24.7.2014
MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA
VUOSIRAPORTTI 2014
26.2.2015
laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi
SISÄLLYSLUETTELO
1
1.1
1.2
1.3
2
2.1
2.2
2.2.1
2.2.2
2.2.3
3
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
4.1
4.2
5
6
6.1
6.2
7
7.1
7.2
7.3
7.4
YLEISTÄ
3
Yhtiön esittely _____________________________________________________________3
Mömossenin pienjäteasema 2014 ______________________________________________3
Ympäristölupa _____________________________________________________________3
JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA
4
Jätteiden vastaanotto _______________________________________________________4
Laadunvalvonta ____________________________________________________________4
Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat
4
Siirtoasiakirjat
4
Kaatopaikkakelpoisuus
4
JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ
5
Jätemäärät 2014 ___________________________________________________________5
Ylijäämämaiden loppusijoitusalue ______________________________________________5
Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet_______________________________6
Hyötykäyttöön toimitetut jätteet ______________________________________________7
Vaaralliset jätteet ___________________________________________________________8
JÄTETÄYTTÖALUEET
9
Teollisuusalueen täyttötilavuus ________________________________________________9
Puhtaat ylijäämämaat _______________________________________________________9
RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO
9
YLEISET POIKKEUSTILANTEET
10
Roskaantuminen _________________________________________________________ 10
Ilkivalta ja onnettomuudet _________________________________________________ 10
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA
10
Kaatopaikkakaasut ________________________________________________________ 10
Hajuhaitat_______________________________________________________________ 11
Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä ___________________________________________ 11
Haittaeläinten torjunta ____________________________________________________ 12
Liitteet
1
2
3
4
2(13)
Jätteiden sijoituspaikat, kartta
Vahti-järjestelmän vuosiyhteenvetolomakkeet 2014
Raportti Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, puuhakkeiden laatututkimukset
Sähkönjohtavuusmittausten yhteenveto
1
YLEISTÄ
1.1
Yhtiön esittely
Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy on Porvoon, Sipoon, Loviisan, Askolan ja Pornaisten omistama
osakeyhtiö. Yhtiö hoitaa jätteiden kuljetus-, kierrätys-, vastaanotto-, hyödyntämis- ja
käsittelypalveluita sekä vastaa jätevalistuksesta ja maakunnan jätehuollon kehittämisestä. Yhtiön
toimialueella asuun noin 94 000 asukasta.
Yhtiön toiminnan perustana on ISO 9001 ja ISO 14001 mukainen toimintajärjestelmä. Sen myötä
yhtiö on sitoutunut toimintansa ja ympäristön tilan jatkuvaan parantamiseen. Yhtiön keskeisenä
tavoitteena on vähentää jätehuollon ympäristövaikutuksia. Jätteen käsittelyn osalta tavoitteena
on lisätä kierrätystä ja hyötykäyttöä kaatopaikkasijoituksen sijaan.
1.2
Mömossenin pienjäteasema 2014
Mömossenin pienjäteasema toimii pienten jäte-erien vastaanottopaikkana ja lisäksi alueelle
vastaanotetaan ja loppusijoitetaan puhtaita ylijäämämaita. Alueella sijaitsee myös vuonna 2011
suljettu 2,8 hehtaarin laajuinen yhdyskuntajätteen loppusijoitusalue sekä teollisuusjätteiden
loppusijoitusalue. Teollisuusjätteiden vastaanotto lopetettiin vuonna 2013 ja teollisuusjätealueen
sulkemisen valmistelutyöt on aloitettu. Jäteaseman vastaavana hoitajana toimii käyttöpäällikkö
Tommi Itkonen.
Pienjäteasema-alueelle vastaanotetaan kotitalouksien ja yritysten alle 2 m3:n seka- ja
rakennusjätekuormia, hyötyjätteitä sekä vaarallisia jätteitä. Vastaanotetut jätteet
välivarastoidaan alueella ennen toimittamista käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Toimintavuonna
kehitettiin palvelua aloittamalla yhteistyö UFF vaatekeräyksen kanssa. Jäteasemalle sijoitettiin
vaatekeräyslaatikko käyttökelpoisten vaatteiden kierrätykseen.
Maa-ainesten vastaanotto laajeni 1.3.2014 alkaen, jolloin puhtaita ylijäämämaita alettiin
vastaanottaa myös toimialueen ulkopuolelta ja pienjäteaseman aukioloajat laajennettiin kaikille
arkipäiville. Pienjäteasema oli aiemmin avoinna vain kahtena päivänä viikossa. Puhtaat
ylijäämämaat loppusijoitetaan louhosalueelle ja vastaanoton laajentamisen myötä
maankaatopaikan täyttösuunnitelma päivitettiin.
1.3
Ympäristölupa
Mömossenin pienjäteasemaa ylläpidetään 2.7.2013 myönnetyn ympäristöluvan mukaisesti.
Päivitetyn ympäristöluvan uusista toiminnoista alkuvaiheessa ainoastaan puhtaiden
ylijäämämaiden läjitys toteutuu. Ympäristöluvan mukaan toiminnasta laaditaan vuosittain
yhteenveto, joka toimitetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino,
liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Sipoon kunnan ja Porvoon kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaisille.
Vuoden 2014 toiminta on ollut ympäristöluvan mukaista. Vuoden aikana ei tapahtunut
jätemääräkiintiöiden ylityksiä eikä ympäristöpoikkeamia. Alueella tehtiin 12.6.2014 ELY-keskuksen
ja Sipoon kunnan toimesta ympäristölupaan liittyvä viranomaistarkastus. Tarkastuksen
yhteydessä sovittiin muun muassa yhteystietojen sekä poikkeustilanne- ja valvontaohjelman
päivittämisestä. Sovittiin, että teollisuusjätteiden täyttöalue esipeitetään ja yhdyskuntajätealueen
kasvillisuutta karsitaan ainakin puun taimien osalta.
3(13)
Toimintajärjestelmään liittyvä ulkoinen määräaikaisauditointi suoritettiin Mömossenilla
26.3.2014. Auditoinnissa kirjattiin yksi poikkeama, joka koski sähkönjohtokykymittarin
kalibrointia.
2
JÄTTEEN VASTAANOTTO JA LAADUN VALVONTA
2.1
Jätteiden vastaanotto
Suurinta osaa kotitalouksien pienjäteasemalle tuomista kuormista ei punnita vaan jätteet
vastaanotetaan tilavuusperusteisesti. Jätemäärät määritetään siinä vaiheessa kuin kuormat
lähtevät alueelta hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. Kaikki pienjäteasemalta lähtevät
jätekuormat punnitaan joko pienjäteasemalla tai jätteen vastaanottopaikassa.
Yritysten tuomat maksulliset jätteet punnitaan pääosin vastaanotettaessa. Poikkeuksena ovat
sellaiset maa-aineskuormat, joiden hinta on sovittu kuutioperusteisesti.
Vastaanotetut jätekuormat sijoitetaan laadun mukaisesti omille sijoituspaikoilleen, jotka
kirjautuvat vaakaohjelmaan. Paikat ilmenevät liitteenä olevasta kartasta (liite 1).
2.2
Laadunvalvonta
2.2.1
Kuorman tarkastukset ja käännytetyt kuormat
Jäteasemalle tuotavien kuormien sisältö selvitetään vastaanotossa ja tarkastetaan tarvittaessa
joko vastaanotossa tai kuorman purkupisteessä. Jos pienjäteasemalle tai maankaatopaikalle
tuotava kuorma sisältää jätettä, joka ei sovellu laadultaan, teknisesti tai muusta syystä
vastaanotettavaksi, käännytetään kuorma pois ja mahdollisuuksien mukaan ohjeistetaan jätteen
tuojaa muista vastaanottopaikoista.
Vuonna 2014 ei käännytetty yhtään kuormaa. Kaksi asiakasta kääntyi vastaanotosta, koska ei
hyväksynyt jätteen maksullisuutta. Kääntyneistä kuormista ilmoitettiin Sipoon
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
2.2.2
Siirtoasiakirjat
Yrityskuormista edellytetään siirtoasiakirja, jos kuormassa on ylijäämämaata, rakennusjätettä,
teollisuusjätettä tai vaarallisia jätteitä.
Puhtaiden ylijäämämaiden osalta siirtoasiakirjakäytäntö muuttui lain muutoksen myötä.
Alkuvuodesta samasta ylijäämämaakohteesta tulevista maa-aineksista täytettiin vain yksi
siirtoasiakirja, jonka liitteenä olivat kaikki punnitustositteet. Loppuvuodesta maa-ainekset
vastaanotettiin pelkillä kuormakirjoilla. Mömossenin pienjäteasemalla on käytössä ItäUudenmaan Jätehuolto Oy:n oma siirtoasiakirja.
2.2.3
Kaatopaikkakelpoisuus
Alueelle ei vastaanoteta sellaisia jätteitä, joista kaatopaikkakelpoisuus tulisi todentaa.
4(13)
3
JÄTTEEN KÄSITTELY JA HYÖTYKÄYTTÖ
3.1
Jätemäärät 2014
Vuonna 2014 pienjäteasemalle vastaanotettiin jätettä yhteensä 30 374 tonnia (vuonna 2013:
6 004 tonnia). Jätemäärän merkittävään kasvuun vaikutti maa-ainesten vastaanoton
laajentuminen. Pienjäteasema-alueelle vastaanotettiin sekalaista seka- ja rakennusjätettä 756
tonnia, hyötyjätteitä
1 201 tonnia ja vaarallisia jätteitä 236 tonnia. Ylijäämämaiden määrä oli 28 182 tonnia.
Teollisuusjätettä ei enää vastaanotettu vuonna 2014.
Vuonna 2014 vastaanotetut jätemäärät on raportoitu viranomaisille Vahti-järjestelmässä. Vahtijärjestelmän yhteenvetolomakkeet ovat liitteessä 2.
3.2
Ylijäämämaiden loppusijoitusalue
Puhtaita ylijäämämaita vastaanotettiin alueelle yhteensä 28 182 tonnia (vuonna 2013: 3026
tonnia). Määrän kasvu johtui vastaanoton laajentamisesta. Toimintavuoden maaliskuussa
ylijäämämaita alettiin vastaanottaa myös toimialueen ulkopuolelta ja pienjäteaseman aukioloajat
laajennettiin kaikille arkipäiville.
Ylijäämämaasta suuri osa 27 953 tonnia loppusijoitettiin maankaatopaikalle ja 228 tonnia
käytettiin teollisuusjätealueen peittomateriaalina. Toimintavuonna maankaatopaikan
täyttösuunnitelma päivitettiin ja se on toimitettu viranomaiselle vuoden 2014 lopulla.
Maankaatopaikalle vastaanotetaan vain puhtaita ylijäämämaita, joiden haitta-ainepitoisuudet
ovat alle VNa 214/2007 alempien ohjearvojen. Jos ylijäämämaiden epäillään tulevan kohteesta,
jossa maaperä voi olla pilaantunutta, vaaditaan asiakkaalta ennen maiden vastaanottoa
luotettavat tutkimustulokset maiden puhtaudesta. Lievästi pilaantuneita maita jäteasemalla ei
tällä hetkellä vastaanoteta.
Kuva 3. Puhtaat ylijäämämaat 2010 - 2014
5(13)
Maankaatopaikan ulkopuolisissa tie- ja tukirakenteissa on lupa hyödyntää puhdasta tiili- ja
betonijätettä. Betoni- ja tiilijätteestä tulee ennen vastaanottoa toimittaa VNa 403/2009 mukaiset
tulokset, jotka osoittavat betoni- ja tiilijätteen alittavan asetuksessa peitetylle rakenteelle
annettujen kokonaispitoisuuksien ja liukoisuuspitoisuuksien raja-arvot (SFS-EN 12457-3).
Toimintavuonna ei hyödynnetty tiili- ja betonijätettä ko. rakenteissa.
3.3
Domargårdin jätekeskukselle siirtokuormatut jätteet
Domargårdin jätekeskukseen Porvooseen pienjäteasemalta siirtokuormataan seka- ja
rakennusjätteet, haravointijätteet, lasi, asfaltti, tiilet ja betoni sekä paristot.
Seka- ja rakennusjäte 756 tonnia ohjattiin Domargårdissa loppusijoitukseen tai lajitteluun.
Kuormista lajiteltiin erikseen puu, metalli ja polttokelpoinen jae ja loput loppusijoitettiin.
Haravointijäte 20 tonnia kuljetettiin Domargårdiin, jossa se kompostoidaan viranomaisen
hyväksynnällä avoaumoissa muun haravointijätteen kanssa.
Keräyslasi 1,5 tonnia toimitettiin Domargårdin jätekeskukseen, josta se edelleen siirtokuormattiin
hyötykäyttöön Uusioaines Oy:lle. Tiili-, betoni- ja asfalttijäte 38 tonnia siirtokuormattiin
Domargårdiin hyödynnettäväksi loppusijoitusalueen rakenteissa.
Paristojen vähäisen määrän vuoksi ne kerätään keskitetysti Domargårdin jätekeskukseen, josta ne
toimitetaan jatkokäsittelyyn. Toimintavuonna paristoja ei siirtokuormattu lainkaan. Koska
jätemäärä punnitaan vasta ulos vietäessä, niin vuonna 2014 vastaanotettua paristojen määrää ei
ole saatavilla.
Kuvissa 4 ja 5 on esitetty vuosina 2010 - 2014 Domargårdiin siirtokuormattujen jätteiden määrät
.
Kuva 4. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja
Domargårdiin siirtokuormatut seka-, rakennus- ja haravointijäte
sekä tiilien ja betonien määrät vuosina 2010 – 2014
6(13)
Kuva 5. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja
Domargårdiin siirtokuormatut lasin ja paristojen määrät vuosina 2010 – 2014
3.4
Hyötykäyttöön toimitetut jätteet
Metalliromu 199 tonnia ja renkaat 8,6 tonnia toimitettiin kierrätettäväksi Stena Recycling Oy:lle.
Kartonki 23 tonnia toimitettiin uudeksi raaka-aineeksi Porvoon Keräyspaperi Oy:lle ja paperi 7,4
tonnia Paperinkeräys Oy:lle. Vaatekeräyslaatikoiden tyhjennykset ja raportoinnin hoitaa UFF.
Puujätettä vastaanotettiin yhteensä 903 tonnia, josta 215 tonnia oli risua ja 688 tonnia muuta
puujätettä (vuonna 2013: yhteensä 1436 tonnia). Vastaanotetut puu- ja risujäte haketettiin JR Hake ja kuljetus Oy toimesta jätekeskuksen alueella ja toimitettiin energiakäyttöön: risuhake
Porvoon Energia Oy:n Tolkkisten voimalaitokselle ja puuhake Kotka Energia Oy:lle Kotkaan.
Domargårdin jätekeskuksen ympäristöluvan mukaisesti energiahyötykäyttöä varten haketetun
puun ja risun laatu selvitettiin standardin SFS 5875 mukaisesti ("Jätteen jalostaminen kiinteäksi
polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä"). Tulosten perusteella vuoden aikana haketettu puu
soveltui poltettavaksi kierrätyspolttoaineena (liite 3).
Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotettujen ja hyötykäyttöön toimitettujen jätteiden määrät
vuosina 2010 - 2014 on esitetty kuvassa 6 ja 7.
7(13)
Kuva 6. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja
hyötykäyttöön toimitetut metallin ja puun määrät 2010 – 2014
Kuva 7. Mömossenin pienjäteasemalla vastaanotetut ja
hyötykäyttöön toimitetut paperin ja keräyskartongin määrät 2010 – 2014
3.5
Vaaralliset jätteet
Sähkö- ja elektroniikkalaitteita vastaanotettiin toimintavuonna 129 tonnia. Määrä pitää sisällään
myös loisteputket ja energiasäästölamput. Sähkölaitteet noudettiin tuottajayhteisöjen toimesta
asianmukaiseen jatkokäsittelyyn.
Akut 18 tonnia toimitettiin Kuusakoski Oy:lle hyötykäyttöön. Painekyllästettyä puujätettä
toimitettiin käsiteltäväksi Demolite Oy:lle 48 tonnia. Muita vaarallisia jätteitä kuten öljyä, maaleja,
liuottimia jne. toimitettiin Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi 41 tonnia. Vaarallisten jätteiden siirto- ja
rahtikirjat on tarvittaessa nähtävissä Itä-Uudenmaan jätehuollon toimistolla.
8(13)
Kuva 8. Vastaanotetut ja jatkokäsittelyyn toimitetut ongelmajätteet 2010 – 2014
4
JÄTETÄYTTÖALUEET
4.1
Teollisuusalueen täyttötilavuus
Teollisuusjätetäytölle ei enää vastaanoteta kuormia ja sen sulkemisurakan valmistelu on aloitettu.
Toimintavuonna täyttö tasattiin ja peitettiin maa-aineksilla. Peittämiseen käytettiin 228 tonnia
ylijäämämaita.
Teollisuusjätealueen sulkeminen on kilpailutettu ja sen hoitaa suunnitteluineen Konevuori Oy
(urakka-aika 2015 - 2018).
4.2
Puhtaat ylijäämämaat
Puhtaat ylijäämämaat loppusijoitetaan louhosalueelle (noin 7 hehtaaria), josta vaiheessa yksi
käytetään 0,6 hehtaaria. Ylijäämämaiden loppusijoitus maankaatopaikalle toteutetaan
täyttösuunnitelman mukaisesti.
5
RAKENTAMIS- JA KORJAUSTOIMENPITEET SEKÄ KUNNOSSAPITO
Toimintavuonna siistittiin ympäröivää aluetta raivaamalla puita alueen ympäristöstä ja
poistamalla kasvillisuutta suljetun yhdyskuntajätetäytön pintakerroksesta.
Jäteasema-alueen muista yleisestä kunnossapidosta ja siisteydestä sekä kaivojen,
pumppaamoiden ja tasausaltaiden valvonnasta, polttoainesäiliön toimivuudesta ja
kunnossapidosta vastasivat alue- ja käyttöpäällikkö, laitosmies, jäteasemanhoitajat ja urakoitsijat.
Seurantaa tehtiin sekä aukiolopäivinä että niiden ulkopuolella ja toimenpiteitä tehtiin tarvittaessa.
Tehdyt toimenpiteet kirjattiin käyttöpäiväkirjaan.
9(13)
6
YLEISET POIKKEUSTILANTEET
Jäteaseman poikkeustilanteet merkitään käyttöpäiväkirjaan sekä merkittävimmät
käyttöpäiväkirjan lisäksi toimintajärjestelmän sähköiseen poikkeamajärjestelmään.
Viranomaiskynnyksen ylittävistä poikkeustilanteista ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen ja
Sipoon ympäristönsuojelu-viranomaiselle Vahti-järjestelmän kautta. Toimintavuonna ei sattunut
merkittäviä poikkeustilanteita.
6.1
Roskaantuminen
Vuoden aikana pienjäteaseman portille oli jätetty kolmena päivänä yksittäisiä jätekappaleita
(sähkölaitteita, nojatuoli, puujätettä), jotka jäteaseman henkilökunta siivosi jäteaseman auki
ollessa sekajätelavalle. Roskaamistapauksissa jäteaseman henkilökunta etsii roskien joukosta
mahdollisia yhteystietoja laskun lähettämistä varten.
6.2
Ilkivalta ja onnettomuudet
Jäteasemalla todettiin vuoden aikana viisi murtoa, joista kaikki kohdistuivat sähkö- ja
elektroniikkakontteihin. Aukioloaikojen ulkopuolella esiintyvää jätemateriaalien varastamista
pyrittiin vähentämään asentamalla riistakamerat. Poliisi kävi kaksi kertaa toimintavuoden aikana
sakottamassa luvattomilla asioilla liikkuneita henkilöitä.
Jäteasemalla kirjattiin toimintavuonna neljä turvallisuushavaintoa. Kaksi niistä liittyi
vastaanottorakennuksen sähkölaitteisiin. Ulkoalueella tukin kerääjä katkaisi sähkötolpan
tukivaijerin ja kuormaaja jäi pohjastaan kiinni maankaatopaikalla.
7
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTA
7.1
Kaatopaikkakaasut
Vuonna 2007 suljetun yhdyskuntajätetäytön kaatopaikkakaasun koostumusta ja painetta
tarkkailtiin vuonna 2014 täytölle sulkemisrakenteiden yhteydessä rakennetuista kaasukaivoista
kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailun suoritti Ramboll Finland Oy. Tarkkailutulokset esitetään
konsultin toimittamassa vuosiraportissa.
Suomen ympäristökeskuksen kehittämän kaatopaikkojen metaanilaskentamallin, FOD:n (First
Order Decay method), avulla yhdyskuntajätetäytön vuoden 2014 metaanipäästöksi saadaan 206
tonnia (t CH4). Malli ottaa huomioon kaatopaikkakaasun hapettumisen hapettumiskertoimella 0,1
kaatopaikan ominaisuuksista riippumatta. Kuvassa 9 on esitetty metaanipäästön muutos vuosina
2010 - 2014. Domargårdin jätekeskuksessa vuonna 2012 suoritettujen mikrometeorologisten
mittausten perusteella FOD-mallilla laskettu metaanipäästö on suurempi kuin suljettujen
täyttöjen todellinen metaanipäästö.
10(13)
Kuva 9. Mömossenin suljetun yhdyskuntajätetäytön metaanipäästö vuosina 2010 – 2014.
7.2
Hajuhaitat
Jäteaseman hajuja tarkkaillaan aukiolopäivinä jäteaseman henkilökunnan toimesta.
Vuoden 2014 aikana jäteaseman henkilökunta ei havainnut lainkaan hajua. Vuonna 2013 hajua
havaittiin kahtena päivänä.
7.3
Vedet ja häiriöt vesien keräyksessä
Jäteaseman vesientarkkailusta vastasi vuonna 2014 Ramboll Finland Oy. Vesientarkkailu
toteutettiin 19.12.2013 päivitetyn velvoitetarkkailuohjelma mukaisesti.
Pinta-, pohja- ja suotovesien sekä jätetäyttöjen sisäisen veden tarkkailun tulokset ja niiden
yhteenveto vuoden 2014 kahdelta tarkkailukerralta esitetään konsultin toimittamassa
vuosiraportissa. Lisäksi tarkkailutulokset on syötetty Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n toimesta
Vahti-järjestelmään.
Vuoden 2014 aikana jätevedenpuhdistamolle pumpatun jäteveden määrä oli 15 216 m3.
Mömossenin pienjäteasemalta jäteveden puhdistamolle johdetut vesimäärät ja sadevesimäärät
vuosina 2009 - 2014 on esitetty kuvassa 10.
11(13)
Kuva 10. Mömossenin pienjäteaseman viemäröity vesi- ja sademäärä 2010 - 2014
Jäteveden puhdistamolle toimitettavan jäteveden sähkönjohtavuutta tarkkaillaan jäteaseman
henkilökunnan toimesta kerran viikossa. Vuonna 2014 sähkönjohtavuus oli samaa luokkaa kuin
aikaisempinakin vuosina ollen keskimäärin 198 mS/m. Yhteenveto vuoden 2014
sähkönjohtavuusmittausten tuloksista on liitteenä 4.
7.4
Haittaeläinten torjunta
Rottia jätekeskuksessa torjutaan Tuholaistorjunta Taisto Eronen Oy:n toimesta. Jäteasemaalueelle on sijoitettu neljä syöttiasemalaatikkoa, joihin torjunta-aine on sijoitettu.
Jäteaseman toimintojen vuoksi jäteasemalla oleskelevia lintuja ei ole yhdyskuntajätetäytön
sulkemisen jälkeen enää esiintynyt.
12(13)
MÖMOSSENIN JÄTEASEMAN TOIMINNOT
paikat päivitetty 12.2.2014
kuva päivitetty 24.7.2014
1
2
Yhdyskuntajätealue (jätetäyttö suljettu
02/2007)
Teollisuusjätealue (jätteen vastaanotto
lopetettu 11/2013)
3
Vanha ylijäämämaa-alue (suljettu 2011)
4
Sosiaalitilat ja autovaaka
5
Louhosalue
6
Puukenttä
7
Sekajätteen siirtokuormausalue
8
Pientuoja-alue
9
Halli
10
Pumppaamo
11
Tasausallas, yhdyskuntajätetäyttö
12
Tasausallas, teollisuusjäteätyttö
13
Tankkauspaikka
12
10
2
11
13
5
3
6
9
1
4
8
7