1. No category

1
Turun
Suomalaisen
Yhteiskoulun lukio
Opetussuunnitelma
2
SISÄLTÖ
1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE
3
2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
2.1 Arvopäämäärä
2.2 Toiminta-ajatus
3
3
3
3. TOIMINTAKULTTUURI
3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen
3.2 Oppimiskäsitys
3.3 Opiskeluympäristö
3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat
3.5 Opiskelijoiden osallistuminen
3.6 Yhteistyö
3
3
4
4
5
5
5
4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
4.1 Tuntijako
4.1.1 Yleislukion tuntijako
4.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako
4.2 Kieliohjelma
4.3 Koulun painotukset
4.4 Opiskelijaksi otto
4.5 Opetusjärjestelyt
4.6 Itsenäinen opiskelu
4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit
4.8 Muut opetusjärjestelyt
8
8
8
9
10
10
10
10
10
10
11
5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
5.1 Ohjauksen järjestäminen
5.2 Opiskelijahuolto
5.3 Opiskelun erityinen tuki
5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
11
11
13
14
14
6. ARVIOINTI
6.1 Opiskelijan arviointi
6.2 Lukion toiminnan arviointi
14
14
16
7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 Aihekokonaisuudet
7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet
7.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus
7.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi
7.2.3. Vieraat kielet
7.2.3.1. Englanti
7.2.3.2. Espanja
7.2.3.3. Italia
7.2.3.4. Ranska
7.2.3.5. Saksa
7.2.4. Matematiikka
17
17
17
17
25
32
32
35
39
41
47
54
3
7.2.4.1. Matematiikka, pitkä oppimäärä
7.2.4.2. Matematiikka, lyhyt oppimäärä
7.2.5. Reaaliaineet
7.2.5.1. Fysiikka
7.2.5.2. Kemia
7.2.5.3. Biologia
7.2.5.4. Maantiede
7.2.5.5. Historia
7.2.5.6. Yhteiskuntaoppi
7.2.5.7. Uskonto
Evankelis-luterilainen uskonto
7.2.5.8. Muut uskonnot
7.2.5.9. Elämänkatsomustieto
7.2.5.10. Filosofia
7.2.5.11. Psykologia
7.2.5.12. Terveystieto
7.2.6. Taito-ja taideaineet
7.2.6.1. Kuvataide
7.2.6.2. Musiikki
7.2.6.3. Liikunta
7.2.7. Opinto-ohjaus
7.2.8. Koulukohtaiset kurssit
7.2.8.1. Starttikurssit
7.2.8.2. Kulttuurikurssi
7.2.8.3. Tutkielmakurssi
7.2.8.4. Tietotekniikka
7.2.8.5. Teknologian lukiokurssit
7.2.8.6. Ilmaisutaito
7.2.8.7. Tanssi
7.2.8.8. Liikennekasvatus
7.2.8.9. Aktiivinen kansalainen –kurssi
7.2.8.10. Tutorkurssi
7.2.8.11. Kansainvälisyys
7.2.8.12. Merenkulku
7.2.8.13. Navigare necesse est
7.2.8.13 Luontopolku
8. LIITTEET
54
59
62
62
65
72
82
89
99
104
105
109
109
109
114
120
123
123
131
133
136
138
138
139
139
140
142
143
143
144
145
145
145
145
146
4
1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallista
ja Turun kaupungin opetustoimen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa.
2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA
2.1 Arvopäämäärä
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se on
ajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissa
oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistys
on monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se on
myös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen.
Pidämme tärkeänä jokaisen opiskelijan myönteisten mahdollisuuksien tunnistamista ja
toteutumista sekä opiskelijan sisäsyntyisen motivaation vahvistamista. Lukiossamme
opiskelijat voivat oppia erilaisten persoonien muodostamassa yhteisössä
elämänhallinnan kannalta tärkeitä sosiaalisia tietoja ja taitoja.
2.2 Toiminta-ajatus
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa sivistämistä ja osaamista toteutetaan
hyvässä ja turvallisessa opiskeluympäristössä.
3. TOIMINTAKULTTUURI
3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja
viihtyisä työympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen ja ajanmukaisen työskentelyn.
Jokainen työyhteisön jäsen pyrkii turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen.
Koulusta kehitetään oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelun avuksi ajanmukaisen tietoja muun tekniikan sekä kirjaston työpisteineen.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio korostaa yhteisön kaikkien jäsenten vastuuta
hyvän ja kannustavan työilmapiirin luomisessa. Lukio on avoin vuorovaikutukselle ja
yhteistyölle muun yhteiskunnan kanssa kaikessa, mikä on omiaan edistämään
opiskelua ja työilmapiiriä.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion johtamisessa korostetaan tasapuolisuutta,
avoimuutta ja yhteistyötä. Rehtorin apuna työskentelevät apulaisrehtori ja työryhmät,
jotka valitaan lukuvuosittain. Rehtorista, apulaisrehtorista, opinto-ohjaajasta ja
5
työryhmien puheenjohtajista koostuu lukion johtoryhmä, joka säännöllisesti
kokoontuu keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia lukiotyöhön liittyvistä asioista.
Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukion kehittämiseen opiskelijakunnan
välityksellä. Opiskelijoiden edustajille annetaan tilaisuus esittää mielipiteensä heitä
koskevista ja heidän opiskeluunsa liittyvistä asioista.
Lukion toimintakulttuuria arvioidaan vuosittain. Arvioinnin suunnittelusta ja
toteutuksesta vastaa arviointityöryhmä.
Opettajakunnan ja opiskelijakunnan yhdessä laatimat järjestyssäännöt ohjaavat lukion
jokapäiväistä työskentelyä (liite).
3.2 Oppimiskäsitys
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on
seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta.
Oppiessaan hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa jo olemassa olevien
tietorakenteidensa pohjalta. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja
kulttuuriin, jossa se tapahtuu.
Opiskelu on asioiden ja ilmiöiden käsitteellistämistä. Sen avulla opiskelija ymmärtää
asioiden ja ilmiöiden yhteyksiä ja osaa soveltaa omaksumaansa eri tilanteissa.
Opiskelun tarkoituksena ei ole omaksua pelkkiä yksityiskohtia, vaan oppia kriittisesti
tarkastelemaan ilmiöitä osana laajempaa kokonaisuutta.
Opiskelijaa ohjataan itsearviointiin, joka auttaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa
keskeisiä tekijöitä. Häntä kannustetaan omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja
heikkouksiensa kehittämiseen ja hänelle soveltuvien oppimistapojen etsimiseen.
Opiskelijan kasvaminen eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen on tärkeä osa koulumme
oppimiskäsitystä.
3.3 Opiskeluympäristö
Tavoitteena on opiskelua ja oppimista tukeva ympäristö, jossa on
tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset työtilat ja -välineet sekä opiskelijoille että
opettajille. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään avoimen ja suvaitsevaisen
työilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteena on turvallinen työympäristö,
jossa jokainen saa toimia tasavertaisena kouluyhteisön jäsenenä ja jossa jokaisella on
mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen. Toimiva opiskeluympäristö edistää
oppimista, viihtymistä ja työyhteisön hyvinvointia.
Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti ä he
tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden
ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia.
6
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijalta odotetaan hyvien tapojen
hallintaa ja myönteistä suhtautumista opiskeluun ja työntekoon. Opiskelija suvaitsee ja
kunnioittaa yksilöllisyyttä ja näkee erilaisuuden rikkautena ja voimavarana.
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehittäminen määritellään lukion TVTstrategiassa (liite 2).
Olennaisena osana opiskeluympäristöä ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion
yhteistyökumppanit.
3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetuksessa kartutetaan opiskelijoiden tietoja
ja taitoja sekä annetaan välineitä niiden omaehtoiseen hankintaan. Opiskelijoita myös
harjaannutetaan soveltamaan ja arvioimaan oppimaansa.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käytetään monenlaisia opetusmenetelmiä ja
työtapoja. Moninaisuus palvelee opiskelijoiden yksilöllistä erilaisuutta sekä tuottaa
kuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivia opiskelun muotoja. Opetuksessa pyritään
käyttämään opiskelijoita aktivoivia työtapoja. Erilaisten työtapojen omaksumiseksi
suositellaan ainakin yhden kurssin suorittamista etäopiskeluna.
Tarkempia kuvauksia opetusmenetelmistä ja työtavoista voidaan sisällyttää
opetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osioihin.
3.5 Opiskelijoiden osallistuminen
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nähdään opiskelijoiden osallistuminen
heille tärkeiden asioiden käsittelyyn merkittävänä opiskelumotivaatiota lisäävänä
tekijänä. Osallistuminen palvelee myös kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen.
Keskeinen osa opiskelijoiden osallistumista on opiskelijoiden muodostama
opiskelijakunta, joka valitsee keskuudestaan hallituksen, joka koostuu
puheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä, sekä edustajansa lukion
johtokuntaan. Opiskelijakunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua myös
opettajainkokouksiin ja lukion johtoryhmän kokouksiin, joissa käsitellään koulutuksen
kehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia
asioita. Lisäksi opiskelijakunta on mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja
arvioinnissa, järjestyssääntöjen päivittämisessä sekä teemapäivien ja yhteisten
tilaisuuksien toteuttamisessa.
Lukuvuoden alussa jokainen ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja
sihteerin.
3.6 Yhteistyö
7
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio toimii yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien
kanssa ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Yhteistyön muotoina ovat:
- opiskelijoiden huoltajille järjestetyt vanhempainillat
- tiedottaminen ja konsultointi opiskeluun liittyvissä asioissa
- huoltajien mahdollisuus seurata opiskelijan kurssivalintoja, opiskelumenestystä ja
poissaoloja.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tekee yhteistyötä turkulaisten peruskoulujen,
lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan myös
korkeakoulujen, kulttuurilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoihin
kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö.
8
4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN
4.1 Tuntijako
4.1.1 Lukion tuntijako (sisältäen myös merilinjan sekä luonnontiedelukiolinjan kurssit)
Oppiaine tai aineryhmä
Äidinkieli ja kirjallisuus
Kielet
A-kieli englanti
( A-kieli saksa)
A-kieli ruotsi
B1-kieli ruotsi
B2-kieli saksa
B2-kieli ranska
B3-kieli saksa
B3-kieli ranska
B3-kieli espanja
B3-kieli italia
Matematiikka
lyhyt oppimäärä
pitkä oppimäärä
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
Maantiede
Fysiikka
Kemia
Uskonto
Elämänkatsomustieto
Filosofia
Psykologia
Historia
Yhteiskuntaoppi
Terveystieto
Taito- ja taideaineet
Liikunta
Musiikki
Kuvataide
Opinto-ohjaus
Starttikurssi
Kulttuurikurssi
Luontopolku
Tutkielmakurssi
Aktiivinen kansalainen -kurssi
Pakolliset kurssit
6
Syventävät kurssit Soveltavat kurssit
valtakunn.+koulukoht. koulukoht.+Turku
3+7
1
6
(6)
6
5
2+3
(2)
2+4
2+4
8+1
8+1
8+1
8+1
8+1
8+1
6
10
2+5
3+7
2
2
1
1
3
3
1
1
4
2
1
3+9
2+7
7+9
4+8
2+5
2
3+3
4+2
2+7
2+1
2+1
2
1-2
1-2
1
3+6
3
3+10
1
1
2
2
1
1+2
4
1
6
2+1
2
1
1
1
1
9
(Tanssi)
Tietotekniikka
Teknologian kurssit
Työelämän kurssi
Ilmaisutaito
Liikennekasvatus
Tutorkurssi
Kansainvälisyyskurssi
Merenkulku
Navigare necesse est
(3)
4
3
3?
3
1
1
2
2
1
4.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako
Oppiaine tai aineryhmä
Pakolliset kurssit
Äidinkieli ja kirjallisuus
6
Kielet
A-kieli englanti
3-6
A-kieli ruotsi
3-6
B1-kieli ruotsi
3-5
B2-kieli saksa
B2-kieli ranska
B3-kieli saksa
B3-kieli ranska
B3-kieli espanja
B3-kieli italia
Matematiikka
lyhyt oppimäärä*
6
pitkä oppimäärä
10
Ympäristö ja luonnontieteet
Biologia
3-4
Maantiede
2
Fysiikka
3-4
Kemia
3-4
Tutkielmakurssi
1
Uskonto ja elämänkatsomustieto
2-3
Filosofia
1
Psykologia
1
Historia
2-4
Yhteiskuntaoppi
1-2
Taito- ja taideaineet
Liikunta
1-2
Musiikki**
1-2
Kuvataide**
1-2
Tanssi
Terveystieto
1
Opinto-ohjaus
1
Tietotekniikka
Ilmaisutaito
Syventävät kurssit
10
Soveltavat kurssit
1
5
4
4
9
9
9
9
9
9
5
10
1
1
10
9
12
9
14
7
6
8
3
2
2
1
3
1
2
8
5
13
3
3
1
1
4
3
10
Liikennekasvatus
Starttikurssi
Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi
Kulttuurikurssi
Kansainvälisyys
1
2
2
1
2
Pakolliset kurssit
43Luonnontieteen syventäviä kursseja vähintään
Soveltavat kurssit
Kurssit yhteensä vähintään
75
12
* lyhyen matematiikan valinneiden suoritettava matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja
vähintään 22 opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla
** musiikista ja kuvataiteista pakollisena 2-3 kurssia
LISÄTTY TÄHÄN VERSIOON KURSE-TEKSTISTÄ SINISELLÄ ALLA OLEVA
TSYKIN LUONNONTIEDELUKION KURSSIT 1.8.2011 ALKAEN
pakolliset kurssit
syventävät
ÄIDINKIELI
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
A-KIELI (esim. EA)
(vähintään 1 – 3)
A-KIELI (BA)
(vähintään 2,3,4)
B-KIELI
(vähintään 2,3,4)
B2-KIELI ____________
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13 14
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11
1 2 3 4 5
6 7 8 9 10 11
B3-KIELI
1 2 3 4 5 6 7 8 9
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
1 2 3 4 5 6
LUONNONTIETEEN
PAKOLLISET
KURSSIT
FYSIIKKA
1
KEMIA
1
17
1 2 3 4 5 6 7 8 9
____________
PITKÄ MA (M)
LYHYT MA (N)
soveltavat
NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ
VALITAAN 5, JOISTA 2 ON
OLTAVA
LABORATORIOKURSSEJA
(alleviivatut)
2 4
10
2
3
11 12 13 14 15 16 18 19 20 21 17
7 8 9 10 11 12
NÄISTÄ
SYVENTÄVISTÄ
VALITAAN 7, JOISTA
VÄH.3 TULEE OLLA
KOULUKOHTAISIA
2 3 4 5 6 7 8 9
10
11 12 13 14 15 16
SOVELTAVAT
KURSSIT
-
14
8
2 3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13
BIOLOGIA
1
2
3
15 16 17
6
3 4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14
MAANTIEDE
TUTKIELMA
1
1
12 13
2
3 4 5 6 7 8 9 10
11
filosofia
8
psykologia 2
kuvataide 12
11
tutkielma
2
PSYKOLOGIA
1
2 3 4 5 6 7
8
USKONTO
ET
1 3
1 3
2 4 5 6 7 8
2 4 5
FILOSOFIA
1
2 3 4 5 6 7 8
HISTORIA
3 4
1 2 5 6 7 8 9 10 11 12 14
13
YHTEISKUNTAOPPI
1
2 3 4 5
6 7 8
MUSIIKKI
1
2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
KUVATAIDE
1
2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15
LIIKUNTA
1
2 3 4 5 6 7 8 9 10 11
TERVEYSTIETO
1
2 3 4
OPINTO-OHJAUS
1
2
STARTTIKURSSI
1/2
1/2
3 4 5
KULTTUURIKURSSI
1
LUONTOPOLKU
1
TIETOTEKNIIKKA
1 2 3 4
TEKNOLOGIAN LUKIOKURSSIT
1 2 3
ILMAISUTAITO
1 2 3
TANSSI
1 2 3
LIIKENNEKASVATUS
1
AKTIIVINEN KANSALAINEN
1
TUTORKURSSI
1
KANSAINVÄLISYYSKURSSI
1 2
MERENKULKU
1 2
NAVIGARE NECESSE EST
1
HUOM.
1) KIRJOITETTAVISTA AINEISTA ON SUORITETTAVA VÄHINTÄÄN
VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET KURSSIT
2) LUONNONTIETEEN SYVENTÄVIÄ KURSSEJA ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 12
-
12
VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT
TUMMENNETULLA FONTILLA
KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT VAALEAMMALLA FONTILLA
KOULUHOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT KURSIVOIDULLA FONTILLA
4.2 Kieliohjelma
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tarjoaa A-kielenä ruotsia ja englantia, B1kielenä ruotsia, B2- kielinä saksaa ja ranskaa, sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, italiaa
ja espanjaa. Muiden kielten opiskelu toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa.
4.3 Koulun painotukset
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yleislukio. Lisäksi sillä on valtakunnallinen
luonnontieteen erityinen koulutustehtävä (luonnontiedelukio), merilinja
(kuntakohtainen erityistehtävä) ja kuvataidepainotteisuus (koulukohtainen
erityistehtävä).
4.4 Opiskelijaksi otto
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon valitaan opiskelijat valtakunnallisen
yhteishaun perusteella. Luonnontiedelukioon valitaan opiskelijat siten, että
matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen peruskoulun päättöarvosana
painotetaan kahdella. Merilinjalle valittaessa äidinkielen, A-kielen ja matematiikan
peruskoulun päättöarvosanat painotetaan kahdella.
4.5 Opetusjärjestelyt
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio noudattaa Turun kaupungin lukioiden
jaksotusta, koeviikkoa ja tuntijärjestystä.
4.6 Itsenäinen opiskelu
Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti.
4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio osallistuu Turun seudun etärenkaaseen
tarjoamalla vuosittain kursseja omalta osaamisalueeltaan.
Lukiossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeja valtakunnallisten ohjeiden
mukaan.
13
4.8. Muut opetusjärjestelyt
Kursseja järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja
kulttuurilaitosten kanssa.
5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN
5.1 Ohjauksen järjestäminen
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion koko henkilökunta on sitoutunut
opiskelijoiden ohjaukseen.
Ohjaustoiminnan työnjako on seuraava:
Opiskelija:
 laatii oman opinto-ohjelmansa lukio-opintojen alussa
 tarkistaa vuosittain oman opinto-ohjelmansa
 kantaa vastuun opintojensa etenemisestä
Opinto-ohjaaja:
 vastaa opinto-ohjauksen käytännön ja ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta
ja toteutuksesta
 pitää opinto-ohjauksen oppitunteja
 ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä tekee kurssivalintojen
muutokset koulun hallintoverkkoon
 antaa uranvalinnan ohjausta
 huolehtii, että opiskelijan käytössä oleva materiaali on ajan tasalla
 antaa tarvittaessa pienryhmäohjausta
 seuraa opiskelijoiden opintosuorituksia yhdessä ryhmänohjaajien kanssa
 ohjaa lukiolaisia neljän vuoden suunnitelmien laatimisessa
 toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana
 opastaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa esim. yo-tutkinnon
hajauttamisessa
 on mukana vanhempainiltojen suunnittelussa
 tiedottaa ilta- ja etälukion kursseista sekä kesäopiskelumahdollisuuksista
 tukee opiskelijoita elämänhallintaan ja itsetuntemukseen liittyvissä asioissa
 neuvoo tarvittaessa opiskelutekniikassa
 seuraa opinto-ohjaukseen liittyviä ajankohtaisasioita
 pitää yhteyttä alueen oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisin ja
lääninhallitukseen sekä toisiin opinto-ohjaajiin
 on yhteydessä huoltajiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa
 osallistuu koulun kehittämistyöhön
 osallistuu alan koulutuksiin
 toimii tutortoiminnan vetäjänä
14
Ryhmänohjaaja:
 seuraa opiskelijoiden opintomenestystä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa
 seuraa ryhmäläistensä poissaoloja
 tutustuu oman ryhmänsä opiskelijoihin mm. haastattelemalla
henkilökohtaisesti kaikki opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden alussa sekä
tarvittaessa opintojen edetessä
 hoitaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot
 on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, rehtoriin, opinto-ohjaajaan sekä
aineenopettajiin ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa
 osallistuu oman ryhmänsä vanhemmille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin
 on mukana opiskelijahuoltoryhmän tapaamisessa, joissa käsitellään kunkin
ohjausvuositason opiskelijoiden asioita
 toimii oman ryhmänsä valvojana koulun tilaisuuksissa sopimuksen mukaan
 ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään
 kehittää omalta osaltaan ryhmänohjausta
Aineenopettaja:
 tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niiden
suoritusjärjestyksestä
 ohjaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan, mm. opiskelutekniikassa
 tiedottaa opiskelijoiden keskeytyneistä kursseista opinto-ohjaajalle
 seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja tiedottaa niistä tarvittaessa
ryhmänohjaajalle
 informoi oman aineensa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa
 antaa oman alansa uranvalintaan liittyvää ohjausta ammattinsa asiantuntemusta
hyödyntäen
Rehtori ja apulaisrehtori:
 luovat ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet
 vastaavat ylioppilaskirjoituksista
 toimivat opiskelijahuoltoryhmän jäseninä
 laativat kurssijärjestyksen
 muodostavat opetusryhmät
 vastaavat ryhmänohjaustuokioiden sisällön suunnittelusta
Koulusihteeri:
 vastaa toimenkuvan mukaisesti koulutyöhön liittyvän tiedon ylläpitämisestä ja
käsittelystä
 hoitaa ja ylläpitää opiskelijarekisteriä
Opiskelijan ohjaukseen kuuluu yhteistyö huoltajien, alueen oppilaitosten,
työvoimaviranomaisten, lääninhallituksen ja muiden opinto-ohjaajien kanssa.
Ohjaukseen pyritään aktivoimaan myös vanhempia lukion opiskelijoita, jotka
tutoreina osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen.
5.2 Opiskelijahuolto (vaatii ajan tasalle saattamista, huomautus /RLI)
15
Tavoitteet
Opiskelijahuolto tarkoittaa hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden
sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä.
Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö.
Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä erilaisten tukitoimien
avulla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua havaittuihin opiskelijoiden
ongelmiin ja ohjata opiskelijoita niiden ratkaisemisessa.
Toiminta
Opiskelijasta huolehtiminen on kiinteä osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion
toimintaa. Lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijahuoltoon.
Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmään kuuluvat
rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja sekä mahdollisuuksiensa
mukaan lukiopsykologi ja erityisopettaja. Ryhmänohjaajat osallistuvat
opiskelijahuoltoryhmän toimintaan sovittuina aikoina. Myös opiskelija itse ja hänen
huoltajansa voivat olla paikalla tarvittaessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujana
toimii opinto-ohjaaja.
Opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa ja ohjaa häntä tarvittaessa
kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Yhteistyö
Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun ulkopuolisten
asiantuntijoiden kanssa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa tarvittavaan
yhteydenpitoon kodin kanssa.
-
Opiskelijalle tarjottava tuki
Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään lukio-opintoihin seuraavasti:
ohjattu kurssien valintatilaisuus ennen koulunkäynnin alkua
ryhmäytymispäivä opiskelun alussa
yleisesti lukio-opintoihin perehdyttävän kurssin tarjoaminen
ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien suorittamat henkilökohtaiset haastattelut
tutoropiskelijoiden tukitoiminta yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa.
Opiskelijalle pyritään järjestämään erityis- ja tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa.
Esimerkiksi sairauden aiheuttamat poissaolot ovat perusteena tukiopetuksen antamiseen.
Kriisi-, päihde- ja turvallisuussuunnitelma
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan Turun kaupungin o
petuspalvelukeskuksen laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. Lukiossa on suunnitelma
päihdetapausten ja kriisien varalle (ks. liite 3).
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio nimeää vuosittain kriisi- ja
onnettomuustilanteiden hoitoa koordinoivat vastuuhenkilöt.
5.3 Opiskelun erityinen tuki
16
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio pyrkii joustavin opetusjärjestelyin takaamaan
erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidensa mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan
lukiolain sallimissa aikarajoissa. Opiskelun erityisen tuen järjestämisestä vastaa
rehtori.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve,
esimerkiksi lukivaikeudet, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistä
tukea. Opiskelijahuoltoryhmä informoi opettajia erityistä tukea tarvitsevien
opiskelijoiden tilanteesta tarpeen mukaan.
Koulu pyrkii järjestämään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustavia
opetusjärjestelyjä. Niihin voivat kuulua esimerkiksi itsenäiset suoritukset ja verkkoopiskelu. Myös opiskeluympäristö pyritään esimerkiksi liikuntavammaiset huomioon
ottaen järjestämään turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Opettajat pyrkivät
opetusmenetelmällisin ratkaisuin huomioimaan erityisvaikeuksista kärsivät opiskelijat.
5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus
Vieraskieliset opiskelijat ohjataan suomi toisena kielenä -opetukseen ko. opetusta
antavaan turkulaiseen lukioon. Vieraskielinen opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin
kielen opiskelusta rehtorin päätöksellä. Opinto-ohjaajat informoivat vieraskielisiä
opiskelijoita opiskelumahdollisuuksista sekä osallistumisesta ylioppilaskirjoituksiin.
Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan
kulttuuri-identiteetin myönteiseen kehittämiseen.
6. ARVIOINTI
Arvioinnin tavoite on opiskelun kannustavuuden lisääminen, opiskelijan oikeuksien
toteutuminen ja työyhteisön kommunikaation kehittäminen. Arviointi on tärkeä
strateginen työkalu opiskelijan opiskelutavoitteiden saavuttamisessa ja lukion
toimintakulttuurin kehittämisessä.
6.1 Opiskelijan arviointi
Jokaisen kurssin arviointiperusteet on esiteltävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin
niistä voidaan keskustella yhdessä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion
opetussuunnitelmaan on kirjattu kunkin oppiaineen kohdalle oppiaineen arviointi.
Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminen
Kurssi voidaan suorittaa:
1.
Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin
2.
Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävät
kuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät
17
3.
Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavien
opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen
mainittujen opintojen alkamista.
4.
Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen osallistumalla.
Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusinta
Hylätyn kurssin voi suorittaa
1.
Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin
2.
Opiskelemalla kurssin itsenäisesti
3.
Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saa
osallistua vain kerran.
Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerran
koulun määräämänä päivänä.
Poissaolojen vaikutus kurssisuorituksen hyväksyntään
Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta
(LL 25§). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa
syy välittömästi kouluun palattuaan.
Jos asiattomia poissaoloja kertyy, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa kurssin
puuttuvien osien suorittamisesta. Jos opiskelija ei suorita tätä opettajan edellyttämää
työtä kurssin arvosteluun mennessä tai rehtorin luvalla myöhemmin, hänen
kurssisuorituksensa mitätöidään. Opiskelijalla on kuitenkin poissaoloista huolimatta
oikeus osallistua kurssin opetukseen.
Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kymmenen
tuntia, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Jos
hän ei suorita puuttuvia osia kohtuullisen ajan kuluessa, kurssisuoritus mitätöidään.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa poissaoloja seurataan oppitunneittain ja ne
kirjataan käytössä olevaan järjestelmään.
Keskeneräinen kurssisuoritus
Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään opintokirjaan T-kirjaimella. T-kirjaimella
merkityt kurssit poistuvat seuraavan jakson lopussa. Viimeisessä jaksossa saatua Tkirjainta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. T-kirjaimen
poistumisen jälkeen kurssi on aloitettava alusta.
Arviointi numeroin
Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet
arvioidaan aina numeroin. Poikkeuksena on opinto-ohjaus. Itsenäisesti opiskellusta
kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana.
Arvosanaksi keskiarvo
Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien
kurssien arvosanojen keskiarvona.
Arviointiperusteet
18
Arvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksi
opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Oppilaan
aktiivinen läsnäolo kurssilla on välttämätöntä, jotta opettajalla on mahdollisuus
arvioida kurssi. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset
täyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa
eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista.
Oppimäärän vaihtaminen
Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi
siirryttäessä vaativammasta helpompaan oppimäärään. Jos opiskelija haluaa korottaa
arvosanaa, hänen täytyy antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Jos opiskelija siirtyy
helpommasta vaativampaan oppimäärään, tällöin opiskelijalta voidaan edellyttää
lisänäyttöä osaamisestaan.
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa
noudatetaan seuraavia vastaavuuksia:
M1  N1, M3  N2, M6  N5, M7 N4 ja M8  N3.
Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen
Lukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnot
siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksista
ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava erikseen rehtorin kanssa. Muualla
suoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus tai vastaava suoritusnäyttö.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa suorituksiksi hyväksytään automaattisesti
seuraavien oppilaitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio
3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun Seudun etärengas.
Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä Turun
Suomalaisen Yhteiskoulun lukion suorituksiksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) Turun
Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset.
6.2 Lukion toiminnan arviointi
Tavoite
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toiminnan arvioinnin tavoitteena on seurata
opetussuunnitelman toteuttamista ja tukea sen kehittämistä.
Arvioinnin painopistealueita ovat lukion toimintakulttuuri, opiskelijoiden näkökulma,
kurssikohtaiset arvioinnit, opetuksen arviointi, johtamiskulttuurin arviointi ja
työyhteisön hyvinvoinnin arviointi.
Lukion opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain osana lukion kehittämistyötä.
Toimenpiteet
Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa arvioinnista esitellään toimenpiteet, joilla Turun
Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa arvioidaan toimintaa. Arvioinnin apuna käytetään
esimerkiksi työyhteisökyselyjä, päättöarviointivertailuja, kunta- ja kouluvertailuja,
oppimistuloksia (kuten ylioppilastutkinnon tuloksia), Turun Suomalaisen
19
Yhteiskoulun lukioon opiskelemaan tulevien oppilaiden yläasteen päättötodistusten
keskiarvojen keskiarvoja ja opettajien koulutusta.
7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT
7.1 Aihekokonaisuudet
Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita.
Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat
lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä,
opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista
asioista.
Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa
havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja
käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia
suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana
pitämänsä tulevaisuuden puolesta.
Lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat
 aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys
 hyvinvointi ja turvallisuus
 kestävä kehitys
 kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus
 teknologia ja yhteiskunta
 viestintä- ja mediaosaaminen.
Yhteisten aihekokonaisuuksien tarkemmat sisältökuvaukset ovat valtakunnallisessa
opetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen omassa opetussuunnitelmakuvauksessa
kerrotaan, miten aihekokonaisuuksia ainekohtaisesti sovelletaan.
7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet
7.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus
Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä,
jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen
myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä
mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen
kehittämisen.
Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,
kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen
yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä
kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen,
20
kirjoittamisen ja puheviestinnän
vuorovaikutustilanteissa.
taitoja
opitaan
erilaisissa
viestintä-
ja
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä.
Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja
kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen.
Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen,
tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa
aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien
ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.
Äidinkielen
ja
kirjallisuuden
opetus
tähtää
sellaisiin
viestintäja
vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille,
osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus
ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja
kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine
äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen
käsittelyyn ja tulkintaan.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet
ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja
näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä
tulkitsevana ja tuottavana viestijänä.
Opetuksen tavoitteet
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin
liittyviä käsitteitä
 syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy
tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen
 oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että
kirjoituksessa
 oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta
 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja
tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista
 oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota,
sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen
 syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa
kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa
maailmankuvaansa
 hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden
 osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta,
käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa
oppiaineen opiskelussa
 nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta.
Arviointi
Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti
oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista
21
ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan
vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen.
Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että
opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä
tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän
voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja
kirjoittajana.
Valtakunnalliset pakolliset äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit
Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen,
puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja
sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa
keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään
lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti
kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta.
1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1)
Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa
lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia
taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että
hänen viestijäkuvansa tarkentuu.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tekstikäsitystään
 oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa
ohjaavista seikoista
 ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen,
viestintätilanteen ja -välineen kannalta
 oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä
tietoisemmin
 tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua
 syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia
osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai
keskustelun tuloksellisuuden kannalta.
Keskeiset sisällöt
 tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja,
tekstilaji ja tekstityyppi
 viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin
 tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit,
mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja
yksityiset tekstit
 erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys,
havainnollisuus ja eheys
 tekstien referointi ja kommentointi
 omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta
22

vuorovaikutustaidot ryhmässä
Numeroarviointi.
2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2)
Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii
näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää
tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii
erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista
merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa
käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä
 tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta
 oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä
kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa
mukaisesti
 oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä
löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä
pohjaksi.
Keskeiset sisällöt
 tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen
kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja
näkökulman valinta
 informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen
esittäminen ja arviointi
 kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen
valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja
sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta
Numeroarviointi.
3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3)
Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen
kulttuurisesta merkityksestä syvenee.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta
 syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä
 kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia
sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen
 oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti
 harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan.
23
Keskeiset sisällöt
 kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja
lähestymistapaa hyödyntäen
 proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja,
näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi
 lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö,
rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus
 draama kirjallisuudenlajina
 novellien, runojen ja draaman erittelyä
 kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä
Numeroarviointi.
4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen
näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän
oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan
erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan
median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan
 osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään
sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta
 osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta
 oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös
eettisistä lähtökohdista.
Keskeiset sisällöt
 suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi;
mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia
 vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide,
kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos
 argumentointitavat ja retoriset keinot
 kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä
 tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä
 tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki
 viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka
Numeroarviointi.
5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5)
Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa
huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
24




oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden
kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin
oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen
pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston
koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman
pohdiskelevan tekstin laadintaan
kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään.
Keskeiset sisällöt
 eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti
kulttuurisen kontekstin näkökulmasta
 tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman
ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa
 tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja
lauserakenteen vaikutus tekstiin
 oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu
pohdiskeleva teksti
 oman tyylin hiontaa ja huoltoa
Numeroarviointi.
6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6)
Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin
merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten
kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja
jatkuvaan muutokseen
 arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen
merkityksen jokaiselle ihmiselle
 tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida
niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen
identiteetin rakentajana.
Keskeiset sisällöt
 teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen,
kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään
 suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä;
kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta
 kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa
 suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia
ja teemoja
 kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista
Numeroarviointi.
Valtakunnalliset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit
25
7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan
sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja
työelämässä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää
tietojaan
vuorovaikutuksen
luonteesta,
ominaispiirteistä
ja
puhekulttuurista
 kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja
ryhmätaitojaan
 tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia
tekijöitä.
Keskeiset sisällöt
 vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet
 verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä
 esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet
ja menettelytavat
 esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
 puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria
Numeroarviointi.
8. Tekstitaitojen syventäminen (A8)
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä
 varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja
johdonmukaista tekstiä.
Keskeiset sisällöt
Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita:
 tekstityypit ja tekstilajit
 tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet
 tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely,
muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely
 kielenhuoltoa
Numeroarviointi.
9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9)
Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median
ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen
26
lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti
lukion päättötason vaatimuksia.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen,
kirjallisuuden ja viestinnän teemoja
 oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin
perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua
 löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä
käytävään keskusteluun
 osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä,
ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä.
Keskeiset sisällöt
 nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä
 ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä
aiheista
 mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua
 osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön
Numeroarviointi.
Koulukohtaiset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit
10. Ylioppilasessee (A10)
Tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kurssilla kerrataan
ylioppilasesseen vaatimukset ja kirjoitusprosessin vaiheet. Luetaan eritasoisia
malliesseitä ja perehdytään kokeen arviointiin. Kirjoitetaan sekä otsikko- että
aineistoesseitä. Kiinnitetään erityistä huomiota tyyliin.
Numeroarviointi.
11. Kielenhuollon kurssi (A11)
Tavoitteena on omaksua keskeiset suomen kielen normit. Tehdään kielenhuollon
harjoituksia ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä.
Suoritusmerkintä.
12. Kirjallisuuskurssi (A12)
Tavoitteena on syventää kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan ja tulkitaan
kaunokirjallisuutta keskustellen ja kirjoittaen. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän
toiveiden mukaisesti.
Suoritusmerkintä.
13. Luovan kirjoittamisen kurssi (A13)
Tavoitteena on löytää oma, persoonallinen kirjoitustyyli. Tutustutaan erilaisiin
tekstilajeihin ja etsitään kirjoittamisen iloa monipuolisin kirjoitusharjoittein. Kurssin
sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet.
27
Suoritusmerkintä.
14. Elokuvakurssi (A14)
Tavoitteena on syventää elokuvailmaisun tuntemusta. Perehdytään elokuvakerronnan
keinoihin ja elokuvan lajityyppeihin. Harjoitellaan kriittistä elokuvien katselua.
Analysoidaan erilaisia elokuvia. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden
mukaisesti.
Suoritusmerkintä.
15. Mediakurssi (A15)
Tavoitteena on syventää medialukutaitoa. Perehdytään sekä painetun että sähköisen
median tekstilajeihin ja niiden ilmaisutapoihin. Eritellään kriittisesti mediatekstien
tapoja kuvata ja luoda todellisuutta.
Suoritusmerkintä.
16. Teatterikurssi (A16)
Tavoitteena on perehtyä teatteritaiteeseen sekä teoriassa että käytännössä. Luetaan ja
eritellään erilaisia näytelmiä ja käydään teatterissa.
Suoritusmerkintä.
Koulukohtainen soveltava äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi
17. Toimittajakurssi (A17)
Tavoitteena on verkkolehden toimittaminen lukion kotisivuille tiimityönä.
Monipuolista kirjoittamisen, kuvaamisen ja muun toimitustyön harjoittelua. Kurssi
toteutetaan hajautetusti yhden lukuvuoden aikana.
Suoritusmerkintä.
7.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi
Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se
antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille
mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa
tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään
tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille
valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että
viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä
harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine.
Opetuksen tavoitteet
Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon
(liite) tasot seuraavasti:
Oppimäärä
Kuullun
ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun
ymmärtäminen
Kirjoittaminen
28
A-oppimäärä
B1-oppimäärä
B2.1
B1.2
B1.2
B1.1
B2.1
B1.2
B1.2
B1.1
Tavoitteena on myös, että opiskelija
 osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla
 osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin
 tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana
 osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän
kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten
painotusten mukaisesti.
Oppimäärän vaihtaminen
Opiskelijan siirtyessä A-kielestä B-kieleen arvosanat vastaavat toisiaan. Mikäli
siirtyminen tapahtuu B-kielestä A-kieleen, opiskelijan on täydennettävä kaikkia
kursseja opettajan ohjeiden mukaisesti.
Kurssit
Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja
pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus
vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa
esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita
opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon
ottamiseksi.
Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa
erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden
ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen
kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden
mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja
eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen
materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi
opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien
kulttuurisidonnaisuus.
Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä
ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen
opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia
heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän
kannalta.
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja
(poikkeuksena BA9).
29
Luonnontiedelukiolinjan opiskelijoille kurssit 2, 3 ja 4 ovat pakollisia.
1. Arkielämää Pohjoismaissa (BA1)
Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin,
rohkaista oppilaita viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissa
viestintätilanteissa, kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöä
sekä sanastoa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet
liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on
tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua
ja keskeisiä puheviestintätilanteita.
Arviointi: Numeroarviointi
2. Ihmiset ympärillämme (BA2)
Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi omasta arjestaan: vapaa-ajasta, iloista ja
suruista.
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen
hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt.
Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota
ilmaisuvarmuuteen.
Arviointi: Numeroarviointi
3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (BA3)
Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea eri näkökulmista: tutustua maamme historiaan,
perinteisiin, kulttuuriin ja vähemmistöihin. Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden ja
kuuntelutaidon kehittymiseen.
Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely
eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi
monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista
korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista
tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Arviointi: Numeroarviointi
4. Elinympäristömme (BA4)
30
Kurssilla opitaan, että ihmiset ovat osa luontoa, jota käsitellään eri näkökulmista.
Tarkoituksena on myös herättää oppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin
yhtenä mahdollisuutena kielenoppimiseen ja tiedonhankkimiseen.
Kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet
”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta”
tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla vahvistetaan kielitaidon
eri osa-alueita tasapuolisesti.
Arviointi: Numeroarviointi
5. Opiskelu ja työ (BA5)
Kurssin tavoitteena on saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä,
miten voimme vaikuttaa kuluttajina ja kansalaisina.
Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme.
Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää.
Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”.
Kurssilla aletaan myös tehdä laajempia ja vaativampia tekstin- ja
luetunymmärtämisharjoituksia.
Arviointi: Numeroarviointi.
6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (BA6)
Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat selkeän realistisen käsityksen
ylioppilaskokeen eri tehtävätyypeissä vaadittavista asioista ja valmistautua
ylioppilaskirjoituksiin. Tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin.
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat
näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan
aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
Arviointi: Numeroarviointi
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
7. Puhu ja ymmärrä paremmin (BA7)
Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen
käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
31
Puhumisen harjoittelun aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien
aihepiirit. Puhetta harjoitellaan kyseisiin aiheisiin pohjautuvien tekstien ja puheen
ymmärtämistä harjoittavan materiaalin avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: numeroarviointi
8. Tiede, talous ja tekniikka (BA8)
Kurssin tavoitteena on oppilaan aktiivisen ja passiivisen sanavaraston kasvattaminen,
ainekirjoitus- sekä tekstinymmärtämistaidon parantaminen.
Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla
lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri
aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn.
Arviointi: Numeroarviointi
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)
Koulukohtaiset syventävät kurssit
9. Introkurssi (BA9)
Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat, keskeistä sanastoa
sekä rohkaista oppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa.
Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BA10)
Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla
kerrataan keskeisiä kielioppiasioita, harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten tekstin- ja
kuullunymmärtämisiä, sanasto- ja rakenneosioita sekä kirjoitetaan aineita.
Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
11. Kirjoita paremmin (BA11)
Kurssin tavoitteena on harjoitella eripituisia kirjoitelmia, joiden aiheina ovat aiempien
kurssien aihepiirit ja vanhat yo-aineet. Kurssilla vankennetaan peruskielioppia ja
sanastoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: suoritusmerkintä
12. Matkailu ja Itämeri (BA12)
32
Kurssin tavoitteena on harjoittaa viestintätaitoja eri tilanteissa. Kurssin aihepiirejä
ovat matkailu, merenkulku, kauppa ja Itämeri. Kurssin aikana laaditaan
pienimuotoinen pohjoismaiseen matkailuun liittyvä esitys, jossa hyödynnetään
verkkoa ja sosiaalista mediaa. Kurssi voidaan suorittaa osittain NNE-kurssin
purjehduksen aikana.
Arviointi: suoritusmerkintä
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja
(poikkeuksena BB 8).
Luonnontiedelukiolinjan opiskelijoille kurssit 2, 3 ja 4 ovat pakollisia.
1. Koulu ja vapaa-aika (BB1)
Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin,
rohkaistua viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissa viestintätilanteissa,
kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöä sekä sanastoa
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu
ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla
painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita.
Arviointi: Numeroarviointi
2. Arkielämää Pohjoismaissa (BB2)
Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi itseen ja lähiympäristöön liittyvistä
asioista, tulla toimeen ruotsin kielellä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa.
Painotetaan kuullun ymmärtämistä ja suullista kielitaitoa.
Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan
puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien
avulla. Käsiteltävinä aihepiireinä kurssilla ovat perhe, ystävät, harrastukset ja
asuminen. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja
mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan
suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota
ilmaisuvarmuuteen.
Arviointi: Numeroarviointi
3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (BB3)
33
Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea, suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta.
Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden ja kuuntelutaidon kehittymiseen.
Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa.
Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, kotimaan vertailu muihin
Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien
tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla
painotetaan kielitaidon eri osa-alueita tasapuolisesti.
Arviointi: Numeroarviointi
4. Elämää yhdessä ja erikseen (BB4)
Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat mielekkäitä ruotsinkielen
käyttökokemuksia keskustellessaan ja kertoessaan elinpiirinsä ihmissuhteista.
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen
opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. Harjoitellaan eri
kielitaidon osa-alueita tasapuolisesti.
Arviointi: Numeroarviointi
5. Elinympäristömme (BB5)
Kurssin tavoitteena on korostaa ymmärtävää lukemista ja tutustuttaa ja herättää
oppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin yhtenä mahdollisuutena kielen
oppimiseen ja tiedonhankintaan.
Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet.
Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja
mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan
ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua sekä
kuullunymmärtämistä.
Arviointi: Numeroarviointi
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti.
6. Puhu ja ymmärrä paremmin (BB6)
Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen
käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.
34
Puhumisen harjoittelun aiheina ovat Pohjoismaat ja niiden kulttuuri sekä muiden
kurssien aihepiirit kuten vapaa-aika, ihmissuhteet, kirjallisuus, elokuvat ja
monikulttuurisuus. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän
kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan
kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavan materiaalin
avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: numeroarviointi
7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (BB7)
Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää jo aiemmilla kursseilla esiintyneitä
kielioppiasioita ja laajentaa sanavarastoa. Vahvistetaan eurooppalaisen taitotason
mukaisesti kielitaidon perustason valmiuksia.
Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla
käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä
kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan
ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla.
Arviointi: Numeroarviointi
Ruotsi
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli)
Koulukohtaiset syventävät kurssit
8. Introkurssi (BB8)
Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat ja rohkaista
oppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa.
Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BB9)
Kurssin tavoitteena on kerrata ja harjoitella ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia
kielitaidon eri osa-alueita monipuolisten harjoitusten avulla.
Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Matkailu ja Itämeri (BB10)
Kurssin tavoitteena on harjoittaa viestintätaitoja eri tilanteissa. Kurssin aihepiirejä
ovat matkailu, merenkulku, kauppa ja Itämeri. Kurssin aikana laaditaan
pienimuotoinen pohjoismaiseen matkailuun liittyvä esitys, jossa hyödynnetään
verkkoa ja sosiaalista mediaa. Kurssi voidaan suorittaa osittain NNE-kurssin
purjehduksen aikana.
Arviointi: suoritusmerkintä
35
11. Kirjoita paremmin (BB11)
Kurssin tavoitteena on harjoitella eripituisia kirjoitelmia, joiden aiheina ovat aiempien
kurssien aihepiirit ja vanhat yo-aineet. Kurssilla vankennetaan peruskielioppia ja
sanastoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Arviointi: suoritusmerkintä
7.2.3. Vieraat kielet
7.2.3.1. Englanti
Yleistä
Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja 5-11 ei suositella
suoritettavaksi itsenäisesti.
Englanti
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
Arviointi
Kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kursseista 9-11 annetaan suoritusmerkintä.
Yleistä
Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja 5-11 ei suositella
suoritettavaksi itsenäisesti.
Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli)
Pakolliset kurssit
1. Nuori ja hänen maailmansa (EA1)
Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja
perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet
liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja
ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista.
Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden
käsittelyyn.
Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän
strategioita.
Tavoitteena on, että opiskelija
- rohkaistuu puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti
-
tutustuu erilaisiin tekstilajeihin
-
harjoittelee kirjoittamistaitoa erilaisten viestinnällisten tehtävien avulla
-
oppii perusasiat lauseiden muodostamisesta, aikamuodoista sekä epäsäännölliset
verbit
36
2. Viestintä ja vapaa-aika (EA2)
Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan
rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja
niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja
turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden
käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota
ilmaisuvarmuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija
- kykenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään ja
vapaa-aikaan liittyvissä asioissa
-
oppii aihepiiriin liittyvää sanastoa, passiivin, adjektiivien ja adverbien,
persoonapronominien, omistusmuotojen sekä muodollisen subjektin käytön.
3. Opiskelu ja työ (EA3)
Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla
harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös
muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.
Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin
aiheiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija
- oppii opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmien tekoon ja työelämään liittyvää
sanastoa
-
oppii laatimaan esim. työnhakukirjeen ja CV:n sekä vaativampaa suullista ja
kirjallista ilmaisua
-
oppii epäsuoran esityksen, indefiniittipronominit sekä yksiköt ja monikot sekä
pääasiat artikkelien käytöstä.
4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EA4)
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla.
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit.
”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä
kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita.
Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- oppii keskustelemaan yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan liittyvistä aiheista
-
pystyy lukemaan vaikeahkoa tekstiä
-
oppii kirjoittamaan vaativamman kirjoitelman
-
oppii vaillinaisten apuverbien, relatiivipronominien ja paljoussanojen käytön
5. Kulttuuri (EA5)
Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti
ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia
kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon
37
tuotoksen ja esittelevät sen. Tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy lukemaan vaativahkoa kurssin aihepiiriin liittyvää tekstiä
-
pystyy lukemaan kaunokirjallista tekstiä (esim. romaanin) pitkäjänteisesti
-
oppii seuraamaan kohdekielisiä radio- ja TV-ohjelmia sekä elokuvia pääkohdat
ymmärtäen sekä kirjoittamaan niistä kirjallisen selostuksen
-
osaa kertoa omista kokemuksistaan ja mieltymyksistään kulttuurin harrastajana sekä
suullisesti että kirjallisesti
-
oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa
-
oppii lauseenvastikkeet, välimerkkien käyttöä sekä kansallisuussanat.
6. Tiede, talous ja tekniikka (EA6)
Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat,
tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus
”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan
lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan. Tavoitteena on, että opiskelija
- oppii ymmärtämään kurssin aihepiireihin liittyvää vaikeahkoa tekstiä
-
oppii tuottamaan suullisesti ja kirjallisesti vaativahkoa kieltä
-
oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa
-
oppii infinitiivin ja ing -muodon sekä lisää prepositioiden käytöstä, lukusanoista ja
vierasperäisistä sanoista.
-
voidaan laatia esitys asia-aiheesta käyttäen apuna mediaa, kirjallisuutta tai verkkoopiskelua
Syventävät kurssit
Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen.
7. Luonto ja kestävä kehitys (EA7)
Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja
kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä.
Tavoitteena on, että opiskelija
- pystyy lukemaan entistä vaativampaa, faktatietoa sisältävää tekstiä niin, että osaa
kerätä siitä keskeisiä faktoja ja argumentteja
-
pystyy seuraamaan kohdekielistä puhetta asiapitoisista aiheista
-
osaa kertoa kurssin aiheista yleisesti sekä kertoa omista kokemuksistaan ja
valinnoistaan ja perustella niitä sekä suullisesti että kirjallisesti
-
tuottaa vaativahkoa kieltä suullisesti ja kirjallisesti
-
oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa
38
-
kertaa keskeisiä rakenteita
8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EA8)
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri
tilanteissa englannin kielen A-oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Aiheina
ovat ajankohtaiset tapahtumat ja kurssien EA1-EA7 aihepiirit. Puhumista harjoitellaan
kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien
materiaalien avulla. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen suullisen kielitaidon
kokeen arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kokeesta annetaan erillinen
todistus päättötodistuksen liitteenä. Ei itsenäistä suoritusta.
Numeroarviointi. Suoritussuositusvuosi 3. vuosi.
Koulukohtaiset kurssit
9. Kertauskurssi (EA9)
Lukion englannin johdantokurssi, jossa kerrataan ja vahvistetaan peruskoulun
oppimäärää ja valmennetaan opiskelijaa lukion kieliopintoihin. Kerrataan peruskoulussa
opittuja keskeisiä rakenteita, mm. verbimuotoja. Ei itsenäistä suoritusta.
Suoritusmerkintä.
Suoritusvuosi 1. vuosi.
10. Portfoliokurssi luonnontiedelinjan ja merilinjan opiskelijoille (EA10)
Kurssin aihepiirejä ovat ympäristö, Itämeri, luonnontieteellinen tutkimus, merenkulku ja
matkailu. Kurssin aikana opiskelija laatii englanninkielisen portfolion, esim. eportfolion. Kurssilla hyödynnetään verkkoa ja sosiaalista mediaa ja se toteutetaan
osittain yhteistyönä luonnontieteiden kanssa. Aihepiirien valintaan vaikuttavat
opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet. Ei itsenäistä suoritusta.
Suoritusmerkintä.
Suoritusvuosi 2. vuosi.
11. Kertaava kurssi abeille (EA11)
Kurssilla kehitetään englannin kielen kirjallista ilmaisutaitoa, kerrataan keskeisten
aihepiirien sanastoa sekä harjoitetaan kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämistä.
Harjoitellaan yo-kokeessa esiintyviä tehtävätyyppejä. Ei itsenäistä suoritusta.
Suoritusmerkintä.
7.2.3.2. Espanja
Yleistä
Syventävien kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset.
Ne kattavat mm. arkipäivän viestintään, nuorten elämään ja tulevaisuuden
suunnitelmiin sekä kansainvälisyyteen liittyviä kokonaisuuksia. Koulukohtainen
kurssi on ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi. Kielen opiskelu lähtee alkeista ja
etenee melko intensiivisesti täyttäen lopulta peruskielenhallinnan vaatimukset.
Jokaisella syventävällä kurssilla ovat kaikki kielenoppimisen osa-alueet esillä;
suullinen viestintä ja kuullun ymmärtäminen, kirjallinen viestintä ja tekstin
ymmärtäminen sekä kielen rakenteet.
39
Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset syventävät kurssit (1 – 8)
voi opiskella myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät tehtävät ja
suorittamalla kurssikokeen pääsääntöisesti silloin, kun kurssi on tarjolla.
Koulukohtaisen kurssin (9) voi suorittaa ainoastaan opetukseen osallistumalla.
Arviointi
Arvioinnissa otetaan huomioon kurssikoe, opiskelijan tuntityöskentely ja tunneilla
läsnäolo sekä kotitehtävien ja muiden mahdollisten erikseen kurssikohtaisesti
ilmoitettavien suoritusten tekeminen. Opiskelijaa kannustetaan myös arvioimaan omaa
oppimistaan ja asettamaan itselleen tavoitteita. Valtakunnalliset syventävät kurssit
arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaisesta kurssista annetaan suoritusmerkintä.
Espanja
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (PD1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Tavoitteena on, että opiskelija
 totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta
 tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon
 selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista (esim. tervehtiminen,
esittäytyminen) sekä osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja kysyä samoja
asioita muilta
 pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä
2. Näin asiat hoituvat (PD2)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät
rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin
 osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon
 selviytyy yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteissa (esim. omista
mieltymyksistä kertominen, säästä puhuminen, kellonaikojen tiedustelu)
 pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon melko yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä
 oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen
40
3. Vapaa-aika ja harrastukset (PD3)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin
 totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja
intonaatioon
 osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin
lausein
 selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja joistakin palvelutilanteista
(esim. ruokapöytäkeskustelu, ostaminen ja maksaminen) tapakulttuurin huomioon
ottaen
 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin
4. Meillä ja muualla (PD4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti
 osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi puhelinkeskustelu,
pöydän varaaminen ravintolassa, keskustelu metroasemalla tai hotellin
vastaanotossa)
 pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista
teksteistä (esimerkiksi ruokalista tai matkailuaiheiset tekstit)
 oppii kuvaamaan tapahtumia menneessä ajassa
5. Ennen ja nyt (PD5)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 harjaantuu menneen ajan kuvaamisessa
 oppii kuvaamaan ihmiskehoa sekä omaa terveydentilaansa
 pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä
 osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista
41
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (PD6)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan
suullisesti ja kirjallisesti
 osaa kertoa omasta kotimaastaan ottaen huomioon myös vertailevan näkökulman
eri kulttuurien välillä
 oppii kirjoittamaan muodollisen kirjeen
 pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden
pääajatukset
7. Kulttuuri (PD7)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia
alueita.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 oppii kohdekielistä sanastoa aiheista teatteri, elokuva ja urheilu sekä saa tietoa
joistakin kohdemaiden tunnetuista kulttuurihenkilöistä ja näiden
aikaansaannoksista.
 osaa kertoa jotakin omista kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja
mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti
 kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä
8. Yhteinen maapallomme (PD8)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,
myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja
yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 pystyy seuraamaan eri aihepiirien normaalitempoista puhetta pääkohdat
ymmärtäen ja olennaisen tiedon poimien
42


ohjautuu käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi,
pääasioiden etsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden
kielten ja muun taustatiedon perusteella)
osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla yhteiskunnallisia ilmiöitä ja omia
kokemuksiaan suullisesti ja kirjallisesti
Espanja
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Koulukohtainen syventävä kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (PD9)
Kurssilla keskitytään harjoittelemaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Luetaan eri
aihepiirejä käsitteleviä tekstejä ja harjoitellaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista
tuottamista.
Tavoitteena on syventää opiskelijan sanavarastoa ja parantaa hänen tekstin
ymmärtämisen taitojaan vahvistaa kielen rakenteita ja harjaannuttaa opiskelijaa
kohdekielisen kirjoitelman laatimisessa sekä parantaa opiskelijan kuullun
ymmärtämisen taitoja.
7.2.3.3. Italia
Arviointi
Kaikissa italian syventävissä kursseissa on numeroarviointi.
Italia
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (TD1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta.
Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan
selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan
puheviestintää.
2. Näin asiat hoituvat (TD2)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät
rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita.
Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.
3. Vapaa-aika ja harrastukset (TD3)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
43
palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
4. Meillä ja muualla (TD4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
5. Ennen ja nyt (TD5)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (TD6)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
7. Kulttuuri (TD7)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia
alueita.
8. Yhteinen maapallomme (TD8)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,
myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja
yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Italia
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Koulukohtainen syventävä kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (TD9)
Harjoitellaan monipuolisesti erilaisia sanasto- ja rakennetehtäviä sekä
kuunteluharjoituksia. Harjoitellaan erilaisia luetunymmärtämistekstejä ja erilaisia
kirjallisia tuotostehtävätyyppejä.
44
7.2.3.4. Ranska
Arviointi
Kaikki ranskan syventävät kurssit (sekä B2- että B3-kieli) arvioidaan
numeroarvostelulla.
Ranska
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FC1)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön,
kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä
käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja
rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista,
muun muassa mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden
tuntemusta.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin sekä osaa reagoida siihen
 tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja
intonaatioon
 osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin
lausein
 selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista
palvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen
 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin




Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija pyrkii
tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen oppijana
asettamaan opiskelulleen tavoitteita
arvioimaan työtapojaan
2. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FC2)
Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden
ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla
painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden
hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia
 ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin
 osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne tai
kohtelias ruokapöytäkeskustelu)
 osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä
kotipaikkakuntaansa
45


pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista
teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)
selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet
viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)
3. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FC3)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan
puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa
harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä
vaihtaa kokemuksia toisen kanssa
 tuntee monipuolisesti suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkii
käyttämään niitä
 pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä
 osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista
(esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir
(FC4)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua
pääasiat ymmärtäen
 pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä
asioista
 pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa
 osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan
suullisesti ja kirjallisesti
 osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen
 pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden
pääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat
5. Kulttuuri / La culture (FC5)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja
monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon
kaikkia alueita.
46
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista
puhetta pääasiat ymmärtäen
 osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään
suullisesti ja kirjallisesti
 pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen
sisällön ymmärtäen
 kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä
6. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FC6)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista
suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai
kohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä
ajatuksia
 pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä
lehtiartikkeleista
 osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden
etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden
kielten ja muun taustatiedon perusteella)
 osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä
ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti
7. Tiede ja tekniikka / La science et la technologie (FC7)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Ohjataan opiskelijoita käyttämään teknologiaa hyväkseen.
Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppoja
dokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation
 pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen
 osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta
 pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällä
tekstiään
8. Luonto ja kestävä kehitys (FC8)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Ohjataan opiskelijoita vastuulliseen suhtautumiseen
luontoon, yhteiseen omaisuuteen ja kuluttamiseen. Kurssilla painotetaan tekstin
ymmärtämistä ja kirjoittamista.
47
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta
 pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan
tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia
 osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen ja
asiayhteyden perusteella
 pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä
 osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältävää
tekstiä itselleen läheisistä aiheista
Ranska
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)
Koulukohtainen kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FC9)
Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisia
eri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista ja
kuuluun ymmärtämistä.
Ranska
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Hyvää päivää, hauska tutustua / Bonjour, enchanté de faire votre connaissance
(FD1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja
lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Tavoitteena on, että opiskelija
 totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta
 tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon
 selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista, esim. tervehtiminen,
hyvästely, esittelyt, tutustuminen
 osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja tehdä yksinkertaisia kysymyksiä
 kiinnittää huomiota äidinkielen ja kohdekielen eroihin tapakulttuurissa ja
viestintästrategioissa
 pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä, esimerkiksi postikortti
tai säätiedotus
Arviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely, yrittäminen ja aktiivisuus
puheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko.
2. Näin asiat hoituvat / C’est ainsi qu’il faut faire (FD2)
48
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät
rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin
 osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon ja eleisiin
 selviytyy kohdekielellä tavallisimmissa arkipäivän palvelu- ja asioimistilanteissa
kiinnittäen huomiota myös eroihin tapakulttuurissa
 pystyy löytämään tietoa lyhyistä, em. tilanteisiin liittyvistä teksteistä, esimerkiksi
esitteet, aikataulut, lehti-ilmoitukset, kyltit
Arviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely: yrittäminen ja aktiivisuus
puheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko.
3. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FD3)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden
hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin
 tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja
intonaatioon
 osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin
lausein
 selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista
palvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen
 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin
4. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FD4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden
iede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan
puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia
 ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti
49




osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne tai
kohtelias ruokapöytäkeskustelu)
osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä
kotipaikkakuntaansa
pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista
teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)
selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet
viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)
5. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FD5)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä
vaihtaa kokemuksia toisen kanssa
 tuntee suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkii käyttämään niitä
 pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä
 osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista
(esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir
(FD6)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua
pääasiat ymmärtäen
 pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä
asioista
 pystyy hoitamaan yksinkertaisia asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös
puhelimessa
 osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan
suullisesti ja kirjallisesti
 osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen
 pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden
pääajatukset
7. Kulttuuri / La culture (FD7)
50
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja
monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon
kaikkia alueita.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan tuttuja aiheita käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiat
ymmärtäen
 osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään
suullisesti ja kirjallisesti
 pystyy lukemaan lyhyitä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällön
ymmärtäen
 kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä
8. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FD8)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista
suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai
kohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä
ajatuksia
 pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä
lehtiartikkeleista
 osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden
etsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun
taustatiedon perusteella)
 osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä
ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti
Ranska
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Koulukohtainen kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FD9)
Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisia
eri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista ja
kuullun ymmärtämistä.
7.2.3.5. Saksa
Yleistä
Kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät
51
tehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinen
kurssi tarjotaan.
Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna
tietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnangin
kaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttä
eri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaan
oppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviä
tavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten
painotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan
numeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin.
Saksa
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
1. Vapaa-aika ja harrastukset (SC1)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden
hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteet
 Opiskelija totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaan
ääntämiseen sekä intonaatioon
 ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen
 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin
2. Meillä ja muualla (SC2)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia
 ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin
 osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun
 osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä
kotipaikkakuntaansa
 pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista
teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)
52

selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet
viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)
3. Ennen ja nyt (SC3)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä
vaihtaa kokemuksia toisten kanssa
 pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä
 osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista
(esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)
4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SC4)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua
pääasiat ymmärtäen
 pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä
asioista
 pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa
 osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan
suullisesti ja kirjallisesti
 osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen
 pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niiden
pääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat
5. Kulttuuri (SC5)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia
alueita.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista
puhetta pääasiat ymmärtäen
 osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään
suullisesti ja kirjallisesti
53


pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen
sisällön ymmärtäen
kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä
6. Yhteinen maapallomme (SC6)
Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon
tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla
painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten
laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai
kohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä
ajatuksia
 pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä
lehtiartikkeleista
 osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden
etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden
kielten ja muun taustatiedon perusteella)
 osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä
ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti
7. Tiede ja tekniikka (SC7)
Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät
yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppoja
dokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation
 pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen
 osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta
 pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällä
tekstiään
8. Luonto ja kestävä kehitys (SC8)
Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja
kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta
 pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan
tekstin pääasioita, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia
 osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen ja
asiayhteyden perusteella
 pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä
54

osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältävää
tekstiä itselleen läheisistä aiheista
Saksa
Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli)
Koulukohtainen syventävä kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SC9)
Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistä
ja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niiden
osaamista.
Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamalla
hänen kielitaitonsa eri osa-alueita.
Saksa
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Valtakunnalliset syventävät kurssit
Yleistä
Kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset.
Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä.
Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät
tehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinen
kurssi tarjotaan.
Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna
tietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnangin
kaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttä
eri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaan
oppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviä
tavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten
painotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan
numeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin.
1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SD1)
Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen,
hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään
vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät
ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän
viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää.
Tavoitteena on, että opiskelija
55






totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta
tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon
selviytyy yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista
osaa kertoa joitakin perusasioita itsestään
pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyestä tekstistä
suoriutuu yksinkertaisesta kirjoitustehtävästä (esim. lyhyen viestin kirjoittaminen)
2. Näin asiat hoituvat (SD2)
Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät
rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä
kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-,
lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista.
Tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon
 selviytyy erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa
 pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyehköstä tekstistä
 ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin
 oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen
3. Vapaa-aika ja harrastukset (SD3)
Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin
palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa
mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.
Tavoitteena on, että opiskelija
 totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaan ääntämiseen
sekä intonaatioon
 ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään
tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen
 ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin
4. Meillä ja muualla (SD4)
Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede,
historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen
ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.
Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia
 ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin
 osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun
56



osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä
kotipaikkakuntaansa
pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista
teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset)
selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet
viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat)
5. Ennen ja nyt (SD5)
Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta.
Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää
ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan
viestinnällisten tehtävien avulla.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat
ymmärtäen
 osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä
vaihtaa kokemuksia toisten kanssa
 pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä
 osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista
(esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät)
6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SD6)
Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä
nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin
liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien
kuvailua.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua
pääasiat ymmärtäen
 pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä
asioista
 pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa
 osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan
suullisesti ja kirjallisesti
 osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen
 pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niiden
pääajatukset ja –keskeiset yksityiskohdat
7. Kulttuuri (SD7)
Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus,
musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia
alueita.
Tavoitteena on, että opiskelija
57




pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista
puhetta pääasiat ymmärtäen
osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään
suullisesti ja kirjallisesti
pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen
sisällön ymmärtäen
kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä
Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa mahdollisuuksien mukaan.
8. Yhteinen maapallomme (SD8)
Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan
sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit,
myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja
yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.
Tavoitteena on, että opiskelija
 pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai
kohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä
ajatuksia
 pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä
lehtiartikkeleista
 osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden
etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden
kielten ja muun taustatiedon perusteella)
 osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä
ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti
Saksa
Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli)
Koulukohtainen syventävä kurssi
9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SD9)
Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistä
ja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niiden
osaamista.
Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamalla
hänen kielitaitonsa eri osa-alueita.
7.2.4. Matematiikka
7.2.4.1. Matematiikan pitkä oppimäärä
Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri vuosille:
Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Koulukohtaisia kursseja ei
voi suorittaa aikaisemmin kuin oheiseen kaavioon on merkitty.
58
1. vuosi
2. vuosi
3. vuosi
1. jakso
M1
M5, M15
M6, M19
2. jakso
M2
M7
M12, M13,
M20
3. jakso
M14
M8, M17
M21
4. jakso
M3
M9, M16
M18
5. jakso
M4, M11
M10
Kurssit M14 ja M17 arvostellaan suoritusmerkinnällä. Muut kurssit arvostellaan
numerolla kurssikokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Koulukohtaisten syventävien
kurssien arvosana ei voi laskea koko oppimäärän arvosanaa.
Kursseja M14, M15, M18 ja M19 ei voi suorittaa itsenäisesti.
Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi
lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: M1  N1, M3  N2, M6  N5, M7 N4 ja
M8  N3.
Aihekokonaisuudet huomioidaan matematiikan eri kursseissa. Aihekokonaisuuksien
sisällöt liittyvät matematiikassa yksittäisiin tehtäviin
Opiskelija, joka on valinnut pitkän matematiikan, voi lukea hyväkseen peruskoulussa
suorittamansa lukiovaatimusten mukaisen kurssikokeen sisältäneen M1-kurssin.
Valtakunnalliset pakolliset matematiikan pitkän oppimäärän kurssit
1. Funktiot ja yhtälöt (M1)
Kurssilla käsitellään prosenttilaskuja ja verrannollisuutta, opitaan potenssin ja
neliöjuuren käsitteet ja laskusäännöt sekä tutustutaan eksponenttifunktioon ja
ratkaistaan potenssiyhtälöitä.
2. Polynomifunktiot (M2)
Kurssilla opitaan toisen asteen polynomiyhtälöiden ratkaiseminen, korkeamman
asteen polynomiyhtälön ratkaisemista erikoistapauksissa ja yksikertaisten
polynomiepäyhtälöiden ratkaisemista.
3. Geometria (M3)
Kurssilla käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden kuvioita ja kappaleita,
geometrian lauseita ja ratkaistaan Pythagoraan lauseen, suora- ja vinokulmaisen
kolmion trigonometrian ja yhdenmuotoisuuden perusteella geometrisia ongelmia.
4. Analyyttinen geometria (M4)
Kurssilla opitaan geometrian ja algebran yhteyksiä, käsitellään pistejoukkoja
algebrallisesti esimerkkinä suora, ympyrä ja paraabeli sekä ratkaistaan
itseisarvoyhtälöitä ja yhtälöryhmiä.
5. Vektorit (M5)
59
Kurssilla opitaan vektorilaskennan perusteet, tutkitaan vektoreiden avulla kuvioiden
ominaisuuksia ja lasketaan kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden suoriin ja tasoihin
liittyviä etäisyyksiä ja kulmia.
6. Todennäköisyys ja tilastot (M6)
Kurssilla tutkitaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia ja niiden tunnuslukuja,
perehdytään kombinatoriikkaan ja todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihin
sekä tutustutaan diskreettiin todennäköisyysjakaumaan, sen odotusarvoon ja jatkuvaan
todennäköisyysjakaumaan esimerkkinä normaalijakauma.
7. Derivaatta (M7)
Kurssilla tutkitaan rationaalifunktioita ja yhtälöitä, opitaan havainnollinen käsitys
funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä opitaan tutkimaan
polynomifunktion kulkua ja ääriarvoja sekä rationaalifunktion ääriarvoja suurimman
ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä.
8. Juuri- ja logaritmifunktiot (M8)
Kurssilla tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin, ratkaistaan vastaavia
yhtälöitä ja opitaan tutkimaan näitä funktioita derivaatan avulla sekä tutustutaan
yhdistettyihin funktioihin ja aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioihin.
9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (M9)
Kurssilla opitaan trigonometristen funktioiden määritelmät yksikköympyrän avulla,
ratkaistaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä ja tutkitaan trigonometrisia
funktioita derivaatan avulla sekä opitaan lukujonon käsite ja ratkaistaan käytännön
ongelmia aritmeettisten ja geometristen jonojen ja summien avulla.
10. Integraalilaskenta (M10)
Kurssilla opitaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktioiden
muodostaminen, määrätty integraali ja sen soveltaminen pinta-alan ja tilavuuden
laskemiseen.
Valtakunnalliset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit
11. Lukuteoria ja logiikka (M11)
’
Kurssilla opitaan formalisoimaan väitelauseita, tutkimaan niiden totuusarvoja,
tutustutaan avoimiin lauseisiin ja kvanttoreihin, opitaan todistamista ja tutustutaan
lukuteorian perusteisiin mm. kokonaislukujen jaollisuuteen, kongruensseihin ja
suurimman yhteisen tekijän määrittämiseen Eukleideen algoritmilla.
12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (M12)
60
Kurssilla opitaan absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsite, yhtälön juuren likiarvon
määrittämistä iteroimalla, polynomien jakoalgoritmi sekä muutosnopeuden ja pintaalan numeerista määrittämistä.
13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (M13)
Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden
tuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja soveltamalla niitä muun muassa
jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ja epäoleellisiin integraaleihin sekä
tutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia.
Koulukohtaiset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit
14. Työpaja (M14)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason
 syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä
 oppii laskinten ja tietoteknisten välineiden käyttöä matematiikassa
Keskeiset sisällöt
 eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia
 peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt)
 graafisen laskimen ja matematiikan opetus/työvälineohjelmien käytön opiskelua
15. Lineaarialgebra (M15)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii matriisin käsitteen ja matriisien laskutoimitukset
 oppii soveltamaan matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa
 tuntee vektoriavaruuden ja aliavaruuden käsitteet
 oppii kannan ja dimension käsitteet
 tuntee normin ja sisätulon ja osaa soveltaa niitä tason lineaarikuvauksiin
Keskeiset sisällöt
 matriisin määritelmä, peruslaskutoimitukset ja käänteismatriisi
 lineaarinen yhtälöryhmä matriisimuodossa
 porrasmatriisi, Gaussin eliminointimenetelmä
 vektoriavaruus, kanta, dimensio
 normi ja sisätulo ja niiden soveltaminen tason lineaarikuvauksiin
16. Syventävä geometria (M16)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 täydentää ja syventää systemaattisen geometrian osaamista
 tutkitaan taso- ja avaruuskuvioiden ominaisuuksia
61
 oppii hahmottamaan ja piirtämään geometrisia kuvioita kappaleita
Keskeiset sisällöt
 tasogeometria
 avaruusgeometria
 geometrinen piirtäminen
18. Talousmatematiikka (M18)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 vahvistaa prosenttilaskutaitojaan
 oppii laskemaan osavuoden korkoon liittyviä tehtäviä
 oppii laskemaan koron korkoon liittyviä tehtäviä
 oppii laskemaan rahaliikenteeseen, lainoihin ja verotukseen liittyviä tehtäviä
Keskeiset sisällöt
 prosenttilaskenta
 korkolaskut ja koronkorko laskut
 rahaliikenne
 lainat
 verotus
19. Funktiot ja yhtälöt: jatkokurssi (M19)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa ja syventää yhtälöratkaisutaitojaan
 kertaa ja syventää epäyhtälöratkaisutaitojaan
 kertaa ja syventää funktiokäsitettä
Keskeiset sisällöt
 yhtälöt
 epäyhtälöt
 funktiokäsite
 funktion jatkuvuus
20. Kompleksiluvut ja differentiaaliyhtälöt (M20)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kompleksiluvun käsitteen, eri esitystavat ja peruslaskutoimitukset
 osaa määrätä yhtälön kompleksijuuret erikoistapauksissa
 tuntee kompleksitason ja osaa määrätä yhtälön kuvaajia kompleksitasossa
 tuntee differentiaaliyhtälöiden peruskäsitteet
 osaa ratkaista separoituvia differentiaaliyhtälöitä
 osaa ratkaista lineaarisia 1. ja 2. kertaluvun vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä
 tutustuu differentiaaliyhtälöiden käyttöön fysiikassa
 tutustuu internetistä löytyviin kurssimateriaaleihin
62
Keskeiset sisällöt
 kompleksiluvun määritelmä, peruslaskutoimitukset, itseisarvo, liittoluku,
napakoordinaattiesitys, kompleksiyhtälöitä
 tavallinen differentiaaliyhtälö, separoituva tapaus, vakiokertoiminen 1. ja 2.
kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö
 sovelluksia fysiikasta
21. Kertauskurssi (M21)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 kertaa oppimäärän pakollisten kurssien keskeiset sisällöt
 parantaa laskuvalmiuttaan

Keskeiset sisällöt
 pakollisten kurssien sisällöt
Koulukohtainen matematiikan pitkän oppimäärän soveltava kurssi
17. Matematiikan tietotekniset työvälineet (M17)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii graafisen laskimen ja matematiikan ohjelmien soveltamista eri tyyppisten
ongelmien ratkaisemisessa (yhtälön ratkaiseminen, kuvaajat, jakaumat, tilastot,
derivointi ym. )
 osaa kirjoittaa matemaattista tekstiä matematiikkaeditoreja käyttäen
 osaa tuottaa matemaattisia kuvia ja kuvaajia tekstidokumentteihin
 osaa etsiä ja käyttää internetiä matemaattisen tiedon lähteenä
Keskeiset sisällöt:
 graafisen laskimen monipuolinen käyttö
 MS Word ja MathType -kaavaeditorin käyttö
 Excelin laskuarkit ja graafiset esitykset
 koulun matematiikkaohjelmat työvälineenä (Derive, Mathcad ym.)
 Portti oppimisalustana
 internet tiedon lähteenä (linkkiluettelot, java-appletit)
7.2.4.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä
Kurssien suoritus
Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti esitetyssä järjestyksessä. Kuitenkin
kurssit 2 ja 5 voi opiskella missä vaiheessa tahansa. Muut kurssit on tarkoitettu
suoritettaviksi pakollisten jälkeen.
Kurssista 9 saa suoritusmerkinnän, muissa kursseissa on numeroarviointi.
Kurssiarvosana määräytyy kirjallisten kokeiden ja osallistumisaktiivisuuden
perusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaan myös pienimuotoiset
tutkielmat/raportit. Kursseja 9-12 ei voi suorittaa itsenäisesti.
63
Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän pakollisten kurssien välillä on seuraava
vastaavuus:
Pitkä
M1 M3 M8 M7 M6
Lyhyt
N1 N2 N3 N4 N5
Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit
1. Lausekkeet ja yhtälöt (N1)
Totutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa.
Opitaan suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden avulla ja muotoilemaan
ongelmia yhtälöiksi. Ratkaistaan näitä graafisesti ja algebrallisesti ja opitaan
ratkaisujen tulkitsemista ja arviointia.
2. Geometria (N2)
Opitaan hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista tilaa havaintoja ja päätelmiä
tekemällä sekä kuvia piirtämällä. Harjoitellaan käytännön ongelmien ratkaisemista
yhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta hyväksi käyttäen.
Tutustutaan koordinaatiston hyväksikäyttöön geometrisissa yhteyksissä.
3. Matemaattisia malleja I (N3)
Tutustutaan reaalimaailman ilmiöiden mallintamiseen lineaarisen ja eksponentiaalisen
mallin avulla. Opitaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä ja eksponenttiyhtälöitä ja
tutustutaan logaritmin käsitteeseen. Arvioidaan erilaisten mallien edellytyksiä,
rajoituksia ja käyttöä.
4. Matemaattinen analyysi (N4)
Tutustutaan derivaatan käsitteeseen muutoksen ja muutosnopeuden mittana graafisia
ja numeerisia menetelmiä käyttäen. Tutkitaan polynomifunktion kulkua ja opitaan sen
suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen sovellusten yhteydessä.Tutustutaan
ääriarvon käsitteeseen.
5. Tilastot ja todennäköisyys (N5)
Opiskellaan tilastollisen aineiston käsittelyä tiedon omakohtaisesta keruusta sen
havainnollistamiseen ja tulkitsemiseen laskimia ja tietokoneita hyväksi käyttäen.
Todennäköisyyslaskennassa opiskellaan todennäköisyyden perusteet, laskulakeja sekä
normaalijakauman käyttöä sovelluksissa.
6. Matemaattisia malleja II (N6)
Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin yhtälöihin ja yhtälöpareihin. Ratkaistaan
graafisesti kahden muuttujan epäyhtälöitä ja sovelletaan näitä taitoja lineaariseen
optimointiin. Opitaan tutkimaan erilaisia lukujonoja ja ratkaisemaan käytännön
ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla.
Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit
64
7. Talousmatematiikka (N7)
Perehdytään indeksi-, kustannus-, laina-, verotus- ja muihin vastaaviin laskelmiin.
Sovelletaan lukujonoja ja niiden summia taloudellisiin tilanteisiin. Sovelletaan
tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn.
8. Matemaattisia malleja III (N8)
Tutustutaan vektorin käsitteeseen, vektoreiden peruslaskutoimituksiin,
komponenttiesityksiin ja skalaarituloon. Tutkitaan pisteitä ja kulmia vektoreiden
avulla kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Syvennetään tietoja
trigonometrisista funktioista yksikköympyrän ja radiaanikäsitteen avulla.
Mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä trigonometrian avulla ja ratkaistaan yksinkertaisia
trigonometrisia yhtälöitä.
Koulukohtaiset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit
9. Starttikurssi (N9)
Kurssi suoritetaan ennen pakollisia kursseja
Tavoitteet:
- opiskelija tuntee monipuolisesti matematiikan työtapoja ja oppii itsearviointia,
- saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason,
- syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä,
- oppii laskinten käyttöä matematiikassa.
Keskeiset sisällöt:
- eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia,
- peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt),
- matemaattinen tieto verkossa.
10. Todennäköisyys ja tilastot – jatkokurssi (N10)
Perehdytään tilastoaineiston käsittelyyn tekemällä pienimuotoinen tutkielma tai
portfolio. Opiskelijat voivat itse valita minkälaisia tilastoja he tarkastelevat.
Tavoitteet:
- opiskelija oppii käyttämän sujuvasti taulukkolaskentaohjelmaa
- ymmärtämään tilastollisten tunnuslukujen, lineaarisen regression ja
normaalijakauman merkityksen erilaisten käytännön ongelmien yhteydessä
- piirtämään ja tulkitsemaan tilastoihin liittyviä graafisia esityksiä
- valmiuksia jatko-opintoja varten.
Keskeiset sisällöt:
- tilastojen tunnuslukujen (moodi, mediaani, keskiarvo jne.) etsiminen
- lineaarisen regression ja korrelaation tutkiminen
- normaalijakauman soveltaminen erilaisiin tilastoihin.
65
11. Funktiot ja yhtälöt - jatkokurssi (N11)
Kurssi sopii syksyn lyhyen matematiikan ylioppilaskokeeseen valmistautuville.
Tavoitteet:
- kerrata kurssien 1,3 ja 4 sisältöjä.
Keskeiset sisällöt:
- polynomi- ja eksponenttifunktiot ja vastaavat yhtälöt.
12. Kertauskurssi (N12)
Kurssi on tarkoitettu niille, jotka osallistuvat lyhyen matematiikan
ylioppilaskokeeseen.
Tavoitteet:
- kerrata koko lukion lyhyen matematiikan oppimäärä
- syventää aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja
- valmistautua ylioppilaskokeeseen.
Keskeinen sisältö:
- vanhojen ylioppilastehtävien ratkaiseminen.
13. Merenkulun matematiikka (N13)
Perehdytään merenkulkuun liittyvän matematiikan alkeisiin. Harjoitellaan matka-, aika- ja
nopeuslaskuja (solmu ja meripeninkulma). Selvitetään suuntimia ja sijoittajia kolmion avulla.
Tutustutaan erilaisiin kulmayksiköihin (aste, radiaani ja piiru). Vektorien avulla käydään läpi
sorto- ja virtalaskujen alkeet. Suoritetaan N2-kurssin jälkeen.
Numeroarviointi
7.2.5. Reaaliaineet
7.2.5.1. Fysiikka
Kurssien suoritus:
Luonnontiedelukio: Pakollisena kurssi 1 ja tutkielmakurssi, jos se on fysiikan alueelta.
12 luonnontiedelukion syventävää kurssia valitaan niin, että joukossa voivat olla
kurssit 2,4 ja 10.
Suositusjärjestyksenä tehdään valtakunnalliset kurssit numerojärjestyksessä ja
koulukohtaiset kurssit seuraavasti: ensimmäisenä vuotena kurssi 13, toisena vuotena
kurssit 10, 12 ja 14, kolmantena vuotena kurssit 9, 11 ja 15. Kurssi 16 valitaan silloin,
kun se järjestetään (noin joka kolmas vuosi).
Merilinja: Kurssi 9, 13 ja 15 ovat merilinjan kurssivaihtoehtoja.
Yleislukio: Pakollinen kurssi 1 suoritetaan ennen muita kursseja, jotka on suotavaa
suorittaa samalla tavalla kuin luonnontieteilijät. Koulukohtaisille syventäville
kursseille 10, 11, 12, 14 ja 16 luonnontieteilijät ovat etuoikeutettuja.
66
Arviointi:
Kurssit 1-10 numeroin. Kurssien 1-9 arvosana määräytyy kurssikokeen ja
tuntiaktiivisuuden perusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaan
pienimuotoiset tutkielmat. Kurssin 10 arvosana määräytyy työselostusten ja
työskentelyaktiivisuuden perusteella. Kursseista 11-16 suoritusmerkintä. Kursseja 915 ei voi suorittaa itsenäisesti.
Valtakunnallinen pakollinen fysiikan kurssi
1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)
Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteita ja
perusvuorovaikutuksia. Energiaan liittyviä perusasioita erityisesti ihmisen
aikaansaamissa prosesseissa. Perehdytään fysiikan tutkimusmenetelmiin suorittamalla
kokeita ja tulkitsemalla niitä. Totutellaan graafiseen tulkintaan erityisesti liikeopin
yhteydessä. Tarkastellaan voimaa liikkeen muutoksen aiheuttajana.
Valtakunnalliset syventävät fysiikan kurssit
2. Lämpö (FY2)
Täydennetään energiaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Tutkitaan termodynaamisia
systeemejä, niiden tilanmuuttujien riippuvuuksia toisistaan, termodynamiikan
pääsääntöjä ja niiden teknisiä sovelluksia. Tarkastellaan eri energiakäyttömuotojen
vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön.
3. Aallot (FY3)
Käsitellään värähtely- ja aaltoliikettä tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä ja
sähkömagneettisia aaltoja. Tutkitaan kokeellisesti aaltoliikkeiden syntymistä ja niiden
ominaisuuksia. Sädeoptiikan perusasiat.
4. Liikkeen lait, (FY4)
Syvennetään liikeoppia perehtymällä Newtonin lakeihin. Tarkastellaan liikemäärän
säilymislakia ja impulssiperiaatetta. Täydennetään suurejärjestelmää energian osalta.
5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5)
Tarkastellaan jäykän kappaleen tasapainoehtoja. Tutustutaan ympyräliikkeeseen ja
gravitaation alaiseen liikkeeseen.
6. Sähkö (FY6)
Sähkökenttään liittyvien suureiden järjestelmä. Selvitetään sähkövirtaan liittyvät
perusilmiöt. Tutustutaan sähköopin perusmittauksiin. Opetellaan tasavirtapiireihin
liittyvät Kirchoffin säännöt.
7. Sähkömagnetismi (FY7)
67
Tutkitaan magneettikentän ominaisuuksia ja sähkömagneettista induktioilmiötä
sovelluksineen. Perehdytään vaihtovirtaan, sähköturvallisuuteen ja sähkön
merkitykseen yhteiskunnassa.
8. Aine ja säteily (FY8)
Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta tutustumalla modernin fysiikan keskeisimpiin
teorioihin. Keskeisinä sisältöinä säteilyn ja materian aalto-hiukkasdualismi sekä
ydinenergia. Pyritään järjestämään tutustumisretki Olkiluodon ydinvoimalaan.
Koulukohtaiset syventävät fysiikan kurssit
9. Abikurssi (FY9)
Tavoitteet: opiskelija oppii näkemään lukion fysiikan yhtenä kokonaisuutena ja oppii
soveltamaan eri osa-alueiden tietoja integroidusti. Tarkoituksena on muodostaa
opiskelijalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja siitä, mitä osa-aluetta tulisi
vahvistaa. Kerrataan ja syvennetään aikaisempien kurssien oppisisältöjä. Pyritään
muodostamaan kokonaiskuva fysiikan perusasioista. Vahvistetaan erilaisissa
fysikaalisissa tarkasteluissa tarvittavaa päättely-, arviointija laskutaitoa.
Valmentaudutaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan reaalikokeeseen.
10. Laboratoriokurssi 1 (FY10)
Täydennetään fysiikan oppimäärää kokeellisella työskentelyllä. Totutellaan
huolelliseen mittaamiseen ja tulosten selkeään esittämiseen sekä virhetekijöiden
arviointiin. Työt tehdään pienryhmissä koulun laboratorioluokassa. Töistä laaditaan
työselostukset, jotka arvostellaan. Kurssin tavoitteena on antaa käsitys kokeellisesta
menetelmästä luonnontieteiden perustana, osoittaa käytännössä, miten luonnosta
saadaan tietoa kokeellisen menetelmän avulla sekä tutustuttaa kokeellisen menetelmän
perusteisiin. Keskeisinä sisältöinä kokeelliset työt pienryhmissä fysiikan eri alueilta
(mekaniikka, optiikka, lämpöoppi, säteilyfysiikka ja sähköoppi), tulosten
käsittelymenetelmät ja virheenarviointimenetelmät.
11. Laboratoriokurssi 2 (FY11)
Kurssi suoritetaan osittain tai kokonaan Turun yliopiston fysiikan laitoksella.
Tutustutaan fyysikoiden koulutukseen ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tehdään
laboratoriotöitä pienryhmissä ja laaditaan niistä työselostukset. Kurssi antaa kuvan
fysiikan opiskelusta ja tutkimustyöstä Turun yliopiston fysiikan laitoksella. Tarkempi
kurssisisältö päätetään vuosittain yhteistyönä yliopiston kanssa.
12. Elektroniikka (FY12)
Kurssi antaa perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta. Tutustutaan
yleisimpiin komponentteihin ja niiden sähköiseen toimintaan. Kurssin toteutetaan
yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun tai vastaavan oppilaitoksen kanssa, ja
sisältöalueet päätetään vuosittain osallistujien taitotason mukaan. Tavoitteena on, että
opiskelija perehtyy elektroniikan komponentteihin, niiden toimintaan fysiikan pohjalta
68
sekä tärkeimpiin sovelluksiin. Tutustutaan elektroniikan tieteelliseen, tekniseen ja
yhteiskunnalliseen merkitykseen.
13. Astrofysiikka (FY13)
Kurssi vastaa seuraaviin kysymyksiin uusimman tieteellisen tiedon perusteella: mistä
kaikki sai alkunsa? Mistä raaka-aineet ovat peräisin? Miten tähdet elävät ja planeetat
syntyvät? Onko muualla elämää? Minkä muotoinen ja kokoinen paikka universumi
on? Jokaiseen aiheeseen kuuluu myös se, miten nykyiseen käsitykseen päädyttiin.
Samalla korostetaan, että tieteellinen tieto on muuttuvaa. Kurssiin kuuluu kaksi
vierailua: toinen Turun yliopiston Tuorlan observatorioon ja toinen
avaruustutkimuslabotatorioon.
14. Ilmailufysiikka (FY14)
Aerodynamiikka, lentokoneen teknologiaa, mittarilento, lennonohjaus,
lentosimulaattori.
Toteutus yhteistyössä Turun Lentoaseman ja Turun Lentokerhon ja TTT-Aviationin
kanssa.
15. Luonnontieteen matemaattiset apuneuvot (FY15)
Matematiikka fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. Tavoitteena on
perehtyä syvällisemmin eri luonnontiedeaineiden sisältämään matematiikkaan.
Keskeisinä sisältöinä eri luonnontiedeaineiden ilmiöiden matemaattinen
mallintaminen. Erityyppisten ongelmien ratkaiseminen matemaattisesti (yhtälöt,
kuvaajat, jakaumat, tilastot, integraalit ym.) Kurssisisältö muotoutuu osallistujien
mielenkiinnon mukaisesti.
16. Cern–kurssi (FY16)
Yhteistyössä opetushallituksen ja muiden lukioiden kanssa järjestettävä
hiukkasfysiikan syventävä kurssi. Tiedeleiri Cernissä (Geneve) Sveitsissä.
17. Merifysiikka (FY17)
Kurssi sopii yleislukiolaisille, luonnontiedelukiolaisille ja merilinjalaisille fysiikasta
kiinnostuneille. Kurssilla opiskellaan lukion fysiikan teorioita käytännön
merenkulkuun soveltaen. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista
purjehdukselle.
Opiskelija syventää tiettyjen osa-alueiden ymmärrystä jatko-opintoja varten. Kurssi
toteutetaan yhteistyössä Aalto yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.
Tavoitteet ja sisältö:
Tavoitteena on perehdyttää opiskelija siihen fysikaalis-luonnontieteelliseen perustaan,
jota hyödynnetään teknillisissä jatko-opinnoissa, esimerkiksi meritekniikassa. Kurssi
antaa myös työelämän valmiuksia, koska tavoitteena on soveltaa tekniikkaa
ennakkoluulottomasti uudentyyppisissä tilanteissa. Päämääränä on innostaa
opiskelijoita alan jatko-opintoihin ja tukea menestymistä yo-kirjoituksissa ja
pääsykokeissa.
69
Esimerkkejä sisällöistä:
- Simpsonin sääntö ja uppouman numeerinen integrointi
- Alukseen vaikuttavat voimat, momentit ja tasapainoehdot
- Veden pinta-aallot ja aluksen pohjan muoto
- Pieniä käytännön tehtäviä lukiofysiikan eri osa-alueilta meritekniikkaan liittyen, esim.
o Suhteellinen liike (alus, tuuli, vesi, maa)
o Navigoinnin historia (sekstantista gps:ään)
o Paine ja sen vaikutukset (hydrostaattinen paine, Bernoullin laki)
7.2.5.2. Kemia
(Kurssin suositeltava suoritusvuosi on mainittu kurssin esittelyn lopussa)
Kurssien suoritusjärjestys:
Kemian kurssien suoritusjärjestys on numerojärjestys kurssien 1-7 osalta. Kurssit 6 ja 7
suositellaan suoritettavaksi juuri vähän ennen kemian ylioppilaskoetta, sillä ne ovat koko
kemian kokoavia ja kertaavia kursseja. Työkurssit 8-10 ja 13 voi suorittaa kurssin 1 jälkeen ja
kurssit 11, 12 ja 14 mielellään vasta kurssin 5 jälkeen.
Kemian koulukohtaisille kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat, mikäli kursseilla on
tilaa.
Arviointi:
Kemian kurssit 1-7 arvioidaan kurssikokeiden, osallistumisaktiivisuuden ja
kokeellisen työskentelyn perusteella. Kurssissa 13 ei ole kurssikoetta, mutta se
arvioidaan osallistumisaktiivisuuden, oppimispäiväkirjan, työselosteen ja muun
kirjallisen tuotoksen perusteella. Kursseissa 8-12 ei ole kurssikoetta. Ne arvioidaan
osallistumisaktiivisuuden, kokeellisen työskentelyn, laboratoriopäiväkirjojen ja
kirjallisten työselosteiden perusteella.
Pakollisista ja syventävistä kursseista 1-9, 11, 12 ja 13 annetaan arvosana ja kursseista
10 ja 14 saa suoritusmerkinnän. Laboratoriokursseja 8-14 ei voi suorittaa itsenäisesti.
Valtakunnallinen kemian pakollinen kurssi
1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1)
Kurssilla luodaan pohja seuraaville kemian kursseille. Se antaa myös tärkeitä ”eväitä”
mm. biologian kursseille. Kurssi on jatkoa peruskoulun kemian opiskeluun.
Orgaanisten molekyylien rooli on keskeinen ihmisen ja elinympäristön kemian
ymmärtämisessä. Suoritusvuosi 1. vuosi.
Valtakunnalliset kemian syventävät kurssit
2. Kemian mikromaailma (KE2)
(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)
Kurssi keskittyy aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Tarkastellaan
alkuaineiden ominaisuuksia ja jaksollista järjestelmää, sekä kemiallisia sidoksia ja
aineiden ominaisuuksia. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 1. tai 2. vuosi.
luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi
3. Reaktiot ja energia (KE3)
70
(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)
Kurssi keskittyy kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivisen
käsittelyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä energian muutokset. Reaktiotyypit
ovat sekä epäorgaanisia että orgaanisia. Kemiallisten laskutehtävien ratkaiseminen on
kurssin keskeistä sisältöä.
Suoritusvuosi 1. tai 2. vuosi.
luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi
4.
Metallit ja materiaalit (KE4)
Kurssi keskittyy sähkökemiaan. Hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemiallinen
jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi muodostavat
kokonaisuuden. Tarkastellaan metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vetyja happiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit muodostavat oman
kokonaisuutensa.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.
5.
Reaktiot ja tasapaino (KE5)
Kurssin opiskeluun tarvittava tieto on saatu aikaisemmissa kursseissa 1-3, joten tämä
kurssi tulee suorittaa niiden jälkeen. Tarkastellaan tasapainoreaktioita, happoemästasapainoa, vahvoja ja heikkoja protolyyttejä, puskuriliuoksia,
liukoisuustasapainoa ja liukoisuutta. Ratkaistaan tasapainoreaktioihin liittyviä
laskutehtäviä, pH-laskuja ja liukoisuuslaskuja.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.
Koulukohtaiset kemian syventävät kurssit
6.
Orgaanisen kemian jatkokurssi (KE6)
Kerrataan orgaaniset yhdisteryhmät, orgaanisten yhdisteiden kaavat ja
nimeämissäännöt, isomeriaa ja orgaaniset reaktiotyypit. Opiskellaan biomolekyylien
ja polymeerien kemiaa. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
7.
Abin kemiaa (KE7)
Kurssin aikana kerrataan aiemmissa kursseissa opiskellut asiat uusina
kokonaisuuksina. Lisäksi harjoitellaan vastaamaan kemian ainereaalitehtäviin.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi 3. vuosi.
merilinjan kurssivaihtoehto
luonnontiedelukion syventävä kurssi
8.
Liuosten salat selville (työkurssi) (KE8)
Kurssin aikana opetellaan turvallista laboratoriotyöskentelyä. Tutustutaan erilaisiin
analyysimenetelmiin. Tutustutaan Turun yliopiston kemian laitoksen toimintaan ja
opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, lähinnä kemian
opiskeluun. Tutustutaan Turun ammattikorkeakoulun bioaloihin ja opiskeluun siellä.
71
Tutustutaan lääketehtaiden (Orion ja Bayer) toimintaan ja laboratorioihin. Kurssin
aikana tehdään laboratoriotöitä, joista kirjoitetaan muistiinpanot
laboratoriopäiväkirjaan ja laaditaan kirjalliset työselosteet.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.
luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi
9.
Kemialliset tuotteet (työkurssi) (KE9)
Kurssin aikana kerrataan ja opetellaan turvallista laboratoriotyöskentelyä. Tehdään
orgaaninen ja epäorgaaninen synteesi, eli valmistetaan aspiriinia, luminolia, sinistä
indigo väriainetta tai alunaa, jota tehdään jätealumiinista.
Tutustutaan Turun yliopiston biokemian laitoksen toimintaan ja biokemian
opiskeluun. Biokemiallisena työnä tehdään tutkimus syljen amylaasientsyymin
aktiivisuudesta eri olosuhteissa.
Tutustutaan erilaisiin kemian teollisuuden aloihin vierailemalla esimerkiksi Raisio
Oyj:n, Yaran, Wallacin tai Neste Oil:n laboratorioissa.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
10. Ympäristökemiaa (työkurssi) (KE10)
Kurssi on luonnontieteen- ja merilinjan syventävä kurssi.
Kurssin pääteemana on ympäristönsuojelu, vesien, maaperän tai ilmansuojelu.
Yleensä keskitytään tarkastelemaan vesiensuojelua ja tehdään laboratoriossa
vesianalyysejä erilaisista vesinäytteistä. Lisäksi voidaan tutustua johonkin yritykseen,
jossa ympäristönsuojeluasiat ovat keskeisiä, esimerkiksi vesilaitos,
jätevedenpuhdistamo tai öljynjalostamo tai osa kurssista voidaan suorittaa yhdessä
meribiologia 1 kurssin kanssa maastokurssina.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
merilinjan kurssivaihtoehto
Osa kurssista voidaan toteuttaa maastokurssina yhdessä meribiologian kurssin kanssa
lähisaaristossa.
11. Elintarvikekemiaa (työkurssi) (KE11)
Kurssi toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan laboratoriossa
ammattikorkeakoulun opettajan johdolla. Kurssin aikana määritetään esim. makkaran
ravintosisältö käyttäen tavallisimpia analyysimenetelmiä.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
12.
Tutkiva kemisti (työkurssi) (KE12)
Kurssin aikana tehdään erilaisia kemian kursseihin 1-5 liittyviä laboratoriotöitä.
Kurssin yhteydessä voi tehdä luonnontiedetutkielmaan liittyvän kokeellisen osan.
72
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 3. vuosi.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
13.
Chemistry in the laboratory (KE13), laboratoriokurssi 5
Kurssin aikana opiskellaan kemian teoriaa ja tehdään pieniä laboratoriotöitä.
Käytettävä materiaali on englanninkielistä. Opiskelijat keräävät itselleen kemian
keskeisen sanaston, termien selitysluettelon, kirjoittavat yhden englanninkielisen
työselosteen ja oppimispäiväkirjan. Lisäksi on mahdollisuus pitää suullisesti
englanninkielinen esitelmä jostakin kemiaan liittyvästä aiheesta.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.
luonnontiedelukion syventävä kurssi
Koulukohtainen kemian soveltava kurssi
14.
Yleistyökurssi (työkurssi) (KE14)
Kurssin suorittaminen edellyttää kurssin KE 5 tietoja. Kurssilla tehdään
laboratoriotöitä reaktion nopeudesta ja kemiallisesta tasapainosta. Tutustutaan
analyyttisen kemian tutkimusmenetelmiin (ionireaktiot, titraus, kromatografia),
perehdytään synteeseissä sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden
valmistukseen. Suoritetaan teollisuusvierailuja.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. vuosi.
7.2.5.3. Biologia
Kurssien suoritus
Kurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta kertauskurssi BI12 suositellaan
suoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa. Lisäksi laborointikurssit perustuvat
vastaaviin teoriakursseihin. Kaikille luonnontiedelukiolaisille pakollisina kursseina
ovat BI1 – BI3. Lisäksi pakolliseksi kurssiksi voi valita BI4 tai BI5. Kursseja BI6BI16 ei voi suorittaa itsenäisesti
Arviointi
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin loppukoe on arvosanan
määräytymisen pohja. Jatkuva näyttö oppitunneilla vaikuttaa kurssiarvosanaan.
Laborointikurssien (BI6 –BI8) arvosana määräytyy työselostusten ja tuntityöskentelyn
perusteella. Soveltavista kursseista (BI15 ja BI16) saa suoritusmerkinnän.
Valtakunnalliset biologian pakolliset kurssit
1. Eliömaailma (BI1)
Kurssilla käsitellään elämän tunnusmerkkejä ja perusedellytyksiä, luonnon
monimuotoisuuden ilmenemistä, evoluutiota ja ekosysteemien keskeisiä
toimintaperiaatteita.
Tavoitteet
73






Opiskelija tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten
elämän ilmiöitä tutkitaan
ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen
tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän
kehitykselle
osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä
tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet.
Keskeiset sisällöt
 elämän ominaisuudet ja perusedellytykset
 biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät
 ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus
 eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä
 geneettinen monimuotoisuus
 elämän syntyvaiheet
 lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat
 lajien syntyminen ja häviäminen
 nykyinen eliökunta





elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus
ekosysteemien rakenne ja toiminta
populaatioiden ominaisuudet
lajien väliset suhteet
eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys
2. Solu ja perinnöllisyys (BI2)
Solun merkitys elämän perusyksikkönä, solun energiatalous, toiminnan ohjaaminen ja
lisääntyminen. Lisäksi perehdytään perinnöllisyyden perusteisiin ja sen merkitykseen
evoluutiossa.
Tavoitteet:
 opiskelija ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia
soluja ja niiden rakenteita
 ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin
kokonaisuuden
 osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön
toimintaan
 hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen
 tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja
sukupolvelta toiselle
 tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa
 osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet
 tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja.
Keskeiset sisällöt:
Solu elämän perusyksikkönä
74
 miten soluja tutkitaan
 erilaisia soluja
 solun rakenne ja toiminta
Solun energiatalous
 energian sitominen
 energian vapauttaminen
Solujen toiminnan ohjaaminen
 DNA:n rakenne ja toiminta
 proteiinisynteesi
Solujen lisääntyminen
 mitoosi ja sen merkitys
 solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen
Periytymisen perusteet
 geenit ja alleelit
 sukusolut ja niiden synty meioosissa
 periytymismekanismit
Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria
Valtakunnalliset biologian syventävät kurssit
4. Ympäristöekologia (BI3)
(luonnontiedelinjan pakollinen kurssi)
Kurssilla käsitellään ekologista tutkimusta, elollisen luonnon monimuotoisuutta,
ekologisia ympäristöongelmia, Suomen luonnon haavoittuvuutta ja kestävää
tulevaisuutta.
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen
luontoon
 ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle
 hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä
 tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy
myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin
 tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja
ratkaista syntyneitä ongelmia
 osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen
tulokset
 kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa
toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Keskeiset sisällöt:
Ekologinen tutkimus
 ekologisten peruskäsitteiden syventäminen
 ekologisen tutkimuksen tehtävä
 ympäristön laadun indikaattorit
 oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen
Biodiversiteetti ja sen merkitys
75
 biodiversiteetti luonnonvarana
 eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu
 biodiversiteetin väheneminen
Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet
 aineiden kiertoon liittyvät ongelmat
 paikalliset ympäristöongelmat
Suomen luonnon haavoittuvuus
 pohjoiset metsät
 suot
 järvet ja virtavedet
 Itämeri
Kestävä tulevaisuus
 ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat
 rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia
 ekologisesti kestävä tuotanto
 ympäristötekniikan mahdollisuudet
4. Ihmisen biologia (BI4)
(luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi)
Ihmisen solut ja kudokset, elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojen
säätely, ihmisen lisääntyminen ja elämänkaari, perimän merkitys sekä elimistöjen
sopeutuminen ja puolustusmekanismit.
Tavoitteet:
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja
toimintaperiaatteet
 ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja
sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin
 ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön
toimintojen ohjaajana
 ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia
sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta
 pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia
uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja
 ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen
ihmisen terveyteen
 pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja
tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti.
Keskeiset sisällöt:
Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet
 solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys
 solujen vanheneminen ja kuolema
 syöpä
Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys
 ruoansulatus ja ravitsemus
 hengityselimistö ja hengityksen säätely
76
 veri ja verenkierto
 erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino
 tuki- ja liikuntaelimistö
Elintoimintojen säätely
 umpirauhaset ja hormonit
 hermosto ja aistit
 lämmönsäätely
Ihmisen lisääntyminen
 sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus
 hedelmöitys, raskaus ja synnytys
Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys
Perimän merkitys
 ihmisen evoluutio ja ihminen lajina
 perinnöllisyys ja terveys
Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit
 elimistön puolustusjärjestelmät
 ihminen ja mikrobit
 myrkylliset aineet ja mutageenit
5. Bioteknologia (BI5)
(luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi)
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä. Perehdytään geenien toimintaan,
geeniteknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin niin lääketieteen, teollisuuden ja
jalostustoiminnan kuin etiikan ja lainsäädännönkannalta. Mikrobit ja niiden merkitys.
Tavoitteet :
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta
 ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun
toiminnassa
 hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen,
toiminnan ja lisääntymisen periaatteet
 tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn
 tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan
pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet
 tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja
teollisuudessa
 pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia,
uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja
arkielämän ratkaisuja.
Keskeiset sisällöt:
Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä
Solut proteiinien valmistajina
 DNA:n, geenien ja genomien rakenne
 entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina
Geenien toiminta
 geenin toiminta ja sen säätely
77
 mutaatiot
Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet
 geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus
 geenitutkimus lääketieteessä
 geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä
Mikrobit ja niiden merkitys
 bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen
 bakteerien viljely ja käsittely
 mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa
Biotekniikka teollisuudessa
Kasvien ja eläinten jalostus
Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö
Koulukohtaiset syventävät biologian kurssit
6. Laborointi 1: Solu (BI6) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi)
Perehdytään laborointityöskentelyyn ja selvitetään yksinkertaisin kokein solun eri
toimintoja. Selvitetään rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä sekä
ympäristötekijöiden vaikutusta eliön toimintaan. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI2:n
jälkeen.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 opiskelija oppii käyttämään mikroskooppia
 osaa tehdä biologisia kokeita ja tulkita niiden tuloksia
 osaa laatia työselostuksia
 ymmärtää solun/eliön rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä
 ymmärtää ympäristötekijöiden vaikutuksia solun/eliön toimintaan
Keskeiset sisällöt:
 mikroskoopin käyttö ja preparaattien valmistus
 solun rakenteen tutkiminen
 orgaanisten aineiden määrittäminen
 entsyymitoiminta
 osmoosi ja diffuusio
 fotosynteesi
 soluhengitys ja käyminen
7. Laborointi 2: Ihminen (BI7) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi)
Perehdytään ihmisen elimistöjen rakenteeseen, toimintaan ja toiminnan säätelyyn
laboratoriotöiden avulla: solu- ja kudostyyppien tunnistus; elinten rakenteen ja
toiminnan selvittäminen. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI4:n jälkeen.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 opiskelija osaa tunnistaa mikroskoopilla eläinten erilaisia solutyyppejä ja kudoksia
78




osaa tutkia erilaisia elimiä ja pystyy selvittämään niiden toimintaa
osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisia ihmisen toimintaan liittyviä
tutkimuksia
pystyy laatimaan töistään työselostuksia
osaa selvittää kirjallisuuden perusteella erilaisten tekijöiden vaikutusta ihmiseen
Keskeiset sisällöt:
 solu- ja kudostyyppien tunnistus
 elinten rakenteen ja toiminnan selvittäminen, esim. luusto, lihaksisto, ruokatorvi,
sydän, keuhkot, silmä, maksa, munuainen
 elintoimintojen säätely, verenkierto ja hengitys, ruuansulatus, aistit, hermosto
8. Laborointi 3: Biotekniikka (BI8) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi)
Perehdytään mikrobien toimintaan arkiympäristössämme ja tehdään geeniteknologisia
töitä. Soveltuu suoritettavaksi BI5:n jälkeen.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 opiskelija pystyy tunnistamaan ja havainnoimaan ympäristöstään mikrobien
toimintaa
 tiedostaa mikrobien toiminnan tärkeyden erilaisissa biologisissa tapahtumissa
 osaa eristää DNA:ta ja kykenee tekemään jatkotöitä eristämästään DNA;sta
Keskeiset sisällöt:
 mikrobien tunnistaminen ja tutkiminen
 mikrobien ympäristö- ja ravintovaatimusten selvittäminen
 mikrobien merkitys aineiden kierrossa
 mikrobien hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa
 mitoosi ja meioosi
 DNA:n eristäminen
 DNA-määrän selvittäminen ja elektroforeesiajo
9. Elämä (BI9) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi)
Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimalla sopivia
näytteitä. Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan eri
rakenteiden/toimintojen muuttumista eri eliöryhmien välillä. Kurssilla käsitellään
myös eläinten käyttäytymistä eli etologiaa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 opiskelija pystyy hahmottamaan eliöiden systemaattisen järjestyksen
 ymmärtää eliöiden luokittelun perusteita
 tutustuu eliöiden rakenteeseen
 ymmärtää rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä
Keskeiset sisällöt:
79



Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimalla
sopivia näytteitä.
Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan eri
rakenteiden/toimintojen
muuttumista eri eliöryhmien välillä (esim. aistit, hengityselimistö, verenkierto)
10. Meribiologia 1 (BI10) ( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Opiskelijat tutustuvat Itämeren ekosysteemiin ja tehdään retkiä Turun saaristoon..
Kurssi toteutetaan alkusyksyllä.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 Opiskelija ymmärtää Itämeren murtovesiekosysteemin ainutlaatuisuuden
 Oppii tunnistamaan Itämeren keskeistä lajistoa
 Oppii käyttämään tavallisimpia vesistön tutkimusvälineitä
 Ymmärtää Itämeren ekosysteemin toimintaa ja keskeisiä ongelmia, niiden
syitä, seurauksia ja ehkäisymahdollisuuksia.
Keskeiset sisällöt: ,
 Itämeren erityispiirteet
 Suolapulssit, happikato, rehevöityminen, sinileväkukinnot
 Eläin-, kasvi- ja pohjaeläintutkimukset
 Vedenlaatututkimukset
 Itämeren ongelmat
11. Meribiologia 2 (BI11) ( luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Opiskelijat tutustuvat Välimeren erityispiirteisiin kansainvälisellä meribiologian
kurssilla, joka toteutetaan Italiassa Isola del Giglion saarella. Järjestetään joka kolmas
vuosi.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet:
 opiskelija ymmärtää kahden eri meriympäristön eroja ja yhteneväisyyksiä. – osaa
tunnistaa Välimeren keskeistä lajistoa
 osaa seurata englanninkielistä opetusta
Keskeiset sisällöt:
 Laborointityöt ja luennot
 Kovan pohjan/pehmeän pohjan eliöstö
o Välimeren kasvilajistoa
o Patikointi- ja snorklausretket
12. Kertauskurssi (BI12) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
80
Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion biologian perusasioita,
opetellaan vastaamaan eri koetyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiin
biologian näkökulmasta.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Suoritussuositusvuosi 3. vuosi.
Tavoitteet:
- opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa biologiset asiat
kokonaisuutena
- osaa tarkastella biologiaa aihekokonaisuuksien näkökulmasta
- harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihin
Keskeiset sisällöt:
o biologian keskeisten asioiden kertaaminen
o aihekokonaisuuksien toteutuminen biologiassa
o reaalivastauksen periaatteet
o eri tehtävätyyppien harjoittelu
13. Biotechnology (BI13) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
Bioteknologian syventäviä harjoitustöitä, jotka suoritetaan Turun
ammattikorkeakoulun biotekniikan laboratoriossa tai kansainvälisellä biotekniikan
kurssilla.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet
-
Opiskelija oppii korkeakoulumaisia työskentelytapoja
Englannin kielen taidon harjaantuminen kansainvälisellä bioteknologian
kurssilla
Keskeiset sisällöt
- Proteiinien määritys
- Solujen värjäys ja kuvaus
- DNA:n pilkkominen ja elektroforeesiajo
14. Projektikurssi (BI14) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Kurssilla osallistutaan erilaisiin biologian, maantieteen ja ympäristöalan projekteihin,
jotka kestävät 1-3- vuoden ajan. Projektit voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä,
jolloin kurssiin mahdollisesti sisältyy myös kurssimatkoja.
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
Koulukohtaiset biologian soveltavat kurssit
15. Luonnontuntemus (BI 15)
81
Opetellaan tunnistamaan Suomen luonnon keskeistä lajistoa ja luonnonilmiöitä.
Kurssilla retkeillään, käydään museoissa ja tehdään kokoelmia. Painotukset
vaihtelevat vuosittain. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
Tavoitteet:
- opiskelija osaa tunnistaa ympäristöstään erilaisia luonnonilmiöitä
- pystyy tunnistamaan eri eliöitä
- osaa laatia kokoelmia/pitää retkipäiväkirjaa
- pystyy tarkkailemaan lintuja ja muita eläimiä
Keskeiset sisällöt:
o sammal- jäkälä- ja kasvikokoelmien laatiminen
o linturetkelle/retkille osallistuminen ja lintujen tunnistaminen
o sieniretkelle osallistuminen ja sienten määrittäminen
o museokäynnit
o tähtitaivaaseen tutustuminen
16. Biologian kenttäkurssi (BI16)
Kurssilla keskitytään havainnointiin ja mittauksiin biologian tutkimusmenetelminä.
Kurssi toteutetaan esimerkiksi Lapin vaelluksena
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
Tavoitteet:
- Opiskelija oppii havainnoimaan ympäristöään
- Opiskelija oppii retkeilytaitoja
- Opiskelija tutustuu biologisen maastotutkimuksen
Keskeiset sisällöt:
o Omien havaintojen perusteella laadittavat raportit, mittaukset ja tutkimukset
o Maastotyöt
o Biologinen tutkimus: tutkimussuunnitelman laadinta ja mahdollinen toteutus
17. Lintukurssi (BI 17)
Kurssilla tutustutaan monipuolisesti lintuharrastuksen eri puoliin. Opetellaan lintujen
määrittämistä luonnossa esimerkiksi pukutuntomerkkien ja äänien perusteella.
Tutustutaan lintujen rengastukseen ja käydään seuraamassa lintujen kevät- ja
syysmuuttoa. Tehdään muitakin retkiä lähialueen hyville lintupaikoille. Osa
opetuksesta tapahtuu luokkatiloissa (puku- ja äänituntomerkkien harjoittelu). Kurssi
suoritetaan hajautettuna yhden lukuvuoden aikana.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
7.2.5.4. Maantiede
Kurssien suoritus:
Suoritusjärjestys on 1. kurssin jälkeen vapaa. Kertauskurssi GE11 suositellaan
suoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa.
Arviointi:
82
Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jatkuva näyttö oppitunneilla
vaikuttaa kurssiarvosanaan. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän.
Valtakunnalliset maantieteen pakolliset kurssit
1. Sininen planeetta GE1)
Tutustutaan luonnonmaantieteen peruskäsitteisiin ja ilmiöihin kuten maapallon
planetaarisuuteen sekä elottoman ja elollisen luonnonympäristön rakenteeseen,
toimintaan ja vuorovaikutukseen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä
 ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt
 osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
 ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja
kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä
 ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla
 osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että
maailmanlaajuisesti.
Keskeiset sisällöt
Maantieteellinen ajattelu
 Mitä on maantiede?
 maantiede luonnontieteenä
 maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku
 maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys
Maan planetaarinen luonne
 aurinkokunnan synty ja perusrakenne
 Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla
 Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt
Ilmakehä liikkeessä
 ilmakehän rakenne ja merkitys
 tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet
Vesikehä liikkeessä
 veden kiertokulku luonnossa
 sateiden synty ja jakautuminen
 meriveden liikkeet ja merkitys
Sää ja ilmasto
 sää ja sen ennustaminen
 lämpö- ja ilmastovyöhykkeet
 ilmastonmuutos
Maapallon muuttuvat pinnanmuodot
 Maan rakenne
 endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina
Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet
 kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus
 ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä
Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
83
2. Yhteinen maailma (GE2)
Tutustutaan kulttuurimaantieteen peruskäsitteisiin ja teorioihin sekä ihmisen
toiminnan eri muotoihin ja vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Lisäksi tutkitaan
ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa alueiden kehittymiseen ja ehkäistä alueellisia ja
maailmanlaajuisia ympäristöongelmia.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan
liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi
käyttäen
 tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä
 osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä
kaupungistumisen syitä ja seurauksia
 osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien
vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja
taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen
 tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja
 tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot
 osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja
sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla.
Keskeiset sisällöt
Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät
 lähestymistavat ja näkökulmat
 maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat
 paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti
Väestö ja asutus
 väestönkehitys ja väestönkasvu
 asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen
 kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit
Luonnonvarat
 luokittelu ja riittävyys
Alkutuotanto ja ympäristö
 ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous
 maatalouden muodot
 metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous
Teollisuus ja energia
 raaka-aineet ja energialähteet
 teollisuuden sijainti
 kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet
Liikkuminen ja vuorovaikutus
 liikennejärjestelmät
 matkailu ja sen merkitys eri alueilla
 maailmankauppa
 alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio
Ihmistoiminnan alueellinen rakenne
 ytimet ja periferiat
84
 maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa
 keskukset ja vaikutusalueet
 kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla
Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys
 aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet
 kehittyneisyyserot eri aluetasoilla
 kansainvälinen yhteistyö
 globalisaatio
Valtakunnalliset syventävät maantieteen kurssit
3. Riskien maailma (GE3)
Kurssilla tutkitaan erilaisia maapallolla esiintyviä riskejä, niiden esiintymistä
alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi seurataan ja arvioidaan ajankohtaisia
riskiuutisia ja pohditaan ihmisen mahdollisuuksia varautua riskeihin ja ehkäistä niitä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon
vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä
ihmisen ja ympäristön kannalta
 tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja
arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti
 osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä
suhdetta
 osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä
osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin
 tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia
lieventää
 ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon
elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen
 tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä
toimia kestävän kehityksen mukaisesti.
Keskeiset sisällöt:
Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys
Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet
 avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja
eliöperäiset riskit
 luonnonriskeihin varautuminen
Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet
 luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen
riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos,
saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen
 mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin
Ihmiskunnan riskit ja riskialueet
 väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit,
yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen
eriarvoistuminen
85
 ristiriitojen säätelymahdollisuudet
Tekniset riskit
4. Aluetutkimus (GE4)
Kurssilla opiskelija tutkii valitsemaansa aluetta kokonaisuutena. Hän saa valmiudet
hankkia maantieteellistä tietoa erilaisista lähdeaineistoista sekä käsitellä ja tulkita
keräämänsä tietoa. Paikkatietojärjestelmien perusteet ja sovellusmahdollisuudet
kuuluvat osana kurssiin. Kurssilla opitaan myös itse tuottamaan ja esittämään tietoa
mm. graafisesti ja kartografisesti sekä arvioimaan lähdeaineistoa kriittisesti
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa kartografian perusteet
 tuntee
maantieteellisten
paikkatietojärjestelmien
periaatteita
ja
sovellusmahdollisuuksia
 osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin,
kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista
lähteistä
 osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa
työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa
 osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina
 osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla
kuvauksen alueesta
 osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja
viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet.
Keskeiset sisällöt:
Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot
 kenttähavainnot, kysely ja haastattelu
 kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja
satelliittikuvat
 numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina
 painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CDROM-tallenteina olevat lähteet
Paikkatietojärjestelmät
 paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet
 esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja
visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla
Oma aluetutkimus
 tutkimusalueen valinta
 aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden
tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen
aluekuvauksen raportointi
 aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen
koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot,
liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja
kehittäminen
Koulukohtaiset syventävät maantieteen kurssit
86
5. Kaupunki (GE5) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi)
Kurssilla keskitytään kaupunkimaantieteeseen; kaupunkien kehittymiseen, kasvuun ja
kaupungeissa tapahtuviin muutoksiin. Kurssilla tehdään retkiä Turun
kaupunkialueella.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet
 Ymmärtää kaupunkien kehittymisen perusteita
 Hahmottaa kaupunkien muuttuvaa rakennetta ja siihen vaikuttavia
yhteiskunnallisia ilmiöitä.
 Ymmärtää miten kansainväliset kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakenteen
muutokset ilmenevät kotikaupungissamme Turussa
 Oppia tuntemaan paremmin omaa kotikaupunkia
Keskeiset sisällöt
 Kaupunkien syntyhistoria, kaupungin määritelmät
 Kaupungistuminen teollisuusmaissa ja kehitysmaissa
 Metropolien maankäyttöä (New York, Lontoo ym.) ja ongelmia
 Kaavoitus
 Turun kaupungin kehitys
 Parityö Turun asuinalueista/lähiöistä
 3-4 retkeä Aurajoen rannoilla
6. Kartta ja paikkatieto (GE6) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Kurssilla perehdytään karttoihin, karttatulkintaan ja paikkatietojärjestelmiin Kurssi
toteutetaan oppilaskeskeisesti harjoitustöiden avulla.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet
 Oppia tulkitsemaan, lukemaan ja tekemään karttaa.
 Oppia löytämään tarvittavaa tietoa ja havaitsemaan syy- sekä seuraussuhteita
kartalta
 Syventää paikkatieto-ohjelmien tuntemusta.
Keskeiset sisällöt
 Kartoituksen historiaa,
 Karttojen laadinta, karttamerkit,
 Karttaprojektiot ja niiden vääristymät
 Eri mittakaavaisia karttoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, kallioperä- ja
maaperäkarttoja
 Peruskarttojen tulkintaa.
 Diagrammien laadinta, tulkinta ja arviointi
 Paikkatietoharjoituksia
.
7. Geofysiikka (GE7) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
87
Kurssilla tutkitaan maapallon rakennetta ja fysikaalisia toimintoja maantieteen ja
fysiikan näkökulmista. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat
kokeellisia töitä aiheisiin liittyen.
Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
Tavoitteet
 Syventää kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta
 Suunnitella ja toteuttaa kokeellisia töitä
 Tutustua syvällisesti tiettyihin luonnonilmiöihin
Keskeiset sisällöt
 kivikehä
 vesikehä
 ilmakehä
 plasmakehä
8. Rikas ja köyhä maailma (GE8) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
Kurssilla keskitytään kahtiajakautuneeseen maailmaan: rikkaaseen pohjoiseen ja
köyhään etelään sekä siihen johtaneisiin syihin. Kurssilla tehdään harjoitustöitä
aiheeseen liittyen.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet
 Ymmärtää maapallolla vallitsevaa eriarvoisuutta
 Ymmärtää miten eriarvoisuus pitää yllä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden
välistä kahtiajakoa
 Hahmottaa millaisin keinoin saavutetaan paremmat edellytykset
ihmisarvoiseen elämään.
 Ymmärtää rikkaan pohjoisen rooli eriarvoisuuden vähentämiseksi
Keskeiset sisällöt
 Tutkitaan kehittyneisyydeltään eri vaiheissa olevien valtioiden luonnonoloja,
kulttuuria, talouselämää
 Väestön hyvinvoinnin mittarit ja näiden keskinäiset korrelaatiot
 Kehitysyhteistyö
 Globalisaation vaikutukset
 YK:n rooli rikkaassa ja köyhässä maailmassa
9. Hydrogeografia (GE9) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Kurssilla tutkitaan veden ominaisuuksia ja vesiympäristöjen ominaisuuksia,
rakennetta ja toimintaa. Kurssilla tehdään veteen liittyviä harjoitustöitä ja tutkimuksia.
Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Tavoitteet
 Ymmärtää veden ominaisuuksia
 Hahmottaa meriympäristöjen ja valuma-alueiden moninaisuutta
88



Oppia veteen liittyviä tutkimusmenetelmiä
Ymmärtää hydrologisen kierron merkityksen maapallolla
Ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksia veden laatuun
Keskeiset sisällöt
 Veden koostumus
 Veden liikkeet
 Hydrologinen sykli
 Valuma-alueet
 Merenpohjan topografia
 Erilaiset merialueet
 Jäätiköt
 Pohjaveden syntyprosessit
 Ihmisen toiminnan vaikutukset
10. Matkailu- ja talousmaantiede (GE10)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Kurssilla tutkitaan matkailua merkittävänä ja nopeasti kasvavana elinkeinona.
Selvitetään maailmanlaajuista matkailua erilaisiin ympäristöihin sitoutuneena ilmiönä,
jolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi tutkitaan taloudellisten
toimintojen sijaintia ja siihen vaikuttavia syitä. Ei itsenäistä suoritusta.
Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa.
Tavoitteet:
 ymmärtää matkailun merkitys kasvavana elinkeinona
 tutkia matkailua alueellisena ilmiönä, sen hyötyjä, haittoja ja riskejä
 ymmärtää talouden riippuvuutta alueellisista resursseista
 ymmärtää maailmankaupan perusteita
Keskeiset sisällöt
 keskeiset matkailualueet
 matkailun hyödyt ja haitat
 toimintojen optimisijainti
 alueiden taloudelliset erityispiirteet (esim. Turun laiva- ja telakkateollisuus).
 maailmankauppa
11. Kertauskurssi (GE11) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion maantieteen perusasioita,
opetellaan vastaamaan eri koetehtävätyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiin
maantieteen näkökulmasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi.
Suoritussuositusvuosi 3. vuosi.
Tavoitteet:
 opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa maantieteen
asiat kokonaisuutena
 osaa tarkastella maantiedettä aihekokonaisuuksien näkökulmasta
 harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihin
89
Keskeiset sisällöt:
maantieteen keskeisten asioiden kertaaminen
 aihekokonaisuuksien toteutuminen maantieteessä
 reaalivastauksen periaatteet
 eri tehtävätyyppien harjoittelu
 harjoitellaan taulukoiden, diagrammien ja piirrosten tulkintaa
Koulukohtaiset soveltavat maantieteen kurssit
12. Ympäristönsuojelu (GE12)
(merilinjan kurssivaihtoehto)
Kurssilla käsitellään teoriaa meriturvallisuudesta, öljyntorjunnasta ja
ympäristöonnettomuuksista. Kurssilla tehdään ensiapuharjoituksia ja
pelastautumisharjoituksia. Kurssilla integroidaan maantiedettä, biologiaa ja liikuntaa.
Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain.
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
13. Maastokurssi (GE13)
Tavoitteena on tutustua Lounais-Suomen luontoon. Kurssi sisältää teoriatunteja sekä
retken vuosittain valittavaan paikkaan (esim. Kurjenrahka, Kökar). Integroidaan
maantiedettä, biologiaa ja liikuntaa. Kahden päivän retkeen sisältyy vaellusta,
maastotöitä pienryhmissä ja yöpyminen luonnossa.
Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
7.2.5.5. Historia
Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien
luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä
hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja
eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine.
Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon
muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen
pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden
moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus
sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo
mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä
mahdollisuuksia.
Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen
kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen
yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan
maailmanhistorian taustaa vasten.
Historian opetuksessa otetaan huomioon Turun kaupungin ja seutukunnan
erityispiirteet. Tavoitteena on, että opiskelija saa monipuoliset tiedot Turun historiasta
90
ja ymmärtää kotiseutunsa historian merkityksen koko Suomen historialle.
Kulttuuripolku-hanketta toteutetaan historian opetuksen tarjoamien mahdollisuuksien
puitteissa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi museoiden, kulttuurilaitosten ja
julkisyhteisöjen kanssa.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historianopetus pyrkii osaltaan toteuttamaan
koulun kansainvälistä painotusta esimerkiksi vieraskielisen historianopetuksen ja eri
maihin suuntautuvien opintomatkojen kautta.
Opetuksen tavoitteet
Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät
historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset
 näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden
lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon
ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan
 osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä
ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien
monisäikeisyyden
 osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin
ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta
 ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta
 saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen
sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena.
Arviointi
Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä
oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota
opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa
olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä
arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään
monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä,
tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset ja
syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa on
kirjattu kurssin yhteyteen.
Suoritusjärjestys
Pakollisten historian kurssien suositeltava suoritusjärjestys on 1-2-3-4. Yleisessä
pakollisia ovat kurssit 1-4, luonnontiedelukiossa pakollisia kurssit 3-4. Syventävät ja
koulukohtaiset historian kurssit opiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä.
Historian ainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssien
suorittamista.
Itsenäinen suoritus
Opiskelija voi suorittaa historian kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa
kurssin sisällön kirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen
sovittavat kirjalliset työt. Kursseja 7 ja 9-13 ei voi suorittaa itsenäisesti.
Aihekokonaisuudet
91
Aihekokonaisuudet otetaan huomioon historian opetuksessa tarkastelemalla niiden
kehitystä ja merkitystä eri aikakausina.
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion erityisenä painopistealueena on kulttuuri ja
kansainvälisyys. Kulttuuripolku-hanke on osa historianopetusta. Yhteistyössä eri
oppiaineiden kanssa annetaan opiskelijoille valmiuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään ja vahvistaa kulttuurien tuntemusta.
Historian opiskelu auttaa opiskelijoita kehittämään lähdekriittistä ajattelua ja
soveltamaan sitä tiedonhankinnassa. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita
seuraamaan ajankohtaisia Turun ja lähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia ja
kansainvälisiä asioita eri tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Historian opetuksessa on
mahdollista hyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapoja
esimerkiksi käyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisia
oppimisympäristöjä.
Valtakunnalliset pakolliset historian kurssit
1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena
tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta
nykyaikaan.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä
 ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se
vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen
 tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan
 tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät.
Keskeiset sisällöt
Esihistoria – pyyntikulttuurin aika
ihmisen kehitysvaiheet
keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa
Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset
työnjako ja kulttuurin synty
suurten jokilaaksojen kulttuurit
Välimeren talousalue antiikin aikana
Kreikan talouselämä
Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi
orjuus ja antiikin ajan tekniikka
Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä
feodaaliyhteiskunta
keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki
Löytöretket
löytöretkien edellytykset ja seuraukset
maailmantalouden syntyminen
Teollistuva maailma
tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet
92
muutokset sukupuolten työnjaossa
yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset
muutokset kaupunkirakenteessa
Globaali kulutusyhteiskunta
raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen
massatuotanto ja kulutusyhteiskunta
sosialistinen suunnitelmatalous
kolmannen maailman muotoutuminen
kasvun rajat ja uudet haasteet
2. Eurooppalainen ihminen (HI2)
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä
eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta
tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen
kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri
ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen
 kulttuuriperintöön
 ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana
 osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä
 tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia
virtauksia
 tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa.
Keskeiset sisällöt
Antiikin aika
demokratian synty
antiikin kulttuuri
Keskiajan yhtenäiskulttuuri
keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri
uskonnon merkitys kulttuurissa
Uuden ajan murros
renessanssi ja tiedon vallankumous
uskonpuhdistus
barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä
luonnontieteellisen maailmankuvan synty
Valistuksen aikakausi
valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen
Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen
aatteellinen perintö
Aatteiden vuosisata
keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset
tiede uskonnon haastajana
porvariston vuosisata
Nykyaika
kulttuurin pirstoutuminen
populaarikulttuuri massaviihteeksi
93
3. Kansainväliset suhteet (HI3)
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja
muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen
politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella.
Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa
 ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen
perusteita
 ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten
suhteiden historiassa.
Keskeiset sisällöt
Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset
kansainvälisen politiikan peruskäsitteet
imperialismin teoria ja käytännöt
ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen
politiikkaan
Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota
eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot
toinen maailmansota seurausilmiöineen
Kylmä sota
kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen
maailman johtajina
kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat
kylmän sodan kriisien luonne
Saksa kylmän sodan näyttämönä
Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa
Uusi epävarmuuden aika
Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen
kansainväliset rauhanpyrkimykset
kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa
Lähi-idän ongelmakenttä
Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa
uudet kansainväliset rakenteet
4. Suomen historian käännekohtia (HI4)
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja
kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen
valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit,
siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja
kulttuuriset murrokset.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset
94


osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja
maailmanpoliittiseen taustaan
ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen
elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden.
Keskeiset sisällöt
Ruotsin ajan perintö
Vallanvaihdos
Suomen liittäminen Venäjään
autonomian synty
Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen
aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat
Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros
elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen
sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty
sortokaudet ja kansanvallan synty
Suomen itsenäistymisprosessi
Suomen itsenäistyminen
sisällissota
hallitusmuoto
Kahtiajaosta eheytymiseen
oikeistoradikalismin nousu
elintason nousu
kulttuurista kulutustavaraa
Toinen maailmansota jälkiseurauksineen
sodat ja jälleenrakentaminen
ulkopolitiikan muutos
Hyvinvointivaltion rakentaminen
rakennemuutos
1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos
Suomen uusi kansainvälinen asema
kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja
poliittisesti
suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää
Valtakunnalliset syventävät historian kurssit
5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5)
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä
suomalaista kulttuuriperintöä.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen
 tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen
 ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin
 oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä
 oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat Turun ja lähiseudun historiaan ja
näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta.
95
Keskeiset sisällöt
Esihistoria
esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä
asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet
Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla
Suomi idän ja lännen välimaastossa
sääty-yhteiskunnan synty
asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset
Uuden ajan uudet tuulet
uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen
Suurvaltakausi
suurvaltakauden vaikutukset Suomessa
talous, väestö, koulutus
Vapauden ja hyödyn aika
kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys
kustavilaiset uudistukset
kansallisen tietoisuuden ensi askeleet
6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6)
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien
ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri
ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan
Euroopan ulkopuolelta.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan
poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa
 ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja
luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden
 tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen
vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa
 oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa,
uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa
 osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa.
Keskeiset sisällöt
Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista:
Afrikka
arktiset kulttuurit
Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit
Intia
islamin maailma
Japani
Kiina
Korea
Latinalainen Amerikka
Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit
Koulukohtaiset syventävät historian kurssit
96
7. Vuosisadat kohdalleen (HI7)
Kurssi on historian kertauskurssi ja toimii valmennuksena ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin
 syventää tietämystään historiasta
 hallitsee kronologian
Keskeiset sisällöt
Historian valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtien kertaus.
Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaisten
tehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
Koulukohtaiset soveltavat historian kurssit
8. Finnish history from 1809 till today (HI8)
Tavoitteet ovat samat kuin HI3-kurssissa.
Opiskelija osaa käyttää englannin kieltä historian opiskelun välineenä.
Sisällöt
Sisällöt ovat samat kuin HI3-kurssissa.
Arviointi: Numeroarvostelu
9. Matka EU-maan historiaan ja kulttuuriin (HI9)
Kurssi perehdyttää opiskelijoita syventävästi yhden Euroopan unionin maan historiaan
ja kulttuuriin. Kurssin puitteissa tehdään opintomatka vuosittain vaihtuvaan
kohteeseen. Opiskelijat rahoittavat matkan itse. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa.
Tavoitteet
Perehtyä laaja-alaisesti jonkin Euroopan unionin maan historiaan ja kulttuuriin.
Tarjota opiskelijalle mahdollisuus osallistua opintomatkalle.
Sisällöt
Tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan vaihtuvasti esimerkiksi yksi seuraavista:
Saksa
Iso-Britannia
Ranska
Puola
Baltian maat
Kurssi voidaan suorittaa myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa tai tekemällä
projekteja tai osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin (esim. Comenius).
97
Arviointi: Suoritusmerkintä
10. Turun seudun arkeologiaa (HI10)
Kurssi perehdyttää opiskelijoita esihistorian päävaiheisiin, Turun seudun varhaiseen
historiaan ja arkeologian tutkimusmenetelmiin. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen arkeologian päävaiheet, ja
perehtyy arkeologiseen tutkimukseen Turun seudulla.
Keskeiset sisällöt
Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi Suomessa
Asuminen ja arki esihistoriallisella ajalla Suomessa
Muinaisjäännösten suojelu, konservointi ja hoito
Turun kaupungin kehityksen varhaiset vaiheet
Arkeologin työ käytännössä
Arviointi: Suoritusmerkintä.
Kurssin suoritus edellyttää oppitunneille ja käytännön harjoituksiin osallistumista sekä
kurssiraportin kirjoittamista.
11. Merihistorian kurssi (HI11)
Kurssilla tutustutaan suomalaisen merenkulun ja Itämeren historiaan. Käsiteltäviä
aiheita ovat mm meriarkeologia, laivanrakennus, merenkulun ammatit ja merellinen
kulttuuriperintö. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Forum Marinumin kanssa.
Suoritusmerkintä.
Suoritussuositusvuosi 2. tai 3. vuosi.
merilinjan kurssi; valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa
12. Historian projektikurssi (HI12)
Kurssin voi suorittaa osallistumalla hankkeeseen tai projektiin, jossa syvennetään historian
tuntemusta ja tietämystä. Projekti voidaan myös toteuttaa
myös eri oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Kurssi on mahdollista lukea myös merilinjan
kurssiksi, jos hankkeen sisällöt sopivat merialan opintoihin. Myös ulkomailla tehtyjä
opintoja, esimerkiksi vaihto-oppilasvuonna, on mahdollista lukea hyväksi. Suoritusmerkintä.
Suoritusvuosi vapaa.
merilinjan kurssi
13. Antiikin historia (HI13)
Kurssilla tarkastellaan antiikin Kreikan tai Rooman historiaa. Pääpaino on aate- ja
kulttuurihistoriassa. Kurssilla toteutetaan joko Ateenan tai Rooman opintomatka,
jonka opiskelijat rahoittavat itse. Opiskelijat laativat esitelmän sovitusta aiheesta.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
98
7.2.5.6. Yhteiskuntaoppi
Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä
yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja
vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman
näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden
sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten
ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin
yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen
vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä
aktiiviseen kansalaisuuteen.
Opetuksen tavoitteet
Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena
 tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat
ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin
 hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön
 on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja
osaa myös käyttää niitä
 pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti
verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota
 kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja
arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä
 saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan
yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen.
Arviointi
Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön
ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa
jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä
sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia
arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä
vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit
arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa on kirjattu kurssin
yhteyteen.
Suoritusjärjestys
Suoritusjärjestys vapaa, kertauskurssi YH5 kuitenkin viimeiseksi. Yleisessä pakollisia
ovat kurssit 1-2, luonnontiedelukiossa pakollinen kurssi on 1. Yhteiskuntaopin
ainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssien suorittamista.
Itsenäinen suoritus
Yhteiskuntaopin kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Erikoistapauksessa
opiskelija voi suorittaa kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa kurssin sisällön
kirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavat kirjalliset
työt.
99
Aihekokonaisuudet
Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia taloudellisesta, poliittisesta,
sosiaalisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta. Opiskelijoita ohjataan osallistumaan
itseään koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi oman koulun oppilaskunnassa ja
tiedostamaan vaikuttamisen mahdollisuuksia aktiivisena kansalaisena.
Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita seuraamaan ajankohtaisia Turun ja
lähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia ja kansainvälisiä asioita eri
tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Yhteiskuntaopin opetuksessa on mahdollista
hyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapoja esimerkiksi
käyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisia oppimisympäristöjä.
Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehdä yhteistyötä
paikallisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi
Turun kaupunki
Paikalliset yritykset
Kansalaisjärjestöt
Käräjäoikeus
Pankit
Eurooppa-tiedotus
Yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi vierailukäynnit, asiantuntijaluennot,
vaalipaneelit.
Valtakunnalliset pakolliset yhteiskuntaopin kurssit
1. Yhteiskuntatieto (YH1)
Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy
suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian
käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan
perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet
 tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet
 omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan
 tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet.
Keskeiset sisällöt
Suomalaisen yhteiskunnan kehitys
Suomen väestörakenne
hyvinvointivaltion rakentuminen
hyvinvointivaltion mahdollisuudet
Valta
valta käsitteenä ja vallankäytön muodot
poliittiset järjestelmät
Vaikuttaminen
demokratia ja kansalaisyhteiskunta
globaali vaikuttaminen
vaikuttamisen haasteet
Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät
100
perusoikeudet
tuomio- ja järjestysvalta
turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat
Sosiaalipolitiikka
tarkoitus, tehtävä ja muodot
2. Taloustieto (YH2)
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu
taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan,
yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten
tilastojen ja muiden lähteiden avulla.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin
 tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden
näkymiin
 saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia
kysymyksiä myös eettiseltä kannalta
 tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle.
Keskeiset sisällöt
Suomalaisten elinkeinot
alkutuotanto
teknologia ja teollistuminen
palveluyhteiskunta
Taloudellinen toiminta ja yritykset
talouden peruskäsitteet
kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina
kilpailu ja sen muodot
yritystoiminta ja kuluttaja
Talouselämän vaihtelut ja häiriöt
taloudellinen kasvu
keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina
ratkaisumalleina
Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat
markkinoiden vapautuminen
rahoitusmarkkinoiden rakenne
rahapolitiikka ja korko
Julkinen talous ja talouspolitiikka
verotus ja finanssipolitiikka
politiikka ja markkinavoimat
tulopolitiikka
Suomi kansainvälisessä kaupassa
kansainvälistyvä talous ja Suomi
globalisaation vaikutuksia
Suomen talouden tulevaisuudennäkymät
uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat
Valtakunnalliset syventävät yhteiskuntaopin kurssit
101
3. Kansalaisen lakitieto (YH3)
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa
valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista
 saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta
merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista
 oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat
 tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja
kuluttajana
 kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä
 haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti.
Keskeiset sisällöt
Lakitiedon perusteet
Suomen oikeushistoria
oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä
peruskäsitteet
oikeudellisen tiedon hankkiminen
Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet
perheoikeus
työoikeus
kuluttajansuoja
velka, takaus ja maksukyvyttömyys
asuminen
muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin
Rikos- ja prosessioikeus
oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot
rangaistukset
kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen
4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4)
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen
asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen
Euroopan unionista käytävään keskusteluun.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta
 oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena
 tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja
uhkia
 osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa
 ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen
poliittisen järjestelmän kannalta.
Keskeiset sisällöt
102
Eurooppalainen identiteetti
yhteiset eurooppalaiset arvot
Euroopan unionin kansalaisuus
Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa
Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä
suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
erilaiset jäsenet
Euroopan unionin alueelliset vaikutukset
nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa
alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta
Euroopan unionin haasteet
EU:n laajeneminen
yhteinen turvallisuuspolitiikka
EU ja globaalit järjestelmät
Koulukohtainen syventävä yhteiskuntaopin kurssi
5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5)
Kurssi on yhteiskuntaopin kertauskurssi ja toimii valmennuksena
ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin
 syventää tietämystään yhteiskuntaopista
 hallitsee yhteiskunnallisen käsitteistön
Keskeiset sisällöt
Yhteiskuntaopin valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtien
kertaus. Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaisten
tehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua.
Arviointi
Suoritusmerkintä
Koulukohtaiset soveltavat yhteiskuntaopin kurssit
6. Yrittäjyyden peruskurssi (YH 6)
Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa.
1. (tai 2.) vuosi.
Kurssin tavoitteena on perehtyä yrittäjyyteen ja yrityksen perustoimintoihin: liikeideaan, yrityksen perustamiseen, markkinointiin jne. Kurssiin voi liittyä sekä
yritysvierailuja, yrityksen toimintaan tutustumista että yrityksen edustajien vierailuja
koulussa. Kurssi voidaan toteuttaa myös NY24h-yrittäjyysleirinä. Kurssin sisältö ja
suoritustapa täsmentyvät opiskelijoiden kanssa.
Arviointi: suoritusmerkintä.
7. Yrittäjyyden jatkokurssi (YH 7)
103
Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa.
Suoritusvuosi 2. (tai 3.) vuosi.
Kurssin tavoitteena on syventää yrittäjyyden peruskurssilla opittuja asioita. Kurssilla
perustetaan oma miniyritys ja pyöritetään sen toimintaa lukuvuoden ajan. Kurssi
toteutetaan NY- Vuosi yrittäjänä –opinto-ohjelman mukaan.
Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla NY24h-leirin ohjaajakoulutukseen ja
osallistumalla leirille joko tutorina tai leiripäällikkönä.
Arviointi: suoritusmerkintä.
8. Sosiologia (YH8)
Kurssilla perehdytään yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan sekä keskeisiin
yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja sosiologian klassikoihin. Kurssilla harjoitellaan
yhteiskunnallisen tutkimuksen tekoa, erityisesti tutkivan oppimisen työtapaa. Siitä on
paljon hyötyä useimmissa, mutta varsinkin yhteiskuntatieteellisissä, jatko-opinnoissa.
Suoritusmerkintä.
9. Yhteiskunta nyt (YH9)
Kurssilla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita ja syvennetään pakollisten
yhteiskuntaopin kurssien teemoja.
Suoritusmerkintä.
7.2.5.7. Uskonto
Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa,
sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja
eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin.
Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa
sekä yhteisön ja yksilön elämää.
Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta
kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja
uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa,
uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin
tieteisiin ja taideaineisiin.
Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa
oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä
kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen
omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia.
Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään
opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään
kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan.
Opetuksen tavoitteet
104
Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää
uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä
kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin
 hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida
erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä
 kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja
kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien
uskonnollista perinnettä
 kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan
eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa
monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa
 ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettiste
ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen
 hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja
ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä
arviointia.
Arviointi
Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen
hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja
kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita
ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa
otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset
taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun,
arviointiin ja kehittämiseen. Valtakunnallisissa syventävissä ja soveltavissa kursseissa
on numeroarviointi. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Suoritusjärjestys
Uskonnon kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakollisten uskonnon kurssien
suositeltava suoritusjärjestys on 1-2-3. Syventävät ja soveltavat uskonnon kurssit
opiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Uskonnon ainereaalin
kirjoittaville suositellaan syventävien kurssien suorittamista.
Itsenäinen suoritus
Opiskelija voi suorittaa uskonnon kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa
kurssin sisällön kirjallisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavan
kirjallisen työn. Pakollisista kursseista kurssia 3 ei voi suorittaa itsenäisesti sen
interaktiivisen (edellyttää osallistumista esim. keskusteluun) luonteen vuoksi.
Aihekokonaisuudet
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion painopistealueet kulttuuri ja kansainvälisyys
sekä Turun kaupungin painopistealueista esim. paikallisuus liittyvät läheisesti
uskonnon pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kulttuuripolku –hanke on osa myös
uskonnon opetusta. Koulukohtaisissa syventävissä kursseissa pyritään kehittämään
opiskelijoiden viestintä- ja mediaosaamista sekä eri kulttuurien syvempää tuntemusta.
Luonnontieteen linja
Valtakunnallinen pakollinen kurssi ”Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta” (UE2) on
luonnontieteen linjan opiskelijoille valtakunnallinen syventävä kurssi.
105
Evankelis-luterilainen uskonto
Valtakunnalliset pakolliset kurssit
1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän
kirjallisuuden
 edustajana
 •ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät
kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa
jäsentämiseen
 tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen
osana uskonnon tutkimusta
 oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen
vakaumus.
Keskeiset sisällöt
 uskonnon määrittely ja tutkiminen
 uskonnon ydinkysymykset
 uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa
 Raamattu pyhänä kirjallisuutena
 yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä
 Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat
 Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin
Arviointi
Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen.
2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut
ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa
kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa
 tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen
vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri
vaiheissa
 ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla
maailmaa
 osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja
ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan.
Keskeiset sisällöt
 kristillisen kirkon synty
 alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon
106





lännen kirkko keskiajalla
idän kirkon kehitys
reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla
nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa
kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu
Arviointi
Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen.
3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen
pohdinnan merkityksen
 saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun
 ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa
ratkaisuistaan
 saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja
osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin
 ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan
 ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan
keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia
perusteita.
Keskeiset sisällöt
 ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema
 kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta
 hyvän ja pahan käsitteet
 kristillinen etiikka ja etiikan teoriat
 yksilöeettisiä kysymyksiä
 yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä
Arviointi
Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen.
Valtakunnalliset syventävät uskonnon kurssit
4. Uskontojen maailmat (UE4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet
 ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen
ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan
 ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten
samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja
eettistä perinnettä.
107
Keskeiset sisällöt
Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja,
juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan
luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä.
 uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät
 uskontojen pyhät kirjat ja oppi
 uskontojen eettiset ohjeet
 uskontojen kultit ja rituaalit
 uskontojen suuntaukset
 uskonnot ja yhteiskunta
Arviointi
Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen.
5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta
nykypäivän uskonnollisuuteen
 ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä
käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä
 osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten
korostusten näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
 muinaissuomalainen uskonto
 Suomen kirkkohistorian yleislinjat
 luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa
 ei-kristilliset yhteisöt Suomessa
 kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan
Arviointi
Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen.
Koulukohtaiset syventävät uskonnon kurssit
6. Myyttikurssi (UE6)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu ihmiskunnan olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin liittyviin
ajatuksiin, jotka näkyvät myyteissä ja taruissa
 tuntee myyttien vaikutuksen kulttuurissa, varsinkin taiteen eri muodoissa.
Keskeiset sisällöt
 myyttien määrittely ja luokittelu
 myyttien alkuperä ja muuttuminen
108


eri kulttuurien myytit opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella
soveltava projektityö opiskelijan valitsemalla tekniikalla.
Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä
tehtävien suorittaminen hyväksytysti.
7. Elämän ja kuoleman suuret teemat (UE7)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tutustuu elämän ja kuoleman problematiikkaan
 saa valmiuksia syntymän ja kuoleman kohtaamiseen
Keskeiset sisällöt
 kuoleman ja elämän määrittely-yrityksiä
 syntymä ja kuolema lääketieteellisinä ilmiöinä
 ihmisen aika
 kuolemaan ja syntymään liittyvät tavat eri kulttuureissa eri aikoina
 käsityksiä kuoleman jälkeisistä tiloista eri kulttuureissa
 käsityksiä ajasta ja ikuisuudesta
 syntymän ja kuoleman esitystavoista Suomen taiteessa
Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä
tehtävien suorittaminen hyväksytysti.
8. Uskonnon kertauskurssi (UE8)
Kurssin tavoitteena on, että
* opiskelija muodostaa kokonaiskuvan lukion uskonnon kursseista ja niiden
keskeisistä teemoista
* tunnistaa yo-kokeen tehtävätyyppejä
* tekee harjoituksia tulevaa yo-koetta varten
* kehittää vastaustekniikkaa
Keskeiset sisällöt
* kurssien keskeisten sisältöjen kertaus
* ylioppilaskokeen tehtävien harjoittelu ja vastaustekniikan hiominen
* erilaisiin tehtäviin vastaaminen
Arviointi
Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat tuntityöskentely sekä tehtävien
suorittaminen hyväksytysti.
9. Uskonto yhteiskunnassa (UE9)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää uskonnon suuren vaikutuksen yhteiskuntaa muokkaavana tekijänä
- osaa pohtia, miten uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan ja yhteiskunta uskontoihin
- oppii tarkastelemaan uskontojen tulevaisuutta, ja erityisesti kristinuskon ja islamin
nykypäivänä ja tulevaisuudessa
perehtyy uskontojen näkymiseen mediassa
109
- ymmärtää sodan ja rauhan problematiikkaa uskontojen kautta tarkasteltuna
- tutustuu uskontojen piirissä harjoitettuun sosiaaliseen työhön yhteiskunnassa
Kurssin keskeiset sisällöt ovat:
- Uskontopsykologiset ja -sosiologiset teemat nyky-yhteiskunnassa
- Globalisaation ja monikulttuurisuuden vaikutukset uskontoihin
- Uskonnolliset ääriliikkeet
- Uskonnolliset vaikutuskeinot ja uskonto vallankäyttäjänä
- Uskontojen työmuodot (diakonia, lähetystyö, lapsi- ja nuorisotyö, kriisityö)
- Sodan ja rauhan kysymykset
- Uskonto mediassa
- Ihmisoikeudet
Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat aktiivinen tuntityöskentely sekä
annettujen tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
10. Uskonto taiteessa (UE10)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
- ymmärtää uskonnon monipuolisen vaikutuksen taiteessa
- tutustuu uskonnollisiin symboleihin ja myytteihin
- pohtii, miten aikakausi ja kulttuuri vaikuttavat taiteeseen
- havainnoi ja ymmärtää eri uskontojen keskeisiä taiteen muotoja
- tarkastelee kurssin puitteissa uskontojen ja uskonnollisten merkkihenkilöiden
vaikutusta elokuvataiteessa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa sekä musiikissa
Kurssin keskeiset sisällöt ovat:
- Uskonnollinen symboliikka kuvataiteessa
- Uskonnolliset myytit
- Kristillinen kuvataide, esim. Jeesuksen kuvaaminen eri aikoina
- Taiteen tulkinta
- Uskonnon ilmeneminen musiikissa, elokuvassa ja arkkitehtuurissa
Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat aktiivinen tuntityöskentely sekä
annettujen tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.
7.2.5.8. Muut uskonnot
Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen
opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille
ryhmille laadittuja tavoitteita. Opetushallitus on antanut määräyksen Lukioiden
uskontojen opetussuunnitelmien perusteista 2006, jotka ovat löydettävissä sivuilta
http://www.oph.fi.
7.2.5.9. Elämänkatsomustieto
Elämänkatsomustiedon opetus tapahtuu Turussa keskitetysti Puolalanmäen lukiossa.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2006 (http://www.oph.fi) on luettavissa
valtakunnalliset kurssien tavoitteet ja sisällöt.
7.2.5.10. Filosofia
110
Valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman painopistealueista Tsyk:n lukion
filosofian opetuksessa painottuu erityisesti
eurooppalaisen ajatteluperinteen
kulttuuri-identiteetin
kestävän kehityksen
yhteiskunnan ja teknologian kysymykset.
Turun Suomalaisessa yhteiskoulussa filosofian opetus ei tuota selitystä
todellisuudesta, vaan antaa lähtökohtia todellisuuden henkilökohtaiseen
ymmärrykseen. Tämän vuoksi opetuksessa painottuu filosofian kysymysten pohdinta
omakohtaisesti osallistuvan keskustelun avulla. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on
valtakunnallisten kurssien lisäksi opetusohjelmaan laadittu kaksi koulukohtaista
kurssia, joista toinen on osa ns. etärenkaan opetusta.
Opetuksessa käytetään menetelminä dialogisuutta, jolla tarkoitetaan toisten ja omien
näkemysten kriittistä ymmärtämistä keskustelussa. Toisten näkemykset kattavat sekä
ns. suuret filosofit että opiskelutoverit. Toinen menetelmä on dialektiikka, jolla
halutaan korostaa todellisuuden moni-ilmeisyyttä. Dialektisuus filosofian opiskelussa
auttaa huomaamaan lähtökohtaisesti selvien käsitysten moninaiset taustaoletukset.
Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista
sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää
ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa
tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun
valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa.
Filosofiassa
opiskeltavat
tiedolliset
kokonaisuudet
ovat
välttämättömiä
kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi.
Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään
käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian
opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle
ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu
opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa
näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta,
arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai
olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä.
Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan
runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun
opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia
ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä
samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden
kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin
yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu
tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi.
Opetuksen tavoitteet
Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja
111



osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden
perusteluja
ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan
niistä johdonmukaisesti ja järkevästi
hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että
nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin.
Arviointi
Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista
omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen,
mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys,
johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys.
Valtakunnallinen pakollinen filosofian kurssi
1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF1)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja,
ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa
ja arvoja
 tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen
tietämisestä ja siinä toimimisesta
 hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella
käsityksiä hyvästä ja oikeasta.
Keskeiset sisällöt
 mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin,
tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet
 todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen
suhde, vapaus ja välttämättömyys
 tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde
tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja
kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa
 yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja
vapauden käsitteet
 hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde
tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta
koskevia filosofisia näkemyksiä
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
Valtakunnalliset syventävät filosofian kurssit
2. Filosofinen etiikka (FF2)
Tavoitteet
112
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin
 osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella
arvioitaan etiikan käsittein
 kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen
etiikan välinein
 oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.
Keskeiset sisällöt
 moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka
 moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin
suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa
vakaumuksissa
 moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten
perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta
 klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet
 filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä
 osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu
filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa
 oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä
 oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.
Keskeiset sisällöt
 metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä
metafysiikan
luonteesta,
todellisuuden
rakenne
luonnontieteellisen,
ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa
 totuuden luonne ja totuusteoriat
 tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen
 tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja
yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä
 tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä
 argumentoinnin ja päättelyn perusteita
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
4. Yhteiskuntafilosofia (FF4)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
113




perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin
oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden
toimintaa
osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta
osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista
toimintaa.
Keskeiset sisällöt
 yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
 yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus
 yhteiskuntajärjestyksen,
vallan
ja
omistamisen
oikeuttaminen:
yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat
 poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja
niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat
 nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus,
identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
Koulukohtaiset syventävät filosofian kurssit
5. Mediafilosofia (FF5)
Kurssi järjestetään verkkokurssina. Kurssilla käsitellään mediaa ihmisen
ympäristönä.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
6. Keskusteleva filosofia (FF6)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tutustuu filosofisen keskustelun perinteeseen
• oppii argumentoimaan keskustelussa
• osaa muotoilla kantansa perusteltujen väitteiden muotoon
• tuntee erilaisia vaikuttamisen keinoja
Keskeiset sisällöt
• argumenttien tyypit ja niiden tunnistaminen
• argumentin muotoilu
• ajatteluprosessin hahmottaminen argumentteina
• erilaiset vaikuttamiskeinot
• väittelyt
Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneilla.
Arviointi
Suoritusmerkintä
Ei itsenäistä suoritusta
114
7. Ympäristöfilosofia (FF7)
Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, ihmistä luonnon osana.
Ihmisen luontosuhteen sanotaan olevan nykyisten ympäristöongelmien, kuten
ilmastonmuutoksen, perussyy. Harvoin kuitenkaan kysytään, mikä tuo luontosuhde
oikeastaan on. Ympäristöfilosofian kurssilla tutustutaan ihmisen ja luonnon välisen
vuorovaikutuksen tieto-opillisiin, ontologisiin, yhteiskunnallisiin ja eettisiin
ulottuvuuksiin.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa hahmottaa länsimaisia suhtautumistapoja luontoon
 ymmärtää luonnon ja kulttuurin erottamisen ja yhdistämisen ongelmallisuutta
 osaa käsitteellistää ympäristöongelmat osaksi elämäntapoja
 osaa jäsentää luontoarvoja
Keskeiset sisällöt
 ympäristöfilosofinen tutkimus
 länsimaiset luontoasenteet
 ympäristöetiikka
 luonto ja arvot
Kurssin suoritus: essee tai koe, suoritusmerkintä.
7.2.5.11. Psykologia
Psykologian opetuksessa korostuu opetussuunnitelman painopistealueista erityisesti:
 aktiivinen kansalaisuus (PS5, PS6)
 hyvinvointi ja turvallisuus (PS1, PS2, PS3, PS4, PS5, PS6, PS6)
 kestävä kehitys (PS2, PS4, PS5, PS6)
 kulttuuri-identiteetti (PS2, PS5, PS6)
 teknologia ja yhteiskunta (PS2, PS3, PS5, PS6)
 viestintäosaaminen (PS3, PS6).
Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia
havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia
tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti
tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot
tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä.
Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle
mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan.
Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja
omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon
yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään
psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja
vastavuoroista riippuvuutta.
Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista
painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä.
115
Opetuksen tavoitteet
Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka
perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen
 hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja
tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy
niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia
 ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan
elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen
kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa,
ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen
 osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon
luotettavuutta
 kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan,
yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen
kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista
ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen.
Arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen
ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista
ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee
osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan
oppimaansa tietoa.
Valtakunnallinen pakollinen psykologian kurssi
1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri
alueilla

ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa

tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja
kognitiiviset toiminnot sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä
kuvaavien käsitteiden avulla

ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia
psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan

osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen
tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä.
116
Keskeiset sisällöt
 psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet,
psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten
ilmiöiden selittämiseen

psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia
psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä

oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia

sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
Valtakunnalliset syventävät psykologian kurssit
2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia,
biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta

tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa
kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä

ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko
elämän ajan

ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että
kehitykseen voidaan vaikuttaa

ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan.
Keskeiset sisällöt
 yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa

psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa

psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi
perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen

sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä
kehityksessä

psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen
117

psyykkisen kehityksen tutkiminen
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden,
havaitsemisen ja muistintoiminnan periaatteita

ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta

ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden
yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin

tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.
Keskeiset sisällöt

kognitiiviset perusprosessit

vireystilan säätely, nukkuminen ja uni

hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys
psyykkisiin toimintoihin

kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus

kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että
tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista

tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen
motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta
118

ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat
dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden

ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön
hyvinvointiin

ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa

ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden
edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta.
Keskeiset sisällöt
 eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen

tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen
ja merkitys

motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus

motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset
ihmisen toiminnassa

motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja
yhteisötasolla

motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä
motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta

korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja
päätöksenteko
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin
tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt

ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen

ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset,
biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen

tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja
119

tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja.
Keskeiset sisällöt
 persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja
identiteetti

persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista

persoonallisuuden tutkiminen

mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt

psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa

psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen
Arviointi
Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen
Koulukohtaiset syventävät psykologian kurssit
6. Sosiaalipsykologia (PS6)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

ymmärtää yksilöiden toimintaan vaikuttavat sosiaalipsykologisia tekijöitä

ymmärtää ryhmän toimintaan vaikuttavia tekijöitä

ymmärtää yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutuksen yksilön psyyken
kehittymisessä ja toiminnassa

tietää keskeisiä sosiaalipsykologisia ilmiöitä

tietää vuorovaikutuksessa vaikuttavia periaatteita
Keskeiset sisällöt
 sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi identiteetti, ryhmä, valta,
asenteet ja arvot

identiteetin rakentumisen tarkastelu sosiaalipsykologia näkökulmista

sosiaalipsykologinen tutkimus

ryhmän toimintaan liittyvät ilmiöt, esimerkiksi konformismi, sosiaalinen paina,
valta, johtajuus

sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät
120

yhteisön vaikutus yksilön toiminnassa
Arviointi
Numeroarviointi: pienoistutkimus/koe ja tuntiosaaminen
7. Psykologian kertauskurssi (PS 7)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija

hahmottaa lukion psykologian oppimäärän kokonaisuuden

ymmärtää psykologisen tiedon luonteen

osaa käsitellä ihmisen toimintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista
Keskeiset sisällöt
 lukion psykologian oppimäärän keskeiset sisältöjä

psykologian tietojen soveltamisen harjoittelu esim. ainereaalin kysymyksin
Arviointi
Suoritusmerkintä: harjoituksien suorittaminen ja tuntiosaaminen
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
8. Ihmissuhdekurssi (PS8)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 saa vahvistusta itsetuntoonsa
 pohtii ja ymmärtää erilaisten ihmissuhteiden merkitystä elämänkaaren eri
vaiheissa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä
 pohtii ystävyyden, yksinäisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitystä
ihmisen elämässä
 oppii ja kehittää vuorovaikutustaitojaan sekä viestintää
 tunnistaa ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ja osaa ratkaista niitä
Keskeiset sisällöt
 kuuntelu- ja tunnetaidot
 tehokas viestintä
 ristiriitatilanteet: niiden tunnistaminen, kohtaaminen ja ratkaisutavat
 ystävyys- ja parisuhteet sekä perheen ihmissuhteet
 kriisien kohtaaminen ja auttajana toimiminen
Arviointi
Tuntityöskentely, tehtävien suorittaminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen.
Suoritusmerkintä.
121
7.2.5.12. Terveystieto
Valtakunnallinen pakollinen terveystiedon kurssi
1. Terveyden perusteet (TE1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja
muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista
omassa elämäntavassaan ja ympäristössään
 tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja
yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä
ratkaisuja yhteiskunnassa
 tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä
 osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä
pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä
terveysnäkökulmasta
 tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut.
Sisältö
 työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni,
lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi,
työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys
 seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö
 kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat
tekijät sekä niihin vaikuttaminen
 sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen
 terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen
 terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän,
mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta
 terveydenhuoltoja
hyvinvointipalvelujen
käyttö,
kansalaistoiminta
kansanterveystyössä
Valtakunnalliset syventävät terveystiedon kurssit
2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta
 osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia
 osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan
ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille
 osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden
erilaisia tulkintoja.
Sisältö
 itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä
 vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen
122






elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien
kohtaaminen
ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä
painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt
fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä
seksuaaliterveys
terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin
ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden
kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana
tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta
näkökulmasta
3. Terveys ja tutkimus (TE3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen
päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti
 osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja
arkitietoa
 toteuttaa
pienimuotoisia
terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia
omassa
opiskeluympäristössään
 osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet
 osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja
turvallisuuden näkökulmasta.
Sisältö
 terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri
aikakausien menetelmiä
 terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen
vaikuttavat tekijät
 terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan
oikeudet
 tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito,
medikalisaatio
 terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen
Pakollisen ja syventävien kurssien arviointi
Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja
soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää
erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius
terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia
terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia
ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa käytetään kurssikokeita, yksilö- ja
ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä
toiminnallisia tehtäviä. Arviointi näissä kursseissa tapahtuu numeerisesti (4-10).
Koulukohtainen syventävä terveystiedon kurssi
123
4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4)
Kurssi on puolen kurssin mittainen.
Kertauskurssin tavoitteena on, että opiskelija



saa mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten
terveystiedon reaalikokeessa
kertaa ja syventää terveystiedon kurssien keskeisiä sisältöjä
erottaa tutkitun ja kokemuksellisen tiedon merkityksen.
Sisältö
Kurssi koostuu terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssien keskeisistä sisällöistä.
Lisäksi kurssilla käydään läpi erilaisia terveystiedon reaalikoetehtävätyyppejä ja
harjoitellaan vastaamistekniikkaa. Oppimateriaalina kurssilla käytetään terveystiedon
kurssien oppikirjoja, reaalikokeen mallitehtäviä/aikaisempia reaalikysymyksiä ja
muuta ajankohtaista materiaalia.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä aktiivisen osallistumisen sekä sovittujen
kirjallisten tehtävien perusteella.
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
5. Ensiapu ja turvallisuus (TE5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää turvallisuuskäsitteen
laaja-alaisesti sekä hallitsee ensiavun keskeisiä käsitteitä ja välineistöä.
Opiskelija osaa toimia jatkossa erilaisissa ensiaputilanteissa sekä osaa
auttaa hätään joutunutta. Toiminnalliset työtavat vierailukäynteineen, esim.
pelastus- /rajavartiolaitoksen tai terveydenhuollon yksiköihin, sisältyvät
kurssiin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
merilinjan kurssi
7.2.6. Taito- ja taideaineet
7.2.6.1. Kuvataide
Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kuvataideopetuksessa noudatetaan koulun
opetussuunnitelmassa mainittavan kulttuuripolun tavoitteita. Kursseilla hyödynnetään
Turun runsasta näyttelytarjontaa sekä Turun ympäristön ja arkkitehtuurin
erityispiirteitä.
Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja
arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena
on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä
ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle
mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden
124
asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan
ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja
perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa,
mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että
opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa.
Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan
riittävät edellytykset jatko-opinnoille.
Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja
kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä
median visuaaliset tekstit.
Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset
sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja
opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen
lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa
monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä
tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija
hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten
toimijoiden kanssa.
Opetuksen tavoitteet
Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
 oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta
visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa
 tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää
niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa,
arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin
sekä yhteistyöhön
 oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja,
tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan
 tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa
 ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan
 oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä
arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa
työskentelyssään
 tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa
 tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan,
rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon
 osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja.
Arviointi
Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa
tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään
rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää
opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn
tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa
omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja
125
kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja
yleinen aktiivisuus.
Kaikilla kursseilla numeroarviointi.
Valtakunnalliset pakolliset kuvataiteen kurssit
1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1)
.
Kurssiin sisältyy aina näyttelykäynti sekä oman näyttelyn rakentaminen. Lopuksi koe.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita
 oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia
ratkaisuja
 oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia,
muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia
 oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan
niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä
soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään
 ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa
elämässään ja yhteiskunnassa.
Keskeiset sisällöt
 mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset
 kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa
 taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja
Euroopan ulkopuolisia kulttuureita
 oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely,
digitaalisen kuvan käyttö
 kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika
 kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin,
kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen
tulkintaan tutustuminen
Arviointi
Numeroarviointi
2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2)
Kurssilla painottuu Turun ympäristön ja arkkitehtuurin erityispiirteiden ja
tyylisuuntien tunnistaminen. Lopuksi koe.
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta,
estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja
126



oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri
näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti
kestävän kehityksen kannalta
oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja
psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä
ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja
laajemmin visuaalisessa kulttuurissa.
Keskeiset sisällöt
 tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana
 arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila,
suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali
 maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja
oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä
 arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän
näkökulmasta
 mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut
Arviointi
Numeroarviointi
Valtakunnalliset syventävät kuvataiteen kurssit
3. Media ja kuvien viestit (KU3)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta
kulttuuriin ja todellisuuteen
 ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa
 oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman
ilmaisunsa välineenä
 oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan.
Keskeiset sisällöt
 kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri,
sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu
 graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät
 mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja
osakulttuureissa
 valokuva mediassa
 elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta
 visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa
Arviointi
Numeroarviointi
4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4)
127
Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja taidepainotteiselle Pariisin
matkalle yhdessä ranskan opiskelijoiden kanssa.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti
 ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa
 käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan
 oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen
itsearviointiin.
Keskeiset sisällöt
 taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin
 eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa
 aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia
 kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri,
valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja
materiaali
Arviointi
Numeroarviointi
5. Nykytaiteen työpaja (KU5)
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
 oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä
 oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä
soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan
 oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään
erilaisten ilmiöiden parissa
 harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn.
Keskeiset sisällöt
 mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset
taidekäsitykset
 nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit
 taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella
 oman produktion toteuttaminen
 visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita
Arviointi
Numeroarviointi
Koulukohtaiset syventävät kuvataiteen kurssit
6. Piirustus (KU6)
128
Kehitetään piirtämistaitoa sekä tekniikkana, näköhavaintona että luovan ilmaisun
keinona. Harjoitellaan ihmisen, tilan ja muodon kuvaamista, sekä käytetään erilaisia
piirtimiä tussista hiileen. Myös grafiikan työ mahdollinen.
Tavoitteet
Olennaista ihmisen mittasuhteiden oppiminen, valöörin hallinnan kehittäminen sekä
oman luovan piirustustyylin kehitteleminen. Opitaan hallitsemaan erilaisia
viivatyylejä.
Sisällöt
Nopeaa, luonnosmaista havainnoinnin kehittämistä, esimerkiksi elävän mallin
piirustus croquies-töinä.
Eri tekniikoihin ja piirtimiin (hiili, pastelli, tussi) liittyvää ilmaisua vaativampina
töinä. Kurssiin voidaan sisällyttää myös grafiikan työ(puugrafiikka, metalligrafiikka).
Arviointi
Numeroarviointi
Maalaus ja värioppi (KU7)
Maalaamisen kautta väri-ilmaisuun: muutama pienehkö harjoitus ja päätyönä iso
maalaus, myös joitakin analysointeja.
Tavoitteet
Syvennetään tietämystä värin teoriasta, merkityksestä ja ilmaisusta. Pääpaino
värikontrasteissa- ja harmonioissa, joita opitaan käyttämään ilmaisukeinona omassa
työskentelyssä. Opitaan erilaisia maalaustekniikoita. Lopputyössään opiskelija osaa
käyttää hyväkseen kurssilla oppimaansa.
Sisällöt
Teoriapohjaa: Värin symboliset ja kulttuuriset merkitykset, värin vuorovaikutus, värin
käyttö eri aikoina taidehistorian esimerkkien kautta. Pääpaino käytännön tekemisessä;
värien sekoittaminen, värikontrastit- ja harmoniat ilmaisukeinona pienten tehtävien
kautta. Luova ilmaisu prosessimaalauksen ja ekspressiivisen maalauksen harjoittelun
kautta. Guassi- ja akryylitöitä. Päätyönä (n.1/3 kurssista) oma lopputyö suurena
maalauksena.
Arviointi
Numeroarviointi
8. Muotoilu ja design (KU8)
Muotoilu, sisustus ja design tutuksi ja oman ilmaisun välineiksi.
Tavoitteet
Oman luovan ilmaisun ja ideointikyvyn kehittäminen. Suunnitelmien kehittely
esityskuviksi ja valmiiksi muotoilu/design tuotteiksi. Muotoilun ja designin
lähihistorian ( =modernismi ja suomalainen ja skandinaavinen perinne) tuntemuksen
lisääminen. Designin ymmärtäminen laajana käsitteenä (käyttöesineet, huonekalut,
129
asusteet, taide-esineet.), osana kestävää kehitystä. Muotoilun peruskäsitteiden
oppiminen.
Sisällöt
Orientaatiotehtävä: Assemblaasi/kollaasi, savitöitä, sisustussuunnitelma tai designtuotteen (huonekalu, käyttöesine, taide-esine, asuste) suunnittelu. Muotoilun teoriaa ja
designin maailmaan tutustuminen oman tutkimisen ja näyttely/yritysvierailujen kautta.
Arviointi
Numeroarviointi
9. Arkkitehtuuri (KU9)
Arkkitehtuurin esityskuvia , pienoismalleja sekä Modernin arkkitehtuurin historiaa.
Tavoitteet
Arkkitehtuurin tuntemuksen lisääminen. Tilan hahmottamiskyvyn ja piirustustaidon
kehittäminen. Opitaan esittämään omat ideat esituskuvina ja kolmiulotteisina
rakennelmina.
Sisällöt
Tilan kuvaamista, arkkitehtuurin historiaa, oman pientalon suunnittelu
pohjapiirroksista kolmiulotteiseksi kuvaksi tai pienoismalliksi.
Arkkitehtuuritoimistossa vierailu.
Arviointi
Numeroarviointi
10. Graafinen suunnittelu ja digitaalinen kuvankäsittely (KU10)
Käyttögrafiikkaa (=sarjakuva, tuotepakkaus, juliste, kuvitus tms.).
Tavoitteet
Opitaan suunnittelemaan omia graafisia töitä ja toteuttamaan ne yhdistäen omaa
kuvallista ilmaisua ja kuvankäsittelyohjelmaa.
Sisällöt: harjoitustöinä kuvitus, sarjakuva, pakkaus, juliste, levyn kansi tms.
Digitaalinen kuvankäsittely ja taitto pääosin käyttäen PaintShop Pro-ohjelmaa.
Tehtäviin liittyy piirtämistä ja omaa kuvausta digikameralla. Mahdollinen vierailu
graafisen suunnittelun toimistoon.
Arviointi
Numeroarviointi
11. Valokuvaus ja pimiötyöskentely (KU11)
Perinteinen filmille kuvaus sekä digitaalinen valokuvaus tekniikkana ja
ilmaisuvälineenä.
Tavoitteet
130
Opitaan valokuvauksen historiasta, tekniikasta ja teoriasta, opitaan käyttämään
kameraa oman luovan ilmaisun välineenä.
Sisällöt
Valokuvauksen historiaa ja teoriaa. Kuvaus- ja valaistusharjoituksia,
pimiötyöskentelyä, digitulostuksia, päätyönä mustavalkoinen kuvasarja. Olosuhteiden
salliessa toteutetaan osittain retkenä Turun lähiympäristöön tai kauemmas (esim.
Tukhomaan).
Arviointi
Numeroarviointi
12. Ympäristötaidetta saaristossa (KU12)
Toteutetaan osittain retkenä Turun (tai mahd. esim. Italian) saaristoon yhdessä
merilinjan ja luonnontiedeopiskelijoiden kanssa.
Tavoitteet
Saaristo- ja meriympäristön ymmärtäminen ja havainnointi taiteen tekemisen kautta ja
keinoin. Vaihtoehtoisten ilmaisutapojen ja tekniikoiden yhdistämisen oppiminen.
Opitaan integroimaan kuvataiteellinen ilmaisu myös muihin omiin
kiinnostusalueisiin, esim.luonnontieteisiin (meribiologiaan tms). Saadaan välineitä
oman taiteellisen ilmaisun ja oman tyylin kehittämiseen.
Sisällöt
Ympäristön havainnointia mm. ympäristötaidetta, performanssia, valokuvaa, elokuvaa
ja perinteistä taidetta yhdistellen. Osaksi oma saaristoon ja meriympäristöön liittyvä
kokemuksellinen työ, jossa tekniikka on vapaa. Lopuksi kootaan näyttely.
Arviointi
Numeroarviointi
13. Pukusuunnittelu ja lavastus (KU 13)
Tutustutaan puku- ja lavastustaiteeseen. Piirustus- ja pienoismalliharjoituksia. Kurssi
voi tukea lavastuksen ja puvustuksen kautta ilmaisutaidon ryhmän näytelmiä sekä
elokuva- ja videokurssin lyhytelokuvia. Mahdollinen myös yhteistyö teattereiden ja
oppilaitosten kanssa. Opiskelija syventyy joko lavastukseen tai pukusuunnitteluun.
Tavoitteet
Puku- ja lavastustaiteeseen tutustuminen, esityskuvan tekemisen oppiminen. Opitaan
työskentelemään itsenäisesti lavastus- ja puvustussuunnitelmien parissa sekä osana
lavastus- tai puvustustiimiä.
Sisällöt
Teatterivierailuja ja asiantuntijoiden luentoja. Esityskuvan tekeminen piirtämällä ja
kuvankäsittelyohjelmia hyödyntäen. Pienoismallin ja prototyypin tekeminen. Oman tai
projektiin valitun suunnitelman jatkaminen valmiiksi työksi.
Arviointi
131
Numeroarviointi
14. Elokuva ja video (KU14)
Elokuvan teoriaa ja analysointia sekä oman lyhytelokuva/videon tekemistä yhdistävä
kurssi.
Tavoitteet
ymmärtää elokuvaa ja videota taiteena sekä ilmaisukeinona.
Sisällöt
elokuvailmaisun käytännön harjoituksia, elokuvan ja videotaiteen historiaa sekä
analysointia. Toteutetaan pieni lyhytelokuva tai video, joka editoidaan.
Arviointi
Numeroarviointi
15. Diplomityökurssi / lopputyökurssi (KU15)
Lukiodiplomi vastaa ylioppilastutkintoa kuvataiteessa ja se on tarkoitettu kolmannen
vuosikurssin opiskelijoille. Halutessaan voi suorittaa kurssin myös lopputyökurssina.
Lopuksi näyttely. Tehtävät tulevat vuosittain opetushallituksesta ja kurssi edellyttää
vähintään neljän aiemman kuvataiteen kurssin suorittamista. Ks. lisätietoja
www.edu.fi.
Arviointi
Arvostelu kirjallisten ohjeiden ja tavoitteiden perusteella ulkopuolisen opettajan
kanssa.
7.2.6.2. Musiikki
Valtakunnalliset pakolliset musiikin kurssit
MU1 on pakollinen kurssi kaikille ja sen itsenäinen suorittaminen sallitaan vain
poikkeustapauksessa. MU2 on vaihtoehtoinen kurssi.
1. Musiikki ja minä (MU1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin
alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä
ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia
mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä
kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan sekä
muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan.
Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun
välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta
käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ympäristöään ja
perehtyy kuulonhuoltoon.
132
Kurssiin kuuluu käynti musiikkikirjastossa, Sibelius-museossa ja Turun
filharmonisen orkesterin konsertissa.
Numeroarviointi.
2. Moniääninen Suomi (MU2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia
ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia
Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja
oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä.
Kurssilla tarkastellaan myös eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia
suomalaiseen musiikkikulttuuriin.
Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja
kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuunteluja kommunikaatiovalmiuksien kehittämiseen. Sisällöt edustavat eri
musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikki.
Suomalaisen musiikin historiassa huomioidaan erityisesti Turun osuus.
Kurssilla tutustutaan paikalliseen musiikin harrastus- ja opiskelutarjontaan ja
käydään ainakin yhdessä konsertissa.
Numeroarviointi.
Valtakunnalliset syventävät musiikin kurssit
3. Ovet auki musiikille (MU3)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita
musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin
kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen
samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen
kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan
syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija
kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan.
Numeroarviointi.
4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja
vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy
musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja
internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen.
Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus.
Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa ja itse
tuotettua materiaalia. Opiskelija valmistaa itse musiikkia tai äänimaisemaa
liittyen esimerkiksi näytelmään, elokuvaan, tanssiteokseen tai runoon. Oman
musiikin valmistaminen voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan
yhteistyössä esimerkiksi kuvataiteen kurssien kanssa.
Numeroarviointi.
133
5. Musiikkiprojekti (MU5)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan
ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää
aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi
pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen
projekti.
Numeroarviointi.
Koulukohtaiset soveltavat musiikin kurssit
6. Kuoro I (MU6)
7. Kuoro II (MU7)
Kurssit MU6 ja MU7 muodostavat yhteisen kuoron, joka harjoittelee
ohjelmistoa pääasiassa koulun juhliin.
Suoritusmerkintä.
8. Keikoista kurssiksi (MU8)
Kurssi muodostuu esiintymisistä lukion tilaisuuksissa ja juhlissa.
Suoritusmerkintä.
9. Musiikista virtaa (MU9)
Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan luovuutta, sosiaalisuutta ja
vuorovaikutustaitoja. Musiikkia käytetään kokemusten ja tunteiden ilmaisun
välineenä. Musisoinnin ilo, onnistumisen elämykset ja itseilmaisun tukeminen
ovat keskeisiä tavoitteita.
Suoritusmerkintä. Ei itsenäistä suoritusta.
10. Musiikin perusteet 1 (MU10)
Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellaiset valmiudet musiikin teoriassa ja
säveltapailussa, että musiikinperusteet 1 -kurssin suorittaminen on
mahdollista. Kurssin päätteeksi suoritetaan kurssitutkinto SMOL:n
vaatimusten mukaisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän sekä erillisen
todistuksen kurssitutkinnon suorittamisesta.
11. Musiikin lukiodiplomikurssi (MU11)
134
Lukiodiplomi on ylioppilastutkintoon liittyvä lisänäyttö lukion aikana osoitetusta
erityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta.
Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän
musiikin lukiokurssin suorittaminen. Suorituksen perustana on koko
lukioaikainen musiikinopiskelu.
Itsenäinen suoritus. Suoritusmerkintä.
7.2.6.3. Liikunta
Valtakunnalliset pakolliset liikunnan kurssit
1. Taitoa ja kuntoa (LI1)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista
saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan
saa myönteisiä liikuntakokemuksia
tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin
ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä,
hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi.
Sisältö
fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi
lihashuolto ja rentoutus
sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
voimistelu eri muodoissaan
tanssi eri muodoissaan
talviliikunta
uinti ja vesipelastus
yleisurheilu
suunnistus ja luontoliikunta
2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan
saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen
saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen
oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä
oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä
kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä.
Sisältö
fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus
sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit
voimistelu eri muodoissaan
135
tanssi eri muodoissaan
talviliikunta
kuntouinti ja vesiliikunta
luontoliikunta
jokin uusi liikuntalaji
Pakollisten kurssien arviointi
Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja
asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Arvioinnissa voidaan käyttää
apuna opiskelijan itsearviointia. Pakolliset kurssit arvioidaan numeerisesti (4-10).
Valtakunnalliset syventävät liikunnan kurssit
3. Virkisty liikunnasta (LI3)
Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä
rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta.
Sisältö
Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä
opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Kurssin sisällön tarkentaminen tapahtuu
opiskelijoiden kanssa yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa esimerkiksi retkeily- ja
luontoliikuntakurssina.
4. Vanhat tanssit – yhdessä liikkuen (LI4)
Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia sekä Vanhat
tanssit –tapahtuman järjestäminen. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii vähintään
10 vanhaa juhlatanssia sekä vakiotanssin (foxtrot, valssi, tango) perusteet.
Sisältö
Vanhat juhlatanssit sekä vakiotanssit. Lisäksi oppilaat voivat laatia myös omia
tanssiesityksiä Vanhat tanssit –juhlaan.
Arviointi
Arvioinnissa korostuu asenne, yhteistoiminnallisuus sekä taidot. Suoritusmerkintä.
5. Kuntoliikuntaa kuntosalilla (LI5)
Kurssilla pyritään antamaan kipinä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon parantamiseen.
Kurssin tarkoituksena on parantaa oppilaan lihaskestävyyttä sekä lisätä perus- ja
maksimivoimaa. Pyrkimyksenä on myös vähentää opiskelijoiden niska-hartiaseudun
kiputiloja.
Sisältö
Kurssi toteutetaan lihashuoltokurssina kuntosalilla. Opiskelijat laativat yhteistyössä
opettajan kanssa henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Harjoitteluun voidaan liittää
136
salilla tapahtuvaa verenkiertoelimistöä kehittävää ryhmäliikuntaa, kuten Body pump -,
Spinning- ja Circuit training –harjoittelua.
Arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten hyvin opiskelija noudattaa
harjoitusohjelmaansa. Opiskelijoiden lihaskunnon kehittymistä seurataan kuntosalilla
tapahtuvilla lihaskuntotesteillä. Arviointi tapahtuu numeerisesti (4-10).
Koulukohtaiset syventävät liikunnan kurssit
6. Pallopelikurssi (LI6)
Kurssin tavoitteena on liikkumisen ja pelaamisen ilo sekä opiskelijoiden fyysisen
kunnon kehittäminen ja ylläpito pallopelien avulla. Tavoitteena on myös, että
opiskelija oppii valittujen lajien perustekniikkaa ja –taktiikkaa.
Sisältö
Kurssilla voidaan keskittyä yhteen tai useampaan pallopeliin. Kurssi on mahdollista
toteuttaa myös osallistumalla jonkin pallopelin puulaakisarjaan.
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen. Kurssi
arvostellaan suoritusmerkinnällä.
7. Hiihto- ja laskettelukurssi(LI7)
Kurssin tavoitteena on syventää laskettelutaitoja oman tason mukaan eri
lasketteluvälineillä ja tekniikoilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii joko
luistelu tai perinteisiä murtomaahiihtotekniikoita.
Sisältö
Kurssilla tehdään kahdesta kolmeen laskettelumatkaa johonkin eteläisen Suomen
hiihtokeskukseen. Matkat toteutetaan viikonloppuisin. Lisäksi kurssilla tutustutaan
murtomaahiihtoon (perinteinen ja luistelu).
Arviointi
Arvioinnissa korostetaan aktiivista asennetta talviliikuntaan. Kurssi arvostellaan
suoritusmerkinnällä.
8. Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI8)
Tavoitteet, sisällöt ja arviointi
(Ks. http://www.edu.fi/lukio/lukiodiplomit/Liikuntaludip0809.pdf).
9. Purjehduskurssi (LI9)
137
Kurssin tavoitteet on saavuttaa merimiestaidon, veneenkäsittelyn ja purjehduksen
perusteet sekä teoriassa että käytännössä. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto,
kurssille otetaan mukaan myös yleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssilla
on tilaa).
Sisältö
Sisältö koostuu sekä merenkulun teoriasta että käytännöstä. Kurssin aikana ohjaat
venettä, käytät veneen kansikalustoa, säädät purjeita, ankkuroit… Käytännön
purjehdusopetus tapahtuu lähinnä kolmepaikkaisilla purjeveneillä (luokka 606).
Kurssille mahtuu enintään 18 oppilasta. Purjehtijakurssille osallistujalla tulee olla
hyvä uimataito. Tämä tarkoittaa, että osaa uida 200 m yhtäjaksoisesti, josta 50 m
selkäuintia. Kurssi on maksullinen.
Arviointi
Arvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen. Kurssi arvostellaan
suoritusmerkinnällä.
10. Sukelluskurssi (LI10)
Kurssin käynyt oppilas hallitsee perusvälinesukellustekniikat (maski, snorkkeli,
räpylät). Kurssin suorittajalla on valmius harrastaa snorkkelisukellusta avovedessä
noin 5-10 metrin syvyyteen asti kurssiolosuhteita vastaavissa tai paremmissa
olosuhteissa. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto, kurssille otetaan mukaan myös
yleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssilla on tilaa).
Sisältö
Kurssi sisältää teoria ja käytännön opetusta. Kurssilla järjestetään halukkaille
laitesukelluskokeilu (introsukellus) allasolosuhteissa. Suoritusmerkintä.
Arviointi
Arvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen sekä sukellustaitojen oppiminen.
Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä.
11. Luontoliikunta- ja retkeilykurssi (LI11)
Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille retkeilyn perustiedot ja –taidot, kannustaa
opiskelijoita harrastamaan retkeilyä sekä kehittää luontosuhdetta ja ympäristötietoutta.
Kurssilla tehdään päiväpatikointiretkiä Etelä-Suomen tunnetuilla retkeilyreitistöillä.
Kurssi saattaa sisältää vuosittain mahdollisesti myös esimerkiksi tutustumista
geokätkeilyyn, melontaan tai maastorullaluisteluun/-pyöräilyyn.
Suoritusmerkintä.
7.2.7. Opinto-ohjaus
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia
siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee
siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään.
138
Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka
aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia
perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja
pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä
päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai
pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida
keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa,
tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee
olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden
kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita
myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä.
Opinto-ohjauksen tavoitteet
Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen
siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään
tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy
opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan
oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja
vahvuutensa opiskelijana.
Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja
viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee
keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet
sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin
hakeutumisen tukena.
Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa.
Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa
siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee
toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen
keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet
hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että
opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa
arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri
vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee
valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatkoopintosuunnitelmansa.
Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä
yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja
työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan siten, että
hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista sekä
työskentelystä ulkomailla.
Valtakunnallinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi
139
1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1)
Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen
aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset
tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja
korkea-asteen koulutuspaikkoihin.
Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin,
ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä
kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Keskeiset sisällöt
 opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen
 omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen
 työelämätietous
 ylioppilastutkinto
 ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen
Valtakunnallinen syventävä opinto-ohjauksen kurssi
2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2)
Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan
opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään
jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin
muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä.
Arviointi
Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Keskeiset sisällöt
 uranvalintaprosessi
 tutustuminen mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan
 avoin yliopisto, kansanopistot
 ulkomaiset opiskelumahdollisuudet ja ulkomailla työskentely
 paikallinen työ- ja elinkeinoelämä
Koulukohtaiset soveltavat opinto-ohjauksen kurssit
3. Työelämään tutustumiskurssi (OP3)
Kurssi toteutetaan vapaa-ajalla esim. kesällä jossain työpaikassa. Opiskelija laatii
raportin työpaikastaan ja työkokemuksistaan tai tekee ko. työpaikalleen jonkin
selvityksen tai pienimuotoisen tutkimuksen.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
merilinjan kurssivaihtoehto
140
4. Mereltä ammatti (OP4)
Perehdytään merialan jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja tehdään opintoretkiä ko.
koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Tutustutaan merialalla toimiviin yrityksiin ja
muihin työpaikkoihin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi.
merilinjan kurssivaihtoehto
Soveltava opinto-ohjauksen kurssi / keskitetysti Turussa
5. Taitava oppija – toimintaa ja dialogia (OP5)
Tietoja kurssista saa opinto-ohjaajalta. Suoritusmerkintä.
7.2.8. Koulukohtaiset muut kurssit
7.2.8.1. Starttikurssit
1. Starttikurssi 1 (STA1)
(soveltava kurssi)
Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9
tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5
tuntia). Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi.
2. Starttikurssi 2 (STA2)
(soveltava kurssi)
Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9
tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5
tuntia). Tutustumista ja vierailuja merialan yrityksiin, merenkulkualaan,
meritutkimukseen ja oppilaitoksiin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi.
merilinjan kurssivaihtoehto
7.2.8.2. Kulttuurikurssi
(soveltava kurssi)
Jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion aikana kulttuurikurssi
eli kulttuuripolku-kurssi. Kurssi muodostuu kolmen vuoden aikana kevennyspäivien
ohjelmasta ja eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävistä vierailukäynneistä
esimerkiksi museoihin, teattereihin, konsertteihin, näyttelyihin tai elokuviin. Jakson
viimeisen päivän iltapäivää kutsutaan kevennyspäiväksi. Lukion oppilaskunta vastaa
pääasiassa kevennyspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kevennyspäivänä tarjotaan
kuitenkin aina kulttuurivaihtoehto, josta tiedotetaan neljännen kerroksen kulttuuriilmoitustaululla.
Keskeiset sisällöt ja kurssin suorittaminen
Osallistuminen kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoon vähintään 7 kertaa lukion
aikana Oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävät vierailut, kulttuurikäynnit , matkat
jne vähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus tällaiseen osallistumisesta pyydetään kurssin
141
opettajalta. Itsenäiset suoritukset vapaa-ajalla (elokuvat, konsertit, museot, matkat
vähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus opettajalta, jonka oppiaineeseen kohde liittyy.
Arviointi
Kurssin suorituksen edellytyksenä on noin 30 tuntia erilaisia suorituksia. Suoritukset
merkitään kulttuuripolkukirjaan. Koko kurssin voi suorittaa myös osallistumalla
kaikkiin kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoihin.
Suoritusmerkintä
7.2.8.3. Tutkielmakurssi
Suoritusohjeet
Luonnontiedelukiossa yksi pakollinen tutkielma; laadinnasta ks. lukion kotisivut.
Tutkielma on itsenäisesti laadittava, yhden kurssin oppimäärän laajuinen
luonnontieteiden alaan kuuluva työ. Luonnontiede-lukiolaisen on valittava ainakin
yksi tutkielmakurssi, joka arvostellaan. Tutkielma tehdään luonnontieteisiin liittyvästä
aiheesta, joka kannattaa valita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (esim. toisen
opiskeluvuoden aikana), sillä materiaalin kerääminen saattaa viedä aikaa.
Tutkielman tekovaiheet:
Valitse aihe ja kerro siitä työtäsi ohjaavalle opettajalle (fysiikan, kemian, biologian).
Rajaa aihetta, jotta tutkielmasta ei tulisi liian pitkä. Kokoa aineisto, laadi alustava
sisällysluettelo ja esittele se ohjaavalle opettajalle. Kirjoita luonnos ja esittele se
opettajalle. Tee mahdolliset korjaukset ja kirjoita tutkielma puhtaaksi
tekstinkäsittelyohjelmalla. Muista lähdeluettelo, liitteet ja teksti- sekä kuvaviitteet.
Jätä tutkielma arvosteltavaksi sekä paperisena että sähköisenä versiona (mikäli
mahdollista).
7.2.8.4. Tietotekniikka
Tietotekniikan merkitys on tullut yksilölle ja yhteiskunnalle yhä tärkeämmäksi.
Selviytyäkseen yhteiskunnan vaatimuksista yksilön tulee hallita tieto- ja
viestintätekniikan perustaidot monipuolisesti. Tieto- ja viestintätekniikan strategia
(TVT, liite) kuvaa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tilaa ja tavoitteita
tietotekniikan osalta. Koulutusvaatimuksia asettavat myös tietotekniikan nopea
kehitys ja opiskelijoiden erilaiset valmiudet lukioon tultaessa. TVT - osaaminen
vaikuttaa opiskelijan lukiotyöskentelyn tuloksellisuuteen ja myös jatkoopintovalmiuksiin.
Aihekokonaisuudet sisältyvät kursseihin luonnollisella tavalla. Esimerkiksi viestintä ja
media sekä teknologia ja yhteiskunta sivuavat kaikkia tietotekniikan kursseja.
Ohjelmointi- ja Luonnontieteen atk-kurssilla on numeroarvostelu, muista kursseista
annetaan suoritusmerkintä. Suoritusjärjestys on vapaa mutta työpajaa suositellaan
ensimmäiseksi kurssiksi lukion aloitusvuotena. Luonnontieteen atk- ja Tiedonhallintakursseja ei voi suorittaa itsenäisesti koska ne ovat laborointi/työkurssin luonteisia.
Koulukohtaiset soveltavat tietotekniikan kurssit
142
1. Työpaja (TT1)
Kurssi antaa oppilaalle perusvalmiudet käyttää tietotekniikan työvälineitä ja internetverkkoa sekä opettaa projektityötavan perusteet verkkojulkaisemisen avulla.
Tavoitteet
 laitteistoon ja käyttöjärjestelmään tutustuminen
 koulun sovellusohjelmien peruskäytön hallinta
 koulun tietoverkon ja internetin peruskäytön hallinta
 verkkojulkaisemisen perusteiden hallinta
Sisällöt
 koulun tietokoneiden ja lisälaitteiden käytön opettelu
 toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka)
 Moodle -ympäristö oppimisalustana ja internet (sähköposti ja tiedonhaku)
 web-julkaiseminen projektityönä (HTML, kuvankäsittelyn perusteita)
 vastuullisuus tietoturvallisuudesta
2. Ohjelmointi (TT2)
Kurssi laajentaa kuvaa tietokoneen käytöstä, esittelee ohjelmointitapoja ja -kieliä sekä
opettaa Pascal-ohjelmoinnin perusteet ja kehittimen käyttöä sovelluskehityksessä.
Tavoitteet
 atk-harrastuksen syventäminen
 yleistiedot ohjelmoinnista
 Pascal-kielen perusteiden hallinta
 sovelluskehittimen käyttö koodaamisessa
Sisällöt
 konekielet, lausekielet, esimerkkejä
 algoritmien suunnittelua
 Pascal-kielen perusteiden opettelua algoritmeja koodaamalla
 Delphi -kehittimen käyttö Windows-sovellusten teossa
3. Luonnontieteen atk (TT3)
Kurssi antaa oppilaille valmiuksia käyttää tietotekniikan välineitä opiskelun apuna
luonnontieteiden ongelmien ratkaisemisessa.
Tavoitteet



matemaattisen ja luonnontieteellisen tekstin tuottaminen
luonnontieteen työvälineohjelmien käyttötaito
taito hakea luonnontieteellistä tietoa internetistä
Sisällöt

matematiikan editoriohjelmien käyttö, grafiikan tuottaminen
143



sovellusohjelmat (Mathcad, Derive, Excel ym. )
internet (tiedon haku, science-julkaisut, ohjelmat, java-appletit)
teoriamoniste (mm. numeerisia menetelmiä, käyrän sovittamista, virheen
arviointia)
4. Tiedonhallinta (TT4)
Kurssi opettaa julkisten tietokantojen käyttöä, tietojen hakua internetistä, tietojen
arviointia ja tietojen varastoimista ja käsittelyä SQL-kyselykielellä
relaatiotietokantojen avulla sekä esittelee tietokantapohjaisten palvelujen toteuttamista
PHP-kielellä.
Tavoitteet
 taito hakea tietoja internetistä
 taito arvioida tietojen luotettavuutta ja käytettävyyttä
 taidot määritellä ja hallita relaatiotietokantoja SQL-kielellä
 tutustua ja opetella laatimaan tietokantapohjaisia palvelusovelluksia
Sisällöt
 tietojen haku internetistä ja julkisista tietokannoista sekä erilaisten hakukoneiden
käyttö
 tietojen arviointi ja tekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminen
 tietokantapalvelin (MySql)
 tietokannan suunnittelu ja toteuttaminen
 operaatiot tiedoilla SQL-kyselykielellä ja graafisilla asiakasohjelmilla
 tutkitaan ja laaditaan itse tietokantaa käyttäviä verkkosovelluksia PHP-kielellä
7.2.8.5. Teknologia
Teknologian lukiokurssit voi suorittaa myös ilman lukiodiplomin tekemistä. Käsityön
lukiodiplomin suorittaminen vaatii kahden valmentavan lukiokurssin suorittamista
ennen diplomikurssia. Kursseilla annetaan valmiudet diplomityön suorittamiselle.
Lisää aiheesta http://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.html
Koulukohtaiset soveltavat kurssit
1. Teknologian lukiokurssi (TL1)
Kurssin aikana käydään läpi elektroniikan peruspaketti, jonka avulla luodaan
kokonaiskäsitystä aihealueesta. Opiskelija saa kurssilla teoreettisia sekä käytännön
taitoja joitten avulla voi suunnitella ja toteuttaa omia projekteja. Kurssilla on
mahdollista tehdä kuvan esittämä PICAXE-projektilevy tai PICAXEPROprojektilevy. Projektilevyt mahdollistavat elektroniikan opiskelun kurssin aikana ja
sen jatkamisen kurssin jälkeen itsenäisesti työskennellen. Kurssilla on kuluja
opiskelijalle projektilevyjen valmistuksessa. Jos levyä ei halua tehdä itselleen
harjoitellaan TOK-keskuksen projektilevyillä. Lukiodiplomia varten pitää tehdä oma
levy jos diplomissa käyttää elektroniikkaa tehtävän toteutuksessa. Kurssin tarjoamalla
144
sisällöllä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan käsityön lukiokurssin, jossa
hyödynnetään elektroniikkaa työn osana.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
merilinjan kurssivaihtoehto
2. Teknologian lukiokurssi (TL2)
Kurssin aikana perehdytään CAD (Computer Aided Design) suunnitteluun, aineliitosja puutekniikkaan, CNC-työstötekniikkaan sekä työturvallisuuteen. Opetellaan CADsuunnittelun perusteet ja tehdään harjoitustöitä. Tutustutaan CNC-työstön antamiin
mahdollisuuksiin esimerkin avulla. Aineliitostekniikassa tutustutaan
laivanrakennuksessa käytettäviin hitsausmenetelmiin ja tehdään harjoituksia eri
menetelmillä. Puutekniikassa tutustutaan koneelliseen puuntyöstöön käytännön
harjoituksin. Kurssin aikana tehdään tutustumiskäyntejä laivanrakennusteollisuuden
yrityksiin.
Arviointi
Suoritusmerkintä
merilinjan kurssivaihtoehto
3. Teknologian lukiokurssi – lukiodiplomi (TL3)
Lukiodiplomi on lukion antamaa yleissivistävää koulutusta, jonka tarkoituksena on
antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää jonkin aihealueen tietojaan. Lukiodiplomi
arvostellaan Opetushallituksen antamien ohjeitten mukaan. Lisää aiheesta
http://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.html.
Arviointi
Suoritusmerkintä
Suoritus TL1-ja TL2-kurssien jälkeen.
merilinjan kurssivaihtoehto
7.2.8.6. Ilmaisutaito
1. Ilmaisutaidon perusteet (IT1)
(soveltava kurssi)
Tavoitteena on omien ilmaisuvarojen etsiminen ja rohkeuden kasvattaminen erilaisin
tutustumis-, keskittymis-, ele- ja liikeharjoituksin. Pienet puhe- ja
improvisaatioharjoitukset ohjaavat vastaanottamaan ja arvioimaan teatteri-ilmaisua.
Teatterikäyntejä.
Suoritusmerkintä.
2. Roolityö (IT2)
(soveltava kurssi)
145
Tavoitteena on perehtyä näyttämöilmaisuun. Työstetään dialogeja ja
draamakohtauksia tavoitellen eläytymisen kokemuksia. Mahdolliset julkiset
esiintymiset toteutetaan erillisenä projektina.
Suoritusmerkintä.
3. Ilmaisusta esitykseen (IT3)
(soveltava kurssi)
Tavoitteena on valmistaa pienimuotoinen julkinen esitys esimerkiksi koulun juhlaan,
toiselle lukioryhmälle, alakoulun luokalle tai päiväkotiryhmälle. Jos ryhmä haluaa
valmistaa laajemman esityksen, ryhmän jäsenet sitoutuvat valmisteluun myös
oppituntien ulkopuolella.
Suoritusmerkintä.
7.2.8.7. Tanssi POISTETTU OPETUSSUUNNITELMASTA
Tanssikurssien tavoitteena on opiskelijoiden tanssiteknisen taidon kehittäminen,
rohkeus tuottaa omaa liikettä sekä luontevan ilmaisun löytäminen
esiintymistilanteisiin. Opiskelija tutustuu omaan kehoonsa tanssi-ilmaisun välineenä ja
laajentaa ymmärrystä tanssista monipuolisena ilmiönä.
Kursseille voivat osallistua niin aloittelijat kuin tanssia pitkään harrastaneetkin.
1. Sukellus tanssitaiteen maailmaan (TA1)
(soveltava kurssi)
Keskeiset sisällöt
Tunteja katutyylin tansseista show-tanssiin, jazz-tanssiin ja nykytanssiin. Käytännön
kokeilemisen a tekemisen kautta länsimaisen taidetanssin historian kehityslinjojen
hahmottamista.
Arviointi
Suoritusmerkintä
1. Tanssi esittävänä taiteena (TA2)
(soveltava kurssi)
Keskeiset sisällöt
Tunteja nykytanssista ja tanssi-improvisaatiosta. Tanssin laadullisiin ja taidekohtaisiin
elementteihin perehtyminen. Paikallisen tanssiesityksen seuraaminen ja analysointi.
Tanssi lukiodiplomin osana on tutkielma tai teosanalyysi.
Arviointi
Suoritusmerkintä
3. Poikkitaiteellinen projekti (TA3)
(soveltava kurssi)
Tavoite
Taiteenväliseen yhteistyöhön tutustuminen ja oman esiintymiskyvyn kehittäminen.
146
Sisältö
Taiteellisen projektin toteuttaminen.
Arviointi
Suoritusmerkintä
7.2.8.8. Liikennekasvatus
Liikennekasvatus (LKK)
(soveltava kurssi)
Kurssi sisältää autokoulun teoriatunnit sekä liikennepsykologiaa ja jokamiehen
autonhuoltoa, tietoa liikennevakuutuksista. Kurssi on vapaaehtoinen eikä sido
oppilasta tiettyyn autokouluun myöhemmässä ajokortin suorituksessa. Osallistujilta
edellytetään 17,5 vuoden ikää kurssin alkaessa.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
7.2.8.9. Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi
Aktiivinen kansalainen (AK)
(soveltava kurssi)
Kurssin voi suorittaa toimimalla aktiivisesti esim. oppilaskunnan hallituksessa,
yhteiskunnallisessa järjestötoiminnassa tai harrastustoiminnan ohjaajana.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
Tutorkurssi (TK)
(soveltava kursi)
Kurssin voi suorittaa toimimalla tutorina eli vertaisohjaajana uudelle lukiolaiselle.
Opiskelija osallistuu tutorkoulutukseen ja kirjaa toimintansa tutorpäiväkirjaan.
Arviointi
Suoritusmerkintä.
7.2.8.10. Kansainvälisyys
Kansainvälisyyskurssi 1 (KV1)
(soveltava kurssi)
147
Kurssi kytkeytyy aina johonkin ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan ja sen sisältö
on riippuvainen matkakohteesta ja matkan tavoitteista. Hyväksyttävä kurssisuoritus
edellyttää matkanjohtajan antamien ennakkotehtävien ja loppuraportin suorittamista
määräaikaan mennessä. Matkalle osallistuminen on myös aina edellytyksenä.
Tapauskohtaisesti harkitaan, onko suoritus kokonaisen vai puolikkaan kurssin
laajuinen. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
Kansainvälisyyskurssi 2: vaihto-oppilaana maailmalla (KV2)
(soveltava kurssi)
Kurssin suorittaminen edellyttää pidempiaikaista oleskelua ulkomailla sekä opiskelua
paikallisessa oppilaitoksessa. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
7.2.8.11. Merenkulku
Merenkulku 1 (MK1)
(soveltava kurssi)
Merenkulun perusteet. Saaristo- ja rannikkolaivuritutkintojen sisältö.
Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
merilinjan kurssivaihtoehto
Merenkulku 2 (MK2)
(soveltava kurssi)
Merenkulun ja merenkulkualan tietojen syventämistä. Avomerilaivuritutkinnon
sisältö. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa.
merilinjan kurssivaihtoehto
7.2.8.12. Navigare necesse est
1. Navigare necesse est (NNE)
(koulukohtainen soveltava kurssi)
Kurssi sisältää käytännön merenkulkutaitojen harjoittelua purjelaivalla sekä
tutustumista perinteiseen merenkulkuun Itämerellä. Opiskelija tutkii Itämeren luonnon
- ja kulttuuriympäristöä sekä Itämeren alueen historiaa. Kurssi toteutetaan eri
oppiaineiden yhteistyönä. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista
purjehdukselle. Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa purjehduskokemusta.
Kurssi on maksullinen.
Suoritusmerkintä.
merilinjan kurssivaihtoehto; valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa
7.2.8.13. Luontopolku
Luontopolku (LUP)
(koulukohtainen soveltava kurssi)
148
Kurssi suoritetaan kolmen vuoden kuluessa osallistumalla sekä itsenäisesti että koulun
järjestämiin luonnontieteisiin liittyviin tapahtumiin, luentoihin ja retkiin, sekä
vierailemalla erilaisissa luonnontieteellisissä museoissa ja laitoksissa. Osan kurssista
voi suorittaa myös tekemällä kokoelman (esim. kivilajit, sienet, kasvit, hyönteiset,
luontokuvat). Luontopolkuun sopivat tapahtumat ja kohteet ilmoitetaan vuosittain ja
niitä voi myös itse ehdottaa vastaavalle opettajalle. Jokaisesta suorituksesta
kirjoitetaan raportti valmiille pohjalle (ks. koulun kotisivut) ja raportit kootaan
luontopolkukansioksi. Suoritusaika on koko lukioaika.
Suoritusmerkintä.
LIITTEET
Aihekokonaisuudet
AIHEKOKONAISUUDET
A
EA
BA
BB
SC
FC
PD
TD
SD
FD
M
N
BI
GE
FY
KE
UE
FF
PS
HI
YH
LI
MU
KU
TE
IT
AT
akt. kans.
hyvinv. ja turvall.
4
3
5
5
1
1
2
2
2
2
7
4
7
6
2
2
3
3
3
3
4
1
2
2
3
3
1
1
1
1
1
8
2
1
6 7
1 5
3
2
4 8
9 10 11 12 6 7 8 10 11 9 10 11 12
9 10 11 12
8 13
8
2 3 8
1 2 3 4 9 2 8
2 3 8
2 10 11 12 1 3 4 7 8 1 2 6 7 8 1 6 7 8
1 8 12
8 9 10 11 12 1 9 10
8 9 10
3 4
3
1 2 4 5
3
2 4
1 2 4
2 4
2 3 4 5
2 3 4
7
1 2 4 5 7 2 6
6
4 6
7
4 7
1 7
1 2 5 6 7 1 7
2 3 4 5 1 2 4 5
2 5
4 5
2 5
1 2 3
1
1 2 3
5
1 2 9
8
1 2 3
2
1
2
1 3
2 3
1 2 3 4
3
1
6
4
1
2
2
8
4
4
4
4
4
4
5
5
5
5
5
5
6
6
7
7
7
7
2
4
4
4
2
2
2
2
3
6
6
5
5
5
5
4
6
6
6
6
kestävä kehitys
9
7 7
4
5
3
3
8 5
8 5
8 5
8 5
7
7
8
8
8
8
8
8
kulttuuri-identit.
5
2
3
3
2
2
1
1
1
1
6
3
6
6
3
3
4
4
4
4
9
4
5
5
5
5
5
5
teknol. ja yht.k.
6
5 8 4
4
5
3
3
7
5
7
5
7
5
7
5
6
8
4
4
6
6
6
6
5
5
7
7
7
7
6 7
6 7
8
8
8
8
viest.- ja mediao.
1
1
4
2
2
2
4
4
4
4
2
2
6
5
4
4
5
5
5
5
5 10
6 7
1 2
10 11
3
1
3
3
1
2
6
4
5
4
3
7
5
8
6
5
5
6
6
6
6
6
6
7
7
7
7
7
7
8
8
8
8
8
3
4
8
3
4
5
7
4
3 12 13 14
1
1
2
2
3
3
4