Linkki tutkimukseen
Katariina Lauronen OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN NÄKEMYKSIÄ YLEISTEN KIRJASTOJEN KOULUILLE JA OPPILAITOKSILLE TARJOAMISTA PALVELUISTA SEKÄ KIRJASTON PALVELUIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ Kyselytutkimus Helsingin yliopiston avoin yliopisto Kasvatustieteiden aineopinnot A3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote Minitutkimus Kevät 2013 Opettaja: Vesa A. Niskanen SISÄLLYS 1. Johdanto.............................................................................................................................. 3 2. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit .......................................................................................... 4 2.1. Tutkimuskysymykset....................................................................................................... 4 2.2. Mittarit........................................................................................................................... 4 2.3. Taustamuuttujat ............................................................................................................. 5 2.4. Tutkimushypoteesit ......................................................................................................... 5 3. Aineiston keruu..................................................................................................................... 7 3.1. Tutkimuksen perusjoukko ................................................................................................ 7 3.2. Vastausten määrä .......................................................................................................... 7 4. Aineiston analyysi ................................................................................................................. 8 4.1. Frekvenssit, keskiarvot ja keskihajonnat ............................................................................ 8 4.1.1. Taustamuuttujat ....................................................................................................... 8 4.1.2. Muut muuttujat......................................................................................................... 8 4.2. Summamuuttujat ja muuttujien luokkien yhdisteleminen .....................................................10 4.3. Tutkimushypoteesien tilastollinen testaus .........................................................................11 4.3.1. Tutkimushypoteesi 1 ...............................................................................................11 4.3.2. Tutkimushypoteesi 2 ...............................................................................................12 4.3.3. Tutkimushypoteesi 3 ...............................................................................................12 4.3.4. Tutkimushypoteesi 4 ...............................................................................................13 4.3.5. Tutkimushypoteesi 5 ...............................................................................................13 4.3.6. Tutkimushypoteesi 6 ...............................................................................................14 4.4. Yhteenveto analyysista ja pohdintaa luotettavuudesta .......................................................14 4.4.1. Yhteenveto tutkimushypoteeseista ............................................................................14 4.4.2. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä .............................................................14 4.4.3. Luotettavuuspohdintaa ja ongelmia...........................................................................15 5. Johtopäätökset ....................................................................................................................16 LÄHTEET ...............................................................................................................................17 LIITE 1. Kyselylomake .............................................................................................................18 LIITE 2. Pylväsdiagrammit joidenkin taustamuuttujien vastauksista (mukana En osaa sanoa vastaukset) .............................................................................................................................20 LIITE 3. Muiden kuin taustamuuttujien prosentuaaliset jakaumat (mukana En osaa sanoa -vastaukset). .............................................................................................................................................22 LIITE 4. Osioanalyysi kyselyn kysymyksistä 6–10 ........................................................................27 LIITE 5. Kirjaston hyödyntäminen riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi) ................29 LIITE 6. Kuinka säännöllistä yhteistyö on riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä vastaajaan (t-testi) ...................................................................................................................................30 LIITE 7: Työpaikan ja kirjaston välimatkan (kyselyn kysymys 1) ja yhteistyön määrän (kyselyn kysymys 5) korrelaatiokerroin (Pearson) ..................................................................................................31 LIITE 8. Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien korrelaatio (Spearman) .................................32 LIITE 9: Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointi ............................................33 LIITE 10. Pylväsdiagrammit kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta ......35 LIITE 12. Iän ja verkkopalveluiden tärkeyden ja hyödyllisyyden korrelaatio (Pearson ja Spearman) ...37 LIITE 13. Ammattiryhmien arvio kirjaston tärkeimmästä palvelusta ................................................38 LIITE 14. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien arviot kirjaston verkkopalveluiden onnistumisesta (t-testi) .............................................................40 LIITE 15. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä (summamuuttuja): tunnusluvut ja pylväsdiagrammi......................................................................................................................41 LIITE 16. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden (summamuuttuja): uusi luokittelu: tunnusluvut ja pylväsdiagrammi......................................................................................................................43 LIITE 17. Arvio kirjastopalveluiden hyvyydestä riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi) .............................................................................................................................................44 2 1. Johdanto Koulut ja oppilaitokset ovat yleisille kirjastoille tärkeä yhteistyökumppani. Kirjasto on tarjonnut kouluille ja oppilaitoksille erityisesti tiedonhankinnantaitojen opetusta sekä erilaisia aineistovinkkauksia. Viime vuosina kirjastot ovat laajentaneet palveluntarjontaansa mediakasvatuksen laajalle kentälle, mm. uusien medioiden käytön sekä netiketin alueille. Myös kirjaston tarjoamat verkkopalvelut ovat nykyään oleellinen osa kirjaston palvelutarjontaa. Aivan viime aikoina kirjasto on tuonut palveluitaan koulujen ja oppilaitosten sähköisiin oppimisympäristöihin. (Yleiskatsaus yleisten kirjastojen palveluista kouluilla ja oppilaitoksille esim. Heinonen 2011.) Tämän minitutkimuksen tavoitteena on kartoittaa koulujen ja oppilaitosten odotuksia ja kokemuksia kirjaston tarjoamista palveluista. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake (LIITE 1.). Kyselyyn oli mahdollista vastata Opi ja kasva -konferenssin yhteydessä 12.–13.12.2012 Helsingin Wanhassa Satamassa. Kysely suunnattiin pääasiassa opettajille, mutta myös muut koulujen ja oppilaitosten toimijat saattoivat vastata kyselyyn. 3 2. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Kirjasto tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille sekä fyysisiä että sähköisiä palveluita. Kirjaston painetut kokoelmat sekä luokkien kirjastokäynnit esim. tiedonhankintataitojen opetuksessa ovat tyypillisiä ja perinteisiä kirjaston palveluita. Sähköisiä palveluita ovat esim. kirjastojen kokoelmatietokannat, e-aineistot, monenlaiset verkkopalvelut ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyvät palvelut. 2.1. Tutkimuskysymykset Tutkimuksen kolme pääkysymystä olivat: 1) Kuinka paljon opettajat hyödyntävät yleisten kirjaston palveluita opetuksessaan. 2) Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi opettajat kokevat kirjastokäynnit luokkansa kanssa. 3) Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi sekä hyödyllisiksi opettajat kokevat kirjaston erilaiset verkkopalvelut. 2.2. Mittarit Tutkimuskysymysten selvittämiseksi mietittiin mittarit, joilla kysymyksiä voi mitata ja joilla saadaan tilastollisesti käsiteltävää dataa. (Mittausmallista tarkemmin esim. Vehkalahti 2008.) Tutkimuskysymystä 1 ”Kuinka paljon opettajat hyödyntävät yleisten kirjaston palveluita opetuksessaan” mitattiin kolmella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 3–5): 1) Hyödynnätkö yleisen kirjaston palveluita opetuksessasi. Vastausasteikko oli Osgood-tyyppinen (esim. Heikkilä 2010, 54–55) asteikko 1–5, jossa 1=en lainkaan ja 5=erittäin paljon sekä 6=en osaa sanoa, kuten muissakin 1–5-asteikollisissa kysymyksissä. 2) Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=täysin satunnaista ja 5=erittäin säännöllistä. 3) Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=harvemmin kuin kerran lukuvuodessa ja 5= enemmän kuin 6 kertaa lukuvuodessa. Tutkimuskysymystä 2 ”Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi opettajat kokevat kirjastokäynnit luokkansa kanssa” mitattiin kahdella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 6 ja 7): 1) Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet luokan kanssa tehtävät kirjastokäynnit, esim. tiedonhaun opetukset tai kirjavinkkaukset. Vastausasteikko oli 1–5, jossa 1=en lainkaan tärkeiksi ja 5=erittäin tärkeiksi. 2) Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta olet kokenut kirjastokäynnit. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan onnistuneiksi ja 5=erittäin onnistuneiksi. 4 Tutkimuskysymystä 3 ”Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi sekä hyödyllisiksi opettajat kokevat kirjaston erilaiset verkkopalvelut” mitattiin kolmella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 8–10): 1) Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut, esim. kokoelmatietokannat, kirjavinkkilistat, kirjastojen nettisivut. Vastausasteikko oli 1–5, jossa 1=en lainkaan tärkeiksi ja 5=erittäin tärkeiksi. 2) Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan onnistuneiksi ja 5=erittäin onnistuneiksi. 3) Kuinka hyödylliseksi arvioisit kirjaston palveluiden tarjoamisen myös koulusi tai oppilaitoksesi käytössä olevassa sähköisessä oppimisympäristössä. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan hyödylliseksi ja 5=erittäin hyödylliseksi. Lopuksi kysyttiin kirjaston tärkeintä palvelua koululle (kyselyn kysymys 11). Vaihtoehtoja oli 6, joista oli valittava vain yksi. 2.3. Taustamuuttujat Taustamuuttujia kyselyssä olivat vastaajan sukupuoli, ikä (syntymävuosi), työskentelyaika opettajana, työskentelykunta sekä ammattiryhmä. Lisäksi taustamuuttujina olivat etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon (kyselyn kysymys 1) sekä se, onko kirjasto ottanut vastaajaan yhteyttä, esim. kutsunut luokan kirjastokäynnille (kyselyn kysymys 2). 2.4. Tutkimushypoteesit Tutkimushypoteeseja hahmoteltiin jo mittareita luotaessa. Hypoteesit tarkentuivat, kun tutkimusdata oli kerätty. Tutkimushypoteesit ovat ns. vaihtoehtoisia hypoteeseja. Tilastollisen testauksen yhteydessä nollahypoteesina oli aina se, ettei ko. tutkimushypoteesille löydy tilastollisesti merkitsevää todistetta. (Tilastollisesta päättelystä esim. Niskanen 2012.) Ennakkoon tutkimushypoteeseja asetettiin kuusi ja ne tarkentuivat datan analysoinnin yhteydessä: 1) Jos kirjasto on ottanut yhteyttä vastaajaan, kirjaston palveluita käytetään enemmän ja yhteistyö on säännöllisempää kuin jos yhteyttä ei ole otettu. 2) Mitä lähempänä kirjasto on, sitä tiheämpää sen käyttö on. 3) Arviot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä saa korkeammat pisteet kuin niiden onnistuminen. 4) Ikä vaikuttaa vastauksiin niin, että nuoret arvostavat vanhempia vastaajia enemmän verkkopalveluita. 5 5) Luokan-, erityis- ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat pitävät lukuharrastusta kirjaston tärkeimpänä palveluna useammin kuin muut. 6) Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjastojen verkkopalvelut onnistuneimmiksi ja hyödyllisemmiksi kuin muualla maassa työskentelevät. 6 3. Aineiston keruu Aineisto kerättiin Opi ja kasva -konferenssissa 12.–13.12.2012. Kyselyyn vastattiin kirjastoja tietopalveluiden näyttelypisteessä, jossa oli tarjolla kyselylomakkeita sekä mahdollisuus osallistua kirjapalkinnon arvontaan. Opi ja kasva -konferenssi oli Tehostetun ja erityisen tuen PKS-KELPO-kehittämisverkoston järjestämä kaksipäiväinen koulutus- ja näyttelytapahtuma Helsingin Wanhassa Satamassa. Kehittämisverkostoon kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien opetus- tai sivistystoimet sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Pääosa kävijöistä oli erityisopettajia, lisäksi oli runsaasti luokanopettajia sekä koulujen ja oppilaitosten muuta henkilökuntaa. 3.1. Tutkimuksen perusjoukko Opi ja kasva -konferenssi oli tänä vuonna avoin kaikille halukkaille. Aiempina vuosina messuina toteutetun tapahtuman osallistujiksi kutsuttiin vain pääkaupunkiseudun opetuksen ja kasvatuksen parissa työskentelevät. Tänä vuonna messuilla kävi noin 1300 rekisteröitynyttä osallistujaa. Periaatteessa kaikilla konferenssiin osallistuneilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Tutkimuksen perusjoukkona voidaan siis pitää Opi ja kasva -konferenssiin osallistuneita. Toisaalta tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa yleisesti opettajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä yleisen kirjaston kanssa. Silloin Opi ja kasva -konferenssin kävijät ja kyselyyn vastanneet edustavat näytettä, eivät otosta. (Näytteen ja otoksen keräämisestä sekä perusjoukon määrittelystä esim. Niskanen 2012.) 3.2. Vastausten määrä Kyselyyn tuli 123 vastausta, joista kelpoisia oli 118. Kaikista konferenssin kävijöistä siis 8,6 % vastasi kyselyyn niin, että vastaukset kelpuutettiin mukaan analyysiin. Hylätyt viisi vastauslomaketta olivat niin puutteellisia, että niitä ei kannattanut ottaa mukaan analyysiin (vähintään puolet vastauksista puuttui). 7 4. Aineiston analyysi 4.1. Frekvenssit, keskiarvot ja keskihajonnat 4.1.1. Taustamuuttujat Vastaajista (N=118) naisia oli 108 (91,5 %) ja miehiä 10 (8,5 %). Vastaajien iän keskiarvo (puuttuvia arvoja 3) oli 43,89 (keskihajonta 9,2) ja mediaani 44. Nuorin vastaaja oli 25vuotias ja vanhin 62-vuotias. Ammattiryhmittäin vastaajat jakautuivat seuraavasti: luokanopettajia 39, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia 1, muun aineen opettajia 9, eirtyisopettajia/erityisluokanopettajia 52, muita 17. Vastaajista 48 (40,7 %) työskenteli pääkaupunkiseudulla, 70 (59,3 %) muualla Suomessa. Keskimääräinen matka työpaikalta lähimpään yleiseen kirjastoon oli 2,2 km. Osassa vastauksissa oli mainittu, että kirjasto on koulun yhteydessä tai koululla käy kirjastoauto. Tällöin välimatka oli 0 km. 70 vastaajaan (N=117) lähikirjasto oli ollut yhteydessä ja 40 vastaajaan ei. ”En osaa sanoa” vastasi 7 ja yksi oli jättänyt kokonaan vastaamatta. Pylväsdiagrammit taustamuuttujista löytyvät liitteestä 2. 4.1.2. Muut muuttujat Asteikolla 1–5 vastaajat arvioivat kirjaston hyödyntämistä ja palveluiden tärkeyttä ja onnistumista. Keskiarvoja ja mediaaneja laskettaessa En osaa sanoa -vastaukset on tulkittu puuttuviksi vastauksiksi (TAULUKKO 1.). Prosentuaalisissa tarkasteluissa En osaa sanoa vastaukset ovat mukana (LIITE 3.). 8 Statistics OppimisympärisKirjas- N Hyödyn- Yhteis- nätkö kir- työn jaston palveluita Valid Verk- tössä Kirjas- tokäyn- Verk- kopalve- olevien Yhteis- tokäyn- tien kopalve- luiden palvelui- säännöl- työn tien nis- luiden onnis- den hyö- lisyys määrä tärkeys tuminen tärkeys tuminen dyllisyys 117 116 101 116 103 112 105 105 1 2 17 2 15 6 13 13 Mean 2,68 2,35 2,72 3,90 3,74 3,83 3,60 3,76 Median 2,00 2,00 3,00 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 1,056 1,105 1,266 ,908 ,949 ,967 1,006 ,946 Missing Std. Deviation TAULUKKO 1. Muiden kuin taustamuuttujien vastausten tunnuslukuja. Vastaajat valitsivat kirjaston tärkeimmäksi palveluksi seuraavasti: Cumulative Frequency Valid tiedonhakutaitojen opetta- Percent Valid Percent Percent 21 17,8 17,9 17,9 8 6,8 6,8 24,8 82 69,5 70,1 94,9 3 2,5 2,6 97,4 3 2,5 2,6 100,0 117 99,2 100,0 1 ,8 118 100,0 minen lähdekritiikin opettaminen lukuharrastuksen edistäminen turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen (Netiketti) hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen Total Missing Total System TAULUKKO 2. Kirjaston tärkein palvelu kouluille: frekvenssit ja prosenttiosuudet. Prosentuaaliset osuudet näkyvät myös kuviosta 1. 9 KUVIO 1. Kirjaston tärkein palvelu kouluille 4.2. Summamuuttujat ja muuttujien luokkien yhdisteleminen Kirjaston verkkopalvelujen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä mitattiin kahdella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 8 ja 10). Näiden havainnoista laskettiin summamuuttuja Kirjaston verkkopalveluiden tärkeys ja hyödyllisyys aritmeettisena keskiarvona. Kirjastokäyntien tärkeyden ja onnistumisen (kyselyn kysymykset 6 ja 7) sekä verkkopalveluiden tärkeyden ja onnistumisen (kyselyn kysymykset 8 ja 9) muodostettiin keskiarvon perusteella kaksi muuttujaa: kirjastokäyntien ja verkkopalvelujen tärkeys sekä kirjastokäyntien ja verkkopalvelujen onnistuminen. Uudet muuttujat luokiteltiin kolmeen ryhmään niin, että arvo 1 vastaa keskiarvoja 1,00–3,49, arvo 2 keskiarvoja 3,50–4,24 ja arvo 3 keskiarvoja 4,25– 5,00. Luokkafrekvensseiksi muodostui tärkeyden osalta: arvo 1 n=22, arvo 2 n=36 ja arvo 3 n=34, sekä onnistumisen osalta: arvo 1 n=30, arvo 2 n=38 ja arvo 3 n=24. En osaa sanoa vastaukset eivät sisälly uusiin luokkiin. Ammattiryhmistä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ja muun aineen opettajat yhdistettiin, koska äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia oli vastaajista vain yksi. Näin saatiin uusi luokka: aineenopettajat. Kirjaston tärkeimmästä palvelusta muodostettiin kolme luokkaa: 1) Tiedonhakutaitojen opettaminen, 2) lukuharrastuksen edistäminen ja 3) muut (lähdekritiikin opettaminen, uusien medioiden (esim. pelit) esittely ja käytön opetus, turvallisen ja fiksun netinkäytön opetus (Neti10 ketti) sekä hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen. Muut-luokkaan yhdistettyihin alkuperäisiin luokkiin tuli varsin vähän havaintoja. Työskentelykunnista muodostettiin uusi dikotominen muuttuja: työpaikka pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen tai Vantaa) ja työpaikka muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Mielipidettä kirjaston palveluista mitattiin kyselyn kysymyksillä 6–10. Osioanalyysin perusteella luotiin summamuuttuja ”Kirjastopalveluiden hyvyys” kysymysten 6–10 arvojen keskiarvosta (Cronbach’s Alfa 0,847) (LIITE 4.). 4.3. Tutkimushypoteesien tilastollinen testaus Tutkimushypoteeseja testattiin tilastollisilla testeillä. Eri hypoteesit perustuivat erilaisiin kerättyihin tietoihin, erilaisiin tausta- ja muihin muuttujiin. Mittareissa käytettiin myös erilaisia mittaasteikkoja. Jokaisen tutkimushypoteesin kohdalla tutkittiin, millaisilla tilastollisilla välineillä sitä voidaan testata. (Tilastollisen testin valinnasta esim. Manninen & Ylén 2001, s. 72–73.) 4.3.1. Tutkimushypoteesi 1 Tutkimushypoteesi 1 oli: Jos kirjasto on ottanut yhteyttä vastaajaan, kirjaston palveluita käytetään enemmän ja yhteistyö on säännöllisempää kuin jos yhteyttä ei ole otettu. Asiaa mitattiin kyselyn kysymyksillä 3 ja 4. Kun vastauksista otettiin huomioon vain vastaukset ”Kyllä” ja ”Ei”, muuttui taustamuuttuja dikotomiseksi: ”kirjaston on ollut yhteydessä” ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”. Vastausten keskiarvot ryhmissä ovat: Kysymys 3. Hyödynnätkö kirjaston palveluita opetuksessa: ”kirjasto on ollut yhteydessä” 2,89 ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”, keskiarvo 2,46. Kysymys 4. Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on: ”kirjasto on ollut yhteydessä” 2,73 ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”, keskiarvo 1,84. Kirjaston hyödyntämistä ja yhteistyön säännöllisyyttä ryhmien välillä tutkittiin t-testillä (parittaiset, toisistaan riippumattomat otokset; havaintoja yli 30). T-testin mukaan erot ryhmien välillä ovat tilastollisesti merkitseviä (kysymyksen 3 kohdalla p-arvo 0,043 ja kysymyksen 4 kohdalla 0,000) (LIITE 5. ja LIITE 6.). 11 4.3.2. Tutkimushypoteesi 2 Tutkimushypoteesi 2 oli: Mitä lähempänä kirjasto on, sitä tiheämpää sen käyttö on. Hypoteesia testattiin korrelaatiotestillä lähimmän yleisen kirjaston välimatkan (kysymys 1) ja luokan kirjastokäyntien tiheyden (kyselyn kysymys 5) välillä. Pearsonin korrelaatiokerroin välimatkan ja kirjastokäyntien tiheyden välillä on -0,092 (p-arvo 0,364) eli korrelaatio on varsin heikko eikä lainkaan tilastollisesti merkitsevä (LIITE 7.). Jotta hypoteesi olisi toteutunut, olisi korrelaatiokertoimien pitänyt olla huomattavasti enemmän negatiivinen. 4.3.3. Tutkimushypoteesi 3 Tutkimushypoteesi 3 oli: Arviot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä saa korkeammat pisteet kuin niiden onnistuminen. Hypoteesin testausta varten muodostettiin uudet muuttujat, joista toiseen yhdistettiin arviot tärkeydestä (kyselyn kysymykset 6 ja 8) ja toiseen arviot onnistumisesta kyselyn kysymykset (7 ja 9). Muuttujat luokiteltiin uudelleen kolmeen luokkaan (ks. luku 4.2.). Hypoteesia testattiin Spearmanin korrelaatiotestillä (LIITE 8.), josta korrelaatiokertoimeksi tuli 0,721. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,000). Eli arviot kirjaston palveluiden tärkeydestä ja toisaalta niiden onnistumisesta korreloivat vahvasti keskenään eikä suuria eroja ole. Keskiarvot näkyvät taulukosta 3. Descriptive Statistics N Keskiarvo kirjastokäyntien ja Minimum Maximum Mean Std. Deviation 110 2,00 5,00 3,8773 ,77574 94 2,00 5,00 3,6436 ,84758 verkkopalveluiden tärkeydestä Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta Valid N (listwise) 92 TAULUKKO 3. Keskiarvot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden ja onnistumisen: tunnusluvut Ristiintaulukoinnilla (LIITE 9.) tutkittiin, poikkeavatko ryhmät toisistaan, vaikka keskiarvoissa ei juuri eroja ollut. Ristiintaulukoinnissa käytettiin luokiteltua muuttujaa, jossa havainnot jaettiin kolmeen ryhmään (1–3) (ks. luku 4.2.). Ristiintaulukointi on lähinnä kuvaileva, koska varsinaista syy-seuraussuhdetta tärkeyden arvioinnin ja onnistumisen arvioinnin välille ei voida hahmotella. 12 Ristiintaulukoinnista hahmottuu sama korrelaatio kuin Spearmanin korrelaatiotestissä eli luokissa, joissa molempien muuttujien arvot ovat samat, on oletettua enemmän havaintoja. Myös Fisherin eksakstin testin p-arvo 0,000 kertoo, että luokissa on tilastollisesti merkitseviä eroja. Ryhmien välillä on myös eroja luokkien välillä niin, että yhdistelmässä, jossa molempien luokkien havaintoarvo on 1, on prosentuaalisesti enemmän arvon 1 muuttujasta tärkeys havaintoja kuin muuttujasta onnistuminen (prosenttiluvut 86,4 % ja 63,3 %). Vastaavasti yhdistelmässä, jossa molempien luokkien havaintoarvo 3, on prosentuaalisesti enemmän muuttujan onnistuminen havaintoja (prosenttiluvut 55,9 % ja 79,2 %). Alkuperäisten mittarien havaintoarvoista ja niiden keskiarvoista laskettujen yhdistelmämuuttujien keskiarvoista muodostetut pylväsdiagrammit ovat myös hieman eri lailla jakautuneet (LIITE 10.). Kirjastopalveluiden tärkeyden keskiarvo oli 3,88 (keskihajonta 0,78) ja kirjastopalveluiden onnistumisen keskiarvo oli 3,64 (keskihajonta 0,85) (LIITE 11). 4.3.4. Tutkimushypoteesi 4 Tutkimushypoteesi 4 oli: Ikä vaikuttaa vastauksiin niin, että nuoret arvostavat vanhempia vastaajia enemmän verkkopalveluita. Hypoteesia testattiin sekä Pearsonin että Spearmanin korrelaatiotestillä (LIITE 12.). Ikämuuttuja laskettiin vastaajien ilmoittaman syntymävuoden perusteella (IKÄ = 2012 – X, kun X=syntymävuosi). Pearsonin korrelaatiokerroin oli -0,051 (p-arvo 0,610) ja Spearmanin -0,017 (p-arvo 0,867). Ikä ja arvio verkkopalveluiden tärkeydestä ja hyödyllisyydestä eivät korreloi tilastollisesti merkitsevästi keskenään lainkaan. 4.3.5. Tutkimushypoteesi 5 Tutkimushypoteesi 5 oli: Luokan-, erityis- ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat pitävät lukuharrastusta kirjaston tärkeimpänä palveluna useammin kuin muut. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien vastauksia oli vain yksi, joten se yhdistettiin (muun) aineenopettajiin ja näin muodostettiin uusi luokka: aineenopettaja. Samoin tärkeimmistä palveluista muodostettiin alkuperäisestä kuudesta luokasta kolme luokkaa: 1) Tiedonhakutaitojen opettaminen, 2) Lukuharrastuksen edistäminen ja 3) Muu (sisältää vaihtoehdot: Lähdekritiikin opettaminen, uusien medioiden esittely ja käytön opetus, turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen sekä hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen). (Ks. luku 4.2.) Ammattiryhmän vaikutusta kirjaston tärkeimpään palveluun tutkittiin ristiintaulukoinnilla (liite 13.). Ristiintaulukoinnin yhteydessä tehdyn Fisherin eksakstin testin p-arvo on 0,008 eli ryhmien välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja. 13 Tiedonhankintataitojen opettamisen kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista valinnut 15,4 %, aineenopettajista 30,0 %, erityisopettajista 17,6 % ja ryhmästä muut niin ikään 17,6 %. Aineenopettajat poikkeavat muista ryhmistä. Lukuharrastuksen edistämisen kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista valinnut 82,1 %, aineenopettajista 60,0 %, erityisopettajista 72,5 % ja ryhmästä muut 41,2 %. Erityisesti ryhmän muut vastaukset poikkeavat muista, mutta myös aineenopettajat erottuvat sekä erityisopettajista että etenkin luokanopettajista. Jonkin muun palvelun kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista valinnut 2,6 %, aineenopettajista 10,0 %, erityisopettajista 9,8 % ja ryhmästä muut 41,2 %. Ryhmä muut erottuu selvästi muista ryhmistä. Lisäksi luokanopettajat erottuvat myös aineen- ja erityisopettajista. 4.3.6. Tutkimushypoteesi 6 Tutkimushypoteesi 6 oli: Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjastojen verkkopalvelut onnistuneimmiksi ja hyödyllisemmiksi kuin muualla maassa työskentelevät. Havaintojen keskiarvot poikkeavat toisistaan niin, että pääkaupunkiseudulla työskentelevien havaintojen keskiarvo on 3,70 ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien 3,47 (LIITE 14.). Ttestin mukaan ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,241) (LIITE 14.). 4.4. Yhteenveto analyysista ja pohdintaa luotettavuudesta 4.4.1. Yhteenveto tutkimushypoteeseista Tutkimushypoteeseista vahvistusta saivat hypoteesit 1 ja 5 sekä jossain määrin myös hypoteesi 3. Hypoteesit 2 ja 4 kumoutuivat kokonaan, eikä hypoteesi 6 saanut tilastollista vahvistusta, vaikka keskiarvoissa olikin kahden eri ryhmän välillä hienoinen ero. 4.4.2. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä Osioanalyysin perusteella (LIITE 4.) kyselyn kysymysten 6–10 havainnoista voitiin laskea yleisarvio kirjaston palveluista. Analyysissa ovat mukana vain sellaiset vastaukset, joissa kaikkiin viiteen kysymykseen on tullut jonkin muu vastaus kuin ”En osaa sanoa”. Tällaisia vastauksia oli 85 eli 72 % kaikista tuloksiin mukaan hyväksytyistä 118 vastauksesta. Summamuuttuja ”Kirjastopalveluiden hyvyys” laskettiin kuitenkin kaikille havaintoyksiköille niin, että ”En osaa sanoa” -vastaukset sekä puuttuvat vastaukset eivät vaikuttaneet summa14 muuttujan havaintoarvoihin. Summamuuttujan perusteella keskiarvo kirjaston palveluiden hyvyydestä on 3,75 (keskihajonta 0,74) (LIITE 15.). Liitteestä 16 näkyy tunnusluvut, frekvenssit ja pylväsdiagrammi, kun summamuuttujan havainnoista muodostettiin luokat 1–4 keskiarvojen perusteella. Vastaajista 46,6 % (n=55) antoi kirjaston palveluiden hyvyydestä arvion väliltä 3,01 ja 4,00. Kirjaston palveluiden hyödyntämiseen ja yhteistyön säännöllisyyteen vaikutti se, onko lähikirjasto ollut yhteydessä opettajaan (tutkimushypoteesi 1). Sen sijaan arvioon kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja) lähikirjaston yhteydenotolla ei ollut merkitystä. Asiaa tutkittiin t-testillä, jonka p-arvoksi tuli 0,84 (LIITE 17.). 4.4.3. Luotettavuuspohdintaa ja ongelmia Tutkimuksen aineisto kerättiin konferenssissa, johon osallistui tutkimuksen kannalta ehkä liiankin valikoitunut joukko: vastaajista monet toimivat erityisopettajina tai koulujen ja oppilaitosten hallinnollisissa tehtävissä. Tutkimuksen näyte ei edustane kovin hyvin ns. tavallista opettajajoukkoa. Samoin kyselyyn vastaamistilanne ei konferenssissa ole paras mahdollinen, koska aikaa ja intoa keskittyä vastaamaan huolellisesti ei välttämättä ole. Osioanalyysin (ks. luku 4.2 ja LIITE 4.) perusteella kirjaston palveluiden hyvyyttä mittaavien mittareiden reliabiliteetti oli hyvä: arviot eri palveluiden tärkeydestä, onnistumisesta ja hyödyllisyydestä eivät vaihdelleet sattumanvaraisesti. Tutkimuskysymyksen 1 mittari 3 (kyselyn kysymys 5: Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa?) osoittautui sikäli epäonnistuneeksi, ettei siinä (eikä myöskään taustakysymyksessä, jossa kysyttiin etäisyyttä lähimpään yleiseen kirjastoon) ollut huomioitu kirjastoauton palveluita. Useissa vastauksissa, jossa kirjastossa vierailtiin suhteellisen tiheästi, oli maininta, että kyseessä on (koulun pihassa vieraileva) kirjastoauto. Kysymyksen validiteetti ei siis ollut kovin hyvä. Kyselyn kysymys 11 (Mikä on mielestäsi kirjaston tärkein palvelu kouluille ja oppilaitoksille?) tuotti useille vastaajille ongelmia, sillä vain yhden vaihtoehdon valitseminen tuntui monesta vaikealta. Niinpä valintojen ”painoarvo” ei välttämättä ole yhtäläinen: jonkun mielestä hänen valintansa voi olla ylivoimaisesti tärkein, jonkun toisen mielestä valinta oli suoritettava kahden lähes yhtä tärkeän välillä. 15 5. Johtopäätökset Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät: 1) Kirjaston aktiivisuus ja yhteydenotto opettajaan näkyy myönteisesti kirjaston palveluiden hyödyntämisessä ja säännöllisyydessä. 2) Eri opettaja- ja muiden ammattiryhmien välillä on eroja siinä, mitä pidetään kirjaston tärkeimpänä palveluna kouluille ja oppilaitoksille. Vaikka kaikki ammattiryhmät pitivät lukuharrastusta tärkeimpänä (tosin ryhmässä muut tärkeimmäksi palveluksi oli valinnut ryhmän muut yhtä suuri osuus), erityisesti luokanopettajat olivat arvioineet sen tärkeimmäksi (82,1 % luokanopettajista). Aineenopettajat olivat muita useammin valinneet tiedonhakutaitojen opettamisen tärkeimmäksi (30,0 % aineenopettajista). Ammattiryhmässä muut oli jokin muu kuin lukuharrastuksen edistäminen tai tiedonhakutaitojen opettaminen valittu muita ryhmiä huomattavasti useammin tärkeimmäksi (41,2 % ammattiryhmästä muut). 3) Kirjastopalveluiden tärkeyden arvioinneissa korkea arviot painottuivat enemmän kuin arvioinneissa onnistumisesta, vaikka keskiarvoissa ei suuria eroja ollutkaan. 4) Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjaston verkkopalvelut hivenen onnistuneemmiksi kuin muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevät, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin tai kirjastoihin, mutta mielestäni ne antavat suuntaa arvioille yleisen kirjaston palveluiden merkityksestä opettajille ja kasvattajille. Tilastollisesti merkitsevä havainto siitä, että lähikirjaston yhteydenotto vaikuttaa kirjastopalveluiden hyödyntämiseen ja yhteistyön säännöllisyyteen, on mielestäni arvokas. Se kannustaa kirjastoja aktiivisuuteen palveluiden markkinoinnissa. Samoin tilastollisesti merkitsevä havainto eri ammatti- tai opettajaryhmien hieman erilainen painotus kirjaston tärkeimmästä palvelusta on olennainen palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Eri opettajaryhmien toiveita ja odotuksia sekä tietoisuutta kirjaston tarjoamista palveluista voisi tutkia tarkemminkin. 16 LÄHTEET Heikkilä, Tarja 2010: Tilastollinen tutkimus. 5.–6. p. Edita, Helsinki. Heinonen, Anne 2011: Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta : katsaus kirjaston ja koulun yhteistyöhön. Suomen kirjastoseura, Helsinki. Manninen, Pentti & Ylén, Matti 2001: Tilastollisen päättelyn käytäntö : tilastotiedettä soveltajille. 2. p. TI-tutkimuspalvelu, Tampere. Niskanen, Vesa 2012: Kvantitatiivinen tutkimusote : luennot syksyllä 2012. Helsingin avoin yliopisto. Vehkalahti, Kimmo 2008: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi, Helsinki. 17 LIITE 1. Kyselylomake KYSELY OPI JA KASVA -KONFERENSSIN (12.–13.12.2012) KÄVIJÖILLE YLEISEN KIRJASTON PALVELUISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ Taustatietoja (ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastaus viivalle) Oletko a) b) mies nainen Syntymävuotesi: __________ Kuinka kauan olet toiminut opettajana? ___________ Oletko a) b) c) d) e) luokanopettaja äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja muu aineenopettaja erityisopettaja muu Missä kunnassa työskentelet? ____________________________ Kysymyksiä kirjaston palveluista (ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastaus viivalle) 1. Kuinka pitkä matka työpaikaltasi on lähimpään yleiseen kirjastoon (arvio)? ___________ 2. Onko lähikirjastosi ottanut sinuun yhteyttä, esim. kutsunut luokkasi kirjastokäynnille? a) Kyllä b) Ei c) En osaa sanoa 3. Hyödynnätkö yleisen kirjaston palveluita opetuksessasi? 1 En lainkaan 2 Jonkin verran 3 Melko paljon 4 Paljon 5 Erittäin paljon 6 En osaa sanoa 4 Säännöllistä 5 Erittäin säännöllistä 6 En osaa sanoa 4 4–5 kertaa lukuvuodessa 5 Enemmän kuin 6 kertaa lukuvuodessa 6 En osaa sanoa 4. Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on? 1 Täysin satunnaista 2 Jonkin verran säännöllistä 3 Melko säännöllistä 5. Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa? 1 Harvemmin kuin kerran lukuvuodessa 2 Kerran lukuvuodessa 3 2–3 kertaa lukuvuodessa JATKUU TOISELLA PUOLELLA! 18 6. Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet luokan kanssa tehtävät kirjastokäynnit, esim. tiedonhaun opetukset tai kirjavinkkaukset? 1 En lainkaan tärkeiksi 2 Jonkin verran tärkeiksi 3 Melko tärkeiksi 4 Tärkeiksi 5 Erittäin tärkeiksi 6 En osaa sanoa 5 Erittäin onnistuneiksi 6 En osaa sanoa 7. Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta olet kokenut kirjastokäynnit? 1 En lainkaan onnistuneiksi 2 Jonkin verran onnistuneiksi 3 Melko onnistuneiksi 4 Onnistuneiksi 8. Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut, esim. kokoelmatietokannat, kirjavinkkilistat, kirjastojen nettisivut? 1 En lainkaan tärkeiksi 2 Jonkin verran tärkeiksi 3 Melko tärkeiksi 4 Tärkeiksi 5 Erittäin tärkeiksi 6 En osaa sanoa 9. Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut? 1 En lainkaan onnistuneiksi 2 Jonkin verran onnistuneiksi 3 Melko onnistuneiksi 4 Onnistuneiksi 5 Erittäin onnistuneiksi 6 En osaa sanoa 10. Kuinka hyödylliseksi arvioisit kirjaston palveluiden tarjoamisen myös koulusi tai oppilaitoksesi käytössä olevassa sähköisessä oppimisympäristössä? 1 En lainkaan hyödylliseksi 11. Mikä a) b) c) d) e) f) 2 Jonkin verran hyödylliseksi 3 Melko hyödylliseksi 4 Hyödylliseksi 5 Erittäin hyödylliseksi 6 En osaa sanoa on mielestäsi tärkein kirjaston palvelu kouluille ja oppilaitoksille? Tiedonhakutaitojen opettaminen Lähdekritiikin opettaminen Lukuharrastuksen edistäminen Uusien medioiden (esim. pelit) esittely ja käytön opetus Turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen (Netiketti) Hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen Terveisiä kouluyhteistyöstä kirjastolaisille: _______________________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________________________________ ___________________________________________________________________ ALKAA TOISELTA PUOLELTA! 19 LIITE 2. Pylväsdiagrammit joidenkin taustamuuttujien vastauksista (mukana En osaa sanoa -vastaukset) Kuvio 1. Ryhmitelty ikäjakauma Kuvio 2. Ammattijakauma prosentteina 20 Kuvio 2. Onko lähikirjasto ollut yhteydessä 21 LIITE 3. Muiden kuin taustamuuttujien prosentuaaliset jakaumat (mukana En osaa sanoa -vastaukset). Kuvio 1. Hyödynnätkö kirjaston palveluita (kyselyn kysymys 3) Kuvio 2. Yhteistyön säännöllisyys (kyselyn kysymys 4) 22 Kuvio 3. Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa (kyselyn kysymys 5) Kuvio 4. Kirjastokäyntien tärkeys (kyselyn kysymys 6) 23 Kuvio 5. Kirjastokäyntien onnistuminen (kyselyn kysymys 7) Kuvio 6. Verkkopalveluiden tärkeys (kyselyn kysymys 8) 24 Kuvio 7. Verkkopalveluiden onnistuminen (kyselyn kysymys 9) Kuvio 8. Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys (kyselyn kysymys 10) 25 Kuvio 9. Verkkopalveluiden tärkeydestä ja oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyydestä muodostettu summamuuttuja 26 LIITE 4. Osioanalyysi kyselyn kysymyksistä 6–10 Case Processing Summary N Cases % Valid 85 72,0 Excludeda 33 28,0 118 100,0 Total a. Listwise deletion based on all variables in the procedure. Reliability Statistics Cronbach's Alpha Based on Cronbach's Standardized Alpha Items ,847 N of Items ,847 5 Item Statistics Mean Std. Deviation N Kirjastokäyntien tärkeys 3,96 ,879 85 Kirjastokäyntien onnistumi- 3,75 ,975 85 Verkkopalveluiden tärkeys 3,84 ,986 85 Verkkopalveluiden onnistu- 3,52 1,019 85 3,74 ,990 85 nen minen Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys 27 Inter-Item Correlation Matrix OppimisympäKirjastokäyn- Verkkopalve- ristössä olevi- Kirjastokäyn- tien onnistumi- Verkkopalve- luiden onnis- en palveluiden tien tärkeys nen luiden tärkeys tuminen hyödyllisyys Kirjastokäyntien tärkeys 1,000 ,657 ,474 ,393 ,482 Kirjastokäyntien onnistu- ,657 1,000 ,564 ,478 ,451 Verkkopalveluiden tärkeys ,474 ,564 1,000 ,643 ,529 Verkkopalveluiden onnis- ,393 ,478 ,643 1,000 ,583 ,482 ,451 ,529 ,583 1,000 minen tuminen Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys Item-Total Statistics Corrected Cronbach's Scale Mean if Scale Variance Item-Total Cor- Squared Multi- Alpha if Item Item Deleted if Item Deleted relation ple Correlation Deleted Kirjastokäyntien tärkeys 14,85 10,345 ,617 ,478 ,825 Kirjastokäyntien onnistu- 15,06 9,627 ,666 ,523 ,812 Verkkopalveluiden tärkeys 14,98 9,404 ,699 ,517 ,803 Verkkopalveluiden onnis- 15,29 9,448 ,658 ,502 ,815 15,07 9,709 ,635 ,430 ,821 minen tuminen Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys Scale Statistics Mean 18,81 Variance 14,607 Std. Deviation 3,822 N of Items 5 28 LIITE 5. Kirjaston hyödyntäminen riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi) Group Statistics Onko lähikirjasto ollut Std. Error yhteydessä N Mean Std. Deviation Mean Hyödynnätkö kirjaston pal- kyllä 70 2,89 1,043 ,125 veluita ei 39 2,46 1,022 ,164 Independent Samples Test Levene's Test for Equality of Variances t-test for Equality of Means 95% Confidence F ,402 Std. Er- Interval of the Sig. (2- Diffe- ror Dif- Difference tailed) rence ference t df 2,05 107 ,043 ,424 ,207 ,014 ,834 ,042 ,424 ,206 ,015 ,834 Hyödynnätkö Equal varian- kirjaston pal- ces assumed 0 veluita Equal varian- 2,06 80,0 2 61 ces not as- ,708 Sig. Mean Lower Upper sumed 29 LIITE 6. Kuinka säännöllistä yhteistyö on riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä vastaajaan (t-testi) Group Statistics Onko lähikirjasto ollut Std. Error yhteydessä Yhteistyön säännöllisyys N Mean Std. Deviation Mean kyllä 70 2,73 1,089 ,130 ei 38 1,84 ,886 ,144 Independent Samples Test Levene's Test for Equality of Variances t-test for Equality of Means 95% Confidence F Yhteistyön Equal varian- 3,727 Sig. ,056 Std. Er- Interval of the Sig. (2- Diffe- ror Dif- Difference tailed) rence ference t df 4,30 106 ,000 ,886 ,206 ,478 1,295 ,000 ,886 ,194 ,501 1,272 säännöllisyys ces assumed 1 Equal varian- 4,57 90,0 1 81 ces not as- Mean Lower Upper sumed 30 LIITE 7: Työpaikan ja kirjaston välimatkan (kyselyn kysymys 1) ja yhteistyön määrän (kyselyn kysymys 5) korrelaatiokerroin (Pearson) Descriptive Statistics Mean Työpaikan ja lähimmän ylei- Std. Deviation N 1,7790 3,34200 100 2,72 1,266 101 sen kirjaston välimatka Yhteistyön määrä Correlations Työpaikan ja lähimmän yleisen Työpaikan ja lähimmän ylei- Pearson Correlation sen kirjaston välimatka Sig. (2-tailed) N Yhteistyön määrä Pearson Correlation kirjaston väli- Yhteistyön mää- matka rä 1 -,092 ,364 100 100 -,092 1 Sig. (2-tailed) ,364 N 100 101 31 LIITE 8. Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien korrelaatio (Spearman) Correlations Spearman's rho Keskiarvo kir- Keskiarvo kir- jastokäyntien ja jastokäyntien ja verkkopalvelui- verkkopalvelui- den tärkeydestä den onnistumi- (Binned) sesta (Binned) Keskiarvo kirjastokäyntien ja Correlation Coefficient verkkopalveluiden tärkey- Sig. (2-tailed) destä (Binned) N Keskiarvo kirjastokäyntien ja Correlation Coefficient verkkopalveluiden onnistu- Sig. (2-tailed) misesta (Binned) N 1,000 . ,721** ,000 110 92 ** 1,000 ,721 ,000 . 92 94 **. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed). 32 LIITE 9: Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointi Case Processing Summary Cases Valid N Keskiarvo kirjastokäyntien ja Missing Percent 92 N 78,0% Total Percent 26 N 22,0% Percent 118 100,0% verkkopalveluiden tärkeydestä (Binned) * Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (Binned) Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Point Proba- (2-sided) sided) sided) bility a 4 ,000 ,000 Likelihood Ratio 65,410 4 ,000 ,000 Fisher's Exact Test 57,985 Pearson Chi-Square Linear-by-Linear Asso- 55,904 46,903 b ,000 1 ,000 ,000 ,000 ,000 ciation N of Valid Cases 92 a. 0 cells (,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,74. b. The standardized statistic is 6,849. Symmetric Measures Asymp. Std. Value Interval by Interval Pearson's R Ordinal by Ordinal Spearman Correlation N of Valid Cases ,718 ,721 Errora Approx. Tb ,046 ,047 Approx. Sig. Exact Sig. 9,784 ,000c ,000 9,869 c ,000 ,000 92 a. Not assuming the null hypothesis. b. Using the asymptotic standard error assuming the null hypothesis. c. Based on normal approximation. 33 Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä (Binned) * Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (Binned) Crosstabulation Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (Binned) 1 2 3 Total Keskiarvo kirjastokäyn- 1 Count 19 3 0 22 tien ja verkkopalvelui- Expected Count 7,2 9,1 5,7 22,0 den tärkeydestä (Bin- % within Keskiarvo tär- 86,4% 13,6% ,0% 100,0% ned) keydestä (Binned) 63,3% 7,9% ,0% 23,9% 11 20 5 36 11,7 14,9 9,4 36,0 30,6% 55,6% 13,9% 100,0% 36,7% 52,6% 20,8% 39,1% 0 15 19 34 Expected Count 11,1 14,0 8,9 34,0 % within Keskiarvo tär- ,0% 44,1% 55,9% 100,0% ,0% 39,5% 79,2% 37,0% 30 38 24 92 30,0 38,0 24,0 92,0 32,6% 41,3% 26,1% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% 100,0% % within Keskiarvo onnistumisesta (Binned) 2 Count Expected Count % within Keskiarvo tärkeydestä (Binned) % within Keskiarvo onnistumisesta (Binned) 3 Count keydestä (Binned) % within Keskiarvo onnistumisesta (Binned) Total Count Expected Count % within Keskiarvo tärkeydestä (Binned) % within Keskiarvo onnistumisesta (Binned) 34 LIITE 10. Pylväsdiagrammit kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta Kuvio 1. Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä (N=110) Kuvio 2. Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (N=94) 35 LIITE 11. Kirjastopalveluiden tärkeyden ja kirjastopalveluiden onnistumisen (yhdistetyt muuttujat) tunnusluvut Descriptive Statistics N Mini- Maxi- mum mum Statistic Keskiarvo kirjasto- Std. DeviaMean tion StatisStatistic Statistic tic Statistic Skewness Kurtosis Statis- Std. Er- Statis- Std. Er- tic ror tic ror 110 2,00 5,00 3,8773 ,77574 -,391 ,230 -,480 ,457 94 2,00 5,00 3,6436 ,84758 -,003 ,249 -,766 ,493 käyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta Valid N (listwise) 92 36 LIITE 12. Iän ja verkkopalveluiden tärkeyden ja hyödyllisyyden korrelaatio (Pearson ja Spearman) Correlations Verkkopalveluiden tärkeys ja Ikä Ikä hyödyllisyys Pearson Correlation 1 -,051 Sig. (2-tailed) ,610 N Verkkopalveluiden tärkeys ja Pearson Correlation hyödyllisyys 115 101 -,051 1 Sig. (2-tailed) ,610 N 101 103 Correlations Verkkopalveluiden tärkeys ja Ikä Spearman's rho Ikä Correlation Coefficient Sig. (2-tailed) N Verkkopalveluiden tärkeys ja Correlation Coefficient hyödyllisyys hyödyllisyys 1,000 . -,017 ,867 115 101 -,017 1,000 Sig. (2-tailed) ,867 . N 101 103 37 LIITE 13. Ammattiryhmien arvio kirjaston tärkeimmästä palvelusta Yhdistetty kirjaston tärkein palvelu * Yhdistetty ammatti Crosstabulation Yhdistetty ammatti Erityisopettaja/erityislu Yhdistetty kirjas- Tiedonhakutaito- ton tärkein palvelu jen opettaminen Count Expected Count % within Yhdistet- Luokan- Aineen- okanopet- opettaja opettaja taja Muu Total 6 3 9 3 21 7,0 1,8 9,2 3,1 21,0 15,4% 30,0% -,5 1,0 -,1 ,0 32 6 37 7 82 27,3 7,0 35,7 11,9 82,0 82,1% 60,0% 2,0 -,7 ,5 -2,8 1 1 5 7 14 4,7 1,2 6,1 2,0 14,0 2,6% 10,0% -2,2 -,2 -,6 4,0 39 10 51 17 117 39,0 10,0 51,0 17,0 117,0 100,0% 100,0% 100,0% 100,0 100,0 % % 17,6% 17,6% 17,9% ty ammatti Adjusted Residual Lukuharrastuksen Count edistäminen Expected Count % within Yhdistet- 72,5% 41,2% 70,1% ty ammatti Adjusted Residual Muu Count Expected Count % within Yhdistet- 9,8% 41,2% 12,0% ty ammatti Adjusted Residual Total Count Expected Count % within Yhdistetty ammatti 38 Chi-Square Tests Value df Asymp. Sig. Exact Sig. (2- Exact Sig. (1- Point Proba- (2-sided) sided) sided) bility 19,204a 6 ,004 ,004 Likelihood Ratio 16,029 6 ,014 ,019 Fisher's Exact Test 15,721 Pearson Chi-Square Linear-by-Linear Asso- 3,311 ,008 b 1 ,069 ,075 ,041 ,012 ciation N of Valid Cases 117 a. 5 cells (41,7%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 1,20. b. The standardized statistic is 1,820. Case Processing Summary Cases Valid N Yhdistetty kirjaston tärkein Missing Percent 117 99,2% N Total Percent 1 ,8% N Percent 118 100,0% palvelu * Yhdistetty ammatti 39 LIITE 14. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien arviot kirjaston verkkopalveluiden onnistumisesta (t-testi) Group Statistics Työpaikka pääkaupunki- Std. Error seudulla N Verkkopalveluiden onnis- Työssä pääkaupunkiseu- tuminen dulla Ei työssä pääkaupunki- Mean Std. Deviation Mean 60 3,70 ,908 ,117 45 3,47 1,120 ,167 seudulla Independent Samples Test Levene's Test for Equality of Variances t-test for Equality of Means 95% Confidence F ,054 Std. Er- Interval of the Sig. (2- Diffe- ror Dif- Difference tailed) rence ference t df 1,17 103 ,241 ,233 ,198 -,159 ,626 ,256 ,233 ,204 -,172 ,639 Verkkopalve- Equal varian- luiden onnis- ces assumed 9 tuminen Equal varian- 1,14 82,9 4 96 ces not as- 3,788 Sig. Mean Lower Upper sumed 40 LIITE 15. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä (summamuuttuja): tunnusluvut ja pylväsdiagrammi Statistics Kirjastopalveluiden hyvyys N Valid 118 Missing 0 Mean 3,7469 Std. Deviation ,73679 Minimum 2,00 Maximum 5,00 Kirjastopalveluiden hyvyys Cumulative Frequency Valid Percent Valid Percent Percent 2,00 2 1,7 1,7 1,7 2,40 4 3,4 3,4 5,1 2,50 2 1,7 1,7 6,8 2,60 3 2,5 2,5 9,3 2,80 6 5,1 5,1 14,4 3,00 5 4,2 4,2 18,6 3,20 11 9,3 9,3 28,0 3,25 2 1,7 1,7 29,7 3,33 1 ,8 ,8 30,5 3,40 10 8,5 8,5 39,0 3,50 3 2,5 2,5 41,5 3,60 3 2,5 2,5 44,1 3,75 4 3,4 3,4 47,5 3,80 6 5,1 5,1 52,5 4,00 15 12,7 12,7 65,3 4,20 6 5,1 5,1 70,3 4,25 6 5,1 5,1 75,4 4,40 9 7,6 7,6 83,1 4,50 3 2,5 2,5 85,6 4,60 6 5,1 5,1 90,7 4,80 3 2,5 2,5 93,2 5,00 8 6,8 6,8 100,0 Total 118 100,0 100,0 41 Kuvio 1. Pylväsdiagrammi kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja) 42 LIITE 16. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden (summamuuttuja): uusi luokittelu: tunnusluvut ja pylväsdiagrammi Statistics Kirjastopalveluiden hyvyys (Binned) N Valid Missing 118 0 Mean 3,14 Std. Deviation ,754 Minimum 1 Maximum 4 Kirjastopalveluiden hyvyys (Binned) Cumulative Frequency Valid Percent Valid Percent Percent KA 1,00-2,00 2 1,7 1,7 1,7 KA 2,01 - 3,00 20 16,9 16,9 18,6 KA 3,01 - 4,00 55 46,6 46,6 65,3 KA 4,01 - 5,00 41 34,7 34,7 100,0 118 100,0 100,0 Total Kuvio 1. Luokitellut arviot (1–4) kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja) 43 LIITE 17. Arvio kirjastopalveluiden hyvyydestä riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi) Group Statistics Onko lähikirjasto ollut Std. Error yhteydessä Kirjastopalveluiden hyvyys N Mean Std. Deviation Mean kyllä 70 3,7586 ,78255 ,09353 ei 40 3,7283 ,70579 ,11159 Independent Samples Test Levene's Test for Equality of Variances t-test for Equality of Means 95% Confidence F Kirjastopalve- Equal vari- ,717 Sig. ,399 Mean Std. Er- Interval of the Sig. (2- Differ- ror Dif- Difference tailed) ence ference t df Lower Upper ,202 108 ,840 ,03024 ,14979 -,26667 ,32715 ,208 88,3 ,836 ,03024 ,14561 -,25911 ,31959 luiden hyvyys ances assumed Equal variances not as- 87 sumed 44
© Copyright 2024