1. No category

6467/10.02.01/2014
Asemakaavan muutos koskee
Kaupunginosa 1 Kangas, pysäköinti- ja rautatiealueet
Asemakaavan nro
01/020
HALKOTORINKUJA
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
KOUVOLAN KAUPUNKI
TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 2015
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1. Tunnistetiedot
Kunta
KOUVOLAN KAUPUNKI
Asemakaavan nimi
Halkotorinkuja, (01/020)
Asemakaavan muutos
Kaupunginosa 1 Kangas, pysäköinti- ja rautatiealueet
Laatija
Kouvolan kaupunki
Tekniikka- ja ympäristöpalvelut / Maankäytön suunnittelu
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Vireilletulo
29.4.2015
Ilmoitus kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä
6.5.2015
OAS:n esittely
6.5. - 2.6.2015
Valmisteluvaiheen kuuleminen
6.5. - 2.6.2015
1.2. Kaava-alueen sijainti
Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan ydinkeskustassa Matkakeskuksen länsipuolella. Se rajautuu
luoteessa Halkotorinkatuun ja etelässä ratapiha-alueeseen. Itäpuolella on matkakeskuksen pysäköintialuetta. Alue on pinta-alaltaan n. 0,6 ha.
Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti
(Kannen kuva: ortokuva 2014)
2
1.3. Kaavamuutoksen tarkoitus ja perustelut
Suunnittelun tavoitteena on muodostaa keskustaan tukeutuva toimistorakennusten ja lähivirkistysalueen korkeatasoinen alue.
1.4. Asemakaavan liiteasiakirjat
Liite 1. Ote ajantasa-asemakaavasta
Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 3. Asemakaavan seurantalomake
Liite 4. Havainnekuva 1
Liite 5. Havainnekuva 2, hankkeen liittyminen lähialueen kaavaluonnostelmiin
2. TIIVISTELMÄ
2.1. Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2014.
Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla
ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla 6.5.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 6.5. – 2.6.2015 välisen ajan.
2.2. Asemakaavan muutoksen tavoitteet
Suunnittelun tavoitteena on muodostaa keskustaan tukeutuva toimistorakennuksen ja lähivirkistysalueen korkeatasoinen alue. Suunnittelualue täydentää Halkotorinkadun luoteispuolen kortteleita muodostaen rakennusmassoilla näiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnittelualue
liittyy myös tulevan suunnitteilla olevan matkakeskuksen kokonaisuuteen.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Asemakaavan muutos hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja se tulee ohjaamaan alueen
maankäyttöä. Alueen toteuttaminen voidaan käynnistää asemakaavan saatua lainvoiman.
3. LÄHTÖKOHDAT
3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1. Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan henkilöra tapihan pohjoispuolella aivan ydinkeskustassa.
Alue liittyy l ännessä parhaillaan rakentuvaan Halkotorin alueeseen ja idässä matkakeskuksen
alueeseen, jonka kehittämisen suunnittelu on käynnissä. Aluetta käytetään tällä hetkellä pysäköintiin ja viheralueena. Alueen halki itä-länsisuunnassa kulkee kivituhkapintainen kävelyreitti.
3.1.2. Luonnonympäristö
Maisemakuva ja -rakenne
Suunnittelualue sijoittuu ensimmäisen Salpausselän päälle. Alueen luoteispuolella oleva Pohjolatalo näkyy korkeusasemansa ja korkeutensa vuoksi laajalle keskustaajaman lähiympäristöön.
Maaperä ja rakennettavuus
Alueen pintamaalaji on Maanmittauslaitoksen 1:20 000 maaperäkartan mukaan h iekkaa (Hk)
Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.
3
Kasvillisuus ja hyönteiset
Alueen kasvillisuutta on tutkittu viimeksi osana Luontoselvitys Kotkansiiven laatimaa Kouvolan
seudun rataympäristöjen kasvillisuuskartoitusta vuonna 2008. Sen mukaan etenkin uhanalaisille
perhoslajeille tärkeää ketomarunaa esiintyy huomattavan runsaasti ja laaja-alaisesti Kouvolan
ratapiha-alueella. Selvityksen kuvio 12 sijoittuu osittain kaavamuutosalueelle. Kuviolla oli kohtalaisesti ketomarunaa, lisäksi siltä löytyi pietaryrttiä, keltakannusruohoa, peltosauniota, piharatamoa, tahmavillakkoa, harmiota, valkoapilaa, alsikeapilaa, ketohopeahanhikkia, viherjäsenruohoa, pujoa, ahosuolaheinää sekä pukinpartaa.
Alueen uhanalaisia hyönteisiä selvitti Faunatica Oy Kouvolan ratapihan uhanalaisten hyönteisten esiselvityksessä ja selvityksessä vuonna 2009. Sen mukaan aseman ratapihan länsipuolen
pohjoisreunalta (selvityksen kohde 7) ei tehty perhoshavaintoja.
Vesitalous ja hulevedet
Alueen eteläosassa on jätevesiviemärit. Lisäksi alueen pohjoispuolella kulkee sadevesiviemäri.
Alueella on itä-länsisuuntainen entisen tenniskentän vesijohto. Suunnittelualueen maanpinta on
vettä läpäisevää.
Luonnonsuojelu
Alueella ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten kasvi- tai eliölajien esiintymisympäristöjä, kts. kohta kasvillisuus ja hyönteiset.
3.1.3. Rakennettu ympäristö
Asuminen ja väestö
Suunnittelualueella ei ole asukkaita, mutta alueen lähiympäristössä on runsaasti asuntoja.
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualue sijaitsee Kouvolan ydinkeskustassa julkisten ja kaupallisten palveluiden äärellä.
Alueelta on hyvät ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet. Matkakeskus on noin 250 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Ydinkeskustan kävelykatu Manskille
suunnittelualueelta on matkaa 400 metriä.
Rakennuskanta ja rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella ei ole rakennuksia.
Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee useita Kouvolan rakennetun ympäristön inventoinnissa
huomioituja rakennuksia.
Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Arkkitehtitoimisto Castren - Jauhiainen - Nuuttilan
suunnittelema Pohjola-talo, joka on rakennettu vuonna 1977. Kauppamiehenkadun varressa
olevan kauppahallin on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas. Rakennus valmistui 1956.
Alueen eteläpuolella olevan rautatiealueen eteläpuolella sijaitsee Museoviraston luokittelema
valtakunnallisesti merkittävä Kouvolan rautatievarikon alue (RKY). Rautatieliikenteen varaan
kasvaneessa Kouvolassa on poikkeuksellisen komea kolmen veturitallin ja entisen pajan rakennussarja rautatien varikkoalueella Riihimäki-Vainikkala -radan (entinen Pietarin rata) eteläpuolella. Vuosilta 1887–1937 olevat punatiiliset rakennukset ovat edustava esimerkki rautatien liikennevälineiden huoltoon ja kunnostukseen tarkoitetusta rakennuskannasta. Veturitallit on suojeltu asemakaavalla. Kouvolan aseman vanhasta rakennuskannasta merkittävin osa on nykyisin
varikon puolella, sillä lähes kaikki vanhat rakennukset on purettu radan pohjoispuolelta.
Alueen länsipuolelle rakentuu Halkotorin alue, joka perustuu arkkitehtikilpailun voittaneen ehdotuksen jatkokehittelyyn. Alueen asemakaava on hyväksytty 29.8.2011 ja siihen liittyy Halkotorin
alueen kortteleiden rakentamistapaohjeet ja julkisten ulkotilojen suunnitteluohjeet.
Halkotorinkujan kaavamuutosalue liittyy ja täydentää Halkotorin aluetta.
4
Alueen itäpuolella on Kouvolan rautatieasema ja linja-autoasema, jotka muodostavat yhdessä
matkakeskuksen. Nykyinen rautatieasema valmistui 1960 arkkitehti Eero A. Kajavan suunnitelmien mukaan. Rakennuskompleksi jakautui kolmeen osaan: varsinainen asema, toimisto-osa ja
posti. Oman kokoisuuden muodostavat laiturikatokset, jotka valmistuivat 1962 - 1965 insinööritoimisto Pentti Kaista & Co:n suunnitelmien mukaan. Alkuperäiset katokset uusittiin samanmuotoisina vuonna 2010.
Halkotorinkujan kaavamuutosalue liittyy matkakeskuksen kokonaisuuteen, jonka laajentamisen
suunnittelu on parhaillaan käynnissä.
Palvelut ja työpaikat
Kävelymatkan etäisyydellä alueesta on monipuoliset julkiset ja kaupalliset palvelut. Ydinkeskustassa on arviolta noin 7000 työpaikkaa.
Liikenne- ja katualueet
Kaavamuutosalue sijoittuu Halkotorinkadun varteen, joka on asuinymp äristön vaatimusten mukaisesti sovitettu hidaskatu. Katutila muodostuu varsinaisesta ajorad asta, sitä r eunustavista
paikoitusvyöhykkeistä sekä kadun molemmin p uolin kulkevista kevyenliikenteen väylistä ja jalkakäytävistä. Halkotorinkadun mitoitus ja visuaalinen ilme tukevat kadun toiminnallista luonnetta
ja katu on enemmän kun liikenneväylä, se on avoin julkinen tila.
Hallituskatu - Kauppa miehenkatu on yksi ydinkeskustan ko koojakaduista ja sen keskimääräiseksi arkivuorokausiliikenteeksi vuoteen 2025 mennessä on arvioitu noin 14-15000 ajoneuvoa,
josta raskaan liikenteen osuus on noin 5%. Kadulle tehtiin yleissuunnitelma vuonna 2012, jonka
mukaan se muutettaisiin kokonaan kaksisuuntaiseksi.
Kuva 2. Ote Hallituskadun yleissuunnitelmasta Halkotorinkadun risteyksen ja matkakeskuksen kohdalta.
Tekninen huolto
Suunnittelualueen luoteisrajalla Halkotorinkadun vieressä kulkee kaukolämpöjohto. Alueen
eteläosassa on jätevesiviemärit. Lisäksi alueen pohjoispuolella kulkee sadevesiviemäri. Alueella
on itä-länsisuuntainen entisen tenniskentän vesijohto.
Ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueen vieressä oleva rautatie ja raut atieliikenne aiheuttavat suunnittelualueelle ympäristöhäiriöitä, jotka saattavat ilmetä esimerkiksi meluna ja tärinänä.
Liikennemelu:
Alueella on autoliikenteestä ja rautatieliikenteestä aiheutuvaa ympäristömelua. Ka upunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansant erveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööri5
toimisto Akukon Oy vuonna 2007. Liikennemelun laskennan lähtötietoina käytettiin vuoden 2015
ennusteen mukaisia liikennemääriä. Taulukossa on es itetty katujen liike nnemäärät. Junien lii kennetiedot on esitetty Kouvolan seudun selvity ksen pääraportissa (Akukon 2300-5), kts. kuva
6. Meluselvityksen mukaan melun keskiäänitaso on päivällä alle 60 dB.
Halkotorin alueen muuttuneiden suunnitelmien mukaisen päivityksen meluselvitykseen teki
Akukon Oy syksyllä 2008 (Akukon 83052-1). Melut ilanteen tarkistus tuli uudelleen ajankohtaiseksi, kun alueen suunnittelun yhteydessä aluee n rakennusten massoittelua muutettiin. Liikennemeluselvitystä päivitettiin 9.11.2009, 9.2.2010 ja 21.9.2012.
Kuva 3. Suunnittelualueen ym päristömelu
päivällä vuonna 2007 teh dyn tutkimuksen
mukaan.
Kuva 4. Halko torin alueen meluselvitys
päivitettiin muuttuneen suunnitelman mukaiseksi syksyllä 2009, keväällä 2 010 ja vielä
syksyllä 2012. K uva vuoden 201 0 selvityksestä.
Tärinä:
Alueen tärinäselvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy 28.5.2012. Koska suunnittelukohde on
alle 100 m etäisyydellä radasta, tarkastelu tehtiin tärinämittausten ja laskennallisen tarkastelun
avulla. Määritellyt suojaetäisyydet raideliikenteeseen nähden esitetään kuvassa 5. Suojaetäisyydet esitetään huomioiden tärinän häiritsevyyttä kuvaavan luokituksen luokat D ”Olosuhteet,
joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla” ja C ”Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa”. Mikäli kyse ei ole asuinrakennuksesta ja tilojen käyttö on sellainen, että liikenteen ei katsota haittaavan lepoa, näitä rajoja sovelletaan kaksinkertaisina VTT:n ohjeistuksen mukaan.
Suunnitellun toimistorakennuksen lyhyin etäisyys uloimman raiteen keskikohtaan on noin 34 m.
6
Kuva 5. Suojaet äisyydet raideliikenteeseen
nähden tärinäselvityksen mukaan.
Rakennusten vaurioitumiskriteerin osalta heilahdusnopeuden resultantti ei ylitä arvoa 1mm/s,
jolloin alue kuuluu luokkaan E, ”haitat epätodennäköisiä” kun etäisyys rataan on vähintään 23
metriä. Autopaikkojen korttelialueen lyhyin etäisyys uloimman raiteen keskikohtaan on noin 12
m, joten osa alueesta kuuluu värähtelyluokkaan H, ”vähäisen tärinäalttiuden alue, haitat mahdollisia”.
Vaarallisten aineiden kuljetukset:
Ympäristöhäiriöitä saattaa aiheuttaa rautatien vaarallisten aineiden kuljetukset, jota varten Gaia
Consulting Group Oy laati 30.12.2011 Kouvolan ratapihan VAK-suuronnettomuusriskien arvioinnin. Raporttia päivitettiin 20.9.2013. Vuoden 2011 raportissa todetaan, että kaavamuutokset
rautatiealueen läheisyydessä ovat mahdollisia, jos raportissa esitetyt riskienhallintakeinot toteutetaan. Riskienhallintatoimenpiteiksi esitettiin yhteensä 10 toimenpidettä, joista merkittävimmät
vaikutukset saadaan VAK-junien nopeuksien laskemisella 20km/h:iin sekä RFIDtunnistamislaitteiden ja pyörävoiman mittauslaitteiden käyttöönotolla.
Raporttien mukaan täydennysrakennushankkeet on mahdollista toteuttaa, jos onnettomuudella
ei ole vaikutuksia suunnittelualueelle tai onnettomuuden todennäköisyys on pieni, eli alle yksi
onnettomuus miljoonassa vuodessa. Suunnittelualueelle ulottuvat VAK-suuronnettomuusriskien
todennäköisyydet riskienhallintakeinojen toteuttamisen myötä jäävät pääosin pieniksi. Kohonneita onnettomuuskenaarioiden todennäköisyyksiä vuoden 2011 raportissa todettiin olevan riskienhallintakeinojen toteuttamisen jälkeen edelleen yhden vaunun lammikkopalolla, jonka vaikutusetäisyys on enintään 30m, pienellä styreenivuodolla sekä palavan kaasun jälkisyttymällä,
jonka vaikutusalue on enintään 50m.
Vuoden 2013 raportissa, joka tehtiin 2012 liikenteen tiedoilla, nousi BLEVE (lyhenne sanoista
Boiling liquid expanding vapour explosion) ainoana onnettomuusskenaariona kohonneeseen
todennäköisyysluokkaan. Päivitetyn raportin mukaan vuonna 2012 BLEVE-onnettomuuden todennäköisyys Kouvolan ratapihalla oli 1,44 kertaa miljoonassa vuodessa. Tehokkaimmaksi riskienhallintakeinoiksi BLEVE:n osalta todettiin olevan toimenpiteet, jotka mahdollistavat tulipalon
tehokkaan sammutuksen tai tehostavat pelastustoimintaa onnettomuustilanteessa tai pienentävät tulipalojen todennäköisyyttä ratapihalla.
3.2. Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Ympäristöministeriön 18.1.2010 vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueen (C). Merkintöjen lisämääräys ohjaa säilyttämään
vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (/s).
Keskustan osayleiskaavan tarkistus
Keskustan osayleiskaavatarkistuksessa (hyväksytty 29.10.2001) alueen pohjoisosa on merkitty
pysäköinti/keskustatoimintojen alueeksi (LP/C). Suunnittelualueen eteläosa on rautatieliikenteen
aluetta (RL). Alue kuuluu 55-60 dBA:n meluvyöhykkeeseen, jolla on rakenteelliset meluntorjuntatoimenpiteet.
Asemakaava
Suurin osa suunnittelualueesta on kaavoitettu pysäköintialueeksi valtion rautateiden käyttöön
(LPvr) ja pohjois-osa katualueeksi 18.4.1974 vahvistetussa asemakaavassa. Suunnittelualueen
7
eteläosassa on myös rautatiealueeksi kaavoitettua aluetta (LR). Tältä osin asemakaava on hyväksytty 11.11.1981.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Alueen suunnittelua ohjaa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Suunnitelma tukeutuu ydinkeskustaan täydentämällä ja eheytt ämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina pa lvelujen, asumisen, ty öpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnitelma
huomioi ihmisten terveydelle aiheut uvien haittojen ja riskie n ennalta ehkäisemisen ja olemassa
olevien haittojen poistamisen.
Rakennusjärjestys
Kaupunginvaltuusto on 30.8.2010 hyväksynyt Kouvolan kaupungin rakennusjärjestyksen.
Pohjakartta
Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen.
4. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1. Suunnittelun tarve
Suunnittelun tavoitteena on muodostaa keskustaan tukeutuva toimistorakennuksen ja lähivirkistysalueen korkeatasoinen alue. Suunnittelualue täydentää Halkotorinkadun luoteispuolen kortteleita muodostaen rakennusmassoilla näiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnittelualue
liittyy myös tulevan suunnitteilla olevan matkakeskuksen kokonaisuuteen.
4.2. Suunnittelun käynnistys ja sitä koskevat päätökset
Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta vuonna 2014.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1. Osalliset
Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kymenlaakson liitto
Kymenlaakson pelastuslaitos
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikennevirasto
Kymenlaakson museo
Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristöpalvelut
VR-Yhtymä Oy
Kouvolan Vesi Oy
KSS Energia Oy ja KSS Verkko Oy
TeliaSonera Finland Oyj ja Elisa Oyj
4.3.2. Vireilletulo
Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ilmoitettiin Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla
ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla. 6.5.2015.
4.3.3. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu kaavan
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite nro 2). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 6.5. – 2.6.2015 välisen ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei annettu palautetta.
8
4.3.4. Viranomaisyhteistyö
Asemakaavahanke ei koske maankäy ttö- ja rakennuslain 66 §:ssä mainittuja valta kunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita eikä kaavahanke ole kulttuuriympä ristön säilymisen kannalta merkittävä, joten kaavasta ei järjestetä MRL 66 §:n mukaista viranomaisneuvottelua Kaakko is-Suomen
ELY-keskuksen kanssa. Asemakaavan val misteluvaiheen aineisto on lähetetty lausunnolle
Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.
4.4. Kaavaratkaisun perusteet
4.4.1. Kaavaprosessin aikana annetut mielipiteet ja niiden huomioiminen (lausunnot ja
kannanotot sekä kaavoittajan vastineet)
Asemakaavan valmisteluvaihe
Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville 6.5. – 2.6.2015 väliseksi ajaksi.
Kaavaluonnoksesta annettiin kolme lausuntoa sekä neljä mielipidettä.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esitti 2.6.2015 päivätyssä lausunnossaan mm. seuraavaa:
”Esitetty rakentaminen rajoittuu rata-alueen läheisyyteen. Kaupungin on syytä varmistua, että
mahdollisesta rautatiemelusta tai –tärinästä ei aiheudu tarpeetonta haittaa tuleville kiinteistöille
ja kiinteistönkäyttäjille.
Pohjakartan ajantasaisuudesta on syytä huolehtia.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa
kaavahankkeesta. Kaupunki voi jatkaa kaavatyön eteenpäinviemistä.”
Vastine: Kaavaluonnoksen kortteli 1122 rajataan kaava-alueen ulkopuolelle, jolloin alueelle ei osoiteta lainkaan asumista. Näin melun ohjearvot ja suositukset tärinän häiritsevyydestä ovat väljemmät. Autopaikkojen korttelialueelle lisätään tärinäselvityksen perusteella tä-1 -merkintä.
Kaavan pohjakartta on tarkistettu.
Liikennevirasto esitti 26.5.2015 lausunnossaan seuraavaa:
”Liikennevirasto on tutustunut asemakaavan muutosluonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateiden näkökulmasta.
Asemakaava-alue sijaitsee Kouvolan ydinkeskustan länsiosassa Matkakeskuksen länsipuolella. Kaava-alue rajautuu luoteessa Halkotorinkatuun, idässä matkakeskuksen pysäköintialueeseen ja etelässä Kouvolan ratapihaan. Asemakaavan tavoitteena on muodostaa keskustaan tukeutuva toimistorakennusten ja lähivirkistysalueen korkeatasoinen alue.
Liikenneviraston hallinnoimat alueet ja kulkuyhteys laituripolulle
Asemakaavaluonnoksessa osittain Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle on osoitettu autopaikkojen korttelialue (LPA) ja Pilkepuisto (VP). Lisäksi Pilkepuiston eteläosaan on osoitettu
ohjeellinen ulkoilupolku. Rautatieaseman suunnasta, kaava-alueen kaakkoiskulmasta, VP- ja
LPA-alueiden rajamaaston kautta kulkee nykyinen tieyhteys laituripolulle. Laituripolun kautta
kuljetaan kahdelle Kouvolan henkilöliikenneaseman välilaiturille. Liikennevirasto ei näe estettä
LPA- ja VP-alueiden osoittamiselle Liikenneviraston hallinnoimalle alueelle. Kuitenkin kulkuyhteys laituripolulle tulee kaavassa turvata osoittamalla sen alue rautatiealueeksi tai muulla soveltuvalla tavalla.
Liikennevirasto huomauttaa lisäksi, että asemakaavan pohjakartta on ainakin rautatiekohteiden
osalta vanhentunut. Pohjakartassa näkyy VP- ja LPA-alueille johtava jo purettu raide, nykyistä
lyhyemmät välilaiturit ja laituripolku vanhassa paikassa. Vanhentunut pohja- kartta hankaloittaa
kaavaratkaisun tulkintaa nykyiseen tilanteeseen nähden.
9
Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä
Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on tapauskohtaisesti otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tärinähaitat.
Melun osalta kaavoituksessa on noudatettava Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisia
melun ohjearvoja. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaisia selvityksiä ja tarvittavaa melunsuojausta. Runkomelun osalta on noudatettava VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi
(VTT tiedotteita 2468) suositusta runkomelutason raja-arvosta (Lprm) 30/35 dB. Yleensä runkomeluhaitat ulottuvat 60 m (pehmeikkö) - yli 200 m (kallio) etäisyydelle rautatiestä (VTT:n tiedotteita 2468).
Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille
alueille ilman tärinänvaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai -määräystä. Tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta.
Tärinälle herkimpiä rakennuksia ovat yleensä puolitoista tai kaksi-kerroksiset puurakenteiset
talot.
Asuinkortteleiden osalta kaavoituksessa tulee noudattaa VTT:n selvityksen Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta (VTT tiedotteita 2278) mukaisia suosituksia tärinästä. Suositusten mukaan uudella asuinalueella asuinrakennuksen tärinä ei saa ylittää arvoa 0,30 mm/s
eikä vanhalla asuinalueella arvoa 0,60 mm/s. Liikenteen tärinästä ja runkomelusta on lisäksi
olemassa mm. seuraavat VTT:n julkaisut: Suositus Iiikennetärirlän arvioimiseksi maankäytön
suunnittelussa (VTT working papers 50, Espoo 2006), Ohjeita liikennetärinän arviointiin (VTT
tiedotteita 2569, Espoo 2011) ja Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi (VTT tiedotteita 2425, Espoo 2008). Julkaisuissa on annettu tärinään liittyviä suosituksia. Julkaisuja on saatavissa sähköisenä internetistä osoitteesta: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp
Liikennevirasto muistuttaa, ettei se osallistu uuden maankäytön johdosta aiheutuviin mahdollisiin melun- ja tärinäntorjunnan kustannuksiin.
Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osalta lausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.”
Vastine: Kulkuyhteys laituripolulle turvataan osoittamalla puistoalueelle ajoyhteys.
Kaavamääräyksiin lisätään määräys mahdollisesta tärinäsuojauksesta.
Kaavaluonnoksen kortteli 1122 rajataan kaava-alueen ulkopuolelle, jolloin alueelle
ei osoiteta lainkaan asumista. Näin melun ohjearvot ja suositukset tärinän häiritsevyydestä ovat väljemmät. Autopaikkojen korttelialueelle lisätään tärinäselvityksen
perusteella tä-1 -merkintä.
Kaavan pohjakartta on tarkistettu.
Lemminkäinen Talo Oy esitti 1.6.2015 lausunnossaan seuraavaa:
”Halkotorin alueen kunnallistekniikan ja yleisten alueiden rakentaminen
Maankäyttösopimuksen 30.5.2012 kohdan 7 mukaisesti suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevien korttelien omistajina kaupunki ja Lemminkäinen ovat vastanneet ja vastaavat Halkotorinkadun, Halkotorinkujan ja Halkoraitin katualueiden sekä Halkotorin tulevien yleisten alueiden
pintarakenteiden suunnittelu-, rakentamis-, rakennuttamis- ja valvontakustannuksista päällystys, istutus-, viimeistely- ja johtojen siirtotöineen suhteessa 50 /50.
Suunnittelualue täydentää Halkotorinkadun luoteispuolen kortteleita ja tukeutuen kiinteästi rakennettuun Halkotorinkatuun, alueelle rakennettuun kunnallistekniikkaan sekä Halkotorin yleisiin
alueisiin ja on muodostamassa näiden kanssa yhtenäistä kokonaisuutta.
10
Edellä olevin perustein vaadimme, että myös suunnittelualueen kortteleiden tulee osallistua
mainitun Maankäyttösopimuksen kohdassa 7 määriteltyihin rakentamiskustannuksiin ja näiden
kustannusten jakoperusteet tulee määrittää uudelleen maanomistajien tasapuolisen kohtelun
näkökohdat huomioiden esimerkiksi alueen kortteleiden rakennusoikeuksien suhteessa.
Kortteli KT 1122
Suunnittelualueen kortteliin KT 1122 on osoitettu rakennusoikeus KT XII 5500 as25% m10%.
Rakennusoikeus noudattaa kerrosluvultaan ja rakennusoikeudeltaan korttelin luoteispuolella
sijaitsevan omistamamme korttelin 1107 AL XII 5500 massoittelua.
Viime vuosien aikana olemme lukuisista suunnitelmistamme ja markkinointiponnisteluistamme
huolimatta todenneet korttelin rakennusoikeuden toteuttamisen erittäin haasteelliseksi, jopa
mahdottomaksi ja korttelin rakentaminen on siirtynyt, viivästynyt ja jäänyt toteuttamatta. Olemmekin päätyneet tilanteeseen, että tulemme jättämään kaupungille aloitteen korttelin asemakaavan mukaisen massoittelun muuttamiseksi ja jakamiseksi kahdeksi erilliseksi AL tai AK, yhteensä 5500 kem2, rakennusalueeksi ja -massaksi.
Edellä olevin perustein esitämme, että nyt suunniteltu kortteli 1122 tulee kaavoittaa niin, ettei se
sulje pois ja lukitse omistamamme korttelin AL 1107 edelleen kehittämistä toteutuskelpoisemmaksi.
Suunnitellussa kaavamuutoksessa nro 01/020 pyydämme huomioimaan yllä esittämämme seikat. Olemme myös valmiit suunnitellun kaavamuutoksen jatkokäsittelyssä osallistumaan kaavaa
koskeviin neuvotteluihin kanssanne.”
Vastine: Kyseessä on kaupungin pääosin omistamalleen alueelle laatima asemakaavan muutos, jolla ei ole vaikutusta muilla alueilla laadittuihin maankäyttösopimuksiin.
Kortteli 1122 rajataan kaavan ulkopuolelle ja siltä osin kaavamuutosta jatketaan
mahdollisen korttelin 1107 kaavamuutoksen (lausunnossa mainittu kaava-aloite) ja
matkakeskuksen kaavahankkeen etenemisen myötä.
KSS Verkko Oy ilmoitti palautteessaan, että sillä on suunnitteilla kaava-alueella Pilkepuistoon
puistomuuntamo, jolle olisi syytä osoittaa rakennusala.
Vastine: KSS verkon suunnitellulle puistomuuntamolle merkitään rakennusala.
TeliaSonera ilmoitti palautteessaan, että sillä ei ole huomautettavaa kaavaan. Kaapeleita kulkee
lähistöllä, mutta ei näytä joutuvan rakennusten alle.
KSS Lämpö Oy:llä ei ollut kommentoitavaa kaavasta. Alueelle mahdollisesti tuleville kiinteistöille
on kaukolämpöliittymien rakentaminen mahdollista Halkotorinkadulla olevasta runkolinjasta.
Senaatti-kiinteistöllä ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta. Senaatti-kiinteistöille pyydetään
kuitenkin tiedottamaan kaavan etenemisestä ja lähettämään kirjallinen ilmoitus kaavan hyväksymistä koskevista päätöksistä.
Vastine: TeliaSoneran, KSS Lämpö Oy:n ja Senaatti-kiinteistöjen palaute kaavan
valmisteluvaiheen aikana merkitään tiedoksi.
Lisäksi todettiin, että Halkotorinkujan osoitenumeroinnista johtuen uudelle katuosuudelle on
syytä merkitä Halkotorinkujan sijaan uusi nimi.
Asemakaavan muutosehdotus valmistui teknisen lautakunnan käsittelyyn kesäkuussa 2015.
Lautakuntakäsittelyn jälkeen asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja
siitä pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot.
11
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1. Kaavan rakenne
Asemakaavan muutoksessa osoitetaan uusi katu Halkotorinkujan kohdalle Halkotorinkadun
eteläpuolelle. uuden kadun varteen osoitetaan toimistorakennuksen korttelialue, jossa kerrosluku on neljä, ja rakennusoikeudeksi on merkitty 3600+k400 m2, josta 10 % saadaan käyttää
myymälätiloina. Korttelialueen autopaikoille on osoitettu autopaikkojen korttelialue, jonka voi
rakentaa kahteen tasoon. Uusi puistoalue ja raitit liittyvät viereiseen Halkotorin kokonaisuuteen,
joka on Halkotorinalueen keskeinen julkinen kaupunkitila. Rautatiealueelta osoitetaan puistoalueen kautta ajoyhteys laituripolulle.
5.1.1.
Mitoitus
Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus muuttuu pysäköintialueesta ja rautatiealueesta toimistorakennusten korttelialueeksi, kaduksi ja puistoksi. Alueen pääkäyttötarkoituksen mukainen rakennusoikeus on yhteensä 4000 m2. Suunnittelualueen autopaikkamääräys on 1ap/80 k-m².
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Suunnittelualue on osa Kouvolan ydinkeskustaa. Suunnittelualue täydentää Halkotorinkadun
luoteispuolen kortteleita muodostaen rakennusmassoilla näiden kanssa yhtenäisen kokonaisuuden. Alue liittyy myös tulevan matkakeskuksen kokonaisuuteen. Alue muodostaa portin rautateitse Kouvolan keskustaa lähestyttäessä ja antaa tulijalle ensivaikutelman Kouvolan keskustasta.
Asemakaavan muutos antaa edellytykset asemakaavan ja kaupungin maankäyttöstrategiassa
määriteltyjen tavoitteiden toteuttamiselle. Asemakaavaan liittyy rakentamistapaohjeet, jotka
varmistavat korkeatasoisen kaupunkimaisen alueen syntymisen ja sen liittymisen yhtenäisesti
Halkotorin alueeseen.
5.3. Kaavan vaikutukset
Rakennettu ympäristö, maisema ja kulttuuriperinnön vaaliminen
Kaavahankkeella on vaikutuksia alueen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan. Maisema
tulee muuttumaan kaupunkimaisemmaksi uudisrakentamisen myötä. Alue muodostaa yhdessä
Halkotorinalueen kanssa näkyvän sisääntuloportin junalla Kouvolaan saavuttaessa. Alueen sijainti matkakeskuksen välittömässä läheisyydessä tukee julkisen liikenteen käyttöä mm. työmatkaliikenteessä.
Asemakaavan edellyttämät pysäköintipaikat toteutetaan kaavaan osoitetulla autopaikkojen korttelialueella, johon autot voi sijoittaa kahteen tasoon.
Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kulttuuriperintöön.
Tekninen huolto
Alue on liitettävissä olemassa oleviin yhdyskuntateknisiin verkostoihin, jotka sijaitsevat alueen
välittömässä läheisyydessä.
Yhdyskuntarakentamisen kustannukset
Alueen käyttöönotto on yhteiskuntataloudellisesti edullista. Kaupunkikeskustan palvelut sekä
matkakeskus linja-auto- ja junaliikenteen palveluineen sijaitsevat kävelyetäisyydellä kaavaalueesta.
Liikenne
Alue on hyvin saavutettavissa olevia kevyen liikenteen väyliä pitkin sekä olevaa katuverkko hyväksi käyttäen julkisin kulkuvälinein ja henkilöautolla. Kaavassa on otettu huomioon Hallituska-
12
dulle tehty yleissuunnitelma vuodelta 2012, jonka mukaan se muutetaan kokonaan kaksisuuntaiseksi.
Sosiaalinen ympäristö ja palvelut
Kaavamuutoksella on myönteisiä vaikutuksia lähialueen palveluihin ja sosiaaliseen ympäristöön. Uudisrakentaminen mahdollistaa uusien työpaikkojen muodostumisen erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien varteen. Hyvin suunniteltu, laadukkaasti toteutettu ja kunnossa pidetty
rakentaminen mahdollistavat positiivisesti tunnistettavan ja turvallisen ympäristön syntymisen.
Viheralueet ja luonnonympäristö, vesi, ilma ja ilmasto
Toteutuessaan kaavan mukaisena asemakaavan muutos lisää kaupungin keskustassa olevia
kaavassa osoitettujen viheralueiden määrää. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta olemassa oleviin luonnonympäristöihin, eikä vaikutuksia veteen, ilmaan tai ilmastoon.
5.4. Ympäristön häiriötekijät
Kaavamuutoksella on vaikutuksia ympäristön häiriötekijöihin. Uudet toiminnot lisäävät alueen
käyttäjiä mikä aiheuttaa suurempia liikennemääriä ja mahdollisesti niiden tuomia häiriöitä.
Merkittävin suunnittelualueelle kohdistuva ympäristöhäiriö on rautatien liikennemelu. Meluselvityksen mukaan alueen keskiäänitaso on päivällä alle 60 dB (LAeq). Valtioneuvoston ohjeellisina
raja-arvoina liike- ja toimistohuoneissa sovelletaan ainoastaan päiväohjearvoa 45 dB.
Rautatieliikenteen aiheuttamasta tärinästä suunnittelualueen rakennuksiin on vain vähäisiä vaikutuksia.
Rautatiealueen vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyviin riskeihin asemakaavassa varaudutaan
määräämällä rakennuksiin kaasun tunnistimet sekä automaattisesti sulkeutuva koneellinen ilmanvaihto. Raitisilman sisäänotto määrätään myös sijoitettavaksi ratapihalta poispäin. Lisäksi
rakennuslupaprosessin aikana edellytetään esitettäväksi suunnitelmaa pelastustoimenpiteistä ja
rakennusluvasta on pyydettävä pelastusviranomaisen lausunto.
5.5. Kaavamerkinnät ja -määräykset
Kaavamerkinnät ja -määräykset ilmenevät kaavakartasta. Merkinnät ja -määräykset noudattavat
ympäristöministeriön julkaisemia ohjeita.
5.6. Nimistö
Asemakaavan muutosehdotuksessa lisätään nimet Pilkepuisto muodostettavalle uudelle puistoalueelle ja Pilkekuja uudelle katuosuudelle.
6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTUS JA AJOITUS
Asemakaavaan liittyy kortteleiden rakentamistapaohjeet ja julkisten ulkotilojen suunnitteluohjeet,
jotka ohjaavat rakennussuunnittelua ja yleiste n alueiden suunnittelua. Kaavamääräyksiin on
merkitty erilliset suunnittelumääräykset rakennustapaohjeiden noudattamisesta ”Rakentamisessa on nou datettava Halkotorin a lueen erillisiä rakentamistapaohjeita ja ju lkisten ulkotilojen
suunnitteluohjeita.”.
Toteuttamisen ajoitus
Asemakaavamuutos valmistuu hyväksymismenettelyyn syksyllä 2015. Alueen toteuttaminen
voidaan käynnistää asemakaavan saatua lainvoiman.
13
Toteutuksen seuranta
Kouvolan Yhdyskuntatekniset palvelut laatii katujen ja muun julkisen ulkotilan toteuttamissuunnitelmat. Suunnitelmat hyväksyy tekninen lautakunta. Rakennusluvat myöntää rakennusvalvonta, joka valvoo asemakaavan määräysten ja lupaehtojen noudattamista.
Kouvolassa 1.6.2015
Hannu Tylli
kaavoituspäällikkö
Heikki Kauppi
kaavoitusinsinööri
14
Liite 1
79 0
28
pl-10
.
72 4
72 4
IV
1500
22:0
10
73 8
73 7
73 5
73 4
73 9
73 3
LPvr
hk
3
73 0
72 8
73 2
72 7
a-29:19
I
72 8
+3m
IV
2400
6
71 7
71 7
3328
16
16:14
71 3
+3m
8
1
14
1038
ITTI
A
R
I
R
VETU
LR
9:9
383C
16:8
71 4
79
383D
16:5
71 6
78
71 0
383
16:8
70 9
0
73 4
1
72 2
pp
pl-10
ATU
4
1120
AK
.
24
HALL
ITUS
K
hk
18
1
JA
16:146
73 5
9:86
le-2
71 9
PÄ
ÄT
E
- a1
AL
.
KU
2
18
9:26
9:250
50
9:64
1
1119
t I
.
IV
1500
IV
2800
RIN
74 3
4
2
20
OT
O
1119
u
1
1
72 6
le-2
70 8
VI
1750
LK
9
HALKOTOR
INKATU
1
ma
72 0
50
1097- 5
HA
m10%
72 3
9:46 20
1107
XII
1
AL 5500
u-1
u-1
HALKOTORI
9
72 3
.
1-9901
pl-10
1097
le-2
.AK
t I
ajo
ajo-
IV
00
IV
u-1
IV
1500
72 5
16:147
U
INK
AT
U
72 5
KA
T
1107
1326
ITT
I
ma
74 5
V
2000
LKO
RA
IEH
EN
1035- 1
+1
72 7
I
72 7
HA
HALKOTORI
ALK1
hk
a-2
KU1-9901
JA
1036- 7
- a1
pp
75 3
AL1-9903
.
72 9
RIN
1036- 6
ma
79 3
OT
O
PA
M
HA
LK
OT
OR
3
III
LK
KA
UP
9:178
1325
ma
HA
77 2
II
KA
TU
9: 37
kt
50 m
1:1000
Merkintöjen selitykset
KOUVOLA
Ote ajantasa-asemakaavasta
Suunniteltu kaava-alue
Halkotorinkuja
Kaavatunnus 01/020
Kouvola
an kaupunk
ki
Maankä
äytön suunn
nittelu
Liite 2
OSA
ALLISTUMIS- JA AR
RVIOINT
TISUUN
NNITEL
LMA
HALKOTO
ORINKUJA
täyydennetty 1.6.2015
Pvm.
29.4.2015
5
Kaupungin
nosa 1 Kang
gas, pysäkö
öinti- ja rauttatiealueet
Asemakaa
avan nro
Diaari / TE
ELA
01/020
6467/10.0
02.01/2014
Kuva 1. Suun
nnittelualueen siijainti ja rajaus
sikossa maainitun alueen asema-Maankäyttön suunnitttelussa on vireillä ots
kaavan muutos,
m
jossta on laa
adittu osallistumis- jaa arviointisu
uunnitelma..
jättää kirja llinen mielip
Suunnitelman riittävyyydestä on mahdollista
m
pide.
Vuoden 2000
2
alusta
a voimaantulleen Maa
ankäyttö- jaa rakennusllain 63 §:n
n
öhön tulee sisällyttää kaavan laaajuuteen ja sisältöön
mukaan kaavoitustyö
k
n
nähden ta
arpeellinen suunnitelm
ma osallistum
mis- ja vuoorovaikutusm
menettelys-tä, sekä kaavan
k
vaiku
utusten arvioinnista.
ualue
Suunnittelu
Suunnittelualue sijaiitsee Kouvo
olan ydinke
eskustan läänsiosassa Matkakes-kuksen lä
änsipuolella
a. Se rajauttuu luotees
ssa Halkotoorinkatuun ja
j etelässä
ä
ratapiha-a
alueeseen. Itäpuolella
a on matkakeskukssen pysäkö
öintialuetta..
Asemakaa
avamuutos sisältyy vuoden 2015 kaavoitusskatsaukse
en työohjel-maan.
Suunnittelun lähtöko
ohdat ja tav
voitteet
Aloite
Asemakaa
avan muuto
os on tullut vireille
v
kaup
pungin aloitttteesta vuon
nna 2014.
Nykytilanne
Suunnittelualuetta kä
äytetään tällä hetkellä suurimmakksi osaksi pysäköintiin
p
n
een halki ittä-länsisuun
ja viheralu
ueena. Alue
nnassa kulkkee kivituhk
kapintainen
n
kävelyreitti
1
Suunnittelualueen luoteisrajalla Halkotorinkadun vieressä kulkee kaukolämpöjohto. Alueen eteläosassa on jätevesiviemärit. Lisäksi alueen pohjoispuolella kulkee sadevesiviemäri. Alueella on itä-länsisuuntainen entisen tenniskentän vesijohto.
Maanomistus
Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Eteläisimmän osan
alueesta omistaa valtio/liikennevirasto.
Kuva 2. Maanomistuskartta. Kaupunki omistaa sinisellä merkityt alueet.
Kaavatilanne
Kymenlaakson maakuntakaava
Ympäristöministeriön 18.1.2010 vahvistamassa Kymenlaakson maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (C), jossa lisämääräys (/s) ohjaa säilyttämään alueella vähintään maakunnallisesti
merkittäviä rakennuskulttuurikohteita.
Kuva 3. Kymenlaakson maakuntakaava
Keskustan osayleiskaavan tarkistus
Keskustan osayleiskaavatarkistuksessa (hyväksytty 29.10.2001) alueen
pohjoisosa on merkitty pysäköinti/keskustatoimintojen alueeksi (LP/C).
Suunnittelualueen eteläosa on rautatieliikenteen aluetta (RL). Alue kuuluu
2
55-60 dBA:n meluvyöhykkeeseen, jolla on rakenteelliset meluntorjuntatoimenpiteet.
Kuva 4. Keskustan osayleiskaavan tarkistus
Asemakaava
Suurin osa suunnittelualueesta on kaavoitettu pysäköintialueeksi valtion
rautateiden käyttöön (LPvr) ja pohjois-osa katualueeksi 18.4.1974 vahvistetussa asemakaavassa. Suunnittelualueen eteläosassa on myös rautatiealueeksi kaavoitettua aluetta (LR). Tältä osin asemakaava on hyväksytty
11.11.1981.
Tavoitteet
Suunnittelualue on osa Kouvolan ydinkeskustaa. Suunnittelun tavoitteena
on muodostaa keskustaan tukeutuva toimistorakennusten ja lähivirkistysalueen korkeatasoinen alue. Suunnittelualue täydentää Halkotorinkadun
luoteispuolen kortteleita muodostaen rakennusmassoilla näiden kanssa
yhtenäisen kokonaisuuden. Suunnittelualue liittyy myös tulevan matkakeskuksen kokonaisuuteen.
Alueelta tulee olla hyvät jalankulku- ja kevyen liikenteen yhteydet keskustan
palveluihin, matkakeskukseen sekä Kouvolatalon suuntaan. Alueelle sijoittuvat toimistotilat tulee olla hyvin saavutettavissa keskustan suunnasta.
Alue muodostaa portin rautateitse Kouvolan keskustaa lähestyttäessä ja
antaa tulijalle ensivaikutelman Kouvolan keskustasta. Tavoitteena on ydinkeskustan reunan vahvistaminen ja keskustan rajaaminen lännen suuntaan.
Huomiota tulee kiinnittää julkisten tilojen ja katutilojen mittakaavaan.
Selvitettävät vaikutukset
Kaavan valmistelun aikana selvitetään vaikutukset (MRA 1 §):
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön;
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
3
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä
liikenteeseen;
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön.
Kaavan vaikutukset arvioidaan siinä määrin kuin kaavan merkitys ja laajuus
huomioon ottaen on tarkoituksen mukaista.
Tehdyt selvitykset






Kaupunkialueella olevaa melua on tutkinut Kouvolan kansanterveystyön kuntayhtymän ohjauksessa Insinööritoimisto Akukon Oy vuonna 2007. Meluselvitystä on täydennetty Halkotorin lähialueen osalta
vuonna 2009.
Alueen kaavahistoriallinen selvitys on tehty vuonna 2009 osana laajempaa Kouvolan alueen rakennetun ympäristön inventointia. Alue
on rakentamaton. Merkittävät rakennuskohteet suunnittelualueen lähiympäristössä ovat idässä sijaitseva rautatieasema, rautatieläiskerrostalot pohjoisessa ja valtakunnallisesti merkittävä veturivarikko
etelässä.
Alueen luontoarvoja on selvittänyt Luontoselvitys Kotkansiipi vuonna
2008
Kouvolan ratapihan uhanalaisia hyönteisiä on selvittänyt Faunatica
Oy vuonna 2009
Kouvolan ratapihan VAK-suuronnettomuusriskien arvioinnin on laatinut Gaia Consulting Group Oy vuonna 2011, raporttia päivitettiin
vuonna 2013
Kouvolan ratapihan aiheuttaman tärinäselvityksen laati Ramboll
vuonna 2012
Osalliset
Suunnittelualueen ja lähialueiden kiinteistöjen omistajat ja haltijat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kymenlaakson liitto
Kymenlaakson pelastuslaitos
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
Liikennevirasto
Kymenlaakson museo
Kouvolan kaupungin Tekniikka- ja ympäristöpalvelut
VR Yhtymä Oy
Kouvolan Vesi Oy
KSS Energia Oy ja KSS Verkko Oy
TeliaSonera Finland Oyj ja Elisa Oyj
Osallistuminen ja vuorovaikutus kaavoitustyön aikana
Vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely,
valmisteluvaiheen kuuleminen sekä mielipiteen esittäminen MRL 63 §, MRA
30 §
- Vireilletulosta ilmoitettiin Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla
ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla.
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaan
liittyvä muu valmisteluvaiheen aineisto oli nähtäville 6.5. – 2.6.2015
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään työn edetessä.
4
Viranomaisneuvottelu MRL 66 §, MRA 26 ja 31 §
- ei ole tarpeen
Julkinen nähtävillä olo MRL 65 §, MRA 27 §, lausunnot MRA 28 §
(kaavaehdotus)
- teknisen lautakunnan hyväksymisen jälkeen
- nähtävänäoloaika 30 päivää kuulutetaan Kouvolan Sanomissa, kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja internet-sivuilla osoitteessa
www.kouvola.fi/kaavoitus
- tavoite: kesä 2015
- muistutusmahdollisuus ja vastine muistutukseen
Tarvittaessa uusi nähtävilläolo MRA 32 §
Kaavan hyväksyminen MRL 52 §
- Asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto.
- Valitusmahdollisuus
Valitusviranomaiset MRL 188§
- Hallinto-oikeus
- Korkein hallinto-oikeus
Kaavan voimaantulo MRA 93 §
- Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja internet-sivuilla.
- tavoite: vuoden 2015 syksy
Kaavoituksen kulusta tiedottaminen
Kaavoista kuulutetaan Kouvolan Sanomissa, Kouvolan kaupungin virallisilla
ilmoitustauluilla (kaupungintaloilla ja Tekniikka- ja ympäristötalolla) ja internet-sivuilla. Kaava-aineisto nähtävillä maankäytön suunnittelun internetsivuilla osoitteessa www.kouvola.fi/akvireilla sekä maankäytön suunnittelun
yksikössä Tekniikka- ja ympäristötalolla.
Yhteystiedot
Hannu Tylli
kaavoituspäällikkö
Kouvolan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu
PL 32 45701 Kuusankoski
Puhelin: 020 615 8570
email: [email protected]
Heikki Kauppi
kaavoitusinsinööri
Kouvolan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu
PL 32 45701 Kuusankoski
Puhelin: 020 615 6066
email: [email protected]
5
Merja Kirssi
suunnitteluavustaja
Kouvolan kaupunki / Kaupunkisuunnittelu
PL 32 45701 Kuusankoski
Puhelin: 020 615 4752
email: [email protected]
Liite 3 Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
286
Täyttämispvm
Kouvola
Halkotorinkuja
Ehdotuspvm
Vireilletulosta ilm. pvm
Kunnan kaavatunnus
Kunta
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
0,6282
03.06.2015
09.06.2015
06.05.2015
286 01/020
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
Asemakaavan muutoksen pinta-ala
[ha]
0,6282
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km]
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset Ei-omarantaiset
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[ha]
[%]
m²]
[e]
Pinta-alan
muut. [ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
0,6282
100,0
4000
0,64
0,0000
4000
0,1802
28,7
4000
2,22
0,1802
4000
0,2281
36,3
0,2281
0,2199
35,0
-0,4083
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
V yhteensä
R yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [k- Pinta-alan muut. [ha Kerrosalan muut. [k-m²
m²]
+/-]
+/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Yhteensä
286
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Liite 3 Alamerkinnät
Aluevaraukset
Yhteensä
Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[ha]
[%]
m²]
[e]
Pinta-alan
muut. [ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
0,6282
100,0
4000
0,64
0,0000
4000
K yhteensä
0,1802
28,7
4000
2,22
0,1802
4000
KT
0,1802
100,0
4000
2,22
0,1802
4000
V yhteensä
0,2281
36,3
0,2281
VP
0,2281
100,0
0,2281
L yhteensä
0,2199
35,0
-0,4083
Kadut
0,0686
31,2
0,0686
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
T yhteensä
R yhteensä
LR
-0,2223
LP
-0,4059
LPA
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
W yhteensä
0,1513
68,8
0,1513
Kouvolan kaupunki, maankäytön suunnittelu
(1:500 / A3)
HAVAINNEKUVA 1
Halkotorinkuja kortteli 1123
1.6.2015
h
Po
en
n
i
jo
rautatiealuetta
VETURIRAITTI
HAVAINNEKUVA 1
le
lul
po
uri
ait
sl
tey
yh
ajo
vieraspaikat
sisäänkäyntipiha
As Oy Kouvolan Halkokaari
TOIMISTORAKENNUS
4 kerrosta
AUTOPAIKOITUS
kahdessa tasossa
Halkotori
ko
2
2
11
Liite 4
e
rtt
li
PILKEKUJA