metsäkoneiden panssareiden ja pohjan luukkujen laadun

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO
LUT School of Engineering Science
Konetekniikka
Janne Eskelinen
METSÄKONEIDEN PANSSAREIDEN
LAADUN KEHITTÄMINEN
Työn tarkastajat:
Professori Timo Björk
DI Pasi Nevalainen
JA
POHJAN
LUUKKUJEN
TIIVISTELMÄ
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LUT School of Engineering Science
Konetekniikka
Janne Eskelinen
Metsäkoneiden panssareiden ja pohjan luukkujen laadun kehittäminen
Diplomityö
2015
97 sivua, 60 kuvaa, 2 taulukkoa ja 4 liitettä
Tarkastajat: Professori Timo Björk
Diplomi-insinööri Pasi Nevalainen
Hakusanat: Metsäkone, harvesteri, kuormatraktori, pohjan luukku, panssari
Keywords: Forest machine, harvester, forwarder, underframe hatch, undershield
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat tutkimuksen toimeksiantavan yrityksen,
John Deere Forestry Oy:n metsäkoneiden panssareiden ja luukkujen kanssa työskentelevä
henkilöstö kokee oleellisimmiksi pohjan suojien asennettavuuden, käytettävyyden,
kestävyyden ja laadun kehittämisessä. Tutkimuksella haluttiin myös selvittää, mitä
hyödynnettävää tietoa yrityksen sisältä jo löytyy, mitä hiljaista tietoa henkilöstöllä on ja miten
tätä kaikkea voidaan hyödyntää jatkossa suunnittelun tukena.
Pääasiallisina
tutkimusmenetelminä
käytettiin
strukturoitua
kyselytutkimusta,
toimeksiantavan yrityksen sekä kilpailijoiden rakenneratkaisujen tarkastelua sekä
lujuuslaskentaa. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin loppukesästä 2014. Otanta koostui
149:stä eri toimipaikkojen työntekijästä. Aineisto käsiteltiin pääasiassa kvantitatiivisesti
käyttämällä ristiintaulukointia.
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella syvennyttiin tarkastelemaan pohjan suojausta myös
koneteknillisellä lähestymistavalla. Tarkastelun kohteeksi valitulle panssarille tehtiin
lujuuslaskentoja kyselyn vastausten varmentamiseksi ja ongelmien tarkentamiseksi,
parannusehdotuksien tueksi. Aihetta tarkasteltiin asennusergonomian, työturvallisuuden ja
vaurioitumismekanismien
valossa.
Tulosten
analysoinnin
yhteydessä
esitettiin
ratkaisuehdotuksia yleisimpiin ongelmiin laadun kehittämiseksi. Keskeisimmät
ratkaisuehdotukset liittyvät panssareiden rakenteellisen stabiiliuden parantamiseen.
Käytännön toimenpide-esityksinä esimerkiksi jäykisteet, tuennat, materiaalivalinnat,
uudelleenmuotoilu, apuasennustyökalut, turvavarustelut ja avautumissuunnat olisivat
huomion arvoisia asioita.
Tutkimuksessa kerätty tieto kootaan sovellettavaksi käytäntöön laadun kehittämiseksi
tekemällä toimeksiantavalle yritykselle metsäkoneiden panssareiden ja pohjan luukkujen
suunnitteluohje. Tällä pyritään jatkossa parantamaan kilpailukykyä.
ABSTRACT
Lappeenranta University of Technology
LUT School of Engineering Science
Mechanical Engineering
Janne Eskelinen
Quality development of forest machine’s undershields and underframe hatches
Master’s thesis
2015
97 pages, 60 figures, 2 tables and 4 appendices
Examiners: Professor Timo Björk
M.Sc. Pasi Nevalainen
Keywords:
Forest machine, harvester, forwarder, underframe hatch, undershield
The aim of the study was to find out which matters are most important concerning forest machine’s undershields and underframe hatches to employees of John Deere Forestry Oy, in a
view of installability, usability, durability and quality. Correspondingly purpose was to determine what kind of useful information can be found from inside the company and how this
information can be utilized in future concerning next generation’s products.
Main research methods of the study were survey study, comparison between sponsoring undertaking’s and competitor’s design solutions and structural analysis. Survey was conducted
in fall 2014. Sampling consisted 149 employees from several offices. The research material
was refined quantitatively using cross tabulation.
Based on the results of the survey, shields of the underframe were studied with a mechanical
engineering approach. Undershield selected for the inspection was studied with structural
analysis to confirm results of survey, to solve the problems and lastly to make suggests for
improvements. Subjects were studied from perspective of installation ergonomics, work safety and failure mechanisms. Within the analysis of the results, suggestions for improvements
were proposed to develop the quality. Essential results were related to maintaining the structural stability of the shields of the underframe. Therefore the improvements could be for instance reinforcements, braces, material re-selections, re-shaping, installation aid tooling, safety equipment and opening direction of hatch.
Information collected during the study was combined as a design guideline for sponsoring
undertaking to be utilized for quality improvements concerning undershields and underframe
hatches. Overall quality increasement should improve competitiveness.
ALKUSANAT
Tämä diplomityö on tehty John Deere Forestry Oy:lle syksyn 2014 ja kevään 2015 aikana.
Haluan työni alkusanoiksi ilmaista kiitokseni työtäni edesauttaneille henkilöille.
Ensimmäisenä haluan kiittää työn ohjaajaa/tarkastajaa valmistusosaston päällikköä Pasi
Nevalaista tämän työn mahdollistamisesta ja vapaista käsistä tehdä työtä. Haluan kiittää
myös ylläpitosuunnitteluosaston päälliköä Renne Pitkästä ja turvallisuuspäällikköä Teijo
Ylitaloa opastuksesta, ohjaamisesta ja avustuksesta sekä jokaista John Deere Forestry Oy:n
työntekijää, jotka avoimesti jakoivat näkemyksensä ja kokemuksensa.
Kiitos ja kumarrus työn tarkastaja Professori Timo Björkille vinkeistä ja vastauksista
kellon aikaan katsomatta. Iso kiitos kuuluu myös Juho Sormuselle korvaamattomista
vinkeistä ja vastauksista lähes loppumattomiin kysymyksiini. Aikani LUT:ssa oli
valitettavasti varsin lyhyt, mutta sitäkin unohtumattomampi. Jälleen on turvallisen
tietämätön olo tiedon rajattoman meren rannalla, saa nähdä milloin uidaan uudestaan. On
ollut hienoa tutustua uusin mahtaviin ihmisiin ja muutamaan vanhaankin paremmin. Kiitos
heille kaikille yksitellen ja erikseen. Aikani täällä on ohi ja jään kaipaamaan kaikkea tätä.
Viimeisenä, muttei vähäisimpänä haluan kiittää perhettäni ja läheisiäni. Erityisen iso kiitos
rakkaalle avopuolisolleni Maria-Teresa Ikoselle, joka jaksoi auttaa pyyteettömästi läpi
monen pitkän yön/päivän ja jota ilman tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista.
Ad impossibilia nemo tenetur.
"Ketään ei velvoiteta mahdottomaan."
Joensuussa 3.5.2015
Janne Eskelinen
5
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ
ALKUSANAT
SISÄLLYSLUETTELO
SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO
1
2
JOHDANTO .................................................................................................................. 9
1.1
Tutkimuksen tausta ................................................................................................ 9
1.2
Yritysesittely ........................................................................................................ 11
1.3
Tutkimusongelma ................................................................................................ 11
1.4
Tavoitteet ............................................................................................................. 12
1.5
Tutkimuskysymykset ja hypoteesit ...................................................................... 12
1.6
Rajaukset .............................................................................................................. 13
KIRJALLISUUSKATSAUS ....................................................................................... 16
2.1
Asennusergonomia (asennettavuus, käytettävyys) .............................................. 16
2.2
Vaurioitumismekanismit (kestävyys) .................................................................. 17
2.2.1
Staattinen ja dynaaminen kuormitus ................................................................ 18
2.2.2
Plastinen rajatila ............................................................................................... 19
2.2.3
Kulumismekanismit ......................................................................................... 20
2.3
3
Laatu .................................................................................................................... 23
JOHN DEERE FORESTRY OY:N METSÄKONEIDEN POHJAN LUUKKUJEN JA
PANSSAREIDEN ESITTELY ............................................................................................ 25
4
3.1
Kuormatraktorit ................................................................................................... 25
3.2
Harvesterit ............................................................................................................ 30
3.3
Huoltotoimenpiteet .............................................................................................. 33
KILPAILIJOIDEN RATKAISUT ............................................................................... 34
6
5
4.1
Komatsu Forest Oy .............................................................................................. 34
4.2
Logset Oy ............................................................................................................. 38
4.3
Ponsse Oyj ........................................................................................................... 41
TUTKIMUKSEN
MENETELMÄLLISET
VALINNAT
JA
TUTKIMUKSEN
TOTEUTTAMINEN ........................................................................................................... 46
5.1
Kyselytutkimus .................................................................................................... 46
5.1.1
Tietoja kyselyyn vastanneista .......................................................................... 47
5.1.2
Kyselylomakkeen esitteleminen ...................................................................... 48
5.1.3
Kyselyjen toteuttaminen .................................................................................. 50
5.1.4
Tulosten käsittely ja raportointi ....................................................................... 51
5.2
Lujuuslaskenta ..................................................................................................... 53
5.2.1
Tietoja lujuuslaskennan kohteesta ................................................................... 54
5.2.2
Lujuuslaskentojen esitteleminen ...................................................................... 55
5.2.3
Lujuuslaskentojen toteuttaminen ..................................................................... 57
5.3
6
Valmistaja ............................................................................................................ 61
TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU ................................................................. 63
6.1
Tietoja kyselyyn vastanneista .............................................................................. 63
6.2
Asennettavuus, käytettävyys, kestävyys ja laatu – tuloksia ja parannusehdotuksia
laadunkehittämisen näkökulmasta ................................................................................... 66
7
6.2.1
Asennettavuus .................................................................................................. 66
6.2.2
Käytettävyys .................................................................................................... 68
6.2.3
Kestävyys ......................................................................................................... 72
6.2.4
Laatu ................................................................................................................ 88
POHDINTA ................................................................................................................. 91
LÄHTEET ........................................................................................................................... 95
7
Liitteet
Liite I: Kyselylomake
Liite II: Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
Liite III: Kyelytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
Liite IV: Plastisen rajatilakuormitettavuuden laskelmat
8
SYMBOLI- JA LYHENNELUETTELO
Roomalaiset kirjaimet:
a
Kiihtyvyys
m/s2
E
Kimmomoduuli
MPa
F
Voima
N
fy
Materiaalin myötöraja
MPa
L
Yksittäisen nivelen pituus
mm
m
Massa
kg
mp
Täysplastinen momentti
N
Win
Sisäinen virtuaalinen työ
J
Wo
Ulkoinen virtuaalinen työ
J
γm0
Materiaalin osavarmuuskerroin
-
δ
Siirtymä
mm
ε
Venymä
-
θ
Kiertymä
o
σ
Jännitys
MPa
Kreikkalaiset kirjaimet:
Lyhenteet:
CTL
(Cut-To-Length) Tavaralajimenetelmä
PDP
(Product Delivery Process) Tuotekehitysprosessi
PI
(Product Improvement) Ylläpitosuunnittelu
DTAC
(Dealer Technical Assistance Center) Teknisen tuen keskus
PV&V
(Product Verification & Validation) Tuotetestaus
9
1 JOHDANTO
Tämä tutkimustyö tehtiin toimeksiantona metsäkonealan yritykselle, John Deere Forestry
Oy:lle Joensuuhun. Joensuussa valmistetaan kaikki konsernin Cut-To-Lenght (CTL) –
menetelmän metsäkoneet.
John Deere 8W 1270iT4 (www.deere.fi)
1.1 Tutkimuksen tausta
Useimmissa maanrakennus- ja metsäkoneissa tarvitaan koneen pohjan suojausta. Koneiden
vaativat työolosuhteet altistavat niiden pohjat kovalle kuormitukselle, kuten kivistä tai
kannoista aiheutuville iskuille ja kulutukselle tai lialle, jonka tunkeutuminen rungon
sisäisiin komponentteihin halutaan estää. Koneiden pohjan kautta tehdään myös moninaisia
huoltotoimenpiteitä, mikä on otettava huomioon koneiden rakenteellisia ratkaisuja
suunniteltaessa. Lisäksi pohjansuojakomponentit ovat lähes poikkeuksetta painavia ja
10
hankalasti käsiteltäviä, joten asennus- ja huoltotoimenpiteiden on oltava helposti
suoritettavia niin huoltohallissa kuin työmaalla. Näin ollen tämän tutkimuksen kohteena
olevat metsäkoneet (harvesterit ja kuormatraktorit) on suunniteltava kestämään muun
muassa edellä mainittuja seikkoja.
Pohjansuojat voidaan jakaa kahteen eri ryhmään, pohjan luukkuihin ja panssareihin.
Panssareilla tarkoitetaan akseliston alapuolisia suojia, joiden pääasiallinen tarkoitus on
suojata akselistoa ja sen komponetteja iskuilta. Muita, enimmäkseen huoltotehtäviin
tarvittavia pohjan suojia, kutsutaan tämän tutkimuksen yhteydessä pohjan luukuiksi.
Tutkimuksen kohteena olevat harvesterit painavat vähimmillään 15050 kg (John Deere
Forestry Oy, 2014a, s. 15) ja enimmillään 22800 kg (John Deere Forestry Oy, 2014b, s.
15). Kuormatraktorit painavat puolestaan 12950 kg (+kuorma 9000 kg) (John Deere
Forestry Oy, 2014c, s. 15) ja enimmillään 21800 kg (+kuorma 19000 kg) (John Deere
Forestry Oy, 2014d, s. 15) riippuen varustelutasosta.
Harvestereita käytetään puiden kaatamiseen, karsintaan ja katkomiseen määrämittaan.
Harvesterilla suoritetaan myös tiedonkeruuta hakkuilta, jolla varmennetaan esimerkiksi
halutun puutavaran korjuu asiakkaalle. Harvesteri on oleellinen ja monipuolisin työkalu
käytettäessä
Cut-To-Length
–menetelmää
puunkorjuussa.
Cut-To-Lenght
eli
tavaralajimenetelmä tarkoittaa toimintatapaa, jossa puusto korjataan metsästä ennalta
määrätyn mitan tai tavaralaadun mukaisesti. Tämä eroaa esimerkiksi Pohjois-Amerikassa
käytettävästä Full-Tree eli kokopuumenetelmästä siten, että kokopuumenetelmässä puut
korjataan ensin metsästä ja vasta myöhemmin käsitellään haluttuun mittaan. Puutavaran
laatu määräytyy siis vasta hakkuun jälkeen. Harvesterista voidaan puhekielessä käyttää
myös nimityksiä hakkuukone tai moto.
Kuormatraktori puolestaan toimii puutavaran keräys- ja poiskuljetusvälineenä hakkuilta
tienvarsille jatkokuljetusta varten. Puhekielessä kuormatraktorista käytetään myös
nimityksiä ajokone tai kuormakone.
John Deere Forestry Oy antoi toimeksi selvittää tällä tutkimuksella yrityksen sisäisesti
metsäkoneiden panssareiden ja pohjan luukkujen ongelmakohtia niiden laadun
kehittämiseksi.
11
1.2 Yritysesittely
Deere & Company on vuonna 1837 Molinessa perustettu pohjois-amerikkalainen
työkoneita valmistava yritys. Deere & Company:n pääkonttori sijaitsee Molinessa,
Illinoisissa ja Euroopan pääkonttori Mannheimissa, Saksassa. Deere & Company:lla on
myös monia muita toimipisteitä sekä tehtaita ympäri maailmaa. Pohjois-Amerikan tuotanto
keskittyy lähinnä maatalouslaitteisiin ja kaivinkoneisiin. Mannheimissa valmistetaan
suurin osa konsernin traktoreista. (John Deere Forestry Oy, 2014e).
Joensuussa on pitkät perinteet kuormatraktoreiden valmistuksesta jo ennen kuin tuotteet
muuttuivat John Deere –brändin alaisuuteen. Koneita on valmistettu Joensuussa muun
muassa Lokomo ja Timberjack nimien alla jo vuodesta 1972. Vuonna 2000 Deere &
Company osti Timberjack Oy:n Metso Oyj:ltä ja vuodesta 2005 alkaen Timberjack Oy
kulki nykyisellä nimellään John Deere Forestry Oy. Deere & Company:n linjauksen
mukaan vuonna 2003 harvesterituotanto siirrettiin Filipstadista, Ruotsista Joensuuhun ja
Filipstadin tehdas lakkautettiin. John Deere Forestry Oy:n pääkonttori on Tampereella,
jossa suunnittelu- ja talousosasto sijaitsevat. Nykyisin kaikki John Deere –brändin alla
kulkevat CTL-metsäkoneet valmistetaan Joensuun tehtaalla. (John Deere Forestry Oy,
2014e).
1.3 Tutkimusongelma
Tutkimuksen toimeksiantavalla yrityksellä ei ole riittävästi koostettua tietoa rungon
alapuolisiin luukkuihin liittyvistä ongelmista. Niiltä osin, joilta tietoa löytyy, tieto ei ole
koottua ja jäsenneltyä, mikä tukisi esimerkiksi suunnittelutyötä. Tässä tutkimuksessa
tutkimusongelmaksi muodostuu täten hiljaisen ja koostamattoman tiedon esiinsaaminen ja
tutkimustehtäväksi kerätyn tiedon käsittely ja saattaminen sellaiseen muotoon, että sitä
voidaan jatkossa hyödyntää laadun kehittämiseksi.
12
1.4 Tavoitteet
Tämän tutkimustyön päätavoitteena on selvittää minkälaisia ongelmia John Deere Forestry
Oy:n työntekijät havaitsevat liittyen eri harvesterien ja kuormatraktoreiden pohjan
luukkuihin ja panssareihin. Tavoitteena on myös selvittää millä tavalla eri osastoilla
toimivien työntekijöiden hiljainen tieto saadaan esille hyödynnettävään muotoon.
Tutkimusaihetta käsiteltäessä kartoitetaan lisäksi muita mahdollisia lähteitä. Työn
tuloksena yhdistetään edellä mainitut tulokset sekä tiedot ja näin saada yritykselle
helppokäyttöistä aineistoa laadun kehittämiseksi.
1.5 Tutkimuskysymykset ja hypoteesit
Yrityksen työntekijät tekevät työssään havaintoja pohjan luukuista ja panssareista.
Havainnot ovat usein sidonnaisia työntekijän työtehtäviin. Tässä tutkimuksessa oletetaan,
että työntekijät omaavat hiljaista tietoa, mutta tämä tieto ei vielä sellaisenaan ole
hyödynnettävissä laadun kehittämiseksi. Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan tietoa, joka on eisanallista tietämystä, mikä karttuu ihmisille elämänkokemusten kautta (Nuutinen, 2015).
Tämänkaltaisen tiedon esiinnostaminen ja eri osastoilla toimivien työntekijöiden tietojen
siirtyminen esimerkiksi suunnitteluosaston hyötykäyttöön vaatii oman resurssinsa, johon
tällä tutkimuksella pyritään vastaamaan. Tämän tutkimustehtäväalueen ja hypoteesin
perusteella muodostuu ensimmäinen tutkimuskysymys:
1. Mitä tietoa perusjoukolta on saatavissa laadun parantamiseksi, pohjan luukkujen ja
panssareiden
1.1 ongelmista,
1.2 parannusehdotuksista ja
1.3 hyvistä ominaisuuksista?
Eri osastoilla toimivilla työntekijöillä on hiljaisen tiedon lisäksi myös työn tuloksena
saatua tai tuotettua informaatiota, joka olisi hyödynnettävissä laadun kehittämiseksi.
Aiheeseen liittyvää tietoa voidaan selvittää myös kartoittamalla aihepiiriin (työkoneiden
pohjan suojaus) kohdistuvaa aiempaa tutkimustietoa julkisista lähteistä ja muita
13
mahdollisia tehtyjä selvityksiä. Tässä tutkimuksessa oletetaan, ettei näitä tietoja ei ole
koottu yhteen, joten tästä tehtäväalueesta ja hypoteesista muodostuu toinen ja kolmas
tutkimuskysymys:
2. Mitä jo olemassa olevaa, koostamatonta tietoa yrityksen sisältä löytyy?
2.1 Mitä tiedoista voidaan hyödyntää?
2.2 Miten saatuja tietoja voidaan hyödyntää?
3. Mitä muuta tietoa aihepiiristä on saatavilla?
Tässä tutkimuksessa oletetaan saatavan oleellista tietoa laadun kehittämiseksi ensimmäisen
ja toisen tutkimustehtäväalueen selvittämisen avulla. Kolmannen tutkimustehtävän
muodostaa tietojen hyödynnettävään muotoon saattaminen yritykselle. Neljänneksi
tutkimuskysymykseksi muodostuu:
4. Minkälaisessa muodossa koostettu tieto tulisi esittää tutkimuksen toimeksiantajalle,
jotta se olisi konkreettinen työväline laadun kehittämiseksi?
1.6 Rajaukset
Tutkimuksen laajuuden vuoksi aihetta rajataan liittyen eri tutkimuskysymyksiin.
Tutkimuksen kohteena on yrityksen itse valitsema laadunkehittämisen kohde eli
metsäkoneiden panssarit ja pohjien luukut. Tutkittaviksi metsäkoneiden harvesterien ja
kuormatraktoreiden malleiksi on valittu sekä tällä hetkellä tuotannossa olevia että jo
poistuneita malleja. Myös poistuneista malleista voidaan saada tarpeellista tietoa laadun
kehittämiselle. Tutkittavat konemallit löytyvät taulukosta 1 ja havainnekuva harvesterien
sekä kuormatraktoreiden panssareista ja pohjan luukuista liitteestä 1 (Kyselylomake).
14
Taulukko 1. Tutkittavat konemallit
HARVESTERIT
Tuotannossa
KUORMATRAKTORIT
1070E
1070iT4
X
1170E
Tuotannossa
810E
X
1010E
X
1110E
1170T4
X
1110iT4
1270E
X
1210E
1270iT4
X
1210iT4
1470E
X
1510E
1470iT4
X
1510iT4
X
1910E
1910G
Esituotanto
Tiedonhaun päätavoitteena on saada tietoa asennettavuudesta, käytettävyydestä, sekä
kestävyydestä ja tarkastella näiden tietojen avulla laatuun vaikuttavia tekijöitä.
Tutkimuksen ulkopuolelle jätetään esimerkiksi yksittäisten panssareiden ja pohjan
luukkujen valmistukseen vaikuttavat seikat, kuten hinta ja massa. Laadun kehittämiseksi
olisi järkevää ottaa huomioon myös koneiden valmistus kokonaisuudessaan, esimerkiksi
luukkuihin
yhteydessä
tarkoituksenmukaista
olevien
rungon
tutkimuksen
osien
laajenemisen
hitsausmenettelyt.
vuoksi.
Tämä
Tutkimuksella
ei
ole
pyritään
selvittämään pääpiirteisesti toimintaan, kestävyyteen ja laatuun vaikuttavia seikkoja.
Tutkimuksen edellä mainitut päätavoitteet määriteltiin ennalta toimeksiantavan yrityksen
kanssa. Päätavoitteet ovat varsin laajoja käsitteitä, joten niitä rajataan tutkimuksen
tekovaiheessa tämän tutkimuksen oleellisimpiin seikkoihin. Seuraavissa kappaleissa
avataan lyhyesti näitä rajauksia.
Asennettavuus: Asennettavuudella tarkoitetaan kyseessä olevan panssarin tai pohjan
luukun asennuksen helppoutta/vaikeutta tehtaalla valmistuksessa olevaan metsäkoneeseen.
Tähän vaikuttaa esimerkiksi panssarin asennusasento ja massa.
Käytettävyys: Vasta todellisissa työoloissa panssarin käytettävyys tulee parhaiten ilmi.
Käytettävyydellä
tarkoitetaan
sitä,
kuinka
paljon
panssarin
olemassaolosta
on
15
hyötyä/haittaa, esimerkiksi huoltotehtävissä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi panssarin tai
luukun avautumissuunnat, käytön helppous, kiinnitysratkaisut tai panssarin kykyä estää
lian pääsyä rungon sisään.
Kestävyys: Panssareiden pääasiallinen tehtävä on suojata herkempiä komponentteja
kulumiselta, iskuilta ja lialta. Metsäkoneita käytetään vaikeissa olosuhteissa ja kaukana
huoltomahdollisuuksista, joten tärkeää on, ettei suojaus petä missään työtilanteessa.
Laatu: Kaikkien edellä mainittujen pääkohtien saavuttaminen on laadun mittaamistapa.
Erilaiset puutteet muissa osa-alueissa heijastuvat esimerkiksi asiakkaiden tekemien
reklamaatioden määrään. Laadun tarkkailuun voidaan myös olettaa kuuluvaksi
valmistuksen
kyky
tuottaa
mittatarkkojan
tuotteita.
Myös
suunnitteluvirheiden
huomioonottaminen on oleellista, sillä ne johtavat helposti mittatarkkuuden vaihteluihin
lopputuotteessa.
16
2 KIRJALLISUUSKATSAUS
Tässä luvussa käsitellään tutkimukseen liittyviä eri teorioita ja standardeja. Luvussa
esitellään
asennettavuuteen
asennusergonomiastandardeja
ja
soveltaen,
käytettävyyteen
kestävyyttä
liittyviä
staattisen
ja
seikkoja
dynaamisen
kuormituksen, myötöviivateorian ja kulumismekanismien avulla sekä laatuseikkoja
yleisesti hyväksyttyjen laatumääreiden perusteella.
2.1 Asennusergonomia (asennettavuus, käytettävyys)
Tässä tutkimuksessa tarkastelussa olevien metsäkoneiden kokoonpano tapahtui käsityönä,
joten ergonomia on olennainen huomioon otettava tekijä koneen valmistuksessa aina
suunnittelupöydältä viimeistelyyn ja luovutukseen saakkaa. SFS EN-ISO 6385:2004 –
standardin mukaan ergonomiaa tulisi hyödyntää muun muassa työn kuormitusta, rasitusta
ja tapaturmia ennalataehkäisevästi siten, että ongelmat eivät jää ratkaistavaksi vasta
työjärjestelmien valmistuttua. Ergonomisten periaatteiden riittävällä huomioonottamisella
ennakoivasti voidaan välttyä negatiivisilta seurauksilta, kuten työn viivästymisiltä,
mukauttamisen aiheuttamilta ylimääräisiltä kustannuksilta, heikentyneeltä laatutasolta ja
käytettävyydeltä. Työjärjestelmien ergonomisten suunnitteluperiaatteiden standardissa
ilmaistaan myös ennakoinnin merkityksen huomioonottaminen henkilöstön osalta
suunnitteluvaiheessa seuraavasti: ”Työntekijöiden on oltava osallisina prosessissa ja heidän
olisi osallistuttava prosessin aikana vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla työjärjestelmien
suunnitteluun. Työjärjestelmän suunnittelussa on osallistuva lähestymistapa olennaista,
jotta vältytään ei-optimaalisilta ratkaisuilta, koska työntekijöiden kokemus tarjoaa
korvaamattoman tietopohjan.” (SFS EN-ISO 6385, 2004, s. 14.) Tällä tutkimuksella
haluttiin
tarjota
John
Deeren
työntekijöille
mahdollisuus
päästä
vaikuttamaan
ennaltaehkäisevään ergonomian kehitykseen ja saada kyseinen korvaamaton tietopohja
esille.
17
Suomalaiset ja eurooppalaiset standardit käsittelevät yksityikohtaisesti ergonomiaan ja
työturvallisuuteen liittyviä seikkoja ja erittelevät ne omiin standardeihinsa määritelmien
perusteella. Standardit ottavat huomioon muun muassa työasennot ja liikkeet, laitteen tai
koneen käyttöön tarvittavan voiman (SFS EN-ISO 6385, 2004, s. 24-26; SFS-EN 6141+A1, 2009, s. 14), jotka muodostavat osan työturvallisuudesta. John Deere Forestry
Oy:llä on käytössä näiden lisäksi omat ergonomiaa ja turvallisuutta käsittelevät standardit.
Nämä standardit pohjautuvat enimmäkseen Pohjois-Amerikkalaisiin puolustusvoimien
stardardeihin (Deere & Company Engineering Standards Department, 2014, s. 36).
Tutkimuksessa on tärkeää ottaa huomioon edellämainituista standardeista työasentoa,
nostovoimaa ja apuvälineiden suunnittelua käsittelevät asiat. John Deeren käytössä olevat
standardit tarjoavat esimerkiksi laskukaavoja, joilla voidaan määritellä työn rasittavuutta,
sallittujen toistojen lukumäärää päivässä, työturvallisuutta ja mahdollisten apuvälineiden
tarvetta. Nämä työkalut on tarkoitettu suunnittelun käyttöön ergonomiaongelmien
ennakointia varten.
John Deeren sisäisesti on suoritettu aiemmin ergonomiaa käsittelevä katselmus, jossa
tarkasteltiin koneiden viimestelyhallissa harvesterien etupanssareiden asennustapahtumaa.
Etupanssareiden asennuksessa havaittiin ergonomiaongelmia, esimerkiksi panssareiden
painossa, asennuspaikalle kuljettamisessa ja asennusasennossa. Asennuksen avuksi
kehitettiin apuväline, joka ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla, sillä apuvälinettä
käyttämällä ei pystytä nostamaan panssaria. Panssarit painavat huomattavasti enemmän
kuin sallittu asentajan maksiminostoraja on. (Junnola, 2013.)
2.2 Vaurioitumismekanismit (kestävyys)
Metsäkoneiden työolosuhteet vaihtelevat tasaisista maa-alueista kivikkoihin ja vetisiin
soihin, joten koneen pohjat ovat monenlaisessa kuormituksessa jatkuvasti. Rungot ovat
suunniteltu kestämään koneen käytöstä aiheutuvia kuormituksia (esim. vääntö) ilman
luukkuja ja panssareita, joten niiden tehtävä on pääasiassa suojata kriittisiä komponentteja
lialta ja iskuilta (Vainikainen, 2011, s. 2). Tarkastellessa kiinnitysratkaisuja voidaan
olettaa, että luukuilla ja panssareilla ei ole juuri merkitystä rungon lujuudelle eikä
luukkuihin kohdistu tai välity väsyttävää kuormitusta rungon liikkeistä. Näin ollen tätä
18
tutkimusta rajattiin jättämällä väsyttävien kuormitusten tarkastelut pois. Luukkujen ja
panssareiden
täytyy
kuitenkin
kestää
eriyyppisiä
maasto-olosuhteisiin
liittyviä
kuormituksia ja kulumista. John Deeren metsäkoneiden runkojen suunnitteluohjeessa
mainitaan vähimmäiseliniäksi rungoille 15000 tuntia, joten sama kestoikävaatimus
asetetaan runkoihin välittömästi liittyville luukuille ja panssareille (Vainikainen, 2011, s.
23).
2.2.1 Staattinen ja dynaaminen kuormitus
Kappaleen kestävyyteen vaikuttava oleellinen tekijä on siihen kohdistuvat kuormitukset.
Nämä kuormitustyypit voidaan jakaa sekä staattisiin että dynaamisiin kuormituksiin.
Budynasin ja Nisbettin (2011) mukaan staattisella kuormituksella tarkoitetaan pysyvää ja
muuttumatonta voimaa, joka kohdistuu kappaleeseen pistemäisesti tai jakautuneena pintaalalle. Staattinen kuorma voi ilmetä erilaisina jännityksinä rakenteessa, kuten vääntönä,
taivutuksena, puristuksena, leikkauksena tai näiden yhdistelminä. Staattinen mitoitus on
yksinkertaisin tapa mitoittaa rakennetta, koska huomioon ei tarvitse ottaa värähtelyjä,
liikettä tai kuormituksien toistuvuutta. Mitoituskriteereinä ovat kuorma, materiaalin lujuus,
kappaleen geometria ja varmuus suhteessa materiaalin myötörajaan. Jos kuormitus siis
todetaan täysin staattiseksi, on rakenteen kestoikä oikein mitoitettuna ääretön. (Budynas &
Nisbett, 2011, s. 4, 214.)
Pohjan luukkujen ja panssareiden käyttötilanne ei kuitenkaan vastaa täysin staattista
kuormitusta, vaikka kone on maastossa joskus pohjan (panssareiden ja luukkujen) varassa.
Koneeseen vaikuttavat kiihtyvyydet muuttavat tilanteen staattisesta dynaamiseksi.
Dynaamisessa
kuormituksessa
otetaan
huomioon
kappaleeseen
vaikuttavan
gravitaatiokiihtyvyyden lisäksi kappaleen liikkeestä aiheutuva kiihtyvyys, jolla otetaan
huomioon muun muassa törmäyksistä aiheutuva lisäkuormitus. Dynamiikka perustuu
lähtökohtaisesti Newtonin toisen lain (1) hyödyntämiseen voimien määrittelyssä.
19
𝐹 =𝑚∗𝑎
(1)
jossa,
F= voima (N)
m=kappaleen massa (kg)
a=kiihtyvyys (m/s2)
Kappaleen kestävyyttä voidaan tarkastella sekä staattisesti että dynaamisesti. Tässä
tutkimuksessa pohjan suojauksissa oletettiin staattisen kestävyyden olevan edellytyksenä
dynaamiselle kestävyydelle. Aikaavievempiä dynaamisia laskelmia voidaan harkita
riippuen staattisen analyysin tuloksista ja tutkittavan kappaleen (pohjan luukun tai
panssarin)
käyttötarkoituksesta
sekä
sijainnista
rungon
alueella
ja
kuinka
tarkoituksenmukaiseksi laskelmien suorittaminen arvioitaisiin.
2.2.2 Plastinen rajatila
Materiaalien plastista käyttäytymistä voidaan tarkastella plastisuusteorian avulla.
Myötöviivateoria on plastisuusteorian sovellus, joka pyrkii selittämään levykenttien
rajatilakuormitettavuutta (RIL 167-1, 1988, p. 188).
Pohjan luukkujen ja panssareiden kaltaisia rakenteita suunniteltaessa on pyrittävä estämään
rakenteen muodonmuutokset kuormituksista huolimatta ja/tai pyrkiä minimoimaan
muodonmuutosten vaikutukset rakenteen toimivuuteen ja stabiiliuuteen. Esimerkiksi
koneen putoaminen kiven päälle voi aiheuttaa plastisia muodonmuutoksia rakenteessa.
Myötöviivateoriassa oletetaan laattamaisessa kappaleessa olevien jännitysten tasaantuvan
materiaalin muodonmuutoskyvyn turvin. Kuorman vaikutuksesta kappaleeseen muodostuu
tasomaisia kenttiä, joita yhdistävät suoriksi oletetut plastiset nivelet. Nivelten
muodostumiseen tarvittava minimikuormitus voidaan laskea sisäisen ja ulkoisen
virtuaalisen työn periaatteen mukaan. Erilaisia mekanismimalleja testaamalla voidaan
hakea rakenteeseen muodonmuutostyön minimiarvo, joka edustaa rakenteen kestävyyttä
muodonmuutosta vastaan. (RIL 167-1, 1988, s. 188.)
20
Materiaalin jännitys-venymä käyrästä voidaan laskea käyttäen Hooken lakia (2)
materiaalin venymä myötörajalla seuraavasti:
𝜎 =𝜀∗𝐸
(2)
jossa,
σ=materiaalin jännitys (MPa)
ε=materiaalin venymä
E=materaalin kimmokerroin (MPa)
Mikäli materiaalissa vallitsevat venymät ylittävät materiaalille ominaisen venymän
myötörajalla (materaali on plastisessa tilassa), tulee muodonmuutoksista pysyviä (Budynas
& Nisbett, 2011, s. 33).
Myötöviivateoriaa
hyödynnettäessä
tutkittavan
kappaleen
tulee
olla
mitta-
ja
jäykkyyssuhteiltaan sellainen, että plastisia niveliä voi muodostua. Kappaleen tuennat
ajatellaan reunaehtojen mukaisesti vapaiksi reunoiksi, niveliksi tai jäykiksi liitoksiksi,
jotka taas osaltaan vaikuttavat plastisten nivelten syntymiseen ja tämän vauriomekanismin
määräävyyteen. (RIL 167-1, 1988, s. 188.)
Luvussa 3 (John Deere Forestry Oy:n metsäkoneiden pohjan luukkujen ja panssareiden
esittely), voidaan havaita panssareiden olevan suurelta osin laattamaisia kappaleita.
Myötöviivateoriaa hyödynnetään pohjan luukkujen ja panssareiden lujuuslaskelmissa,
luvussa 5.2 (Lujuuslaskenta).
2.2.3 Kulumismekanismit
Luvussa
2.2
(Vaurioitumismekanismit)
tuotiin
esille
koneen
runkojen
elinäin
mitoitusperusteena olevan 15000 ajotuntia. Tämä vastaa arvion mukaan noin neljää vuotta
täysipäiväistä työskentelyä koneella, mikäli konetta käytetään vuorokauden aikana
kahdessa vuorossa, viitenä päivänä viikossa. Käytännössä päivittäinen ajoaika ei
21
todellisuudessa ole näin paljoa, sillä työaika koostuu ajon lisäksi myös muista, kuten
huolto- ja siirtotehtävistä. Pohjan rakenteet ovat yleisimmin tehty vähintään 8 mm
paksuisista levyistä, joten voitanee olettaa, että tässä ajassa erilaiset ruostumisen tai
kemiallisen kulumiset muodot eivät heikennä rakennetta merkittävissä määrin verrattuna
mekaaniseen aineen poistumiseen kulumisen johdosta. Täten tässä käsitellään vain
jälkimmäisenä mainittua kulumisen muotoa.
Koneilla työskennellään vaihtelevissa olosuhteissa ja maaperä voi sisältää runsaasti kiviä.
Suomen kallioperä sisältää 53 prosenttia graniittisia kiviä (Korsman & Koistinen, 1998, s.
98). Graniitti sisältää kvartsia, jonka Vickers-kovuus on 1161 (CIDRA Precision Services,
2012), kun esimerkiksi RAEX-kulutusteräksen vastaava kovuus muutettuna Vickers
asteikolle on välillä 279-560 (Rautaruukki Oyj, 2014). Materiaalien välisistä kovuuseroista
johtuen pehmeämpi materiaali kuluu herkemmin pintojen ollessa kontaktissa. Tämä olisi
hyvä ottaa huomioon koneen pohjan materiaalivalinnoissa. John Deere Forestry Oy:n
pohjan luukkujen ja panssareiden valmistuspiirrustusten mukaan nykyinen materiaali on
S355K2C+N –rakenneterästä, jonka kovuus on edellä mainittua kulutusterästä vielä
matalampi.
Kuluminen on tribologinen ilmiö, jossa kappaleen pinta kuluu esimerkiksi voimien,
virtausten tai hankauksen vuoksi (Budinski, 2014, s. 5-6). Tässä yhteydessä käsitellään
vain hankauksesta johtuvia tribologisia ilmiöitä, koska tämä kulumismekanismi on
metsäkoneiden pohjissa yleinen. Budinskin (2014, s. 17, 37) mukaan hankauksesta johtuva
kuluminen
voidaan
jakaa
kahteen
pääryhmään:
adhesiiviseen
ja
abrasiiviseen.
Adhesiivinen kuluminen tarkoittaa koskettavien pintojen yhteen liimautumista tai
hitsautumista kuormituksen alla. Abrasiivisessa kulumisessa koskettavien pintojen välissä
on puolestaan hiovia partikkeleita, jotka aiheuttavat kulumista. Jälkimmäinen ilmiö on
usein läsnä työkoneiden pohjan osissa. Maaperä sisältää aina jonkin verran kiviainesta,
joka pohjaa tai työkalua (puskulevyt, kauhat) vasten hankautuessaan aiheuttaa abressiivista
kulumista.
Abressiivinen kuluminen voidaan jakaa vielä pienempiin alaluokkiin, jotka ovat korkean
kuormituksen ja matalan kuormituksen abrasiivinen kuluminen sekä abrasiivinen
kovertuminen ja kiillottuminen. Kaksi ensimmäistä alaluokkaa ovat merkittävimpiä
22
kulumismekanismeja työkoneissa. Matalan kuormituksen abrasiivisessa kulumisessa
kuluminen koostuu kolmesta komponentista: kuluvasta pinnasta, kuluttavasta aineesta eli
abrasiivista ja vastinpinnasta. Matalan kuormituksen kulumisessa abrasiivipartikkelit
pystyvät pyörimään pintojen välissä ja kuluttamaan pehmeämpää pintaa tasaisesti. Erona
korkean kuormituksen kulumisessa on mekanismin koostuminen kahdesta pinnasta, joista
toinen on kiinteä abrasiivi, esimerkiksi teräslevyn hankaaminen kiveä vasten, josta syntyy
korkealle
kuormitukselle
tyypillistä
naarmuntumista.
Tämä
kuluttaa
materiaalia
tehokkaamin kuin matalan kuormituksen kuluminen. Korkean kuormituksen kulumisessa
voimatasot ylittävät myös abrasiivin puristuskestävyyden, kun taas matalan kuormituksen
tapauksessa voimat ovat alle sen. (Budinski, 2014, s. 8-43.)
Kolmas mahdollinen abrasiivinen kulumismekanismi on kovertumiskuluminen. Tässä
kulumismekanismissa pehmeämpi materiaali kuluu kuopille toistuvista iskuista johtuvien
plastisien muodonmuutosten seurauksena. Tälläisessa sovelluksessa käytetään yleensä
työstökarkenevaa terästä kulumisen estämiseksi. (Budinski, 2014, s. 48.)
Viimeinen tyyppi on kiillottuminen. Kiillottuminen voi periaatteessa olla sama prosessi,
kuin matalan tai korkean kuormituksen kuluminen, mutta erona on abrasiivi partikkelien
koko (<1 μm). Partikkelit eivät tee pintaan enää uusia uurteita tai naarmuja, vaan
tasoittavat
perusmateriaalissa
olevia
epätasaisuushuippuja.
Joissain
sovelluksissa
perusmateriaalin liika tasaisuus aiheuttaa ongelmia esimerkiksi poranterissä, sorvin
teräpaloissa, luoden pohjaa adhesiiviselle kulumiselle. (Budinski, 2014, s. 49, 92.)
Metallisten
materiaalien
kulumiskestävyyttä
on
hankala
verrata
mineraalien
kovuustaulukolla, joten materiaalien kulumisen testaamiseen on kehitetty useita testejä,
joilla saadaan simuloitua kulumisprosessia. Testit voivat koostua joko kahden tai kolmen
elementin keskinäisvaikutuksesta eli abrasiivi voi olla sidottu toineen kappaleeseen tai se
lisätään irtonaisena kappaleiden väliin. Tälläinen testi on esimerkiksi ASTM G 65 dry sand
rubber wheel abrasion test (kuva 2). Kulumiskestävyys mitataan materiaalin poistumana
testikappaleesta. (Budinski, 2014, s. 55.) Lähinnä teräksen valmistajat suorittavat näitä
testejä uusille teräksille.
23
Kuva 2. ASTM G 65 Dry sand rubber wheel abrasion test (Budinski, 2014, s. 55).
2.3 Laatu
SFS-EN ISO 9000 –standardi perustelee laatujärjestelmien käyttämistä asiakkaan toiveiden
ja vaatimusten täyttämisen takaavaksi kilpailuvaltiksi. Yrityksille laatujärjestelmien
tarkoitus on valvoa tekemistä, todentaa sitä sekä varmistaa, että kaikki tämä tapahtuu
tuotteelle asetettujen lakien ja vaatimusten mukaan. (SFS-EN ISO 9000, 2001, s. 10.)
Standardi itsessään on varsin raskas eikä sovellu sinällään varsinaisen tuotteen (tässä
tapauksessa
metsäkoneen)
osien
suunnittelutyökaluksi.
Asiakkaalle
ja
tuotteen
loppukäyttäjälle laatu muuttuu hyvin subjektiiviseksi asiaksi. Asiakas arvioi tuotteen tai
palvelun laatua omien tarpeidensa ja kokemustensa perusteella. Näin ollen laadun
olemassaolo on kuitenkin tärkeää sisäistää, vaikka kyse olisikin vain pohjapanssarista.
24
Tämän marginaalisen osan laaduttomuus voi muuttaa asiakkaan kokemuksen koko
tuotteesta.
Johdanto osiossa määriteltiin tässä tutkimuksessa laaduksi muiden tutkittavien asioiden eli
asennettavuuden, käytettävyyden ja kestävyyden täyttyminen. Tämä on linjassa SFS-EN
ISO 9000 laatumääritelmän kanssa (SFS-EN ISO 9000, 2001, s. 22).
John Deerellä on käytössä ISO 9001 –standardi, jonka avulla valvotaan koko organisaation
toimintaa ja samaa standardia sovelletaan suunnittelulaadun valvontaan. ISO 9001
määrittää ISO 9000 –standardia tarkemmin vaatimukset laadunvalvontajärjestelmälle, kun
organisaation päämääränä on varmistaa kykynsä toimittaa ja tuottaa vaatimukset täyttäviä
tuotteita (SFS-EN ISO 9000, 2001, s. 8). Yrityksellä on valmistuksen laadun valvontaan
omat standardinsa.
John Deere valvoo standardin toteutumista suunnitteluprosessin vierellä kulkevalla PDPjärjestelmällä, jossa jokainen suunnitteluvaihe dokumentoidaan ja validoidaan. Asentajilta
ja huoltohenkilöstöltä tuleva tieto ei kantaudu prosessin alkuun. Tällä tutkimuksella
pyrittiin saamaan tieto esiin ja luomaan takaisinkytkentä prosessin alkuun.
25
3 JOHN DEERE FORESTRY OY:N METSÄKONEIDEN POHJAN LUUKKUJEN
JA PANSSAREIDEN ESITTELY
Deerellä on tuotannossa tällä hetkellä kuutta erilaista kuormatraktoria ja neljää eri
harvesteria. Lähes jokaisessa mallissa pohjan luukut ja panssarit ovat uniikkeja.
Seuraavassa esitellään panssareiden ja luukkujen rakennetta, kiinnitysratkaisuja sekä
niiden kautta tehtäviä huoltotoimenpiteitä yleisesti, koska rakenneratkaisut ovat mallien
välillä samanlaisia vain pienin eroavaisuuksin. Luukkujen sijainnit ovat nähtävillä liitteessä
1 (Kyselylomake).
3.1 Kuormatraktorit
Kuormatraktoreiden eturungossa pohjan luukkuja ja panssareita on viisi, poikkeuksena
pienin kuormatraktori, jossa luukkuja on kolme. Kaikki kuormatraktoreiden luukkujen ja
panssareiden levykentät on valmistettu 10 mm paksusta HARDOX400/AR400 –
kulutusteräksestä.
Muut
osat
on
valmistettu
S355K2C+N
–rakenneteräksestä.
Kuormatraktorin keulimmainen luukku on kiinnitetty kahdella upotetulla ruuvilla ja
koukuilla (Kuvat 3 ja 4). Luukku on valmistettu suorasta levystä. Luukun putoamista
avatessa on pyritty estämään lisäämällä varmistusketju luukun yläreunaan. Pienimmässä
kuormatraktorissa tätä luukkua ei ole.
26
Kuva 3. Lähikuva kuormatraktorin etuluukun pultin syvennyksestä kuvattuna sisältäpäin.
Holkit on hitsattu panssariin.
Kuva 4. Kuva kuormatraktorin etuluukusta.
Seuraava luukku on pitkä keulan luukku, joka on kiinnitetty kahdella pultilla etupäästä ja
saranoilla takareunastaan (kuva 5). Luukku on valmistettu suorasta levystä kanttaamalla.
Pultit ovat syvennyksissä, joissa on hieman ovaalit reijät istuvuuden takaamiseksi (kuva 6).
Luukku voidaan nostaa käyttäen kuvassa 7 nähtävää kuularuuvia.
27
Kuva 5. Kuormatraktorin pitkä keulan luukku.
Kuva 6. Pitkän keulan luukun ovaalit pultin reiät ja panssariin hitsatut holkit.
28
Kuva 7. Keulan luukun nostomekanismi.
Kuormatraktorin eturungon akselistoa suojaava panssari on kiinnitetty neljällä pultilla.
Avaamista varten panssarissa on koukut (kuva 8) sekä putoamista estävä ketju. Pultit ovat
ulkonevissa holkeissa panssarin nurkissa (kuva 9). Panssaria on pyritty myös vahvistamaan
veitsilevyillä, jotka asettuvat panssariin pituussuunnassa. Muutoin panssari on kantattu
suorasta levystä rungon muotoihin. Panssarissa on myös pieni huoltoluukku, joka on kiinni
kahdella pultilla reunoista. Tämä luukku on yhdistetty pienimmässä kuormatraktorissa
akselipanssariin.
Kuva 8. Kuormatraktorin eturungon panssari ja pieni huoltoluukku.
29
Kuva 9. Eturungon panssarin kiinnityspulttien suojaholkit (hitsattu panssariin).
Kuormatraktoreiden eturungoissa on vielä yksi pieni etummaista luukkua muistuttava
huoltoluukku akselin kohdalla olevan panssarin peräpuolella. Sen rakenne on myös
samanlainen kuin etummaisen luukun ja se on kiinnitetty yhdellä pultilla sekä koukuilla.
Tätä luukkua ei ole pienimmässä kuormatraktorissa.
Kuormatraktoreiden takarungoissa on vain yksi panssari pohjassa, joka suojaa takaakselistoa. Panssari on hyvin samanlainen verrattuna eturungon akselin kohdalla olevaan
panssariin. Se on kantattu suorasta levystä ja kiinnitetty runkoon kahdella pultilla sekä
koukuilla (kuva 10). Putoamisen estämisen varmistuksena on kaksi ketjua. Pultit ovat
hieman erilaisissa holkeissa panssarin reunoilla kuin eturungon panssarissa (kuva 11).
30
Kuva 10. Kuormatraktorin takarungon panssari.
Kuva 11. Kuormatraktorin takarungon panssarin kiinnityspulttien holkki (holkki hitsattu
panssariin).
3.2 Harvesterit
Kaikissa harvestereissa on kaksi panssaria ja yksi luukku. Eturungon panssari on kantattu
suorasta levystä useaan tasoon eturungon myötäisesti ja kiinnitetty kuudella pultilla
reunoistaan (kuva 12). Panssarissa on reunoilla ja takaosassa vahvikelevyjä ja se on
takapäästä kiinni koukuilla. Pultit ovat suojattu ulkonevilla holkeilla, joissa on pitkulaiset
31
reiät kiinnityksen helpoittamiseksi (kuva 13). Panssari on valmistettu 10 mm paksusta
S355K2C+N levystä. Muut osat ovat myös samaa terästä. Panssarin nousee vaijerivinssin
avustuksella ja laskemista varten rungossa on jousikuormitteinen ”tuulihaka”, joka estää
panssarin putoamisen alas pulttien aukaisemisen jälkeen. Tätä varten panssariin on hitsattu
kuvassa näkyvä koukku.
Kuva 12. Harvesterin etupanssari vinssikokoonpanon kanssa.
Kuva 13. Etupanssarin pulttien suojaholkit (hitsattu panssariin).
Harvesterin takarungossa on pitkulainen huoltoluukku (kuva 14). Luukku on kiinni
kahdella pultilla, joissa on harvesterin eturungon panssarin kaltaiset hitsatut holkit.
Takapää on kiinni koukuilla. Luukku on valmistettu 10 mm paksusta S650MC –
rakenneteräksestä. Muut osat on valmistettu S355K2C+N –rakenneteräksestä.
32
Kuva 14. Harvesterin takarungon luukku.
Taimmainen harvesterista löytyvä panssari suojaa taka-akselia. Panssari on valmistettu
useasta moneen suuntaan kantatusta levystä, jotka on hitsattu yhteen (kuva 15). Panssarin
etupäässä on sisäpuolinen jäykiste. Panssari kiinnitetään etureunastaan kahdella pultilla ja
takareunasta saranoilla. Pulttien ympärillä hitsattu suojaholkki, joita on käytetty myös
aiemmin esitetyssä harvesterin luukussa. Panssarin nostamisen avuksi on vaijerivinssi.
Panssarin runko on valmistettu 10 mm paksusta S650MC –rakenneteräksestä ja muut
luukun osat S355K2C+N –rakenneteräksestä.
Kuva 15. Harvesterin taka-akselia suojaava panssari.
33
3.3 Huoltotoimenpiteet
Panssareiden ja pohjan luukkujen pääasiallinen tarkoitus on tarjota koneen herkille
komponenteille suojaa
komponentteihin
sekä mahdollistaa
esimerkiksi
ilman
käsiksipääsy metsäkoneen alapuolisiin
moottorin
poisnostamista.
Harvestereiden
ja
kuormatraktoreiden huolto-ohjelmat ovat hyvin yhdenmukaisia perushuoltojen osalta.
Yleisimmät alapuolelta tehtävät huoltotoimenpiteet ovat öljyjen ja suodattimien vaihtoja
sekä nivelien/akselien rasvauksia (John Deere Forestry Oy, 2010a; John Deere Forestry
Oy, 2010b). Öljynvaihdot suoritetaan esimerkiksi moottoriin 500 ajotunnin välein, mikä on
myös tihein huoltoväli (John Deere Forestry Oy, 2010c). Tästä johtuen käytännössä
kaikissa huolto-ohjelman mukaisissa huolloissa on tarve irrottaa jokin pohjan luukuista.
Lisäksi ongelmatilanteissa pohjan luukut ovat usein helpoimpia paikkoja tarkistaa vuotojen
olemassaoloja tai sijainteja.
34
4 KILPAILIJOIDEN RATKAISUT
Syksyllä 2014 tarjoutui tilaisuus päästä tutustumaan kilpailevien yritysten panssari- ja
pohjan luukkuratkaisuihin FinnMETKO 2014 tapahtumassa Jämsänkoskella. FinnMETKO
on työnäytöksiin perustuva konealan ammatti- jaa myyntinäyttely (FinnMETKO, 2015).
Pohjan luukkuja ja panssareita tutkittiin tapahtumassa tehden silmämääräisiä havaintoja
koneen ulkopuolelta. Tapahtuma oli avoin kaikille ja tutkimista voitanee pitää
benchmarkkauksena. Alla esitellään muutaman tunnetun valmistajan ratkaisuja.
4.1 Komatsu Forest Oy
Komatsun osastolla oli nähtävissä molempia yrityksen valmistamia koneita eli
kuormatraktoreita ja harvestereita. Kuvissa 16 ja 17 nähdään harvesterin moottorin alle
tulevan luukun muotoilu-/kiinnitysratkaisu. Luukku on muodoltaan kaukalomainen ja
saranoitu toisesta päästään runkoon. Luukku on kiinni kahdella suojaholkillisella pultilla
koneen peräpäästä. Pulttien kantojen alla vaikuttaa olevan prikka tai muu keskittävä
holkki. Luukku suojaa samalla myös akselistoa.
Kuva 16. Komatsun harvesterin moottoria suojaava pohjan luukku kuvattuna perän
suunnasta
35
Kuva 17. Komatsun harvesterin moottoria suojaava pohjan luukku kuvattuna keulan
suunnasta.
Keulassa oleva panssari on valmistettu suorasta levystä, jossa ilmenee hitsauksista
päätellen viitteitä kaksikerroksiseen levyratkaisuun (kuva 18). Kiinnityspultit sijaitsevat
panssarin reunoilla syvennyksissä. Edellämainittujen lisäksi pohjassa on pari pientä
pyöreää luukkua hieman etuakselistoa suojaavaa panssaria taempana.
Kuva 18. Komatsun harvesterin etuakselistoa suojaava panssari ja pieni huoltoluukku.
36
Komatsun kuormatraktoreista löytyi harvestereita enemmän pohjan luukkuja ja
panssareita. Kuvassa 19 nähdään koneen keulan luukut, jotka ovat verrattaen pieniä.
Kuvassa nähdään kaksi pientä pyöreähköä luukkua, jotka ovat kiinnitetty syvennyksissä
olevilla pulteilla. Siirryttäessä akseliston kohdalle voidaan nähdä akselistoa suojaava
panssari kuvassa 20. Panssari on tehty suorasta levystä ja se on kiinnitetty kulmistaan
neljällä pultilla, joiden ympärillä on suojaavat holkit.
Kuva 19. Komatsun kuormatraktorin keulan luukut.
37
Kuva 20. Komatsun kuormatraktorin etuakselia suojaava panssari.
Kuormatraktorin takaosassa panssareita löytyy vain akselin alta (kuva 21). Panssari on
hyvin minimaalinen ja siinä on pari sulavalinjaisuutta korostavaa kanttausta. Kiinnitys
tapahtuu neljällä, kulmissa sijaitsevalla upotetulla pultilla. Kuormatraktorin pohjassa on
vielä muutamia pieniä pyöreitä harvestreista tuttuja luukkuja huoltotoimenpiteitä varten.
Kuva 21. Komatsun kuormatraktorin takarungon luukut ja panssarit.
38
4.2 Logset Oy
Logset oli asettanut myös näyttille harvestreita ja kuormatraktoreita mallisarjoistaan. Kuvat
22 ja 23 esittävät harvesterin peräpään suojauksia. Moottorin alus on suojattu suorasta
levystä kantatulla suorakaiteen muotoisella levyllä, joka on saranoitu takareunastaan.
Luukku on kiinnitetty kahdella holkilla suojatulla pultilla koneen peräpäästä runkoon.
Kuva 22. Logset harvesterin moottorin alustaa suojaava luukku.
Taka-akselin alus on suojattu suoralla levyllä, joka on kiinnitetty nurkistaan koholla
olevilla suojatuilla pulteilla runkoon (Kuva 23). Takarungosta löytyy vielä pitkulainen
päistään pyöreä huoltoluukku. Luukku on kiinnitetty kahdella pultilla luukun keskeltä.
39
Kuva 23. Logset harvesterin taka-askelia suojaava panssari ja huoltoluukku.
Harvesterin eturungosta löytyy useita pieniä pyöreitä huoltoluukkuja, jotka kaikki ovat
kiinnitetty kahdella upotuksessa olevalla pultilla (kuva 24). Etuakselin alla on myös
kaukalomainen akselia suojaava panssari, joka on kiinnitetty kahdeksalla vaakasuuntaisella
pultilla runkoon.
Kuva 24. Logsetin harvesterin eturungon panssari ja luukut.
40
Messuilla esilläolleessa kuormatraktorissa eturungon keulassa sijaitseva luukku voidaan
nähdä kuvassa 25. Luukku näyttää olevan kiinnitetty toisesta päästään kahdella suojatulla
pultilla. Luukun toisessa päässä ei näy kiinnityksiä. Kuvassa nähdään myös osaksi
etuakselia suojaava kaukalomainen panssari.
Kuva 25. Logsetin kuormatraktorin keulassa sijaitseva luukku.
Kuvassa 26 panssari näkyy takaapäin. Panssari vaikuttaa olevan kiinnitetty neljällä
vaakasuuntaisella
pultilla
runkoon
ja
panssarista
löytyy
pienempi
luukku
huoltotoimenpiteitä varten. Samoin kuin harvesterista, eturungosta löytyy myös pitkulainen
pyöreäpäätyinen huoltoluukku. Luukku on kiinnitetty pulteilla keskeltä ja pultinkannat on
suojattu luukkuun hitsatulla ulkonevalla holkilla.
Kuva 26. Logsetin kuormatraktorin etuakselia suojaava panssari ja huoltoluukku.
41
Kuormatraktorin takarungossa on panssari taka-akseliston kohdalla (kuva 27). Panssari on
tehty levystä kanttaamalla ja siihen on hitsattu paksut vahvikelevyt
koneen
pituussuunnassa. Panssari on kiinnitetty kahdeksalla vaakasuuntaisella pultilla runkoon.
Passarissa on myös pieni huoltoluukku.
Kuva 27. Logset kuormatraktorin takarungon akselia suojaava panssari.
4.3 Ponsse Oyj
Ponssen osastolla oli nähtävissä valmistajan uusin harvesteri PONSSE Scorpion.
Harvesteri poikkeaa kilpailijoiden ratkaisuista runkorakenteeltaan siten, että siinä on kolme
toisistaan erillistä runkoa. PONSSE Scorpionin eturungossa on suorasta levystä tehty
panssari, joka näkyy kuvassa 28. Panssari on kiinntetty kuudella upotuksessa olevalla
pultilla runkoon. Kuvassa 28 nähdään myös eturungon huoltoluukku, joka on myös tehty
suorasta levystä. Se on kiinni kolmella pultilla. Taempana kuvassa näkyy eturungon
huoltoluukku, joka on tehty suorasta levystä pyöristetyin reunoin ja kiinnitetty neljällä
pultilla.
42
Kuva 28. PONSSE Scorpionin etuakselia suojaava panssari ja eturungon huolto luukku.
Kuvassa 29 nähdään keskirungon luukku sivusta. Luukku on kourun mallinen ja ulottuu
rungon molemmille reunoille. Se on kiinni rungossa kuudella syvennyksessä olevalla
pultilla.
Kuva 29. PONSSE Scorpionin keskirungon suojapanssari.
43
Takarungon takapäässä on pitkä luukku, jossa on pyöristetyt kulmat. Luukku on
valmistettu suorasta levystä (kuva 30) ja se on kiinni kuudella holkillisella pultilla. Holkit
vaikuttavat olevan irrallisia luukusta. Kuvassa 31 nähdään taka-akselin alle jäävä panssari,
joka on valmistettu samoin kuin etuakselistoa suojaava panssari. Se on kiinni kuudella
syvennyksissä olevalla pultilla.
Kuva 30. PONSSE Scorpion harvesterin takarungon pohjan luukku.
Kuva 31. PONSSE Scorpion harvesterin taka-akselia suojaava panssari.
44
Ponssen kuormatraktoreiden eturungosta löytyy samanlainen luukku- ja panssariratkaisu,
kuin PONSSE Scorpionin takarungosta. Luukut ja panssarit ovat muodoiltaan samanlaisia
ja samalla tavalla kiinni rungossa (kuvat 32 ja 33).
Kuva 32. Ponssen kuormatraktorin takarungon luukku.
Kuva 33. Ponssen 8-pyöräisen kuormatraktorin takarungon akselia suojaava panssari ja
huoltoluukku.
45
6-pyöräisessä kuormatraktorissa etuakselia suojaava panssari on hieman erilainen kuin 8pyöräisessä. Se on valmistettu kanttaamaalla levy kouruksi, joka sijoittuu poikittain koneen
pituussuunnassa akselin alle (kuva 34). Se on kiinnitetty kulmistaan holkin ympäröimillä
pulteilla.
Kuva 34. Ponssen 6-pyöräisen kuormatraktorin takarungon akselia suojaava panssari
Ponssen kuormatraktorissa taka-akselia suojaava panssari on tehty suorasta levystä ja
etuakselin tyyliä noudattava. Se on kiinnitetty samoin kuudella upotetulla pultilla runkoon
(kuva 35).
Kuva 35. Ponssen kuormatraktorin taka-akselia suojaava panssari.
46
5 TUTKIMUKSEN MENETELMÄLLISET VALINNAT JA TUTKIMUKSEN
TOTEUTTAMINEN
Tässä luvussa kuvataan tutkimuksen toteutusprosessia, jonka avulla lukija voi hahmottaa
ennen tutkimustulosten esittelyä, millaisten vaiheiden kautta vastaukset tutkimusongelmiin
ovat löytyneet. Alkuun esitellään tutkimuksen menetelmällisiä valintoja, fokuksia sekä
kerätyn aineiston analysointi- ja käsittelytapoja.
Tutkimuksen metodinen valinta oli survey-tutkimus, jolla voidaan kerätä informaatiota
kyselyn, haastattelun tai havainnoinnin keinoin. Survey-tutkimuksessa aineisto kerätään
starndardoidusti, kysyen tutkittavia asioita kohdehenkilöiltä täsmälleen samalla tavalla.
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009, s. 193.)
Luvussa 5.1 (Kyselytutkimus) esitellään kyselytutkimusta ja kyselylomakkeen käyttöä
kvantitatiivisena ja kvalitatiivisena aineistonkeruumenetelmänä sekä kyselyjen toteutusta.
Tutkimuksessa käytetty kyselylomake ja otanta esitellään tässä yhteydessä. Toisena
tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä elementtimenetelmään että plastisuusteoriaan
perustuvia lujuuslaskentoja, joita esitellään luvussa 5.2 (Lujuuslaskenta).
5.1 Kyselytutkimus
Tutkimustyötä aloitettaessa oletettiin toimeksiantavan yrityksen työntekijöiden omaavan
tietoa metsäkoneiden laadun kehittämiseksi. Työntekijöiden tavoittaminen isossa
organisaatiossa henkilökohtaisesti on kuitenkin aikaaviepää ja moni tieto kulkee
työntekijöillä hiljaisena tietona. John Deeren Forestry Oy:llä on myös toimipisteitä ympäri
Suomea,
joten
työntekijöiltä
saatavan
tiedon
keräämisessä
tavoitettavuuden
yksinkertaisuuden vuoksi päätettiin käyttää aineistonkeruumenetelmänä lomakekyselyä.
ja
47
5.1.1 Tietoja kyselyyn vastanneista
Kyselyn perusjoukoksi valittiin eri työtehtävissä työskenteleviä henkilöitä, jotka ovat
mahdollisesti olleet tekemisissä uransa aikana metsäkoneiden pohjan luukkujen ja
panssareiden kanssa. Perusjoukolla tarkoitetaan joukkoa, joiden mielipiteistä ollaan
kiinnostuneita. Otannalla taas tarkoitetaan perusjoukkoa kuvaavaa pienempää joukkoa,
jolta varsinaiset mielipiteet kerätään. Tässä tutkimuksessa otanta oli kuitenkin käytännössä
koko perusjoukko, sillä tiettyä työvaihetta saattoi olla tekemässä vain muutama ihminen,
joten jokaisen vastaajan vastaukset olivat tärkeitä kokonaiskuvan esiin saamiseksi. Tämä
tuki mahdollisimman laajan joukon mielipiteiden ja ideoiden esiintulemista. Tälläistä
tutkimusta kutsutaan kokonaistutkimukseksi. Kysely voi muodostua raskaaksi käsitellä,
mutta samalla se takaa monipuolisen tiedon saannin. (Vehkalahti, 2014, s. 42-45.)
Alla olevassa taulukossa esitetään työntekijöiden osastot, joista otanta muodostui.
Otannasta kokoonpano ja yksi huoltopiste sijaitsevat Joensuussa.
Taulukko 2. Otannan erittely osastoittain
OSASTO
Huoltopisteet
(sisältää sopimushuoltopisteet, varaosamyyjät ja esimiehet)
Henkilölukumäärä
37
Kokoonpano:
Akseliston kasaus
Viimeistely
Remontti
Koeajo
Laatu/asentajalaatu
yhteensä
7
7
2
7
4
27
Suunnittelu:
PDP-suunnittelu Harvesterit
PDP-suunnittelu Kuormatraktorit
PI-suunnittelu
Lujuuslaskenta
yhteensä
15
15
12
6
48
48
Muut osastot:
After sales (jälkimarkkinointi)
DTAC (tuotetuki)
Takuut
PV&V Harvesterit
PV&V Kuormatraktorit
Europa Retail
yhteensä
10
5
2
7
7
6
37
Yhteensä:
149
5.1.2 Kyselylomakkeen esitteleminen
Kyselytytkimuksissa tieto kerätään välillisesti erilaisin mittarein, jotka on suunniteltava
tarkoitukseen sopiviksi (Vehkalahti, 2014, s. 24-25). Kyselylomakkeella haluttiin saada
ensisijaisesti esille se, mitkä ongelmat, parannusehdotukset ja hyvät ominaisuudet liittyvät
mihinkin pohjan luukkuun tai panssariin eri konemallien yhteydessä. Kyselylomaketta
suunniteltaessa
ja
asennettavuudesta,
mittareita
muodostaessa
käytettävyydestä,
otettiin
kestävyydestä
ja
huomioon
kuinka
tiedot
laadusta
saadaan
esille.
Tutkimuksen luonteesta johtuen kvantitatiivisista mittareista jouduttiin osittain luopumaan
jo niitä suunniteltaessa, koska mittaavia ilmiöitä pystyttiin määrittämään pääosin
kvalitatiivisesti.
Kyselylomakkeen kysymykset pyrittiin muodostamaan mahdollisimman yksiselitteisesti,
sillä mitattua tietoa voi olla mahdotonta tai vaikeaa tarkentaa kyselyn suorittamisen
jälkeen, etenkin jos kysely suoritetaan ilman tunnistetietoja. Hyvä kysymys ohjaa
vastaamaan kysymykseen yksiselitteisesti eikä jätä tulkinnan varaa vastaukseen. Epäselvät
kysymykset ja väitteet saavat myös vastaajan helposti turhautumaan ja jättämään
pahimmillaan kyselyn kesken. (Vehkalahti, 2014, s. 24-25.) Ennen varsinaista kyselyä
lomake esitestattiin edellämainittujen seikkojen välttämiseksi.
Kyselylomake sisälsi sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Suljetuilla kysymyksillä
tarkoitetaan kysymyksiä, joissa vastaajalle annetaan vaihtoehtoja, joista sopivin tai
sopivimmat tulee valita. Suljettuihin kysymyksiin voidaan liittää avoin osuus, johon
49
vastaaja voi merkitä oman vaihtoehtonssa, mikäli esivalitut eivät ole sopivia. Avoimilla
kysymyksillä puolestaan tarkoitetaan kysymyksiä, joihin tutkittava voi vastata vapaasti.
Avoimien kysymysten analysointi on kuitenkin haastavampaa, kuin suoraan numeeriseksi
muutettavien suljettujen kysymysten analysointi. (Vehkalahti, 2014, s. 24.) Tässä
tutkimuksessa otosjoukon taustatiedot, metsäkonemalli ja luukun/panssarin numero
selvitettiin suljetuin kysymyksin ja metsäkoneiden pohjien luukkuihin sekä panssareihin
liittyvät tutkittavat asiat selvitettiin avointen kysymysten avulla.
Kysely koostui kaavakkeista A, B ja C (LIITE 1). Ensimmäisessä, A-kaavakkeessa
kartoitettiin vastaajan taustatietoja, esimerkiksi työskentelypaikkakunta ja osasto.
Tarkempien tunniste- ja yhteystietojen jättäminen tehtiin vapaaehtoiseksi mahdollisen
lisätiedon ja tarkennusten tekemistä varten. A-kaavakkeessa kerrottiin myös tutkimuksen
taustoista ja tutkimuksen tekijän yhteystiedot mahdollisia yhteydenottoja varten.
Toisessa, B-kaavakkeessa esitettiin vastaajalle havainnekuvat helpottamaan vastaamista.
Kaavake sisälsi yleismalliset kuvat harvesterista ja kuormatraktorista, joihin rungon pohjan
luukut on sijoitettu ja merkitty numeroin. Kuvien tarkoituksena oli ohjata vastaajaa
yhdistämään ongelmakohta tiettyyn luukkuun tai panssariin. Kaavaketta käytettiin apuna
täytettäessä kolmatta, C-kaavaketta, johon vastaukset kirjattiin.
Kolmannessa, C-kaavakkeessa, vastaaja pääsi valitsemaan tarkastelunsa kohteeksi
haluamansa pohjan luukun tai panssarin (yksi/C-kaavake) sekä niihin liittyvät konemallit
(halutessaan kaikki mallit), joita tarkastelu koski. Tarkastelu tehtiin kolmen avoimen
kysymyksen avulla, jotka liittyivät tarkastelun kohteena olevan luukun tai panssarin hyviin
ominaisuuksiin, ongelmakohtiin sekä parannusehdotuksiin. Vastaaja sai täytettäväkseen Ckaavakkeita tarpeelliseksi katsomansa määrän. Vastaajaa ohjeistettiin tarvittaessa
piirtämään omia havainnekuvia vastauslomakkeiden taustapuolelle. Kaavakkeessa C
esitettiin myös muutamia asennettavuutta, käytettävyyttä, kestävyyttä ja laatua koskevia
esimerkkikysymyksiä, joilla heräteltiin vastaajaa muistelemaan ja ajattelemaan pohjan
luukkuihin ja panssareihin liittyviä ongelmia, hyviä ominaisuuksia ja parannusehdotuksia.
Nämä edellä mainitut muistia virkistävät ”esikysymykset” vaihtuivat eri osastoille
suunnatuissa lomakkeissa ilman, että vastaajan tarvitsi vastata juuri näihin esitettyihin
muistinvirkistyskysymyksiin.
50
Haastattelulomakkeen toimintaa testattiin ennen varsinaisen kyselyn aloittamista yhdellä
toimeksiantavan yrityksen työntekijällä, joka on aiemmassa uransa vaiheessa työskennellyt
metsäkoneiden pohjan luukkujen ja panssareiden parissa. Testikaavake sisälsi yhden
kappaleen A-, B- ja C-kaavakkeita. Testitilanteessa kyseltiin muun muassa kaavakkeen
toimivuudesta ja mitattiin kaavakkeen täyttämiseen mennyttä aikaa. Palautetta saatiin
kaavakkeessa olevan täytön ohjeistuksen pituudesta, joten ohjeistusta tiivistettiin
varsinaiseen kyselylomakkeeseen. Täyttäminen sujui kuitenkin odotettua nopeammin.
Aikaa kului noin 8 min. Varsinaisen kyselyn toteuttamisessa varauduttiin kuitenkin
pidempään aikaan. Ryhmässä ohjeistuksen antamiselle oli varattava riittävästi aikaa, kuten
myös sille, että vastaaja voisi haluta täyttää useamman kuin yhden C-kaavakkeen.
5.1.3 Kyselyjen toteuttaminen
Kysely suoritettiin kolmea erilaista kyselymetodia käyttäen, joissa kaikissa käytettiin
luvussa
5.1.2
muuttumattomana.
(Kyselylomakkeen
Kyselymetodit
esitteleminen)
poikkesivat
esiteltyä
kuitenkin
kyselylomaketta
toisistaan
vastaajan
tavoittettavuuden mukaan. Kyselymetodeina käytettiin pääosin posti- ja verkkokyselyä ja
tämän lisäksi muutamissa tapauksissa tavoitettavuuden vuoksi käytettiin kontrolloitua
informoitua kyselyä sekä strukturoitua haastattelua. Seuraavissa kappaleissa esitellään
kyselyjen toteuttamista kronologisessa järjestyksessä sekä kyselyjen vastausmäärään
liittyviä tuloksia.
Kyselyjen suorittaminen aloitettiin Joensuun tehtaalta kontrolloiduin informoiduin
kyselyin. Tällaisella kyselymuodolla tarkoitetaan metodia, jossa lomakkeet jaetaan
henkilökohtaisesti kyselyyn osallistujille. Samalla vastaajia voidaan informoida kyselyn
tarkoituksesta ja vastata mahdollisiin kyselyyn liittyviin kysymyksiin. Lomakkeet
palautetaan myöhemmin joko postitse tai muuten sovittuun paikkaan. (Hirsjärvi, et al.,
2009, s. 197.) Tällä tavoin pyrittiin parantamaan vastausprosenttia (Heikkilä, 2005, s. 67)
ja
validiteettia.
Kolmelle
Joensuun
tehtaalle
sijoittuvalle
osastolle
käytiin
henkilökohtaisesti esittelemässä aihetta ja ohjeistamassa kyselyn täyttämisessä. Tällä
toivottiin olevan positiivisia vaikutuksia tutkimukseen kohdistuvasta mielenkiinnosta.
Kyselylomakkeiden täyttöaste ja palautusprosentti oli tällä menetelmällä hyvä.
51
Kyselyjä jatkettiin kauempana sijaitsevilla toimipisteillä ja metodina käytettiin välimatkan
vuoksi posti- ja verkkokyselyä. Osastoilta tiedusteltiin ennakkoon toivomaansa
vastaustapaa ja lomakkeita toimitettiin tämän mukaan sekä postitse että sähköpostin
liitetiedostona. Tämäntyyppisissä kyselyissä suurimpana ongelmana on kuitenkin
vastauskato (Hirsjärvi, et al., 2009, s. 196) ja vastauksia voidaan joutua jälkikäteen
karhuamaan vastausprosentin saamiseksi riittävälle tasolle. Lisäksi Heikkilän (2005, s. 66)
mukaan ongelmaksi voi muodostua se, ettei varmuudella tiedetä, onko vastauksen antanut
valittu henkilö. Tältä kohderyhmältä jouduttiin useaan otteeseen karhuamaan vastauksia ja
esimerkiksi Euroopan retail-pisteille lähetetyt kyselyt eivät palautuneet palautuspyynnöistä
huolimatta.
Kolmas käytetty kyselymetodi oli strukturoitu haastattelu eli lomakehaastattelu.
Lomakehaastatteluissa vastaaja ei täytä lomaketta, vaan tutkija kirjaa haastattelun lomassa
lomakkeeseen ilmenneet asiat (Hirsjärvi, et al., 2009, s. 208). Haastattelussa käytettiin
samaa lomaketta, kuin kahdessa edellisessä kyselyssä, joten tulokset ovat vertailukelpoisia.
Lomakehaastattelun päätarkoitus oli varmistaa tiedonsaaminen tutkimuksen kannalta
oleelliselta osastolta (viimeistely) ja kerätä mahdollisimman paljon informaatiota (myös
kuvamateriaalia) ongelmien tarkastelua varten.
5.1.4 Tulosten käsittely ja raportointi
Survey-tutkimusmetodin avulla kerätty aineisto käsitellään yleensä kvantitatiivisesti.
Ennen
varsinaista
tulosten
kvantitatiivista
käsittelyä
aineisto
esikäsiteltiin
aineistoanalyysin onnistumiseksi tarkastamalla mahdolliset virhenäppäilyt, täydentämällä
puuttuvia tietoja sekä järjestämällä aineisto tiedon tallentamista ja analyysiä varten
kvantitatiiviseen muotoon. (Hirsjärvi, et al., 2009, s. 193-222.) Muutamaan kaavakkeeseen
oli vastaajien toimesta kerätty ohjeista poiketen useamman henkilön vastaukset, mutta
kaikkien vastaamiseen osallistuneiden taustatiedot olivat tutkijalla tiedossa. Selkeissä
tapauksissa taustatietoja täydennettiin ja vastaukset jaettiin useammalle vastaajalle.
Vastausten täydentämisen jälkeen kyselyn tulokset kirjattiin ja järjestettiin. Aineiston
kirjaamiseen, järjestelyyn ja analysointiin käytettiin IBM® SPSS® Statistics (Release
52
20.0.0) –ohjelmistoa. Suljetuille kysymyksille kvantitatiivisia arvoja suosiva ohjelmisto oli
varsin sopiva.
Avoimet kysymykset hoidettiin koodausmenettelyllä, jossa avoimille vastauksille annettiin
numeerinen koodi, joka vastasi esimerkiksi tiettyä ongelmaa tai huomiota. Tämä vaatii
aineiston läpikäymisen ja koodiston luomisen ennen varsinaista aineiston syöttämistä
ohjelmistoon. (Hirsjärvi, et al., 2009, s. 222; Vehkalahti, 2014, s. 27-28.) Avoimet
vastaukset voidaan myös syöttää sanallisessa muodossa ohjelmistoon, mutta tämä valinta
rajoittaa joitakin ohjelmiston toimintoja (Heikkilä, 2005, s. 126).
Aineisto syötettiin SPSS – ohjelmaan seuraavanlaista koodausta käyttäen: Kyselykaavake
A eli esitietosivu koodattiin siten, että valittavissa oli vain yksi vaihtoehto esimerkiksi
”työpaikan sijainti” 1=Joensuu, 2=Taavetti ja niin edelleen. Numeroarvo osoitti vastaavaa
tekstiselitettä,
kuten
paikkakuntaa.
Paikkakuntia
ei
esimerkiksi
aseteltu
numerojärjestykseen maantieteellisesti pohjois-etelä suunnassa. Numeeristen koodien
määrä vaihteli eri kysymysten kohdalla, mutta kuitenki noudattaen samaa juoksevan
numeron trendiä Kaavakketta B ei syötetty järjestelmään, koska se oli tarkoitettu Ckaavakkeen täyttämisen avuksi.
Kaavakkeen C kysymysten luonteen (avoimet kysymykset) vuoksi, kaavakkeen tiedot
koodattiin eri tavoin, kuin A-kaavakkeen. Esimerkiksi konemalleista luotiin jokaisesta oma
muuttuja, johon voitiin vastata (lomakkeesta rastimalla) joko 0=ei valittu tai 1=valittu.
SPSS –ohjelma käsittelee tällaisia monivalintamuuttujia yhtenä muuttujana aineston
analysointivaiheessa. Tällainen menettely lyhentää tietojen syöttöön kuluvaa aikaa,
esimerkkinä C-kaavake, jossa vastaaja valitsi yhden panssarin, viisi konemallia ja mainitsi
4 eri ongelmaa, jotka olivat näille koneille ja näiden koneiden panssareille yhteisiä. Mikäli
tietojen syöttö olisi suoritettu kuten kaavakkeessa A, syötettäviä kombinaatioita olisi tullut
kaksikymmentä. Edellä kuvatulla ja valitulla menettelyllä kaavakkeen syöttämiseen riitti,
että
annettiin
jokaiselle
muttujalle
arvo
0
tai
1.
Ohjelman
monivalintamuuttujaominaisuuksien (multiple variable response) vuoksi tällä ei ollut
vaikutusta lopputulokseen. C-kaavake koostui 55 muuttujasta, joista kaksitoista
ensimmäistä olivat panssareiden koodeja, seuraavat kahdeksantoista konemalleja ja loput
ongelmakoodeja. Vastaavaa käytäntöä toistettiin yhtä monta kertaa, kuin vastaaja oli
53
täyttänyt C-kaavakkeita. Erilliseksi muuttujaksi kirjattiin vastaajan täyttämien Ckaavakkeiden lukumäärä.
Aineisto käsiteltiin ristiintaulukoimalla valiten muuttujiksi konemallit, panssarit ja
ongelmat. Ristiintaulukoinnit tehtiin sekä harvestereista että kuormatraktoreista. Tuloksista
ilmeni konekohtaisesti ongelmien frekvenssit.
5.2 Lujuuslaskenta
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella sekä toimeksiantajan toiveesta otettiin toiseksi
tutkimusmetodiksi
lujuuslaskenta.
Menetelminä
lujuuslaskennoissa
käytettiin
elementtimenetelmää sekä plastisuusteoriaan perustuvaa menetelmää.
Elementtimenetelmää käytetään lujuuslaskennassa silloin, kun laskujen numeerinen
ratkaiseminen
olisi
liian
työlästä
tai
kappaleen
muodon
takia
mahdotonta.
Elementtimenetelmässä kappale jaetaan pieniin osiin eli elementteihin. Tällaisen elementin
muodonmuutokset ja jännitykset voidaan helposti ratkaista numeerisin menetelmin.
Elementti sisältää solmupisteitä, joiden solmusiirtymiä seuraamalla voidaan laskea myös
viereisen elementin muodonmuutos. Solmusiirtymistä voidaan taas ratkaista elementissä
vallitsevat venymät ja niistä jännitykset. Elementtimenetelmä tuo ratkaisuun enemmän
virhettä kuin analyyttinen ratkaisu jos kyseessä olisi analyyttiseen ratkaisuun täysin
soveltuva kappale esimerkiksi putkipalkki. Analyyttistä ratkaisua ei tässä tapauksessa ollut
mielekästä käyttää, koska pienetkin jäykisteet tai epäjatkuvuuskohdat kappaleessa
esimerkiksi nostokorvakko vaikuttavat analyyttisen ratkaisun tarkkuuteen. Monimutkaisen
kappaleen tutkimisessa on näin ollen mielekkäämpää käyttää numeeristi ratkaisua eli
elementtimenetelmää. Tarkkuus on kuitenkin riittävä kestävyystarkasteluihin jos
elementtimenetelmää on käytetty oikeaoppisesti. (Budynas & Nisbett, 2011, s. 954-960.)
Plastisuusteoriaa sovellettiin tutkittavan panssarin plastiseen rajatilan määrittämiseen
virtuaalisen
työn
elementtimenetelmän
periaatteen
avulla.
laskelmista
Plastinen
poiketen
vain
Kuormitustapaukset ja laskelmat esitellään tässä luvussa.
rajakuormitettavuus
toiselle
määritettiin
kuormitustilanteelle.
54
Siinä,
missä
kyselytutkimus
pyrkii
vastaamaan
ensimmäiseen
ja
kolmanteen
tutkimuskysymykseen, tämä metodi painottuu toiseen ja neljänteen tutkimuskysymykseen.
Kyselytutkimuksen tietoja saadaan hyödynnettyä lujuuslaskelmissa ja laskelmien tuloksia
voidaan käyttää tuotteen suunnittelussa ja laadun parantamisessa. Tällä pyritään
tuottamaan lisätietoa valitusta tutkimuksen kohteesta.
5.2.1 Tietoja lujuuslaskennan kohteesta
Tutkimuksen tekemisen aikana selvisi, että John Deere on suurilta osin jo suunnitellut
kuormatraktoreiden panssarit ja pohjan luukut uudelleen, joten lujuustarkastelusta ei olisi
niiden parantamiselle vastaavaa hyötyä. Tutkittavaksi panssariksi valittiin täten
kyselyissäkin useasti mainittu 1270iT4 harvesterin etupanssari (kuva 36). Eniten
mainintoja harvestereiden panssareiden ja luukkujen kestävyyteen liittyvistä ongelmista sai
kone 1270E, jonka seuraava sukupolvi 1270iT4 on. Koneiden välillä panssareissa ei ole
merkittäviä eroavaisuuksia.
Kuva 36. 1270EiT4 etupanssari
55
5.2.2 Lujuuslaskentojen esitteleminen
Valmistuspiirrustusten mukaan panssari on valmistettu Ruukin S355K2C+N teräksestä,
joka on Ruukin valmistamaa EN 10149-2 stardardin mukaista Laser® Plus –rakenneterästä.
Materiaalin hyviä ominaisuuksia ovat Ruukin mukaan helppo hitsattavuus, leikattavuus ja
taivutettavuus. Näiden ominaisuuksien olennaisuus korostuu tutkittavassa rakenteessa.
Kvarttolevyinä ostetun S355K2C+N teräksen myötölujuus on 355 MPa ja murtolujuuus
490-630 MPa. (Rautaruukki Oyj, 2014.) Laskuista tehtiin myös toiset versiot joissa
materiaaliksi muutettiin Ruukin Optim 700 MC –rakenneteräs lujuuden kasvattamisen
vertailemiseksi. Materiaalin myötölujuus on 700 MPa ja murtolujuus 950 MPa. Kyseisen
materiaalin konepajatyöstettävyys on edelleen Ruukin mukaan hyvä, vaikka lujuus kasvaa
lähes kaksinkertaiseksi verrattaen edelliseen materiaaliin. (Rautaruukki Oyj, 2014.)
Elementtimenetelmä
Simulointimallissa tutkittiin kahta erilaista kuormitustapausta, joita oli mainittu kyselyissä
ja joiden oletettiin muuttavan panssarin muotoa niin, ettei sitä voida enää kiinnittää
normaalein apuvälinein. Ensimmäisessa kuormitustapauksessa kone putoaa lyhyen matkaa,
esimerkiksi kiven päältä kannon päälle, joka osuu suurimman levykentän keskelle (kuva
37).
Kuva 37. Ensimmäisen kuormitustapauksen kuorma panssarin pohjassa.
56
Kuormitusalueen halkaisija on 250 mm ja kuorma on jaettu tasaisesti solmukuormiksi.
Voimaa arvioitiin karkeasti siten, että koneen etupää putoaa kiveltä taka-akselin toimiessa
momenttiakselina,
jonka
ympäri
voima
koettaa
pyörittää
konetta.
Takarungon
massakeskiön oletettiin olevan lähellä taka-akselin kiinnityspistettä, joten takavaunun
massa voitiin jättää huomiotta. Myös eturungon massakeskiön oletettiin olevan lähellä
etuakselin kiinnityskohtaa puomin osoittaessa suoraan eteenpäin työskentelyasennossa.
1270EiT4 koneen painaessa 20500 kg (John Deere Forestry Oy, 2014b, s. 15),
painosuhteeksi etu- ja takarungon välillä oletettiin kuusikymmentä prosenttia eturungolle
ja neljäkymmentä prosenttia takarungolle. Momentin tasapainolausekkeesta voitiin
ratkaista kuormitukseksi 116589 N, kun koneen akseliväli on 4200 mm ja ero eturungon
massakeskiön ja kuormituskohdan välillä on noin 40 mm.
Toisessa kuormitustapauksessa kone liukuu tai ajaa hitaasti kantoon tasaisella jäisellä
maalla. Panssarin vinolle etuseinälle on mallinnettu alue, jonka säde on 125 mm, johon
voima vaikuttaa kohtisuoraan. Voima on jaettu edellisen kuormitustapauksen kaltaisesti
alueella olevien solmupisteiden kesken (kuva 38). Törmäyksestä aiheutuvaa voimaa on
arvioitu karkeasti vähentämällä koneen kokonaismassasta jään ja renkaiden kontaktista
aiheutuvat kitkavoimat, jolloin törmäysvoimaksi saatiin noin 370033 N.
Kuva 38. Toisen kuormitustapauksen kuorma panssarin etuosassa.
57
Plastinen rajatila
Plastisen rajatilan määrittelyyn valittiin panssarin suurin levykenttä eli pohja. Pohjaan
levykentän keskelle asetettiin pistekuormitus, joka ratkaistiin virtuaalisen työn periaatteen
avulla soveltaen plastisuusteoriaa. Kuvassa 39 nähdään levykentän mitat.
Kuva 39. Pohjan plastinen rajakuormitettavuus.
5.2.3 Lujuuslaskentojen toteuttaminen
Elementtimenetelmä
Materiaalista luotiin SolidWorks® Premium 2014 x64 Edition (SP 1.0) –ohjelmaan
bilineaarinen materiaalimalli, koska arvioitiin venymien muodostuvan suuriksi. Hooken
lain
avulla
voidaan
mallintaa
kappaleiden
elastista
käyttäytymistä,
mutta
muodonmuutosten ollessa suuria ja plastisia, ne eivät enää noudata lineaarista
materiaalimallia
(Hooken
laki).
Lujuuslaskuja
suunniteltaessa
oletettiin,
että
muodonmuutokset tulevat olemaan plastisia, joten laskennoissa käytettiin bilineaarista
materiaalimallia (kuva 40). Bilineaarinen materiaalimalli kuvaa paremmin materiaalin
todellista käyttäytymistä kuin elastislineaarinen materiaalimalli. On kuitenkin otettava
huomioon, että bilineaarinen materiaalimalli on yksinkertainen todellisuutta jäljittelevä
malli materiaalin käyttäytymisestä. Mallissa myötörajaan päättyvän lineaarisen osuuden
58
perään asetetaan suora kuvaamaan materiaalin plastista käyttäytymistä. Kulmakerroin
voidaan määrittää vetokoedatasta tai arvioida olevaksi tietty prosenttisosuus myötörajasta,
mikäli mittausdataa ei ole saatavilla. (Dowling, 2007, s. 182–187, 612–618) Tässä
tutkimuksessa kulmakerroin oletettiin olevan 1/100 myötörajasta.
Kuva 40. Bilineaarinen materiaalimalli (Dowling, 2007, s. 616).
Kuvioista 1 ja 2 nähdään molempien materiaalien bilineaariset materiaalimallit, joita
käytettiin elementtimenetelmässä hyväksi. Molemmat käyrät päättyvät kuvioissa 1 ja 2
materiaalien murtolujuuteen. Ohjelmassa materiaalimallia ei ollut kuitenkaan rajoitettu.
Bilineaarinen materiaalimalli S355K2C+N
700
600
500
Jännitys-venymä käyrä
σ
400
300
200
100
0
0%
5%
10%
ε
15%
Kuvio 1. S355K2C+N –teräksen bilineaarinen materiaalimalli.
20%
25%
59
Bilineaarinen materiaalimalli Optim 700 MC
1000
900
800
700
Jännitys-venymä käyrä
σ
600
500
400
300
200
100
0
0%
5%
10%
ε
15%
20%
25%
Kuvio 2. Optim 700 MC –teräksen bilineaarinen materiaalimalli.
Panssarin 3D-malli muutettiin yhdeksi solidiksi kappaleeksi, jossa kaikki panssarin osat
kiinni
toisissaan
ilman
rakoja.
Tällä
oli
tarkoitus
simuloida
läpihitsautuneita
hitsaussaumoja. Panssari on kiinni rungossa kuudella kuusiokolopultilla (M16x35-12.9) ja
panssarin takaosaa tukee kolme runkoon hitsattua olaketta. Panssarin pulttien reikiin
asetettiin reunaehdot siten, että tukipintana toimii reiän sisäpinta. Reunaehdoissa estettiin
kaikkien akselien suuntaiset translaatiot. Reiän keskellä, kiinnityspinnan puolella on
kordinaatisto, jonka ympäri tuenta saa kääntyä. Eli rotaatiooita ei ole estetty, vaan pultin
reikä saa kääntyä kuormituksen sitä vaatiessa. Panssarin takaosan tuennat on tehty
liukupinnoiksi, joissa panssari saa liukua tason suunnassa vapaasti, mutta panssari ei
kuitenkaan pääse painumaan rungon tason sisäpuolelle.
Molemmissa tapauksissa käytettiin samanlaista verkotusta. Elementit olivat parabolisia
nelisolmuisia tetra-solid-elementtejä, joita oli molemmissa tapauksissa 16322 kpl. Kuvassa
41 nähdään panssarin verkotus. Suurin elementtien pituus-leveyssuhde oli 65,7 ja yli 10
pituus-leveyssuhteisia elementtejä oli mallissa 0,4 prosenttia. 85,1 prosenttin elementeistä
pituus-leveyssuhde oli alle kolme.
60
Kuva 41. Kappaleen verkotus kuvattuna pohjan puolelta.
Molemmat analyysit suoritettiin epälineaarisena staattisena analyysinä. Molemmissa
tapauksissa voima asetettiin kasvamaan lineaarisesti ajanhetkeen yksi sekunti, jonka
jälkeen voima laskee lineaarisesti takaisin nollaan, kun aika lähestyy kahta sekuntia.
Plastinen rajatila
Panssarin suurimmalle levykentälle eli pohjalle määritettiin rajatilakuormitettavuus
virtuaalisen työn periaatteen avulla. Virtuaalisen työn periaatteessa oletetaan kappaleen
muodonmuutos tehdyksi työksi (virtuaaliseksi), kuten aiemmin luvussa 2.2.2 (Plastinen
rajatila) esitettiin. Tehtyyn työhön tarvittava ulkoinen voima voitiin ratkaista, koska
kappaleen reunaehdot ja ominaisuudet tunnettiin ennalta. Ulkoisen työn kaava on
seuraavanlainen (3):
𝑊𝑜 = 𝐹 ∗ 𝛿
jossa,
Wo=ulkoinen virtuaalinen työ (J)
F=ulkoinen voima (N)
δ=siirtymä (mm)
(3)
61
Kappaleen sisäisen virtuaalisen työn kaava voidaan koostaa kulloinkin käsiteltävän
kappaleen mukaan. Tässä tapauksessa kappale on laattamainen kappale. Sisäisen
virtuaalisen työn kaava on seuraavanlainen (4):
𝑊𝑖𝑛 = ∑𝑖(𝑚𝑝𝑖 ∗ 𝐿𝑖 ∗ 𝜃𝑖 )
(4)
jossa,
Win=sisäinen virtuaalinen työ (J)
mp=myötöviivaa vastaava täysplastinen momentti (N)
θ=nivelen kiertymä (astetta)
L=yksittäisen nivelen pituus (mm)
Sisäinen ja ulkoinen työ voidaan asettaa yhtä suuriksi (5), jolloin päästään ratkaisemaan
työhön tarvittava voima.
𝑊𝑜 = 𝑊𝑖𝑛
(5)
Laskelmat suoritettiin käsin hyödyntäen Mathcad 14.0 M020 –ohjelmaa. Rajakuorman
laskemisessa ei otettu huomioon panssarin pohjassa olevia jäykisteitä eikä reikiä.
Tarkemmat laskelmat voidaan nähdä liitteistä 4-7 (Plastisen rajatilan laskelmat).
Sekä elementtimenetelmän että plastisen rajatilan laskelmien tuloksia esitellään luvussa
6.2.3 (Kestävyys). Analyysit kuvaavat lähinnä staattisia tilanteita eikä arvioituihin
kuormiin ole lisätty mitään varmuus- tai dynaamisia kertoimia.
5.3 Valmistaja
John Deere Forestry Oy:lle suoritetun kyselyn lisäksi käytiin tutustumassa valmistajan
luona panssareiden ja luukkujen valmistukseen. Konekorjaamo Riikonen Oy valmistaa
John Deerelle suurimman osan luukuista ja panssareista. Valmistustilojen sijaitessa
62
toimeksiantavan yrityksen lähistöllä päätettiin kuulla valmistajan mielipiteitä ilman erillistä
strukturoitua kyselyä. Tehdaskierros sisälsi katselmuksen eri panssareiden ja luukkujen
valmistusvaiheista teoriassa ja valmistuksesta käytännössä.
63
6 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU
Tässä luvussa avataan aluksi tietoja kyselyyn vastanneista ja sen jälkeen esitetään
kokoavaa yhteenvetoa tutkimuksen tuloksista kunkin rajauksina toimineiden osa-alueiden,
asennettavuuden, käytettävyyden, kestävyyden ja laadun näkökulmista. Kukin osa-alue
sisältää myös tutkimuksessa havaittujen ongelmien analyysin lisäksi parannusehdotuksia
metsäkoneiden pohjien luukkujen ja panssareiden kehittämiseksi. Tutkimuksessa on jo
aiemmin
esitelty
koostettuja
tietoja
liittyen
esimerkiksi
ergonomiaan
(Asennusergonomiaraportti) ja kilpailijoiden ratkaisuihin, joihin tullaan vertaamaan
kyselytutkimuksen tuloksia tässä luvussa. Kyselytutkimuksen tuloksia vertaillaan myös
valmistajan Konekorjaamo Riikonen Oy:n katselmuksessa (Eronen, Jolkkonen, Kantelinen
ja Myyry, 2014) esiintulleisiin seikkoihin, Deeren tekemään selvitykseen (E-mallien
pohjapanssarit, selvitys nykytilanteesta ja parannusehdotuksia), tehtaalla esiintyneisiin
laatupoikkeamiin sekä takuuanomuksiin.
6.1 Tietoja kyselyyn vastanneista
Kyselytutkimuksessa
täytettyjä
kaavakkeita
palautui
73
kappaletta
149:stä.
Vastausprosentti oli täten 48,9, joka jää vain hieman alle toivotun viidenkymmenen
prosentin. Survey -tyylisille lomakekyselyille on tyypillistä, että vastausprosentti on lähellä
viittäkymmentä (Vehkalahti, 2014, s. 44). Kuviosta 3 voidaan nähdä vastaajien määrä
suhteessa lähetetyihin kaavekkeisiin. Joensuun koeajo-osasto oli aktiivisin kyselyyn
vastanneiden osastojen keskuudessa ja sen vastausprosentti oli 83,3. Vastaavasti kuviosta 3
voidaan huomata, ettei remontti ja aftermarket osastoilta palautunut yhtään kaavaketta
karhuamisesta huolimatta.
64
Kuvio 3. Vastausten määrä suhteessa lähetettyjen kyselyjen määrään osastoittain.
C-kaavakkeita palautui yhteensä 91 kappaletta eli keskimäärin 1,25 kappaletta vastaajaa
kohti. Kuviossa 4 esitetään eri osastojen vastausmäärät sekä täytettyjen C-kaavakkeiden
määrä suhteessa vastaajien määrään. Kuviosta voidaan myös havaita huollon henkilöstön
täyttäneen eniten C-kaavakkeita. Tarkasteltaessa lujuuslaskentaosaston tietoja huomataan,
että kukaan kyseiseltä osastolta vastanneista ei ilmoittanut yhtään ongelmaa eikä heistä
kukaan omannut työkokemusta liittyen pohjan luukkuihin tai panssareihin (kuvio 5).
Kyselykaavakkeiden avovastauksista myös ilmeni, että pohjan luukkuille tai panssareille ei
ole tehty tarkempia lujuustarkasteluja. Tämä tulos antoi syyn tutkijalle tehdä
kyselytutkimuksen perusteella ongelmallisimmaksi koetusta panssarista lujuuslaskelmia
laadun kehittämiseksi.
65
Kuvio 4. Täytettyjen C-kaavakkeiden määrä suhteessa vastaajien lukumäärään.
Kuvio
5.
Aiempi
työkokemus
pohjan
työskentelemisestä suhteessa vastaajien määrään.
luukkujen
tai
panssareiden
parissa
66
6.2 Asennettavuus, käytettävyys, kestävyys ja laatu – tuloksia ja parannusehdotuksia
laadunkehittämisen näkökulmasta
Seuraavat kappaleet käsittelevät tuloksia eritellen ne eri viitekehysten, rajauksinakin
käytettyjen teemojen - asennettavuus, käytettävyys, kestävyys ja laatu - alle. Kukin osio
sisältää myös ehdotelmia siitä, mitä asioita tulisi parantaa ja ottaa jatkossa huomioon
metsäkoneiden pohjan luukkujen ja panssareiden laadun kehittämiseksi. Liitteistä 2
(Kyselytulosten ristiintaulukointi, harvesterit) ja 3 (Kyselytulosten ristiintaulukointi,
kuormakoneet) löytyy kyselyn tulokset, joista voidaan nähdä, kuinka monta kertaa kutakin
ongelmaa on mainittu vastauksissa. Ongelmat on ryhmitelty eri teemoja koskeviksi.
Kyselylomakeissa mainitut parannusehdotukset ja hyvät ominaisuudet on sisällytetty
tarkasteluihin. Tosin suurin osa vastaajista ilmoitti ainoastaan pohjan luukkuihin ja
panssareihin liittyviä ongelmia.
6.2.1 Asennettavuus
Asennettavuus: Asennettavuudella tarkoitetaan kyseessä olevan panssarin tai pohjan
luukun asennuksen helppoutta/vaikeutta tehtaalla valmistuksessa olevaan metsäkoneeseen.
Tähän vaikuttaa esimerkiksi panssarin asennusasento ja massa.
Harvesterit
Eniten asennettavuuteen liittyvistä ongelmista mainintoja saivat työturvallisuuteen (40
mainintaa), panssarin tai luukun painoon (48 mainintaa) ja asennuksen hankaluuteen (32)
liittyvät ongelmat. Eniten mainituilla ongelmilla näyttäisi olevan yhteistä kaikkien kolmen
mainitun asian linkittyminen toisiinsa. Tutkimuksen yhteydessä esille tulleessa
asennusergonomiaraportissa mainitaan samoja asioita useaan otteeseen. Tällä hetkellä
esimerkiksi harvesterin eturungon panssarin asennus tapahtuu lattialla maaten koneen alla.
Suurimman harvesterin panssari painaa lähes 50 kg, joten asennustapahtuman
työturvallisuus on vähintäänkin kyseenalainen. Raportin mukaan apuvälineitä on kokeiltu
asennuksen
apuna,
mutta
apuvälineet
eivät
ole
toimineet
toivotulla
tavalla.
Asennustapahtuma on myös apuvälineiden suunnittelulle haastava, koska konetta ei voi
nostaa sen suuren massan vuoksi, kuten autotehtaan linjalla olisi mahdollista tehdä. Olisi
67
syytä tutkia voisiko esimerkiksi öljymonttua yhdistettynä nostettavaan asennustelineeseen
käyttää asennuksen apuna. Tällöin asentaja ei olisi vaarassa vahingoittua panssarin
lipsahtaessa
käsistä,
asennusergonomia
olisi
parempi
ja
nostolaitteistolle/apuasennusvälineelle olisi paremmin tilaa koneen alapuolella.
Nykymallisten panssareiden painoon ei voida juurikaan vaikuttaa ilman panssareiden
rakenteen muuttamista, sillä lisäkeventäminen pudottaa kestävyyttä. Kuten teoriaosiossa on
esitetty, panssarin tulee kestää vähintään koneen paino mahdollisissa ongelmatilanteissa.
Asennustapahtumaa tutkimalla ja kehittämällä voitaneen kuitenkin kompensoida panssarin
painosta aiheutuva asennuksen hankaluus ja työturvallisuusongelma. Tämän luvun
käytettävyys-osiossa mainittuja seikkoja voidaan myös hyödyntää edellä mainittujen
ongelmakohtien kehittämiseen.
Kuormatraktorit
Kuormatraktoreissa
asennettavuuteen
liittyvät
maininnat
keskittyivät
samoihin
ongelmakohtiin kuin harvestereissa eli asentamisen hankaluuteen (41 mainintaa) ja
panssarin tai luukun painoon (65 mainintaa). Työturvallisuus sai myös paljon mainintoja
(63).
Eniten mainintoja luukun painosta sai kuormatraktoreiden takarungon akselipanssari.
Avovastauksissa mainittiin useasti tämän panssarin yhteydessä asennettavuuteen ja
työturvallisuuteen liittyviä istuvuusongelmia (kuva 42). Kuten edellä mainittu harvesterin
panssari,
tämäkin
panssari
asennetaan
koneeseen
kokonaan
käsin
ilman
asennusapuvälineitä. Panssari ei ole kuormatraktoreiden panssareista painavin, joten
istuvuusongelmien voisi olettaa korostavan panssarin paino-ongelmaa asennukseen
menevän ajan vuoksi. Täten huomion kohdistaminen istuvuusongelmiin voisi parantaa
asennuksessa ilmeneviä työturvallisuusongelmia.
Panssarin istuvuus on kanttausten vuoksi hankala saavuttaa. Kuten kirjallisuuskatsauksessa
avattiin myötöviivateorian mekanismeja, plastisia niveliä voidaan luoda tarkoituksellisesti
valmistusteknisistä syistä (kanttaus). Prosessi jättää kuitenkin rakenteeseen sisäisiä
jännityksiä, jotka voivat purkautua korvakkeita hitsatessa vääntäen panssarin kieroksi.
Sinällään ongelma on siis suunnittelun ja osan valmistajan yhteinen ongelma. Tähän voisi
68
ratkaisuna olla kieroutumisen estävät riittävän jäykät jigit eli hitsauskiinnittimet (tämä ei
kuitenkaan auta kimmoisiin muodonmuutoksiin) tai yksinkertaisempi panssarimuoto, kuten
kilpailijan
toteutuksista
luvussa
4
(Kilpailijoiden
ratkaisut)
on
havaittavissa.
Istuvuusongelmat luovat myös panssarin tiiveyteen liittyviä ongelmia. Toisaalta
istuvuusongelmat
voivat
johtua
myös
rungon
mittatarkkuudesta.
Istuvuutta
ja
mittatarkkuutta käsitellään myöhemmin.
Kuva 42. Kuormatraktorin takapanssarin istuvuusongelma.
6.2.2 Käytettävyys
Käytettävyys: Vasta todellisissa työoloissa panssarin käytettävyys tulee parhaiten ilmi.
Käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon panssarin
olemassaolosta
on
hyötyä/haittaa, esimerkiksi huoltotehtävissä. Tähän vaikuttavat esimerkiksi panssarin tai
luukun avautumissuunnat, käytön helppous, kiinnitysratkaisut tai panssarin kykyä estää
lian pääsyä rungon sisään.
69
Harvesterit
Harvestereiden yhteydessä esiintyi eniten ongelmavariaatioita käytettävyyteen liittyvissä
seikoissa.
Eniten
mainintoja
saivat
kiinnityspulttien
kohdistus
(55
mainintaa),
kiinnitystarvikkeet (48 mainintaa), luukun tiiveys (44 mainintaa), virtaviivaisuuden puute
(32 mainintaa) ja kiinnityspulttien pituus (24 mainintaa). Edellisten lisäksi aiemmin
asennettavuuden yhteydessä käsitellyt asiat olivat myös esillä.
Kiinnityspultteihin liittyvät ongelmat (kohdistus ja pituus) olivat lähes poikkeuksetta
yhteydessä panssareiden ja luukkujen kestävyyteen. Voidaan siis olettaa, että
kiinnityspultteihin liittyvät ongelmat johtuvat osaltaan siitä, että panssari ei kykene
säilyttämään muotoaan. Panssaria kiinnipitävät pultit ovat vain 35 mm pitkiä, joten
panssari on nostettava käsivoimin erittäin lähelle lopullista asentoa, jotta pultit saadaan
kierteelle. Lisäksi panssareissa olevat soikea reiät eivät salli sivuttaista poikkeamaa juuri
ollenkaan. Kiinnityspulttien pidentäminen lienee tässä tapauksessa yksinkertaisin
parannusehdotus. Harvesteriden eturungossa on yli 300 mm tilaa kierteille pystysuunnassa,
joten esimerkiksi 75 mm syvä kierrereikä rungossa tuskin heikentää rungon kestävyyttä
siinä määrin, että pulttien pituudesta kannattaa tinkiä. Tällainen muutos tietysti tulee
konsultoida runkoja suunnittelevan tiimin kanssa, mikäli rungon luujuudesta on epäilystä.
Toisena parannusvaihtoehtona voisi olla, että pulttien ympärillä käytettäisiin irrotettavia
matalia holkkeja, joita on käytetty esimerkiksi Ponssen koneiden luukuissa ja panssareissa.
Holkki voisi olla myös sisäpuolelta kartion mallinen eli pultin kierteelle saaminen ei enää
olisi niin iso haaste, mikäli panssarissa oleva reikä ei olisi aivan kohdallaan. Pulttia
kiristäessä holkki keskittäisi itsenä panssarin reikään ja vetäisi panssarin oikealle kohdalle.
Panssarin huono istuvuus ja kiinnityspultteihin liittyvät ongelmat ovat todennäköisesti
yhteydessä myös panssarin tiiveyteen liittyviin mainintoihin. Panssareita ei ole tällä
hetkellä suunniteltu tiiviiksi. Esimerkiksi rungon yläpuolelta pääsee putoamaan risuja
koneen sisälle, jotka kertyvät panssarin päälle. Lisäksi neste ja maa-aines pääsevät koneen
sisälle myös alakautta, panssarin ja rungon välistä ja kertyvät panssarin päälle. Roskat
lisäävät myös paloturvallisuuteen liittyviä riskejä. Panssarin tiivistys näyttää kuitenkin
jakavan mielipiteitä vastaajien joukossa. Asentajan mielestä esimerkiksi 500 tuntia ajossa
olleen koneen panssarin päälle kertyneet roskat ovat työturvallisuusriski sekä ikävä haitta
avattaessa panssaria huollossa ja täten tiivistäminen olisi toivottavaa. Toisaalta
70
tiivistämättömyys päästäisi ainakin osan nesteistä ja maa-aineksesta pois. Lisäksi tehtaan
henkilökunta on ilmoittanut pohjan luukkujen tiivistämättömyyden auttavan vuotojen
etsinnöissä. Nesteen ja kiinteän aineen kanssa toimiva suuntaventtiili lienee hankala ja
kallis toteuttaa, mutta esimerkiksi pieni tarkistusluukku panssarin matalimmalla kohdalla
voisi auttaa nesteiden hallitussa poistossa ja vuotojen tutkimisessa.
Kiinnitystarvikkeisiin liittyvät maininnat koskivat suurimmilta osin panssarin putoamista
estäviä ketjuja. Kaikissa isommissa luukuissa ja panssareissa, jotka eivät ole kiinteästi
saranoitu runkoon, on varmistusketju. Ketjut tuottavat etenkin talvella ongelmia
jäätyessään kerälle maa-aineksen ja roskien kanssa. Tämä aiheuttaa sen, ettei luukkua saa
auki pakottamatta, koska ketju ei suoristu. Vastauksissa oli myös mainittu ketjujen olevan
liian pitkiä ja niiden jäävän täten hankalasti asennettavien panssareiden väliin. Tämä johtuu
liian lähelle panssarin reunaa sijoitetusta kiinnityspisteestä, jolloin väliin jääneet ketjut
estävät panssaria menemästä paikalleen. Liian pitkien ketjujen vuoksi tai ketjujen
epäkäytännöllisyydestä johtuvan käytön laiminlyönnin seurauksena panssari voi päästä
putoamaan paikaltaan hallitsemattomasti kiinnityspulttien aukaisemisen jälkeen. Tämä
muodostaa työturvallisuusriskin. Parannusehdotuksena ketjut voisi korvata oikein
mitoitetuilla vaijereilla, jotka toimisivat rajoittimina. Vaijeri ei jäädy samalla tavoin kuin
ketju ja vaijerin pituus voidaan myös määrittää optimaalisemmin kuin ketjun. Tällaisten
varmistusketjujen tai muun vastaavan asentaminen panssareihin ja luukkuihin on
vaatimuksena myös standardin ISO 11850 mukaan (Auvinen, 2012).
Virtaviivaisuuteen liittyvissä maininnoissa esitettiin panssareiden ja luukkujen muotoilun
muuttamista tasaisiksi, koska pulttien ympärillä olevat suojaholkin tarttuvat helposti
maastossa kiinni maaperään ja voivat osaltaan taivuttaa panssaria. Panssareissa on myös
monia kanttauksia, jotka nostavat panssarin valmistamisen hintaa ja lisäävät maastoon
juuttumisen riskiä. Parannusehdotuksena voisi olla panssarin kiinnityspulttien holkkien
korvaaminen irtonaisilla keskittävillä holkeilla, jolloin voidaan säilyttää pultin kannan
suojaus
ilman
suojan
koholla
olemista.
Myös
panssarin
jouhevammalla,
virtaviivasemmalla muotoilulla voitaisiin estää panssarin maastoon tarttuminen ja
vääntyminen. Kyseisiä asioita on käsitelty myös ”E-mallien pohjapanssarit, selvitys
nykytilanteesta ja parannusehdotuksia” –dokumentissa, jossa parannusehdotuksena
esitetään etupanssarin etureunaan ohjausprofiilien tekemistä, joka estäisi maa-ainesta,
71
kuten kiviä ja kantoja tarttumasta panssarin etureunaan (Auvinen, 2012). Vertailun vuoksi
Komatsun ja Ponssen panssareissa on hyvin vähän ulkonemia, jotka voisivat tarttua
maastoon. Erityisesti Ponssen panssarit ovat paria poikkeusta lukuunottamatta suoria.
Tällainen design vaatii jonkin verran enemmän tilaa panssarin sisäpuolelta, mutta tekee
samalla panssareista helpommin ja edullisemmin valmistettavia. Tämä vaatisi kuitenkin
runkomuutoksia.
Kuormatraktorit
Kuormatraktorit
saivat
laskumekanismit
(44
useita
mainintoja
mainintaa),
liittyen
kiinnityspulttien
käytettävyyteen:
nosto-
kohdistus
mainintaa),
(43
ja
kiinnityspulttien pituus (48 mainintaa), kiinnitystarvikkeet (55 mainintaa), asennuksen
hankaluus (41 mainintaa), panssarin tai luukun paino (65 mainintaa), lian kertyminen (20
mainintaa), virtaviivaisuuden puute (46 mainintaa), muoto (24 mainintaa), tiiveys (66
mainintaa) ja työturvallisuus (63 mainintaa).
Kyselyissä esiin tulleet käytettävyyden ongelmat ovat samoja kuormatraktoreissa ja
harvestereissa. Kyselyn tuloksista voitiin kuitenkin huomata nosto- ja laskumekanismien
saaneen enemmän mainintoja harvestereihin verrattuna. Avovastauksissa oli maininta, ettei
esimerkiksi kuormatraktorin keulaluukun nostolaitteistossa ole tarpeeksi varaa joko sulkea
tai avata luukkua tarpeeksi. Vastauksissa oli mainittu panssarin sulkemiseen käytettävän
vinssin lisäksi tunkkia, koska nykyinen mekaniikka ei toimi. Ilmeisesti vaijeritoimisissa
vinsseissä vaijeri ei ole oikean mittainen tai vinssi ei ole riittävän vahva vetämään
mahdollisesti vääntynyttä panssaria kiinni oikealle kohdalleen. Ongelma on siis
mahdollisesti poistettavissa luukun rakennetta parantamalla tai kehittämällä vinssin
toimintaa. Parannusehdotuksena luukun avautumissuuntaa voisi muutaa esimerkiksi
sivulle, jolloin vipuvarsi pienenee, vinssiltä ei tarvita enempää tehoa ja luoksepäästävyys
paranee. Tämä lienee myös tärkeää huoltotoimenpiteiden kannalta. Vastaavanlainen
ratkaisu löytyy esimerkiksi Ponssen koneista sekä parannusehdotuksena Deeren tekemästä
”E-mallien pohjapanssarit, selvitys nykytilanteesta ja parannusehdotuksia” –dokumentista
(Auvinen, 2012).
Toisena oleellisena huomiona voitaneen mainita tiiveyden. Kuormatraktoreita käytetään
suhteessa enemmän kuin harvestereita. Kuormatraktorilla kerätään puita maastossa useassa
72
erässä, kun taas harvesterilla tarvitsee ajaa parhaimmillaan vain yhden kerran yhtä uraa.
Maasto kuluu ja vetistyy sekä kova maa-aines paljastuu jatkuvassa edestakaisessa
liikenteessä ja koneiden pohjat altistuvat iskuille todennäköisemmin. Kuormatraktoreilla
on myös kannettavanaan huomattavasti suurempi kuorma kuin harvesterilla, joten voitanee
olettaa, että ne myös kulkevat syvemmässä pehmeän maa-aineksen sattuessa uralle. Näistä
seikoista voidaan päätellä, että tiiveyteen liittyvät ongelmat ovat kriittisempiä
kuormatraktoreissa.
Kuormatraktoreiden
luukkujen
ja
panssareiden
tiivistämistä
kannattanee harkita jatkossa.
Panssareiden
ja
luukkujen
nostossa
käytettävien
vinssien
ja
nostoapulaitteiden
olemassaoloa oli kiitelty käytettävyyden merkeissä. Moni vastaaja on myös maininnut,
ettei nostolaitteistoja tulisi poistaa, mutta ne kaipaisivat lisävoimaa.
6.2.3 Kestävyys
Kestävyys: Panssareiden pääasiallinen tehtävä on suojata herkempiä komponentteja
kulumiselta, iskuilta ja lialta. Metsäkoneita käytetään vaikeissa olosuhteissa ja kaukana
huoltomahdollisuuksista, joten tärkeää on, ettei suojaus petä missään työtilanteessa.
Harvesterit
Ylivoimaisesti eniten mainintoja kaikista ongelmakohdista keräsi harvesterien luukkujen ja
panssareiden kestävyys. Mainintoja tuli vääntymisestä (139 mainintaa), pulttien ja rungon
kierteiden kestävyydestä (28 mainintaa), pulttien kohdistumisesta (55 mainintaa) sekä
virtaviivaisuuden puutteesta (32 mainintaa). Pulttien kohdistumista sekä luukkujen ja
panssareiden virtaviivaisuutta käsiteltiin aiemmin käytetävyyden yhteydessä, joten tässä
kappaleessa keskitytään käsittelemään lähinnä kiinnityspultteihin ja luukun vääntymiseen
liittyviin seikkoihin.
Luvussa 5.2 (Lujuuslaskenta) esiteltiin harvesterin etupanssarille tehtyjä lujuuslaskelmia,
koska kyseinen panssari oli saanut huomattavan paljon negatiivisia mainintoja
kestävyydestään niin kyselyissä kuin takuuanomuksissa. Panssarista tehtiin staattinen
analyysi, jossa tutkittiin kahta eri kuormitustapausta alkuperäisellä materiaalilla.
73
Ensimmäisessä kuormitustapauksessa koneen etupää putoaa kannon päälle ja toisessa kone
törmää kantoon. Samat analyysit toistettiin lujemmalla materiaalilla vertailun vuoksi.
Kuvista 43-45 nähdään ensimmäisen kuormitustapauksen jännitysjakaumat ja venymät.
Kaikissa kuvissa siirtymät ovat nähtävissä todellisessa suhteessa kappaleeseen.
Alkuperäistä muutumatonta kappaleen muotoa havainnollistetaan kuvissa harmaana
läpinäkyvänä alueena. Kaikki kuvat ovat tilanteesta, jossa kuorma on jo laskettu pois ja
jäännösjännitykset sekä venymät ovat nähtävissä.
Kuva 43. Ensimmäisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin yläpuolella.
Materiaali S355K2C+N.
74
Kuva 44. Ensimmäisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin alapuolella.
Materiaali S355K2C+N.
Kuva 45. Ensimmäisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain)
panssarin yläpuolella. Materiaali S355K2C+N.
75
Kuva 46. Ensimmäisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain)
panssarin alapuolella. Materiaali S355K2C+N.
Ensimmäisen kuormitustapauksen jännityksiä osoittavista kuvista voidaan nähdä
materiaalin myötörajan ylittyvän panssarin takareunojen tukien etupäistä, kuorman
vaikutuskohdasta
sekä
pitkittäisten
jäykisteiden
yläreunoista.
Takapään
tukien
jännityspiikit näkyvät myös panssarin pohjapuolella. Venymäkuvista voidaan nähdä
suurimman venymä olevan 0,73 prosenttia, kun materiaalin venymä myötörajalla on noin
0,38 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 0,38 prosenttia ylittävät venymät ovat
plastisia. On otettava huomioon, ettei kuormitustapauksen kuorma sisällä dynaamisia
kuormituksen kertoimia tai varmuuskertoimia. Vaikuttaa siis siltä, että jo suhteellisen pieni
ja alimitoitettu kuorma aiheuttaa panssariin pysyviä muodonmuutoksia. Kuvasta 43
voidaan myös huomata selkeästi mihin kohtiin plastisia niveliä mahdollisesti alkaisi syntyä
isommilla kuormilla, esimerkiksi kuormituskohdasta kohtisuoraan sivulle päin.
Plastisen
rajatilakuormitettavuuden
tarkasteluissa
laskettaessa
levykentän
rajakuormitettavuutta saatiin tulokseksi 1017010 N, kun materiaali on S355K2C+N-
76
terästä. Tulokseksi saatu 101710 N on hieman pienempi voima, kuin ensimmäisessä
elementtimenetelmän
kuormitustapauksen
laskelmissa
käytetty
panssarin
pohjaan
kohdistuva voima 116589 N. Kuviosta 6 nähdään elementtimenetelmällä simuloitu
kuormitustilanne voiman ja kuormituksen suuntaisen maksimisiirtymän funktiona.
Kuviosta voidaan helposti nähdä kappaleeseen muodostuvat kuormansuuntaiset siirtymät
kuormituksen aikana ja pysyvät siirtymät kuorman laskun jälkeen.
200000
180000
160000
Voima (N)
140000
Suurin siirtymä (kuorman
suuntainen komponentti)
120000
100000
Rajakuormitettavuus
myötörajalla S355K2C+N
80000
60000
Rajakuormitettavuus
murtorajalla S355K2C+N
40000
20000
0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18
Siirtymä (mm)
Kuvio 6. Ensimmäisen kuormitustapauksen kuorman suuntainen maksimisiirtymä
kuormituksen aikana. Kuviosta voidaan lukea jäännössiirtymä (noin 2,6 mm). Materiaali
S355K2C+N.
Tulee ottaa huomioon, että elementtimenetelmän ratkaisussa voima on jaettu isommalle
pinta-alalle. Elementtimenetelmän ratkaisusta voidaan havaita, että rajatilakuormitettavuus
vastaa hyvin panssarin pohjan todellista kestävyyttä. Näin ollen voidaan todeta, että
elementtimenetelmällä tehdyt laskelmat vastaavat todenmukaista kuormituskapasiteettia.
Toisen kuormitustapauksen jännitykset ja venymät voidaan nähdä kuvista 47–50.
77
Kuva 47. Toisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin yläpuolella.
Materiaali S355K2C+N.
Kuva 48. Toisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin alapuolella.
Materiaali S355K2C+N.
78
Kuva 49. Toisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain) panssarin
yläpuolella. Materiaali S355K2C+N.
Kuva 50. Toisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain) panssarin
alapuolella. Materiaali S355K2C+N.
79
Toisessa kuomitustapauksessa muodonmuutokset ovat ensimmäistä tapausta selvästi
selkeämpiä ja kyselyn vastauksissakin useasti mainitut pulttien kohdistamiseen ja
kestävyyteen liittyvät ongelmakohdat ovat hyvin nähtävissä. Kaksi etummaista
kiinnityspulttiparin paikkaa ovat siirtyneet ja kääntyneet sivuille. Panssarin etulippa on
noussut ylöspäin noin 9 mm ja kuormituskohdasta panssari on painunut sisään yli 35 mm.
Jännitykset kappaleessa ylittävät materiaalin murtorajan. Murtorajan ylitys ilmenee
pulttireikien reunoilla. Tämä voi johtua reikien sisäpintaan asetetuista tuennoista ja johtaa
niiden reunoille muodostuviin singulariteetteihin. Käytännössä panssarin kiinnityspultit
katkeaisivat tai materiaali reikien reunoilla alkaisi tyssääntyä. Suurin venymä kappaleessa
on 22,39 prosenttia. Tässäkään kuormitustapauksessa kuorma ei sisällä dynaamisiin
kuormiin tai varmuuskertoimiin liittyviä kertoimia. Tulosten perusteella kyselyissä
mainitut ongelmat ovat siis varsin perusteltuja.
On huomioitava, että kuormitusten ja materiaalin käyttäytyminen (bilineaarinen
materiaalin malli) on arvioitu karkeasti. Ottaen huomioon niistä johtuvat virheet ja
analyysistä puuttuvat todellisen tilanteen dynaamiset kuormat, voidaan todeta, että
panssarin rakenne ja materiaali ovat riittämättömiä panssariin kohdistuvien voimien
kannalta. Rakenteen jäykistäminen poistaisi todennäköisesti myös useamman muun
kyselyissä ilmitulleen ongelman. Tällaista ratkaisuvaihtoehtoa oli ehdotettu myös useassa
kyselylomakkeessa. Kuvissa havaitut plastisten nivelten paikat auttavat myös mahdollisien
jäykisteiden sijoittelussa.
Vertailun vuoksi samat analyysit toteutettiin Optim 700 MC –rakenneteräksellä, jonka
pitäisi vastata konepajatyöstettävyydeltään alkuperäistä materiaalia. Vertailumateriaali on
lähes kaksi kertaa lujempaa kuin alkuperäinen. Kuvissa 51 ja 52 voidaan nähdä kappaleen
jännitykset ja kuvissa 53 ja 54 venymät.
80
Kuva 51. Ensimmäisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin yläpuolella.
Materiaali Optim 700 MC.
Kuva 52. Ensimmäisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin alapuolella.
Materiaali Optim 700 MC.
81
Kuva 53. Ensimmäisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain)
panssarin yläpuolella. Materiaali Optim 700 MC.
Kuva 54. Ensimmäisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain)
panssarin alapuolella. Materiaali Optim 700 MC.
82
Kappaleeseen vaikuttavia jännityksiä tarkastellessa voidaan huomata, että jännitykset
jäävät huomattavasti alle myötörajan. Verratten venymiä materiaalin venymään
myötörajalla, joka on tällä materiaalilla 0,55 prosenttia, ovat venymät alle plastisen
rajatilan, maksimissaan 0,177 prosenttia. Tässä kuormitustapauksessa materiaalin vaihto
näyttää riittävän kestävyyden saavuttamiseksi. Kuviosta 7 voidaan myös huomata, että
siirtymäkäyrä palautuu takaisin nollaan ja pysyviä voimansuuntaisia siirtymiä ei
kappaleeseen synny.
300000
250000
Voima (N)
200000
Suurin siirtymä (kuorman
suuntainen komponentti)
150000
100000
Rajakuormitettavuus
myötörajalla Optim 700 MC
50000
Rajakuormitettavuus
murtorajalla Optim 700 MC
0
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
Siirtymä (mm)
Kuvio 7. Ensimmäisen kuormitustapauksen kuorman suuntainen maksimisiirtymä
kuormituksen aikana. Materiaali Optim 700 MC.
Toisen kuormitustapauksen jännitykset ja venymät voidaan nähdä kuvista 55 – 58
materiaalin vaihdon jälkeen.
83
Kuva 55. Toisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin yläpuolella.
Materiaali Optim 700 MC.
Kuva 56. Toisen kuormitustapauksen jännitykset (VonMises) panssarin alapuolella.
Materiaali Optim 700 MC.
84
Kuva 57. Toisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain) panssarin
yläpuolella. Materiaali Optim 700 MC.
Kuva 58. Toisen kuormitustapauksen venymät (ESTRN: Equivalent strain) panssarin
alapuolella. Materiaali Optim 700 MC.
85
Toisessa kuormitustapauksessa materiaalin vaihtokaan ei täysin takaa tarvittavaa
kestävyyttä. Jännitykset ovat maksimissaan 758 MPa, mikä ylittää materiaalin myötörajan.
Kappaleen venymät (maksimissaan 23,3 %) ylittävät materiaalin venymän myötörajalla
(0,55 %), joten kappaleeseen muodostuu pysyviä muodonmuutoksia. Panssari muuttaa
muotoaan kuitenkin vähemmän kuin alkuperäisellä materiaalilla, kuten edellä olevista
kuvista voidaan havaita. Muodonmuutokset eivät näin ollen ole välttämättä niin kriittisiä
panssarin kiinnityksen suhteen.
Kuvissa 59 ja 60 nähdään toisen kuormitustapauksen jäännösmuodot molemmille
materiaaleille. Jäännösmuotojen tarkastelun kohteeksi valittiin toinen kuormitustapaus,
koska muodonmuutokset olivat siinä suurempia kuin ensimmäisessä kuormitustapauksessa.
Näin ollen materiaalin vaikutus jäännösmuotoihin on havaittavissa selkeämmin. Kuvista
voidaan havaita, että vaikka molempien materiaalien kohdalla myötöraja ylitetään, ovat
jäännösmuodot huomattavasti hillitymmät Optim 700 MC –teräksen kohdalla. Siirtymät
ovat suurimmillaan S355K2C+N –teräksellä 82 mm ja Optim 700 MC –teräksellä 6,5 mm.
Materiaalin vaihtamisella siis saataisiin hallittua suurta osaa muodonmuutoksista jo
yksinään.
Kuva 59. Toisen kuormitustapauksen siirtymät (URES: Resultant Displacement) panssarin
alapuolella. Materiaali S355K2C+N.
86
Kuva 60. Toisen kuormitustapauksen siirtymät (URES: Resultant Displacement) panssarin
alapuolella. Materiaali Optim 700 MC.
Materiaalin vaihdon lisäksi ratkaisuna vääntymiskestävyyden ongelmaan lisäksi voisivat
olla jäykisteet, kuten aiemmin mainittiin. Jäykisteillä varustettua panssaria tulisi myös
testata dynaamisilla kuormilla ja mahdollisesti tutkia panssarin muodonmuutoksen
jälkeistä stabiiliutta uuden kuormituksen sattuessa. Dynaamisten kuormien tarkastelun
perusteena kuitenkin on, että kappale kestää myös staattiset kuormat. Panssarin tulisi myös
olla tuettu tasaisesti jokaiselta reunalta yhtenäistä listaa vasten, jotta panssariin kohdistuvat
voimat jakautuisivat tasaisesti runkoon. Jäykisteet nostavat panssareiden hintaa, mutta
kuten Auvinen (2012) esittää dokumentissaan vahvistettuja panssareita voitaisiin tarjota
asiakkaille myös lisävarusteena.
Panssarin muodonmuutokset voivat myös hyvin rikkoa pulttien kierteet tai katkaista
jonkun kiinnityspulteista. Pulttien kokoluokkaa tulisi suurentaa, mikäli se on mahdollista
sekä pultteja pidentää tukevamman kiinnityksen ja helpomman asennettavuuden
takaamiseksi.
Pultit
voisi
myös
kiinnittää
erilliseen
kappaleeseen,
esimerkiksi
kulmarautaan, joka olisi erikseen kiinni rungossa. Tämä vähentäisi rungon kierteiden
uusimistarvetta
ja
helpottaisi
panssarin
kiinnityspisteiden
kohdistusongelmissa.
87
Kulmarauta voisi olla myös säädettävissä. Pulttien osumattomuus, kierteiden heikkous
sekä pulttien katkeaminen on mainittu kyselyiden lisäksi myös tehtaan kokoonpanon
poikkeamien tietokannassa.
Kyselyn avovastauksista tuli ilmi vääntymiseen liittyvien ongelmien lisäksi panssareiden ja
luukkujen kuluminen. Kiinnityspulttien kannat kuluvat vastaajien mukaan kokonaan pois,
joten pulttien aukaiseminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Esimerkiksi edellä tutkitussa
panssarissa on pulttien ympärillä suojaholkit, mutta ne ovat valmistettu samasta pehmeästä
rakenneteräksestä kuten muukin panssari. Harvestereiden muut luukut ja panssarit ovat
rungoltaan S650 MC terästä, mutta suojaholkit ja muut panssarin kiinnikkeet S355K2C+N
–rakenneterästä. Suojaholkit ovat myös ulkonevia ja siten alttiita iskuille ja kulumiselle.
Panssareiden ja pohjan luukkujen kulumisessa yleisimpiä kulumismekanismeja ovat
teoriaosuudessa sekä kyselytuloksissa esiintulleet kolme hankauksen muotoa, korkean ja
matalan kuormituksen abrasiivinen kuluminen sekä kovertuminen. Luukkujen ja
panssareiden pintamateriaali tulisi siis valita siten, että se kestää mahdollisimman paljon
kulutusta, etenkin hankausta. Kulumista voidaan myös estää lisäämällä peruslevyn pintaan
kulutuslevyjä (Budinski, 2014, s. 200). Tällaisia esimerkiksi valmistetaan pinnoittamalla
levyt kulutusta kestävällä materiaalilla (Impomet Oy, 2015). Pelkkä materiaalin
vaihtaminen lujempaan ilman kaksikerroksista panssarin levyrakennetta vähentäisi myös
kulumiseen liittyviä ongelmia eikä nostaisi panssarin painoa.
Kilpailijat ovat ratkaisseet ongelman sijoittamalla pultit syvennyksiin, jolloin ne eivät ole
niin alttiina iskuille. Joissain ratkaisuissa suojaholkki vaikuttaa olevan irtonainen, mikä
mahdollistaa holkin vaihdon, jos se on liian kulunut. Kuten käytettävyys-osiossa esiteltiin,
irtonaiseen holkkiin voisi myös lisätä keskittävän kartion, mikä helpottaisi pultin
kiinnitystä
siinä
tapauksessa,
jos
panssari
olisi
vääntynyt.
Mikäli
pulttien
kulutuskestävyyttä halutaan vielä parantaa, voidaan ne vaihtaa kulutuspultteihin, joiden
päähän on hitsattu kulutusta kestävää materiaalia (USM Wear Tech, 2013).
Kuormatraktorit
Kuormatraktoreissa eniten kaikista maininnoista sai vääntymiseen liittyvät ongelmat (103
mainintaa). Muita mainintoja saivat kiinnityspulttien ja kierteiden kestävyys (42
88
mainintaa), pulttien kohdistus (43 mainintaa) ja virtaviivaisuuden puute (46 mainintaa).
Takarungon akselin alla oleva panssari sai eniten mainintoja vääntymisestä. Takarungon
panssari on pystysuuntaisten kuormitusten kannalta haasteellisessa paikassa, koska koneen
kuormatila sijaitsee panssarin yläpuolella luoden pahimmillaan 19000 kg lisäkuorman.
Kuten asennettavuus-osiossa todettiin, tässä kyseisessä panssarissa havaittiin myös
asennettavuusongelmia. Panssarin asennettavuus kärsii lisää lyhyistä pulteista ja
vääntymisistä, kuten harvesterien yhteydessä kuvailtiin. Takapanssarille kannataisi tehdä
myös lujuuslaskelmia voidakseen varmistua siitä, miten panssari tulee muuttamaan
muotoaan iskuista. Tässä tutkimuksessa laskuja ei kuitenkaan esitetä, koska uusia
panssareita on alettu jo suunnittelemaan seuraavan sukupolven konemalleihin.
6.2.4 Laatu
Laatu: Kaikkien edellä mainittujen pääkohtien saavuttaminen on laadun mittaamistapa.
Erilaiset puutteet muissa osa-alueissa heijastuvat esimerkiksi asiakkaiden tekemien
reklamaatioden määrään. Laadun tarkkailuun voidaan myös olettaa kuuluvaksi
valmistuksen
kyky
tuottaa
mittatarkkojan
tuotteita.
Myös
suunnitteluvirheiden
huomioonottaminen on oleellista, sillä ne johtavat helposti mittatarkkuuden vaihteluihin
lopputuotteessa.
Harvesterit
Harvesterien laatuun liittyviä mainintoja on vähän. Panssarin valmistuksen kustannuksista
(16
mainintaa),
valmistettavuudesta
(16
mainintaa)
ja
toimittajan
valmistusmittatarkkuudesta (12 mainintaa) oli eniten mainintoja.
Nämä edellä mainitut kolme asiaa liittyivät tiiviisti toisiinsa. Etu- ja takapanssarit ovat
muodoiltaan monimutkaisia valmistaa, mikä vaikuttaa mittatarkkuuteen negatiivisesti.
Hankala valmistettavuus nostaa myös tuotteen hintaa. Panssareiden mittatarkkuusongelmat
nähtiin kyselyissä johtuvan pääosin panssareiden mittatarkkuudesta, mutta ongelma voi
yhtä hyvin johtua myös rungon epätarkkuuksista. Myös panssareita valmistavan yrityksen
edustajat totesivat Konekorjaamo Riikonen Oy:n katselmuksen (Eronen et al., 2014)
89
yhteydessä panssareiden hankalien muotojen vaikeuttavan mittatarkkuuden saavuttamista.
Toisena
esiin
nousseena
asiana
katselmuksesssa
oli
panssareiden
piirrustusten
epämääräiset mitoitukset. Mitoituksissa on liikaa tulkinnan varaa ja se aiheuttaa
molemminpuolista
epäselvyyttä
niin
valmistuksessa
kuin
odotetuissa
mittatarkkuusvaatimuksissa. Jatkossa panssareita suunniteltaessa tulisi pyrkiä mieluummin
suoriin levyrakenteisiin, joiden mitoittaminen on yksinkertaisempaa niin lujuusopillisesti
kuin valmistusteknisesti ja niissä on helpompi ottaa huomioon myös rungon asettamat
vaatimukset. Tämä menettely myös laskisi tuotteen hintaa.
Valmistajan, Konekorjaamo Riikonen Oy:n (Eronen et al., 2014) mukaan joidenkin
luukkujen ja panssareiden kanttauksia on mahdoton tehdä piirrustuksen mukaiseen
levykenttään ilman lisätukia. Tämä tarkoittaa käytännössä valmistettavuutta helpottavia tai
tässä tapauksessa mahdollistavia lisämateriaalipaloja, joilla levy saadaan oikeaan asentoon
kanttauskoneen vastetta vasten. Ilman lisätukia kanttaus ei tule osumaan oikeaan kohtaan.
Kuormatraktorit
Eniten mainintoja kuormatraktoreiden laatuseikoista sai toimittajan mittatarkkuus (50
mainintaa), runkojen mittatarkkuus (22 mainintaa), luukkujen ja panssareiden kustannukset
(9 mainintaa) ja valmistettavuus (12). Eniten mainintoja mittatarkkuudesta keräsi
kuormatraktoreiden pitkä keulaluukku, joka sai useamman maininnan roikkumisestaan.
Keulaluukku on vaikea valmistaa, koska materiaalina käytetään suhteellisen lujaa terästä
(HARDOX400). Lujan materiaalin vuoksi kanttauksien asettumista on hankala arvioida ja
hitsaukset lisäksi muuttavat panssarin muotoa helposti. Myös valmistaja oli tästä
ongelmasta tietoinen. Katselmuksen aikaan tuli esille, että luukkuja joudutaan vielä
käsittelemään uudestaan hitsauksen jälkeen. Käytettävyyteen muodostuu lisää ongelmia,
kun luukku kolhiutuu käytössä. Keulan luukku onkin saanut toiseksi eniten mainintoja
vääntymisestä ja taipumisestä (75 mainintaa). Jatkossa panssareita kannattaisi pyrkiä
suunnittelemaan suorista levyistä ilman kanttauksia tai tarpeen mukaan jakaa erisuuntaiset
levykentät omiksi panssareikseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena ei ole arvioida laatua, vaan koostaa tietoa yritykselle
laadun
kehittämiseksi.
Uusia
metsäkoneiden
pohjien
luukkuja
ja
panssareita
suunniteltaessa olisi hyvä ottaa huomioon tässä tutkimuksessa esiintuodut ongelmat ja
90
parannusehdotukset niin asennettavuuden, käytettävyyden kuin kestävyydenkin kannalta.
Nämä kaikki vaikuttavat laatuun. Nämä edellä mainitut seikat tullaan ottamaan huomioon
yritykselle laadittavassa suunnitteluohjeessa, sillä yhdenkin osa-alueen huomiotta
jättäminen vaikuttaa laatuun oleellisesti. Näiden laadullisten seikkojen huomioon
ottaminen vaikuttaa asiakkaan saamaan laatuvaikutelmaan koko tuotteesta ja tätä kautta
asiakastyytyväisyyteen ja markkina-asemaan.
91
7 POHDINTA
Tässä luvussa tarkastellaan tutkimuksen validiteettia, reliabiliteettia ja objektiivisuutta.
Tässä luvussa tehdään myös kokoavaa yhteenvetoa oleellisimmista tutkimuksen tuloksista,
pohditaan
tutkimuksen
hyödynnettävyyttä
käytäntöön
sekä
tuodaan
esille
jatkotutkimusehdotuksia ja tutkimusta tehneen henkilön omia pohdintoja.
Tutkimuksen lähtökohta metsäkoneiden pohjan luukkujen ja panssareiden laadun
kehittämiselle oli olettamus toimeksiantavan yrityksen sisäisen ja muiden tietolähteiden
avulla saatavan tiedon olemassaolosta, mutta ongelman tuottivat tiedon luonne ja
koostamattomuus. Tutkimuksen alussa oletettiin yrityksen työntekijöillä olevan hiljaista
tietoa pohjan luukkuihin ja panssareihin liittyvistä ongelmista ja hyvistä ominaisuuksista,
mutta myös ajatuksia parannusehdotuksista sekä jo tuotettua kirjallista tietoa. Tämän
tutkimuksen tavoite oli tuottaa ja koostaa saatua informaatiota laadun kehittämiseksi.
Nämä tutkimuskysymykset selvitettiin toteuttamalla kyselyt, tekemällä lujuuslaskelmia
sekä etsimällä ja koostamalla tietoa tähän raporttiin toimeksiantavan yrityksen
tarkasteltavaksi.
Kyselyn yhteydessä John Deeren arkistoista löytyi vuonna 2012 suoritettu vastaava
tutkimus
metsäkoneiden
pohjien
luukuista
ja
panssareista.
Tutkimus
oli
katselmuspohjainen pari päivää kestänyt tutkimuskierros Ruotsissa. Tutkimuksen
perusidea on ollut sama kuin tällä tutkimuksella eli kartoittaa ongelmia ja luoda niiden
perusteella parannusehdotuksia. Tällaisen tutkimusraportin olemassaolosta ei mainittu
tutkimuksen tekoa aloitettaessa. Tutkija pystyi tosin käyttämään kyseistä raporttia
vertailukohtana saamiinsa tuloksiin ja olihan osa tutkimuksen tarkoitusta koostaa jo
olemassa olevaa tietoa samoihin kansiin.
Tutkimuksen aikana tehdyt valinnat vaativat perusteluja, joilla tutkija voi ilmentää
laadukkuutta, luotettavuutta ja oikeellisuutta. Kyselytutkimus valittiin tutkimusmetodiksi
siitä syystä, että vastaajien oli helppo esittää mielipiteensä anonyymisti ja lomakkeeseen
sisällytettiin
avoimia
kysymyksiä,
mikä
mahdollisti
vastaajan
mahdollisimman
92
subjektiivisen asian esiintuomisen. Tutkimuksessa haluttiin varmistua mittarin mittaavan
haluttua asiaa, joten tutkimuksen validiteettia pyrittiin parantamaan muun muassa
testaamalla ennakkoon kyselykaavakkeen toimivuutta. Tämän vuoksi haluttiin myös tietää
oliko kyselyyn vastaaja työskennellyt metsäkoneiden pohjien luukkuja ja panssareita
koskevien työtehtävien parissa konkreettisesti. Tutkimuksessa mukana olleet vastaajat
edustivat laajalti organisaation työntekijöitä, sillä otanta ulotettiin kaikkilla osastoilla
toimiville työntekijöille. Vastaukset tosin jäivät uupumaan ulkomailta karhuamisista
huolimatta. Koska otoskoko oli suuri perusjoukkoon nähden, tulokset ovat hyvin
yleistettävissä
yrityksen
sisällä.
Tutkimuksen
kulkua
kokonaisuutenaan
pyrittiin
kuvaamaan tässä raportissa mahdolisimman monipuolisesti, jolloin tutkimus olisi
uudelleen suoritettavissa tämän raportin avulla. Tämä parantaa tutkimuksen reliabiliteettia.
Suurin osa tutkimusaineistosta koostui nominaaliasteikollisista muuttujista, joten niiden
välisiä yhteyksiä oli tarkoituksenmukaista tarkastella käyttämällä SPSS-ohjelmiston
ristiintaulukointia. Tulosten perusteella tarkoituksenmukaiseksi tutkimustavaksi nähtiin
myös lujuuslaskelmien teko suurimmaksi huolenaiheeksi muodostunutta panssaria
esimerkkinä käyttäen. Vaikka lujuuslaskelmat eivät kattaneet kaikkea mahdollista
huomioon otettavaa, paljastuu laskelmista kyselyihin korreloivia tuloksia.
Lujuuslaskelmat ovat työläitä ja aikaaviepiä, mutta kannattavia, mikäli laskutoimituksista
saatava hyöty suhteessa rakenteiden toimivuuteen, stabiiliuuteen ja kestävyyteen olisi
merkittävä. Esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa pohjan luukkujen ja panssareiden
kestävyyttä ja massaa pyritään optimoimaan ja samaa luukkua suunnitellaan käytettäväksi
useampaan konemalliin. Näin ollen suunnitteluun käytetty ajallinen panos ei vie liiallisesti
resursseja, koska laskelmia ei tarvitse tehdä jokaiseen koneeseen erikseen. Tutkimuksen
tulosten perusteella tällainen ratkaisu vaikuttaisi järkevälle ja tätä suosittelee myös
panssareiden valmistaja (Eronen et al., 2014). Standardoiminen alentaisi myös
panssareiden hintaa ja mahdollistaisi kalliimpien materiaalien (suurlujuusterästen) käytön,
mikäli se olisi tarpeellista. Myös myötöviivateorian huomioimisen avulla voidaan välttää
rakenneratkaisuja, jotka ovat alttiita plastisten nivelten muodostumiselle. Tiettyjen
reunaehtojen täyttyessä tuennoilla, rakenteilla ja materiaalivalinnoilla voidaan vaikuttaa
siihen, ettei plastisia niveliä muodostuisi. Näitä laskelmien tuloksia voidaan hyödyntää
suunnittelussa, jotta esimerkiksi lisätuennat saataisiin mahdollisimman optimaalisille
paikoille. Nyt jälkikäteen katsottuna olisi ollut hedelmällisempää lähteä tutkimaan
93
panssarin
rajatilakuormitettavuutta
elementtimenetelmällä
kuin
hakea
ratkaisua
absoluuttiseen kestävyyteen arvioitujen kuormitusten perusteella. Jatkossa lujuuslaskelmat
kannattaisi suorittaa rajatilakuormitettavuuden näkökannasta, jolloin nähtäisiin suurin
kuormitus mitä panssari kestää. Mikäli panssariin kohdistuvia kuormituksia pystyttäisiin
mittaamaan
luotettavasti,
voitaisiin
kuormia
käyttää
vertailukohtana
rajatilakuormitettavuuteen. Lisäksi laskelmissa tulisi arvioida kuormituksen jälkeisiä
muodonmuutoksia ja tutkia useiden perättäisten kuormitusten vaikutuksia. Panssari voi
kestää
muutamia
kuormituskertoja
ilman
merkittävää
muutosta
tiiveydessä
tai
käytettävyydessä, mutta pitkällä aikavälillä muodonmuutokset voivat kasvaa kriittisiksi.
Muina huomioonotettavina seikkoina voidaan nostaa esille muutamia esimerkkejä
parannusehdotuksista. Tällaisia ehdotuksia ovat muun muassa asennettavuuteen liittyen
asennustapahtuman tutkiminen ja työkalusuunnittelu ergonomian sekä työturvallisuuden
parantamiseksi.
rasvamontun
Käytännössä
ja
asennusergonomiaa
panssaria/luukkua
nostavan
ja
työturvallisuutta
asennustelineen
voisi
lisätä
kombinaatiolla.
Käytettävyyttä tarkastellessa parannusehdotuksena on pidemmät, keskittävät pulttien
suojaholkit, jotka sallivat mittatarkkuuteen liittyviä ongelmia. Pulttien kiinnitys voitaisiin
myös siirtää rungosta erilliseen säädettävään kiinnikkeeseen, jotta pultti holkkeineen
saataisiin upotettua. Panssareihin voitaisiin lisätä pieni tarkistusluukku vuotojen
havaitsemiseksi ja panssarin päälle kertyneen lian poistamiseksi hallitusti. Ketjut voitaisiin
korvata oikeinmitoitetuilla vaijereilla ja panssari voitaisiin suunnitella virtaviivaisemmaksi,
ettei tarvitsisi turvautua laastaripatentteihin, kuten ohjausprofiilien tai pulttien suojien
lisäämisiin. Käytettävyyttä voitaisiin parantaa myös luukun aukeamissuuntaa muuttamalla.
Luukku voisi olla esimerkiksi yhdeltä sivulta saranoitu tai pommiluukkumainen,
molemmilta sivuilta saranoitu ja keskeltä aukeava. Kiertyvät tai sisäänliukuvat luukut eivät
olisi mahdollisia esimerkiksi tilankäytön tai käytössä taipumisen aiheuttamien ongelmien
vuoksi. Kestävyyden puolesta metsäkoneiden pohjien panssareihin ja luukkuihin voitaisiin
ehdottaa materiaalin vaihtamista lujempaan sekä jäykisteiden ja tukien asentamista.
Lisäoptiona
asiakkaalle
Laatunäkökulmasta
voitaisiin
puolestaan
tulisi
tarjota
pyrkiä
kulutuslevypinnotteisia
mahdollisimman
panssareita.
yksinkertaiseen
levyrakenteisiin ilman kanttauksia sekä ottamaan huomioon suunnittelussa kokonaisuus
liittyen asennettavuuden, käytettävyyden ja kestävyyden asettamiin vaatimuksiin.
94
Kyselytutkimuksen tulokset eivät ole tieteellisin kriteerein suoraan yleistettäviä, sillä
konemalleja ei ole ollut kyselyn toteuttamisen aikaan samaa kappalemäärää ja yhtä pitkää
käyttöaikaa maailmalla tai niillä ei ole välttämättä työskennelty samoissa olosuhteissa.
Myöskään kyselyyn vastanneiden osastojen henkilömäärä ei ole suhteellinen verrattuna
toisiinsa ja kyselyssä esiintulleet ongelmat ovat vastaajien subjektiivisia mielipiteitä ja
kokemuksia. Tulokset ovat suuntaa-antavia, joista voidaan kuitenkin saada ensisijaisen
tärkeitä tietoja laadun kehittämisen näkökulmasta suunnittelutyön pohjaksi.
Metsäkoneiden pohjien luukkujen ja panssareiden suunnittelussa on vaihtelevia käytänteitä
eikä niiden suunnitteluun ole luotu yleistä ohjeistusta, kuten esimerkiksi kuormatilojen
suunitteluun. Suunnitteluohje olisi hyvä muistilista suunnittelijalle asioista, joita
suunnittelun aikana on otettava huomioon lopputuotteessa. Ohjeistuksen puuttuminen voi
aiheuttaa epäselvyyttä tuotteen vaatimuksissa ja aiheuttaa suunnittelun ja tuotannon
laatuvaihteluita. Tämän työn tarkoituksena on ollut koota tietoa metsäkoneiden pohjien ja
panssareiden laadun kehittämiseksi ja tämän tutkimuksen käytännön sovellutuksena tulee
olemaan kyseisten tuotteiden suunnitteluohje. Tämä suunnitteluohje on erillinen asiakirja.
Toinen tärkeä seikka laadunkehittämisen näkökulmasta on jatkossa hyödyntää henkilöstön,
erityisesti asentajilta ja huoltohenkilöstöltä saatavaa hiljaista tietoa. Tutkimuksen
hypoteesina ollut ajatus tiedon olemassa olosta on tällä tutkimuksella todennettavissa.
Kuten tutkimuksen alussa mainitussa ISO-standardin viitteesä kehoitetaan, henkilöstön
osallistaminen suunnitteluun vaikuttavalla ja tehokkaalla tavalla on oleellista optimaalisten
ratkaisujen luomiseksi, sillä työntekijöillä oleva kokemus tarjoaa korvaamattoman
tietopohjan.
95
LÄHTEET
Auvinen,
P.
2012.
E-mallien
pohjapanssarit,
selvitys
nykytilanteesta
ja
parannusehdotuksia. Julkaisematon.
Budinski, G. K. 2014. Friction, Wear and Erosion Atlas. New York: CRC Press. 277 s.
Budynas, R. G. & Nisbett, J. K. 2011. Shigley's Mechanical Engineering Design. 9th Edition. New York: McGraw-Hill. 1082 s.
CIDRA Precision Services. 2012. Mineral Hardness Conversion Chart [verkkodokumentti]. [Viitattu 11.2.2015]. Saatavissa: http://www.cidraprecisionservices.com/mohsconversion.html
Deere & Company Engineering Standards Department. 2014. JDS-D86 Ergonomic Design
Guidelines for Manufacturing. Julkaisematon.
Dowling, N. E. 2007. Mechanical Behavior of Materials: Engineering Methods for Deformation, Fracture and Fatigue. Third Edition. New Jersey: Pearson Education Inc. 912s.
FinnMETKO. 2015. FinnMETKO 2014. [FinnMETKOn www-sivuilla]. [Viitattu
11.3.2015].
Saatavissa: http://www.finnmetko.fi/
Heikkilä, T. 2005. Tilastollinen tutkimus. 5-6. painos. Helsinki: Edita Prima Oy. 327 s.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uudistettu painos.
Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. 464 s.
Impomet Oy. 2015. Vautid-panssarilevyt hitsatulla pinnoitteella. [Impomet Oy:n wwwsivuilla].
[Viitattu
20.3.2015].
Saatavissa:
96
http://www.impomet.com/impomet/tuotteet/panssarilevyt/vautidpanssarilevyt.html?panel=1
John Deere Forestry Oy. 2010a. Uptime Maintenance Sheet: E-sarjan Harvesterit 2000
tunnin
määräaikaishuolto
[verkkodokumentti].
[Viitattu
25.2.2015].
Saatavissa:
http://dlrdoc.deere.com/ag/r2/jd4f/Service/Maintenance/service_Sheets/fi/Eharvesters_every2000h_fi.pdf. Yrityksen sisäinen tietokanta. Vaatii kirjautumisen.
John Deere Forestry Oy. 2010b. Uptime Maintenance Sheet: E-sarjan Kuormatraktorit
2000 tunnin määräaikaishuolto [verkkodokumentti]. [Viitattu 25.2.2015]. Saatavissa:
http://dlrdoc.deere.com/ag/r2/jd4f/Service/Maintenance/service_Sheets/fi/Eforwarders_every2000h_fi.pdf. Yrityksen sisäinen tietokanta. Vaatii kirjautumisen.
John Deere Forestry Oy. 2010c. Uptime Maintenance Sheet: E-sarjan Hharvesterit 500
tunnin
määräaikaishuolto
[verkkodokumentti].
[Viitattu
25.2.2015].
Saatavissa:
http://dlrdoc.deere.com/ag/r2/jd4f/Service/Maintenance/service_Sheets/fi/Eharvesters_every500h_fi.pdf. Yrityksen sisäinen tietokanta. Vaatii kirjautumisen.
John Deere Forestry Oy. 2014a. 1070E IT4-harvesterin esite [verkkodokumentti]. [Viitattu
10.2.2015].
Saatavissa:
http://www.deere.fi/fi_FI/docs/html/brochures/publication.html?id=6380936d#1.
John
Deere
Forestry
[verkkodokumentti].
Oy.
2014b.
1270E
[Viitattu
ja
1470E
IT4-harvesterien
10.2.2015].
esite
Saatavissa:
http://www.deere.fi/fi_FI/docs/html/brochures/publication.html?id=6dce1366#1
John Deere Forestry Oy. 2014c. 810E-kuormatraktorin esite [verkkodokumentti]. [Viitattu
10.2.2015].
Saatavissa:
http://www.deere.fi/fi_FI/docs/html/brochures/publication.html?id=1c7e4b62#16
John Deere Forestry Oy. 2014d. 1910E-kuormatroktorin esite [verkkodokumentti].
[Viitattu
10.2.2015].
http://www.deere.fi/fi_FI/docs/html/brochures/publication.html?id=49fe48e3#1
Saatavissa:
97
John Deere Forestry Oy. 2014e. Yritysesittely. Julkaisematon.
Junnola, T. 2013. Raportti ergonomiakartoituksesta John Deere Forestry Oy:n
viimeistelyyn 5.11.2013, Joensuu: Julkaisematon.
Eronen, M., Jolkkonen, P., Kantelinen, E. & Myyry, A. 2014. Konekorjaamo Riikonen Oy.
Katselmus
2.9.2014.
Katselmuksen
suorittajana
Janne
Eskelinen.
Muistiinpanot
katselmuksen tekijän hallussa.
Korsman, K. & Koistinen, T. 1998. Suomen kallioperän yleispiirteet. Teoksessa: Lehtinen,
M., Nurminen, P. & Rämö, T. 1998. Suomen kallioperän: 3000 vuosimiljoonaa. (toim.)
Helsinki: Suomen Geologinen Seura ry, s. 375.
Nuutinen, O. 2015. Kansalaisyhteiskunnan ja -toiminnan sanasto: Hiljainen tieto. [
Jyväskylän
yliopiston
www-sivuilla].
[Viitattu
12.2.2015].
Saatavissa:
http://kans.jyu.fi/sanasto/sanat-kansio/hiljainen-tieto
Rautaruukki Oyj. 2014. LASER® PLUS -RAKENNETERÄKSET. [Rautaruukki Oyj:n
www-sivuilla].
[Viitattu
12.3.2015].
Saatavissa:
http://www.ruukki.fi/Teras/Kuumavalssatut-terakset/Rakenneterakset/Laser-Plus-rakenneterakset
Rautaruukki Oyj. 2014. OPTIM MC – RAKENNETERÄS. [Rautaruukki Oyj:n wwwsivuilla]. [Viitattu 13.3.2015]. Saatavissa: http://www.ruukki.fi/Teras/Kuumavalssatutterakset/Rakenneterakset/Optim-MC
Rautaruukki Oyj. 2014. RAEX®-KULUTUSTERÄS [Rautaruukki Oyj:n www-sivuilla].
[Viitattu
11.2.2015].
Saatavissa:
http://www.ruukki.fi/Teras/Kuumavalssatut-
terakset/Kulutusterakset/Raex
RIL 167–1.1988. Teräsrakenteet I. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.
399s.
98
SFS EN-ISO 6385. 2004. Työjärjestelmien ergonomiset suunnitteluperusteet. Suomen
Standardoimisliitto SFS ry. 28 s. Vahvistettu 17.5.2004.
SFS-EN 614-1+A1. 2009. Koneturvallisuus. Ergonomiset suunnitteluperiaatteet, Osa:1
Terminologia ja yleiset periaatteet. Suomen Standardoimisliitto SFS ry. 47 s. Vahvistettu
20.4.2009.
SFS-EN ISO 9000. 2001. Laadunhallintajärjestelmät. Perusteet ja sanasto. Suomen
Standardoimisliitto SFS ry. 69 s. Vahvistettu 11.7.2005.
USM Wear Tech. 2013. Other products. [USM Wear Tech;n www-sivuilla]. [Viitattu
23.3.2015]. Saatavissa: http://usmweartech.com/products/environmental/other-products/
Vainikainen, T. 2011. Design Guideline: Frame design. Julkaisematon.
Vehkalahti, K. 2014. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Oy Finn Lectura Ab. 223
s.
Kyselylomake: KAAVAKE A
LIITE I , 1
KYSELY JOHN DEERE FORESTRY OY:N CTL-METSÄKONEISIIN LIITTYEN
Tämä kysely on osa Lappeenrannan Teknillisen Yliopiston Konetekniikan diplomityöhön liittyvää
tutkimusta. Kyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa CTL- metsäkoneiden pohjapanssareihin ja
rungon pohjan
luukkuihin liittyvistä ongelmista,
hyvistä
ominaisuuksista
sekä
parannusehdotuksista. Tutkimuksen tietojen pohjalta luodaan suunnitteluohje John Deere Forestry
Oy:n PDP- ja PI-suunnittelun käytettäväksi, jotta asennettavuus-, kestävyys-, käytettävyys- ja
laatuongelmilta voitaisiin jatkossa välttyä.
Tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja yhteystietojen antaminen on vapaaehtoista. Vastauksia
tullaan käyttämään yrityksen sisäisesti ja opinnäytetyössä julkaistava tieto ei sisällä vastaajien
tunnistetietoja eikä yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.
Lisätietoja: Janne Eskelinen (e-mail: [email protected])
Taustatiedot:
Työpaikan sijainti:
□ Joensuu
□ Tampere
□ Muu, mikä? _____________________
Osasto, jolla työskentelette pääosin:
□
□
□
□
Suunnittelu
Lujuuslaskenta
Linja-asennus
Viimeistely
□
□
□
□
Remonttiruutu
Huolto
Laatu
Koeajo
□
□
□
Retail
Testaus
Takuut
Ammattinimike: ________________________
Työtehtävä:
________________________
Oletteko työskennellyt (nyt tai aiemmin/aiemmassa työssä) pohjapanssareihin liittyvissä
työtehtävissä?
□
□
Kyllä
Ei (Voitte jatkaa kyselyä halutessasi. Mikäli jätät vastaamisen tähän, palautathan silti
kyselylomakkeen)
_______________________________________________________________________________
Halutessanne voitte jättää yhteystietonne tarkempien lisätietojen antamista varten.
Nimi:
Puh:
s-posti:
________________________________
________________________________
________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE B
HARVESTERIT:
KUORMAKONEET:
LIITE I , 2
Kyselylomake: KAAVAKE C Aftermarket/Tuotetuki/Takuut
LIITE I , 3
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Mikä on yleisin asiakkaan reklamaation aihe pohjapanssareista/luukuista?
Onko tiedossasi dokumentoimatonta tietoa jostain pohjapanssareihin/luukkuihin liittyvästä
ongelmasta?
Miten parantaisit pohjapanssareiden/luukkujen käytettävyyttä?
Mitä mielestäsi olisi syytä ottaa huomioon panssareita/luukkuja suunniteltaessa
työtehtäväsi näkökulmasta?
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE C Linja-asennus ja viimeistely
LIITE I , 4
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Onko asennuksessa ergonomiaongelmia?
-esimerkiksi asennusasennot, asennuksen helppous, tapaturmariskit
Onko tarvetta asennusvarusteille tai onko niistä haittaa?
-esimerkiksi vinssit, ketjut, vaijerit yms.
Miten parantaisit asennettavuutta?
-esim. kiinnitysratkaisut, avautumissuunnat, koko, muoto, paino
Onko laadussa poikkeamia?
-esim. rungot, panssarit, muut
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE C FEM
LIITE I , 5
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Minkälaisille luukuille/panssareille tehdään lujuusanalyysejä?
Onko analyysin suorittamisessa ongelmia?
-esimerkiksi lähtöarvot, halutut arvot, kuormitustapaus (dynaaminen/staattinen), plastisten
nivelten muodostumiset yms.
Miten kuormitukset on arvioitu tai onko niitä varmenettu mittauksin?
Onko ohjeistus ollut riittämätön/riittävä?
Parannusehdotuksia?
Voitaisiinko vapaammalla materiaalivalinnalla poistaa ongelmia?
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE C Huolto
LIITE I , 6
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Onko luukuissa/panssareissa huoltoon tai takuuseen liittyviä ongelmia?
Estääkö/hankaloittaako laskettu panssari joitain huoltotoimenpiteitä?
Onko luukkujen/panssareiden asennuksessa ergonomiaongelmia?
-esimerkiksi asennusasennot, asennuksen helppous, tapaturmariskit
Mitä luukkujen/panssareiden alta on tarvetta tehdä?
Onko turhia/liian isoja luukkuja?
Onko tarvetta asennusvarusteille tai onko niistä haittaa?
-esimerkiksi vinssit, ketjut, vaijerit yms.
Olisiko luukkujen/panssareiden tiivistyksestä enemmän haittaa kuin hyötyä?
Miten parantaisit huollettavuutta/asennettavuutta?
-esim. kiinnitysratkaisut, avautumissuunnat, koko, muoto, paino
Ovatko luukkujen/panssareiden huoltotehtävät aiheuttaneet sinulle
terveysongelmia/työtapaturmia?
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:_________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:__________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE C Laatu
LIITE I , 7
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Onko luukuissa/panssareissa laatuongelmia/minkälaisia?
-esimerkiksi suunnittelusta, valmistajasta tai valmistustavasta johtuvia?
Mitkä muut tekijät, kuin luukkuihin/panssareihin liittyvät, vaikuttavat laatuongelmiin?
-esimerkiksi rungon toleranssi?
Miten parantaisit laatua?
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselylomake: KAAVAKE C Suunnittelu
LIITE I , 8
Tällä lomakkeella kartoitetaan pohjapanssareiden ja rungon pohjan luukkujen mahdollisia
ongelmia ja kehitysideoita sekä hyviä ominaisuuksia, jotka mielestänne kannattaisi
säilyttää. Panssarit ja luukut ovat numeroitu kaavakkeessa B suurpiirteisesti. Täytä
jokaisesta panssarin ja luukun asiasta/ongelmasta erillinen kaavake. Voit täyttää
kaavakkeita tarpeelliseksi katsomasi määrän. Ongelmia voi yleistää, esimerkiksi
useampaan kuormakoneeseen liittyväksi, mikäli tilanne on niille yhteinen. Käsittele
kerrallaan kuitenkin vain joko harvestereita tai kuormakoneita. Pyri kuvailemaan tilannetta
alas varattuun tilaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Kääntöpuolelle voitte
halutessanne jatkaa tai piirtää havainnekuvia asiasta/ongelmasta tai ratkaisusta. Pohdi
vastatessasi muun muassa seuraavia seikkoja/asioita:
Mistä ongelmat johtuvat?
Minkälaiset tekijät hankaloittavat suunnittelutyötä?
-esimerkiksi panssarin painorajoitukset, lujuus vaatimukset.
Onko luukkujen/panssareiden ”hyvän suunnittelun” esteenä asennuspaikan ahtaus?
-esimerkiksi moottori, letkut yms. ovat tiellä
Välitetäänkö suunnittelijalle riittävästi tietoa halutuista ominaisuuksista?
Onko suunnitteluohjeistus ollut riittävä? Tarvitaanko suunnitteluohjeistusta ylipäätänsä?
Onko syytä tehdä erilliset ohjeet panssareille ja luukuille tai kuormakoneille ja
harvestereille?
Onko jokin panssareille/luukuille annettu vaatimus aiheutanut laadusta tinkimistä?
Miten luukkujen ja panssareiden standardointia/modulaarisuus on käsitelty
suunnitteluvaiheessa?
Miten parantaisit luukkujen designia?
Panssarin numero (kaavakkeesta B), jota ongelma koskee (valitse vain
1/lomake):_____________________
Konemalli, jota ongelma koskee (valitse yksi tai useampi):
Kuormakoneet
□ 810E
□ 1010E
□ 1110E
□ 1110iT4
□ 1210E
□
□
□
□
□
1210iT4
1510E
1510iT4
1910E
1910G
Harvesterit
□ 1070E
□ 1070iT4
□ 1170E
□ 1170iT4
□ 1270E
□ 1270iT4
□ 1470E
□ 1470iT4
Ongelma:_________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
______________________________________________________________________
Parannusehdotuksia:________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Hyviä ominaisuuksia jatkossa hyödynnettäväksi:__________________________________
_________________________________________________________________________
_________________________________________________________________________
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
LIITE II , 1
Ristiintaulukointi Harvesterit
a
a
Ongelma
Vääntymiseen liittyvät
ongelmat
Harvesteri Harvesteri
a
malli
1070E
Harvesteri
1070iT4
Harvesteri
1170E
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri
1270E
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri
1470E
Harvesteri
1470iT4
Total
Harvesteri panssarin numero
Panssari Panssari Panssari
numero numero numero
1
2
3
Count
18
5
9
Total
32
Count
16
5
9
30
Count
19
5
9
33
Count
16
5
9
30
Count
20
5
9
34
Count
18
5
9
32
Count
16
5
9
30
Count
16
5
9
30
Count
139
40
72
Harvesteri Harvesteri
a
malli
1070E
Harvesteri
1070iT4
Harvesteri
1170E
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri
1270E
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri
1470E
Harvesteri
1470iT4
Total
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Count
8
8
8
Kiinnityspulttien/rungon Harvesteri Harvesteri
a
kierteiden
malli
1070E
kestävyyteen liittyvät
Harvesteri
ongelmat
1070iT4
Harvesteri
1170E
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri
1270E
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri
1470E
Harvesteri
1470iT4
Total
Count
4
4
3
11
Count
3
3
3
9
Count
4
4
3
11
Count
4
3
3
10
Count
3
3
3
9
Count
4
3
3
10
Count
3
3
3
9
Count
3
3
3
9
Count
28
26
24
Nosto- ja
laskumekanismeihin
liittyvät ongelmat
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
LIITE II , 2
Harvesteri Harvesteri 1070E Count
a
malli
Harvesteri
Count
1070iT4
Harvesteri 1170E Count
7
2
5
14
6
2
4
12
8
2
5
15
Harvesteri
Count
1170iT4
Harvesteri 1270E Count
7
2
4
13
8
2
5
15
Harvesteri
Count
1270iT4
Harvesteri 1470E Count
7
2
4
13
6
2
4
12
Harvesteri
1470iT4
Count
6
2
3
11
Count
55
16
34
Harvesteri Harvesteri 1070E Count
a
malli
Harvesteri
Count
1070iT4
Harvesteri 1170E Count
3
2
2
7
3
2
2
7
3
2
2
7
Harvesteri
Count
1170iT4
Harvesteri 1270E Count
3
2
2
7
3
2
2
7
Harvesteri
Count
1270iT4
Harvesteri 1470E Count
3
2
2
7
3
2
2
7
Harvesteri
1470iT4
Count
3
2
2
7
Count
24
16
16
Kiinnitystarvikkeisiin Harvesteri Harvesteri 1070E Count
a
liittyvät ongelmat
malli
Harvesteri
Count
1070iT4
Harvesteri 1170E Count
6
3
5
14
6
3
5
14
6
3
5
14
Harvesteri
Count
1170iT4
Harvesteri 1270E Count
6
3
5
14
6
3
5
14
Harvesteri
Count
1270iT4
Harvesteri 1470E Count
6
3
5
14
6
3
5
14
Harvesteri
1470iT4
Count
6
3
5
14
Count
48
24
40
Kiinnityspulttien
kohdistamiseen
liittyvät ongelmat
Total
Kiinnityspulttien
pituuteen liittyvät
ongelmat
Total
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
Toimittajan
mittatarkkuuteen
liittyvät ongelmat
Runkojen
mittatarkkuuteen
liittyvät ongelmat
Ergonomiaan
liittyvät ongelmat
LIITE II , 3
Count
0
0
2
2
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1170E
Count
0
0
2
2
Harvesteri 1170iT4
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1270E
Count
0
0
2
2
Harvesteri 1270iT4
Count
0
0
2
2
Harvesteri 1470E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1470iT4
1
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
0
0
1
Total
Count
0
0
12
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1170E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1170iT4
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1270E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1270iT4
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1470iT4
1
Count
0
0
1
Total
Count
0
0
7
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
1
1
3
5
Count
1
1
2
4
Harvesteri 1170E
Count
1
1
3
5
Harvesteri 1170iT4
Count
1
1
2
4
Harvesteri 1270E
Count
1
1
3
5
Harvesteri 1270iT4
Count
1
1
3
5
Harvesteri 1470E
Count
1
1
3
5
Harvesteri 1470iT4
Count
1
1
2
4
Count
8
8
21
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
Asentamiseen
liittyvät ongelmat
Painoon liittyvät
ongelmat
Lian kertymiseen
liittyvät ongelmat
LIITE II , 4
Count
4
2
4
10
Count
4
2
4
10
Harvesteri 1170E
Count
4
2
4
10
Harvesteri 1170iT4
Count
4
2
4
10
Harvesteri 1270E
Count
4
2
4
10
Harvesteri 1270iT4
Count
5
2
7
14
Harvesteri 1470E
Count
4
2
4
10
Harvesteri 1470iT4
13
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
4
2
7
Total
Count
33
16
38
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
5
4
6
15
Count
5
4
5
14
Harvesteri 1170E
Count
5
4
6
15
Harvesteri 1170iT4
Count
5
4
5
14
Harvesteri 1270E
Count
5
4
6
15
Harvesteri 1270iT4
Count
5
4
6
15
Harvesteri 1470E
Count
5
4
6
15
Harvesteri 1470iT4
Count
5
4
5
14
Total
Count
40
32
45
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
2
2
2
6
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1170E
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1170iT4
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1270E
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1270iT4
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1470E
Count
2
2
2
6
Harvesteri 1470iT4
Count
2
2
2
6
Count
16
16
16
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
Panssarin
reunojen
istuvuuteen
liittyvät ongelmat
Virtaviivaisuuden
puutteeseen
liittyvät ongelmat
Muut
suunnitteluun
liittyvät ongelmat
LIITE II , 5
Count
1
0
0
1
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1170E
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1170iT4
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1270E
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1270iT4
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1470E
Count
1
0
0
1
Harvesteri 1470iT4
1
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
1
0
0
Total
Count
8
0
0
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
4
4
4
12
Count
4
3
4
11
Harvesteri 1170E
Count
4
4
4
12
Harvesteri 1170iT4
Count
4
3
4
11
Harvesteri 1270E
Count
4
3
4
11
Harvesteri 1270iT4
Count
4
3
4
11
Harvesteri 1470E
Count
4
3
4
11
Harvesteri 1470iT4
Count
4
3
4
11
Total
Count
32
26
32
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
2
0
4
6
Count
2
0
5
7
Harvesteri 1170E
Count
2
0
4
6
Harvesteri 1170iT4
Count
2
0
5
7
Harvesteri 1270E
Count
2
0
4
6
Harvesteri 1270iT4
Count
2
0
5
7
Harvesteri 1470E
Count
2
0
4
6
Harvesteri 1470iT4
Count
2
0
5
7
Count
16
0
36
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
Muotoon liittyvät
ongelmat
PDM:n liittyvät
ongelmat
Kustannuksiin
liittyvät ongelmat
LIITE II , 6
Count
2
0
0
2
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1170E
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1170iT4
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1270E
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1270iT4
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1470E
Count
2
0
0
2
Harvesteri 1470iT4
2
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
2
0
0
Total
Count
16
0
0
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1170E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1170iT4
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1270E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1270iT4
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1470E
Count
0
0
1
1
Harvesteri 1470iT4
Count
0
0
1
1
Total
Count
0
0
8
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri 1070iT4
Count
2
1
2
5
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1170E
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1170iT4
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1270E
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1270iT4
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1470E
Count
2
1
2
5
Harvesteri 1470iT4
Count
2
1
2
5
Count
16
8
16
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
LIITE II , 7
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri
1070iT4
Harvesteri 1170E
Count
2
0
2
4
Count
2
0
2
4
Count
2
0
2
4
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri 1270E
Count
2
0
2
4
Count
2
0
2
4
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri 1470E
Count
2
0
2
4
Count
2
0
2
4
Harvesteri
1470iT4
Count
2
0
2
4
Total
Count
16
0
16
Harvesteri Harvesteri 1070E
a
malli
Harvesteri
1070iT4
Harvesteri 1170E
Count
6
4
5
15
Count
5
4
6
15
Count
6
4
5
15
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri 1270E
Count
6
4
6
16
Count
5
4
5
14
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri 1470E
Count
5
4
6
15
Count
5
4
5
14
Harvesteri
1470iT4
Count
5
4
6
15
Count
43
32
44
Avautumissuuntaan Harvesteri Harvesteri 1070E
a
liittyvät ongelmat
malli
Harvesteri
1070iT4
Harvesteri 1170E
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Harvesteri
1170iT4
Harvesteri 1270E
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Harvesteri
1270iT4
Harvesteri 1470E
Count
0
0
1
1
Count
0
0
1
1
Harvesteri
1470iT4
Count
0
0
1
1
Count
0
0
8
Valmistettavuuteen
liittyvät ongelmat
Tiiviyteen liittyvät
ongelmat
Total
Total
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Harvesterit
LIITE II , 8
5
3
4
12
5
3
4
12
Count
5
3
4
12
Harvesteri 1170iT4 Count
5
3
4
12
Harvesteri 1270E
Count
5
3
4
12
Harvesteri 1270iT4 Count
5
3
4
12
Harvesteri 1470E
5
3
4
12
12
Työturvallisuuteen Harvesteri Harvesteri 1070E
Count
a
liittyvät ongelmat malli
Harvesteri 1070iT4 Count
Harvesteri 1170E
Harvesteri 1470iT4 Count
5
3
4
Count
40
24
32
Harvesteri Harvesteri 1070E
Count
a
malli
Harvesteri 1070iT4 Count
3
1
2
6
3
1
1
5
Count
3
1
2
6
Harvesteri 1170iT4 Count
3
1
1
5
Harvesteri 1270E
Count
3
1
2
6
Harvesteri 1270iT4 Count
3
1
3
7
Harvesteri 1470E
Count
3
1
2
6
Harvesteri 1470iT4 Count
3
1
2
6
Count
24
8
15
Harvesteri Harvesteri 1070E
Count
a
malli
Harvesteri 1070iT4 Count
1
1
1
3
1
1
1
3
Count
1
1
1
3
Harvesteri 1170iT4 Count
1
1
1
3
Harvesteri 1270E
Count
1
1
1
3
Harvesteri 1270iT4 Count
1
1
1
3
Harvesteri 1470E
Count
1
1
1
3
Harvesteri 1470iT4 Count
1
1
1
3
Count
8
8
8
Total
Asennusaikaan
liittyvät ongelmat
Harvesteri 1170E
Total
Koneenosien
väliinjäämiseen
liittyvät ongelmat
Count
Harvesteri 1170E
Total
Nosto- ja
laskumekanismeihin
liittyvät ongelmat
Ongelma
Vääntymiseen liittyvät
ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
Panssarit
8
0
0
0
0
1
1
2
1
3
46
2
4
4
4
4
4
5
5
5
9
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
51
2
5
5
5
5
5
5
5
5
9
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
32
2
3
3
3
3
3
3
3
3
6
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
103
2
11
11
12
11
11
12
12
11
10
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
53
2
6
6
6
6
6
6
6
6
3
44
4
5
5
5
6
6
7
4
2
75
2
8
8
8
8
8
9
9
9
6
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
70
2
8
8
8
8
8
8
8
8
4
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
62
2
7
7
7
7
7
7
7
7
4
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
57
2
6
6
7
6
7
6
7
7
3
Panssari
numero
4
Panssari
numero
5
Panssari
numero
6
Panssari
numero
7
Panssari
numero
8
Panssari
numero
9
Panssari
numero
10
Panssari
numero
11
Panssari
numero
12
Ristiintaulukointi Kuormatraktorit
9
10
10
10
12
12
14
10
8
18
58
58
60
58
59
61
62
61
Total
54
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 1
Kiinnityspulttien
kohdistamiseen
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Kiinnityspulttien/rung
on kierteiden
kestävyyteen liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
33
1
3
3
3
3
3
4
4
4
5
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
29
1
3
3
3
3
3
3
3
3
4
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
20
1
2
2
2
2
2
2
2
2
3
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
40
1
4
4
5
4
4
5
5
4
4
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
43
1
5
5
5
5
5
5
5
5
2
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
40
1
4
4
4
4
4
5
5
5
4
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
36
1
4
4
4
4
4
4
4
4
3
38
2
4
4
4
4
4
4
4
4
4
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
42
2
4
4
5
4
5
4
5
5
4
9
31
31
32
31
31
34
34
33
29
18
36
36
37
36
37
36
37
37
36
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 2
Kiinnitystarvikkeisiin
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Kiinnityspulttien
pituuteen liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
13
1
1
1
1
1
1
1
1
1
4
33
1
3
3
3
3
3
4
4
4
5
27
1
2
2
3
3
3
3
3
3
4
29
1
3
3
3
3
3
3
3
3
4
12
1
1
1
1
1
1
1
1
1
3
20
1
2
2
2
2
2
2
2
2
3
55
1
5
5
7
6
7
6
7
6
5
37
1
4
4
4
4
4
4
4
4
4
34
1
4
4
4
4
4
4
4
4
1
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
50
1
6
6
6
6
6
6
6
5
2
48
1
5
5
5
5
5
6
6
6
4
36
1
5
4
4
4
4
4
4
4
2
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
26
1
3
3
3
3
3
3
3
3
1
36
1
4
4
4
4
4
4
4
4
3
26
1
3
3
3
3
3
3
3
3
1
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
9
30
29
32
31
32
31
32
30
23
9
30
30
30
30
30
32
32
32
29
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 3
Runkojen
mittatarkkuuteen
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Toimittajan
mittatarkkuuteen
liittyvät ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
5
0
0
0
0
0
0
1
1
1
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
12
0
1
2
1
2
1
2
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
22
2
3
3
3
3
3
3
2
0
50
1
5
6
6
6
6
7
7
5
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
0
1
0
1
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
1
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
2
3
3
3
4
3
3
2
1
1
6
9
7
9
8
11
9
7
4
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 4
Asentamiseen liittyvät
ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Ergonomiaan liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
2
0
0
0
0
0
0
0
0
2
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
12
1
1
1
1
1
1
1
1
4
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
2
0
0
0
0
0
0
0
0
2
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
36
4
4
4
4
4
4
4
4
4
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
16
2
2
2
2
2
2
2
2
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
16
2
2
2
2
2
2
2
2
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
41
5
5
5
5
5
5
5
5
1
16
2
2
2
2
2
2
2
2
0
16
2
2
2
2
2
2
2
2
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
16
2
2
2
2
2
2
2
2
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
18
18
18
18
18
18
18
18
13
7
7
7
7
7
7
7
7
4
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 5
Lian kertymiseen
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Painoon liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
32
2
3
3
3
3
3
3
3
3
6
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
41
2
4
4
4
4
4
4
4
4
7
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
31
2
3
3
3
3
3
3
3
3
5
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
65
2
7
7
7
7
7
7
7
7
7
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
45
2
5
5
5
5
5
5
5
5
3
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
60
2
7
7
7
7
7
7
7
6
3
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
62
2
7
7
7
7
7
7
7
7
4
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
45
2
5
5
5
5
5
5
5
5
3
20
2
2
2
2
2
2
2
2
2
2
45
2
5
5
5
5
5
5
5
5
3
18
18
18
18
18
18
18
18
18
18
18
46
46
46
46
46
46
46
45
41
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 6
Muut suunnitteluun
liittyvät ongelmat
Virtaviivaisuuden
puutteeseen liittyvät
ongelmat
Total
Kuormatraktori
malli
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Panssarin reunojen
istuvuuteen liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
17
1
2
1
2
1
3
2
2
3
30
1
3
3
3
3
3
3
3
3
5
1
0
0
0
0
1
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
38
1
4
4
4
4
4
4
4
4
5
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
29
1
3
3
3
3
3
3
3
3
4
0
0
0
0
0
0
21
2
2
3
2
3
2
3
2
2
46
1
5
5
5
5
5
5
5
5
5
0
0
0
0
0
0
17
2
2
2
2
2
2
2
2
1
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
0
0
0
0
0
0
21
2
2
2
2
2
3
3
3
2
36
1
4
4
4
4
4
4
4
4
3
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
45
1
5
5
5
5
5
5
5
5
4
4
1
1
1
1
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
27
1
3
3
3
3
3
3
3
3
2
0
0
0
0
0
0
12
13
13
13
13
15
15
14
13
9
33
33
33
33
33
33
33
33
32
1
1
1
1
1
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 7
PDM:n liittyvät
ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Muotoon liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
0
1
0
1
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
24
3
3
3
3
3
3
3
2
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
12
1
2
1
2
1
2
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
7
9
7
9
7
9
7
6
5
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 8
Valmistettavuuteen
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Kustannuksiin liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Count
Kuormakone 810E
Count
Count
Kuormakone 810E
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
0
0
1
12
1
2
1
2
1
2
1
1
1
9
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
12
1
2
1
2
1
2
1
1
1
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
8
1
1
1
1
1
1
1
1
0
3
5
3
5
3
5
3
3
3
6
6
6
6
6
6
6
6
4
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 9
Avautumissuuntaan
liittyvät ongelmat
Total
Kuormatraktori malli
Total
Kuormatraktori malli
Tiiviyteen liittyvät
ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Count
Count
Kuormakone 1010E
Count
Count
Kuormakone 810E
0
0
0
0
0
0
0
0
0
40
3
4
4
4
4
4
4
4
4
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
49
3
5
5
5
5
5
5
5
5
6
0
0
0
0
0
0
0
0
0
40
3
4
4
4
4
4
4
4
4
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
66
3
7
7
7
7
7
7
7
7
7
0
0
0
0
0
0
0
0
0
47
3
5
5
5
5
5
5
5
5
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
62
3
7
7
7
7
7
7
7
6
4
8
1
1
1
1
1
1
1
1
56
3
6
6
6
6
6
6
6
6
5
0
0
0
0
0
0
0
0
0
47
3
5
5
5
5
5
5
5
5
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
48
3
5
5
5
5
6
5
5
5
4
1
1
1
1
1
1
1
1
27
48
48
48
48
49
48
48
47
44
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 10
Asennusaikaan
liittyvät ongelmat
Luukkujen määrään
liittyvät ongelmat
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Total
Count
Count
Kuormakone 1110E
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
12
1
Count
Count
Kuormakone 1910G
1
Kuormakone 1010E
Count
Kuormakone 1910E
1
Count
Count
Kuormakone 1510iT4
1
Kuormakone 810E
Count
Kuormakone 1510E
1
1
Count
Kuormakone 1210iT4
1
Count
Count
Kuormakone 1210E
1
1
Count
Kuormakone 1110iT4
1
Count
Count
Kuormakone 1110E
1
Kuorm Kuormakone 810E
atrakto
Total
Count
Kuormakone 1010E
3
Count
Count
Kuormakone 810E
Total
Kuormatraktori malli
Kuormatraktori malli
Työturvallisuuteen
liittyvät ongelmat
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
22
1
2
2
2
2
2
2
2
2
5
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
12
1
1
1
1
1
1
1
1
1
3
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
63
1
7
7
7
7
7
7
7
7
6
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
26
1
3
3
3
3
3
3
3
3
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
32
1
3
4
4
4
4
4
4
3
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
59
1
7
7
7
7
7
7
7
7
2
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
26
1
3
3
3
3
3
3
3
3
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
0
0
26
1
3
3
3
3
3
3
3
3
1
9
9
9
9
9
9
9
9
9
9
1
9
30
31
31
31
31
31
31
30
23
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 11
Koneenosien
väliinjäämiseen
liittyvät ongelmat
Kuormatraktori malli
Total
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Count
Kuormakone 1010E
Kuormakone 1110E
Kuormakone 1110iT4
Kuormakone 1210E
Kuormakone 1210iT4
Kuormakone 1510E
Kuormakone 1510iT4
Kuormakone 1910E
Kuormakone 1910G
Count
Count
Kuormakone 810E
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
10
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
9
9
9
9
9
9
9
9
9
9
Kyselytulosten ristiintaulukointi: Kuormatraktorit
LIITE III , 12
Plastisen rajatilakuormitettavuuden laskelmat: S355K2C+N (myötöraja)
LIITE IV , 1
Plastisen rajatilakuormitettavuuden laskelmat: S355K2C+N (murtoraja)
LIITE IV , 2
Plastisen rajatilakuormitettavuuden laskelmat: Optim 700 MC (myötöraja)
LIITE IV , 3
Plastisen rajatilakuormitettavuuden laskelmat: Optim 700 MC (murtoraja)
LIITE IV , 4