1. No category

MALSEURANTARAPORTTI
2014
Seutuhallitus 27.5.2015
Väestö, maanhankinta, kaavoitus,
asuntotuotanto, liikkuminen
Väestön kasvuun varautuminen
•
•
•
Vuonna 2014 väestö kasvoi 1,1 %, eli noin 4 100 hengellä (4 500 vuonna 2013). Tämä
vastaa keskimääräistä kasvua 2000-luvulla.
Suhteellisesti voimakkainta kasvu oli Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Kehyskuntien
kasvu on pienentynyt 2000-luvun keskiarvoihin verrattuna.
Tampereen kasvu jatkui 2000-luvun keskiarvoa suurempana ja oli 63 % kaupunkiseudun
kokonaiskasvusta (66 % vuonna 2013).
Raakamaanhankinta kunnittain
Raakamaahankinnat yhteensä m2
2010
2011
2012
2013
2014
Yhteensä 2010-2014
Kangasala
491 260
416 234
268 270
13 200
2 000 000
3 189 000 // 319 ha
Lempäälä
124 200
Ei kauppoja
1 284 900
72 400
405 900
1 887 000 // 189 ha
Nokia
126 890
13 945
344 700
541 100
298 300
1 324 000 // 132 ha
Orivesi
73 900
Ei kauppoja
38 000
98 400
470 000
680 300 // 68 ha
Pirkkala
270
1 098
24 180
346 000
1 493 000
1 864 600 // 186 ha
Tampere
607 682
332 582
420 000
793 600
6 930 000
9 083 900 // 901 ha
Vesilahti*
Ei kauppoja
205 000
302 575
257 300
Ylöjärvi
334 350
1 375 851
496 556
659 300
1 109 300
3 975 400 // 398 ha
Yhteensä
1 758 552
2 344 710
3 179 181
2 781 300
12 706 500
22 770 200 //
2 277ha
* Vesilahden tiedot puuttuvat vuodelta 2014.
765 000 // 77 ha
Asemakaava-alueen ulkopuolinen raakamaavaranto
• Raakamaahankinta oli aktiivista 2014
• Miten raakamaatilanne vastaa etelän suunnan painottamista?
• Jatkossa tarve seurata myös rakenteen sisällä tehtyjä
maanhankintoja. Nyt seurattu raakamaata laajentumisalueilla.
Tiheän asutuksen alueet
• Uusia tiheän asutuksen alueita
on muodostunut vanhemman
tiheän asutuksen jatkeeksi ja
pääosin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen.
• Nykyisellä jalankulku- ja
joukkoliikennevyöhykkeellä on
edelleen potentiaalia
väestönkasvun vahvistamiseen
tiheän asumisen kriteerit
täyttäviksi alueiksi.
20 as/ha pidetään yleisesti hyvän
palvelutason joukkoliikenteen
edellytyksenä.
Toiminnot joukkoliikenteen laatukäytävien
läheisyyteen
Valmistuneet asunnot
ja asuinrakennukset
asunnot
asuinrak.
Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, kpl
Sijoittuminen YKRvyöhykkeille*, %
asunnot
asunnot
asuinrak.
asuinrak.
Kangasala
157
58
63
8
40,1
13,8
Lempäälä
239
78
136
21
56,9
26,9
Nokia
160
69
56
12
35,00
17,39
58
26
-
-
-
-
170
20
156
7
91,8
35
1 386
208
870
57
62,8
27,4
16
11
-
-
-
-
276
113
89
10
32,3
8,9
Orivesi**
Pirkkala
Tampere
Vesilahti**
Ylöjärvi
Kaup.seutu
2 462
1 370
55,6
* keskustan ja alakeskuksen jalankulkuvyöhyke, keskustan reunavyöhyke ja hyvän palvelutason joukkoliikenne (SYKE/YKR).
• Kangasalla, Lempäälässä, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä nousi ykr-vyöhykkeelle rakentamisen
osuus, muualla laski vuoteen 2013 verrattuna.
• Vuonna 2014 valmistuneiden asuntojen sijaintia on tarkasteltu suhteessa vuoden 2012
ykr-vyöhykkeisiin. Esim. Vuores ja Risso eivät täyttäneet ykr-kriteerejä v. 2012.
Valmistuneiden asuinrakennusten painopisteet 2014
Hyväksytyt asumisen asemakaavat, joiden tehokkuus
väh. 0,2 ja kerrosalan lisäys väh. 2 500 k-m2, 2014
• Asumisen kaavoja valmistui edelliseen vuoteen verrattuna selvästi enemmän, ja ne olivat
pääsääntöisesti tehokkaan rakentamisen ja tiivistyvän yhdyskuntarakenteen kaavoja.
• Huomiota jatkossa kiinnitettävä etelään ja asemanseuduille. Asemakaavoitusta tulee tehostaa
mm. Lempäälän ja Nokian keskustoissa ja yleiskaavoitusta uusilla asemanseuduilla.
• Tampereen raitiotien varren kaavoitus etenee hyvin.
2013
2011
2010
Suunnittelutarveratkaisut
• Suunnittelutarvealue on sellainen asemakaavan ulkopuolinen alue, jolle rakentaminen
edellyttää lain mukaan vaikutusten arviointia.
• St-ratkaisujen määrä on vähentynyt ja kuntien väliset erot ovat kaventuneet merkittävästi.
• Kehitystä selittävät mm. heikko taloustilanne, hiipunut pientalorakentaminen, lisääntynyt
kiinnostus asumiseen palvelujen äärellä, olemassa olevien ok-talojen vapautuminen
markkinoille, riittävä tonttitarjonta kaava-alueella(?), selkiytynyt lupapolitiikka(?)
Suunnittelutarveratkaisut kunnittain 2008-14
Kuntien väliset erot ovat kaventuneet merkittävästi.
Valmistuneet pientalot ja suunnittelutarveratkaisut
(myönt/kielt) 2014
Valmistuneet pientalot 2014
Asemakaavaalueelle
lkm
30
48
39
16
13
135
4
64
%
66,7
73,8
63
69,6
81,3
88,2
28,6
71
Asemakaavan
lievealueelle*
lkm
%
15,6
9,2
8
4,3
12,5
3,3
21,4
9
Lievealueen
ulkopuoliselle
taajaman ja
lähitaajaman
seuranta-alueelle
lkm
%
11,1
15,4
19
8,7
6,3
1,3
14,3
14,4
Kyläalueille**
lkm
%
Valmistuneet
pientalot
yht.
Muualle
lkm
%
2,2
1,5
10
13
0
3,9
28,6
2
lkm
2
4,4
1
Kangasala
7
5
45
0
0
1
Lempäälä
6
10
65
0
0
6
Nokia
5
12
62
1
4,3
3
Orivesi
1
2
23
0
0
0
Pirkkala
2
1
16
5
3,3
6
Tampere
5
2
153
1
7,1
4
Vesilahti
3
2
14
3
3,3
2
Ylöjärvi
8
13
90
Kaupunkiseutu
349
75
37
7,9
47
10
12
2,6
23
4,9
468
* Kuntien määrittelemä lievealue 0-5 km asemakaavan reunasta
** Kyläaluerajaus perustuu YKR-aineiston aluejakoon, jossa kylät on jaettu 2 luokkaan: 20-39 asukkaan ja yli 39 asukkaan
• Uusien
pientalojen
on yleisesti
kyliin.
Tässä on
huomioitu yli määrä
39 asukkaan
kylät, jotkapudonnut.
sijaitsevat asemakaavan lievealueen ja lievealueen ulkopuolisen
• Muutamassa
kehyskunnassa
taajaman
ja lähitaajaman
seuranta-alueenlievealueelle
ulkopuolella. valmistuneiden pientalojen osuus kaikista uusista
pientaloista on iso. Sen sijaan kyliin on valmistunut vain muutamia taloja.
• Lievealueelle sijoittuvan rakentamisen määrään vaikuttaa osaltaan myös se, kuinka laajaksi
alue on kunnassa rajattu. Seudullisten periaatteiden mukaisesti lievealueelle rakennetaan
vain uuden asemakaavan myötä.
Keskukset
• Keskusten kehittäminen oli aktiivista: kaavoitusta, ohjelmia, kilpailuja, rakentamista.
• Keskusten väestö- ja työpaikkakehitys on ollut pidemmällä jaksolla pääosin myönteistä.
Panostuksia tarvitaan kuitenkin lisää. Nokian työpaikkamuutosta selittänee keskustan
tehtaiden työntekijävähennykset.
•
Luvut perustuvat SYKE:n ykr-aineistoon. Rajauksena on käytetty 1 km sädettä valitusta keskeisestä pisteestä.
Keskus
Hervanta
Kangasala kesk.
Lempäälä kesk.
Nokia kesk.
Orivesi kesk.
Pirkkala kesk.
Tesoma
Ylöjärvi kesk.
Väestö 2005
15338
2645
2117
4024
2569
3974
6408
3085
Väestö 2010
17208
2577
2419
4050
2610
4489
6648
3351
Väestö 2014
18649
2576
2335
4139
2697
4651
6587
3652
Muutos 2005-2014
3311
-69
218
115
128
677
179
567
Aluekeskus
Hervanta
Kangasala kesk.
Lempäälä kesk.
Nokia kesk.
Orivesi kesk.
Pirkkala kesk.
Tesoma
Ylöjärvi kesk.
Työpaikat 2005
8004
1748
1232
5585
1089
918
1969
1194
Työpaikat 2010
8748
1559
1409
3775
1123
997
3775
1399
Työpaikat 2012
8173
1757
1396
3591
1059
1095
2051
1545
Muutos 2005-2012
169
9
164
-1994
-30
177
82
351
Asuntotuotanto talotyypeittäin
2014 toteutuma
Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä
Kerrostaloasunnot
57
114
70
26
197
1112
0
114
1690
Rivitaloasunnot
56
49
25
9
12
78
9
66
304
Omakotitaloasunnot
59
76
86
24
23
154
14
95
531
1
78
Muut*
1
Yhteensä
Yht. % tavoitteesta
172
-43%
239
77
182
59
232
1421
23
276
2603
+34% -25%
+23%
+57%
-24%
-57%
-2%
-16%
* Asunnot muissa rakennuksissa.
• Vahva kerrostalotuotanto, muuten jäätiin seudullisista tavoitteista. Kunnittain suurta
vaihtelua.
Asuntotuotanto hallintamuodoittain
Kunta
Omistusasunnot
Kangasala
123 (225)
Lempäälä
173 (134)
Nokia
* (170)
Orivesi
59 (38)
Pirkkala
39 (111)
Tampere
653 (1025)
Vesilahti
14 (43)
Ylöjärvi
230 (212)
Yhteensä
1291* (1959)
Yht. %
tavoitteesta
-34%*
% kokonaistuotannosta
50%*
* Nokian tiedot puuttuvat
ARA-vuokra-asunnot Muut (vapaarah.
Yhteensä
vuokra, as.oik. ym.)
49 (30)
0 (45)
172 (300)
40 (18)
28 (27)
241 (179)
33 (37)
* (37)
182 (243)
0 (5)
0 (5)
59 (48)
110 (15)
83 (22)
232 (148)
240 (560)
528 (280)
1421 (1865)
0 (3)
9 (7)
23 (53)
46 (28)
0 (42)
276 (282)
518 (694)
648* (464)
2 606 (3117)
-25%
+40%*
-16%
20%
25%*
100%
• Kehyskunnissa ARA-vuokra-asuntoja selvästi yli tavoitteiden. Tampereella jäätiin ARAtavoitteesta.
• Tampereella valmistui runsaasti vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja.
Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus
asuntotuotannosta 2011-2014
Kunta
Kangasala
Lempäälä
Nokia
Orivesi
Pirkkala
Tampere
Vesilahti
Ylöjärvi
Yhteensä
Toteutuma 2011-2013,
%-osuus
asuntotuotannosta
9
21
10
22
14
27
0
17
22
Toteutuma 2014,
%-osuus
asuntotuotannosta
28
17
18
0
47
17
0
17
20
Toteutuma 2011-2014,
%-osuus
asuntotuotannosta
13
20
12
15
23
25
0
17
21
Liikkumisen tapojen uudistaminen
Käyttäjämäärien seurannan perusteella muutos 2013->2014
•
Tampereella pyöräilymäärä kasvoi n. 2 %
•
Tampereella joukkoliikenteen käyttäjämäärät pysyivät lähes ennallaan (-0,8 %).
•
Kehyskunnissa joukkoliikenneuudistus on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä
merkittävästi. Suurinta kasvu on ollut Pirkkalassa n. 25-30 %.
•
Tampereen seudun maanteillä ajoneuvoliikenteen kokonaissuorite kasvoi
n. 0,6 % ja henkilöautojen liikennesuorite 1 %
Pienten MAL-hankkeiden toteutuminen etenee suunnitellusti
•
•
poikkeuksena Sääksjärven liityntäpysäköinti ja Pirkkalan kiertoliittymä
ongelma: MAL-rahoitettavien pyöräilyn infrahankkeiden ehtona niiden
sijoittuminen maanteille
Raitiotien suunnittelu etenee hyvin. Valtion kanssa solmittu aiesopimus 3/2015.
•
Valtionapupäätös 3/2015: 3,06 M€ eli 30 % kehitysvaiheen jatkosuunnitteluun
•
Rakennesuunnitelmassa 2040 on linjattu raitiotien seudullinen laajentuminen.
•
50 % seudun asuntotuotannosta raitiotien vaikutusalueelle (Tre 71 %)
Lähijunaliikenteessä jatketaan toistaiseksi 2013 käynnistettyä VR+seutulippu –
kokeilua. Käyttäjämäärä Nokialla vakiintunut tasolle 800-900 junamatkaa/kk.
Lempäälässä käyttäjämäärissä hyppäys:
kevät 2014: 400-500 matkaa/kk
syksy 2014: 800-900 matkaa/kk.
Syksyllä 2014 käynnistettiin neuvottelut lisävuorojen hankinnasta.
Etelän suunnan lisäraiteiden ja seisakkeiden tarkempi suunnittelu tehdään, kun
lisäraiteiden rakentamiselle on osoitettu rahoitus. Rakennesuunnitelmassa 2040
on kuvattu raideliikenteen kokonaisratkaisu ja toteutusvaiheet.
MAL3 (2016-2019)
• Uusi hallitusohjelma toteaa menettelyn jatkamisen suurten
kaupunkiseutujen kanssa.
• Valtio-osapuoli painottaa priorisointia ja keskeisten strategisten
kysymysten ottamista aiesopimukseen.
• Seutuhallitus käynnisti valmistelun lähetetyöpajalla 27.5. ja
jatkaa aiheesta 24.6.
–
–
–
Tärkeää kumppanuus valtion kanssa, seudullinen ajattelu ja edunvalvonta.
Valmisteluun mukaan keskeisiä edunvalvojia. Aiesopimukseen sekä isoja
strategisia kokonaisuuksia että niitä toteuttavia (2016-2019)
toimenpiteitä (kuten seudun hallitusohjelmatavoitteissa).
Joukkoliikenteen ja asuntotuotannon yhteys, keskukset, tasapainoinen
asuntopolitiikka, yhteydet seudulle/seudulta.
Aktiivinen tiedottaminen sopimusvalmistelusta (MAL-foorumi?).
MAL3-aiesopimuksen valmisteluprosessi