joilla palvelujen saatavuus riippuu joukkoliikenteestä. Kaikille oman auton käyttäminen ei ole mahdollista. Siksi jo yleiskaavassa tulisi pohtia joukkoliikenteen järjestelyjä, varsinkin kun parkkipaikat ovat jo nyt käyneet niukoiksi keskustassa, ja tulevaisuus on tässä suhteessa vielä nykyistäkin tylympi. Kallista keskusta-aluetta ei ole varaa käyttää parkkitilaksi. Useiden kilometrien kulkeminen jalan ei sekään ole kaikille mahdollista. Rautatie aiheuttaa meluhaittoja vaikka nykyiset junat ovatkin entisiä hiljaisempia. Näiden haittojen minimointia tulisi pohtia, samoin kuin lentomelun haittojen rajoittamista, sikäli kuin näihin ongelmiin voi kaavoituksella puuttua. Keravan liikenne sujuu nykyisin melko joustavasti. Liikennevirtojen kehittymistä tulisi kuitenkin ennakoida suunnittelulla, koska liikenne tulee väistämättä kasvamaan. Keravalla on nykyisin muutamia ”avainristeyksiä” joilla on vaikutusta koko kaupungin liikenteeseen ja joiden kuormitus ruuhka-aikoina on jo nykyisellään lähellä maksimia sekä turvallisuutta että sujuvuutta ajatellen. Keravan Vammaisneuvosto korostaa lopuksi aikaisemmin esittämäänsä suunnittelutavoitetta: ”Vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumisen ja asioinnin esteettömyyden ja tasavertaisuuden toteutuminen Keravalla ja näiden tavoitteiden kehittäminen uudessa yleiskaavassa 2035.” 27 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut on saanut Keravan vammaisneuvostolta yhden lausunnon. Lausunto koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, ja se on käsitelty vuonna 2013. Keravan yleiskaavaa 2035 varten laaditussa Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 -selvityksessä on esitelty sekä nykyinen että vuoden 2035 joukkoliikennetilanne. Selvityksessä on mm. esitetty, millä alueilla joukkoliikenteen palvelutasoa tulisi nostaa. HSL suunnittelee ja järjestää Keravan alueen joukkoliikenteen. Yleiskaavan kaavaluonnoksessa on esitetty melutorjuntatarve- merkintä useiden meluherkkien alueiden läheisyydessä olevien väylien ja rataosuuksien yhteyteen. Lisäksi kaavaluonnoksessa on esitetty lentomelualue. Lentomeluun on yleiskaavatasolla vaikea, ellei mahdoton puuttua muutoin kuin osoittamalla melualeen sijainti ja rajoittamalla uusien toimintojen sijoittamista alueelle. Lentomelualueelle ei ole esitetty merkittävää määrää uusia meluherkkiä toimintoja, kuten asumista. Keravan kaupunki on tiedostanut liikenteen ruuhkautumisesta johtuvat haasteet ja näihin puututaan tällä hetkellä esim. maantie 148 parantamisella. 28 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.18 2015 KESKI-UUDENMAAN NUORKAUPPAKAMARI Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry:n hallitus käsitteli kokouksessaan 4/2015 kaavaehdotuksen ja totesi että kiitämme mahdollisuudesta, emme jätä lausuntoa. VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 29 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.19 2015 KESKI-UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Melu Kuten muukin liikennemelu, kuvataan lentomelualueet kaavaluonnoksessa nyt ilmeisesti ekvivalenttitasoina (LAeq), kun sen arvioinnissa yleensä käytetään LDEN-tasoja. Kaavaluonnos antaa tämän vuoksi kovin poikkeavan käsityksen lentomelun merkitsevyydestä. Mikäli LAeqtasoja kuitenkin halutaan käyttää, tulisi melun melukäyrään merkitä, että kyseiset meluarvot kuvaavat melun ekvivalenttitasoja. Sen osalta kaavaselostuksessa tulisi tarkemmin kertoa siitä, miten melusuojauksen rakentamisen tarve toteutuu nyt maanläjitysalueiden sijoittelun ja muun rakentamisen osalta. Luontokohteet Haukkavuoren lisäksi SL-merkinnällä tulee turvata kaupungin lounaisreunalle sijoittuva Matkoissuon arvokas luontokohde. Kohde on Haukkavuoren tavoin arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Nyt uudessa yleiskaavaluonnoksessa 25 arvokkaasta luontoalueesta rakentamisalueille sijoittuu seitsemän kohdetta joko kokonaan tai osittain. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, miten nämä alueet tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Ympäristölautakunta katsoo, että jäljellä olevien arvokkaiden luontoalueiden säilyttämiseen rakentamisen ulkopuolella tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Arvokkaat luontoalueet tulee rajata yleiskaavakartalle erillisinä luo-rajauksina, jotta ne tulisi paremmin huomioiduksi maankäytönjatkosuunnittelussa. Tällöin myös kaikille asekaava-alueen ulkopuolisille arvokkaille luontokohteille tulisi asettaa puunkaatoon ja muuhun maiseman muokkaukseen liittyvä toimenpiderajoitus. Kaavaselostuksen liitteen 15 karttaan (s. 22) tuleekin lisätä puuttuvat Kaskelan alueen ll- ja III-Iuokan lepakkoalueet. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi miten lepakoille tärkeät alueet tullaan huomioimaan kaavassa. Osa lepakoiden tärkeistä ruokailu- ja siirtymäalueista (II-alueet) sijoittuu kaavassa rakentamiseen varatuille alueille. EuroBats -sopimuksen mukaan lepakoiden tärkeät II-alueet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa ja lll-alueet (muut tärkeät alueet) tulee huomioida mahdollisuuksien mukaan. 30 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 Kaavaselostuksessa arvokkaiden luontoalueiden luokituksessa on korjattavaa. Keravalta on löydetty kaksi maakunnallisesti arvokasta luontokohdetta Haukkavuoren metsäalue sekä Matkoissuo. Muut luontokohteet ovat paikallisesti arvokkaita. Arvokkaisiin luontoalueisiin tulee sisällyttää Kaskelan alueen luontoselvityksessä löytynyt Jänisvuoren vanhan metsän alue. Tämä tulee lisätä myös liitteen 15 karttaan (s. 22). Kaavaselostuksesta puuttuu maininta, että Kytömaan haavikosta havaittiin liito-oravan jätöksiä myös keväällä 2014. Havainnot tulee lisätä myös liitekartalle 15. Liitekartalle tulee myös lisätä merkintä viitasammakosta Ollilan lammella. Kaskelan nevaa ei ole rajattu karttaan. Lähteen merkinnäksi sopisi paremmin symboli- kuin aluerajausmerkintä. Virkistysalueet ja viheryhteydet Yleiskaavaselostuksessa sivulla 54 mainitaan, ettei yleiskaava tuo merkittäviä muutoksia Keravan viheralueisiin. Kuitenkin yleiskaavan virkistysalueet (VL) supistuvat huomattavasti vanhaan yleiskaavaan nähden. Noin kolmellatoista kohteella virkistysalue supistuu osittain tai se otetaan kokonaan rakentamiskäyttöön. Työpaikka-alue on sijoitettu alueelle, joka on maakuntakaavassa virkistysaluetta (VL). Yleiskaavaluonnos ei tältä osin ole maakuntakaavan mukainen. Mikäli työpaikka-alueen sijoittuminen kuitenkin toteutuu, tulee sen rajausta supistaa ja jättää virkistysalueen reunaan riittävä suojaalue. Saviolle lähelle Vantaan rajaa on VL-alueelle sijoitettu erityisalue (E-l), joka on tarkoitettu puhtaan maa-aineksen läjitystoimintaan. Alue on nykyisin merkittävä Keravan ja Vantaan välinen virkistysalue, joka toimii myös suojametsänä kaatopaikalta Vantaalle päin. Suunnitellulle läjitysalueelle sijoittuu lisäksi paikallisesti arvokas Savionselänteen korven luontokohde. Laajenemista Vantaan suuntaan tulee rajoittaa siten, että suojametsäalue pääosin ja luontokohde kokonaisuudessaan säilyvät ennallaan. Keravan luoteisosa on aiemmassa yleiskaavassa ollut laajaa VL-aluetta. Nyt alueen luoteisosaan on kaavoitettu maa-aineksen läjitykseen tarkoitettu erityisalue (E-2). Merkinnän kaavamääräyksessä todetaan, että alue maisemoidaan virkistysalueeksi läjityksen loputtua. Miten alue toimii viheryhteytenä ennen tätä? Alueelta kulkee nykyisin ulkoilureitti Tuusulan Mansikkamäen ja Saksankallion alueille. Keravan luoteisreuna on myös maakuntakaavan VL-aluetta, joka jatkuu laaja-alaisesti Tuusulan puolelle. Lisäksi alueelle ulottuu lepakoiden tärkeä II-alue, joka tulee EuroBats-sopimuksen mukaan huomioida maankäytön suunnittelussa. Läjitysalue tulee poistaa kaavasta ja säilyttää edelleen VL-alueena. Myös rakentamisalueet on sijoitettu yleiskaavaluonnoksessa aivan Tuusulan 31 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 rajaan saakka, kun ennen pohjoisreunaan oli varattu VL-vyöhyke. Kytömaan suoalueelta on poistettu viheralue kokonaan. Kaavaluonnokseen on esitetty viheryhteystarpeet vihreillä nuolilla. Kaavaan tulee selkeästi erottaa, mitkä yhteyksistä ovat maakuntatason yhteyksiä ja mitkä pienipiirteisimpiä yhteyksiä. Myös osa maakuntakaavatason viheryhteyksistä puuttuu kokonaan. Keravan koillisosan viheryhteys on sijoitettu kulkemaan vankilan peltojen läpi, kun loogisempi sijainti olisi tälle jokivarren kautta Haukkavuoreen. Kaavaselostuksen ekologiset yhteydet osiossa (sivu 28) mainitaan Keravan useista paikallisesti tärkeistä ekologisista yhteyksistä, mutta sivutetaan maakunnallisesti tärkeät yhteydet. Nämä tulee myös käsitellä tekstissä. Herää myös kysymys, miten pienipiirteisimmät rakennettavien alueiden läpi kulkevat yhteydet toimivat käytännössä. Viheryhteystarpeen kaavamääräyksessä todetaan, että viheryhteydet on pyrittävä suunnittelemaan katkeamattomina kasvillisuusvöinä, jotta ne voivat toimia ekologisina yhteyksinä. Kaavassa tulee turvata myös nykyisten viheryhteyksien säilyminen puustoisina. Asemakaava-alueiden ulkopuolisille virkistysalueille tulee asettaa puuston kaatoon ja maiseman muokkaamiseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain mukainen toimenpiderajoitus (maisematyöluvan tarve). Kaavamerkintöjen MU-2 ja MU-3 kaavamääräykset ovat epäselviä. Alueet ovat kaavamääräysten muukaan tarkoitettu maa- ja metsätalouskäyttöön ja alueilla on retkeilyyn ja ulkoiluun liittyviä virkistysarvoja. Kaavamääräyksessä mainitaan uusien rakennuspaikkojen sijoittamisesta, mutta ei ole määritetty minkä tyyppistä rakentamista alueelle sallitaan. Kulttuuriympäristö Kaavaselostuksen liitteessä 16 on esitetty kulttuurihistoriallisesti tärkeät kohteet ja rakennukset. Kartalle olisi hyvä merkitä, mitkä kohteista ovat maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita (Keravalla 4 kpl) ja mitkä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) (2 kpl), jotta nämä erottuisivat selkeästi alempiarvoisista kohteista. Hulevedet Myllypuron valuma-alueen hulevesiä tulee kuitenkin viivyttää ja puhdistaa jo ennen Myllypuroa, sillä muutokset puron vesitaloudessa ja itse uomassa voivat aiheuttaa sen luonnontilan heikentymistä ja haitallisia 32 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 vaikutuksia puroekosysteemissä. Haitalliset vaikutukset uomassa voivat johtaa vesilain luvan tarpeeseen. Myllypuron valuma-alueella, esimerkiksi Kytömaan alueen tarkemmassa maankäyttösuunnittelussa, tulee tehdä selvitys puron luonnonolosuhteista mm. kasvillisuudesta ja eliölajeista sekä tarvittavista toimenpiteistä puron luonnontilaisuuden säilyttämiseksi. Lisäksi Myllypuron meanderilaakson osalta kaavamääräystä VL-4 tulisi yksilöidä paremmin siten, että se turvaa ko. laakson luonnonarvot. Kaavaselostuksessa on todettu, että maankäyttösuunnitelmien edetessä asemakaavatasolle, on hulevesiin liittyvien ongelmien välttämiseksi tarpeen tehdä kiinteistö- ja korttelikohtaisten menetelmien tarkempi suunnittelu ja mitoitus aluekokonaisuuksittain. Myös rakentamisen aikaista hulevesien hallintaa ja moniportaista hallintajärjestelmää on korostettu. Ympäristölautakunta pitää näitä periaatteita erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Kun on tiedossa tarkemmat maankäyttösuunnitelmat, tulee hulevesijärjestelmien mitoitusta ja viivytysalueiden sijoittelua tarkastella uudelleen. Pienvedet Jatkosuunnittelua varten tulisi laatia vielä koko kaupungin kattava pienvesiselvitys. Pohjavedet Suora lakipykäliin viittaaminen ei ole tarkoituksenmukaista juuri mahdollisten lakimuutosten takia. Mikäli ao. kaavamääräyksessä halutaan säilyttää viittaukset lakiin, esitystapa voisi olla esimerkiksi seuraavanalainen: "Alue on erityisen merkittävä veden hankinnan ja veden käyttökelpoisuuden säilyttämisen kannalta. Alueen rakentamista rajoittavat ympäristönsuojelulain maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellot. " Muuta Ympäristölautakunta esittää, että kaavanjatkovalmistelua tehtäisiin yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa, etenkin edellä esitettyjen näkökohtien suunnittelussa. 33 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Melu Lentomelualue on kuvattu kaavakartalla maakuntakaavan mukaisesti LDENtasoina. SITO: n laatimassa liitekartassa (kaavaselostuksen liite 7) melualueet on esitetty kuitenkin LAeq-tasoina. Kaavaselostukseen tullaan lisäämään tietoa siitä, kuinka melutorjunta tullaan järjestämään. Tarkempi melutorjunnan suunnittelu tapahtuu kuitenkin asemakaavoituksen yhteydessä. Luontokohteet Yleiskaavan ehdotusvaiheessa tullaan tutkimaan tarkemmin asetetaanko yleiskaava-alueelle toimenpiderajoitus (MRL 43 §). Keravan kaupunki selvittää mahdollisuutta suojella Haukkavuoren alue luonnonsuojelulain nojalla. Matkoissuo tullaan myös esittämään yleiskaavan ehdotusvaiheessa luonnonsuojelualuemerkinnällä (SL). Selostuksen suunnitteluratkaisussa tullaan kuvaamaan kattavammin muutokset luonnonympäristöön. Huomiota kiinnitetään muun muassa siihen, kuinka Luontoselvityksessä inventoidut arvokkaat luontokohteet huomioidaan jatkosuunnittelussa. Kohteet merkitään yleiskaavan kaavakartalle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). Luontokohteet tullaan esittämään aluerajauksin sekä pistemäisin merkinnöin. Selostuksessa tullaan kiinnittämään myös huomiota Haukkavuoren viereisen työpaikka-alueen (TP-2) vaikutuksiin suojelualueelle. Uudenmaanliitto on omassa lausunnossaan edellyttänyt, että yleiskaavassa tulee määrätä, että alueen jatkosuunnittelussa turvataan viheralueverkoston riittävyys. Asemakaavaprosessin yhteydessä on varmistettava, että Haukkavuoren viereisen työpaikka-alueen rakentaminen ei vaaranna Haukkavuoren tilaa. Lisäksi Haukkavuoren ympärille on jätettävä riittävä puskurivyöhyke. Alueen tarkka laajuus määritellään asemakaavaa laadittaessa. Puskurivyöhykkeen laajuus osoitetaan tarvittavin selvityksin. Lausunnon perusteella arvokkaita luontokohteita sekä direktiivilajeja koskevat liiteaineistot tullaan päivittämään. Kartoille lisätään tarvittavat tiedot. Viheralueet KerCan alueelle sijoittuvaa erityisaluetta (E-1) tullaan supistamaan. Alueen sisällä sijaitseva Savionselänne (luontokohde 28.) tullaan ottamaan suunnittelussa huomioon. Keravan kaupunki tarvitsee aluetta puhtaiden maiden läjitykseen, jonka jälkeen alue palautuisi takaisin viheralueeksi. Kalevan alueen E-2-alueella läjitys on ajateltu hyvin lyhytaikaiseksi (1–3 vuotta kestäväksi) ja pienimuotoiseksi. Alueelle on tarkoitus sijoittaa lähialueiden rakennustyömailta syntyviä puhtaita maamassoja. Läjitysalueen tarpeellisuus tul34 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 laan tutkimaan kaavan ehdotusvaiheessa. Suunnittelussa huomioidaan tärkeä lepakkoalue. Viheryhteystarvemerkintöjen sijainteja tarkennetaan ja vankilan pelloilla kulkeva viheryhteystarvemerkintä siirretään kulkemaan Haukkavuoren kautta. Viheryhteystarve-merkintöjen sijainnit ovat ohjeellisia. Tavoitteena on, että asemakaavoja laadittaessa yhteyksien sijainteja tarkennetaan. Maakuntatason viheryhteydet tullaan erottelemaan paikallisista yhteyksistä. Yleiskaavaa laadittaessa on todettu, että maakuntakaavassa esitetty viheryhteystarve-merkintä voi olla myös viheralue. Siten osa maakuntakaavassa esitetyistä viheryhteystarpeista osoitetaan suoraan viheralueina. Kaikki maakuntakaavassa esitetyt viheryhteystarpeet on esitetty yleiskaavakartassa joko viheryhteystarve-nuolella tai vastaavasti viheralueina. Kaavaselostusta täydennetään koskien maakuntatason viheryhteyksiä. Maa- ja metsätalousalueet (MU-2- & MU-3) sijaitsevat asemakaavoittamattomalla alueella. Näillä alueilla sijaitsee yksityisten maanomistajien kiinteistöjä. Kohteesta riippuen tiloilla voi olla kantatilatarkastelun perusteella rakentamispaikkoja jäljellä. Mikäli tiloilla on laskennallisesti arvioituna rakennuspaikkoja jäljellä, tulee uudet rakentamispaikat osoittaa sopiviin paikkoihin. Rakentamisen määrä ja laatu ratkaistaan suunnittelutarveratkaisujen välityksellä. Lausunnon pohjalta tullaan kaavamääräykset tarkistamaan kokonaisuudessaan kaavan ehdotusvaiheessa. Kulttuuriympäristö Kaavakartalla tullaan vastaisuudessa erittelemään valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (2 kpl) muista Uudenmaan liiton inventoinnin mukaisista kohteista. Hulevedet, Pienvedet ja Pohjavedet Kaavaselostuksessa huomioidaan Myllypuron valuma-alueen hulevesien viivytysaltaiden sijainti. Myös virkistysalueen (VL-4) kaavamääräyksissä huomioidaan tarkemmin Myllypuron meanderilaakson luontoarvot. Keravan kaupunki ei näe ehdottoman tarpeellisena teettää pienvesiselvitystä osana yleiskaavaehdotuksen tausta-aineistoja. Keravan kaupunki kuitenkin teettää pienvesiselvityksen yleiskaavan luontoselvityksestä ja yleiskaavaprosessista erillisenä työnä resurssien sen salliessa. Pohjavesiä koskevat määräykset tullaan päivittämään. Pohjavesiä koskevissa määräyksissä ei tulla vastaisuudessa viittamaan suoraan lakiin. 35 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.20 2015 LIIKENNEVIRASTO Liikenneviraston tavoitteena on kehittää Imppalanmäen pääradan läheistä aluetta vastaamaan radanpidon tulevaisuuden tarpeisiin. Radanpito tarvitsee raiteistoja ja alueita junaliikenteen päivittäisen toimivuuden varmistamiseksi. Alustavien tarkasteluiden perusteella yksi tulevia tarpeita vastaava alue on Keravan Imppalanmäessä Tervahaudankadun ympäristössä. Tarvittavan alueen laajuus ei tässä vaiheessa ole tarkalleen tiedossa, mutta toiminnot eivät tule mahtumaan Liikenneviraston nykyisin hallinnoimalle alueelle. Liikennevirasto esittää, että yleiskaavassa turvattaisiin tulevaisuuden tarpeet osoittamalla länsiosa (Tervahaudankadun ympäristö) C-2 alueen sijasta LR-alueeksi tai tarkentamalla kaavamääräystä radanpidon tarpeilla. Yleiskaavatyön edetessä Liikenneviraston ja Keravan kaupungin tulisi neuvotella kaupungin keskusta-alueen laajentamissuunnitelmien ja Liikenneviraston aluetarpeiden yhteensovittamisesta. VASTINE Asia edellyttää neuvottelua liikenneviraston kanssa. Neuvottelu järjestettiin Liikenneviraston kanssa 7.9.2015. Kyseiset Liikenneviraston esittämät tarpeet eivät ole tulleet aiemmin esille ja Keravan kaupunki on ymmärtänyt Liikenneviraston tarpeiden tulleen jo ratkaistuiksi osana Postlars/ Rata- asemakaavaa. 36 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.21 2015 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO TRAFI Liikenteen turvallisuusvirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa, mutta toteaa että sillä ei tässä vaiheessa ole lausuttavaa. VASTINE Lausunto ei aiheuta toimenpiteitä. 37 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.22 2015 MUSEOVIRASTO Museovirasto on kommentoinut kaavahanketta aiemmin aloitusvaiheen viranomaiskokoukselle 21.1.2014. Museovirasto edellytti tuolloin, että yleiskaavaa varten tulee toteuttaa kiinteiden muinaisjäännösten täydennysinventointi. Selvityksen tekemistä edellytettiin, koska aiempi inventointi oli nykymaankäytön näkökulmasta vanhentunut. Museovirasto ei kuitenkaan tässä vaiheessa edellytä uutta maastotutkimusta, mutta kaupungin tulee varautua lisäselvitystarpeisiin yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa. Keravan yleiskaavaluonnokseen muinaisjäännökset on merkitty kohdemerkinnällä ilman järjestysnumerointia ja osa kohteista on jäänyt merkitsemättä kokonaan. Tältä osin kaavakarttaa tulee täydentää. Kaavaselostukseen muinaisjäännöksiä ei ole lainkaan listattu. Kaavaselostuksessa muinaisjäännökset ja kulttuuriperintökohteet tulee olla lueteltuina siten, että niistä mainitaan kohteen virallinen nimi, muinaisjäännösrekisterin kohdenumero sekä lyhyt kuvaus. (ks. alla olevat luettelot) Lisäksi niille annetaan juokseva järjestysnumero, joka on yhteneväinen kaavakartan kohdenumeroinnin kanssa. Museovirasto haluaa tuoda esiin sen, että muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain rauhoittamia ja maankäyttösuunnitelmat tulee tehdä siten, ettei niiden säilyminen vaarannu. Mikäli muinaisjäännösalueelle tullaan osoittamaan muuttuvaa maankäyttöä, tulisi tästä seuraavat arkeologiset tutkimukset tehdä jo kaavaprosessin aikana. Maankaivamista edellyttävän maankäytön aiheuttamien tutkimusten kustannukset lankeavat muinaismuistolain 15 § mukaan maankäyttöhankkeen toteuttajan kustannettavaksi, eikä niitä tule siirtää tulevien tonttien omistajien rasitteeksi. Kaavaa toteutettaessa on myös otettava huomioon se, että kohdemerkinnällä kaavaan merkityt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan huomattavan laaja-alaisia. Tämä tulee mainita kaavaselostuksessa. Muinaisjäännösten ja kulttuuriperintökohteiden merkitseminen kaavakartalle Kiinteät muinaisjäännökset sm Muinaisjäännökset merkitään yleiskaavaan turkoosilla kohdemerkinnällä sm (Muinaismuistokohde), johon liitetään juokseva järjestysnumero. Numeroinnin tulee olla yhteneväinen kaavaselostuksen muinaisjäännösluettelon numeroinnin kanssa. 38 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 Historiallisen ajan kylänpaikat sm-2 Kiinteiksi muinaisjäännöksiksi maastoinventoinneissa todetut käytössä olevat historialliset kylänpaikat erotetaan muista kiinteistä muinaisjäännöksistä omalla merkinnällään sm-2 ja määräyksellä, joka kuuluu: ”Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa.” Muinaismuistolaki ei pääsääntöisesti aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Kaavaselostuksessa on tuotava esiin, että tällaisten hankkeiden ollessa suunnitteilla tulee museoviranomaiseen ottaa yhteyttä hankkeen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kulttuuriperintökohteet Lisäksi yleiskaava-alueella sijaitsee kaksi kulttuuriperintökohdetta, jotka voidaan suojella MRL:n keinoin (132/1999) historiallisesti merkittävinä kulttuuriperintökohteina. Niihin liittyvä suojelumerkintä on /s ja järjestysnumero, jonka tulee olla yhteneväinen kaavaselostuksen järjestysnumeroinnin kanssa. 39 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Yleiskaavan kaavakarttaan sekä yleiskaavan selostukseen tehdään lausunnon perusteella useita muutoksia. Yleiskaavan selostukseen tullaan laatimaan muinaisjäännökset osoittavan liitekartan osaksi taulukko, josta selviää Museoviraston esittämät tarvittavat muinaisjäännösten tiedot, kuten kohteiden numerot. Liitekartalla kohteet numeroidaan siten, että numerointi vastaa taulukon numerointia. Lisäksi kulttuuriperintökohteet tullaan luettelemaan ja numeroimaan taulukkona ja liitekartalla. Näiden lisäksi muinaisjäännökset numeroidaan yleiskaavan kaavakartalle. Kaavaselostuksessa tullaan korostamaan sitä, että maankäyttösuunnitelmat tulee tehdä siten, ettei muinaisjäännösten säilyminen vaarannu. Kaavaselostukseen lisätään myös tieto siitä, että kohdemerkinnöin esitetyt muinaisjäännökset voivat olla pinta-alaltaan laaja-alaisia. Muinaisjäännöskohteet eritellään yleiskaavan kaavakartassa sm-1- ja sm-2- luokkiin lausunnon mukaisesti. Kaavamääräyksissä osoitetaan myös sm-1- ja sm-2- kohteille Museoviraston esittämät määräykset. Koukkusuon ja Östersundom–Skafvaböle landsvägin kohteet lisätään erillismerkinnällä kaavakarttaan (/s), lisäksi määräys muotoillaan Museoviraston suosituksen mukaiseksi. Suunnitteluratkaisun kuvauksessa (selostus) lisäksi avataan maankäyttö- ja rakennuslain suojelun perusteita. 40 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.23 2015 SAVION KYLÄYHDISTYS Maankäyttöä rajoittavana on lentomelu, jota on jatkossa lievennettävä. Lentomelualue merkitsee mm. sitä, että Etelä-Saviolle on vaikea saada uutta päiväkotia. Savion asukkaiden ulkoilumahdollisuudet on jatkossa turvattava. Tämä merkitsee ulkoilureittien järjestämistä sekä vanhan Lahdentien itäpuolelle että Tuusulan alueelle. Lahdentien itäpuolelle suunnitellut teollisuusalueet ovat maiseman kannalta arveluttavia, kallioisessa maastossa toteuttamisen kannalta erittäin hankalia ja kalliita sekä saviolaisten ulkoilumahdollisuuksia heikentäviä. Saviolta tulevan ja Lahdentien yli johtavan viherreitin pitäisi palvella eläinten liikkumista. Mahtaakohan se palvella tätä tarkoitusta mutkitellessaan teollisuusalueen halki? Tuusulasta jatkossa Savion asemalle suuntautuva liityntäliikenne ja -pysäköinti ruuhkauttavat Savion kadut, koska pysäköinnille ei ole varattu tarpeeksi tilaa. 41 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan yleiskaavan avulla pyritään selvittämään vaihtoehtoja koskien mm. uusien asuin- sekä yritysalueiden sovittamista yhteen kaupungin viheralue- ja palveluverkoston kanssa. Tavoitteena on, etteivät uudet suunnitellut asuin- ja yritysalueet heikennä keravalaisten elinolosuhteita. Finavian uusi ympäristölupa astui voimaan 21.1.2015 ja luvan sisältö määrittelee sen, minkälaiseksi lentomelualue tulevaisuudessa tulee muodostumaan. Korkeimman hallinto-oikeuden Tuusulan Rykmentinpuiston yleiskaavaa koskevan päätöksen (13.10.2014) mukaan Helsinki–Vantaan lentoaseman ympäristölupahakemuksen liitteenä olevia melukäyriä on pidettävä parhaana käytettävissä olevana selvityksenä arvioidusta lentomelutilanteesta vuonna 2025. Ympäristöluvan perusteella Keravan lentomelualueen ei voida tulevaisuudessa odottaa pienenevän tai lentomelun määrän vähenevän. Keravan kaupunki pyrkii kaavoituksen kautta minimoimaan lentomelusta aiheutuvat haitat. Yleiskaavatasolla ohjataan maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla, eikä sen kautta voida vaikuttaa rakennusten sisä- tai ulkotilojen meluntorjuntaan. Yleiskaavasuunnittelulla voidaan ainoastaan osoittaa eri toimintoja tarkoituksenmukaisiin paikkoihin. Lentomelualueille ei tulla osoittamaan merkittävää määrää uusia toimintoja, vaan toiminnot pyritään ohjaamaan lentomelualueen ulkopuolelle. Asemakaavoituksessa määritellään muun muassa rakennusten ja piha-alueiden sijoittelu kiinteistöillä. Vasta asemakaavoituksen jälkeen tapahtuvassa rakennusten suunnittelussa huomioidaan rakennusten sisätiloja koskevat melutasojen ohjearvot. Keravan yleiskaavaluonnoksessa Saviolle osoitetut urheilu- ja virkistyspalveluiden alueet (VU-1 & VL-1) yhdistyvät Tuusulan ja Vantaan puolille sijoittuviin viheralueisiin. Lisäksi Saviolta on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti viheryhteystarve kulkemaan KerCan läpi vanhan Lahdentien itäpuolelle. Viheryhteys kulkee alueella jo nykyisellään, mutta viheryhteyden sijaintia tarkennetaan vielä kaavan ehdotusvaiheessa. Lahdentien itäpuolelle suunniteltujen työpaikka-alueiden (TP) jatkosuunnittelussa huomioidaan alueen läpi kulkevat viheryhteydet. Viheryhteys tulee kulkemaan työpaikka-alueen läpi, myös työpaikka-alueen länsipuolella olevaa suojavihervyöhykettä (EV) voi hyödyntää reittinä, jota kautta laajemmat viheralueet ovat saavutettavissa. Konkreettisesti vasta asemakaavoituksen yhteydessä vaikutetaan kaupunkikuvallisiin sekä maisemallisiin seikkoihin. Syksyllä 2015 on käynnistetty oma projektinsa liittyen liityntäpysäköintiin. Projektin tuloksia tullaan mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään yleiskaavaprosessissa. Liityntäpysäköintiin liittyvät näkökohdat tullaan käsittelemään kattavammin yleiskaavan ehdotusvaiheen vaikutusten arvioinnissa. 42 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.24 2015 SIPOON KUNTA Kaavan valmisteluaineisto on hyvin yleispiirteinen. Yleiskaavan toteuttamisen vaikutukset on arvioitu erittäin kevyesti eikä seudullisia vaikutuksia ole tarkasteltu lainkaan. Sipoon kuntaan kohdistuvista vaikutuksista tarvitaan selvitysten ja arviointien tarkennuksia liikenteen määrän kasvun ja sen liitännäisvaikutusten (mm. melu. katuleveydet, tonttiliittymät, liikenteen määrä, maankäytön jatkosuunnittelu) osalta sekä viher- ja virkistysalueiden kysynnän osalta. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kuvataan tavoitetilannetta vuonna 2035. Kaavatyössä tulee ottaa huomioon myös pidemmän tähtäimen kehitys seudulla. Vähintään vuoteen 2050 saakka. Keravan yleiskaavan valmisteluaineistossa ei ole esitetty raideyhteyden kehittämistä ja siihen liittyvää maankäyttöä (Kerava-Nikkilä). Yleiskaavan valmistelussa tulee jatkossa esittää yhdyskuntarakenteen toteuttamisen vaiheistus ja ratayhteyden Iiikennöinnin järjestäminen. Seudullisten selvitysten tulee toimia Keravan yleiskaavan laatimisen pohjana. Yleiskaavassa ei esimerkiksi ole esitetty kuntarajojen yli kattavaa kävely- ja pyöräilyverkostoa, eikä ratkaisu siten edistä esim. Sipoon puolelta Keravalle suuntautuvaa pyöräilyä. Myös liikenneverkon jatkuvuus tulisi turvata yleiskaavassa paremmin kuntien rajapinnassa. Keravan Ahjossa sijaitsevan Terästien osoittaminen vain joukkoliikenteen käyttöön vaikuttaa Sipoon viereisten rakentamisalueiden tiestöön ja liikennöintiin. Talman osayleiskaavassa katuyhteydellä on haluttu mahdollistaa tulevaisuudessa myös henkilöautoliikenne, mikäli alueen asemakaavoituksen yhteydessä tähän nähdään tarvetta. Pysäköintilaitoksia koskevassa tarkastelussa ei ole huomioitu riittävästi rautatieaseman liityntäpysäköintiä. Uusia pysäköintilaitoksia ei ole tutkittu aseman läheisyyteen. Maantien 148 kehittäminen logistiikkakäytävänä tulisi olla yleiskaavan tavoitteena.Henkilöliikenteen määrän kasvu tulee selvittää ja arvioida sen vaikutusta raskaan liikenteen toimivuuteen. Mahdolliset parannukset liikennejärjestelyihin tulee osoittaa yleiskaavassa. On suositeltavaa, että Kerava kehittää jatkossa kaupunkimaista, kävellen ja joukkoliikenteellä saavutettavaa kaupan palveluverkkoa eikä näi43 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 vetä keskustaansa uusilla henkilöautoliikenteeseen perustuvilla kaupan yksiköillä. Keravan yleiskaavan valmisteluaineisto on puutteellinen viher- ja virkistysalueiden osalta. Yleiskaavaa on kehitettävä jatkossa siten, että Talman osayleiskaavassa esitetyt ulkoilu- ja viheryhteydet jatkuisi Keravan puolella. VASTINE Keravan yleiskaavan valmistelu aineisto tulee tarkentumaan kaavan ehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointia tarkennetaan merkittäviltä osin ja samalla seudullisia vaikutuksia tarkastellaan aiempaa yksityiskohtaisemmin. Erityisesti kaupan ja liikenteen osalta selvityksiä on tarkennettu kevään 2015 aikana. Keravan yleiskaavan 2035 tavoitevuotena toimii vuosi 2035 ja tästä syystä Keravan kaupunki ei ole nähnyt tarpeelliseksi ulottaa liikennejärjestelmäselvitystään vuotta 2035 pidemmälle. Kerava–Nikkilä-rataosuuden on puolestaan esitetty Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2015 (HLJ 2015) yhdeksi infrastruktuurin kehittämishankkeista kaudelle 2026–2040. Mikäli kehittämishanke käynnistyy vasta vuonna 2026 pitää Keravan kaupunki epätodennäköisenä, että raideyhteys olisi henkilöliikenteen käytössä v. 2035. Tästä huolimatta Keravan kaupunki varautuu siihen, että Kerava–Nikkilä-ratayhteys avautuu henkilöliikenteelle pian vuoden 2035 jälkeen. Keravan kaupunki tulee tutkimaan kaavan ehdotusvaiheessa mahdollisuuksia lisätä asumista Ahjon aseman ympäristössä (Terästie). Keravan yleiskaavan selostuksessa tullaan aiempaa tarkemmin avaamaan Sipoon sekä muiden naapurikuntien alueille ulottuvia liikenteellisiä vaikutuksia. Kevyenliikenteen yhteyksien katkeamattomuutta on arvioitu jo kaavaluonnosvaiheessa, mutta asia tullaan esittämään aiempaa tarkemmin yleiskaavan ehdotusvaiheen kaavaselostuksessa ja vaikutusten arvioinneissa. Yleiskaavaehdotuksen selostukseen tullaan laatimaan liitekartta, jossa esitetään kuntarajat ylittävät liikenneyhteydet. Terästien alue on esitetty Keravan yleiskaavaluonnoksessa joukkoliikennekatuna ja se tullaan esittämään sellaisena myös yleiskaavan kaavaehdotuksessa. Terästien alueella toimii koulu ja päiväkoti, jonka vuoksi alueella liikkuu runsaasti lapsia. Lisäksi alueelle on suunnitteilla (asemakaava on vireillä) myös toinen päiväkoti. Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että Terästien alue muuttuu aiempaa asuntovaltaisemmaksi. Alueella liikkuvien lasten määrän kasvu sekä asutuksen lisääminen yhdistettynä henkilöautoliikenteen kasvuun ei Keravan kaupungin näkemyksen mukaan edistä liikkumisturvallisuutta. Etenkin kun jo lähtötilanteessa alueen henkilöautoliikennettä on pyritty rauhoittamaan mm. katualueelle sijoitetuin hidastein. 44 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 Keravan Liikennejärjestelmäselvityksen 2035 ollessa yleispiirteistä maankäytön suunnittelua varten laadittu, ei liityntäpysäköintiä ole nähty mielekkäänä selvittää yleiskaavatasolla. Lausunnon johdosta liityntäpysäköintiin liittyvät näkökohdat tullaan kuitenkin käsittelemään ehdotusvaiheessa osana vaikutusten arviointia. Keravalla on myös syksyllä 2015 käynnistetty oma projektinsa liityntäpysäköintiin liittyen. Projektin tuloksia tullaan hyödyntämään osana yleiskaavan taustamateriaalia. Keravan kaupunki pitää maantie 148 välityskyvyn kunnossapitoa tärkeänä. Tästä yhtenä osoituksena on parhaillaan käynnissä oleva perusparannushanke. Maantie 148 on yksi kansallisista huoltovarmuusreiteistä. Tie toimii myös keskeisenä ulostuloväylänä keravalaisille. Toisaalta Keravan kaupunki näkee, että ei ole tarkoituksenmukaista osoittaa raskasta liikennettä läpi tiivistyvän kaupunkirakenteen, vaan että liikennettä pyritään ohjaamaan mahdollisimman paljon pohjoiseen valtatie 4:sta pitkin ja Järvenpään pohjoispuolitse kohti valtatie 3:sta. Vaikka Keravan kaupunki pitää maantien 148 kunnossapitoa erityisen tarpeellisena, ei sen kehittämistä logistiikkakäytävänä voida pitää yleiskaavan ensisijaisena tavoitteena. Kerava haluaa kehittää tulevaisuudessa kaupunkimaista, kävellen ja joukkoliikenteellä saavutettavaa kaupunkia. Päivittäistavarakauppaa eikä keskustahakuista kauppaa ei tulla osoittamaan uusille kaupallisten palveluiden alueille (KM). Keravan keskustassa on edelleen kaupallisia toimintoja, jotka tuottavat mm. raskasta liikennettä. Kaupallisille palveluille, jotka eivät sovellu kaupungin keskustaan, tullaan osoittamaan tarkoituksenmukaisempia sijainteja uusilta kaupallisilta-alueilta. Raskaan liikenneteen ja tilaa vievien toimintojen väistäessä, keskustaa voidaan tulevaisuudessa kehittää asumiselle ja päivittäistavarakaupalle. Keravan yleiskaavan 2035 kaavaselostuksen liitekartaksi tullaan laatimaan esitys, josta ilmenee, kuinka Keravan viheralueet muuttuvat tulevaisuudessa. Yleiskaavatasolla ei ole esitetty pienimpiä jo olemassa olevia puistoja, koska ne tulevat tulevaisuudessa pysymään viheralueina. Tämä liittyy siihen, että uudessa yleiskaavassa on ollut aikomuksena esittää mm. viheralueet aiempaa yleispiirteisimpinä. Talman osayleiskaavassa esitetyt ulkoilu- ja viheryhteydet on pyritty huomioimaan jo yleiskaavaluonnosta laadittaessa, mutta viheryhteystarvemerkintöjen sijainnit tullaan osoittamaan vielä uudelleen yleiskaavaehdotusta laadittaessa. 45 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.25 2015 TUUSULAN KUNTA Keskusta-alueet ja kauppa Keravan uusi keskusta-alue on mitoitettu 60 hehtaarin laajuiseksi, herää kysymys, toteutuuko tällöin keskustan tiivistämisen tavoite, joka on ehkä nykyiselläänkin Keravan kävelykeskustan pituudessa nähty haasteelliseksi. Toteutuneet toiminnot sijoittuvat yleiskaavaluonnoksessa merkitylle KM2 -alueelle, jonka pinta-ala on 40 hehtaaria. Tarkoituksenmukaisesti rakentamalla kaupan kerrosala mahtuisi todennäköisesti kokonaisuudessaan KM-2 -alueelle. KM-alueelle puolestaan ei tule sallia keskustahakuista kauppaa. Lentoradan linjaus Rykmentinpuiston alueelle Hyrylän itäpuolelle on suunniteltu yli 10 000 asukkaan asuinaluetta, joka saataisiin kytkettyä tehokkaasti joukkoliikenteeseen. Maakuntakaavassa lentorata ohittaa kuitenkin kunnan ydinkeskustan kaukana keskustatoimintojen alueesta. Tuusulan näkökulmasta lentoradan linjauksen siirto pohjoisemmaksi myös Keravan puolella ei olisi Keravan kaupungin omien intressien vastaista, vaan tukisi KUUMA-kuntien yhteisesti selvittämää linjausvaihtoehtoa. Ratayhteysvarauksien kohtaaminen rajanaapurien yleiskaavoissa helpottaisi jatkosuunnittelua. Liikenne Yleiskaavan pohjoisosissa on osoitettu yhdystiet/ kokoojakadut: Koivunoksan jatke, Kytömaantie sekä Suorannankatu pohjoiseen kohti Tuusulaa ja Ristikytöä. Nämä yhteydet nähdään merkittävinä jatkossa Ristikydön kehittämisen kannalta. Seudullisen liikenneverkon toimivuuden ja väylien hierarkian mukaisesti Ristikydön alueen ajoneuvoliikenne tulee ohjata mahdollisimman tehokkaasti Lahdenväylän suuntaan. Tämä johtaa siihen että yllä mainitut kokoojakadut tulevat palvelemaan Ristikydön alueen sisääntuloväylinä, mikä on otettava huomioon katujen suunnittelussa. Raportista ei käy ilmi, onko Tuusulan Rykmentinpuiston osalta liikennetarkasteluiden pohjana käytetty HLJ:n mukaista maankäytön mitoitusta vai Tuusulan kunnan omien suunnitelmien mukaista mitoitusta. Tuusulan kunnan mielestä Rykmentinpuiston liikennetuotos tulee olla tarkasteluissa mukana osayleiskaavan kokonaismitoituksen mukaisena. 46 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 Liikenneselvitystä tulisi laajentaa kattamaan seudulliset yhteydet laajemmin myös naapurikuntien puolella. Lisäksi selvityksestä tulisi ilmetä tarkemmin Keravan maankäytön kehittymisestä aiheutuvat liikennemäärien muutokset liikenneverkossa ja liittymissä, erityisesti liikennemäärien muutokset ja liikenteen suuntautuminen Kulloontielle ja Tuusulan Itäväylälle sekä edelleen Tuusulanväylälle. Kestävän liikkumisen edistämiseksi Keravan aseman merkitystä EteläTuusulan joukkoliikenteen solmupisteenä tulee kehittää nykyisestä. Tuusulan kunta on suunnitellut joukkoliikenteen syöttölinjastoa, joka voisi kulkea väliä Kerava-Hyrylä-Kehärata. Tämä joukkoliikenneyhteys palvelisi osaltaan myös Keravan yhteyksiä Kehäradan suuntaan. Näiden joukko- ja kevyenliikenteen yhteyksien turvaamisen kannalta yleiskaavassa tulee esittää sujuva, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmasta suunniteltava yhteys Hyrylän ja Rykmentinpuiston suunnasta Keravan keskustaan ja esimerkiksi Aleksis Kiven Tien kehittämistä joukkoliikennekatuna tulee selvittää. Poikittainen viheryhteys Keravan pohjoisosassa, Tuusulan rajalla Keravan pohjoisrajalla maankäyttö on ulotettu nykyisestä yleiskaavasta poiketen kiinni Tuusulan ja Keravan väliseen kuntarajaan. Koska Ristikydön suunnitelmat eivät ole vielä pitkällä, tulisi rajalle jättää kaavoitusvaraa ja lähivirkistysalueen kaistale. Huomioita hajarakentamisen ohjaamisesta Huomion kiinnittää ratkaisu, jossa rakennuspaikkojen enimmäismäärä lasketaan vuoden 1995 tilanjaosta eikä yleisimmin käytetystä vuoden 1959 tai 1963 mukaisesta tilanteesta. Kaavamääräyksen mukaan tila saa pinta alansa mukaan laskennallisesti rakennuspaikkoja pinta-alansa perusteella myös asemakaavoittamattomille AT ja AP-alueille. Kaavassa ei kuitenkaan ole osoitettu kyläalueita (AT) ollenkaan ja mikäli hajarakentamista sallitaan ennen asemakaavan laatimista yleiskaavan AP-alueille, tulee se mahdollisesti haittaamaan tulevaa asemakaavaa. 47 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Kaupunkirakenteen tiivistäminen on tarkoituksenmukaisinta hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelta. Keskusta-alueen tiivistämiseen ohjaa myös maakuntakaava. Keravan yleiskaavassa 2035 keskusta-alueen väkiluku tulee kasvamaan vuoteen 2035 mennessä noin 3400 asukkaalla. Väestömäärän lisäys on suurin koko kaava-alueen osa-alueista. Jotta Keravan keskustaa voidaan kehittää tiiviimmäksi, on uusia alueita välttämätöntä varata keskustatoiminnoille (C2). Täysin uusia keskusta-alueita osoitetaan 20 hehtaaria (0,2 km²). Alueita, jotka voidaan pienin toimenpitein kehittää keskustamaisemmiksi, osoitetaan 40 hehtaaria (0,40 km²). Pääosin nykyisellään säilyvän keskusta-alueen laajuus on 60 hehtaaria (0,60 km²). Keravan kaupunki teetti keväällä 2015 sekä Liikennejärjestelmäselvityksen lisätyön että Alikeravan kaupallisen selvityksen, jotta kaupallisten palveluiden alue (KM) pystytään rajaamaan tarkemmin. Kaupallisten palveluiden alueiden (KM) rajauksia tarkennetaan selvitysten pohjalta kaavan ehdotusvaiheessa. Uusille kaupallistenpalveluiden alueille ei tulla asemakaavoissa osoittamaan päivittäistavarakauppaa tai muuta keskustahakuista kauppaa. Keravan yleiskaavan 2035 luonnoksessa Helsinki–Pietari-rata sekä lentorata on esitetty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mukaisesti. Ratojen linjausta ei ole nähty tarkoituksenmukaiseksi muuttaa yleiskaavaehdotukseen, koska rata on suunniteltu kaukoliikenteen tarpeisiin. Mikäli myöhemmin ilmenee, että rataosuuksia on mahdollista hyödyntää paikallisliikenteelle, voidaan yleiskaava päivittää vastaamaan kyseisen ajankohdan tarpeita. Keravan liikennejärjestelmäselvityksen liikennetarkasteluissa on käytetty pohjana HLJ:n mukaista maankäytön mitoitusta. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa tarkennetaan liikennemääriä ja siitä koituvia seudullisia vaikutuksia. Keravan Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2035 on käytetty Tuusulan osalta 10 000 asukkaan arviota. Rykmentinpuiston liikennetuotos on siten laskettu matkatuotoskäsikirjan mukaisilla kertoimilla 10 000 asukkaalle. Aleksis Kiven tien kehittämistä joukkoliikennekatuna ei pidetä kovin realistisena, koska alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Teoriassa toinen tarkasteltava vaihtoehto voisi olla Seunalantie. Sekä Aleksis Kiven tie sekä Seunalan tie ovat molemmat Luhtaniityntien länsipuolella hyvin kapeita tonttikatuja, joista on lukuisa määrä suoria pihaliittymiä. Keravan kaupunki näkee, että joukkoliikennettä tulee ensisijaisesti kehittää Kulloontien (mt. 148) ja Saviontien kautta. Kytömaan asuinpientaloalue (AP-2) ulottuu Keravan yleiskaavan luonnoksessa Tuusulan kunnanrajaan saakka. Yleiskaavan suunnittelutasolla tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että alue asemakaavoitettaisiin ja rakennettaisiin tiiviiksi aivan kaupungin rajalle saakka. Yleiskaavan rajaus mahdollistaa suuremman harkinnanvaraisuuden käytön asemakaavoituksessa. Asemakaavasuunnitte48 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 lussa Kytömaan raja-alue on mahdollista osoittaa lähivirkistysalueeksi. Toisaalta yleiskaava myös mahdollistaa tiivisti rakentamisen aina kaupungin rajalle saakka. Yleiskaavan yleispiirteisyyden vuoksi tämän kaltaisten yksityiskohtien ratkaiseminen soveltuu paremmin osaksi asemakaavaprosessia. Keravalla on poikkileikkausvuotena noudatettu vuotta 1995, jolloin Keravan ensimmäinen oikeusvaikutteinen yleiskaava on astunut voimaan. Samaa poikkileikkausajankohtaa on sovellettu myös Jokivarren osayleiskaavassa. Vuotta 1995 on myös käytetty suunnittelutarveratkaisuiden poikkileikkausajankohtana. Keravan kaupunki on nähnyt, että vuoden 1995 käyttäminen poikkileikkausajankohtana tuottaa oikeudenmukaisimman ratkaisun maanomistajien tasapuolisessa kohtelussa. Yleiskaavaluonnoksessa esitetty kyläalue (AT) on ollut huolimattomuusvirhe. Virhe on korjattu yleiskaavaehdotuksen aineistoihin. Sen sijaan Keravalla on asemakaavoittamatonta asuntoaluetta (A-2), joka on pääosin Keravan kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevaa kaavoittamatonta asuinpientaloaluetta (AP-2) on pääasiassa vain Kaskelassa. 49 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.26 2015 TUUSULAN SEUDUN VESILAITOS KUNTAYHTYMÄT Lausuntopyyntöön viitaten Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Keravalla sijaitsee yksi Tuusulan seudun vesilaitoksen käytössä oleva pohjavesialue, Marjamäen pohjavesialue, ja siitäkin vain osa. Myös itse ottamo (pohjavesikaivo) sijaitsee alueella. Ko. pohjavesialue on viranomaisluokituksessa 1. luokan pohjavesialueeksi määritelty. Tuusulan seudun vesilaitokselle Marjamäen esiintymällä ei sen suhteellisen pienen antoisuuden takia ole erityistä strategista merkitystä. Paikallisena vesilähteenä ja esim. poikkeustilanteita ajatellen sitä ei kuitenkaan ole syytä väheksyä. 2. Kaavaluonnokseen merkitty pohjavesialueen raja on virheellinen. Pohjavesialue rajoittuu koillisessa kaupungin rajaan saakka. 3. Marjamäen vedenottamolle on merkitty ET-alue aivan oikein. Suurin osa tämän alueen ympärillä on varattu AP-4 merkinnällä asuin pientaloalueeksi lisämerkinnällä res-1 (” Alue varataan rakentamisen reservialueeksi. Alueen asemakaavoittamisen edellytyksenä on vankilatoiminnan loppuminen"). Tällainen varaus tulevaisuudessa toteutuessaan aiheuttaa huomattavan riskin pohjavedelle monin eri tavoin. Tiedetään, että alueella on paineellista pohjavettä. Tämä tarkoittaa, että savikerroksien puhkaisu esim. kanaalirakenteiden tai perustusten teon yhteydessä aiheuttaa pohjaveden purkautumisen ja sitä kautta vedenottokapasiteetin pienenemisen tai jopa kokonaan ehtymisen. Liian läheinen rakentaminen vedenottamon ympärillä tuo myös omat riskinsä ilkivallan, kemikaalipäästöjen, liikenteen ym. muodossa vedenottamon toiminnalle. 4. Kaavaselostuksen sivulla 61 arvioidaan kaavan vaikutusta luontoon. Edellä mainittu tosiseikka puuttuu arvioinnista kokonaan ja kuuluisi ainakin esitetyssä kaavamuodossa olla mainittuna. 5. Edelliseen viitaten kuntayhtymä vaatii, että AP-4/res-1 varaus jätetään pois pohjavesialueelta, jolle voimaan jää MT-1. 6. Muilta osin Tuusulan seudun vesilaitoksella ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 50 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Suunnittelun lähtökohtana on ollut, ettei pohjavesialueelle osoiteta uutta rakentamista. Pohjavesialueen rajaan tullaan asemakaavoituksen yhteydessä jättämään riittävä suojavyöhyke. Vanhentuneeseen aineistoon pohjautuva pohjavesialueen rajaus tullaan korjaamaan oikeaksi yleiskaavaehdotukseen. Mikäli uusi pohjavesialueen rajaus ulottuu asuinpientaloalueelle (AP-4/res-1), niin asuinalueen rajaa tullaan muuttamaan siten, että se jää pohjavesialueen ulkopuolelle. Ennen alueen rakentamista tulee alueelle laatia asemakaava. Asemakaavan laatimisen yhteydessä rakentamisolosuhteet selvitetään tarkemmin, jotta pohjaveden laatu ei vaarannu. Vaikutusten arviointia tarkennetaan yleiskaavaehdotuksen selostuksessa. Tähän lukeutuu pohjaveteen kohdistuvien vaikutusten arviointi. 51 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.27 2015 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kaavaselostukseen on syytä liittää tarkastelu ja kaavayhdistelmä, joka osoittaa Keravan maankäytön liittymisen ympäröivien kuntien maankäyttöön. Kaavaselostuksessa tulee myös kuvata kaupallisten palvelujen rakenne ja kaavan toteuttamisen vaikutukset palveluverkon kehittymiseen. Yleiskaavassa tulee tiedostaa ja osoittaa rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet ja alueet. Niiden suojelemiseksi voidaan antaa suojelumääräyksiä. Kaikki Keravan kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet on esitetty liitteissä 16 ja 17. Kaavaluonnoksen suojelumääräykset ovat sisällöllisesti sinänsä asianmukaiset. ELY-keskus esittää niitä täydennettäväksi siten, että kaavamääräyksessä viitataan liitteisiin 16 ja 17 ja todetaan, että liitteissä esitettyjen kohteiden suojelu- kysymys ratkaistaan asemakaavalla. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on hyvä todeta erikseen, vaikka ne onkin osoitettu asianmukaisesti kaava- kartalla. Määräys voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, ma. Maisemallisesti arvokas alue: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja suunnittelussa on otettava huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja varmistettava kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Alueeseen sisältyvien yksittäisten rakennettujen kohteiden säilyttämismahdollisuudet selvitetään ja osoitetaan asema- kaavoitettavilla alueilla asemakaavassa. Suunnittelun yhteydessä on pyydettävä lausunto museoviranomaiselta. KM-3- alueiden toteuttamismahdollisuuksien tarkastelussa liikennejärjestelytkin tulee tarkastella kattavien vaikutusselvitysten perusteella. Maantien 140 varren uusille työpaikka-alueille sekä muittenkin uusien työpaikka-alueiden liittymien ja uusien yhteyksien toteuttamismahdollisuudet tulee tarkastella tarkemmin yleiskaavan jatkosuunnittelussa laadittavassa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Liikennejärjestelmän esitystavan selkeyttämiseksi tulee kaavakartalla maantie 148 sekä maantie 140 merkitä kaavamerkinnällä seututie ”st”. Keravan luontoselvityksen 2014 suosituksia on noudatettu kaava- luonnoksessa heikosti. Luontokohteet tulee ottaa huomioon kohteiden ominaispiirteet säilyttävin kaavamerkinnöin paremmin 52 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Lausunnon perusteella kaavaselostukseen tullaan lisäämään liitekartta, jossa kuvataan Keravan maankäytön liittyminen ympäröivien kuntien maankäyttöön. Yleiskaavan kaavaehdotuksessa tullaan kuvaamaan kaupan suuryksiköiden mitoitus. Mitoitus tulee olemaan maakuntakaavan mukainen. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden esittämistä kaavakartalla selvitettiin yleiskaavan luonnosvaiheessa. Kartan luettavuuden nähtiin kuitenkin kärsivän kohteiden runsauden vuoksi. Jo suojeltuja ja suojeltaviksi osoitettuja kohteita ei osoiteta kaavakartalla. Kohteet osoitetaan yleiskaavan liitekartalla. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista on myös Keravan kaupunginhallituksen päätös. Lisäksi rakennusinventointi on tarkoitus päivittää lähivuosina. Kohteiden suojelu tutkitaan tarkemmin asemakaavavaiheessa. Kaavamääräyksiin lisätään viittaus liitteisiin 16. ja 17. Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt tullaan erottelemaan kaavakartalla muista inventoiduista kohteista. Kohteiden suojelusta on lisäksi mahdollista antaa yleismääräys. Myös selostusta tullaan täydentämään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten kohteiden osalta. Keväällä 2015 laaditussa liikennejärjestelmäselvityksen lisätyössä tutkittiin liikennemahdollisuudet moottoritien 4 ja maantie 140 väliselle alueelle (KM-3). Laaditun selvityksen perusteella alueen laajuus sekä muoto tullaan tarkistamaan. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystarve tullaan käsittelemään Uudenmaan ELY:n kanssa järjestettävässä neuvottelussa. Maanteiden 140 ja 148 kaavamerkinnäksi vaihdetaan seututie. Luontokohteet pyritään yleiskaavan ehdotusvaiheessa huomioimaan aiempaa paremmin. Arvokkaat luontokohteet merkitään kaavakarttaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo), myös vaikutusten arviointia tullaan luontokohteiden ja suojelualueiden osalta täydentämään ehdotusvaiheessa. 53 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.28 2015 UUDENMAANLIITTO Keravan keskustan ja Ahjon asemanseutujen alueet on osoitettu maakuntakaavassa tiivistettävinä alueina. Yleiskaavan tavoitevuodeksi on osoitettu vuosi 2035. Vaikka Keravan kaupunkirakenne on suunniteltu ja toteutettu hyvien periaatteiden mukaisesti, on yleiskaavassa kuitenkin huomioitava maakuntakaavan tiivistettävän alueen kehittämisperiaatemerkintä kaavakartalla ja määräyksissä tulevaisuutta silmällä pitäen. Oikeusvaikutteisena Keravan yleiskaava 2035 tulee ohjaamaan asemakaavoitusta. Keravan kaupunki on laatimassa kaupallisten palvelujen alueen selvitystä sekä selvitystä myös Keravanportin mahdollisista liikenneyhteyksistä. Yleiskaavan selostuksen mukaan näiden selvitysten perusteella suuryksikön laajuutta tullaan tarkistamaan. Selvityksen johtopäätökset alueen laajuudesta ja siihen laskettavista kerrosaloista tulee lisätä selostuksen liitekartaksi. Kaupallisten palvelujen alueet (KM-2 ja KM-3) on osoitettu Keravantien (Mt 148) ja Lahden moottoritien (Vt 4) vaikutusalueelle. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisessa kaavoituksessa on määriteltävä suuryksikön sijainti ja laajuus siten, että se muodostaa riittävän laajan toiminnallisen kokonaisuuden. Yleiskaavan kaupallisten palvelujen alueiden kaavamääräyksissä tulee osoittaa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kaupan määrä ja laatu. Yleiskaavan työpaikka-alueen (TP-2) kaavamääräyksessä tulee määrätä, että työpaikka-alueelle sijoittuvien myymälätilojen määrä ei saa olla seudullisesti merkittävää. Maakuntakaavassa osoitetun seututien (Mt 140) itäpuolelle osoitettu työpaikka-alue on maakuntakaavassa viheraluetta. Yleiskaavassa tulee määrätä, että asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee selvittää ja varmistaa Haukkavuoren luonnonsuojelualueeseen liittyvän viheralueverkoston riittävyys. Keravan keskustatoimintojen alueet (C-2) laajentavat keskustan aluetta sekä pohjoiseen että etelään. Keravan keskustatoimintojen läheisyyteen on osoitettu asuinkerrostaloalueita (AK-1). Kaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa liiketilaa. Koska alue ei ole keskustatoimintojen aluetta niin yleiskaavassa tulee mitoittaa liiketilan määrä siten, että se ei ole seudullisesti merkittävää. Keravalla on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY2009), vankilan alue sekä Keravan asemanseutu. Nämä tulee osoittaa sekä yleiskaavan kartassa ja määräyksissä. Vankilan alue on osoitettu asuinpientalojen reservialueeksi. Yleiskaavassa tu- 54 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 lee määrätä, että alueen käyttötarkoituksen muuttamisesta tulee neuvotella museoviraston kanssa. Maakuntakaavassa on kaksi eritasoliittymää. Eritasoliittymät on osoitettu Keravantien ja Lahden moottoritien sekä Keravantien ja vanhan Lahdentien risteämiin. Yleiskaavan luonnoksessa on osoitettu Lahden moottoritielle kolme eritasoliittymää. Eritasoliittymien toteuttaminen tulee perustua selvityksiin, jossa osoitetaan niiden toteuttamismahdollisuudet ja vaikutukset. Maakuntakaavassa osoitettu Keravantien ja vanhan Lahdentien risteämän eritasoliittymää ei ole merkitty Keravan yleiskaavan luonnokseen. Merkinnän tarpeellisuutta tultaneen arvioimaan kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. Yleiskaavan selostuksessa on todettu, että Salmelan lehto ja Myllypuron meanderilaakso on arvioitu luotoselvityksessä seudullisesti arvokkaiksi. Laadittavana olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei ole osoitettu Keravalle maakunnallisesti arvokkaita luonnonympäristöjä. Luonnonympäristöjen maakunnallista merkitystä tullaan arvioimaan ja tarkentamaan vaihemaakuntakaavan jatkotyössä. Yleiskaavan luonnoksessa olevia viheralueiden rajauksia tulee tarkentaa (Purolaakso) tai tehdä aluerajaukset yleisesti strategisemmiksi. Keravantien eteläpuolelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU-1), jolla saa harjoittaa ampumaurheilua .22 kaliberin aseella (/ea). Maakuntakaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi. Yleiskaavaa varten on tehty selvitys ampumahiihdon melun vaikutuksista. Kaavamääräyksessä tulee osoittaa, että sallittu ampumaurheilu tarkoittaa ampumahiihtoa. Keravan pohjoisosissa, Huhtimossa, oleva 100 kV:n voimalinja tulee osoittaa kaavakartalla. Yleiskaava 2035 luonnoksessa esitetty lentokonemelualue on maakuntakaavan mukainen. Lentomelualueiden rajaukset tullaan käsittelemään myöhemmin laadittavan Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan yhteydessä. 55 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan yleiskaavan kaavaehdotuksessa tullaan tutkimaan mahdollisuudet sijoittaa Ahjon aseman läheisyyteen uuden asumisen mahdollistavaa maankäyttöä (Terästien ympäristö). Yleiskaavan ehdotusvaiheessa tullaan esittämään Alikeravan kaupallisen selvityksen tulokset. Selvitys käsitteli erityisesti kaupan suuryksiköiden sijoittumista Keravanportin alueelle. Myös kokonaismitoituksen (75 000 k–m2) jakautuminen tullaan esittämään kohteittain. Kytömaantien ja vanhan Lahdentien työpaikka-alueille sijoittuvan myymälätilan on ajateltu olevan pelkästään alueen työpaikkoihin liittyvää, esimerkiksi kausittain auki olevia tehtaanmyymälöitä. Yleiskaavan työpaikka-aluetta (TP-2) koskevia kaavamääräyksiä täydennetään siten, että myymälätilojen määrä ei saa olla seudullisesti merkittävä. Yleiskaavamääräyksiä myös täydennetään siten, että asuinkerrostaloalueiden (AK-1) liiketila ei ole seudullisesti merkittävä. Tarkka mitoitus ratkaistaan kuitenkin vasta asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan ehdotusvaiheen kaavamääräyksiin tullaan lisäämään, että työpaikka-alueen (TP-2) asemakaavavaiheessa on varmistettava Haukkavuoren suojelualueen viheralueverkoston riittävyys. Myös kaikki viheralueiden rajaukset tullaan tarkistamaan. Tosin kaavaehdotusvaiheessakaan ei tulla kaikkia viheralueita esittämään kaikilta osin täysin yksityiskohtaisesti. Viheralueiden tarkka rajautuminen selvitetään vasta asemakaavoja laadittaessa ja päivitettäessä. Valtakunnallisesti (2 kpl) arvokkaat kulttuuriympäristöt tullaan kaavakartalla erottelemaan muista Uudenmaan maakuntakaavan inventoiduista kulttuuriympäristöistä. Liitekartalla maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (4 kpl) erotellaan muista inventoiduista kohteista. Vankila-alueen kaavamääräyksiin lisätään, että alueen käyttötarkoituksen muuttamisesta tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Eritasoliittymien sijainnit tutkitaan yleiskaavaehdotuksen yhteydessä mahdollisesti laadittavassa liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistuksessa. Kaavan ratkaisut tulevat perustumaan tarvittaviin selvityksiin sekä neuvottelun tuloksiin. Keravan kaupunki näkee, että ampumatoiminnan rajaaminen toimintatyypin perusteella ei ole tarkoituksenmukaista yleiskaavatasolla. Sekä selostukseen että kaavamääräyksiin kuitenkin lisätään tieto siitä, että ampumatoiminnan aloittaminen edellyttää asemakaavan laatimista sekä tarvittavia lupia. Asemakaavavaiheessa tullaan laatimaan tarvittavat selvitykset (melu ja turvallisuus). Kaavakartan sähkölinjat päivitetään viimeisimpien tietojen perusteella. Myös Huhtimossa sijaitseva sähkölinja tullaan osoittamaan kaavakartalla. 56 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.29 2015 VANHAN KASKELAN ASUKASYHDISTYS Asukasyhdistys toivoo, että maaseutumaisuus säilytettäisiin siten, että peltomaisema ja väljä rakennustapa toteutuisi myös Laineentien ja Kaskelantien välisellä alueella. Maanomistajilla tulisi olla mahdollisuus täydennysrakentamiseen ja omien tonttiensa jakamiseen. Maisemallisesti arvokas Jänisvuoren alue tulisi säilyttää, kuten esimerkiksi maisemaselvityksessä suositellaan. Kaskelassa on ratsastustoimintaa, jonka tarpeet tulee huomioida kaavoituksessa. Hevoset tarvitsevat tilaa voidakseen hyvin. Keinukallion urheilupuistoon suunniteltu hevosalue on pinta-alaltaan riittämätön harrastajien tarpeisiin. Erilaisista hevoskylistä on hyviä kokemuksia, sellainen sopisi luontevasti Kaskelaankin. Kaskelassa on aina ollut muutakin pienimuotoista yritystoimintaa, joiden toiminta pitää taata myös jatkossa. Uuden tiestön paikkoja tulisi myös selvittää tarkemmin. Jo tällä väestöpohjalla Kaskelantielle tarvitaan pikaisesti pyörätie. VASTINE Yleiskaava on maankäytön yleispiirteinen suunnitelma, jonka avulla osoitetaan tilaa eri maankäytön toiminnoille. Keravan yleiskaavassa varaudutaan maankäytön muutoksiin pitkällä aikavälillä. Yleiskaavassa Kaskelan alue on osoitettu asuinpientalovaltaiseksi alueeksi, jonne tullaan aikanaan rakentamaan rivitaloja, paritaloja ja erillistaloja alueelle laadittavan asemakaavan mukaisesti. Kaskelan asuinalueen toteuttaminen ei kuitenkaan ole Keravan kaupungin intresseissä lähitulevaisuudessa, vaan aluevarauksella varaudutaan tulevaisuuden tarpeisiin. Asemakaavoituksen käynnistäminen edellyttää, että maa-alueet ovat maakauppojen myötä siirtyneet kaupungin omistukseen. Kaskelan alue tulee lähitulevaisuudessa säilymään maaseutumaisena alueena. Alueella toimiva hevostalli voi jatkaa toimintaansa myös tulevaisuudessa, samoin kuin pienimuotoinen yritystoiminta. Uuden pyörätien rakentaminen ratkaistaan muun suunnittelun yhteydessä. Jänisvuoren ominaispiirteet tullaan huomioimaan suunnittelussa mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi Luontoselvityksessä inventoidut arvokkaat luontokohteet tullaan merkitsemään kaavakarttaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo). Jänisvuoren alueella huomionarvoisia luontokohteita on kaksi kappaletta. Keinukallion urheilupuiston yleissuunnitelmassa ei ole osoitettu alueelle laajamittaista hevostoimintaa, eikä lopullisessa selvityksessä ole hevosaluetta. 57 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1.30 2015 VANTAAN KAUPUNKI Kaavaratkaisun perusteluja ja kaavan vaikutusten arviointia tulee tarkentaa merkittävästi. Vantaan on vaikea ottaa kantaa luonnoksessa esitettyihin ratkaisuihin niiden pintapuolisesta perustelusta ja puutteellisesta vaikutusten arvioinnista johtuen. Keravan eteläosiin, Vantaa rajan välittömään läheisyyteen, on osoitettu huomattava määrä uutta työpaikkarakentamista. Lahdentien itäpuolen asuntoaluevaraus on muutettu luonnoksessa työpaikka-alueeksi (TP-2) ja viheryhteydet sen poikki on poistettu. Työpaikkarakentaminen tulee suunnitella ja rajata siten, ettei siitä aiheudu haittaa Vantaan puoliselle asuntoalueelle. Kyseisen työpaikka-alueen ja Vantaan rajan väliin tulee osoittaa leveämpi viheralue. Lisäksi TP-2 alueen läpi tulee varata pohjois-etelä suuntainen viheryhteys Vantaan kaavoissa olevan virkistysalueen jatkeeksi yhteytenä Koukkukallion ja Keinukallion alueille. Luonnoksessa on osoitettu Vantaan rajalle, Lahdenväylän itäpuolelle maa-aineksen läjitysalue (E-2). Kyseinen toiminta tulee aiheuttamaan huomattavan määrän raskasta liikennettä Vantaan puoleiselle Leppäkorventielle. Läjitystoiminnan, kuten muidenkaan eteläosien työpaikkaalueiden, liikennevaikutuksia Vantaalle ei ole arvioitu. Liikennevaikutukset ja laajan työpaikka-alueen vaikutukset hulevesiin tulee arvioida. Luonnoksessa esitetään uusia merkittäviä kaupallisten palveluiden alueita (KM-3) Lahdenväylän itäpuolelle. Kyseinen kaupan ratkaisu ei perustu selvityksiin tai arviointeihin. Keravan tulee tehdä yleiskaavan KM-3 alueen rajaukseen, mitoitukseen ja kaupan laadun ohjaamiseen liittyvät selvitykset yleiskaavaehdotuksen pohjaksi. Keravan eteläosaan, Vantaan rajalle kohdistuu seudullisia maankäytön kehittämispaineita, joita kaavaluonnoksessa ei ole ratkaistu. Keravan tulee ottaa yleiskaavatyössään kantaa kokonaisuuteen, jossa ohjataan Vallinojan asemanseudun kehittämistä, jätteenkäsittelyaseman suoja- ja laajentumistarpeita sekä maakunnallista viheryhteystarvetta. Yleiskaavaluonnoksessa Vallinojan mahdollisen asemanseudun vaikutusalueelle on osoitettu maa-aineksen läjitysalue (E-l), mikä toteutuessaan estäisi asemanseudun kehittämisen Keravan puolella. Uusi E-l alue tulee poistaa yleiskaavasta. Maakuntakaavan poikittainen viheryhteystarve Vantaan ja Keravan rajaseudulla tulee tutkia Keravan yleiskaavassa, koska Vantaan puolella seuraava maakunnallinen viheryhteys pääradan ja Lahdenteiden poikki on vasta Korson eteläpuolella. 58 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan yleiskaavan 2035 ehdotusvaiheessa suunnitteluratkaisujen perusteet tullaan avaamaan entistä tarkemmin, myös liitteen 19. perusteita tullaan aukaisemaan osana selostustekstiä. Samalla vaikutusten arviointia tarkennetaan merkittävästi. Vaikutusten arvioinnissa tullaan muun ohella korostamaan vaikutuksia liikenteeseen ja kaupallisiin palveluihin. Vanhan Lahdentien varteen suunniteltujen työpaikka-alueiden (TP-2) asemakaavasuunnittelussa esitetään toimintojen laatu, määrä ja sijoittuminen alueelle. Viheralueen leventämistä Vantaan rajalla tullaan tutkimaan tarkemmin yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Viheryhteys toteutuu maakuntakaavan mukaisena, kun sekä Vantaa että Kerava osoittavat viheralueet rajan molemmin puolin. Kaavan ehdotusvaiheessa kuitenkin tarkistetaan onko uudelle viheryhteystarpeelle työpaikka-alueen läpi (TP-2) tarvetta. Lahden moottoritien itäpuolelle sijoittuvan erityisalueen (E-2) liikenne järjestetään kokonaan Keravan puolelta. Alueelle tuotava maa-aines tuodaan Keravan alueelta. Kuljetus tullaan järjestämään Lahden moottoritien alikulun kautta. Läjitysalue (E-2) ei aiheuta liikennettä Vantaan puoleisille kaduille. Keravan maankäytön sekä liikennejärjestelmän kehittämisestä aiheutuvat vaikutukset tarkastellaan kokonaisvaltaisesti yleiskaavaehdotusta laadittaessa. Keravan kaupunki on keväällä 2015 selvittänyt kaupallisten palveluiden alueiden (KM) soveltuvuutta Lahden moottoritien tuntumaan. Lisäksi on selvitetty mahdollisuutta saada katuyhteys alueelle. Kaavaehdotuksen suunnitteluratkaisu tulee perustumaan keväällä 2015 laadittuihin selvityksiin sekä maakuntakaavan selvityksiin. Kaupallisten palveluiden alueiden laajuus tarkistetaan em. selvitysten perusteella. Keravan kaupunki katsoo Savion aseman lähialueen sekä KerCan teollisuusalueen eteläosan kehittämisen asumiselle hyvin hankalaksi. Savion alue on lentomelualuetta ja KerCan alueella on muun muassa entiseen kaatopaikkatoimintaan liittyen useissa kohdin pilaantuneita maita. Lisäksi Sinerbrychoffin tehdas tuo lisähaasteita kaavoitukselle. Erityisalueen (E-1) laajuus tullaan arvioimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa. Maakunnallinen viheryhteystarve on esitetty jo yleiskaavaluonnoksessa. Kaavan ehdotusvaiheessa tullaan viheryhteydet kuitenkin tutkimaan uudestaan. Maakunnalliset viheryhteydet erotellaan paikallisista viheryhteyksistä. KerCan läpi kulkeva viheryhteys tutkitaan ehdotusvaiheessa uudestaan ja pyritään löytämään sille vaihtoehtoinen linjaus. 59 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 1 2015 MIELIPITEET Keravan yleiskaava 2035 luonnoksesta jätettiin yhteensä 14 mielipidettä. Mielipiteitä jättivät pääasiassa asukkaat, asukasyhdistykset sekä muut osalliset. Merkittävä osa mielipiteistä Käsitteli Lahdentien (mt. 180) itäpuolen alueita: Jokivartta, Jokilaaksoa, Ahjoa, Kaskelaa sekä Vankilan aluetta. Jokivartta ja -laaksoa haluttiin joko tiiviisti kaavoitettavaksi, taikka oltiin huolissaan Jokivarren maiseman puolesta. Lahdentien (mt. 140) itäpuolelle osoitettujen työpaikka-alueiden pelättiin pilaavan Jokilaakson ainutlaatuisen maiseman. Työpaikka-alueen länsireunalle haluttiin kunnollinen suoja-alue maiseman suojaksi. Toisaalta myös Jokivarren tiivistämiseen löytyi halukkuutta. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa Jokivarsi tulee pysymään haja-asutusalueena. Alue sijaitsee syrjässä muusta yhdyskuntarakenteesta ja kunnallisinfrastruktuurin puuttumisen sekä maisema-arvojen vuoksi alueelle ei ole tarkoituksen mukaista osoittaa uusia toimintoja. Jokilaakson työpaikka-alueen merkintä tullaan tutkimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa. Työpaikkarakentamisessa tullaan asemakaavavaiheessa kiinnittämään huomioita muun muassa maiseman suojeluun ja alueen alkuperäisen identiteetin huomioon ottamiseen. Ahjon aluetta koskevat mielipiteet kohdistuivat muun muassa yksittäisen kiinteistön osalta kaavamerkinnän muutokseen, Terästien alueen kehittämiseen sekä Ollilanlaakson virkistysarvoihin. Ahjon alue on Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty tiivistettäväksi alueeksi ja Terästien alueen lisärakentamisen kautta voidaan vastata maakunnalliseen tavoitteeseen. Kaavan ehdotusvaiheessa Terästien alueen kaavamerkinnät tullaan tutkimaan uudestaan. Ollilanlaakson virkistysarvot huomioidaan kaavan ehdotusvaiheessa varaamalla alueelle riittävästi viheralueita ja ottamalla maakunnalliset viheralueet huomioon. Myös Ahjon alueella sijaitsevaa hevostallin toimintaa kannatettiin ja se koettiin osaksi Sorsakorven identiteettiä. Hevostallitoiminta tulee kuitenkin tulevaisuudessa loppumaan Ahjosta alueen tiivistymispyrkimysten vuoksi ja osaltaan siksi, että Hevostalous sopii huonosti yhteen tiiviin pientaloasumisen kanssa (mm. turvallisuus ja hajuhaitat). Mielipiteissä ilmeni, että osa Kaskelan asukkaista vastustaa voimakkaasti alueen tiivistämistä pientaloasumiselle. Osaltaan Kaskelan alueen kehittämistä myös kannatettiin. Yhteensä neljässä mielipiteessä ja yhdessä lausunnossa otettiin kantaa Kaskelan säilyttämiseksi maalaismaisena haja-asutusalueena. Mielipiteissä vedottiin paikallisiin maisema-arvoihin, maalaismaiseen elämäntapaan, luontoarvoihin sekä hevostallitoiminnan säilyttämiseen alueella. Kaavaratkaisun nähtiin muuttavan alueen luonnetta liikaa. Kaskelaa haluttiin myös profiloida hevostalouden kautta, muun muassa siten, että alueelle tulisi Tuusulan mallin mukaisesti hevoskylä. 60 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 Kaskelan alueen osoittamisella pienitalovaltaiseksi alueeksi varaudutaan tulevaisuuden maankäytön muutoksiin. Yleiskaava on pitkän aikavälin maankäytönsuunnitelma, jolla varmistetaan riittävä määrä asemakaavoitettavaa maaalaa. Kaskela sijaitsee nykyisin kaukana muusta yhdyskuntarakenteesta ja palveluista, eikä Keravan kaupungin intresseissä ei ole käynnistää alueella lähitulevaisuudessa asemakaavoitusta. Kaskelan alueen toteutus tulee etenemään hiljalleen, mikäli alueen maakaupat alueen maaomistajien ja kaupungin välillä etenevät. Vankilan aluetta koskevat mielipiteet liittyivät muun muassa vankilatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Keravan vankilan mielipiteen mukaan vankilan alueelle tulee myös tulevaisuudessa varata lisää tilaa. Toisessa mielipiteessä taas korostettiin, ettei alueelle saa rakenneta kerrostaloja. Keravan yleiskaavassa vankilan alue on varattu asumisen reservialueeksi ja sen käyttöönotto liittyy vankila-alueen kehittämiseen. 61 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.1 2015 MIELIPIDE 1: Huomautus koskee tilaa kiinteistötunnuksella 245–401–9–16 (Syrjälä). Tila jossa on asuinrakennuksia, on merkitty yleiskaava 2035 luonnoksessa EV-1 alueeksi. Vaadin tilan osaa jossa asuinrakennukset sijaitsevat merkittäväksi yleiskaavaan merkinnällä, joka sallii asuinrakentamisen. Siten kun se on merkitty Keravan yleiskaavaan 2020. VASTINE Keravan kaupunki on ratkaissut kyseisen asian suunnittelutarveratkaisun välityksellä hakijan kannalta positiivisesti. Suunnittelutarveratkaisusta on valitettu ja prosessi on kesken. 62 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.2 2015 MIELIPIDE 2: Jäljellä oleva Kaskela on säilytettävä kylämäisenä maalaismaisemana. Salmelan peltoaukeama ilman kaupunkimaista rakentamista (AP-2) tulee suojella jälkipolville. Mönkäreenmäkeä ja Laineentien länsipuolta voisi tiivistää jonkin verran, jos maanomistajat näin haluavat. Pääsääntöisesti pitäisi Kaskelassa harjoittaa hajaasutusalueelle tyypillistä rakentamista ja sallia maanomistajien itse lohkoa maitaan ja rakentaa pien- tai paritaloja niille. Tällä hetkellä kiinteistöllä harjoitetaan pienimuotoista yritystoimintaa, joka on saanut alkunsa täällä jo 1960-luvulla. Haluamme, että tämä otetaan huomioon yleiskaavaa tehtäessä. Ehdotus Keravan kehittäjille: Tuusula suunnittelee, profiloi ja kehittää alueelleen hevoskylää, joka tuo kunnalle yrittäjiä ja asukkaita. Minkä takia Kerava ei voisi tehdä samoin? Meillä kun jo on valmiiksi olemassa oleva hevoskylä, täällä ei toimi ainoastaan yksi suurempi talli vaan täällä on niitä useampia. VASTINE Keravan kaupunkirakenne on muodostunut hyvin tiiviiksi. Uusien asuinalueiden osoittaminen tulevaisuuden tarpeita varten on nähty välttämättömänä, jotta väestönkasvun paineisiin pystytään vastaamaan. Kaskelan alueen maankäyttö tulee muuttumaan hiljalleen, eikä alueen välitön toteuttaminen ole Keravan kaupungin intresseissä. Yleiskaavan tavoitevuotena toimii vuosi 2035, jonka vuoksi on tarpeellista varautua maankäytön muutoksiin pitkällä aikavälillä. Kaskelan alueen osoittamisella asuinaluekäyttöön varmistetaan asemakaavoitettavan maan riittävyys tulevaisuudessa, mikäli tarpeita kaupunkirakenteen tiivistämiseksi ilmenee. Kaskelan asemakaavoitus aloitetaan vasta, kun alueen maanomistajien kanssa on saatu tarvittavat maakaupat tehtyä. Keravan yleiskaavan 2035 kaavaluonnoksessa ei ole otettu kantaa siihen, millaiseksi Kaskelan alueen ulkoasu muodostuu tulevaisuudessa. Alueen ulkomuoto sekä rakentamisen tehokkuus määritellään vasta asemakaavoituksen yhteydessä. Mielipiteen jättäneen omistuksessa olevan kiinteistön alue on varattu pientaloasumiseen (AP-2). Yleiskaavan tavoitteena ei ole heikentää keravalaisten mahdollisuutta harjoittaa elinkeinotoimintaa. Yleiskaavan kaavamerkintä asuinpientaloalue (AP) ei sulje pois pienimuotoista yritystoimintaa. 63 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.3 2015 MIELIPIDE 3: Pyydämme huomioimaan suunnittelussa hevostalouden Kaskelassa. Omistamallamme Kulmala nimisellä tilalla toimii suosittu ratsastuskoulu Enjalan Talli. Yritys on investoinut merkittävästi ratsastuskoulutoimintaan ja toimiakseen ratsastustalli tarvitsee riittävästi tilaa. Pyydämme myös huomioimaan maastoratsastusmahdollisuuden alueilla. VASTINE Kaskelaan tehty aluevaraus pientalorakentamiselle on tarkoitettu toteutettavaksi tulevaisuudessa, eikä Kaskelan kehittäminen ole Keravan kaupungin intresseissä lähiaikoina. Yleiskaavamerkinnällä varmistetaan asemakaavoitettavan maan määrä, mikäli Kaskelassa halutaan tulevaisuudessa käynnistää uusia asemakaavoja. Alue tulee siis lähitulevaisuudessa säilymään maalaismaisena, jonne myös hevostalous sopeutuu hyvin. Kiinteistö, jolla ratsastuskoulu sijaitsee (Peltola ent. Kulmala) on osoitettu yleiskaavaluonnoksessa asuinpientaloalueeksi, jolle laaditaan asemakaava. Asemakaavan laatimisen yhteydessä määritellään tarkemmin alueen toimintojen sijainti ja laatu. Keravan kaupunki noudattaa periaatetta, että ensimmäistä kertaa asemakaavoitettavat alueet ostetaan maakauppojen välityksellä kaupungille ennen kaavaprosessin aloittamista. Yleiskaavaluonnoksen merkintä ei estä ratsastuskoulun sijoittamista alueelle asemakaavan laatimisen yhteydessä. Maastoratsastusreittejä ei ole tarkoitus esittää yleiskaavan kaavakartalla, mutta tavoitteena on, että ratsastuskoulutoiminnan säilyminen sekä maastoratsastus ovat alueella mahdollisia tulevaisuudessakin. 64 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.4 2015 MIELIPIDE 4: Mielestämme Kaskelan alue tulee säilyttää haja-asutusalueena. Täydennysrakentaminen tulisi sallia, säilyttäen kuitenkin isot ja väljät tontit. VASTINE Kaskelan alueen osoittamisella asuinaluekäyttöön varaudutaan tulevaisuuden asemakaavoituksen tarpeisiin. Kaskelan rakentaminen tulee tapahtumaan hiljalleen, eikä alueen toteuttaminen ole lähitulevaisuudessa Keravan kaupungin intresseissä. Yleiskaavassa on määritelty, että alue asemakaavoitetaan asuinpientaloalueeksi, mutta tarkemmat tekijät (kuten tonttien koko ja alueen rakennusten ulkomuoto) selvitetään vasta asemakaavavaiheessa. 65 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.5 2015 MIELIPIDE 5: Ollilan laakson alueet ollaan kaavoittamassa asuntokäyttöön, mikä ei ole hyväksyttävää. Luontoselvityksessä alueen kallioympäristö on lisäksi todettu arvokkaaksi luontokohteeksi, mistä ei nyt näytetä välitettävän lainkaan. Kaskelan uudisrakentaminen on mahdollistettu liian laajana ja yhtenäisenä. Alueen perinnemaisema ei tule säilymään. AP-2 aluetta on pienennettävä tai pilkottava, ja väliin taattava riittävät virkistysalueet alueen nykyisen luonteen mukaisesti. Kuntalaisten mielipiteitä ei näytä haluttavan todellisesti ottaa huomioon vastustuksen pelossa. Nykyisellään ratsastustalli ja sen maalaismainen miljöö kuuluu Sorsakorven identiteettiin. Sellaisenaan se erottuu edukseen verrattuna muihin vastaavanlaisiin kaupunginosiin. Kaavailtu asuinalue tulee merkitä pienempänä niin, että lähellä kulkevaan pururataan jää riittävä suojaava metsäalue, tai peruuttaa kokonaan ja etsiä keinot alueen nykyisenlaiseen hyödyntämiseen. Ollilanlaakson ympäristön kehittäminen on asia, josta tulisi selkeästi tiedottaa ympäröivien kaupunginosien asukkaita, jotta kaikilla olisi aidosti mahdollisuus osallistua. He ovat niitä, jotka alueella elävät ja sitä joka päivä käyttävät. 66 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Kerava on hyvin tiiviisti rakennettu kunta. Keravan sijoittuminen metropolialueelle hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrelle luo paineita väestönkasvulle myös tulevaisuudessa. Kerava on sitoutunut MAL-aiesopimuksen tavoitteisiin (Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2012–2015). MAL-aiesopimuksen mukaan Keravan tulee tuottaa 1560 uutta asuntoa sopimuskauden aikana. Keravan tiiviistä kaupunkirakenteesta johtuen tulevaisuuden uusia rakentamisen alueita on jouduttu etsimään myös alueilta, jotka eivät aikaisemmin ole olleet rakentamisen piirissä. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa tullaan arvokkaat luontokohteet merkitsemään kaavakartalle. Jatkosuunnittelussa on huomioitava, että luontokohteiden erityispiirteitä ei vahingoiteta. Ollilan kallio (kohde 23.) tullaan myös merkitsemään luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (luo-merkintä). Ollilanlaakson rakentamisaluetta ei ole osoitettu yleiskaavassa tarkasti, vaan pelkästään yhdyskuntarakenteen leviämissuunnan osoittamalla nuolella. Mikäli alue otetaan rakentamiskäyttöön tulevaisuudessa, nuolimerkintä edellyttää alueelle laadittavaa osayleiskaavaa tai asemakaavaa, jossa vaikutustarkastelut ja selvitykset tehdään yleiskaavatasoisesti. Keinukallion eteläpuoliselle metsäalueelle sijoittuva työpaikka-alue (TP) perustuu kaupunginhallituksen linjaukseen (joulukuu 2014). Kaskelan alueelle tullaan osoittamaan uutta pientaloasumista. Keravalla on vähän tilaa uusille pientaloalueille ja Kaskelan sijainti suhteessa Ahjon uuteen asemaan sekä tulevaisuudessa avautuvaan Kytömaan seisakkeeseen mahdollistavat uuden asuinalueen rakentamisen. Tulevaisuudessa alue tulee rakentumaan vaiheittain vuoteen 2035 mennessä ja muutokset elinympäristössä tapahtuvat hiljalleen. Alueen asemakaavoitusta ei tulla käynnistämään ennen kuin Keravan kaupunki on saanut tarvittavat maakaupat tehtyä alueen maaomistajien kanssa. Kaskelan jatkosuunnittelussa otetaan huomioon niin luonto- kuin maisema-arvot. Arvokkaat luontokohteet tullaan merkitsemään osaksi kaavakarttaa. Kaskelan suunnittelussa noudatetaan myös Maisemaselvityksessä (2013) annettuja suosituksia alueen maankäytöstä. Maisemaselvityksen mukaan Kaskelan väljää pientaloaluetta voidaan tiivistää Kaskelantien ja Laineentien varrella. Jänisvuori tullaan säilyttämään lähivirkistysalueena. Jänisvuorella on lisäksi arvokkaita luontokohteita (2 kpl), jotka tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Vasta asemakaavavaiheessa tarkentuu millaiseksi alue tulevaisuudessa muodostuu. Sorsakorven asunalue tullaan tutkimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa, jotta turvataan Keinukallion ja Ollilanlaakson virkistysalueiden väliset kevyen liikenteen reitistöt ja mahdollistetaan Keinukallion alueen monipuolinen kehittäminen vetovoimaisena urheilukeskuksena. Sorsakorven alueelta hevostalous tulee tulevaisuudessa loppumaan, kun alueen vuokrasopimus raukeaa. Hevos- 67 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 talous sopii huonosti yhteen tiivistyvän kaupunkirakenteen kanssa (mm. haju ja turvallisuusnäkökohdat). Osallistuminen on Keravan yleiskaavassa 2035 hoidettu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaavan ehdotusvaiheessa osallisia kehotetaan olemaan yhteydessä Keravan maankäyttöpalveluihin. 68 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.6 2015 MIELIPIDE 6: Keravan kaupungin yleiskaava 2035-luonnoksessa suunnitellaan työpaikkaalueita Lahdentien itäpuolelle keskelle vanhaa maanviljelys- ja jokimaisemaa. Pohjoinen osa tästä alueesta sijoittuisi Jokela ja Isotupa-tilojen maille. Emme hyväksy maillemme suunniteltua työpaikka-aluetta, joka olisi ristiriidassa maisemaselvityksessä mainittujen kulttuurimaiseman arvojen kanssa. Jokivarren omakotiyhdistyksen kanta suunniteltuun työpaikka-alueeseen on myös kielteinen. Lahdentien itäpuolisille metsäisille rinteille sopii mielestämme rakennettavaksi ainoastaan riittävän väljille tonteille sijoitettuja pientaloja. Tämä koskee koko suunniteltua työpaikka-aluetta. Jos kaupallisia palveluja sijoitetaan moottoritien itäpuolelle, kuten kaavaluonnoksessa myös esitetään (KM-3) toivomme, että alue suojataan riittävän leveällä metsävyöhykkeellä, jotta jokilaakson maisema säilyy mahdollisimman alkuperäisenä. Aikana, jolloin korostetaan avoimuutta ja vuorovaikutusta kaupungin ja sen asukkaiden kesken, on erikoista, että kaupunki ei ole ottanut yhteyttä meihin silloin kun meitä koskevia suunnitelmia on tehty. 69 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Keravan kaupungin kehityksen kannalta on tärkeää, että kaupungilla on tarjota yrityksille tilaa toimia, kasvaa ja kehittyä. Tämä edistää mm. Keravan kaupungin kykyä tuottaa palveluita sekä ylläpitää työpaikkaomavaraisuuttaan. Nykyisellään Kerava on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis alue ja tästä syystä uusia alueita – niin asumiselle kuin työpaikkarakentamisellekin – on jouduttu etsimään aiempaa kauempaa Keravan keskustasta. Merkittävä osa Keravan joen varresta on maakunnallisessa maisemaselvityksessä luokiteltu arvokkaaksi, lisäksi tulvariskiin liittyvistä syistä johtuen ei alueelle ole mielekästä sijoittaa merkittävää määrää uutta työpaikkarakentamista. Mielipiteen johdosta työpaikka-alueen rajaus (TP-2) tullaan tutkimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana on toiminut maisemallisten näkökohtien huomioonottaminen. Työpaikka-alueelle pyritään kehittämään uusi kaavamerkintä, joka mahdollistaa sekä työpaikkarakentamisen että asuntalojen rakentamisen alueelle. Keravan kaupunki on järjestänyt kaavaprosessin osallistumisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Osallisten on ollut mahdollista ottaa yhteyttä kaavasuunnittelusta vastaaviin henkilöihin missä tahansa suunnittelun vaiheessa. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta, yleiskaavan yleisötilaisuudesta sekä yleiskaavan kaavaluonnoksen nähtävilläolosta on tiedotettu mm. paikallislehdissä. Yleiskaavan laatimisesta on kerrottu myös kaikkiin keravalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa (kaavoituskatsaus 2013, 2014 ja 2015). Lakisääteisen prosessin lisäksi on järjestetty kaksi erillistä yleisötilaisuutta Sampolan palvelukeskuksessa 23.4.2015 sekä Enjalan talleilla Kaskelassa 19.5.2015. Maankäyttöpalveluiden resurssien ollessa rajalliset, on toivottavaa, että osalliset ottavat itse yhteyttä maankäyttöpalveluiden henkilöstöön itseään koskevissa asioissa. 70 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.7 2015 MIELIPIDE 7: Asia: Mielipide Keravan yleiskaavan 2035 kaavaluonnoksesta koskien Kalevan kaupunginosan Kalevankadun päässä olevan viheralueen kaavoittamisesta AP·2 alueeksi eli asuinpientaloalueeksi. Me allekirjoittaneet vastustamme edellä mainitun viheralueen kaavoittamista asuinpientaloalueeksi. Perustelut: 1. Alueen virkistyskäyttö on todella huomattava. Se palvelee koko Kalevan väkeä ja myös Viron koulun oppilaita metsäisenä keitaana, jossa on mahdollisuus marjastaa, sienestää, ulkoilla ja ulkoiluttaa koiria. 2. Veronmaksajina olemme sitä mieltä, että pientaloaluehanke hankalalle, kapealle maa-alueelle ei ole kustannustehokas. 3. Edellä mainitut seikat koskevat myös meitä allekirjoittaneita. Sen lisäksi on huomattava, että alue on välittömästi tonttiemme läheisyydessä, lähes rajalla, ja sen vaikutus on erittäin suuri asumisviihtyvyyteemme. Me kaikki olemme hankkineet tonttimme ja asuntomme nimenomaan siksi, että tontti on rajoittunut puistoon. Pyydämme teitä ystävällisesti olemaan meihin yhteydessä koskien ko. maa-aluetta, koska tonttimme rajoittuvat siihen lähes välittömästi. VASTINE Lausunnon perusteella asuinalue jätetään pois yleiskaavaehdotuksesta. Ratkaisu perustuu sekä yhdyskuntateknisiin kustannuksiin että yhdyskuntateknisten ratkaisujen hankalaan toteuttamiseen kapealla alueella. 71 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.8 2015 MIELIPIDE 8: Haluaisin, että Ahjon kaupunginosassa huomioitaisiin ja selvitettäisiin tarkemmin eri vaihtoehtoja mahdollisen asuntorakentamisen kehittämiseksi ja alueen ilmeikkyyden esilletuomiseksi. Itse edustan KOY Keravan Terästie 2 kiinteistöä. Olemme alustavasti harkinneet että tulevaisuudessa ko. tontille meillä on kiinnostusta jopa kerrostalorakentamiseen. Tällä hetkellä ajatuksissa on kolme vaihtoehtoa: 1. Pitää nykyisessä käyttötarkoituksessa 2. pitää nykyisessä käyttötarkoituksessa ja rakentaa lisärakennus, joka palvelee ympäröivää aluetta 3. purkaa nykyinen rakennus ja rakentaa tilalle asuinkerrostalo. Mikäli asuinkerrostaloa (-taloja) aletaan edistämään, niin pitää varmistaa että nykyiset ja elinvoimaiset liiketoiminnat säilyvät ja vieläpä Keravan alueella ylläpitäen työpaikkoja. VASTINE Kiinteistöt sijaitsevat lähellä jo olemassa olevia palveluja sekä Ahjon junaasemaa. Kiinteistöjen sijainti on erinomainen suhteessa tiivistymispyrkimyksiin. Esitetyn mielipiteen ja kohteen sijainnin johdosta alueen kaavamerkinnät tullaan tutkimaan uudestaan kaavan ehdotusvaiheessa. 72 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.9 2015 MIELIPIDE 9: Yleiskaavassa on syytä varautua vankilan laajenemiselle ja riittävän suojavyöhykkeen turvaamiselle vankilan alueen välittömässä läheisyydessä. Mielestämme yleiskaavassa hahmoteltu liikenneyhteys Kaskelasta Lahdentielle on siirrettävä pohjoisemmaksi. VASTINE Katuyhteyden on ajateltu sijoittuvan Keravan vankilan alueelle vain siinä tapauksessa, että vankila-aluetta aletaan kehittämään myös asuinkäyttöön. Keravan vankilan keskeisten toimintojen pohjoispuoliselle alueelle katuyhteyttä ei haluta osoittaa, sillä alueella sijaitsee paineellista pohjavettä. Lausunnon perusteella kaavamääräykseen (tieliikenteen yhteystarve) tullaan lisäämään tieto siitä, että katu rakennetaan vain jos vankilan alue otetaan yleiskaavan esittämään käyttöön. Lisäksi kaavamerkintään lisätään, että tieliikenteen yhteystarpeen sijainti on ohjeellinen. Selostuksessa tullaan myös toteamaan, että kadun tarkka sijainti tarkentuu osana asemakaavoitusta. 73 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.10 2015 MIELIPIDE 10: Vankilan rakentamisalueen määräyksen mukaan pääosa on AR-AO- rakentamista. Muulla osin sallitaan periaatteessa kerrostaloliikerakentamista. Kerrostalot eivät sovi alueen luonteeseen ja sijaintiin. Liikerakentamistakin pitäisi rajoittaa ja määritellä se tarkemmin alueeseen sopivaksi. Pientalorakentamisen osuutta pitäisi lisätä ja liike- ja palvelurakentaminen rajoittaa palvelemaan alueen asukkaita. Jokivarren haja-asutusaluetta ei esitetä kaavoitettavaksi, vaikka kunnallistekniikan ja lähipalvelujen rakentaminen edellyttää asutuksen tiivistämistä ja lisäämistä. Alueella tulee jatkaa neuvotteluja lisärakentamisesta asemakaavalla ja maankäyttösopimuksilla, jolla kaupunki saa rakennuspaikkoja kaupungin palvelujen rahoittamiseksi. Siihen asti määräykseen on otettava ehdoton kielto lisärakentamiseen, sillä alue on asemakaavan ulkopuolista taaja-asutusta. VU-1 alueelle ei tule sallia ampumaurheilua, koska se häiritsee laajan virkistysalueen käyttöä kohtuuttomasti melullaan. 4. Lahdentien varsi on merkitty teollisuusalueeksi, joka ei sovi kallioiseen maastoon ja häiritsee maisemallisesti ja laajana virkistysalueen käyttöä. Alueelle johtava viheryhteys Saviolta on mutkainen ja törmää Lahdentien itäpuolella ylitsepääsemättömään kallioseinään. Miten muuten eteläisen teollisuusalueen rajaus on erilainen kaupunginhallituksen hyväksymässä yleiskaavaehdotuksessa kuin kaupungin nettisivuilla "asuinympäristö ja rakentaminen/ kaavoitus/ ajankohtaista ja nähtävillä"? Edellisessä aluerajaus on leveämpi suorakaide ja jälkimmäisessä saapasmainen ulottuen Vantaan rajalla itään. 5. Lahdentien itäpuolen MU-2 alue pyritään säilyttämään virkistysalueena ja suositellaan uudet rakentamispaikat, hajaasutusoikeus, sijoittamaan pientaloalueille. Yleiskaavassa tarkoitukseen soveltuvat pientaloalueet on otettu teollisuuskäyttöön Kulloontien ja Koukkukallion välissä. Kaupungin pitää varautua lunastamaan tilat ja osoittamaan korvaavat rakennuspaikat. Erityisesti näitä toimenpiteitä tarvitaan arvokkaalla Ollilanlaakson MU-3 alueella. 74 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Vankilan alueen jatkosuunnittelussa korostuvat alueen arvokas maisema sekä erityislaatuisen rakennuskannan huomioiminen. Alueen rakennuskannan ollessa pääsoin matalaa, ei alueelle ole asemakaavavaiheessa mielekästä tuoda esim. korkeaa kerrostalorakentamista. Tästä syystä alueelle on annettu yleiskaavamerkinnäksi asuinpientaloalue (AP). Vankila-alueen kehittämisellä voisi olla positiivinen vaikutus Keravan imagoon. Vankilan alueen käyttömahdollisuuksia tullaan kuvaamaan tarkemmin kaavaselostuksessa. Tulevaisuudessa vankilan erityslaatuinen ympäristö tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia. Mikäli vankilan ympäristön maisema halutaan tulevaisuudessa säilyttää edes osittain avoimena, on viljelystoiminnan jatkuttava alueella. Alueelle tarvitaankin toimija jatkamaan viljelytoimintaa. Vankila-alueen käyttöä viljelystoimintaan voidaan tukea osoittamalla sinne myös sitä tukevaa elinkeinotoimintaa. Historiallinen miljöö tarjoaa edellytyksiä erilaiselle pienyrittämiselle, kuten leipomotuotteiden myymiselle tai muulle pienimuotoiselle toiminnalle. Eri kaupungeissa toiminnasta poistuneita vanhoja arvokkaita kulttuuriympäristöjä on otettu pienimuotoiseen kaupalliseen käyttöön. Vankilan alueen arvokas rakennusympäristö maisemineen voisi toimia esimerkiksi tapahtumapaikkana, startup keskittymänä taikka kokouskeskuksena. Vankila-alueen oikeanlainen toiminnallisuus yhdistettynä asumiseen mahdollistaa alueen aktiivisen käytön myös tulevaisuudessa. Keravan kaupunki näkeekin, että vankila-alueen osoittaminen yksiomaan asumiseen hukkaisi alueen potentiaalia. Jokivarren alueen mahdollista asemakaavoitusta on selvitetty jo aiempina vuosina ja asiasta on käyty neuvotteluja alueen asukkaiden kanssa. Selvityksissä ja neuvotteluissa on kuitenkin päädytty siihen, että aluetta ei ole mielekästä asemakaavoittaa: Alue sijaitsee kauempana Keravan keskustasta ja olemassa olevista palveluista. Lisäksi kunnallistekniikkaan tulisi tehdä suuria investointeja. Näistä syistä johtuen Keravan kaupunki on suunnitellut keskittävänsä asemakaavoitettavat kohteet sinne, jossa olemassa olevien palveluiden ja kunnallistekniikan hyödyntäminen on lähtökohtaisesti helppoa. Urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU-1 \ea) suunnittelua varten on teetetty vuonna 2014 Keinukallion urheilupuiston kehittämissuunnitelma. Osana suunnitelmaa on laadittu meluselvitys. Melualueen laajuus on selvityksen perusteella kohtuullinen. Alueen yleiskaavatasoista kaavamääräystä tullaan kuitenkin tarkentamaan siten, että alueelle on laadittava asemakaava, jossa tutkitaan tarkemmin mahdollisuudet ampumatoiminnan aloittamiseksi alueella. Asemakaavaprosessin yhteydessä tullaan myös laatimaan tarvittavat selvitykset melu- ja turvallisuusasioista. 4. Lahdentien varteen on esitetty kahta uutta työpaikka-aluetta (TP). Keravan ollessa tiiviisti rakennettu on uusien työpaikka-alueiden osoittamiselle rajallinen määrä vaihtoehtoja. Eteläisemmän työpaikka-alueen rajausta on 75 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 muokattu kaavaluonnosta laadittaessa useampaan kertaan. Kaavaluonnoksessa esitetty rajaus on perustunut siihen, että Koukkusuon länsipuolelle pystytään järjestämään kulkuyhteydet työpaikka-alueen tultua alueelle. Lisäksi eteläosan työpaikka-alueelle on jätetty kaistale viheraluetta Vantaan puolella sijaitsevan asuinpientaloalueen vuoksi. Viheryhteystarve-merkintä on maakuntakaavan mukainen ja se on esitetty yleiskaavassa ohjeellisena. Tarkoituksena on ollut, että tarkka sijainti selvitetään osana asemakaavoitusta. Saatujen lausuntojen perusteella viheryhteystarve- merkintöjen sijainnit tullaan kuitenkin tarkistamaan ja kaavamääräykseen lisätään tieto siitä, että yleiskaavassa esitetty sijainti on ohjeellinen. 5. Keravalla käytetään maanhankintakeinoina vapaaehtoista ostoa ja tarvittaessa muitakin maapoliittisia välineitä. 76 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.11 2015 MIELIPIDE 11: Esitän mielipiteeni koskien yleiskaavaluonnosta 2035,YK 6, että omistamani maat Laineentien varrella muutettaisiin maatalousmaan (MT-2) sijaan asuinpientaloalueeksi (PT-2 tai PT-1) kuten vieressäkin olevat maat. En harjoita maataloutta joten maatalousmaalle ei ole tarvetta. VASTINE Alueen sijaitessa liikenteellisesti hyvällä paikalla, kohtuullisen matkan päässä Ahjon asemasta, ei alueen muuttamisella asuinpientaloalueeksi ole varsinaista estettä. Kyseessä noin 8,3 ha alue, joka on pääasiassa peltoa. Maaperä on savea, eikä alueella ole suuria korkeusvaihteluita. Alueen muuttaminen pientaloalueeksi selvitetään yleiskaavan ehdotusvaiheessa. Maanomistajan on hyvä tiedostaa, että kaupunki pyrkii ostamaan kaikki ensimmäistä kertaa asemakaavoitettavat alueet. 77 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.12 2015 MIELIPIDE 12: Nykyisin yleiskaavaa laadittaessa on otettava myös huomioon maankäyttöä koskevat valtiosopimukset kuten esimerkiksi Firenzen maisemaa koskeva yleissopimus. Suomi ratifioi sopimuksen 2003 ja se tuli voimaan vuonna 2006. Valtiosopimukset ovat lakiin rinnastettavia. Yleiskaavan laadinnassa on tehty kiitettävästi erilaisia tutkimuksia selvityksinä. Valitettavasti selostuksessa on jätetty huomioimatta useita näistä luettavissa olevia johtopäätöksiä, joita voidaan pitää keskeisinä yleiskaavan kestävyyden kannalta. Näin ollen yleiskaava perustuu ainoastaan osin tutkittuun tietoon. Lisäksi yleiskaavassa on jätetty huomioimatta ja arvioimatta rakennetun ympäristön paikallinen taso erityispiirteineen, joka on yhtä arvokasta kuin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Tästä syystä Keravalla on tehtävä rakennuskannan inventointi. 2003 rakennuskannan inventointi oli puutteellinen, koska se ei ollut ohjeiden mukainen, eikä täyttänyt silloisiakaan inventoinneista annettuja määräyksiä. Siksi ennen yleiskaavan hyväksymistä tämä tulee tehdä, kuten jotkut viranomaiset ovat jo Keravaa huomauttaneet. Luettelosta puuttuu Postlarin tilakeskus, jossa asuessaan Jean Sibelius sävelsi merkittävän osan tuotantoaan. Kohde on nykyään, haluamme tai emme, valtakunnallisesti ja maailman laajuisesti merkittävä. Siksi koko Kytömaantien ja Keravanjoen välinen alue aina Porvoontieltä pohjoiseen lähes Koivulantielle asti on kulttuurisesti arvokas alue. Yleiskaavan maisemaselvityksessä kyseinen alue (Keravan kartano) on määritelty Keravan arvokkaimmaksi maisema-alueeksi ja se pitää säilyttää avoimena. Tästä syystä alueelle ei tule rakentaa omakotitaloja. Valtakunnallisesti arvokas Keravan vankila käsittää rakennusten lisäksi myös pohjoisen puolella olevat pellot metsänrajaan asti. Alue tulee säilyttää pääkartan aluemääräyksessä maa- ja metsätalousalueena, jolloin se säilyy peltoalueena. Ehdottamaamme kaavamerkintää puoltaa se, että alue on suurimmaksi osaksi pohjavesialuetta. Sen merkitystä korostaa kriisiaikojen vesivarastona toimiminen. Siksi sitä ei voida esimerkiksi liittää vesijohtoverkostoon. Maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen joukkoon kuuluu myöskin Aleksis Kiven tien varrella oleva torialue sitä ympäröivine rakennuksineen. Alueen arvoa nostaa se, että tuon vuosikymmenen kaupunkikeskustat on jo suurimmaksi purettu. Siksi se tulee säilyttää, eikä torille tule sallia rakentamista. 78 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 VASTINE Yleiskaavaa laadittaessa on sovitettava yhteen useita eri näkökulmia sekä intressejä. Kaavaprosessiin liittyy laajalti eri selvitysten laatimista. Keravan yleiskaavaa varten on laadittu keskeisistä sektoreita tarvittavat selvitykset. Eri intressien yhteensovittamisen vuoksi kaikkien selvitysten tuloksia ei voida aina soveltaa suoraan sellaisinaan. Kompromissien tekeminen on välttämätöntä. Olisikin ollut hyvä, mikäli mielipiteen esittänyt olisi osoittanut selvästi ne selvitetyt tulokset, joita ei mielipiteen jättäneen mukaan ole huomioitu riittävästi. Keravan yleiskaavan laadinnassa on noudatettu soveltuvia lakeja. Maisemayleissopimuksen ratifioinnin yhteydessä todettiin (HE 73/2005 vp.), että maankäyttö- ja rakennuslaki luo riittävät puitteet maiseman ominaispiirteiden huomioon ottamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yleiskaavaa laadittaessa on muun ohella otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonvarojen vaaliminen. Yleiskaavan ehdotusvaiheessa selostusta tullaan täydentämään merkittäviltä osin ja eri selvitysten tulokset tuodaan kirjallisesti paremmin esiin. Myös vaikutusten arviointeja tullaan tarkentamaan. Yleiskaavan kaavakartalla esitettävät kohteet perustuvat useampaan eri lähteeseen. Yleiskaavaselostuksen liitekartalla esitettävät suojeltavat rakennuskohteet perustuvat vuonna 2003 tehtyyn rakennusinventointiin. Selvityksessä inventoitujen kohteiden suojelusta on Keravan kaupunginhallituksen päätös. Rakennuskannan inventointia ei ole nähty tarpeelliseksi päivittää yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Keravan yleiskaavan kautta tapahtuviin maankäytön muutoksiin on inventoinnin päivitys kokonaisuudessaan nähty liian suuritöisenä. Yleiskaava kuvaa yleispiirteisesti maankäytön muutosta ja tarkemmat yksittäisiä rakennuksia/ alueiden tarkempaa suunnittelua koskevat päätökset tehdään vasta laadittaessa asemakaavoja. Tarpeesta laatia uusi rakennusinventointi keskusteltiin Keravan yleiskaavan 2035 viranomaisneuvottelussa (aloitusvaihe), jolloin Keravan kaupunkia ei edellytetty päivittämään inventointia. Rakennusinventointi tullaan kuitenkin päivittämään lähivuosina tarvittavilta osin. Päivitetylle rakennusinventoinnille tullaan hakemaan kaupunginhallituksen päätös, kuten jo v. 2003 laaditulle osiolle on haettu. Kaavaselostuksessa tullaan myös esittämään, että paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioidut kohteet suojellaan asemakaavan laatimisen tai muuttamisen yhteydessä. Postlarin/Mattilan tilakeskusta ei ole luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY-kohde). Postlarin/Mattilan tilakeskuksen rakennuksia ei ole myöskään luokiteltu maakunnallisesti merkittäviksi kulttuuriympäristöiksi. Alueen rakennukset ympäristöineen ovat osa maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä. Vuonna 2003 tehdyn Keravan kaupunginhallituksen hyväksymän inventoinnin perusteella Postlar/Mattila on luokiteltu siten, että se tulee suojella asemakaavan laatimisen yhteydessä. Postlar/ Mattila- alueen rakennuksia ympäröivän alueen rakentamisen määrä 79 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2015 sekä rakentamisen sommittelu selvitetään tarkemmin asemakaavaa laadittaessa. Tässä yhteydessä rakennukset tulee myös suojella. Valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (RKY) on luokiteltu Keravan vankilan rakennukset sekä niiden välitön ympäristö. Vankilan peltoalue Keravan vankilan rakennusten ja piha-alueen tuntumassa on sen sijaan luokiteltu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Pohjavesialue rajautuu arvokkaan alueen pohjoispuolelle. Keravan vankila sijaitsee Lahdentien itäpuolella sekä yleiskaavakartassa esitetyn Lahden moottoritieliittymän tuntumassa, jonka ansiosta alueelle on hyvät kulkuyhteydet. Lisäksi Ristikydön suunnittelu Tuusulan puolella lisää Keravan vankilan alueen merkitystä tulevaisuudessa. Keravan vankilan toiminnan mahdollisesti lakatessa tai toiminnan muuttuessa, on alueelle kehitettävä uusi käyttötarkoitus. Alueen on katsottu sopivan sekä yrittäjien että asukkaiden käyttöön. Pohjavesialueelle ei kuitenkaan aiota osoittaa maankäyttöä muuttavaa toimintaa. Keravan kaupunki katsoo, että hyvällä suunnittelulla pohjavesialueen eteläpuolelle voisi olla mahdollista sijoittaa maiseman arvokkuuden huomioivaa rakentamista (esimerkiksi Keravan vankilan taakse ilman, että Lahdentieltä avautuva maisemaa muuttuu huomattavasti). Aleksis Kiven tien torin ympäristö (sisältäen mm. virkailijoiden talon) on esitetty yleiskaavan kaavakartassa kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kohteeksi, jonka suojelu ratkaistaan asemakaavan laatimisen tai päivityksen yhteydessä. 80 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.13 2015 MIELIPIDE 13: Saviniemenkuja 4 on nykyisessä kaavassa teollisuusaluetta. Tontilla on asuttu 1900-luvun alusta lähtien. Tontilla on ollut pientä käsityöteollisuutta 1970 alkuun ja tämän jälkeen tontti on ollut pelkästään asumiskäytössä, joten uudessa kaavassa se tulisi merkitä asuntotontiksi. Tontti sijaitsee alueella 20 Metoksen ja Keupirtin välillä. Nähdäkseni uudessa kaavassa tonttini on liitetty AP-2 alueeseen mikä on OK. Kysyisin myös toisesta tontistani Savikuoppa, joka sijaitsee asuintontistani n. 200 metriä etelään aivan tulevan AP-2 alueen rajalla. Onko se jäämässä puistokaavaan vai voiko myös sitä mahdollisesti liittää AP-2 alueeseen? VASTINE Kiinteistö Saviniemenkuja 4 on osoitettu yleiskaavakartassa osaksi asuinpientaloaluetta (AP-2). Kiinteistö Savikuoppa sijaitsee kaavakartassa virkistysalueella ja sitä ei nähdä erityisen mielekkäänä esitettäväksi osaksi asuinpientaloaluetta: alue sijaitsee erillään muusta asuinpientaloalueesta (AP) tien toisella puolella. Lisäksi sen rakentaminen tulisi rikkomaan yhtenäisen asuinpientaloalueen reunaman haitaten kulkua viheralueelle. 81 Keravan yleiskaava 2035 Vastineraportti 2.14 2015 MIELIPIDE 14: Senaatti-kiinteistöjen näkemyksen mukaan Keravan yleiskaavaehdotus 2035 on varsin kattavasti tutkittu ja esityksenä perusteltu ja tukee kunnan alueiden tasapainoista kehittämistä. Koska yleiskaavan toteuttamisen aikajänne on pitkä, on yleiskaavaratkaisun syytä olla joustava ja mahdollistaa alueen vaiheittaisen kehittämisen ja antaa edellytykset monipuolisen asuinrakentamisen ja asumisen ympäristön toteuttamiselle vankilatoiminnan jatkuvuuden/supistumisen/lakkaamisen sitä rajoittamatta. Näkemyksemme mukaan pohjoista Kytömaan liittymää ympäristöineen on luontevaa kehittää asumista tukevana työpaikkojen ja kaupan/palvelujen alueena. Senaattikiinteistöillä ei ole yleiskaavaan muuta huomautettavaa. Senaatti-kiinteistöille pyydetään tiedottamaan kaavan etenemisestä ja toimittamaan kirjallinen ilmoitus kaavan hyväksymistä koskevista päätöksistä. VASTINE Mielipide ei aiheuta toimenpiteitä. 82 Keravan yleiskaava 2035
© Copyright 2025