1. No category

LUCINA HAGMANIN LUKIO
OPINTO-OPAS
LUKUVUODELLE 2015-2016
2
LUCINA HAGMANIN LUKIO
Marttilankatu 1
68300 KÄLVIÄ
P. 044 5767673
Hyvä lukiolainen
Lukuvuosi 2015 - 2016 on lukiomme 24. lukuvuosi. Olemme jälleen uuden lukuvuoden alussa
ja on aika katsoa eteenpäin kohti lukuvuotta 2015 - 2016. Lukuvuosi on historiallinen, ollen
lukion historian viimeinen. Lucina Hagmanin lukio yhdistyy Kokkolan suomalaiseen lukioon
1.8.2016.
Tähän oppaaseen on kirjattu oleellisimmat lukuvuoden työtä ohjaavat asiat. Oppaan ja
opintojen ohjauksen avulla voit laatia itsellesi opinto-ohjelman lukuvuodeksi 2015 -2016.
Opintojen suunnittelussa saat apua ryhmänohjaajaltasi, opinto-ohjaajalta, aineenopettajilta,
rehtorilta ja koko henkilökunnalta.
Yhteystiedot: Lucina Hagmanin lukio
Marttilankatu 1
68300 Kälviä
Rehtori ja opinto-ohjaaja Markku Anttila (OPO)
Puh: 044 5767673
Email: [email protected]
Toimistosihteeri Tarja Hietala
Puh. 050 3624921
Email: [email protected]
Anttila Ari (EN)
Aittomäki Päivi (KU)
Numminen Ida (HI, AI)
Kankkonen-Järvelä Nina (YH, ER)
Kauppi Anneli (KE, MAA), apulaisrehtori
Klapuri Esa (MU)
Kontiokoski Marjut (EN, RA)
Myllylä Marika (BI, GE)
Pernaa Paula (AI)
Pollarikoski Kamilla (RU, IA)
Rahkonen Riikka (SA)
Salo Jenni (LI, TE)
Salmela Jaana (UE, PS)
Salmela Jouko (LI, FI)
Saviaro Erkko (FY, MAB, TI)
Tuunala Pirjo (SA, OPO)
Opettajien sähköposti: [email protected]
Kiinteistönhoito: Meriläinen Raimo puh. 050 0561208
Lucina Hagmanin lukion motto:
Lucina Hagmanin lukio – tiedonportaat Kälviältä elämään ja maailmalle!
3
OPISKELIJAHUOLTO
Terveydenhoitaja Riitta Löytynoja on tavattavissa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin omalla
koululla. Muina aikoina hänet voi tavoittaa puhelimitse numerosta 044 7307943 tai
sähköpostitse [email protected].
Lääkärin vastaanotto ajanvarauksella tai päivystystapauksessa:
Kälviän terveysasema puh. 06 8287700.
Hammaslääkärin hammastarkastus:
Hammaslääkärin ajanvaraus puh. 06 8287450. Aika varataan itse.
Koulupsykologi:
Tiedustelu terveydenhoitajan kautta.
Koulukuraattori Tuija Tuomala on tavattavissa lukiolla viikottain tai erikseen sovitusti
puhelimitse puh. 044 7809382, sähköpostitse [email protected] tai wilman kautta.
OPINTOSOSIAALISET EDUT
Opintotuki:
Lukiolainen voi lapsilisäajan ohitettuaan saada ns. opintorahaa, tietyissä tapauksissa myös
opintolainaa, jonka valtio takaa ja jonka korkoja se osittain maksaa.
KELAn opintotukea myönnetään hakemiskuukautta seuraavan kuukauden alusta lukien.
Hakemuslomakkeita ja neuvoja hakemista varten saa kansliasta. Hakemukset jätetään
kansliaan liitteineen. Toimistosihteerin ohella opinto-ohjaaja neuvoo opintotukiasioissa.
Koulumatkatuki:
Koulumatkatuen tarkoituksena on korvata lukio-opiskelijoiden päivittäisestä koulumatkasta
aiheutuvia kustannuksia. Kokkolan kaupunki maksaa lukiolaisten koulumatkatuen
omavastuuosuuden. Koulumatkatukeen ovat oikeutettuja ne opiskelijat, joiden yhdensuuntainen
koulumatka ylittää kymmenen (10) kilometriä. Koulumatkatukianomuksia saa koulun kansliasta
ja anomus palautetaan täytettynä lukion kansliaan mahdollisimman pian lukukauden alettua.
Opiskeluvälineet:
Opiskelija kustantaa itse opiskeluvälineet.
4
OPINTOJEN OHJAUS
Lukion oppilaanohjauksen tehtävänä on vastata lukion suorittamista koskeviin kysymyksiin,
antaa tietoa lukion jälkeistä opinnoista ja työelämästä, selkiyttää opiskelijan uravalintaa ja
edistää siihen liittyvää pohdintaa ja hoitaa yhteyksiä muihin oppilaitoksiin ja ohjauksen kannalta
tärkeisiin kohteisiin.
Opiskelijalla on lukiota käydessään oikeus ja mahdollisuus saada riittävästi ohjausta.
Oppilaanohjauksen järjestelyistä vastaavat rehtori, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Lukion
rehtori Markku Anttila ja opinto-ohjaaja Pirjo Tuunala vastaavat ensisijassa ohjauksesta.
RYHMÄNOHJAUS
Ryhmänohjaaja perehdyttää opiskelijat kouluun ja opiskeluun, seuraa lähiohjaajana ryhmänsä
opiskelijoiden etenemistä ja tiedottaa heille koulua koskevista ajankohtaisista asioista.
Ryhmänohjaaja myöntää luvan viikon poissaoloon erityisestä syystä. Viikkoa pidemmät lomat
anotaan rehtorilta. Jokainen opettaja ohjaa oman aineensa opiskelua.
Ryhmä
013
014
Ohjaajat:
Ida Numminen (luokka 41)
Marika Myllylä (EK2)
Kv. yhteistyö
Kamilla Pollarikoski, Pirjo Tuunala ja Ida Numminen
Lukio-opiskelu:
Luokattomassa lukiossa opiskelijan yksilöllisyys korostuu. Lisääntynyt vapaus tuo mukanaan
kasvavaa vastuuta. Koulu ohjaa ja auttaa tekemään suunnitelmia ja valintoja, mutta jokainen
kantaa viime vaiheessa itse vastuun ratkaisuistaan. Yleisiä opiskeluun liittyviä ohjeita käydään
läpi muun muassa yhteisissä ryhmänohjaustuokioissa. Aineenopiskeluun liittyvää ohjausta
annetaan aineenopetuksen yhteydessä. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle
ole myönnetty siitä vapautusta. Opettaja kirjaa poissaolon. Kurssin suorittamisesta itsenäisesti
opiskellen sovitaan kurssin opettajan kanssa.
Osallistuminen opiskelun ohella muuhun koulun toimintaan:
Lukio järjestää yhteisiä tilaisuuksia, kuten konsertteja, näytelmiä, kevät- ja syyslukukauden
päättöjuhlia sekä muita tapahtumia ja retkiä, jotka ovat osa koulun toimintaa.
Lukion luokkatilat:
Lukio toimii lukuvuoden 2015-2016 elementtikoulun tiloissa. Elementtikoulun luokista
opetuskäyttöön on varattu luokkatilat 1 (EK1), 2 (EK2) ja 3 (EK3). Osa oppitunneista
järjestetään myös vapaa-ajantalon nuorisotilan luokassa (luokka 41). Opiskelijakunnan käyttöön
on varattu elementtikoulun luokkatila 4 (EK4). Luokkatilaa voidaan käyttää vapaatuntien
viettoon ja itsenäisen opiskelun työtilana. Luokkatila voi olla satunnaisesti varattu
opetuskäyttöön. Opettajien työtilana on EK31 (entinen tekstiilityön luokka luokkien EK1 ja EK2
välissä).
5
OPETUSSUUNNITELMA
Lucina Hagmanin lukion tuntijako
Pakollinen
Syventävä ja soveltava
AI
ENA
RUB
123456
123456
123456
7 8 9 10 11
7 8 9 10
789
SA (B2, B3)
RA (B2, B3)
IA (B3)
12345678
12345678
12345678
MAA
MAB
1 2 3 4 5 6 7 8 9 1011 12 13 14 15 16 17
123456
79
BI
FY
GE
KE
Tähtitieto
12
1
12
1
34567
2 3 4 5 6 7 8 9 10
34567
234567
1
UE
FI
PS
HI
YH
KU
MU
123
1
1
1234
12
12
12
4567
234
234567
56789
345
345678
345
LI
TE
12
1
3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
234
TI
1234
Opinto-ohjaus 1
23
Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia. Kurssien sisällöt on kuvattu opetussuunnitelmassa
ja kurssioppaassa. Opetussuunnitelma löytyy kaupungin verkkosivuilta ja lukion oma
kurssiopas lukion verkkosivuilta. Voimassa oleva opetussuunnitelma uudistetaan 1.8.2016
alkaen.
6
LUKIOKOULUTUKSEN TUTKINNOT
Lukion oppimäärä ja lukion päättötodistus:
Lukion oppimäärä on vähintään 75 kurssia. Suoritetuiksi kursseiksi luetaan Lucina Hagmanin
lukion opetussuunnitelman arvosteluohjeiden mukaiset opinnot ja suoritukset. Muissa
oppilaitoksissa suoritetut opinnot luetaan hyväksi Lucina Hagmanin lukiossa. Päätös muualla
suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee tehdä etukäteen ennen mainittujen opintojen
aloittamista.
Ylioppilastutkinto:
Ylioppilastutkinto suoritetaan yhtenä, kahtena tai kolmena perättäisenä suorituksena.
Suorituskertojen määrän ja kirjoituksen ohjelman määrittää lukio-opiskelija itse
ylioppilaskirjoituksista annettujen määräysten mukaan.
Lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto antavat kelpoisuuden ammattikorkea- ja
korkeakouluopintotoihin sekä ylioppilaspohjaiseen ammatilliseen koulutukseen. Lukion
oppimäärän suorittaminen antaa kelpoisuuden ammattikorkeakouluopintoihin.
Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on lukion oppimäärän suoritus.
Ylioppilastutkinto on muuttumassa vaiheittain sähköiseksi syksystä 2016 alkaen. Ensimmäisinä
sähköisinä kokeina kirjoitetaan syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kokeet. Keväällä
2017 sähköiset kokeet järjestetään edellisten lisäksi psykologian, yhteiskuntaopin ja ranskan
kokeissa. Tutkinnon sähköistämisprojektin etenemisestä ja vaiheista löytyy lisätietoa osoitteesta
www.digabi.fi.
7
LUKUVUODEN 2015 - 2016 LUKION KURSSITARJOTIN
1J
2J
3J
4J
5J
0
LI12
GE4
1
AI4
MAB7
MAA11
2
YH1
MAB9
MAA12
3
TE2
4
UE2
PS4
BI5
ENA7
5
RUB3
6
MAB4A
MAA6
ENA10
AI11
7a
MU2
KU2
HI4
7b
MU2
KU2
HI4
0
LI11
MU5
BI3
1
ENA4
2
AI5
RUB7
YH3
UE5
KE5
3
BI2
MAA13
4
KE3
PS5
5
PS2
FY3
6
MAB4B
MAA7
AI8
7a
SA3
LI3
OP01.3
7b
SA3
LI3
MAA15a
HI5a
0
LI11
MU5
MAA15b
HI5b
1
GE2
TE3
FY7
RUB6
RUB9
2
PS3
3
RUB4
4
MAB5
5
HI3
6
LI7
7a
LI2A
FY9
PS7
BI7
HI10
7b
OPO1.2
UE7
YH6
KE7
GE7
0
LI11
1
AI6
2
ENA5
3
FY5
BI4
4
MAB6A
MAA9
5
KE4
6
MU00
7a
SA4
KU00
7b
SA4
KU00
0
LI11
MU5
1
ENA6
FY10
KE
2
UE3
3
MAB6B
4
RUB5
5
HI4
6
FY6
7a
LI2B
7b
PS8
FY4
FY8
MAA14
MAA8
AI9
YH2
MU5
MAA10
GE3
TE4
8
Opinto-ohjelman valinta ja muutokset opinto-ohjelmassa:
Lukio-opinnot voidaan suorittaa 2 – 4 vuodessa, tavallisimmin kuitenkin 3-4 vuodessa. 3:n
vuoden ohjelmassa on kussakin jaksossa keskimäärin 6 kurssia jaksoa kohti. 4:n vuoden
ohjelmassa on kussakin jaksossa opiskeltava keskimäärin 4-5 kurssia jaksossa, jotta lukion
oppimäärä, vähintään 75 kurssia, tulee suoritettua.
Opinto-ohjelmien, suunnitelmien ja kirjoitusaikataulujen tarkistukset ovat välttämättömiä
lukuvuoden aikana. Tarkistukset on tehtävä vähintään kaksi viikkoa ennen seuraavan jakson
alkua. Tarkistukset voidaan tehdä opinto-ohjaajan kautta tai suoraan wilmaan. Wilman kautta
opiskelija voi seurata muun muassa omaa opintomenetystään. Wilman avulla voi nähdä myös
oman viikottaisen ja jaksottaisen työjärjestyksensä. Alaikäisten lukiolaisten
vanhemmille/huoltajille toimitetaan wilman vanhempain/huoltajien tunnukset.
Jo ensimmäisen lukuvuoden aikana voi alustavasti suunnitella ylioppilastutkinnon
kirjoitusohjelmaa. Toisena opintovuotena tarkennetaan suunnitelmia ylioppilaskirjoituksiin
osallistumisesta ja oppimäärän suorittamisesta.
Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukio tulee suorittaa enintään neljässä
vuodessa. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oppilaalle suoritusajan pidennystä.
Wilman kautta syötetään poissaolomerkintöjä ja kurssiarvosanoja, lähetetään viestejä kodin ja
koulun välillä, ilmoittaudutaan kursseille ja tehdään valintoja.
Opiskelijat voivat:








Tarkistaa ja muokata henkilötietojaan – tarkista tiedot lukuvuoden alussa
Nähdä kurssivalinnat, suoritukset ja työjärjestykset
Tulostaa esim. opintorekisteriotteen
Ilmoittautua tentteihin
Lähettää viestejä opettajille
Lukea opettajien lähettämiä viestejä
Antaa palautetta (itsearviointi)
Tarkistaa poissaolonsa
9
LUKUVUODEN 2014-2015 TYÖPÄIVÄT LUCINA HAGMANIN LUKIO
SYYSLUKUKAUSI
KEVÄTLUKUKAUSI
Vko
32
33
34
35
36
37
38
39
40
Aika
03.08-08.08
10.08-15.08
17.08-22.08
24.08-29.08
31.08-05.09
07.09-12.09
14.09-19.09
21.09-26.09
28.09-03.10
M Ti K T P L
Vko
53
2 3 4 5
1
1 2 3 4 5
2
1 2 3 4 5
3
1 2 3 4 5
4
1r 2e 3v 4 5a
5
1re2 3e 4 5r
6
1a 2 3m 4 5re
7
1v 2 3 4 5
8
Aika
28.12-02.01
04.01-09.01
11.01-16.01
18.01-23.01
25.01-30.01
01.02-06.02
08.02-13.02
15.02-20.02
22.02-27.02
M Ti K T P L
*
* 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5
1 2 3 4 5ai
1e 2r 3v 4 5
1 2 3u 4 5
41
42
43
05.10-10.10
12.10-17.10
19.10-24.10
1 2 3 4 5
syysloma
1 2 3 4 5
9
10
11
29.02-05.03
07.03-12.03
14.03-19.03
talviloma
1 2 3 4 5
1ai2 3re 4 5en
44
45
46
47
48
49
50
26.10-31.10
02.11-07.11
09.11-14.11
16.11-21.11
23.11-28.11
30.11-05.12
07.12-12.12
1 2
1 2
1 2
1 2
1 2
12
1 2
12
13
14
15
16
17
18
21.03-26.03
28.03-02.04
04.04-09.04
11.04-16.04
18.04-23.04
25.04-30.04
02.05-07.05
51
52
14.12-19.12
21.12-26.12
1 2 3u 4 5 P 19
20
21
22
09.05-14.05
16.05-21.05
23.05-28.05
30.05-04.06
3u 4 5 *
3 4 5
3 4 5
3 4 5
3 4 5
3 4 5
3 4 5
Työpäivät
itsenäisyyspäivä su 6.12.15
Syyslukukausi 11.8.-19.12.15 = 89 + P
Kevätlukukausi 7.1.- 4.6.16 = 98 + P
Lomat
Syysloma
Joululoma
Talviloma
Pääsiäisloma
V = vappu
* = pyhäpäivä
L = lomapäivä
12. - 17.10.15
20.12.15 - 6.1.16
29.2. - 5.3.16
25.3. - 28.3.16
1.5.16 (suununtai)
5.5.16
6.5.16
1ru 2 3ma 4 pääsiäinen 2 3re 4 5v
1 2 3 4 5
12 3 4 5
12 3 4 5
1 2 3u 4 5
1 2 3 * L
1
1
1
1
2
2
2
2
3
3
3
3
4
4
4
4
5
5
5
5 P
Päättäjäiset 19.12.2015 ja 4.6.2016
10
Työpäivien ja koeviikkojen aikataulut:
Työpäivät alkavat klo 8.55 lyhyellä päivänavauksella. Poikkeuksellisesti aamuliikunta alkaa klo
7.55. Ruokatauko alkaa klo 12 oppitunnin päättyessä. Ruokatauon kesto on 40 minuuuttia.
Viikottainen ryhmänohjaustuokio järjesteään ruokatauon yhteydessä, ellei järjestelyjen osalta
sovita muuta.Työpäivä päättyy klo 15.46.
Kokeet alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 12.01. Kokeet järjestetään tiloissa EK1, EK2, EK3 ja
luokka 41. Koeviikoille laaditaan erillinen ohjelma ja lukujärjestys. Koeviikkojen ohjelmaan
kuuluu kurssien kertaus- ja palautetilaisuuksia, opinto- ja ryhmänohjausta. Koeviikolla
lukiolaiset voivat ruokailla aikaisintaan klo 11.30.
Uusinnat:
Uusintaan ilmoittaudutaan kurssia pitäneelle opettajalle kirjallisesti. Uusintakuulusteluihin
ilmoittaudutaan ehdottomasti viimeistään uusintakuulustelua edeltävän viikon perjantaina
(Huom. Jaksoarvostelu jaetaan ilmoittautumista edeltävänä keskiviikkona). Poisjäänti
uusintakuulustelusta (ilmoittauduttu) aiheuttaa ko. kurssin uusintaoikeuden menetyksen.
Uusintakuulustelussa on mahdollista uusia vain yhtä uusintakuulustelua edeltävän jakson
aikana opiskeltua kurssia. Uusintakuulusteluihin liittyvistä poikkeuksista päättävät aineen lehtori
ja rehtori.
Hylättyjen ja hyväksyttyjen kurssien uusinnat:
Uusinnat järjestetään noin kahden viikon kuluttua jakson päätyttyä. Hyväksytyn kurssin saa
uusia kerran, hylätyn kaksi kertaa.
11
OPISKELIJA-ARVIOINTI (LUCINA HAGMANIN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2005)
6
OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI
6.1
ARVIOINNIN TAVOITTEET
”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida
monipuolisesti.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen
edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä.
Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi
arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja
muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös
opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on
yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteisensa asettamiseen ja
työskentelytapojensa tarkentamiseen.
6.2
KURSSISUORITUSTEN ARVIOINTI
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa
palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun
etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin
kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen
arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun
muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään
tarkemmin opetussuunnitelmassa. Arvioinnin perusteet selvitetään opiskelijalle kurssin
alkaessa.
”Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1
mom)
”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää
osallistumatta.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)
lupa
suorittaa
opintoja
opetukseen
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa
tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltavaksi edellytettävistä opinnoista ja niiden
suoritusperiaatteista.
Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin
edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista
edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
”Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa
opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin
opetussuunnitelmassa.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)
12
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan
työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta
tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät
”Edellä
1
momentissa
tarkoitettu
arvostelu
annetaan
numeroin
tai muualla
opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10.
Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia
tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. …” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2
mom)
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset
syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien
arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi,
suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu
sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja
täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan
päättää opetussuunnitelmassa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö,
maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen
osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus
erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. kyseiset vaikeudet voidaan ottaa
huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
6.2.1
ARVIOINTI LUCINA HAGMANIN LUKIOSSA
Arviointi voidaan suorittaa vasta kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan on
osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö oppimisestaan ja osaamisestaan
arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin
edellytykset täyttyvät
Arvioinnin edellytyksiä Lucina Hagmanin lukiossa ovat:
 osallistuminen opetukseen
 kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen
 kurssin arviointiin liittyviin järjestelyihin osallistuminen
Kurssin alussa opiskelijoille ilmoitetaan mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten
täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain, sillä on vaikutusta
kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät siis ole pelkästään esimerkiksi kokeissa annetut
näytöt.
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 §).
Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan
myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja, rehtori tai muu koulutuksen
järjestäjän määräämä viranhaltija tai koulutuslautakunta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai
muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen. Opiskelijan tulee ilmoittaa
poissaolostaan koululle esimerkiksi sairastapauksissa mahdollisimman pian. Opiskelijalla on
velvollisuus selvittää opettajan kanssa poissaolosta aiheutuvat mahdolliset täydentävät
opintosuoritukset. Arvioinnin edellytysten täyttämiseksi opiskelijan tulee suorittaa hänelle
annetut täydentävät opintosuoritukset opettajan antamien ohjeiden mukaisesti.
13
Täydennettävä kurssi arvioidaan merkinnällä M. Vaadittavat täydennykset on suoritettava
viimeistään seuraavan jakson aikana. Täydennettävää kurssia eikä hylättyä kurssia (H) lasketa
kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään.
Lucina Hagmanin lukion koulukohtaiset kurssit arvioidaan
oppiainekohtaisessa arviointiosuudessa määrätä toisin.
6.2.2
suoritusmerkinnöin
ellei
Itsenäinen opiskelu Lucina Hagmanin lukiossa
Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.
Opiskelijalle voidaan antaa myös mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen.
Lucina Hagmanin lukion opetussuunnitelmassa määritellään ne kurssit, joita ei voi suorittaa
itsenäisesti.
Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin alkua.
Luvan itsenäiseen opiskeluun myöntää aineen opettaja.
Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin
opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin
suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Opiskelijalle korostetaan oman vastuunsa merkitystä
kurssin itsenäisessä suorittamisessa.
Itsenäisen opiskelun tavoitteet ovat samat normaalisti suoritettuun kurssiin verrattuna.
Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavasta riippuen.
Asianomaisen opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun
suunnittelun yhteydessä.
Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna.
6.2.3
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan arviointi
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen arvioinnissa riippuu opiskelijan tuen
tarpeesta. Sellaisia erityisjärjestelyjä voivat olla lisäaika ja osittain tai kokonaan muu kuin
koenäyttö. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys
edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin.
6.2.4
Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
”Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen ja aineryhmän osalta opettaja tai, jos
opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan
opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)
”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.”
(Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi
opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä
opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
14
Lucina Hagmanin lukion opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä
jokaisen opiskellun jakson jälkeen toteutettavasta jaksoarvioinnista wilman kautta.
6.2.5
Opinnoissa eteneminen
”Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden
suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa
etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee
varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat
opinnoissa etenemisen.” (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)
Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen
etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen
määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen
oppimäärän suoritusvaatimusta.
Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää
korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi arvosanaksi tulee tällöin kyseisistä
suorituksista parempi.
Lucina Hagmanin lukiossa opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hyväksytty tai hylätty
kurssisuoritus
uusintakuulustelussa.
Uusintakuulusteluista
päätetään
vuotuisessa
opetussuunnitelmaan
perustuvassa
lukuvuosisuunnitelmassa.
Uusintakokeeseen
ilmoittaudutaan kirjallisesti sitä varten laaditulla lomakkeella ilmoitettuun määräaikaan
mennessä. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi.
6.2.6
Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen
”Opiskelijalla on oikeus saada tunnustetuksi lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot,
jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.”
(Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom) ”Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta
tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki
629/1998, 23 § 2 mom) Sen lisäksi mitä lukiolaissa (L629/1998, 23 §) on säädetty, tulee
opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa.
Luettaessa
opiskelijalle
hyväksi
opintoja
muista
oppilaitoksista
pitäydytään
suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion numeroin arvioitava kurssi,
sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
asteikko 1 – 5
lukioasteikko
asteikko 1 – 3
1 (tyydyttävä)
5 (välttävä)
1
2 (tyydyttävä)
6 (kohtalainen)
1
3 (hyvä)
7 (tyydyttävä)
2
4 (hyvä)
8 (hyvä)
2
5 (kiitettävä)
9 (kiitettävä, 10 (erinomainen)
3
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa
suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
15
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai
soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn
tueksi voidaan edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa
pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin
niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty
tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot
voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa
päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason
toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään,
menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja
tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille –
oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko
hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä –opetusta vai ei tai onko lukio voinut
tarjota osan suomi/ruotsi toisena kielenä –kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden
oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti suomi/ruotsi toisena
kielenä –kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä –kurssin
arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin
äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille
oppimäärästä, mutta ei molemmista.
6.3
OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI
”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.”
(Valtioneuvoston asetus 955/2002)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti
opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista
kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään
opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.
Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta
ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja
opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien
kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla
hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja
pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa
määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja,
joista saa olla hylättyjä
kurssiarvosanoja enintään
1-2 kurssia
3-5 kurssia
6-8 kurssia
9 kurssia tai enemmän
0
1
2
3
16
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja
opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään
niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä
soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa
saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan
korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa
kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa
korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien
kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen
kuulustelun lisäksi


6.3.1
koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja
soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja
taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää
arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden
oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista
oppiaineista, joissa opiskelijan suorittamaoppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä
valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi
kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten
kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
6.4
LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS
”Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä
kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä
tao pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia…” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1
mom) Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja
soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty
valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus
955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden
oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia
täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan
lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
17
6.3.2
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
”Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä
kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori
ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom) ”Jos 1 momentissa
tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen,
lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajaa toimittamaan uuden arvioinnin tai
määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä
arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom) Lukiokoulutuksen
järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
6.5
TODISTUKSET JA NIIHIN MERKITTÄVÄT TIEDOT
”Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Kesken lukion oppimäärän
suorittamista eroavalle annetaan erotodistus, johon merkitään arvostelu suoritetuista
opinnoista. Yhden tai useamman aineen oppimäärän suorittaneelle annetaan todistus
oppimäärän suorittamisesta.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom) ”Päättö- ja erotodistuksen
sekä yhden tai useamman aineen suorittamisesta annettavaan todistukseen sovelletaan mitä 6
§:ssä säädetään.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 2 mom)
Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:
i. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko
oppimäärän.
ii. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut
yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
iii. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka
eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
iv. Lukioasetuksessa säädetty todistus suullisen kielitaidon kokeen
suorittamisesta annetaan päättötodistuksen liitteenä.
Lukion todistuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
 todistuksen nimi
 koulutuksen järjestäjän nimi
 oppilaitoksen nimi
 opiskelijan nimi ja henkilötunnus
 suoritetut opinnot
 todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus
 tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta
 arvosana-asteikko
 selvitys kielten oppimääristä
ÄO/M
=
äidinkielenomainen
oppimäärä
toisessa
kotimaisessa
kielessä(ruotsi/suomi)
S2/R2
= suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille
A
= perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkaneen kielen oppimäärä
B1
= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen kielen oppimäärä
B2
= perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkaneen valinnaisen kielen
oppimäärä
B3
= lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä
Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa
äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan.
18
Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan
soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla ”Muu opiskelijan äidinkieli”.
Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan
opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana
sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä… 9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä
suorittamisesta (suoritettu).
Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja.
Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset
erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä
erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka
eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä.
Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun
varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin.
Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin
arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty).
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden
arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden
arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla.Todistukseen merkitään opiskelijan
suorittama kokonaiskurssimäärä.
OPISKELUUN LIITTYVIÄ SÄÄDÖKSIÄ
Lukiolaki:
21. §
22. §
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä
opintojen ohjausta.
25. §
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä
vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä
asiallisesti.
26. §
Opiskelijaa, joka rikkoo järjestystä, harjoittaa opinnoissaan vilppiä tai käyttäytyy
muuten epäasiallisesti, voidaan kurinpidollisesti rangaista. Kurinpitorangaistuksia
ovat kirjallinen varoitus ja opiskelijan erottaminen oppilaitoksesta enintään yhdeksi
vuodeksi sekä opiskelijan erottaminen asuntolasta.
Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voidaan häneltä tutkimuksen
ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen
tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.
Sen lisäksi mitä hallintomenettelylaissa säädetään, menettelystä 1 ja 2 momentissa
tarkoitettuissa asioissa säädetään asetuksella. (Lukioasetus 10. § – 11. §)
27. §
Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua
koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin
opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä
28. §
Opintososiaaliset edut.
31. §
Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, on
opiskelijoista muodostuva oppilaskunta. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää
opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Oppilaskunta käyttää opiskelijoiden
puhevaltaa 27 §:ssä säädetyissä asioissa.
Lukioasetus:
13. §
Arvioinnin uusiminen (kts opiskelija-arviointi).
19
LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Lukion johtokunta on vahvistanut seuraavat järjestyssäännöt työyhteisön toimivuuden tueksi.
Lukion järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata turvallisuus, viihtyisyys ja työrauha koulussa.
Lukiolain 21 §:n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut
koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla
edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön
turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa kouluyhteisön
turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja
asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä esineistä tai aineista sekä niiden
käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi voidaan antaa määräyksiä koulun omaisuuden käsittelystä,
koulun tilojen siisteydestä huolehtimisesta sekä oleskelusta ja liikkumisesta
koulurakennuksissa ja koulun alueella.
Kokkolan sivistystoimen toimintasäännön (2013/6.5) mukaisesti suomenkielinen lukion
johtokunta hyväksyy järjestyssäännöt. Oppilaiden osallisuuden toteutumisen vuoksi lukion
opiskelijakunta käsittelee järjestyssäännöt ja tekee niihin omat ehdotuksensa ennen
johtokunnan päätöstä.
Näiden järjestyssääntöjen lisäksi on noudatettava opettajien antamia toimintaohjeita,
turvallisuusmääräyksiä sekä lakeja ja muita viranomaisten antamia määräyksiä.
1 § Järjestyssäännön soveltamisalue
Järjestyssäännöt ovat voimassa koulukiinteistön alueella sekä myös muualla kaikissa koulun
järjestämissä tilaisuuksissa, tapahtumissa ja opintomatkoilla. Järjestyssäännöt koskevat sekä
opiskelijoita että opettajia.
2 § Työaikojen noudattaminen
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapaata.
Lukujärjestyksen työaikoja tulee noudattaa.
3 § Poissaolot
Kaikki opiskelijan poissaolot opetuksesta kirjataan. Opiskelijan tulee anoa rehtorilta tai ryhmänohjaajalta
lupaa poissaoloihin ennalta, mikäli mahdollista. Mikäli poissaoloihin ei ole ennalta anottu lupaa, tulee
opiskelijan selvittää poissaolojensa syyt jälkikäteen. Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloanomuksiin ja
–selvityksiin pyydetään myös huoltajan vahvistus. Opettaja voi antaa poissaolojen johdosta opiskelijalle
oppimistehtäviä.
4 § Työrauha
Koulussa jokaisella on oikeus työrauhaan ja turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Toisia opiskelijoita
tai henkilökuntaa ei saa kiusata eikä heidän opiskeluaan tai työntekoaan saa häiritä.
5 § Siisteys ja turvallisuus
Jokainen on velvollinen pitämään oman työympäristönsä siistinä ja turvallisena. Opetustiloissa jätteet
lajitellaan ohjeiden mukaisesti ja toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita.
Vahingonvaarasta tai tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava lähimmälle henkilökunnan jäsenelle.
6 § Koulun omaisuuden käyttö
20
Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta voidaan
vaatia vahingonkorvausta vahingonkorvauslain mukaan.
Rikki olevasta laitteesta tulee ilmoittaa ensi tilassa opettajalle.
7 § Tupakoiminen ja päihteet
Tupakointi, tupakankaltaisten tuotteiden ja nuuskan käyttö, päihteiden ja huumeiden hallussapito,
käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulussa ja sen alueella sekä kaikissa koulun
järjestämissä tilaisuuksissa, opintomatkoilla ja tapahtumissa on kielletty.
8 § Järjestyssääntöjen rikkominen
Näiden järjestyssääntöjen rikkomisesta voi seuraamuksena opiskelijalle olla lukiolain mukaisia
kurinpitorangaistuksia.
Järjestyssäännöt ovat voimassa 1.8.2014 alkaen.
Kokkolassa 16.6.2014 suomenkielinen lukion johtokunta (§ 5).
Yllämainittujen järjestyssääntöjen lisäksi lukio voi antaa koulukohtaisia toimintaohjeita mm.
ruokailua, tilojen muuta käyttöä, liikennejärjestelyjä ja kulkeneuvojen säilytystä,
liikuntajärjestelyjä ja ilmoitus- tai ilmoittelukäytäntöjä koskien.
Opiskelijakunnan käsittely 7.5.2014.
OPINTORETKET KOULUAIKANA
Yleistä:
Lukion opetussuunnitelmassa korostetaan henkilökohtaisen opetussuunnitelman merkitystä
ja yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Lukion tehtäviä ovat mm.
kansainvälistäminen, kieliin ja kulttuureihin perehdyttäminen. Kouluaikana tapahtuvan
opintoretken tulee sisältyä ohjelmaltaan useampaa oppiaineeseen ja retkisuunnitelman tulee
sisältää:
1. Retken aikataulu
2. Ohjelma, mihin kursseihin erityisesti paneudutaan ja minkä aineiden yhteistyö
korostuu opintoretken aikana.
3. Retkikohteet ja materiaali, johon on mahdollisuus tutustua ennen retkelle lähtöä.
4. Kohteen kieleen ja kulttuuriin tutustuminen ennen retkelle lähtöä.
5. Retken johtajat.
6. Vakuutukset ja muut matkaan liittyvät järjestelyt.
7. Rahoitussuunnitelma.
8. Rahoituksesta vastaavat retkeen osallistuvat.
Koulu ei vastaa kouluajan ulkopuolella toteutetuista lukuvuosisuunnitelmaan kuulumattomista
lukiolaisten matkoista.
21
YO-TUTKINTO
Lukio-opinnot päättyvät ylioppilastutkintoon tai lukion oppimäärän suorittamiseen.
Ylioppilaskokeen voi kirjoittaa hajautettuna korkeintaan kolmeen perättäiseen kirjoituskertaan.
Osallistumisen ehtona on, että opiskelija on opiskellut vähintään opetussuunnitelman mukaiset
pakolliset kurssit kirjoittamassaan aineessa.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen edellyttää neljän pakollisen kokeen hyväksyttyä suorittamista.
Kaikille pakollisena kokeena on äidinkielen koe. Kolme muuta pakollista koetta tulee valita
seuraavista kokeista: Vieras kieli, toinen kotimainen kieli, ainereaali ja matematiikka. Vähintään
yhden kokeista (englanti, ruotsi tai matematiikka) on oltava A-tason suoritus. Kokelaan
tutkintoon voi kuulua myös ylimääräisiä kokeita.
Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran. Uusinnalle ei ole asetettu aikarajaa. Hylätyn kokeen saa
uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan kIrjoituskerran aikana. Ylioppilastutkintoa voi täydentää
ilman aikarajoituksia.
Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on suoritettu lukion oppimäärä. Lukion
oppimäärä muodostuu kokonaiskurssimäärästä (75).
Ilmoittautuminen:
Kevään 2016 tutkintoon ilmoittaudutaan 23.11.2015 mennessä.
Syksyn 2016 kirjoituksiin ilmoittaudutaan 3.6.2016 mennessä.
Ilmoittautumista varten kokelas täyttää kansliasta saatavan kaavakkeen, joka palautetaan
henkilökohtaisesti rehtorille päiväyksellä ja allekirjoituksella varustettuna. ILMOITTAUTUMISET
OVAT SITOVIA.
SYKSYN 2015 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
22
Kirjalliset
kokeet
pe 11.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto
ma 28.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
KEVÄÄN 2016 KOEPÄIVÄT
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ti 16.2.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 17.2.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
23
Kirjalliset
kokeet
pe 12.2.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.3.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä -koe
ke 16.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto
pe 18.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
YO-KIRJOITUKSET
Ylioppilaskirjoituksiin osallistuville kokelaille jaetaan ylioppilaskokelaan opas-kirjanen syksyllä
koulun alkaessa. Tämän lisäksi kokelaille tiedotetaan ylioppilatutkintolautakunnan
ylioppilaskokelaan sähköisestä ohjekirjeestä. Tarkempia tietoja ylioppilaskirjoitusten ohjeista ja
määräyksistä on luettavissa ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilla
www.ylioppilastutkintolautakunta.fi
Kokeiden järjestämiseen liittyvistä ohjeista, aikatauluista ja koetiloista tiedotetaan erikseen
rehtorin ja ryhmänohjaajan toimesta ennen kokeiden toimeenpanoa. Ylioppilaskirjoitusten
ainekohtaisesta ohjeistuksesta vastaa ko. aineen opettaja.
24
LUCINA HAGMANIN LUKION LUKUVUODEN 2015 – 2016 OPPIKIRJALISTA
Aine Kustantaja
Tekijät
Oppikirjan nimi
Kurssi
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Kauppinen ym.
Äidinkieli ja Kirjallisuus – Käsikirja
Kielenhuollon vihko
Kurssivihko 1
Kurssivihko 2
Kurssivihko 3
Kurssivihko 4
Kurssivihko 5
Kurssivihko 6
Ylioppilastekstejä 2013
AI
WSOY
WSOY
WSOY
WSOY
WSOY
WSOY
WSOY
WSOY
ÄOL &
SKS
BI
WSOY
BIOS 1 Eliömaailma. UUSIN PAINOS!
1
BI
WSOY
WSOY
BIOS 2 Solu ja perinnöllisyys. UUSIN
PAINOS!
BIOS 3 Ympäristöekologia
2
BI
BI
WSOY
BIOS 4 Ihmisen biologia. UUSIN PAINOS!
4
BI
WSOY
Happonen,
Holopainen
Happonen,
Holopainen
Happonen,
Holopainen
Happonen,
Holopainen
Happonen,
Holopainen
BIOS 5 Bioteknologia
5
BI
WSOY
BIOS 6 Kertaus
7
MU
MU
WSOY
WSOY
Markku ym.
Markku ym.
Lukion musa 1 (Intro)
Lukion musa 2 (Suomi)
1
2
PS
Otava
LindblomYlänne ym.
Lukion psykologia 1 UUSIN PAINOS!
1
PS
PS
PS
PS
Otava
Otava
Otava
Otava
Lukion psykologia 2 UUSIN PAINOS!
Lukion psykologia 3 UUSIN PAINOS!
Lukion psykologia 4 UUSIN PAINOS!
Lukion psykologia 5 UUSIN PAINOS!
2
3
4
5
RA
RA
RA
RA
RA
RA
RA
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
RUB
RUB
WSOY
Otava
AI
AI
AI
AI
AI
AI
AI
AI
SA
Karrach ym.
Bulut ym.
Harkoma ym.
1
2
3
4
5
6
8-9
3
Voilà 1 Textes Pour le lycée
Voilà 1 Exercices Pour le lycée
Voilà 2 Textes et exercices
Voilà 3 Textes et exercices
Voilà 4 Textes et exercices
Voilà 5 Textes et exercices
Voilà 6 Textes et exercices
1,2
1,2
3
4
5
6
7
Magnet
Abi ruotsi
1-7
9
Sovitaan erikseen
25
UE
UE
UE
UE
UE
EDITA
EDITA
EDITA
EDITA
EDITA
Jämsä ym.
Ikkala ym.
Hallamaa ym.
Ikkala ym.
TE
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Fogelholm ym. Terve! 1 Terveystiedon perusteet
TE
TE
TE
Uusi Arkki 1 Uskonto ja Raamatu
Uusi Arkki 2 Kirkkohistoria ja kirkkotieto
Uusi Arkki 3 Etiikka
Uusi Arkki 4 Maailmanuskonnot
Uusi Arkki 5
1
2
3
4
5
1
Terve! 2 Nuoret, terveys ja arkielämä
2
Terve! 3 Terveys ja tutkimus
3
Reinikkala ym. Terve! 4 Abipaketti
4
ENA
ENA
ENA
WSOYpro
WSOYpro
Sanoma
Luhtala,
Pro
Nikkanen ym.
PROFILES 1, 2, 3, 4, 5, 6
PROFILES 7, 8
Grammar to Go
eGrammar to Go (sähköinen oppikirja)
FI
Edita
Filosofian Odysseija (2011)
FY
Sanoma
Pro
GE
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Anttila ym.
GEOS 1 Sininen planeetta
1
Anttila ym.
GEOS 2 Yhteinen maailma
2
Anttila ym.
GEOS 3 Haasteiden maailma
3
Anttila ym.
GEOS 4 Aluetutkimus
4
Anttila ym.
GEOS5 Kertauskirja
7
HI
HI
HI
HI
HI
Otava
Otava
Otava
Otava
Otava
Kohi ym.
Kohi ym.
Kohi ym.
Kohi ym.
Ekonen ym.
1
2
3
4
5
HI
Otava
Forum1 ”Ihminen, ympäristö ja kulttuuri”
Forum2 ”Eurooppalainen ihminen”
Forum 3 ”Kansainväliset suhteet”
Forum 4 ”Suomen historian käännekohtia”
Forum 5 ”Suomi esihistoriasta autonomian
aikaan”
Forum 6 ”Kulttuurien kohtaaminen"
YH
YH
YH
YH
Otava
Otava
WSOY
Otava
Forum Yhteiskuntatieto
Forum Taloustieto (uusin painos)
Jokaisen oikeustieto
Forum Eurooppalaisuus ja EU
1
2
3
4
IA
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
GE
GE
GE
GE
IA
Hallamaa ym.
Fysiikka
Hänninen ym.
Hänninen ym.
Kivelä ym.
Liuskari ym.
1-3, 4-6
7-8
1-10
1
1-9
6
In piazza 1
1-4
In piazza 2
5-8
26
KE
Otava
Mooli 1 (uudistettu painos 2009)
1
KE
KE
KE
KE
Otava
Otava
Otava
Otava
Mooli 2
Mooli 3
Mooli 4
Mooli 5
2
3
4
5
MAA
Sanoma
Pro
WSOY
Sanoma
Pro
Pyramidi 1-4 (kurssi 3 – uudistettu painos
2013, kurssi 4 – uudistettu painos 2010)
Matematiikantaito 5
Pyramidi 6-10 (kurssi 6 – uudistettu painos
2012, kurssi 7 – uudistettu painos 2009,
kurssi 8 – uudistettu painos 2011, kurssi 9 –
uudistettu painos 2011)
Calculus 6: Lukuteoria ja logiikka
Pyramidi 12: Numeerisia ja algebrallisia
menetelmiä
Pyramidi13: Differentiaali - ja
integraalilaskennan jatkokurssi
Pyramidi kertauskirja
MAA
MAA
MAA
MAA
MAA
MAA
MAB
Otava
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
Sanoma
Pro
SIGMA-sarja (UUDEMPI PAINOS)
1-4
5
6-10
11
12
13
14
1-8
27
MUISTIINPANOJA: