1. No category

Biotuoteteollisuus,
puusta
lopputuotteeseen
CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit
(5 op)
Kyösti Ruuttunen
Osaamistavoitteet
Tämän luennon jälkeen opiskelija
• osaa kuvata massanvalmistuksen periaatteet lähtöaineista
tuotteisiin
• tuntee käsitteet kuitulinja ja talteenottokierto ja osaa kuvailla
kuitulinjan osaprosessien tärkeimmät tehtävät
• tunnistaa mekaanisen massanvalmistuksen prosesseja ja osaa
nimetä osaprosesseja
• osaa kuvailla sulfaattisellun valmistuksen materiaalitasetta
• tunnistaa käsitteen biojalostamo
CHEM-A1100, KR 2014
2
Ovatko väittämät oikeita vai vääriä?
•
•
•
•
•
•
•
•
Sellu ja mekaaninen massa sisältävät kuituja, jotka on erotettu
toisistaan
Kuidut ovat puhdasta selluloosaa
Kuidut ovat alun perin olleet kasvisoluja
Puusta voi valmistaa myös muita tuotteita kuin paperia
Sellutehdas on omavarainen energian suhteen
Mekaanisen massan valmistus tuottaa energiaa
Selluprosessissa käytetään uusiutuvaa raaka-ainetta ja
prosessikemikaalit voidaan pääosin kierrättää tehokkaasti
Biojalostamot pelastavat maailman
CHEM-A1100, KR 2014
3
Raakaaineet
Kyösti Ruuttunen
Maatalouden korjuutähteet
Vehnän olki
Rodney Burton
Riisin olki
Green
Maissin korjuutähteet
Bagassi (sokeriruo’on puristusjäte)
http://www.rechargenews.com/energy/biofuels/article204364.ece
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e1/Bales_of_wheat_straw%2C_Sutton%2C_Cambs_
-_geograph.org.uk_-_227322.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/51/Rice_straw.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8c/Sugar_cane_worker.jpg
http://vivbizclub.com/files/2010/02/Crushed-Bagasse.jpg
CHEM-A1100, KR 2014
5
Kuitukasvit
Muut kuin maatalousjätteet
Sellua voidaan valmistaa myös muista
Bambu
kasveista
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/31/Bamboo123.jpg
•
•
•
•
•
Bambu
Juutti
Hamppu
Ruokokasvit
Pellava
Juutti
Elke Wetzig
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/11/Kenaf-Fasern_2009.jpg
http://upload.wikimedia.o
rg/wikipedia/commons/9/
97/Flax_field_in_Germa
ny..JPG
http://commons.wikimedi
a.org/wiki/File:Cannabis
_02_bgiu.jpg
http://upload.wikimedia.o
rg/wikipedia/commons/1/
11/Common-reed-winter0a.jpg
CHEM-A1100, KR 2014
6
Pellava
Handwerker
Ruo’ot
Adamantios
Hamppu
Bogdan
Puu: anisotrooppinen komposiitti
CHEM-A1100, KR 2014
7
M. Suchy, Accessibitlity and Enzymatic Degradation of Native and Model Cellulose Substrates, väitöskirja, Aalto-yliopisto, 2011
(alkuperäinen kuva julkaisussa R.J. Moon, McGraw-Hill Yearbook in Science & Technology, 2008)
Metsäbiomassa
Miltä puut näyttävät?
• Lehtipuut (engl.
hardwoods, HW) ja
havupuut (engl.
softwoods, SW)
• Yleensä vain kuorittu
runko on metsäteollisuuden raakaainetta
• Puu sisältää eri tyyppisiä
soluja, joilla on omat
tehtävänsä
CHEM-A1100, KR 2014
8
Puun rakenne
Rungon poikki-, säde- ja tangenttileikkaus
Puu on anisotrooppinen
materiaali eli sen ominaisuudet
riippuvat tarkastelusuunnasta
• kolme eri leikkausta, jotka
näyttävät erilaisilta
Puu koostuu erilaisista
soluista
• eri soluilla eri tehtävät
Puun solut koostuvat lähinnä
kolmesta yhdisteestä:
selluloosasta, hemiselluloosista ja ligniinistä
CHEM-A1100, KR 2014
9
Havupuun soluja
KCL, 2002
Puu: ligniinillä “yhteenliimatut” solut, joiden tukiranka on selluloosaa
Sellu: toisistaan erotettuja soluja eli kuituja
CHEM-A1100, KR 2014
10
Lehtipuun soluja
Mikroskooppikuva lehtipuusolukosta.
Putkilosolu (V), trakeidi (F), ja
ydinsädesolu (R)
Eukalyptuskuituja
CHEM-A1100, KR 2014
11
Puun kemiallinen koostumus
Puukuitujen soluseinät
koostuvat lähinnä
sellulosasta, ligniinistä ja
hemiselluloosista
Selluloosa muodostaa
vahvan rungon, jota
ympäröivät ligniini ja
hemiselluloosat
Puun koostumus
vaihtelee puulajista
riippuen (lehtipuut vs.
havupuut)
<5%
Uuteaineet &
suolat
<5%
25-30 %
Ligniini
20-30 %
25-30 %
Hemiselluloosat
20-25 %
40 %
Selluloosa
45-50 %
Mänty
Eukalyptus
CHEM-A1100, KR 2014
12
Selluloosa
Lineaarinen polymeeri, joka koostuu glukoosiyksiköistä
Selluloosamolekyylin pituus voi olla noin 5 000 nm
(= n. 10 000 glukoosiyksikköä)
Antaa kuiduille lujuuden
Selluloosamolekyylit sitoutuvat toisiinsa ja voivat muodostaa
järjestäytyneitä rakenteita (esim. fibrillit, lamellit, soluseinien
kerrokset)
Soluseinässä järjestäytyneet alueet (=kristalliitit) vuorottelevat
järjestäytymättömien (amorfisten) alueiden kanssa
Þ vahva ja joustava rakenne
CHEM-A1100, KR 2014
13
Hemiselluloosat
Rakenne samankaltainen selluloosan kanssa
• sokeripolymeerejä eli polysakkarideja
Sivuryhmät lisäävät hemiselluloosien vesiliukoisuutta
• säätelevät soluseinän vesipitoisuutta
• vedensitomiskyvyn ansiosta lisäävät soluseinän joustavuutta
Lehtipuiden yleisimpiä hemiselluloosia ovat glukomannaani ja
glukuroniksylaani, havupuissa yleisimmät hemiselluloosat ovat
galaktoglukomannaani ja arabinoglukuroniksylaani
Galaktoglukomannaani
CHEM-A1100, KR 2014
14
Ligniini
Amorfinen polymeeri, jolla on
epäsäännöllinen rakenne
Verkottunut rakenne
• koostuu fenyylipropaaniyksiköistä
Hydrofobinen
Merkitys puumateriaalissa
• “liimaa” solut toisiinsa
• säätelee soluseinän vesipitoisuutta
hemiselluloosien kanssa
Kappaluku kuvaa sellumassan
ligniinipitoisuutta
G.Brunow, I. Kilpeläinen, J. Sipilä, K. Syrjänen, P.
Karhunen, H. Setälä, P. Rummakko, Oxidative coupling of
phenols and the biosynthesis of lignin. Kirjassa “Lignin
and lignan biosynthesis”, toim. N.G. Lewis and S.
Sarkanen. American Chemical Society, Washington 1998,
ss. 131-147
15
Maailman metsävarat (2010)
Puuston kokonaistilavuus ~530 miljardia m3 (kuorineen)
Pohjois- ja KeskiAmerikka
86 mrd. m3
Eurooppa
33 mrd. m3
Afrikka
77 mrd. m3
Venäjä
82 mrd. m3
Aasia ja Oseania
75 mrd. m3
Etelä-Amerikka
177 mrd. m3
Vuosina 2000–2010 maailman metsäpinta-ala väheni nettomääräisesti
5 miljoonaa hehtaaria vuodessa – Euroopassa metsäpinta-ala kasvaa.
CHEM-A1100, KR 2014
16
Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2011, http://www.metla.fi/metinfo/tilasto/julkaisut/vsk/2011/vsk11_13.pdf
Prosessit
KnowPulp, 2008
Massanvalmistus- eli kuidutustavat
KnowPulp 5.0, 2006
CHEM-A1100, KR 2014
18
Massanvalmistus globaalisti (2011)
100
80
60
Valkaistu sulfaattimassa
Mekaaninen massa
Valkaistu sulfiittimassa
40
20
0
Koko maailman Suomen tuotanto Viennin arvo,
(miljoonaa tonnia) koko maailma
tuotanto
(miljardia USD)
(miljoonaa tonnia)
Viennin arvo,
Suomi (miljardia
USD)
Suurin osa massanvalmistuksesta tapahtuu sulfaattimenetelmällä
CHEM-A1100, KR 2014
19
FAOStat, http://faostat.fao.org/site/626/DesktopDefault.aspx?PageID=626#ancor
Hioke (GW) valmistetaan kuorituista
puunrungoista
Tavoite: kuidutus mekaanisen
energian ja lämmön avulla
• Puu lämpenee kitkan vuoksi
• Puumateriaalin liukeneminen
vähäistä
Þ korkea saanto: 94-98 %
• Korkea ligniinipitoisuus (jäykkiä)
Þ jäykät kuidut
• Kuidut katkeavat
Þ lyhyempiä kuin sellukuidut
Þ paljon hienoainetta
• Melko korkea vaaleus
Grinding
CHEM-A1100, KR 2014
Source: KnowPap
20
Kuumahierre (TMP) valmistetaan
hakkeesta
Hakepalojen kuidutus
hiertämällä
• Höyrytetty hake painetaan pyörivää
levyä vasten, levyissä “teriä“
• Korkea saanto: 94-98 %
• Jäykät kuidut (korkea
ligniinipitoisuus)
• Korkeammat lämpötilat kuin GWprosessissa
Þ ehjemmät kuidut, vähemmän
hienoainetta, korkea vaaleus
Suuri energiankulutus
CHEM-A1100, KR 2014
21
Source: Mechanical Pulping, Fapet 1999
Kuumahierteen (TMP) valmistus
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
22
Hiokkeen (GW) valmistus
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
23
Sulfaattisellun valmistus
Alkalinen eli emäksinen kemiallisen massan valmistusprosessi
Tavoitteet
• ligniinin hajottaminen ja
liuottaminen kemikaalien ja
lämmön avulla
• polysakkaridien säilyttäminen
Lopputulos
à ~50 % puusta liukenee
à saanto vain ~50 %
à puun kuidut irtoavat toisistaan
à puusta liuenneesta materiaalista
tuotetaan energiaa
à luja ja taipuisa kuitu, jonka
valkaisu on vaikeaa, mutta jolla
on hyvä vaaleuden pysyvyys
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
24
Sulfaattisellutehtaan prosessivaiheet
Kuitulinja
Talteenottokierto
KnowPulp 5.0, 2006
CHEM-A1100, KR 2014
25
Sulfaattisellutehdas
Metsä-Fibren
sellutehdas
Joutsenossa
(tuotanto
650 000 t
valkaistua sellua
vuodessa)
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
26
Sulfaattiprosessi
Puunkäsittely (Tuotteet: hake, kuori, kiinteä jäte, jätevesi)
• Kivoja videoita KnowPulpissa (http://know.aalto.fi)
Kuitulinja (Tuotteet: sellukuitu, mustalipeä, jätevesi)
Talteenotto (Tuotteet: energia, valkolipeä, mäntyöljy, tärpätti,
kiinteä jäte, kaasumaiset päästöt)
Kuivatus ja jälkikäsittely (Tuotteet: selluarkit & -paalit,
vesihöyry)
•
Suomessa sellutehtaat yleensä ns. integroituja tehtaita, joista massa
siirtyy suoraan paperikoneelle, jolloin kuivatusta ei välttämättä
tarvita
Jäteveden puhdistus (Tuotteet: puhdistettu vesi, bioliete)
CHEM-A1100, KR 2014
27
Puunkäsittely
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
28
Ennen sellunvalmistusta kuorittu puu
haketetaan
KnowPulp 10.0, 2011
CHEM-A1100, KR 2014
29
Liian suuret, paksut, pienet tai ohuet
puupalat poistetaan seulonnassa
Hyväksyttävä hake, aksepti
CHEM-A1100, KR 2014
30
Sulfaattiprosessi: kuitulinja
Monia prosessivaiheita, joissa käsitellään useimmiten puumassaa
(so. toisistaan erotettuja puukuituja)
• sellun keitto eli fraktiointi
• pesu ja lajittelu
• happidelignifiointi
• valkaisu
Kuitulinjalla tavoitteena on tuottaa sellumassaa, jolla on korkea
vaaleus (=valkoista), korkea hiilihydraattipitoisuus, korkea puhtaus ja
hyvä kuidun lujuus
• suurin osa ligniinistä poistuu keitossa puun reagoidessa OH- ja HS-ioneiden kanssa
• happidelignifioinnissa ja valkaisussa mm. O2, ClO2 ja H2O2 reagoivat
kuituun jääneen ligniinin kanssa
• hiilihydraattien säilyttäminen on vaikeaa: häviöiltä ei voida koskaan
välttyä, varsinkaan keiton aikana
CHEM-A1100, KR 2014
31
Sulfaattisellutehdas: kuitulinja
KnowPulp, 2008
CHEM-A1100, KR 2014
32
Sulfaattikeitto
Yhdellä kuitulinjalla aina joko eräkeitto
tai vuokeitto (l. jatkuva keitto),
ei koskaan molempia!
Hake
Eräkeitto
Valkolipeä
KnowPulp, 2008
Ruskea massa
Vuokeitto
CHEM-A1100, KR 2014
Mustalipeä
33
Sulfaattikeiton periaatteet
Voimakkaasti alkalinen keittomenetelmä (NaOH & Na2S)
Keiton saanto on n. 50 %, eli toisin sanoen suunnilleen puolet
puusta reagoi ja liukenee keittoliuokseen
• Havumassan saanto on n. 47 % ja se sisältää keiton jälkeen n. 5 p-%
ligniiniä (kappalukuna ilmaistuna ~25-30)
• Merkittävä määrä hemiselluloosia liukenee myös
• Korkea lämpötila (150-170 °C), pH ~14
Tuote: sellukuitususpensio heikkomustalipeässä
• Heikkomustalipeä: liuos, jossa reagoineita keittokemikaaleja sekä
liuennutta ligniiniä ja hemiselluloosia ja näiden reaktiotuotteita
(liuenneen kuiva-aineen pitoisuus 15-17 %)
Pelkällä keitolla ei voida poistaa kaikkea puun ligniiniä
• Delignifiointia jatketaan muilla menetelmillä
CHEM-A1100, KR 2014
34
Pesu ja lajittelu
Ruskean massan pesun periaatteet
Tavoite: puhdas massa mahdollisimman pienellä pesuveden
määrällä
• Puhdas massa = massa, jossa ei ole mustalipeää (liuenneet orgaaniset
ja epäorgaaniset yhdisteet minimissä)
Pesun tuotteet: heikkomustalipeä ja puhdas massa
• Mustalipeä jatkaa talteenottokiertoon
• Ruskea massa menee happidelignifiointiin ja valkaisuun
Lajittelu: Reagoimattoman puuaineksen (=rejekti) ja roskien
poisto
CHEM-A1100, KR 2014
35
Happidelignifiointi
Prosessikaavio
O2-reaktorit
Suodossäiliö
Suodossäiliö
Puskusäiliö
KnowPulp, 2008
CHEM-A1100, KR 2014
36
Happidelignifiointi
Periaatteet
Tavoite: Ligniinin poistaminen kuidusta (delignifiointi)
• Jopa 60 %:a jäännösligniinistä saadaan poistettua
• Jäännösligniini = ligniini, joka jää kuituun keitossa
Olosuhteet: pH ~11, korkea O2:n paine (8-10 bar), T: 80-105 °C,
t: ~90 min
• Modernit prosessit kaksivaiheisia
Tuotteet: Suodos ja happidelignifioitu massa
• Suodosta käytetään ruskean massan pesuun (vedenkäytön
minimoiminen)
• Massa jatkaa valkaisuun
Tehokas ruskean massan pesu on hyvin tärkeää
happidelignifioinnin onnistumisen kannalta
CHEM-A1100, KR 2014
37
Valkaisu
Prosessikaavio
Tavoite: Jännösligniinin poistaminen
• Samalla massa vaalenee, koska värilliset yhdisteet poistuvat ligniinin
mukana
Tuotteet: Valkaistu massa ja suodos (~jätevesi)
• Massa jatkaa kuivatukseen ja jälkikäsittelyyn
• Suodokset puhdistetaan biologisesti
jätevedenpuhdistamolla
KnowPulp, 2008
CHEM-A1100, KR 2014
38
Valkaisusekvenssi
Valkaisu sisältää monia vaiheita, jotka muodostavat
valkaisusekvenssin
• Jännösligniinin poistaminen ei ole helppoa!
• Sekvenssissä happamat ja alkaliset vaiheet vuorottelevat, näiden välissä
reaktiotuotteet pestään pois massasta
• Vedenkulutus minimoidaan kierrättämällä
Kemikaali Symboli
suodoksia
ClO2
D
Muun muassa klooridioksidia (ClO2), vetyperoksidia (H2O2) ja otsonia (O3) käytetään
H2O2
P
valkaisussa (ks. taulukko)
O2
O
• Alkuainekloorin (Cl2) käytöstä on luovuttu
kokonaan jo aikaa sitten
O3
Z
• Sekvenssi nimetään kemikaalien kirjainsymbolien
NaOH
E
mukaan, esim. D-Eop-D-D
H2SO4
A
CHEM-A1100, KR 2014
39
Kemikaalien talteenotto ja
energiaprosessit
CHEM-A1100, KR 2014
KnowPulp, 2008
40
Sulfaattitehtaan talteenottoprosessit
Haihdutus
•
Tavoite: Mustalipeän kuiva-ainepitoisuuden nostaminen
15 % à 80 %
Soodakattila
•
Tavoite: Mustalipeän poltto ja kemikaalien talteenotto
à energiantuotanto (höyry ja sähkö)
à viherlipeän valmistus
Kaustisointi ja meesan poltto
•
Tavoite: Valkolipeän valmistus
à Valkolipeä kierrätetään takaisin keittoon
CHEM-A1100, KR 2014
41
Jätteenkäsittely
Jätevedet syntyvät lähes yksinomaan valkaisussa
Kaasupäästöt syntyvät polttoprosesseissa (SOx, NOx à puhdistus)
Kiinteä jäte on lähinnä poltossa syntyvää tuhkaa ja prosessista
erotettuja epäpuhtauksia à kaatopaikalle
Tavallisesti suomalaisilla sellutehtailla jätevedet puhdistetaan
yhdistetyllä mekaanisella, kemiallisella ja biologisella menetelmällä
• Aktiivilietemenetelmä
(aerobinen)
Aktiivilietemenetelmään
perustuva jätevedenpuhdistamo (Stora Enso,
Uimaharju)
CHEM-A1100, KR 2014
Puu-0.4110
42
KnowPulp, 2008
42
KnowPulp (2008)
Sulfaattisellutehtaan raaka-aine- ja
tuotetase; havupuu
2 465 kg kuorimatonta Kuorittua puuta 2 120 kg
Haketta 2 078 kg
puuta vastaa ~6,2 m3:a Kuorta 296 kg
Rejekti 42 kg
Puuhäviö 49 kg
(tiheys 400 kg/ m3)
Puun kuorinta
Hakkeen
2 465 kg
(saanto 86 %;
valmistus ja
kuorimatonta
kuorta 12 %,
lajittelu
puuta
puuhäviö 2 %)
(saanto 98 %)
Lajittelu &
happidelignifiointi
(saanto 95 %)
Massaa 928 kg
Liuenneet aineet
ja rejekti 49 kg
Valkaisu
(saanto 97 %)
Massaa 900 kg
Liuenneet aineet 28 kg
1 ADt sellua
(10 % kosteutta)
Valkaisematonta massaa
977 kg
Liuenneet aineet 1 101 kg
Keitto
(saanto 47 %)
Sellu kuivataan arkeiksi
vain, jos se myydään
tehtaalta ulos sellaisenaan. Suomessa sellutehtaat useimmiten
integroituja.
Saanto kuoritusta puusta = 100 % * 900 kg / 2 120 kg = 42 %
CHEM-A1100, KR 2014
43
Biojalostamon yleinen kaavio (IFBR)
Kestävän kehityksen mukaista biomassan jalostusta; Biotalous
Platformit
Jätteenkäsittely
• kaasupäästöt
• jätevedet
• kiinteä jäte
Biomassa
Biomassa
Biomassa
Esikäsittely
• esim.
kuorinta,
haketus,
lajittelu
Tuotteet
Hemiselluloosat
J
Selluloosa
Fraktiointi
• imeytys
• esihydrolyysi,
esiuutto
• keitto
Tuotteet
A
L
Tuotteet
O
S
Tuotteet
T
Talteenotto
• kemikaalien
talteenotto,
regenerointi ja
kierrätys
Ligniini
Uuteaineet
U
S
Tuotteet
CHEM-A1100, KR 2014
44
Platformit
Tuotteet
Stora Enso image bank
http://bmt.storaenso.com/?sid=60E4
7CBD8AB75F937AC6&autologin=true
Tuotteet
Selluloosapohjaiset, esimerkkejä
Sellukuidusta voidaan valmistaa monia
paperi- ja kartonkituotteita
Nanoselluloosa on uusi tuote, jolla on
mielenkiintoisia ominaisuuksia
Selluloosaesterit ja –eetterit, esim.
karboksimetyyliselluloosa (CMC) ja
selluloosa-asetaatti
Tekstiilikuituja, kuten viskoosia, voidaan
valmistaa sellukuidusta
Puu-0.4110
KnowPulp (2008)
Innventia
F. Kesselring,
FKuR Willich
CHEM-A1100, KR 2014
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Na http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bottle_m
46
46
nocellulose.JPG?uselang=fi
ade_from_Cellulose_Acetate_Biograde.JPG
Lenzing
Tuotteet
Hemiselluloosapohjaiset, esimerkkejä
Ksylaanista, lehtipuiden yleisimmästä
hemiselluloosasta, voidaan valmistaa
ksylitolia
• Hammasystävällinen makeutusaine
Happamissa olosuhteissa ksylaani
hajoaa furfuraaliksi
Lusheeta
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Che
wing_gum_stick.jpg
• Furfuraali on tärkeä kemianteollisuuden
lähtöaine
Kemiallisesti modifioitu ksylaanipolymeeri muodostaa kalvoja
Hemiselluloosat voidaan hydrolysoida
ja fermentoida esim. bioetanoliksi
CHEM-A1100, KR 2014
47
Tuotteet
P. Tomani, The LignoBoost process,
NWBC 2009, p. 187
Ligniinipohjaiset, esimerkkejä
Tavallisesti ligniinistä tuotetaan energiaa
polttamalla se soodakattilassa
• Voidaan erottaa mustalipeästä ja polttaa
muualla
• Ligniinin kaasutus à kaasuseos à nestemäiset polttoaineet (FischerTropsch -synteesi)
Kemikaaleja ligniinistä
• Lignosulfonaatti (sulfiittiligniini)
• Vanilliini (Borregaardin kaupallinen tuote)
• Fenoliset yhdisteet (synteettiset hartsit)
Ligniini komposiiteissa
• Hiilikuitu ja -nanoputket
Schwarzm
• Ligniinin sekoittaminen luonnonkuituihin
(eim. ARBOFORM®)
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kohlen
stoffnanoroehre_Animation.gif?uselang=fi
CHEM-A1100, KR 2014
http://www.tecnaro.de/index.htm?section=we (Arboform)
http://www.smartvanillin.com/home.html (Vanillin)
48
Tuotteet
Uuteainepohjaiset, esimerkkejä
Mäntyöljy (CTO) erotetaan havupuun mustalipeästä
talteenottokierrossa
• saanto ~35 kg ilmakuivaa sellutonnia kohti
Mäntyöljy fraktioidaan tislaamalla
Mäntyöljyjae
Määrä
Yhdisteet
Käyttö
Tislattu mäntyöljy (DTO)
<10%
Helposti haihtuvat Teollisuusöljyt
yhdisteet
Mäntyöljyn rasvahapot (TOFA) 50-58%
Esim. öljy- & linoli- Maalit, saippuat, musteet,
happo
teollisuusöljyt
Mäntyöljyhartsi (TOR)
38-46%
Esim. hartsihappo Maalit, liimat, saippuat,
musteet
Mäntyöljypiki (TOP)
10-18%
Esim. sterolit
Lääkeaineet, biopolttoaineet
CHEM-A1100, KR 2014
49
Yhteenveto
Ovatko väittämät oikeita vai vääriä?
•
•
•
•
•
•
•
•
Sellu ja mekaaninen massa sisältävät kuituja, jotka on erotettu
toisistaan
Kuidut ovat puhdasta selluloosaa
Kuidut ovat alun perin olleet kasvisoluja
Puusta voi valmistaa myös muita tuotteita kuin paperia
Sellutehdas on omavarainen energian suhteen
Mekaanisen massan valmistus tuottaa energiaa
Selluprosessissa käytetään uusiutuvaa raaka-ainetta ja
prosessikemikaalit voidaan pääosin kierrättää tehokkaasti
Biojalostamot pelastavat maailman
CHEM-A1100, KR 2014
50