Opetussuunnitelma - Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio
1 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Opetussuunnitelma 2 SISÄLTÖ 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 3 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Arvopäämäärä 2.2 Toiminta-ajatus 3 3 3 3. TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen 3.2 Oppimiskäsitys 3.3 Opiskeluympäristö 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat 3.5 Opiskelijoiden osallistuminen 3.6 Yhteistyö 3 3 4 4 5 5 5 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Tuntijako 4.1.1 Yleislukion tuntijako 4.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako 4.2 Kieliohjelma 4.3 Koulun painotukset 4.4 Opiskelijaksi otto 4.5 Opetusjärjestelyt 4.6 Itsenäinen opiskelu 4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit 4.8 Muut opetusjärjestelyt 8 8 8 9 10 10 10 10 10 10 11 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen 5.2 Opiskelijahuolto 5.3 Opiskelun erityinen tuki 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 11 11 13 14 14 6. ARVIOINTI 6.1 Opiskelijan arviointi 6.2 Lukion toiminnan arviointi 14 14 16 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet 7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet 7.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus 7.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 7.2.3. Vieraat kielet 7.2.3.1. Englanti 7.2.3.2. Espanja 7.2.3.3. Italia 7.2.3.4. Ranska 7.2.3.5. Saksa 7.2.4. Matematiikka 17 17 17 17 25 32 32 35 39 41 47 54 3 7.2.4.1. Matematiikka, pitkä oppimäärä 7.2.4.2. Matematiikka, lyhyt oppimäärä 7.2.5. Reaaliaineet 7.2.5.1. Fysiikka 7.2.5.2. Kemia 7.2.5.3. Biologia 7.2.5.4. Maantiede 7.2.5.5. Historia 7.2.5.6. Yhteiskuntaoppi 7.2.5.7. Uskonto Evankelis-luterilainen uskonto 7.2.5.8. Muut uskonnot 7.2.5.9. Elämänkatsomustieto 7.2.5.10. Filosofia 7.2.5.11. Psykologia 7.2.5.12. Terveystieto 7.2.6. Taito-ja taideaineet 7.2.6.1. Kuvataide 7.2.6.2. Musiikki 7.2.6.3. Liikunta 7.2.7. Opinto-ohjaus 7.2.8. Koulukohtaiset kurssit 7.2.8.1. Starttikurssit 7.2.8.2. Kulttuurikurssi 7.2.8.3. Tutkielmakurssi 7.2.8.4. Tietotekniikka 7.2.8.5. Teknologian lukiokurssit 7.2.8.6. Ilmaisutaito 7.2.8.7. Tanssi 7.2.8.8. Liikennekasvatus 7.2.8.9. Aktiivinen kansalainen –kurssi 7.2.8.10. Tutorkurssi 7.2.8.11. Kansainvälisyys 7.2.8.12. Merenkulku 7.2.8.13. Navigare necesse est 7.2.8.13 Luontopolku 8. LIITTEET 54 59 62 62 65 72 82 89 99 104 105 109 109 109 114 120 123 123 131 133 136 138 138 139 139 140 142 143 143 144 145 145 145 145 146 4 1. OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelma noudattaa valtakunnallista ja Turun kaupungin opetustoimen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. 2. LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA 2.1 Arvopäämäärä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion keskeinen arvopäämäärä on sivistys. Se on ajattelun, tahdon ja toiminnan harjoittamista yhteisössä, jonka työskentelytavoissa oikeudenmukaisuus, inhimillisyys ja opiskelijamyönteisyys ovat itseisarvoja. Sivistys on monipuolista tietojen ja taitojen hallintaa, luovuutta sekä kriittistä ajattelua. Se on myös kasvamista eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Pidämme tärkeänä jokaisen opiskelijan myönteisten mahdollisuuksien tunnistamista ja toteutumista sekä opiskelijan sisäsyntyisen motivaation vahvistamista. Lukiossamme opiskelijat voivat oppia erilaisten persoonien muodostamassa yhteisössä elämänhallinnan kannalta tärkeitä sosiaalisia tietoja ja taitoja. 2.2 Toiminta-ajatus Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa sivistämistä ja osaamista toteutetaan hyvässä ja turvallisessa opiskeluympäristössä. 3. TOIMINTAKULTTUURI 3.1 Toimintakulttuurin pääpiirteet, arviointi ja kehittäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tavoitteena on tarkoituksenmukainen ja viihtyisä työympäristö, joka mahdollistaa monipuolisen ja ajanmukaisen työskentelyn. Jokainen työyhteisön jäsen pyrkii turvallisen ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. Koulusta kehitetään oppimiskeskus, joka tarjoaa opiskelun avuksi ajanmukaisen tietoja muun tekniikan sekä kirjaston työpisteineen. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio korostaa yhteisön kaikkien jäsenten vastuuta hyvän ja kannustavan työilmapiirin luomisessa. Lukio on avoin vuorovaikutukselle ja yhteistyölle muun yhteiskunnan kanssa kaikessa, mikä on omiaan edistämään opiskelua ja työilmapiiriä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion johtamisessa korostetaan tasapuolisuutta, avoimuutta ja yhteistyötä. Rehtorin apuna työskentelevät apulaisrehtori ja työryhmät, jotka valitaan lukuvuosittain. Rehtorista, apulaisrehtorista, opinto-ohjaajasta ja 5 työryhmien puheenjohtajista koostuu lukion johtoryhmä, joka säännöllisesti kokoontuu keskustelemaan ja tekemään ehdotuksia lukiotyöhön liittyvistä asioista. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua lukion kehittämiseen opiskelijakunnan välityksellä. Opiskelijoiden edustajille annetaan tilaisuus esittää mielipiteensä heitä koskevista ja heidän opiskeluunsa liittyvistä asioista. Lukion toimintakulttuuria arvioidaan vuosittain. Arvioinnin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa arviointityöryhmä. Opettajakunnan ja opiskelijakunnan yhdessä laatimat järjestyssäännöt ohjaavat lukion jokapäiväistä työskentelyä (liite). 3.2 Oppimiskäsitys Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion oppimiskäsityksen mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta, tavoitteellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta. Oppiessaan hän käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa jo olemassa olevien tietorakenteidensa pohjalta. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Opiskelu on asioiden ja ilmiöiden käsitteellistämistä. Sen avulla opiskelija ymmärtää asioiden ja ilmiöiden yhteyksiä ja osaa soveltaa omaksumaansa eri tilanteissa. Opiskelun tarkoituksena ei ole omaksua pelkkiä yksityiskohtia, vaan oppia kriittisesti tarkastelemaan ilmiöitä osana laajempaa kokonaisuutta. Opiskelijaa ohjataan itsearviointiin, joka auttaa häntä tiedostamaan oman oppimisensa keskeisiä tekijöitä. Häntä kannustetaan omien vahvuuksiensa hyödyntämiseen ja heikkouksiensa kehittämiseen ja hänelle soveltuvien oppimistapojen etsimiseen. Opiskelijan kasvaminen eettisyyteen ja yhteisöllisyyteen on tärkeä osa koulumme oppimiskäsitystä. 3.3 Opiskeluympäristö Tavoitteena on opiskelua ja oppimista tukeva ympäristö, jossa on tarkoituksenmukaiset ja ajantasaiset työtilat ja -välineet sekä opiskelijoille että opettajille. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitetään avoimen ja suvaitsevaisen työilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Tavoitteena on turvallinen työympäristö, jossa jokainen saa toimia tasavertaisena kouluyhteisön jäsenenä ja jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa koulun kehittämiseen. Toimiva opiskeluympäristö edistää oppimista, viihtymistä ja työyhteisön hyvinvointia. Opetuksessa otetaan huomioon, että opiskelijoiden kyky opiskella itsenäisesti ä he tarvitsevat eri tavoin opettajaa opiskelunsa ohjaajana. Opiskelijoiden yksilöllisyyden ja erilaisuuden vuoksi opetus- ja opiskelumuodot ovat monipuolisia. 6 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijalta odotetaan hyvien tapojen hallintaa ja myönteistä suhtautumista opiskeluun ja työntekoon. Opiskelija suvaitsee ja kunnioittaa yksilöllisyyttä ja näkee erilaisuuden rikkautena ja voimavarana. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ja kehittäminen määritellään lukion TVTstrategiassa (liite 2). Olennaisena osana opiskeluympäristöä ovat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion yhteistyökumppanit. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetuksessa kartutetaan opiskelijoiden tietoja ja taitoja sekä annetaan välineitä niiden omaehtoiseen hankintaan. Opiskelijoita myös harjaannutetaan soveltamaan ja arvioimaan oppimaansa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa käytetään monenlaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja. Moninaisuus palvelee opiskelijoiden yksilöllistä erilaisuutta sekä tuottaa kuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivia opiskelun muotoja. Opetuksessa pyritään käyttämään opiskelijoita aktivoivia työtapoja. Erilaisten työtapojen omaksumiseksi suositellaan ainakin yhden kurssin suorittamista etäopiskeluna. Tarkempia kuvauksia opetusmenetelmistä ja työtavoista voidaan sisällyttää opetussuunnitelman oppiainekohtaisiin osioihin. 3.5 Opiskelijoiden osallistuminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa nähdään opiskelijoiden osallistuminen heille tärkeiden asioiden käsittelyyn merkittävänä opiskelumotivaatiota lisäävänä tekijänä. Osallistuminen palvelee myös kasvatusta aktiiviseen kansalaisuuteen. Keskeinen osa opiskelijoiden osallistumista on opiskelijoiden muodostama opiskelijakunta, joka valitsee keskuudestaan hallituksen, joka koostuu puheenjohtajasta ja muista tarvittavista toimihenkilöistä, sekä edustajansa lukion johtokuntaan. Opiskelijakunnan edustajille annetaan mahdollisuus osallistua myös opettajainkokouksiin ja lukion johtoryhmän kokouksiin, joissa käsitellään koulutuksen kehittämistä sekä muita opintoihin ja opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavia asioita. Lisäksi opiskelijakunta on mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja arvioinnissa, järjestyssääntöjen päivittämisessä sekä teemapäivien ja yhteisten tilaisuuksien toteuttamisessa. Lukuvuoden alussa jokainen ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin. 3.6 Yhteistyö 7 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio toimii yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa ottaen huomioon alaikäiset ja täysi-ikäiset opiskelijat. Yhteistyön muotoina ovat: - opiskelijoiden huoltajille järjestetyt vanhempainillat - tiedottaminen ja konsultointi opiskeluun liittyvissä asioissa - huoltajien mahdollisuus seurata opiskelijan kurssivalintoja, opiskelumenestystä ja poissaoloja. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tekee yhteistyötä turkulaisten peruskoulujen, lukioiden ja muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Yhteistyötä harjoitetaan myös korkeakoulujen, kulttuurilaitosten ja elinkeinoelämän kanssa. Yhteistyömuotoihin kuuluu myös kansainvälinen yhteistyö. 8 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4.1 Tuntijako 4.1.1 Lukion tuntijako (sisältäen myös merilinjan sekä luonnontiedelukiolinjan kurssit) Oppiaine tai aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet A-kieli englanti ( A-kieli saksa) A-kieli ruotsi B1-kieli ruotsi B2-kieli saksa B2-kieli ranska B3-kieli saksa B3-kieli ranska B3-kieli espanja B3-kieli italia Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taito- ja taideaineet Liikunta Musiikki Kuvataide Opinto-ohjaus Starttikurssi Kulttuurikurssi Luontopolku Tutkielmakurssi Aktiivinen kansalainen -kurssi Pakolliset kurssit 6 Syventävät kurssit Soveltavat kurssit valtakunn.+koulukoht. koulukoht.+Turku 3+7 1 6 (6) 6 5 2+3 (2) 2+4 2+4 8+1 8+1 8+1 8+1 8+1 8+1 6 10 2+5 3+7 2 2 1 1 3 3 1 1 4 2 1 3+9 2+7 7+9 4+8 2+5 2 3+3 4+2 2+7 2+1 2+1 2 1-2 1-2 1 3+6 3 3+10 1 1 2 2 1 1+2 4 1 6 2+1 2 1 1 1 1 9 (Tanssi) Tietotekniikka Teknologian kurssit Työelämän kurssi Ilmaisutaito Liikennekasvatus Tutorkurssi Kansainvälisyyskurssi Merenkulku Navigare necesse est (3) 4 3 3? 3 1 1 2 2 1 4.1.2 Luonnontieteellisen erityistehtävän tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 Kielet A-kieli englanti 3-6 A-kieli ruotsi 3-6 B1-kieli ruotsi 3-5 B2-kieli saksa B2-kieli ranska B3-kieli saksa B3-kieli ranska B3-kieli espanja B3-kieli italia Matematiikka lyhyt oppimäärä* 6 pitkä oppimäärä 10 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 3-4 Maantiede 2 Fysiikka 3-4 Kemia 3-4 Tutkielmakurssi 1 Uskonto ja elämänkatsomustieto 2-3 Filosofia 1 Psykologia 1 Historia 2-4 Yhteiskuntaoppi 1-2 Taito- ja taideaineet Liikunta 1-2 Musiikki** 1-2 Kuvataide** 1-2 Tanssi Terveystieto 1 Opinto-ohjaus 1 Tietotekniikka Ilmaisutaito Syventävät kurssit 10 Soveltavat kurssit 1 5 4 4 9 9 9 9 9 9 5 10 1 1 10 9 12 9 14 7 6 8 3 2 2 1 3 1 2 8 5 13 3 3 1 1 4 3 10 Liikennekasvatus Starttikurssi Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi Kulttuurikurssi Kansainvälisyys 1 2 2 1 2 Pakolliset kurssit 43Luonnontieteen syventäviä kursseja vähintään Soveltavat kurssit Kurssit yhteensä vähintään 75 12 * lyhyen matematiikan valinneiden suoritettava matemaattis-luonnontieteellisiä kursseja vähintään 22 opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla ** musiikista ja kuvataiteista pakollisena 2-3 kurssia LISÄTTY TÄHÄN VERSIOON KURSE-TEKSTISTÄ SINISELLÄ ALLA OLEVA TSYKIN LUONNONTIEDELUKION KURSSIT 1.8.2011 ALKAEN pakolliset kurssit syventävät ÄIDINKIELI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 A-KIELI (esim. EA) (vähintään 1 – 3) A-KIELI (BA) (vähintään 2,3,4) B-KIELI (vähintään 2,3,4) B2-KIELI ____________ 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B3-KIELI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 1 2 3 4 5 6 LUONNONTIETEEN PAKOLLISET KURSSIT FYSIIKKA 1 KEMIA 1 17 1 2 3 4 5 6 7 8 9 ____________ PITKÄ MA (M) LYHYT MA (N) soveltavat NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 5, JOISTA 2 ON OLTAVA LABORATORIOKURSSEJA (alleviivatut) 2 4 10 2 3 11 12 13 14 15 16 18 19 20 21 17 7 8 9 10 11 12 NÄISTÄ SYVENTÄVISTÄ VALITAAN 7, JOISTA VÄH.3 TULEE OLLA KOULUKOHTAISIA 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 SOVELTAVAT KURSSIT - 14 8 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 BIOLOGIA 1 2 3 15 16 17 6 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 MAANTIEDE TUTKIELMA 1 1 12 13 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 filosofia 8 psykologia 2 kuvataide 12 11 tutkielma 2 PSYKOLOGIA 1 2 3 4 5 6 7 8 USKONTO ET 1 3 1 3 2 4 5 6 7 8 2 4 5 FILOSOFIA 1 2 3 4 5 6 7 8 HISTORIA 3 4 1 2 5 6 7 8 9 10 11 12 14 13 YHTEISKUNTAOPPI 1 2 3 4 5 6 7 8 MUSIIKKI 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 KUVATAIDE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 LIIKUNTA 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 TERVEYSTIETO 1 2 3 4 OPINTO-OHJAUS 1 2 STARTTIKURSSI 1/2 1/2 3 4 5 KULTTUURIKURSSI 1 LUONTOPOLKU 1 TIETOTEKNIIKKA 1 2 3 4 TEKNOLOGIAN LUKIOKURSSIT 1 2 3 ILMAISUTAITO 1 2 3 TANSSI 1 2 3 LIIKENNEKASVATUS 1 AKTIIVINEN KANSALAINEN 1 TUTORKURSSI 1 KANSAINVÄLISYYSKURSSI 1 2 MERENKULKU 1 2 NAVIGARE NECESSE EST 1 HUOM. 1) KIRJOITETTAVISTA AINEISTA ON SUORITETTAVA VÄHINTÄÄN VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET KURSSIT 2) LUONNONTIETEEN SYVENTÄVIÄ KURSSEJA ON OLTAVA VÄHINTÄÄN 12 - 12 VALTAKUNNALLISET PAKOLLISET JA SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT TUMMENNETULLA FONTILLA KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT VAALEAMMALLA FONTILLA KOULUHOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT OVAT KURSIVOIDULLA FONTILLA 4.2 Kieliohjelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio tarjoaa A-kielenä ruotsia ja englantia, B1kielenä ruotsia, B2- kielinä saksaa ja ranskaa, sekä B3-kielinä saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa. Muiden kielten opiskelu toteutetaan yhteistyössä toisten lukioiden kanssa. 4.3 Koulun painotukset Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio on yleislukio. Lisäksi sillä on valtakunnallinen luonnontieteen erityinen koulutustehtävä (luonnontiedelukio), merilinja (kuntakohtainen erityistehtävä) ja kuvataidepainotteisuus (koulukohtainen erityistehtävä). 4.4 Opiskelijaksi otto Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukioon valitaan opiskelijat valtakunnallisen yhteishaun perusteella. Luonnontiedelukioon valitaan opiskelijat siten, että matematiikan, fysiikan, kemian, biologian ja maantieteen peruskoulun päättöarvosana painotetaan kahdella. Merilinjalle valittaessa äidinkielen, A-kielen ja matematiikan peruskoulun päättöarvosanat painotetaan kahdella. 4.5 Opetusjärjestelyt Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio noudattaa Turun kaupungin lukioiden jaksotusta, koeviikkoa ja tuntijärjestystä. 4.6 Itsenäinen opiskelu Osa kursseista on mahdollista suorittaa itsenäisesti. 4.7 Oppilaitosten yhteiset opetusjärjestelyt, lukiodiplomit Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio osallistuu Turun seudun etärenkaaseen tarjoamalla vuosittain kursseja omalta osaamisalueeltaan. Lukiossa on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomeja valtakunnallisten ohjeiden mukaan. 13 4.8. Muut opetusjärjestelyt Kursseja järjestetään yhteistyössä paikallisten oppilaitosten, korkeakoulujen ja kulttuurilaitosten kanssa. 5. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 Ohjauksen järjestäminen Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijoiden ohjaukseen. Ohjaustoiminnan työnjako on seuraava: Opiskelija: laatii oman opinto-ohjelmansa lukio-opintojen alussa tarkistaa vuosittain oman opinto-ohjelmansa kantaa vastuun opintojensa etenemisestä Opinto-ohjaaja: vastaa opinto-ohjauksen käytännön ja ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta pitää opinto-ohjauksen oppitunteja ohjaa opiskelijoiden opintosuunnitelmien tekoa sekä tekee kurssivalintojen muutokset koulun hallintoverkkoon antaa uranvalinnan ohjausta huolehtii, että opiskelijan käytössä oleva materiaali on ajan tasalla antaa tarvittaessa pienryhmäohjausta seuraa opiskelijoiden opintosuorituksia yhdessä ryhmänohjaajien kanssa ohjaa lukiolaisia neljän vuoden suunnitelmien laatimisessa toimii opiskelijahuoltoryhmän puheenjohtajana opastaa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa esim. yo-tutkinnon hajauttamisessa on mukana vanhempainiltojen suunnittelussa tiedottaa ilta- ja etälukion kursseista sekä kesäopiskelumahdollisuuksista tukee opiskelijoita elämänhallintaan ja itsetuntemukseen liittyvissä asioissa neuvoo tarvittaessa opiskelutekniikassa seuraa opinto-ohjaukseen liittyviä ajankohtaisasioita pitää yhteyttä alueen oppilaitoksiin, työvoimaviranomaisin ja lääninhallitukseen sekä toisiin opinto-ohjaajiin on yhteydessä huoltajiin yhdessä ryhmänohjaajien kanssa osallistuu koulun kehittämistyöhön osallistuu alan koulutuksiin toimii tutortoiminnan vetäjänä 14 Ryhmänohjaaja: seuraa opiskelijoiden opintomenestystä yhdessä opinto-ohjaajan kanssa seuraa ryhmäläistensä poissaoloja tutustuu oman ryhmänsä opiskelijoihin mm. haastattelemalla henkilökohtaisesti kaikki opiskelijat ensimmäisen lukuvuoden alussa sekä tarvittaessa opintojen edetessä hoitaa ryhmänsä ryhmänohjaustuokiot on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin, rehtoriin, opinto-ohjaajaan sekä aineenopettajiin ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiin liittyvissä asioissa osallistuu oman ryhmänsä vanhemmille tarkoitettuihin vanhempainiltoihin on mukana opiskelijahuoltoryhmän tapaamisessa, joissa käsitellään kunkin ohjausvuositason opiskelijoiden asioita toimii oman ryhmänsä valvojana koulun tilaisuuksissa sopimuksen mukaan ohjaa opiskelijoita ryhmäytymään kehittää omalta osaltaan ryhmänohjausta Aineenopettaja: tiedottaa opiskelijoille oman aineensa kursseista ja niiden suoritusjärjestyksestä ohjaa opiskelijoita omassa oppiaineessaan, mm. opiskelutekniikassa tiedottaa opiskelijoiden keskeytyneistä kursseista opinto-ohjaajalle seuraa opiskelijoiden poissaoloja ja tiedottaa niistä tarvittaessa ryhmänohjaajalle informoi oman aineensa ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa antaa oman alansa uranvalintaan liittyvää ohjausta ammattinsa asiantuntemusta hyödyntäen Rehtori ja apulaisrehtori: luovat ohjaustoiminnalle toimintamahdollisuudet vastaavat ylioppilaskirjoituksista toimivat opiskelijahuoltoryhmän jäseninä laativat kurssijärjestyksen muodostavat opetusryhmät vastaavat ryhmänohjaustuokioiden sisällön suunnittelusta Koulusihteeri: vastaa toimenkuvan mukaisesti koulutyöhön liittyvän tiedon ylläpitämisestä ja käsittelystä hoitaa ja ylläpitää opiskelijarekisteriä Opiskelijan ohjaukseen kuuluu yhteistyö huoltajien, alueen oppilaitosten, työvoimaviranomaisten, lääninhallituksen ja muiden opinto-ohjaajien kanssa. Ohjaukseen pyritään aktivoimaan myös vanhempia lukion opiskelijoita, jotka tutoreina osallistuvat uusien opiskelijoiden ohjaukseen. 5.2 Opiskelijahuolto (vaatii ajan tasalle saattamista, huomautus /RLI) 15 Tavoitteet Opiskelijahuolto tarkoittaa hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskelijahuollon tavoitteena on luoda turvallinen ja terve opiskelu- ja työympäristö. Pyrkimyksenä on ennaltaehkäistä opiskelijoiden syrjäytymistä erilaisten tukitoimien avulla. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja puuttua havaittuihin opiskelijoiden ongelmiin ja ohjata opiskelijoita niiden ratkaisemisessa. Toiminta Opiskelijasta huolehtiminen on kiinteä osa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toimintaa. Lukion koko henkilökunta on sitoutunut opiskelijahuoltoon. Lukiossa toimii opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu viikoittain. Ryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, opinto-ohjaajat ja terveydenhoitaja sekä mahdollisuuksiensa mukaan lukiopsykologi ja erityisopettaja. Ryhmänohjaajat osallistuvat opiskelijahuoltoryhmän toimintaan sovittuina aikoina. Myös opiskelija itse ja hänen huoltajansa voivat olla paikalla tarvittaessa. Opiskelijahuoltoryhmän kokoonkutsujana toimii opinto-ohjaaja. Opiskelijahuoltoryhmä tukee opiskelijaa ongelmatilanteissa ja ohjaa häntä tarvittaessa kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Yhteistyö Opiskelijahuoltoryhmä toimii yhteistyössä huoltajien ja koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta pyydetään lupa tarvittavaan yhteydenpitoon kodin kanssa. - Opiskelijalle tarjottava tuki Lukio-opintonsa aloittavat perehdytetään lukio-opintoihin seuraavasti: ohjattu kurssien valintatilaisuus ennen koulunkäynnin alkua ryhmäytymispäivä opiskelun alussa yleisesti lukio-opintoihin perehdyttävän kurssin tarjoaminen ryhmänohjaajien ja opinto-ohjaajien suorittamat henkilökohtaiset haastattelut tutoropiskelijoiden tukitoiminta yhteistyössä opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa. Opiskelijalle pyritään järjestämään erityis- ja tukiopetusta oppimisvaikeuksiinsa. Esimerkiksi sairauden aiheuttamat poissaolot ovat perusteena tukiopetuksen antamiseen. Kriisi-, päihde- ja turvallisuussuunnitelma Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa noudatetaan Turun kaupungin o petuspalvelukeskuksen laatimaa turvallisuussuunnitelmaa. Lukiossa on suunnitelma päihdetapausten ja kriisien varalle (ks. liite 3). Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio nimeää vuosittain kriisi- ja onnettomuustilanteiden hoitoa koordinoivat vastuuhenkilöt. 5.3 Opiskelun erityinen tuki 16 Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio pyrkii joustavin opetusjärjestelyin takaamaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoidensa mahdollisuudet selviytyä opinnoistaan lukiolain sallimissa aikarajoissa. Opiskelun erityisen tuen järjestämisestä vastaa rehtori. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana kartoitetaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve, esimerkiksi lukivaikeudet, jonka perusteella opiskelijoita ohjataan saamaan erityistä tukea. Opiskelijahuoltoryhmä informoi opettajia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanteesta tarpeen mukaan. Koulu pyrkii järjestämään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille joustavia opetusjärjestelyjä. Niihin voivat kuulua esimerkiksi itsenäiset suoritukset ja verkkoopiskelu. Myös opiskeluympäristö pyritään esimerkiksi liikuntavammaiset huomioon ottaen järjestämään turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Opettajat pyrkivät opetusmenetelmällisin ratkaisuin huomioimaan erityisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. 5.4 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Vieraskieliset opiskelijat ohjataan suomi toisena kielenä -opetukseen ko. opetusta antavaan turkulaiseen lukioon. Vieraskielinen opiskelija voidaan vapauttaa ruotsin kielen opiskelusta rehtorin päätöksellä. Opinto-ohjaajat informoivat vieraskielisiä opiskelijoita opiskelumahdollisuuksista sekä osallistumisesta ylioppilaskirjoituksiin. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksessa kiinnitetään huomiota myös opiskelijan kulttuuri-identiteetin myönteiseen kehittämiseen. 6. ARVIOINTI Arvioinnin tavoite on opiskelun kannustavuuden lisääminen, opiskelijan oikeuksien toteutuminen ja työyhteisön kommunikaation kehittäminen. Arviointi on tärkeä strateginen työkalu opiskelijan opiskelutavoitteiden saavuttamisessa ja lukion toimintakulttuurin kehittämisessä. 6.1 Opiskelijan arviointi Jokaisen kurssin arviointiperusteet on esiteltävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä voidaan keskustella yhdessä. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opetussuunnitelmaan on kirjattu kunkin oppiaineen kohdalle oppiaineen arviointi. Lukion opetussuunnitelman mukaisen kurssin suorittaminen Kurssi voidaan suorittaa: 1. Osallistumalla kurssin opetukseen ja kurssista pidettäviin kuulusteluihin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti ja suorittamalla kurssista pidettävät kuulustelut sekä muut kurssin suorittamisen edellyttämät tehtävät 17 3. Suorittamalla kurssi toisessa oppilaitoksessa. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen alkamista. 4. Suorittamalla kurssi osittain itsenäisesti ja osittain opetukseen osallistumalla. Hylätyn ja hyväksytyn kurssin uusinta Hylätyn kurssin voi suorittaa 1. Osallistumalla uudelleen opetukseen ja kurssista järjestettäviin kokeisiin 2. Opiskelemalla kurssin itsenäisesti 3. Osallistumalla saman lukuvuoden aikana uusintakuulusteluun, johon saa osallistua vain kerran. Opiskelijalla on oikeus korottaa korkeintaan vuoden vanhaa kurssin arvosanaa kerran koulun määräämänä päivänä. Poissaolojen vaikutus kurssisuorituksen hyväksyntään Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25§). Luvattomia poissaoloja ei sallita. Opiskelijan on selvitettävä poissaolonsa syy välittömästi kouluun palattuaan. Jos asiattomia poissaoloja kertyy, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa kurssin puuttuvien osien suorittamisesta. Jos opiskelija ei suorita tätä opettajan edellyttämää työtä kurssin arvosteluun mennessä tai rehtorin luvalla myöhemmin, hänen kurssisuorituksensa mitätöidään. Opiskelijalla on kuitenkin poissaoloista huolimatta oikeus osallistua kurssin opetukseen. Jos selvitettyjä ja hyväksyttävästä syystä johtuvia poissaoloja kertyy kymmenen tuntia, opiskelijan on sovittava opettajan kanssa puuttuvien osien suorituksesta. Jos hän ei suorita puuttuvia osia kohtuullisen ajan kuluessa, kurssisuoritus mitätöidään. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa poissaoloja seurataan oppitunneittain ja ne kirjataan käytössä olevaan järjestelmään. Keskeneräinen kurssisuoritus Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään opintokirjaan T-kirjaimella. T-kirjaimella merkityt kurssit poistuvat seuraavan jakson lopussa. Viimeisessä jaksossa saatua Tkirjainta voi täydentää seuraavan lukuvuoden ensimmäisen jakson aikana. T-kirjaimen poistumisen jälkeen kurssi on aloitettava alusta. Arviointi numeroin Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit sekä valinnaiset vieraat kielet arvioidaan aina numeroin. Poikkeuksena on opinto-ohjaus. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään aina hyväksytty arvosana. Arvosanaksi keskiarvo Kunkin oppiaineen arvosana muodostuu pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen keskiarvona. Arviointiperusteet 18 Arvioivalla opettajalla on oltava riittävästi arvosanan määräämisen perustaksi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Oppilaan aktiivinen läsnäolo kurssilla on välttämätöntä, jotta opettajalla on mahdollisuus arvioida kurssi. Myös arvosana neljä edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan poissaolo opetuksesta ja tyhjä vastauspaperi kurssikokeessa eivät mahdollista opettajalle osaamistason toteamista. Oppimäärän vaihtaminen Hyväksi luettavat arvosanat siirtyvät pääsääntöisesti sellaisinaan kurssiarvosanoiksi siirryttäessä vaativammasta helpompaan oppimäärään. Jos opiskelija haluaa korottaa arvosanaa, hänen täytyy antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Jos opiskelija siirtyy helpommasta vaativampaan oppimäärään, tällöin opiskelijalta voidaan edellyttää lisänäyttöä osaamisestaan. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: M1 N1, M3 N2, M6 N5, M7 N4 ja M8 N3. Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen Lukiossa otetaan huomioon opiskelijan muualla suoritetut tai aikaisemmat opinnot siltä osin, kuin ne vastaavat lukion kurssien sisältöjä. Opintojen kurssivastaavuuksista ja hyväksi lukemisesta on aina neuvoteltava erikseen rehtorin kanssa. Muualla suoritetusta kurssista opiskelijalla tulee olla todistus tai vastaava suoritusnäyttö. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa suorituksiksi hyväksytään automaattisesti seuraavien oppilaitosten kurssit: 1) Turun kaupungin päivälukiot 2) Turun kesälukio 3) Turun Normaalikoulun lukio 4) Turun iltalukio 5) Turun Seudun etärengas. Tapauskohtaisesti päätetään seuraavien oppilaitosten kurssien hyväksymisestä Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion suorituksiksi: 1) Turun ammatti-instituutti 2) Turun Kristillinen Opisto 3) Turun Kesäyliopisto 4) muut mahdolliset oppilaitokset. 6.2 Lukion toiminnan arviointi Tavoite Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion toiminnan arvioinnin tavoitteena on seurata opetussuunnitelman toteuttamista ja tukea sen kehittämistä. Arvioinnin painopistealueita ovat lukion toimintakulttuuri, opiskelijoiden näkökulma, kurssikohtaiset arvioinnit, opetuksen arviointi, johtamiskulttuurin arviointi ja työyhteisön hyvinvoinnin arviointi. Lukion opetussuunnitelmaa tarkistetaan vuosittain osana lukion kehittämistyötä. Toimenpiteet Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa arvioinnista esitellään toimenpiteet, joilla Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa arvioidaan toimintaa. Arvioinnin apuna käytetään esimerkiksi työyhteisökyselyjä, päättöarviointivertailuja, kunta- ja kouluvertailuja, oppimistuloksia (kuten ylioppilastutkinnon tuloksia), Turun Suomalaisen 19 Yhteiskoulun lukioon opiskelemaan tulevien oppilaiden yläasteen päättötodistusten keskiarvojen keskiarvoja ja opettajien koulutusta. 7. OPPIAINEIDEN TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Yhteisten aihekokonaisuuksien tarkemmat sisältökuvaukset ovat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen omassa opetussuunnitelmakuvauksessa kerrotaan, miten aihekokonaisuuksia ainekohtaisesti sovelletaan. 7.2 Oppiaineiden tavoitteet, sisältö, työtavat ja suoritusohjeet 7.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus Valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, 20 kirjoittamisen ja puheviestinnän vuorovaikutustilanteissa. taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintäja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto kurssien tavoitteista 21 ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Valtakunnalliset pakolliset äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (A1) Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Keskeiset sisällöt tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit erilaisten tekstien kielen ja sisällön havainnointia ja harjoittelua: ymmärrettävyys, havainnollisuus ja eheys tekstien referointi ja kommentointi omien viestintätietojen, -taitojen, -asenteiden ja -motivaation arviointi lukioopiskelun näkökulmasta 22 vuorovaikutustaidot ryhmässä Numeroarviointi. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (A2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä temporaalisista, kausaalisista, kontrastiivisista ja muista merkityssuhteista koostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Keskeiset sisällöt tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta Numeroarviointi. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (A3) Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. 23 Keskeiset sisällöt kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa tulkinnan kannalta perusteltua käsitteistöä ja lähestymistapaa hyödyntäen proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Numeroarviointi. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (A4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Keskeiset sisällöt suora ja epäsuora vaikuttaminen: esimerkiksi suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja, graafisia ja sähköisiä tekstejä: mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaa ottavia tekstejä tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki viestijän vastuu; mediavalinnat ja verkkoetiikka Numeroarviointi. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (A5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 24 oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Keskeiset sisällöt eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä erityisesti kulttuurisen kontekstin näkökulmasta tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan kontekstissa tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutus tekstiin oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta, itse valitusta näkökulmasta laadittu pohdiskeleva teksti oman tyylin hiontaa ja huoltoa Numeroarviointi. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (A6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-Suomen monikulttuurisuutta ja -kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Keskeiset sisällöt teksti suullisessa ja kirjallisessa traditiossa: kansanrunoudesta kirjallisuuteen, kirjoitetusta kulttuurista nykyviestintään suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä; kielenohjailun periaatteet opiskelijan kielenkäytön näkökulmasta kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista Numeroarviointi. Valtakunnalliset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit 25 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (A7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Keskeiset sisällöt vuorovaikutustilanteiden osatekijät ja ominaispiirteet verbaalinen ja nonverbaalinen viestintä esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja menettelytavat esiintymis- ja ryhmätaitojen harjoittelua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa puheviestinnän kulttuurisia piirteitä ja suomalaista puhekulttuuria Numeroarviointi. 8. Tekstitaitojen syventäminen (A8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Keskeiset sisällöt Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa Numeroarviointi. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (A9) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen 26 lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Keskeiset sisällöt nykykirjallisuutta ja sen ilmiöitä ajankohtaisia suullisia ja kirjallisia puheenvuoroja kieltä ja kulttuuria käsittelevistä aiheista mediatekstien ajankohtaisaiheiden, ilmaisukeinojen ja vaikutusten tarkastelua osallistumista lukija- ja kirjoittajayhteisöön Numeroarviointi. Koulukohtaiset syventävät äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit 10. Ylioppilasessee (A10) Tavoitteena on valmistautua ylioppilaskirjoitusten esseekokeeseen. Kurssilla kerrataan ylioppilasesseen vaatimukset ja kirjoitusprosessin vaiheet. Luetaan eritasoisia malliesseitä ja perehdytään kokeen arviointiin. Kirjoitetaan sekä otsikko- että aineistoesseitä. Kiinnitetään erityistä huomiota tyyliin. Numeroarviointi. 11. Kielenhuollon kurssi (A11) Tavoitteena on omaksua keskeiset suomen kielen normit. Tehdään kielenhuollon harjoituksia ja hiotaan omien tekstien kieltä ja tyyliä. Suoritusmerkintä. 12. Kirjallisuuskurssi (A12) Tavoitteena on syventää kirjallisuuden tuntemusta. Luetaan ja tulkitaan kaunokirjallisuutta keskustellen ja kirjoittaen. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 13. Luovan kirjoittamisen kurssi (A13) Tavoitteena on löytää oma, persoonallinen kirjoitustyyli. Tutustutaan erilaisiin tekstilajeihin ja etsitään kirjoittamisen iloa monipuolisin kirjoitusharjoittein. Kurssin sisällön suunnittelussa otetaan huomioon myös opiskelijoiden toiveet. 27 Suoritusmerkintä. 14. Elokuvakurssi (A14) Tavoitteena on syventää elokuvailmaisun tuntemusta. Perehdytään elokuvakerronnan keinoihin ja elokuvan lajityyppeihin. Harjoitellaan kriittistä elokuvien katselua. Analysoidaan erilaisia elokuvia. Kurssin sisältö täsmentyy ryhmän toiveiden mukaisesti. Suoritusmerkintä. 15. Mediakurssi (A15) Tavoitteena on syventää medialukutaitoa. Perehdytään sekä painetun että sähköisen median tekstilajeihin ja niiden ilmaisutapoihin. Eritellään kriittisesti mediatekstien tapoja kuvata ja luoda todellisuutta. Suoritusmerkintä. 16. Teatterikurssi (A16) Tavoitteena on perehtyä teatteritaiteeseen sekä teoriassa että käytännössä. Luetaan ja eritellään erilaisia näytelmiä ja käydään teatterissa. Suoritusmerkintä. Koulukohtainen soveltava äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi 17. Toimittajakurssi (A17) Tavoitteena on verkkolehden toimittaminen lukion kotisivuille tiimityönä. Monipuolista kirjoittamisen, kuvaamisen ja muun toimitustyön harjoittelua. Kurssi toteutetaan hajautetusti yhden lukuvuoden aikana. Suoritusmerkintä. 7.2.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja sekä tarjoaa heille mahdollisuuden kehittää pohjoismaista yhteiskuntaa ja kulttuuria koskevaa tietoisuuttaan, ymmärtämystään ja arvostustaan. Se auttaa opiskelijoita syventämään tietojaan kaksikielisestä Suomesta. Ruotsin kielen opetus antaa opiskelijoille valmiudet ruotsin kielen omaehtoiseen opiskeluun auttamalla heitä ymmärtämään, että viestintätaidon saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito-, tieto- ja kulttuuriaine. Opetuksen tavoitteet Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: Oppimäärä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen 28 A-oppimäärä B1-oppimäärä B2.1 B1.2 B1.2 B1.1 B2.1 B1.2 B1.2 B1.1 Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa viestiä ruotsin kielelle ja sen kulttuurialueelle ominaisella tavalla osaa arvioida kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin tuntee omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijänä ja kielen opiskelijana osaa kehittää kielitaitoaan kehittymistarpeensa ja opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta tarkoituksenmukaisin strategioin. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä A-kielestä B-kieleen arvosanat vastaavat toisiaan. Mikäli siirtyminen tapahtuu B-kielestä A-kieleen, opiskelijan on täydennettävä kaikkia kursseja opettajan ohjeiden mukaisesti. Kurssit Kurssien aiheita käsitellään oman kulttuurin sekä suomenruotsalaisen ja pohjoismaisen kulttuurialueen kannalta niin, että opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus vertailuihin. Aiheiden käsittelyssä otetaan lisäksi huomioon aihekokonaisuuksissa esiin tuodut näkökulmat. Kullakin kurssilla voidaan käsitellä myös muita aiheita opiskelijoiden harrastuneisuuden ja toisaalta ajankohtaisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Opiskelijoilla on jokaisella kurssilla tilaisuus kuunnella, lukea, puhua ja kirjoittaa erilaisia tarkoituksia varten, vaikka painotukset vaihtelevat kursseittain. Rakenteiden ja sanaston tuntemuksen laajentamiseen ja käytön monipuolistamiseen ja tarkkuuteen kiinnitetään huomiota kaikilla kursseilla kummankin oppimäärän tavoitteiden mukaisesti. Huomiota kiinnitetään äidinkielisen ja ruotsinkielisen viestinnän eroihin ja eroja selittäviin kulttuurisiin tekijöihin. Kaunokirjallisuus ja muu autenttinen materiaali tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Kulttuurisen herkkyyden kehittymiseksi opiskelijoita ohjataan tiedostamaan oman toiminnan ja omien arvostuksien kulttuurisidonnaisuus. Opiskelijoiden opiskelutaitoihin kiinnitetään huomiota jokaisella kurssilla. Heitä ohjataan tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehittymistarpeensa viestijöinä ja kielen opiskelijoina. Heitä ohjataan käyttämään strategioita, jotka ovat tarkoituksenmukaisia heidän oman kehittymistarpeensa ja kulloisenkin opiskelu- ja viestintätehtävän kannalta. Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja (poikkeuksena BA9). 29 Luonnontiedelukiolinjan opiskelijoille kurssit 2, 3 ja 4 ovat pakollisia. 1. Arkielämää Pohjoismaissa (BA1) Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin, rohkaista oppilaita viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissa viestintätilanteissa, kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöä sekä sanastoa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestintätilanteita. Arviointi: Numeroarviointi 2. Ihmiset ympärillämme (BA2) Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi omasta arjestaan: vapaa-ajasta, iloista ja suruista. Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Arviointi: Numeroarviointi 3. Suomi – osa Pohjolaa ja Eurooppaa (BA3) Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea eri näkökulmista: tutustua maamme historiaan, perinteisiin, kulttuuriin ja vähemmistöihin. Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden ja kuuntelutaidon kehittymiseen. Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Arviointi: Numeroarviointi 4. Elinympäristömme (BA4) 30 Kurssilla opitaan, että ihmiset ovat osa luontoa, jota käsitellään eri näkökulmista. Tarkoituksena on myös herättää oppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin yhtenä mahdollisuutena kielenoppimiseen ja tiedonhankkimiseen. Kurssin aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla vahvistetaan kielitaidon eri osa-alueita tasapuolisesti. Arviointi: Numeroarviointi 5. Opiskelu ja työ (BA5) Kurssin tavoitteena on saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä, miten voimme vaikuttaa kuluttajina ja kansalaisina. Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelutilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. Kurssilla aletaan myös tehdä laajempia ja vaativampia tekstin- ja luetunymmärtämisharjoituksia. Arviointi: Numeroarviointi. 6. Kulttuuri ja sen tekijöitä (BA6) Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat selkeän realistisen käsityksen ylioppilaskokeen eri tehtävätyypeissä vaadittavista asioista ja valmistautua ylioppilaskirjoituksiin. Tutustutaan kulttuurin eri osa-alueisiin. Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuriidentiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. Arviointi: Numeroarviointi Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 7. Puhu ja ymmärrä paremmin (BA7) Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 31 Puhumisen harjoittelun aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhetta harjoitellaan kyseisiin aiheisiin pohjautuvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavan materiaalin avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: numeroarviointi 8. Tiede, talous ja tekniikka (BA8) Kurssin tavoitteena on oppilaan aktiivisen ja passiivisen sanavaraston kasvattaminen, ainekirjoitus- sekä tekstinymmärtämistaidon parantaminen. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. Arviointi: Numeroarviointi Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Koulukohtaiset syventävät kurssit 9. Introkurssi (BA9) Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat, keskeistä sanastoa sekä rohkaista oppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BA10) Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijoita ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla kerrataan keskeisiä kielioppiasioita, harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten tekstin- ja kuullunymmärtämisiä, sanasto- ja rakenneosioita sekä kirjoitetaan aineita. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 11. Kirjoita paremmin (BA11) Kurssin tavoitteena on harjoitella eripituisia kirjoitelmia, joiden aiheina ovat aiempien kurssien aihepiirit ja vanhat yo-aineet. Kurssilla vankennetaan peruskielioppia ja sanastoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä 12. Matkailu ja Itämeri (BA12) 32 Kurssin tavoitteena on harjoittaa viestintätaitoja eri tilanteissa. Kurssin aihepiirejä ovat matkailu, merenkulku, kauppa ja Itämeri. Kurssin aikana laaditaan pienimuotoinen pohjoismaiseen matkailuun liittyvä esitys, jossa hyödynnetään verkkoa ja sosiaalista mediaa. Kurssi voidaan suorittaa osittain NNE-kurssin purjehduksen aikana. Arviointi: suoritusmerkintä Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä ja ennen syventäviä kursseja (poikkeuksena BB 8). Luonnontiedelukiolinjan opiskelijoille kurssit 2, 3 ja 4 ovat pakollisia. 1. Koulu ja vapaa-aika (BB1) Kurssin tavoitteena on tutustua lukion työtapoihin ja ruotsin kielen opiskelutaitoihin, rohkaistua viestimään suullisesti ruotsin kielellä yksinkertaisissa viestintätilanteissa, kerrata ja laajentaa peruskoulussa opittujen rakenteiden käyttöä sekä sanastoa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Arviointi: Numeroarviointi 2. Arkielämää Pohjoismaissa (BB2) Kurssin tavoitteena on osata kertoa ruotsiksi itseen ja lähiympäristöön liittyvistä asioista, tulla toimeen ruotsin kielellä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa. Painotetaan kuullun ymmärtämistä ja suullista kielitaitoa. Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Käsiteltävinä aihepiireinä kurssilla ovat perhe, ystävät, harrastukset ja asuminen. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Arviointi: Numeroarviointi 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (BB3) 33 Kurssin tavoitteena on esitellä Suomea, suomalaisuutta, suomenruotsalaisuutta. Kiinnitetään huomiota oikeakielisyyden ja kuuntelutaidon kehittymiseen. Harjoitellaan selviytymistä jokapäiväisissä käytännön viestintätilanteissa. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, kotimaan vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla painotetaan kielitaidon eri osa-alueita tasapuolisesti. Arviointi: Numeroarviointi 4. Elämää yhdessä ja erikseen (BB4) Kurssin tavoitteena on, että oppilaat saavat mielekkäitä ruotsinkielen käyttökokemuksia keskustellessaan ja kertoessaan elinpiirinsä ihmissuhteista. Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. Harjoitellaan eri kielitaidon osa-alueita tasapuolisesti. Arviointi: Numeroarviointi 5. Elinympäristömme (BB5) Kurssin tavoitteena on korostaa ymmärtävää lukemista ja tutustuttaa ja herättää oppilaiden kiinnostus ruotsalaisiin tiedotusvälineisiin yhtenä mahdollisuutena kielen oppimiseen ja tiedonhankintaan. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua sekä kuullunymmärtämistä. Arviointi: Numeroarviointi Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. 6. Puhu ja ymmärrä paremmin (BB6) Kurssin tavoitteena on harjoitella puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 34 Puhumisen harjoittelun aiheina ovat Pohjoismaat ja niiden kulttuuri sekä muiden kurssien aihepiirit kuten vapaa-aika, ihmissuhteet, kirjallisuus, elokuvat ja monikulttuurisuus. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavan materiaalin avulla. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: numeroarviointi 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (BB7) Kurssin tavoitteena on kerrata ja syventää jo aiemmilla kursseilla esiintyneitä kielioppiasioita ja laajentaa sanavarastoa. Vahvistetaan eurooppalaisen taitotason mukaisesti kielitaidon perustason valmiuksia. Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Arviointi: Numeroarviointi Ruotsi Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B1-kieli) Koulukohtaiset syventävät kurssit 8. Introkurssi (BB8) Kurssin tavoitteena on kerrata peruskoulun keskeiset kielioppiasiat ja rohkaista oppilaita käyttämään ruotsin kieltä jokapäiväisissä tilanteissa. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (BB9) Kurssin tavoitteena on kerrata ja harjoitella ylioppilaskirjoituksissa vaadittavia kielitaidon eri osa-alueita monipuolisten harjoitusten avulla. Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Matkailu ja Itämeri (BB10) Kurssin tavoitteena on harjoittaa viestintätaitoja eri tilanteissa. Kurssin aihepiirejä ovat matkailu, merenkulku, kauppa ja Itämeri. Kurssin aikana laaditaan pienimuotoinen pohjoismaiseen matkailuun liittyvä esitys, jossa hyödynnetään verkkoa ja sosiaalista mediaa. Kurssi voidaan suorittaa osittain NNE-kurssin purjehduksen aikana. Arviointi: suoritusmerkintä 35 11. Kirjoita paremmin (BB11) Kurssin tavoitteena on harjoitella eripituisia kirjoitelmia, joiden aiheina ovat aiempien kurssien aihepiirit ja vanhat yo-aineet. Kurssilla vankennetaan peruskielioppia ja sanastoa. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Arviointi: suoritusmerkintä 7.2.3. Vieraat kielet 7.2.3.1. Englanti Yleistä Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja 5-11 ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Englanti Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Arviointi Kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kursseista 9-11 annetaan suoritusmerkintä. Yleistä Pakolliset kurssit 1-6 suoritetaan numerojärjestyksessä. Kursseja 5-11 ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Perusopetuksen vuosiluokilla 1–6 alkanut oppimäärä (A-kieli) Pakolliset kurssit 1. Nuori ja hänen maailmansa (EA1) Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Tavoitteena on, että opiskelija - rohkaistuu puhumaan ja ilmaisemaan mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti - tutustuu erilaisiin tekstilajeihin - harjoittelee kirjoittamistaitoa erilaisten viestinnällisten tehtävien avulla - oppii perusasiat lauseiden muodostamisesta, aikamuodoista sekä epäsäännölliset verbit 36 2. Viestintä ja vapaa-aika (EA2) Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” korostuvat kurssin aiheiden käsittelyssä. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Tavoitteena on, että opiskelija - kykenee ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa - oppii aihepiiriin liittyvää sanastoa, passiivin, adjektiivien ja adverbien, persoonapronominien, omistusmuotojen sekä muodollisen subjektin käytön. 3. Opiskelu ja työ (EA3) Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii opiskeluun, tulevaisuuden suunnitelmien tekoon ja työelämään liittyvää sanastoa - oppii laatimaan esim. työnhakukirjeen ja CV:n sekä vaativampaa suullista ja kirjallista ilmaisua - oppii epäsuoran esityksen, indefiniittipronominit sekä yksiköt ja monikot sekä pääasiat artikkelien käytöstä. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (EA4) Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. ”Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” -aihekokonaisuus tarjoaa näkökulmia käsitellä kurssin aiheita. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii keskustelemaan yhteiskuntaan ja ympäröivään maailmaan liittyvistä aiheista - pystyy lukemaan vaikeahkoa tekstiä - oppii kirjoittamaan vaativamman kirjoitelman - oppii vaillinaisten apuverbien, relatiivipronominien ja paljoussanojen käytön 5. Kulttuuri (EA5) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon 37 tuotoksen ja esittelevät sen. Tavoitteena on, että opiskelija - pystyy lukemaan vaativahkoa kurssin aihepiiriin liittyvää tekstiä - pystyy lukemaan kaunokirjallista tekstiä (esim. romaanin) pitkäjänteisesti - oppii seuraamaan kohdekielisiä radio- ja TV-ohjelmia sekä elokuvia pääkohdat ymmärtäen sekä kirjoittamaan niistä kirjallisen selostuksen - osaa kertoa omista kokemuksistaan ja mieltymyksistään kulttuurin harrastajana sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa - oppii lauseenvastikkeet, välimerkkien käyttöä sekä kansallisuussanat. 6. Tiede, talous ja tekniikka (EA6) Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan. Tavoitteena on, että opiskelija - oppii ymmärtämään kurssin aihepiireihin liittyvää vaikeahkoa tekstiä - oppii tuottamaan suullisesti ja kirjallisesti vaativahkoa kieltä - oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa - oppii infinitiivin ja ing -muodon sekä lisää prepositioiden käytöstä, lukusanoista ja vierasperäisistä sanoista. - voidaan laatia esitys asia-aiheesta käyttäen apuna mediaa, kirjallisuutta tai verkkoopiskelua Syventävät kurssit Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. 7. Luonto ja kestävä kehitys (EA7) Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Tavoitteena on, että opiskelija - pystyy lukemaan entistä vaativampaa, faktatietoa sisältävää tekstiä niin, että osaa kerätä siitä keskeisiä faktoja ja argumentteja - pystyy seuraamaan kohdekielistä puhetta asiapitoisista aiheista - osaa kertoa kurssin aiheista yleisesti sekä kertoa omista kokemuksistaan ja valinnoistaan ja perustella niitä sekä suullisesti että kirjallisesti - tuottaa vaativahkoa kieltä suullisesti ja kirjallisesti - oppii kurssin aihepiireihin liittyvää sanastoa 38 - kertaa keskeisiä rakenteita 8. Puhu ja ymmärrä paremmin (EA8) Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa englannin kielen A-oppimäärälle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja kurssien EA1-EA7 aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla. Kurssin arviointi perustuu Opetushallituksen suullisen kielitaidon kokeen arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kokeesta annetaan erillinen todistus päättötodistuksen liitteenä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Suoritussuositusvuosi 3. vuosi. Koulukohtaiset kurssit 9. Kertauskurssi (EA9) Lukion englannin johdantokurssi, jossa kerrataan ja vahvistetaan peruskoulun oppimäärää ja valmennetaan opiskelijaa lukion kieliopintoihin. Kerrataan peruskoulussa opittuja keskeisiä rakenteita, mm. verbimuotoja. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi. 10. Portfoliokurssi luonnontiedelinjan ja merilinjan opiskelijoille (EA10) Kurssin aihepiirejä ovat ympäristö, Itämeri, luonnontieteellinen tutkimus, merenkulku ja matkailu. Kurssin aikana opiskelija laatii englanninkielisen portfolion, esim. eportfolion. Kurssilla hyödynnetään verkkoa ja sosiaalista mediaa ja se toteutetaan osittain yhteistyönä luonnontieteiden kanssa. Aihepiirien valintaan vaikuttavat opiskelijoiden omat kiinnostuksen kohteet. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. vuosi. 11. Kertaava kurssi abeille (EA11) Kurssilla kehitetään englannin kielen kirjallista ilmaisutaitoa, kerrataan keskeisten aihepiirien sanastoa sekä harjoitetaan kirjoitetun ja puhutun kielen ymmärtämistä. Harjoitellaan yo-kokeessa esiintyviä tehtävätyyppejä. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. 7.2.3.2. Espanja Yleistä Syventävien kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset. Ne kattavat mm. arkipäivän viestintään, nuorten elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin sekä kansainvälisyyteen liittyviä kokonaisuuksia. Koulukohtainen kurssi on ylioppilaskokeeseen valmentava kurssi. Kielen opiskelu lähtee alkeista ja etenee melko intensiivisesti täyttäen lopulta peruskielenhallinnan vaatimukset. Jokaisella syventävällä kurssilla ovat kaikki kielenoppimisen osa-alueet esillä; suullinen viestintä ja kuullun ymmärtäminen, kirjallinen viestintä ja tekstin ymmärtäminen sekä kielen rakenteet. 39 Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Valtakunnalliset syventävät kurssit (1 – 8) voi opiskella myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät tehtävät ja suorittamalla kurssikokeen pääsääntöisesti silloin, kun kurssi on tarjolla. Koulukohtaisen kurssin (9) voi suorittaa ainoastaan opetukseen osallistumalla. Arviointi Arvioinnissa otetaan huomioon kurssikoe, opiskelijan tuntityöskentely ja tunneilla läsnäolo sekä kotitehtävien ja muiden mahdollisten erikseen kurssikohtaisesti ilmoitettavien suoritusten tekeminen. Opiskelijaa kannustetaan myös arvioimaan omaa oppimistaan ja asettamaan itselleen tavoitteita. Valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaisesta kurssista annetaan suoritusmerkintä. Espanja Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (PD1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Tavoitteena on, että opiskelija totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista (esim. tervehtiminen, esittäytyminen) sekä osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja kysyä samoja asioita muilta pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä 2. Näin asiat hoituvat (PD2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon selviytyy yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteissa (esim. omista mieltymyksistä kertominen, säästä puhuminen, kellonaikojen tiedustelu) pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon melko yksinkertaisesta ja lyhyestä tekstistä oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen 40 3. Vapaa-aika ja harrastukset (PD3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin lausein selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja joistakin palvelutilanteista (esim. ruokapöytäkeskustelu, ostaminen ja maksaminen) tapakulttuurin huomioon ottaen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin 4. Meillä ja muualla (PD4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi puhelinkeskustelu, pöydän varaaminen ravintolassa, keskustelu metroasemalla tai hotellin vastaanotossa) pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista teksteistä (esimerkiksi ruokalista tai matkailuaiheiset tekstit) oppii kuvaamaan tapahtumia menneessä ajassa 5. Ennen ja nyt (PD5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen harjaantuu menneen ajan kuvaamisessa oppii kuvaamaan ihmiskehoa sekä omaa terveydentilaansa pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista 41 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (PD6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan suullisesti ja kirjallisesti osaa kertoa omasta kotimaastaan ottaen huomioon myös vertailevan näkökulman eri kulttuurien välillä oppii kirjoittamaan muodollisen kirjeen pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden pääajatukset 7. Kulttuuri (PD7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen oppii kohdekielistä sanastoa aiheista teatteri, elokuva ja urheilu sekä saa tietoa joistakin kohdemaiden tunnetuista kulttuurihenkilöistä ja näiden aikaansaannoksista. osaa kertoa jotakin omista kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä 8. Yhteinen maapallomme (PD8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen pystyy seuraamaan eri aihepiirien normaalitempoista puhetta pääkohdat ymmärtäen ja olennaisen tiedon poimien 42 ohjautuu käyttämään erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden etsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun taustatiedon perusteella) osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla yhteiskunnallisia ilmiöitä ja omia kokemuksiaan suullisesti ja kirjallisesti Espanja Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (PD9) Kurssilla keskitytään harjoittelemaan ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä. Luetaan eri aihepiirejä käsitteleviä tekstejä ja harjoitellaan kuullun ymmärtämistä sekä kirjallista tuottamista. Tavoitteena on syventää opiskelijan sanavarastoa ja parantaa hänen tekstin ymmärtämisen taitojaan vahvistaa kielen rakenteita ja harjaannuttaa opiskelijaa kohdekielisen kirjoitelman laatimisessa sekä parantaa opiskelijan kuullun ymmärtämisen taitoja. 7.2.3.3. Italia Arviointi Kaikissa italian syventävissä kursseissa on numeroarviointi. Italia Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (TD1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. Näin asiat hoituvat (TD2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä erilaisia palveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. Vapaa-aika ja harrastukset (TD3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin 43 palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. Meillä ja muualla (TD4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. Ennen ja nyt (TD5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (TD6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. 7. Kulttuuri (TD7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. Yhteinen maapallomme (TD8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Italia Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (TD9) Harjoitellaan monipuolisesti erilaisia sanasto- ja rakennetehtäviä sekä kuunteluharjoituksia. Harjoitellaan erilaisia luetunymmärtämistekstejä ja erilaisia kirjallisia tuotostehtävätyyppejä. 44 7.2.3.4. Ranska Arviointi Kaikki ranskan syventävät kurssit (sekä B2- että B3-kieli) arvioidaan numeroarvostelulla. Ranska Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FC1) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, lähiympäristöön, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin sekä osaa reagoida siihen tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin lausein selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija pyrkii tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen oppijana asettamaan opiskelulleen tavoitteita arvioimaan työtapojaan 2. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FC2) Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne tai kohtelias ruokapöytäkeskustelu) osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä kotipaikkakuntaansa 45 pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset) selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat) 3. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FC3) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä vaihtaa kokemuksia toisen kanssa tuntee monipuolisesti suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkii käyttämään niitä pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir (FC4) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua pääasiat ymmärtäen pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan suullisesti ja kirjallisesti osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden pääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat 5. Kulttuuri / La culture (FC5) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 46 Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiat ymmärtäen osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällön ymmärtäen kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä 6. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FC6) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai kohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä ajatuksia pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä lehtiartikkeleista osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun taustatiedon perusteella) osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti 7. Tiede ja tekniikka / La science et la technologie (FC7) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Ohjataan opiskelijoita käyttämään teknologiaa hyväkseen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppoja dokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällä tekstiään 8. Luonto ja kestävä kehitys (FC8) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Ohjataan opiskelijoita vastuulliseen suhtautumiseen luontoon, yhteiseen omaisuuteen ja kuluttamiseen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. 47 Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen ja asiayhteyden perusteella pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältävää tekstiä itselleen läheisistä aiheista Ranska Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli) Koulukohtainen kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FC9) Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisia eri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista ja kuuluun ymmärtämistä. Ranska Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Hyvää päivää, hauska tutustua / Bonjour, enchanté de faire votre connaissance (FD1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Tavoitteena on, että opiskelija totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon selviytyy yksinkertaisista arkipäivän kohtaamisista, esim. tervehtiminen, hyvästely, esittelyt, tutustuminen osaa kertoa itsestään joitakin perusasioita ja tehdä yksinkertaisia kysymyksiä kiinnittää huomiota äidinkielen ja kohdekielen eroihin tapakulttuurissa ja viestintästrategioissa pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyestä tekstistä, esimerkiksi postikortti tai säätiedotus Arviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely, yrittäminen ja aktiivisuus puheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko. 2. Näin asiat hoituvat / C’est ainsi qu’il faut faire (FD2) 48 Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon ja eleisiin selviytyy kohdekielellä tavallisimmissa arkipäivän palvelu- ja asioimistilanteissa kiinnittäen huomiota myös eroihin tapakulttuurissa pystyy löytämään tietoa lyhyistä, em. tilanteisiin liittyvistä teksteistä, esimerkiksi esitteet, aikataulut, lehti-ilmoitukset, kyltit Arviointi: Kurssin arvioinnissa painottuu tuntityöskentely: yrittäminen ja aktiivisuus puheviestinnän harjoittelussa sekä säännöllinen työnteko. 3. Vapaa-aika ja harrastukset / Le temps libre et les loisirs (FD3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua, ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin tottuu rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota ääntämiseen ja intonaatioon osaa kuvata lähipiiriään, ajankäyttöään ja mieltymyksiään muutamin lyhyin lausein selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista tapakulttuurin huomioon ottaen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aiheisiin 4. Meillä ja muualla / Chez nous et ailleurs (FD4) Kurssin aihepiireinä ovat oman kotipaikkakunnan ja maan sekä kohdekielisten maiden iede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja hitaasti 49 osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun (esimerkiksi tutustumistilanne tai kohtelias ruokapöytäkeskustelu) osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä kotipaikkakuntaansa pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset) selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat) 5. Ennen ja nyt / Avant et maintenant (FD5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä vaihtaa kokemuksia toisen kanssa tuntee suullisessa viestinnässä tarvittavia strategioita ja pyrkii käyttämään niitä pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista (esimerkiksi tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat / Les études et les plans pour l’avenir (FD6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua pääasiat ymmärtäen pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista pystyy hoitamaan yksinkertaisia asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa osaa kertoa jotakin koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan suullisesti ja kirjallisesti osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtämään niiden pääajatukset 7. Kulttuuri / La culture (FD7) 50 Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa ja monikulttuurisuutta mahdollisuuksien mukaan. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan tuttuja aiheita käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiat ymmärtäen osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti pystyy lukemaan lyhyitä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällön ymmärtäen kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä 8. Yhteinen maapallomme / Notre monde à nous tous (FD8) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstinymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai kohdekielisessä maassa niin, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä ajatuksia pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä lehtiartikkeleista osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden etsintä, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun taustatiedon perusteella) osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti Ranska Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Koulukohtainen kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (FD9) Kursseilla harjoitellaan yo-kokeen eri tehtävätyyppejä sekä opiskellaan ajankohtaisia eri aihepiiristä olevia tekstejä. Lisäksi harjoitellaan erilaista kirjallista tuottamista ja kuullun ymmärtämistä. 7.2.3.5. Saksa Yleistä Kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät 51 tehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinen kurssi tarjotaan. Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna tietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnangin kaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttä eri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaan oppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviä tavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin. Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit 1. Vapaa-aika ja harrastukset (SC1) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Tavoitteet Opiskelija totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaan ääntämiseen sekä intonaatioon ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin 2. Meillä ja muualla (SC2) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä kotipaikkakuntaansa pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset) 52 selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat) 3. Ennen ja nyt (SC3) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä vaihtaa kokemuksia toisten kanssa pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista (esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät) 4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SC4) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua pääasiat ymmärtäen pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan suullisesti ja kirjallisesti osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niiden pääajatukset ja keskeiset yksityiskohdat 5. Kulttuuri (SC5) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiat ymmärtäen osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti 53 pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällön ymmärtäen kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä 6. Yhteinen maapallomme (SC6) Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai kohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä ajatuksia pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä lehtiartikkeleista osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun taustatiedon perusteella) osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti 7. Tiede ja tekniikka (SC7) Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kohdekielisiä selkeitä uutislähetyksiä ja helppoja dokumenttiotteita niin, että ymmärtää keskeisen informaation pystyy lukemaan yleistajuista tekstiä vaativahkoista aiheista pääasiat ymmärtäen osaa etsiä lisätietoa kurssin aiheista kohdekielisiltä internet-sivuilta pyrkii kehittämään kirjallista ilmaisuaan suunnittelemalla ja viimeistelemällä tekstiään 8. Luonto ja kestävä kehitys (SC8) Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta pystyy lukemaan monenlaisia, muutaman sivun pituisia tekstejä ja seuraamaan tekstin pääasioita, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä tutun kieliaineksen ja asiayhteyden perusteella pystyy hankkimaan tietoa kohdekielisistä lähteistä 54 osaa kirjoittaa ymmärrettävää, kokemuksia, mielipiteitä tai arkitietoa sisältävää tekstiä itselleen läheisistä aiheista Saksa Perusopetuksen vuosiluokilla 7–9 alkanut oppimäärä (B2-kieli) Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SC9) Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistä ja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niiden osaamista. Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamalla hänen kielitaitonsa eri osa-alueita. Saksa Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Valtakunnalliset syventävät kurssit Yleistä Kurssien aihepiirit ovat valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Jokaiseen kurssiin sisältyy myös rakenteita. Kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelija voi suorittaa kurssin myös itsenäisesti tekemällä opettajan määräämät tehtävät ja osallistumalla kokeeseen pääsääntöisesti siinä jaksossa, missä kyseinen kurssi tarjotaan. Kursseilla käytetään vaihtelevia työtapoja. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna tietokoneavusteista työskentelyä ja internettiä sekä mediaa. Saksassa Backnangin kaupungissa sijaitsevaan Gymnasium in der Taus -ystävyyskouluun pidetään yhteyttä eri kurssien puitteissa. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaan oppimiseensa ja heitä kannustetaan asettamaan omaan opiskeluunsa liittyviä tavoitteita ja arvioimaan omaa edistymistään. Arviointi Oppiaineen arvioinnissa otetaan huomioon kielitaidon kaikki alueet kurssikuvausten painotusten mukaisesti. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua (SD1) Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. Tavoitteena on, että opiskelija 55 totuttelee kuuntelemaan ja hahmottamaan kohdekielistä puhetta tutustuu kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon selviytyy yksinkertaisista vuorovaikutustilanteista osaa kertoa joitakin perusasioita itsestään pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyestä tekstistä suoriutuu yksinkertaisesta kirjoitustehtävästä (esim. lyhyen viestin kirjoittaminen) 2. Näin asiat hoituvat (SD2) Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ääntää ymmärrettävästi kiinnittäen huomiota myös intonaatioon selviytyy erilaisissa arkipäivän kielenkäyttötilanteissa pystyy löytämään tarvittavan tiedon lyhyehköstä tekstistä ymmärtää lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin oppii kirjoittamaan tuttavallisen kirjeen 3. Vapaa-aika ja harrastukset (SD3) Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. Tavoitteena on, että opiskelija totuttelee rohkeasti käyttämään kieltä kiinnittäen huomiota oikeaan ääntämiseen sekä intonaatioon ymmärtää yksinkertaista kohdekielistä puhetta, joka liittyy välittömään tilanteeseen tai henkilökohtaisiin asioihin ja osaa reagoida siihen ymmärtää lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät kurssin aihepiireihin 4. Meillä ja muualla (SD4) Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapitoisen puheen pääkohtia ymmärtää yleispuhekieltä, jota äännetään selvästi ja normaalitempoa hitaammin osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen keskustelun 56 osaa kertoa yksinkertaisia asioita Suomesta ja suomalaisista ja esitellä kotipaikkakuntaansa pystyy hankkimaan tietoa kurssin aiheisiin liittyvistä selkeistä ja havainnollisista teksteistä (esimerkiksi esitteet ja matkailumainokset) selviytyy rutiininomaisista kirjoittamista vaativista tilanteista (esimerkiksi lyhyet viestit, onnittelut ja toivotukset, lomatervehdykset, muisti- ja ostoslistat) 5. Ennen ja nyt (SD5) Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan kurssin aiheisiin liittyvää selkeää puhetta pääkohdat ymmärtäen osaa kertoa jokapäiväiseen elämään liittyvistä tarpeistaan ja elämästään sekä vaihtaa kokemuksia toisten kanssa pystyy hankkimaan uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä tekstistä osaa kirjoittaa lyhyitä tekstejä tutuista, omaan kokemuspiiriin liittyvistä aiheista (esim. tuttavallinen kirje, sähköpostiviesti, päiväkirjamerkinnät) 6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat (SD6) Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan opiskeluun tai työelämään liittyvää helpohkoa keskustelua pääasiat ymmärtäen pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista pystyy hoitamaan asioita (tiedusteluja, lyhyitä viestejä) myös puhelimessa osaa kertoa koulunkäynnistään ja tulevaisuuteen kohdistuvista toiveistaan suullisesti ja kirjallisesti osaa kirjoittaa muodollisen kirjeen pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aiheista ja ymmärtäen niiden pääajatukset ja –keskeiset yksityiskohdat 7. Kulttuuri (SD7) Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. Tavoitteena on, että opiskelija 57 pystyy seuraamaan tuttuja aiheita ja yleistietoa käsittelevää tilannesidonnaista puhetta pääasiat ymmärtäen osaa kertoa jotakin kulttuuriin liittyvistä harrastuksistaan ja mieltymyksistään suullisesti ja kirjallisesti pystyy lukemaan lyhyehköjä ja helppoja kaunokirjallisia tekstejä olennaisen sisällön ymmärtäen kiinnostuu kohdekielisten maiden kulttuurielämästä Hyödynnetään kaupungin kulttuuritarjontaa mahdollisuuksien mukaan. 8. Yhteinen maapallomme (SD8) Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy seuraamaan selkeää puhetta yhteiskunnallisista ilmiöistä Suomessa tai kohdekielisessä maassa siten, että tunnistaa aiheen ja ymmärtää joitakin keskeisiä ajatuksia pystyy keräämään tietoa helpohkoista, kurssin aiheita käsittelevistä lehtiartikkeleista osaa käyttää erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita (ennakointi, pääasioiden etsintä, merkityskartta, sanapäättely tekstiyhteyden, tutun kieliaineksen, muiden kielten ja muun taustatiedon perusteella) osaa kuvailla lyhyesti ja yksinkertaisella tavalla suomalaisen yhteiskunnan ilmiöitä ja omia kokemuksiaan sekä suullisesti että kirjallisesti Saksa Lukiossa alkava oppimäärä (B3-kieli) Koulukohtainen syventävä kurssi 9. Yo-tutkinnon valmennuskurssi (SD9) Kurssilla luetaan eri aihepiireihin liittyviä tekstejä, harjoitellaan kuullunymmärtämistä ja kirjallista tuottamista sekä kerrataan kielioppiasioita ja vahvistetaan niiden osaamista. Kurssin tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ylioppilaskirjoituksiin vahvistamalla hänen kielitaitonsa eri osa-alueita. 7.2.4. Matematiikka 7.2.4.1. Matematiikan pitkä oppimäärä Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri vuosille: Valtakunnalliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Koulukohtaisia kursseja ei voi suorittaa aikaisemmin kuin oheiseen kaavioon on merkitty. 58 1. vuosi 2. vuosi 3. vuosi 1. jakso M1 M5, M15 M6, M19 2. jakso M2 M7 M12, M13, M20 3. jakso M14 M8, M17 M21 4. jakso M3 M9, M16 M18 5. jakso M4, M11 M10 Kurssit M14 ja M17 arvostellaan suoritusmerkinnällä. Muut kurssit arvostellaan numerolla kurssikokeen ja jatkuvan näytön perusteella. Koulukohtaisten syventävien kurssien arvosana ei voi laskea koko oppimäärän arvosanaa. Kursseja M14, M15, M18 ja M19 ei voi suorittaa itsenäisesti. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen käytetään hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: M1 N1, M3 N2, M6 N5, M7 N4 ja M8 N3. Aihekokonaisuudet huomioidaan matematiikan eri kursseissa. Aihekokonaisuuksien sisällöt liittyvät matematiikassa yksittäisiin tehtäviin Opiskelija, joka on valinnut pitkän matematiikan, voi lukea hyväkseen peruskoulussa suorittamansa lukiovaatimusten mukaisen kurssikokeen sisältäneen M1-kurssin. Valtakunnalliset pakolliset matematiikan pitkän oppimäärän kurssit 1. Funktiot ja yhtälöt (M1) Kurssilla käsitellään prosenttilaskuja ja verrannollisuutta, opitaan potenssin ja neliöjuuren käsitteet ja laskusäännöt sekä tutustutaan eksponenttifunktioon ja ratkaistaan potenssiyhtälöitä. 2. Polynomifunktiot (M2) Kurssilla opitaan toisen asteen polynomiyhtälöiden ratkaiseminen, korkeamman asteen polynomiyhtälön ratkaisemista erikoistapauksissa ja yksikertaisten polynomiepäyhtälöiden ratkaisemista. 3. Geometria (M3) Kurssilla käsitellään kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden kuvioita ja kappaleita, geometrian lauseita ja ratkaistaan Pythagoraan lauseen, suora- ja vinokulmaisen kolmion trigonometrian ja yhdenmuotoisuuden perusteella geometrisia ongelmia. 4. Analyyttinen geometria (M4) Kurssilla opitaan geometrian ja algebran yhteyksiä, käsitellään pistejoukkoja algebrallisesti esimerkkinä suora, ympyrä ja paraabeli sekä ratkaistaan itseisarvoyhtälöitä ja yhtälöryhmiä. 5. Vektorit (M5) 59 Kurssilla opitaan vektorilaskennan perusteet, tutkitaan vektoreiden avulla kuvioiden ominaisuuksia ja lasketaan kaksi- ja kolmiulotteisen avaruuden suoriin ja tasoihin liittyviä etäisyyksiä ja kulmia. 6. Todennäköisyys ja tilastot (M6) Kurssilla tutkitaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia ja niiden tunnuslukuja, perehdytään kombinatoriikkaan ja todennäköisyyden käsitteeseen ja laskusääntöihin sekä tutustutaan diskreettiin todennäköisyysjakaumaan, sen odotusarvoon ja jatkuvaan todennäköisyysjakaumaan esimerkkinä normaalijakauma. 7. Derivaatta (M7) Kurssilla tutkitaan rationaalifunktioita ja yhtälöitä, opitaan havainnollinen käsitys funktion raja-arvosta, jatkuvuudesta ja derivaatasta sekä opitaan tutkimaan polynomifunktion kulkua ja ääriarvoja sekä rationaalifunktion ääriarvoja suurimman ja pienimmän arvon sovellusongelmien yhteydessä. 8. Juuri- ja logaritmifunktiot (M8) Kurssilla tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioihin, ratkaistaan vastaavia yhtälöitä ja opitaan tutkimaan näitä funktioita derivaatan avulla sekä tutustutaan yhdistettyihin funktioihin ja aidosti monotonisten funktioiden käänteisfunktioihin. 9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot (M9) Kurssilla opitaan trigonometristen funktioiden määritelmät yksikköympyrän avulla, ratkaistaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä ja tutkitaan trigonometrisia funktioita derivaatan avulla sekä opitaan lukujonon käsite ja ratkaistaan käytännön ongelmia aritmeettisten ja geometristen jonojen ja summien avulla. 10. Integraalilaskenta (M10) Kurssilla opitaan integraalifunktion käsite, alkeisfunktioiden integraalifunktioiden muodostaminen, määrätty integraali ja sen soveltaminen pinta-alan ja tilavuuden laskemiseen. Valtakunnalliset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit 11. Lukuteoria ja logiikka (M11) ’ Kurssilla opitaan formalisoimaan väitelauseita, tutkimaan niiden totuusarvoja, tutustutaan avoimiin lauseisiin ja kvanttoreihin, opitaan todistamista ja tutustutaan lukuteorian perusteisiin mm. kokonaislukujen jaollisuuteen, kongruensseihin ja suurimman yhteisen tekijän määrittämiseen Eukleideen algoritmilla. 12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä (M12) 60 Kurssilla opitaan absoluuttisen ja suhteellisen virheen käsite, yhtälön juuren likiarvon määrittämistä iteroimalla, polynomien jakoalgoritmi sekä muutosnopeuden ja pintaalan numeerista määrittämistä. 13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (M13) Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta, täydennetään integraalilaskennan taitoja soveltamalla niitä muun muassa jatkuvien todennäköisyysjakaumien tutkimiseen ja epäoleellisiin integraaleihin sekä tutkitaan lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. Koulukohtaiset matematiikan pitkän oppimäärän syventävät kurssit 14. Työpaja (M14) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä oppii laskinten ja tietoteknisten välineiden käyttöä matematiikassa Keskeiset sisällöt eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt) graafisen laskimen ja matematiikan opetus/työvälineohjelmien käytön opiskelua 15. Lineaarialgebra (M15) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii matriisin käsitteen ja matriisien laskutoimitukset oppii soveltamaan matriiseja lineaarisen yhtälöryhmän ratkaisemisessa tuntee vektoriavaruuden ja aliavaruuden käsitteet oppii kannan ja dimension käsitteet tuntee normin ja sisätulon ja osaa soveltaa niitä tason lineaarikuvauksiin Keskeiset sisällöt matriisin määritelmä, peruslaskutoimitukset ja käänteismatriisi lineaarinen yhtälöryhmä matriisimuodossa porrasmatriisi, Gaussin eliminointimenetelmä vektoriavaruus, kanta, dimensio normi ja sisätulo ja niiden soveltaminen tason lineaarikuvauksiin 16. Syventävä geometria (M16) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija täydentää ja syventää systemaattisen geometrian osaamista tutkitaan taso- ja avaruuskuvioiden ominaisuuksia 61 oppii hahmottamaan ja piirtämään geometrisia kuvioita kappaleita Keskeiset sisällöt tasogeometria avaruusgeometria geometrinen piirtäminen 18. Talousmatematiikka (M18) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa prosenttilaskutaitojaan oppii laskemaan osavuoden korkoon liittyviä tehtäviä oppii laskemaan koron korkoon liittyviä tehtäviä oppii laskemaan rahaliikenteeseen, lainoihin ja verotukseen liittyviä tehtäviä Keskeiset sisällöt prosenttilaskenta korkolaskut ja koronkorko laskut rahaliikenne lainat verotus 19. Funktiot ja yhtälöt: jatkokurssi (M19) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa ja syventää yhtälöratkaisutaitojaan kertaa ja syventää epäyhtälöratkaisutaitojaan kertaa ja syventää funktiokäsitettä Keskeiset sisällöt yhtälöt epäyhtälöt funktiokäsite funktion jatkuvuus 20. Kompleksiluvut ja differentiaaliyhtälöt (M20) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa kompleksiluvun käsitteen, eri esitystavat ja peruslaskutoimitukset osaa määrätä yhtälön kompleksijuuret erikoistapauksissa tuntee kompleksitason ja osaa määrätä yhtälön kuvaajia kompleksitasossa tuntee differentiaaliyhtälöiden peruskäsitteet osaa ratkaista separoituvia differentiaaliyhtälöitä osaa ratkaista lineaarisia 1. ja 2. kertaluvun vakiokertoimisia differentiaaliyhtälöitä tutustuu differentiaaliyhtälöiden käyttöön fysiikassa tutustuu internetistä löytyviin kurssimateriaaleihin 62 Keskeiset sisällöt kompleksiluvun määritelmä, peruslaskutoimitukset, itseisarvo, liittoluku, napakoordinaattiesitys, kompleksiyhtälöitä tavallinen differentiaaliyhtälö, separoituva tapaus, vakiokertoiminen 1. ja 2. kertaluvun lineaarinen differentiaaliyhtälö sovelluksia fysiikasta 21. Kertauskurssi (M21) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kertaa oppimäärän pakollisten kurssien keskeiset sisällöt parantaa laskuvalmiuttaan Keskeiset sisällöt pakollisten kurssien sisällöt Koulukohtainen matematiikan pitkän oppimäärän soveltava kurssi 17. Matematiikan tietotekniset työvälineet (M17) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii graafisen laskimen ja matematiikan ohjelmien soveltamista eri tyyppisten ongelmien ratkaisemisessa (yhtälön ratkaiseminen, kuvaajat, jakaumat, tilastot, derivointi ym. ) osaa kirjoittaa matemaattista tekstiä matematiikkaeditoreja käyttäen osaa tuottaa matemaattisia kuvia ja kuvaajia tekstidokumentteihin osaa etsiä ja käyttää internetiä matemaattisen tiedon lähteenä Keskeiset sisällöt: graafisen laskimen monipuolinen käyttö MS Word ja MathType -kaavaeditorin käyttö Excelin laskuarkit ja graafiset esitykset koulun matematiikkaohjelmat työvälineenä (Derive, Mathcad ym.) Portti oppimisalustana internet tiedon lähteenä (linkkiluettelot, java-appletit) 7.2.4.2. Matematiikan lyhyt oppimäärä Kurssien suoritus Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti esitetyssä järjestyksessä. Kuitenkin kurssit 2 ja 5 voi opiskella missä vaiheessa tahansa. Muut kurssit on tarkoitettu suoritettaviksi pakollisten jälkeen. Kurssista 9 saa suoritusmerkinnän, muissa kursseissa on numeroarviointi. Kurssiarvosana määräytyy kirjallisten kokeiden ja osallistumisaktiivisuuden perusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaan myös pienimuotoiset tutkielmat/raportit. Kursseja 9-12 ei voi suorittaa itsenäisesti. 63 Matematiikan pitkän ja lyhyen oppimäärän pakollisten kurssien välillä on seuraava vastaavuus: Pitkä M1 M3 M8 M7 M6 Lyhyt N1 N2 N3 N4 N5 Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän pakolliset kurssit 1. Lausekkeet ja yhtälöt (N1) Totutaan käyttämään matematiikkaa jokapäiväisen elämän ongelmien ratkaisemisessa. Opitaan suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden avulla ja muotoilemaan ongelmia yhtälöiksi. Ratkaistaan näitä graafisesti ja algebrallisesti ja opitaan ratkaisujen tulkitsemista ja arviointia. 2. Geometria (N2) Opitaan hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista tilaa havaintoja ja päätelmiä tekemällä sekä kuvia piirtämällä. Harjoitellaan käytännön ongelmien ratkaisemista yhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta hyväksi käyttäen. Tutustutaan koordinaatiston hyväksikäyttöön geometrisissa yhteyksissä. 3. Matemaattisia malleja I (N3) Tutustutaan reaalimaailman ilmiöiden mallintamiseen lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin avulla. Opitaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä ja eksponenttiyhtälöitä ja tutustutaan logaritmin käsitteeseen. Arvioidaan erilaisten mallien edellytyksiä, rajoituksia ja käyttöä. 4. Matemaattinen analyysi (N4) Tutustutaan derivaatan käsitteeseen muutoksen ja muutosnopeuden mittana graafisia ja numeerisia menetelmiä käyttäen. Tutkitaan polynomifunktion kulkua ja opitaan sen suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen sovellusten yhteydessä.Tutustutaan ääriarvon käsitteeseen. 5. Tilastot ja todennäköisyys (N5) Opiskellaan tilastollisen aineiston käsittelyä tiedon omakohtaisesta keruusta sen havainnollistamiseen ja tulkitsemiseen laskimia ja tietokoneita hyväksi käyttäen. Todennäköisyyslaskennassa opiskellaan todennäköisyyden perusteet, laskulakeja sekä normaalijakauman käyttöä sovelluksissa. 6. Matemaattisia malleja II (N6) Tutustutaan kahden muuttujan lineaarisiin yhtälöihin ja yhtälöpareihin. Ratkaistaan graafisesti kahden muuttujan epäyhtälöitä ja sovelletaan näitä taitoja lineaariseen optimointiin. Opitaan tutkimaan erilaisia lukujonoja ja ratkaisemaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen jonon ja summan avulla. Valtakunnalliset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit 64 7. Talousmatematiikka (N7) Perehdytään indeksi-, kustannus-, laina-, verotus- ja muihin vastaaviin laskelmiin. Sovelletaan lukujonoja ja niiden summia taloudellisiin tilanteisiin. Sovelletaan tilastollisia menetelmiä aineistojen käsittelyyn. 8. Matemaattisia malleja III (N8) Tutustutaan vektorin käsitteeseen, vektoreiden peruslaskutoimituksiin, komponenttiesityksiin ja skalaarituloon. Tutkitaan pisteitä ja kulmia vektoreiden avulla kaksi- ja kolmiulotteisessa koordinaatistossa. Syvennetään tietoja trigonometrisista funktioista yksikköympyrän ja radiaanikäsitteen avulla. Mallinnetaan jaksollisia ilmiöitä trigonometrian avulla ja ratkaistaan yksinkertaisia trigonometrisia yhtälöitä. Koulukohtaiset matematiikan lyhyen oppimäärän syventävät kurssit 9. Starttikurssi (N9) Kurssi suoritetaan ennen pakollisia kursseja Tavoitteet: - opiskelija tuntee monipuolisesti matematiikan työtapoja ja oppii itsearviointia, - saavuttaa matematiikan taidoissaan vähintään yhteisen lähtötason, - syventää osaamistaan prosenttilaskujen, lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyssä, - oppii laskinten käyttöä matematiikassa. Keskeiset sisällöt: - eri oppimistyylit, opiskelutekniikkaa, arviointia, - peruskoulumatematiikan kertaamista (prosenttilaskut, lausekkeet, yhtälöt), - matemaattinen tieto verkossa. 10. Todennäköisyys ja tilastot – jatkokurssi (N10) Perehdytään tilastoaineiston käsittelyyn tekemällä pienimuotoinen tutkielma tai portfolio. Opiskelijat voivat itse valita minkälaisia tilastoja he tarkastelevat. Tavoitteet: - opiskelija oppii käyttämän sujuvasti taulukkolaskentaohjelmaa - ymmärtämään tilastollisten tunnuslukujen, lineaarisen regression ja normaalijakauman merkityksen erilaisten käytännön ongelmien yhteydessä - piirtämään ja tulkitsemaan tilastoihin liittyviä graafisia esityksiä - valmiuksia jatko-opintoja varten. Keskeiset sisällöt: - tilastojen tunnuslukujen (moodi, mediaani, keskiarvo jne.) etsiminen - lineaarisen regression ja korrelaation tutkiminen - normaalijakauman soveltaminen erilaisiin tilastoihin. 65 11. Funktiot ja yhtälöt - jatkokurssi (N11) Kurssi sopii syksyn lyhyen matematiikan ylioppilaskokeeseen valmistautuville. Tavoitteet: - kerrata kurssien 1,3 ja 4 sisältöjä. Keskeiset sisällöt: - polynomi- ja eksponenttifunktiot ja vastaavat yhtälöt. 12. Kertauskurssi (N12) Kurssi on tarkoitettu niille, jotka osallistuvat lyhyen matematiikan ylioppilaskokeeseen. Tavoitteet: - kerrata koko lukion lyhyen matematiikan oppimäärä - syventää aikaisemmin hankittuja tietoja ja taitoja - valmistautua ylioppilaskokeeseen. Keskeinen sisältö: - vanhojen ylioppilastehtävien ratkaiseminen. 13. Merenkulun matematiikka (N13) Perehdytään merenkulkuun liittyvän matematiikan alkeisiin. Harjoitellaan matka-, aika- ja nopeuslaskuja (solmu ja meripeninkulma). Selvitetään suuntimia ja sijoittajia kolmion avulla. Tutustutaan erilaisiin kulmayksiköihin (aste, radiaani ja piiru). Vektorien avulla käydään läpi sorto- ja virtalaskujen alkeet. Suoritetaan N2-kurssin jälkeen. Numeroarviointi 7.2.5. Reaaliaineet 7.2.5.1. Fysiikka Kurssien suoritus: Luonnontiedelukio: Pakollisena kurssi 1 ja tutkielmakurssi, jos se on fysiikan alueelta. 12 luonnontiedelukion syventävää kurssia valitaan niin, että joukossa voivat olla kurssit 2,4 ja 10. Suositusjärjestyksenä tehdään valtakunnalliset kurssit numerojärjestyksessä ja koulukohtaiset kurssit seuraavasti: ensimmäisenä vuotena kurssi 13, toisena vuotena kurssit 10, 12 ja 14, kolmantena vuotena kurssit 9, 11 ja 15. Kurssi 16 valitaan silloin, kun se järjestetään (noin joka kolmas vuosi). Merilinja: Kurssi 9, 13 ja 15 ovat merilinjan kurssivaihtoehtoja. Yleislukio: Pakollinen kurssi 1 suoritetaan ennen muita kursseja, jotka on suotavaa suorittaa samalla tavalla kuin luonnontieteilijät. Koulukohtaisille syventäville kursseille 10, 11, 12, 14 ja 16 luonnontieteilijät ovat etuoikeutettuja. 66 Arviointi: Kurssit 1-10 numeroin. Kurssien 1-9 arvosana määräytyy kurssikokeen ja tuntiaktiivisuuden perusteella. Joissakin kursseissa arvioinnissa huomioidaan pienimuotoiset tutkielmat. Kurssin 10 arvosana määräytyy työselostusten ja työskentelyaktiivisuuden perusteella. Kursseista 11-16 suoritusmerkintä. Kursseja 915 ei voi suorittaa itsenäisesti. Valtakunnallinen pakollinen fysiikan kurssi 1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1) Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa. Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteita ja perusvuorovaikutuksia. Energiaan liittyviä perusasioita erityisesti ihmisen aikaansaamissa prosesseissa. Perehdytään fysiikan tutkimusmenetelmiin suorittamalla kokeita ja tulkitsemalla niitä. Totutellaan graafiseen tulkintaan erityisesti liikeopin yhteydessä. Tarkastellaan voimaa liikkeen muutoksen aiheuttajana. Valtakunnalliset syventävät fysiikan kurssit 2. Lämpö (FY2) Täydennetään energiaan liittyvien käsitteiden hallintaa. Tutkitaan termodynaamisia systeemejä, niiden tilanmuuttujien riippuvuuksia toisistaan, termodynamiikan pääsääntöjä ja niiden teknisiä sovelluksia. Tarkastellaan eri energiakäyttömuotojen vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön. 3. Aallot (FY3) Käsitellään värähtely- ja aaltoliikettä tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä ja sähkömagneettisia aaltoja. Tutkitaan kokeellisesti aaltoliikkeiden syntymistä ja niiden ominaisuuksia. Sädeoptiikan perusasiat. 4. Liikkeen lait, (FY4) Syvennetään liikeoppia perehtymällä Newtonin lakeihin. Tarkastellaan liikemäärän säilymislakia ja impulssiperiaatetta. Täydennetään suurejärjestelmää energian osalta. 5. Pyöriminen ja gravitaatio (FY5) Tarkastellaan jäykän kappaleen tasapainoehtoja. Tutustutaan ympyräliikkeeseen ja gravitaation alaiseen liikkeeseen. 6. Sähkö (FY6) Sähkökenttään liittyvien suureiden järjestelmä. Selvitetään sähkövirtaan liittyvät perusilmiöt. Tutustutaan sähköopin perusmittauksiin. Opetellaan tasavirtapiireihin liittyvät Kirchoffin säännöt. 7. Sähkömagnetismi (FY7) 67 Tutkitaan magneettikentän ominaisuuksia ja sähkömagneettista induktioilmiötä sovelluksineen. Perehdytään vaihtovirtaan, sähköturvallisuuteen ja sähkön merkitykseen yhteiskunnassa. 8. Aine ja säteily (FY8) Rakennetaan kokonaiskuvaa fysiikasta tutustumalla modernin fysiikan keskeisimpiin teorioihin. Keskeisinä sisältöinä säteilyn ja materian aalto-hiukkasdualismi sekä ydinenergia. Pyritään järjestämään tutustumisretki Olkiluodon ydinvoimalaan. Koulukohtaiset syventävät fysiikan kurssit 9. Abikurssi (FY9) Tavoitteet: opiskelija oppii näkemään lukion fysiikan yhtenä kokonaisuutena ja oppii soveltamaan eri osa-alueiden tietoja integroidusti. Tarkoituksena on muodostaa opiskelijalle realistinen kuva omasta osaamisestaan ja siitä, mitä osa-aluetta tulisi vahvistaa. Kerrataan ja syvennetään aikaisempien kurssien oppisisältöjä. Pyritään muodostamaan kokonaiskuva fysiikan perusasioista. Vahvistetaan erilaisissa fysikaalisissa tarkasteluissa tarvittavaa päättely-, arviointija laskutaitoa. Valmentaudutaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan reaalikokeeseen. 10. Laboratoriokurssi 1 (FY10) Täydennetään fysiikan oppimäärää kokeellisella työskentelyllä. Totutellaan huolelliseen mittaamiseen ja tulosten selkeään esittämiseen sekä virhetekijöiden arviointiin. Työt tehdään pienryhmissä koulun laboratorioluokassa. Töistä laaditaan työselostukset, jotka arvostellaan. Kurssin tavoitteena on antaa käsitys kokeellisesta menetelmästä luonnontieteiden perustana, osoittaa käytännössä, miten luonnosta saadaan tietoa kokeellisen menetelmän avulla sekä tutustuttaa kokeellisen menetelmän perusteisiin. Keskeisinä sisältöinä kokeelliset työt pienryhmissä fysiikan eri alueilta (mekaniikka, optiikka, lämpöoppi, säteilyfysiikka ja sähköoppi), tulosten käsittelymenetelmät ja virheenarviointimenetelmät. 11. Laboratoriokurssi 2 (FY11) Kurssi suoritetaan osittain tai kokonaan Turun yliopiston fysiikan laitoksella. Tutustutaan fyysikoiden koulutukseen ja laitoksella tehtävään tutkimukseen. Tehdään laboratoriotöitä pienryhmissä ja laaditaan niistä työselostukset. Kurssi antaa kuvan fysiikan opiskelusta ja tutkimustyöstä Turun yliopiston fysiikan laitoksella. Tarkempi kurssisisältö päätetään vuosittain yhteistyönä yliopiston kanssa. 12. Elektroniikka (FY12) Kurssi antaa perustiedot elektroniikan laitteista ja niiden rakenteesta. Tutustutaan yleisimpiin komponentteihin ja niiden sähköiseen toimintaan. Kurssin toteutetaan yhteistyönä Turun ammattikorkeakoulun tai vastaavan oppilaitoksen kanssa, ja sisältöalueet päätetään vuosittain osallistujien taitotason mukaan. Tavoitteena on, että opiskelija perehtyy elektroniikan komponentteihin, niiden toimintaan fysiikan pohjalta 68 sekä tärkeimpiin sovelluksiin. Tutustutaan elektroniikan tieteelliseen, tekniseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen. 13. Astrofysiikka (FY13) Kurssi vastaa seuraaviin kysymyksiin uusimman tieteellisen tiedon perusteella: mistä kaikki sai alkunsa? Mistä raaka-aineet ovat peräisin? Miten tähdet elävät ja planeetat syntyvät? Onko muualla elämää? Minkä muotoinen ja kokoinen paikka universumi on? Jokaiseen aiheeseen kuuluu myös se, miten nykyiseen käsitykseen päädyttiin. Samalla korostetaan, että tieteellinen tieto on muuttuvaa. Kurssiin kuuluu kaksi vierailua: toinen Turun yliopiston Tuorlan observatorioon ja toinen avaruustutkimuslabotatorioon. 14. Ilmailufysiikka (FY14) Aerodynamiikka, lentokoneen teknologiaa, mittarilento, lennonohjaus, lentosimulaattori. Toteutus yhteistyössä Turun Lentoaseman ja Turun Lentokerhon ja TTT-Aviationin kanssa. 15. Luonnontieteen matemaattiset apuneuvot (FY15) Matematiikka fysiikassa, kemiassa, biologiassa ja maantiedossa. Tavoitteena on perehtyä syvällisemmin eri luonnontiedeaineiden sisältämään matematiikkaan. Keskeisinä sisältöinä eri luonnontiedeaineiden ilmiöiden matemaattinen mallintaminen. Erityyppisten ongelmien ratkaiseminen matemaattisesti (yhtälöt, kuvaajat, jakaumat, tilastot, integraalit ym.) Kurssisisältö muotoutuu osallistujien mielenkiinnon mukaisesti. 16. Cern–kurssi (FY16) Yhteistyössä opetushallituksen ja muiden lukioiden kanssa järjestettävä hiukkasfysiikan syventävä kurssi. Tiedeleiri Cernissä (Geneve) Sveitsissä. 17. Merifysiikka (FY17) Kurssi sopii yleislukiolaisille, luonnontiedelukiolaisille ja merilinjalaisille fysiikasta kiinnostuneille. Kurssilla opiskellaan lukion fysiikan teorioita käytännön merenkulkuun soveltaen. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista purjehdukselle. Opiskelija syventää tiettyjen osa-alueiden ymmärrystä jatko-opintoja varten. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Aalto yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Tavoitteet ja sisältö: Tavoitteena on perehdyttää opiskelija siihen fysikaalis-luonnontieteelliseen perustaan, jota hyödynnetään teknillisissä jatko-opinnoissa, esimerkiksi meritekniikassa. Kurssi antaa myös työelämän valmiuksia, koska tavoitteena on soveltaa tekniikkaa ennakkoluulottomasti uudentyyppisissä tilanteissa. Päämääränä on innostaa opiskelijoita alan jatko-opintoihin ja tukea menestymistä yo-kirjoituksissa ja pääsykokeissa. 69 Esimerkkejä sisällöistä: - Simpsonin sääntö ja uppouman numeerinen integrointi - Alukseen vaikuttavat voimat, momentit ja tasapainoehdot - Veden pinta-aallot ja aluksen pohjan muoto - Pieniä käytännön tehtäviä lukiofysiikan eri osa-alueilta meritekniikkaan liittyen, esim. o Suhteellinen liike (alus, tuuli, vesi, maa) o Navigoinnin historia (sekstantista gps:ään) o Paine ja sen vaikutukset (hydrostaattinen paine, Bernoullin laki) 7.2.5.2. Kemia (Kurssin suositeltava suoritusvuosi on mainittu kurssin esittelyn lopussa) Kurssien suoritusjärjestys: Kemian kurssien suoritusjärjestys on numerojärjestys kurssien 1-7 osalta. Kurssit 6 ja 7 suositellaan suoritettavaksi juuri vähän ennen kemian ylioppilaskoetta, sillä ne ovat koko kemian kokoavia ja kertaavia kursseja. Työkurssit 8-10 ja 13 voi suorittaa kurssin 1 jälkeen ja kurssit 11, 12 ja 14 mielellään vasta kurssin 5 jälkeen. Kemian koulukohtaisille kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat, mikäli kursseilla on tilaa. Arviointi: Kemian kurssit 1-7 arvioidaan kurssikokeiden, osallistumisaktiivisuuden ja kokeellisen työskentelyn perusteella. Kurssissa 13 ei ole kurssikoetta, mutta se arvioidaan osallistumisaktiivisuuden, oppimispäiväkirjan, työselosteen ja muun kirjallisen tuotoksen perusteella. Kursseissa 8-12 ei ole kurssikoetta. Ne arvioidaan osallistumisaktiivisuuden, kokeellisen työskentelyn, laboratoriopäiväkirjojen ja kirjallisten työselosteiden perusteella. Pakollisista ja syventävistä kursseista 1-9, 11, 12 ja 13 annetaan arvosana ja kursseista 10 ja 14 saa suoritusmerkinnän. Laboratoriokursseja 8-14 ei voi suorittaa itsenäisesti. Valtakunnallinen kemian pakollinen kurssi 1. Ihmisen ja elinympäristön kemia (KE1) Kurssilla luodaan pohja seuraaville kemian kursseille. Se antaa myös tärkeitä ”eväitä” mm. biologian kursseille. Kurssi on jatkoa peruskoulun kemian opiskeluun. Orgaanisten molekyylien rooli on keskeinen ihmisen ja elinympäristön kemian ymmärtämisessä. Suoritusvuosi 1. vuosi. Valtakunnalliset kemian syventävät kurssit 2. Kemian mikromaailma (KE2) (luonnontiedelinjan pakollinen kurssi) Kurssi keskittyy aineen rakenteen tarkempaan selvittämiseen. Tarkastellaan alkuaineiden ominaisuuksia ja jaksollista järjestelmää, sekä kemiallisia sidoksia ja aineiden ominaisuuksia. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 1. tai 2. vuosi. luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi 3. Reaktiot ja energia (KE3) 70 (luonnontiedelinjan pakollinen kurssi) Kurssi keskittyy kemialliseen reaktioon sisältäen reaktioiden kvantitatiivisen käsittelyn, reaktiotyyppejä ja mekanismeja sekä energian muutokset. Reaktiotyypit ovat sekä epäorgaanisia että orgaanisia. Kemiallisten laskutehtävien ratkaiseminen on kurssin keskeistä sisältöä. Suoritusvuosi 1. tai 2. vuosi. luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi 4. Metallit ja materiaalit (KE4) Kurssi keskittyy sähkökemiaan. Hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi muodostavat kokonaisuuden. Tarkastellaan metalleja ja epämetalleja ja niiden muodostamia vetyja happiyhdisteitä. Bio- ja synteettiset polymeerit sekä komposiitit muodostavat oman kokonaisuutensa. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi. 5. Reaktiot ja tasapaino (KE5) Kurssin opiskeluun tarvittava tieto on saatu aikaisemmissa kursseissa 1-3, joten tämä kurssi tulee suorittaa niiden jälkeen. Tarkastellaan tasapainoreaktioita, happoemästasapainoa, vahvoja ja heikkoja protolyyttejä, puskuriliuoksia, liukoisuustasapainoa ja liukoisuutta. Ratkaistaan tasapainoreaktioihin liittyviä laskutehtäviä, pH-laskuja ja liukoisuuslaskuja. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi. Koulukohtaiset kemian syventävät kurssit 6. Orgaanisen kemian jatkokurssi (KE6) Kerrataan orgaaniset yhdisteryhmät, orgaanisten yhdisteiden kaavat ja nimeämissäännöt, isomeriaa ja orgaaniset reaktiotyypit. Opiskellaan biomolekyylien ja polymeerien kemiaa. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi. luonnontiedelukion syventävä kurssi 7. Abin kemiaa (KE7) Kurssin aikana kerrataan aiemmissa kursseissa opiskellut asiat uusina kokonaisuuksina. Lisäksi harjoitellaan vastaamaan kemian ainereaalitehtäviin. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 3. vuosi. merilinjan kurssivaihtoehto luonnontiedelukion syventävä kurssi 8. Liuosten salat selville (työkurssi) (KE8) Kurssin aikana opetellaan turvallista laboratoriotyöskentelyä. Tutustutaan erilaisiin analyysimenetelmiin. Tutustutaan Turun yliopiston kemian laitoksen toimintaan ja opiskeluun matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, lähinnä kemian opiskeluun. Tutustutaan Turun ammattikorkeakoulun bioaloihin ja opiskeluun siellä. 71 Tutustutaan lääketehtaiden (Orion ja Bayer) toimintaan ja laboratorioihin. Kurssin aikana tehdään laboratoriotöitä, joista kirjoitetaan muistiinpanot laboratoriopäiväkirjaan ja laaditaan kirjalliset työselosteet. Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa. luonnontiedelukion valinnaisesti pakollinen kurssi 9. Kemialliset tuotteet (työkurssi) (KE9) Kurssin aikana kerrataan ja opetellaan turvallista laboratoriotyöskentelyä. Tehdään orgaaninen ja epäorgaaninen synteesi, eli valmistetaan aspiriinia, luminolia, sinistä indigo väriainetta tai alunaa, jota tehdään jätealumiinista. Tutustutaan Turun yliopiston biokemian laitoksen toimintaan ja biokemian opiskeluun. Biokemiallisena työnä tehdään tutkimus syljen amylaasientsyymin aktiivisuudesta eri olosuhteissa. Tutustutaan erilaisiin kemian teollisuuden aloihin vierailemalla esimerkiksi Raisio Oyj:n, Yaran, Wallacin tai Neste Oil:n laboratorioissa. Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa. luonnontiedelukion syventävä kurssi 10. Ympäristökemiaa (työkurssi) (KE10) Kurssi on luonnontieteen- ja merilinjan syventävä kurssi. Kurssin pääteemana on ympäristönsuojelu, vesien, maaperän tai ilmansuojelu. Yleensä keskitytään tarkastelemaan vesiensuojelua ja tehdään laboratoriossa vesianalyysejä erilaisista vesinäytteistä. Lisäksi voidaan tutustua johonkin yritykseen, jossa ympäristönsuojeluasiat ovat keskeisiä, esimerkiksi vesilaitos, jätevedenpuhdistamo tai öljynjalostamo tai osa kurssista voidaan suorittaa yhdessä meribiologia 1 kurssin kanssa maastokurssina. Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa. luonnontiedelukion syventävä kurssi merilinjan kurssivaihtoehto Osa kurssista voidaan toteuttaa maastokurssina yhdessä meribiologian kurssin kanssa lähisaaristossa. 11. Elintarvikekemiaa (työkurssi) (KE11) Kurssi toteutetaan Turun ammattikorkeakoulun elintarviketekniikan laboratoriossa ammattikorkeakoulun opettajan johdolla. Kurssin aikana määritetään esim. makkaran ravintosisältö käyttäen tavallisimpia analyysimenetelmiä. Numeroarviointi. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi. luonnontiedelukion syventävä kurssi 12. Tutkiva kemisti (työkurssi) (KE12) Kurssin aikana tehdään erilaisia kemian kursseihin 1-5 liittyviä laboratoriotöitä. Kurssin yhteydessä voi tehdä luonnontiedetutkielmaan liittyvän kokeellisen osan. 72 Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 3. vuosi. luonnontiedelukion syventävä kurssi 13. Chemistry in the laboratory (KE13), laboratoriokurssi 5 Kurssin aikana opiskellaan kemian teoriaa ja tehdään pieniä laboratoriotöitä. Käytettävä materiaali on englanninkielistä. Opiskelijat keräävät itselleen kemian keskeisen sanaston, termien selitysluettelon, kirjoittavat yhden englanninkielisen työselosteen ja oppimispäiväkirjan. Lisäksi on mahdollisuus pitää suullisesti englanninkielinen esitelmä jostakin kemiaan liittyvästä aiheesta. Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa. luonnontiedelukion syventävä kurssi Koulukohtainen kemian soveltava kurssi 14. Yleistyökurssi (työkurssi) (KE14) Kurssin suorittaminen edellyttää kurssin KE 5 tietoja. Kurssilla tehdään laboratoriotöitä reaktion nopeudesta ja kemiallisesta tasapainosta. Tutustutaan analyyttisen kemian tutkimusmenetelmiin (ionireaktiot, titraus, kromatografia), perehdytään synteeseissä sekä epäorgaanisten että orgaanisten yhdisteiden valmistukseen. Suoritetaan teollisuusvierailuja. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. vuosi. 7.2.5.3. Biologia Kurssien suoritus Kurssien suoritusjärjestys on vapaa, mutta kertauskurssi BI12 suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa. Lisäksi laborointikurssit perustuvat vastaaviin teoriakursseihin. Kaikille luonnontiedelukiolaisille pakollisina kursseina ovat BI1 – BI3. Lisäksi pakolliseksi kurssiksi voi valita BI4 tai BI5. Kursseja BI6BI16 ei voi suorittaa itsenäisesti Arviointi Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssin loppukoe on arvosanan määräytymisen pohja. Jatkuva näyttö oppitunneilla vaikuttaa kurssiarvosanaan. Laborointikurssien (BI6 –BI8) arvosana määräytyy työselostusten ja tuntityöskentelyn perusteella. Soveltavista kursseista (BI15 ja BI16) saa suoritusmerkinnän. Valtakunnalliset biologian pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) Kurssilla käsitellään elämän tunnusmerkkejä ja perusedellytyksiä, luonnon monimuotoisuuden ilmenemistä, evoluutiota ja ekosysteemien keskeisiä toimintaperiaatteita. Tavoitteet 73 Opiskelija tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa ymmärtää evoluution jatkuvuuden, mekanismit ja merkityksen tuntee muuntelun, sopeutumisen ja lajien välisten suhteiden merkityksen elämän kehitykselle osaa jäsentää nykyisen eliökunnan rakenteen ja tulkita sen kehitystä tuntee ekosysteemien keskeiset toimintaperiaatteet. Keskeiset sisällöt elämän ominaisuudet ja perusedellytykset biologiset tieteet ja tutkimusmenetelmät ekosysteemien ja lajien monimuotoisuus eläinten käyttäytyminen monimuotoisuuden ilmentäjänä geneettinen monimuotoisuus elämän syntyvaiheet lisääntymisstrategiat ja evoluutiovoimat lajien syntyminen ja häviäminen nykyinen eliökunta elollisen ja elottoman luonnon vuorovaikutus ekosysteemien rakenne ja toiminta populaatioiden ominaisuudet lajien väliset suhteet eliöiden sopeutuminen ympäristöönsä ja levinneisyys 2. Solu ja perinnöllisyys (BI2) Solun merkitys elämän perusyksikkönä, solun energiatalous, toiminnan ohjaaminen ja lisääntyminen. Lisäksi perehdytään perinnöllisyyden perusteisiin ja sen merkitykseen evoluutiossa. Tavoitteet: opiskelija ymmärtää solun merkityksen elämän perusyksikkönä, tunnistaa erilaisia soluja ja niiden rakenteita ymmärtää solurakenteiden kehityksen ja merkityksen sekä evoluutioprosessin kokonaisuuden osaa solun kemiallisen rakenteen ja toiminnan sekä osaa kytkeä ne yksilön toimintaan hallitsee solun energiatalouden prosessit ja niiden merkityksen tuntee geneettisen informaation rakenteen sekä sen siirtymisen solusta soluun ja sukupolvelta toiselle tietää miten geenit ohjaavat solun toimintaa osaa periytymisen lainalaisuuksien perusperiaatteet tietää kuinka soluja tutkitaan ja hallitsee kokeellisen työskentelyn taitoja. Keskeiset sisällöt: Solu elämän perusyksikkönä 74 miten soluja tutkitaan erilaisia soluja solun rakenne ja toiminta Solun energiatalous energian sitominen energian vapauttaminen Solujen toiminnan ohjaaminen DNA:n rakenne ja toiminta proteiinisynteesi Solujen lisääntyminen mitoosi ja sen merkitys solujen jakautuminen, kasvu ja erilaistuminen Periytymisen perusteet geenit ja alleelit sukusolut ja niiden synty meioosissa periytymismekanismit Populaatiogenetiikka ja synteettinen evoluutioteoria Valtakunnalliset biologian syventävät kurssit 4. Ympäristöekologia (BI3) (luonnontiedelinjan pakollinen kurssi) Kurssilla käsitellään ekologista tutkimusta, elollisen luonnon monimuotoisuutta, ekologisia ympäristöongelmia, Suomen luonnon haavoittuvuutta ja kestävää tulevaisuutta. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ekologian perusteet ja ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksen elolliseen luontoon ymmärtää biodiversiteetin merkityksen ihmiskunnan tulevaisuudelle hahmottaa ympäristöongelmien syitä ja niiden seurauksia ekosysteemeissä tutustuu suomalaisiin ekosysteemeihin ja niiden erityispiirteisiin sekä perehtyy myös ihmisen muokkaamiin ekosysteemeihin tuntee ja osaa arvioida menetelmiä, joilla voidaan tarkkailla ympäristön tilaa ja ratkaista syntyneitä ongelmia osaa suunnitella ja toteuttaa pienen tutkimuksen ympäristön tilasta ja esittää sen tulokset kehittää ympäristölukutaitoaan, ymmärtää vastuunsa ympäristön tilasta ja osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Keskeiset sisällöt: Ekologinen tutkimus ekologisten peruskäsitteiden syventäminen ekologisen tutkimuksen tehtävä ympäristön laadun indikaattorit oman tutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen Biodiversiteetti ja sen merkitys 75 biodiversiteetti luonnonvarana eliölajien ja elinympäristöjen uhanalaisuus ja suojelu biodiversiteetin väheneminen Ekologiset ympäristöongelmat, niiden syyt ja ratkaisumahdollisuudet aineiden kiertoon liittyvät ongelmat paikalliset ympäristöongelmat Suomen luonnon haavoittuvuus pohjoiset metsät suot järvet ja virtavedet Itämeri Kestävä tulevaisuus ekologisesti kestävä kehitys ja yksilön valinnat rakennettu ympäristö ja kaupunkiekologia ekologisesti kestävä tuotanto ympäristötekniikan mahdollisuudet 4. Ihmisen biologia (BI4) (luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi) Ihmisen solut ja kudokset, elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys, elintoimintojen säätely, ihmisen lisääntyminen ja elämänkaari, perimän merkitys sekä elimistöjen sopeutuminen ja puolustusmekanismit. Tavoitteet: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa ihmissolun erilaistumisen pääpiirteet sekä kudosten ja elinten rakenteet ja toimintaperiaatteet ymmärtää ihmisen kemiallisen tasapainon säätelymekanismeja sekä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden vaikutuksia niihin ymmärtää hermoston toiminnan ja hormonaalisen viestinnän merkityksen yksilön toimintojen ohjaajana ymmärtää lisääntymiseen ja ihmisen elinkaareen liittyviä fysiologisia muutoksia sekä ihmisen yhteisöllisyyden merkityksen terveyden kannalta pystyy selittämään elimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan ja tuntee merkityksellisimpien sairauksien syntymekanismeja ymmärtää ihmisen lajinkehityksen sekä perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen ihmisen terveyteen pystyy tarkastelemaan oppimiaan asioita arkielämän esimerkkien avulla ja tutustumaan alan uutisiin ja arvioimaan niitä kriittisesti. Keskeiset sisällöt: Ihmisen solujen ja kudosten erityispiirteet solujen synty, kasvu ja erilaistuminen kudoksiksi sekä kantasolujen merkitys solujen vanheneminen ja kuolema syöpä Elimistöjen rakenne, toiminta ja merkitys ruoansulatus ja ravitsemus hengityselimistö ja hengityksen säätely 76 veri ja verenkierto erityselimistöt ja kemiallinen tasapaino tuki- ja liikuntaelimistö Elintoimintojen säätely umpirauhaset ja hormonit hermosto ja aistit lämmönsäätely Ihmisen lisääntyminen sukupuolinen kehitys ja seksuaalisuus hedelmöitys, raskaus ja synnytys Ihmisen elämänkaari ja yhteisöllisyys Perimän merkitys ihmisen evoluutio ja ihminen lajina perinnöllisyys ja terveys Elimistön sopeutuminen ja puolustusmekanismit elimistön puolustusjärjestelmät ihminen ja mikrobit myrkylliset aineet ja mutageenit 5. Bioteknologia (BI5) (luonnontiedelinjan valinnaisesti pakollinen kurssi) Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä. Perehdytään geenien toimintaan, geeniteknologiaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin niin lääketieteen, teollisuuden ja jalostustoiminnan kuin etiikan ja lainsäädännönkannalta. Mikrobit ja niiden merkitys. Tavoitteet : Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan solun hienorakenteesta ja solun eri osien toiminnasta ymmärtää elämän keskeisten molekyylien rakenteen ja merkityksen solun toiminnassa hallitsee tärkeimpien mikrobiryhmien kuten bakteerien ja virusten rakenteen, toiminnan ja lisääntymisen periaatteet tuntee geenien toiminnan ja sen säätelyn tuntee geenien etsintä- ja tunnistusmenetelmiä sekä geenien siirtämisen tekniikan pääpiirteet ja hallitsee geeni- ja biotekniikan keskeiset käsitteet tuntee biotekniikan tarjoamia sovellusmahdollisuuksia eri biotieteissä ja teollisuudessa pystyy arvioimaan biotekniikan kehittymisen luomia mahdollisuuksia, uhkatekijöitä ja eettisiä ongelmia sekä tekemään niiden pohjalta perusteltuja arkielämän ratkaisuja. Keskeiset sisällöt: Solun hienorakenne ja solujen välinen viestintä Solut proteiinien valmistajina DNA:n, geenien ja genomien rakenne entsyymit solun ja biotekniikan työkaluina Geenien toiminta geenin toiminta ja sen säätely 77 mutaatiot Geeniteknologia ja sen mahdollisuudet geenitekniikan menetelmät ja geenikartoitus geenitutkimus lääketieteessä geenitutkimus yksilöiden tunnistamismenetelmänä Mikrobit ja niiden merkitys bakteerin ja viruksen rakenne, toiminta ja lisääntyminen bakteerien viljely ja käsittely mikrobit luonnossa ja ihmisen taloudessa Biotekniikka teollisuudessa Kasvien ja eläinten jalostus Geenitekniikan etiikka ja lainsäädäntö Koulukohtaiset syventävät biologian kurssit 6. Laborointi 1: Solu (BI6) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi) Perehdytään laborointityöskentelyyn ja selvitetään yksinkertaisin kokein solun eri toimintoja. Selvitetään rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä sekä ympäristötekijöiden vaikutusta eliön toimintaan. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI2:n jälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: opiskelija oppii käyttämään mikroskooppia osaa tehdä biologisia kokeita ja tulkita niiden tuloksia osaa laatia työselostuksia ymmärtää solun/eliön rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä ymmärtää ympäristötekijöiden vaikutuksia solun/eliön toimintaan Keskeiset sisällöt: mikroskoopin käyttö ja preparaattien valmistus solun rakenteen tutkiminen orgaanisten aineiden määrittäminen entsyymitoiminta osmoosi ja diffuusio fotosynteesi soluhengitys ja käyminen 7. Laborointi 2: Ihminen (BI7) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi) Perehdytään ihmisen elimistöjen rakenteeseen, toimintaan ja toiminnan säätelyyn laboratoriotöiden avulla: solu- ja kudostyyppien tunnistus; elinten rakenteen ja toiminnan selvittäminen. Kurssi soveltuu suoritettavaksi BI4:n jälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: opiskelija osaa tunnistaa mikroskoopilla eläinten erilaisia solutyyppejä ja kudoksia 78 osaa tutkia erilaisia elimiä ja pystyy selvittämään niiden toimintaa osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida erilaisia ihmisen toimintaan liittyviä tutkimuksia pystyy laatimaan töistään työselostuksia osaa selvittää kirjallisuuden perusteella erilaisten tekijöiden vaikutusta ihmiseen Keskeiset sisällöt: solu- ja kudostyyppien tunnistus elinten rakenteen ja toiminnan selvittäminen, esim. luusto, lihaksisto, ruokatorvi, sydän, keuhkot, silmä, maksa, munuainen elintoimintojen säätely, verenkierto ja hengitys, ruuansulatus, aistit, hermosto 8. Laborointi 3: Biotekniikka (BI8) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi) Perehdytään mikrobien toimintaan arkiympäristössämme ja tehdään geeniteknologisia töitä. Soveltuu suoritettavaksi BI5:n jälkeen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: opiskelija pystyy tunnistamaan ja havainnoimaan ympäristöstään mikrobien toimintaa tiedostaa mikrobien toiminnan tärkeyden erilaisissa biologisissa tapahtumissa osaa eristää DNA:ta ja kykenee tekemään jatkotöitä eristämästään DNA;sta Keskeiset sisällöt: mikrobien tunnistaminen ja tutkiminen mikrobien ympäristö- ja ravintovaatimusten selvittäminen mikrobien merkitys aineiden kierrossa mikrobien hyödyntäminen elintarviketeollisuudessa mitoosi ja meioosi DNA:n eristäminen DNA-määrän selvittäminen ja elektroforeesiajo 9. Elämä (BI9) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi) Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimalla sopivia näytteitä. Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan eri rakenteiden/toimintojen muuttumista eri eliöryhmien välillä. Kurssilla käsitellään myös eläinten käyttäytymistä eli etologiaa. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: opiskelija pystyy hahmottamaan eliöiden systemaattisen järjestyksen ymmärtää eliöiden luokittelun perusteita tutustuu eliöiden rakenteeseen ymmärtää rakenteen ja toiminnan välisiä yhteyksiä Keskeiset sisällöt: 79 Tutustutaan eri eliöiden rakenteeseen ja asemaan eliökunnassa preparoimalla sopivia näytteitä. Selvitetään eri rakenteiden vaikutusta eliön toimintaan. Tutkitaan eri rakenteiden/toimintojen muuttumista eri eliöryhmien välillä (esim. aistit, hengityselimistö, verenkierto) 10. Meribiologia 1 (BI10) ( luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Opiskelijat tutustuvat Itämeren ekosysteemiin ja tehdään retkiä Turun saaristoon.. Kurssi toteutetaan alkusyksyllä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää Itämeren murtovesiekosysteemin ainutlaatuisuuden Oppii tunnistamaan Itämeren keskeistä lajistoa Oppii käyttämään tavallisimpia vesistön tutkimusvälineitä Ymmärtää Itämeren ekosysteemin toimintaa ja keskeisiä ongelmia, niiden syitä, seurauksia ja ehkäisymahdollisuuksia. Keskeiset sisällöt: , Itämeren erityispiirteet Suolapulssit, happikato, rehevöityminen, sinileväkukinnot Eläin-, kasvi- ja pohjaeläintutkimukset Vedenlaatututkimukset Itämeren ongelmat 11. Meribiologia 2 (BI11) ( luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Opiskelijat tutustuvat Välimeren erityispiirteisiin kansainvälisellä meribiologian kurssilla, joka toteutetaan Italiassa Isola del Giglion saarella. Järjestetään joka kolmas vuosi. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet: opiskelija ymmärtää kahden eri meriympäristön eroja ja yhteneväisyyksiä. – osaa tunnistaa Välimeren keskeistä lajistoa osaa seurata englanninkielistä opetusta Keskeiset sisällöt: Laborointityöt ja luennot Kovan pohjan/pehmeän pohjan eliöstö o Välimeren kasvilajistoa o Patikointi- ja snorklausretket 12. Kertauskurssi (BI12) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) 80 Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion biologian perusasioita, opetellaan vastaamaan eri koetyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiin biologian näkökulmasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Suoritussuositusvuosi 3. vuosi. Tavoitteet: - opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa biologiset asiat kokonaisuutena - osaa tarkastella biologiaa aihekokonaisuuksien näkökulmasta - harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihin Keskeiset sisällöt: o biologian keskeisten asioiden kertaaminen o aihekokonaisuuksien toteutuminen biologiassa o reaalivastauksen periaatteet o eri tehtävätyyppien harjoittelu 13. Biotechnology (BI13) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) Bioteknologian syventäviä harjoitustöitä, jotka suoritetaan Turun ammattikorkeakoulun biotekniikan laboratoriossa tai kansainvälisellä biotekniikan kurssilla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet - Opiskelija oppii korkeakoulumaisia työskentelytapoja Englannin kielen taidon harjaantuminen kansainvälisellä bioteknologian kurssilla Keskeiset sisällöt - Proteiinien määritys - Solujen värjäys ja kuvaus - DNA:n pilkkominen ja elektroforeesiajo 14. Projektikurssi (BI14) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Kurssilla osallistutaan erilaisiin biologian, maantieteen ja ympäristöalan projekteihin, jotka kestävät 1-3- vuoden ajan. Projektit voivat olla paikallisia tai kansainvälisiä, jolloin kurssiin mahdollisesti sisältyy myös kurssimatkoja. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. Koulukohtaiset biologian soveltavat kurssit 15. Luonnontuntemus (BI 15) 81 Opetellaan tunnistamaan Suomen luonnon keskeistä lajistoa ja luonnonilmiöitä. Kurssilla retkeillään, käydään museoissa ja tehdään kokoelmia. Painotukset vaihtelevat vuosittain. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. Tavoitteet: - opiskelija osaa tunnistaa ympäristöstään erilaisia luonnonilmiöitä - pystyy tunnistamaan eri eliöitä - osaa laatia kokoelmia/pitää retkipäiväkirjaa - pystyy tarkkailemaan lintuja ja muita eläimiä Keskeiset sisällöt: o sammal- jäkälä- ja kasvikokoelmien laatiminen o linturetkelle/retkille osallistuminen ja lintujen tunnistaminen o sieniretkelle osallistuminen ja sienten määrittäminen o museokäynnit o tähtitaivaaseen tutustuminen 16. Biologian kenttäkurssi (BI16) Kurssilla keskitytään havainnointiin ja mittauksiin biologian tutkimusmenetelminä. Kurssi toteutetaan esimerkiksi Lapin vaelluksena Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. Tavoitteet: - Opiskelija oppii havainnoimaan ympäristöään - Opiskelija oppii retkeilytaitoja - Opiskelija tutustuu biologisen maastotutkimuksen Keskeiset sisällöt: o Omien havaintojen perusteella laadittavat raportit, mittaukset ja tutkimukset o Maastotyöt o Biologinen tutkimus: tutkimussuunnitelman laadinta ja mahdollinen toteutus 17. Lintukurssi (BI 17) Kurssilla tutustutaan monipuolisesti lintuharrastuksen eri puoliin. Opetellaan lintujen määrittämistä luonnossa esimerkiksi pukutuntomerkkien ja äänien perusteella. Tutustutaan lintujen rengastukseen ja käydään seuraamassa lintujen kevät- ja syysmuuttoa. Tehdään muitakin retkiä lähialueen hyville lintupaikoille. Osa opetuksesta tapahtuu luokkatiloissa (puku- ja äänituntomerkkien harjoittelu). Kurssi suoritetaan hajautettuna yhden lukuvuoden aikana. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 7.2.5.4. Maantiede Kurssien suoritus: Suoritusjärjestys on 1. kurssin jälkeen vapaa. Kertauskurssi GE11 suositellaan suoritettavaksi lukio-opintojen loppuvaiheessa. Arviointi: 82 Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Jatkuva näyttö oppitunneilla vaikuttaa kurssiarvosanaan. Soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. Valtakunnalliset maantieteen pakolliset kurssit 1. Sininen planeetta GE1) Tutustutaan luonnonmaantieteen peruskäsitteisiin ja ilmiöihin kuten maapallon planetaarisuuteen sekä elottoman ja elollisen luonnonympäristön rakenteeseen, toimintaan ja vuorovaikutukseen alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan ymmärtää, miten ja miksi luonnonmaisemat muuttuvat ja osaa tulkita kuvista ja kartoilta luonnonmaisemien rakennetta, syntyä ja kehitystä ymmärtää elottoman ja elollisen luonnon vyöhykkeisyyden maapallolla osaa soveltaa hankkimaansa luonnonmaantieteellistä tietoa sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Keskeiset sisällöt Maantieteellinen ajattelu Mitä on maantiede? maantiede luonnontieteenä maantieteellinen tietoaines, tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen kulku maailmankuvan muutos ja karttakuvan kehitys Maan planetaarinen luonne aurinkokunnan synty ja perusrakenne Aurinko ja sen vaikutukset maapallolla Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt Ilmakehä liikkeessä ilmakehän rakenne ja merkitys tuuli ja sen synty, planetaariset ja alueelliset tuulet sekä paikallistuulet Vesikehä liikkeessä veden kiertokulku luonnossa sateiden synty ja jakautuminen meriveden liikkeet ja merkitys Sää ja ilmasto sää ja sen ennustaminen lämpö- ja ilmastovyöhykkeet ilmastonmuutos Maapallon muuttuvat pinnanmuodot Maan rakenne endogeeniset ja eksogeeniset tapahtumat maanpinnan muokkaajina Maapallon kasvillisuusvyöhykkeet kasvillisuusvyöhykkeiden sijainti ja kuvaus ihmisen toiminnan edellytykset ja vaikutukset eri kasvillisuusvyöhykkeillä Luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla 83 2. Yhteinen maailma (GE2) Tutustutaan kulttuurimaantieteen peruskäsitteisiin ja teorioihin sekä ihmisen toiminnan eri muotoihin ja vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Lisäksi tutkitaan ihmisen mahdollisuutta vaikuttaa alueiden kehittymiseen ja ehkäistä alueellisia ja maailmanlaajuisia ympäristöongelmia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää kulttuurimaantieteen käsitteitä sekä osaa tulkita ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja rakenteita kulttuurimaantieteen teorioita ja malleja hyväksi käyttäen tuntee eri kulttuureja ja osaa arvioida niiden kehittymiseen vaikuttaneita tekijöitä osaa analysoida maapallon eri alueiden väestönkehitystä ja asutuksen piirteitä sekä kaupungistumisen syitä ja seurauksia osaa arvioida luonnonvarojen ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien vaikutusta ihmisen toimintaan eri alueilla sekä ymmärtää ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen merkityksen tuntee aluesuunnittelun tavoitteita ja vaikuttamiskeinoja tuntee kehittyneisyyserojen erilaiset ilmenemismuodot osaa arvioida ihmisten hyvinvointia, ympäristön tilaa sekä kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä nyt ja tulevaisuudessa maapallon eri alueilla. Keskeiset sisällöt Kulttuurimaantieteen olemus ja tehtävät lähestymistavat ja näkökulmat maantieteellinen mieltäminen ja miellekartat paikkojen kokeminen ja alueellinen identiteetti Väestö ja asutus väestönkehitys ja väestönkasvu asutuksen alueellinen jakautuminen, muuttoliikkeet ja kaupungistuminen kulttuurit ja kulttuurien muuttuminen sekä vähemmistökulttuurit Luonnonvarat luokittelu ja riittävyys Alkutuotanto ja ympäristö ravinnontuotanto ja ravinnon riittävyys sekä kestävä maa- ja kalatalous maatalouden muodot metsät luonnonvarana ja kestävä metsätalous Teollisuus ja energia raaka-aineet ja energialähteet teollisuuden sijainti kestävän teollisuuden ja energiatalouden periaatteet Liikkuminen ja vuorovaikutus liikennejärjestelmät matkailu ja sen merkitys eri alueilla maailmankauppa alueellinen leviämisilmiö – maantieteellinen diffuusio Ihmistoiminnan alueellinen rakenne ytimet ja periferiat 84 maankäyttö maaseudulla ja kaupungeissa keskukset ja vaikutusalueet kulttuurimaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla Kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet kehittyneisyyserot eri aluetasoilla kansainvälinen yhteistyö globalisaatio Valtakunnalliset syventävät maantieteen kurssit 3. Riskien maailma (GE3) Kurssilla tutkitaan erilaisia maapallolla esiintyviä riskejä, niiden esiintymistä alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Lisäksi seurataan ja arvioidaan ajankohtaisia riskiuutisia ja pohditaan ihmisen mahdollisuuksia varautua riskeihin ja ehkäistä niitä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee luonnon toimintaan, ihmisen toimintaan sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen liittyvät riskit maapallolla sekä osaa arvioida niiden merkitystä ihmisen ja ympäristön kannalta tuntee millaisia riskejä maapallon eri alueilla ilmenee sekä osaa vertailla ja arvioida eri alueiden riskiherkkyyttä sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti osaa arvioida alueiden kehittyneisyyden ja alueilla ilmenevien riskien välistä suhdetta osaa seurata ja kriittisesti arvioida ajankohtaisia riskiuutisia eri medioissa sekä osaa soveltaa oppimaansa tietoa riskiuutisten analysointiin ja arviointiin tietää, millaisten ratkaisujen avulla uhkia voidaan välttää tai niiden vaikutuksia lieventää ymmärtää, että ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan maapallon elinkelpoisuuteen sekä ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen tietää mahdollisuudet ennakoida ja varautua riskeihin, säädellä ristiriitoja sekä toimia kestävän kehityksen mukaisesti. Keskeiset sisällöt: Riskien maantiede, riskien luokittelu ja merkitys Luonnon toimintaan liittyvät riskit ja riskialueet avaruuteen liittyvät uhkat, endogeeniset riskit, myrskyt, tulvat, kuivuus ja eliöperäiset riskit luonnonriskeihin varautuminen Ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet luonnonvarojen käyttöön liittyvät riskit: energiakysymykset ja luonnonvarojen riittävyys, puhtaan veden saatavuus, eroosio ja aavikoituminen, ilmaston muutos, saastuminen ja biodiversiteetin heikkeneminen mahdollisuudet estää ja pienentää ympäristöriskejä kestävän kehityksen keinoin Ihmiskunnan riskit ja riskialueet väestönkasvu ja nälkä, kaupungistuminen, globalisoitumiseen liittyvät riskit, yhteiskunnalliset ja poliittiset jännitteet, sodat, pakolaisuus ja sosiaalinen eriarvoistuminen 85 ristiriitojen säätelymahdollisuudet Tekniset riskit 4. Aluetutkimus (GE4) Kurssilla opiskelija tutkii valitsemaansa aluetta kokonaisuutena. Hän saa valmiudet hankkia maantieteellistä tietoa erilaisista lähdeaineistoista sekä käsitellä ja tulkita keräämänsä tietoa. Paikkatietojärjestelmien perusteet ja sovellusmahdollisuudet kuuluvat osana kurssiin. Kurssilla opitaan myös itse tuottamaan ja esittämään tietoa mm. graafisesti ja kartografisesti sekä arvioimaan lähdeaineistoa kriittisesti Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa kartografian perusteet tuntee maantieteellisten paikkatietojärjestelmien periaatteita ja sovellusmahdollisuuksia osaa kerätä tiettyyn alueeseen liittyvää tietoa eri tavoin kuten kenttähavainnoinnin, kyselyn tai haastattelun avulla sekä kartastoista, kartoista, tilastoista ja muista lähteistä osaa käyttää tietoverkkoja aineistojen hankinnassa, vuorovaikutteisessa työstämisessä ja tulosten julkaisemisessa osaa visualisoida alueellista tietoa karttoina, diagrammeina ja valokuvina osaa analysoida ja tulkita hankkimaansa aineistoa ja laatia aineiston avulla kuvauksen alueesta osaa tieteellisen kirjoittamisen periaatteet, kuten kriittisen lähteiden käytön ja viittaustekniikan sekä tuntee tekijänoikeudet. Keskeiset sisällöt: Kartografian perusteet ja maantieteelliset lähdeaineistot kenttähavainnot, kysely ja haastattelu kartat, niiden mittakaavat, karttaprojektiot ja karttatyypit, ilmakuvat ja satelliittikuvat numeeriset lähteet sekä niiden visualisointi karttoina ja diagrammeina painettu lähdekirjallisuus ja digitaalisessa muodossa kuten tietoverkoissa ja CDROM-tallenteina olevat lähteet Paikkatietojärjestelmät paikkatiedon perusteet ja sen sovellusmahdollisuudet esimerkkejä maantieteellisen lähdeaineiston käsittelystä, tulkinnasta ja visualisoinnista eritasoisilla alueilla paikkatieto-ohjelman avulla Oma aluetutkimus tutkimusalueen valinta aineiston keruu karttojen, tilastojen, digitaalisen paikkatietoaineiston tai muiden tietolähteiden avulla, aineiston käsittely ja tulkinta sekä pienimuotoisen aluekuvauksen raportointi aihealueet: tutkimusalueen sijainti osana laajempia aluekokonaisuuksia, alueen koko, luonnonolot, väestö ja asutus, luonnonvarat ja maankäyttö, elinkeinot, liikenne ja palvelut, alueen jako osa-alueisiin sekä alueen ongelmat ja kehittäminen Koulukohtaiset syventävät maantieteen kurssit 86 5. Kaupunki (GE5) (luonnontiedelinjan syventävä kurssi) Kurssilla keskitytään kaupunkimaantieteeseen; kaupunkien kehittymiseen, kasvuun ja kaupungeissa tapahtuviin muutoksiin. Kurssilla tehdään retkiä Turun kaupunkialueella. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet Ymmärtää kaupunkien kehittymisen perusteita Hahmottaa kaupunkien muuttuvaa rakennetta ja siihen vaikuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Ymmärtää miten kansainväliset kaupunkisuunnittelun ja kaupunkirakenteen muutokset ilmenevät kotikaupungissamme Turussa Oppia tuntemaan paremmin omaa kotikaupunkia Keskeiset sisällöt Kaupunkien syntyhistoria, kaupungin määritelmät Kaupungistuminen teollisuusmaissa ja kehitysmaissa Metropolien maankäyttöä (New York, Lontoo ym.) ja ongelmia Kaavoitus Turun kaupungin kehitys Parityö Turun asuinalueista/lähiöistä 3-4 retkeä Aurajoen rannoilla 6. Kartta ja paikkatieto (GE6) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Kurssilla perehdytään karttoihin, karttatulkintaan ja paikkatietojärjestelmiin Kurssi toteutetaan oppilaskeskeisesti harjoitustöiden avulla. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet Oppia tulkitsemaan, lukemaan ja tekemään karttaa. Oppia löytämään tarvittavaa tietoa ja havaitsemaan syy- sekä seuraussuhteita kartalta Syventää paikkatieto-ohjelmien tuntemusta. Keskeiset sisällöt Kartoituksen historiaa, Karttojen laadinta, karttamerkit, Karttaprojektiot ja niiden vääristymät Eri mittakaavaisia karttoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, kallioperä- ja maaperäkarttoja Peruskarttojen tulkintaa. Diagrammien laadinta, tulkinta ja arviointi Paikkatietoharjoituksia . 7. Geofysiikka (GE7) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) 87 Kurssilla tutkitaan maapallon rakennetta ja fysikaalisia toimintoja maantieteen ja fysiikan näkökulmista. Kurssin aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat kokeellisia töitä aiheisiin liittyen. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. Tavoitteet Syventää kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta Suunnitella ja toteuttaa kokeellisia töitä Tutustua syvällisesti tiettyihin luonnonilmiöihin Keskeiset sisällöt kivikehä vesikehä ilmakehä plasmakehä 8. Rikas ja köyhä maailma (GE8) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) Kurssilla keskitytään kahtiajakautuneeseen maailmaan: rikkaaseen pohjoiseen ja köyhään etelään sekä siihen johtaneisiin syihin. Kurssilla tehdään harjoitustöitä aiheeseen liittyen. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet Ymmärtää maapallolla vallitsevaa eriarvoisuutta Ymmärtää miten eriarvoisuus pitää yllä teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välistä kahtiajakoa Hahmottaa millaisin keinoin saavutetaan paremmat edellytykset ihmisarvoiseen elämään. Ymmärtää rikkaan pohjoisen rooli eriarvoisuuden vähentämiseksi Keskeiset sisällöt Tutkitaan kehittyneisyydeltään eri vaiheissa olevien valtioiden luonnonoloja, kulttuuria, talouselämää Väestön hyvinvoinnin mittarit ja näiden keskinäiset korrelaatiot Kehitysyhteistyö Globalisaation vaikutukset YK:n rooli rikkaassa ja köyhässä maailmassa 9. Hydrogeografia (GE9) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Kurssilla tutkitaan veden ominaisuuksia ja vesiympäristöjen ominaisuuksia, rakennetta ja toimintaa. Kurssilla tehdään veteen liittyviä harjoitustöitä ja tutkimuksia. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Tavoitteet Ymmärtää veden ominaisuuksia Hahmottaa meriympäristöjen ja valuma-alueiden moninaisuutta 88 Oppia veteen liittyviä tutkimusmenetelmiä Ymmärtää hydrologisen kierron merkityksen maapallolla Ymmärtää ihmisen toiminnan vaikutuksia veden laatuun Keskeiset sisällöt Veden koostumus Veden liikkeet Hydrologinen sykli Valuma-alueet Merenpohjan topografia Erilaiset merialueet Jäätiköt Pohjaveden syntyprosessit Ihmisen toiminnan vaikutukset 10. Matkailu- ja talousmaantiede (GE10) (merilinjan kurssivaihtoehto) Kurssilla tutkitaan matkailua merkittävänä ja nopeasti kasvavana elinkeinona. Selvitetään maailmanlaajuista matkailua erilaisiin ympäristöihin sitoutuneena ilmiönä, jolla on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Lisäksi tutkitaan taloudellisten toimintojen sijaintia ja siihen vaikuttavia syitä. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Suoritusvuosi vapaa. Tavoitteet: ymmärtää matkailun merkitys kasvavana elinkeinona tutkia matkailua alueellisena ilmiönä, sen hyötyjä, haittoja ja riskejä ymmärtää talouden riippuvuutta alueellisista resursseista ymmärtää maailmankaupan perusteita Keskeiset sisällöt keskeiset matkailualueet matkailun hyödyt ja haitat toimintojen optimisijainti alueiden taloudelliset erityispiirteet (esim. Turun laiva- ja telakkateollisuus). maailmankauppa 11. Kertauskurssi (GE11) (luonnontieteen linjan syventävä kurssi) (merilinjan kurssivaihtoehto) Valmentava kurssi reaalikoetta varten. Kerrataan lukion maantieteen perusasioita, opetellaan vastaamaan eri koetehtävätyyppeihin ja perehdytään aihekokonaisuuksiin maantieteen näkökulmasta. Ei itsenäistä suoritusta. Numeroarviointi. Suoritussuositusvuosi 3. vuosi. Tavoitteet: opiskelija pystyy hahmottamaan tähän mennessä opiskelemansa maantieteen asiat kokonaisuutena osaa tarkastella maantiedettä aihekokonaisuuksien näkökulmasta harjaantuu vastaamaan erilaisiin tehtävätyyppeihin 89 Keskeiset sisällöt: maantieteen keskeisten asioiden kertaaminen aihekokonaisuuksien toteutuminen maantieteessä reaalivastauksen periaatteet eri tehtävätyyppien harjoittelu harjoitellaan taulukoiden, diagrammien ja piirrosten tulkintaa Koulukohtaiset soveltavat maantieteen kurssit 12. Ympäristönsuojelu (GE12) (merilinjan kurssivaihtoehto) Kurssilla käsitellään teoriaa meriturvallisuudesta, öljyntorjunnasta ja ympäristöonnettomuuksista. Kurssilla tehdään ensiapuharjoituksia ja pelastautumisharjoituksia. Kurssilla integroidaan maantiedettä, biologiaa ja liikuntaa. Kurssin sisältö vaihtelee vuosittain. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 13. Maastokurssi (GE13) Tavoitteena on tutustua Lounais-Suomen luontoon. Kurssi sisältää teoriatunteja sekä retken vuosittain valittavaan paikkaan (esim. Kurjenrahka, Kökar). Integroidaan maantiedettä, biologiaa ja liikuntaa. Kahden päivän retkeen sisältyy vaellusta, maastotöitä pienryhmissä ja yöpyminen luonnossa. Ei itsenäistä suoritusta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 7.2.5.5. Historia Lukion historian opetus luo opiskelijalle edellytyksiä ymmärtää eri aikakausien luonnetta, oman aikansa ongelmia ja muutosprosesseja sekä auttaa häntä hahmottamaan kansainvälistä maailmaa. Historia on yksilöllistä, kansallista ja eurooppalaista identiteettiä luova oppiaine. Opetuksen lähtökohtana ovat historian luonne tieteenalana ja sen tiedon muodostumisen perusteet. Sen vuoksi huomiota kiinnitetään tietojen kriittiseen pohdintaan ja tulkintaan sekä pyritään ottamaan huomioon ilmiöiden moniperspektiivisyys. Historian keskeisiä käsitteitä ovat aika, muutos ja jatkuvuus sekä syy-yhteydet. Muutoksen analyysia korostavana oppiaineena historia luo mahdollisuuksia käsitellä tulevaisuutta sekä arvioida tulevaisuuteen liittyvä mahdollisuuksia. Opetuksessa korostetaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta sekä inhimillisen kulttuurin laaja-alaisuutta, kulttuurien erilaisuuden ymmärtämistä ja kansainvälisen yhteisymmärryksen merkitystä. Oman maan menneisyyttä tarkastellaan maailmanhistorian taustaa vasten. Historian opetuksessa otetaan huomioon Turun kaupungin ja seutukunnan erityispiirteet. Tavoitteena on, että opiskelija saa monipuoliset tiedot Turun historiasta 90 ja ymmärtää kotiseutunsa historian merkityksen koko Suomen historialle. Kulttuuripolku-hanketta toteutetaan historian opetuksen tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa tekemällä yhteistyötä esimerkiksi museoiden, kulttuurilaitosten ja julkisyhteisöjen kanssa. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion historianopetus pyrkii osaltaan toteuttamaan koulun kansainvälistä painotusta esimerkiksi vieraskielisen historianopetuksen ja eri maihin suuntautuvien opintomatkojen kautta. Opetuksen tavoitteet Historian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan Suomen ja maailmanhistorian päälinjat ja keskeisimmät historialliset tapahtumat sekä niiden taustat ja seuraamukset näkee nykyhetken historiallisen kehityksen tuloksena ja tulevaisuuden lähtökohtana, kykenee suhteuttamaan oman aikansa ja itsensä historian jatkumoon ja näin rakentamaan historiatietoisuuttaan osaa hankkia menneisyyttä koskevaa tietoa ja arvioida sitä kriittisesti sekä ymmärtää sen monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden osaa arvioida menneisyyden ihmisen toimintaa ja historiallisia ilmiöitä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta ymmärtää kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja ja niiden erilaisuutta saa aineksia ihmisoikeuksia ja demokratiaa arvostavan maailmankuvan luomiseen sekä toimintaan vastuullisena kansalaisena. Arviointi Oppimisen arvioinnin perusteina ovat historialle ominaiset taidot ja ajattelutavat sekä oppimäärän keskeisten sisältöjen hallinta. Arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijan valmiuteen rakentaa tiedoistaan jäsentyneitä kokonaisuuksia, erottaa olennainen ja epäolennainen tieto toisistaan, hallita aikasuhteita ja syy-yhteyksiä sekä arvioida historian ilmiöitä ja tiedonlähteitä kriittisesti. Kurssien arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä: kokeiden asemasta voidaan käyttää opintotehtäviä, tutkielmia ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa on kirjattu kurssin yhteyteen. Suoritusjärjestys Pakollisten historian kurssien suositeltava suoritusjärjestys on 1-2-3-4. Yleisessä pakollisia ovat kurssit 1-4, luonnontiedelukiossa pakollisia kurssit 3-4. Syventävät ja koulukohtaiset historian kurssit opiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Historian ainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssien suorittamista. Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa historian kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa kurssin sisällön kirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavat kirjalliset työt. Kursseja 7 ja 9-13 ei voi suorittaa itsenäisesti. Aihekokonaisuudet 91 Aihekokonaisuudet otetaan huomioon historian opetuksessa tarkastelemalla niiden kehitystä ja merkitystä eri aikakausina. Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion erityisenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Kulttuuripolku-hanke on osa historianopetusta. Yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa annetaan opiskelijoille valmiuksia rakentaa kulttuuriidentiteettiään ja vahvistaa kulttuurien tuntemusta. Historian opiskelu auttaa opiskelijoita kehittämään lähdekriittistä ajattelua ja soveltamaan sitä tiedonhankinnassa. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita seuraamaan ajankohtaisia Turun ja lähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia ja kansainvälisiä asioita eri tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Historian opetuksessa on mahdollista hyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapoja esimerkiksi käyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisia oppimisympäristöjä. Valtakunnalliset pakolliset historian kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen ja luonnon välisen riippuvuussuhteen osana kestävää kehitystä ymmärtää, miten ihminen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen tuntee tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan tietää väestönkasvun pääpiirteet ja siihen vaikuttavat tekijät. Keskeiset sisällöt Esihistoria – pyyntikulttuurin aika ihmisen kehitysvaiheet keräilijöiden ja metsästäjien elämäntapa Maanviljely ja sen aiheuttamat muutokset työnjako ja kulttuurin synty suurten jokilaaksojen kulttuurit Välimeren talousalue antiikin aikana Kreikan talouselämä Rooma – miljoonakaupunki ja imperiumi orjuus ja antiikin ajan tekniikka Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä feodaaliyhteiskunta keskiajan väestö, kauppa ja kaupunki Löytöretket löytöretkien edellytykset ja seuraukset maailmantalouden syntyminen Teollistuva maailma tekniset innovaatiot ja koneteollisuuden alkuvaiheet 92 muutokset sukupuolten työnjaossa yhteiskunnalliset muutokset ja ympäristövaikutukset muutokset kaupunkirakenteessa Globaali kulutusyhteiskunta raaka-aineiden ja markkinoiden jakaminen massatuotanto ja kulutusyhteiskunta sosialistinen suunnitelmatalous kolmannen maailman muotoutuminen kasvun rajat ja uudet haasteet 2. Eurooppalainen ihminen (HI2) Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, mistä eurooppalaisuus rakentuu tutustumalla Euroopan keskeiseen kulttuuriperintöön ymmärtää tieteen saavutusten merkityksen ihmisen maailmankuvan muokkaajana osaa analysoida kulttuuri-ilmiöitä aikakautensa ilmentäjinä tuntee yhteiskunnallisen kehityksen taustalla vaikuttavia aatehistoriallisia virtauksia tuntee eri aikakausien elämäntapoja ja maailmankuvaa. Keskeiset sisällöt Antiikin aika demokratian synty antiikin kulttuuri Keskiajan yhtenäiskulttuuri keskiajan ihmisen maailmankuva ja tapakulttuuri uskonnon merkitys kulttuurissa Uuden ajan murros renessanssi ja tiedon vallankumous uskonpuhdistus barokki itsevaltiuden ja vastauskonpuhdistuksen ilmentäjänä luonnontieteellisen maailmankuvan synty Valistuksen aikakausi valistusfilosofia ja sen vaikutukset yhteiskuntaan ja taiteeseen Yhdysvaltain itsenäistymisen ja Ranskan suuren vallankumouksen aatteellinen perintö Aatteiden vuosisata keskeiset aatesuuntaukset ja taidevirtaukset tiede uskonnon haastajana porvariston vuosisata Nykyaika kulttuurin pirstoutuminen populaarikulttuuri massaviihteeksi 93 3. Kansainväliset suhteet (HI3) Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kansainvälisen politiikan pääpiirteet ja teoriaa ymmärtää kansainvälisten yhteistyörakennelmien sekä vastakkainasettelujen perusteita ymmärtää aatteiden ja taloudellisten eturistiriitojen vaikutuksen kansainvälisten suhteiden historiassa. Keskeiset sisällöt Suurvaltojen ylivaltapyrkimykset kansainvälisen politiikan peruskäsitteet imperialismin teoria ja käytännöt ensimmäinen maailmansota ja sen vaikutukset kansainväliseen politiikkaan Maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ja kansanvainot toinen maailmansota seurausilmiöineen Kylmä sota kylmän sodan teoriat: Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kaksinapaisen maailman johtajina kylmän sodan ideologiset, taloudelliset ja sotilaalliset rintamat kylmän sodan kriisien luonne Saksa kylmän sodan näyttämönä Kiinan rooli kansainvälisessä politiikassa Uusi epävarmuuden aika Neuvostoliiton hajoaminen ja kaksinapaisuuden purkautuminen kansainväliset rauhanpyrkimykset kolmas maailma osana kansainvälistä politiikkaa Lähi-idän ongelmakenttä Yhdysvaltain aseman muutos kansainvälisessä politiikassa uudet kansainväliset rakenteet 4. Suomen historian käännekohtia (HI4) Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset 94 osaa suhteuttaa Suomen valtiollisen kehityksen yleiseurooppalaiseen ja maailmanpoliittiseen taustaan ymmärtää talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäisen riippuvuuden. Keskeiset sisällöt Ruotsin ajan perintö Vallanvaihdos Suomen liittäminen Venäjään autonomian synty Suomalaisuuden synty ja kansallinen herääminen aatteellinen ydin ja keskeiset vaikuttajat Yhteiskunnallinen ja taloudellinen murros elinkeinorakenteen muuttuminen ja Suomen teollistuminen sääty-yhteiskunnan hajoaminen ja kansalaisyhteiskunnan synty sortokaudet ja kansanvallan synty Suomen itsenäistymisprosessi Suomen itsenäistyminen sisällissota hallitusmuoto Kahtiajaosta eheytymiseen oikeistoradikalismin nousu elintason nousu kulttuurista kulutustavaraa Toinen maailmansota jälkiseurauksineen sodat ja jälleenrakentaminen ulkopolitiikan muutos Hyvinvointivaltion rakentaminen rakennemuutos 1960- ja 1970-lukujen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen muutos Suomen uusi kansainvälinen asema kytkeytyminen kansainväliseen talouteen kulttuurisesti, taloudellisesti ja poliittisesti suomalaisten tulevaisuus osana globaalia järjestelmää Valtakunnalliset syventävät historian kurssit 5. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan (HI5) Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maamme historialliset kehityslinjat ja niiden yhteydet Itämeren alueeseen tuntee Suomen väestö-, sosiaali- ja taloushistoriallisen kehityksen ymmärtää suomalaisen sivistyksen yhteydet länsimaiseen kulttuuriin oppii arvostamaan suomalaista kulttuuriperintöä oppii yhdistämään historialliset kehityslinjat Turun ja lähiseudun historiaan ja näkee kehityksen myös yksittäisen ihmisen kannalta. 95 Keskeiset sisällöt Esihistoria esihistoria ja tulkinnat suomalaisten ja saamelaisten alkuperästä asutus, elinehdot, uskonnot ja uskomukset sekä ulkoiset yhteydet Suomen liittyminen länsieurooppalaiseen kulttuuriyhteisöön keskiajalla Suomi idän ja lännen välimaastossa sääty-yhteiskunnan synty asutus, elinkeinot, uskonnolliset ja poliittiset muutokset Uuden ajan uudet tuulet uskonpuhdistus ja keskusvallan voimistuminen Suurvaltakausi suurvaltakauden vaikutukset Suomessa talous, väestö, koulutus Vapauden ja hyödyn aika kulttuurillinen ja taloudellinen kehitys kustavilaiset uudistukset kansallisen tietoisuuden ensi askeleet 6. Kulttuurien kohtaaminen (HI6) Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurin peruskäsitteitä ja oppii ymmärtämään omasta kulttuuristaan poikkeavan kulttuurin arvomaailmaa ja elämäntapaa ymmärtää henkisen kulttuurin, yhteiskuntarakenteen, talouselämän ja luonnonolosuhteiden keskinäisen riippuvuuden tuntee tarkasteltavan kulttuurin historiallisen kehityksen sekä sen vuorovaikutuksen muiden kulttuurien kanssa oppii analysoimaan kulttuurin erilaisia ilmenemismuotoja esimerkiksi taiteissa, uskonnossa ja sosiaalisissa rakenteissa osaa ottaa huomioon kulttuuritaustojen erilaisuuden vuorovaikutustilanteissa. Keskeiset sisällöt Tarkasteltavaksi kulttuurialueeksi valitaan yksi tai useampi seuraavista: Afrikka arktiset kulttuurit Australian ja Oseanian alkuperäiskulttuurit Intia islamin maailma Japani Kiina Korea Latinalainen Amerikka Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuurit Koulukohtaiset syventävät historian kurssit 96 7. Vuosisadat kohdalleen (HI7) Kurssi on historian kertauskurssi ja toimii valmennuksena ylioppilaskirjoituksiin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin syventää tietämystään historiasta hallitsee kronologian Keskeiset sisällöt Historian valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtien kertaus. Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaisten tehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua. Arviointi Suoritusmerkintä. Koulukohtaiset soveltavat historian kurssit 8. Finnish history from 1809 till today (HI8) Tavoitteet ovat samat kuin HI3-kurssissa. Opiskelija osaa käyttää englannin kieltä historian opiskelun välineenä. Sisällöt Sisällöt ovat samat kuin HI3-kurssissa. Arviointi: Numeroarvostelu 9. Matka EU-maan historiaan ja kulttuuriin (HI9) Kurssi perehdyttää opiskelijoita syventävästi yhden Euroopan unionin maan historiaan ja kulttuuriin. Kurssin puitteissa tehdään opintomatka vuosittain vaihtuvaan kohteeseen. Opiskelijat rahoittavat matkan itse. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa. Tavoitteet Perehtyä laaja-alaisesti jonkin Euroopan unionin maan historiaan ja kulttuuriin. Tarjota opiskelijalle mahdollisuus osallistua opintomatkalle. Sisällöt Tarkasteltavaksi kohteeksi valitaan vaihtuvasti esimerkiksi yksi seuraavista: Saksa Iso-Britannia Ranska Puola Baltian maat Kurssi voidaan suorittaa myös yhteistyössä muiden oppiaineiden kanssa tai tekemällä projekteja tai osallistumalla kansainvälisiin hankkeisiin (esim. Comenius). 97 Arviointi: Suoritusmerkintä 10. Turun seudun arkeologiaa (HI10) Kurssi perehdyttää opiskelijoita esihistorian päävaiheisiin, Turun seudun varhaiseen historiaan ja arkeologian tutkimusmenetelmiin. Kurssin suoritusjärjestys on vapaa. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee Suomen arkeologian päävaiheet, ja perehtyy arkeologiseen tutkimukseen Turun seudulla. Keskeiset sisällöt Kivikausi, pronssikausi ja rautakausi Suomessa Asuminen ja arki esihistoriallisella ajalla Suomessa Muinaisjäännösten suojelu, konservointi ja hoito Turun kaupungin kehityksen varhaiset vaiheet Arkeologin työ käytännössä Arviointi: Suoritusmerkintä. Kurssin suoritus edellyttää oppitunneille ja käytännön harjoituksiin osallistumista sekä kurssiraportin kirjoittamista. 11. Merihistorian kurssi (HI11) Kurssilla tutustutaan suomalaisen merenkulun ja Itämeren historiaan. Käsiteltäviä aiheita ovat mm meriarkeologia, laivanrakennus, merenkulun ammatit ja merellinen kulttuuriperintö. Kurssi toteutetaan yhteistyössä Forum Marinumin kanssa. Suoritusmerkintä. Suoritussuositusvuosi 2. tai 3. vuosi. merilinjan kurssi; valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa 12. Historian projektikurssi (HI12) Kurssin voi suorittaa osallistumalla hankkeeseen tai projektiin, jossa syvennetään historian tuntemusta ja tietämystä. Projekti voidaan myös toteuttaa myös eri oppiaineiden välisenä yhteistyönä. Kurssi on mahdollista lukea myös merilinjan kurssiksi, jos hankkeen sisällöt sopivat merialan opintoihin. Myös ulkomailla tehtyjä opintoja, esimerkiksi vaihto-oppilasvuonna, on mahdollista lukea hyväksi. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. merilinjan kurssi 13. Antiikin historia (HI13) Kurssilla tarkastellaan antiikin Kreikan tai Rooman historiaa. Pääpaino on aate- ja kulttuurihistoriassa. Kurssilla toteutetaan joko Ateenan tai Rooman opintomatka, jonka opiskelijat rahoittavat itse. Opiskelijat laativat esitelmän sovitusta aiheesta. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 98 7.2.5.6. Yhteiskuntaoppi Yhteiskuntaopin opetus syventää opiskelijoiden käsitystä ympäröivästä yhteiskunnasta. Yhteiskunnan rakennetta ja keskeisiä ilmiöitä, valtaa, taloutta ja vaikuttamista tarkastellaan suomalaisen yhteiskunnan, Euroopan ja maailman näkökulmasta. Yhteiskuntaoppi rakentuu eri yhteiskuntatieteiden ja oikeustieteiden sisällöistä. Se luo opiskelijoille edellytyksiä aktiiviseen ja kriittiseen ajankohtaisten ilmiöiden tutkimiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Opetus perustuu keskeisiin yhteiskuntaeettisiin arvoihin, kuten oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon, sosiaaliseen vastuuseen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, työn ja yrittäjyyden arvostukseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Opetuksen tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteiskunnan olemuksen historiallisen kehityksen tuloksena tuntee Suomen yhteiskuntajärjestelmän ja talouselämän perusteet ja toimintatavat ja osaa suhteuttaa ne eurooppalaisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin hallitsee keskeisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen käsitteistön on selvillä vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksista kansalaisyhteiskunnassa ja osaa myös käyttää niitä pystyy hankkimaan ajankohtaista tietoa eri lähteistä sekä arvioimaan kriittisesti verbaalista, kuvallista ja tilastollista informaatiota kykenee muodostamaan itselleen perustellun näkemyksen ristiriitaisista ja arvosidonnaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista kysymyksistä saa edellytyksiä vastuuntuntoisen, tasa-arvoa kunnioittavan ja suvaitsevan yhteiskuntakäsityksen rakentamiseen. Arviointi Yhteiskuntaopin oppimisen arvioinnissa huomio kiinnitetään oppimäärän asiasisällön ja keskeisten käsitteiden hallintaan, opiskelijan valmiuteen ilmaista tietonsa jäsentyneesti sekä arvioida ja tulkita yhteiskunnallisia ilmiöitä ja eri tavoin esitettyä sanallista, numeerista ja graafista informaatiota kriittisesti. Näitä valmiuksia arvioidaan kurssien yhteydessä monipuolisten koetehtävien avulla tai käyttämällä vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaisten kurssien arviointitapa on kirjattu kurssin yhteyteen. Suoritusjärjestys Suoritusjärjestys vapaa, kertauskurssi YH5 kuitenkin viimeiseksi. Yleisessä pakollisia ovat kurssit 1-2, luonnontiedelukiossa pakollinen kurssi on 1. Yhteiskuntaopin ainereaalin kirjoittaville suositellaan ainakin syventävien kurssien suorittamista. Itsenäinen suoritus Yhteiskuntaopin kursseja ei suositella suoritettavaksi itsenäisesti. Erikoistapauksessa opiskelija voi suorittaa kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa kurssin sisällön kirjallisessa ja suullisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavat kirjalliset työt. 99 Aihekokonaisuudet Yhteiskuntaoppi käsittelee aihekokonaisuuksia taloudellisesta, poliittisesta, sosiaalisesta ja oikeudellisesta näkökulmasta. Opiskelijoita ohjataan osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon esimerkiksi oman koulun oppilaskunnassa ja tiedostamaan vaikuttamisen mahdollisuuksia aktiivisena kansalaisena. Opetuksessa kannustetaan opiskelijoita seuraamaan ajankohtaisia Turun ja lähiympäristön tapahtumia sekä kansallisia ja kansainvälisiä asioita eri tiedotusvälineitä hyväksikäyttäen. Yhteiskuntaopin opetuksessa on mahdollista hyödyntää erilaisia viestintä- ja mediaosaamista tukevia työskentelytapoja esimerkiksi käyttämällä Moodle-oppimisalustaa ja muita virtuaalisia oppimisympäristöjä. Aihekokonaisuuksien tavoitteiden saavuttamiseksi voidaan tehdä yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Näitä ovat esimerkiksi Turun kaupunki Paikalliset yritykset Kansalaisjärjestöt Käräjäoikeus Pankit Eurooppa-tiedotus Yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi vierailukäynnit, asiantuntijaluennot, vaalipaneelit. Valtakunnalliset pakolliset yhteiskuntaopin kurssit 1. Yhteiskuntatieto (YH1) Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen. Keskeisiä näkökulmia ovat yhteiskunnan perusrakenteiden kehitys, valta ja vaikuttaminen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteet tuntee kansalaisen perusoikeudet, vaikuttamiskeinot ja -mahdollisuudet omaksuu tasapainoisen ja analyyttisen näkökulman yhteiskuntaan tuntee hyvinvointiyhteiskunnan perusteet. Keskeiset sisällöt Suomalaisen yhteiskunnan kehitys Suomen väestörakenne hyvinvointivaltion rakentuminen hyvinvointivaltion mahdollisuudet Valta valta käsitteenä ja vallankäytön muodot poliittiset järjestelmät Vaikuttaminen demokratia ja kansalaisyhteiskunta globaali vaikuttaminen vaikuttamisen haasteet Oikeusvaltio ja turvallisuusjärjestelmät 100 perusoikeudet tuomio- ja järjestysvalta turvallisuuspolitiikka ja vaihtuvat uhkakuvat Sosiaalipolitiikka tarkoitus, tehtävä ja muodot 2. Taloustieto (YH2) Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu kansantalouden keskeisiin perusteisiin, käsitteisiin ja teorioihin tutustuu Suomen ja kansainvälisen talouselämän nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin saa taitoja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä ja tarkastelee taloudellisia kysymyksiä myös eettiseltä kannalta tuntee työnteon ja yrittäjyyden merkityksen kansantaloudelle. Keskeiset sisällöt Suomalaisten elinkeinot alkutuotanto teknologia ja teollistuminen palveluyhteiskunta Taloudellinen toiminta ja yritykset talouden peruskäsitteet kysyntä, tarjonta ja tasapaino markkinatalouden perusteina kilpailu ja sen muodot yritystoiminta ja kuluttaja Talouselämän vaihtelut ja häiriöt taloudellinen kasvu keynesiläisyys ja monetarismi talouden häiriöiden vaihtoehtoisina ratkaisumalleina Rahapolitiikka ja rahoitusmarkkinat markkinoiden vapautuminen rahoitusmarkkinoiden rakenne rahapolitiikka ja korko Julkinen talous ja talouspolitiikka verotus ja finanssipolitiikka politiikka ja markkinavoimat tulopolitiikka Suomi kansainvälisessä kaupassa kansainvälistyvä talous ja Suomi globalisaation vaikutuksia Suomen talouden tulevaisuudennäkymät uhkatekijät, mahdollisuudet ja kasvun rajat Valtakunnalliset syventävät yhteiskuntaopin kurssit 101 3. Kansalaisen lakitieto (YH3) Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja sen keskeisistä periaatteista saa perustiedot Suomen tuomioistuinlaitoksesta ja kansalaisen kannalta merkittävistä kansainvälisistä tuomioistuimista oppii hoitamaan itse tavanomaisimmat oikeusasiat tuntee oikeutensa, etunsa ja velvollisuutensa kansalaisena, työntekijänä ja kuluttajana kykenee löytämään ja oppii käyttämään keskeisiä oikeudellisen tiedon lähteitä haluaa toimia oikein ja lainmukaisesti. Keskeiset sisällöt Lakitiedon perusteet Suomen oikeushistoria oikeusjärjestys ja oikeusjärjestelmä peruskäsitteet oikeudellisen tiedon hankkiminen Kansalaisen yleisimmät oikeustoimet perheoikeus työoikeus kuluttajansuoja velka, takaus ja maksukyvyttömyys asuminen muutoksenhaku viranomaisten päätöksiin Rikos- ja prosessioikeus oikeudenkäynti ja sen vaihtoehdot rangaistukset kansainvälinen oikeus ja siihen vetoaminen 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni (YH4) Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa monipuolista ja syventävää tietoa Euroopan unionista ja sen toiminnasta oppii toimimaan Euroopan unionin kansalaisena tuntee Euroopan yhdentymisen tarjoamia etuja ja haittoja, mahdollisuuksia ja uhkia osaa hankkia Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa ymmärtää Euroopan yhdentymisen vaikutuksen oman elämänsä ja Suomen poliittisen järjestelmän kannalta. Keskeiset sisällöt 102 Eurooppalainen identiteetti yhteiset eurooppalaiset arvot Euroopan unionin kansalaisuus Vaikuttaminen ja vallankäyttö Euroopan unionissa Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmä suomalaiset Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä erilaiset jäsenet Euroopan unionin alueelliset vaikutukset nuorten opiskelu ja työnteko EU:ssa alueitten unioni kansalaisen näkökulmasta Euroopan unionin haasteet EU:n laajeneminen yhteinen turvallisuuspolitiikka EU ja globaalit järjestelmät Koulukohtainen syventävä yhteiskuntaopin kurssi 5. Yhteiskuntaopin kertauskurssi (YH5) Kurssi on yhteiskuntaopin kertauskurssi ja toimii valmennuksena ylioppilaskirjoituksiin. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmennusta ylioppilaskirjoitusten ainereaaliin syventää tietämystään yhteiskuntaopista hallitsee yhteiskunnallisen käsitteistön Keskeiset sisällöt Yhteiskuntaopin valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pääkohtien kertaus. Kursseja tarkastellaan myös aihekokonaisuuksien näkökulmasta. Erilaisten tehtävätyyppien ja vastaustekniikoiden harjoittelua. Arviointi Suoritusmerkintä Koulukohtaiset soveltavat yhteiskuntaopin kurssit 6. Yrittäjyyden peruskurssi (YH 6) Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa. 1. (tai 2.) vuosi. Kurssin tavoitteena on perehtyä yrittäjyyteen ja yrityksen perustoimintoihin: liikeideaan, yrityksen perustamiseen, markkinointiin jne. Kurssiin voi liittyä sekä yritysvierailuja, yrityksen toimintaan tutustumista että yrityksen edustajien vierailuja koulussa. Kurssi voidaan toteuttaa myös NY24h-yrittäjyysleirinä. Kurssin sisältö ja suoritustapa täsmentyvät opiskelijoiden kanssa. Arviointi: suoritusmerkintä. 7. Yrittäjyyden jatkokurssi (YH 7) 103 Kurssi on merilinjan kurssi, mutta valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa. Suoritusvuosi 2. (tai 3.) vuosi. Kurssin tavoitteena on syventää yrittäjyyden peruskurssilla opittuja asioita. Kurssilla perustetaan oma miniyritys ja pyöritetään sen toimintaa lukuvuoden ajan. Kurssi toteutetaan NY- Vuosi yrittäjänä –opinto-ohjelman mukaan. Kurssin voi suorittaa myös osallistumalla NY24h-leirin ohjaajakoulutukseen ja osallistumalla leirille joko tutorina tai leiripäällikkönä. Arviointi: suoritusmerkintä. 8. Sosiologia (YH8) Kurssilla perehdytään yhteiskunnan rakenteeseen ja toimintaan sekä keskeisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja sosiologian klassikoihin. Kurssilla harjoitellaan yhteiskunnallisen tutkimuksen tekoa, erityisesti tutkivan oppimisen työtapaa. Siitä on paljon hyötyä useimmissa, mutta varsinkin yhteiskuntatieteellisissä, jatko-opinnoissa. Suoritusmerkintä. 9. Yhteiskunta nyt (YH9) Kurssilla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia aiheita ja syvennetään pakollisten yhteiskuntaopin kurssien teemoja. Suoritusmerkintä. 7.2.5.7. Uskonto Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin tutustutaan niiden omista lähtökohdista käsin. Uskonnonopetuksessa uskontoa tarkastellaan laajasti osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yhteisön ja yksilön elämää. Uskonnonopetus on erilaisia näkemyksiä huomioon ottavaa ja yksilöllistä vakaumusta kunnioittavaa. Oppiaineksen opetuksessa hyödynnetään viimeaikaista teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta. Koska uskonto on osa kulttuuria ja yhteiskuntaa, uskonnonopetuksella on luontaiset kytkennät myös humanistis-yhteiskunnallisiin tieteisiin ja taideaineisiin. Uskonnonopetuksessa luodaan edellytykset ymmärtää uskontoja ja soveltaa tätä tietoa oman maailmankatsomuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan jäsentämisessä sekä kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa käytetään hyväksi uskontojen omia lähteitä, tutkimusta ja eri medioiden välittämää ajankohtaista materiaalia. Opetuksessa painottuvat aktivoivat työtavat, joiden avulla uskonnon sisältöjä liitetään opiskelijoiden kokemusmaailmaan ja autetaan heitä prosessoimaan ja sisäistämään kurssien sisältöjä ja kasvamaan asetettujen tavoitteiden suuntaan. Opetuksen tavoitteet 104 Uskonnon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee uskontoihin liittyvää kulttuurista lukutaitoa niin, että hän ymmärtää uskonnon merkityksen ja vaikutuksen niin yksityisen ihmisen ja yhteisön elämässä kuin yhteiskunnassa ja kulttuurissakin hallitsee käsitteitä, tietoa ja taitoa, joiden avulla hän osaa pohtia ja analysoida erilaisia uskontoihin liittyviä kysymyksiä kykenee rakentamaan, jäsentämään ja arvioimaan omaa maailmankatsomustaan ja kulttuuri-identiteettiään sekä arvostaa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien uskonnollista perinnettä kunnioittaa ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus ja pystyy elämään ja toimimaan eri kulttuureista tulevien ja eri tavoin ajattelevien ja uskovien ihmisten kanssa monikulttuurisessa yhteiskunnassa ja maailmassa ymmärtää henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettiste ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen hallitsee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskustelu- ja ajattelutaitoja sekä uskontoihin liittyvän tiedon itsenäistä hankintaa ja kriittistä arviointia. Arviointi Uskonnon opetuksessa arviointi kohdistuu katsomuksellisten ajattelutaitojen hallintaan, joka tarkoittaa kykyä yhdistellä, eritellä ja arvioida uskontoja, uskonnon ja kulttuurin sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Opetuksessa opiskelijoita ohjataan arvioimaan asetettujen ja omien tavoitteiden saavuttamista. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan työn määrä ja laatu sekä opiskelijoiden yksilölliset taidot. Arvioinnin tulee kannustaa opiskelijoita oman työskentelynsä suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Valtakunnallisissa syventävissä ja soveltavissa kursseissa on numeroarviointi. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Suoritusjärjestys Uskonnon kurssien suoritusjärjestys on vapaa. Pakollisten uskonnon kurssien suositeltava suoritusjärjestys on 1-2-3. Syventävät ja soveltavat uskonnon kurssit opiskelija voi suorittaa haluamassaan järjestyksessä. Uskonnon ainereaalin kirjoittaville suositellaan syventävien kurssien suorittamista. Itsenäinen suoritus Opiskelija voi suorittaa uskonnon kursseja itsenäisesti osoittamalla hallitsevansa kurssin sisällön kirjallisessa kuulustelussa sekä tekemällä erikseen sovittavan kirjallisen työn. Pakollisista kursseista kurssia 3 ei voi suorittaa itsenäisesti sen interaktiivisen (edellyttää osallistumista esim. keskusteluun) luonteen vuoksi. Aihekokonaisuudet Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion painopistealueet kulttuuri ja kansainvälisyys sekä Turun kaupungin painopistealueista esim. paikallisuus liittyvät läheisesti uskonnon pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kulttuuripolku –hanke on osa myös uskonnon opetusta. Koulukohtaisissa syventävissä kursseissa pyritään kehittämään opiskelijoiden viestintä- ja mediaosaamista sekä eri kulttuurien syvempää tuntemusta. Luonnontieteen linja Valtakunnallinen pakollinen kurssi ”Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta” (UE2) on luonnontieteen linjan opiskelijoille valtakunnallinen syventävä kurssi. 105 Evankelis-luterilainen uskonto Valtakunnalliset pakolliset kurssit 1. Uskonnon luonne ja merkitys (UE1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tietää, millainen ilmiö uskonto on, ja tuntee Raamatun ominaislaadun pyhän kirjallisuuden edustajana •ymmärtää uskonnon yleismaailmallisen luonteen, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutumisen kulttuuriin ja yhteiskuntaan saa aineksia ja käsitteellisiä välineitä oman maailmankatsomuksensa jäsentämiseen tuntee Raamatun vaikutuksen länsimaisessa kulttuurissa ja Raamatun tutkimuksen osana uskonnon tutkimusta oppii pyhyyden ymmärtämisen avulla kunnioittamaan ihmisiä, joilla on erilainen vakaumus. Keskeiset sisällöt uskonnon määrittely ja tutkiminen uskonnon ydinkysymykset uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa Raamattu pyhänä kirjallisuutena yleispiirteet Raamatun synnystä ja sisällöstä Raamatun tutkimus- ja tulkintatavat Raamatun vaikutukset maailmankuvaan ja kulttuuriin Arviointi Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen. 2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta (UE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa tuntee kirkon opin rakentumisen, jumalanpalveluselämän ja taiteen vuorovaikutuksen, sekä kirkon poliittisen ja sosiaalisen merkityksen historian eri vaiheissa ymmärtää, miten kristinusko vaikuttaa erilaisina kirkkokuntina eri puolilla maailmaa osaa analysoida erilaisten kristillisten perinteiden ilmenemistä nykyajassa ja ymmärtää näihin sisältyvän yhteisen, ekumeenisen perustan. Keskeiset sisällöt kristillisen kirkon synty alkukirkosta idän ja lännen kirkon eroon 106 lännen kirkko keskiajalla idän kirkon kehitys reformaatio ja kirkkojen kehitys uudella ajalla nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa kirkkojen ja uskontojen välinen vuoropuhelu Arviointi Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen. 3. Ihmisen elämä ja etiikka (UE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hallitsee eettisen kysymyksenasettelun ja ymmärtää elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksen saa käsitteellisiä välineitä eettisten kysymysten tarkasteluun ymmärtää tekevänsä päivittäin moraalisia valintoja ja tietää olevansa vastuussa ratkaisuistaan saa perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista ja osaa kytkeä ne uskonnon kannalta keskeisiin kysymyksenasetteluihin ymmärtää Raamatun yhteyden elämänkysymyksiin ja etiikkaan ymmärtää kristinuskon ja etiikan yhteyden, erityisesti luterilaisen etiikan keskeisen sisällön ja kirkkojen eettisten kannanottojen taustalla olevia teologisia perusteita. Keskeiset sisällöt ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema kristillinen käsitys Jumalasta, ihmisestä, luonnosta ja pelastumisesta hyvän ja pahan käsitteet kristillinen etiikka ja etiikan teoriat yksilöeettisiä kysymyksiä yhteiskuntaeettisiä kysymyksiä Arviointi Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen. Valtakunnalliset syventävät uskonnon kurssit 4. Uskontojen maailmat (UE4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee maailmanuskontojen ominaispiirteet ymmärtää uskontoihin liittyvän sisäisen monimuotoisuuden ja niiden vaikutuksen ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan ymmärtää eri uskonnoissa ilmenevien ihmiselämän peruskysymysten samankaltaisuuden ja oppii arvostamaan muiden kulttuurien uskonnollista ja eettistä perinnettä. 107 Keskeiset sisällöt Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia alla olevien teemojen näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan luonnonkansojen uskontojen yhteisiä piirteitä. uskontojen levinneisyys ja kannattajamäärät uskontojen pyhät kirjat ja oppi uskontojen eettiset ohjeet uskontojen kultit ja rituaalit uskontojen suuntaukset uskonnot ja yhteiskunta Arviointi Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen. 5. Mihin suomalainen uskoo? (UE5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen ymmärtää Suomen uskonnollisista ja maailmankatsomuksellisista kysymyksistä käytyä keskustelua ja siihen liittyviä taustatekijöitä osaa jäsentää Suomen uskonnollisia liikkeitä niiden toiminnan ja opillisten korostusten näkökulmasta. Keskeiset sisällöt muinaissuomalainen uskonto Suomen kirkkohistorian yleislinjat luterilainen kirkko ja muut kristilliset kirkot nykypäivän Suomessa ei-kristilliset yhteisöt Suomessa kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan Arviointi Numeroarviointi. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen. Koulukohtaiset syventävät uskonnon kurssit 6. Myyttikurssi (UE6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu ihmiskunnan olemassaolon perimmäisiin kysymyksiin liittyviin ajatuksiin, jotka näkyvät myyteissä ja taruissa tuntee myyttien vaikutuksen kulttuurissa, varsinkin taiteen eri muodoissa. Keskeiset sisällöt myyttien määrittely ja luokittelu myyttien alkuperä ja muuttuminen 108 eri kulttuurien myytit opiskelijoiden kiinnostuksen perusteella soveltava projektityö opiskelijan valitsemalla tekniikalla. Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen hyväksytysti. 7. Elämän ja kuoleman suuret teemat (UE7) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu elämän ja kuoleman problematiikkaan saa valmiuksia syntymän ja kuoleman kohtaamiseen Keskeiset sisällöt kuoleman ja elämän määrittely-yrityksiä syntymä ja kuolema lääketieteellisinä ilmiöinä ihmisen aika kuolemaan ja syntymään liittyvät tavat eri kulttuureissa eri aikoina käsityksiä kuoleman jälkeisistä tiloista eri kulttuureissa käsityksiä ajasta ja ikuisuudesta syntymän ja kuoleman esitystavoista Suomen taiteessa Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat koe, tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen hyväksytysti. 8. Uskonnon kertauskurssi (UE8) Kurssin tavoitteena on, että * opiskelija muodostaa kokonaiskuvan lukion uskonnon kursseista ja niiden keskeisistä teemoista * tunnistaa yo-kokeen tehtävätyyppejä * tekee harjoituksia tulevaa yo-koetta varten * kehittää vastaustekniikkaa Keskeiset sisällöt * kurssien keskeisten sisältöjen kertaus * ylioppilaskokeen tehtävien harjoittelu ja vastaustekniikan hiominen * erilaisiin tehtäviin vastaaminen Arviointi Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat tuntityöskentely sekä tehtävien suorittaminen hyväksytysti. 9. Uskonto yhteiskunnassa (UE9) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - ymmärtää uskonnon suuren vaikutuksen yhteiskuntaa muokkaavana tekijänä - osaa pohtia, miten uskonnot vaikuttavat yhteiskuntaan ja yhteiskunta uskontoihin - oppii tarkastelemaan uskontojen tulevaisuutta, ja erityisesti kristinuskon ja islamin nykypäivänä ja tulevaisuudessa perehtyy uskontojen näkymiseen mediassa 109 - ymmärtää sodan ja rauhan problematiikkaa uskontojen kautta tarkasteltuna - tutustuu uskontojen piirissä harjoitettuun sosiaaliseen työhön yhteiskunnassa Kurssin keskeiset sisällöt ovat: - Uskontopsykologiset ja -sosiologiset teemat nyky-yhteiskunnassa - Globalisaation ja monikulttuurisuuden vaikutukset uskontoihin - Uskonnolliset ääriliikkeet - Uskonnolliset vaikutuskeinot ja uskonto vallankäyttäjänä - Uskontojen työmuodot (diakonia, lähetystyö, lapsi- ja nuorisotyö, kriisityö) - Sodan ja rauhan kysymykset - Uskonto mediassa - Ihmisoikeudet Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat aktiivinen tuntityöskentely sekä annettujen tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 10. Uskonto taiteessa (UE10) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - ymmärtää uskonnon monipuolisen vaikutuksen taiteessa - tutustuu uskonnollisiin symboleihin ja myytteihin - pohtii, miten aikakausi ja kulttuuri vaikuttavat taiteeseen - havainnoi ja ymmärtää eri uskontojen keskeisiä taiteen muotoja - tarkastelee kurssin puitteissa uskontojen ja uskonnollisten merkkihenkilöiden vaikutusta elokuvataiteessa, kuvataiteessa, arkkitehtuurissa sekä musiikissa Kurssin keskeiset sisällöt ovat: - Uskonnollinen symboliikka kuvataiteessa - Uskonnolliset myytit - Kristillinen kuvataide, esim. Jeesuksen kuvaaminen eri aikoina - Taiteen tulkinta - Uskonnon ilmeneminen musiikissa, elokuvassa ja arkkitehtuurissa Arviointi: Suoritusmerkintä. Arviointiin vaikuttavat aktiivinen tuntityöskentely sekä annettujen tehtävien suorittaminen hyväksytysti. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. 7.2.5.8. Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Opetushallitus on antanut määräyksen Lukioiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteista 2006, jotka ovat löydettävissä sivuilta http://www.oph.fi. 7.2.5.9. Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustiedon opetus tapahtuu Turussa keskitetysti Puolalanmäen lukiossa. Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2006 (http://www.oph.fi) on luettavissa valtakunnalliset kurssien tavoitteet ja sisällöt. 7.2.5.10. Filosofia 110 Valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman painopistealueista Tsyk:n lukion filosofian opetuksessa painottuu erityisesti eurooppalaisen ajatteluperinteen kulttuuri-identiteetin kestävän kehityksen yhteiskunnan ja teknologian kysymykset. Turun Suomalaisessa yhteiskoulussa filosofian opetus ei tuota selitystä todellisuudesta, vaan antaa lähtökohtia todellisuuden henkilökohtaiseen ymmärrykseen. Tämän vuoksi opetuksessa painottuu filosofian kysymysten pohdinta omakohtaisesti osallistuvan keskustelun avulla. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on valtakunnallisten kurssien lisäksi opetusohjelmaan laadittu kaksi koulukohtaista kurssia, joista toinen on osa ns. etärenkaan opetusta. Opetuksessa käytetään menetelminä dialogisuutta, jolla tarkoitetaan toisten ja omien näkemysten kriittistä ymmärtämistä keskustelussa. Toisten näkemykset kattavat sekä ns. suuret filosofit että opiskelutoverit. Toinen menetelmä on dialektiikka, jolla halutaan korostaa todellisuuden moni-ilmeisyyttä. Dialektisuus filosofian opiskelussa auttaa huomaamaan lähtökohtaisesti selvien käsitysten moninaiset taustaoletukset. Filosofinen ajattelu käsittelee koko todellisuutta, sen monimuotoista hahmottamista sekä ihmisen toimintaa siinä. Filosofian erityisluonne on sen tavassa jäsentää ongelmia käsitteellisesti, järkiperäisesti ja keskustellen. Filosofian opiskelu lukiossa tukee opiskelijoiden yksilöllistä kehitystä ja edistää yleisiä oppimisen ja ajattelun valmiuksia, joita tarvitaan muuttuvassa ja monimutkaisessa yhteiskunnassa. Filosofiassa opiskeltavat tiedolliset kokonaisuudet ovat välttämättömiä kulttuuriperinnön ja nykykulttuurin ymmärtämiseksi. Filosofian käytännön merkitys perustuu siihen, että opiskelija oppii jäsentämään käsitteellisesti arvoja, normeja ja merkityksiä koskevia kysymyksiä. Filosofian opiskelu auttaa näkemään, mitä merkitystä erilaisilla tiedoilla ja taidoilla on yksilölle ja yhteiskunnalle. Tietojen ja taitojen erikoistumisen vastapainona filosofian opiskelu opettaa hahmottamaan laajempia käsitteellisiä kokonaisuuksia ja yhteyksiä. Se auttaa näkemään, miten eri tieteenalojen ja ajatteluperinteiden käsitykset todellisuudesta, arvoista ja normeista voivat muodostaa keskenään johdonmukaisia kokonaisuuksia tai olla keskenään ristiriidassa. Filosofia kehittää arvostelukykyä. Filosofian opetus edistää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä. Filosofiassa annetaan runsaasti tilaa opiskelijoiden yksilöllisten näkemysten muodostamiselle. Kun opiskelijat paneutuvat filosofian peruskysymyksiin, joihin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja, he oppivat muodostamaan ja perustelemaan omia näkemyksiään sekä samalla kunnioittamaan toisenlaisia perusteltuja näkemyksiä. Mutkikkaiden kysymysten pohdiskelu ryhmässä kasvattaa opiskelijoissa kykyä luottaa omiin yksilöllisiin mahdollisuuksiinsa selvittää vaikeitakin ongelmia. Filosofian opiskelu tukee oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuullisiksi ja suvaitsevaisiksi kansalaisiksi. Opetuksen tavoitteet Filosofian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja 111 osaa jäsentää puhetta ja tekstiä käsitteellisesti sekä tunnistaa väitteitä ja niiden perusteluja ymmärtää erilaisten filosofisten käsitysten perusteluja sekä pystyy keskustelemaan niistä johdonmukaisesti ja järkevästi hallitsee yleissivistävät perustiedot sekä filosofian historiasta että nykysuuntauksista ja osaa suhteuttaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöihin. Arviointi Filosofiassa arvioidaan käsitteiden ja teorioiden omaksumista sekä kykyä ilmaista omaa filosofista ajattelua. Opiskelijan suhde filosofisiin kysymyksiin on yksilöllinen, mutta kysymysten käsittelyn perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus, ristiriidattomuus ja järjestelmällisyys. Valtakunnallinen pakollinen filosofian kurssi 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FF1) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. Keskeiset sisällöt mitä filosofia on, filosofisten kysymysten luonne ja niiden suhde käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin, filosofian keskeiset osa-alueet todellisuuden luonnetta koskevia filosofisia perusnäkemyksiä: hengen ja aineen suhde, vapaus ja välttämättömyys tietoa ja tietämistä koskevia filosofisia perusnäkemyksiä ja niiden suhde tieteellisiin ja arkisiin näkökulmiin: tieto, totuus ja perustelu, käsitteellisen ja kokemuksellisen suhde tiedon muodostumisessa yksilön ja yhteiskunnan suhde filosofisena kysymyksenä, oikeudenmukaisuuden ja vapauden käsitteet hyvän ja oikean käsitteet, toimintaa ohjaavien moraalisten arvojen luonne ja suhde tosiasioihin sekä muihin arvoihin kuten kauneuteen, hyvää elämää ja onnellisuutta koskevia filosofisia näkemyksiä Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen Valtakunnalliset syventävät filosofian kurssit 2. Filosofinen etiikka (FF2) Tavoitteet 112 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. Keskeiset sisällöt moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen 3. Tiedon ja todellisuuden filosofia (FF3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. Keskeiset sisällöt metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa totuuden luonne ja totuusteoriat tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta, käytännöllisen ja tieteellisen tiedon eroja ja yhtäläisyyksiä, tietäminen luonnontieteissä ja ihmistieteissä tieteellisen tutkimuksen luonne ja sen metodologisia peruskäsitteitä argumentoinnin ja päättelyn perusteita Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen 4. Yhteiskuntafilosofia (FF4) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija 113 perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. Keskeiset sisällöt yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen Koulukohtaiset syventävät filosofian kurssit 5. Mediafilosofia (FF5) Kurssi järjestetään verkkokurssina. Kurssilla käsitellään mediaa ihmisen ympäristönä. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 6. Keskusteleva filosofia (FF6) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • tutustuu filosofisen keskustelun perinteeseen • oppii argumentoimaan keskustelussa • osaa muotoilla kantansa perusteltujen väitteiden muotoon • tuntee erilaisia vaikuttamisen keinoja Keskeiset sisällöt • argumenttien tyypit ja niiden tunnistaminen • argumentin muotoilu • ajatteluprosessin hahmottaminen argumentteina • erilaiset vaikuttamiskeinot • väittelyt Kurssin suorittaminen edellyttää aktiivista osallistumista oppitunneilla. Arviointi Suoritusmerkintä Ei itsenäistä suoritusta 114 7. Ympäristöfilosofia (FF7) Ympäristöfilosofia tutkii ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, ihmistä luonnon osana. Ihmisen luontosuhteen sanotaan olevan nykyisten ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, perussyy. Harvoin kuitenkaan kysytään, mikä tuo luontosuhde oikeastaan on. Ympäristöfilosofian kurssilla tutustutaan ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen tieto-opillisiin, ontologisiin, yhteiskunnallisiin ja eettisiin ulottuvuuksiin. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa hahmottaa länsimaisia suhtautumistapoja luontoon ymmärtää luonnon ja kulttuurin erottamisen ja yhdistämisen ongelmallisuutta osaa käsitteellistää ympäristöongelmat osaksi elämäntapoja osaa jäsentää luontoarvoja Keskeiset sisällöt ympäristöfilosofinen tutkimus länsimaiset luontoasenteet ympäristöetiikka luonto ja arvot Kurssin suoritus: essee tai koe, suoritusmerkintä. 7.2.5.11. Psykologia Psykologian opetuksessa korostuu opetussuunnitelman painopistealueista erityisesti: aktiivinen kansalaisuus (PS5, PS6) hyvinvointi ja turvallisuus (PS1, PS2, PS3, PS4, PS5, PS6, PS6) kestävä kehitys (PS2, PS4, PS5, PS6) kulttuuri-identiteetti (PS2, PS5, PS6) teknologia ja yhteiskunta (PS2, PS3, PS5, PS6) viestintäosaaminen (PS3, PS6). Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla opiskelija voi omakohtaisesti tunnistaa, tiedostaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologian tiedot ja taidot tukevat itsetuntemusta, itsensä kehittämistä ja psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Psykologian yhtäältä empiirinen ja toisaalta pohdiskeleva ote luo opiskelijalle mahdollisuuden kehittää omaa kriittistä ajatteluaan. Opetuksessa luodaan edellytykset psykologisen tiedon ymmärtämiseen ja omakohtaiseen soveltamiseen. Opiskelijaa autetaan oivaltamaan psykologisen tiedon yhteys sosiaalisiin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin sekä ymmärtämään psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja vastavuoroista riippuvuutta. Opetuksessa käsitellään psykologisen tiedon luonnetta ja tiedon muodostumista painottaen ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusperinteen keskeisiä sisältöjä. 115 Opetuksen tavoitteet Psykologian opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa tutkimustiedon pohjalta ihmisen toiminnan kokonaisuutena, joka perustuu psyykkisten, biologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutukseen hallitsee psykologian keskeisiä käsitteitä, kysymyksenasetteluja ja tiedonhankintakeinoja sekä tietää psykologian tutkimustuloksia ja pystyy niiden pohjalta arvioimaan tieteellisen tiedon mahdollisuuksia ja rajoituksia ymmärtää psykologista tietoa siten, että pystyy soveltamaan tietojaan elämäntilanteidensa ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen, oman psyykkisen kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseen, opiskeluunsa sekä ajattelunsa, ihmissuhteidensa ja vuorovaikutustaitojensa kehittämiseen osaa hankkia psykologista tietoa eri tietolähteistä ja kykenee arvioimaan tiedon luotettavuutta kehittää valmiuksiaan sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan, yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten muutosten – kuten teknologisen kehityksen – tunnistamiseen ja kohtaamiseen sekä erilaisista kulttuuritaustoista ja yhteiskunnallisista oloista tulevien ihmisten toiminnan ymmärtämiseen. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden kognitiivisesti korkeatasoiseen ymmärrykseen tähtäävään osaamiseen. Arvioinnissa painotetaan tiedon muokkaamista ja kokonaisuuksien hallintaa yksittäisten tietojen toistamisen sijasta. Opiskelijan tulee osoittaa, että hän on ymmärtänyt opiskelemansa asiat ja että hän pystyy soveltamaan oppimaansa tietoa. Valtakunnallinen pakollinen psykologian kurssi 1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus (PS1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ymmärtää erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa tietää psykologian keskeisiä aihepiirejä, kuten emootio, motivaatio ja kognitiiviset toiminnot sekä osaa havainnoida ja pohtia ihmisen toimintaa näitä kuvaavien käsitteiden avulla ymmärtää oppimista psykologiseen tietoon tukeutuen ja osaa pohtia psykologisen tiedon avulla omaa opiskeluaan osaa soveltaa sosiaalipsykologista tietoa sosiaalisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja ymmärtää itseään ryhmän jäsenenä. 116 Keskeiset sisällöt psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen, keskeisiä lähestymistapoja psykologisten ilmiöiden selittämiseen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä oppimisen psykologian perusteet ja sovelluksia sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen Valtakunnalliset syventävät psykologian kurssit 2. Ihmisen psyykkinen kehitys (PS2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta tietää keskeisiä kehityspsykologisia teorioita ja osaa soveltaa kehityspsykologista tietoa omaan elämäänsä ymmärtää yksilön psyykkisen kehityksen jatkuvan monimuotoisena koko elämän ajan ymmärtää yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia ja ymmärtää, että kehitykseen voidaan vaikuttaa ymmärtää, miten psyykkistä kehitystä tutkitaan. Keskeiset sisällöt yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden valossa psyykkisen kehityksen yhteydet biologisiin tekijöihin, esimerkiksi perintötekijöihin ja hermoston kehitykseen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen 117 psyykkisen kehityksen tutkiminen Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen 3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet (PS3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistintoiminnan periaatteita ymmärtää vireystilan säätelyä ja sen merkitystä ihmisen hyvinvoinnin kannalta ymmärtää hermoston perusrakenteen ja toiminnan periaatteita sekä niiden yhteyden kognitiivisiin perustoimintoihin tietää, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan. Keskeiset sisällöt kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermoston rakenne, hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus kognitiivisen psykologian ja neuropsykologian tutkimus ja sovelluksia Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen 4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta (PS4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ihmisen toiminnan olevan sekä tietoisen ohjauksen että tiedostamattomien tekijöiden vaikutuksen alaista tutustuu motivaation ja emootioiden perusteorioihin ja tietää, miten ihmisen motivaatiota ja emootioita koskeva tutkimustieto syntyy niiden pohjalta 118 ymmärtää, miten motivaatio, emootiot ja kognitiiviset toiminnot muodostavat dynaamisen toimintaa ohjaavan kokonaisuuden ymmärtää, miten motivaatio ja emootiot ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ymmärtää tietoisuuden, ajattelun ja kielen merkityksen ihmisen toiminnassa ymmärtää taitavan ajattelun, älykkyyden, asiantuntijuuden ja luovuuden edellytyksiä ja kehittämismahdollisuuksia yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Keskeiset sisällöt eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation ja emootioiden perusteoriat ja tutkimus motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa motivaation, emootioiden ja niiden säätelyn yhteys hyvinvointiin yksilö- ja yhteisötasolla motivaation ja tunteiden yhteydet sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin sekä motivaation ja tunteiden biopsykologinen perusta korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen 5. Persoonallisuus ja mielenterveys (PS5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuuden ja tietää, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt ymmärtää erilaisia lähestymistapoja persoonallisuuden kuvaamiseen ymmärtää mielenterveyden määrittelyn vaikeuden sekä sen, miten psyykkiset, biologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät ovat yhteydessä mielenterveyteen tietää keskeisiä mielenterveyden häiriöitä ja niiden erilaisia hoitomuotoja 119 tietää psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisen keinoja. Keskeiset sisällöt persoonallisuuspsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi minuus ja identiteetti persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista persoonallisuuden tutkiminen mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen Arviointi Numeroarviointi: koe ja tuntiosaaminen Koulukohtaiset syventävät psykologian kurssit 6. Sosiaalipsykologia (PS6) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yksilöiden toimintaan vaikuttavat sosiaalipsykologisia tekijöitä ymmärtää ryhmän toimintaan vaikuttavia tekijöitä ymmärtää yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutuksen yksilön psyyken kehittymisessä ja toiminnassa tietää keskeisiä sosiaalipsykologisia ilmiöitä tietää vuorovaikutuksessa vaikuttavia periaatteita Keskeiset sisällöt sosiaalipsykologian keskeisiä käsitteitä, esimerkiksi identiteetti, ryhmä, valta, asenteet ja arvot identiteetin rakentumisen tarkastelu sosiaalipsykologia näkökulmista sosiaalipsykologinen tutkimus ryhmän toimintaan liittyvät ilmiöt, esimerkiksi konformismi, sosiaalinen paina, valta, johtajuus sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät 120 yhteisön vaikutus yksilön toiminnassa Arviointi Numeroarviointi: pienoistutkimus/koe ja tuntiosaaminen 7. Psykologian kertauskurssi (PS 7) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa lukion psykologian oppimäärän kokonaisuuden ymmärtää psykologisen tiedon luonteen osaa käsitellä ihmisen toimintaan liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista Keskeiset sisällöt lukion psykologian oppimäärän keskeiset sisältöjä psykologian tietojen soveltamisen harjoittelu esim. ainereaalin kysymyksin Arviointi Suoritusmerkintä: harjoituksien suorittaminen ja tuntiosaaminen Koulukohtaiset soveltavat kurssit 8. Ihmissuhdekurssi (PS8) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa vahvistusta itsetuntoonsa pohtii ja ymmärtää erilaisten ihmissuhteiden merkitystä elämänkaaren eri vaiheissa sekä niihin vaikuttavia tekijöitä pohtii ystävyyden, yksinäisyyden ja sosiaalisten verkostojen merkitystä ihmisen elämässä oppii ja kehittää vuorovaikutustaitojaan sekä viestintää tunnistaa ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia ja osaa ratkaista niitä Keskeiset sisällöt kuuntelu- ja tunnetaidot tehokas viestintä ristiriitatilanteet: niiden tunnistaminen, kohtaaminen ja ratkaisutavat ystävyys- ja parisuhteet sekä perheen ihmissuhteet kriisien kohtaaminen ja auttajana toimiminen Arviointi Tuntityöskentely, tehtävien suorittaminen ja oppimispäiväkirjan kirjoittaminen. Suoritusmerkintä. 121 7.2.5.12. Terveystieto Valtakunnallinen pakollinen terveystiedon kurssi 1. Terveyden perusteet (TE1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen työ- ja toimintakykyyn sekä työ- ja muuhun turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja osaa arvioida niiden toteutumista omassa elämäntavassaan ja ympäristössään tietää kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn merkityksen yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta sekä oppii pohtimaan niiden ehkäisyyn liittyviä ratkaisuja yhteiskunnassa tunnistaa terveyserojen syntyyn vaikuttavia tekijöitä osaa hankkia, käyttää ja arvioida terveyttä ja sairauksia koskevaa tietoa sekä pohtia terveyskulttuuriin ja teknologiseen kehitykseen liittyviä ilmiöitä terveysnäkökulmasta tuntee keskeiset terveyden ja sosiaalihuollon palvelut. Sisältö työ- ja toimintakykyyn sekä turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä: ravitsemus, uni, lepo ja kuormitus, terveysliikunta, mielenterveys, sosiaalinen tuki, työhyvinvointi, työturvallisuus, turvallisuus kotona ja vapaa-aikana, ympäristön terveys seksuaaliterveys, parisuhde, perhe ja sukupolvien sosiaalinen perintö kansantaudit ja yleisimmät tartuntataudit sekä niihin liittyvät riski- ja suojaavat tekijät sekä niihin vaikuttaminen sairauksien ja vammojen itsehoito, ensiapu ja avun hakeminen terveyserot maailmassa, terveyseroihin vaikuttaviin tekijöihin tutustuminen terveystietojen tiedonhankintamenetelmiä sekä terveyttä koskevan viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kriittinen tulkinta terveydenhuoltoja hyvinvointipalvelujen käyttö, kansalaistoiminta kansanterveystyössä Valtakunnalliset syventävät terveystiedon kurssit 2. Nuoret, terveys ja arkielämä (TE2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan elämäänsä aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta osaa pohtia ja tarkastella terveyteen ja sairauteen liittyviä arvoja ja arvostuksia osaa perustella omia valintojaan terveyden näkökulmasta ja arvioida elämäntapaan ja ympäristöön liittyvien valintojen merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille osaa kuvata koettua terveyttä ja terveysongelmia selittäviä ilmiöitä ja niiden erilaisia tulkintoja. Sisältö itsetuntemus, aikuistuminen, sosiaalisen tuen merkitys perheessä ja lähiyhteisössä vanhemmuuteen ja perhe-elämään valmentautuminen 122 elämänilo, mielenterveyden ylläpitäminen ja jaksaminen, masennuksen ja kriisien kohtaaminen ruuan terveydelliset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset merkitykset sekä painonhallinta, terveysliikunta, syömishäiriöt fyysinen ja psyykkinen turvallisuus, väkivallaton viestintä seksuaaliterveys terveysongelmia selittäviin kulttuurisiin, psykologisiin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin ja niiden tulkintoihin tutustuminen, esimerkiksi elämän mielekkyyden kokeminen, ruumiinkuva/kehollisuus, mielihyvä ja riippuvuudet nykyaikana tupakka, alkoholi ja huumeet yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan sekä globaalisesta näkökulmasta 3. Terveys ja tutkimus (TE3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa pohtia kansanterveystieteen ja ehkäisevän terveydenhuollon kehityksen päälinjoja kansallisesti ja maailmanlaajuisesti osaa hankkia, arvioida ja tulkita terveyteen ja sairauksiin liittyvää tutkimus- ja arkitietoa toteuttaa pienimuotoisia terveys-/terveyskäyttäytymiskartoituksia omassa opiskeluympäristössään osaa käyttää terveydenhuollon palveluja sekä tuntee asiakkaan ja potilaan oikeudet osaa pohtia ja arvioida teknologisen kehityksen merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Sisältö terveyden edistämiseen, sairauksien tunnistamiseen ja ehkäisyyn liittyviä eri aikakausien menetelmiä terveyskäyttäytymisen ja koetun terveyden tutkiminen: fyysisen ja psyykkisen työja toimintakyvyn mittaaminen, ergonomiamittaukset, työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen käytäntöjä, asiakkaan ja potilaan oikeudet tutkimustiedon ja median terveydestä välittämien mielikuvien kriittinen lukutaito, medikalisaatio terveystottumusten arvioiminen ja seuranta sekä tutkimusten tekeminen Pakollisen ja syventävien kurssien arviointi Arvioinnissa korostetaan terveyttä ja sairautta koskevan tiedon ymmärtämistä ja soveltamista. Huomio kiinnitetään siihen, miten opiskelija osaa käyttää ja yhdistää erilaisiin lähteisiin perustuvaa tietoa. Arvioinnin kohteena on opiskelijan valmius terveyttä ja sairautta koskevaan eettiseen arvopohdintaan ja taito perustella omia terveysvalintoja sekä taito arvioida yhteisössä tehtyjä terveyttä ja sairautta koskevia ratkaisuja. Terveystiedon arvioinnissa käytetään kurssikokeita, yksilö- ja ryhmätehtäviä, esitelmiä, pienimuotoisia kartoituksia ja tutkimuksia sekä toiminnallisia tehtäviä. Arviointi näissä kursseissa tapahtuu numeerisesti (4-10). Koulukohtainen syventävä terveystiedon kurssi 123 4. Terveystiedon kertauskurssi (TE4) Kurssi on puolen kurssin mittainen. Kertauskurssin tavoitteena on, että opiskelija saa mahdollisimman hyvät valmiudet menestyä ylioppilaskirjoitusten terveystiedon reaalikokeessa kertaa ja syventää terveystiedon kurssien keskeisiä sisältöjä erottaa tutkitun ja kokemuksellisen tiedon merkityksen. Sisältö Kurssi koostuu terveystiedon pakollisen ja syventävien kurssien keskeisistä sisällöistä. Lisäksi kurssilla käydään läpi erilaisia terveystiedon reaalikoetehtävätyyppejä ja harjoitellaan vastaamistekniikkaa. Oppimateriaalina kurssilla käytetään terveystiedon kurssien oppikirjoja, reaalikokeen mallitehtäviä/aikaisempia reaalikysymyksiä ja muuta ajankohtaista materiaalia. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä aktiivisen osallistumisen sekä sovittujen kirjallisten tehtävien perusteella. Koulukohtaiset soveltavat kurssit 5. Ensiapu ja turvallisuus (TE5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää turvallisuuskäsitteen laaja-alaisesti sekä hallitsee ensiavun keskeisiä käsitteitä ja välineistöä. Opiskelija osaa toimia jatkossa erilaisissa ensiaputilanteissa sekä osaa auttaa hätään joutunutta. Toiminnalliset työtavat vierailukäynteineen, esim. pelastus- /rajavartiolaitoksen tai terveydenhuollon yksiköihin, sisältyvät kurssiin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. merilinjan kurssi 7.2.6. Taito- ja taideaineet 7.2.6.1. Kuvataide Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kuvataideopetuksessa noudatetaan koulun opetussuunnitelmassa mainittavan kulttuuripolun tavoitteita. Kursseilla hyödynnetään Turun runsasta näyttelytarjontaa sekä Turun ympäristön ja arkkitehtuurin erityispiirteitä. Lukion kuvataideopetuksessa opiskelija oppii tulkitsemaan, arvostamaan ja arvottamaan omaa ja muiden kuvallista kulttuuria. Kuvataideopetuksen tarkoituksena on kehittää opiskelijan ymmärrystä yhteiskunnan ja ympäristön visuaalisista ilmiöistä ja niiden merkityksistä. Omakohtainen taiteellinen työskentely antaa opiskelijalle mahdollisuuden taiteesta nauttimiseen, onnistumisen kokemuksiin ja itselle tärkeiden 124 asioiden ilmaisemiseen. Opetuksessa tuetaan opiskelijan mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan pohtimaan ja perustelemaan esteettisiä ja eettisiä arvovalintojaan omassa elämässä, kuvataiteessa, mediassa ja kulttuuriympäristössä. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää taiteen merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Opetuksessa syvennetään visuaalisen kulttuurin yleissivistyksen perusteet ja luodaan riittävät edellytykset jatko-opinnoille. Opetuksen sisältöjä ovat kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu, taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen, ympäristön suunnittelu, arkkitehtuuri ja muotoilu sekä median visuaaliset tekstit. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, jossa taidolliset ja tiedolliset sisällöt täydentävät toisiaan. Oppisisällöistä rakennetaan teemallisia kokonaisuuksia ja opetuksessa tehdään yhteistyötä eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa. Opetuksen lähtökohtana on opiskelijan oma kokemus, jonka pohjalta opiskelija toteuttaa monipuolisia kuvien tuottamis- ja tulkintaprosesseja. Oppiaineiden välistä yhteistyötä tehdään kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi. Opiskelija hankkii projekti- ja kulttuuriosaamista työskennellessään yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Opetuksen tavoitteet Kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja arvottamaan kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria omassa elämässään ja yhteiskunnassa tuntee kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin keskeisiä käsitteitä ja osaa käyttää niitä taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön oppii valitsemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti eri materiaaleja, tekniikoita ja välineitä kuvallisessa ilmaisussaan tuntee nykytaidetta ja kuvataiteen historiaa ymmärtää mediakulttuuria ja sen vaikutusta ihmiseen ja yhteiskuntaan oppii mediatuotannon visuaalisen sisällön suunnittelua, tuottamista ja esteettistä arviointia ja osaa soveltaa mediateknologiaa omassa kuvallisessa työskentelyssään tuntee arkkitehtuurin, muotoilun ja esinekulttuurin visuaalista kieltä ja historiaa tiedostaa oman toimintansa vaikutukset luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon osaa käyttää ja arvostaa kulttuuripalveluja. Arviointi Kuvataiteen arviointi on pitkäkestoista ja vuorovaikutteista. Arvioinnin tulee antaa tietoa opiskelijan edistymisestä ja samalla kannustaa häntä ilmaisemaan itseään rohkeasti luottaen omaan kuvalliseen ilmaisuunsa. Kuvataideopetuksen tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja. Arvioinnin kohteina ovat työprosessit, työskentelyn tulokset, sisällölliset, ilmaisulliset ja tekniset taidot ja kyky soveltaa teoriatietoa omassa ilmaisussaan. Kuvataidekurssien arvioinnissa otetaan huomioon kuvalliset ja 125 kirjalliset yksilö- ja ryhmätehtävät, luonnokset, itsenäisesti suoritettavat tehtävät ja yleinen aktiivisuus. Kaikilla kursseilla numeroarviointi. Valtakunnalliset pakolliset kuvataiteen kurssit 1. Minä, kuva ja kulttuuri (KU1) . Kurssiin sisältyy aina näyttelykäynti sekä oman näyttelyn rakentaminen. Lopuksi koe. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee visuaalisen kulttuurin sisältöjä ja perusteita oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja oppii käyttämään taiteen käsitteistöä tarkastellessaan ja arvioidessaan omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia oppii tarkastelemaan visuaalisen kulttuurin ilmiöitä kriittisesti ja tulkitsemaan niiden sisältöjä, muotoja ja merkityksiä yksilön ja yhteiskunnan kannalta sekä soveltamaan oppimaansa omassa työskentelyssään ymmärtää kuvataiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään ja yhteiskunnassa. Keskeiset sisällöt mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen Arviointi Numeroarviointi 2. Ympäristö, paikka ja tila (KU2) Kurssilla painottuu Turun ympäristön ja arkkitehtuurin erityispiirteiden ja tyylisuuntien tunnistaminen. Lopuksi koe. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja 126 oppii ympäristön suunnittelussa ja muotoilussa tekemään havaintoja eri näkökulmista, kuten esteettiseltä ja eettiseltä sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen kannalta oppii tarkastelemaan ympäristöä luonnonvaraisena, rakennettuna, sosiaalisena ja psyykkisenä ilmiönä sekä kulttuurisena viestinä ymmärtää yhteisö- ja ympäristötaiteen merkityksen ympäristösuunnittelussa ja laajemmin visuaalisessa kulttuurissa. Keskeiset sisällöt tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut Arviointi Numeroarviointi Valtakunnalliset syventävät kuvataiteen kurssit 3. Media ja kuvien viestit (KU3) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ymmärtää kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa oppii käyttämään erilaisia kuvia ja tekniikoita eri viestintäympäristöissä oman ilmaisunsa välineenä oppii analysoimaan ja kehittämään omaa mediasuhdettaan. Keskeiset sisällöt kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa valokuva mediassa elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa Arviointi Numeroarviointi 4. Taiteen kuvista omiin kuviin (KU4) 127 Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua kulttuuri- ja taidepainotteiselle Pariisin matkalle yhdessä ranskan opiskelijoiden kanssa. Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa kuvataiteen historian pääpiirteitä teemallisesti ja kronologisesti ymmärtää kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa käyttää omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan oppii työskentelemään itsenäisesti ja harjaantuu pohdiskelevaan, sanalliseen itsearviointiin. Keskeiset sisällöt taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali Arviointi Numeroarviointi 5. Nykytaiteen työpaja (KU5) Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä oppii havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä sekä soveltamaan havaintojaan omassa ilmaisussaan oppii ymmärtämään ja käyttämään nykytaiteen keinoja työskennellessään erilaisten ilmiöiden parissa harjaantuu tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn. Keskeiset sisällöt mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella oman produktion toteuttaminen visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita Arviointi Numeroarviointi Koulukohtaiset syventävät kuvataiteen kurssit 6. Piirustus (KU6) 128 Kehitetään piirtämistaitoa sekä tekniikkana, näköhavaintona että luovan ilmaisun keinona. Harjoitellaan ihmisen, tilan ja muodon kuvaamista, sekä käytetään erilaisia piirtimiä tussista hiileen. Myös grafiikan työ mahdollinen. Tavoitteet Olennaista ihmisen mittasuhteiden oppiminen, valöörin hallinnan kehittäminen sekä oman luovan piirustustyylin kehitteleminen. Opitaan hallitsemaan erilaisia viivatyylejä. Sisällöt Nopeaa, luonnosmaista havainnoinnin kehittämistä, esimerkiksi elävän mallin piirustus croquies-töinä. Eri tekniikoihin ja piirtimiin (hiili, pastelli, tussi) liittyvää ilmaisua vaativampina töinä. Kurssiin voidaan sisällyttää myös grafiikan työ(puugrafiikka, metalligrafiikka). Arviointi Numeroarviointi Maalaus ja värioppi (KU7) Maalaamisen kautta väri-ilmaisuun: muutama pienehkö harjoitus ja päätyönä iso maalaus, myös joitakin analysointeja. Tavoitteet Syvennetään tietämystä värin teoriasta, merkityksestä ja ilmaisusta. Pääpaino värikontrasteissa- ja harmonioissa, joita opitaan käyttämään ilmaisukeinona omassa työskentelyssä. Opitaan erilaisia maalaustekniikoita. Lopputyössään opiskelija osaa käyttää hyväkseen kurssilla oppimaansa. Sisällöt Teoriapohjaa: Värin symboliset ja kulttuuriset merkitykset, värin vuorovaikutus, värin käyttö eri aikoina taidehistorian esimerkkien kautta. Pääpaino käytännön tekemisessä; värien sekoittaminen, värikontrastit- ja harmoniat ilmaisukeinona pienten tehtävien kautta. Luova ilmaisu prosessimaalauksen ja ekspressiivisen maalauksen harjoittelun kautta. Guassi- ja akryylitöitä. Päätyönä (n.1/3 kurssista) oma lopputyö suurena maalauksena. Arviointi Numeroarviointi 8. Muotoilu ja design (KU8) Muotoilu, sisustus ja design tutuksi ja oman ilmaisun välineiksi. Tavoitteet Oman luovan ilmaisun ja ideointikyvyn kehittäminen. Suunnitelmien kehittely esityskuviksi ja valmiiksi muotoilu/design tuotteiksi. Muotoilun ja designin lähihistorian ( =modernismi ja suomalainen ja skandinaavinen perinne) tuntemuksen lisääminen. Designin ymmärtäminen laajana käsitteenä (käyttöesineet, huonekalut, 129 asusteet, taide-esineet.), osana kestävää kehitystä. Muotoilun peruskäsitteiden oppiminen. Sisällöt Orientaatiotehtävä: Assemblaasi/kollaasi, savitöitä, sisustussuunnitelma tai designtuotteen (huonekalu, käyttöesine, taide-esine, asuste) suunnittelu. Muotoilun teoriaa ja designin maailmaan tutustuminen oman tutkimisen ja näyttely/yritysvierailujen kautta. Arviointi Numeroarviointi 9. Arkkitehtuuri (KU9) Arkkitehtuurin esityskuvia , pienoismalleja sekä Modernin arkkitehtuurin historiaa. Tavoitteet Arkkitehtuurin tuntemuksen lisääminen. Tilan hahmottamiskyvyn ja piirustustaidon kehittäminen. Opitaan esittämään omat ideat esituskuvina ja kolmiulotteisina rakennelmina. Sisällöt Tilan kuvaamista, arkkitehtuurin historiaa, oman pientalon suunnittelu pohjapiirroksista kolmiulotteiseksi kuvaksi tai pienoismalliksi. Arkkitehtuuritoimistossa vierailu. Arviointi Numeroarviointi 10. Graafinen suunnittelu ja digitaalinen kuvankäsittely (KU10) Käyttögrafiikkaa (=sarjakuva, tuotepakkaus, juliste, kuvitus tms.). Tavoitteet Opitaan suunnittelemaan omia graafisia töitä ja toteuttamaan ne yhdistäen omaa kuvallista ilmaisua ja kuvankäsittelyohjelmaa. Sisällöt: harjoitustöinä kuvitus, sarjakuva, pakkaus, juliste, levyn kansi tms. Digitaalinen kuvankäsittely ja taitto pääosin käyttäen PaintShop Pro-ohjelmaa. Tehtäviin liittyy piirtämistä ja omaa kuvausta digikameralla. Mahdollinen vierailu graafisen suunnittelun toimistoon. Arviointi Numeroarviointi 11. Valokuvaus ja pimiötyöskentely (KU11) Perinteinen filmille kuvaus sekä digitaalinen valokuvaus tekniikkana ja ilmaisuvälineenä. Tavoitteet 130 Opitaan valokuvauksen historiasta, tekniikasta ja teoriasta, opitaan käyttämään kameraa oman luovan ilmaisun välineenä. Sisällöt Valokuvauksen historiaa ja teoriaa. Kuvaus- ja valaistusharjoituksia, pimiötyöskentelyä, digitulostuksia, päätyönä mustavalkoinen kuvasarja. Olosuhteiden salliessa toteutetaan osittain retkenä Turun lähiympäristöön tai kauemmas (esim. Tukhomaan). Arviointi Numeroarviointi 12. Ympäristötaidetta saaristossa (KU12) Toteutetaan osittain retkenä Turun (tai mahd. esim. Italian) saaristoon yhdessä merilinjan ja luonnontiedeopiskelijoiden kanssa. Tavoitteet Saaristo- ja meriympäristön ymmärtäminen ja havainnointi taiteen tekemisen kautta ja keinoin. Vaihtoehtoisten ilmaisutapojen ja tekniikoiden yhdistämisen oppiminen. Opitaan integroimaan kuvataiteellinen ilmaisu myös muihin omiin kiinnostusalueisiin, esim.luonnontieteisiin (meribiologiaan tms). Saadaan välineitä oman taiteellisen ilmaisun ja oman tyylin kehittämiseen. Sisällöt Ympäristön havainnointia mm. ympäristötaidetta, performanssia, valokuvaa, elokuvaa ja perinteistä taidetta yhdistellen. Osaksi oma saaristoon ja meriympäristöön liittyvä kokemuksellinen työ, jossa tekniikka on vapaa. Lopuksi kootaan näyttely. Arviointi Numeroarviointi 13. Pukusuunnittelu ja lavastus (KU 13) Tutustutaan puku- ja lavastustaiteeseen. Piirustus- ja pienoismalliharjoituksia. Kurssi voi tukea lavastuksen ja puvustuksen kautta ilmaisutaidon ryhmän näytelmiä sekä elokuva- ja videokurssin lyhytelokuvia. Mahdollinen myös yhteistyö teattereiden ja oppilaitosten kanssa. Opiskelija syventyy joko lavastukseen tai pukusuunnitteluun. Tavoitteet Puku- ja lavastustaiteeseen tutustuminen, esityskuvan tekemisen oppiminen. Opitaan työskentelemään itsenäisesti lavastus- ja puvustussuunnitelmien parissa sekä osana lavastus- tai puvustustiimiä. Sisällöt Teatterivierailuja ja asiantuntijoiden luentoja. Esityskuvan tekeminen piirtämällä ja kuvankäsittelyohjelmia hyödyntäen. Pienoismallin ja prototyypin tekeminen. Oman tai projektiin valitun suunnitelman jatkaminen valmiiksi työksi. Arviointi 131 Numeroarviointi 14. Elokuva ja video (KU14) Elokuvan teoriaa ja analysointia sekä oman lyhytelokuva/videon tekemistä yhdistävä kurssi. Tavoitteet ymmärtää elokuvaa ja videota taiteena sekä ilmaisukeinona. Sisällöt elokuvailmaisun käytännön harjoituksia, elokuvan ja videotaiteen historiaa sekä analysointia. Toteutetaan pieni lyhytelokuva tai video, joka editoidaan. Arviointi Numeroarviointi 15. Diplomityökurssi / lopputyökurssi (KU15) Lukiodiplomi vastaa ylioppilastutkintoa kuvataiteessa ja se on tarkoitettu kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. Halutessaan voi suorittaa kurssin myös lopputyökurssina. Lopuksi näyttely. Tehtävät tulevat vuosittain opetushallituksesta ja kurssi edellyttää vähintään neljän aiemman kuvataiteen kurssin suorittamista. Ks. lisätietoja www.edu.fi. Arviointi Arvostelu kirjallisten ohjeiden ja tavoitteiden perusteella ulkopuolisen opettajan kanssa. 7.2.6.2. Musiikki Valtakunnalliset pakolliset musiikin kurssit MU1 on pakollinen kurssi kaikille ja sen itsenäinen suorittaminen sallitaan vain poikkeustapauksessa. MU2 on vaihtoehtoinen kurssi. 1. Musiikki ja minä (MU1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija löytää oman tapansa toimia musiikin alueella. Hän pohtii oman musiikkisuhteensa kautta musiikin merkitystä ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle. Hän tutkii omia mahdollisuuksiaan musiikin tekijänä ja tulkitsijana, kuuntelijana sekä kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Kurssilla tutustutaan opiskelijoiden omaan sekä muuhun paikalliseen musiikkitoimintaan. Opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä. Kurssilla syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. 132 Kurssiin kuuluu käynti musiikkikirjastossa, Sibelius-museossa ja Turun filharmonisen orkesterin konsertissa. Numeroarviointi. 2. Moniääninen Suomi (MU2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Opiskelija tutkii erilaisia Suomessa esiintyviä musiikkikulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja ja oppii ymmärtämään niiden taustatekijöitä, kehitystä ja olennaisia piirteitä. Kurssilla tarkastellaan myös eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. Musisoitaessa kiinnitetään huomiota oman ilmaisun sekä kuunteluja kommunikaatiovalmiuksien kehittämiseen. Sisällöt edustavat eri musiikinlajeja: populaari-, taide- ja perinnemusiikki. Suomalaisen musiikin historiassa huomioidaan erityisesti Turun osuus. Kurssilla tutustutaan paikalliseen musiikin harrastus- ja opiskelutarjontaan ja käydään ainakin yhdessä konsertissa. Numeroarviointi. Valtakunnalliset syventävät musiikin kurssit 3. Ovet auki musiikille (MU3) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. Numeroarviointi. 4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa ja itse tuotettua materiaalia. Opiskelija valmistaa itse musiikkia tai äänimaisemaa liittyen esimerkiksi näytelmään, elokuvaan, tanssiteokseen tai runoon. Oman musiikin valmistaminen voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä esimerkiksi kuvataiteen kurssien kanssa. Numeroarviointi. 133 5. Musiikkiprojekti (MU5) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Numeroarviointi. Koulukohtaiset soveltavat musiikin kurssit 6. Kuoro I (MU6) 7. Kuoro II (MU7) Kurssit MU6 ja MU7 muodostavat yhteisen kuoron, joka harjoittelee ohjelmistoa pääasiassa koulun juhliin. Suoritusmerkintä. 8. Keikoista kurssiksi (MU8) Kurssi muodostuu esiintymisistä lukion tilaisuuksissa ja juhlissa. Suoritusmerkintä. 9. Musiikista virtaa (MU9) Kurssin tavoitteena on kehittää opiskelijan luovuutta, sosiaalisuutta ja vuorovaikutustaitoja. Musiikkia käytetään kokemusten ja tunteiden ilmaisun välineenä. Musisoinnin ilo, onnistumisen elämykset ja itseilmaisun tukeminen ovat keskeisiä tavoitteita. Suoritusmerkintä. Ei itsenäistä suoritusta. 10. Musiikin perusteet 1 (MU10) Kurssin tavoitteena on saavuttaa sellaiset valmiudet musiikin teoriassa ja säveltapailussa, että musiikinperusteet 1 -kurssin suorittaminen on mahdollista. Kurssin päätteeksi suoritetaan kurssitutkinto SMOL:n vaatimusten mukaisesti. Kurssista saa suoritusmerkinnän sekä erillisen todistuksen kurssitutkinnon suorittamisesta. 11. Musiikin lukiodiplomikurssi (MU11) 134 Lukiodiplomi on ylioppilastutkintoon liittyvä lisänäyttö lukion aikana osoitetusta erityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Suorituksen perustana on koko lukioaikainen musiikinopiskelu. Itsenäinen suoritus. Suoritusmerkintä. 7.2.6.3. Liikunta Valtakunnalliset pakolliset liikunnan kurssit 1. Taitoa ja kuntoa (LI1) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija jatkaa peruskoulussa opittujen liikuntataitojen syventämistä ja harjoittamista saa ohjausta monipuoliseen liikuntaan saa myönteisiä liikuntakokemuksia tutustuu mahdollisuuksien mukaan uusiin liikuntalajeihin ymmärtää monipuolisen fyysisen kunnon harjoittamisen periaatteet ja toimii terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävästi. Sisältö fyysisen kunnon harjoittelu, oman fyysisen kunnon mittaaminen ja arviointi lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan tanssi eri muodoissaan talviliikunta uinti ja vesipelastus yleisurheilu suunnistus ja luontoliikunta 2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen (LI2) Kurssin tavoitteena on, että opiskelija monipuolistaa lajitaitojaan ja -tietojaan saa perustiedot kunto-ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen saa ohjausta henkilökohtaisen, terveyttä edistävän liikuntaharrastuksen aktivoimiseen oppii vastuulliseen toimintaan itsenäisesti ja ryhmässä oppii arvostamaan ja ylläpitämään terveyttä ja työkykyä kehittyy sosiaalisessa kanssakäymisessä. Sisältö fyysisen kunnon harjoittelu, lihashuolto ja rentoutus sisä- ja ulkopalloilu, mailapelit voimistelu eri muodoissaan 135 tanssi eri muodoissaan talviliikunta kuntouinti ja vesiliikunta luontoliikunta jokin uusi liikuntalaji Pakollisten kurssien arviointi Liikunnan arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen sekä taidot, tiedot ja toimintakyky. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna opiskelijan itsearviointia. Pakolliset kurssit arvioidaan numeerisesti (4-10). Valtakunnalliset syventävät liikunnan kurssit 3. Virkisty liikunnasta (LI3) Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Sisältö Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön. Kurssin sisällön tarkentaminen tapahtuu opiskelijoiden kanssa yhdessä. Kurssi voidaan toteuttaa esimerkiksi retkeily- ja luontoliikuntakurssina. 4. Vanhat tanssit – yhdessä liikkuen (LI4) Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia sekä Vanhat tanssit –tapahtuman järjestäminen. Tavoitteena on myös, että oppilas oppii vähintään 10 vanhaa juhlatanssia sekä vakiotanssin (foxtrot, valssi, tango) perusteet. Sisältö Vanhat juhlatanssit sekä vakiotanssit. Lisäksi oppilaat voivat laatia myös omia tanssiesityksiä Vanhat tanssit –juhlaan. Arviointi Arvioinnissa korostuu asenne, yhteistoiminnallisuus sekä taidot. Suoritusmerkintä. 5. Kuntoliikuntaa kuntosalilla (LI5) Kurssilla pyritään antamaan kipinä tuki- ja liikuntaelimistön kunnon parantamiseen. Kurssin tarkoituksena on parantaa oppilaan lihaskestävyyttä sekä lisätä perus- ja maksimivoimaa. Pyrkimyksenä on myös vähentää opiskelijoiden niska-hartiaseudun kiputiloja. Sisältö Kurssi toteutetaan lihashuoltokurssina kuntosalilla. Opiskelijat laativat yhteistyössä opettajan kanssa henkilökohtaisen harjoitusohjelman. Harjoitteluun voidaan liittää 136 salilla tapahtuvaa verenkiertoelimistöä kehittävää ryhmäliikuntaa, kuten Body pump -, Spinning- ja Circuit training –harjoittelua. Arviointi Arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten hyvin opiskelija noudattaa harjoitusohjelmaansa. Opiskelijoiden lihaskunnon kehittymistä seurataan kuntosalilla tapahtuvilla lihaskuntotesteillä. Arviointi tapahtuu numeerisesti (4-10). Koulukohtaiset syventävät liikunnan kurssit 6. Pallopelikurssi (LI6) Kurssin tavoitteena on liikkumisen ja pelaamisen ilo sekä opiskelijoiden fyysisen kunnon kehittäminen ja ylläpito pallopelien avulla. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii valittujen lajien perustekniikkaa ja –taktiikkaa. Sisältö Kurssilla voidaan keskittyä yhteen tai useampaan pallopeliin. Kurssi on mahdollista toteuttaa myös osallistumalla jonkin pallopelin puulaakisarjaan. Arviointi Arvioinnissa korostetaan aktiivisuus, vastuullisuus ja asennoituminen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 7. Hiihto- ja laskettelukurssi(LI7) Kurssin tavoitteena on syventää laskettelutaitoja oman tason mukaan eri lasketteluvälineillä ja tekniikoilla. Tavoitteena on myös, että opiskelija oppii joko luistelu tai perinteisiä murtomaahiihtotekniikoita. Sisältö Kurssilla tehdään kahdesta kolmeen laskettelumatkaa johonkin eteläisen Suomen hiihtokeskukseen. Matkat toteutetaan viikonloppuisin. Lisäksi kurssilla tutustutaan murtomaahiihtoon (perinteinen ja luistelu). Arviointi Arvioinnissa korostetaan aktiivista asennetta talviliikuntaan. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 8. Liikunnan lukiodiplomikurssi (LI8) Tavoitteet, sisällöt ja arviointi (Ks. http://www.edu.fi/lukio/lukiodiplomit/Liikuntaludip0809.pdf). 9. Purjehduskurssi (LI9) 137 Kurssin tavoitteet on saavuttaa merimiestaidon, veneenkäsittelyn ja purjehduksen perusteet sekä teoriassa että käytännössä. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto, kurssille otetaan mukaan myös yleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssilla on tilaa). Sisältö Sisältö koostuu sekä merenkulun teoriasta että käytännöstä. Kurssin aikana ohjaat venettä, käytät veneen kansikalustoa, säädät purjeita, ankkuroit… Käytännön purjehdusopetus tapahtuu lähinnä kolmepaikkaisilla purjeveneillä (luokka 606). Kurssille mahtuu enintään 18 oppilasta. Purjehtijakurssille osallistujalla tulee olla hyvä uimataito. Tämä tarkoittaa, että osaa uida 200 m yhtäjaksoisesti, josta 50 m selkäuintia. Kurssi on maksullinen. Arviointi Arvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 10. Sukelluskurssi (LI10) Kurssin käynyt oppilas hallitsee perusvälinesukellustekniikat (maski, snorkkeli, räpylät). Kurssin suorittajalla on valmius harrastaa snorkkelisukellusta avovedessä noin 5-10 metrin syvyyteen asti kurssiolosuhteita vastaavissa tai paremmissa olosuhteissa. Kurssi on merilinjan kurssivaihtoehto, kurssille otetaan mukaan myös yleis- ja luonnontiedelinjan opiskelijoita (jos kurssilla on tilaa). Sisältö Kurssi sisältää teoria ja käytännön opetusta. Kurssilla järjestetään halukkaille laitesukelluskokeilu (introsukellus) allasolosuhteissa. Suoritusmerkintä. Arviointi Arvioinnissa painottuu aktiivinen osallistuminen sekä sukellustaitojen oppiminen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä. 11. Luontoliikunta- ja retkeilykurssi (LI11) Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille retkeilyn perustiedot ja –taidot, kannustaa opiskelijoita harrastamaan retkeilyä sekä kehittää luontosuhdetta ja ympäristötietoutta. Kurssilla tehdään päiväpatikointiretkiä Etelä-Suomen tunnetuilla retkeilyreitistöillä. Kurssi saattaa sisältää vuosittain mahdollisesti myös esimerkiksi tutustumista geokätkeilyyn, melontaan tai maastorullaluisteluun/-pyöräilyyn. Suoritusmerkintä. 7.2.7. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. 138 Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko lukiokoulutuksen ajan kestävä jatkumo, jonka aikana opinto-ohjauksen kurssit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden hankkia perustiedot ja taidot, joiden varassa heidän on mahdollista suunnitella jatko-opintoja ja pohtia ammatillista suuntautumista. Valinta- tai muissa ongelmatilanteissa sekä päätöksentekotaitojensa kehittämiseksi opiskelijoiden tulee saada henkilökohtaista tai pienryhmäohjausta. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella opintoihinsa, koulutusvalintoihinsa sekä ammatti- ja urasuunnitteluunsa, tulevaisuuteensa ja elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus käsitellä pienryhmissä asioita, jotka ovat muiden opiskelijoiden kanssa jaettavissa olevia ja joiden esille ottaminen ryhmässä on mielekästä. Opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea ja auttaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita myös opintoihin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Opinto-ohjauksen tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen siten, että hän pystyy suunnittelemaan oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa, tunnistamaan opiskeluunsa liittyviä ongelmia ja etsimään tietoa, miten hän saa apua näihin ongelmiin. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy opiskelemaan täysipainoisesti koko lukion ajan, kykenee kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan sekä löytämään omat yksilölliset oppimisen tapansa ja vahvuutensa opiskelijana. Opiskelijaa tulee ohjata hankkimaan tietoa ja hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee keskeiset jatkokoulutus- ja ammatinvalintaan liittyvät hakuoppaat ja muut tietolähteet sekä osaa käyttää tietoverkoissa olevaa informaatiota itsenäisesti jatko-opintoihin hakeutumisen tukena. Opiskelijaa tulee ohjata ja tukea elämänsuunnittelun ja -hallinnan taidoissa. Opiskelijan tulee saada ohjausta jatko-opintojen suunnittelussa ja päätöksenteossa siten, että hänellä on tietoa opiskeluvaihtoehdoista lukion jälkeen ja että hän tuntee toisen asteen ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen keskeisen koulutustarjonnan. Tarkoituksena on, että opiskelijalla on valmiudet hakeutua jatko-opintoihin välittömästi lukio-opintojen jälkeen. Tavoitteena on, että opiskelija pystyy ammatillisen suuntautumisen etsimisessä ja päätöksenteossa arvioimaan realistisesti omia edellytyksiään ja mahdollisuuksiaan opintojen eri vaiheissa. Tavoitteena on, että opiskelija suunnittelee lukio-opintojaan ja tekee valintojaan tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen koko ajan huomioon jatkoopintosuunnitelmansa. Opinto-ohjauksen tehtävänä on välittää tietoa työ- ja elinkeinoelämästä sekä yrittäjyydestä. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään sekä opiskeluun muissa oppilaitoksissa. Opiskelijaa ohjataan siten, että hän osaa etsiä tietoa muiden maiden tarjoamista opiskelumahdollisuuksista sekä työskentelystä ulkomailla. Valtakunnallinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi 139 1. Koulutus, työ ja tulevaisuus (OP1) Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa lukio-opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen sekä jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvät keskeiset tiedot ja taidot. Kurssiin liittyen järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Opinto-ohjauksen kurssilla käsitellään kaikille opiskelijoille yhteisiä, lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin, ammatti- ja urasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä sekä kulloinkin lukio-opintojen kannalta ajankohtaisia asioita. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Keskeiset sisällöt opintojen rakentuminen ja omien opiskelutaitojen kehittäminen omien toimintamallien ja vahvuuksien tunnistaminen työelämätietous ylioppilastutkinto ammatillinen suuntautuminen ja jatko-opintoihin hakeutuminen Valtakunnallinen syventävä opinto-ohjauksen kurssi 2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta (OP2) Opinto-ohjauksen syventävän kurssin keskeisenä tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin keskeisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Arviointi Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Keskeiset sisällöt uranvalintaprosessi tutustuminen mahdolliseen jatko-opiskelupaikkaan avoin yliopisto, kansanopistot ulkomaiset opiskelumahdollisuudet ja ulkomailla työskentely paikallinen työ- ja elinkeinoelämä Koulukohtaiset soveltavat opinto-ohjauksen kurssit 3. Työelämään tutustumiskurssi (OP3) Kurssi toteutetaan vapaa-ajalla esim. kesällä jossain työpaikassa. Opiskelija laatii raportin työpaikastaan ja työkokemuksistaan tai tekee ko. työpaikalleen jonkin selvityksen tai pienimuotoisen tutkimuksen. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. merilinjan kurssivaihtoehto 140 4. Mereltä ammatti (OP4) Perehdytään merialan jatkokoulutusmahdollisuuksiin ja tehdään opintoretkiä ko. koulutusta tarjoaviin oppilaitoksiin. Tutustutaan merialalla toimiviin yrityksiin ja muihin työpaikkoihin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 2. tai 3. vuosi. merilinjan kurssivaihtoehto Soveltava opinto-ohjauksen kurssi / keskitetysti Turussa 5. Taitava oppija – toimintaa ja dialogia (OP5) Tietoja kurssista saa opinto-ohjaajalta. Suoritusmerkintä. 7.2.8. Koulukohtaiset muut kurssit 7.2.8.1. Starttikurssit 1. Starttikurssi 1 (STA1) (soveltava kurssi) Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9 tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5 tuntia). Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi. 2. Starttikurssi 2 (STA2) (soveltava kurssi) Kurssi suoritetaan lukio-opintojen alussa. Siihen sisältyy mm. opinto-ohjausta (9 tuntia), aineistopohjaisen kirjoittamisen perusteet (5 tuntia) sekä ryhmäyttämistä (5 tuntia). Tutustumista ja vierailuja merialan yrityksiin, merenkulkualaan, meritutkimukseen ja oppilaitoksiin. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi 1. vuosi. merilinjan kurssivaihtoehto 7.2.8.2. Kulttuurikurssi (soveltava kurssi) Jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukion aikana kulttuurikurssi eli kulttuuripolku-kurssi. Kurssi muodostuu kolmen vuoden aikana kevennyspäivien ohjelmasta ja eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävistä vierailukäynneistä esimerkiksi museoihin, teattereihin, konsertteihin, näyttelyihin tai elokuviin. Jakson viimeisen päivän iltapäivää kutsutaan kevennyspäiväksi. Lukion oppilaskunta vastaa pääasiassa kevennyspäivän suunnittelusta ja toteutuksesta. Kevennyspäivänä tarjotaan kuitenkin aina kulttuurivaihtoehto, josta tiedotetaan neljännen kerroksen kulttuuriilmoitustaululla. Keskeiset sisällöt ja kurssin suorittaminen Osallistuminen kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoon vähintään 7 kertaa lukion aikana Oppiaineiden opetuksen yhteydessä tehtävät vierailut, kulttuurikäynnit , matkat jne vähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus tällaiseen osallistumisesta pyydetään kurssin 141 opettajalta. Itsenäiset suoritukset vapaa-ajalla (elokuvat, konsertit, museot, matkat vähintään 3-5 kohdetta. Kuittaus opettajalta, jonka oppiaineeseen kohde liittyy. Arviointi Kurssin suorituksen edellytyksenä on noin 30 tuntia erilaisia suorituksia. Suoritukset merkitään kulttuuripolkukirjaan. Koko kurssin voi suorittaa myös osallistumalla kaikkiin kevennyspäivän kulttuurivaihtoehtoihin. Suoritusmerkintä 7.2.8.3. Tutkielmakurssi Suoritusohjeet Luonnontiedelukiossa yksi pakollinen tutkielma; laadinnasta ks. lukion kotisivut. Tutkielma on itsenäisesti laadittava, yhden kurssin oppimäärän laajuinen luonnontieteiden alaan kuuluva työ. Luonnontiede-lukiolaisen on valittava ainakin yksi tutkielmakurssi, joka arvostellaan. Tutkielma tehdään luonnontieteisiin liittyvästä aiheesta, joka kannattaa valita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (esim. toisen opiskeluvuoden aikana), sillä materiaalin kerääminen saattaa viedä aikaa. Tutkielman tekovaiheet: Valitse aihe ja kerro siitä työtäsi ohjaavalle opettajalle (fysiikan, kemian, biologian). Rajaa aihetta, jotta tutkielmasta ei tulisi liian pitkä. Kokoa aineisto, laadi alustava sisällysluettelo ja esittele se ohjaavalle opettajalle. Kirjoita luonnos ja esittele se opettajalle. Tee mahdolliset korjaukset ja kirjoita tutkielma puhtaaksi tekstinkäsittelyohjelmalla. Muista lähdeluettelo, liitteet ja teksti- sekä kuvaviitteet. Jätä tutkielma arvosteltavaksi sekä paperisena että sähköisenä versiona (mikäli mahdollista). 7.2.8.4. Tietotekniikka Tietotekniikan merkitys on tullut yksilölle ja yhteiskunnalle yhä tärkeämmäksi. Selviytyäkseen yhteiskunnan vaatimuksista yksilön tulee hallita tieto- ja viestintätekniikan perustaidot monipuolisesti. Tieto- ja viestintätekniikan strategia (TVT, liite) kuvaa Turun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion tilaa ja tavoitteita tietotekniikan osalta. Koulutusvaatimuksia asettavat myös tietotekniikan nopea kehitys ja opiskelijoiden erilaiset valmiudet lukioon tultaessa. TVT - osaaminen vaikuttaa opiskelijan lukiotyöskentelyn tuloksellisuuteen ja myös jatkoopintovalmiuksiin. Aihekokonaisuudet sisältyvät kursseihin luonnollisella tavalla. Esimerkiksi viestintä ja media sekä teknologia ja yhteiskunta sivuavat kaikkia tietotekniikan kursseja. Ohjelmointi- ja Luonnontieteen atk-kurssilla on numeroarvostelu, muista kursseista annetaan suoritusmerkintä. Suoritusjärjestys on vapaa mutta työpajaa suositellaan ensimmäiseksi kurssiksi lukion aloitusvuotena. Luonnontieteen atk- ja Tiedonhallintakursseja ei voi suorittaa itsenäisesti koska ne ovat laborointi/työkurssin luonteisia. Koulukohtaiset soveltavat tietotekniikan kurssit 142 1. Työpaja (TT1) Kurssi antaa oppilaalle perusvalmiudet käyttää tietotekniikan työvälineitä ja internetverkkoa sekä opettaa projektityötavan perusteet verkkojulkaisemisen avulla. Tavoitteet laitteistoon ja käyttöjärjestelmään tutustuminen koulun sovellusohjelmien peruskäytön hallinta koulun tietoverkon ja internetin peruskäytön hallinta verkkojulkaisemisen perusteiden hallinta Sisällöt koulun tietokoneiden ja lisälaitteiden käytön opettelu toimisto-ohjelmat (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka) Moodle -ympäristö oppimisalustana ja internet (sähköposti ja tiedonhaku) web-julkaiseminen projektityönä (HTML, kuvankäsittelyn perusteita) vastuullisuus tietoturvallisuudesta 2. Ohjelmointi (TT2) Kurssi laajentaa kuvaa tietokoneen käytöstä, esittelee ohjelmointitapoja ja -kieliä sekä opettaa Pascal-ohjelmoinnin perusteet ja kehittimen käyttöä sovelluskehityksessä. Tavoitteet atk-harrastuksen syventäminen yleistiedot ohjelmoinnista Pascal-kielen perusteiden hallinta sovelluskehittimen käyttö koodaamisessa Sisällöt konekielet, lausekielet, esimerkkejä algoritmien suunnittelua Pascal-kielen perusteiden opettelua algoritmeja koodaamalla Delphi -kehittimen käyttö Windows-sovellusten teossa 3. Luonnontieteen atk (TT3) Kurssi antaa oppilaille valmiuksia käyttää tietotekniikan välineitä opiskelun apuna luonnontieteiden ongelmien ratkaisemisessa. Tavoitteet matemaattisen ja luonnontieteellisen tekstin tuottaminen luonnontieteen työvälineohjelmien käyttötaito taito hakea luonnontieteellistä tietoa internetistä Sisällöt matematiikan editoriohjelmien käyttö, grafiikan tuottaminen 143 sovellusohjelmat (Mathcad, Derive, Excel ym. ) internet (tiedon haku, science-julkaisut, ohjelmat, java-appletit) teoriamoniste (mm. numeerisia menetelmiä, käyrän sovittamista, virheen arviointia) 4. Tiedonhallinta (TT4) Kurssi opettaa julkisten tietokantojen käyttöä, tietojen hakua internetistä, tietojen arviointia ja tietojen varastoimista ja käsittelyä SQL-kyselykielellä relaatiotietokantojen avulla sekä esittelee tietokantapohjaisten palvelujen toteuttamista PHP-kielellä. Tavoitteet taito hakea tietoja internetistä taito arvioida tietojen luotettavuutta ja käytettävyyttä taidot määritellä ja hallita relaatiotietokantoja SQL-kielellä tutustua ja opetella laatimaan tietokantapohjaisia palvelusovelluksia Sisällöt tietojen haku internetistä ja julkisista tietokannoista sekä erilaisten hakukoneiden käyttö tietojen arviointi ja tekijänoikeuksien merkityksen tiedostaminen tietokantapalvelin (MySql) tietokannan suunnittelu ja toteuttaminen operaatiot tiedoilla SQL-kyselykielellä ja graafisilla asiakasohjelmilla tutkitaan ja laaditaan itse tietokantaa käyttäviä verkkosovelluksia PHP-kielellä 7.2.8.5. Teknologia Teknologian lukiokurssit voi suorittaa myös ilman lukiodiplomin tekemistä. Käsityön lukiodiplomin suorittaminen vaatii kahden valmentavan lukiokurssin suorittamista ennen diplomikurssia. Kursseilla annetaan valmiudet diplomityön suorittamiselle. Lisää aiheesta http://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.html Koulukohtaiset soveltavat kurssit 1. Teknologian lukiokurssi (TL1) Kurssin aikana käydään läpi elektroniikan peruspaketti, jonka avulla luodaan kokonaiskäsitystä aihealueesta. Opiskelija saa kurssilla teoreettisia sekä käytännön taitoja joitten avulla voi suunnitella ja toteuttaa omia projekteja. Kurssilla on mahdollista tehdä kuvan esittämä PICAXE-projektilevy tai PICAXEPROprojektilevy. Projektilevyt mahdollistavat elektroniikan opiskelun kurssin aikana ja sen jatkamisen kurssin jälkeen itsenäisesti työskennellen. Kurssilla on kuluja opiskelijalle projektilevyjen valmistuksessa. Jos levyä ei halua tehdä itselleen harjoitellaan TOK-keskuksen projektilevyillä. Lukiodiplomia varten pitää tehdä oma levy jos diplomissa käyttää elektroniikkaa tehtävän toteutuksessa. Kurssin tarjoamalla 144 sisällöllä pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan käsityön lukiokurssin, jossa hyödynnetään elektroniikkaa työn osana. Arviointi Suoritusmerkintä. merilinjan kurssivaihtoehto 2. Teknologian lukiokurssi (TL2) Kurssin aikana perehdytään CAD (Computer Aided Design) suunnitteluun, aineliitosja puutekniikkaan, CNC-työstötekniikkaan sekä työturvallisuuteen. Opetellaan CADsuunnittelun perusteet ja tehdään harjoitustöitä. Tutustutaan CNC-työstön antamiin mahdollisuuksiin esimerkin avulla. Aineliitostekniikassa tutustutaan laivanrakennuksessa käytettäviin hitsausmenetelmiin ja tehdään harjoituksia eri menetelmillä. Puutekniikassa tutustutaan koneelliseen puuntyöstöön käytännön harjoituksin. Kurssin aikana tehdään tutustumiskäyntejä laivanrakennusteollisuuden yrityksiin. Arviointi Suoritusmerkintä merilinjan kurssivaihtoehto 3. Teknologian lukiokurssi – lukiodiplomi (TL3) Lukiodiplomi on lukion antamaa yleissivistävää koulutusta, jonka tarkoituksena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää jonkin aihealueen tietojaan. Lukiodiplomi arvostellaan Opetushallituksen antamien ohjeitten mukaan. Lisää aiheesta http://www.tkukoulu.fi/~tok/lukio.html. Arviointi Suoritusmerkintä Suoritus TL1-ja TL2-kurssien jälkeen. merilinjan kurssivaihtoehto 7.2.8.6. Ilmaisutaito 1. Ilmaisutaidon perusteet (IT1) (soveltava kurssi) Tavoitteena on omien ilmaisuvarojen etsiminen ja rohkeuden kasvattaminen erilaisin tutustumis-, keskittymis-, ele- ja liikeharjoituksin. Pienet puhe- ja improvisaatioharjoitukset ohjaavat vastaanottamaan ja arvioimaan teatteri-ilmaisua. Teatterikäyntejä. Suoritusmerkintä. 2. Roolityö (IT2) (soveltava kurssi) 145 Tavoitteena on perehtyä näyttämöilmaisuun. Työstetään dialogeja ja draamakohtauksia tavoitellen eläytymisen kokemuksia. Mahdolliset julkiset esiintymiset toteutetaan erillisenä projektina. Suoritusmerkintä. 3. Ilmaisusta esitykseen (IT3) (soveltava kurssi) Tavoitteena on valmistaa pienimuotoinen julkinen esitys esimerkiksi koulun juhlaan, toiselle lukioryhmälle, alakoulun luokalle tai päiväkotiryhmälle. Jos ryhmä haluaa valmistaa laajemman esityksen, ryhmän jäsenet sitoutuvat valmisteluun myös oppituntien ulkopuolella. Suoritusmerkintä. 7.2.8.7. Tanssi POISTETTU OPETUSSUUNNITELMASTA Tanssikurssien tavoitteena on opiskelijoiden tanssiteknisen taidon kehittäminen, rohkeus tuottaa omaa liikettä sekä luontevan ilmaisun löytäminen esiintymistilanteisiin. Opiskelija tutustuu omaan kehoonsa tanssi-ilmaisun välineenä ja laajentaa ymmärrystä tanssista monipuolisena ilmiönä. Kursseille voivat osallistua niin aloittelijat kuin tanssia pitkään harrastaneetkin. 1. Sukellus tanssitaiteen maailmaan (TA1) (soveltava kurssi) Keskeiset sisällöt Tunteja katutyylin tansseista show-tanssiin, jazz-tanssiin ja nykytanssiin. Käytännön kokeilemisen a tekemisen kautta länsimaisen taidetanssin historian kehityslinjojen hahmottamista. Arviointi Suoritusmerkintä 1. Tanssi esittävänä taiteena (TA2) (soveltava kurssi) Keskeiset sisällöt Tunteja nykytanssista ja tanssi-improvisaatiosta. Tanssin laadullisiin ja taidekohtaisiin elementteihin perehtyminen. Paikallisen tanssiesityksen seuraaminen ja analysointi. Tanssi lukiodiplomin osana on tutkielma tai teosanalyysi. Arviointi Suoritusmerkintä 3. Poikkitaiteellinen projekti (TA3) (soveltava kurssi) Tavoite Taiteenväliseen yhteistyöhön tutustuminen ja oman esiintymiskyvyn kehittäminen. 146 Sisältö Taiteellisen projektin toteuttaminen. Arviointi Suoritusmerkintä 7.2.8.8. Liikennekasvatus Liikennekasvatus (LKK) (soveltava kurssi) Kurssi sisältää autokoulun teoriatunnit sekä liikennepsykologiaa ja jokamiehen autonhuoltoa, tietoa liikennevakuutuksista. Kurssi on vapaaehtoinen eikä sido oppilasta tiettyyn autokouluun myöhemmässä ajokortin suorituksessa. Osallistujilta edellytetään 17,5 vuoden ikää kurssin alkaessa. Arviointi Suoritusmerkintä. 7.2.8.9. Aktiivinen kansalainen ja tutorkurssi Aktiivinen kansalainen (AK) (soveltava kurssi) Kurssin voi suorittaa toimimalla aktiivisesti esim. oppilaskunnan hallituksessa, yhteiskunnallisessa järjestötoiminnassa tai harrastustoiminnan ohjaajana. Arviointi Suoritusmerkintä. Tutorkurssi (TK) (soveltava kursi) Kurssin voi suorittaa toimimalla tutorina eli vertaisohjaajana uudelle lukiolaiselle. Opiskelija osallistuu tutorkoulutukseen ja kirjaa toimintansa tutorpäiväkirjaan. Arviointi Suoritusmerkintä. 7.2.8.10. Kansainvälisyys Kansainvälisyyskurssi 1 (KV1) (soveltava kurssi) 147 Kurssi kytkeytyy aina johonkin ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan ja sen sisältö on riippuvainen matkakohteesta ja matkan tavoitteista. Hyväksyttävä kurssisuoritus edellyttää matkanjohtajan antamien ennakkotehtävien ja loppuraportin suorittamista määräaikaan mennessä. Matkalle osallistuminen on myös aina edellytyksenä. Tapauskohtaisesti harkitaan, onko suoritus kokonaisen vai puolikkaan kurssin laajuinen. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. Kansainvälisyyskurssi 2: vaihto-oppilaana maailmalla (KV2) (soveltava kurssi) Kurssin suorittaminen edellyttää pidempiaikaista oleskelua ulkomailla sekä opiskelua paikallisessa oppilaitoksessa. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. 7.2.8.11. Merenkulku Merenkulku 1 (MK1) (soveltava kurssi) Merenkulun perusteet. Saaristo- ja rannikkolaivuritutkintojen sisältö. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. merilinjan kurssivaihtoehto Merenkulku 2 (MK2) (soveltava kurssi) Merenkulun ja merenkulkualan tietojen syventämistä. Avomerilaivuritutkinnon sisältö. Suoritusmerkintä. Suoritusvuosi vapaa. merilinjan kurssivaihtoehto 7.2.8.12. Navigare necesse est 1. Navigare necesse est (NNE) (koulukohtainen soveltava kurssi) Kurssi sisältää käytännön merenkulkutaitojen harjoittelua purjelaivalla sekä tutustumista perinteiseen merenkulkuun Itämerellä. Opiskelija tutkii Itämeren luonnon - ja kulttuuriympäristöä sekä Itämeren alueen historiaa. Kurssi toteutetaan eri oppiaineiden yhteistyönä. Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista purjehdukselle. Kurssille osallistuminen ei vaadi aikaisempaa purjehduskokemusta. Kurssi on maksullinen. Suoritusmerkintä. merilinjan kurssivaihtoehto; valittavissa myös muille, mikäli kurssilla on tilaa 7.2.8.13. Luontopolku Luontopolku (LUP) (koulukohtainen soveltava kurssi) 148 Kurssi suoritetaan kolmen vuoden kuluessa osallistumalla sekä itsenäisesti että koulun järjestämiin luonnontieteisiin liittyviin tapahtumiin, luentoihin ja retkiin, sekä vierailemalla erilaisissa luonnontieteellisissä museoissa ja laitoksissa. Osan kurssista voi suorittaa myös tekemällä kokoelman (esim. kivilajit, sienet, kasvit, hyönteiset, luontokuvat). Luontopolkuun sopivat tapahtumat ja kohteet ilmoitetaan vuosittain ja niitä voi myös itse ehdottaa vastaavalle opettajalle. Jokaisesta suorituksesta kirjoitetaan raportti valmiille pohjalle (ks. koulun kotisivut) ja raportit kootaan luontopolkukansioksi. Suoritusaika on koko lukioaika. Suoritusmerkintä. LIITTEET Aihekokonaisuudet AIHEKOKONAISUUDET A EA BA BB SC FC PD TD SD FD M N BI GE FY KE UE FF PS HI YH LI MU KU TE IT AT akt. kans. hyvinv. ja turvall. 4 3 5 5 1 1 2 2 2 2 7 4 7 6 2 2 3 3 3 3 4 1 2 2 3 3 1 1 1 1 1 8 2 1 6 7 1 5 3 2 4 8 9 10 11 12 6 7 8 10 11 9 10 11 12 9 10 11 12 8 13 8 2 3 8 1 2 3 4 9 2 8 2 3 8 2 10 11 12 1 3 4 7 8 1 2 6 7 8 1 6 7 8 1 8 12 8 9 10 11 12 1 9 10 8 9 10 3 4 3 1 2 4 5 3 2 4 1 2 4 2 4 2 3 4 5 2 3 4 7 1 2 4 5 7 2 6 6 4 6 7 4 7 1 7 1 2 5 6 7 1 7 2 3 4 5 1 2 4 5 2 5 4 5 2 5 1 2 3 1 1 2 3 5 1 2 9 8 1 2 3 2 1 2 1 3 2 3 1 2 3 4 3 1 6 4 1 2 2 8 4 4 4 4 4 4 5 5 5 5 5 5 6 6 7 7 7 7 2 4 4 4 2 2 2 2 3 6 6 5 5 5 5 4 6 6 6 6 kestävä kehitys 9 7 7 4 5 3 3 8 5 8 5 8 5 8 5 7 7 8 8 8 8 8 8 kulttuuri-identit. 5 2 3 3 2 2 1 1 1 1 6 3 6 6 3 3 4 4 4 4 9 4 5 5 5 5 5 5 teknol. ja yht.k. 6 5 8 4 4 5 3 3 7 5 7 5 7 5 7 5 6 8 4 4 6 6 6 6 5 5 7 7 7 7 6 7 6 7 8 8 8 8 viest.- ja mediao. 1 1 4 2 2 2 4 4 4 4 2 2 6 5 4 4 5 5 5 5 5 10 6 7 1 2 10 11 3 1 3 3 1 2 6 4 5 4 3 7 5 8 6 5 5 6 6 6 6 6 6 7 7 7 7 7 7 8 8 8 8 8 3 4 8 3 4 5 7 4 3 12 13 14 1 1 2 2 3 3 4
© Copyright 2024