Opinto-oppaassa - Uudenkaupungin Lukio
OPINTO-OPAS LV. 2015 – 2016 ___________________________________________________________ Opiskelijan nimi ryhmä 2 Opiskelijalle ja huoltajille Kädessäsi on Uudenkaupungin lukion opinto-opas. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa lukio-opiskelusta uusille opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Oppaassa on myös tärkeää ja hyödyllistä tietoa 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille. Hyvät opiskelijoiden huoltajat! Toivomme, että luette ja käytte yhdessä läpi nuoren kanssa oppaan lukio-opiskeluun liittyviä tärkeitä seikkoja, kuten tavoitteet ja opiskelu lukiossa, poissaolot sekä ylioppilastutkintoon osallistuminen. Teidän olisi myös hyvä tutustua opinto-ohjaukseen ja ainevalintojen muutoksiin sekä koulun tiedottamiseen liittyviin oppaan sivuihin. Toivomme, että yhteistyö koulun ja kodin välillä paranee entisestään. Koulun yhteystiedot on tarkoitettu käytettäviksi. Hyvä Uudenkaupungin lukion opiskelija! Edessämme on jälleen yhteinen lukuvuosi. Tutustuthan koeviikkojen, työ- ja loma-aikojen lisäksi myös koulumme järjestyssään töihin. Myös turvallisuusohjeet kannattaa kerrata. Mikäli sinulla on kysymyksiä lukioopiskelusta tai yleensä omaan opiskelusta, kysythän asiasta koulumme opettajilta. Ahkeraa ja menestyksellistä lukuvuotta kaikille! Arvoisa abiturientti! Opiskeluaikasi lukiossamme on jo kääntymässä loppusuoralle. Tarkistathan kuitenkin hyvissä ajoin, että saat viimeisenä opiskeluvuotenasi suoritetuksi tarvittavat kurssit, jotta saat osallistumisoikeuden ylioppilaskirjoituksiin sekä lukion päättötodistuksen. Löydät oppaasta ylioppilastutkintoon osallistumiseen liittyvää tietoa ja ylioppilastutkinnon koepäivät ja ilmoittautumisajat. Uudenkaupungin lukion opettajat ja henkilökunta 3 Uudenkaupungin lukio Opinto-opas Sisältö 1. Yhteystiedot ……………………………………………………………. 2. Kodin ja koulun yhteistyö lukiossa ……………………………………. 3. Tavoitteet ja opiskelu lukiossa 5. Tuntijako 5 ……………………………………………. 4. Opetussuunnitelma ja suuntautumismahdollisuudet ……………………. …………………………………………………………………….. 6. Suoritusohjeet ja arviointi …………………………………………….. 7. Poissaolot 9. Suulliset kuulustelut 5 6 7 8 …………………………………………………………….. 8. Ylioppilastutkintoon osallistuminen 4 …………………………………….. …………………………………………………….. 10. Opintojen ohjaus …………………………………………………….. 12 11. Ainevalintojen muutokset …………………………………………….. 12 10 11 11 - pitkän matematiikan vaihto lyhyeksi 12. Koulun sisäinen tiedotus …………………………………………….. 13 13. Järjestyssäännöt …………………………………………………….. 14 14. Poistumistiet ja turvallisuusohjeet …………………………………….. 15. Erityiskysymyksiä …………………………………………………….. 16 17 - uskonnonvapauslaki - erityisruokavaliot - tukiopetus 16. Opintososiaaliset edut ……………………………………………………. 17 17. Oppilaskuntatoiminta ……………………………………………………. 19 18. Lukuvuosi 2015 – 2016 ……………………………………………. - opettajat - ryhmänohjaajat ja kotiluokat - ryhmät - työ- ja loma-ajat - yo-tutkintopäivät ja tutkintomaksut - kurssitarjotin - tuntikaaviot - oppikirjaluettelo Poissaololuvat ja –selvitykset 20 4 1. YHTEYSTIEDOT Uudenkaupungin lukio PL 20 (Viikaistenkatu 3) 23501 UUSIKAUPUNKI Sähköposti [email protected] Internet www.ukilukio.fi Rehtori Juha Salaterä 050 568 6245 Koulusihteeri Tuija Suomila 0440 515 883 Opinto-ohjaaja Saija Salmi 0440 755 245 Opettajienhuone 02 8451 5250 02 8451 5362 Kansalaisopisto Tomi Kangas rehtori 8451 5265 050 543 3564 02 8501 6466 (Laitila) Kiinteistönhoitaja Harri Saarinen 8451 5252 Ruokapalvelu Elina Vuoriaho 044 700 5253 Puhtaanapito Anni Hamilas 050 402 6888 Kouluterveydenhoitaja Anne Jussila 0440 885 254 Koulukuraattori Antti Lehmus 040 779 5469 Sivistyspalvelukeskus Marja-Leena Arvonen 044 723 5231 Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen 050 568 6231 0500 825 540 5 2. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ LUKIOSSA Kodin ja koulun yhteistyön perinteinen muoto ovat vanhempainillat, joita pidetään vuodessa kolme. Ensimmäisen vuosikurssin vanhempaintapaaminen pidetään loka-marraskuussa, jolloin ensimmäinen jakso on opiskeltu, aiheena on opiskelu lukiossa. Yhdistetty 2. ja 3. vuosi-kurssien ilta on loka-marraskuussa ja aiheina ovat ylioppilaskirjoitukset ja abien vanhemmille lisäksi jatko-opinnot. Helmikuussa on 2. vuosikurssin perinteinen vanhojentanssienilta. Tietoa vanhemmille annetaan jo ennen lukiovaihetta peruskoulun 9. luokkien vanhempainilloissa. Tiedot näistä tapahtumista tulevat opiskelijoiden mukana kotiin. Toivottavaa on, että mahdollisimman moni vanhemmista ottaisi osaa vanhempainiltoihin. Lukiossamme on käytössä viisijaksoinen järjestelmä, jolloin todistus annetaan jokaisen jakson jälkeen. Vanhempien ja huoltajien tulee allekirjoituksellaan varmistaa, että todistuksen sisältämät tiedot arvosanoista ja poissaoloista ovat tulleet heidän tietoonsa. Yhteydenpitoa koteihin pitävät tarvittaessa myös rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat. Myös koti voi olla yhteydessä kouluun, ja esim. aineenopettajalta voi suoraan kysyä aineen opiskeluun liittyvistä asioista. Lukiossamme on myös opiskeluhuoltotyöryhmä, johon kuuluu rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, opettajajäsen, koulupsykologi ja kuraattori sekä tarvittaessa kutsuttuna muita asiantuntijoita ja opettajia. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen toimenkuvaan kuuluu yleiset opiskeluun liittyvät asiat. 3. TAVOITTEET JA OPISKELU LUKIOSSA Lukiolain mukaan perusopetukseen perustuva yleissivistävä lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Koulumme omassa opetussuunnitelmassa on edellisen lisäksi täsmennetty toiminnan tavoitteiksi seuraavat: * oppimistaidot * ongelmanratkaisutaidot * tiedonhankinta- ja prosessointivalmiudet * positiiviset sosiaaliset asenteet ja kanssakäymistaidot * ympäristövastuun sisäistyminen ja elämän kunnioittaminen * halu elinikäiseen koulutukseen. 6 Koulun opetussuunnitelmassa on määritelty myös kasvatus- ja opetustyön arvoperusta, johon sisältyy mm. seuraavia asioita: * lähimmäisyys, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, yhteistyökykyisyys, rauhantahtoisuus * yritteliäisyys, rehellisyys, vastuuntuntoisuus, itsenäinen ja kriittinen ajattelu, fyysisen kunnon arvostaminen * kansainvälisyys, kielitaidon arvostaminen, oman kansallisen kulttuuriperinteen kunnioittaminen * kestävän kehityksen periaatteen mieltäminen, kyky nähdä esteettisiä arvoja. Lukiossa menestyminen edellyttää opiskelijalta määrätietoista tavoiteasettelua sekä riittävää motivaatiota ja itseluottamusta opintojensa loppuun viemiseen. Seuraavia asioita voidaan lisäksi pitää hyvän lukio-opiskelun tunnusmerkkeinä * oppimisen lainalaisuuksien tunteminen ja oppimistekniikoiden hallinta * oman ajankäytön järkevä suunnittelu * vastuu omasta opiskelusta * halu omaksua uutta tietoa ja käsitellä sitä * valmius itsenäiseen opiskeluun * sopeutuminen jaksoittain vaihtuvaan opiskelurytmiin ja koeviikkoon * koulutehtävien tinkimätön suorittaminen. Pyri löytämään juuri sinulle sopiva opiskelutyyli. Ota selvää asioista – kysyvä ei tieltä eksy. Pyri vaikuttamaan myönteisesti kunkin opiskeluryhmäsi työilmapiiriin. 4. OPETUSSUUNNITELMA JA SUUNTAUTUMISMAHDOLLISUUDET Koulun opetussuunnitelmaan kuuluvat yleinen osa ja ainekohtainen osa. Yleinen osa pitää sisällään opetus- ja kasvatustyön tavoitteet, joita on selostettu jo edellä. Ainekohtainen osa koostuu eri oppiaineiden tavoitteista ja opetussisällöistä. Oppiaineiden kurssien opintosisällöt löytyvät myös kurssiselostevihkosesta. Uudenkaupungin lukio tarjoaa mahdollisuuksia normaalien lukio-opintojen lisäksi myös erikoistumiseen. Luonnontieteisiin keskittyvällä on tarjolla runsaasti soveltavia kursseja fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen alueilta. Myös luovaan ilmaisuun suuntautuvalla on mahdollisuus lisäkurssivalintaan musiikin, äidinkielen, liikunnan ja kuvataiteen sektoreilla. Tarjonta vaihtelee vuosittain. Luokaton järjestelmä ja valinnainen tuntijako muodostavat opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden, jonka tunnuspiirteenä on joustavuus. Se mahdollistaa opiskelun suuntaamisen ja keskittämisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelija voi pitkälti itse määrätä etenemistahtinsa ja ohjelmansa. Myös oppimäärien suoritustavat monipuolistuvat. 7 5. TUNTIJAKO Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus ………………………………….. 6 3 Kielet perusopetuksen 1-6 vuosiluokilta alkava kieli (A-kieli) 6 perusopetuksen 7-9 vuosiluokilta alkava kieli (B-kieli) 5 perusopetuksen 7-9 vuosiluokalla alkava valinnainen muut kielet ……………………………………………… 2 2 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä ……………………………………….. 6 pitkä oppimäärä ……………………………………….. 10 2 3 Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia ………………………………………………… Maantiede ……………………………………………… Fysiikka ………………………………………………… Kemia ………………………………………………….. 2 2 1 1 3 2 7 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto …………………….. 3 2 Filosofia ………………………………………………….. 1 3 Psykologia ……………………………………………….. 1 4 Historia ……………………………………………………. 4 2 Yhteiskuntaoppi ………………………………………….. 2 2 Taito- ja taideaineet ……………………………………… Liikunta ……. ………………………………………….. Musiikki ………………………………………………… Kuvataide ……………………………………………… Terveystieto ……………………………………………….. 5 2 1-2 1-2 1 3 3 3 2 Opinto-ohjaus ……………………………………………… 1 1 ___________________________________________________________________ Pakolliset kurssit …………………………………………. 47-51 Syventävät kurssit vähintään …………………………… 10 Soveltavat kurssit_____________________________________________________ Kurssit yhteensä vähintään ……………………………… 75 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa opiskelijalle annetaan muuta ohjausta. Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi. 8 6. SUORITUSOHJEET JA ARVIOINTI Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle perustellusta syystä myönnetä opiskeluaikaan pidennystä (LL 23 §). Kurssin suorittaminen - - - Opiskelijalla on oltava kurssin alussa aineessa vaadittavat oppikirjat ym. tarvikkeet. Opettajan tulee kurssin alussa antaa kirjallisten töiden palautusten ns. dead line päivä, jolloin työt on ehdottomasti viimeistään palautettava. Jollei opiskelija palauta töitään määräpäivään mennessä, tulee kurssin arvosanaksi H, hylätty. Tällöin kurssi on käytävä uudelleen. Kaikenlainen vilppi tai kopiointi suoraan lähteestä aiheuttaa kyseisen työn ja koko kurssin hylkäämisen. Kurssi, joka on arvioitu, katsotaan suoritetuksi. Hyväksytty kurssi edellyttää vähintään arvosanaa 5 tai hyväksymismerkintää S. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot hyväksytään lukion kurssin suoritukseksi, mikäli ne sisällöltään vastaavat jonkin Uudenkaupungin lukion kurssin sisältöjä. Tällaisten kurssien korvautuvuudesta on sovittava etukäteen rehtorin kanssa. Opiskelijan vaihtaessa matematiikan pitkältä oppimäärältä lyhyelle noudatetaan vaihdossa erikseen määrättyjä korvaavuusperiaatteita (ks. kohta 11). Itsenäinen suoritus - - Kurssiselosteesta ilmenee, mikäli kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisestä suorituksesta pitää aina etukäteen neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa. Kun itsenäisestä suorituksesta on sovittu, opettaja täyttää itsenäisen suorituksen lomakkeen ja opiskelija toimittaa sen rehtorin ja opinto-ohjaajan hyväksyttäväksi. Itsenäisessä suorituksessa pitää tarkasti noudattaa opettajan antamaan aikataulua. Loppukuulustelun lisäksi vaaditaan myös muuta näyttöä kurssin suoritukseksi. Tämä sovitaan jokaisen suorituksen osalta erikseen. Itsenäisestä kurssista on aina saatava hyväksytty arvosana. Kurssin arviointi - - - - Opiskelijan tiedot ja taidot arvioi kyseisen aineen opettaja kurssin päättyessä. Arvosanat merkitään numeroilla 4–10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), H (hylätty) ja W (puutteita). Arvosana 4 osoittaa hylättyä, arvosana 5 välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Numeroarvosanoin arvioidaan - kaikkien yhteisten oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit - valinnaiset vieraat kielet (B2 ja B3), mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Liikunnasta ja yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista annetaan kurssin päättyessä numeroarvosana. Opiskelijan pyynnöstä nämä numeroarvostelut muutetaan suoritusmerkinnöiksi abivuoden keväällä. Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan H, hänen on käytävä kurssi kokonaan uudelleen. 9 Oppiaineen oppimäärän arviointi - Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Hylättyjä kurssiarvosanoja saa siis olla enintään seuraavasti: Kurssien määrä Hylättyjä voi olla 1–2 0 3–5 1 6–8 2 9 kurssia tai enemmän 3 - Päättöarvosanan pohjana on oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvo. Näin määräytyvää arvosanaa opettaja voi harkintansa mukaan nostaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättöarvosanaansa ennen yo-kirjoituksia järjestettävissä tenteissä. - Lukion oppimäärän suorittaminen - - - Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit, eikä yhtään kurssia voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista lasketaan mukaan lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Jos siis koulukohtaisesta syventävästä kurssista tai soveltavasta kurssista on arvosana 4, sitä ei lasketa mukaan 75 kurssin suoritukseen. Päättötodistuksessa ei voi olla yhtään H-merkintää. Uusintakuulustelut ja rästikokeet - - - - Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan 4, hänellä on kerran oikeus osallistua uusintakuulusteluun. Jos opiskelija jää pätevän syyn vuoksi pois kurssikokeesta, hänen on esitettävä selvityksenä lääkärin, terveydenhoitajan tai huoltajan todistus sairaudestaan tai muusta pakottavasta poissaolosyystä kyseisen aineen opettajalle. Arvioinniksi tulee tässä tapauksessa W. Tällöin opiskelijan tulee suorittaa kurssikokeensa uusintakuulustelupäivänä tai opettajan kanssa sopimanaan ajankohtana ns. rästikokeena. Hänelle jää vielä yksi uusintamahdollisuus. Jos opiskelija jää ilman pätevää syytä pois kurssikokeesta, tulee arvioinniksi W. Tällöin hän voi uusia kokeen vain kerran seuraavana uusintakoepäivänä, muutoin W muuttuu arvosanaksi H. Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan H, hänen on käytävä kurssi kokonaan uudelleen. H:lla arvioitua kurssia ei voi uusia uusintakuulustelussa. Opiskelija voi osallistua poikkeustapauksissa kahden aineen kokeeseen samassa uusintakoetilaisuudessa. Opiskelijan on tällöin pyydettävä lupa kahden kokeen samanaikaiseen suorittamiseen kummankin uusittavan kurssin opettajalta ennen uusintakokeeseen ilmoittautumista. Uusintakuulusteluiden ajankohdat selviävät opinto-oppaan kohdasta 18. 10 Hyväksytyn kurssin uusiminen - Hyväksytyn kurssin saa uusia vain käymällä kurssin uudestaan. Poikkeus: 2. ja 3. jakson uusintakoepäivinä opiskelija voi osallistua yhden hyväksytyn kurssin uusintakokeeseen. Etenemiseste - Kaksi arvosanaa 4 (pitkässä matematiikassa kolme arvosanaa 4) tai yksi arvosana H (hylätty) aiheuttavat etenemisesteen aineen opiskelussa. Jos opiskelijalla on jossakin aineessa etenemiseste, hän ei voi osallistua kyseisen aineen kuulusteluihin ennen kuin este on poistettu. Tarkistusarviointi Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä (LA 13 §). Jos opiskelija on tyytymätön edellä tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava (LA 13 §). 7. POISSAOLOT Opiskelijan tulee osallistua lukiolain mukaisesti opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (Lukiolaki 23§). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Luvan poissaoloon koulusta antaa yksittäisen oppitunnin osalta tunnin opettaja (tai ryhmänohjaaja, mikäli opiskelija ei tavoita opettajaa). Luvan alle viikon poissaoloon antaa ryhmänohjaaja, pidempiin poissaoloihin rehtori. Jokaiseen poissaoloon täytyy olla koulun kannalta hyväksyttävä syy eli jokainen poissaolo on selvitettävä hyväksytysti, jotta opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän Hyväksyttyjä poissaolosyitä ovat sairaudet ja etukäteen anotut luvat. Esimerkiksi kiireettömät lääkärikäynnit ja autokoulutunnit hoidetaan kouluajan ulkopuolella (paitsi ns, Turku-ajo ja insinööriajo, jotka selvitetään autokoulunopettajan alle-kirjoituksella). Poissaoloista pitää ilmoittaa kaikkien kurssien opettajille etukäteen, mikäli mahdollista. Samalla opiskelijan tulee selvittää, miten hän voi itsenäisesti opiskella niiden tuntien asiat, joilta hän on poissa. Kun opiskelija sairastuu ja jää kotiin, tulee asiasta ehdottomasti ilmoittaa soittamalla koululle (opettajainhuone puh. (02) 8451 5362 tai (02) 8451 5250, kanslia 0440 515 883 tai muuten varmistamalla, että opettajat saavat tiedon. Palattuaan kouluun opiskelija selvittää poissaolonsa välittömästi kaikille niille opettajille, joiden tunneilta hän on ollut poissa. 11 Opiskelija on itse vastuussa siitä, että hän tietää, mitä asioita kursseilla on opiskeltu ja mitä on läksyksi annettu poissaolon aikana. Jokaisesta kurssiryhmästä kannattaa ottaa heti jakson alussa jonkin kurssilaisen yhteystiedot, jotta em. asiat on helppo selvittää. Jos opiskelija on uusintakoepäivänä aiheettomasti poissa oppitunneilta, uusintakoe hylätään. Poissaloselvitys täytyy olla jommankumman vanhemman tai huoltajan allekirjoittama. Kaikki poissaoloselvitykset tehdään tämän opinto-oppaan loppuosassa olevaan tilaan. Huoltaja voi tehdä poissaolomerkinnän myös Wilmaan. 8. YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Lukio-opinnot tähtäävät ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ohjeet ja määräykset sisältyvät ylioppilastutkintoasetukseen ja ylioppilastutkintolautakunnan antamiin ohjeisiin. * Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkinnon voi aloittaa myös syksyllä. * Ilmoittautuminen tutkintoon tapahtuu syksyn osalta kesäkuun 5. päivään mennessä ja kevään osalta marraskuun 23. päivään mennessä. * Tutkintoon sisältyvät 1. äidinkielen koe 2. toisen kotimaisen kielen koe 3. vieraan kielen koe 4. matematiikan koe 5. reaaliainekoe 6. ylimääräinen vieraan kielen koe Pakollisina on suoritettava äidinkieli ja kohdissa 2 - 5 mainituista kokeista kolme. Kokelas voi lisäksi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. * Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaatimustasoltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa on suoritettava vaativampi koe. * Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon jonkin aineen kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit tai viimeinen pakollinen kurssi on samaan aikaan opiskeltavana. Tutustu tarkempiin ohjeisiin - kysy opettajilta! 9. SUULLISET KUULUSTELUT (asetus A 810/1998, 8 §) Opiskelijalle on ennen päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Tarvittaessa kuulusteluun voi sisältyä kirjallisia tehtäviä. Tarvittaessa voidaan suullisia kuulusteluja järjestää myös syksyllä. Suullisten kuulustelujen tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus korottaa oppimäärien arvosanoja ennen päättötodistuksen antamista sekä harjoituttaa itseään tulevia ylioppilastutkintokirjoituksia varten. Opiskelijan edun mukaista on osallistua suullisiin kuulusteluihin. 12 10. OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opiskelija voi kääntyä opinto-ohjaajan puoleen mm. kun hänellä on ongelmia opiskeluasioissa, kurssivalintojen muuttamissuunnitelmia, koulunkäynnin keskeyttämisaikeita tai kun hän miettii jatko-opinto- ja ammatinvalintasuunnitelmia. Opinto-ohjaaja toimii myös yhteyshenkilönä ammatinvalintapsykologiin. Opinto-ohjaaja on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaisesti. Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä ja opettajakunnan välinen yhdyshenkilö, joka huolehtii sisäisestä tiedottamisesta ja tukee opiskelua. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä kerran viikossa. Nämä ryhmänohjaajan tuokiot pidetään jakson alussa ilmoitettavana ajankohtana. Ryhmänohjaustuokiot ovat opiskelijoille pakollisia. Aineenopettajat antavat omaa ainettaan koskevaa opintoneuvontaa sekä osallistuvat opinto-ohjelman suunnitteluun ja seurantaan. Kansliassa opiskelija asioi erilaisten todistusten, lupa-anomusten ja opintososiaalisten asioiden vuoksi. Rehtorille kuuluu kokonaisvastuu opetussuunnitelman toteutumisesta ja päätöksenteko opiskelijan opintojen erikoisjärjestelyistä. Rehtori hyväksyy opiskelijoiden opinto-ohjelman muutokset, kurssien suorittamisen itsenäisesti, muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit ja myöntää tarvittaessa oppilaalle luvan keskeyttää opinnot esim. yhden jakson ajaksi. Rehtori myös vapauttaa opiskelijan esim. liikunnan opetuksesta vamman tms. perusteella. 11. AINEVALINTOJEN MUUTOKSET Tullessaan lukioon opiskelija merkitsee oppiainevalintansa valintakorttiin. Opintojen aikana voi tulla tilanteita, jolloin on tehtävä muutoksia ainevalintoihin esim. kurssien päällekkäisyyden tai selvien virhevalintojen takia. Muutoksesta opiskelija neuvottelee opinto-ohjaajan kanssa, joka tarkistaa muutoksen toteutumismahdollisuuden. Kurssin keskeyttäminen tai vaihtaminen on sallittua viikon ajan uuden jakson alkamisesta. Seuraavia jaksoja koskevat muutosesitykset on toimitettava opinto-ohjaajalle viimeistään n. 2 viikkoa ennen jakson alkua (päivämäärät ovat opinto-oppaassa ja opinto-ohjaajan ilmoitustaululla). Valinnat seuraavaa lukuvuotta varten tarkistetaan helmi-maaliskuussa. Hyväksytyistä muutoksista on näytettävä allekirjoitettu tiedote aineenopettajalle siinä tapauksessa, että jakso on jo alkanut. 13 Matematiikan pitkän oppimäärän vaihtaminen lyhyeen oppimäärään Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän välinen vastaavuus Lyhyt MAB 1 MAB 2 MAB 3 MAB 4 MAB 5 MAB 6 Pitkä MAA 1 MAA 3 MAA 2 MAA 7 MAA 6 MAA 4 MAA 8 MAB 7 MAB 8 MAB 10 MAA 5 MAA 9 MAA 14 MAB 9 n Jos opiskelija vaihtaa pitkän oppimäärän lyhyeen, hänen täytyy suorittaa kaikki ne lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit, joita vastaavia pitkän oppimäärän kursseja hän ei ole suorittanut. n Jos opiskelija on suorittanut pitkän oppimäärän ja lyhyen oppimäärän molemmat toisiaan vastaavat kurssit, vain toinen niistä voidaan laskea kurssimäärään. n Jos opiskelijalla on pitkässä oppimäärässä viimeinen / viimeiset kurssit 4, niin niitä ei lasketa suoritettuihin kursseihin. n Arvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon suoritettujen kurssien arvostelut sellaisenaan. 12. KOULUN SISÄINEN TIEDOTUS Lukioaikana kullakin opiskelijalla on oma ryhmänohjaaja, jonka johdolla kokoonnutaan viikoittain ryhmänohjaustuokiolle. Tällöin opiskelijat saavat heitä ja koulua koskevaa informaatiota ja heillä on myös mahdollisuus saada vastauksia omiin ongelmiinsa. Läsnäolo ryhmänohjaustuokioille on pakollista. Tiedotteen tuokiolle tekee rehtori. Käytävien ilmoitustauluilla on mahdollisuus antaa opiskelijoille tiedotteita, jotka liittyvät kursseihin ja muihin koulun tapahtumiin. Myös keskusradiota käytetään tiedottamisessa. Lukion kotisivuilta saa myös tietoa opintoihin läheisesti kuuluvista asioista. Osoite on www.ukilukio.fi Tiedot opintojen edistymisestä ja poissaoloista löytyvät kätevästi Wilma-käyttöjärjestelmästä, josta opiskelijat myös tulostavat jaksottaisen työjärjestyksensä. Pääsy Wilmaan on mahdollista esim. kotisivujen linkin kautta. Tiedottamista tehdään myös Wilman kautta. Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] 14 13. UUDENKAUPUNGIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssäännöillä on tarkoitus huolehtia, että kouluyhteisön jäsenillä on rauhallinen ja viihtyisä työympäristö sekä taata turvallisuus eri tilanteissa. Järjestyssäännöt koskevat kaikkea koulutyötä, koulun tilaisuuksia sekä vierailukäyntejä. Koulun alueeseen kuuluu koulurakennuksen lisäksi koulua ympäröivä tontti. Kouluaikaan kuuluu työjärjestyksen mukainen työpäivä, lukuun ottamatta vapaatunteja, sekä koulun toimintaan liittyvät tilaisuudet. Työjärjestyksen noudattaminen Lukion opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Poissaoloselvityksen ohjeet ovat lukion opinto-oppaassa, joka jaetaan opiskelijoille lukuvuoden alussa. Työpäivän aloittaa aamunavaus klo 7.55 ja siihen osallistuvat ne opettajat ja opiskelijat, joilla on sitä seuraava tunti. Oppitunneille saavutaan ajoissa. Annetut työt ja tehtävät palautetaan annettujen aikataulujen mukaisesti. Ansiotyöt, autokoulu ja muu koulun ulkopuolinen toiminta eivät saa haitata työjärjestyksen mukaista koulunkäyntiä. Työrauhan ylläpitäminen Koulun työrauhan edistäminen kuuluu kaikille. Oppitunneilla ei käytetä puhelinta, tietokonetta tai muuta viestintälaitetta, mikäli opettaja ei ole antanut siihen lupaa. Sopimattomasti käyttäytyvä opiskelija voidaan poistaa luokasta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi. Tarvittaessa rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen ja tarvittaessa erottaa määräajaksi. 15 Yleisiä määräyksiä Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Opiskelijalla on velvollisuus korvata koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahinko. Kaikista vahingoista on viipymättä ilmoitettava rehtorille. Jokainen huolehtii koulualueen siisteydestä. Jos aiheuttaa epäsiisteyttä, on velvollinen siivoamaan jälkensä. Tämä koskee niin sisä- kuin ulkotiloja. Tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty koulualueella. Samoin päihteiden käyttö tai päihteiden vaikutuksen alaisena koulualueelle tuleminen on kielletty. Opinto-oppaassa on lisää tietoa koulun käytännöistä. 16 14. POISTUMISTIET JA TURVALLISUUSOHJEET TULIPALON SATTUESSA I · · TUKAHDUTETAAN palo alkusammuttimilla: palopostit, käsisammuttimet, sammutuspeitteet tulen leviäminen sulkemalla ikkunat ja ovet II · · III HÄLYTETÄÄN palokunta puh.nro 112 rakennuksessa olijat poistumaan keskusradiolla ja summerilla tai suullisesti POISTUTAAN Lukio · · · · · BI, FY, AI, UE, HY, K2, K3, MA, KU, KO luokista lukion ovesta ulos K1, K6 ja studioluokasta Viikaisten rakennuksen pääovesta ulos Opettajainhuoneesta, auditoriosta ja ruokalasta rakennuksen pääovesta ulos MU luokasta lähimmästä jäähallin puoleisesta ovesta ulos Liikuntasaleista pukuhuoneiden ulko-ovista ulos Viikaisten koulu · · · · IV · · · · YLIN KERROS: kotitalous- ja tekstiililuokista sekä kielet 3 luokasta läntisemmästä jäähallin puoleisesta ovesta, muut jäähallin puoleisesta ovesta ala-aulan kohdalta. KESKIKERROS: Biologian ja historian luokista läntisemmästä ovesta jäähallin puolelta, muista luokista, opettajainhuoneesta ja kanslioista jäähallin puoleisesta ovesta ala-aulan kohdalta. ALIN KERROS: Ruokalasta ja auditoriosta pääovesta pesäpallokentälle. Teknisen työn tiloista, kuvataide 1 luokasta, musiikkiluokasta ja matematiikka 3 luokasta läntisemmästä jäähallin puoleisesta ovesta, fysiikka 3 ja 4 luokista sekä kielet 10 luokasta lukion pääovesta, muista luokista jäähallin puolelta ala-aulan kohdalta. Liikuntasalista pukuhuoneiden ulko-ovista ulos. KOKOONNUTAAN Lukion opiskelijoiden ja henkilökunnan kokoontumispaikka on ns. pesäpallokenttä koulurakennuksen länsipuolella. Viikaisten koulun oppilaiden ja henkilökunnan kokoontumispaikka on jäähallin ja uimahallin välinen kenttä. Siivoojat, koulun keittiön henkilökunta, koulukuraattori, -psykologi ja terveydenhoitaja sekä Vakka-Suomen opiston henkilökunta kokoontuvat ns. pesäpallokentälle koulurakennuksen länsipuolella. 17 15. ERITYISKYSYMYKSIÄ Uskontoihin kuulumaton opiskelija ohjataan elämänkatsomustiedon opiskelijaksi, elleivät huoltajat erikseen ano mahdollisuutta osallistua uskonnon opetukseen. Erityisruokavalioista tulee opiskelijan tai huoltajan ottaa yhteys koulun ruokapalveluun. Tukiopetuksesta tulee opiskelijan tai huoltajan ottaa yhteys aineenopettajaan ja tarvittaessa rehtoriin. Kouluaikana tapahtuneet lomamatkat eivät oikeuta saamaan tukiopetusta. 16. OPINTOSOSIAALISET EDUT Opintotuki 17 vuotta täyttäneellä lukion opiskelijalla on mahdollisuus saada Kansaneläkelaitokselta opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakauksen päätoimista opiskelua varten. Asumislisän saamista lapsilisä ei kuitenkaan estä, jos opiskelija asuu itsenäisesti. Päätoimisina pidetään opintoja lukion oppimäärän suorittamiseksi, kun lukio-opintojen laajuus on vähintään 75 kurssia ja kun lukiolainen osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. Lukiolainen voi saada opintotuen neljäksi opiskeluvuodeksi. Tuki myönnetään enintään kolmeksi opiskeluvuodeksi ja lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukioopinnot jatkuvat. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Lisätietoja opintotuesta ja koulumatkatuesta saa koulun kansliasta ja Kelan paikallistoimistosta sekä Internetistä osoitteesta www.kela.fi. Koulumatkatuki Lukion päätoiminen opiskelija on oikeutettu koulumatkatukeen, jos yhdensuuntainen koulumatka on opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 km ja matkakustannusten on ylitettävä 54,00 €. Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta koulun ovelle. Kuljettavan matkan pituus mitataan kulkukelpoista väylää pitkin, jolla tarkoitetaan maanteitse tai rautateitse kuljettua lyhintä mahdollista matkaa. Matkahuollon ja Kelan tekemän sopimuksen mukaisesti opiskelijan tulee käyttää halvinta käytettävissä olevaa lipputuotetta. Jos joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä, opiskelija voi matkustaa kouluun itse valitsemallaan tavalla (esimerkiksi omaa autoa käyttäen) ja saada matkakuluihin koulumatkatukea. Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. 18 Opiskelija voi käyttää omaa matkustustapaa myös silloin, jos * joukkoliikenteen tai koulukuljetuksen ulkopuolelle jää vielä yhdensuuntaisesti yli viisi kilometriä * joukkoliikennettä tai koulukuljetusta on käytettävissä kuukauden aikana keskimäärin enintään kuudella yhdensuuntaisella koulumatkalla viikossa * opiskelijan koulumatkaan käyttämä yhteenlaskettu odotus- ja matkustusaika ylittää keskimäärin kolme tuntia päivää kohden kuukaudessa * koulumatka on joukkoliikennettä tai koulukuljetusta käyttäessä vaikea tai rasittava. Vaikeus ja rasittavuus voi johtua esimerkiksi opiskelijan vammasta tai sairaudesta Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi Kelan koulumatkatukihakemuslomakkeella. Kun opiskelija käyttää matkaansa Matkahuollon tai VR:n järjestämää joukkoliikennettä, hän täyttää myös ostotodistuslomakkeen. Kela lähettää aina päätöksen koulumatkatuesta hakijalle. Koulumatkakortilla olevia matkoja saa käyttää ainoastaan sen lukuvuoden aikana, jolle tuki on myönnetty. Matkahuolto ei lunasta takaisin 44 matkan koulumatkakortteja. Lukuvuoden viimeinen mahdollinen ostopäivä on 14 päivää ennen koulun päättymistä. Ostotodistus ja sillä ostettu koulumatkatukilippu ovat henkilökohtaisia, joiden käytöstä opiskelija vastaa. Ostotodistusta tai lippua ei saa luovuttaa toisen käyttöön. Opiskelijalla on ilmoitusvelvollisuus. Jos opiskelijan koulumatka muuttuu (opinnot keskeytyvät, oppilaitos vaihtuu, opiskelija valmistuu, muuttaa tms.), hän ei saa enää ostaa koulumatkatukilippuja ennen kuin hänen oikeutensa tukeen on tarkistettu. Muutoksista tulee ilmoittaa välittömästi Kelaan. Vakuutusturva Lukion opiskelijat ovat kaupungin toimesta tapaturmavakuutettu. Tapaturmavakuutus korvaa kouluaikana tapaturman seurauksena sattuneet henkilövahingot ja myös särkyneet silmälasit, kuulolaitteet ja hammasproteesit, jos opiskelijalle on aiheutunut samalla ruumiinvamma. Vakuutusyhtiö korvaa vain julkisen terveydenhuollon kustannukset. Mikäli opiskelija haluaa käyttää yksityisiä palveluja on ne kustannettava itse. Lisätietoja saa kansliasta ja vakuutusyhtiö Pohjolasta. Opiskeluhuolto Opiskeluhuollolla tuetaan ja edistetään opiskelijan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa lukiossa tehdään yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena työnä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja esteettömyyttä. Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää opiskelijan käynnit terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin vastaanotoilla sekä yksittäisen opiskelijan ympärille kootut opiskeluhuolollisia asioita käsittelevät asiantuntijaryhmät. Tavoitteena on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen opiskelijaa koskeviin huolenaiheisiin ja oppimisen esteisiin. 19 Opiskeluhuollon palvelut Psykologi- ja kuraattoripalvelut Opiskelijan tai huoltajan pyytäessä on opiskelijalle järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Sama koskee lukion henkilöstön katsoessa opiskelijan keskustelun psykologin tai kuraattorin kanssa tarpeelliseksi. Psykologin tai kuraattorin on yhteydenoton perusteella arvioitava onko asia kiireellinen. Mikäli opiskelijan tai läheisen yhteydenotto on puhtaasti neuvonpidollinen, ohjauksellinen tai keskustelun järjestäminen katsotaan muuten tarpeettomaksi, sitä ei ole välttämätöntä järjestää. Psykologi tai kuraattori arvioi, millaista tukea ja/tai ohjausta opiskelija tarvitsee ja ohjaa hänet tarpeen mukaan saamaan muita opiskeluhuollollisia palveluita tai tukipalveluita. Terveydenhuoltopalvelut Terveydenhoitaja Anne Jussila, puh. 0440 885 254. Vastaanotto ilman ajanvarausta ma, ke, to ja pe klo 8-9. Ensiapu ja sovitut tapaamiset klo 8-16. Lääkäri Riitta Hirvonen, ajanvaraus terveystarkastuksiin terveydenhoitajan kautta. Ei muuta vastaanottoa. Syyslukukauden aikana tehdään 1. vuoden opiskelijoille terveystarkastus, johon sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin osuus. Kutsu lähetetään Wilma-viestinä. 17. OPPILASKUNTATOIMINTA Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunta valitsee lukuvuoden alkaessa pidettävässä yleiskokouksessaan itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan ja muun hallituksen. Oppilaskunnan hallitus järjestää vuosittain erilaisia tilaisuuksia, tempauksia ja retkiä jäsentensä viihdyttämiseksi, organisoi oppikirjahankintoja, antaa lausuntoja ja osallistuu koulutyön suunnitteluun. Oppilaskunnan yhteishenki on tärkeä koulussa viihtymisen ja opiskelumotivaation kannalta. 20 18. LUKUVUOSI 2015–2016 Opettajat, opettajan lyhenne ja opetusaineet Kulovesi-Miettinen Helena Lehtoruusu Pekka Salminen Eero (sij.) Levanen Mervi Länsineva-Narinen Ritva Manderson Hanna-Leena Markela Elina Mäkelä Anitta Oilinki Marja Pihlava-Lahtinen Virve Rajala Jussi Rajala Satu Rantanen Katariina Häkkinen Mirjami (sij.) Rasinmäki Olli Rosendahl Susanna Salaterä Juha (Rehtori) Salmi Saija Siivonen Kirsi Sjöblom Teemu Numminen Ilkka (sij.) Valkonen Venla Viherä Petri HEK LPM EES MEL RLN HLM ELM ANM MOI VIP JRA SAR KAR MHÄ OLR SUR JSA SAS KSI TSS ILN VEV PEV RAB, RUB MA, MB MA, MB KU ENA ENA LI MU ET, FI, PS, UE MB, TV HI, YH KE, MA, MB ÄI ÄI LI, TE RUB, VEB LI OPO BI, GE, TE, YR ÄI ÄI SAA, SAB FY, MA, MB, TV Ryhmänohjaajat ja kotiluokat I 1SAR Satu Rajala 1KAR Mirjami Häkkinen 1SAS Saija Salmi Matematiikka Suomi Kielet 3 II 2MOI Marja Oilinki 2PEV Petri Viherä 2JRA Jussi Rajala Uskonto Fysiikka Historia III 3HEK Helena Kulovesi-Miettinen Kielet 6 3SUR Susanna Rosendahl Kielet 2 3KSI Kirsi Siivonen Biologia IV 4HEK Helena Kulovesi-Miettinen Kielet 6 Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] LUKUVUODEN 2015 - 2016 TYÖ- JA LOMA-AJAT kurssivalintamuutokset Työjaksot 1. 12.08. – 02.10. 38 pv 13.08. mennessä 2. 05.10. – 25.11. 36 pv 23.09. ” 3. 26.11. – 05.02. 38 pv 1 16.11. ” 4. 08.02. – 08.04. 38 pv 27.01. ” 5. 11.04. – 04.06. 39 pv 31.03. ” 189 pv 3. vuoden opiskelijoiden varsinainen koulutyö päättyy 18.02.2016 sl kl 12.08.2015 – 19.12.2015 92 pv 11.01.2016 – 04.06.2016 97 pv Työpäivistä on vähennetty arkipäiviksi sijoittuvat loppiainen ja vappu Koeviikot ja uusintakuulustelut koeviikko uusintakuulustelut 1. 24.09. – 02.10. vko 42 2. 17.11. – 25.11. vko 2 3. 28.01. – 05.02. vko 9 4. 01.04. – 08.04. vko 17 5. 25.05. – 01.06. elokuussa koulun alettua Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava kirjallisesti kansliaan määräpäivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova ja se katsotaan ilman pätevää syytä yrityskerraksi. Loma-ajat syysloma 22.–23.10.2015 joululoma 20.12.2015 – 10.01.2016 talviloma 22.–26.02.2016 (vko 8) pääsiäisloma 25.–28.03.2016 vapaa 06.05.2016 Yo-tutkintopäivät ja tutkintomaksut Syksy 2015 Ylioppilastutkinnon voi aloittaa myös syksyllä. Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon johonkin kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjallista koetta vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit. Syksyn 2015 koepäivät Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet pe 11.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 21.9. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä –koe ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede terveystieto ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ke 30.9. äidinkieli, saame Kevät 2016 Ilmoittautuminen kevään 2016 kirjoituksiin 23.11.2015 mennessä kirjallisesti kansliaan. Kirjallinen koe pe 12.2. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja ti 16.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia Kirjalliset kokeet ma 14.3. äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä koe ke 16.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ma 4.4. äidinkieli, saame Tutkintomaksut Ylioppilastutkintomaksut vahvistaa opetusministeriö vuosittain. Vuoden 2015 perusmaksu on 14,00 € ja maksu kultakin kokeelta 28,00 €. Maksu on suoritettava eräpäivään mennessä kaupungin taloustoimiston lähettämällä laskulla. Kokelas, joka osallistuu samaan tutkintoon useassa kokelaslajissa, maksaa vain yhden perusmaksun. Kokelas, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkintokertana, jona hän osallistuu tutkinnon kokeisiin. 23.11. 11.1. 14.3. 3.6. mennessä ilmoittaudutaan kansliaan kevään 2016 yo-kirjoituksiin mennessä ilmoittaudutaan kansliaan ennen kirjoituksia pidettäviin suullisiin kuulusteluihin ilmoittaudutaan kansliaan kirjoitusten jälkeisiin suullisiin kuulusteluihin mennessä syksyn 2016 kokeisiin on ilmoittauduttava kirjallisesti rehtorille wilmasta tulostettavasta ja myös kansliasta saatavalla lomakkeella. Ilmoittautuminen on sitova. Oppikirjat löytyvät opiskelijoille jaetuista opinto-opasvihkosta ja kurssiselostevihkosta sekä lukion kotisivulta. P POISSAOLOLUVAT JA -SELVITYKSET Opiskelijan nimi: Pvm Tunnin numero / tuntien lukumäärä Poissaolon syy Poissaolon luvanantajan allekirjoitus (huoltaja/lääkäri/terv.hoit./rehtori/ro) Kurssin opettajan kuittaus
© Copyright 2024