1. No category

Katariina Lauronen
OPETTAJIEN JA KASVATTAJIEN NÄKEMYKSIÄ YLEISTEN
KIRJASTOJEN KOULUILLE JA OPPILAITOKSILLE TARJOAMISTA PALVELUISTA SEKÄ KIRJASTON PALVELUIDEN HYÖDYNTÄMISESTÄ
Kyselytutkimus
Helsingin yliopiston avoin yliopisto
Kasvatustieteiden aineopinnot
A3.3. Kvantitatiivinen tutkimusote
Minitutkimus
Kevät 2013
Opettaja: Vesa A. Niskanen
SISÄLLYS
1. Johdanto.............................................................................................................................. 3
2. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit .......................................................................................... 4
2.1. Tutkimuskysymykset....................................................................................................... 4
2.2. Mittarit........................................................................................................................... 4
2.3. Taustamuuttujat ............................................................................................................. 5
2.4. Tutkimushypoteesit ......................................................................................................... 5
3. Aineiston keruu..................................................................................................................... 7
3.1. Tutkimuksen perusjoukko ................................................................................................ 7
3.2. Vastausten määrä .......................................................................................................... 7
4. Aineiston analyysi ................................................................................................................. 8
4.1. Frekvenssit, keskiarvot ja keskihajonnat ............................................................................ 8
4.1.1. Taustamuuttujat ....................................................................................................... 8
4.1.2. Muut muuttujat......................................................................................................... 8
4.2. Summamuuttujat ja muuttujien luokkien yhdisteleminen .....................................................10
4.3. Tutkimushypoteesien tilastollinen testaus .........................................................................11
4.3.1. Tutkimushypoteesi 1 ...............................................................................................11
4.3.2. Tutkimushypoteesi 2 ...............................................................................................12
4.3.3. Tutkimushypoteesi 3 ...............................................................................................12
4.3.4. Tutkimushypoteesi 4 ...............................................................................................13
4.3.5. Tutkimushypoteesi 5 ...............................................................................................13
4.3.6. Tutkimushypoteesi 6 ...............................................................................................14
4.4. Yhteenveto analyysista ja pohdintaa luotettavuudesta .......................................................14
4.4.1. Yhteenveto tutkimushypoteeseista ............................................................................14
4.4.2. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä .............................................................14
4.4.3. Luotettavuuspohdintaa ja ongelmia...........................................................................15
5. Johtopäätökset ....................................................................................................................16
LÄHTEET ...............................................................................................................................17
LIITE 1. Kyselylomake .............................................................................................................18
LIITE 2. Pylväsdiagrammit joidenkin taustamuuttujien vastauksista (mukana En osaa sanoa vastaukset) .............................................................................................................................20
LIITE 3. Muiden kuin taustamuuttujien prosentuaaliset jakaumat (mukana En osaa sanoa -vastaukset).
.............................................................................................................................................22
LIITE 4. Osioanalyysi kyselyn kysymyksistä 6–10 ........................................................................27
LIITE 5. Kirjaston hyödyntäminen riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi) ................29
LIITE 6. Kuinka säännöllistä yhteistyö on riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä vastaajaan
(t-testi) ...................................................................................................................................30
LIITE 7: Työpaikan ja kirjaston välimatkan (kyselyn kysymys 1) ja yhteistyön määrän (kyselyn kysymys
5) korrelaatiokerroin (Pearson) ..................................................................................................31
LIITE 8. Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden
onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien korrelaatio (Spearman) .................................32
LIITE 9: Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden
onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointi ............................................33
LIITE 10. Pylväsdiagrammit kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta ......35
LIITE 12. Iän ja verkkopalveluiden tärkeyden ja hyödyllisyyden korrelaatio (Pearson ja Spearman) ...37
LIITE 13. Ammattiryhmien arvio kirjaston tärkeimmästä palvelusta ................................................38
LIITE 14. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien
arviot kirjaston verkkopalveluiden onnistumisesta (t-testi) .............................................................40
LIITE 15. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä (summamuuttuja): tunnusluvut ja
pylväsdiagrammi......................................................................................................................41
LIITE 16. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden (summamuuttuja): uusi luokittelu: tunnusluvut ja
pylväsdiagrammi......................................................................................................................43
LIITE 17. Arvio kirjastopalveluiden hyvyydestä riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi)
.............................................................................................................................................44
2
1. Johdanto
Koulut ja oppilaitokset ovat yleisille kirjastoille tärkeä yhteistyökumppani. Kirjasto on tarjonnut
kouluille ja oppilaitoksille erityisesti tiedonhankinnantaitojen opetusta sekä erilaisia aineistovinkkauksia. Viime vuosina kirjastot ovat laajentaneet palveluntarjontaansa mediakasvatuksen laajalle kentälle, mm. uusien medioiden käytön sekä netiketin alueille. Myös kirjaston tarjoamat verkkopalvelut ovat nykyään oleellinen osa kirjaston palvelutarjontaa. Aivan viime aikoina kirjasto on tuonut palveluitaan koulujen ja oppilaitosten sähköisiin oppimisympäristöihin. (Yleiskatsaus yleisten kirjastojen palveluista kouluilla ja oppilaitoksille esim. Heinonen
2011.)
Tämän minitutkimuksen tavoitteena on kartoittaa koulujen ja oppilaitosten odotuksia ja kokemuksia kirjaston tarjoamista palveluista. Tutkimusta varten laadittiin kyselylomake (LIITE
1.). Kyselyyn oli mahdollista vastata Opi ja kasva -konferenssin yhteydessä 12.–13.12.2012
Helsingin Wanhassa Satamassa. Kysely suunnattiin pääasiassa opettajille, mutta myös muut
koulujen ja oppilaitosten toimijat saattoivat vastata kyselyyn.
3
2. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit
Kirjasto tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille sekä fyysisiä että sähköisiä palveluita. Kirjaston
painetut kokoelmat sekä luokkien kirjastokäynnit esim. tiedonhankintataitojen opetuksessa
ovat tyypillisiä ja perinteisiä kirjaston palveluita. Sähköisiä palveluita ovat esim. kirjastojen
kokoelmatietokannat, e-aineistot, monenlaiset verkkopalvelut ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyvät palvelut.
2.1. Tutkimuskysymykset
Tutkimuksen kolme pääkysymystä olivat:
1) Kuinka paljon opettajat hyödyntävät yleisten kirjaston palveluita opetuksessaan.
2) Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi opettajat kokevat kirjastokäynnit luokkansa kanssa.
3) Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi sekä hyödyllisiksi opettajat kokevat kirjaston erilaiset
verkkopalvelut.
2.2. Mittarit
Tutkimuskysymysten selvittämiseksi mietittiin mittarit, joilla kysymyksiä voi mitata ja joilla
saadaan tilastollisesti käsiteltävää dataa. (Mittausmallista tarkemmin esim. Vehkalahti 2008.)
Tutkimuskysymystä 1 ”Kuinka paljon opettajat hyödyntävät yleisten kirjaston palveluita opetuksessaan” mitattiin kolmella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 3–5): 1) Hyödynnätkö yleisen kirjaston palveluita opetuksessasi. Vastausasteikko oli Osgood-tyyppinen (esim. Heikkilä
2010, 54–55) asteikko 1–5, jossa 1=en lainkaan ja 5=erittäin paljon sekä 6=en osaa sanoa,
kuten muissakin 1–5-asteikollisissa kysymyksissä. 2) Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=täysin satunnaista ja
5=erittäin säännöllistä. 3) Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa. Vastausasteikko
oli jälleen 1–5, jossa 1=harvemmin kuin kerran lukuvuodessa ja 5= enemmän kuin 6 kertaa
lukuvuodessa.
Tutkimuskysymystä 2 ”Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi opettajat kokevat kirjastokäynnit
luokkansa kanssa” mitattiin kahdella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 6 ja 7): 1) Kuinka
tärkeiksi oppimisen kannalta koet luokan kanssa tehtävät kirjastokäynnit, esim. tiedonhaun
opetukset tai kirjavinkkaukset. Vastausasteikko oli 1–5, jossa 1=en lainkaan tärkeiksi ja
5=erittäin tärkeiksi. 2) Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta olet kokenut kirjastokäynnit.
Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan onnistuneiksi ja 5=erittäin onnistuneiksi.
4
Tutkimuskysymystä 3 ”Kuinka tärkeiksi ja onnistuneiksi sekä hyödyllisiksi opettajat kokevat
kirjaston erilaiset verkkopalvelut” mitattiin kolmella kysymyksellä (kyselyn kysymykset 8–10):
1) Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut, esim. kokoelmatietokannat, kirjavinkkilistat, kirjastojen nettisivut. Vastausasteikko oli 1–5, jossa 1=en
lainkaan tärkeiksi ja 5=erittäin tärkeiksi. 2) Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan onnistuneiksi ja 5=erittäin onnistuneiksi. 3) Kuinka hyödylliseksi arvioisit kirjaston palveluiden tarjoamisen myös koulusi tai oppilaitoksesi käytössä olevassa sähköisessä oppimisympäristössä. Vastausasteikko oli jälleen 1–5, jossa 1=en lainkaan hyödylliseksi ja 5=erittäin hyödylliseksi.
Lopuksi kysyttiin kirjaston tärkeintä palvelua koululle (kyselyn kysymys 11). Vaihtoehtoja oli
6, joista oli valittava vain yksi.
2.3. Taustamuuttujat
Taustamuuttujia kyselyssä olivat vastaajan sukupuoli, ikä (syntymävuosi), työskentelyaika
opettajana, työskentelykunta sekä ammattiryhmä. Lisäksi taustamuuttujina olivat etäisyys lähimpään yleiseen kirjastoon (kyselyn kysymys 1) sekä se, onko kirjasto ottanut vastaajaan
yhteyttä, esim. kutsunut luokan kirjastokäynnille (kyselyn kysymys 2).
2.4. Tutkimushypoteesit
Tutkimushypoteeseja hahmoteltiin jo mittareita luotaessa. Hypoteesit tarkentuivat, kun tutkimusdata oli kerätty. Tutkimushypoteesit ovat ns. vaihtoehtoisia hypoteeseja. Tilastollisen testauksen yhteydessä nollahypoteesina oli aina se, ettei ko. tutkimushypoteesille löydy tilastollisesti merkitsevää todistetta. (Tilastollisesta päättelystä esim. Niskanen 2012.)
Ennakkoon tutkimushypoteeseja asetettiin kuusi ja ne tarkentuivat datan analysoinnin yhteydessä:
1) Jos kirjasto on ottanut yhteyttä vastaajaan, kirjaston palveluita käytetään enemmän ja
yhteistyö on säännöllisempää kuin jos yhteyttä ei ole otettu.
2) Mitä lähempänä kirjasto on, sitä tiheämpää sen käyttö on.
3) Arviot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä saa korkeammat pisteet kuin
niiden onnistuminen.
4) Ikä vaikuttaa vastauksiin niin, että nuoret arvostavat vanhempia vastaajia enemmän
verkkopalveluita.
5
5) Luokan-, erityis- ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat pitävät lukuharrastusta kirjaston tärkeimpänä palveluna useammin kuin muut.
6) Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjastojen verkkopalvelut onnistuneimmiksi ja hyödyllisemmiksi kuin muualla maassa työskentelevät.
6
3. Aineiston keruu
Aineisto kerättiin Opi ja kasva -konferenssissa 12.–13.12.2012. Kyselyyn vastattiin kirjastoja tietopalveluiden näyttelypisteessä, jossa oli tarjolla kyselylomakkeita sekä mahdollisuus
osallistua kirjapalkinnon arvontaan.
Opi ja kasva -konferenssi oli Tehostetun ja erityisen tuen PKS-KELPO-kehittämisverkoston
järjestämä kaksipäiväinen koulutus- ja näyttelytapahtuma Helsingin Wanhassa Satamassa.
Kehittämisverkostoon kuuluvat pääkaupunkiseudun kuntien opetus- tai sivistystoimet sekä
Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus. Pääosa kävijöistä oli erityisopettajia, lisäksi
oli runsaasti luokanopettajia sekä koulujen ja oppilaitosten muuta henkilökuntaa.
3.1. Tutkimuksen perusjoukko
Opi ja kasva -konferenssi oli tänä vuonna avoin kaikille halukkaille. Aiempina vuosina messuina toteutetun tapahtuman osallistujiksi kutsuttiin vain pääkaupunkiseudun opetuksen ja
kasvatuksen parissa työskentelevät. Tänä vuonna messuilla kävi noin 1300 rekisteröitynyttä
osallistujaa. Periaatteessa kaikilla konferenssiin osallistuneilla oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Tutkimuksen perusjoukkona voidaan siis pitää Opi ja kasva -konferenssiin osallistuneita. Toisaalta tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa yleisesti opettajien näkemyksiä ja kokemuksia yhteistyöstä yleisen kirjaston kanssa. Silloin Opi ja kasva -konferenssin kävijät ja
kyselyyn vastanneet edustavat näytettä, eivät otosta. (Näytteen ja otoksen keräämisestä sekä perusjoukon määrittelystä esim. Niskanen 2012.)
3.2. Vastausten määrä
Kyselyyn tuli 123 vastausta, joista kelpoisia oli 118. Kaikista konferenssin kävijöistä siis 8,6
% vastasi kyselyyn niin, että vastaukset kelpuutettiin mukaan analyysiin. Hylätyt viisi vastauslomaketta olivat niin puutteellisia, että niitä ei kannattanut ottaa mukaan analyysiin (vähintään puolet vastauksista puuttui).
7
4. Aineiston analyysi
4.1. Frekvenssit, keskiarvot ja keskihajonnat
4.1.1. Taustamuuttujat
Vastaajista (N=118) naisia oli 108 (91,5 %) ja miehiä 10 (8,5 %). Vastaajien iän keskiarvo
(puuttuvia arvoja 3) oli 43,89 (keskihajonta 9,2) ja mediaani 44. Nuorin vastaaja oli 25vuotias ja vanhin 62-vuotias.
Ammattiryhmittäin vastaajat jakautuivat seuraavasti: luokanopettajia 39, äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia 1, muun aineen opettajia 9, eirtyisopettajia/erityisluokanopettajia 52, muita
17.
Vastaajista 48 (40,7 %) työskenteli pääkaupunkiseudulla, 70 (59,3 %) muualla Suomessa.
Keskimääräinen matka työpaikalta lähimpään yleiseen kirjastoon oli 2,2 km. Osassa vastauksissa oli mainittu, että kirjasto on koulun yhteydessä tai koululla käy kirjastoauto. Tällöin
välimatka oli 0 km.
70 vastaajaan (N=117) lähikirjasto oli ollut yhteydessä ja 40 vastaajaan ei. ”En osaa sanoa”
vastasi 7 ja yksi oli jättänyt kokonaan vastaamatta.
Pylväsdiagrammit taustamuuttujista löytyvät liitteestä 2.
4.1.2. Muut muuttujat
Asteikolla 1–5 vastaajat arvioivat kirjaston hyödyntämistä ja palveluiden tärkeyttä ja onnistumista. Keskiarvoja ja mediaaneja laskettaessa En osaa sanoa -vastaukset on tulkittu puuttuviksi vastauksiksi (TAULUKKO 1.). Prosentuaalisissa tarkasteluissa En osaa sanoa vastaukset ovat mukana (LIITE 3.).
8
Statistics
OppimisympärisKirjas-
N
Hyödyn-
Yhteis-
nätkö kir-
työn
jaston
palveluita
Valid
Verk-
tössä
Kirjas-
tokäyn-
Verk-
kopalve-
olevien
Yhteis-
tokäyn-
tien
kopalve-
luiden
palvelui-
säännöl-
työn
tien
nis-
luiden
onnis-
den hyö-
lisyys
määrä
tärkeys
tuminen
tärkeys
tuminen
dyllisyys
117
116
101
116
103
112
105
105
1
2
17
2
15
6
13
13
Mean
2,68
2,35
2,72
3,90
3,74
3,83
3,60
3,76
Median
2,00
2,00
3,00
4,00
4,00
4,00
4,00
4,00
1,056
1,105
1,266
,908
,949
,967
1,006
,946
Missing
Std. Deviation
TAULUKKO 1. Muiden kuin taustamuuttujien vastausten tunnuslukuja.
Vastaajat valitsivat kirjaston tärkeimmäksi palveluksi seuraavasti:
Cumulative
Frequency
Valid
tiedonhakutaitojen opetta-
Percent
Valid Percent
Percent
21
17,8
17,9
17,9
8
6,8
6,8
24,8
82
69,5
70,1
94,9
3
2,5
2,6
97,4
3
2,5
2,6
100,0
117
99,2
100,0
1
,8
118
100,0
minen
lähdekritiikin opettaminen
lukuharrastuksen
edistäminen
turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen (Netiketti)
hyvien verkkopalveluiden
tarjoaminen
Total
Missing
Total
System
TAULUKKO 2. Kirjaston tärkein palvelu kouluille: frekvenssit ja prosenttiosuudet.
Prosentuaaliset osuudet näkyvät myös kuviosta 1.
9
KUVIO 1. Kirjaston tärkein palvelu kouluille
4.2. Summamuuttujat ja muuttujien luokkien yhdisteleminen
Kirjaston verkkopalvelujen tärkeyttä ja hyödyllisyyttä mitattiin kahdella kysymyksellä (kyselyn
kysymykset 8 ja 10). Näiden havainnoista laskettiin summamuuttuja Kirjaston verkkopalveluiden tärkeys ja hyödyllisyys aritmeettisena keskiarvona.
Kirjastokäyntien tärkeyden ja onnistumisen (kyselyn kysymykset 6 ja 7) sekä verkkopalveluiden tärkeyden ja onnistumisen (kyselyn kysymykset 8 ja 9) muodostettiin keskiarvon perusteella kaksi muuttujaa: kirjastokäyntien ja verkkopalvelujen tärkeys sekä kirjastokäyntien ja
verkkopalvelujen onnistuminen. Uudet muuttujat luokiteltiin kolmeen ryhmään niin, että arvo
1 vastaa keskiarvoja 1,00–3,49, arvo 2 keskiarvoja 3,50–4,24 ja arvo 3 keskiarvoja 4,25–
5,00. Luokkafrekvensseiksi muodostui tärkeyden osalta: arvo 1 n=22, arvo 2 n=36 ja arvo 3
n=34, sekä onnistumisen osalta: arvo 1 n=30, arvo 2 n=38 ja arvo 3 n=24. En osaa sanoa vastaukset eivät sisälly uusiin luokkiin.
Ammattiryhmistä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat ja muun aineen opettajat yhdistettiin,
koska äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia oli vastaajista vain yksi. Näin saatiin uusi luokka:
aineenopettajat.
Kirjaston tärkeimmästä palvelusta muodostettiin kolme luokkaa: 1) Tiedonhakutaitojen opettaminen, 2) lukuharrastuksen edistäminen ja 3) muut (lähdekritiikin opettaminen, uusien medioiden (esim. pelit) esittely ja käytön opetus, turvallisen ja fiksun netinkäytön opetus (Neti10
ketti) sekä hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen. Muut-luokkaan yhdistettyihin alkuperäisiin
luokkiin tuli varsin vähän havaintoja.
Työskentelykunnista muodostettiin uusi dikotominen muuttuja: työpaikka pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki, Kauniainen tai Vantaa) ja työpaikka muualla kuin pääkaupunkiseudulla.
Mielipidettä kirjaston palveluista mitattiin kyselyn kysymyksillä 6–10. Osioanalyysin perusteella luotiin summamuuttuja ”Kirjastopalveluiden hyvyys” kysymysten 6–10 arvojen keskiarvosta (Cronbach’s Alfa 0,847) (LIITE 4.).
4.3. Tutkimushypoteesien tilastollinen testaus
Tutkimushypoteeseja testattiin tilastollisilla testeillä. Eri hypoteesit perustuivat erilaisiin kerättyihin tietoihin, erilaisiin tausta- ja muihin muuttujiin. Mittareissa käytettiin myös erilaisia mittaasteikkoja. Jokaisen tutkimushypoteesin kohdalla tutkittiin, millaisilla tilastollisilla välineillä sitä voidaan testata. (Tilastollisen testin valinnasta esim. Manninen & Ylén 2001, s. 72–73.)
4.3.1. Tutkimushypoteesi 1
Tutkimushypoteesi 1 oli: Jos kirjasto on ottanut yhteyttä vastaajaan, kirjaston palveluita käytetään enemmän ja yhteistyö on säännöllisempää kuin jos yhteyttä ei ole otettu. Asiaa mitattiin kyselyn kysymyksillä 3 ja 4.
Kun vastauksista otettiin huomioon vain vastaukset ”Kyllä” ja ”Ei”, muuttui taustamuuttuja dikotomiseksi: ”kirjaston on ollut yhteydessä” ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”. Vastausten
keskiarvot ryhmissä ovat:
Kysymys 3. Hyödynnätkö kirjaston palveluita opetuksessa: ”kirjasto on ollut yhteydessä” 2,89 ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”, keskiarvo 2,46.
Kysymys 4. Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on: ”kirjasto on ollut yhteydessä” 2,73 ja ”kirjasto ei ole ollut yhteydessä”, keskiarvo 1,84.
Kirjaston hyödyntämistä ja yhteistyön säännöllisyyttä ryhmien välillä tutkittiin t-testillä (parittaiset, toisistaan riippumattomat otokset; havaintoja yli 30). T-testin mukaan erot ryhmien välillä ovat tilastollisesti merkitseviä (kysymyksen 3 kohdalla p-arvo 0,043 ja kysymyksen 4
kohdalla 0,000) (LIITE 5. ja LIITE 6.).
11
4.3.2. Tutkimushypoteesi 2
Tutkimushypoteesi 2 oli: Mitä lähempänä kirjasto on, sitä tiheämpää sen käyttö on. Hypoteesia testattiin korrelaatiotestillä lähimmän yleisen kirjaston välimatkan (kysymys 1) ja luokan
kirjastokäyntien tiheyden (kyselyn kysymys 5) välillä. Pearsonin korrelaatiokerroin välimatkan
ja kirjastokäyntien tiheyden välillä on -0,092 (p-arvo 0,364) eli korrelaatio on varsin heikko eikä lainkaan tilastollisesti merkitsevä (LIITE 7.). Jotta hypoteesi olisi toteutunut, olisi korrelaatiokertoimien pitänyt olla huomattavasti enemmän negatiivinen.
4.3.3. Tutkimushypoteesi 3
Tutkimushypoteesi 3 oli: Arviot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä saa korkeammat pisteet kuin niiden onnistuminen. Hypoteesin testausta varten muodostettiin uudet
muuttujat, joista toiseen yhdistettiin arviot tärkeydestä (kyselyn kysymykset 6 ja 8) ja toiseen
arviot onnistumisesta kyselyn kysymykset (7 ja 9). Muuttujat luokiteltiin uudelleen kolmeen
luokkaan (ks. luku 4.2.).
Hypoteesia testattiin Spearmanin korrelaatiotestillä (LIITE 8.), josta korrelaatiokertoimeksi tuli
0,721. Korrelaatio on tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,000). Eli arviot kirjaston palveluiden
tärkeydestä ja toisaalta niiden onnistumisesta korreloivat vahvasti keskenään eikä suuria
eroja ole. Keskiarvot näkyvät taulukosta 3.
Descriptive Statistics
N
Keskiarvo kirjastokäyntien ja
Minimum
Maximum
Mean
Std. Deviation
110
2,00
5,00
3,8773
,77574
94
2,00
5,00
3,6436
,84758
verkkopalveluiden tärkeydestä
Keskiarvo kirjastokäyntien ja
verkkopalveluiden onnistumisesta
Valid N (listwise)
92
TAULUKKO 3. Keskiarvot kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden ja onnistumisen:
tunnusluvut
Ristiintaulukoinnilla (LIITE 9.) tutkittiin, poikkeavatko ryhmät toisistaan, vaikka keskiarvoissa
ei juuri eroja ollut. Ristiintaulukoinnissa käytettiin luokiteltua muuttujaa, jossa havainnot jaettiin kolmeen ryhmään (1–3) (ks. luku 4.2.). Ristiintaulukointi on lähinnä kuvaileva, koska varsinaista syy-seuraussuhdetta tärkeyden arvioinnin ja onnistumisen arvioinnin välille ei voida
hahmotella.
12
Ristiintaulukoinnista hahmottuu sama korrelaatio kuin Spearmanin korrelaatiotestissä eli luokissa, joissa molempien muuttujien arvot ovat samat, on oletettua enemmän havaintoja.
Myös Fisherin eksakstin testin p-arvo 0,000 kertoo, että luokissa on tilastollisesti merkitseviä
eroja. Ryhmien välillä on myös eroja luokkien välillä niin, että yhdistelmässä, jossa molempien luokkien havaintoarvo on 1, on prosentuaalisesti enemmän arvon 1 muuttujasta tärkeys
havaintoja kuin muuttujasta onnistuminen (prosenttiluvut 86,4 % ja 63,3 %). Vastaavasti yhdistelmässä, jossa molempien luokkien havaintoarvo 3, on prosentuaalisesti enemmän muuttujan onnistuminen havaintoja (prosenttiluvut 55,9 % ja 79,2 %).
Alkuperäisten mittarien havaintoarvoista ja niiden keskiarvoista laskettujen yhdistelmämuuttujien keskiarvoista muodostetut pylväsdiagrammit ovat myös hieman eri lailla jakautuneet
(LIITE 10.). Kirjastopalveluiden tärkeyden keskiarvo oli 3,88 (keskihajonta 0,78) ja kirjastopalveluiden onnistumisen keskiarvo oli 3,64 (keskihajonta 0,85) (LIITE 11).
4.3.4. Tutkimushypoteesi 4
Tutkimushypoteesi 4 oli: Ikä vaikuttaa vastauksiin niin, että nuoret arvostavat vanhempia
vastaajia enemmän verkkopalveluita. Hypoteesia testattiin sekä Pearsonin että Spearmanin
korrelaatiotestillä (LIITE 12.). Ikämuuttuja laskettiin vastaajien ilmoittaman syntymävuoden
perusteella (IKÄ = 2012 – X, kun X=syntymävuosi). Pearsonin korrelaatiokerroin oli -0,051
(p-arvo 0,610) ja Spearmanin -0,017 (p-arvo 0,867). Ikä ja arvio verkkopalveluiden tärkeydestä ja hyödyllisyydestä eivät korreloi tilastollisesti merkitsevästi keskenään lainkaan.
4.3.5. Tutkimushypoteesi 5
Tutkimushypoteesi 5 oli: Luokan-, erityis- ja äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat pitävät lukuharrastusta kirjaston tärkeimpänä palveluna useammin kuin muut. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien vastauksia oli vain yksi, joten se yhdistettiin (muun) aineenopettajiin ja
näin muodostettiin uusi luokka: aineenopettaja. Samoin tärkeimmistä palveluista muodostettiin alkuperäisestä kuudesta luokasta kolme luokkaa: 1) Tiedonhakutaitojen opettaminen, 2)
Lukuharrastuksen edistäminen ja 3) Muu (sisältää vaihtoehdot: Lähdekritiikin opettaminen,
uusien medioiden esittely ja käytön opetus, turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen sekä hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen). (Ks. luku 4.2.)
Ammattiryhmän vaikutusta kirjaston tärkeimpään palveluun tutkittiin ristiintaulukoinnilla (liite
13.). Ristiintaulukoinnin yhteydessä tehdyn Fisherin eksakstin testin p-arvo on 0,008 eli ryhmien välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja.
13
Tiedonhankintataitojen opettamisen kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista
valinnut 15,4 %, aineenopettajista 30,0 %, erityisopettajista 17,6 % ja ryhmästä muut niin
ikään 17,6 %. Aineenopettajat poikkeavat muista ryhmistä.
Lukuharrastuksen edistämisen kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista valinnut
82,1 %, aineenopettajista 60,0 %, erityisopettajista 72,5 % ja ryhmästä muut 41,2 %. Erityisesti ryhmän muut vastaukset poikkeavat muista, mutta myös aineenopettajat erottuvat sekä
erityisopettajista että etenkin luokanopettajista.
Jonkin muun palvelun kirjaston tärkeimmäksi palveluksi oli luokanopettajista valinnut 2,6 %,
aineenopettajista 10,0 %, erityisopettajista 9,8 % ja ryhmästä muut 41,2 %. Ryhmä muut
erottuu selvästi muista ryhmistä. Lisäksi luokanopettajat erottuvat myös aineen- ja erityisopettajista.
4.3.6. Tutkimushypoteesi 6
Tutkimushypoteesi 6 oli: Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjastojen verkkopalvelut onnistuneimmiksi ja hyödyllisemmiksi kuin muualla maassa työskentelevät. Havaintojen
keskiarvot poikkeavat toisistaan niin, että pääkaupunkiseudulla työskentelevien havaintojen
keskiarvo on 3,70 ja muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien 3,47 (LIITE 14.). Ttestin mukaan ero ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä (p-arvo 0,241) (LIITE 14.).
4.4. Yhteenveto analyysista ja pohdintaa luotettavuudesta
4.4.1. Yhteenveto tutkimushypoteeseista
Tutkimushypoteeseista vahvistusta saivat hypoteesit 1 ja 5 sekä jossain määrin myös hypoteesi 3. Hypoteesit 2 ja 4 kumoutuivat kokonaan, eikä hypoteesi 6 saanut tilastollista vahvistusta, vaikka keskiarvoissa olikin kahden eri ryhmän välillä hienoinen ero.
4.4.2. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä
Osioanalyysin perusteella (LIITE 4.) kyselyn kysymysten 6–10 havainnoista voitiin laskea
yleisarvio kirjaston palveluista. Analyysissa ovat mukana vain sellaiset vastaukset, joissa
kaikkiin viiteen kysymykseen on tullut jonkin muu vastaus kuin ”En osaa sanoa”. Tällaisia
vastauksia oli 85 eli 72 % kaikista tuloksiin mukaan hyväksytyistä 118 vastauksesta.
Summamuuttuja ”Kirjastopalveluiden hyvyys” laskettiin kuitenkin kaikille havaintoyksiköille
niin, että ”En osaa sanoa” -vastaukset sekä puuttuvat vastaukset eivät vaikuttaneet summa14
muuttujan havaintoarvoihin. Summamuuttujan perusteella keskiarvo kirjaston palveluiden hyvyydestä on 3,75 (keskihajonta 0,74) (LIITE 15.). Liitteestä 16 näkyy tunnusluvut, frekvenssit
ja pylväsdiagrammi, kun summamuuttujan havainnoista muodostettiin luokat 1–4 keskiarvojen perusteella. Vastaajista 46,6 % (n=55) antoi kirjaston palveluiden hyvyydestä arvion väliltä 3,01 ja 4,00.
Kirjaston palveluiden hyödyntämiseen ja yhteistyön säännöllisyyteen vaikutti se, onko lähikirjasto ollut yhteydessä opettajaan (tutkimushypoteesi 1). Sen sijaan arvioon kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja) lähikirjaston yhteydenotolla ei ollut merkitystä. Asiaa
tutkittiin t-testillä, jonka p-arvoksi tuli 0,84 (LIITE 17.).
4.4.3. Luotettavuuspohdintaa ja ongelmia
Tutkimuksen aineisto kerättiin konferenssissa, johon osallistui tutkimuksen kannalta ehkä liiankin valikoitunut joukko: vastaajista monet toimivat erityisopettajina tai koulujen ja oppilaitosten hallinnollisissa tehtävissä. Tutkimuksen näyte ei edustane kovin hyvin ns. tavallista
opettajajoukkoa. Samoin kyselyyn vastaamistilanne ei konferenssissa ole paras mahdollinen,
koska aikaa ja intoa keskittyä vastaamaan huolellisesti ei välttämättä ole.
Osioanalyysin (ks. luku 4.2 ja LIITE 4.) perusteella kirjaston palveluiden hyvyyttä mittaavien
mittareiden reliabiliteetti oli hyvä: arviot eri palveluiden tärkeydestä, onnistumisesta ja hyödyllisyydestä eivät vaihdelleet sattumanvaraisesti.
Tutkimuskysymyksen 1 mittari 3 (kyselyn kysymys 5: Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa
kirjastossa?) osoittautui sikäli epäonnistuneeksi, ettei siinä (eikä myöskään taustakysymyksessä, jossa kysyttiin etäisyyttä lähimpään yleiseen kirjastoon) ollut huomioitu kirjastoauton
palveluita. Useissa vastauksissa, jossa kirjastossa vierailtiin suhteellisen tiheästi, oli maininta, että kyseessä on (koulun pihassa vieraileva) kirjastoauto. Kysymyksen validiteetti ei siis
ollut kovin hyvä.
Kyselyn kysymys 11 (Mikä on mielestäsi kirjaston tärkein palvelu kouluille ja oppilaitoksille?)
tuotti useille vastaajille ongelmia, sillä vain yhden vaihtoehdon valitseminen tuntui monesta
vaikealta. Niinpä valintojen ”painoarvo” ei välttämättä ole yhtäläinen: jonkun mielestä hänen
valintansa voi olla ylivoimaisesti tärkein, jonkun toisen mielestä valinta oli suoritettava kahden lähes yhtä tärkeän välillä.
15
5. Johtopäätökset
Tutkimuksen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:
1) Kirjaston aktiivisuus ja yhteydenotto opettajaan näkyy myönteisesti kirjaston palveluiden hyödyntämisessä ja säännöllisyydessä.
2) Eri opettaja- ja muiden ammattiryhmien välillä on eroja siinä, mitä pidetään kirjaston
tärkeimpänä palveluna kouluille ja oppilaitoksille. Vaikka kaikki ammattiryhmät pitivät
lukuharrastusta tärkeimpänä (tosin ryhmässä muut tärkeimmäksi palveluksi oli valinnut ryhmän muut yhtä suuri osuus), erityisesti luokanopettajat olivat arvioineet sen
tärkeimmäksi (82,1 % luokanopettajista). Aineenopettajat olivat muita useammin valinneet tiedonhakutaitojen opettamisen tärkeimmäksi (30,0 % aineenopettajista).
Ammattiryhmässä muut oli jokin muu kuin lukuharrastuksen edistäminen tai tiedonhakutaitojen opettaminen valittu muita ryhmiä huomattavasti useammin tärkeimmäksi
(41,2 % ammattiryhmästä muut).
3) Kirjastopalveluiden tärkeyden arvioinneissa korkea arviot painottuivat enemmän kuin
arvioinneissa onnistumisesta, vaikka keskiarvoissa ei suuria eroja ollutkaan.
4) Pääkaupunkiseudulla työskentelevät arvioivat kirjaston verkkopalvelut hivenen onnistuneemmiksi kuin muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevät, mutta ero ei ole
tilastollisesti merkitsevä.
Tutkimustulokset eivät ole yleistettävissä kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin tai kirjastoihin,
mutta mielestäni ne antavat suuntaa arvioille yleisen kirjaston palveluiden merkityksestä
opettajille ja kasvattajille.
Tilastollisesti merkitsevä havainto siitä, että lähikirjaston yhteydenotto vaikuttaa kirjastopalveluiden hyödyntämiseen ja yhteistyön säännöllisyyteen, on mielestäni arvokas. Se kannustaa
kirjastoja aktiivisuuteen palveluiden markkinoinnissa.
Samoin tilastollisesti merkitsevä havainto eri ammatti- tai opettajaryhmien hieman erilainen
painotus kirjaston tärkeimmästä palvelusta on olennainen palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Eri opettajaryhmien toiveita ja odotuksia sekä tietoisuutta kirjaston tarjoamista palveluista voisi tutkia tarkemminkin.
16
LÄHTEET
Heikkilä, Tarja 2010: Tilastollinen tutkimus. 5.–6. p. Edita, Helsinki.
Heinonen, Anne 2011: Kirjastokasvatusta ja mediakasvatusta : katsaus kirjaston ja koulun
yhteistyöhön. Suomen kirjastoseura, Helsinki.
Manninen, Pentti & Ylén, Matti 2001: Tilastollisen päättelyn käytäntö : tilastotiedettä soveltajille. 2. p. TI-tutkimuspalvelu, Tampere.
Niskanen, Vesa 2012: Kvantitatiivinen tutkimusote : luennot syksyllä 2012. Helsingin avoin
yliopisto.
Vehkalahti, Kimmo 2008: Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi, Helsinki.
17
LIITE 1. Kyselylomake
KYSELY OPI JA KASVA -KONFERENSSIN (12.–13.12.2012) KÄVIJÖILLE YLEISEN KIRJASTON PALVELUISTA JA
NIIDEN KÄYTÖSTÄ
Taustatietoja (ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastaus viivalle)
Oletko
a)
b)
mies
nainen
Syntymävuotesi: __________
Kuinka kauan olet toiminut opettajana? ___________
Oletko
a)
b)
c)
d)
e)
luokanopettaja
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
muu aineenopettaja
erityisopettaja
muu
Missä kunnassa työskentelet? ____________________________
Kysymyksiä kirjaston palveluista (ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastaus viivalle)
1. Kuinka pitkä matka työpaikaltasi on lähimpään yleiseen kirjastoon (arvio)? ___________
2. Onko lähikirjastosi ottanut sinuun yhteyttä, esim. kutsunut luokkasi kirjastokäynnille?
a) Kyllä
b) Ei
c) En osaa sanoa
3. Hyödynnätkö yleisen kirjaston palveluita opetuksessasi?
1
En lainkaan
2
Jonkin verran
3
Melko paljon
4
Paljon
5
Erittäin paljon
6
En osaa sanoa
4
Säännöllistä
5
Erittäin säännöllistä
6
En osaa sanoa
4
4–5 kertaa lukuvuodessa
5
Enemmän kuin
6 kertaa lukuvuodessa
6
En osaa sanoa
4. Jos hyödynnät, kuinka säännöllistä yhteistyö kirjaston kanssa on?
1
Täysin satunnaista
2
Jonkin verran
säännöllistä
3
Melko säännöllistä
5. Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa?
1
Harvemmin
kuin kerran
lukuvuodessa
2
Kerran lukuvuodessa
3
2–3 kertaa lukuvuodessa
JATKUU TOISELLA PUOLELLA!
18
6. Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet luokan kanssa tehtävät kirjastokäynnit, esim. tiedonhaun opetukset tai kirjavinkkaukset?
1
En lainkaan
tärkeiksi
2
Jonkin verran
tärkeiksi
3
Melko tärkeiksi
4
Tärkeiksi
5
Erittäin tärkeiksi
6
En osaa sanoa
5
Erittäin onnistuneiksi
6
En osaa sanoa
7. Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta olet kokenut kirjastokäynnit?
1
En lainkaan
onnistuneiksi
2
Jonkin verran
onnistuneiksi
3
Melko onnistuneiksi
4
Onnistuneiksi
8. Kuinka tärkeiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut, esim. kokoelmatietokannat, kirjavinkkilistat,
kirjastojen nettisivut?
1
En lainkaan
tärkeiksi
2
Jonkin verran
tärkeiksi
3
Melko tärkeiksi
4
Tärkeiksi
5
Erittäin tärkeiksi
6
En osaa sanoa
9. Kuinka onnistuneiksi oppimisen kannalta koet kirjaston tarjoamat verkkopalvelut?
1
En lainkaan
onnistuneiksi
2
Jonkin verran
onnistuneiksi
3
Melko onnistuneiksi
4
Onnistuneiksi
5
Erittäin onnistuneiksi
6
En osaa sanoa
10. Kuinka hyödylliseksi arvioisit kirjaston palveluiden tarjoamisen myös koulusi tai oppilaitoksesi käytössä olevassa sähköisessä oppimisympäristössä?
1
En lainkaan
hyödylliseksi
11. Mikä
a)
b)
c)
d)
e)
f)
2
Jonkin verran
hyödylliseksi
3
Melko hyödylliseksi
4
Hyödylliseksi
5
Erittäin hyödylliseksi
6
En osaa sanoa
on mielestäsi tärkein kirjaston palvelu kouluille ja oppilaitoksille?
Tiedonhakutaitojen opettaminen
Lähdekritiikin opettaminen
Lukuharrastuksen edistäminen
Uusien medioiden (esim. pelit) esittely ja käytön opetus
Turvallisen ja fiksun netinkäytön opettaminen (Netiketti)
Hyvien verkkopalveluiden tarjoaminen
Terveisiä kouluyhteistyöstä kirjastolaisille:
_______________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________________________________
___________________________________________________________________
ALKAA TOISELTA PUOLELTA!
19
LIITE 2. Pylväsdiagrammit joidenkin taustamuuttujien vastauksista (mukana En osaa sanoa -vastaukset)
Kuvio 1. Ryhmitelty ikäjakauma
Kuvio 2. Ammattijakauma prosentteina
20
Kuvio 2. Onko lähikirjasto ollut yhteydessä
21
LIITE 3. Muiden kuin taustamuuttujien prosentuaaliset jakaumat (mukana En osaa sanoa -vastaukset).
Kuvio 1. Hyödynnätkö kirjaston palveluita (kyselyn kysymys 3)
Kuvio 2. Yhteistyön säännöllisyys (kyselyn kysymys 4)
22
Kuvio 3. Kuinka usein vierailet luokkasi kanssa kirjastossa (kyselyn kysymys 5)
Kuvio 4. Kirjastokäyntien tärkeys (kyselyn kysymys 6)
23
Kuvio 5. Kirjastokäyntien onnistuminen (kyselyn kysymys 7)
Kuvio 6. Verkkopalveluiden tärkeys (kyselyn kysymys 8)
24
Kuvio 7. Verkkopalveluiden onnistuminen (kyselyn kysymys 9)
Kuvio 8. Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys (kyselyn kysymys 10)
25
Kuvio 9. Verkkopalveluiden tärkeydestä ja oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyydestä
muodostettu summamuuttuja
26
LIITE 4. Osioanalyysi kyselyn kysymyksistä 6–10
Case Processing Summary
N
Cases
%
Valid
85
72,0
Excludeda
33
28,0
118
100,0
Total
a. Listwise deletion based on all variables in the
procedure.
Reliability Statistics
Cronbach's Alpha Based on
Cronbach's
Standardized
Alpha
Items
,847
N of Items
,847
5
Item Statistics
Mean
Std. Deviation
N
Kirjastokäyntien tärkeys
3,96
,879
85
Kirjastokäyntien onnistumi-
3,75
,975
85
Verkkopalveluiden tärkeys
3,84
,986
85
Verkkopalveluiden onnistu-
3,52
1,019
85
3,74
,990
85
nen
minen
Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys
27
Inter-Item Correlation Matrix
OppimisympäKirjastokäyn-
Verkkopalve-
ristössä olevi-
Kirjastokäyn-
tien onnistumi-
Verkkopalve-
luiden onnis-
en palveluiden
tien tärkeys
nen
luiden tärkeys
tuminen
hyödyllisyys
Kirjastokäyntien tärkeys
1,000
,657
,474
,393
,482
Kirjastokäyntien onnistu-
,657
1,000
,564
,478
,451
Verkkopalveluiden tärkeys
,474
,564
1,000
,643
,529
Verkkopalveluiden onnis-
,393
,478
,643
1,000
,583
,482
,451
,529
,583
1,000
minen
tuminen
Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys
Item-Total Statistics
Corrected
Cronbach's
Scale Mean if
Scale Variance Item-Total Cor- Squared Multi-
Alpha if Item
Item Deleted
if Item Deleted
relation
ple Correlation
Deleted
Kirjastokäyntien tärkeys
14,85
10,345
,617
,478
,825
Kirjastokäyntien onnistu-
15,06
9,627
,666
,523
,812
Verkkopalveluiden tärkeys
14,98
9,404
,699
,517
,803
Verkkopalveluiden onnis-
15,29
9,448
,658
,502
,815
15,07
9,709
,635
,430
,821
minen
tuminen
Oppimisympäristössä olevien palveluiden hyödyllisyys
Scale Statistics
Mean
18,81
Variance
14,607
Std. Deviation
3,822
N of Items
5
28
LIITE 5. Kirjaston hyödyntäminen riippuen siitä, onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi)
Group Statistics
Onko lähikirjasto ollut
Std. Error
yhteydessä
N
Mean
Std. Deviation
Mean
Hyödynnätkö kirjaston pal-
kyllä
70
2,89
1,043
,125
veluita
ei
39
2,46
1,022
,164
Independent Samples Test
Levene's Test for
Equality of Variances
t-test for Equality of Means
95% Confidence
F
,402
Std. Er-
Interval of the
Sig. (2-
Diffe-
ror Dif-
Difference
tailed)
rence
ference
t
df
2,05
107
,043
,424
,207
,014
,834
,042
,424
,206
,015
,834
Hyödynnätkö
Equal varian-
kirjaston pal-
ces assumed
0
veluita
Equal varian-
2,06
80,0
2
61
ces not as-
,708
Sig.
Mean
Lower
Upper
sumed
29
LIITE 6. Kuinka säännöllistä yhteistyö on riippuen siitä, onko
lähikirjasto ollut yhteydessä vastaajaan (t-testi)
Group Statistics
Onko lähikirjasto ollut
Std. Error
yhteydessä
Yhteistyön säännöllisyys
N
Mean
Std. Deviation
Mean
kyllä
70
2,73
1,089
,130
ei
38
1,84
,886
,144
Independent Samples Test
Levene's Test for
Equality of Variances
t-test for Equality of Means
95% Confidence
F
Yhteistyön
Equal varian-
3,727
Sig.
,056
Std. Er-
Interval of the
Sig. (2-
Diffe-
ror Dif-
Difference
tailed)
rence
ference
t
df
4,30
106
,000
,886
,206
,478
1,295
,000
,886
,194
,501
1,272
säännöllisyys ces assumed
1
Equal varian-
4,57
90,0
1
81
ces not as-
Mean
Lower
Upper
sumed
30
LIITE 7: Työpaikan ja kirjaston välimatkan (kyselyn kysymys
1) ja yhteistyön määrän (kyselyn kysymys 5) korrelaatiokerroin (Pearson)
Descriptive Statistics
Mean
Työpaikan ja lähimmän ylei-
Std. Deviation
N
1,7790
3,34200
100
2,72
1,266
101
sen kirjaston välimatka
Yhteistyön määrä
Correlations
Työpaikan ja lähimmän yleisen
Työpaikan ja lähimmän ylei-
Pearson Correlation
sen kirjaston välimatka
Sig. (2-tailed)
N
Yhteistyön määrä
Pearson Correlation
kirjaston väli-
Yhteistyön mää-
matka
rä
1
-,092
,364
100
100
-,092
1
Sig. (2-tailed)
,364
N
100
101
31
LIITE 8. Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien korrelaatio (Spearman)
Correlations
Spearman's rho
Keskiarvo kir-
Keskiarvo kir-
jastokäyntien ja
jastokäyntien ja
verkkopalvelui-
verkkopalvelui-
den tärkeydestä
den onnistumi-
(Binned)
sesta (Binned)
Keskiarvo kirjastokäyntien ja Correlation Coefficient
verkkopalveluiden tärkey-
Sig. (2-tailed)
destä (Binned)
N
Keskiarvo kirjastokäyntien ja Correlation Coefficient
verkkopalveluiden onnistu-
Sig. (2-tailed)
misesta (Binned)
N
1,000
.
,721**
,000
110
92
**
1,000
,721
,000 .
92
94
**. Correlation is significant at the 0.01 level (2-tailed).
32
LIITE 9: Kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeyden sekä kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisen yhdistettyjen ja luokiteltujen muuttujien ristiintaulukointi
Case Processing Summary
Cases
Valid
N
Keskiarvo kirjastokäyntien ja
Missing
Percent
92
N
78,0%
Total
Percent
26
N
22,0%
Percent
118
100,0%
verkkopalveluiden tärkeydestä (Binned) * Keskiarvo
kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta
(Binned)
Chi-Square Tests
Value
df
Asymp. Sig.
Exact Sig. (2-
Exact Sig. (1-
Point Proba-
(2-sided)
sided)
sided)
bility
a
4
,000
,000
Likelihood Ratio
65,410
4
,000
,000
Fisher's Exact Test
57,985
Pearson Chi-Square
Linear-by-Linear Asso-
55,904
46,903
b
,000
1
,000
,000
,000
,000
ciation
N of Valid Cases
92
a. 0 cells (,0%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 5,74.
b. The standardized statistic is 6,849.
Symmetric Measures
Asymp. Std.
Value
Interval by Interval Pearson's R
Ordinal by Ordinal Spearman Correlation
N of Valid Cases
,718
,721
Errora
Approx. Tb
,046
,047
Approx. Sig. Exact Sig.
9,784
,000c
,000
9,869
c
,000
,000
92
a. Not assuming the null hypothesis.
b. Using the asymptotic standard error assuming the null hypothesis.
c. Based on normal approximation.
33
Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä (Binned) * Keskiarvo kirjastokäyntien ja
verkkopalveluiden onnistumisesta (Binned) Crosstabulation
Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (Binned)
1
2
3
Total
Keskiarvo kirjastokäyn- 1
Count
19
3
0
22
tien ja verkkopalvelui-
Expected Count
7,2
9,1
5,7
22,0
den tärkeydestä (Bin-
% within Keskiarvo tär-
86,4%
13,6%
,0%
100,0%
ned)
keydestä (Binned)
63,3%
7,9%
,0%
23,9%
11
20
5
36
11,7
14,9
9,4
36,0
30,6%
55,6%
13,9%
100,0%
36,7%
52,6%
20,8%
39,1%
0
15
19
34
Expected Count
11,1
14,0
8,9
34,0
% within Keskiarvo tär-
,0%
44,1%
55,9%
100,0%
,0%
39,5%
79,2%
37,0%
30
38
24
92
30,0
38,0
24,0
92,0
32,6%
41,3%
26,1%
100,0%
100,0%
100,0%
100,0%
100,0%
% within Keskiarvo onnistumisesta (Binned)
2
Count
Expected Count
% within Keskiarvo tärkeydestä (Binned)
% within Keskiarvo onnistumisesta (Binned)
3
Count
keydestä (Binned)
% within Keskiarvo onnistumisesta (Binned)
Total
Count
Expected Count
% within Keskiarvo tärkeydestä (Binned)
% within Keskiarvo onnistumisesta (Binned)
34
LIITE 10. Pylväsdiagrammit kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta
Kuvio 1. Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä (N=110)
Kuvio 2. Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta (N=94)
35
LIITE 11. Kirjastopalveluiden tärkeyden ja kirjastopalveluiden onnistumisen (yhdistetyt muuttujat) tunnusluvut
Descriptive Statistics
N
Mini-
Maxi-
mum
mum
Statistic
Keskiarvo kirjasto-
Std. DeviaMean
tion
StatisStatistic Statistic
tic
Statistic
Skewness
Kurtosis
Statis-
Std. Er-
Statis-
Std. Er-
tic
ror
tic
ror
110
2,00
5,00
3,8773
,77574
-,391
,230
-,480
,457
94
2,00
5,00
3,6436
,84758
-,003
,249
-,766
,493
käyntien ja verkkopalveluiden tärkeydestä
Keskiarvo kirjastokäyntien ja verkkopalveluiden onnistumisesta
Valid N (listwise)
92
36
LIITE 12. Iän ja verkkopalveluiden tärkeyden ja hyödyllisyyden korrelaatio (Pearson ja Spearman)
Correlations
Verkkopalveluiden tärkeys ja
Ikä
Ikä
hyödyllisyys
Pearson Correlation
1
-,051
Sig. (2-tailed)
,610
N
Verkkopalveluiden tärkeys ja Pearson Correlation
hyödyllisyys
115
101
-,051
1
Sig. (2-tailed)
,610
N
101
103
Correlations
Verkkopalveluiden tärkeys ja
Ikä
Spearman's rho
Ikä
Correlation Coefficient
Sig. (2-tailed)
N
Verkkopalveluiden tärkeys ja Correlation Coefficient
hyödyllisyys
hyödyllisyys
1,000
.
-,017
,867
115
101
-,017
1,000
Sig. (2-tailed)
,867 .
N
101
103
37
LIITE 13. Ammattiryhmien arvio kirjaston tärkeimmästä palvelusta
Yhdistetty kirjaston tärkein palvelu * Yhdistetty ammatti Crosstabulation
Yhdistetty ammatti
Erityisopettaja/erityislu
Yhdistetty kirjas-
Tiedonhakutaito-
ton tärkein palvelu jen opettaminen
Count
Expected Count
% within Yhdistet-
Luokan-
Aineen-
okanopet-
opettaja
opettaja
taja
Muu
Total
6
3
9
3
21
7,0
1,8
9,2
3,1
21,0
15,4%
30,0%
-,5
1,0
-,1
,0
32
6
37
7
82
27,3
7,0
35,7
11,9
82,0
82,1%
60,0%
2,0
-,7
,5
-2,8
1
1
5
7
14
4,7
1,2
6,1
2,0
14,0
2,6%
10,0%
-2,2
-,2
-,6
4,0
39
10
51
17
117
39,0
10,0
51,0
17,0
117,0
100,0%
100,0%
100,0%
100,0
100,0
%
%
17,6% 17,6% 17,9%
ty ammatti
Adjusted Residual
Lukuharrastuksen Count
edistäminen
Expected Count
% within Yhdistet-
72,5% 41,2% 70,1%
ty ammatti
Adjusted Residual
Muu
Count
Expected Count
% within Yhdistet-
9,8% 41,2% 12,0%
ty ammatti
Adjusted Residual
Total
Count
Expected Count
% within Yhdistetty ammatti
38
Chi-Square Tests
Value
df
Asymp. Sig.
Exact Sig. (2-
Exact Sig. (1-
Point Proba-
(2-sided)
sided)
sided)
bility
19,204a
6
,004
,004
Likelihood Ratio
16,029
6
,014
,019
Fisher's Exact Test
15,721
Pearson Chi-Square
Linear-by-Linear Asso-
3,311
,008
b
1
,069
,075
,041
,012
ciation
N of Valid Cases
117
a. 5 cells (41,7%) have expected count less than 5. The minimum expected count is 1,20.
b. The standardized statistic is 1,820.
Case Processing Summary
Cases
Valid
N
Yhdistetty kirjaston tärkein
Missing
Percent
117
99,2%
N
Total
Percent
1
,8%
N
Percent
118
100,0%
palvelu * Yhdistetty ammatti
39
LIITE 14. Pääkaupunkiseudulla työskentelevien ja muualla
kuin pääkaupunkiseudulla työskentelevien arviot kirjaston
verkkopalveluiden onnistumisesta (t-testi)
Group Statistics
Työpaikka pääkaupunki-
Std. Error
seudulla
N
Verkkopalveluiden onnis-
Työssä pääkaupunkiseu-
tuminen
dulla
Ei työssä pääkaupunki-
Mean
Std. Deviation
Mean
60
3,70
,908
,117
45
3,47
1,120
,167
seudulla
Independent Samples Test
Levene's Test for
Equality of Variances
t-test for Equality of Means
95% Confidence
F
,054
Std. Er-
Interval of the
Sig. (2-
Diffe-
ror Dif-
Difference
tailed)
rence
ference
t
df
1,17
103
,241
,233
,198
-,159
,626
,256
,233
,204
-,172
,639
Verkkopalve-
Equal varian-
luiden onnis-
ces assumed
9
tuminen
Equal varian-
1,14
82,9
4
96
ces not as-
3,788
Sig.
Mean
Lower
Upper
sumed
40
LIITE 15. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden hyvyydestä
(summamuuttuja): tunnusluvut ja pylväsdiagrammi
Statistics
Kirjastopalveluiden hyvyys
N
Valid
118
Missing
0
Mean
3,7469
Std. Deviation
,73679
Minimum
2,00
Maximum
5,00
Kirjastopalveluiden hyvyys
Cumulative
Frequency
Valid
Percent
Valid Percent
Percent
2,00
2
1,7
1,7
1,7
2,40
4
3,4
3,4
5,1
2,50
2
1,7
1,7
6,8
2,60
3
2,5
2,5
9,3
2,80
6
5,1
5,1
14,4
3,00
5
4,2
4,2
18,6
3,20
11
9,3
9,3
28,0
3,25
2
1,7
1,7
29,7
3,33
1
,8
,8
30,5
3,40
10
8,5
8,5
39,0
3,50
3
2,5
2,5
41,5
3,60
3
2,5
2,5
44,1
3,75
4
3,4
3,4
47,5
3,80
6
5,1
5,1
52,5
4,00
15
12,7
12,7
65,3
4,20
6
5,1
5,1
70,3
4,25
6
5,1
5,1
75,4
4,40
9
7,6
7,6
83,1
4,50
3
2,5
2,5
85,6
4,60
6
5,1
5,1
90,7
4,80
3
2,5
2,5
93,2
5,00
8
6,8
6,8
100,0
Total
118
100,0
100,0
41
Kuvio 1. Pylväsdiagrammi kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja)
42
LIITE 16. Kokonaisarvio kirjastopalveluiden (summamuuttuja): uusi luokittelu: tunnusluvut ja pylväsdiagrammi
Statistics
Kirjastopalveluiden hyvyys (Binned)
N
Valid
Missing
118
0
Mean
3,14
Std. Deviation
,754
Minimum
1
Maximum
4
Kirjastopalveluiden hyvyys (Binned)
Cumulative
Frequency
Valid
Percent
Valid Percent
Percent
KA 1,00-2,00
2
1,7
1,7
1,7
KA 2,01 - 3,00
20
16,9
16,9
18,6
KA 3,01 - 4,00
55
46,6
46,6
65,3
KA 4,01 - 5,00
41
34,7
34,7
100,0
118
100,0
100,0
Total
Kuvio 1. Luokitellut arviot (1–4) kirjaston palveluiden hyvyydestä (summamuuttuja)
43
LIITE 17. Arvio kirjastopalveluiden hyvyydestä riippuen siitä,
onko lähikirjasto ollut yhteydessä (t-testi)
Group Statistics
Onko lähikirjasto ollut
Std. Error
yhteydessä
Kirjastopalveluiden hyvyys
N
Mean
Std. Deviation
Mean
kyllä
70
3,7586
,78255
,09353
ei
40
3,7283
,70579
,11159
Independent Samples Test
Levene's Test for
Equality of Variances
t-test for Equality of Means
95% Confidence
F
Kirjastopalve- Equal vari-
,717
Sig.
,399
Mean
Std. Er-
Interval of the
Sig. (2-
Differ-
ror Dif-
Difference
tailed)
ence
ference
t
df
Lower
Upper
,202
108
,840
,03024
,14979 -,26667
,32715
,208
88,3
,836
,03024
,14561 -,25911
,31959
luiden hyvyys ances assumed
Equal variances not as-
87
sumed
44