Kestävän kaivannaistoimintaohjelman toteutuksen raportointi
Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi – toimintaohjelma Toteutuksen tilanneraportti Toukokuu 2015 Maija Uusisuo, Työ- ja elinkeinoministeriö Riikka Aaltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Susanna Wähä, Ympäristöministeriö Sisältö 1. TIIVISTELMÄ 3 2. JOHDANTO 4 1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma 3. TOIMENPIDEOHJELMAN TOTEUTUS 2013-2015 (TOUKOKUU) 4 5 1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet 5 1.3 Hallinnon prosessit 5 1.4 Viennin edistäminen 6 1.5 Koulutus 7 1.6 Tutkimusstrategia 7 1.7 Kansainvälinen yhteistyö 8 1.8 Muut toimenpiteet 8 1.9 Tiedotus ja viestintä 8 1.10 Ohjausryhmä 9 1.11 Tulevat toimet 9 4. VAIKUTUKSET JA ALAN KEHITYKSEN SEURANTA 11 5. LIITTEET 13 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen 14 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä 18 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus 19 Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta 24 Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta 26 2 1. Tiivistelmä Huhtikuussa 2013 julkistetun Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutus käynnistettiin priorisoiden hallinnon prosessien, viennin edistämisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä kansainvälisen yhteistyön toimenpiteitä. Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla. Toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt (Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry). Sitran moderoima kaivosteollisuutta ja sen sidosryhmiä edustava Kestävän kaivostoiminnan verkosto aloitti toimintansa 2014. Hallinnon kehittämisen kokonaisuudessa on tarkasteltu lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta sekä kaivosten ympäristöturvallisuutta. Uudet oppaat ovat valmistuneet malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella sekä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointiin. Vienninedistämistoimien suunnittelun pohjaksi valmistui Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjooman selvitys keväällä 2014. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen sijoittuvien investointien edistämisen kasvuohjelma käynnistyi 2015 alussa. Koulutukseen ja osaamiseen liittyviä hankkeita eri toimijoiden toteuttamina on ollut useita. Osa hankkeista jatkuu. Valmistuneen selvityksen Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa havainnot on toimitettu edelleen opetus- ja kulttuuriministeriöntyöryhmälle koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin huhtikuussa 2015. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa pohjoismaisella ja EU-tasolla. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU –vaikuttamista on toteutettu TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalousja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön, toimintaympäristön kehittämiseen sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja niitä seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Useiden toimintaohjelmassa mainittujen indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää uusien menettelyjen kehittämistä. Mittareiden ja seurantatiedonkehittämiseen ovat panostukset olleet varsin rajalliset. Toimenpideohjelman toteutuksen jatkotoimenpiteet liittyvät olla tiedonhallinnan ja -kulun kehittämiseen, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämistoimien toteutukseen, osaamisen kehittämiseen mukaan lukien sekä koulutuksen kehittämisen toimet että tutkimusstrategian toimeenpano ja kansainväliseen yhteistyöhön ja sen edistämiseen. 3 2. Johdanto Kaivannaisteollisuuden merkitys Suomen kansantaloudelle on monisyinen. Useista suomalaisista kaivoksista louhitaan teollisuusmineraaleja, jotka jalostetaan edelleen aina loppukäyttäjätuotteiksi asti. Kiviaines on kehittyvän yhteiskunnan perusedellytys, ja materiaalilla on varsin tasainen kysyntä. Kiviainesteollisuuden toimijat ovat kotimaisia, usein pieniä yrityksiä. Luonnonkiveä louhitaan useista kohteista ja viedään jalostettavaksi ulkomaille. Sen kotimaisen jalostusarvon nostamisessa on kasvupotentiaalia. Kansantalouden ja viennin kannalta merkittävin toimiala on kuitenkin metallien jatkojalostus, joka tällä hetkellä toimii pääosin tuontiraaka-aineen varassa. Muun muassa resurssinationalismi, nousevat kuljetuskustannukset ja maailmanmarkkinoilla määräytyvä tuotetun metallin myyntihinta tuovat tälle teollisuudelle uusia haasteita. Tuotantoon kohdistuvat lisäkustannukset heikentävät kotimaisten metallisulattojen kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla, ja pahimmillaan siirtävät tuotantoa maihin, joissa tuotantolaitokset ovat vanhanaikaisia ja ympäristö- ja lupavalvonta ovat vähäisiä tai toimimattomia. Kotimaiset tuotantolaitokset ovat vähäpäästöisiä sekä energia- ja materiaalitehokkaita, sillä kilpailukyvyn ylläpito edellyttää jatkuvaa kehitystä. Tämän teollisuuden jatkuvuuden varmistamisessa on kotimaisen raaka-aineen osuuden kasvattamisella tärkeä rooli, metallirikasteiden tuotantoa kotimaisista lähteistä tulisi lisätä. Kaivosteollisuuden kasvulle on geologiset edellytykset, mutta kasvu vaatii merkittäviä investointeja ja edellyttää toiminnan ympäristöllistä, sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä. 1.1 Kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelma Kestävän kaivannaisteollisuuden –toimintaohjelma julkistettiin 29.4.2013. Ohjelma syntyi pääministeri Jyrki Kataisen, elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren, työministeri Lauri Ihalaisen ja ympäristöministeri Ville Niinistön johdolla käytyjen pyöreän pöydän keskustelujen ja kymmenessä asiantuntijatyöryhmässä työstettyjen konkreettisten ehdotusten tuloksena. Ohjelma sisältää toimenpiteitä, joilla eri tahot edistävät Suomen kestävän kaivannaistoiminnan edelläkävijyyttä. Ohjelmassa on teollisuuden omia toimenpiteitä yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Toimintaympäristöä kehitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuurin liittyvillä toimenpiteillä. Lisäksi ohjelma sisältää kansainväliseen yhteistyöhön, viennin edistämiseen, tiedon hallintaan sekä tiedon ja kokemusten vaihtoon liittyviä toimenpiteitä. Toimenpiteet on esitetty toteutettavaksi vuoteen 2019 mennessä. Toimintaohjelman toteutusta ohjaa kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä, jossa on teollisuuden, hallinnon ja eri sidosryhmien laaja edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Erkki Virtanen (TEM) ja varapuheenjohtajana kansliapäällikkö Hannele Pokka (YM). Toimenpiteitä toteutetaan ohjausryhmän elokuussa 2013 hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti. Toimenpiteiden toteutusta työstetään ohjelman sihteeristön lisäksi erillisissä hallinnon, koulutuksen ja tutkimuksen sekä vienninedistämisen työryhmissä. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaisesti ohjausryhmä raportoi säännöllisesti työnsä edistymisestä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. 4 3. Toimenpideohjelman toteutus 2013-2015 (toukokuu) Toimenpideohjelman toteutuksen alkuvaiheessa yritysten toimine lisäksi on painotuttu hallinnon kehittämisen, viennin edistämisen, osaamisen kehittämisen ja kansainvälisen yhteistyön toimenpiteisiin. 1.2 Teollisuuden vapaaehtoiset toimet Teollisuuden vapaaehtoisten toimien toteuttaminen on yritysten vastuulla ja edistymisestä raportoidaan ohjausryhmässä. Toimenpiteiden toteutuksen edistämisestä, koordinoinnista ja raportoinnista vastaavat kunkin alatoimialan teollisuusjärjestöt: Kaivosteollisuus ry, Infra ry, Kiviteollisuusliitto ry ja Metallinjalostajat ry. Kestävän kaivostoiminnan verkosto Sitran moderoima Kestävän kaivostoiminnan verkosto (ohjelman toimenpiteet nr. 5-6) on aloittanut toimintansa. Eri organisaatioiden (ei viranomaistahoja) edustajista koostuva 15 henkilön ydinryhmä aloitti toimintansa keväällä 2014. Ydinryhmän lisäksi neljässä työryhmässä pohditaan konkreettisia asioita, kuten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyä, raportointia ja paikallisia toimintatapoja. Selvitettävänä on myös verkoston oman toiminnan vakiinnuttaminen Sitran vetovastuun päättyessä vuoden 2015 puolivälissä. Kaikissa työryhmissä on mukana edustajia useista eri sidosryhmistä ja myös ydinryhmän ulkopuolelta. Lisätietoja verkostosta löytyy osoitteesta http://www.sitra.fi/ekologia/vastuullinen-kaivostoiminta . 1.3 Hallinnon prosessit Lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuus Kaivoshankkeisiin liittyvien lupa- ja kaavoitusmenettelyjen toimivuutta on tarkasteltu viiden esimerkkitapauksen avulla. Tarkasteltavina oli ympäristövaikutusten arviointi (YVA), ympäristö- ja kaivoslupa sekä kaavoitusasiat. Erityisesti tarkasteltiin menettelyiden toimivuutta ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia eri viranomaisprosesseissa. Tarkasteltavina olleet tapaukset olivat eri laajuisia ja eri elinkaaren vaiheessa olevia hankkeita. Alustavasti tapausten perusteella voidaan mm. todeta, että hanketoimijat noudattavat lainsäädäntöä, hakkeista tiedotetaan ja tilaisuuksia järjestetään sidosryhmille. Sidosryhmillä on vaikuttamismahdollisuuksia hankkeiden edetessä, mutta eri menettelyjen rooli on epäselvä. Kun prosesseja on useita epäselväksi jää, missä vaiheessa vaikutetaan mihinkin asiaan. Vuorovaikutus, neuvottelut ja osallisten näkemysten huomioiminen rakentaa luottamusta osapuolten välille. Osalliset esittivät konkreettisia parannusehdotuksia yhteistyöhön, tiedottamiseen ja YVA:aan liittyen. Paikallisten toimijoiden tietoja ja näkemyksiä kannattaisi hyödyntää jo hankkeen alkuvaiheessa. Viranomaisprosessien sujuvoittamiseksi ja parantamiseksi ehdotettiin hanketoimijan ja eri viranomaisten yhteistä aloituskokousta, jossa esillä olisivat tarvittavat luvat ja aikataulutus. Selkeä kieli ja asioiden havainnollistaminen parantaisi suunnitelmia, raportteja ja tilaisuuksia. Potentiaalia olisi myös sähköisten palveluiden monipuolisemmalla käytöllä. YVA-raportin luettavuutta edistäisi yhteenveto ja tiivistelmä. Valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin (VAT) liittyvä workshop järjestettiin 10.3.2015. VATtarkistusprosessi käynnistyy kesällä 2015 ja on tarkoitus olla valmis 2017. VAT muutostarpeet kaivannaisteollsiuuden näkökulmasta kohdistuivat parantamaan ennakoitavuutta ja suunnitelmallisuuutta, ohjaavaan rooliin ja eri intressien yhteensovittamiseen ja päätöksentason ooikeellisuuteen. Kaivosten ympäristöturvallisuus Kaivosten ympäristöturvallisuuteen liittyvän viranomaistyöryhmän suositusten toimeenpano on käynnistynyt. Työryhmän raportissa esitetään toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät seuraaviin kaivostoiminnan ympäristöturvallisuutta koskeviin asiakokonaisuuksiin: Viranomaisten välisen yhteistyön edistäminen, kaivoksiin liittyvän ympäristötiedon saatavuus ja tietopohjan vahvistaminen, kaivosaltaiden pato- ja pohjarakenteiden turvallisuuden parantaminen, kaivostoiminnan lopettamiseen liittyvät vakuusjärjestelyt, suljettujen ja hylättyjen kaivannaisjätealueiden kartoituksen jatkotoimet ja säteilyasetuksen 29 §:n mukaisen ilmoitusmenettelyn noudat- 5 taminen. Raportti kaivosten ympäristöturvallisuus (YMra 3/2014) on ladattavissa osoitteessa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42781 Malminetsintä suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella Opas malminetsintään suojelualueilla sekä saamelaisten kotiseutualueella ja poronhoitoalueella valmistui keväällä 2015 ja on ladattavissa osoitteessa http://www.tem.fi/files/39765/TEM_Opas_MEKO_02052014.pdf . YVA-opas Opas ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa (YVA-opas) päivitys valmistui keväällä 2015. Opas on ladattavissa osoitteesta http://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/ymparistovaikutusten_arviointimenettely_kaivoshankkeissa.98033. xhtml . Lainsäädännön kehittämistoimia Käynnissä olevia ympäristölainsäädännön kehittämistoimia, joilla on vaikutuksia myös kaivannaisalaan ovat: ● Ympäristönsuojelulain 2.vaiheen uudistuksia HE annettu 20.11.2014 o Ympäristölupien automaattisesta tarkistamismenettelystä luovutaan o Maa-ainesluvan ja ympäristöluvan menettelyt yhdistyvät 1 hakemus, 1 muutoksenhaku ● YM:n 11.11.2014 asettama Asiantuntijaryhmä selvittää ympäristöhallinnon lupaprosesseja o Laaditaan ehdotus, miten ympäristöhallinnon lupajärjestelmiä voidaan kehittää huomioiden ympäristönsuojelun korkea taso, valmis 2/2015 loppuun mennessä. ● Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §:n muutos koskien riittäviä selvityksiä kaavoituksessa o Selvitykset ehdotetaan kohdennettavaksi kaavaratkaisun kannalta olennaisiin asioihin. ”Kaavan tulee perustua merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun.” ● 3.3. 2015 on eduskunta hyväksynyt hallituksen esityksen eräiden hallintoasioiden muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta, HE 230/2014. Laki odottaa presidentin vahvistusta ja voimaantuloa. Lakiesityksessä on muutoksia monien muiden lakien mukana myös kaivoslakiin 621/2011. Hallintooikeuden päätökseen saisi hakea muutosta valittamalla pääsääntöisesti vain, jos korkein hallintooikeus myöntää valitusluvan. Valituslupasääntelyn piiriin kuuluisivat esimerkiksi kaivosviranomaisen toimivaltaan kuuluvat luvan myöntämistä, muuttamista, siirtämistä tai voimassaolon jatkamista koskevat asiat. 1.4 Viennin edistäminen Teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys Suomen kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys valmistui keväällä 2014. Selvitys kattaa noin 300 yritystä eri toimialoilta ja arvoketjun eri vaiheista. Suomalaiset teknologia – ja palvelutoimittajat ovat pääasiassa pieniä yrityksiä. Kansainvälistymisen tueksi esitetään mm. keihäänkärkialueiden tunnistamista, kaupallistamisvaiheen tukemista, riittäviä panostuksia rahoitukseen ja kansainvälisten osaamisverkostojen kehittämiseen. Selvitystä hyödynnetään kaivannaisalan teknologian vienninedistämisohjelmassa. Selvitys Kaivos- ja kaivannaisalan teknologia- ja palvelutarjoomaselvitys (TEM Raportteja 22/2014) on ladattavissa osoitteessa http://www.tem.fi/files/40459/Kaivos-_ja_kaivannaisalan_teknologia-_ja_palvelutarjoomaselvitys.pdf . Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen -kasvuohjelma TEM hyväksyi kaivosklusterin viennin ja investointien edistämissuunnitelman TeamFinland kasvuohjelmaan. Vuoden 2014 aikana työstetyn ohjelman kesto on suunniteltu kolmevuotiseksi ja sitä koordinoi Finpro. Ohjelma sisältää toimia kaivannaisalan teknologiaa ja palveluja toimittavien PK-yritysten viennin edistämiseksi ja investointien hankkimiseksi aikaisen vaiheen kaivoshankkeisiin ja kaivosalan teknologiayhtiöille. Vuoden 2014 lopulla tehty TEM:n rahoituspäätös kattaa vuoden 2015 toimenpiteet. Lisätietoja http://www.exportfinland.fi/kaivosteollisuuden-kasvuohjelma . 6 Kaivosteollisuus vienninedistämismatkoilla Kaivosteollisuus on ollut painopiste ympäristöministeri Niinistön Brasilian vierailulla maalis-huhtikuussa 2014, elinkeinoministeri Vapaavuoren Chilen ja Perun vierailulla syyskuussa 2014 sekä tasavallan presidentti Niinistön ja elinkeinoministeri Vapaavuoren Kanadan vierailulla lokakuussa 2014. 1.5 Koulutus Työvoiman ja koulutuksen tarve Työvoiman ja koulutuksen tarvekartoitus toteutettiin kattaen kyselyt kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesteollisuudelle, teknologia- ja palvelun tarjoajille, konsulteille, tutkimusorganisaatiolle sekä hallinnonviranomais- ja aluekehittäjäorganisaatioille. Kyselyn toteutuksesta vastasi Kajaanin AMK. Tuloksia esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari . Raportti Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42673/TEMjul_7_2015_web_21042015.pdf . Lapin AMK:ssa on menossa selvitys AMK-taustaisten insinöörien tarpeeseen ja koulutuksellisiin haasteisiin liittyen. Alustavia tuloksia esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari . Kaivosalan ammatillisen koulutuksen kehittäminen Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillista koulutusta. Selvitys painottui koulutuksen nykytilaan, tason kehittämiseen ja koordinointiin laadun (ei määrien) näkökulmasta lähestyen. Tutkimus on kaksivaiheinen sisältäen kaivosteollisuutta harjoittavien yritysten tahtotilan selvittämisen ja koulutusta tarjoavien oppilaitosten suunnitelmien kartoittamisen. Hanketta esiteltiin 25.11.2014 pidetyssä seminaarissa. Seminaarin esitys netissä http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari. Selvityksen tulosten pohjalta koulutuksen tarjoajat ja yritykset ovat yhteistyössä aloittamassa haketta koulutuksen kehittämiseksi. Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmä Opetus- ja kulttuuriministeriö on 17.9.2014 asettanut työryhmän koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten. 29.5.2015 mennessä työryhmä tekee ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriölle koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020. Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. 1.6 Tutkimusstrategia Kaivannaisalan tutkimusstrategian laatiminen käynnistyi keväällä 2014. Strategiaa laatimaan kutsuttiin työryhmä, jossa on yritysten, yliopistojen ja tutkimislaitosten edustajat. Tutkimusstrategiaa esiteltiin seminaarissa 25.11.2014. Strategialuonnos oli kommentoitavana ajalla 12.12.2014-15.1.2015 ja se hyväksyttiin ohjausryhmässä 10.3.2015. Strategian julkistamistilaisuus 21.4.2015 oli seurattavissa myös suorana lähetyksenä Internetissä. Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/TEMjul_27_2015_web_21042015.pdf. Kaivannaisalan tutkimusstrategian päätavoitteet ovat 1) turvata kansainvälisesti korkeatasoinen perustutkimus ja huippuosaaminen 2) edesauttaa tutkimuksen ja kehittämisen avulla arvonlisän ja kestävän liiketoiminnan kasvua 3) tuottaa läpimurtoinnovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Tutkimuksen tulee osaltaan mahdollistaa systeemisten innovaatioiden kehittymistä sekä kaivannaisalan arvoketjussa että laajemmin materiaalien hyödyntämisessä. Tutkimusteemoilla kohdennetaan resurssit aloille, jotka toteuttavat strategian päämääriä. Pääteemoja ovat: 7 1) 2) 3) 4) 5) 6) Suomen resurssipohjan turvaaminen ja laajentaminen mineraaliainesten materiaaliominaisuudet osana kiertotaloutta jätteestä varallisuudeksi energia- ja resurssitehokkuus digitalisaatio kaivannaisalan arvoketjussa ennakointi ja hyväksyttävyys. Strategiassa esitetään myös konkreettiset toimenpiteet kansallisen yhteistyön kehittämiseen, tutkimuskeskittymien ja tutkimusinfran vahvistamiseen sekä tutkimuksen rahoitukseen. 1.7 Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan menossa olevissa hankkeissa, esimerkiksi pohjoismaisen NorMin – projektin ja Chile –Suomi yhteistyösopimuksen puitteissa. Kaivannaisalan asioihin liittyvää EU -vaikuttamista toteutetaan TEM:ssä yhteistyössä cleantech-, metsä-/biotalous- ja materiaalitehokkuusohjelmien kanssa. Kestävä mineraaliteollisuus (sustainable mineral industry) on yksi prioriteetti Barents Euro Arctic Councilin taloustyöryhmän toiminnassa Suomen puheenjohtajuuskaudella 2013-2015. Extractive Industries Transparency Initiative (EITI) -standardin käyttöönottoa Suomessa selvitettiin virkatyönä. Selvityksestä on muistio. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua, sillä EU:n tilinpäätösdirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU) kansallisen toimeenpanon jälkeen yritykset laativat ja julkistavat EITI-raportointia vastaavat tiedot. Lisäksi EITI-raportointi lisäisi hallinnollista taakkaa sekä yrityksissä että julkisessa hallinnossa, kun tavoitteena on resurssien järkevä kohdentamine sekä sääntelyn ja byrokratian keventäminen. Suomella on kuitenkin rooli EITI:n tukemisessa. The European Minerals Investment Platform -aloite on mukana Junckerin investointipaketissa, jolla pyritään edistämään Euroopan taloutta. Tämä hanke tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden tarvitsemien raakaaineiden saannin varmistamista, ja edistäisi sekä primääristen että sekundääristen raaka-aineiden tuotantohankkeiden rahoitusta. Platformin muodosta ja toiminnasta on pidetty toukokuussa 2015 työpaja, jossa alustuksena esiteltiin muun muassa Teollisuussijoituksen kaivannaisalan rahoitustoimintaa. Tilaisuudessa esiteltiin myös raaka-ainehankkeita, Suomesta Läntän ja Suhangon kaivoshankkeet. Komission virkamiehet valmistelevat päivän keskusteluiden pohjalta platformista luonnoksen, joka tulee lähiaikoina kommentoitavaksi. 1.8 Muut toimenpiteet Toimenpiteet, jotka liittyvät kestävään raaka-aineiden käyttöön (varantojen kartoitus ja kierrätys), toimintaympäristön kehittämiseen (mm. energian saanti, logistiikka-asiat) sekä kannustaminen ja palkitseminen integroidaan eri virastojen normaaliin toimintaan ja seurataan mm. asianomaisten virastojen tulosneuvotteluissa. Cleantechin strategisen ohjelman suunnitelmaan kuuluvan kansainvälisen tapahtuman Global Cleantech Summit kokonaisuuden, 8.-10.9.2015, yhteyteen on valmisteltu päivän konferenssi otsikolla Cleantech Innovations in Minerals Production. 10.9.2015 pidettävään konferenssiin sisältyy osio painottuen Arktisen ja Barentsin alueen haasteisiin toteutettuna yhteistyössä Barents Euro-Arctic Counsil taloustyöryhmän kanssa. 1.9 Tiedotus ja viestintä Ohjelman puitteissa järjestetyt seminaarit 8 23.1.2014, Finlandiatalo, Helsinki, Kestävän kaivannaisteollisuuden Round Table teollisuuden toimintaympäristön, hallinnollisten prosessien ja tukijärjestelmien toimivuutta kaivannaisteollisuuden kestävän kehityksen mukaisten uusien liiketoimintamallien kehittämisen, kasvun ja viennin edistämiseksi. 3.-4.3.2014, PDAC 2014, Toronto, Nordic mining days: Investment opportunities and technology solutions for sustainable mining, (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) 12.5.2014, Paasitorni, Helsinki, Kaivannaisteollisuuden teknologia- ja palvelutarjooma –seminaari 25.11.2014, Säätytalo, Helsinki, Kaivosteollisuuden toimialakatsaus ja kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaohjelman toteutus – seminaari, Seminaarin esitykset netissä osoitteessa http://www.tem.fi/kaivannaisseminaari. (yhteistyössä TEM Toimialapalvelun kanssa) 19.1.2015, Hotelli Hullu Poro, Levi, Kestävä kaivannaisteollisuus Arktisella alueella Round Table – keskustelutilaisuus 21.4.2015, Scandic Park, Helsinki, Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategian julkistus (suora web– lähetys) 2.3.2015, PDAC 2015, Toronto, Nordic Mining Day: Ore potential, investment opportunities and technology solutions for sustainable mining in Fennoscandia, Nordic Mining Countries (yhteistyössä Green Mining -ohjelman sekä Ruotsin ja Norjan kanssa) Lisäksi ohjelmaan ja kaivannisalaan liittyviä esityksiä lukuisissa muiden semiaareissa. 1.10 Ohjausryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö asetti Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmän 13.6.2013 vastaamaan Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutuksesta ja seurannasta toimikaudelle 15.6.2013-31.5.2015. Ohjausryhmän tehtävät on kirjattu asettamiskirjeessä seuraavasti: 1) Ohjausryhmä koordinoi Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi –toimintaohjelman toteutusta, kokoaa kaivannaisteollisuuden intressiryhmät yhteen, luo edellytykset luottamusta vahvistavalle vuoropuhelulle ja rakentaa yhteistä näkemystä keskeisissä linjakysymyksissä. 2) Lisäksi ohjausryhmä seuraa kaivannaisteollisuuden yleistä kehitystä kotimaassa ja globaaleilla markkinoilla, tekee uusia aloitteita kansallisista toimenpiteistä ja järjestää säännölliseesti avoimia keskustelutilaisuuksia alan tilasta. Ohjausryhmä on kokoontunut viisi kertaa (15.8.2013, 19.11.2013, 11.3.2014, 11.12.2014 ja 10.3.2015). Ohjausryhmän kokouksiin on osallistunut asiantuntijoita käsiteltäviin teemoihin liittyen. Toiminnasta on raportoitu talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle 25.8.2015. Ohjausryhmän puheenjohtaja on työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka. Koko ohjausryhmän kokokoonpano ja kokouksiin osallistuneet asiantuntijat on esitetty liitteessä 1. Toiminnan jatkosta keskusteltiin ohjausryhmän kokouksessa 10.3.2015, josta yhteenvetona todettiin, että kestävän kaivostoiminnan verkosto tarvitaan myös jatkossa toimenpideohjelman seuranta jatkuu virkatyönä sihteeristön mandaatti jatkuu. 1.11 Tulevat toimet Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus on suunniteltu saatettavaksi loppuun vuoteen 2019 mennessä. 9 Työ jatkuu tiedonhallinta ja tiedonkulkuun, hallinnon sujuvoittamiseen, viennin ja investointien edistämiseen, osaamisen kehittämiseen ja kansainvälisen yhteistyön edistämiseen liittyen. Tiedonhallinnan kehittäminen sisältää kehittämistoimia yritysten raportoinnin ja toimialatiedon seurantaan liittyen sekä toimialatiedon levittämisen ja viestinnän kehittämisen. Tiedon kulun parantamista tarvitaan eri toimijoiden kesken mm. tehostamaan resurssien parempaa hyödyntämistä. tiedon kulun varmistaminen eri kehityshankkeiden kesken ja kehityshankkeiden ja sidosryhmien kesken esimerkiksi EIT KIC Raw Materials hanke ja alueelliset EAKR-rahoitetut hankkeet. Hallinnon sujuvoittamiseksi on tunnistettu kehittämisalueita eri selvityksissä. Muutosten toteutus vaatii toimintatapojen kehittämistä ja myös muutoksia lainsäädännössä. Hallinnon sujuvoittamiseen tähtääviä toimia toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla koskien useita toimialoja, jossa työssä mineraalialan tarpeet on myös huomioitava. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvieninvestointien edistämiksi Finprossa käynnistyi kasvu ohjelma 2015 alussa. Ohjelman yrityksille suunnattujen toimenpiteiden lisäksi viennin edistämisen vauhdittamiseksi yhteistyötä tulisi tiivistää ja toimintamalleja kehittää muiden toimijoiden, kuten Tekes, GTK alueelliset kehitysyhtiöt, kanssa yhdessä. Osaamisen ja koulutuksen tarpeita ja laatua on selvitetty ohjelman alkuvaiheessa. Seuraava vaihe on tehtyjen selvitysten tulosten vieminen koulutustarvesuunnitelmiin ja koulutussisältöihin. Kaivannaisalan tutkimusstrategian toimenpiteiden toteuttamien käytännössä on tärkeää osaamisen kehittämiselle ja alan kilpailukyvylle. Kansanvälisen yhteistyö ja sen kehittäminen on edelleen tärkeää kaikilla tasoilla. Pohjoismainen yhteistyö on edennyt konkreettisissa hankkeissa mm. PDAC tapahtumiin liittyen. Kiinnostus pohjoismaiden resurssien yhdistämiseksi investointien hankkimiseen ja teknologiaviennin edistämiseksi on lisääntynyt ja uusia mahdollisuuksia yhteistyön laajentamiselle on olemassa. Aktiivinen osallistuminen EU:n raaka-aineisiin liittyviin aloitteisiin, maiden välisten kahdenkeskisten yhteistyösopimusten (Chile-Suomi MoU) toteuttamiseen sekä Arktisen ja Barentsin alueiden yhteistyöhön jatkuu. 10 4. Vaikutukset ja alan kehityksen seuranta Ohjelman toteutumista seurataan toimenpiteiden edistymisen lisäksi alan yleistä kehitystä mittaavilla indikaattoreilla. Alan yleisen kehityksen seurantaan toimintaohjelmassa on esitetty 12 indikaattoria. Mittareita eri indikaattoreille käsiteltiin ohjausryhmässä marraskuussa 2013. Useiden indikaattoreiden kohdalla mittareiden ja seurantatiedon kerääminen edellyttää menettelyjen kehittämistä. Suomen vetovoimaisuutta kansainvälisessä kaivosalan kilpailukykyarvioinnissa mitataan sijoittumisella kanadalaisen Fraser Institute’n vuosittaisessa selvityksessä. Alan yleistä kehitystä mitataan liikevaihdon, henkilöstön ja investointien kehityksellä eri alatoimialoittain. Liikevaihdon, henkilöstön ja investointien määrän kehitys esitetään Tilastokeskuksen TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisesti kaivannaisalan ja metallienjalostuksen toimialoille. Vuosi Suomen sijoitus 2009/2010 2010/2011/ 2011/2012 2012/2013 2013/2014 2014/2015 3 5 2 1 2 1 Miljoonaa € Taulukko: Suomen sijoitus Fraser Institute´n arvioinnissa (The Policy Potential Index). Lähde: Fraser Institute. Miljadia € Liikevaihdon kehitys 800 700 600 500 12 400 11 07 Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 0812 Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 300 10 200 9 100 8 0 7 6 07 Metallimalmien louhinta 5 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 4 0812 Soran, hiekan ja saven otto 3 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 2 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 1 24 Metallien jalostus 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 1: Liikevaihdon kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 11 Henkilöä Henkilöstö 2 500 2 000 07 Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 1 500 0812 Soran, hiekan ja saven otto Henkilöä 1 000 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 25 000 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 500 0 20 000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 15 000 07 Metallimalmien louhinta 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 10 000 0812 Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 5 000 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 24 Metallien jalostus 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 2: Henkilöstön kehitys. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. Miljoonaa € Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin ja rakennuksiin 70 60 Miljoonaa € 50 1 100 40 1 000 30 900 20 800 10 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 0812 Soran, hiekan ja saven otto 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 0 700 600 500 07 Metallimalmien louhinta 400 0811 Koriste- ja rakennuskiven ym. louh. 300 0812 Soran, hiekan ja saven otto 200 09 Kaivostoimintaa palveleva toiminta 100 237 Kiven leikkaam, muotoil ja viimeist 24 Metallien jalostus 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 3: Investoinnit. Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot. 12 5. Liitteet 13 Liite 1 Toimenpiteiden edistyminen Status sarakkeen selitykset o = toimepiteen konkreettisia toimia ei aloitettu k = käynnissä, toimenpidettä toteutetaan v = valmis, toimet toteutettu, ei aiheuta toimepitietä tai hoidetaan osana virastojen normaalia toimintaa A Teollisuuden vapaaehtoiset toimet: Toimialojen kehityksen seuranta ohjausryhmän kokouksissa. Toimenpide nro/nimi Suunniteltu Status HUOM toteutusaikataulu 1/Tehdään kaivosten vesienhallintasuunnitelmat ja kehitetään vesiteknologiaa. 2013-2019 k Yritykset toteuttavat hankkeet. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ohjausryhmässä. 2/Lisätään jätteiden lajitteluun, rikastushiekkojen ja sivukivien hyödyntämiseen liittyvää toimintaa ja tutkimusta. 2013-2015 o Huomioidaan T&K-strategian (tp 16) painotuksissa. 3/Kehitetään kaivannaisteollisuuden energiatehokkuutta suunnitelmallisesti. 2013-2015 k Hanke käynnissä Motivan kanssa. 4/Kehitetään kaivosten ja louhosten turvallisuutta ja siihen liittyvää osaamista. 2013-2019 k Yritykset toteuttavat toimia jatkuvan parantamisen periaatteella. 5/Yrityksissä otetaan käyttöön yhteiskuntavastuuohjelma ja kehitetään soveltuvia indikaattoreita, raportointia ja seurantaa. 2013-2015 k Sitran koordinoimassa projektissa (2013-2015) on luotu kestävän kaivostoiminnan verkosto, joka pyrkii ennalta sovittamaan kaivostoiminnan, ympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan välisiä intressiristiriitoja ja vähentämään konflikteja. Verkoston toiminta on käynnistynyt 2014. Sitra vetäytyy hankkeesta toiminnan siirtyessä kaivosteollisuus ry:n hallinnon alle kesällä 2015. 6/Tehdään aktiivista, monipuolista ja vuorovaikutteista yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. 2013-2019 k Toteutus Vuoriklusterin puitteissa ja linkitetään tp 35 7/Etsitään aktiivisesti synergioita paikallisten toimijoiden kanssa. 2013-2019 k Kaivannaisyhtiöt järjestävät mm. verkostoitumispäiviä mahdollisille alihankkijoille kaivosja louhospaikkakunnilla. 8/Kehitetään yritysten omaa tiedotusta nopeammaksi ja avoimemmaksi. 2013-2019 k Kaivosteollisuus ry toteuttaa viestintäkoulutusta yhtiöille. Suunniteltu toteutusaikataulu Status 9/Kuvataan luvitukseen ja valvontaan liittyvien viranomaisten nykyiset roolit sekä prosessit selkeästi. 2013-2014 k Kaivoksiin liittyvien lupa- ja viranomaisprosessien kuvausta työstetään virkamiestyönä. 11/Selvitetään suunniteltavana olevan kaivoshankkeen vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin, kuten luonnonsuojelualueisiin ja uhanalaisiin tai harvinaisiin luontotyyppeihin sekä alueen matkailu- ja muiden elinkeinojen toimintaedellytyksiin. 2013-2014 k Selvitys lupa- ja ohjausmenetelmien toimivuudesta ja kehittämistarpeista esimerkkitapausten avulla on toteutettu konsulttityönä. Jatkotoimenpiteitä selvitetään virkatyönä. B Hallinnon kehittäminen Toimenpide nro/nimi HUOM 12/Kehitetään prosesseja ja menetelmiä sekä kartutetaan alue- ja vaikutustietoa malmikriittisiltä ja yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisiltä alueilta yhteensovittamisen tueksi. 2014-2019 o Toimenpiteiden toteutus huomioiden tp 9 ja tp 11 selvityksissä saatavat tulokset. Valmiiden aineistojen arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus yhteensovittamisen ja vuorovaikutuksen metelmien suhteen (2014). Vuorovaikutusmetelmien ja yhteensovittamisen työkalujen kehittäminen puutteiden korjaamiseksi (2014). Toteutetaan malmikriittisten sekä yhteiskunnan kivi- ja mineraalihuollon kannalta keskeisten alueiden laajamittainen ympäristön ja luonnon sekä elinkeinoelämän, työllisyyden ja aluetalouden perustilan arviointi kansallisena hankkeena (2014-2019). 14/Tuotetaan oppaita sidosryhmille osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja toimijoille lainsäädännön soveltamisesta. 2014-2015 o Valmiin aineiston arviointi ja lisäaineiston tarvekartoitus huomioiden tp 9, tp 11 ja tp 12 tulokset (2014). Laaditaan opas kunnille (2015). Tuotetaan kaivannaisteollisuuden Best Practice –lupahakemus (2014-2015) Suunniteltu toteutusaikataulu Status 15/Luodaan kaivannaisalan koulutussuunnitelma ja pidetään sitä yllä 2013-2015 k Työvoiman ja osaamisen tarve kivi-, kiviaines- ja kaivosteollisuudessa sekä niiden palvelutuotannossa (https://www.tem.fi/files/42673/TEMjul_7_2015_web_21042015.pdf) raportti on toimitettu OKM:n koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmälle huomioitavaksi 2020 tavoitteisiin. Kaivosteollisuus ry on selvittänyt kaivosalan ammatillisen koulutuksen tarjontaa ja laatua. Selvityksen jatkotoimena on käynnistymässä ammatillisen koulutuksen kehittämishanke. Lapin AMK on selvittänyt AMK-koulutuksen haasteita. 16/Luodaan kaivannaisalan tutkimusstrategia, joka käsittää tutkimuksen infrastruktuurin kehittämisen sekä keskeisimmät tutkimusalueet. 2013-2015 v Suomen kaivannaisalan tutkimusstrategia julkistettiin 21.4.2015. Strategia on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42717/TEMjul_27_2015_web_21042015.pdf . 17/Tiivistetään eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä sovitaan työnjaosta ja erikoistumisesta. 2013-2015 o Seurataan teknisten yliopistojen yhteistyön ja erikoistumisen etenemistä. Suunniteltu toteutusaikataulu Status C Koulutus ja tutkimus Toimenpide nro/nimi D Virkamiestyöryhmä Toimenpide nro/nimi HUOM HUOM 20/Kehitetään kaivannaisteollisuuden kuljetuksia ja niiden hallintaa tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa. jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan. 21/Varmistetaan kaivannaisteollisuuden energian saatavuus kilpailukykyisellä hinnalla. jatkuva o Huomioidaan VN:n energiapolitiikan ratkaisuissa. 22/Kehitetään kaivostoiminnan edellyttämien uusien liikenneväylien ennakointia, päätöksentekoa ja rahoitusmalleja. jatkuva o Jalkautetaan virastojen toimintaan 31/Selvitetään miten ympäristövaikutuksia vähentävien ja lainsäädännön vaatimukset ylittävien uusien menetelmien käyttöönottoa yrityksissä voitaisiin tukea. 2014-2015 o Selvitetään tukimahdollisuudet virkatyönä. 15 32/Turvataan rahoitusta yhteensovitustyölle ja löydettyjen ratkaisujen toteuttamiseen. 2014-2015 o Toteutetaan virkatyönä. 33/Kehitetään rahoitusinstrumentteja arvoketjujen kehittymisen vaatimiin investointeihin 2014- o Toteutetaan virkatyönä. E Kansainvälinen yhteistyö Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status 23/Tiivistetään kaivannaisalan pohjoismaista yhteistyötä. 2013-2015 k Pohjoismaisen NordMin- projektin toteutus 2013-2015 ohjausryhmässä ja kansallisena koordinaattorina. Nordic Mining Days toteutettiin Torontossa 3-4.3.2014 kaivosalan globaalisti kokoavassa PDAC2014 -tapahtumassa. Nordic Mining Day toteutettiin PDAC2015-tapahtumassa pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi ja Norja). EIP Raw Materials asioissa kannanottoja on valmisteltu pohjoismaisessa yhteistyössä. FINMIN ja SWEMIN yhteistyö yritysten näkökulman tuomiseksi EU:ssa. 24/Osallistutaan aktiivisesti EU:n uusien kestävän kaivannaisalan aloitteiden ja ohjelmien valmisteluun. Jatkuvaa k TEM edustettuna DG Enterpricen työryhmässä, joka tuottaa raaka-aineisiin liittyvää materiaalia komission ja jäsenmaiden käyttöön. 25/Edistetään kestävän kaivannaisteollisuuden kehitystä vaikuttamalla ja näkymällä kansainvälisissä foorumeissa. Jatkuvaa k Selvitys Suomen liittymisestä EITI (Extractive Industries Transparency Initiative) – standardin soveltajaksi toteutettu. EITI-standardin käyttöönotto Suomessa ei ole perusteltua. 26/Suomalaiset tutkijat ja teollisuuden edustajat verkottuvat aktiivisesti venäläisten kumppanien kanssa ja edistävät kestävän kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiä Venäjällä. Jatkuvaa k Kaivosasiat ovat agendalla Suomen BEAC puheenjohtajuuskaudella 2013-2015. F Viennin edistäminen Toimenpide nro/nimi HUOM Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 27/Selvitetään yrityskentän tarjoama ja laaditaan kestävän kaivannaisteollisuuden vienninedistämisen suunnitelma. 2013-2015 v Kaivannaisalan teknologian ja palvelujen tarjoomaselvitys on toteutettu ja tulokset esitelty TEM-konsernin toimijoille 25.4.2014 ja seminaarissa 12.5.2014. Kaivosteollisuuden teknologiaviennin ja Suomeen suuntautuvien investointien edistäminen – kasvuohjelma on käynnistynyt Finprossa 2015. 28/Tuetaan yritysten pääsyä vientimarkkinoille Jatkuvaa k Toteutetaan tp 27:n tarjoomaselvitys ja suunnitelma lähtökohtana. 29/Kehitetään vientiä tukevaa Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä. Jatkuvaa k Torontossa PDAC2014 k-tapahtumassa 3-4.3.2014 Nordic Mining Days seminaari esitteli Suomen ja Ruotsin kaivosteknologiatajontaa. Vuonna PDAC2015-tapahtumassa 2.3.2015 Nordic Mining Day –seminaari toteutettiin pohjoismaisena yhteistyönä (Suomi, Ruotsi, Norja). 30/Tuetaan suomalaisten kaivannais- ja vesialan konsultti-, mittaus- ja monitorointiyritysten kansainvälistymistä ja asiakaspohjan laajenemista. 2013-2015 k Finnish Water Forum (FWF) on kartoittanut Suomen kaivosvesiosaajat 2013. 16 H Erillishankkeet Toimenpide nro/nimi Suunniteltu toteutusaikataulu Status HUOM 10/Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) ja ohjelmien ja valtakunnallisten inventointiaineistojen ohjausvaikutusta lisätään maankäytön suunnittelussa. 2015 k Valmistelevaa keskustelua käyty virkamiestasolla YM:ssä syksyllä 2013. Workshop VAT-uudistustarpeisiin liittyen järjestettiin 10.3.2015. Varsinainen VATtarkistusprosessi on suunniteltu käynnistyvän kesällä 2015 ja päättyvän 2017. 13/Varmistetaan lupa- ja valvontaviranomaisten tekniset ja taloudelliset resurssit 2014 o Esitetty resurssien tarkastelua Pohjois-Suomi esimerkin avulla. Selvitetään mahdollisuutta viranomaisten valvontatehtävien siirrosta valtuutetuille auditoijille. 18/Tehdään pitkäjänteistä varantojen kartoitusta ja mallinnusta sekä varmistetaan siihen riittävät resurssit. Jatkuvaa v Toteutetaan GTK:n tulosohjauksen kautta. 19/Selvitetään ja poistetaan kierrätyksen esteet sekä luodaan välineitä, ohjauskeinoja ja kannusteita sivukivien, rikastushiekkojen, rakennusmassojen ja mineraalituotteiden kierrätykselle ja uusiokäytölle. 2014-2015 k YM valmistelee taustapaperia. Analysoidaan aikaisempien projektien tulokset. Jätelain määrittelyt ja mahdolliseti tarvittavat muutokset. Selvitetään kuljetustuen mahdollisuudet. Valmistetaan ohjeistus kiviaineksen käytöstä (1 . Luokan aines). v Ei aktiivista valmistelua. Seurataan EuroMining 2013 -messujen yhteydessä ensimmäisen kerran myönnetyn Vuoden ympäristöteko -palkinnon kehitystä. 34/Jaetaan kestävän kaivostoiminnan kehittämistoimien laatupalkinto. 35/Laaditaan kaivannaisteollisuuden tiedonhallintasuunnitelma, jolla kehitetään tiedon keräämistä, jalostamista ja jakamista. 2014-2019 o Alustavaa keskustelua käyty sihteeristössä. Liitynnät muihin hankkeisiin selvitettävä mm. SADe-ohjelmaan ja kaivosten ja ympäristöturvallisuus (KyTu) –työryhmän raporttiin. Asiaa käsitelty ohjausryhmässä 11.12.2014. 0/Ohjausryhmän toiminta 2013-2015 k Ohjausryhmä on kokoontunut 15.8.2013, 19.11.2013, 11.3.2014, 11.12.2014 ja 10.3.2015. Round Table tilaisuudet on pidetty 23.1.2014 Helsingissä ja 19.1.2015 Levillä. 17 Liite 2 Kestävän kaivannaisteollisuuden ohjausryhmä Asetettu 13.6.2013 Toimikausi 15.6.2013-31.5.2015 Jäsenet Virtanen Erkki, Työ- ja elinkeinoministeriö, puheenjohtaja Pokka Hannele, Ympäristöministeriö, varapuheenjohtaja Pantsar-Kallio Mari, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Annala,Kaisu, Työ- ja elinkeinoministeriö (1.12.2013 alkaen) Ehrukainen Eija, Infra ry Jauhiainen Pekka, Kiviteollisuusliitto ry Jokelainen Timo, Lapin ELY-keskus Järvinen Tapani Karessuo Leena, Kuntaliitto (joulukuu 2014 saakka) Huovinen Jarkko, Kuntaliitto (joulukuu 2014 alkaen) Keskinen Kari, Tekes Knuutila Kari, Outotec Oyj Koivula Sami, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 saakka) Kantola Erkki, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) (joulukuu 2014 alkaen) Kylä-Harakka-Ruonala Tellervo, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Lappi Timo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Lehikoinen Anita, Opetus ja kulttuuriministeriö (4.3.2014 saakka) Kosunen Tapio, Opetus ja kulttuuriministeriö (4.3.2014 alkaen) Loukola-Ruskeeniemi Kirsti, Työ- ja elinkeinoministeriö Nurmi Pekka, Geologian tutkimuslaitos (GTK) Nykänen Mika, Metallinjalostajat ry (31.1.2015 saakka) Ollila Anne, Paliskuntain yhdistys Pursiainen,Harri, Liikenne- ja viestintäministeriö Tukiainen Matti, SAK Tuominen Tarmo, Kaivannaisteollisuus ry / Nordkalk (2013) Ruokonen Eeva, Kaivosteollisuus ry / Talvivaara Oyj (2014) Ekberg Markus, Kaivosteollisuus ry / Endomines Oy (2015) Viialainen Matti, Pohjois-Savon maakuntaliitto / Etelä-Karjalan maakuntaliitto Yrjö-Koskinen Eero, Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) Sihteeristö Aaltonen Riikka, Työ- ja elinkeinoministeriö Uusisuo Maija, Työ- ja elinkeinoministeriö Virkkunen Tapio, Työ- ja elinkeinoministeriö (2013) Wähä Susanna, Ympäristöministeriö Eri ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet asiantuntijat Airaksinen Tuomo, Finpro Fraboulet-Jussila Sylvie, Sitra Laitinen Raimo, GTK Rantakoski Päivi, Tukes Suomela Pekka, Kaivosteollisuus ry Myller Mikko, Työ- ja elinkeinoministeriö, viestintä Reijonen Suvi, ympäristöministeriö, viestintä Huumo Katja, Ympäristöministeriö, viestintä 18 Liite 3 Kaivannaisteollisuuden katsaus toukokuuu 2015 TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo KAIVOSTEOLLISUUDEN GLOBAALI YLEISKUVA Yritysten tilanne on edelleen haastava epävarmassa talous- ja hintaympäristössä. Korkeidenkustannusten kaivosten toiminta on riskialueella nykyisillä hinnoilla. Kaivostuotannon ei oleteta merkittävästi kasvavan vuoteen 2020. Investointien vähäisyys on huolestuttavaa ja kunnossapidon laiminlyönnit aiheuttavat jo häiriöitä ja katkoksia kaivostuotannossa.1 Markkinoiden tulevan suunnan näyttäjä on autoteollisuus, jonka kehitystä kannatta seurata. Autoteollisuudessa polttokenno on tulossa laajalla rintamalla eri valmistajilta. Infrastruktuurin rakentaminen erityisesti Kinassa ja Intiassa jatkuu vahvana. Kiinassa ympäristöasiat nousevat entistä tärkeämmiksi ja ilman saastuminen on suurin ympäristöuhka. Kiina hidastaa kasvun vauhtia, koska ilman hengittäminen ei ole enää turvallista.1 Matalien metallien hintojen, kysynnän epävarmuus ja rahoituksen saannin vaikeutuminen näkyivät jo vuonna 2013 kaivosteollisuudessa kaivosinvestointien vähentymisenä ja malminetsinnän romahtamisena. Useita miljardiprojekteja keskeytettiin kohonneiden kustannusten ja alhaisten hintojen seurauksena, mutta myös ympäristösyistä tai toiminnan riittämättömän sosiaalisen hyväksyttävyyden takia2. 2000-luvun alun kaivosbuumissa kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa kaivosteollisuus pyrki kasvamaan mahdollisimman nopeasti, lisäämään kapasiteettia ja tuotantoa. Painopisteen ollessa tuotannon kasvattamisessa, pääoman tuoton ja kustannusten seuranta jäi vähemmälle huomiolle. Seurauksena oli rahoittajien luottamuksen menetys ja kaivostoiminnan rahoituksen vaikeutuminen. Riskipääoman puute on kohdistunut erityisesti malminetsintää harjoittaviin junioriyhtiöihin. Vuonna 2013 malminetsinnän budjetit laskivat 30 % edellisestä vuodesta globaalisti ja lasku jatkui vuonna 2014. Junioriyhtiöiden vaikeudet ja sen myötä tyrehtyvä uusien esiintymien tutkimus nähdään jo riskinä suurten kaivostuotantoyhtiöiden tulevaisuuden tuotannolle ja kasvulle. Tuotantoyhtiöiden malmivarannot ehtyvät eikä uusia esiintymiä tule tarjolle. Vuonna 2013 kaivosteollisuudessa oli nähtävissä strategian muutos kasvun tavoittelusta sidotun pääoman tuoton parantamiseen. Painopiste on siirtynyt marginaalien parantamiseen tuottavuutta parantamalla, käyttökustannuksia optimoimalla ja pääomasijoitusten paremmalla kohdentamisella. Muutokset konkretisoituivat myös yhtiöiden ylimmän johdon vaihtumisina useissa globaalisti toimivissa yhtiöissä. Sidotun pääoman tuoton parantaminen näkyy yhtiöissä myös siten, että keskitytään parhaimpien projektien kehittämiseen ja pyritään realisoimaan muut projektit ja esiintymät. Yritysten keskittyessä kannattavimpiin hankkeisiinsa ja myydessä varantojaan, alaan uskovilla sijoittajilla on mahdollisuus hyötyä tilanteesta. Ernst&Youngin(EY) arvion mukaan hintojen vaihtelut jatkuvat johtuen Euroopan talouden epävakaudesta, Kiinan talouden kasvun hidastumisesta, USA:n finanssipolitiikan päätöksistä sekä tarjonnan ja kysynnän epätasapainosta. Näiden lisäksi Ukrainan kriisi ja siihen liittyvät taloudelliset pakotteet lisäävät epävarmuutta. EY:n selvityksen mukaan kaivos ja metallialan merkittävimmät liiketoimintariskit liittyvät rahoitukseen, pääoman tuottoon, marginaalien varmistamiseen ja tuottavuuden parantamiseen. 3 1 PDAC2015 Barrick Gold (CA), Pacua-Lama kultakaivos-projektille Argentiinan ja Chilen rajalla, 8,5 bUSD, ei myönnetty ympäristölupaa. Goldcorp (CA), El Morro kupari-kulta-kaivos Chilessä, 3,9 bUSD, kariutui alkuperäisväestön vastustukseen. 3 Busines risks facing mining and metals 2013-2014, Ernst&Young, 2013 2 19 Taulukko: Kaivosteollisuuden liiketoimintariskit 2013-2014 - top 10 (EY) 1 Pääoma – kohdentaminen ja saataTuotantoyhtiöiden haaste on pääomien optimaalinen vuus kohdentaminen pitkäaikaissijoittajien ja lyhyellä tähtäimellä voittoja tavoittelevien sijoittajien odotuksia tyydyttäen. Junioriyhtiöillä rahoituksen varmistaminen on kriittinen toiminnan jatkumiselle. 2 Marginaalinen varmistaminen ja tuottavuuden parantaminen Epävakaat hinnat ja korkeakustannustaso kutistaa marginaaleja. Tuottavuutta parannetaan optimoimalla investointi- ja käyttökustannuksia sekä tehostamalla toimintaa. 3 Resurssinationalismi Resurssinationalismia ilmenee entistä laajemmassa muodossa: hyödyntämisoikeudet, valtioiden suorat omistukset, verot, vientiverot, EITIn käyttö sopimuksia uusittaessa. 4 ”Social license to operate” Uusia kestävän kehityksen haasteita syntyy nopeasti ja ne voivat muuttua myös muiksi vaatimuksiksi. 5 Osaavan henkilöstön puute Supistunut toiminta on helpottanut työvoiman saantia. Pidemmällä aikavälillä työvoiman tarve kasvaa. 6 Epävakaat hinnat ja valuuttakurssit Kysynnän ja tuotannon epätasapainon aiheuttamat hintojen vaihtelut ja niistä aiheutuvien riskien hallinta. 7 Investointiprojektien toteutus Suurten investointiprojektien hallinta, budjettipito ja aikataulussa pysyminen ovat haasteellisia. 8 Hyötyjen jakaminen Yhä laajempi sidosryhmäjoukko esittää kasvavia vaatimuksia hyötyjen jakamisesta (osakkeenomistajat, työntekijät, tavarantoimittajat, verottaja). 9 Infrastruktuuri Uusien esiintymien kaukainen sijoittuminen ilman infrastruktuuria on tilanne, missä kaivosyhtiöt eivätkä valtiot pysty rahoittamaan tarvittavia infrainvestointeja. 10 Korvaavien tuotteiden uhka Korvaavat tuotteet voivat muuttaa koko markkinan, kuten on nähty USA:n energiatuotannossa. Korvaavien tuotteiden uhka on relevantti etenkin silloin, kun raakaaineen nykyinen hinta on korkea tai sääntely vaikuttaa tuotteen käyttöön. Valittujen metallien hinta ja kulutusarvioita Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelimalmin vientikiellon myötä tuotantoa postui markkinoilta 25 %. Alkuvuoden 2014 nousun jälkeen hinta on laskenut tasolle noin 1337 USD/tonni (LME huhtikuu 2014 ka). Nikkelimarkkinoille kysynnän ja tuotannon tasapaino riippuu kysynnän kehityksestä, erityisesti Kiinan siirtyessä korkeamman jalostusasteen tuottajaksi ja siten nikkelin kuluttajiin, mutta myös nikkelin tuottajien taloudellisista ja teknisistä kyvyistä laajennusten saattamisessa tuotantoon.4 4 International nickel study group ( www.insg.org), PDAC2015, LME 20 Sinkin hinta on alkuvuonna 2015 vaihdellut välillä 2000-2400 USD/tonni. Globaalilla tasolla sinkkimetallin kysynnän arvioidaan ylittävän tarjonnan. vuoden 2014 metallisen sinkin kysynnän ennustetaan. Merkittäviä greenfield projekteja on vähän ja projekteihin liittyy sekä poliittisia että teknisiä riskejä.5 Kuparin hinta alkuvuonna 2015 on vaihdellut välillä 5400-6400 UDS/tonni. Kuparin globaali kulutus laski tammikuussa 2015 arviolta 3 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Vuotta aikaisemmin vastaavan aikana oli kasvua 11 %. Kuparin kysynnän kasvun jatkuminen liittyy erityisesti infrastruktuurin rakentamiseen Kiinassa ja Intiassa (sähköistäminen) ja kuparin antibakteeristen ominaisuuksien hyödyntämiseen sairaaloissa. Kuparin kaivostuotanto kasvoi tammikuussa 2015 arviolta 6 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan. 6 Raudan kysynnän ennustetaan kasvavan, mutta hitaasti. Menossa on markkinaosuuksien uusjako. Neljä suurinta tuottajaa on lisännyt tuotantoaan ja vientiä, muiden supistaessa tuotantoa. Tällä hetkellä 1/3 tuotannosta on tappiollista, mistä johtuen leikkaukset ovat välttämättömiä. Kaivoksia on siirretty tuotannosta ylläpitoon ja odottamaan parempaa hintaa. Nykyinen investointien vähäisyys johtaa ennen pitkää kapasiteetin vajaukseen ja hinnan kääntymiseen nousuun. Resurssinationalismi tai konfliktit voivat aiheuttaa häiriöitä tarjontaan. 7 Korkeimmillaan kullan hinta oli 1895 USD/unssi vuonna 2011. Vuonna 2015 alkuvuonna kullan hinta on vaihdellut välillä 1147-1296 USD/unssi.8 KATSAUS SUOMEN KAIVANNAISTEOLLISUUTEEN Kaivos- ja metalliala ovat syklisiä ja talouden muutokset globaalilla tasolla vaikuttavat nopeasti myös toimintaan Suomessa. Kiviainesteollisuuteen vaikuttaa rakentaminen kotimassa ja erityisesti julkisen infran rakentamisella on suuri merkitys. Luonnonkiviteollisuudessa vientimarkkina on merkittävä, sillä esimerkiksi louhitusta graniitista 60 % toimitetaan vientiin. Kaivosteollisuus Taulukko: Kaivostoiminnan avainluvut 2013 2013 kaivokset (kpl) liikevaihto (milj. €) oma henkilöstö (hlö) kokonaislouhinta (milj. tonnia) pää metallit/mineraalit metallimalmit 12 1 059 2 280 43,6 kulta, kromi, kupari, nikkeli, sinkki teollisuusmineraalit 27 413 740 35,4 apatiitti, kalkkikivi, talkki muut (teollisuus- ja korukivet) 7 400 0,3 vuolukivi YHTEENSÄ 46 3400 79,4 ~1 500 Kaivosinvestoinnit ja louhinta Vuonna 2014 Suomessa kaivosten kokonaisinvestoinnit olivat 190 milj. € (200 milj. €/2013), Investointien huippu oli vuonna 2008 noin 700 milj. €. Tällä hetkellä ei ole käynnissä yhtään uuden kaivoksen rakentamista. Laajennusinvestoinnit ovat pieniä. 5 International Lead and Zink Study Group (www.ilzsg.org), LME, PDAC International Copper Study Group (www.icsg.org), LME, PDAC2015 7 PDAC2015 8 LME 6 21 Vuonna 2014 kaivosten kokonaislouhinta oli 74,8 milj. t (79,4 milj. t/2013) ja malmin/hyötykiven louhinta 29,5 milj. t (36,5 milj. t/2013). Vuonna 2014 louhintaa tehtiin 40 kaivoksella kun vastaavasti aktiivisia kaivoksia vuonna 2013 oli 46. Metallimalmien kokonaislouhinta oli 35,8, milj. t (43,6 milj. t/2013) vastaten 47,9 % kokonaislouhinnasta. Kevitsan kaivoksen osuus metallimalmien kokonaislouhinnasta oli 78,6 %. Yaran Siilinjärven kaivoksen kokonaislouhinta oli 30,5 milj. t (27,2 milj. t/2013), joka on 78,9 % teollisuusmineraalien kokonaislouhinnasta. Liitteessä on esitetty lyhyesti huomioita eri kaivosten nykytilanteesta. Malminetsintä ja merkittävät projektit Investoinnit malminetsintään vuonna 2014 olivat 39,1 milj. € (52,6 milj. €/2013), joka on 26 % vähemmän kuin vuonna 2013. Kun jo vuonna 2013 malminetsintä romahti edellisestä vuodesta 40 %, on viime vuoden pudotus vuoden 2012 tasosta 55 %. Aktiivisia yhtiöitä oli 41 (38/2013). Toiminta on keskittynyt 10 suurimmalle toimijalle, joiden osuus oli n. 90 % malminetsinnän investoinneista vuonna 2014. Malminetsinnän volyymin ja kairausmäärien odotetaan edelleen laskevan. Liitteessä on esitetty merkittävimpien kaivoshankkeiden tilanne. Hankkeiden etenemistä vaikeuttaa rahoituksen saannin vaikeus. Metallien jalostus Vuonna 2013 metallien jalostusyritysten (Huom! tässä luvut sisältävät terästuotteet, värimetallit, valut ja metallimalmit) liikevaihto Suomessa oli 8,8 mrd. € ja se työllisti 15 800 henkilöä. Vuoden 2014 tammikesäkuussa liikevaihto oli 7 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2013. Tuotannon määrä sen sijaan lisääntyi alkuvuonna 2014 edellisvuoden vastaavasta 6 %. Terästuotteiden, värimetallien ja valujen tuotanto lisääntyi, mutta metallimalmien tuotanto supistui. Työllistetyn henkilöstön määrä kesäkuun lopussa 2014 oli 15 200.9 Metallien jalostuksesta on valmistunut julkaisu Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet, Työ- ja elinkeinoministeriö (22/2015), joka on ladattavissa osoitteesta https://www.tem.fi/files/42870/Metallien_jalostus_Suomessa_nykytila_ja_tulevaisuuden_haasteet.pdf Kiviainesteollisuus Maa- ja vesirakentamisen vähentyminen on vaikuttanut infra-alaan. Kunnat ovat supistaneet infrarakentamista heikossa taloustilanteessa merkittävästi. Talonrakentamisen heikko kehitys ja talonrakentamisen pohjatöiden väheneminen näkyy alalla..10 Kiviainesten tuotanto maa-aineslain mukaisilta lupa-alueilta on ollut 2001 – 2013 välisenä aikana vuosittain noin 80 -100 miljoonaa tonnia. Soran ja hiekan rajallisen saatavuuden vuoksi kalliokiviaineksen osuus kiviainestuotannossa on viime vuosina koko ajan lisääntynyt erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä. Luonnonkiviteollisuus Luonnonkiviteollisuuden kokonaisviennin arvo vuonna 2014 laski 14 %. Vastaavasti viennin lasku edellisenä vuonna oli 8 %. Graniitin viennin arvo laski 20 % ja pääasiassa vuolukivituotteista koostuva lopputuotteiden 9 Tilanne ja näkymät 3/2014, Teknologiateollisuus Kiviainesalan katsaus 11.12.2014, Eija Ehrukainen, INFRA ry 10 22 viennin arvo laski 3 %. Vuonna 2015 viennin odotetaan pysyvän edellisen vuoden tasolla tai hieman kasvavan edullisen valuuttakurssin auttaessa.11 Kaivosteknologia Metallien heikko hintakehitys, globaali alhainen investointiaktiivisuus, asiakassektorin keskittyminen kassavirran maksimoitiin heijastuvat myös kaivosteknologiaa toimittavien yritysten liikevaihtoon ja tuloksiin. Monen teknologiatoimittajan liikevaihto laski vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Liikevaihdon supistukset näkyvät laitos- ja konetoimituksissa. Palveluliiketoiminnassa yhtiöt ovat raportoineet myös kasvua. LUVITUS JA SÄÄNTELY Kaivos- ja malminetsintäluppien käsittelyssä ei ole ruuhkaa. Luvituksen pullonkaula on siirtynyt ympäristö ja vesitalouslupien käsittelyyn. Lisäksi lupiin liittyvät valitukset pidentävät kokonaisprosessia. Asetuksen ”kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta” (800/2010) toiminnan sijoittumista säätelevä 300 m raja uhkaa vanhojen toiminnassa olevien graniittilouhimoiden toiminnan jatkumista. Talvivaaran vaikutus ympäristölupien käsittelyyn Talvivaaran kaivos on sitonut Pohjois-Suomen AVI:ssa huomatavan määrän keskeisten asiantuntijoiden (4 kpl) resursseja vuodesta 2011. Lisäksi tapaus on ajoittain vaatinut kahden lupasihteerin työpanoksen kuulemis- ja tiedotusvaiheiden aikoina sekä tiedotusvälineiden ym. asiasta kiinnostuneiden palveluna (asiakirjojen kopiointia ja lähetystä). Tämä on vaikuttanut merkittävästi Pohjois-Suomen AVI:n y-vastuualueen lupakäsittelyaikoihin muiden kaivoshankkeiden osalta. Lupahakemuksen käsittelyn ja sisällön osalta merkittävää on ollut luottamuksen horjuminen koskien toiminnanharjoittajan/konsulttien toimittamia tietoja. Tästä johtuen tietojen tarkistamiseen ja oikeellisuuden todentamiseen on panostettu entistä enemmän. Ympäristöviranomaisen mukaan Talvivaaran tapauksella ei ole oleellista vaikutusta lupaehtoihin. Jokainen hakemusasia ratkaistaan tapauskohtaisesti voimassaolevaa lainsäädäntöä noudattaen. Yksittäisen toiminnanharjoittajan ongelmat eivät kopioidu muihin hakemusasioihin. Laadunvalvonta ja riskien hallinta on kuitenkin Talvivaarasta johtuen tuotu selkeämmin esiin lupamääräyksissä. 11 Toimenpideohjelman ohjausryhmä 10.3.2015, Pekka Jauhiainen, Kiviteollisuusliitto ry 23 Liite 4 Huomioita kaivosten nykytilanteesta Toukokuu 2015/TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo Kittilän kultakaivos, Kittilä, Agnico-Eagle Finland Oy/Agnico-Eagle Mining Ltd. (CA) Vuonna 2013 käynnistynyt investointi tuotantokapasiteetin nostamiseksi valmistui syyskuussa 2014 reilun puolivuotta alkuperäistä aikataulua aiemmin ja alle kustannusarvion. Agnico Eagle on käynnistänyt Kittilän kultakaivoksella YVAmenettelyn uudelle rikastushiekan varastointialueelle. Kevitsan kaivos, Sodankylä, Kevitsa Mining Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK), kupari, nikkeli, platinaryhmän metallit, kulta Kaivoksen tuotanto käynnistyi 2012. Kevitsa oli kokonaislouhintamäärällä mitattuna Suomen suurin metallimalmikaivos. Tuotannon laajennusinvestointi 5,5 Mt/v malmin louhinnasta 10 Mt/v sai ympäristölupapäätöksen PohjoisSuomen AVIsta heinäkuussa 2014. Kemin kaivos, Keminmaa, Outokumpu Chrome Oy/Outokumpu Oyj (FI), kromikaivos Investointi tuotantokapasiteetin kaksinkertaistamiseksi saavutti käyttöönottovaiheen vuoden 2014 alussa. 13.1.2014 julkistettu malmivarantojen päivitys lisäsi varantoja 33 milj. tonnista 50,1 milj. tonniin. Kaivoksen ikä jatkuu vuosilla. Nykyinen malmin louhinta on 2,4 milj. tonnia/v. Pahtavaaran kultakaivos, Sodankylä, Lappland Goldminers Oy/Lappland Goldminers AB (publ) (SE) 13.5.2014 Lappland Goldminers Oy hakeutui konkurssiin. Yhtiö haki yrityssaneeraukseen kesällä 2013. Myös Pahtavaaran kaivoksen ruotsalainen emoyhtiö Lappland Goldminers AB ajautui konkurssiin huhtikuussa 2014. Jokisivun (Huittinen) ja Oriveden kultakaivokset (rikastamo Vammalassa), Dragon Mining Oy/Dragon Mining Ltd. (AU) Yhtiön pääosakas Eurogold Ltd. oli tyytymätön kullan hinnan laskun johdosta tehtyihin sopeutustoimiin yhtiössä, josta seurasi helmikuun 2014 yhtiökokouksen jälkeen muutoksia yhtiön johdossa. Yhtiössä on panostettu toiminnan tehostaminen sisältäen uudelleen organisointia, kustannusten karsintaa, turvallisuuden parantamista. Yhtiön tulos vuodelta 2014 oli positiivinen vuoden 2013 tappiovuoden jälkeen. Pampalon kaivos, Ilomantsi, Endomines Oy/Endomines AB (publ) (SE), kultakaivos 2.4.2014 päivitetyssä mineraalivarannon päivityksessä yhtiö tarkisti malmivarantoja. Pampalon malmivarat ovat osoittautuneet alhaisemmaksi ja malmin kultapitoisuus on alhaisempi kuin aikaisemmin on esitetty. 9.5.2014 yhtiö sai ympäristö- ja vesitalousluvan uudelle Rämepuron alueelle. Yhtiö aloitti louhinnan uudessa Rämepuron satelliittikaivoksessa Ilomantsissa vuonna 2014. Sen sijaan Hoskon esiintymän on todettu olevan taloudellisesti kannattamattoman. Huhtikuun 2014 lopulla yhtiö sai päivitetyn ympäristöluvan, joka mahdollistaa tuotannon laajennuksen 450 000 tonniin vuodessa. Laivan kaivos (Laivakangas), Raahe, Nordic Mines Oy/Nordic Mines AB (SE), kultakaivos 12.3.2014 Laivan kultakaivoksella käynnistettiin YT-neuvottelut väliaikaisen tuotannon keskeyttämisen suunnittelemiseksi. Heinäkuussa 2013 käynnistyneeseen saneerausmenettelyyn liittyen Yhtiö pääsi elokuussa 2014 alustavasti sopimukseen lainojen leikkauksista. Laivan kaivoksen uudelleen käynnistämiseen tarvittava rahoitus on 12 milj. euroa yhtiön 26.5.2015 julkaiseman tiedotteen mukaan. Pyhäsalmen kaivos, Pyhäjärvi, Pyhäsalmi Mine Oy/First Quantum Minerals Ltd. (CA, UK), kupari, sinkki, rikki, hopea, kulta Vuoden 2013 liikevaihto oli 129 milj. M€, josta liikevoittoa kertyi 67 milj. €. 1962 perustetun Euroopan vanhimpiin ja syvimpiin kuuluva kaivos on elinkaarensa loppuvaiheessa. Odotettavissa olevaa toiminta-aikaa on jäljellä arviolta kuusi vuotta. Pyhäsalmen kaivos siirtyi First Quantum Mineralsin, joka on myös Kevitsan kaivoksen omistaja, omistukseen vuonna 2013 tehdyssä Inmet Mining kaupassa. Hituran kaivos, Nivala, Belvedere Mining Oy/Belvedere Resources Ltd. (CA), Nikkeli, kupari, koboltti, platina, palladium Kesäkuusta 2013 alkaen kaivoksen tuotanto on ollut pysähdyksissä nikkelin alhaisen hinnan vuoksi. Yhtiö on kuitenkin jatkanut Kopsan kultaesiintymän selvityksiä kannattavuusarviointiin ja ympäristölupaan liittyen. Yhtiöllä on myös muita kulta esiintymiä.. 24 Talvivaaran kaivos, Sotkamo,Talvivaara Sotkamo Oy/Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj (FI), nikkeli , sinkki, (uraani) 6.11.2014 tuotantoyhtiö Talvivaara Sotkamo Oy hakeutui konkurssiin. Konkurssipesä on ns. julkisselvitysmenettelyssä. Sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors LLP solmi ehdollisen sopimuksen Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnan ostamisesta tämän konkurssipesältä 12.3.2015. Emoyhtiön Talvivaara Kaivososakeyhtiö Oyj on yrityssaneerausmenettelyssä. Velkojien tuki selvittäjän ehdotuksille on varmistunut ja Talvivaaran saneerausohjelmaehdotukseen liittyvä äänestysselvitys jätettiin käräjäoikeuteen 25.5.2015. Kylylahden kaivos, Polvijärvi, Kylylahti Copper Oy/Boliden Group (SE), kupari, koboltti, nikkeli, sinkki Kaivoksen tuotanto käynnistyi vuonna 2012. Vuoden 2013 liikevaihto oli 55 milj. €, josta liikevoittoa kertyi 12 milj. €. Malmion syvyysjatkeiden tutkimuksista on saatu lupaavia tuloksia. Yhtiö sai ympäristöluvan tuotannon laajennukselle heinäkuussa 2014. Ruotsalainen Boliden osti Kylylahden kaivostoiminnot ja Outokummussa sijaitsevat malminetsintäprojektit ja –oikeudet syskyllä 2014 australialaiselta Altona Mining Ltd:ltä. Boliden on käynnistänyt malminetsintätoimet alueella. Siilinjärven kaivos, Siilinjärvi, Yara Suomi Oy/Yara International ASA (NO), apatiitti, kalsiitti, biotiitti Siilinjärven kaivos on Suomen suurin avolouhos. Vuoden 2014 kokonaislouhinta oli 30,5 milj. tonnia, josta malmia 10,9 milj. tonnia. Apatiitista saatava fosfaatti jatkojalostetaan lannoitteiksi. Nordkalk Oy Ab/Rettig Group (FI), kalkkikivituotteet Yhtiöllä on kaivoksia ja louhoksia viidessä maassa, joista noin kymmenen on aktiivista kalkkikivi ja dolomiittikaivosta eri paikkakunnilla Suomessa. Tuotteita käytetään paperi-, teräs- ja rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Nordkalk sulki toukokuussa 2014 kaksi kalkkiuunia Lappeenrannassa heikon markkinatilanteen vuoksi. Ruotsin maa- ja ympäristöylioikeus ilmoitti 9.9.2014, että se myöntää jatkokäsittelyluvan Nordkalkin Bunge Duckeriin Pohjois-Gotlantiin suunnittelemaa kalkkikivilouhosta koskevassa asiassa. Nordkalk AB sai 2.6.2014 luvan ja ehdot Bungeen suunnitellulle kalkkikivilouhokselle. Lisäksi Nordkalkilla on aiemmalta ajalta lainvoimainen päätös toiminnan luvallisuudesta. Kesäkuun päätöksestä valitettiin, ja nyt asia siis otetaan uudelleen käsittelyyn. Gotlannin Bungen esiintymä on yhtiölle tärkeä raaka-aineen saannin varmistamiseksi. Mondo Minerals B.V. Suomen sivuliike, Mondo Mineral B.V. (NL), talkki/nikkeli kaivoksia Polvijärvellä ja Sotkamossa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hylkäsi 8.10.2013 Paltamon kunnassa sijaitsevan Mieslahden kaivoksen ympäristölupahakemuksen, sillä saadun aineiston perusteella ei ollut mahdollista antaa sellaisia lupamääräyksiä, että varovaisuusperiaate huomioon ottaen voitaisiin varmasti välttää kiintoaine- ja metallipäästöjen heikentävät vaikutukset viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin ja samalla turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyminen vesienkäsittelyrakenteiden alueella. Muita teollisuusmineraaleja louhivia yhtiöitä ovat Juuan Dolomiittikalkki Oy, SMA Mineral Oy, Salon Mineraali Oy, Sibelco Nordic Oy Ab ja Paroc Oy Ab. 25 Liite 5 Huomioita kaivoshankkeiden nykytilanteesta Toukokuu 2015/TEM/EIO/LRT/M. Uusisuo Sokli, Savukoski, Yara Suomi Oy, apatiitti Yara on esittänyt, että kannattavuuden nostaminen yrityksen kannalta riittävälle tasolle edellyttää julkisen sektorin tukea esim. kaivoksen tarvitsemalle liikenne- ja/tai muulle infrastruktuurille. Kaivosinvestoinnin suuruus, ml. liikenneinvestoinnit, on noin 1,2 miljardia euroa. Jos Soklin kaivos päätetään toteuttaa, kaivostoiminta alkaisi tämän vuosikymmenen loppupuolella, jolloin liikenneinvestoinnit ajoittuisivat pääosin vuosille 2016–2018. Kaivostoiminnan on arvioitu kestävän vähintään 18 vuotta. Helmikuussa 2015 talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi valtion tuen suuntaamista auto-juna-kuljetusvaihtoehdolle. Yhtiö päivittää kannattavuusarviointeja auto-junakuljetusvaihtoehdolle. Selvityksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2015. Sakatti, Sodankylä, AA Sakatti Mining Oy/Anglo American Plc. (UK), kupari, nikkeli Malminetsintävaiheessa oleva projekti, joka sijoittuu osittain Viiankiaavan Natura 2000-suojelualueelle. Yhtiölle kesäkuussa 2013 myönnetystä malminetsintäluvasta ovat valittaneet Lapin ELY-keskus ja Metsähallitus. Rompas, Ylitornio/Rovaniemi, Mawson Resources Ltd. (CA), kulta Malminetsintävaiheessa oleva projekti, joka sijaitsee suurelta osin Natura 2000-suojelualueella. Mawson teki ensimmäiset kairaukset alueella 2012. Tehdyissä tutkimuksissa on tavattu poikkeuksellisen korkeitakin kultapitoisuuksia. Metsähallitus on tehnyt rikosilmoituksen syyttäen yhtiötä rauhoitettujen kasvien ja luontotyyppien tuhoamisesta. Asiaan odotetaan ratkaisua käräjäoikeudesta syksyllä 2014. Rompas-hankkeeseen liittyy myös tulkintaerimielisyys valtausoikeuden määräyksistä kaivos- ja ympäristöviranomaisten kesken. Hannukainen, Kolari, Northland Mines Oy/Northland Resources S.A., rauta, kupari , kulta Northland Resources S.A. tytäryhtiöineen hakeutui konkurssiin 8.12.2014. Tapojärvi Oy ja sekä Markku ja Pertti Tapojärvi ostivat Hannukaisen kaivoshankkeen konkurssipesältä (6.5.2015). Uusi perustettu yhtiö Hannukainen Mining Oy jatkaa hankkeen valmistelua tavoitteena tuotannon käynnistys 3-5 vuoden kuluessa. Suhanko, Ranua/Rovaniemi, Gold Fields Arctic Paltimum Oy/Gold Fields Ltd. palladium, platina, nikkeli, kupari Gold Fields Arctic Paltimum Oy hakee uutta omistajaa hankkeelle. Emoyhtiö Gold Fields keskittyy tuotantoyhtiöihin ja lähellä tuotantoa oleviin projekteihin. Edistääkseen prosessia yhtiö valmistelee suunnitellun louhosalueen kuivatustöiden käynnistystä. Hankkeesta pidettiin tiedonantotilaisuus sidosryhmille 14.1.2015. Laajennettuun hakkeeseen liittyvä YVA-prosessi päättyi maaliskuussa 2014. Kaivosalueeseen liittyvä vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä 2014. Mustavaara, Mustavaaaran Kaivos Oy, vanadiini-rauta-titaani Projektikokonaisuus käsittää Mustavaaraan rakennettavan kaivoksen ja rikastamon ja Raahen satamaan rakennettavan sulaton. Sulatusprosessissa on tarkoitus hyödyntää viereisen terästehtaan sivumateriaalivirtoja. Selvitettävänä on ollut myös biomassan hyödyntäminen tarvittavan sähkön tuotannossa. Kokonaisinvestointi olisi noin 450 milj. € ja se työllistäisi tuotantovaiheessa 250-350 henkilöä. Yhtiö tekee kannattavuusselvitystä. Taivaljärven hopeakaivos, Sotkamo, Sotkamo Silver Oy/Sotkamo Silver AB, hopea Yhtiöllä on voimassa olevat kaivos- ja ympäristölupa. Yhtiö valmistelee rahoitusta hankkeelle. Litium-projekti, Kaustinen, Keliber Oy/Nordic Mining ASA (NO) Avolouhoksia koskeva YVA-ohjelma julkaistiin kelmikuussa 2014. Hankkeeseen on olennaisena osana kuulunut myös litium-kemikaalien tuottamiseen liittyvien prosessien kehitys. 26
© Copyright 2024