1. No category

Opinto-opas
2015-2016
LAPPEENRANNAN
LYSEON LUKIO
LAPPEENRANNAN LYSEON LUKIO Lönnrotinkatu 3 53600 Lappeenranta Rehtori Mika Luukkonen puh. 040 514 7615 [email protected]
Apulaisrehtorit Tiina Laitimo puh. 0400 924 842 [email protected]
Antti Sirkiä puh. 040 520 6189 [email protected]
Koulusihteeri Opettajainhuone päärakennus ruokalarakennus Opinto-­‐ohjaus Virpi Järvelä puh. 040 6895313 [email protected]
puh. 040 130 9118 puh. 040 130 9119 Marjo Haapavuo puh. 040 664 7930 [email protected]
Helena Mielikäinen puh. 040 7291139 [email protected]
Erityisopettaja Satu Lajunen puh. 040 6481808 [email protected]
Kuraattori Petra Pusa-­‐Soininen puh. 0400 672 537 petra.pusa-­‐[email protected] Terveydenhoitaja Lasten ja nuorten talo Seija Kiljunen puh. 0400 157 587 [email protected]
IB ja ISK -­‐lukio Eira Ahokainen-­‐Römpötti ja Tiia Kruuskopf puh. 0400 157590 [email protected] Vahtimestari Birgit Lindeman puh. 040 5136722 [email protected]
Siivous puh. 040 354 1604 Keskuskeittiö Tuula Vainikka puh. 040 354 6860 [email protected] Opettajat oppiaineittain Opettajien sähköpostiosoite on muotoa [email protected]. Tavoitat opettajat wilma-­‐viestillä. Äidinkieli ja kirjallisuus Hämäläinen Niina (NHÄ) Kauppi Susanna (SKA) Kesseli Marika (MKE) Kouvo Anna-­‐Liisa (ANK) Loukas Sarianna (SLO) Luukkonen Mika (MIL) Veistola Tuula (TVE) Toinen kotimainen kieli Mattila Päivi (PMA) Sorri Kirsi (KSO) Englanti, A
Barrett Elena (EBA)
3
Toinen kotimainen kieli
Mattila Päivi (PMA)
Sorri Kirsi (KSO)
Tiainen Minna (MTI)
Englanti, A Barrett Elena (EBA) Koponen Anne (AKO) Laitimo Tiina (TLA) Mattila Jyrki (JMA) Oittinen Minna (MOI) Tiainen Minna (MTI) Ranska, A, B2 ja B3 Kiiski Ritva (RKI) Saksa, A, B2 ja B3 Hentunen Anna-­‐Inkeri (AHE) Kiiski Ritva (RKI) Espanja, B2 ja B3 Roos Marika (MRO) Venäjä, A, B2 ja B3 Hentunen Anna-­‐Inkeri (AHE) Ranta Natalia (NRA) Tyyskä Terhi (TTY) Yanchukovich Mari (MYA) Matematiikka Huttunen Jussi (JHU) Kolo-­‐Vartiainen Sari (SKO) Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) Lokka Riikka (RLO) Luukkanen Petri (PEL) Tillikainen Pirkko (PTI) Viitanen Leila (LVI) Biologia ja maantiede Buuri Hanna (HBU) Holm Aki (AHO) Lappalainen Sirpa (SIL) Fysiikka Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) Luukkanen Petri (PEL) 4
Kemia Luukko Petra (PLU) Viitanen Leila (LVI) Uskonto, ev.lut Haarala Maarit (MAH) Puolakka Hannele (HPU) Viljanen Juha (JVI) Uskonto, ort. Sanna Salonen (SSA) Elämänkatsomustieto Puolakka Hannele (HPU) Filosofia Puolakka Hannele (HPU) Räty Tommi (TRÄ) Historia ja yhteiskuntaoppi Lampén Esko (ESL) Reinikainen Pirita (PRE) Räty Tommi (TRÄ) Sirkiä Antti (ASI) Tuominen Vilja (VTU) Psykologia Haarala Maarit (MAH) Puolakka Hannele (HPU) Viljanen Juha (JVI) Musiikki Kaijansinkko Lea (LKA) Kuvataide Huttunen Anu (AHU) Liikunta ja terveystieto Hölttä Ida (IHÖ) Punkkinen Jarmo (JPU) Sutela Matti (MSU) Julkaisutoiminta
Huttunen Anu (AHU)
Loukas Sarianna (SLO)
Tietotekniikka
5
Lakanen Jonne (JLA)
Julkaisutoiminta Tietotekniikka LUKUVUODEN AIKATAULUT Oppituntien ajat Sutela Matti (MSU) Huttunen Anu (AHU) Loukas Sarianna (SLO) Lakanen Jonne (JLA) Lamberg Eero (ELA) 1. tunti
8-­‐9.15
2. tunti
9.30-­‐10.45
3. tunti
11-­‐12.45 (sis. 30 min ruokatauko) Ruokailut klo 10.45-­‐11.30 (1.vsk) 11-­‐12.15 klo 11.30-­‐12 (2.vsk) 11.30-­‐12.45
klo 12.15-­‐13 (3.-­‐4.vsk) Jos ryhmässä on useamman vuosikurssin opiskelijoita, aikataulu sovitaan erikseen.
4. tunti
13-­‐14.15
5. tunti
14.30-­‐15.45
Lappeenrannan lukioiden kiertotuntikaavio ma
ti
ke
to
pe
1
1
4
2
4
4
2
2
3
1
5
6
3
3
5
3
6
1
4
7
2
7
7
5
5
8
6
8
8
-­‐
6
Jaksot, koeviikot ja uusintakokeet JAKSO
AIKA
KOEVIIKKO
UUSINTA
Ilmoittautuminen päättyy
1
11.8.-­‐30.9.15
23.9.-­‐30.9.
20.10.
19.10.
2
1.10.-­‐27.11.15
20.11.-­‐27.11.
10.12.
9.12.
3
28.11.14-­‐5.2.16
29.1.-­‐5.2.
23.2.
17.2.
4
8.2.-­‐8.4.16
1.4.-­‐8.4.
21.4.
20.4.
5
11.4.-­‐4.6.16
26.5.-­‐2.6.
Koeviikon järjestys: 1, 2, 3, 4, 5, 6 LYSEON ARKEA Tiedottaminen Koulun toimintaa koskevat tiedotteet julkaistaan ja päivitetään säännöllisesti Wilmassa. Koulun toimin-­‐
taan kuuluu luonnollisena osana aikataulujen ja järjestelyiden muutokset. Seuraa Wilman tiedotteita ja viestejä päivittäin. Lukion sähköinen lehti Lyskari kertoo monipuolisesti lukiomme arjesta. Kansainvälisyys Kansainvälisyyteen kasvaminen on prosessi, joka auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja kehittää kykyä toimia globalisoituvassa maailmassa. On tärkeää oppia myös kansainvälisiä kommunikatiivisia taitoja. Lyseon lukiolla on oma monipuolinen kansainvälisyyskasvatusohjelma, johon sisältyy toimintaa teema-­‐
päivistä, luennoista ja näyttelyistä kv-­‐kursseihin. Osallistumisesta Firenze-­‐kurssiin tai kansainvälisiin verkkoprojekteihin samoin kuin Maailmankansalaisen kypsyyskokeen suorittamisesta saa kurssimerkin-­‐
nän. IB-­‐lukio Lyseossa toimii IB Diploma Programme (DP), joka on kansainvälinen yliopistoon valmistava koulutusoh-­‐
jelma. IB-­‐opinnot kestävät kolme vuotta. Ensimmäinen vuosi on valmistava vuosi, jolloin opiskellaan suomalai-­‐
sen lukion ensimmäisen vuoden kursseja englanniksi. Kaksi seuraavaa vuotta ovat varsinaisia IB-­‐
opintoja, jolloin opiskellaan kuutta eri oppiainetta. Kolmesta aineesta suoritetaan laajat opinnot ja kol-­‐
mesta aineesta perusopinnot. 7
Opiskeluun olennaisena osana kuuluvat myös osallistuminen CAS-­‐toimintaan (taidetta, liikuntaa ja va-­‐
paaehtoistyötä), TOK-­‐kurssi (Theory of Knowledge) ja laajahko tutkielma (Extended Essay). Kolmannen vuoden toukokuussa opiskelijat osallistuvat opiskelemiensa aineiden päättökokeisiin. Myös kansallisen puolen opiskelijoilla on mahdollisuus valita kursseja IB:n tarjottimelta. Opiskelijakunnan hallitus Opiskelijakunnan hallitus on koulun sisällä toimiva elin, joka edustaa opiskelijoita. Opiskelijakunnan halli-­‐
tuksen puheenjohtaja osallistuu opettajainkokouksiin. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat mukana koulun työryhmissä. Opiskelijakunnan hallitus järjestää koulun tapahtumia ja juhlia.Opiskelijakunnan hallituksen nimetyt jäsenet vastaavat opiskelijakunnan järjestämästä toiminnasta, vaikkakin työryhmiä voidaan muodostaa tilannekohtaisesti järjestämään suunniteltuja tapahtumia. Uusi hallitus muodostetaan joulukuussa, ja kaikilla 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla on mahdollisuus pyrkiä siihen. Lyseon opiskelijakunnan hallitus 2015-­‐2016 Puheenjohtaja: Emma Kokkonen Varapuheenjohtaja: Jarno Häkkinen Sihteeri: Julia Lautala Taloudenhoitaja: Larissa Riedler Yhteistyövastaava: Wilma Rinkinen Yritysyhteistyövastaava: Tomi Asikainen Tapahtumavastaava: Amanda Mane Tapahtumavastaava: Veronica Kontopoulou (IB-­‐vastaava) Tiedotusvastaava: Aino Miikki Tarvikevastaava: Siiri Lyytikäinen Materiaalivastaava: Marika Martikainen (ISK-­‐vastaava) Edunvalvontavastaava: Olga Pylkkö Tutorit Lyseon lukiossa toimii aktiivisia tutoreita, jotka opastavat ja neuvovat uusia opiskelijoita opintojen alussa ja tukevat heitä opiskelussaan lukio-­‐opintojen aikana. Jokainen ohjausryhmä saa omat tutorit heti en-­‐
simmäisenä koulupäivänä. Tutorit, eli vanhemmat opiskelijat, toimivat ryhmänohjaajan apuna. Tutorit perehdyttävät ja auttavat uusia opiskelijoita opintoihin ja koulun käytäntöihin. Opiskelija voi kääntyä oman tutorinsa puoleen kaikenlaisissa opiskeluun ja elämäntilanteeseensa liittyvissä asioissa. Tarvittaessa tutor ohjaa opiskelijan muiden tukipalveluiden pariin. Hyvä tutor on valmis auttamaan ja on ehdottomasti luotettava. 8
Lukuvuoden 2015 -­‐ 2016 tutorit OHJAUS-­‐ RYHMÄ
TUTORIT
1A Riikka Lokka
Noora Reponen, Jasmin Härkönen, Maija Tikka, Iida Saira, Pinja Reponen
1B Tuula Veistola
Roosa Kotiniitty, Helena Laulaja, Essi Loisa, Ella Kimari, Ronja Kouvo
1C Minna Oittinen
Oona Hiltunen, Ida Salin, Santeri Tiainen, Samuli Urpalainen, Saara Reponen, Fanni Björn
1D Jonne Lakanen
Siiri Lyytikäinen, Jukka Särmälä, Nicole Bondarenko, Meri Kymäläinen, Sofia Auronen
1E Pirkko Tillikainen
Anni Turku, Emma Mäkeläinen, Emma Valtonen, Saima Könönen, Julia Perälä
1F Tommi Räty
Akseli Laakso, Rasmus Turunen, Sonja Hietikko, Eveliina Viljainen
1G Lea Kaijansinkko
Suvi Lahti, Netta Ahtola, Jonna Kyllönen, Sarita Hinkkanen, Sanni Kauppinen
1ib Elena Barrett
Saska Surakka, Aleksi Hämäläinen ja Parsa Esragh Jahromi
Wilma Wilma on www-­‐liittymä, jonka kautta opiskelija näkee lukujärjestyksen, voi tehdä kurssivalintoja, tarkis-­‐
taa ja muokata henkilötietojaan, pitää yhteyttä opettajiin sekä tulostaa esimerkiksi opintorekisteriot-­‐
teen. Wilma on myös ensisijainen pääväylä pitää yhteyttä opettajiin. Asiointia opettajainhuoneessa pyri-­‐
tään välttämään. Alaikäisten opiskelijoiden huoltajat selvittävät opiskelijan poissaolot wilman kautta. Wilma on Lyseon ensisijainen tiedotuskanava, tiedotteita ja viestejä on syytä seurata päivittäin! Wilman kautta voit laittaa viestiä rehtorille ja opettajille, jos sinulla on kysyttävää. Opiskelijat voivat myös viestiä toisilleen. Muista käyttää yleiskieltä ja asioida asiallisesti kun laitat viestiä. Kaikenlaisista asioista voidaan keskus-­‐
tella rakentavasti viestien välityksellä, mutta tekstin sisältö on syytä harkita tarkoin väärinkäsitysten ja ylimääräisen mielipahan välttämiseksi. 9
Uudet opiskelijat ja heidän huoltajansa saavat Wilman käyttäjätunnuksen ja salasanan lukuvuoden alka-­‐
essa. Käyttäjätunnus ja salasana on syytä säilyttää tallessa, niitä tarvitaan usein. Kadonneen salasanan tilalle uutta voi tiedustella koulusihteeriltä. Wilmassa on erilaisia lomakkeita, joiden avulla suunnitellaan ja seurataan lukio-­‐opintoja. Lomakkeiden täyttäminen on koko lukioajan kestävä prosessi ja niiden täyttäminen liittyy opiskelijan henkilökohtai-­‐
seen opiskelusuunnitelmaan lukioaikana ja jatko-­‐opintojen suunnitteluun. HYVIÄ OPISKELUTAPOJA Lukio-­‐opiskelussa tarvitaan itseluottamusta. Sen perustana on myönteinen ajattelu: osaan ja pärjään! Jos uskot onnistuvasi ja haluat tehdä työtä sen eteen, onnistut. Mielenkiintosi oppiaineeseen parantaa itsestään oppimistuloksia. Motivoituneena ponnistelet mielelläsi kohti päämäärääsi ja saatat ylittää sekä omat että muiden odotukset. Motivaatio on syy tehdä jotain ja vastaus kysymykseen, miksi tämä on tärkeää? Lukio-­‐opinnoissa tarvitaan realistista kunnianhimoa. Olennainen osa lukio-­‐opintojen suunnitte-­‐
lua on realististen tavoitteiden asettaminen. Lukiossa pitää olla valmis tekemään töitä tavoitteiden saa-­‐
vuttamiseksi. Lukio-­‐opiskelu sujuu, kun opiskelija tekee koko lukioaikaa koskevan opiskelusuunnitelman lisäksi jaksoit-­‐
taisen lukusuunnitelman ja –aikataulun. Opintojen kuluessa opiskelija löytää itselleen sopivimmat työs-­‐
kentely-­‐ ja toimintatavat. Jokaiselle jaksolle kannattaa tehdä suunnitelma: miksi, mitä, missä, miten ja milloin opiskellaan. Suunnitelma kannattaa tehdä kalenteriin niin, että siitä näkee lukemisen kokonais-­‐
määrän ja ajankäytön jakautumisen. Pidä suunnitelmastasi kiinni! Toimivaa lukusuunnitelmaa, sopivan kokoista urakkaa ja tuntumaa siihen, mihin aika riittää, haetaan koko lukio-­‐opintojen ajan jaksojen ja koeviikkojen aikana. Tämän jälkeen valmistautuminen ylioppilaskokeeseen sujuu helpommin. Ajanhallinnan kannalta tärkeintä on keskittyminen. Jos et tiedä, miksi ja mitä varten opiskelet, taustalla voivat olla puutteellisesti asetetut tavoitteet. Ajanhallinnan ongelmissa, motivaatiopulassa tai keskitty-­‐
misvaikeuksien kanssa ei saa jäädä yksin. Muista pyytää apua! Lukio-­‐opintojen aikana on syytä kokeilla erilaisia oppimistyylejä ja muististrategioita. Niistä löytyy itselle sopivin, toimivin ja tehokkain tapa opis-­‐
kella. Apua saat opettajilta, tutoreilta, erityisopettajalta, opolta, opiskelukavereilta ja perheenjäseniltä. Pidä hyvää huolta omasta hyvinvoinnistasi ja jaksamisestasi. Hyvä ja huolellinen valmistautuminen ajois-­‐
sa vähentää stressiä. Opiskelussa on hyvä pitää taukoja: lepo auttaa jaksamaan. Riittävästä yöunesta ei voi tinkiä, huolehdi unirytmi kuntoon. Muista syödä riittävästi, terveellisesti ja säännöllisesti. Muista myös liikkua ulkona, saat raitista ilmaa ja virkeyttä. Vietä aikaa perheesi ja ystäviesi kanssa. Kun urakka on valmis, vapaa-­‐aika on ansaittu ja siitä voi huolettomasti nauttia. Lyhytaikainen stressi ja jännitys kuuluvat lukio-­‐opintoihin, ota niistä hyöty irti ja nauti kun saavutat ta-­‐
voitteesi. Pienen paineen alla saat hyvää tulosta aikaan, jännitys saa panostamaan pikkaisen lisää. Kiinni-­‐
10
tä huomiota toimintasi ja leposi tasapainoon. Taito olla kärsivällinen, taito levätä ja taito olla tekemättä mitään ovat yhtä tärkeää osaamista kuin aikaansaaminenkin. Opinto-­‐ohjelma Lyseon lukiossa toteutetaan luokatonta, kurssimuotoista 5-­‐jaksojärjestelmää. Lukuvuosi jaetaan viiteen keskenään yhtä pitkään jaksoon. Yhden jakson pituus on keskimäärin 38 työpäivää. Opiskelijat on jaettu kouluuntulovuoden perusteella vuosikursseihin ja vuosikurssit ohjausryhmiin. Luo-­‐
kattomuus merkitsee, että opiskelija ei ole ehdottomasti sidottu ryhmäänsä. Hän voi suhteellisen va-­‐
paasti valita ohjelmansa tarjottavista kursseista. Valintojen vapaus riippuu kuitenkin koulun resursseista ja siitä, miten valinnat voidaan toteuttaa työjärjestyksessä. Lukion opiskeluaika on 2–4 vuotta. Normaaliaika on 3 vuotta, ja lukio-­‐opintojen suorittamisesta neljässä vuodessa on sovittava lukion rehtorin, ryhmänohjaajan ja opinto-­‐ohjaajan kanssa. 3 vuoden ohjelmassa vuosittainen kurssimäärä muodostuu seuraavaksi: 1. ja 2. vuosi 28-­‐32 kurssia sekä 3. vuosi 19-­‐22 kurssia (ks. taulukko). Vähimmäis-­‐ kurssimäärä jakson lopuksi:
lukio-­‐ vuosi
1. jakso
2. jakso
3. jakso
4.jakso
5.jakso
3v. n. 6 kurssia/jakso
1
6
12
17
23
30
2
35
41
46
52
58
3
64
70
75
1
5
10
15
20
25
2
30
35
40
45
50
3
55
60
65
70
70+
4
75
1
4
8
13
17
21
2
25
29
33
38
42
3
46
50
54
58
63
4
66
71
75
3,5v. n. 5 kurssia/jakso
4v. n. 4 kurssia/jakso
11
Opiskelijan opinto-­‐ohjelma sisältää kaikki pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia, yhteensä vähintään 75 kurssia. Opiskelijan on syytä suorittaa kursseja vähimmäismäärää enemmän, koska lukiokoulutuksen tarkoituk-­‐
sena on hankkia laaja yleissivistys ja menestyä ylioppilaskirjoituksissa sekä jatko-­‐opinnoissa. Ylärajaa kurssien määrässä ei ole. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on hyväksytysti suorittanut opinto-­‐ohjelmaansa kuuluvien oppiaineitten oppimäärät. Kurssitarjotin ja kiertotuntikaavio Oppiaineet on jaettu kurssitarjottimelle kahdeksaan eri palkkiin. Ainelyhenteen jäljessä on 1–2 numeroa, joista ensimmäinen tarkoittaa kurssin numeroa ja jälkimmäinen ryhmän numeroa. Täten merkintä ÄI1.2 = äidinkieli 1.kurssi ja 2.ryhmä. MAA9.1 = pitkän matematiikan 9.kurssi ja 1.ryhmä. Jos kyseisessä ai-­‐
neessa on vain yksi opetusryhmä vuositasolla, käytetään opetusryhmän tunnuksena aina numeroa 1. Palkeissa 1 – 7 olevat aineet opiskellaan yhden jakson aikana, ja kurssit ovat joko 1 tai ½ kurssin laajuisia kokonaisuuksia. Palkin 8 aineet on pääsääntöisesti hajautettu useamman jakson ajalle. Kun opiskelija laatii omaa lukujärjestystään, hän valitsee kurssitarjottimen kultakin vaakariviltä yhden kurssin. 1. ja 2. vuoden opiskelijat tekevät tulevan lukuvuoden kurssivalinnat toukokuussa, lukion aloit-­‐
tavat opiskelijat elokuussa, lukuvuoden alettua. Kurssivalinnat ovat lähtökohtaisesti sitovia. Kurssimuutoksista neuvotellaan ensisijaisesti opinto-­‐
ohjaajan kanssa, ja muutoksia voi tehdä ennen kuluvan jakson koeviikon alkua. Kiertotuntikaavio on avain kunkin jakson lukujärjestyksen tekemiseen. Kiertotuntikaavioon on kirjoitettu kurssitarjottimen palkkien 1–8 numerot siinä järjestyksessä, kun ne opiskellaan eri viikonpäivinä. Kahdeksaa suurempia palkkeja käytetään vain oppiaineissa, joiden oppituntiajat ilmoitetaan myöhem-­‐
min. Ne ovat kuitenkin näkyvillä Wilman kurssitarjottimella. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ainevalintoihin vaikuttavat opiskelijan ylioppilastutkintosuunnitelmat, jatko-­‐opintosuunnitelmat, työ-­‐
elämään liittyvät suunnitelmat ja omat kyvyt sekä kiinnostus erilaisia oppiaineita kohtaan. Näistä on hyvä keskustella heti lukio-­‐opintojen alusta asti huoltajien, sisarusten, ystävien, tutoreiden, ryhmänoh-­‐
jaajan, aineenopettajien ja opon kanssa. Muutoksia valintoihin voidaan tehdä kun suunnitelmat tarken-­‐
tuvat. 12
Kukin opiskelija valitsee opinto-­‐ohjelmansa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaan. Opiskeli-­‐
ja valitsee kurssitarjottimelta kurssinsa ja valintojen perusteella hänelle muodostuu henkilökohtainen työjärjestys. Apuna käytetään kurssiesitettä ja Wilmaa. Opiskelijan on suunniteltava opinto-­‐ohjelmansa siten, että hän osallistuu vuosittain vähintään 25 kurssil-­‐
le ja jokaisessa jaksossa vähintään 4 kurssille. 4 vuoden opintosuunnitelmassa kurssit voidaan jakaa toi-­‐
sin. Opiskelija voi suunnitella opintonsa niin, että jakson kurssit sisältävät sekä luku-­‐ että taito-­‐ ja taideainei-­‐
ta, jolloin jaksosta ei tule liian kuormittava. Koska yo-­‐tutkintotehtävät perustuvat kunkin aineen pakollis-­‐
ten ja syventävien kurssien sisältöihin, yo-­‐kirjoitusaineissa on järkevää opiskella mahdollisimman paljon myös syventäviä ja soveltavia kursseja. Jos opiskelija haluaa tehdä muutoksia henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaansa, hän ottaa hyvissä ajoin yhteyttä opinto-­‐ohjaajaan aina kuitenkin viimeistään kuluvan jakson aikana ennen koeviikkoa. Merkittävissä muutoksissa (matematiikan tason vaihto, kieliopintojen lopettaminen) tarvitaan kirjallinen lupa opettajalta ja huoltajalta esim. Wilman kautta. Oppiaineet ja kurssit Lukion kurssit jaetaan pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Pakolliset kurssit ovat kaikille opiskelijoille yhteisiä kursseja. Pakollisten kurssien määrä on joko 47 tai 51 matematiikan kurssivalinnan mukaan. Syventävät kurssit ovat pakollisten kurssien opintoihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Kaikki B2-­‐ ja B3-­‐kielten kurssit ovat syventäviä. Soveltavat kurssit ovat koulukohtaisia kursseja, jotka vahvistetaan vuosittain lukuvuoden työsuunnitelmassa resurssien ja oppilaiden valintojen mukaan. Kurssit suoritetaan yleensä aineittain numerojärjestyksessä, ellei aineen opetussuunnitelmassa toisin määrätä. Kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys esitellään lukion opetussuunnitelmassa ja kurssiesitteessä. Lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit (kpl)
Syventävät kurssit (kpl)
Äidinkieli ja kirjallisuus
6
3
Kielet
perusopetuksen vuosiluokil-­‐
ta 1-­‐6 alkava kieli (A-­‐kieli)
6
2
13
määrätä. Kurssien sisällöt ja suoritusjärjestys esitellään lukion opetussuunnitelmassa ja kurssiesitteessä.
Lukiokoulutuksen tuntijako Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit (kpl)
Syventävät kurssit (kpl)
Äidinkieli ja kirjallisuus
6
3
perusopetuksen vuosiluokil-­‐
ta 1-­‐6 alkava kieli (A-­‐kieli)
6
2
perusopetuksen vuosiluokil-­‐
ta 7-­‐9 alkava kieli (B-­‐kieli)
5
2
Kielet
muut kielet (B2-­‐B3)
16
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
6
2
pitkä oppimäärä
10
3
Biologia
2
3
Maantiede
2
2
Fysiikka
1
7
Kemia
1
4
Uskonto tai elämän-­‐
katsomustieto
3
2
Filosofia
1
3
Psykologia
1
4
Historia
4
2
Yhteiskuntaoppi
2
2
Terveystieto
1
2
Taito-­‐ ja taideaineet
5
Ympäristö-­‐ ja luonnontieteet
Liikunta
2
3
Musiikki
1-­‐2
3
Kuvataide
1-­‐2
3
Opinto-­‐ohjaus
1
1
Pakolliset kurssit
47 tai 51
Syventävät kurssit vähintään
10
Kurssit yhteensä vähintään
75
14
Matematiikan oppimäärän vaihtaminen Jos opiskelija vaihtaa pitkältä matematiikalta lyhyelle, hänen suorittamansa pitkän matematiikan kurssit muunnetaan lyhyen suorituksiksi seuraavan taulukon mukaisesti: PITKÄ
LYHYT
MAA1
MAB1
MAA2
S/H
MAA3
MAB2
MAA4
S/H
MAA5
S/H
MAA6
MAB5
MAA7
MAB4
MAA8
MAB3
MAA9
S/H
MAA10 -­‐kurssista alkaen
S/H
Pitkän oppimäärän arvosanat siirretään sellaisinaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi. Loput pitkän ma-­‐
tematiikan suoritetut kurssit merkitään S/H -­‐merkinnällä lyhyen matematiikan suorituksiksi. Opinto-­‐
ohjaaja tekee arvosanojen siirron. Koeviikko ja uusintakokeet Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolloin ei järjestetä lukujärjestyksen mukaista opetusta. Koeviikon aika-­‐
na suoritetaan kurssikokeita tai muita kurssiin liittyviä lopputöitä. Lisäksi oppiaineissa voidaan järjestää välikokeita. 7. ja 8. palkin kurssien mahdolliset kokeet järjestetään koeviikon ulkopuolella.
Mikäli opiskelijan kurssisuoritus hylätään tai hän on estynyt osallistumaan kurssikokeeseen, hänellä on mahdollisuus yrittää kurssin suorittamista uusintakokeessa seuraavassa mahdollisessa uusinnassa. Jo-­‐
kaisen jakson jälkeen järjestetään uusintakoe muutama viikko jakson päättymisen jälkeen. 5. jakson uusintakuulustelu järjestetään kesäkuussa. Kurssin arviointi voidaan suorittaa myös muutoin; kurssin opettaja ohjeistaa kunkin kurssin suoritustavan. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä Wilman kautta. Uusintakuulusteluun il-­‐
moittautuminen on sitova. Mikäli opiskelija jää varsinaisesta kurssikokeesta pois ilmoittamatta, menet-­‐
tää hän uusintamahdollisuuden. 15
Huom! Poissaolo varsinaisesta kurssikokeesta täytyy selvittää viimeistään uusintaan ilmoittautumiseen mennessä. Opiskelijan on myös palautettava opettajalle kurssiin liittyvät tehtävät ennen uusintakoetta. Hyväksytyn kurssin voi uusia pääsääntöisesti käymällä kurssin uudelleen tai pätevästä syystä rehtorin ja aineenopettajan luvalla koulun määräämänä uusintapäivänä. Arvosanaksi tulee parempi suoritus. Läsnäolovelvollisuus Lukiolain (25§) mukaan opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Poissaolo tunneilta vie opis-­‐
kelijalta mahdollisuuden jatkuvan näytön antamiseen ja vaikuttaa siten alentavasti arvosanaan. Kurs-­‐
siarviointi pohjautuu oppituntien aikana tehtyyn työhön, joten oppitunneilta poissaolo vaikeuttaa opis-­‐
kelun arviointia. Opiskelijan huoltaja on velvollinen selvittämään opiskelijan jokaisen poissaolon Wilmassa viipymättä poissaolon tapahduttua. Selvittämätön tai puutteellisesti selvitetty poissaolo katsotaan luvattomaksi. Opettaja jättää kurssin arvostelematta, jos luvattomia poissaoloja on kertynyt liikaa. Erityistapauksissa voidaan harkita poissaolotuntien korvaamista lisätöillä, esimerkiksi liikunnan poissaolot korvataan toisil-­‐
la liikuntatunneilla tai liikunnan rästipäivänä. Lomamatkojen tai muiden etukäteen tiedossa olevien poissaolojen takia haetaan lupaa. Loma-­‐anomus toimitetaan ryhmänohjaajalle/rehtorille. Ryhmänohjaaja voi myöntää luvan kolmen päivän poissaoloon, sitä pidemmästä poissaolosta päättää rehtori. Koulu ei myönnä lomamatkan takia kahden viikon yhtä-­‐
mittaista lomaa. Opiskelijan on sovittava jokaisen opettajan kanssa korvaavista tehtävistä. Hyväksyttäviä syitä poissaoloon ovat mm: o todistettu sairaus tai vastaanotolla käynti
o edustusmatka pyydettynä edustajana
o omaa perhettä tai isovanhempia koskevat perhejuhlat
o ajokoe + kirjalliset kokeet
o kutsunnat
o oppilaskunnan hallituksen kokous
o ylioppilaskirjoitukset
o opinto-­‐ohjaajan, kuraattorin tai erityisopettajan tapaaminen
OHJAUS Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta opiskelun ja oppimisen tueksi. Ohjaukseen osallistuvat ryhmänoh-­‐
jaaja, opinto-­‐ohjaaja, eri aineiden opettajat ja rehtori. Aineenopettaja on oman aineensa paras asiantuntija: hän ohjaa opiskelijaa oman aineensa opiskelussa ja ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisessa. 16
Ryhmänohjaus Jokainen lukioon tuleva ikäluokka jaetaan ohjausryhmiin. Ryhmälle nimetään opettaja ryhmänohjaajaksi, joka on opiskelijoiden lähiohjaaja ja joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisen seuran-­‐
nasta, jakaa jaksotodistukset, tiedottaa ajankohtaisista asioista ja ottaa tarvittaessa yhteyttä kotiin. Lu-­‐
kion alussa ryhmänohjaaja huolehtii lukion käytäntöihin perehdyttämisestä. Ryhmänohjaustunti (ROT) Ryhmänohjaustapaamiset järjestetään jaksoittain. Tapaamiset pidetään ryhmän kotiluokassa. Tämän lisäksi voi olla lyhyempiä tiedotustilaisuuksia. Opiskelija on velvollinen osallistumaan ryhmänohjaukseen. Tapaamiset suunnitellaan yhdessä ryhmänohjaajien, opojen ja ohjausryhmän yhdyshenkilön kanssa. Ryhmänohjaaja ja ohjausryhmä valitee yhdyshenkilön mahdollisimman pian lukuvuoden alettua. Opo kutsuu yhdyshenkilöt koolle ryhmänohjaustapaamisten suunnittelua varten. Ryhmänohjaajat ja opinto-­‐ohjaajat 2015-­‐2016 OHJAUS-­‐ RYHMÄ JA LUOK-­‐
KA
RYHMÄNOHJAAJA
OPINTO-­‐OHJAAJA
1A 212
Riikka Lokka
Marjo Haapavuo
1B 303
Tuula Veistola
Marjo Haapavuo
1C 211
Minna Oittinen
Marjo Haapavuo
1D 309C
Jonne Lakanen
Helena Mielikäinen
1E 311
Pirkko Tillikainen
Helena Mielikäinen
1F 302
Tommi Räty
Helena Mielikäinen
1G AT
Lea Kaijansinkko
Helena Mielikäinen
1ib 202
Elena Barrett
Helena Mielikäinen
1ISK 025
Satu Komi
Satu Komi
2A 121
Marika Kesseli
Marjo Haapavuo
2B 101
Niina Hämäläinen
Marjo Haapavuo
2C 104
Leila Viitanen
Marjo Haapavuo
2D KE
Petra Luukko
Marjo Haapavuo
2E 119
Ida Hölttä
Helena Mielikäinen
17
2F FY1
Sari Kolo-­‐Vartiainen
Helena Mielikäinen
2G 301
Juha Viljanen
Helena Mielikäinen
2ib 304
Antti Sirkiä
Helena Mielikäinen
2ISK 011
Satu Komi
Satu Komi
3A 309
Kirsi Sorri
Marjo Haapavuo
3B 120
Sarianna Loukas
Marjo Haapavuo
3C 312
Aki Holm
Marjo Haapavuo
3D FY2
Eero Lamberg
Helena Mielikäinen
3E 313
Hannele Puolakka
Helena Mielikäinen
3F 205
Anu Huttunen
Helena Mielikäinen
3G 201
Maarit Haarala
Marjo Haapavuo
3H 001
Petri Luukkanen
Marjo Haapavuo
3ib 102
Jussi Huttunen
Helena Mielikäinen
3ISK 210
Mari Yanchukovich
Satu Komi
4 207
Tiina Laitimo
Helena Mielikäinen Marjo Haapavuo
Opinto-­‐ohjaus Opinto-­‐ohjaajilla on päävastuu opinto-­‐ohjauksen käytännön järjestämisestä sekä ohjauksen kokonai-­‐
suuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Lukion ohjaustoimintaan osallistuu kuitenkin koko opetushenki-­‐
löstö. Opinto-­‐ohjaajat antavat henkilökohtaista ja luokkamuotoista ohjausta opiskelijan henkilökohtaisen opis-­‐
kelusuunnitelman laatimiseen, ainevalintojen tekemiseen, ylioppilaskirjoituksiin, opintojen hajauttami-­‐
seen, ammatinvalintaan ja jatko-­‐opintojen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-­‐ohjaajat antavat henkilökohtaista ohjausta, jossa voidaan luottamuksellisesti käsitellä opiskelijan koulunkäyntiin tai elämäntilanteeseen liittyviä asioita. Ohjauksessa voidaan keskustella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman erilaisista toteuttamismuodoista sekä suunnitella jatko-­‐opintoja ja niihin hakeu-­‐
tumista. Opinto-­‐ohjausta annetaan myös kurssimuotoisesti, jolloin tunneilla käsitellään yhteisesti jaetta-­‐
vissa olevia asioita. 18
Lyseon lukion opinto-­‐ohjaajat ovat tavoitettavissa kouluaikana, wilman kautta, puhelimitse tai sähkö-­‐
postilla. Ohjausajan henkilökohtaista ohjausta varten voi varata ilmoitustaululla olevasta ajanvarauslis-­‐
tasta. Opiskelija suorittaa pakollisen opinto-­‐ohjauksen kurssin (OP1) osallistumalla aktiivisesti lukio-­‐opintojen alussa opiskelun taidot –kurssille, ryhmänohjaustunneille, infoihin ja henkilökohtaiseen sekä pienryh-­‐
mäohjaukseen. Kurssimerkinnän saa abitodistukseen. Itsenäinen opiskelu Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Opiskelemalla itsenäisesti opiske-­‐
lija pystyy suorittamaan myös sellaisia kursseja, jotka eivät muuten sovi hänen opinto-­‐ohjelmaansa. Lukion kurssiesitteessä on lisätietoja siitä, voidaanko kurssi suorittaa itsenäisesti. Jotta opiskelija saa oikeuden suorittaa kurssin itsenäisesti, hänen aikaisempi menestyksensä ao. ainees-­‐
sa pitää olla vähintään tyydyttävää. Oppiaineen ainoaa pakollista kurssia ja pääsääntöisesti ensimmäistä kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Saman kurssin itsenäistä suorittamista saa yrittää yhden kerran. Oikeutta suorittaa kurssi itsenäisesti anotaan aineenopettajalta itsenäisen suorituksen lomakkeella, johon kirjataan myös ohjeita kurssin suorittamisesta. Lopullisen suoritusluvan myöntää rehtori kuultu-­‐
aan opettajaa. Jos opiskelija saa suoritusluvan, hän saa opettajalta kurssiin kuuluvat tehtävät, jotka laajuudeltaan vas-­‐
taavat 30-­‐38 tunnin työpanosta, sekä sopii aikataulun tehtävien palauttamiselle ja kokeelle. Itsenäinen työskentely voi vaihdella oppikirjan mukaisen kurssin tenttimisestä eri tavalla ohjattuun opiskeluun. Opettaja ja opiskelija sopivat itsenäisen opiskelun tuesta, kun kurssitehtävät päätetään. Itsenäinen suoritus tulee suorittaa loppuun opettajan kanssa sovitussa aikataulussa, pääsääntöisesti yhden jakson aikana. Kurssikokeeseen pääsyn edellytyksenä on, että opiskelija palauttaa sovitut tehtä-­‐
vät opettajalle. Itsenäisesti tai osittain itsenäisesti suoritettavat kurssit arvioidaan numeroin. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Hylättyä suoritusta ei voi yrittää suorittaa pelkällä tenttimi-­‐
sellä, vaan on osallistuttava kyseisen aineen opiskeluun opettajan antamien ohjeiden mukaan. HUOM! Oikeus suorittaa kurssi itsenäisesti tulee anoa viimeistään edellisen jakson koeviikkoa edeltävä-­‐
nä päivänä! Ohjeet kurssin itsenäiseen opiskeluun o Hanki itsenäisen suorituksen lupalomake kansliasta tai koulun kotisivuilta.
o Sovi aineenopettajan kanssa kurssin suorittamisesta viimeistään ennen edellisen jakson koeviikon alkua.
19
o
o
o
o
o
o
o
o
o
Täyttäkää lomake yhdessä, minkä jälkeen opettaja toimittaa sen rehtorille, joka päättää suo-­‐
ritusluvasta.
Hae opettajalta tehtävät sovittuna aikana.
Tee tehtävät.
Palauta tehtävät selkeästi nimellä ja kurssitunnuksella varustettuna opettajalle sovittuun päivämäärään mennessä.
Käy kysymässä opettajalta sovitun ajan kuluttua tarvitseeko suoritusta korjata tai täydentää. Jos tarvitsee, palaa kohtaan 4.
Osallistu kokeeseen sovittuna aikana.
Saat kurssiarvosanan todistukseesi kun kaikki em. kohdat on menestyksellisesti suoritettu.
Ole aktiivinen. Ota yhteyttä opettajaan joko oppituntien jälkeen, puhelimitse, wilman kautta tai sähköpostitse. Asiointia opettajainhuoneessa pyritään välttämään.
Muista, että jokainen vaihe vie aikaa, myös se, kun opettaja tarkistaa tehtäväsi. Ole siis ajoissa liikkeellä!
Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Erilaisten lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404). Lainaus ”Jos teos on julkistettu eli se on luvallisesti saatettu yleisön saataviin (8 §), siitä "on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (22 §).” (Korpela) Oleellista on se, että lainaaja mainitsee aina lähteen, josta lainaus on otettu. Plagiointi Jos tekijä ottaa toisen teoksesta lainauksia tai sitaatteja ilman, että mainitsee lähdettä, on kyseessä pla-­‐
giointi ja se on tekijänoikeuslain mukaan rikos. Plagiointia on siis toisen tekemän teoksen kopiointi läh-­‐
dettä mainitsematta, mutta myös toisen henkilön ajatusten esittäminen omina. Kunnia on annettava sille, jolle se kuuluu. Tekstien ja ajatusten lähteet on siis aina mainittava. Työ, jossa esiintyy plagiointia, katsotaan hylätyksi. Siteeraus Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste ja tekijän tulee kuvailla tai arvioida sitaatissa esitettyjä ajatuksia. Toisen teoksen tai sen osan siteeraus ja sen esittämi-­‐
nen omana on plagiointia. Lainatun tekstin muokkaus Lainattua tekstiä voi muokata ja lyhentää siten, että lukija havaitsee, mikä on alkutekstiin tehtyä muu-­‐
tosta. -­‐ Kielitoimiston välimerkkejä koskevan suosituksen mukaan "tekstijakson poisjätön merkkinä käy-­‐
tetään kahta ajatusviivaa, konekirjoituksessa kahta yhdysmerkkiä" ja lainauksissa lainaajan lisäykset merkitään hakasulkeisiin.” (Korpela) 19
20
Lainaukset on kuitenkin aina esitettävä niin, että alkuperäisen tekstin sisältämät ajatukset eivät muutu tai alkuperäinen asiayhteys hämärry. Muussa tapauksessa on kyse vääristelevästä sitaatista. Kuvan kopiointi Kuvia voi käyttää, jos se on välttämätöntä tekstissä olevan asian selventämiseksi ja havainnollistamisek-­‐
si. Kuvan tai taideteoksen analysointi lienee tästä selkein esimerkki. Lähde tulee mainita kuvan välittö-­‐
mässä yhteydessä. Internet Nettikopiointiin pätevät täsmälleen samat moraaliset ja lailliset periaatteet kuin kirjalliseen materiaaliin. Lisäksi erityinen lähdekriittisyys on tarpeen internet -­‐materiaalin suhteen. Matalampi julkaisukynnys ei oikeuta matalampaan kopiointikynnykseen. Lähde ja lisätietoa: Jukka Korpela, Tekijänoikeus: vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/) Lappeenrannan Lyseon lukion järjestyssäännöt 1. Järjestyssääntöjen tarkoitus ja soveltamisalue Järjestyssääntöjen tarkoituksena on lukiolain 21 §:n mukaisesti edistää lukion sisäistä järjestystä, opiske-­‐
lun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssääntöjä noudatetaan lukiossa, sen piha-­‐alueella kouluaikana ja lukion järjestämissä tilaisuuksis-­‐
sa. Lisäksi järjestyssääntöjä noudatetaan lukion ulkopuolella tapahtuvassa lukuvuosisuunnitelman mu-­‐
kaisessa opetuksessa (retket, leirikoulut, museokäynnit, urheilukilpailut yms.) Lukiossa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi mm. järjestyslain (612/2003), tupakoinnin vähentämis-­‐
toimenpiteistä annetun lain (603/1976) ja vahingonkorvauslain (412/1974) säädöksiä. 2. Sisäinen järjestys Opiskelijoiden on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti, hyviä tapoja ja kou-­‐
lun järjestyssääntöjä noudattaen sekä käsiteltävä huolellisesti koulun omaisuutta. Jokaisella on oikeus työrauhaan. Sopimatonta käyttäytymistä on vilppi tai sen yritys, opetuksen häiritseminen, metelöinti ja epäasiallinen kielenkäyttö, siivottomuus ja koulun omaisuuden turmeleminen. Menestyksekäs opiskelu edellyttää opettajan ohjeistamia opiskeluvälineitä. Opiskelijat voivat oleskella sisällä välituntien aikana. 21
Ruokailussa käyttäydytään siististi ja liikutaan rauhallisesti. Jokainen ruokailija nostaa käyttämänsä tuolin paikoilleen ruokailunsa päätteeksi. Tupakointi ja päihdyttävien aineiden käyttö on kielletty lukion tiloissa, koulun alueella ja välittömässä läheisyydessä sekä lukion tilaisuuksissa. Polkupyörät ja muut liikennevälineet säilytetään niille varatuilla paikoilla. Koulun alueella ei saa liikkua polkupyörillä tai mopoilla. Opiskelua häiritseviä laitteita ei pidä käyttää oppitunnin aikana. Opiskelijalle voidaan pätevästä ja hyväksyttävästä syystä myöntää lupa poissaoloon koulusta. Luvan myöntämisessä noudatetaan asiasta annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen. Poissaoloista on esitettävä hyväksyttävä selvitys, esimerkiksi lääkärin-­‐ tai terveydenhoitajan todistus tai huoltajan selvitys. 3. Turvallisuus ja viihtyvyys Vaarallisten ja toisten vahingoittamiseen soveltuvien esineiden tuominen kouluun on kielletty. Opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa opiskelijalta kielletty esine tai aine ja oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystilat sekä päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen esineen tai aineen haltuun ottami-­‐
seksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta. Opiskelija on velvollinen korvaamaan tahallaan tai tuottamuksesta koulun tai toisen henkilön omaisuu-­‐
delle aiheuttamansa vahingon. Rahan ja arvoesineiden tuominen kouluun on opiskelijan omalla vastuul-­‐
la. Koulu ei vastaa kadonneesta omaisuudesta. Jokaisella on oikeus turvalliseen työympäristöön. Kiusaaminen, henkinen ja ruumiillinen väkivalta ja tois-­‐
ten kouluyhteisön jäsenten häirintä on kielletty. 4. Koulutapaturmat ja sairastuminen Koulutapaturman tai sairauskohtauksen tms. sattuessa koulun henkilökunta kutsuu paikalle tarvittavan apuhenkilöstön. Tarvittaessa opiskelija saatetaan lähimmälle terveysasemalle. 5. Muut määräykset Koulussa tapahtuvassa poliittisessa toiminnassa noudatetaan kasvatus-­‐ ja opetusviranomaisten antamia ohjeita. Rahan kerääminen ja myyntitoiminta koulussa on sallittu vain rehtorin luvalla. Rehtori myöntää luvan koulun tilojen käyttöön opiskelijoiden vapaa-­‐ajan harrastuksia varten. 22
Opiskelijoiden tulee tarvittaessa auttaa koulun henkilökuntaa kaluston ja opetusvälineiden siirrossa sekä roskien keruussa. Toisen omaisuutta ei käytetä luvatta. 6. Järjestyksen valvonta ja seuraamukset Järjestyssääntöjen noudattamista valvovat kouluyhteisössä työskentelevät henkilöt. Rangaistuksia määrättäessä tai muista toimenpiteistä päätettäessä noudatetaan lukiolain säädöksiä. Lukion opiskelijan ojentamistoimenpiteitä ovat opiskelijan poistaminen luokasta tai muusta opetustilas-­‐
ta sekä lukion järjestämästä tilaisuudesta oppitunnin tai tapahtuman jäljellä olevaksi ajaksi. Opiskelijalta voidaan tarvittaessa myös evätä osallistuminen työpäivän jäljellä oleville oppitunneille. Lukion opiskelijan kurinpidollisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja lukiosta erottaminen. ARVIOINTI Jaksoarviointi Kurssikohtaisesta arvioinnista on tietoa kunkin oppiaineen kurssien esittelyn yhteydessä kurssiesittees-­‐
sä. Kurssit arvioidaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin alussa opettaja esittelee kurssin arvosanaan vaikuttavat suoritukset. Kurssisuoritukset arvioi-­‐
daan kurssikokein, välikokein, kirjallisilla ja muilla kotitehtävillä, tuntiaktiivisuudella ja muilla havaittavil-­‐
la menetelmillä. Tuntiaktiivisuudella tarkoitetaan aktiivista läsnäoloa ja osallistumista opetukseen ja tehtävien tekoa. Kurssiarvosanaa ei voida lainkaan antaa, jos opiskelija on ilman hyväksyttävää syytä jatkuvasti poissa tai laiminlyö muuten opiskelunsa, esimerkiksi opiskelija jättää vaadittavat kirjalliset kurssityöt tekemättä. Arvostelematta jättämisestä on kuitenkin varoitettava opiskelijaa ennakolta. Jaksotodistukset jaetaan 2. ja 5.jakson jälkeen. Opiskelija näkee muiden jaksojen arvostelut wilman kautta. Kurssin keskeytyminen Kurssin keskeyttämistä tulee välttää. Jos kurssi kuitenkin jää kesken, tulee jaksoarvosteluun K –merkintä. K –merkintä jaksoarvostelussa tarkoittaa, että opiskelijalla on joko 1) liikaa luvattomia poissaoloja, jol-­‐
loin kurssin suorittaminen on keskeytynyt, tai 2) koe tai jokin osasuoritus puuttuu. 23
K:n tilalle tulee arvosana todistukseen, kun opiskelija suorittaa kokeen uusintakuulustelussa tai suorittaa ajoissa puuttuvat osasuoritukset. Jos poissaoloja on liikaa, kurssi suoritetaan uudelleen. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan opinto-­‐ohjaajalle, jos kurssi keskeytyy. Opiskelijan tulee suorittaa kurssi loppuun samana lukuvuonna kuin on sen aloittanut – viimeistään luku-­‐
vuoden viimeisen jakson uusintakuulustelupäivään mennessä. Tämän jälkeen kesken jääneen kurssin osasuoritukset mitätöityvät ja opiskelijan on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen. Erityisestä syystä (kuten vakava sairaus tai siihen rinnastettava asia) rehtori voi myöntää mahdollisuuden täydentää kes-­‐
ken jäänyttä kurssia edellä esitetystä poiketen. On erittäin tärkeää, että opiskelija hyvissä ajoin sopii aineenopettajan kanssa, miten hän aikoo suorittaa kurssin. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis-­‐ ja kirjoittamishäiriö, maahan-­‐
muuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiar-­‐
vosanaa. Hylätyn kurssin suorittaminen Mikäli opiskelijan kurssisuoritus hylätään, hänellä on mahdollisuus kerran yrittää kurssin suorittamista uusintakuulustelussa. Opiskelija voi myös käydä kurssin uudelleen. Jos opiskelija saa uusintakokeessakin arvosanan hylätty (4), hänen on suoritettava kurssi kokonaan uudelleen, mikäli oppiaineen kursseista 2/3 ei ole hyväksytysti suoritettu. Hyväksytyn kurssin uudelleen suorittaminen Hyväksytyn kurssin arvosanan korottamisesta on aina erikseen sovittava aineenopettajan kanssa. Hyväk-­‐
syttyä kurssisuoritusta ei voi yrittää korottaa pelkästään tenttimällä, vaan on osallistuttava kyseisen aineen opiskeluun opettajan antamien ohjeiden mukaan. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin suorituksista parempi. Päättöarviointi Lukioasetus määrää, että numeroarvosanoin arvostellaan o kaikki pakolliset oppiaineet lukuun ottamatta liikuntaa ja sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin
o psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia
o valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitel-­‐
man perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. 24
Opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit
Hylättyjä arvosanoja enintään
1–2 kurssia
0
3–5 kurssia
1
6–8 kurssia
2
9 kurssia tai enemmän
3
Korotuskuulustelut Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Erillisiä korotuskuulusteluita järjestetään vain keväisin ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi o koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssi-­‐
en pohjalta saadulla lisänäytöllä
o opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
YLIOPPILASKOKEET Tieto-­‐ ja viestintätekniikka Ylioppilastutkinto siirtyy vaiheittain sähköiseen muotoon vuodesta 2016 alkaen. Lukio-­‐opetuksessa ja opiskelussa käytetään tietotekniikkaa. Lukio-­‐opinnoissa on välttämätöntä, jos opiskelijalla on käytettä-­‐
vissään henkilökohtainen tietotekninen laite. Koululla on käytettävissä kiinteä ja langaton verkko. Lukio-­‐
opintojen aikana testataan ja harjoitellaan Abitti-­‐kokeiden tekemistä muiden sähköisten kokeiden ohel-­‐
la. Kursseilla hyödynnetään erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä. Digabin sivuilla on tietoa muun muassa ylioppilaiskokeisiin soveltuvista tietoteknisistä laitteista ( https://digabi.fi ) Ylioppilaskokeen koepäivät ja ilmoittautuminen Ylioppilaskokeet järjestetään sekä syys-­‐ että kevätlukukaudella. Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava opinto-­‐ohjaajalle viimeistään koulun antamaan määräaikaan mennessä. 25
Jos opiskelija on osallistunut syksyn tutkinnon kokeisiin, lukio voi ottaa vastaan ilmoittautumisen seu-­‐
raavan kevään tutkintoon syksyn tutkintotulosten selvittyä. Tällöin tulee ilmoittautua rehtorin ilmoitta-­‐
maan määräaikaan mennessä. Ylioppilastutkintoon ilmoittautuminen on sitova, ja poisjääminen tulkitaan käytetyksi yrityskerraksi. Yli-­‐
oppilastutkintolautakunta perii koekerrasta perusmaksun, koekohtaisen maksun ja maksun mahdollises-­‐
ta tarkistusarvostelusta. Ennen kuin voit osallistua ylioppilastutkintoon, tutkintoaineen pakolliset kurssit tulee olla opiskeltuna. Ylioppilastutkinto on suoritettava enintään kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: o äidinkielen koe on kaikille pakollinen
o yhden ylioppilaskokeen pitää olla A-­‐tasoa (pitkä oppimäärä) Kolme muuta koetta valitaan seuraavista aineista: o toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka, reaali
o Tutkintoon voi sisällyttää yhden tai useamman ylimääräisen kokeen.
Reaalin kokeita järjestetään kahtena päivänä/kirjoituskerta: AINE
TEHTÄVIEN MÄÄRÄ
VASTAUSTEN MÄÄRÄ
BIOLOGIA
12
8
FILOSOFIA
10
6
FYSIIKKA
13
8
HISTORIA
10
6
PSYKOLOGIA
10
6
AINE
TEHTÄVIEN MÄÄRÄ
VASTAUSTEN MÄÄRÄ
ELÄMÄNKATSOMUSTIETO
10
6
KEMIA
12
8
MAANTIEDE
10
6
USKONTO (EV.LUT./ORT.)
10
6
YHTEISKUNTAOPPI
10
6
TERVEYSTIETO
10
6
26
Kirjoitukset kannattaa keskittää 3. vuoden keväälle, koska silloin kaikki kurssit on käyty, silloin opiskelijan käytössä on lukuloma ja hän on oikean ikäinen kypsyyskoetta ajatellen. 3. vuoden syksyn kirjoituksiin suositellaan osallistumaan vain jos kokeeseen sisältyy kaksi A-­‐kieltä, reaa-­‐
lin kokeet ovat samana koepäivänä ja/tai kaikki ylioppilaskirjoituksissa menestymiseen tarvittavat kurssit on käyty. Ylioppilaskirjoitussuunnitelma tehdään wilmaan opinto-­‐ohjaajan kanssa viimeistään 2.vuoden keväällä. Ylioppilastodistuksen saa, kun on o suorittanut hyväksytysti neljä pakollista koetta
o suorittanut lukion oppimäärän hyväksytysti vappuun mennessä
Tutkintomaksun maksamatta jättäminen on esteenä tutkintotodistuksen saamiselle. Lisätietoja ylioppilastutkinnosta www.ylioppilastutkinto.fi Preliminäärit Vuosittain päätetään, missä aineissa koulu järjestää preliminäärit eli 6 tunnin harjoituskokeet, jotka val-­‐
mentavat abiturientteja ylioppilaskokeeseen. Preliminäärit järjestetään 3. jakson aikana tai abiturientti-­‐
en lukuloman aikana. MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETUT KURSSIT Opintojen hyväksilukeminen ”Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom.) Esimerkiksi aikuis-­‐ ja kesälukiossa, kesäyliopistossa, musiikkiopistossa, kuvataidekoulussa, Taidekoulu Estradissa, lukion metsäklusterilinjalla, avoimessa yliopistossa, verkkolukiossa ja Etelä-­‐Karjalan urhei-­‐
luakatemiassa opiskeltuja kursseja voidaan liittää lukiotutkintoon. Näitä kursseja on mahdollista sisällyttää omaan opinto-­‐ohjelmaan enintään kolme kurssia/lukuvuosi. Muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemisesta sovitaan etukäteen rehtorin ja opettajan kanssa. Opiskelija esittää rehtorille vertailun selventämiseksi todistuksen ja/tai materiaalia siitä, mitä kurssilla on käsitelty, kuinka laaja kurssi on ollut ja kuka on ollut vastuussa opetuksesta. Todistus toimitetaan koulusihteerille. 27
Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi enintään kolme oman lukion ulkopuolista kurssia lukuvuotta kohden. Muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista anotaan suoritusmerkintä rehtorilta sen lukuvuoden kuluessa, jolloin suoritus on tehty. Lukiolaisten metsäklusterilinja -­‐ Meteli Etelä-­‐Karjalassa, Etelä-­‐Savossa ja Kymenlaaksossa tarjotaan lukiolaisille mahdollisuus hakeutua Lukioi-­‐
den metsäklusterilinjalle, eli Meteliin. Metsäklusteriin lukeutuvat perinteisen metsäteollisuuden lisäksi esim. kemikaalivalmistajat, laitevalmistajat, insinööritoimistot sekä logistiikka-­‐alan yritykset. Linjalle voivat hakea maakunnan lukioiden opiskelijat. Meteli on perustettu vuonna 2007 yhteistyössä metsäteollisuuden, Lappeenrannan teknillisen yliopis-­‐
ton(LUT) sekä toiminta-­‐alueen lukioiden kanssa. Metelissä mukana olevat yritykset ovat Metsä Group, Stora Enso, UPM, Kemira Chemicals, Nordkalk sekä Andritz. Metelin yhteistyökumppaneita ovat myös Metsäteollisuus ry sekä Paperi-­‐insinöörit ry. Linjan perusajatuksena on ylläpitää ja kehittää metsäklusterin kokonaiskuvaa opiskelijoiden keskuudessa sekä kannustaa lukiolaisia opiskelemaan luonnontieteitä. Linjalle valituille järjestetään vierailuita alan yrityksiin, joiden tarkoitus on esitellä alan tarjoamat moninaiset uravaihtoehdot. LUT järjestää meteliläi-­‐
sille lukion aikana viisi kurssia, joilla opiskelijat saavat tuntumaa yliopisto-­‐opiskeluun sekä tekevät itse monipuolisia laboratoriotöitä. Meteli pyrkii omalta osaltaan lisäämään metsäklusterin houkuttelevuutta tulevaisuuden työnantajana paitsi meteliläisten, myös muiden lukiolaisten keskuudessa. Lukiolaiset voivat hakea Meteliin 2. lukio-­‐
vuoden syksyllä. Lisätietoja: www.lukionmeteli.fi Avoin yliopistokoulutus Lukion opiskelijat voivat suorittaa avoimen yliopiston kursseja: yleisopintoja sekä yksittäisiä yliopistollisia arvosanoja. Kurssit ovat maksullisia, ja opiskelija vastaa kustannuksista itse. Avoimen yliopiston kurssit luetaan hyväksi lukiolain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Lisätietoja www.avoinyliopisto.fi.
Etelä-­‐Karjalan urheilija-­‐akatemia Urheilija-­‐akatemia tarjoaa tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille mahdollisuuden joustavasti yhdistää määrätietoinen urheiluharrastus ja lukio-­‐opiskelu. Urheilijakoulutus tarjoaa kansalliselle tai kansainväli-­‐
selle huipulle tähtääville tai siellä jo oleville urheilijoille hyvät ja joustavat opiskelu-­‐ ja valmennusmah-­‐
dollisuudet. Urheilijakoulutuksen harjoitukset pidetään kolmena koulupäivänä viikossa klo 8.00–9.15. Urheilijakoulutus noudattaa koulun yleisiä kasvatustavoitteita sekä järjestää koulutustilaisuuksia urheili-­‐
joilleen. Urheilijakoulutukseen kuuluvasta valvotusta harjoittelusta voidaan lukea hyväksi urheilijan lu-­‐
kio-­‐opintoihin 3 kurssia lukuvuodessa. Lisätietoja www.eklu.fi/urheilijakoulutus/
28
OPISKELUHUOLTO Lyseon lukiossa toimii opiskeluhuoltoryhmä, joka pyrkii ennaltaehkäisemään opiskelijoita mahdollisesti uhkaavat ongelmat. Opiskeluhuollon tavoite ja toteuttaminen o Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia
o Opiskeluhuolto jakaantuu kahteen osaan
o yhteisöllinen, oppilaitostason opiskeluhuolto
o yksilöllinen opiskeluhuolto
o Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali-­‐ ja terveystoi-­‐
men kanssa
o Toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa
Yhteisöllinen, oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä o Kokoontuu säännöllisesti lukuvuosisuunnitelman mukaisesti
o Edistää oppilaitosyhteisön terveellisyyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta
o Suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi opiskeluhuoltoa
o Jäsenet: rehtori, erityisopettaja, opinto-­‐ohjaajat, opiskeluhuollon kuraattori, opiskeluhuollon psykologi, terveydenhoitaja ja mahdollisuuksien mukaan lääkäri
Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä toimintatapoja ovat mm. o opiskelijoiden ja huoltajien tutustuttaminen tukipalveluihin
o luottamukselliset keskustelut opiskelijan, opettajan, opinto-­‐ohjaajan ja huoltajien välillä
o keskustelut opiskelijoiden kanssa ryhmänohjaustuokioissa
o tarvittaessa järjestetään tapaamisia, joihin osallistuu opiskelijan lisäksi asiaan kuuluvat henkilöt, esim. ryhmänohjaaja, opo, kuraattori, terveydenhoitaja ja/tai erityisopettaja. Huoltajat kutsutaan opiskelijan luvalla mukaan.
o erilaiset kyselyt
o oppilaskunta-­‐ ja tutoropiskelijatoiminta
Kaikki opiskeluyhteisössä työskentelevät tarjoavat opiskelijoille tukea ja ohjausta opiskeluun sekä per-­‐
soonallisuuden kehitykseen tai elämäntilanteeseen liittyvissä fyysisissä, psyykkisissä ja sosiaalisissa vai-­‐
keuksissa. Oppimisen ja opiskelun tuki Oppimisen ja opiskelun tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-­‐opintojen suorittamisessa. Tuki järjestetään huomioiden opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat, vahvuudet ja kehitystarpeet. Erityistä huomioita kiinnitetään oppimisvaikeuksien ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. 29
Tuen tarve voi johtua esimerkiksi kielellisestä, matemaattisesta, motorisesta tai tarkkaavuuden häiriös-­‐
tä. Tuen tarve voi myös liittyä sosiaalisiin vaikeuksiin, mielenterveyden ongelmiin tai vaikeaan elämänti-­‐
lanteeseen. Myös sairastuminen voi vaikuttaa opintojen etenemiseen. Lähtökohtana tuen tarpeen arvi-­‐
oinnissa on yhteistyö ja vuorovaikutus opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Tukitoimia suunniteltaessa tarkastellaan käytössä olevia toimintatapoja, toimintaympäristöjä ja opetus-­‐
järjestelyjä sekä niiden soveltuvuutta opiskelijalle, ja pyritään löytämään niihin opiskelua tukevia ratkai-­‐
suja. Tukimuotoina voivat olla opetuksen eriyttäminen sekä muut erilaiset pedagogiset ratkaisut, opinto-­‐
jen painottamien opiskelijan tarpeiden mukaan, kurssien valintamahdollisuuksien hyödyntäminen, mo-­‐
nipuolinen opinto-­‐ohjaus, tukiopetus ja erityisopettajan tuki. Oppimisen ja opiskelun tuen rinnalla toimii myös yksilökohtainen opiskeluhuolto. Erityisopettaja Erityisopettaja auttaa oppimiseen liittyvien vaikeuksien selvittelyssä ja ohjaa opiskelutavoissa sekä oman oppimistyylin löytämisessä. Hän vastaa myös lukitestauksesta ja lukilausunnoista. Lukion erityisopettaja ei anna tukiopetusta eri aineissa, vaan auttaa opiskelijaa löytämään itselleen sopi-­‐
vimman tavan opiskella. Opiskelija voi kääntyä erityisopettajan puoleen esimerkiksi silloin, jos o opiskeluun tuntuu kuluvan suurin osa vapaa-­‐ajasta, mutta tulokset ovat heikkoja
o opiskelijalla on vaikeuksia toimia odotetulla tavalla oppitunneilla tai koetilanteissa
o tekstien lukeminen on huomattavan hidasta ja luetun ymmärtäminen ja muistaminen on vaike-­‐
aa
Erityisopettaja suunnittelee tukitoimet yhdessä opiskelijan sekä tarvittaessa yhteistyössä huoltajien ja muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Tarvittavat tukitoimet ja tuki eri oppiaineissa kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (pedagogisen tuen suunnitelma). Erityisopettajan arvioima lukivaikeus mahdollistaa opiskelijalle erityisjärjestelyjen käytön lukioaikana. Opiskelijan tarvetta erityisjärjestelyihin ylioppilastutkinnon kokeissa arvioidaan hänen lukioaikana tarvit-­‐
semansa tuen pohjalta. Opiskelija anoo erikseen ylioppilastutkintolautakunnalta erityisjärjestelyjä yliop-­‐
pilaskoetta varten. Erityisopettaja ohjaa tarvittavien lausuntojen hankkimisessa. Opiskelija voi varata ajan erityisopettajalle wilma-­‐viestillä, sähköpostitse tai puhelimitse. OPISKELUTERVEYS Yhteystiedot oppaan alussa. Lukiolaiset kuuluvat Etelä-­‐Karjalan sosiaali-­‐ ja terveyspiirin opiskeluhuoltoon, joka tarjoaa opiskelijoille moniammatillista terveyden-­‐ ja sairaudenhoitoa. Opiskeluhuollon palveluihin kuuluvat terveystarkastuk-­‐
30
set, terveysneuvonta, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen selvittely, oppilaitoksen terveydellisten olojen valvonta, opiskelijahuoltotyö, vastaanotto ilman ajanvarausta päivystyspisteissä, sekä yhteistyö opetta-­‐
jien ja muiden ammattihenkilöiden kanssa. Toiminnan tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä tukea opintojen sujumisessa. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja erityinen huomio on mielenterveys-­‐ ja päihdeongelmissa sekä erityistä tukea tarvitsevissa op iskelijoissa. Opiskeluhuolto aut-­‐
taa opiskelijaa ongelmatilanteissa. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Hoidon tarpeen arviointi Kun sairastut, soita hoidon tarpeen aviointipuhelimeen puh. 05 352 9650 ma -­‐ pe klo 8.00 -­‐ 10.00. Ter-­‐
veydenhoitaja arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja ohjaa sinut tarvittavan palvelun piiriin. Päivystyspisteet ovat ammattiopisto Sampo, Pohjolankatu 12 ja Skinnarilan kampus yliopiston 6. vaihe, 6. kerros. Näissä voit asioida myös ilman ajanvarausta ma-­‐ pe klo 8.00 -­‐ 10.00. Ilta-­‐ ja yöaikaan ota yhteys Etelä-­‐Karjalan keskussairaalan päivystyspoliklinikkaan puh. 05 352 5743. Lääkärin ajanvaraukset terveydenhoitajan kautta. Terveydenhoito Terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen 1. vuosikurssin opiskelijoille. Lääkärintarkastus on tytöillä 1. opiskeluvuonna ja pojilla 2. opiskeluvuonna kutsuntatarkastuksen yhteydesssä. Opiskeluhuolto, Lasten ja nuorten talo Rakuunanmäellä Kasarmikatu 7, 53900 LPR. Toimisto puh. 040 139 0320. Psykiatrinen sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Tytti Summanen puh. 0400 499 857 Psykologit: Kirsi Mauranen-­‐Järvinen puh. 040 651 1694. Vastaanotto Kimpisen lukion tiloissa. Jarno Korhola puh. 040 651 1695 Lasten ja nuorten talolla. Opiskelukuraattori: Petra Pusa-­‐Soininen puh. 0400 672 537. Kuraattori on tavattavissa Lyseon lukion tiloissa, tarkemmat ajat ilmoitetaan Wilman kautta. Sähköposti: [email protected] http://www.eksote.fi/fi/terveyspalvelut/opiskeluterveydenhuolto/sivut/default.aspx Hammashuolto Kaikki opiskelijat ovat oikeutettuja ensiapuluontoiseen hammashoitoon. Ajanvaraus klo 8.00 – 15.00 puh. (05) 352 7059. Vakuutukset Lappeenrannan kaupunki on vakuuttanut kaikki lukion opiskelijat koulutapaturman varalta. Koulutapa-­‐
turmia ovat kouluaikana sekä koulumatkoilla sattuneet tapaturmat. Vakuutus on voimassa myös ulko-­‐
mailla tapahtuvan koulutyön osalta. Vahingonkorvausasiat hoidetaan koulusihteerin kautta.
31
Lappeenrannan Lyseon lukio
Rohkea klassikko
LYSEON LUKION OPPIKIRJAT 2015–2016 Oppikirjoista hankitaan aina uusin painos. Myös sähköinen oppikirja käy. OPPIAINE JA KURSSIT
KIRJA
TEKIJÄ
KUSTANTAJA
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
ÄI1-­‐6 ÄI8-9
SÄRMÄ + TEHTÄVÄKIRJAT Haapala, Hellström, Kantola, (Opettaja ilmoittaa ennen Kaseva, Korhonen, Maijala, edeltävän jakson koeviikkoa, Saarikivi, Salo, Torkki
mikäli kurssilla ei käytetä tehtäväkirjaa. Tehtäväkirjan sijaan tällaisella kurssilla voidaan raha käyttää esim. romaaniin tai teatterilippuun.)
Otava ÄI1-­‐5 (ed. lisäksi)
Kielenhuollon kivijalka (Painos 2011 tai myöhempi)
Panhelainen
Sanoma Pro SUOMEN KIELIOPPIA ULKOMAALAISILLE
White, Leila
Finnlectura GALLERI 1-­‐7 Blom, Kaunisto, Paasonen, Salonen, Otava
Vaaherkumpu
GALLERI GRAMMATIK
Kaunisto, Paasonen, Salonen, Vaaherkumpu
Otava
RUB10
ABIRUOTSI Harkoma, Jukarainen, Lilius UUSIN PAINOS Otava
RUB11
MAGNET 6
Bulut, Kajander, Nordgren, Repo
Sanoma Pro
ENA1
OPEN ROAD 1
McWhirr, Mäki, Päkkilä, Riite, Silk
Otava
ENA2–8
OPEN ROAD 2-­‐8
Karapalo, McWhirr, Mäki, Päkkilä, Riite, Silk
Otava
ENA10
ABIENGLANTI (ei ratkaisuvihkoa)
Mäki, Silk UUSIN PAINOS
Otava SUOMI TOISENA KIELENÄ
S21-­‐S29
TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
RUB1-­‐7
ENGLANTI, A (*-­‐merkinnällä varustetuilla kursseilla ei käytetä oppikirjaa)
RANSKA, A
RAA 1-­‐3
Voilà 2-­‐3
Otava
RAA 4-­‐6
Voila 4-­‐6
Otava
SAKSA, A
32
Lappeenrannan Lyseon lukio
Rohkea klassikko
SAA1-­‐3
GENAU 1-­‐3
Honkavaara & al.
Sanoma Pro
SAA4-­‐8
GENAU 4-­‐8
Honkavaara, Kiiski, Raatikainen & Schröder
Sanoma Pro
SAB2 1-­‐3
PANORAMA DEUTSCH 1-­‐3
Busse, Jaakamo & al.
SAB2 4-­‐6
PANORAMA DEUTSCH 4-­‐6
Busse, Jaakamo & al.
SAB2 7-­‐8
PANORAMA DEUTSCH 7-­‐8
Busse, Jaakamo & al.
SAB2 9
Sovitaan syksyllä
SAKSA, B2
ESPANJA, B3
EAB3 1-­‐3
Tabletkoulu EAB31-­‐3
Tabletkoulu
Tabletkoulu EAB3 4
¡Acción! 1 Tekstikirja ja harjoituskirja
Kosonen, Laine, Rubio, Setälä
Sanoma Pro
EAB3 5-­‐8
¡Acción! 2 Tekstikirja ja harjoituskirja
Kosonen, Laine, Rubio, Setälä, Vanhanen
Sanoma Pro
EAB3 9
Sovitaan syksyllä
ITALIA, B3
IAB31-­‐34
IN PIAZZA 1 Tammi
IAB35-­‐38 IN PIAZZA 2
Tammi
RAB31-­‐33
Escalier 1&2 ja 3
Sanoma Pro
RAB34
VOILÀ 3
Otava
RAB35
VOILÀ 4
Otava
RAB36
VOILÀ 5
Otava
RAB37
VOILÀ 6
Otava
RAB38
VOILÀ 6
Otava
RAB39
Sovitaan syksyllä
RANSKA, B3
SAKSA, B3
SAB3 1-­‐2 SAB3 3
PANORAMA DEUTSCH START 1-­‐2 PANORAMA DEUTSCH 2
ARO & AL
Otava
SAB3 4-­‐6
PANORAMA DEUTSCH 3-­‐5
BUSSE & AL
Otavaa
SAB3 7-­‐8
PANORAMA DEUTSCH 6-­‐7
BUSSE & AL
Otava
SAB39
Sovitaan syksyllä
33
Lappeenrannan Lyseon lukio
Rohkea klassikko
VENÄJÄ, B3
VEB31-­‐34
MOZHNO 1
Jegorenkov, Piispanen, Väisänen
Otava
VEB35-­‐38
MOZHNO 2
Jegorenkov, Piispanen
Otava
MAA1-­‐10
PYRAMIDI 1-­‐10
Hybridikirja, jos on saatavana.
Sanoma Pro
MAA11-­‐12
LAUDATUR 11-­‐12
UUSIN PAINOS
Otava
MAA13
PYRAMIDI 13
UUSIN PAINOS
Sanoma Pro
MAA14
PYRAMIDI KERTAUS
UUSIN PAINOS
Sanoma Pro
MAA15 MAA17
MATEMATIIKAN LINKKI Kirja ilmoitetaan opiskelijoille ennen kurssin alkua.
Jäppinen & al.
Otava MAA18 MAA21
SIGMA7 PYRAMIDI KERTAUS
UUSIN PAINOS
Sanoma Pro Sanoma Pro MAB1-­‐8
SIGMA 1-­‐8
UUSIN PAINOS
Sanoma Pro
MAB9 MAB10
SIGMA ∑ MATEMATIIKAN LINKKI
UUSIN PAINOS Jäppinen & al.
Sanoma Pro Otava
MAB11
Kirja ilmoitetaan opiskelijoille ennen kurssin alkua.
MATEMATIIKKA, PITKÄ
MATEMATIIKKA, LYHYT
BIOLOGIA
BI1
BIOS1: ELIÖMAAILMA
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro
BI2
BIOS2: SOLU JA PERINNÖLLISYYS
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro
BI3
BIOS3: YMPÄRISTÖEKOLOGIA
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro
BI4
BIOS4: IHMISEN BIOLOGIA
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro
BI5
BIOS5: BIOTEKNOLOGIA
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro
BI6
YO BIOLOGIA
Happonen & al. (uusin painos)
Sanoma Pro GE1
GEOS1: SININEN PLANEETTA JA TEHTÄVÄVIHKO
Anttila-­‐Muilu & al.
Sanoma Pro
GE2
GEOS2: YHTEINEN MAAILMA JA TEHTÄVÄVIHKO
Anttila-­‐Muilu & al.
Sanoma Pro
MAANTIEDE
34
Lappeenrannan Lyseon lukio
Rohkea klassikko
GE3
GEOS3: HAASTEIDEN MAAILMA
Anttila-­‐Muilu & al.
Sanoma Pro
GE4
GEOS4: ALUETUTKIMUS
Anttila-­‐Muilu & al.
Sanoma Pro
GE5
YO MAANTIEDE
Anttila-­‐Muilu & al.
Sanoma Pro FYSIIKKA 1-­‐9
Huom. uusimmat painokset
Sanoma Pro
KE1-­‐5
MOOLI 1-­‐5
Lehtiniemi, Turpeenoja Huom! Otava
Mooli1 vain vuoden 2010 painos tai uudempi
KE9
ABI Kemia
Lehtiniemi, Turpeenoja
Otava
PORTTI, LUKION USKONTO I-­‐V
Airaksinen, Honkaheimo, Mikkola
Otava KIRKON HISTORIA Ortodoksin käsikirja
Kärkkäinen, Tapani
Maahenki oy ET1
DIALOGI HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ
Hjelm, Slotte
Tammi
ET2
DIALOGI TIEDOSTA JA MAAILMASTA
Tomperi, Slotte, Hjelm
Tammi
ET3
DIALOGI YKSILÖSTÄ JA YHTEISÖSTÄ
Tomperi, Niemelä
Tammi FI1
FILOSOFIAN ODYSSEIA
Hallamaa, Pihlström, Pulliainen, Salmenkivi, Sihvola
Edita
FI2
ETIIKAN ODYSSEIA
Hallamaa, Pihlström, Pulliainen, Salmenkivi, Sihvola
Edita
FI3
TIEDON ODYSSEIA
Hallamaa, Pihlström, Pulliainen, Salmenkivi, Sihvola
Edita
FI4
YHTEISKUNNAN ODYSSEIA
Hallamaa, Pihlström, Pulliainen, Salmenkivi, Sihvola
Edita
HI1-­‐4
FORUM I-­‐IV
Kohi, Palo, Päivärinta, Viherva
Otava
HI5
FORUM V
Ekonen, Matsinen
Otava
HI6
FORUM VI
FYSIIKKA
FY1-­‐9
KEMIA
USKONTO, EV.LUT.
UE1-­‐5
USKONTO, ORT.
UO1
ELÄMÄNKATSOMUS-­‐TIETO
FILOSOFIA
HISTORIA
Otava
35
Lappeenrannan Lyseon lukio
HI8
Rohkea klassikko
TAIDE & ARKKITEHTUURI, FIRENZE
Wirtz
Könemann YH1
FORUM I – UUSI YHTEISKUNTATIETO
Hänninen, Liuskari, Suonio
Otava
YH2
FORUM 2 -­‐ UUSI TALOUSTIETO
YH3
JOKAISEN OIKEUSTIETO
Pirinen, Honkanen
Sanoma Pro
YH4
FORUM, EUROOPPALAI-­‐ SUUS JA EUROOPAN UNIONI Liuskari, Päivärinta, Viherva
Otava PS1
PS1 LUKION PSYKOLOGIA 2011 painos tai uudempi
Karrasch, Lindblom-­‐Ylänne, Niemelä, Päivänsalo, Tynjälä
Otava
PS2
PS2 LUKION PSYKOLOGIA 2011 painos tai uudempi
Lindblom-­‐Ylänne, Niemelä, Päivänsalo, Tynjälä
Otava
PS3-­‐5
PS3-­‐5 LUKION PSYKOLOGIA
Karrasch, Lindblom-­‐Ylänne, Niemelä, Päivänsalo, Tynjälä
Otava
PS6
SOSIAALIPSYKOLOGIA
Järvinen, Lindblom-­‐Ylänne, Niemelä, Päivänsalo, Tontti
Otava YHTEISKUNTAOPPI
Otava
PSYKOLOGIA
MUSIIKKI
MU2
LUKION MUSA 2
Sanoma Pro
TERVEYSTIETO
TE1-­‐2 TERVE! (1-­‐2)
Fogelholm, Huuhka, Reinikkala, Sundman
Sanoma Pro
TE3
VIRTAA (Terveys ja tutkimus)
Kannas, Eskola, Räsänen, Mustajoki
Atena
TE5
VIRTAA (Kertauskirja)
Kannas, Eskola, Välimaa, Mustajoki
Atena
36
38
39
Rohkea
klassikko.
LAPPEENRANNAN
LYSEON LUKIO
lprlyseo.fi