Opinto-oppaassa - Uudenkaupungin Lukio

OPINTO-OPAS
LV. 2015 – 2016
___________________________________________________________
Opiskelijan nimi
ryhmä
2
Opiskelijalle ja huoltajille
Kädessäsi on Uudenkaupungin lukion opinto-opas. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa
tietoa lukio-opiskelusta uusille opiskelijoille ja heidän huoltajilleen. Oppaassa on myös
tärkeää ja hyödyllistä tietoa 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille.
Hyvät opiskelijoiden huoltajat! Toivomme, että luette ja käytte yhdessä läpi nuoren
kanssa oppaan lukio-opiskeluun liittyviä tärkeitä seikkoja, kuten tavoitteet ja opiskelu
lukiossa, poissaolot sekä ylioppilastutkintoon osallistuminen. Teidän olisi myös hyvä
tutustua opinto-ohjaukseen ja ainevalintojen muutoksiin sekä koulun tiedottamiseen
liittyviin oppaan sivuihin. Toivomme, että yhteistyö koulun ja kodin välillä paranee
entisestään. Koulun yhteystiedot on tarkoitettu käytettäviksi.
Hyvä Uudenkaupungin lukion opiskelija! Edessämme on jälleen yhteinen lukuvuosi.
Tutustuthan koeviikkojen, työ- ja loma-aikojen lisäksi myös koulumme järjestyssään
töihin. Myös turvallisuusohjeet kannattaa kerrata. Mikäli sinulla on kysymyksiä lukioopiskelusta tai yleensä omaan opiskelusta, kysythän asiasta koulumme opettajilta.
Ahkeraa ja menestyksellistä lukuvuotta kaikille!
Arvoisa abiturientti! Opiskeluaikasi lukiossamme on jo kääntymässä loppusuoralle.
Tarkistathan kuitenkin hyvissä ajoin, että saat viimeisenä opiskeluvuotenasi
suoritetuksi tarvittavat kurssit, jotta saat osallistumisoikeuden ylioppilaskirjoituksiin
sekä lukion päättötodistuksen. Löydät oppaasta ylioppilastutkintoon osallistumiseen
liittyvää tietoa ja ylioppilastutkinnon koepäivät ja ilmoittautumisajat.
Uudenkaupungin lukion opettajat ja henkilökunta
3
Uudenkaupungin lukio
Opinto-opas
Sisältö
1. Yhteystiedot
…………………………………………………………….
2. Kodin ja koulun yhteistyö lukiossa …………………………………….
3. Tavoitteet ja opiskelu lukiossa
5. Tuntijako
5
…………………………………………….
4. Opetussuunnitelma ja suuntautumismahdollisuudet
…………………….
……………………………………………………………………..
6. Suoritusohjeet ja arviointi ……………………………………………..
7. Poissaolot
9. Suulliset kuulustelut
5
6
7
8
……………………………………………………………..
8. Ylioppilastutkintoon osallistuminen
4
……………………………………..
……………………………………………………..
10. Opintojen ohjaus ……………………………………………………..
12
11. Ainevalintojen muutokset ……………………………………………..
12
10
11
11
- pitkän matematiikan vaihto lyhyeksi
12. Koulun sisäinen tiedotus ……………………………………………..
13
13. Järjestyssäännöt ……………………………………………………..
14
14. Poistumistiet ja turvallisuusohjeet
……………………………………..
15. Erityiskysymyksiä ……………………………………………………..
16
17
- uskonnonvapauslaki
- erityisruokavaliot
- tukiopetus
16. Opintososiaaliset edut
…………………………………………………….
17
17. Oppilaskuntatoiminta
…………………………………………………….
19
18. Lukuvuosi 2015 – 2016 …………………………………………….
- opettajat
- ryhmänohjaajat ja kotiluokat
- ryhmät
- työ- ja loma-ajat
- yo-tutkintopäivät ja tutkintomaksut
- kurssitarjotin
- tuntikaaviot
- oppikirjaluettelo
Poissaololuvat ja –selvitykset
20
4
1. YHTEYSTIEDOT
Uudenkaupungin lukio
PL 20
(Viikaistenkatu 3)
23501 UUSIKAUPUNKI
Sähköposti [email protected]
Internet
www.ukilukio.fi
Rehtori
Juha Salaterä
050 568 6245
Koulusihteeri
Tuija Suomila
0440 515 883
Opinto-ohjaaja
Saija Salmi
0440 755 245
Opettajienhuone
02 8451 5250
02 8451 5362
Kansalaisopisto
Tomi Kangas
rehtori
8451 5265
050 543 3564
02 8501 6466 (Laitila)
Kiinteistönhoitaja
Harri Saarinen
8451 5252
Ruokapalvelu
Elina Vuoriaho
044 700 5253
Puhtaanapito
Anni Hamilas
050 402 6888
Kouluterveydenhoitaja Anne Jussila
0440 885 254
Koulukuraattori
Antti Lehmus
040 779 5469
Sivistyspalvelukeskus
Marja-Leena Arvonen
044 723 5231
Opetus- ja kulttuuritoimenjohtaja
Inkeri Parviainen
050 568 6231
0500 825 540
5
2. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ LUKIOSSA
Kodin ja koulun yhteistyön perinteinen muoto ovat vanhempainillat, joita pidetään vuodessa kolme.
Ensimmäisen vuosikurssin vanhempaintapaaminen pidetään loka-marraskuussa, jolloin
ensimmäinen jakso on opiskeltu, aiheena on opiskelu lukiossa.
Yhdistetty 2. ja 3. vuosi-kurssien ilta on loka-marraskuussa ja aiheina ovat
ylioppilaskirjoitukset ja abien vanhemmille lisäksi jatko-opinnot. Helmikuussa on 2.
vuosikurssin perinteinen vanhojentanssienilta.
Tietoa vanhemmille annetaan jo ennen lukiovaihetta peruskoulun 9. luokkien
vanhempainilloissa. Tiedot näistä tapahtumista tulevat opiskelijoiden mukana kotiin.
Toivottavaa on, että mahdollisimman moni vanhemmista ottaisi osaa vanhempainiltoihin.
Lukiossamme on käytössä viisijaksoinen järjestelmä, jolloin todistus annetaan jokaisen
jakson jälkeen. Vanhempien ja huoltajien tulee allekirjoituksellaan varmistaa, että todistuksen sisältämät tiedot arvosanoista ja poissaoloista ovat tulleet heidän tietoonsa.
Yhteydenpitoa koteihin pitävät tarvittaessa myös rehtori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja
aineenopettajat. Myös koti voi olla yhteydessä kouluun, ja esim. aineenopettajalta voi suoraan kysyä aineen opiskeluun liittyvistä asioista.
Lukiossamme on myös opiskeluhuoltotyöryhmä, johon kuuluu rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, opettajajäsen, koulupsykologi ja kuraattori sekä tarvittaessa kutsuttuna
muita asiantuntijoita ja opettajia. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja
sen toimenkuvaan kuuluu yleiset opiskeluun liittyvät asiat.
3. TAVOITTEET JA OPISKELU LUKIOSSA
Lukiolain mukaan perusopetukseen perustuva yleissivistävä lukiokoulutus antaa
opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion
oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa.
Koulumme omassa opetussuunnitelmassa on edellisen lisäksi täsmennetty toiminnan
tavoitteiksi seuraavat:
* oppimistaidot
* ongelmanratkaisutaidot
* tiedonhankinta- ja prosessointivalmiudet
* positiiviset sosiaaliset asenteet ja kanssakäymistaidot
* ympäristövastuun sisäistyminen ja elämän kunnioittaminen
* halu elinikäiseen koulutukseen.
6
Koulun opetussuunnitelmassa on määritelty myös kasvatus- ja opetustyön arvoperusta,
johon sisältyy mm. seuraavia asioita:
* lähimmäisyys, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, yhteistyökykyisyys, rauhantahtoisuus
* yritteliäisyys, rehellisyys, vastuuntuntoisuus, itsenäinen ja kriittinen ajattelu,
fyysisen kunnon arvostaminen
* kansainvälisyys, kielitaidon arvostaminen, oman kansallisen kulttuuriperinteen
kunnioittaminen
* kestävän kehityksen periaatteen mieltäminen, kyky nähdä esteettisiä arvoja.
Lukiossa menestyminen edellyttää opiskelijalta määrätietoista tavoiteasettelua sekä
riittävää motivaatiota ja itseluottamusta opintojensa loppuun viemiseen. Seuraavia asioita
voidaan lisäksi pitää hyvän lukio-opiskelun tunnusmerkkeinä
* oppimisen lainalaisuuksien tunteminen ja oppimistekniikoiden hallinta
* oman ajankäytön järkevä suunnittelu
* vastuu omasta opiskelusta
* halu omaksua uutta tietoa ja käsitellä sitä
* valmius itsenäiseen opiskeluun
* sopeutuminen jaksoittain vaihtuvaan opiskelurytmiin ja koeviikkoon
* koulutehtävien tinkimätön suorittaminen.
Pyri löytämään juuri sinulle sopiva opiskelutyyli. Ota selvää asioista – kysyvä ei tieltä
eksy. Pyri vaikuttamaan myönteisesti kunkin opiskeluryhmäsi työilmapiiriin.
4. OPETUSSUUNNITELMA JA SUUNTAUTUMISMAHDOLLISUUDET
Koulun opetussuunnitelmaan kuuluvat yleinen osa ja ainekohtainen osa. Yleinen osa
pitää sisällään opetus- ja kasvatustyön tavoitteet, joita on selostettu jo edellä.
Ainekohtainen osa koostuu eri oppiaineiden tavoitteista ja opetussisällöistä. Oppiaineiden kurssien opintosisällöt löytyvät myös kurssiselostevihkosesta.
Uudenkaupungin lukio tarjoaa mahdollisuuksia normaalien lukio-opintojen lisäksi myös
erikoistumiseen. Luonnontieteisiin keskittyvällä on tarjolla runsaasti soveltavia kursseja
fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen alueilta. Myös luovaan ilmaisuun suuntautuvalla on mahdollisuus lisäkurssivalintaan musiikin, äidinkielen, liikunnan ja kuvataiteen sektoreilla. Tarjonta vaihtelee vuosittain.
Luokaton järjestelmä ja valinnainen tuntijako muodostavat opetussuunnitelmallisen kokonaisuuden, jonka tunnuspiirteenä on joustavuus. Se mahdollistaa opiskelun suuntaamisen ja keskittämisen yksilöllisten tarpeiden mukaan. Opiskelija voi pitkälti itse määrätä
etenemistahtinsa ja ohjelmansa. Myös oppimäärien suoritustavat monipuolistuvat.
7
5. TUNTIJAKO
Valtioneuvoston päätös lukion tuntijaosta
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset
kurssit
Valtakunnalliset
syventävät kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus …………………………………..
6
3
Kielet
perusopetuksen 1-6 vuosiluokilta alkava kieli (A-kieli) 6
perusopetuksen 7-9 vuosiluokilta alkava kieli (B-kieli) 5
perusopetuksen 7-9 vuosiluokalla alkava valinnainen
muut kielet ………………………………………………
2
2
16
Matematiikka
lyhyt oppimäärä ……………………………………….. 6
pitkä oppimäärä ……………………………………….. 10
2
3
Ympäristö- ja luonnontieteet
Biologia …………………………………………………
Maantiede ………………………………………………
Fysiikka …………………………………………………
Kemia …………………………………………………..
2
2
1
1
3
2
7
4
Uskonto tai elämänkatsomustieto ……………………..
3
2
Filosofia …………………………………………………..
1
3
Psykologia ………………………………………………..
1
4
Historia …………………………………………………….
4
2
Yhteiskuntaoppi …………………………………………..
2
2
Taito- ja taideaineet ………………………………………
Liikunta ……. …………………………………………..
Musiikki …………………………………………………
Kuvataide ………………………………………………
Terveystieto ………………………………………………..
5
2
1-2
1-2
1
3
3
3
2
Opinto-ohjaus ……………………………………………… 1
1
___________________________________________________________________
Pakolliset kurssit …………………………………………. 47-51
Syventävät kurssit vähintään …………………………… 10
Soveltavat kurssit_____________________________________________________
Kurssit yhteensä vähintään ……………………………… 75
Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppituntien lisäksi opinto-ohjauksessa
opiskelijalle annetaan muuta ohjausta.
Opiskelija voi opiskella useampaa kuin yhtä A-kieltä. Jos toista kotimaista kieltä opiskellaan
A-oppimäärän mukaisesti, on pakollisten kurssien määrä kuusi.
8
6. SUORITUSOHJEET JA ARVIOINTI
Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei opiskelijalle
perustellusta syystä myönnetä opiskeluaikaan pidennystä (LL 23 §).
Kurssin suorittaminen
-
-
-
Opiskelijalla on oltava kurssin alussa aineessa vaadittavat oppikirjat ym. tarvikkeet.
Opettajan tulee kurssin alussa antaa kirjallisten töiden palautusten ns. dead line päivä, jolloin työt on ehdottomasti viimeistään palautettava. Jollei opiskelija palauta
töitään määräpäivään mennessä, tulee kurssin arvosanaksi H, hylätty. Tällöin
kurssi on käytävä uudelleen.
Kaikenlainen vilppi tai kopiointi suoraan lähteestä aiheuttaa kyseisen työn ja koko
kurssin hylkäämisen.
Kurssi, joka on arvioitu, katsotaan suoritetuksi. Hyväksytty kurssi edellyttää
vähintään arvosanaa 5 tai hyväksymismerkintää S.
Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot hyväksytään lukion kurssin suoritukseksi,
mikäli ne sisällöltään vastaavat jonkin Uudenkaupungin lukion kurssin sisältöjä.
Tällaisten kurssien korvautuvuudesta on sovittava etukäteen rehtorin kanssa.
Opiskelijan vaihtaessa matematiikan pitkältä oppimäärältä lyhyelle noudatetaan
vaihdossa erikseen määrättyjä korvaavuusperiaatteita (ks. kohta 11).
Itsenäinen suoritus
-
-
Kurssiselosteesta ilmenee, mikäli kurssin voi suorittaa itsenäisesti. Itsenäisestä
suorituksesta pitää aina etukäteen neuvotella kyseisen aineen opettajan kanssa.
Kun itsenäisestä suorituksesta on sovittu, opettaja täyttää itsenäisen suorituksen
lomakkeen ja opiskelija toimittaa sen rehtorin ja opinto-ohjaajan hyväksyttäväksi.
Itsenäisessä suorituksessa pitää tarkasti noudattaa opettajan antamaan aikataulua.
Loppukuulustelun lisäksi vaaditaan myös muuta näyttöä kurssin suoritukseksi.
Tämä sovitaan jokaisen suorituksen osalta erikseen.
Itsenäisestä kurssista on aina saatava hyväksytty arvosana.
Kurssin arviointi
-
-
-
-
Opiskelijan tiedot ja taidot arvioi kyseisen aineen opettaja kurssin päättyessä.
Arvosanat merkitään numeroilla 4–10 tai kirjainmerkinnällä S (suoritettu), H
(hylätty) ja W (puutteita). Arvosana 4 osoittaa hylättyä, arvosana 5 välttäviä, 6
kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja.
Numeroarvosanoin arvioidaan
- kaikkien yhteisten oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit
- valinnaiset vieraat kielet (B2 ja B3), mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään
kolme kurssia.
Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.
Liikunnasta ja yhden kurssin käsittävistä pakollisista oppiaineista annetaan kurssin
päättyessä numeroarvosana. Opiskelijan pyynnöstä nämä numeroarvostelut
muutetaan suoritusmerkinnöiksi abivuoden keväällä.
Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan H, hänen on käytävä kurssi kokonaan
uudelleen.
9
Oppiaineen oppimäärän arviointi
-
Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 oppiaineen pakollisista ja syventävistä
kursseista hyväksytysti. Hylättyjä kurssiarvosanoja saa siis olla enintään
seuraavasti:
Kurssien määrä
Hylättyjä voi olla
1–2
0
3–5
1
6–8
2
9 kurssia tai enemmän 3
-
Päättöarvosanan pohjana on oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien
arvosanojen keskiarvo. Näin määräytyvää arvosanaa opettaja voi harkintansa
mukaan nostaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä soveltavia kurssisuorituksia
voidaan pitää arvosanaan vaikuttavana lisänäyttönä.
Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättöarvosanaansa ennen yo-kirjoituksia
järjestettävissä tenteissä.
-
Lukion oppimäärän suorittaminen
-
-
-
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut
oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia
täyttyy.
Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan suorittamat kurssit, eikä
yhtään kurssia voi jälkikäteen poistaa.
Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista lasketaan mukaan lukion
oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Jos siis koulukohtaisesta
syventävästä kurssista tai soveltavasta kurssista on arvosana 4, sitä ei lasketa
mukaan 75 kurssin suoritukseen.
Päättötodistuksessa ei voi olla yhtään H-merkintää.
Uusintakuulustelut ja rästikokeet
-
-
-
-
Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan 4, hänellä on kerran oikeus osallistua
uusintakuulusteluun.
Jos opiskelija jää pätevän syyn vuoksi pois kurssikokeesta, hänen on esitettävä
selvityksenä lääkärin, terveydenhoitajan tai huoltajan todistus sairaudestaan tai
muusta pakottavasta poissaolosyystä kyseisen aineen opettajalle. Arvioinniksi
tulee tässä tapauksessa W. Tällöin opiskelijan tulee suorittaa kurssikokeensa
uusintakuulustelupäivänä tai opettajan kanssa sopimanaan ajankohtana ns.
rästikokeena. Hänelle jää vielä yksi uusintamahdollisuus.
Jos opiskelija jää ilman pätevää syytä pois kurssikokeesta, tulee arvioinniksi W.
Tällöin hän voi uusia kokeen vain kerran seuraavana uusintakoepäivänä, muutoin
W muuttuu arvosanaksi H.
Mikäli opiskelija saa kurssista arvosanan H, hänen on käytävä kurssi kokonaan
uudelleen. H:lla arvioitua kurssia ei voi uusia uusintakuulustelussa.
Opiskelija voi osallistua poikkeustapauksissa kahden aineen kokeeseen samassa
uusintakoetilaisuudessa. Opiskelijan on tällöin pyydettävä lupa kahden kokeen
samanaikaiseen suorittamiseen kummankin uusittavan kurssin opettajalta ennen
uusintakokeeseen ilmoittautumista.
Uusintakuulusteluiden ajankohdat selviävät opinto-oppaan kohdasta 18.
10
Hyväksytyn kurssin uusiminen
-
Hyväksytyn kurssin saa uusia vain käymällä kurssin uudestaan.
Poikkeus: 2. ja 3. jakson uusintakoepäivinä opiskelija voi osallistua yhden
hyväksytyn kurssin uusintakokeeseen.
Etenemiseste
-
Kaksi arvosanaa 4 (pitkässä matematiikassa kolme arvosanaa 4) tai yksi arvosana
H (hylätty) aiheuttavat etenemisesteen aineen opiskelussa. Jos opiskelijalla on
jossakin aineessa etenemiseste, hän ei voi osallistua kyseisen aineen
kuulusteluihin ennen kuin este on poistettu.
Tarkistusarviointi
Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää
opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö
tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan
opettajat yhdessä (LA 13 §).
Jos opiskelija on tyytymätön edellä tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen
arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin
oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen,
velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä
koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on
annettava (LA 13 §).
7. POISSAOLOT
Opiskelijan tulee osallistua lukiolain mukaisesti opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty
siitä vapautusta (Lukiolaki 23§). Luvattomia poissaoloja ei sallita.
Luvan poissaoloon koulusta antaa yksittäisen oppitunnin osalta tunnin opettaja (tai
ryhmänohjaaja, mikäli opiskelija ei tavoita opettajaa). Luvan alle viikon poissaoloon antaa
ryhmänohjaaja, pidempiin poissaoloihin rehtori. Jokaiseen poissaoloon täytyy olla koulun
kannalta hyväksyttävä syy eli jokainen poissaolo on selvitettävä hyväksytysti, jotta
opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän Hyväksyttyjä poissaolosyitä ovat sairaudet ja
etukäteen anotut luvat. Esimerkiksi kiireettömät lääkärikäynnit ja autokoulutunnit
hoidetaan kouluajan ulkopuolella (paitsi ns, Turku-ajo ja insinööriajo, jotka selvitetään
autokoulunopettajan alle-kirjoituksella).
Poissaoloista pitää ilmoittaa kaikkien kurssien opettajille etukäteen, mikäli mahdollista.
Samalla opiskelijan tulee selvittää, miten hän voi itsenäisesti opiskella niiden tuntien
asiat, joilta hän on poissa.
Kun opiskelija sairastuu ja jää kotiin, tulee asiasta ehdottomasti ilmoittaa soittamalla
koululle (opettajainhuone puh. (02) 8451 5362 tai (02) 8451 5250, kanslia 0440 515 883
tai muuten varmistamalla, että opettajat saavat tiedon. Palattuaan kouluun opiskelija
selvittää poissaolonsa välittömästi kaikille niille opettajille, joiden tunneilta hän on ollut
poissa.
11
Opiskelija on itse vastuussa siitä, että hän tietää, mitä asioita kursseilla on opiskeltu ja
mitä on läksyksi annettu poissaolon aikana. Jokaisesta kurssiryhmästä kannattaa ottaa
heti jakson alussa jonkin kurssilaisen yhteystiedot, jotta em. asiat on helppo selvittää.
Jos opiskelija on uusintakoepäivänä aiheettomasti poissa oppitunneilta, uusintakoe
hylätään.
Poissaloselvitys täytyy olla jommankumman vanhemman tai huoltajan allekirjoittama.
Kaikki poissaoloselvitykset tehdään tämän opinto-oppaan loppuosassa olevaan tilaan.
Huoltaja voi tehdä poissaolomerkinnän myös Wilmaan.
8. YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN
Lukio-opinnot tähtäävät ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Ohjeet ja määräykset
sisältyvät ylioppilastutkintoasetukseen ja ylioppilastutkintolautakunnan antamiin ohjeisiin.
* Tutkinnon voi suorittaa ajallisesti hajautettuna kolmen peräkkäisen tutkintokerran
aikana. Tutkinnon voi aloittaa myös syksyllä.
* Ilmoittautuminen tutkintoon tapahtuu syksyn osalta kesäkuun 5. päivään mennessä ja
kevään osalta marraskuun 23. päivään mennessä.
* Tutkintoon sisältyvät
1. äidinkielen koe
2. toisen kotimaisen kielen koe
3. vieraan kielen koe
4. matematiikan koe
5. reaaliainekoe
6. ylimääräinen vieraan kielen koe
Pakollisina on suoritettava äidinkieli ja kohdissa 2 - 5 mainituista kokeista kolme. Kokelas
voi lisäksi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.
* Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään
vaatimustasoltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Vähintään yhdessä pakollisessa
oppiaineessa on suoritettava vaativampi koe.
* Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon jonkin aineen kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään ao. oppiaineen pakolliset
kurssit tai viimeinen pakollinen kurssi on samaan aikaan opiskeltavana.
Tutustu tarkempiin ohjeisiin - kysy opettajilta!
9. SUULLISET KUULUSTELUT (asetus A 810/1998, 8 §)
Opiskelijalle on ennen päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua
suullisiin kuulusteluihin lukion eri oppiaineissa. Tarvittaessa kuulusteluun voi sisältyä
kirjallisia tehtäviä. Tarvittaessa voidaan suullisia kuulusteluja järjestää myös syksyllä.
Suullisten kuulustelujen tarkoitus on antaa opiskelijalle mahdollisuus korottaa
oppimäärien arvosanoja ennen päättötodistuksen antamista sekä harjoituttaa itseään
tulevia ylioppilastutkintokirjoituksia varten. Opiskelijan edun mukaista on osallistua suullisiin kuulusteluihin.
12
10. OPINTOJEN OHJAUS
Opinto-ohjauksen tavoitteena on auttaa opiskelijaa kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opiskelija voi kääntyä opinto-ohjaajan puoleen mm. kun hänellä on ongelmia
opiskeluasioissa, kurssivalintojen muuttamissuunnitelmia, koulunkäynnin keskeyttämisaikeita tai kun hän miettii jatko-opinto- ja ammatinvalintasuunnitelmia. Opinto-ohjaaja
toimii myös yhteyshenkilönä ammatinvalintapsykologiin.
Opinto-ohjaaja on tavattavissa ilmoitustaululla olevan aikataulun mukaisesti.
Ryhmänohjaaja on oman ryhmänsä ja opettajakunnan välinen yhdyshenkilö, joka huolehtii sisäisestä tiedottamisesta ja tukee opiskelua. Ryhmänohjaaja tapaa ryhmäänsä
kerran viikossa. Nämä ryhmänohjaajan tuokiot pidetään jakson alussa ilmoitettavana
ajankohtana.
Ryhmänohjaustuokiot ovat opiskelijoille pakollisia.
Aineenopettajat antavat omaa ainettaan koskevaa opintoneuvontaa sekä osallistuvat
opinto-ohjelman suunnitteluun ja seurantaan.
Kansliassa opiskelija asioi erilaisten todistusten, lupa-anomusten ja opintososiaalisten
asioiden vuoksi.
Rehtorille kuuluu kokonaisvastuu opetussuunnitelman toteutumisesta ja päätöksenteko
opiskelijan opintojen erikoisjärjestelyistä. Rehtori hyväksyy opiskelijoiden opinto-ohjelman
muutokset, kurssien suorittamisen itsenäisesti, muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit ja
myöntää tarvittaessa oppilaalle luvan keskeyttää opinnot esim. yhden jakson ajaksi. Rehtori myös vapauttaa opiskelijan esim. liikunnan opetuksesta vamman tms. perusteella.
11. AINEVALINTOJEN MUUTOKSET
Tullessaan lukioon opiskelija merkitsee oppiainevalintansa valintakorttiin. Opintojen
aikana voi tulla tilanteita, jolloin on tehtävä muutoksia ainevalintoihin esim. kurssien päällekkäisyyden tai selvien virhevalintojen takia.
Muutoksesta opiskelija neuvottelee opinto-ohjaajan kanssa, joka tarkistaa muutoksen
toteutumismahdollisuuden. Kurssin keskeyttäminen tai vaihtaminen on sallittua viikon
ajan uuden jakson alkamisesta.
Seuraavia jaksoja koskevat muutosesitykset on toimitettava opinto-ohjaajalle viimeistään
n. 2 viikkoa ennen jakson alkua (päivämäärät ovat opinto-oppaassa ja opinto-ohjaajan
ilmoitustaululla). Valinnat seuraavaa lukuvuotta varten tarkistetaan helmi-maaliskuussa.
Hyväksytyistä muutoksista on näytettävä allekirjoitettu tiedote aineenopettajalle siinä
tapauksessa, että jakso on jo alkanut.
13
Matematiikan pitkän oppimäärän vaihtaminen lyhyeen oppimäärään
Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän välinen vastaavuus
Lyhyt
MAB 1
MAB 2
MAB 3
MAB 4
MAB 5
MAB 6
Pitkä
MAA 1
MAA 3
MAA 2
MAA 7
MAA 6
MAA 4
MAA 8
MAB 7
MAB 8
MAB 10
MAA 5
MAA 9
MAA 14
MAB 9
n Jos opiskelija vaihtaa pitkän oppimäärän lyhyeen, hänen täytyy suorittaa kaikki ne lyhyen
oppimäärän pakolliset kurssit, joita vastaavia pitkän oppimäärän kursseja hän ei ole
suorittanut.
n Jos opiskelija on suorittanut pitkän oppimäärän ja lyhyen oppimäärän molemmat toisiaan
vastaavat kurssit, vain toinen niistä voidaan laskea kurssimäärään.
n Jos opiskelijalla on pitkässä oppimäärässä viimeinen / viimeiset kurssit 4, niin niitä ei lasketa
suoritettuihin kursseihin.
n Arvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon suoritettujen kurssien arvostelut sellaisenaan.
12. KOULUN SISÄINEN TIEDOTUS
Lukioaikana kullakin opiskelijalla on oma ryhmänohjaaja, jonka johdolla kokoonnutaan
viikoittain ryhmänohjaustuokiolle. Tällöin opiskelijat saavat heitä ja koulua koskevaa
informaatiota ja heillä on myös mahdollisuus saada vastauksia omiin ongelmiinsa.
Läsnäolo ryhmänohjaustuokioille on pakollista. Tiedotteen tuokiolle tekee rehtori.
Käytävien ilmoitustauluilla on mahdollisuus antaa opiskelijoille tiedotteita, jotka liittyvät
kursseihin ja muihin koulun tapahtumiin. Myös keskusradiota käytetään tiedottamisessa.
Lukion kotisivuilta saa myös tietoa opintoihin läheisesti kuuluvista asioista. Osoite on
www.ukilukio.fi
Tiedot opintojen edistymisestä ja poissaoloista löytyvät kätevästi Wilma-käyttöjärjestelmästä, josta opiskelijat myös tulostavat jaksottaisen työjärjestyksensä. Pääsy
Wilmaan on mahdollista esim. kotisivujen linkin kautta. Tiedottamista tehdään myös
Wilman kautta.
Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
14
13. UUDENKAUPUNGIN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT
Järjestyssäännöillä on tarkoitus huolehtia, että kouluyhteisön jäsenillä on rauhallinen
ja viihtyisä työympäristö sekä taata turvallisuus eri tilanteissa. Järjestyssäännöt
koskevat kaikkea koulutyötä, koulun tilaisuuksia sekä vierailukäyntejä. Koulun
alueeseen kuuluu koulurakennuksen lisäksi koulua ympäröivä tontti. Kouluaikaan kuuluu
työjärjestyksen mukainen työpäivä, lukuun ottamatta vapaatunteja, sekä koulun
toimintaan liittyvät tilaisuudet.
Työjärjestyksen noudattaminen
Lukion opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus. Poissaoloselvityksen ohjeet ovat lukion
opinto-oppaassa, joka jaetaan opiskelijoille lukuvuoden alussa.
Työpäivän aloittaa aamunavaus klo 7.55 ja siihen osallistuvat ne opettajat ja
opiskelijat, joilla on sitä seuraava tunti.
Oppitunneille saavutaan ajoissa.
Annetut työt ja tehtävät palautetaan annettujen aikataulujen mukaisesti.
Ansiotyöt, autokoulu ja muu koulun ulkopuolinen toiminta eivät saa haitata
työjärjestyksen mukaista koulunkäyntiä.
Työrauhan ylläpitäminen
Koulun työrauhan edistäminen kuuluu kaikille.
Oppitunneilla ei käytetä puhelinta, tietokonetta tai muuta viestintälaitetta, mikäli
opettaja ei ole antanut siihen lupaa.
Sopimattomasti käyttäytyvä opiskelija voidaan poistaa luokasta jäljellä olevan
oppitunnin ajaksi.
Tarvittaessa rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen ja tarvittaessa
erottaa määräajaksi.
15
Yleisiä määräyksiä
Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Opiskelijalla on velvollisuus korvata
koulun omaisuudelle aiheuttamansa vahinko. Kaikista vahingoista on viipymättä
ilmoitettava rehtorille.
Jokainen huolehtii koulualueen siisteydestä. Jos aiheuttaa epäsiisteyttä, on
velvollinen siivoamaan jälkensä. Tämä koskee niin sisä- kuin ulkotiloja.
Tupakointi ja tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty koulualueella. Samoin
päihteiden käyttö tai päihteiden vaikutuksen alaisena koulualueelle tuleminen on
kielletty.
Opinto-oppaassa on lisää tietoa koulun käytännöistä.
16
14. POISTUMISTIET JA TURVALLISUUSOHJEET
TULIPALON SATTUESSA
I
·
·
TUKAHDUTETAAN
palo alkusammuttimilla: palopostit, käsisammuttimet, sammutuspeitteet
tulen leviäminen sulkemalla ikkunat ja ovet
II
·
·
III
HÄLYTETÄÄN
palokunta puh.nro 112
rakennuksessa olijat poistumaan keskusradiolla ja summerilla tai suullisesti
POISTUTAAN
Lukio
·
·
·
·
·
BI, FY, AI, UE, HY, K2, K3, MA, KU, KO luokista lukion ovesta ulos
K1, K6 ja studioluokasta Viikaisten rakennuksen pääovesta ulos
Opettajainhuoneesta, auditoriosta ja ruokalasta rakennuksen pääovesta ulos
MU luokasta lähimmästä jäähallin puoleisesta ovesta ulos
Liikuntasaleista pukuhuoneiden ulko-ovista ulos
Viikaisten koulu
·
·
·
·
IV
·
·
·
·
YLIN KERROS: kotitalous- ja tekstiililuokista sekä kielet 3 luokasta läntisemmästä
jäähallin puoleisesta ovesta, muut jäähallin puoleisesta ovesta ala-aulan kohdalta.
KESKIKERROS: Biologian ja historian luokista läntisemmästä ovesta jäähallin
puolelta, muista luokista, opettajainhuoneesta ja kanslioista jäähallin puoleisesta
ovesta ala-aulan kohdalta.
ALIN KERROS: Ruokalasta ja auditoriosta pääovesta pesäpallokentälle. Teknisen
työn tiloista, kuvataide 1 luokasta, musiikkiluokasta ja matematiikka 3 luokasta
läntisemmästä jäähallin puoleisesta ovesta, fysiikka 3 ja 4 luokista sekä kielet 10
luokasta lukion pääovesta, muista luokista jäähallin puolelta ala-aulan kohdalta.
Liikuntasalista pukuhuoneiden ulko-ovista ulos.
KOKOONNUTAAN
Lukion opiskelijoiden ja henkilökunnan kokoontumispaikka on ns. pesäpallokenttä
koulurakennuksen länsipuolella.
Viikaisten koulun oppilaiden ja henkilökunnan kokoontumispaikka on jäähallin ja
uimahallin välinen kenttä.
Siivoojat, koulun keittiön henkilökunta, koulukuraattori, -psykologi ja terveydenhoitaja
sekä
Vakka-Suomen opiston henkilökunta kokoontuvat ns. pesäpallokentälle
koulurakennuksen länsipuolella.
17
15. ERITYISKYSYMYKSIÄ
Uskontoihin kuulumaton opiskelija ohjataan elämänkatsomustiedon opiskelijaksi, elleivät
huoltajat erikseen ano mahdollisuutta osallistua uskonnon opetukseen.
Erityisruokavalioista tulee opiskelijan tai huoltajan ottaa yhteys koulun ruokapalveluun.
Tukiopetuksesta tulee opiskelijan tai huoltajan ottaa yhteys aineenopettajaan ja
tarvittaessa rehtoriin. Kouluaikana tapahtuneet lomamatkat eivät oikeuta saamaan
tukiopetusta.
16. OPINTOSOSIAALISET EDUT
Opintotuki
17 vuotta täyttäneellä lukion opiskelijalla on mahdollisuus saada Kansaneläkelaitokselta
opintorahaa, asumislisää ja opintolainan valtiontakauksen päätoimista opiskelua varten.
Asumislisän saamista lapsilisä ei kuitenkaan estä, jos opiskelija asuu itsenäisesti.
Päätoimisina pidetään opintoja lukion oppimäärän suorittamiseksi, kun lukio-opintojen
laajuus on vähintään 75 kurssia ja kun lukiolainen osallistuu lukukauden aikana vähintään
10 kurssiin tai kahteen yo-tutkinnon kokeeseen.
Lukiolainen voi saada opintotuen neljäksi opiskeluvuodeksi. Tuki myönnetään enintään
kolmeksi opiskeluvuodeksi ja lisähakemuksesta neljänneksi, jos päätoimiset lukioopinnot jatkuvat. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta
lukien.
Lisätietoja opintotuesta ja koulumatkatuesta saa koulun kansliasta ja Kelan paikallistoimistosta sekä Internetistä osoitteesta www.kela.fi.
Koulumatkatuki
Lukion päätoiminen opiskelija on oikeutettu koulumatkatukeen, jos yhdensuuntainen koulumatka on opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 km ja matkakustannusten
on ylitettävä 54,00 €.
Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa kotiovelta koulun ovelle. Kuljettavan matkan pituus
mitataan kulkukelpoista väylää pitkin, jolla tarkoitetaan maanteitse tai rautateitse kuljettua lyhintä mahdollista matkaa.
Matkahuollon ja Kelan tekemän sopimuksen mukaisesti opiskelijan tulee käyttää halvinta
käytettävissä olevaa lipputuotetta.
Jos joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä, opiskelija voi matkustaa
kouluun itse valitsemallaan tavalla (esimerkiksi omaa autoa käyttäen) ja saada
matkakuluihin koulumatkatukea. Koulumatkatuki voidaan opiskelijan hakemuksesta
myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää
joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja
lukuvuoden aikana.
18
Opiskelija voi käyttää omaa matkustustapaa myös silloin, jos
* joukkoliikenteen tai koulukuljetuksen ulkopuolelle jää vielä yhdensuuntaisesti yli
viisi kilometriä
* joukkoliikennettä tai koulukuljetusta on käytettävissä kuukauden aikana
keskimäärin enintään kuudella yhdensuuntaisella koulumatkalla viikossa
* opiskelijan koulumatkaan käyttämä yhteenlaskettu odotus- ja matkustusaika
ylittää keskimäärin kolme tuntia päivää kohden kuukaudessa
* koulumatka on joukkoliikennettä tai koulukuljetusta käyttäessä vaikea tai
rasittava. Vaikeus ja rasittavuus voi johtua esimerkiksi opiskelijan vammasta tai
sairaudesta
Koulumatkatukea haetaan erikseen joka lukuvuodeksi Kelan koulumatkatukihakemuslomakkeella. Kun opiskelija käyttää matkaansa Matkahuollon tai VR:n järjestämää joukkoliikennettä, hän täyttää myös ostotodistuslomakkeen. Kela lähettää aina päätöksen
koulumatkatuesta hakijalle.
Koulumatkakortilla olevia matkoja saa käyttää ainoastaan sen lukuvuoden aikana, jolle
tuki on myönnetty. Matkahuolto ei lunasta takaisin 44 matkan koulumatkakortteja.
Lukuvuoden viimeinen mahdollinen ostopäivä on 14 päivää ennen koulun päättymistä.
Ostotodistus ja sillä ostettu koulumatkatukilippu ovat henkilökohtaisia, joiden käytöstä
opiskelija vastaa. Ostotodistusta tai lippua ei saa luovuttaa toisen käyttöön. Opiskelijalla
on ilmoitusvelvollisuus. Jos opiskelijan koulumatka muuttuu (opinnot keskeytyvät, oppilaitos vaihtuu, opiskelija valmistuu, muuttaa tms.), hän ei saa enää ostaa koulumatkatukilippuja ennen kuin hänen oikeutensa tukeen on tarkistettu. Muutoksista tulee ilmoittaa
välittömästi Kelaan.
Vakuutusturva
Lukion opiskelijat ovat kaupungin toimesta tapaturmavakuutettu. Tapaturmavakuutus
korvaa kouluaikana tapaturman seurauksena sattuneet henkilövahingot ja myös särkyneet silmälasit, kuulolaitteet ja hammasproteesit, jos opiskelijalle on aiheutunut samalla ruumiinvamma.
Vakuutusyhtiö korvaa vain julkisen terveydenhuollon kustannukset. Mikäli opiskelija
haluaa käyttää yksityisiä palveluja on ne kustannettava itse. Lisätietoja saa kansliasta ja
vakuutusyhtiö Pohjolasta.
Opiskeluhuolto
Opiskeluhuollolla tuetaan ja edistetään opiskelijan psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista
hyvinvointia kouluyhteisössä. Opiskeluhuoltoa lukiossa tehdään yhteisöllisenä ja
yksilökohtaisena työnä.
Yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä suunnittelee oppimisympäristön terveellisyyttä,
turvallisuutta, sosiaalista vastuullisuutta ja esteettömyyttä.
Yksilökohtainen opiskeluhuolto sisältää opiskelijan käynnit terveydenhoitajan,
kuraattorin tai psykologin vastaanotoilla sekä yksittäisen opiskelijan ympärille kootut
opiskeluhuolollisia asioita käsittelevät asiantuntijaryhmät. Tavoitteena on ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen opiskelijaa koskeviin huolenaiheisiin ja oppimisen
esteisiin.
19
Opiskeluhuollon palvelut
Psykologi- ja kuraattoripalvelut
Opiskelijan tai huoltajan pyytäessä on opiskelijalle järjestettävä mahdollisuus keskustella opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Sama koskee lukion henkilöstön katsoessa opiskelijan keskustelun psykologin tai kuraattorin kanssa tarpeelliseksi.
Psykologin tai kuraattorin on yhteydenoton perusteella arvioitava onko asia kiireellinen. Mikäli opiskelijan tai läheisen yhteydenotto on puhtaasti neuvonpidollinen, ohjauksellinen tai keskustelun järjestäminen katsotaan muuten tarpeettomaksi, sitä ei
ole välttämätöntä järjestää. Psykologi tai kuraattori arvioi, millaista tukea ja/tai ohjausta opiskelija tarvitsee ja ohjaa hänet tarpeen mukaan saamaan muita opiskeluhuollollisia palveluita tai tukipalveluita.
Terveydenhuoltopalvelut
Terveydenhoitaja Anne Jussila, puh. 0440 885 254. Vastaanotto ilman ajanvarausta
ma, ke, to ja pe klo 8-9. Ensiapu ja sovitut tapaamiset klo 8-16.
Lääkäri Riitta Hirvonen, ajanvaraus terveystarkastuksiin terveydenhoitajan kautta.
Ei muuta vastaanottoa.
Syyslukukauden aikana tehdään 1. vuoden opiskelijoille terveystarkastus, johon sisältyy terveydenhoitajan ja lääkärin osuus. Kutsu lähetetään Wilma-viestinä.
17. OPPILASKUNTATOIMINTA
Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki lukion opiskelijat. Oppilaskunta valitsee lukuvuoden
alkaessa pidettävässä yleiskokouksessaan itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan,
sihteerin, rahastonhoitajan ja muun hallituksen.
Oppilaskunnan hallitus järjestää vuosittain erilaisia tilaisuuksia, tempauksia ja retkiä
jäsentensä viihdyttämiseksi, organisoi oppikirjahankintoja, antaa lausuntoja ja osallistuu
koulutyön suunnitteluun. Oppilaskunnan yhteishenki on tärkeä koulussa viihtymisen ja
opiskelumotivaation kannalta.
20
18. LUKUVUOSI 2015–2016
Opettajat, opettajan lyhenne ja opetusaineet
Kulovesi-Miettinen Helena
Lehtoruusu Pekka
Salminen Eero (sij.)
Levanen Mervi
Länsineva-Narinen Ritva
Manderson Hanna-Leena
Markela Elina
Mäkelä Anitta
Oilinki Marja
Pihlava-Lahtinen Virve
Rajala Jussi
Rajala Satu
Rantanen Katariina
Häkkinen Mirjami (sij.)
Rasinmäki Olli
Rosendahl Susanna
Salaterä Juha (Rehtori)
Salmi Saija
Siivonen Kirsi
Sjöblom Teemu
Numminen Ilkka (sij.)
Valkonen Venla
Viherä Petri
HEK
LPM
EES
MEL
RLN
HLM
ELM
ANM
MOI
VIP
JRA
SAR
KAR
MHÄ
OLR
SUR
JSA
SAS
KSI
TSS
ILN
VEV
PEV
RAB, RUB
MA, MB
MA, MB
KU
ENA
ENA
LI
MU
ET, FI, PS, UE
MB, TV
HI, YH
KE, MA, MB
ÄI
ÄI
LI, TE
RUB, VEB
LI
OPO
BI, GE, TE, YR
ÄI
ÄI
SAA, SAB
FY, MA, MB, TV
Ryhmänohjaajat ja kotiluokat
I
1SAR Satu Rajala
1KAR Mirjami Häkkinen
1SAS Saija Salmi
Matematiikka
Suomi
Kielet 3
II
2MOI Marja Oilinki
2PEV Petri Viherä
2JRA Jussi Rajala
Uskonto
Fysiikka
Historia
III
3HEK Helena Kulovesi-Miettinen Kielet 6
3SUR Susanna Rosendahl
Kielet 2
3KSI Kirsi Siivonen
Biologia
IV
4HEK Helena Kulovesi-Miettinen Kielet 6
Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]
LUKUVUODEN 2015 - 2016 TYÖ- JA LOMA-AJAT
kurssivalintamuutokset
Työjaksot
1.
12.08. – 02.10.
38 pv
13.08. mennessä
2.
05.10. – 25.11.
36 pv
23.09. ”
3.
26.11. – 05.02.
38 pv 1
16.11. ”
4.
08.02. – 08.04.
38 pv
27.01. ”
5.
11.04. – 04.06.
39 pv
31.03. ”
189 pv
3. vuoden opiskelijoiden varsinainen koulutyö päättyy 18.02.2016
sl
kl
12.08.2015 – 19.12.2015 92 pv
11.01.2016 – 04.06.2016 97 pv
Työpäivistä on vähennetty arkipäiviksi sijoittuvat loppiainen ja vappu
Koeviikot ja uusintakuulustelut
koeviikko
uusintakuulustelut
1.
24.09. – 02.10.
vko 42
2.
17.11. – 25.11.
vko 2
3.
28.01. – 05.02.
vko 9
4.
01.04. – 08.04.
vko 17
5.
25.05. – 01.06.
elokuussa koulun alettua
Uusintakuulusteluihin on ilmoittauduttava kirjallisesti kansliaan määräpäivään
mennessä. Ilmoittautuminen on sitova ja se katsotaan ilman pätevää syytä
yrityskerraksi.
Loma-ajat
syysloma
22.–23.10.2015
joululoma
20.12.2015 – 10.01.2016
talviloma
22.–26.02.2016 (vko 8)
pääsiäisloma
25.–28.03.2016
vapaa
06.05.2016
Yo-tutkintopäivät ja tutkintomaksut
Syksy 2015
Ylioppilastutkinnon voi aloittaa myös syksyllä. Lukion opiskelijalla on oikeus
osallistua tutkinnon johonkin kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjallista
koetta vähintään ao. oppiaineen pakolliset kurssit.
Syksyn 2015 koepäivät
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 7.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ti 8.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ke 9.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
pe 11.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
ma 14.9.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ke 16.9.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
pe 18.9.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 21.9.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä –koe
ke 23.9.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.9.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede
terveystieto
ma 28.9.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ke 30.9.
äidinkieli, saame
Kevät 2016
Ilmoittautuminen kevään 2016 kirjoituksiin 23.11.2015 mennessä kirjallisesti
kansliaan.
Kirjallinen koe
pe 12.2.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 15.2.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
saksa
ranska
venäjä/espanja
ti 16.2.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ruotsi, A- ja B-taso
suomi, A- ja B-taso
ke 17.2.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
saksa
ranska
espanja
englanti
venäjä/italia
Kirjalliset kokeet
ma 14.3.
äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe
suomi/ruotsi toisena kielenä koe
ke 16.3.
uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede,
terveystieto
pe 18.3.
vieras kieli, pitkä oppimäärä
ma 21.3.
toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 23.3.
matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
ke 30.3.
psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 1.4.
vieras kieli, lyhyt oppimäärä
ma 4.4.
äidinkieli, saame
Tutkintomaksut
Ylioppilastutkintomaksut vahvistaa opetusministeriö vuosittain. Vuoden 2015
perusmaksu on 14,00 € ja maksu kultakin kokeelta 28,00 €. Maksu on
suoritettava eräpäivään mennessä kaupungin taloustoimiston lähettämällä
laskulla.
Kokelas, joka osallistuu samaan tutkintoon useassa kokelaslajissa, maksaa
vain yhden perusmaksun. Kokelas, joka suorittaa ylioppilastutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun jokaisena tutkintokertana, jona hän
osallistuu tutkinnon kokeisiin.
23.11.
11.1.
14.3.
3.6.
mennessä ilmoittaudutaan kansliaan kevään 2016 yo-kirjoituksiin
mennessä ilmoittaudutaan kansliaan ennen kirjoituksia pidettäviin suullisiin
kuulusteluihin
ilmoittaudutaan kansliaan kirjoitusten jälkeisiin suullisiin kuulusteluihin
mennessä syksyn 2016 kokeisiin on ilmoittauduttava kirjallisesti rehtorille
wilmasta tulostettavasta ja myös kansliasta saatavalla lomakkeella.
Ilmoittautuminen on sitova.
Oppikirjat löytyvät opiskelijoille jaetuista opinto-opasvihkosta ja kurssiselostevihkosta
sekä lukion kotisivulta.
P
POISSAOLOLUVAT JA -SELVITYKSET
Opiskelijan nimi:
Pvm
Tunnin numero /
tuntien
lukumäärä
Poissaolon syy
Poissaolon luvanantajan allekirjoitus
(huoltaja/lääkäri/terv.hoit./rehtori/ro)
Kurssin opettajan kuittaus