Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois
Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan kunnissa ja kuntayhtymissä Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti 2 (70) 15.4.2015 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................................ 3 2. VÄESTÖ JA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN ............................................................................................................................... 4 3. IKÄÄNTYNEET .................................................................................................................................................................... 8 3.1 KOTONA ASUMINEN .................................................................................................................................................................. 8 3.2 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO ................................................................................................................................................ 11 3.3 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUS ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN TARPEESEEN ..................................................................... 15 3.4 ETÄISYYSVYÖHYKEKARTAT JA LÄHIPALVELUPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................... 18 3.5 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA OIVALLUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ ............................................................................ 26 3.6 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA ............................................................................. 28 3.7 HAASTATELTUJEN LISÄHUOMIOITA JA KEHITTÄMISIDEOITA .............................................................................................................. 29 4. KEHITYSVAMMAISET, MIELENTERVEYSASIAKKAAT JA PÄIHDEASIAKKAAT ...................................................................... 30 5. YHTEENVETO JA POHDINTA ............................................................................................................................................. 31 6. TULEVAISUUDEN VISIOITA MEILTÄ JA MUUALTA ............................................................................................................ 34 7. LÄHTEET........................................................................................................................................................................... 36 LIITE 1. PUHELINHAASTATTELUJEN KYSYMYKSET................................................................................................................. 37 LIITE 2. PUHELINHAASTATTELUIDEN KOONTI VERTAILUTAULUKOIHIN ................................................................................ 38 PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 3 (70) 15.4.2015 1. Johdanto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin 1.11.2014–28.2.2015 laaja selvitys Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (myöh. OYS-ERVA) ympärivuorokautisesta hoidosta. Selvitykseen sisällytettiin seuraavat asiakasryhmät ja ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat palvelualat: Ikääntyneet • tehostettu palveluasuminen • vanhainkoti • pitkäaikainen laitoshoito (= vuodeosastohoito) Kehitysvammaiset • laitoshoito • autettu asuminen Mielenterveysasiakkaat • psykiatrian laitoshoito Päihdeasiakkaat • katkaisuyksiköt • kuntoutusyksiköt Vaikeavammaiset • palveluasuminen (sisältää myös eiympärivuorokautista hoitoa, koska muuta indikaattoria ei ollut saatavilla) Selvitys muodostui kahdesta osasta: a) Koko OYS-ERVAa koskeva taulukko- ja kaavioraportti ja sen pohjalta tehty tiivistelmä o Tietolähteinä käytettiin saatavilla ollutta rekisteri- ja tutkimustietoa o Luettavissa osoitteessa http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue o Vastuuhenkilönä projektipäällikkö Sanna Salmela b) Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kuntayhtymiin suunnattu puhelinhaastattelukierros o Haastatteluilla kerättiin taulukko- ja kaavioraporttia täydentäviä ja syventäviä tietoja o Vastuuhenkilönä hankesuunnittelija Suvi Helanen Tämä raportti pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia ja kuntayhtymiä koskevaan rekisteri- ja tutkimustietoon sekä puhelinhaastatteluihin, joiden kohderyhmänä olivat PohjoisPohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista (tms.) vastaavat henkilöt. Haastattelut toteutettiin 16.12.2014–12.1.2015 välisenä aikana (45–90 min / haastattelu). Haastattelukysymykset ovat nähtävissä liitteessä 1. Painopiste oli ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarkastelussa, mutta myös ikääntyneiden kotihoidon ja muiden asumis- ja päivätoiminnan palvelujen tilannetta selvitettiin samanaikaisesti. Myös kehitys- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tilannetta kysyttiin. Haastattelun aikana kirjatut vastaukset lähetettiin haastateltaville tarkistettaviksi ja tarvittaessa täydennettäviksi ennen niiden koontia tähän raporttiin. Kuntakohtaisten vastausten koonti on luettavissa liitteessä 2. Raportin tarkoituksena on tukea uusien sote-rakenteiden valmistelua tarjoamalla asiantuntijoille ja päättäjille tietoa ja havaintoja vertailun, tulkinnan ja johtopäätösten tekemistä varten. Raportti toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan liittoon sekä kaikille alueen kunnille ja kuntayhtymille. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä selvitystyötä ohjasivat: Hannu Leskinen, johtaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja Veikko Kujala, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntijalääkäri Selvityksen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hankkeen toimijoiden (mm. Riitta Pitkänen, Harri Hatunen, Inga Taikina-aho, Rauno Malinen) kanssa. Selvityksessä on muun muassa hyödynnetty SOTE-hankkeen aineistoja ja koottua paikkatietoa. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 4 (70) 15.4.2015 2. Väestö ja väestön ikääntyminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asui 403 555 asukasta. Ennusteen mukaan väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 35 000 asukkaalla (9 prosenttia). Ikääntyneiden määrät ja osuudet Pohjois-Pohjanmaan kuntien väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja kaaviossa 1. Koko maahan ja muihin OYS-ERVAn sairaanhoitopiireihin verrattuna Pohjois-Pohjanmaan väestö on selkeästi nuorempaa eli ikääntyneiden osuus (19 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä) on pienempi kuin muilla. Osuudet kuitenkin vaihtelevat kunnittain merkitsevästi. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden osuudet vaihtelevat Limingan neljästä prosentista Vaalan 14 prosenttiin. Väestön ikääntyminen koskettaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vähintään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä on jo 23 % väestöstä. Tämä tarkoittaa, että ikääntyneitä on tuolloin yli 35 000 henkilöä enemmän kuin nyt. Käytännössä siis koko tuotantoalueen väestömäärän kasvu tulee ikäihmisten määrän kasvusta. Väestön ikääntyminen kohtelee kuntia eri tavoin. Ikääntyneiden määrän kasvu prosentteina vuoteen 2030 mennessä vaihtelee Siikalatvan 24 prosentista Kempeleen 174 prosenttiin (kaavio 2). Vuoteen 2040 mennessä jo 11 kunnassa kasvu on yli 100 prosenttia. Esimerkiksi Hailuodossa ja Raahessa 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden lukumäärä kaksin- ja Kempeleessä jopa lähes kolminkertaistuu vuosien 2013 ja 2030 välillä. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 5 (70) 15.4.2015 TAULUKKO 1. Ikääntyneiden määrä ja osuudet väestössä. 65 vuotta täyttäneet vuonna 2013 vuonna 2030 75 vuotta täyttäneet vuonna 2013 vuonna 2030 80 vuotta täyttäneet vuonna 2013 vuonna 2030 Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) Määrä % Määrä % Kasvu (hlöä) KOKO MAA 1056547 19 1495624 26 439077 464396 9 819759 14 355363 272835 5 507549 9 234714 OYS-ERVA 137915 19 199757 26 61842 62248 8 108472 14 46224 35764 5 64992 8 29228 KAINUU 17929 23 23478 33 5549 8339 11 12984 18 4645 4950 6 7729 11 2779 KESKI-POHJANMAA 15816 20 20893 26 5077 7109 9 11931 15 4822 4273 6 7483 9 3210 LAPPI 24650 21 35542 30 10892 11267 10 18772 16 7505 6189 5 11154 9 4965 LÄNSI-POHJA 13840 22 18582 30 4742 6336 10 10422 17 4086 3671 6 6235 10 2564 POHJOIS-POHJANMAA 65680 16 101262 23 35582 29197 7 54363 12 25166 16681 4 32391 7 15710 Alavieska 568 21 739 28 171 319 12 399 15 80 178 7 231 9 53 Haapajärvi 1487 20 2009 29 522 681 9 1112 16 431 399 5 671 10 272 Haapavesi 1355 19 1743 25 388 670 9 993 14 323 379 5 582 8 203 326 33 432 43 106 120 12 253 25 133 71 7 163 16 92 Ii 1651 17 2601 24 950 784 8 1356 13 572 461 5 795 7 334 Kalajoki 2637 21 3835 28 1198 1206 10 2155 16 949 711 6 1310 10 599 Kempele 2063 12 4012 20 1949 759 5 2077 11 1318 334 2 1282 7 948 Kuusamo 3487 22 5009 33 1522 1597 10 2660 18 1063 867 5 1558 10 691 Kärsämäki 644 24 784 33 140 298 11 435 18 137 156 6 262 11 106 Liminka 801 8 1402 12 601 344 4 674 6 330 210 2 390 3 180 Lumijoki 299 14 496 21 197 150 7 266 11 116 89 4 154 6 65 Hailuoto Merijärvi 224 19 294 26 70 108 9 157 14 49 70 6 94 8 24 Muhos 1354 15 2029 21 675 673 8 1028 10 355 413 5 595 6 182 Nivala 1985 18 2611 23 626 966 9 1519 14 553 587 5 919 8 332 Oulainen 1674 22 2351 32 677 811 10 1361 18 550 502 7 841 11 339 26258 14 45505 20 19247 11144 6 23597 11 12453 6243 3 13933 6 7690 2172 25 2680 36 508 1062 12 1515 21 453 589 7 921 13 332 Pyhäjoki 782 23 908 29 126 354 11 550 17 196 224 7 347 11 123 Pyhäjärvi 1596 28 1886 38 290 773 14 1111 22 338 460 8 707 14 247 Oulu Pudasjärvi Pyhäntä 283 18 432 36 149 127 8 230 19 103 72 5 127 11 55 4885 19 7002 28 2117 1916 8 4159 16 2243 1111 4 2534 10 1423 844 16 1168 22 324 408 8 658 12 250 259 5 395 7 136 Siikajoki 1019 18 1372 25 353 478 9 741 14 263 301 5 413 8 112 Siikalatva 1540 26 1706 34 166 786 13 959 19 173 469 8 576 11 107 Taivalkoski 969 23 1267 33 298 427 10 694 18 267 222 5 421 11 199 Tyrnävä 737 11 1271 16 534 337 5 607 8 270 200 3 352 5 152 Utajärvi 713 24 895 35 182 357 12 478 19 121 219 7 269 11 50 Vaala 937 29 1104 40 167 454 14 591 21 137 268 8 354 13 86 2390 16 3719 23 1329 1088 7 2028 13 940 617 4 1195 7 578 Raahe Sievi Ylivieska Lähde: Sotkanet (id:1068/171/3079/749/745/786). % = ikääntyneiden osuus prosentteina koko väestöstä. Kasvu (hlöä) = vuosien 2030 ja 2013 arvojen erotus. Taulukko on poiminta laajasta selvityksestä (taulukko- ja kaavioraportista). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 6 (70) 15.4.2015 KAAVIO 1. 75 vuotta täyttäneiden osuudet (%) väestöstä vuosina 2013 ja 2030. 0 5 10 KOKO MAA 9 OYS-ERVA 8 15 14 Oulu Lumijoki 12 6 5 11 5 8 6 11 7 11 Ylivieska Muhos 8 Raahe 8 13 10 16 8 12 Ii 8 Pyhäntä 8 Siikajoki 13 19 9 14 Nivala 9 Haapajärvi 9 14 16 Haapavesi 9 Merijärvi 9 Kalajoki 17 7 7 Sievi 16 10 LÄNSI-POHJA Tyrnävä 14 14 10 16 Kuusamo 10 Taivalkoski 10 18 18 Oulainen 10 Pyhäjoki 11 Kärsämäki Alavieska % väestöstä v. 2030 15 10 LAPPI Kempele 18 9 KESKI-POHJANMAA 4 30 % väestöstä v. 2013 11 POHJOIS-POHJANMAA 25 14 KAINUU Liminka 20 18 17 11 18 12 15 Hailuoto 12 Utajärvi 12 25 19 12 Pudasjärvi 21 Siikalatva 13 Pyhäjärvi 14 19 22 14 Vaala 21 Lähde: Sotkanet (id: 171 / 745). Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 7 (70) 15.4.2015 KAAVIO 2. 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän kasvu (%) vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja 2040. 0 50 100 77 KOKO MAA 56 KAINUU 73 68 KESKI-POHJANMAA Vaala Utajärvi 29 25 55 44 Muhos 55 51 45 46 68 59 48 60 53 96 Siikajoki 55 Pyhäjoki 55 52 57 Nivala 72 69 Sievi 61 Taivalkoski 63 Haapajärvi 63 83 80 85 Kuusamo 67 Oulainen 68 Ii 98 91 73 114 Lumijoki 77 Kalajoki 79 Tyrnävä 80 Pyhäntä 81 Ylivieska Liminka 124 47 34 Pyhäjärvi Haapavesi Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2040 48 30 Pudasjärvi Kärsämäki 83 22 43 Merijärvi Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2030 82 86 POHJOIS-POHJANMAA Alavieska 300 98 64 LÄNSI-POHJA 250 104 67 LAPPI 200 104 74 OYS-ERVA Siikalatva 150 119 104 147 112 86 122 96 163 Hailuoto 111 Oulu 112 122 117 Raahe 171 127 174 Kempele 258 Lähde: Sotkanet (id: 171/745/ 757). Muutosprosentit laskettu kaavalla ”muutos henkilöinä / 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2013 x 100”. Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 8 (70) 15.4.2015 3. Ikääntyneet 3.1 Kotona asuminen Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueen 75 vuotta täyttäneistä 90,0 prosenttia asui kotona, mikä vastaa koko maan (90,3 %) ja OYS-ERVAn (90,0) tilannetta (Salmela 2015, 112). Kotona asuvien määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä STM:n (2013) asettaman valtakunnallisen suosituksen mukaan osuuden tulisi olla 91–92 prosenttia. Monessa kunnassa onkin kehitetty palvelujärjestelmää niin, että kotona asuvien osuus on viime vuosina kasvanut (kaavio 3, taulukko 2). Tästä huolimatta vuonna 2013 vain kolme Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntaa (Kalajoki, Haapavesi, Utajärvi) täytti valtakunnallisen suosituksen. Neljässä kunnassa (Pyhäjärvi, Kuusamo, Kempele ja Vaala) osuus oli suurempi kuin suosituksen yläraja. Muissa kunnissa kotona asuvien osuus on suositusta pienempi. Peräti 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnassa osuus jää alle 90 prosentin (Salmela 2015, 112). Kun kotona asuvien osuutta vertaa valtakunnalliseen suositukseen, viime vuosina nähtävissä ollut kehityssuunta on kolmessa kunnassa ollut kielteinen ja kuudessa kunnassa myönteinen (kaavio 3, taulukko 2). Kolmessa kunnassa (Alavieskassa, Limingassa ja Siikajoella) valtakunnallinen tavoite kotona asuvien osuudesta on siis vuosien 2011–2013 tietojen perusteella karkaamassa aiempaa kaueammas. Toisaalta Kempeleessä ja Pyhäjärvellä on viime vuosien kehityksen seurauksena jo ylitetty valtakunnallinen suositus kotona asuvien osuudesta. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa on yli 15 %, mikä on enemmän kuin valtakunnallisessa suosituksessa (13–14 %). Kuntien väliset erot ovat suuret (ääripäissä Utajärvi 8 % ja Merijärvi 30 %). Kempele, Kärsämäki ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisään. Seitsemässä kunnassa (Utajärvi, Oulainen, Muhos, Lumijoki, Taivalkoski, Alavieska, Kuusamo) jäädään viitearvon alle, ja 18 kunnassa mennään sen yli. (Salmela 2015, 114.) Kotihoidon piirissä olevien osuuden kehitys viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 4 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa (Alavieskassa ja Raahessa) kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut kielteinen ja kymmenessä kunnassa myönteinen. Toisaalta sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena viidessä kunnassa viimeisin arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 9 (70) 15.4.2015 KAAVIO 3. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (91–92 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa kotona asuvien osuus oli 87,8 %. Sotkanetin tieto 99,2 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa Sievin ja Tyrnävän väliin. (Arja Rantapelkonen.) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 10 (70) 15.4.2015 KAAVIO 4. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (13–14 %). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 11 (70) 15.4.2015 3.2 Ympärivuorokautinen hoito Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla 6,9 % ikääntyneestä väestöstä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (6-7 %). Myönteisestä kokonaistuloksesta huolimatta kunnista vain Liminka, Pudasjärvi, Kuusamo ja Taivalkoski täyttävät suosituksen. Viisi kuntaa (Oulu, Vaala, Ii, Haapavesi, Kempele) on suosituksen alapuolella ja 20 kuntaa yläpuolella. (Salmela 2015, 120). Tehostetun palveluasumisen kehityssuunta viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 5 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut viime vuosina kielteinen (Pyhäjoki ja Reisjärvi) ja neljässä myönteinen (Pyhäntä, Ylivieska, Raahe ja Siikajoki). Toisaalta Raahessa ja Siikajoella on sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena vuonna 2013 jo ylitetty valtakunnallisen suosituksen yläraja. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikääntyneistä 2,9 % oli vuonna 2013 vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä on valtakunnallisen suosituksen ylärajalla (2-3 %). Vain Haapavesi, Taivalkoski ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisälle. Yhdeksässä kunnassa (Hailuoto, Kalajoki, Ylivieska, Kempele, Siikalatva, Nivala, Haapajärvi, Vaala, Raahe) laitoshoidossa olevien osuus on suositusta pienempi ja seitsemässä kunnassa (Pyhäjoki, Ii, Pudasjärvi, Oulu, Muhos, Siikajoki, Liminka) suurempi. (Salmela 2015, 122.) Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuutta koskevat kehityssuunnat viime vuosina ovat nähtävissä kaaviossa 6 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on ollut valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen (Kalajoki ja Ylivieska) ja neljässä kunnassa myönteinen (Oulu, Raahe, Tyrnävä ja Haapavesi). Raahessa tosin laitoshoidossa olevien osuus on vuonna 2013 jo alittanut valtakunnallisen tavoitteen alarajan. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 12 (70) 15.4.2015 KAAVIO 5. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (6-7 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus oli 15 %. Sotkanetin tieto 0 % on virheellinen. Oheisessa kaaviossa Hailuoto sijoittuu siis todellisuudessa toiseen äärilaitaan eli Pyhännän ja Lumijoen väliin. (Arja Rantapelkonen.) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 13 (70) 15.4.2015 KAAVIO 6. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (2-3 %). Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa laitoshoidossa olevien osuus oli 0 %. (Arja Rantapelkonen.) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 14 (70) 15.4.2015 TAULUKKO 2. Kunnat, joissa vuosina 2011–2013 on ollut selkeä nouseva tai laskeva trendi* + trendin suunta suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin (= myönteinen tai kielteinen). Osuudessa havaittu yleinen kehityssuunta vuosina 2011–2013 Kotona asuvat Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat Tehostetussa palveluasumisessa asuvat Vanhainkodissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat Osuus laskenut Alavieska (-) Liminka (-) Siikajoki (-) Alavieska (-) Kempele Liminka (+) Pyhäntä (+) Taivalkoski (+, O) Ylivieska (+) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Kalajoki (-) Oulu (+) Raahe (+, O) Tyrnävä Ylivieska (-) Osuus kasvanut Haapajärvi (+) Kempele (^, O) Oulu (+) Oulainen (+) Pyhäjärvi (+, O) Pyhäntä (+) Ylivieska (+) Oulainen (+) Haapavesi (+, O) Ii (+, O) Pyhäjärvi (+, O) Raahe (-) Siikalatva (+, O) Pyhäjoki (-) Raahe (+, O) Reisjärvi (-) Siikajoki (+, O) Utajärvi (^, O) Haapavesi (+) tai * Trendien havainnointi on tehty silmämääräisesti kaavioista 3-6. Muissa kuin tässä taulukossa mainituissa kunnissa osuus on vaihdellut vuosittain ilman selvästi havaittavissa olevaa nousevaa tai laskevaa kehityssuuntaa. Merkkien selitykset: (-) = vuosina 2011–2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen. (+) = vuosina 2011–2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnallisiin suosituksiin nähden myönteinen. (+, O) = kehityssuunta on ollut myönteinen, mutta valtakunnallisen tavoitteen ylä- tai alaraja on vuonna 2013 jo ohitettu eli vuoden 2013 arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. (^, 0) = kehityssuunnasta huolimatta arvo on vuosina 2011–2012 ollut valtakunnallisen viitearvon sisällä, mutta vuoden 2013 arvo on suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus. Alleviivaus = viime vuosien myönteisen kehityksen myötä ainakin viimeisin eli vuoden 2013 arvo vastaa valtakunnallista suositusta PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 15 (70) 15.4.2015 3.3 Ikääntyneiden määrän kasvun vaikutus asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen Ikääntyneiden määrän merkittävä kasvu vaikuttaa vääjäämättä kuntien tarjoamien asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Näitä vaikutuksia on kuvattu taulukoissa 3 ja 4. TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Sekä vuoden 2013 että 2030 luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Jos suositus (91 %) toteutuu, kotona asuvia on Vuonna Kasvu Jos suositus (13 %) toteutuu, säännöllistä kotihoitoa saa Vuonna Jos suositus (6 %) toteutuu, tehostetussa palveluasumisessa asuu Kasvu Vuonna Kasvu Jos suositus (2 %) toteutuu, pitkäaikaisessa laitoshoidossa on Vuonna Kasvu 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) 2013 2030 (lkm) KOKO MAA 422600 745981 323380 60371 106569 46197 27864 49186 21322 9288 16395 7107 OYS-ERVA 56646 98710 42064 8092 14101 6009 3735 6508 2773 1245 2169 924 POHJOIS-POHJANMAA 26569 49470 22901 3796 7067 3272 1752 3262 1510 584 1087 503 Alavieska 290 363 73 41 52 10 19 24 5 6 8 2 Haapajärvi 620 1012 392 89 145 56 41 67 26 14 22 9 Haapavesi 610 904 294 87 129 42 40 60 19 13 20 6 Hailuoto 109 230 121 16 33 17 7 15 8 2 5 3 Ii 713 1234 521 102 176 74 47 81 34 16 27 11 Kalajoki 1097 1961 864 157 280 123 72 129 57 24 43 19 Kempele 691 1890 1199 99 270 171 46 125 79 15 42 26 Kuusamo 1453 2421 967 208 346 138 96 160 64 32 53 21 Kärsämäki 271 396 125 39 57 18 18 26 8 6 9 3 Liminka 313 613 300 45 88 43 21 40 20 7 13 7 Lumijoki 137 242 106 20 35 15 9 16 7 3 5 2 Merijärvi 98 143 45 14 20 6 6 9 3 2 3 1 Muhos 612 935 323 87 134 46 40 62 21 13 21 7 Nivala 879 1382 503 126 197 72 58 91 33 19 30 11 Oulainen 738 1239 501 105 177 72 49 82 33 16 27 11 10141 21473 11332 1449 3068 1619 669 1416 747 223 472 249 Pudasjärvi 966 1379 412 138 197 59 64 91 27 21 30 9 Pyhäjoki 322 501 178 46 72 25 21 33 12 7 11 4 Pyhäjärvi 703 1011 308 100 144 44 46 67 20 15 22 7 Pyhäntä 116 209 94 17 30 13 8 14 6 3 5 2 1744 3785 2041 249 541 292 115 250 135 38 83 45 Sievi 371 599 228 53 86 33 24 39 15 8 13 5 Siikajoki 435 674 239 62 96 34 29 44 16 10 15 5 Siikalatva 715 873 157 102 125 22 47 58 10 16 19 3 Taivalkoski 389 632 243 56 90 35 26 42 16 9 14 5 Tyrnävä 307 552 246 44 79 35 20 36 16 7 12 5 Utajärvi 325 435 110 46 62 16 21 29 7 7 10 2 Vaala 413 538 125 59 77 18 27 35 8 9 12 3 Ylivieska 990 1845 855 141 264 122 65 122 56 22 41 19 Oulu Raahe Lähde: Sotkanet (id:171/745). Taulukon idea on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton SOTE-hankkeesta (Riitta Pitkänen ja Harri Hatunen). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 16 (70) 15.4.2015 TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Vuoden 2013 luvut perustuvat kotona asuneiden, kotihoidon piiriin kuuluneiden ja tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden todelliseen lukumäärään. Vuotta 2030 koskevat luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin. Säännöllistä kotihoitoa saavia Kotona asuvia Vuonna Kasvu Vuonna Tehostetussa palveluasumisessa asuvia Muutos Vuonna Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia Muutos Vuonna Muutos OYS-ERVA 2013 56020 2030 98710 (lkm) 42690 2013 8333 2030 14101 (lkm) 5768 2013 4592 2030 6508 (lkm) 1916 2013 1596 2030 2169 (lkm) 573 POHJOIS-POHJANMAA 875 1087 212 26277 49470 23193 4567 7067 2500 2024 3262 1238 Alavieska 277 363 86 38 52 14 38 24 -14 Haapajärvi 602 1012 410 135 145 10 67 67 0 12 22 10 Haapavesi 616 904 288 98 129 31 38 60 22 15 20 5 Hailuoto 104 230 126 17 15 -2 0 5 5 Ii 711 1234 523 131 176 45 41 81 40 31 27 -4 Kalajoki 1097 1961 864 220 280 60 93 129 36 13 43 30 Kempele 707 1890 1183 99 270 171 43 125 82 9 42 33 Kuusamo 1485 2421 936 196 346 150 111 160 49 Kärsämäki 264 396 132 39 57 18 34 26 -8 Liminka 301 613 312 59 88 29 21 40 19 Lumijoki 126 242 116 17 35 18 24 16 -8 Merijärvi 33 8 53 9 21 13 -8 5 97 143 46 33 20 -13 11 9 -2 Muhos 583 935 352 73 134 61 56 62 6 34 21 -13 Nivala 843 1382 539 166 197 31 107 91 -16 16 30 14 Oulainen 708 1239 531 80 177 97 98 82 -16 Oulu 3 27 10066 21473 11407 1596 3068 1472 538 1416 878 535 472 -63 Pudasjärvi 950 1379 429 178 197 19 68 91 23 44 30 -14 Pyhäjoki 308 501 193 75 72 -3 35 33 -2 11 11 0 Pyhäjärvi 714 1011 297 134 144 10 59 67 8 Pyhäntä 22 105 209 104 30 30 0 18 14 -4 1732 3785 2053 415 541 126 146 250 104 Sievi 357 599 242 99 86 -13 48 39 -9 Siikajoki 409 674 265 133 96 -37 40 44 4 28 15 -13 Siikalatva 705 873 168 141 125 -16 69 58 -11 12 19 7 Taivalkoski 386 632 246 49 90 41 30 42 12 11 14 3 Tyrnävä 297 552 255 44 79 35 30 36 6 9 12 3 Utajärvi 328 435 107 30 62 32 27 29 2 Vaala 424 538 114 71 77 6 22 35 13 8 12 4 Ylivieska 977 1845 868 188 264 76 95 122 27 12 41 29 Raahe 5 37 83 46 13 10 Lähde: Sotkanet (id:1570/3216/3261/3367/171/745). Jos STM:n (2013) valtakunnalliset suositukset säännöllisen kotihoidon piirissä, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuudesta toteutuvat, näiden palvelujen piiriin tulee vuoteen 2030 mennessä OYS-ERVAn alueella noin 8250 uutta ikääntynyttä henkilöä. Näistä puolet eli 3950 henkilöä asuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämä tarkoittaa monelle kunnalle merkittävää lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi Kempeleessä säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä lähes kolminkertaistuisi ja laitoshoidossa olevien määrä yli nelinkertaistuisi. (Taulukko 4.) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 17 (70) 15.4.2015 Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeessa on kerätty tiedot pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikkojen määrästä maakunnassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja oli vuonna 2014 yli tuhat, ja tehostetun palveluasumisen paikkoja yli 2400. Hankkeessa on myös verrattu näitä lukuja siihen, kuinka paljon asiakaspaikoille olisi tarvetta vuonna 2025, jos valtakunnalliset suositukset pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen piirissä olevista henkilöistä toteutuisivat (taulukko 5). Tulokset osoittavat, että laitoshoidon paikoista on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ylitarjontaa, minkä vuoksi nykyiset asiakaspaikat riittävät vielä vuonna 2025 ja hieman pidemmällekin. Myös tehostetun palveluasumisen paikoista on tällä hetkellä ylitarjontaa, mutta vuoteen 2025 mennessä paikkoja tarvitaan jonkin verran lisää. Puhelinhaastattelujen tietojen perusteella ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti vuodenvaihteessa 2014–2015 sairaanhoitopiirimme kunnissa hieman yli 300 ikääntynyttä henkilöä. Puhelinhaastatteluun vastanneiden vanhuspalveluista vastaavien johtajien mielestä vuosiin 2020–2025 mennessä olisi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisätarve omissa kunnissa järjestettävinä palveluina vajaa 300 paikkaa, mikäli palvelut järjestettäisiin ja tuotettaisiin edelleen omissa kunnissa nykymallilla. TAULUKKO 5. Hoivapaikkojen ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat ja laskennallinen tarve vuosina 2013 ja 2025. Asiakaspaikat vuonna 2014 Suosituksen perusteella laskettu tarve asiakaspaikkojen lukumäärälle vuonna 2013 2025 Pitkäaikainen laitoshoito Yli 1000 581 901 Tehostettu palveluasuminen Yli 2400 (julkisia 1483, yksityisiä 924) 1743 2702 Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 18 (70) 15.4.2015 3.4 Etäisyysvyöhykekartat ja lähipalveluperiaatteen toteutuminen Seuraavilla sivuilla on esitetty paikkatietoon perustuvia, Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskusten ja hoivapalveluyksiköiden sijainnin perusteella laadittuja etäisyysvyöhykekarttoja ja -taulukoita. Karttoihin on sijoitettu yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden henkilöiden asuntoja ja palveluasumispaikkoja. Karttojen ja taulukoiden avulla on mahdollista tehdä havaintoja alueen tiiviydestä ja harvaanasumisesta, palveluiden keskittymisestä ja lähipalveluperiaatteen toteutumisesta. Etäisyydet kuntakeskuksiin (kartta 1 ja taulukko 6): Maakunnassamme on maantieteellisesti paljon pieniä kuntia, joiden kuntakeskukset sijaitsevat alle 10 kilometrin päässä toisistaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate toteutuisi hyvin, vaikka palvelu olisi saatavissa naapurikunnan puolella. Tällöin yhteinen palvelutuotantoalue voisi lähtökohtaisesti rakentua varsin joustavasti. 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kuntakeskuksista peittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 29 jäsenkunnasta kaikki muut paitsi maantieteellisesti laajimmat kuntamme Siikalatvan, Raahen, Vaalan, Oulun, Iin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon. Näissäkin kunnissa ikääntyneet ovat sijoittuneet Siikalatvaa ja Pudasjärveä lukuun ottamatta yli 80-prosenttisesti asumaan 20 km:n säteelle keskustasta. Reisjärven kunta ei ole Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta, mutta koska sairaanhoitopiiriin kuuluva Selänteen peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sen vanhuspalvelut, Reisjärvi on mukana etäisyysvyöhykekartoissa. Myös Reisjärvi kuuluu kuntiin, joissa 20 kilometrin etäisyysvyöhyke kattaa koko kunnan. Ikääntyneistä asukkaista yli 70 % saavuttaa kuntakeskuksiin sijoittuneet perus- ja lähipalvelut nykyisellään alle 10 kilometrin etäisyydeltä. Puolessa kunnistamme yli 70 % ikääntyneistä saavuttaa kuntakeskusten palvelut tätäkin pienemmällä etäisyydellä (5 kilometrin säteellä). Vain Siikalatvan kunnassa alle 25 % ikääntyneistä sijoittuu 10 kilometrin säteen sisälle kuntakeskuksista, joten lähipalveluperiaate ei siellä aina toteudu. Etäisyydet hoivapalveluihin (kartta 2 ja taulukko 7): Hoivapalveluiden yksiköt ovat sijoittuneet pääsääntöisesti kuntakeskuksiin. Kuntien omia hoivayksiköitä ei ole lainkaan Sievissä, Kalajoella, Merijärvellä, Oulaisissa, Kärsämäellä, Lumijoella, Kempeleessä ja Hailuodossa. Siikalatvalla, Raahessa ja Iissä on kaksi yksikköä, ja Oulussa kahdeksan kaupungin oman tuotannon hoivayksikköä. Karkeasti todeten 50–80 % ikääntyneistä asuu 10 kilometrin säteellä hoivapalveluista. Vain Siikalatvan kunnassa suurin osa ikääntyneistä asuu yli 10–20 kilometrin etäisyydellä ja kauempanakin hoivapalveluista (entisissä Kestilän ja Rantsilan taajamissa). Kartat 3 ja 4: Puhelinhaastatteluiden mukaan monessa kunnassa ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaispaikkoja ei lasketa lähipalveluiksi. Joka tapauksessa valtaosa alueemme yli 75-vuotiaista ikääntyneistä asuu alle 20 kilometrin etäisyydellä laitos-, hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 19 (70) 15.4.2015 Tarkasteltaessa koko maakuntaa voi todeta, että kunnissa, joissa on omia hoivapalveluiden yksiköitä, yksiköt sijaitsevat kuntakeskuksissa. Näiden hoivayksiköiden 10–20 kilometrin ulottuvuussäteen ulkopuolella asuu yli 75-vuotiaita vain harva-asutusti eli 1-5 henkilöä / km2, pääsääntöisesti teiden varsille sijoittuneissa kodeissaan. He ovat kotipalvelun / kotihoidon asiakkaita, omaishoitosopimusasiakkaita, palveluseteliasiakkaita tai ilman kunnan tarjoamia palveluita kotonaan asuvia ikääntyneitä. Maantieteellisesti isoimmissa kunnissamme (kuten Raahessa, Siikalatvassa, Oulussa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa) myös harvassa ja kauempana kuntakeskuksista asuvien ikääntyneiden määrä nousee merkittäväksi suhteessa koko kunnan yli 75-vuotiaiden määrään. Sama tilanne on myös kunnissa, joissa ei ole hoivayksiköitä. Näissä kunnissa kotona asumista tukevien palveluiden sekä kotihoidon suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Paikkatietoa, toiminnanohjausjärjestelmiä ja mobiiliteknologiaa on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä enemmän kotona asumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa sekä optimoinnissa. Tässä on huomioitava erityisesti henkilöstön kuuleminen, asenteet ja palveluprosessin uudistus, laajakaistan ja langattomien yhteyksien verkon ulottuvuudet sekä verkko-, ict- ja mobiilikustannusten ennakointi ja niihin varautuminen. Lisäksi on noussut esiin, että hoiva- ja laitosyksiköitä tulisi muuttaa yksiköiksi, jotka tarjoavat kotiutusta, kotona asumista ja omaishoitoa tukevaa tehostettua kuntoutustoimintaa. Myös kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden ohjaaminen palvelukeskuksiin, yhteisöasumiseen tai palveluasumisen yksiköihin SAS-prosessissa on nostettava esille vaihtoehtona (SAS-prosessit perustuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAStoimintamalliin). Monituottajuus on tehostetun palveluasumisen osalta kasvussa, sillä yksityisiä toimijoita on maakunnassamme jo lähes 40 % palveluntuottajista sekä hoitopaikkojen määrästä. Myös tehostetun palveluasumisen yksiköt, niin julkiset kuin yksityiset, sijaitsevat kuntakeskuksissa eli ikääntyneiden asumisen keskittymissä. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 20 (70) 15.4.2015 KARTTA 1. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksittain (Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 21 (70) 15.4.2015 TAULUKKO 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (PohjoisPohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 22 (70) 15.4.2015 KARTTA 2. Etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 23 (70) 15.4.2015 TAULUKKO 7. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä hoivapalvelusta (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 24 (70) 15.4.2015 KARTTA 3. Yli 75-vuotiaiden määrä / km2 ja etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 25 (70) 15.4.2015 KARTTA 4. Yli 75-vuotiaiden määrä / km2 ja ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 26 (70) 15.4.2015 3.5 Puhelinhaastatteluista esille nostettuja oivalluksia ja hyviä käytänteitä Puhelinhaastatteluissa nousi esille useita ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon liittyviä oivalluksia ja hyviä käytänteitä. Tässä luvussa tehdään oivalluksista ja hyvistä käytänteistä vain lyhyt yhteenveto ja nostetaan muutamia kuntia esimerkkeinä mainiten esille. Kuntakohtaiset vastaukset voi lukea liitteessä 2 olevasta taulukosta, johon oivallukset ja hyvät käytänteet on merkitty sinisellä fontilla. Prosesseja koskevat: 1) Ympärivuorokautisen hoidon kehittämissuunnitelma Kallio, Oulu, Oulunkaari 2) SAS-palveluprosessit (perustuvat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAS-toimintamalliin) lähes kaikissa kunnissa 3) Keskitetty palveluohjaus tai vastaava Oulu, Kuusamo, Raahe, Kallio (siirtymässä) 4) Toiminnanohjausjärjestelmät, mobiiliteknologian käyttö, toiminnan optimointi Oulu, Kuusamo, Kalajoki, Tyrnävä, Helmi, Taivalkoski, Raahe (tulossa), Oulunkaari (tulossa) 5) Oma tiedontuotanto Oulu, Oulunkaari 6) Jonojen purku, nopea kierto Muhos, Taivalkoski, Tyrnävä, Helmi 7) Yhtenäiset mittarit, mittarit myös kotihoidossa, toimintakyvyn mittaus: lähes kaikissa kunnissa koettua toimintakykyä ei mitata kuin Oulussa, Oulaisissa, Tyrnävällä, Taivalkoskella, Kalliossa ja Oulunkaaressa (ei kaikilta yli 75-vuotiailta näissäkään). Palvelurakennetta koskevat: 8) Laitospaikkojen purku Liminka, Taivalkoski, Kuusamo, Tyrnävä, Lumijoki, Oulainen, Oulu, Taivalkoski, Kalajoki-Merijärvi, Pyhäntä, Kallio, Oulunkaari 9) Hoivaosastojen muuttaminen kuntoutusosastoksi Kalajoki, Kuusamo, Liminka, Oulu (suunnitteilla) 10) Senioritalot, ideat ja toteutusvaiheessa olevat yhteisöasumisesta Oulainen, Kalajoki, Raahe, Selänne, Taivalkoski, Kempele, Kuusamo, Liminka 11) (Tulosidonnaiset) palvelusetelit Helmi, Kallio, Oulu, Liminka 12) Yrittäjätapaamiset Kempele, Kuusamo 13) Selkeä monituottajuus Oulu, Kuusamo, Muhos, Tyrnävä 14) Kotihoidon kehittäminen painopisteenä Liminka, Oulu, Taivalkoski, Raahe, Kallio, Selänne, PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 27 (70) 15.4.2015 Palvelujen sisältöä koskevat: 15) Unelma-tavoite = jokaiselle ikääntyneelle asiakkaalle pyritään toteuttamaan ainakin yksi unelma, josta haaveilee Kuusamo 16) ”Hyvän elämän vallankumous” Kuusamo, Taivalkoski 17) Voimaa vanhuuteen -hanke, liikkumisen suunnitelmat Kuusamo, Taivalkoski, Selänne, Oulu, Oulunkaari 18) Virikkeellisyys, ulkoilu, liikunnallisuus, sosiokulttuurinen toiminta Kuusamo, Selänne, Kallio, Oulunkaari 19) Asiakkaiden kuntoutumispotentiaalin tarkastelu Oulu, Kalajoki, Kuusamo Kotihoitoa ja omaishoitoa koskevat: 20) Omaishoidon tukipalvelut: työterveyshuolto, terveystarkastukset, kurssit, palvelusetelit, virkistystoiminta Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Taivalkoski, Kallio, Oulunkaari 21) Kotisairaalatoiminta, yöpartiot, kotiutushoitajat ja -tiimit Kempele, Oulu, Muhos, Oulainen, Raahe, Kuusamo, Helmi, Kallio, Selänne, Oulunkaari 22) Ennaltaehkäisevät/ hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kuntouttava työote Kuusamo, Muhos, Kalajoki, Raahe, Oulainen, Oulu, Taivalkoski, Tyrnävä, Helmi, Kallio, Oulunkaari 23) Kotihoidon oma kokoaikainen lääkäriresurssi Kuusamo, Oulu, Raahe, Selänne, Oulunkaari 24) Psykogeriatrinen tuki Muhos 25) Monipuolinen päivätoiminta Liminka, Muhos, Oulu, Raahe, Kalajoki, Kallio, Oulunkaari 26) Saattohoidon kehittämistoimet Oulainen, Oulu, Taivalkoski, Raahe, Kallio, Selänne, Oulunkaari 27) Tulevaisuuden ennakointi Muhos, Liminka, Oulainen, Oulunkaari, Kallio, Oulu, Kuusamo 28) Tuotekehittäjä-opinnot, erikoisammattitutkinnot, etiikkatyö, johtamisen hankkeet, omahoitajan käsikirja Taivalkoski, Raahe, Oulu Muita oivalluksia ja kehittämisideoita: 29) Matalan kynnyksen asioinnin idea ja palveluiden saavutettavuus: neuvonurkat, terveyskioskit, uudenlaiset ”kirjasto- ja marketpalvelut”, 30) Vapaaehtoissektorin kanssa tehtävä yhteistyö 31) Kehittäjäasiakkuus 32) Virike- ja kulttuurielämyksiä etäyhteyksin PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 28 (70) 15.4.2015 3.6 Puhelinhaastatteluista esille nostettuja haasteita ja kehittämistarpeita Puhelinhaastatteluissa nousi esille useita ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon liittyviä haasteita ja kehittämistarpeita. Tässä luvussa niistä tehdään vain lyhyt yhteenveto ja nostetaan muutamia kuntia esimerkkeinä mainiten esille. Kuntakohtaiset vastaukset voi lukea liitteessä 2 olevasta taulukkosta, johon haasteet ja kehittämistarpeet on merkitty punaisella fontilla. Haasteita ja kehittämistarpeita: 1) Laitoshoitopainotteisuus, tarjonnassa jopa ylipaikkoja näistä 2) Kuntouttavaa toimintaa ja työotetta liian vähän 3) Omaishoidontuen niukkuus, määrärahan loppuminen kesken vuoden 4) Lääkäriresurssin niukkuus, varsinkin kotihoidossa 5) Asiakkaalle annettavan välittömän hoitoajan niukkuus ja ajamiseen kuluva aika, koska optimointia ja toiminnanohjausta ei ole käytössä 6) Palvelurakenteen vinouma 7) Yli kolmen kuukauden jonotus hoitopaikoille 8) Lisäpaikkojen suurehko tarve / ennakointi puutteellista tai ei ole vielä riittävää uskoa / valmistautumista tulevaan sote-tuotantoalueeseen. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 29 (70) 15.4.2015 3.7 Haastateltujen lisähuomioita ja kehittämisideoita Edellä kuvattujen kehittämistarpeiden lisäksi osa haastatelluista toi esille haastattelun vapaa sana –kohdassa muitakin kehittämistarpeita: 1. Ikäihmisten määrän, korkeaikäisyyden ja hoitoisuuden kasvu on huomioitava tulevaisuuden ratkaisuissa. 2. Hoitoapulaisia olisi lisäkoulutettava avustaviin tehtäviin vaikka lyhyemmilläkin koulutuksilla, VALVIRAn hyväksyminä. 3. Kotona asuvien palvelutarpeen ennakkoarviointi on otettava käyttöön. 4. Kotihoidon työn luonne on muuttunut: entistä huonokuntoisemmat asuvat kotona pidempään. 5. Arvonlisäverottomien tukipalveluiden tarjonta kotona asuville on matalan kynnyksen palvelua. 6. Kotihoitoa voi toteuttaa myös elämänkaarimallilla, kokonaisuutena, jossa myös lapsiperheiden kotihoito on kotipalvelutarjottimella mukana. 7. Ennakoivilla ja oikea-aikaisilla kotihoidon kehittämistoimilla ja panostuksilla on vaikutus kaikkeen ympärivuorokautiseen hoitoon. 8. Kotihoitoa on kehitettävä myös omaisten kannalta katsoen. 9. ”Laajemmilla hartioilla” järjestetyt ikäihmisten palvelut turvaavat kuntalaisten yhdenvertaisuuden paremmin. Palveluihin pääsyperusteet tulee määritellä ja yhtenäistää SOTEaluetasolla. 10. Monituottajuuden edistämisessä lienee järkevää tehdä SOTE-aluetason kilpailutus, yhtenäiset ”pelisäännöt” ja esim. palveluseteleiden käyttöönotto. Kilpailutuksessa tulee huomioida kuntien ja kuyntayhtymien paikallinen ja alueellinen asukkaiden tuntemus. 11. Kuntien ikäihmisten kotona asumista tukevien ja mahdollistavien muiden palvelujen, kuten liikuntapalveluiden, kaavoituksen, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, asuntotuotannon, elinympäristöjen turvallisuus- ja esteettömyystyön, saaminen mukaan yhteisiin tavoitteisiin on tärkeää, mutta haasteellista. 12. ”Laajemmat hartiat” ja väestöpohja antavat vahvemman perustan myös kolmannen sektorin kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle yhteistyölle ikäihmisten palveluissa sekä paremmat mahdollisuudet erikoistua esim. tietyn asiakasryhmän palveluihin. 13. Kun päätöksenteko on lähellä asiakasta, pystytään vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin nopeasti ja joustavasti. 14. Myös henkilöstön hyvinvoinnista ja kouluttamisesta on huolehdittava, koska sillä taataan vanhuspalveluiden voima. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 30 (70) 15.4.2015 4. Kehitysvammaiset, mielenterveysasiakkaat ja päihdeasiakkaat Puhelinhaastattelun yhteydessä selvitettiin myös, onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa ja kuntayhtymissä ikääntyneiden lisäksi muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kaikesta alueella tuotetusta ympärivuorokautisesta hoidosta. Samalla kysyttiin näiden muiden asiakasryhmien hoitopaikkojen määrää ja palvelun tuottamistapaa. Tarkkaa paikkojen määrää ei ollut tiedossa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta eikä ostopalveluina tuotettavien hoitopaikkojen osalta. Muille asiakasryhmille tarkoitetuista ympärivuorokautisista hoitopaikoista yli 90 % tuotetaan alueen kunnissa ja kuntayhtymissä omana tuotantona. Haastatteluiden mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa ja kuntayhtymissä oli vuodenvaihteessa 2014–2015 ympärivuorokautisia hoitopaikkoja omana tuotantona seuraavasti: kehitysvammaisille 1618 paikkaa vaikeavammaisille 192 paikkaa mielenterveysasiakkaille noin 500 paikkaa päihdeasiakkaille noin 300 paikkaa. Lisäksi järjestettiin ostopalveluina noin 200 paikkaa yhteensä näille muille asiakasryhmille. Mainittujen ryhmien kohdalla on tulevaisuuden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä muiden palvelutarpeiden arvio ja ennustettavuus haasteellista, koska kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tarkkaa määrää ei ylipäätään ole tiedossa. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 31 (70) 15.4.2015 5. Yhteenveto ja pohdinta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä tulee käytännössä ikääntyneiden määrän kasvusta. Kuten Kinnula ym. (2014a) ovat todenneet, veronmaksukyky ei tästä syystä johtuen oleellisesti kasva. Pohjois-Pohjanmaan nopeimmin ikääntyvissä kunnissa ikääntyneiden määrä jopa kaksin- tai jopa kolminkertaistuu, mikä vaikuttaa merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin ja –prosesseihin, sekä mahdollisiin tuleviin laajempien kokonaisuuksien palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuihin. Suurin osa ikääntyneistä henkilöistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan (STM 2013, 21). Heinäkuussa 2013 voimaan astuneen, niin kutsutun vanhuspalvelulain tavoitteena onkin vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotiin annettavia ja asumispalveluita (STM 2013, 36). Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella kotona asuvien ikääntyneiden määrä on alhaisempi kuin STM:n (2013) valtakunnallisissa suosituksissa. Kotona asuvien osuus on viime vuosina monessa kunnassa jo kasvanut, mutta tästä huolimatta harva pohjoispohjanmaalainen kunta täyttää suosituksen. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on valtakunnallisen suosituksen mukainen, mutta sen ylärajalla. Vain Taivalkoski täyttää kokonaan ja Haapavesi melkein kokonaan sekä tehostettua palveluasumista että pitkäaikaista laitoshoitoa koskevat valtakunnalliset suositukset. Huomionarvoista on, että Pohjois-Pohjanmaalla on useita kuntia, joissa vuosien 2010–2012 aikana tapahtunut kehitys oli valtakunnallisiin suosituksiin nähden kielteistä eli suositusten saavuttaminen oli karkaamassa yhä kauemmas. Vastaavasti monessa kunnassa oli nähtävissä myös myönteistä kehitystä. Puhelinhaastattelujen perusteella esimerkiksi laitoshoitopainotteisuutta onkin tietoisesti viime vuosina vähennetty useissa kunnissa, sekä tehty muutoinkin edistyksellistä ja innovatiivista kehittämistyötä ikäihmisten palveluissa. Muutoksista ja kehittämistyöstä huolimatta palvelurakenne on edelleen monessa kunnassa kovin laitosvaltainen (STM 2013, 22). Tätä tulosta tukee sekä puhelinhaastattelujen että PohjoisPohjanmaan SOTE-hankkeen havainto siitä, että kun maakuntaa tarkastelee kokonaisuutena, laitoshoitopaikoista on tällä hetkellä jopa ylitarjontaa. Valtakunnallisten suositusten perusteella laskettuna nykyiset laitoshoidon asiakaspaikat Pohjois-Pohjanmaalla riittävät ikääntyneiden määrän kasvusta huolimatta ainakin vuoteen 2025. Myös tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat riittävät periaatteessa vielä vuosia. Kinnula ym. (2014b) ovat puolestaan todenneet, että vanhushuollon palvelujärjestelmä Pohjois-Pohjanmaalla on hajanainen ja liian laitosvaltainen. Laatusuositus merkitseekin maakunnassamme noin 1 800 nykyisen kodin ulkopuolella olevan asumispaikan korvaamista kotipalvelulla. Tästä merkittävästä luvusta huolimatta PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kuitenkin prosentuaalisesti vähiten ylimääräisiä vanhusten laitoshoitopaikkoja, kun sitä verrataan muiden sairaanhoitopiirien alueisiin. (Emt.) SOTE-hankkeessa tehtyjen etäisyysvyöhykekarttojen ja haastatteluissakin esille nousseen lähipalveluperiaatteen tarkastelu tuovat kuitenkin edellisiin havaintoihin uusia näkökulmia. PohjoisPohjanmaalla on alueita, joissa kunnat ja kuntakeskukset sijaitsevat kilometreissä mitattuna lähellä toisiaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate voi toteutua, vaikka ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikka sijaitsisi naapurikunnassa. Toisaalta on alueita, joissa etäisyydet ovat pitkiä. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate voi toteutua vain oman kunnan alueella olevien asiakaspaikkojen kautta. Laatusuosituksen mukaisesti tulevaisuuden ratkaisuissa tulisi siirtää painopistettä kotipalveluun ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Tämän raportin ja selvitystyön yhteydessä on yhdessä Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeen kanssa alettu jo miettiä tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Esimerkiksi laajakaista- ja mobiiliverkkojen ulottuvuus ja se, miten ne tavoittavat ikääntyneiden PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 32 (70) 15.4.2015 asumispaikat, tulisi paikkatietoa hyödyntäen kartoittaa koko maakunnan alueella. Olisi myös hyvä selvittää, millaisin kustannuksin kotihoitoon ja sen henkilöstölle saadaan ajanmukaiset mobiililaitteet ja teknologiaratkaisut, joiden avulla esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja asiakasajan optimointi onnistuu parhaiten. Lisäksi ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien, toimintakyvyn mittaamisen sekä kuntouttavien toimien merkitys tulisi huomioida myös niiden ikääntyneiden kohdalla, jotka eivät kuulu kotipalvelun piiriin. Tämä on tärkeää kotona asumisen tukemisen ja palveluiden ennakoinnin kannalta. Tämän raportin tuloksia luettaessa ja tulkitessa on huomioitava, että kunnissa odotetaan kansallisia ja alueellisia sote-ratkaisuja. Toistaiseksi on kuitenkin toimittu ja kehitetty ikääntyneen väestön palveluita oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden, jopa paikalliskulttuurin ja totuttujen tapojen mukaisesti. Kunnilla on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet suunnitella iäkkäiden kuntalaisten palveluihin liittyviä ratkaisuja. Palvelurakenteen ja -prosessien onkin ennen kaikkea vastattava kunnan ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeita (STM 2013, 36). Nykyisin näin ei aina ole, sillä esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon voi ohjautua iäkkäitä asumisen ongelmien vuoksi (STM 2013, 22). Lisäksi valtakunnalliset tutkimukset ovat osoittaneet, että vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen asiakkaista 8-10 prosentilla on vain vähäinen avun tarve perustoiminnoissa ja vähäinen muisti- ja ajattelutoimintojen vaje (Noro ym. 2014, 18). Toisin sanoen noin joka kymmenes asiakas on liian hyväkuntoinen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Palvelutarpeiden ja tarjottujen palvelujen osittaisesta kohtaamattomuudesta kertoo sekin, että noin 25 prosenttia kotihoidon 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista kokee saavansa palveluja riittämättömästi (Murto ym. 2013, 3). Ikääntyneet hakevatkin terveyspalveluista usein kompensaatiota kunnan vajaalle palvelujärjestelmälle (Alatalo ym. 2014, 123). STM:n valtakunnallisten suositusten tavoitteena on palauttaa 17 000-20 000 vanhusta takaisin aktiiviseen elämään ja tuettuun kotona asumiseen. Vanhustenhuollon makuuttava järjestelmä ja kuntoutuksen puute ovatkin Kinnulan ym. (2014a, 2014c) mukaan keskeisiä sote-uudistuksella ratkaistavia asioita. Vakavana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kehittämiskohteena Kinnula ym. (2014b) mainitsevat sen, että palvelujärjestelmästä puuttuu tietoinen kuntoutus. Tulosyyllä kuntoutus on hoidossa 50 (1,2 %) vanhusta, joiden hoitoaika on peräti 335 vuorokautta. Pohjoismaisessa kuntoutusjärjestelmässä kuntoutusjakson kesto on korkeintaan kuukausi. Yksikkö on erikoistunut aktiiviseen toimintaan ja tuloksia mitataan sillä, montako prosenttia kuntoutuu itsenäiseen asumiseen. (Emt.) Kuntoutuksella onkin ratkaiseva merkitys siinä, onnistutaanko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella hoitamaan ikääntyvä väestö asianmukaisesti käytettävissä olevilla resursseilla (Kinnula ym. 2014b). Järjestelmä ja rakenteet tulee uusia täysin seuraavilla tavoitteilla: 1. Palvelujen mitoituksessa käytetään tunnuslukuja. Mitoitus on kaikilla tasoilla tarkistettava kansalaisten kannalta tasa-arvoiseksi. 2. Akuuttihoito keskitetään ja samalla kansalaisten asema tasavertaistetaan. 3. Alueen terveyskeskusten akuuttihoidosta, pienistä aluesairaaloista ja sotainvalidien kuntoutusyksiköistä muodostetaan kuntouttava lähisairaala. Sairaalaan liittyy alueellinen kuntouttavien lähipalvelujen verkko. 4. Kuntoutuksen asema nostetaan uudelle tasolle lisäämällä se hoitoketjuun. Potilas ohjataan kriisin jälkeen joko kotiin tai kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjakson hoitoaika rajataan 30 vuorokauteen (kuten EU:ssa yleensä on käytäntönä). Pitkäaikaiseen hoitoon tarkoitetut vuodeosastot terveyskeskussairaaloissa lopetetaan. 5. Tuettua itsenäistä keskusasumista kehitetään palvelukorttelikonseptilla taajamien keskustaan siten, että pääosa alueen vanhuksista asuu kotiseudullaan. (Kinnula ym. 2014a, 117; Kinnula 2014c.) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 33 (70) 15.4.2015 Kinnula ym. (2014a) ennakoivat, että sosiaali- ja terveysalan kokonaishenkilökuntamäärä on riittävä, ja sitä joudutaan vähentämään. Ikääntyneiden määrän kasvaessa resurssi yhtä vanhusta kohti siis vähenee. Alueilla, joissa väestö vähenee, palvelurakennetta joudutaan purkamaan, ja ikääntyneiden osuudelta kasvaville alueille sitä rakennetaan. Vanhusten hoidon uudelleenjärjestelyn haaste on niin suuri, että Kinnula ym. (2014a) nimeävät sen Suomen ykkösongelmaksi sotealueita muodostettaessa. He kuitenkin toteavat, että jos toimitaan edellä kuvattujen suositusten mukaisesti ja kuntoutus nostetaan keskiöön, suurin uudistus on saatu aikaan. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 34 (70) 15.4.2015 6. Tulevaisuuden visioita meiltä ja muualta Kirjoittaja: Veikko Kujala, asiantuntijalääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Elin- ja asumisympäristön kehittäminen Ympäristöministeriön mukaan Suomessa tarvitaan arviolta miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt. Kansallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-17 tavoittelee parempia asumisoloja ikäihmisille. (Ympäristöministeriö 2013.) Paikallisessa yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida iäkkäiden ihmisten oikeus yksilölliseen asumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Uudistuneilla ikääntyneiden palvelualueilla on tavallisia asuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä ja palveluasumista sekä asumiseen ja hoivaan liittyviä palveluja sekä muita hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja. Myös maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin tarvitaan niihin sopivia palvelualueratkaisuja. Haja-asutusalueella esteetön asuminen tarkoittaa usein evakkomatkaa taajaan asutulle alueelle. Iäkkäiden itsenäiseen asumiseen tarvitaan palvelujen äärellä olevia tavallisia asuntoja, palvelukortteleita, jonne vanhat ihmiset voivat muuttaa. Asuntojen uustuotanto ei kuitenkaan riitä vastaamaan tulevaan tarpeeseen, vaan nykyistä asuntokantaa on peruskorjattava huomattavasti. Hissittömyys on vanhojen kerrostalojen keskeinen ongelma. Omatoimista asumista tukevat lähellä sijaitsevat palvelut, hyvät liikenneyhteydet, riittävän tilavat wc ja pesutilat. Kodin esteettömyyttä ja turvallisuutta voi parantaa muutostöillä, kuten kynnysten ja kylpyammeiden poistaminen ja istuutumista ja seisomaan nousemista helpottavien tukikahvojen asentaminen. Kodin oikea-aikaisten muutostöistä merkityksestä on esimerkkinä Göteborgin toimintamalli, jossa iäkäs potilas menee toimintakykyä romahduttaneen kriisin jälkeen kotiin tai kuntoutussairaalaan. Kuntoutusjakso kestää enintään kuukauden, jona aikana kotona tehdään tarvittavat muutostyöt. Göteborgissa noin 80 % iäkkäistä, jotka menivät aikaisemmin palveluasuntoon, palaavat kotiin 1-3 vuodeksi. Loppuvaiheessa palveluasuntovaihe kestää kuukausia, ei vuosia. Alueellinen kuntoutustoimijoiden verkko ja kuntouttava lähisairaala Iäkkäiden ihmisten kuntoutuspalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen tuo alueelle kuntoutuspalvelukokonaisuuden, jossa toimijoiden erityisosaaminen iäkkäiden ihmisten kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumisen tukena voi kehittyä. Monipuolinen toimintakykyä ylläpitävä lähipalvelu on tärkeä osa iäkkäiden ihmisten kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta. On olemassa tutkimusnäyttöä riskien hallinnan (esimerkiksi kaatumisten ja tapaturmien ehkäisy), ravitsemusneuvonnan ja erityisesti liikunnan lisäämisen vaikuttavuudesta sekä siitä, että varhainen puuttuminen ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemiseen kannattaa. Lähipalveluna tarjottava ikääntyneen kuntoutuspalvelu tukee ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Tätä kuntoutuksen avohoitopalvelua täydentää iäkkäiden oikea-aikainen akuuttihoito ja kuntouttava lähisairaala silloin, kun iäkkään toimintakyky syystä tai toisesta kriisiytyy. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 35 (70) 15.4.2015 Omaishoidon kehittäminen Omaishoidon kehittämistä pohtinut kansallinen työryhmä julkisti viime keväällä 2014 loppuraportin, joka huomioi mm. omaishoitajien aseman yhdenvertaisuuden ja jaksamisen tuen (STM 2014). Omaishoidon tukipalvelujen järjestämisessä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilla on omat erityisvastuunsa. Miten järjestetään omaishoitajien koulutus ja neuvonta sekä omaishoitajien tarvitsema hoitovapaa? Tukipalvelun järjestämisessä yhteistyön mahdollisuudet kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tarpeen selvittää. Palveluohjauksella hoivaan laatua Vanhimmassa ikäryhmässä toimintakykyä heikentävät etenkin muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatiot sekä liikkumiskyvyn vajavuudet. Ikääntyneiden tarvitseman hoivan kehittämisessä tulee huomioida palvelutuotannon alueellinen konsepti, monituottajuus ja palvelun oikea-aikainen saatavuus. Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa verrattiin avohuollossa toteutetun yksilöllisen palveluohjauksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen integraation ja palvelun käyttäjän ohjaaman hoivapalvelun tuloksia. Palveluohjaus (case management) määriteltiin toiminnaksi, joissa palveluohjaaja kokoaa yksilökohtaisen palvelutarpeen arvion, hoitosuunnitelman, koordinoi ja seuraa palvelutoimintaa. Integroitu hoito (integrated care) määriteltiin toiminnaksi, jossa ikääntyneiden sote-palvelut koordinoidaan järjestelmätasolla eikä keskitytä yksittäisiin palvelun käyttäjiin. Palvelun käyttäjän ohjaama hoiva (consumer directed care) määriteltiin toiminnaksi, jossa käyttäjällä on mahdollisuus valita palvelun tuottaja. (Low ym. 2011.) Katsauksen mukaan palvelutoiminnan integrointi ei pelkästään takaa hoivan laatua eikä haluttujen vaikutusten aikaansaamista. Integroidun palvelumallin suunnittelun rinnalle tarvitaan yksilöllistä palveluohjausta. Ilman palveluohjausta iäkkäiden ihmisten integroitu hoito voi jopa lisätä vanhainkotipalvelun tai sairaalahoidon palvelukäyttöä. Pelkästään palvelun käyttäjien ohjauksessa olevaan hoivapalveluun ollaan usein tyytyväisiä, mutta osalle vanhuksista siitä voi olla haittaa. Kaikilla ikääntyneillä ei ole valmiuksia ottaa itse vastuuta hoidon järjestämisestä, mikä kuormittaa henkisesti ja voi johtaa masennukseen. Tutkijoiden mukaan parhaat tulokset saadaan yhdistämällä sote-integraatioon sekä palveluohjauksen että palvelun käyttäjien ohjaaman hoidon elementtejä. Palveluohjauksesta hyötyivät erityisesti vaikeasti dementoituneet sekä ne, joilla oli kotihoidon jatkumista uhkaavia tekijöitä kuten käytösoireita ja fyysisen toimintakyvyn ongelmia. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 36 (70) 15.4.2015 7. Lähteet Alatalo T, Ilvesluoto V, Joona M, Koistinaho A-M, Kortelainen R, Penttilä-Sirkka R, Vääräniemi I. 2014. ”Näkkeehän ne minkälaista apua tartten”. Kattava palvelutarpeen arviointi vanhuspalvelulain tavoitteena. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 37. Oulun kaupungin painatuskeskus. Murto J, Pentala O, Junnila M, Kaikkonen R, Koponen P, Koskela T, Koskinen S, Luoma M-L, Sainio P. 2013. Ikääntyneiden kokemukset toimintakyvystään ja palveluiden saamisesta ennen vanhuspalvelulakia. THL. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2013. Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014a. Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 82. Vammalan Kirjapaino, Sastamala. Luettavissa osoitteessa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_82_net_0.pdf Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014a. Sisältöä sote-uudistukseen: Tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 78. Vammalan Kirjapaino, Sastamala. Luettavissa osoitteessa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_78_net.pdf Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014b. Näkökulmia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin soteuudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Sähköpostitse saatu tiedosto, ei virallinen julkaisu. Low L-F, Yap M, Brodaty H. 2011. A systematic review of different models of home and community care services for older persons. BMC Health Services Research 11:93. Luettavissa osoitteessa: http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1472-6963-11-93.pdf) Noro A, Alastalo H, Jussmäki T, Mäkelä M, Sakki J, Finne-Soveri H, Peltola S, Ahonen H, Uusitalo E, Aejmelaeus R, Savioja R, Vidén H, Voutilainen P, Kuusisto R, Luoma M-L. 2014. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna 2013. Tiedonkeruu ja tulokset tilanteesta ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa. STM, THL ja Valvira. Luettavissa osoitteessa: http://www.thl.fi/attachments/vanhuspalvelulainseuranta/ympvrk/2013/raportti.pdf Salmela S. 2015. Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta suunnitellulla Pohjoisella sosiaalija terveysalueella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettavissa osoitteessa: http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue STM 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Suomen yliopistopaino, Tampere. Luettavissa osoitteessa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE26915.pdf STM 2014. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Luettavissa osoitteessa: http://www.julkari.fi/handle/10024/116146 Ympäristöministeriö 2013. Kansallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-17. Valtioneuvoston periaatepäätös 18.4.2013. Luettavissa osoitteessa: http://www.ym.fi/download/noname/%7BC3394EF9-C01A-4DE1-B304-D58278108029%7D/100447 PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 37 (70) 15.4.2015 LIITE 1. Puhelinhaastattelujen kysymykset 1) 2) Kuntayhtymän väestömäärä? Onko kaikilta yli 75-vuotiailta kuntalaisilta koettua toimintakykyä kuvaava tieto (esim. Oulun kaupungin käyttämä hyvinvointiprofiili = elämänlaatumittari)? 3) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkojen kokonaismäärä? o lyhytaikaiset (alle 3kk) o pitkäaikaispaikat (yli 3kk) o omana tuotantona o ostettuna 4) Onko kunnassa tai kuntayhtymässä muita iäkkäille henkilöille suunnattuja ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai terveyskeskuksen pitkäaikainen laitoshoito? Jos kyllä, mitä / kuinka monta toimintayksikköä? 5) Missä päin kuntaa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt sijaitsevat? 6) Intervallihoidon asiakaspaikat (lkm)? 7) Nykyinen jonotustilanne ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoille (asiakaspaikat suhteessa asiakasmäärään)? 8) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen palvelutarvetta (= pääsevätkö asiakkaat sellaiseen palvelutyyppiin, johon heillä olisi tarve päästä)? 9) Asiakaspaikkojen lukumäärä suhteessa arvioituun asiakasmäärään tulevaisuudessa? 10) Uusintajaksot 30 vrk sisällä? 11) Jos on yli- tai alikäyttöä, missä sitä on ja miksi? 12) Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? 13) Vastaajan arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta ylikäyttötilanteessa? 14) Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? 15) Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa? Jos voivat, osallistuvatko he? 16) Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimintayksikössä, minne asiakas siirretään? Miten lähipalveluperiaate tällöin toteutuu? 17) Säännöllisyys? Tiheys? 18) Mitä toimintakykymittareita arvioinnissa käytetään? 19) Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen kerran tehdään? 20) Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? 21) Missä tilanteessa hoito- ja palvelusuunnitelma päivitetään? 22) Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman päivittämiseen? 23) Miten ympärivuorokautista hoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu? 24) Miten ympärivuorokautista hoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan? 25) Onko kunnassa tai kuntayhtymässä muita iäkkäille henkilöille suunnattuja kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Jos kyllä, mitä / kuinka monta toimintayksikköä? 26) Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? 27) Mikä on tämänhetkinen lääkäriresurssi ja mikä on sen tarve? 28) Ajamiseen kuluva aika? 29) Tarvittaessa täsmentäviä kysymyksiä ja kuvausta toimintakyvyn arvioinnista ja lähipalveluista 30) Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? 31) Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? 32) Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? 33) Kotiin annettavien palvelujen sisältö (sisältääkö toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja)? 34) Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? 35) Kuka palveluohjausta koordinoi? 36) Miten kotihoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu? 37) Miten kotihoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan? 38) Miten omaishoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu? 39) Miten omaishoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan? 40) Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveys- tai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? 41) Haluatteko todeta jotain muuta kuntakohtaista tähän selvitykseen liittyen? 42) Haluatteko tarkistaa haastattelussa kirjatut vastauksenne ennen niiden raporttiin viemistä? PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 38 (70) 15.4.2015 LIITE 2. Puhelinhaastatteluiden koonti vertailutaulukoihin Sinisellä oivalluksia ja hyviä käytänteitä. Punaisella haasteita ja huomioitavia asioita. KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? Onko ylitai alikäyttöä? Hailuoto 29 21 = 19 + 2 17 = 15 + 2 4/2 Ei jonoa Vastaa Kempele 759 78 = kaikki ostoina! (10 tk-paikan purku 2015) 76 (-10) 2/2 9 hlöä, max 3 kk Kuusamo 1597 296 = 181 + 115 260 = 145 + 115 36 / 36 Liminka 344 69 = 68 + 1 (joista 28 akuuttipaikkaa tk:ssa) 67 (28 akuuttipaikkaa) Lumijoki 150 28 = kaikki omana tuotantona! 26 PL 10, 90029 OYS Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta Ei Jos tulee tarve, sij. tilapäisen hoidon paikoille. 15 v:ssa paikkojen tarve tuplaantuu. Kyllä: omaishoidon vapaat Toteutuu Tehostetun palv.asumisen paikkoja on liian vähän. Ei. Huom! Ei omaa tuotantoa tk:ta lukuunottamatta. (Tarvittaessa kotihoitoa lisäämällä, jos akuutti tilanne.) Paikat eivät tule millään riittämään, ikääntyneiden määrä hurjassa kasvussa, ja muuttoliikekin tuo heitä lisää! Kyllä, sovitusti 3-4 vkon jaksoissa. Toteutuu, kaikki paikat omassa kunnassa, maantieteell. pieni kunta. 20 hlöä, 72 vrk Vastaa, laitospaikkojen purkukin ymmärretään nyt. Kuntoutuspaikoille on jkv jonoa > ylikäyttöä tk:ssa. Tk:sta kuntoutuspaikoille, jono ei aina vedä. Tk:ssa ollaan tarvittaessa muutama vrk pidempään. Riittävä, tavoitteena as.palvelujen piirissä olevien määrän lasku, vaikka ikäänt. määrä kasvaa. Ei tilastoa. Toteutuu. 2/2 4 hlöä, mutta heti pääsee (palveluseteli) Vastaa tällä hetkellä, vanhainkotitoiminta ollaan ajamassa alas. Ali- ja ylikäyttöä jkv vanhainkodeissa. Hoitoisuuden muuttuessa, tai ei sopivaa paikkaa vapaana. Oman tk:n vuodeosastolle. 60 paikan kokonaistarve vuoteen 2020 mennessä > 60paikkaisen palv.keskuksen rakentaminen alkanut. On: vuorohoito-jaksoja sovitusti. Toteutuu. 2/2 Ei jonoa Alikäyttöä tällä hetkellä 24/28 paikasta käytössä! Palveluasumisen paikkoja on liikaa. Palveluasumisen paikkojen vähentäminen 20:een! Suunniteltu 2 asiakkaalle intervallihoitoa. Toteutuu. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? Helanen Suvi ja Salmela Sanna 39 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? Onko ylitai alikäyttöä? Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta Muhos 673 92 = 37 + 55 85 = 32 + 53 7/7 2 hlöä eli tällä hetkellä huippuhyvä tilanne, jonotusaika 1-3kk Vastaa aika hyvin, psykogeriatriset ostopaikat turvaavat jouston. Joskus ylikäyttötilanteita. Jos pitkä jono ja tulee useita akuuttiasiakkaita. Hoidetaan ostoina oman kunnan yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisätty jo: 16 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa 2014. Riittänevät vteen 2020 asti. Jonkun verran, 2 + 2 vkon jaksotus muutamalla asiakkkaalla. Toteutuu. Oulainen 811 101 = 81 + 20 92 = 72 + 20 9/9 Pysyvä jonotilanne, 5 hlöä. Kutakuinkin vastaa, mutta jonossa olevia on aina. Tehostetun palv. asumisen paikkoja jopa liikaa. Akuuttipaikkoja tulossa 6 lisää tk:een, hoivaosasto lopetettu kokonaan. Ylikäyttöä jkv tehost. palveluasumisessa, koska kotihoidon kehittämistyö vasta alussa. Asiakkaiden huonokuntoisuus kasvaa. Kotihoidon yöhoito aloitettu, sen turvin kotona pidempään. Tk:n remontin jälkeen tilanne hyvä myös tulevaisuutta ajatellen. Kyllä on. 3-5 vkon kierto tilapäispaikoilla, ovat omais-hoidon asiakkaita. Toteutuu, ei ulkopaikkakunnille sijoituksia. Oulu 11144 (1.1.201 5: 11558) 1324 = 687 + 637 1210 (omat ja ostot eroteltu vain yhteismäärästä, jossa mukana myös lyhytaik. paikat) 114 / 114 Vajaa 100 hlöä tehost. palveluasumisen ja 6 hlöä laitoshoidon jonossa. Jonotusaika 148 vrk (vuorohoitoon alle 3kk). Perushoivapaikalle ei tarvitse jonottaa lainkaan. Vastaa koko ajan paremmin: 2015 saadaan 95 uutta tehost. palv. asumisen paikkaa > jonojen ja laitoshoidon purku! Ylikäyttö mahdollista vain laitoshoidossa, väliaikaisesti. Laitospaikkoja puretaan sitä mukaa kun niitä vapautuu. Vain jos, väliaik. tilanne. Tilapäisesti tarvittaessa laitoshoidon paikoille. Laskennallinen lisäpaikkojen tarve on 30-40 paikkaa/ vuosi. Säännöllistä vuorohoitoa tarjotaan, yleensä viikko / kk. Lyhytaikaispaikkoja lisätäänkin osin tätä varten. Lyhytaikaishoidossa toteutuu lähisuuralueilla, ja äkillisissä tilanteissa paikka löytyy aina Oulun alueelta. Laitoshoito ei ole lähtökohtaisestikaan lähipalvelua. Taivalkoski 427 76 = kaikki omana tuotantona! 56 20 / 4 3 hlöä nyt, nopea kierto, vain n. 1 vko. Pääsääntöisesti vastaa. Ei ole. Aina löytyy paikka, jos tulisi tarve. Paikat riittävät, mutta laitospainotteisuutta on purettava. Senioritalolle = Suunnitteilla kuntoutussairaalaidean toteutus: kuntoremont- Toteutuu. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 40 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä Tyrnävä RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS 34456 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta yhteisöasumiselle tarvetta. teja ikäihmisille kuntoutusjaksoina! Jos tulisi tilanteita, voitaisiin ostaa omassa kunnassa kahdelta yksityiseltä palveluntuottajalta tai Limingan tk:sta. Pitkäaikaispaikkojen osalta on purun mahdollisuus ja siihen pitäisi mennä kotihoitoa kehittämällä. Ei tilastoida, mutta muutamalla asiakkaalla olisi säännöllisen vuorohoidon tarve. Toteutuu, korkeintaan ostoja naapuri-kunnasta Limingasta. 45 = 20 + 25 3/3 Ei jonoa, sijoitukset onnistuvat heti. Paikkojen määrä riittävä. Ehkä liikaa pitkäaikaispalveluasumispainotteinen rakenne. Ei ole. 2748 341 = 308 + 33 324 = 291 + 33 17 / 17 10 hlöä, joilla päätös ja 32 hlöä, joilla ei vielä päätöstä asumispalvelusta, jonotusaika max 3kk Vastaa. Joissakin tapauksissa tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon raja on hiuksen hieno. SASpalveluprosessin uudistamisen myötä tilanne on nyt hyvä, paikkoja ei haeta ”varalta”. Yli- tai alikäyttötilanteita vain vuorohoidossa, vaihdellen kovasti. Vuorohoidossa, akuuttisairastumisten vuoksi. Sijoittamalla samaan huoneeseen tilapäisesti useampi hlö tai toiseen vuorohoitoyksikköön. Suositusten mukaisella nykytasolla ja paikkamäärillä pitäisi pärjätä 2020 asti, sitten otetaan palvelusetelit käyttöön. Kyllä on, omaishoitosopimusten lakisäät. vapaiden ajaksi 1 x kk, sekä tutkimusjaksoilla olevat. Toteutuu 194 = 170 + 24 185 = 161 + 24 9/9 8 hlöä SASlistalla, yli 20 hlöä tk:n vuodeosastoilla odottaa tehostetun palv.asumis en paikkaa. Kierto alle 3 kk. Ei vastaa vielä, tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan lisää (niitä saatiin juuri 12 uutta paikkaa, lisääkin tarvitaan). Intervallijaksojen osalta syntyy välillä ylitai alikäyttöä. Akuuttitilanteiden vaihtelusta johtuen. Kalajoen Mäntyrinne on joustava yksikkö, hätätilanteissa tk:n vuodeosastot Tavoitteena saada väh. 30 uutta paikkaa lähivuosien kasvavaan tarpeeseen. Ei oikeastaan, omaishoidon asiakkailla joskus sopimuksen mukaan. Toteutuu hyvin. 1314 1206 108 Kalajoki Merijärvi PL 10, 90029 OYS Onko ylitai alikäyttöä? 48 = 23 + 25 1916 354 478 13817 Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? 337 Raahe Pyhäjoki Siikajoki KALAJOKI (Himanka) & MERIJÄRVI Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 41 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? Onko ylitai alikäyttöä? Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta HELMI n. 14600 1583 201 = 198 + 3 191 = 188 + 3 10 / 10 Ei käytänn. jonoa/ tulosidonnainen palveluseteli otettu käyttöön. Vastaa, ja koko ajan paremmin, säätämistä toki ajoittain on. Jonkin verran sekä yli- että alikäyttöä. Ylikäyttöä on, mikäli kuntoutumisarvio tai omaisten arvio eivät kohtaa. Kuntoutu-misen edellytyksiin kiinnitettävä tarkempaa huomiota! Alikäyttöä omaishoitajien vapaiden käyttämättömyydestä johtuen. Siirto Haapavedeltä Siikalatvalle tarvittaessa. Hyvätuloiset palveluseteliä käyttäen. Ennusteisiin nähden paikkoja on ”naftisti”, mutta tasapaino haetaan tulosidonnaisen palvelusetelin avulla. Kyllä on, lähinnä muutama säännöllinen asiakas, joilla 1 vko/ kk:ssa. Ei täysin toteudu. Flunssakaudet, sulkujen ja lomakausien aikaan aiheutuu ylikäyttötilanteita. Tilapäisesti yksiköissä samaan huoneeseen useampi asukas, lyhytaikaisena ostona tai palvelusetelillä. Osa asiakkaista käy säännöllisesti 1-2 vkoa kk:ssa. Viikossa järjestyy yleensä paikka akuutissakin tilanteessa. Toteutuu pääsääntöisesti hyvin. Erikoissairaanhoito voi vaatia joskus kauaksikin sijoittamisen. Haapavesi Siikalatva Pyhäntä Pyhäntä järj. itse koti- ja asumispalvelut, mutta ei kotisairaanhoitoa. KALLIO 670 786 127 33742 Alavieska Nivala Sievi Ylivieska PL 10, 90029 OYS 2781 Pyhännällä 1 hlö jonossa, 3 vkoa. 445 (+79 mt, päihde, kv) = 375 + 75 (+ 79) 415 = 350 + 65 (+79) 30 / 30 (osa ostoina) 319 966 408 1088 Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Jonottajia 12,5 % eli tällä hetkellä 49 hlöä, normaalisti 30 hlön verran, välillä menee yli 3 kk jonossa. Ympärivuorokautisia paikkoja on hieman liikaa, kotihoidon satsauksilla haetaan tasapainoa. Hoitojaksot ovat kuitenkin lyhentyneet. Intervallipaikkoja ja kuntouttavaa toimintaa tarvitaan lisää. Ylikäyttöä on välillä pitkäaikaispaikoilla, kesäaikaan alikäyttöä. Helanen Suvi ja Salmela Sanna Pyhännällä voidaan jopa vähentää pari asiakaspaikkaa. Vaihtelee kuntayhtymän kunnissa, valtakunnalliset suositukset kuitenkin tavoitteena. Tehostettua palveluasumista on nyt hieman liikaa Nivalassa ja Alavieskassa, Sievi ja Ylivieska taas tarvitsevat lisäpaikkoja 2016 42 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? Onko ylitai alikäyttöä? Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta Vuorohoitosopimusten mukaan, nyt 68 asiakasta, joilla 1-2 vko/ kk hoitojakso Toteutuu, myös ylikäyttötilanteessa. jälkeen. Tilapäishoidon paikkoja tarvitaan lisää koko alueelle. SELÄNNE Haapajärvi Kärsämäki (erosi Selänteestä 1.1.2015) Pyhäjärvi Reisjärvi (kuuluu KeskiPohjanmaan SHP:iin) 18993/ 16272 2721 773 310 OULUNKAARI 27641 3011 281 = 261 + 20 189 = 169 + 20 65 (tk) + 27 / 41 25 hlöä jonossa, 1-3 kk jonotusaika. Kyllä vastaa. Kotihoitoa on tehostettu, myös yöhoitoa annetaan kotiin. Ylikäyttöä jonotilanteen mukaan vaihtelevasti, vuorohoito-paikoilla odotetaan pysyväispaikkaa Jonotilan-teen mukaan, asumispalvelupäätöstä odottaessa. Vuorohoitoyksikköön, päivätoiminnan hoitohuoneeseen tai samaan huoneeseen tilapäisesti lisäpaikalle. Vuoteen 2020 mennessä lisätarvearvio on 8 paikkaa, 2030 mennessä 26 paikkaa. 426 = 394 + 32 310 = 278 + 32 116 (98 tk) / 18 Kuntakohtaisia eroja on, haasteita nyt Pudasjärvellä. Oma tiedontuotanto kuitenkin parantaa palvelujärjestelmää koko ajan paremmaksi. Ylikäyttötilanteita on. 784 1062 357 454 354 38 vrk, jonossa Iissä 3 hlöä ja Pudasjärvellä 10 hlöä. Muissa kunnissa ei jonoa. Kun akuuttiosasto täyttyy. Hoivaosastoille tilapäisesti, ja kriisipaikoille voidaan sijoittaa kaikissa kunnissa. Kaikissa kunnissa on tehty tulevaa ennakoiva ikäihmisten asumispoliittinen työ. Haasteita on eniten Iissä ja Pudasjärvellä, joihin on tulossa uudet asumis- ja hoivayksiköt (muutamia kymmeniä uusia paikkoja). YHT. 29563 HLÖÄ = 7,2 % KOKO VÄESTÖSTÄ YHT. 307 HLÖÄ JONOSSA (VUODENVAIHTEEN 2014–2015 TILANNE) 681 298 Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo (kuuluu LänsiPohjan SHP:iin) KAIKKI KUNNAT YHTEENSÄ 1764 YHT. 403555 ASUKASTA (2013) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi VANHUSPALVELUISTA VASTAAVIEN ARVIO: TARVITAAN NOIN 290 LISÄPAIKKAA JA 10 PAIKKAA VOI Helanen Suvi ja Salmela Sanna 43 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän väestömäärä 75 v. täyttäneiden määrä (2013) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikat kaikki yht. (oma tuotanto + osto) Pitkäaikaiset asiakaspaikat (oma + osto) Lyhytaikais- / intervallihoidon as.paikat Nykyinen jonotustilanne (haastatt. ajankohta) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen kuntalaisten palvelutarvetta? Onko ylitai alikäyttöä? Yli- tai alikäytön paikat ja syyt? (mukana Reisjärvi ja Simo) PL 10, 90029 OYS Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa? Asiakaspaikkojen lkm suhteessa asiakasmäärään tulevaisuudessa? VÄHENTÄÄ 2020–2025 MENNESSÄ! Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna Uusintajaksot 30 vrk sisällä Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta 44 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito? Onko kaikilta yli 75vuotiailta kuntalaisilta tieto heidän kokemastaan toimintakyvystä? Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä mittarilla? Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen keRran tehdään? Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? Missä tilanteessa suunnitelma päivitetään? Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen? Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? Hailuoto Ei ole. Ei ole. Ei ole arvioitu tähän saakka, nyt niitä aletaan tehdä. RAVA ja MMSE otetaan käyttöön. Heti palvelupäätöksen jälkeen tullaan tekemään. Asiakas, kotihoidon henkilöstö, osin lääkäri, osin sosiaalihoitaja. Päivittämistarpeen tullen. (Ei vielä tietoa.) Ostopalveluna vuodeosastolla. Jos oma lääkäri ei ole saaressa, Terveystalolta ostetaan lääkäripalvelua. OSYP päivystysaikaan. Kempele Ei ole varsinaisesti, mutta vanhusten palvelutalo Hovintiellä tarjoaa vuokraasuntoja, joissa tehostettua kotihoitoa ympärivuorokautisen valvonnan turvin, n. 30 asuntoa, osa asukkaista pariskuntia. Ko. mittaria ei ole käytössä, ei mitata. Puolivuosittain tai kun muutos asiakkaan tilanteessa. Käytössä RAI. Varsinainen suunnitelma tehdään 1-3 vkon kuluessa asiakkaan palveluun tulon jälkeen, kun asiakkaan tilanne on alkanut vakiintua. Asiakas, omainen, vanhuspalveluohjaaja, palvelukodin edustaja Puolivuosittain tai kun muutos asiakkaan tilanteessa. Samat tahot yleensä kuin laadintaankin, mutta omainen ei aina enää silloin osallistu. Palvelukodeilla on oma lääkäri, yhteys tarvittaessa terveyskeskuksen vuodeosaston lääkäriin. Tarvittaessa siirto vuodeosastolle tai OSYPiin, päivisin suoraan yhteys terveyskeskuksen lääkärin vastaanottoon. Kuusamo Ei ole enää 1.1.2015 jälkeen kuin vain tehostettua palveluasumista, 145 paikkaa. Ei ole tietoa kaikilta. Kaikille 75v täyttäville tarjotaan vapaaehtoinen terveystapaa-minen, ja 80v täyttäville vapaaehtoinen hyvinvointia ja ennaltaehkäisyä edistävä kotikäynti = hehkokäynti. Palvelun piirissä olevilla toimintakyvyn arviointi säännöllistä, tehdään aina kun tilanne muuttuu. Kun asiakas tulee säännöllisen palvelun piiriin, palvelutarpeen arviointi aloittaa ja palveluja tuottava yksikkö jatkaa. Usein se alkaa kotihoidosta tai omaishoidosta. Palveluja tuottava taho, palvelutarpeenarviointitiimistä arvioija, asiakas, omainen, joissain tapauksissa suunnitelmaa käsitellään myös SAS-ryhmässä. Tilanteen muuttuessa, vähintään kerran vuodessa. Kaikki palveluun osallistuvat tahot. Kotisairaala hoitaa ensin, sitten terveyskeskus, joskus OYSiin (ei tilastoja tästä). Tietoa ei ole kaikilta. Tehdään puolivuosittain tai kun oleellista muutosta tapahtuu. Tulotilanteessa kartoitetaan tilanne, omaisilta kysytään historiaa jos asukas ei itse pysty sitä kuvaamaan. Varsinainen suunnit. tehdään muutaman viikon sisään, kunhan asukas on asettunut. Asukas, omainen jos haluaa tulla, omahoitaja, tarvittaessa vastaava sairaanhoitaja. Jos tilanteessa muutosta, ja vähintään puolivuosittain. Samat tahot kuin laadintaankin. Terveyskeskuksen kautta > yhteispäivystys, OYS Liminka Ei ole. RAVA, muistitesti, oma ADL-mittari muistisairaille, kaatumisriskiarviointia sekä kotona että yksiköissä asuville. RAI-LTC, mittaa kaikki osa-alueet. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 45 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito? Onko kaikilta yli 75vuotiailta kuntalaisilta tieto heidän kokemastaan toimintakyvystä? Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä mittarilla? Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen keRran tehdään? Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? Missä tilanteessa suunnitelma päivitetään? Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen? Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? Lumijoki Ei ole. Ei ole, ei mitata. Puolivuosittain tai asiakkaan tilanteen muuttuessa. Tavoite on 2 vkon sisällä siitä, kun asiakas tullut palvelun piiriin. Asiakas, jos pystyy, omat hoitajat, omaiset tai läheiset, jos haluavat, tarvittaessa vanhustyön johtaja ja kotihoidon työntekijät. 6 kk:n välein ja aina tarvittaessa, jos palvelutarve muuttuu. Samat kuin laadintaan, periaatteessa. Lumijoen terveysasemalla lääkäri klo 8-16, päivystysaikaan OYS, muuna aikana Limingan terveyskeskukseen. RAVA + MMSE käytössä, myös RAI on ostettu, tavoitteena ottaa se käyttöön pikkuhiljaa. Toistaiseksi palvelupäätökset ja –hinta perustuvat vielä RAVAan. Muhos Perhehoitoa vähäisessä määrin. Erinomaisen hyvin toimiva päiväkeskus, toimii 5 päivänä viikossa, sinne kuljetetaan asiakkaat eri kyliltä, tarjolla siellä ateriapalvelut, sairaanhoitajan palvelut, viriketoimintaa, n. 100 as./ vko. Ei mitata. Tehdään tulovaiheessa ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa, ja aina kun tapahtuu muutos asiakkaan tilanteessa. RAVA on ollut tähän asti käytössä, lisäksi tehdään toiminnalliset ja muistitestit. RAI pohdinnassa otettavaksi myös laitoshoitoon. Kotihoidossa on käytössä RAI, eli käytännössä kaikille asiakkaille on yleensä tehty jo RAI ennen ympärivuorokautisen palvelun piiriin tulemista. Tulovaiheessa, 2-3 vkon kuluessa palvelun alkamisesta. Asiakas, omaiset, omahoitaja, yksikön vastaava. Vähintään kerran vuodessa tarkistus ja aina kun tulee asiakkaan tilanteessa muutos. Samat kuin laadintaan. Mahdollisimman pitkään hoito omassa yksikössä, konsultoiden omaa vanhustenhuollon lääkäriä. Ko. lääkäri hoitaa sekä terveyskeskussairaalan että tehostetun palveluasumisen asiakkaat. Tarvittaessa siirto omaan terveyskeskussairaalaan, tai OSYPin kautta hoitaen. Oulainen Ensi vuonna (2015) valmistuu tavallista palveluasumista varten 20-paikkainen ARArahoitteinen yksikkö. Ko. tieto on kaikilta tehostetussa palveluasumisessa ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevilta. Käytetään RAVA- Tehdään säännöllisesti, oma geriatri tehostetussa ja kotihoidossa. Mittareina: - psyykk. / GDSmielialatesti - kognit. / minimental ja cerald Säännöllisen kotihoidon piiriin tultaessa, tehostetussa palv.asumisessa 1-2 kk:n kuluessa hoitoon saapumisesta, sekä omaishoidon tukipäätösten yhteydessä. Asiakas, omainen (jos on), tiimin työntekijä, SAS-hoitaja. Tässä on kotihoidossa kehittämisen tarvetta. Suunnitelma päivitetään silloin, kun palveluntarve muuttuu (vaikuttaa maksuun). Samat tahot kuin suunnitelman laadintaan, päävastuu on tiimillä, jonka hoitoon asiakas kuuluu (kotihoidossa 3 tiimiä). Tk:n vuodeosastolle akuutisti, tehostetussa ja kotihoidossa sairaanhoitajat antavat myös iv-hoitoa, sairaalahoidon tarve määrittyy Oulaskankaan kautta > OYS, Visala. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 46 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito? Onko kaikilta yli 75vuotiailta kuntalaisilta tieto heidän kokemastaan toimintakyvystä? Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä mittarilla? mittaria, tehdään hoitoon saapuessa, uusitaan n. 1 x vuosi. Yli 80v kotona asuvilta, jotka eivät ole palvelujen piirissä, toimintakykyarvio tehdään sairaanhoitajan ennaltaehkäisevien kotikäyntien yhteydessä. - sosial. / SPS-mittari, - fyys. / RAVA , ptportaikko Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen keRran tehdään? Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? Missä tilanteessa suunnitelma päivitetään? Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen? Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? Oulu Oulussa on tehostettua palveluasumista sekä pitkä- että lyhytaikaista laitoshoitoa. Terveyskeskusten vuodeosastolla pitkäaikaishoitoa eI enää ole. Ei kerätä kaikilta, vaan tehdään otantoina vuosittain. Esim. viime vuonna (2014) hyvinvointiprofiili laadittiin kohdennetusti hyvinvointia edistävillä kotikäynneillä paljon palveluja tarvitseville tietyissä kaupunginosissa. Tehdään aina palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. RAI ollut Oulussa jo pitkään käytössä, tavoitteena saada kaikki asiakkaat RAIn piiriin koko Oulun alueelta, myös niiltä uuden Oulun alueilta, joissa sitä ei ole ollut käytössä. Myös ravitsemustilan arviointia yms tehdään. Kun uusi asiakkuus alkaa, hoito- ja palvelusuunnitelman tekee palveluohjausyksikkö, ja kun varsinainen palvelu alkaa, päivittäistä palvelua ohjaava suunnitelma tehdään kuukauden sisään, kuten RAIn aikarajakin sen määrittelee. Asiakas, omaiset, omahoitaja. Vähintään puolivuosittain ja aina jos asiakkaan tilanne muuttuu. Yleensä samat tahot kuin laadintaankin. OSYP:een nojataan kiireellisissä tilanteissa, omia erillisiä päivystyksiä ei ole (paitsi kaksi sosiaalipäivystyspaikkaa Intiössä), tehostetun palveluasumisen yksiköissä on myös sairaanhoitajia, ja kotisairaalatoimintaa on osassa Oulua. Taivalkoski Ei ole muita. Kyllä mitataan. Aina kun asiakkuus alkaa tai kun tilanne muuttuu tai jos asiakas tai omainen sitä toivoo. RAVA ja KETO mittareina. Aina heti, kun asiakkuus alkaa. Asiakas, omaiset, yksikön edustaja, joka on yleensä omahoitaja, joku muu henkilö, jonka asiakas haluaa mukaan. Kun tilanne muuttuu tai jos asiakas tai omainen sitä toivoo. Samat tahot kuin laadintaankin. Terveyskeskuksen kautta, iltaisin ja viikonloppuisin vuodeosastolle. Tyrnävä Ei ole muita. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit tehdään kaikille 75v täyttäville, ja niiden yhtey- Tehdään puolivuosittain tai tilanteen ja asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Palveluohjaajakotiutushoitaja tekee ensin alustavan arvion, ko. alueesta vastaava sairaanhoita- Asiakas, hoitavat henkilöt, omaiset mahdollisuuksien mukaan, ketä asiakas mukaan haluaa. Puolivuosittain tai tilanteen, asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa. Samat tahot kuin laadintaankin. Hoitavan tahon ja lääkärin arvion mukaan > Limingan tksairaalaan, jos sairaanhoidollinen hoidon tarve sitä vaatii, muutoin tilapäispaikoille. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 47 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito? Ei ole. Terveyskeskuksessakaan ei ole enää laitoshoitoa, vaan aiemmin mainitut 75 laitoshoitopaikkaa ovat palvelukeskuksissa. Onko kaikilta yli 75vuotiailta kuntalaisilta tieto heidän kokemastaan toimintakyvystä? Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä mittarilla? Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen keRran tehdään? dessä mitataan toimintakykytieto, käytetään samaa mittaria kuin Oulussa. Kaikille palvelujen piirissä oleville asiakkaille käytössä RAI. Sekä kotihoidon että laitoshoidon RAI käytössä. Ei mitata. Toimintakyvyn mittaus tehdään aina, kun muutoksia. Ja vähintään aina, kun hoito- ja kuntoutumissuunnitelma (hoku) päivitetään, vähintään puolivuosittain. ja päivittää sen, kun palvelut ovat lähteneet käyntiin ja sitten laaditaan varsinainen hoito- ja palvelusuunnitelma lähiviikkojen aikana. (Sairaanhoidollinen kokonaisvastuu jaettu kunnassa kahteen alueeseen.) Kotihoidossa ennen ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä, kotihoidossa tehdyn hoito- ja palvelusuunnitelman tietoa hyödynnetään, kun aletaan laatia hokua. Hoku (= hoitoja kuntoutussuunnitelma) aloitetaan heti asiakkaan voimavarakartoituksella asiakkaan omahoitajan toimesta, hoku valmistuu ensimm. hoitoviikkojen aikana. Raahe Pyhäjoki Siikajoki KALAJOKI Mittarit: MMSE, RAVA, CDR, MNI (muisti, mieliala, ravitsemus) Ei ole. Ei mitata. Ostettuna perhehoitoa tarjotaan kahden yksityisen toimijan toimesta: 1 pitkäaikaispaikka, tällä hetkellä ei kuitenkaan toimeksiantoa siellä, sekä toinen joka tarjoaa perhehoitoa tilapäiskäyttöä Ei mitata. Kalajoki Merijärvi HELMI Haapavesi Siikalatva Pyhäntä PL 10, 90029 OYS Puolivuosittain, hoitoja palvelusuunnitelman tarkistusten yhteydessä. Mittareina RAVA ja MMSE. Tehdään säännöllisesti puolivuosittain. RAVA:sta siirrytty RAI:hin, siinä vielä kehitettävää ja opittavaa. Pyhännällä tällä hetkellä RAVA. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? Missä tilanteessa suunnitelma päivitetään? Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen? Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? Asiakas, omainen, omahoitaja sekä yksikön hoitotiimistä joku muukin. Aina kun muutoksia, vähintään puolivuosittain. Samat tahot kuin laadintaan, omahoitajan vastuulla. RAS:ssa on tietyt keskitetyt vakituiset lääkärit, jotka hoitavat omat yksikkönsä, eli tuntevat asiakkaat. Lisäksi palvelukeskusten hoitajamitoitus tehty siten, että hoito pystytään tuomaan useimmiten asiakkaan luo. Tk:n vuodeosasto Raahessa ja Raahen sairaalan päivystys > tarvittaessa OYS tai Oulaskangas (sairaaloitten välillä ”yhteistyösopimus”) Mahdollisimman pian palveluun tulon jälkeen. Asiakas, omahoitaja, omaiset Puolivuosittain, päivittäminen on säännöllistä aina kun tarvetta/ muutoksia ilmenee. Samat tahot kuin laadinnassa, omaiset tarpeen mukaan mukana. Vuodeosastojen kautta, osassa hoitoyksiköistä pystytään antamaan myös iv-hoitoa. Kun asiakas tulee palvelun piiriin, ensin asiakasta vähän aikaa seurataan (seurantajakso), n. kuukauden kuluessa tehdään lopullinen suunnitelma. Sama käytäntö Pyhännällä. Asiakas, omaiset, oma hoitaja, tarvittaessa vastaava sairaanhoitaja Pyhännällä: Asiakas, omainen, oma hoitaja/vastuutyöntekijä, sairaanhoitaja, tarvittaessa sosiaalijohtaja ja tai lääkäri Puolivuosittain ja muutostilanteissa. Samat tahot kuin laadinnassa, omainen jää usein päivittämisestä pois, joskus päivitys valitettavasti tehdään vain hoitajan toimesta. Laitetaan asiakas päivystykseen joko Haapavedelle tai Pulkkilaan, ja yöaikaan joko OSYP tai Oulaskangas. Pyhännällä sama tilanne. Helanen Suvi ja Salmela Sanna 48 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito? Onko kaikilta yli 75vuotiailta kuntalaisilta tieto heidän kokemastaan toimintakyvystä? Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä mittarilla? Missä tilanteessa / vaiheessa hoito- ja palvelusuunnitelma ensimmäisen keRran tehdään? Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan? Missä tilanteessa suunnitelma päivitetään? Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen? Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään? Kaikilta säännöllisen palvelun piirissä olevilta tieto on, samoin kaikista, joille tehdään palvelutarpeen arviointi. Puolivuosittain ja aina hoidon tarpeen muuttuessa. Alustava tehdään jo lähtötilanteen mukaisesti palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä, myös vuodeosastolle tultaessa. Sitä tarkennetaan 1-2 kk:n sisällä. Tavoitteena on, että jokaisella on suunnitelma, ja siihen sisältyy liikkumisen suunnitelma (kuntouttava työote käytössä, johon koulutettu koko hlökunta > nämä asiat käydään läpi myös kehityskeskusteluissa). Asiakas, omahoitaja, esimies, omaisia ja asiakkaan hoidontarpeen mukaan muita hoitajatahoja. Tarpeen muuttuessa, suunnitelmia käydään läpi myös kesken vuotta ja silloin kun omaiset vierailevat, esim. joulun aikaan on omaisillat ja niissä käydään suunnitelmat läpi omahoitajan johdolla. Omaiset osallistuvat myös hoitoon. Samat tahot kuin laadintaan. Kotihoito yritetään järjestää tehostettuna kotihoitona tai kotisairaalan avulla, tarvittaessa viedään Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vuodeosastoille ja siitä edelleen tarvittaessa Oulaskangas, Kokkola tai OYS. Ei mitata kaikilta. 3-6 kkn välein, aina vähintään toukokuussa ja joulukuussa. Kun tullaan hoitoon ”sisään”, noin viikon sisällä. Asiakas, omaiset, omahoitaja. Aina tarvittaessa, voinnin muuttuessa. Samat tahot kuin laadintaan + lääkäri mm. lääkkeiden ja muiden lääketieteellisten asioiden tarkistus. Omassa yksikössä hoidetaan mahd. pitkälle, otetaan omalääkäriin yhteys, myös hoitajat antavat mm. iv-hoitoa/ kotisairaalatoimintaa ollaan kehittämässä. Tarvittaessa siirto omalle vuodeosastolle. Päiväsaikaan omat terveyskeskukset, muuhun aikaan Oulaskankaan tai Kokkolan sairaaloiden päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon. Ensin tehdään palvelutarpeen arviointi, ja palvelusuunnitelma tehdään heti, kun asiakas tulee säännöllisen asumispalvelun piiriin. Asiakas, omaiset, palveluohjaaja tai kotihoidon palveluesimies, oma hoitaja tai kotisairaanhoitaja. Tilanteen muuttuessa. Yleensä samat kuin laadintaankin. Sairaalaan yhteys, myös ivhoito omissa yksiköissä onnistuu, siirrot perusterveydenhuollon päivystyksen kautta tai käymällä erikoissairaanhoidossa mutka. Myös tehostettu kotihoito tulee tueksi. varten, jossa asiak- kuuksia parhaillaankin. KALLIO Ei ole, perhehoitoa tulossa ensi vuonna. Alavieska Nivala Sievi Ylivieska SELÄNNE: Ei ole. Haapajärvi Kärsämäki (erosi 1.1.2015) Pyhäjärvi Reisjärvi (kuuluu KPSHP:iin) OULUNKAARI Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo RAI (ml. ravitsemusosio mna?), MMSE, myös mielenterveysasiakkaille ja kehitysvammaisille oma RAI, lisäksi käytössä RAVA, CERADE muistipuolella. RAVA, IADL ja muistitutkimukset ja 2015 otetaan käyttöön RAI. Perhehoito alkoi uutena palvelumuotona v. 2014 lopulla, näitä on omana 6 hoitopaikkayksikköä, joissa kussakin 4-7 asiakaspaikkaa. Lisäksi tavallista palveluasumista, jossa yöpartiointi, 47 paikkaa. PL 10, 90029 OYS Periaatteessa ei, kaikista asiakkuuden piiriin tulevilta kyllä. RAVA-arviot tehdään ensin puolivuosittain ja sitten vuosittain, sekä aina asiakkaan tilanteen muuttuessa. RAVA, MMSE, CERAD mittareina. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 49 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? Hailuoto Ei erillistä saattohoitohuonetta, mutta asukkaiden omat huoneet ovat tilavia ja niissä onnistuu myös saattohoito, ja omaisetkin mahtuvat niihin. Omaiset osallistuvat jkv. Tarvittaessa vuodeosastolle. Ei silloin toteudu, jos joutuu vuodeosastolle pois saaresta. Palvelu on muokattu yhdeksi palvelukokonaisuudeksi, mahdollisimman paljon hoidetaan omassa saaressa. Varsinaista palvelurakenneuudistusta ei ole vielä tehty. Kotihoitoa kehittämällä, saamalla omaishoidon piiriin lisää väkeä, kehittämällä yöpartiotoimintaa. 2 kehitysvammaisten paikkaa ostettuna (PPSHP Tahkokangas ja Caritas tehostettu asumispalvelu) muille mainituille ryhmille satunnaisesti. Kempele Palvelukodeissa on omat huoneet kaikilla asiakkailla, yöpymismahdollisuus on omaisilla, mutta sitä käytetään harvoin. Pääsääntöisesti asiakkaat hoidetaan palvelukodissa loppuun asti, ellei erityishoidon tarvetta tule (jolloin siirto vuodeosastolle). Omaiset ovat usein läsnä ja lähellä. Joskus hoidetaan kotisairaala-avun turvin. Terveyskeskuksen vuodeosastolle tarvittaessa, tai kotisairaalan apua hyödyntäen palvelukotiin. Lähipalveluperiaate toteutuu. Pysynyt viime vuosien aikana samana, palvelut on ostettu kautta aikain yksityisiltä, paikkamäärä vain on kasvanut. Joustavuutta puuttuu ostopalveluista, omaa tuotantoa palvelukodin muodossa tarvittaisiin joustavoittamaan ja lisäämään räätälöimismahdollisuuksia. Tälle vuodelle on saatu lisärahaa, jotta vanhuspalveluohjaajan toimi saadaan kokoaikaiseksi > palveluohjaukseen ja asumispalveluihin panostusta lisää. Kehitysvammaisille on myös Martintalo-asuntola, jossa 6 paikkaa, muut varsinaiset ympärivuorokautiset paikat ostetaan muualta. Voivat osallistua sekä omissa yksiköissä että yksityisissä palveluissa, samat periaatteet molemmissa. Omaiset eivät aina osallistu tai omaisia ei aina ole. Jatketaan em. asioita yhteistyössä yksityisten toimijoiden kanssa, hyödyntäen hyviä käytäntöjä puolin ja toisin. Kehittäjäasiakas-toimintaa lisätään, jossa omaiset ovat myös mukana. Yhteisökokouksia pidetään yksiköissä, joihin kaikki asukkaat osallistuvat kunnosta riippumatta. Kehitysvammaisille on 3 tehostetun palveluasumisen yksikköä (1 oma yksikkö ja 2 yksityistä), muutama kehitysvammainen asuu omasta tahdostaan muualla, eli yht. 50 paikkaa, joista n. 10 paikkaa muualla. Kuusamo PL 10, 90029 OYS Yhteistyötä tehostamalla viime vuosina: säännölliset yrittäjäpalaverit. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Yksiköissä on mahdollisuus asua loppuun saakka (hyvin usein sinne myös kuollaan), pääosin kaikissa 1hh. Omaisille haastava järjestää omaa huonetta saattohoidon ajaksi, kun hoitopaikat ovat täynnä. Toteutuu pääosin hyvin. Rakenteelliset muutokset tehty: laitoshoito lopetetaan kokonaan, tk:ssa ollaan vain lääketieteellisin perustein. ”Hyvän elämän vallankumous”: työvuorot ja –aika käytetään asiakkaan tarpeiden mukaan, käytössä on ns. roolitetut työvuorot, näin saadaan toiminnallisuutta parannettua, satsattua asiakkaan säännölliseen ulkoiluun ja liikuntaan, erityisesti voima- ja tasapainoharjoitteluun, ja tehtyä seurantaa asiakaskohtaisesti sekä omien yksikköjen että yksityisten toimijoiden asiakkaita koskien. Helanen Suvi ja Salmela Sanna Ei omia mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden paikkoja. Mielenterveyskuntoutujille on oma tehostetun asumisen yksikkönsä, tämän ryhmän tarve kasvava. Päihdeasiakkaille ei omia paikkoja, keskusteluissa ollut saada oma hoitoyksikkönsä takaisin aikaisempien vuosien tapaan, kun tarvetta näyttäisi olevan. 50 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? Unelma-tavoite = jokaiselle asiakkaalle pyritään toteuttamaan se unelma, josta eniten haaveilee. Liminka Vuodeosastolla on mahdollisuus olla yötäpäivää, siellä on lahjoituksena saatu lepotuoli saattajaa varten. Vanhainkodissa haastavampi löytää omaiselle yöpymismahdollisuus. Osa osallistuu, mahdollisuus tarjotaan kaikille, jos on omaisia. Vuodeosastolle siirto tarvittaessa, lähipalveluperiaate toteutuu. Toteutuu. Terveyskeskuksen remontin myötä saatu vuodeosastoille 1-2 hh huoneet Aloitettu kokonaan uuden palvelukeskuksen suunnittelu, jonka valmistumisen myötä pitkäaikainen laitoshoito lakkaa. Vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämään Niittypirtin vanhustentaloon kunta tarjoaa hoivapalvelut - sieltä yöhoito lakkautettiin 2013 asiakkaiden hyväkuntoisuuden vuoksi ja keskitettiin ympärivuorokautinen hoiva vanhainkodille,. Uudet kriteerit RAI-LTC:n käyttöönoton myötä. Tehostetun palveluasumisen palveluseteli otettu käyttöön. Myös kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluseteli ollaan ottamassa käyttöön vuoden vaihteessa. Tehtyjen kehittämistoimien jatkaminen ja juurruttaminen. Ostetaan ko. ryhmille, paikkamääristä ei tarkkaa tietoa, ei omaa toimintaa. Lumijoki Lumijoella hoidetaan loppuun asti, jos vain mahdollista eli toteutetaan saattohoitoa. Sitä tarjotaan myös omaisille, yöpymismahdollisuuskin voi tarjoutua, siihen ei kuitenkaan ole erillisiä tiloja varattuna. Omaisten osallistuminen vaihtelee kovasti. Koska iv-hoito valmiutta ei ole, silloin Limingan tk:n vuodeosastolle Toteutuu. Vielä 2011 paikkoja lisättiin voimakkaasti, rakennettiin lisäsiipi palvelukeskukseen, ja 2014 paikkoja on alettu vähentää. Kotipalvelun kehittämiseen olisi pitänyt jo silloin hoksata satsata. Kehittämistä ennaltaehkäisevää kotihoitoa painottaen. Palveluasumisen paikkapurkua lisää, jotta palvelurakenteen vinouma saadaan korjattua. Lumilyhdyssä on 2 erityisryhmien paikkaa. Carentia Oy:llä toimii Lumijoella sivutoimipiste, jossa 5 kehitysvammaisten paikkaa, yöt turvapuhelinten varassa. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 51 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? Oulainen Kyllä voivat. Säännöllisessä kotihoidossa annetaan myös saattohoitoa. Osallistuvat pääsääntöisesti, tehostetussa palveluasumisessa oma huone sitä varten, johon omaisetkin voivat asettua. Onnistuu omissa hoitoyksiköissä. Pariskunnat ovat pystyneet asumaan myös yhdessä, siirrot tilanteen mukaan. Toteutuu hyvin. Rantakartanosta laitoshoito purettu 2009 alkaen, tk:n hoivaos. purettu 2013, uusi yksikkö valmistuu ensi vuonna ja siihen valmistuu tavallisen palveluasumisen 20 paikkaa. Tehostetun palveluasumisen vähentäminen on tavoite, mutta se on myös haaste vanhusvoittoisessa kunnassa. Kehitysvammaisille 16 paikkaa (ryhmäkoti ja asuntola), yksityisiä mielenterveys- ja päihdepaikkoja yht. n. 30 paikkaa, joihin perusturvan kautta maksusitoumukset. Oulu Voivat osallistua. Linjaus on, että myös tehostetussa palveluasumisessa on saatava asua loppuun asti, eli omassa huoneessa/ asunnossa voidaan myös nukkua pois. Ei ole erillisiä saattohoito- tai omaisten huoneita, ja joskus kivun hoito tai muu tilanne voi johtaa sairaalahoitoon elämän loppuvaiheessa. (HOX! Ei täysin varma tieto kaikkien tuottajien kohdalla.) Omaisia kannustetaan osallistumaan. Sairaalahoitoon. Toteutuu melko hyvin. RAI otettu käyttöön kaikille. Pitkäaikaislaitoshoidon määrää on vähennetty. Uusi Oulu ja sen myötä käytäntöjen yhtenäistäminen on tehty. Mitoitusten osalta on analysoitu laitoshoidon asiakkaat, ja heidät sijoitettiin kolmeen eri ”kuntoluokkaan”. Analyysi osoitti, että kolmasosalla ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista on kuntoutumisen potentiaalia, eli mahdollisuus toimia omatoimisemmin hoitopaikassaan (ei siis väärä hoitopaikka, mutta asukkaan hoidon tavoite ja sisältö eivät välttämättä kohtaa). Em. analyysin mukaan on nyt myös ohjattu henkilöstön osaamista pitkäaikaishoitoon. On laatukysymys, kuinka henkilöstömäärä ja – rakenne kohtaavat asiakkaan tavoitteet ja kuntoisuuden. Toteutettu vajovanhustyön johtamisen hanke, jota em. analyysi ja RAIn tulosten hyödyntäminen tukevat. Kehitetty ravitsemispäivää ja ateriasisältöjä ja tehty laitoshoidon/tehostetun Tehtyjen kehittämistoimien eteenpäin vieminen huomioiden yhteiskunnan rakenteellisen muutoksen tuomat toimenpiteet. Asiakastarpeiden ja henkilöstörakenteen tarkastelu tehdään käsi kädessä Omahoitajuuden edelleen kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen myös mitoituksissa. Tullaan myös tarkastelemaan, voisiko laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista ohjata niin, että tietyt yksiköt erikoistuvat (esim. päihdeasiakkaat, muistisairaat, vajaaliikuntakykyiset, maahanmuuttajataustaiset tms) ja voisiko sen huomioida tulevalla sotealueella, tuotantokuntayhtymän volyymi mahdollistaisi sellaisen kokeilun. Oulun suuntaa-antavat tulokset, jotka täsmentyvät myöhemmin: Kotihoidossa on kotiutustiimi ja meillä on jo kotisaattohoitoa tälläkin hetkellä. Kotiin annettava saattohoito on edelleen kehitettävänä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna Erilaisen tuetun asumisen piirissä 2012 vuoden tilastojen mukaan - mielenterveyskuntoutujat: 428 henkilöä - päihdeperustainen tuettu asuminen: 235 henkilöä - kehitysvammaiset (sis. kotona tuetusti asuvat): 1200 henkilöä - vaikeavammaiset (sis. kotona tuetusti asuvat): 192 henkilöä 52 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? palveluasumisen sisäinen auditointi. Taivalkoski Voivat osallistua, saattohoitoa on nyt kehitetty, hoitajat ovat saaneet koulutusta, saattohoitohuone on kalustettu. Myös asumisyksiköissä on kehitetty saattohoitoa. Omaiset eivät vielä oikein osaa osallistua, mutta mahdollisuus tarjotaan ja kannustetaankin omaisia siihen. Terveyskeskuksen vuodeosastolle, jos lääketieteellinen tilanne sen vaatii. Lähipalveluperiaate toteutuu. ”Vanhusten hyvän elämän vallankumous”/ Taivalkoski siinä mukana > mittava kehitystyö sen myötä, 15 hoitajaa käynyt tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon, jonka myötä syntyneistä tuotteista suurin osa suuntautuu vanhustenhuoltoon, myös kotihoitoon. PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa on toteutettu ravitsemusselvitystä asumisyksiköihin, jatkossa tämä ulotetaan myös vuodeosastolle. Terveyskeskuksen remontti on meneillään, laitospaikkoja vähennetään samalla ja luovutaan 4 hengen huoneista, jatkossa 1-2 hh, myös vessojen määrää on lisätty. Sisältöjen kehittämisessä pääpaino, muutoksen vienti eteenpäin. - 11 paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö Tuikku omana toimintana - ei ole muille ryhmille ympärivuorokautista hoitoa - yksi yksityinen yksikkö mielenterveyskuntoutujille, jossa ei yövalvontaa Tyrnävä Voivat osallistua, mahdollisuus on myös yöpymiseen. Osallistuvat yleensä, kaikilla ei kuitenkaan enää omaisia. Asiakkaat pystyvät olemaan samassa yksikössä, ja ellei sairauden tilanne sitä salli, siirto Limingan tk-sairaalaan. Toteutuu melko hyvin. Toimintakyvyn mittausta on kehitetty ja mittaukset tehdään käsi kädessä hoitoja palvelusuunnitelman kanssa. Kotihoitopainotteisuutta on lisätty ja sen edelleen lisääminen on tavoitteena. Kuntouttavan näkökulman ja työotteen lisäämistä, sekä asiakkaan elämänlaadun huomiointia. Kehitettävien asioiden edelleen edistämistä. Omassakin kunnassa on yrityksiä, jotka tuottavat kehitysvammaisten asumispalvelua, kunta kilpailuttanut ne, ei omana toimintana. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 53 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS Voivat osallistua. Lähes kaikissa palvelukeskuksissa on oma saattohoitohuone ja/tai omaisten huone. Omaiset osallistuvatkin aika paljon. Saattohoitoon on lisäksi tk:ssa oma erikoistunut os. 6 (4 paikkaa), jos saattohoidon turvallinen loppuunsaattaminen ei omassa yksikössä onnistu. Toteutuu melko hyvin. SAS-prosessi päivitetty täysin. Kuntayhtymä on perustettu vasta 2011, joten kriteerien uudistaminen ja yhtenäistäminen on tuoreeltaan tehty. Lisäksi päätöksentekoprosessia on mataloitettu, jolloin päätökset saadaan nopeammin. Omahoitajuus/ juuri valmistunut Omahoitajan käsikirja, jolla tavoitellaan tasalaatuista työtä, omahoitaja vastaa ”hopasun” siirtymisestä ”hokuun”, joten omaiset on saatu mukaan (ei enää pelkkä ”kansliasuunnitelma”). Yli 20 hoitajaa on suorittanut etiikkakortin, tarkoitus on perustaa oma etiikkatyöryhmä. Laatutyön edistämisen kautta. Hoito- ja hoivaosaamisesta on laadittu kartta, jonka mukaan lisäkoulutusta suunnataan (esim. ergonomia). Kyllä on: kehitysvammaisille yht. 52 asiakaspaikkaa, Mielenterveyskuntoutujille oma osasto tk:ssa (se on erikoissairaanhoitoa). Omille vuodeosastoille, lähipalveluna. Toteutuu hyvin. Kriteerit laadittu palveluasumiseen pääsyn suhteen. Kaksi pientä yksikköä on lakkautettu ja yhdistetty yhdeksi isommaksi kotihoidon palveluyksiköksi. Menossa Himangan vuodeosaston muuttaminen tehostetun kuntoutuksen yksiköksi, henkilöstä myös koulutetaan siihen. Palveluasumisen tarve on kasvanut, pyritään yksityisen palveluntuottajan kanssa yhteistyössä vastaamaan lisääntyneeseen tarpeeseen. Viriketoimintaa on lisätty. RAIn ja hoito- ja palvelusuunnitelman käytön kehittäminen. IV-hoidot tulleet yksiköihin. Pyhännällä: Palvelurakenteen uudistus on menossa. Paine kotihoitoon on kasvussa. Lääkärin konsultaatiopalvelua olisi saatava akuuttitilanteisiin lisää, varsinkin Haapavedellä Raahe Pyhäjoki Siikajoki KALAJOKI Kalajoki Merijärvi HELMI Haapavesi Siikalatva PL 10, 90029 OYS Kaikissa omissa yksiköissä on mahdollisuus saattohoitoon ja omaiset voivat siihen osallistua. Omaiset osallistuvatkin, yöpymismahdollisuutta ei ole. Saattohoitohuoneita ei ole, ei myöskään majoittumismahdollisuutta omaisille. Saattohoitovaiheessa järjestetään aina viimeistään oma huone ja omaiset voivat Osa osallistuu, osa ei, tarjotaan kaikille mahdollisuutta, joilla omaisia on. Pyhännällä sama tilanne. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Vuodeosastolle Haapavedelle ja Pulkkilaan. Samoin toimitaan Pyhännällä. Ei täysin toteudu. Helanen Suvi ja Salmela Sanna Tk:n vuodeosasto ja sairaalan osastot (sisätaudit/ yleislääketide ja kirurginen) tarjoavat osastohoitoa. Yhteisö- ja monimuotoasumista suunnitteilla, ns. ”vanhusten palvelukortteli”. Omana palveluna kaksi kehitysvammaisten ryhmäkotia, näissä on yhteensä vähän yli 20 asukaspaikkaa. Mielenterveyskuntoutujille on asumispalvelua yksityisen palveluntuottajan toimesta. Himangalle tulossa vammaisten ryhmäkoti, jossa 9 paikkaa, rakentamispäätös siitä on tehty. - Kehitysvammaisille on Haapavedellä Helmikartano, jossa 15 paikkaa (heistä 3 Siikalatvalta + 3 ostopaikkaa), Siikalatvalla lisäksi 3 ostopaikkaa sekä muualla vielä noin 10 54 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Pyhäntä osallistua oman tilanteensa KALLIO Alavieska Nivala Sievi Ylivieska PL 10, 90029 OYS Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa mukaan. Kyllä, ja kaikissa yksiköissä on omat saattohoitohuoneet, joihin tarvittaessa myös omaiset voivat majoittua. Osallistuvat. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Ei ole ilmennyt tarvetta siirtää, koska saattohoito järjestetty hyvin. Toteutuu hyvin. Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? on vähennetty palveluasumisen paikkoja, määritelty palveluasumisen kriteerit, hoito-ja palvelusuunnitelmaa kehitetty, kerätty asiakaspalautetta ja sen pohjalta tehty muutoksia palveluiden tuottamiseen, ja gerontologista hoitotyötä kehitetty. lääkäriresurssitilanne on heikko. paikkaa - Päihdepaikkoja on 1-2 ostettuina - Mielenterveyskuntoutujille on 29 paikkaa Haapavedellä ja 15 Siikalatvalla ostettuina. - Rantsilassa tukikeskus, jossa päivätoimintaa 30 erityisryhmien asiakkaalle. - Pyhännällä ei ole muille ryhmille ympärivuorokautista hoitoa. RAKENNETTA ON MUUTETTU: Palveluasumista on lisätty ja laitoshoito on poistumassa. Intervallihoitoa on jo lisätty ja lisätään ja kuntouttava työote otetaan käyttöön, johon koulutettu henkilökuntaa. Saattohoito on laitettu hyvälle mallille, ja on laadittu oma ympärivuorokautisen hoidon kehittämissuunnitelma, jossa vuosittain omat teemat: nyt 2014 erityisteemana liikunta ja ravitsemus, 2015 huomio yksinäisyyden vähentämiseen ja turvallisuuteen, seuraavana vuonna aivoterveyteen, myös yksityiset toimijat toimivat samoin, kehittämissuunnitelma on tehty kuntalaisten, jäsenkuntien eri toimialojen, yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja vanhusneuvostojen kanssa Edelläkuvattujen asioiden lisäksi vastuutyöntekijä-malli tullaan ottamaan käyttöön. Helanen Suvi ja Salmela Sanna Pyhännällä on vuodelle 2015 tavoitteena kehittää gerontologista kuntoutusta, ja kuntoutusta edistävää työotetta. Kuntayhtymän alueella 72 paikkaa ja ulkopuolella 32 paikkaa kehitysvammaisille + mielenterveys-, päihde- ja vaikeavammaisten ympärivuorokautisia paikkoja yht. 79 paikkaa + ostopalveluina 6 paikkaa kehitysvammaisille. 55 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? yhdessä. Vapaaehtoistoimintaa yritetään vahvistaa. Samoin perhehoito koetetaan saada yhdeksi ympärivuorokautisen hoidon muodoksi loppuvuonna 2015. Nivalassa ja Ylivieskassa tavoitteena keskittää lyhytaikaispaikat yhteen yksikköön, Sievissä ja Alavieskassa lyhytaikaishoito järjestetään edelleen omissa pitkäaikaishoidon yksiköissä, jotta lähipalveluperiaate voi toteutua. SELÄNNE Haapajärvi Kärsämäki (erosi 1.1.2015) Pyhäjärvi Reisjärvi (kuuluu KPSHP:iin) OULUNKAARI Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala PL 10, 90029 OYS Voivat osallistua, joka yksikössä on oma saattohoitohuone, ja omainenkin voi majoittua. Osallistuvatkin hyvin (mikäli on omaisia). Vain jos useita tapauksia yhtä aikaa tai hoidollisesti hyvin vaativa tilanne, joudutaan asiakas siirtämään pois omasta hoitoyksiköstä. Vuoden verran on ollut meneillään kehittämishanke ja koulutusta juuri saattohoidosta. Lähipalvelu-periaate toteutuu. Kriteerit tarkistettu ja määritelty tarkoin. Saattohoidon kehittämistyötä tehty. Yhteistyötä tk:n ja lääkäreiden kanssa lisätty, vakituinen omalääkäri saatu ikääntyneille. Kotisairaalatoimintaa on kehitetty. Kuntouttavan työotteen käyttöönotto. Työntekijöiden hoidon tarpeen arviointitaitoa on vahvistettu. Toteutettu Voimaa vanhuuteen –hanke. Sairaanhoidollista toimintaa vahvistetaan omissa yksiköissä. Oman toiminnan mittaamista ja arviointia lisätään/ RAIn käyttöönotto mahdollistaa myös sen. Sosiokulttuuristen menetelmien käyttöönotto (puutarhaterapia, taideterapia jne). Vapaaehtoistoiminnan vahvistamista ja Voimaa vanhuuteen –hankkeen juurruttamista. Vuoden 2014 lukuja ympärivuorokautisesta hoidosta/kehitysvammaiset: Haapajärvi: oma yksikkö Männistökoti 12, ostopalvelut yhteensä 9 paikkaa. Kärsämäki: ostopalvelut 9 paikkaa. Pyhäjärvi: ostopalvelut 24 paikkaa. Reisjärvi: oma yksikkö Mäntykoti 11, ostopalvelut 5 paikkaa. Kaikille pyritään järjestämään mahdollisuus, yöpymishuoneitakin on. Saattohoito on kirjattu juuri 2015 vuonna erityiskohteeksi ja kehitettäväksi asiaksi. Omaiset osallistuvatkin yleensä. Oman kunnan vuodeosastolle, tilanteen ja esim. kipujen mukaan. Toteutuu. Purettu laitosvaltaisuutta kautta linjan. Perhehoito tullut uutena palvelumuotona mukaan. Virikkeellisyys, ulkoilu, liikunnallisuus, sosiokulttuurinen toiminta – näitä lisätty. Vanhuspalvelulain hengen mukainen toiminta tavoitteena. Vanhusneuvostojen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Ohjaus- ja neuvontapalvelun kehittäminen, seniorineuvon- Omana tuotantona kehitysvammaisille: Ii 15, Pudasjärvi 15, Utajärvi 7 paikkaa. Ostopalvelut kehitysvammaisille: Ii 14+ 1 intervalli, Pudasjärvi 11, Vaala 5, Simo 6 paikkaa. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 56 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa/ saattohoitoon? Jos voivat, osallistuvatko? Simo Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään? Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän loppuvaiheessa Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä? Palvelumuotoilu otettu käyttöön. Benchmarkingia suoritetaan kuntayhtymän sisällä ja yhteistyötä tehdään Oulun suuntaan. tapisteet, jo aloitettu. Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen. Oikea-aikainen hoidon porrastaminen. Omais- ja muut järjestöt mukaan toimintaan. Viriketoiminnan ja yhteistyön kehittäminen kuntien kulttuuritoimien kanssa, mm. etäyhteyksien avulla. Laitospaikat kehitysvammaisille: Pudasjärvi 3, Utajärvi 1 paikkaa. Kunnat yhteensä PL 10, 90029 OYS Ostopalvelut, mielenterveyspuoli: Ii 1 , Utajärvi 3, Vaala 2, Pudasjärvi 4 paikkaa. YHT. OMANA TUOTANTONA 1618 PAIKKAA KEHITYSVAMMAISILLE, 192 PAIKKAA VAIKEAVAMMAISILLE, N. 500 PAIKKAA MT-KUNTOUTUJILLE JA N. 300 PAIKKAA PÄIHDEKUNTOUTUJILLE. LISÄKSI OSTOPALVELUINA N. 200 PAIKKAA YHT. KO. RYHMILLE! Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 57 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? Hailuoto Päivätoimintaa kerran viikossa, kuljetus järjestetty. Se on kohdillaan nyt, 10 sopimusta. 1 tunti viikossa, geriatrikonsultaatiolle on määrärahavaraus vuoden 2015 talousarviossa: 4 x vuodessa. Kaikki palvelu keskittynyt Saarenkartanon ympärille ja vain vähän asiakkaita kuntakeskuksen ulkopuolella. Pieni saari, ei kulu juurikaan aikaa ajamiseen. Kotikäynnit tehdään 80vuotiaille ja 75-vuotiaita palvelee seniorineuvola, joissa tehdään tuo määrittely. Kotihoidossa on nimetty koordinaattori eli vastaava sairaanhoitaja, johon puhelimitse yhteys. Myös viikonloppuisin kahdessa vuorossa lähihoitajat. Turvapuhelimia käytössä 10-15 kpl. Näistä turvahälytykset päivisin kotihoitoon, öisin Saarenkartanoon ja ensihoidon ryhmälle. Kempele - kotisairaalatoimintaa (tk:sta käsin) - perhehoito käynnistyy tänä vuonna - pienimuotoista päivätoimintaa omana toimintana: 4,5 t 2-3 pnä viikossa 50%n työntekijän turvin, 2 eri ryhmää, sekä ajallisesti lyhyempi ja kevyempi ryhmä, johon tavoitteena on lisätä yksi päivä toista ryhmää varten lisää, - päivätoiminnassa käyvät ikääntyneet, useimmat omaishoidettavia, asiakkaat kuljetetaan sinne Määrärahaa on varattu hyvin, kysyntä ei ole kovin iso, joten määrärahoja jopa voitu pienentää. Hakijoissa on melko hyväkuntoisia, ei kriteereitä täyttäviä, sopimuksia on tällä hetkellä 35-40 kpl ikääntyneiden osalta. Väestövastuulääkärit katsovat myös oman alueensa vanhukset, palvelutalolla Hovintiellä on oma (väestövastuu)lääkäri, johon helposti ja nopeasti yhteys ja joka pari kertaa vuodessa kiertää palvelutalolla, muun ajan palvelevat terveyskeskuslääkärit. Ei seurata (lyhyet etäisyydet, niin ei tarvetta) Kyllä tehdään: hyvinvointia tukevat kotikäynnit 80v täyttäville terveydenhoitajan toimesta, lisäksi 70- ja 75v terveystarkastukset, joita varten tulevat vastaanotolle. Näiden tarkastusten pohjalta perustetaan esim. elämäntaparyhmiä. Kaikki kirjataan Efficaan. Kotihoidon RAI käytössä ja RAI Screener terveystarkastukset tehdään myös omaishoitajille. Hoitaja menee kotiin ja tekee arvioinnin, pyytää apua vastaanotolta tai tarvittaessa tilaa ambulanssin, lisäksi turvapuhelimia on käytössä n. 100 kpl, yöhälytyksiä on kuitenkin hyvin vähän, joten kynnys yöpartioinnin aloittamiseen ei ole vielä täyttynyt. Hälytys menee Esperin kautta yöllä. Kuusamo Kotisairaalatoimintaa: 5 työntekijää (3 sh, 2 lähihoitajaa), toiminta pitää sisällään saattohoidon, sairaanhoidon, kotiutuksen ja kuntoutuksen, tarjotaan sekä kotona asuville että eri toimintayksiköille, myös yksityisille. Tällä hetkellä n. 150 sopimusta, kaikki eivät ikäihmisiä, määrä on nousussa. Omaishoidon tukea annetaan kaikille kriteerit täyttäville, tarvittaessa lisämäärärahan turvin. Omaishoidonkehittämistyöryhmä toimii: kriteereitä on mataloitettu niin, että omaishoidettavien määrää saataisiin nostettua ja lisättyä omaishoitajien tukipalveluita. Kuusamossa on oma kokoaikainen geriatri, ja kotihoidossa erikseen oma lääkäri. Enemmänkin tarvetta olisi, vaihtuvuus on ollut aika iso, sijaiskysymys haasteena. Optimointia on tehty, vain vähän yli 5% työajasta kuluu ajamiseen. Asiakkaat asuvat pääsääntöisesti taajamassa. Tämä on tyypillistä paikkakunnalle: kuusamolaiset ikäihmiset muuttavat kyliltä taajamaan ikääntyessään. Vapaaehtoisia ”hehkoja” tehdään 80v täyttäville, nyt riskiryhmien poiminta menossa. Tavoitteena on riittävän varhaisen vaiheen kotikäynti. Terveystapaamiset 75v täyttäville. Akuutti tilanne hoidetaan ensin oman kotihoidon kanssa, joka päivystää 24/7, asiakas voi vaihtaa myös yksityiselle puolelle. Lisäksi turvapuhelimia 50-100 kpl käytössä, Esperin kanssa niistä hälytyssopimus, yöpartio myös käytössä sekä kulunvalvontalaitteita n. 25 asiakkaalla. Liminka - ikäihmisten päivätoimintaa kunnan toimintana Niittypirtin yhteydessä 4 päivänä viikossa: 1 ohjaaja 6-8 hlön ryhmiä klo 9-14, - seurakunnalla on omat ryhmät, Ei jonoa, jouduttu päinvastoin markkinoimaan ko. tukea, 4,5 – 5 % tuen käyttäjiä = tuen saajia 18 ikäihmisten puolella tällä hetkellä. Kotihoitoon ja vanhainkodille annetaan 4 t / vko tklääkäripalvelua, välillä on lääkäriresurssista pulaa, varsinkin jos lääkäri sairastuu tai ei pääse muista syistä paikalle. V. 2011 tehty ensimmäisen kerran työajan seuranta, uusittu nyt joulukuussa, sen tuloksia ei ole vielä purettu. 2011: 7% kotisairaanhoitajilta kului aikaa ajamiseen, kotipalvelulla 11% matkoihin, laajahko kunta selittää osin Hoitoisuusmittarina RAIHC. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään kun täyttää 75v, ja ne uusitaan tarvittaessa. Käynnit tehdään ikäihmisten Hoitaja voi ottaa yhteyttä kotisairaanhoitoon, tai terveyskeskukseen tai tilata suoraan ambulanssin. Ikäihminen soittaa itsekin, tai hälyttää turvapuhelimella (turvapuhelimen käyttäjiä 71 hlöä). PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 58 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? - yksityinen kotisairaanhoitopalvelu Minttu tarjoaa omaa palvelua, Minttu on tulossa yhdeksi kunnan palvelusetelituottajaksi. Lumijoki Päivätoiminta on vielä lapsen kengissä, sitä on kehitettävä paljon, nyt vain 1 kertaa 2 viikossa > toiminta saatava jokapäiväiseksi. Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? sitä. neuvolan sairaanhoitajan toimesta (puolikas sh), terveyskeskuksessa vastaanotto n. 2 pvää viikossa. Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? Vastaa, 2014 määrärahoja jäi käyttämättä, 75v täyttäneistä n. 6% on omaishoitosopimusten piirissä. Oman terveysaseman kautta hoituu, kerran viikossa on varattu 1 t kotihoidolle, tarvittaessa se voidaan tuplata, riittää nyt hyvin, koska kotihoidon asiakkaita on niin vähän (palvelurakenteen vinouma näkyy tässäkin). Ei seurata, arvio: 5t /vko, kauimmat asiakkaat asuvat vain 8km päässä (pieni kunta). Vuosittain tehdään, MMSE ja muistitesti CERAD käytössä. Tilanteesta riippuen, voidaan ottaa esim. palveluasuntoon, jos asiakas siihen tilanteeltaan pystyy, virkaajan ulkopuolella OSYP, päivisin ensin oma terveysasema, josta Limingan terveyskeskus tai OYS. Selvitys perhehoidosta on alkanut. Muhos - Perhehoitoa vähäisessä määrin. - Erinomaisen hyvin toimiva päiväkeskus: toimintaa 5 päivänä viikossa, asiakkaat kuljetetaan sinne eri kyliltä, siellä on tarjolla ateriapalvelut, sairaanhoitajan palvelut, viriketoimintaa, mukana n. 100 as./ vko. Määrärahat loppuvat lähes aina kesken, nyt vuodelle 2015 saatu lisää rahaa. Myös kriteereitä on alennettu. N. 40-45 sopimusta, määrä on lisääntymässä. Ei ole omaa lääkäriä kotihoidossa, mutta tk-lääkärit ja vanhustenhuollon oman lääkärin konsultointi toimii hyvin. Tarvetta ajoittain olisi kotihoidossa omallekin, tilanne vaihtelee tklääkäriresurssin mukaan. Tämä on ikuisuuskysymys, tilanne vaihtelee kovasti, nyt on kaukanakin olevia kohteita. Keskimäärin menee 11,5 t/pvä. Asiakasaikatavoite on 50-60%, mutta siihen ei vielä ole päästy. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä alettiin taas viime vuonna tehdä 80v täyttäville, mutta toiminta ei ole vielä riittävän säännöllistä, kotihoidon RAI on käytössä. Myös akuutit tilanteet hoituvat hyvin. Nyt lisäksi aloittanut yöpartiotoiminta, ja turvapuhelimia n. 120-130 henkilöllä käytössä, 1.4. alkaen ympärivuorokautinen turvapalvelu yöpartioineen on täydessä toiminnassa. Päivystystapaukset OSYPin kautta. Yleensä ottaen pienessä kunnassa ennakointi onnistuu aika hyvin. Oulainen Kirjasto tarjoaa kotiin asti palvelua, siivouspalvelua tarjotaan palv.seteleillä, yksityinen hoivapalveluyritys tarjoaa kauppapalvelua, kuntohoitaja käy kotikäyntejä ja tukee hoitajia mm. ergonomiakysymyksissä + apuvälinekartoituksissa, srk:n kanssa diakonia-yhteistyötä. Kysyntää on enemmän kuin ”määrärahat mahdollistaa”, pysyvä kysynnän runsaus. 3 iltapäivänä viikossa: geriatri 1 x ja yleislääkääri 2 x. Vastaa aika hyvin tarpeeseen. 0,5 – 1,5 t/ pvä, tämä on tulevaisuuden haaste (2 autoa kaup. puolesta, myös omilla ajetaan). Kyllä, yli 80-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä sekä iäkkäille omaishoitajille, myös esim. kuolemantapauksissa omaisia varten. Jos esim. akuutti kotihoitotilanne yöllä, tehostettuun tuodaan petiin ja aamulla tilanne arvioidaan (pienen paikkakunnan etu), varapeti löytyy. Oulu - tehostetun kotihoidon kotiutustiimitoiminta -turva-auttaminen ympärivuorokautisesti koko Oulun alueella Vastaa, mutta kehittämistarpeita kuitenkin on. Kaikki kriteerit täyttävät hakijat saavat tuen, ei määräraharajausta, Kotihoidossa ikääntyneitä asiakkaita oli (2013 tieto) yht. 2003 henkilöä, joille annettiin lääkäriresurssia yht. 182,3 h/ vko. Tätä ei suoraan seurata, mutta välittömän asiakasajan seuranta on käytössä, tav. 85t kuukaudessa/työntekijä. Kotihoidossa on nyt voimakas kehittämistyö menossa, sisältäen myös toiminnanohja- Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tavoite on ohjauksellinen, omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä, Kotihoito vastaa odottamattomista tilanteista, asiakas ottaa sinne yhteyttä. Myös turvapuhelimella yhteyden ottamalla tai normaalia päivystysreittiä käyttäen. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 59 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? - yökotisairaanhoito - laajassa kaupungissa toki haasteita yöaikaisessa kotihoidossa, hyödynnetään myös ympärivuorokautisia hoitoyksiköitä eri kaupunginosissa, esim. Ylikiiminki - yöpartiotoiminta - kotisairaalatoiminta - turvapuhelimet ja ateriapalvelut koko Oulussa - palveluseteliä voidaan hyödyntää yksityisiin palveluntuottajiin tavoitteena käyttösuunnitelmassa on n. 1200 asiakasta vuoden 2015 aikana (= noin 10% yli 75 v täyttäneistä). - ohjattua palveluasumista 38 paikkaa, niissä ei yövalvontaa - päivätoimintaa - ikäneuvolatoimintaa - palvelusetelin kehittäminen asiakkaiden toiveiden mukaisesti, mm. omaishoitajalle sijainen palvelusetelillä - perhehoidon palveluntuottaja haussa Vastaa, yht. 55 sopimusta, joista suurin osa ikääntyneille, 2014 ei yhtään kielteistä päätöstä, ja määrärahat riittivät. Tyrnävä Ei ole. Kyllä vastaa, 13 tuen saajaa tällä hetkellä. 3:lla omalla lääkärillä on kotihoidon asiakkaita, joita sairaanhoitajat konsultoivat viikoittain, ja tarvittavat vuosikontrollit yms järjestyvät helposti. Ei ole seurattu, 20 km:n päässä kauimmaisetkin asiakkaat, pieni kunta. Kaikille 75v täyttäville, jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä, tehdään ennaltaehkäisevät kotikäynnit, oma RAI käytössä kotihoidossa. Palveluita pystytään nopeasti lisäämään, esim. järjestämään arviointi- ja selvittelyjakso vanhainkoti Kotolaan. Turvahälytyksiin vastataan, n. 40 turvapuhelinta asiakkailla käytössä tällä hetkellä: klo 7-21 välillä se hälyttää kotihoitajalle, öisin Kotolaan, josta hoitaja lähtee käymään. RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS Vaativan kotisairaanhoidon palvelu: kotiin viedään vaativaa sairaanhoitoa, ja siihen liittyy myös yöpartiotoiminta. Kotihoidon palveluihin on käytössä palveluseteli, joka kattaa kotish:n, Kysyntää on koko ajan. Hoitopalkkiokriteerit ovat kuitenkin tiukat, jonka vuoksi myös kielteisiä päätöksiä syntyy. Vaikka määräraha ylittyy vuosittain, ei palkkionmaksu ole katkennut. 3 lääkäriä, jotka huolehtivat myös palv.keskukset ja kotihoidon yksiköt. Kotikäyntejä harvoin (vain kotisaattohoitotilanteessa). Joka viikonpäivälle on ko. lääkäreille määritelty klo-aika, jolloin he ovat eri toimin- Ajetaan kyllä aika lailla, mutta vielä ei ole luotettavaa tietoa, toiminnanohjausjärjestelmä tulossa 2015. Hykot (hyvinvointia edistävät kotikäynnit), jotka tekee fysioterapeutti, ”oma seula” työvälineenä. Käynnit suunnataan niille 75vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Järjestyy päivystyksen kautta, joko osastohoitoon tai palvelukeskukseen, asiakaslupaus on annettu asioiden järjestymisestä. Taivalkoski PL 10, 90029 OYS Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? Kotisairaanhoidossa ikääntyneitä asiakkaita oli (2014 tieto) yht. 607 henkilöä, joille annettiin lääkäriresurssia yht. 32 h/ vko. Eli yhteensä kotihoidon lääkäriresurssi on 218,3 h/ viikko/ 2610 asiakasta. Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? uksen kehittämistä. Maantieteellisesti iso kunta on haaste. niissä hyödynnetään elämänlaatumittaria. Ko. kotikäynnit eivät ole varsinaisesti palvelutarpeen arviointia varten (toki jos tarve huomataan, asiakas/ hänen asiansa ohjataan palvelutarpeen arviointiyksikköön, joka käyttää ja hyödyntää mm. RAIta). Mietinnässä on kotihoidon asiakkaille ja omaishoitoon ”oma kaista”, jonka myötä akuuttitilanteiden tuki saataisiin paremmaksi terveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Tätä ei ole seurattu, nyt mobiilipalveluohjaus tulossa, josta saadaan apu tähän. Myös koulutusta tulossa, 10% menee tällä hetkellä ajamiseen arvion mukaan. Jatkossa mobiiliohjaus mahdollistaa sen, että hoitaja lähtee esim. liikkeelle sieltä missä itse asuu tai siirtyy toiseen paikkaan, millä suunnalla kuntaa on liikkeellä. Kyllä tehdään, ikäneuvolan kautta kaikille 75v täyttäville, sairaanhoitaja-kuntohoitaja –työpari, tällaisen käynnin voi myös tilata. RAVAa käytetään näillä käynneillä toimintakykymittarina. Yöpartiota ei ole, turvarannekkeita n. 50 kpl käytössä ikääntyneillä (hälytykset iltaisin ja öisin Esperille ja sieltä palokuntaan, päivällä kotihoidon työntekijöille. terveyskeskus, vuodeosasto tai lääkärin konsultaatio Kotihoidon lääkäriresurssi on epätasaisesti jakautunut, tarvetta olisi paikoin enemmän kuin lääkäriresurssia on tarjolla. Terveyskeskuksessa 1 virkalääkäri ja 2-3 erimittaisilla sopimuksilla, tarve olisi 4:lle, lääkäritilanteesta riippuen kotihoitokin saa resurssia hyvin. Tarvittaessa ateriapalvelut, pyykinhuoltoapua löytyy. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 60 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Raahe Pyhäjoki Siikajoki kotipalvelun ja tukipalvelut (ei vaativaa kotish). Myös päivätoimintapalvelua annetaan lähipalveluperiaatteella. Uutena palvelumuotona aloitettu neuvonurkka – toiminta, joka on keskitettyä puhelinohjausta ja neuvontaa sekä paikan päällä annettavaa (esim. Prisman aulassa) matalan kynnyksen neuvontaa, moniammatillisen palveluohjaustiimin jäsenten toimesta. Myös NettiRassi (omahoitoja neuvonta-alusta) aloitettu 2014 vuoden aikana. KALAJOKI Päivätoimintaa on joka pitäjässä (Kalajoki, Himanka, Merijärvi). Perhehoitoa tarjottaisiin, mutta tällä hetkellä ei ole perhehoitajia. Ateria-, pyykki-, saattajaja asiointipalvelua sekä kuljetus-, siivous-, ja kylvetyspalvelua. Turvapuhelimia n. 150 kpl käytössä. Ei täysin vastaa, vuosittain jouduttu aina nostamaan määrärahoja, hakijamäärän kasvaessa. Tukiasuntotoimintaa on Haapavedellä Marttalassa (lakkautetaan 2015 aikana), Siikalatvalla Helmiinassa sekä Kestilässä ja Rantsilassa muutama tukiasuntopaikka. Pyhännällä ei ole muuta. Vastaa, mutta arvio on, että tämän vuoden talousarvio ei tule riittämään, kun uusia hakemuksia on jo heti alkuvuodesta useita sisällä. Haapavedellä 91 tuen saajaa, Siikalatvalla 53. Kalajoki Merijärvi HELMI Haapavesi Siikalatva Pyhäntä PL 10, 90029 OYS Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika tayksiköissä. Pyhännällä vastaa. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? Lisäksi aikuisneuvola, johon kutsutaan kaikki ko. vuonna 65v täyttäneet, sen tekee terveydenhoitaja. Näillä pyritään ennakoimaan tulevaisuutta ja omahoitoisuutta, mm tietotekniset valmiudet, lab.kokeiden perusteella tehdyt havainnot ja löydökset huomioiden. Tällä hetkellä on hyvä tilanne, nimetty terveyskeskuslääkäri hoitaa kotihoidon asiakkaat, hyvä lääkäritilanne kaikkiaan. Lääkäriresurssin määrä vaihtelee, joka tapauksessa sitä on alle yhden lääkäriresurssin verran. Geriatripalvelua on vaihtelevasti tarjolla, kuitenkin liian vähän! Tk-lääkärin työpanostakin käytetään, akuuttitilanteissa tarve on suurin lisäresurssille, vaikka tilanne onkin parantunut viimeisen vuoden aikana jonkin verran. Samoin Pyhännällä. Välitön työaika on nyt 47%, tavoitteena nostaa se 60:een, syksyllä 2014 saatu mobiililaitteet käyttöön ja ensimmäiset seurantatiedot on nyt saatavissa. Seurantaa tehdään, Tieto-optimointi on käytössä, sen mukaan n. 26% kuluu ajasta ajamiseen. Pyhännällä tehtiin viime vuonna työajan seurantaa ja tarkoitus tehdä myös tänä vuonna. Vajaa 60 % työajasta kohdistuu välittömään asiakastyöhön. Helanen Suvi ja Salmela Sanna Hyvinvointia edistävät kotikäynnit tehdään kaikille, meillä toimii vanhusten palvelu- ja neuvontapiste Verkko, jossa kotipalveluohjaaja, hänen vastuullaan ovat em. kotikäynnit. Yöaikaan asiakkaat ohjautuvat päivystykseen Oulaskankaalle, Kokkolaan tai Raaheen, päivisin on kotihoidon päivystysnumero, johon soittavat. Kyllä tehdään, mutta ei vielä RAIta käytössä niissä. Pyhännälläkin tehdään hyvinvointia tukevia kotikäyntejä. Omana tuotantona on järjestetty yöpartiotoiminta. Myös turvapuhelimet ovat käytössä, niitä yht. noin parisataa koko Helmen alueella, hälytykset niistä menevät joko omaiselle tai kotihoidon matkapuhelimeen, tai Helsingissä olevan keskuksen kautta. Turvapuhelinhälytysten kautta, ne menevät joko omaisille tai keskukseen. 61 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? KALLIO - perhehoito, joka kuuluu kotihoitoon, alkaa 2015, ja se järjestetään toimeksiantosopimuksin, - omaishoitajien vapaita lisätty, - tavallista palveluasumista tarjotaan kaikissa muissa kunnissa paitsi Alavieskassa, - päivätoimintaa muualla paitsi Alavieskassa, mutta siellä kerhotoimintaa vanhustenkotiyhdistyksen tiloissa, - tukipalveluina kauppakassitoimintaa, sairaanhoitajan vastaanottopalvelua, seniorineuvontaa, väh. 1 x vko joka kunnassa, - gerontologisen sosiaalityön vastaanottoa kysynnän mukaan vanhuspalveluissa sekä oma sosiaalityöntekijä terveydenhuollossa, - lisäksi tarjotaan taloudellista ja kuljetustukea, pieniä asunnonmuutostöitä Omaishoitajia saadaan hyvin, palkkiota ei ole pystytty kaikille kuitenkaan maksamaan 2014, mutta vapaata on pystytty tarjoamaan kaikille. Ensi vuodelle annettu lisää määrärahaa, jotta riittää kaikille ja myös lisätarpeeseen, sopimuksia 242, ensi vuodelle n. 300. Lääkäriresurssia on jonkin verran: n. puolikas lääkäri koko kuntayhtymää varten, tarve olisi kokoaikaiselle resurssille. Nivalassa tilanne haastavin! Geriatri olisi saatava tai ainakin tilanne, että jollakin uusista lääkäreistä on painopistealueena ikääntyneet. Koko kuntayhtymään on ensi vuodelle saatu 4 uutta lääkärin virkaa, joten tilanne parannee koko alueella. 10-30 % kuluu ajamiseen, viikonloppuisin määrä on isompi. Selittävänä tekijänä: alueella välimatkat ovat pitkiä. Teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja koetetaan hakea. Palvelutarpeen arvioinnilla määritellään hoidon tarve ja käytetään aiemmin mainittuja toimintakykymittareita. EE-kotikäynti: Tehdään, kaikille 75v täyttäneille lähetetään kysely, ja halukkaille tehdään kotikäynti. Uusintakäynti 80v täyttäville, myös välillä tarpeen ja pyynnön mukaan. Alueella toimii sosiaalipäivystys, akuutti tilanne hoidetaan tilapäispaikoilla kaikissa omissa palvelukeskuksissa, myös tilapäistä kotihoitoa järjestetään, tai siirretään intervallipaikoille. Eli lähipalveluperiaatteella mennään. Kotisairaalatoiminnan kehittäminen menossa (esim. saattohoito kotona). Kyllä vastaa, tällä hetkellä 145 ikääntyneitä omaishoidettavia koskevaa sopimusta. Kuntayhtymän jokaisessa kunnassa on nimetty kotihoidon omalääkäri. Lääkäriresurssia on yhteensä Selänteen kunnissa 2,5 päivää/ viikko (1 + 1 + ½). Nyt juuri seurattu, kun siirrytty mobiilitoiminnanohjausjärjestelmään: 15-20 % kuluu ajamiseen nyt. Optimoinnissa huomioidaan että ko. prosentti ei kasva ja asiakasaika pysyy mahdollisimman korkeana. Säännöllisesti kaikille 80v täyttäville tehdään ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kaikki 75v täyttävät kutsutaan terveystarkastukseen, lisäksi vanhusten neuvolatoimintaa terveydenhoitajan avovastaanottona ilman ajanvarausta, 1 x vko, 1,5 – 3 t/ kerta kotihoidon tiloissa jokaisessa kuntayhtymän kunnassa. Asiakkaat ohjeistettu soittamaan kotihoidon ohjaajalle tai tiiminvastaavalle, tai suoraan omahoitajalle > määrittelee hoidon tarpeen ja lähettää eteenpäin, turvapuhelimia noin 300 kpl, myös muita turvalaitteita käytössä. Alavieska Nivala Sievi Ylivieska SELÄNNE Haapajärvi Kärsämäki (erosi 1.1.2015) Pyhäjärvi Reisjärvi (kuuluu KPSHP:iin) PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 62 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Onko kunnassa muita kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää? Mikä on tämänhetkinen kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa tarpeeseen? Hoitohenkilökunnan matkojen ajamiseen kuluva aika Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä? Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan? OULUNKAARI Päivätoimintaa on eri muodoissaan, sitä annetaan myös koteihin, mm. hankkeiden kautta. - Kuntayhtymän alueella tehostettua kotihoitoa, kotisairaanhoidon tueksi. - Kotikuntoutusta etäyhteyksien avulla, omahoitoalusta ja senioripisteet on avattu. Kaikissa kuntayhtymän kunnissa on yli valtakunnallisen suosituksen sopimuksia, kaikille on voitu myöntää tuki palkkioineen ja vapaineen, ja määrärahan voi tarvittaessa myös ylittää, maisemamallia hyödyntäen. Tämä asia on ollut kehitystyön alla, kotihoitoon on nimetty yksi lääkäri / kunta, vaihtuvuutta toki ollut. mutta malli sinänsä oikein hyvä. Iissä on myös ostettua panosta. Lääkäritilanne on kauttaaltaan aivan hyvä tällä hetkellä. Vastikään on tehty seuranta, ja se osoitti että kunnittain on suuria eroja: 38-59% käytetään välittömään asiakastyöhön ja loppuaika ajamiseen, palavereihin jne. Tavoitteena 60%:n välitön asiakastyöaika, toiminnanohjausjärjestelmästä on tehty hankintapäätös tälle vuodelle. Tehdään, RAVA tehdään ja kokonaisvaltainen arviointi kotiympäristöstä ja -ympäristössä = hyvinvointia tukevat kotikäynnit. Sairaanhoitoa vaativa tilanne: Akuutit tilanteet päivystyksen kautta, tarvittaessa vuodeosastolle tai erikoissairaanhoitoon. Kotihoito ja kotisairaanhoito jatkavat kotiutuksen jälkeen. Tarvittaessa asiakas voidaan ottaa ns. kriisipaikalle omiin vanhusyksiköihin kolmeksi päiväksi. Myös turvapalvelut/ vartija-apua on käytettävissä. turvapuhelimia käytössä n. 300 kpl, hälytyksistä osa menee Esperille ja sieltä jatkohälytys esim. omaisille, yöpartiolle jne. Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 63 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Hailuoto Päivätoimintaan sisältyy ohjausta. Tätä ei ole arvioitu. Ei ole ollut nimettyä erillistä työryhmää, mutta nyt SAS-työryhmä on aloittamassa toimintaansa ja kotihoidon vastuu siirtyy sairaanhoitajan vastuulle. Saarenkartanon palveluasumisyksikkö ollut aiemmin yhtenäinen, ja 2014 se eriytyi omaksi kotihoidon yksiköksi, ja kehittämistyö pääsi siitä alkuun. Henkilöstö-resurssia tavoitteena lisätä, päivätoimintaa on saatava 3 päivänä viikossa tapahtuvaksi. Tässä ei muutoksia. Korotuspaineita omaishoidon tuelle on olemassa. Ikäihmisten määrän räjähdysmäinen kasvu huomioitava koko sote-alueella, myös korkeaikäisiä on entistä enemmän ja hoitoisuuden kasvu nousee sen myötä. Lisäkoulutettuja hoitoapulaisia pitäisi kouluttaa vaikka lyhyemmälläkin koulutuksella avustaviin tehtäviin, ja heidät pitäisi hyväksyä VALVIRAn seurannassa vanhustenhoitoon. Kuusamo - Ulkoilu, liikunta, unelmat, kts. ymp.vuorokautisen hoidon kehittämistoimet - omat fysioterapeutit (4) kotihoitoon ja vanhustyöhön, ja 2 toimintaterapeuttia, jatko- ja veteraanikuntoutus kuuluu myös em. terapeuteille Vaikea arvioida, toimintakyvyn ylläpitäminen on kuitenkin nostettu vahvasti esiin. Palvelutarpeen arvioinnin tiimi, jossa on 3 työntekijää (sosiaalityöntekijä ja 2 sairaanhoitajaa) + SAS-ryhmä - erilaiset teknologiakokeilut kotiin, hoitajilla läppärit ja tabletit - kotihoidon optimointi Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta on suunnitelmissa. Omaishoidon palveluseteli, määrärahojen lisäys. Omaishoidon työryhmä miettii kehittämis-toimia, erityisesti mitä muita omaishoidon tukimuotoja voisi lisätä kuin rahaa, eli koulutusta, kuntoutusta ja omaishoitajien ottaminen kotihoidon rinnallatoimijoiksi Ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeen arviointiryhmä tekee myös kotona asuville palvelutarpeen arviointia = integraatiota. Tavoitteena on 1 t viikossa ulkoiluun ja 1 t liikuntaan, sekä unelma-tavoitteen täyttämiseen aikaa, myös yksityiset palvelutoimijat toteuttavat sitä tavoitetta (13 yksityistä palveluntuottajaa), Myös omaishoidon palveluseteli ja henkilökohtaisen avun palveluseteli ovat käytössä. Liminka Ei varsinaisesti, tässä on meillä selvä kehittämisalue. Pääsääntöisesti käynnit ovat hoitoa (kts. osion ensimmäinen vastaus). Kotipalveluohjaaja, ja kotihoitotiimien vastaavat, 2 tiimiä. Kotihoitokriteerit on luotu, RAI-HC ja kotihoito-effica saatu käyttöön, yöhoitoa ei tällä hetkellä, turvapuhelin-hälytys öisin hälytyskeskukseen. Jatkossa yöpartio otetaan mahdollisesti käyttöön ja kuntouttavaa toimintaa lisätään, jotta päästään lisäämään kotona asumista tavoitteiden mukaisesti. Kriteerit päivitetty, markkinoitu omaishoitoa. Kriteerit päivitetään tarvittaessa, vuorohoitopaikat tavoitteena siirtää pois tk:n vuodeosastolta. Kotihoidon työn luonne on muuttunut, kun kotisairaanhoidon ja kotihoidon muodostama kotihoitoyksikkö perustettu eli varsinaiset vanhat kotipalvelumuodot on karsittu. Enenevässä määrin työ vain hoitotyötä, asiointiapua toki annetaan. Ylläpitosiivous kuuluu kotipalveluun. Muuhun siivoukseen tarjotaan mahdollisuutta ostaa sitä alvittomana yksityisiltä palveluntuottajilta, sosiaalihuoltolain mukaisesti. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 64 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Lumijoki Kyllä periaatteessa sisältää, hoito- ja palvelusuunnitelmaan sisällytetään myös kuntoutuksellisia asioita. Tässäkin on kehitettävää tulevaisuudessa, kuntouttavaa työotetta lisättävä. Yli 80% menee hoitotoimenpiteisiin. On nimetty SAStyöryhmä: vanhustyön johtaja, kotisairaanhoitaja, palvelutalo Lumilyhdyn sairaanhoitaja, sekä kenttävuorossa oleva lähihoitaja tai kodinhoitaja. Ei ole tarvetta kokoontua kovin usein vähäisen asiakasmäärän vuoksi. Vastaajalla ei itsellä Lumijoen tietoa/ kokemusta, kun ollut vasta muutaman kuukauden tehtävässä Volyymia kotihoitoon lisää. Päivätoiminta saatava toimimaan 5 pnä viikossa. Kuntouttavaa työotetta lisää. Aikaisemmin ei ole ollut vertaistukiryhmää, nyt nimetty sairaanhoitaja, joka koordinoi sitä toimintaa. Myös omais-hoitajien tukemista ja kotikäyntejä omaishoitokoteihin lisätään Palvelu-tarpeen muutosten seurantaa enemmän. Palvelurakenteen vinouma on saatava oikaistua, kotihoidon kehittämisen suuntaan. Muhos Kyllä sisältää, kuntouttava työote käytössä, mutta resurssitilanne kotihoidon osalta on nyt aika niukka. Vaikea sanoa, ehkä 20/80%, asiakkaat osallistetaan myös hoitotoimenpiteisiin. Koordinointi hoidetaan tiimivastaavien kautta. Lähiesimies on vanhustyön johtaja, kotihoidon ohjaajaa ei erikseen ole, mutta nyt on sosionomi palkattu avuksi koordinointiin. Organisaatiota on yritetty vahvistaa, tiimivastaavat on nimetty. Yöpartiotoiminta on aloitettu. Palvelusetelillä voi hankkia tukipalveluita kotiin. Myös kotisairaanhoidon kehittämistoimia tehty. Palvelusetelin käytön laajennus ja yöpartiotoiminnan vahvistaminen. Kriteerit on uudistettu ja omaishoidon vapaisiin on otettu palveluseteli käyttöön. Lyhytaikais-paikkojen käyttöä on lisätty. Myös määrärahalisäys tehty, asiakkaiden määrän kasvettua. Ei ole nyt uutta tulossa. Lapsiperheiden kotihoito on otettu Muhoksella nyt mukaan kotipalveluihin, siinä 3 työntekijän resurssi. Oulainen Sisältää. Kuntohoitaja, käy jopa 8 x v, asiakas voi ostaa lisääkin hänen palveluaan, pienimuotoinen kuntoutussuunnitelma tehdään kotihoidon asiakkaille. Tavoitellaan kaikessa kotihoidossa kuntouttavaa toimintaa. Ei ole erillistä palveluohjaustiimiä. Kotihoidon johtaja koordinoi, tukenaan sas-hoitaja ja ennaltaehkäisevän työn sairaanhoitaja. Resursoitu oma sairaanhoitaja, joka tekee pääsääntöisesti ennaltaehkäisevät kotikäynnit, hän kirjaa ne ylös, samoin kuntohoitaja ja sas-hoitaja tekevät toim.kykyä ylläpitäviä kotikäyntejä ja ne kirjataan. Lisäksi neuvontapiste auki kirjastossa auki joka keskiviikko 2 tuntia. Tietojärjestelmää kehitetään, 2015 otetaan käyttöön kotihoidon Effica. Lisäksi yöhoidon kehittämiseen panostaminen. Yöhoitoa tekee tehost. palveluun resursoitu ”ylimääräinen” yöhoitaja, joka vastaa myös turvapuhelinhälytyksiin (180 käyttäjää!, ruuhkautuu välillä), Oulaisten taksi lähtee tarvittaessa avuksi (mutta aina Lomapaikkatoiminta saatu rullaamaan hyvin SAS-hoitajan ansiosta. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä yli 80v on lisätty. Omaishoidon määrärahat tahtoo loppua kesken vuoden, tällä hetkellä sopimuksia yht. 70, joista n. 50 vanhusten omaishoitoa koskevia, joten määräraha-lisäykselle olisi tarvetta. Kotihoidon kehittäminen siten, että kasvavaan tarpeeseen pystytään vastaamaan > vaikuttaa myös kaikkeen muuhun ympärivuorokautisen hoidon palveluun. Kotihoitoa kehitettävä myös omaisen kannalta. Tämä oli mielenkiintoinen haastattelu ja selvitys! Kotisairaanhoitaja saatu. Toiminnanohjaus- PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 65 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Oulu Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kotihoito ja resurssi kohdennetaan pääsääntöisesti paljon palveluja tarvitseville, joilla arjessa pärjäämisen ongelmatiikkaa. Kotihoito pohjautuu pitkälle päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen ja arjen apuun, itsenäistä toimintaa tukevaan hoivaan. Kolmekategoriainen ”kuntoluokitus” tullaan tekemään myös kotihoidon asiakkaille. PL 10, 90029 OYS Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kotihoidossa on hoidollinen painopiste, tästähän käydään nyt valtakunnallistakin keskustelua. Kotihoidon mitoituksen on perustuttava asiakaslähtöisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on ympärivuorokautisen kotona asumisen tuen malli, eli turvallista kotona asumista on edelleen kehitettävä, teknologiaa hyödyntäen. Kuka koordinoi palveluohjausta? Oma keskitetty palveluohjausyksikkö (palveluohjaajia: sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, SAS-toimijat, sosiaaliohjaaja jne), mutta palveluohjaajat toimivat myös alueilla jatkossa. Toimintamallia ollaan edelleen kehittämässä, tärkeää että palvelutarpeen arviointi tehdään yhdenvertaisesti kaikille kuntalaisille. Sen lisäksi monituottajuuden mallissa sen hallinnan ymmärrys pitää olla keskitettyä. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? järjestelmä pitäisi saada kotihoitoon, tehostetun palveluasumisen jonon purkutavoitteeseen pääsyyn vaikuttanee yöhoidon tarjonta, kunhan siitä kertyy pidempi kokemus. hoitajan kanssa). Kotihoidon mobiilijärjestelmät ovat käytössä. RAIta on hyödynnetty ja koottu sekä laatu-, asiakas- että kuntakohtaista tietoa. Kotiutustiimi toimii ja sisällöllisen kirjaamisen ja suunnitelmien kehittämistyötä on tehty. Palvelusetelit, sekä monituottajamalli ovat käytössä. Sisällölliseen kehittämiseen liittyvää työtä jatketaan, mm. henkilöstömitoitusta koskien jne. Tehdään työn optimointia ja toiminnan ohjausta yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Kotisaattohoitoa ja ympärivuorokautista kotihoitoa on tarjolla. Teknologian hyödyntämistä lisätään kotihoidossa tuottavuuden parantamiseksi, myös kuntalaisen käyttöön soveltuvaa teknologiaa otetaan käyttöön. Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Ei isompia kehittämistoimia. Omaishoidon vapaaseen on otettu käyttöön palveluseteli. Perhehoitomahdollisuus omaishoidon vapaisiin. Ollaan odottavalla kannalla/ mitä ovat tulevat kansalliset ratkaisut, omaishoidon siirto Kelalle? Tuen ja avun räätälöimistä on tehtävä omaishoito-perheiden tarpeisiin. ”Ohituskaista” omaishoitajille heidän jaksamistaan tukeviin ja äkillisissä tilanteissa palveluihin pääsemiseksi on mietinnässä. Palvelujen järjestäminen laajemmilla harteilla ikäihmisten palvelujen näkökulmasta turvaa mielestäni entistä paremmin kuntalaisten yhdenvertaisuuden. Tietylle tasolle yhtenäisen palveluihin pääsy perusteet tulee määritellä SOTE-aluetasolla. Myös palveluihin pääsy tulee olla SOTEalueen intressissä sillä tasolla, että on valvonta/Sopimusmekanismeja, joilla sitten SOTE-alue huolehtii, että alueelle kuuluvissa kuntayhtymissä asiakkaat tosiasiallisesti pääsevät yhtenäisin perustein palveluihin. Mikäli monituottajuuden hyödyntäminen on tavoitteena, voi olla hyödyllistä, jos joissakin palveluissa SOTE-aluekin tekisi esim. kilpailutuksia tai huolehtisi yhtenäisesti palvelusetelin käyttöönoton. Tämä luonnollisesti pitää tehdä vahvasti kuntayhtymien kanssa yhteistyössä, koska niissä paras oman alueen asukkaiden tuntemus. Tämän etuna voisi olla yksityisen tuotannon näkökulmasta yhtenäiset ”pelisäännöt” palveluissa, voisi Helanen Suvi ja Salmela Sanna 66 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana vahvistaa yrittäjyyttä. Erittäin haasteellista tulee olemaan se, miten kuntien ns. muu toiminta (mm. liikuntapalvelut, kaavoitus, sivistys- ja kulttuuripalvelut, asuminen ja elinympäristöjen turvallisuus ja esteettömyys), joilla ole oleellinen merkitys ikäihmisten kotona asumisen mahdollistumisessa, saadaan yhteisiin tavoitteisiin, kun tavoitteena on ikäihmisten kotona asuminen. Yksistään sosiaali-ja terveyspalveluilla ei ikäihmiset kotona pärjää ja silloin kunnissa tehtävät muihin palveluihin/toimintoihin liittyvät ratkaisut voivat jopa vaikeuttaa ikäihmisten kotona asumista. Erilaiselle kolmannen sektorin kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle yhteistyölle laajemmat kuntayhtymät antavat mielestäni vahvemman perustan. Laajemmat kuntayhtymät antavat mahdollisuuksia myös paremmin esim. tietyn asiakasryhmän palveluihin (esim. asumisen yksikkö) erikoistumiseen, kun väestöpohja suurempi. Taivalkoski Kotona tehtävä työ on hoitopainotteista ja korjaavaa, koska koko ajan kotonakin huonompikuntoisia. PL 10, 90029 OYS Vaikea sanoa. Ikäneuvolan työntekijä on palveluohjaajanimikkeellä ja palvelusasumisessa on vastuusairaanhoitajat, sekä vuodeosastolla kotiutussairaanhoitaja. Huomio erityisesti asiakkaan saumakohtiin, kuten Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Mobiilipalvelun käyttöönotto - se paikantaa työntekijät ja antaa sen mukaisen käynti- ja tehtävälistauksen. Mobiiliyhteys terveyskeskukseen, esim. asiakkaan ongelma Teknologian kehittämisessä odotetaan isompia yhteisiä ratkaisuja (soteuudistus). Omaishoitajat kuuluvat työterveyshuollon laajan sopimuksen piiriin Omaishoitajien terveystarkastukset on aloitettu ja vapaajärjestelyjä kehitetty, palveluseteli on otettu Helanen Suvi ja Salmela Sanna Kehitettyjen asioiden vakiinnuttaminen ja omaishoitajien jaksamisen tukeminen. 67 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? kotiutukseen. kuvataan ja kuva lähetetään mobiilina suoraan lääkärille. Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? siinä käyttöön. Lisäksi on tarjottu koulutusta omaishoitajille, mm. ensiapukoulutusta. Omaishoitajille on järjestetty vesijumppaa sekä omaishoitajien säännölliset palaverit ikäneuvolan palveluohjaajan toimesta, palaverien ajaksi palvelu järjestetään omaishoidettavalle muualta/ muutoin. Tyrnävä Kyllä sisältää ja pitäisi nimenomaan sisältää. Tavoitteena asiakkaan osallistaminen, mielekäs tekeminen ja toiminta, huomio elämänlaatuun. Käsi kädessä tehden sekä hoitoa että ennaltaehkäisyä, kaikilla asiakkailla on myös paljon hoidon tarvetta. Ei erikseen kuntoutus-henkilöstöä, tk:sta saadaan tarvittaessa fysioterapeutin apua (tässä onkin yksi kehittämisajatus). Kun pieni kunta, ei ole palveluohjaustiimiä erikseen, vanhuspalvelujohtajalla kokonaiskoordinoinnin vastuu, lisäksi kunnassa on oma senioriohjaaja- palveluohjaaja-kotiutushoitaja. Juuri alkanut mobiilipalvelu-hanke yksityisen yrityksen kanssa: hoitaja ottaa kuvan asiakkaan luona, ja lähettää sen suoraan esim. lääkärille (esim. haavahoito). Tavoitteena lisätä siihen mm. käyntitilastot, kun ei erikseen toiminnanohjaus-järjestelmää käytössä. Kuntouttavaa hoitotyötä lisää, ostopalveluita vähemmäksi sen myötä, mobiiliratkaisujen edelleen kehittämistä. Ei erityisiä kehittämistoimia. Omaishoitajille järjestetään säännöllisiä tapaamisia, sijaishoitajan tai tilapäispaikoilla hoidetaan omaishoitajien vapaat. Ei erityisiä suunnitelmia nyt. RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS Tarkoitus kaikessa palvelussa toim.kyvyn ylläpysyminen, varsinaisesti kuntouttavaa työtä liian vähän. Hankala arvioida, raja häilyvä. Ehkä ennaltaehkäisylle jää vain 5-10 %. Neuvonurkka ja palveluohjaustiimi, kotona asumisen tuen tulosyksikköjohtaja johtaa sitä. Tiimityön uudistaminen on aloitettu 2013 ja jatkuu yhä. Yhteisöasumisen kehittäminen/ ”kotihoitotalo”: senioreille remontoituja asuntoja ja samassa talossa myös kotihoidon tiimitoimisto ja yhteisiä sos.tiloja. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kriteerien uudistus ja yhtenäistäminen tehty, perhehoitopalvelu otettu käyttöön omaishoidossa palkkioineen, kriteereineen ja koulutuksineen. Ei muuta uutta. Mutta alueella toimii vahva omaishoitajayhdistys, jonka kanssa on aina jokin projekti menossa ja jota kautta saadaan lisää rahoitusta. Esim. vertaistukiprojekti nyt meneillään. Raahe Pyhäjoki Siikajoki PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna Vapaa sana 68 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Päivätoimintaan ollaan mallintamassa kuntouttavaa päivätoimintaa, johon liittyen on tuotekehittäjä-opintoja päivätoiminnasta vastaavilla. KALAJOKI Kyllä sisältää. Hoitoa on ainakin 70 %, mutta ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdessä ohjataan asiakasta omatoimisuuteen, hoidon ja hoivan osuus kasvaa ajan myötä. Palvelu- ja neuvontapiste Verkon kautta, palveluohjauspäällikkö vastaavana. Siirtyminen mobiilijärjestelmään. Ymp.vuorokautisen kotihoidon järjestäminen, sekä kotihoidon kriteerit laadittu. Kädetön, ristiriitainen tunne, kun koko ajan halutaan panostusta kotihoitoon, mutta sinne ei ole kuitenkaan riittävästi resursseja, ja asiakkaat haluavatkin laitoshoitoon, heidän oma toiveensa sinne on vahva ainakin tällaisessa yhteisöllisessä kulttuurissa kuin Kalajoki-Merijärvi – alueella. Määrärahoja on nostettu kysynnän mukaan. Omaishoidon vapaiden ajaksi intervallipaikkoja on tavoitteena saada lisää. Kyllä sisältää, mutta siitä ei tarkkaa seurantaa. Arvio on, että yli 60% on ennaltaehkäisevää ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää, kun kuntouttava hoitotyö on toimintamallina. Kotihoidon yksiköitä on Haapavedellä yksi ja Siikalatvalla joka kylässä omat (Piippola, Pulkkila, Kestilä, Rantsila). Koordinointi on vanhuspalvelupäälliköllä, palveluohjaajat apuna, mutta tässä on vielä kehitettävää. Pyhännällä palveluohjausta koordinoivat sairaanhoitaja ja sosiaalijohtaja. Hyvinkin huonokuntoisia hoidetaan nyt kotona, joten hoidolliseen puoleen on satsattu. Annosjakelut otettu käyttöön, palvelutarpeen arviointeja ja hoitosuunnitelmia on kehitetty. IV-luvat saatu, kotisairaalatoimintaa päästään tulevaisuudessa toteuttamaan. Pyhännällä on panostettu henkilöstön osaamisen kehittämiseen, koska Lääkäriresurssia lisää ja konsultointi nopeammaksi. Koko ajan on lisäpaineita kotihoidon, koordinoinnin ja johtamisen kehittämiseen. Pyhännällä lisätään kuntouttavaa työotetta henkilöstön työskentelyssä sekä edelleen palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä. Ei ole juurikaan isompaa kehittämistyötä, kriteereitä ollaan tarkennettu. Uusia toimeksiantosopimuksia tehdään ja omaishoidon vapaisiin on omaishoitajia kannustettu, mutta se kynnys on korkea. Pyhännällä on tehty yhteistyötä eri projektien muodossa. Kotipalvelua tarjotaan avuksi omaishoitajille. Kalajoki Merijärvi HELMI Haapavesi Siikalatva Pyhäntä PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Helanen Suvi ja Salmela Sanna Helmen alueella on iso palvelurakennemuutos käynnissä, joten muutoksia on tulossa, itse asiassa koko ajan eletään muutoksessa. Pyhäntä on tuottanut sosiaalipalvelut omana tuotantonaan ja pystynyt vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin nopeasti, koska päätöksenteko on lähellä asiakasta. SOTEuudistuksen myötä muutoksia on tulossa. 69 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ KALLIO Alavieska Nivala Sievi Ylivieska SELÄNNE Haapajärvi Kärsämäki (erosi 1.1.2015) Pyhäjärvi Reisjärvi (kuuluu KPSHP:iin) Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? Ihan samalla tapaa kuin ympärivuorokautisessa hoidossa, eli järjestetään viriketoimintaa, fysioterapeutti käy myös kotikäyntejä, päivätoiminnassa on eri ammattilaisten tarjoamaa toimintaa, potilas- ja eläkeläisjärjestöjen ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan keskuksen kanssa yhteistyötä, se sijaitsee Ylivieskassa. Joka kunnassa toimivat ns. kynkkäringit vapaaehtoistyönä, ulkoilutuksessa ovat apuna. Ennaltaehkäisevää n. 30 %. Tämä koordinaatio tulee muuttumaan, eli koko kotihoidon palveluohjaus-palvelut siirtyvät seniorineuvonnan ja tilapäisen kotihoidon yksikköön, jossa on palveluesimies, palveluohjaus jakautuu yksikön sisällä kahteen alueeseen (Nivala-Sievi ja Ylivieska-Alavieska). Teknologiaa lisätään. Hoivaa ja hoitoa, jolle on lisääntynyt tarve, kun entistä iäkkäämpiä ja sairaampia asuu edelleen kotona. Hoidetaan nimenomaan asiakasta, ei kotia. Tukipalveluina ateriapalveluita, turvapalveluita ja Arvio n. 30% olevan muuta kuin hoitoa. Ei ole erikseen tiimiä, koordinoinnista vastaavat kotihoidon ohjaajat. PL 10, 90029 OYS Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? kotihoidon asiakkaiden hoitoisuus on kasvanut jatkuvasti. Pyhännällä myös palvelutarpeen arvioinnin sekä hoito-ja palvelusuunnitelman kehittämistä. Painopistettä on siirretty (ja siirretään) kotihoitoon ja ehkäisevään työhön, kuntouttavaa toimintaa on lisätty, palveluohjausta ja neuvontaa kehitetty, asiakasaikaa saatu lisää. Kotihoidon kehittäminen on ollut viime vuodet painopisteenä, ja siihen on lisäresursoitu vuosittain. Yöhoitoa on alettu tarjoamaan myös kotiin. Kehitetty kotisairaalatoimintaa sekä Miten tullaan jatkossa kehittämään? Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Kotiin annettavien palveluiden organisointitapaa muutetaan 1.1.2015. Kotihoidon vastuulle tulevat myös tilapäishoidon (intervallihoidon) yksiköt. Enemmän omaishoitajan tukemista, mm. tilapäishoidon lisääminen ja perhehoidon käyttöönotto uutena palvelumuotona, määrärahoja lisätty, palvelusetelit ovat käytössä. Fysioterapeutin panosta lisätään ja hyvinvointiteknologiaa samoin. 4 kunnan kanssa tehty kehittämissuunnitelma, jossa yksityiset toimijat, järjestöt ja kuntalaiskysely mukana > se on hieno aikaansaannos. RAIn käyttöönotto tulee edistämään myös kotihoitoa, myös kotisairaalatoiminnan edelleen kehittäminen on tavoitteena. ”Kimppakämppäkerrostalo” tulossa Haapajärvelle, jossa tarjotaan yhteisöasumista kaupungin Kriteerit uusittu, määrärahaa lisätty. Vertaistukitoimintaa lisää, kuntayhtymä tukee tätä vapaaehtoistoimintaa. Helanen Suvi ja Salmela Sanna 70 (70) 15.4.2015 KUNTA / KUNTAYHTYMÄ Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja? Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään hoitoon? Kuka koordinoi palveluohjausta? asiointipalvelua. Lisäksi ohjataan mistä voi hankkia siivouspalvelua. OULUNKAARI Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Simo Kyllä sisältää, asiakasta osallistetaan omien voimavarojensa mukaan, lisäksi päivätoimintaan ohjausta jne. PL 10, 90029 OYS Nämä limittyvät vahvasti, aika lailla 50/50%. Palveluohjaajat ovat kahdessa kunnassa, kotisairaanhoitajat ja palveluesimiehet tekevät palvelutarpeen arviointia, vanhuspalvelujohtaja on vastuussa, mutta tehdään vahvasti yhteistyössä. Puh. 08 315 2011 (vaihde) www.ppshp.fi Miten kotihoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan jatkossa kehittämään? kotihoidon kuntoutustoimintaa, mm. fysioterapeutin kotikäynnit + kahden koulutetun hoitajan käynnit asiakkaan kuntoutumisen ja kunnon ylläpysymisen edistämiseksi. Veteraaneille omaishoidon- tai palkkatuella auttajia kotiin, valtiokonttorilta saadaan tähän tukea. vuokra-asuntotuotantona, tavoitteena saada sinne omat hoitajat. Päivätoiminnan kehittämistä. Yöpartiotoiminnan kehittämistä. Koneellinen lääkkeenjakelu otettu käyttöön. Ateriapalvelut, kylmäkuljetuksina enimmäkseen. Omahoitoalustan ja muiden sähköisten palveluiden hyödyntäminen. Toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta lisää. Mobiilikotihoidon kehittäminen. Vastuutyöntekijämallin käyttöönotto. Miten omaishoitoa on viime vuosina kehitetty? Miten tullaan kehittämään? Vapaa sana Yhdenmukaistettu kriteerit ja omaisten vuorohoitoa tuettu. Omaishoidettavien päivätoimintaryhmiä järjestetty, jotta omaishoitajille järjestyy osa-aikavapaata. Yhteiset palaverit n. kerran kuukaudessa, joissa päätökset käydään läpi. Omaishoitajien liiton kautta yhteisiä tapaamisia ja vertaistukea. Päätösten yhdenmukaistaminen, samoin hoito- ja palvelusuunnitelmien yhdenmukaistaminen. Innostunut kehittämisdraivi on nyt menossa. Henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta, vaikka asiakas onkin numero 1. Voimaa vanhuspalveluihin hanke tukee tässä (kuinka työssä voi kehittää omaa kuntoaan, esim. aktiivisuusrannekkeita jakoon). Helanen Suvi ja Salmela Sanna
© Copyright 2024