1. No category

Sähkön vähittäismarkkinoiden nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
SISÄLLYSLUETTELO
Sisällysluettelo ........................................................................................................................... 2
Kuvat ........................................................................................................................................... 8
Taulukot ...................................................................................................................................... 9
Määritelmät ja lyhenteet ........................................................................................................... 10
1
2
3
Johdanto ............................................................................................................................ 14
1.1
Taustaa......................................................................................................................... 17
1.2
Valittu kuvaustapa......................................................................................................... 17
Luku- ja tulkintaohje .......................................................................................................... 18
2.1
Sanomaliikenneprosessien kuvaus ............................................................................... 18
2.2
Sanomakuvaukset ........................................................................................................ 19
2.3
UML .............................................................................................................................. 19
2.3.1
Yleiset merkintätavat ............................................................................................. 20
2.3.2
Käyttötapauskaaviot .............................................................................................. 21
2.3.3
Luokkakaaviot........................................................................................................ 22
2.3.4
Sekvenssikaaviot ................................................................................................... 22
Liiketoiminta-alueen määrittely ........................................................................................ 26
3.1
Roolit ............................................................................................................................ 26
3.2
Tietojoukot .................................................................................................................... 28
3.3
Roolimalli ...................................................................................................................... 29
3.4
Sopimukset ................................................................................................................... 30
3.4.1
Liittymissopimus .................................................................................................... 30
3.4.2
Sähköverkkosopimus............................................................................................. 30
3.4.3
Sähkönmyyntisopimus ........................................................................................... 31
3.4.4
Sähköntoimitussopimus ......................................................................................... 31
3.4.5
Sähköntoimituksen edellytykset ............................................................................. 32
3.4.6
Liittymän ylläpitosopimus ....................................................................................... 32
3.4.7
Sopimusten solmiminen ja voimassaolo ................................................................ 32
3.4.8
Vakuudet ............................................................................................................... 33
3.4.9
Sopimusten peruutusehdot .................................................................................... 33
2 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.4.10
Luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoite............................................................. 34
3.4.11
Pientuotanto .......................................................................................................... 34
3.4.12
Taustasopimukset ................................................................................................. 35
3.5
4
Käyttöpaikat .................................................................................................................. 35
3.5.1
Kiinteistön sisäisen sähköverkon käyttöpaikat ....................................................... 35
3.5.2
Saneerauskohteet ................................................................................................. 36
3.5.3
Vakiokulutuskohteet............................................................................................... 36
3.5.4
Tilapäiset käyttöpaikat ........................................................................................... 36
3.5.5
Salassa pidettävät käyttöpaikan asiakastiedot ....................................................... 36
Sähkön vähittäismarkkinoiden prosessit......................................................................... 37
4.1
Prosessikartta ............................................................................................................... 38
4.2
Sähköntoimituksen aloittaminen käyttöpaikalle ............................................................. 38
4.2.1
Käyttöpaikkatunnuksen selvittäminen .................................................................... 39
4.2.2
Myyntisopimus asiakkaan uudelle käyttöpaikalle ................................................... 39
4.2.3
Myyntisopimus asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle ............................................... 42
4.2.4
Sopimuksen peruuttaminen ................................................................................... 45
4.3
Sähköntoimituksen päättäminen käyttöpaikalle ............................................................. 46
4.3.1
Myyntisopimuksen päättäminen ............................................................................. 48
4.3.2
Verkkosopimuksen päättäminen ............................................................................ 49
4.4
Mittaus .......................................................................................................................... 49
4.4.1
Mittarit ja mittausrekisterit ...................................................................................... 49
4.4.2
Etäluenta ............................................................................................................... 50
4.4.3
Tuntimittaus ........................................................................................................... 50
4.4.4
Lukemamittaus ...................................................................................................... 51
4.4.5
Mittauspalveluiden aikajaotus ................................................................................ 51
4.4.6
Kuormien ohjaus.................................................................................................... 52
4.4.7
Erikoiskohteet ........................................................................................................ 52
4.4.8
Mittaustietojen validointi ja arviointi ........................................................................ 52
4.4.9
Mittausprosessi...................................................................................................... 52
4.5
Laskutus ....................................................................................................................... 54
4.5.1
Aikavyöhykejako .................................................................................................... 54
4.5.2
Sähköverot ............................................................................................................ 55
4.5.3
Yhteis- tai erillislaskutus ........................................................................................ 55
3 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.5.4
Arvio- ja lukemaperusteinen laskutus .................................................................... 57
4.5.5
Laskutuksen korjaukset ......................................................................................... 57
4.6
5
Katkaisut ja kytkennät ................................................................................................... 57
4.6.1
Sopimusten purku .................................................................................................. 58
4.6.2
Kytkentäprosessi ................................................................................................... 58
4.6.3
Katkaisut ja kytkennät myyjän pyynnöstä............................................................... 59
4.6.4
Katkaisut- ja kytkennät jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella ....................... 60
4.6.5
Katkaisut- ja kytkennät asiakkaan pyynnöstä ......................................................... 62
4.7
Muutokset ..................................................................................................................... 62
4.8
Jakeluverkonhaltijan taseselvitys .................................................................................. 64
4.8.1
Tyyppikuormituskäyrämenettely............................................................................. 67
4.8.2
Tasoituslaskenta.................................................................................................... 67
4.8.3
Tasevirheiden käsittely .......................................................................................... 68
4.8.4
Myyjien sähkönhankinta ja taseselvityksen tarkistukset ......................................... 68
Sanomaliikenne ................................................................................................................. 69
5.1
PRODAT ja MSCONS................................................................................................... 69
5.2
Yleiset säännöt ............................................................................................................. 69
5.2.1
6
Päivämäärät sanomissa ........................................................................................ 69
5.3
Sanomien kuittaaminen................................................................................................. 70
5.4
Eräajokäsittely .............................................................................................................. 70
5.5
Pientuotantoa koskevan sanomaliikenteen yleiset periaatteet ....................................... 70
5.6
Sanomien reititys .......................................................................................................... 71
Nykyisen sanomaliikenteen tietomalli .............................................................................. 72
6.1
Otsikko-/viitetiedot......................................................................................................... 73
6.1.1
Syykoodi ................................................................................................................ 73
6.1.2
Tapahtuman viite ................................................................................................... 73
6.2
Käyttöpaikka ................................................................................................................. 73
6.2.1
Käyttöpaikkatunnus, jakeluverkontunnus ja maatunnus ......................................... 73
6.2.2
Aikavyöhykejaon tunnus ........................................................................................ 74
6.2.3
Kuormitusmallin tunnus ......................................................................................... 74
6.2.4
Laskutustapa ......................................................................................................... 75
6.2.5
Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka)......................................... 76
4 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.2.6
Sulakekoko ............................................................................................................ 76
6.2.7
Vuosikäyttöarvio ja tase-energiaennuste ............................................................... 76
6.3
Sopimustiedot (verkkosopimus tai sähkönmyyntisopimus) ............................................ 77
6.3.1
Myyjän sopimustunnus ja myyjän tunnus ............................................................... 77
6.3.2
Alkamispäivämäärä ............................................................................................... 77
6.3.3
Päättymispäivämäärä ............................................................................................ 77
6.3.4
Laskutusperuste .................................................................................................... 77
6.4
Asiakastiedot ................................................................................................................ 78
6.4.1
Henkilötunnus ........................................................................................................ 78
6.4.2
Nimi ....................................................................................................................... 78
6.4.3
Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka, maa) ................................ 78
6.4.4
Puhelinnumero ...................................................................................................... 78
6.5
Mittarin tiedot ................................................................................................................ 79
6.5.1
Mittarin numero...................................................................................................... 79
6.5.2
Laskurikapasiteetti ................................................................................................. 79
6.5.3
Lukemakerroin ....................................................................................................... 79
6.6
Mittauslukematiedot ...................................................................................................... 79
6.6.1
Alkulukema ............................................................................................................ 79
6.6.2
Loppulukema ......................................................................................................... 80
6.6.3
Luentaväli alkaa/päättyy ........................................................................................ 80
6.6.4
Mitattu ................................................................................................................... 80
6.6.5
Tase-energia ......................................................................................................... 80
6.7
Kytkentätiedot ............................................................................................................... 80
6.7.1
6.8
7
Tapahtumapäivämäärä .......................................................................................... 81
Tuntimittaus .................................................................................................................. 81
Jakeluverkonhaltijan sanomaliikenneprosessit .............................................................. 82
7.1
Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta.................................................. 82
7.2
Ilmoitus mittauslukemista, tase-energioista ja vuosikäyttöarvioista................................ 84
7.3
Tuntimittaustietojen ilmoitus (MSCONS) ....................................................................... 87
7.4
Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä jakeluverkonhaltijan laskun johdosta .................... 89
7.5
Ilmoitus käyttöpaikan tietojen muuttumisesta ................................................................ 91
5 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8
9
Myyjän sanomaliikenneprosessit ..................................................................................... 94
8.1
Asiakkaan sisäänmuutto ............................................................................................... 94
8.2
Asiakkaan poismuutto ................................................................................................... 98
8.3
Myyjän vaihto .............................................................................................................. 101
8.4
Toimituksen aloituksen peruuttaminen ........................................................................ 105
8.5
Ilmoitus laskutustavan muutoksesta toimituksen aikana.............................................. 107
8.6
Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä myyjän pyynnöstä......................................... 109
8.7
Ilmoitus myyntisopimuksen päättymisestä................................................................... 112
Tunnistettuja tarpeita ...................................................................................................... 114
9.1
Käyttöpaikan kytkentätilanteen ilmoittaminen myyjälle ................................................ 114
9.2
Muuttojen peruuttaminen ............................................................................................ 114
9.3
Sähköliittymän tietojen ilmoittaminen .......................................................................... 114
9.4
Tarvittavien tietojen puuttuminen sanomista ............................................................... 114
9.5
Aikavyöhykejaon tarkempi ilmoittaminen..................................................................... 114
9.6
Asiakastietojen selvittäminen tarjousvaiheessa ........................................................... 114
9.7
Asiakastietojen muutosten ilmoitus myyjältä verkolle .................................................. 114
10 PRODAT-sanomien kuvaukset ....................................................................................... 115
10.1 Yhteenveto sanomista................................................................................................. 115
10.2 Z03[1] – Toimituksen aloitusilmoitus ........................................................................... 116
10.3 Z03[14] – Sisäänmuuttoilmoitus .................................................................................. 117
10.4 Z03[C] – Toimituksen alkaminen, peruutusilmoitus ..................................................... 118
10.5 Z04[1] – Positiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto / muutto) ................. 119
10.6 Z04[N] – Negatiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto)............................. 120
10.7 Z05[1] – Ilmoitus toimituksen päättymisestä nykyiselle myyjälle .................................. 121
10.8 Z05[14] – Ilmoitus asiakkaan poismuutosta................................................................. 122
10.9 Z05[C] – Myyjänvaihdon peruutus............................................................................... 123
10.10 Z06[10] – Aikavyöhykejaon tunnuksen muutos ........................................................... 124
10.11 Z06[11] – Laskutustavan tai laskutusperusteen muutos .............................................. 125
10.12 Z06[13] – Sulaketiedon muutos................................................................................... 126
10.13 Z08[1] – Toimituksen päättymisilmoitus / positiivinen kuittaus myyjänvaihdolle ........... 127
10.14 Z08[2] – Takaisinkytkentäpyyntö ................................................................................. 128
10.15 Z08[9] – Katkaisupyyntö.............................................................................................. 129
6 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.16 Z08[14] – Poismuuttoilmoitus ...................................................................................... 130
10.17 Z08[N] – Negatiivinen kuittaus myyjänvaihdolle .......................................................... 131
10.18 Z09[1] – Myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta .................................................. 132
10.19 Z10[7] – Mittarin tai mittaustavan muutos toimituksen aikana...................................... 133
10.20 Z10[12] – Mittarin tai mittaustavan muutos + alkulukema ............................................ 134
10.21 Z11[1] – Toimituksen alkulukemat ............................................................................... 135
10.22 Z11[2] – Takaisinkytkentähetken lukemat ................................................................... 136
10.23 Z11[3] – Toimituksen loppulukema.............................................................................. 137
10.24 Z11[5] – Laskutuslukemat ........................................................................................... 138
10.25 Z11[6] – Välilukemat ................................................................................................... 139
10.26 Z11[9] – Katkaisuhetken lukemat ................................................................................ 140
11 Lähdeluettelo ................................................................................................................... 141
7 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
KUVAT
Kuva 1 Sanomaliikenneprosessin kulku ...................................................................................... 19
Kuva 2 Esimerkkikäyttötapauskaavio muutto-prosessista ........................................................... 21
Kuva 3 Esimerkkiluokkakaavio ................................................................................................... 22
Kuva 4 Esimerkkikaavio vaihtoehtoisesta kulusta sekvenssikaaviossa ....................................... 23
Kuva 5 Esimerkkikaavio valinnaisesta kulusta sekvenssikaaviossa ............................................ 24
Kuva 6 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa .......................................... 24
Kuva 7 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa .......................................... 25
Kuva 8 Sähkön vähittäismarkkinoiden roolimalli ......................................................................... 29
Kuva 9 Kartta sähkön vähittäismarkkinoiden pääprosesseista .................................................... 38
Kuva 10 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan uudelle käyttöpaikalle................. 40
Kuva 11 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle............. 43
Kuva 12 Prosessikaavio sähköntoimituksen päättämisestä käyttöpaikalle .................................. 46
Kuva 13 Prosessikaavio mittaustietojen luennasta, validoinnista ja ilmoittamisesta myyjälle ...... 53
Kuva 14 Prosessikaavio erilaisista laskutuskäytännöistä ............................................................ 56
Kuva 15 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä myyjän pyynnöstä ......................... 59
Kuva 16 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä jakeluverkonhaltijan oikeuksien
perusteella .................................................................................................................... 61
Kuva 17 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijalle ilmoitettujen muutosten käsittelystä .................... 63
Kuva 18 Prosessikaavio myyjälle ilmoitettujen muutosten käsittelystä ........................................ 64
Kuva 19 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijan taseselvityksestä .................................................. 66
Kuva 20 Sanomien välityksen nykyinen malli [1]. ........................................................................ 71
Kuva 21 Sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä välitettävät tiedot ........................... 72
Kuva 22 Käyttötapauskaavio prosessille Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta 82
Kuva 23 Sekvenssikaavio prosessille ......................................................................................... 83
8 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
TAULUKOT
Taulukko 1 Sanomaliikenneprosessikuvauksen sisältö ............................................................... 18
Taulukko 2 Tässä dokumentissa käytetyt UML-yhteystyypit ....................................................... 21
Taulukko 3 Merkittävimmät roolit sähkön vähittäismarkkinoilla ................................................... 26
Taulukko 4 Merkittävimmät tietojoukot sähkön vähittäismarkkinoilla ........................................... 28
Taulukko 5 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan uudelle käyttöpaikalle ....................... 40
Taulukko 6 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle ................... 43
Taulukko 7 Vaiheet sähköntoimituksen päättämisessä käyttöpaikalle......................................... 47
Taulukko 8 Vaiheet mittaustietojen luennassa, validoinnissa ja ilmoittamisessa myyjälle ........... 53
Taulukko 9 Vaiheet katkaisu- ja kytkentätoimenpiteissä myyjän pyynnöstä ................................ 59
Taulukko 10 Vaiheet jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella tehdyssä katkaisu- ja
kytkentäprosessissa ................................................................................................. 61
Taulukko 11 Aikavyöhykejaolle käytettävät tunnukset................................................................. 74
Taulukko 12 Kuormitusmallille käytettävät tunnukset .................................................................. 75
Taulukko 13 Laskutustavalle käytettävät tunnukset .................................................................... 75
Taulukko 14 Laskutusperusteelle käytettävät tunnukset ............................................................. 78
Taulukko 15 Tuntimittaustietojen toimitus -prosessin Prosessikuvaus ........................................ 87
Taulukko 16 Myyjän vaihto -prosessin prosessikuvaus ............................................................. 101
Taulukko 17 Vähittäismarkkinoilla käytettävät PRODAT-sanomat ............................................ 115
9 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
MÄÄRITELMÄT JA LYHENTEET
Tämän luvun lisäksi luvussa 3 on määritelty toimialalla toimivat roolit ja
olennaisimmat tietokokonaisuudet (kuten käyttöpaikka tai verkko) sekä tarkemmat
kuvaukset sähkön vähittäismarkkinoilla tehdyistä sopimuksista ja käyttöpaikoista.
Luvussa 5 on määritetty sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä
käytettyjen tietokokonaisuuksien tietosisältö (kuten vuosikäyttöarvio tai taseenergiaennuste). Alla olevat määritelmät on pääosin otettu Energiateollisuuden
ohjeista ja suositelluista myynti- ja verkkosopimusehdoista.
APERAK. EDIFACT-sovelluskuittaussanoma, joka on tarkoitettu sovellustason
kuittaukseen ja mahdollisiin virheilmoituksiin. Jos vastaanottajan sovellus on
hylännyt vastaanotetun sanoman virheellisenä, APERAK-sanomalla ilmoitetaan
virheen syy lähettäjälle. Positiivisessa tapauksessa tiedetään lähetetyn sanoman
menneen huomautuksitta vastaanottavaan sovellukseen.
Datahub on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu.
EDIEL. Pohjoismaisen Ediel Forumin kehittämä sähköalan sanoma- ja
tiedonvaihtomäärittely (http://www.ediel.org). Sen toimintaa jatkaa ebIX.
ebIX. European forum for energy Business Information eXchange. Eurooppalainen
järjestö, joka kehittää energia-alan tiedonvaihtoa.
ET. Energiateollisuus ry.
HNR BRS (Business Requirements Specifications for a Harmonized Nordic Retail
Market). Tällä tarkoitetaan tiedonvaihtoon liittyviä liiketoimintavaatimuksia
Pohjoismaiden vähittäismarkkinoiden harmonisoimiseksi, jotka Pohjoismaisten
energia-alan regulaattoreiden yhteistyöelimen NordREG:n käynnistämässä
projektissa Nordic Ediel Group (NEG) määritellään yhteistyössä toimialan
edustajien kanssa. http://www.nordicenergyregulators.org/wpcontent/uploads/2014/06/BRS-Report.pdf
Jakeluverkonhaltija tai verkonhaltija, JVH. Yhteisö tai yhtiö, jolla on
hallinnassaan jakeluverkkoa ja joka harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa.
Käyttöpaikkarekisteri. Sähkön vähittäismarkkinoiden yhteisesti käyttämä
tietojärjestelmä, jossa hallinnoidaan käyttöpaikkojen tietoja.
Liiketoimintaprosessi. Joukko toisiinsa liittyviä tehtäviä, joita tehdään määritellyn
tavoitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdon, saavuttamiseksi
Liittymissopimus. Verkonhaltijan ja jakeluverkkoon liitetyn sähkönkäyttöpaikan
(esim. kiinteistön tai rakennuksen) omistajan tai haltijan (liittyjän) välinen sopimus,
joka koskee sähkönkäyttöpaikan liittämistä verkkoon ja liittymän
sähkönkäyttömahdollisuuden ylläpitoa.
Lukema (tai mittauslukema). Kumulatiivinen mittauslaitteiston rekisteröimä
lukema.
10 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Läpilaskutus. Toimenpide, jossa jakeluverkonhaltija laskuttaa myyjältä asiakkaan
verkkopalvelumaksut, jotka myyjä edelleen laskuttaa asiakkaalta.
(Markkina)prosessi. Tässä dokumentissa kuvattu sähkömarkkinaosapuolten
välinen liiketoimintaprosessi, johon liittyy osapuolten välistä tiedonvaihtoa.
Prosesseja ovat sopimusprosessit, kuten muutot ja myyjänvaihdot sekä
mittaustiedon toimitus ja taseselvitys.
MSCONS. Metered services consumption report message. EDIFACT-sanoma, jota
käytetään muun muassa tuntitietojen välittämiseen.
NordREG (Nordic Energy Regulators) on pohjoismaisten energiaregulaattoreiden
vapaaehtoinen yhteistyöorganisaatio. Sillä on vuosittain vaihtuva kiertävä
puheenjohtajuus. NordREG-yhteistyöllä edistetään pohjoismaisten
sähkömarkkinoiden kehittämistä ja muodostetaan yhteisiä kantoja ja näkemyksiä
eurooppalaisessa yhteistyössä esitettäviksi.
Operaattori. Tiedonvaihdon käytännön toteuttaja, joka tarjoaa sanomien ja
aineistojen muunnos- ja välityspalvelua jakeluverkonhaltijoille ja myyjille sekä
kolmansille osapuolille. Operaattori välittää sanomat vastaanottajalle joko käyttäen
yhdysliikenneverkkoa tai suoraan asiakkaalleen.
Pientuotanto. Tarkoitetaan voimalaitoksen tai usean voimalaitoksen muodostamaa
kokonaisuutta, joka käsitellään taseselvityksessä kulutustaseen puolella. Tällä
hetkellä kulutustaseen puolella käsitellään tuotantolaitokset, joiden nimellisteho on
enintään 1 MVA.
Poismuuttokohde. Käyttöpaikka, josta asiakas on muuttamassa pois.
PRODAT-inhouse. PRODAT-sanomien rajapinnan kuvaus
PRODAT-sanomat. EDIFACT-sanomat, jotka on kehitetty sähköyhtiöiden sopimus, mittaus- ja käyttöpaikkatietojen välittämiseen. PRODAT–sanoma (esim. Z03[1])
muodostuu tietystä sanomatyypistä (Z03) ja tarkemman käyttötarkoituksen
ilmaisevasta syykoodista ([1]).
Rajapistemittaus on kahden sähköverkon rajalla oleva mittaus, jonka tuntiarvoja
käytetään sähkötaseiden selvittämisessä.
Sanomaliikenneprosessi. Prosessi, jossa tiettyyn liiketoimintaprosessiin liittyvä
tiedonvaihto toteutetaan pitkälle automatisoidun sanomaliikenteen avulla.
Sisäänmuuttokohde. Käyttöpaikka, jonne asiakas on muuttamassa.
Sopimuksen irtisanominen. Sopimuksen toisen osapuolen suorittama
irtisanominen sopimuksessa määritettyjen ehtojen mukaisesti.
Sopimuksen purkaminen. Yksipuolinen sopimuksen välitön purkaminen toisen
osapuolen sopimusrikkomuksen tai muun purkamiseen oikeuttavan tapahtuman
johdosta.
11 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Sähkömarkkinaosapuolella tarkoitetaan käyttöpaikan sähkönmyyjää,
toimitusvelvollista myyjää, jakeluverkonhaltijaa tai jonkin edellä mainitun avointa
toimittajaa tai tasevastaavaa.
Sähkönmyyjä (tai myyjä). Henkilö, yhteisö tai yhtiö, joka myy sähköä tai ostaa
(tässä yhteydessä asiakkaan pientuotannon) sähköä.
Sähkönmyyntisopimus. Sopimus, jolla asiakas ostaa ja myyjä myy
sähköenergiaa. Sähkön vähittäismyyntinä pidetään sähkönmyyntiä jakeluverkon
kautta välittömästi sähkön käyttäjille tai välillisesti käyttäjille kiinteistön tai sitä
vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen verkon kautta.
Sähkönostosopimus. Sopimus, jolla asiakas myy ja myyjä ostaa asiakkaan
pientuotannon sähköenergiaa.
Sähköntoimitussopimus. Sähköntoimitussopimus on sellainen myyjän ja
asiakkaan välinen sopimus, jossa myyjä ottaa vastattavakseen myös
verkkopalvelusta. Myyjä sopii tarvittaessa verkkopalvelusta jakeluverkonhaltijan
kanssa.
(Sähkön)toimitus. Tarkoitetaan sähkön myyntiä käyttöä tai jälleenmyyntiä varten.
Sähkötuote on sähkönmyynnissä käytettävä palvelukokonaisuus.
Sähköverkkosopimus (verkkosopimus). Jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan
välinen sopimus, joka koskee asiakkaan tarvitsemaa verkkopalvelua.
Taseselvitys. Tarkoittaa kunkin taseselvitysjakson aikana toteutuneiden
sähkökauppojen selvittämistä, jonka tuloksena saadaan kunkin sähkömarkkinoiden
osapuolen sähkötase ja tasepoikkeama.
Taseselvitysikkuna. Aika, jonka sisällä tuntitietoihin voidaan tehdä muutoksia
ennen sähkötaseiden sulkeutumista. Kirjoitushetkellä taseselvitysikkuna on 14
vuorokautta toimituksesta.
Tasesähköyksikkö. Fingrid Oyj:n Suomen kansallisesta taseselvityksestä vastaava
yksikkö.
Tasoituslaskenta. Laskenta, jossa selvitetään sähkötaseeseen
kuormituskäyrämenettelyllä viedyn energian ja mittauksessa todetun energian
erotus. Laskennan toteutuksesta vastaa JVH. JVH laskuttaa tai hyvittää myyjää
laskennan perusteella.
Tuntilukema on mittalaitteen mittaama ja rekisteröimä kumulatiivinen lukema
kullekin tasatunnille, joka ei huomio esim. kaksiaikatuotteiden kahta erillistä
lukemaa.
Tuntimittaus. Tarkoittaa tunneittain tapahtuvaa sähkön määrän mittausta ja tämän
mittaustiedon rekisteröintiä mittauslaitteiston muistiin.
12 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Tuntimitattu käyttöpaikka. Käyttöpaikka, jonne asennettu energiamittari rekisteröi
ja toimittaa eteenpäin tuntitietoja.
Tuntitieto. Tuntimittaukseen liittyvä tieto, joka sisältää aikaleiman, mittausarvon
sekä statustiedon.
Tuntitiedon status. Tuntitiedolle merkitty status kertoo mittauksilla kerätyn tiedon
luotettavuuden tiedon vastaanottajalle. Tuntitiedolle käytettäviä statuksia ovat
”puuttuva”, ”epävarma”, ”arvioitu”, ”OK” ja ”korjattu OK”. Kaksi ensiksi mainittua
tuntitiedon statusta ovat heikkoja statuksia ja kolme jälkimmäistä vahvoja statuksia.
Tyyppikuormituskäyrämenettely, kuormituskäyrämenettely.
Tyyppikuormituskäyrämenettelyllä tarkoitetaan valtakunnallista laskentamallia, jossa
hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa ja jonka avulla
jakeluverkonhaltijan laatimasta edellisen vuoden sähkönkäyttöön perustuvasta
vuosikäyttöarviosta lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen.
Validointi. Tarkoittaa etäluettavilta mittalaitteilta kerättyjen mittaustietojen laadun
tarkastamista, mikä tehdään yleensä mittaustiedon hallinta- tai
luentajärjestelmässä. Tyypillisiä tarkastuksia ovat muun muassa puuttuvien tietojen
toteaminen, negatiivisten arvojen tarkastaminen, ylisuurten tuntitehojen
tarkastaminen ja pitkien nolla-arvosarjojen tarkastaminen.
13 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
1
JOHDANTO
Fingrid toteutti vuoden 2014 aikana selvityksen sähkön vähittäismarkkinoihin
liittyvän tiedonvaihdon tulevaisuuden ratkaisusta. Selvitys päätyi suosittelemaan
datahubin perustamista Suomeen. Työ- ja elinkeinoministeriö käsitteli selvitystä
kevään aikana ja 8.4.2015 päivätyllä kirjeellä ministeriö pyysi Fingridiä
käynnistämään selvityksessä kuvatun keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun
toteuttamisen. Lisäksi ministeriö pyysi, että vähittäismarkkinoiden
liiketoimintaprosessien määrittely tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alan toimijoiden
kanssa datahubin valmisteluvaiheessa sekä myös käyttöönoton jälkeen.
Fingridin pyynnöstä Energiateollisuus ry nimesi 12 vähittäismarkkinoiden
tiedonvaihdon ja liiketoimintaprosessien asiantuntijaa sähkönmyyjien ja
jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmiin. Prosessityöryhmien tehtävä on laatia
tarvittavat toiminnalliset ja ei-toiminnalliset määrittelyt datahubin hankintaa varten.
Työryhmien jäsenet toimivat osaltaan myös tärkeänä linkkinä prosessityön ja
toimialan välillä tuoden työskentelyyn alan laajan näkemyksen ja osaamisen.
Työryhmien laatimat luonnokset tullaan antamaan alalle yleisesti kommentoitavaksi.
Prosessityö on jaettu työryhmien kesken, riippuen siitä kumpi osapuolista
käynnistää käsiteltävän prosessin tai on siitä päävastuullinen. Työryhmien jäseniä
kannustetaan myös kommentoimaan ja seuraamaan rinnakkaisen työryhmän työtä.
Työryhmien kesken voidaan myös järjestää yhteiskokouksia ja yksittäiset jäsenet
voivat osallistua rinnakkaisen työryhmän työpajoihin.
Sähkönmyyjien prosessityöryhmän jäsenet:
·
·
·
·
·
·
Tarja Juntunen, Loiste Sähkönmyynti Oy
Kirsi Kuusisto, Helen Oy
Vesa Mäkilä, Satapirkan Sähkö Oy; varalla Jari Nykänen, Etelä-Savon
Energia Oy (Paikallisvoima ry)
Riitta Vaissalo, Fortum Markets Oy
Sari Wessman, Jyväskylän Energia Oy (edustaa myös Lahti Energia,
Kokkolan Energia, Oulun Energia Oy/Oulun Sähkönmyynti Oy, Kemin
Energia Oy, Tornion Energia Oy)
Kaisa Ylipeura, Energiapolar Oy
Jakeluverkonhaltijoiden prosessityöryhmän jäsenet:
·
·
·
·
·
·
Kristian Finell, Herrfors Nät - Verkko Oy Ab (Paikallisvoima ry)
Jari Jaakola, Pohjois-Suomen Energiatieto Oy
Tiina Leppälahti, Helen Sähköverkko Oy
Tomi Mäkelä, Elenia Oy
Jari Rusanen, Loiste Sähköverkko Oy
Elina Säiläkivi, Caruna Oy
14 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Fingridin jäsenet prosessityöryhmissä:
·
·
·
Minna Arffman
Esa Pietarinen
Laura Koskikallio, Talent Base Oy (työpajojen fasilitointi)
Työryhmät kokoontuivat toukokuussa kick-off päiviin ja kesäkuussa kaksipäiväisiin
työpajoihin. Työpajojen perusteella valmisteltiin tämä dokumentti sähkön
vähittäismarkkinoiden nykyisistä liiketoimintaprosesseista tiedonvaihdon
näkökulmasta. Tämän työn tarkoitus oli tunnistaa ja kuvata sähkön
vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon taustalla oleva lainsäädäntö ja alan muu
ohjeistus sekä alalla sovellettavat sopimukset, roolit ja liiketoimintaprosessit.
Työryhmätyöskentelyn ja alan toimijoiden kommentoinnin perusteella voitiin
varmistaa toimijoiden välinen yhteisymmärrys vähittäismarkkinoiden ja sen
tiedonvaihdon nykytilasta. Samalla dokumentin kirjoitus toimi yhteisen kielen
luomisessa. Yhteisymmärryksen ja yhteisen kielen luonnilla on suuri merkitys
tulevien datahubin määrittelyjen laatimisessa. Dokumentti viimeisteltiin ennen
kesälomia kommentointivalmiiksi toimialalle. Alalta saadut kommentit käsiteltiin
prosessityöryhmien syksyn ensimmäisissä työpajoissa.
Tämän dokumentin luvussa 2 annetaan yleisiä luku- ja tulkintaohjeita. Tämän
jälkeen kuvataan sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoiminta-aluetta luvussa 3.
Tämän jälkeen käydään läpi vähittäismarkkinoiden tärkeimmät liiketoimintaprosessit
(luku 4). Luvussa 5 on kuvattu prosesseissa käytettäviä sanomia ja
sanomanvälityksen yleisiä toimintaohjeita. Nykyisen sanomaliikenteen tietomallin
(luku 6) kautta syvennytään sanomaliikenneprosesseihin (luvut 7 ja 8) ja yksittäisten
sanomien sisältöihin (luku 10). Luvussa 9 on esitetty työskentelyn aikana havaittuja
kehitystarpeita nykyiseen sanomaliikenteeseen. Dokumentin käyttötarkoitus on
jatkossa toimia ensisijaisena lähteenä suunniteltaessa tulevan datahubin
toiminnallisia vaatimuksia.
Vähittäismarkkinoiden toiminnasta ja sovellettavista sopimusehdoista säädetään
osittain laissa ja osittain sovitaan alan toimijoiden kesken. Alan keskinäisessä
sopimisessa keskeinen rooli on sähkö- ja kaukolämpö alaa edustavalla
Energiateollisuus ry -etujärjestöllä. Tämä dokumentti on kirjoitettu pääosin
Energiateollisuus ry:n ohjeiden1, sähkömarkkinalain sekä sen nojalla säädettyjen
asetusten perusteella. Tärkeimmät säädetyt asetukset ovat "Valtioneuvoston asetus
sähköntoimitusten selvityksestä ja mittauksesta" (mittausasetus2) sekä "Työ- ja
elinkeinoministeriön asetus sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä
tiedonvaihdosta" (sanomaliikenneasetus2). Dokumentissa on myös hyödynnetty
sähkön vähittäismarkkinoiden sopimuksiin olemassa olevia yleisiä Energiateollisuus
1
saatavilla tai linkki löytyy http://energia.fi/sahkomarkkinat/sanomaliikenne/ohjeet-jasuositukset
2
Mittaus- ja sanomaliikenneasetusten uudistaminen on kirjoitushetkellä työn alla.
15 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
ry:n suosittelemia sopimusehtoja, jotka ovat saatavilla järjestön kotisivuilta1. Tätä
dokumenttia ei tule pitää täydellisenä kuvauksena kaikista käytännön toiminnassa
ilmeentyvistä poikkeuksista ja niissä sovellettavista menettelytavoista. Ajantasainen
ja ensisijainen tieto löytyy jatkossakin lainsäädännöstä, Energiateollisuus ry:n
ohjeistuksista sekä Fingridin ylläpitämistä tiedonvaihdon teknisistä ohjeista.
Kaikki osapuolten sisäiset prosessit, kuten mittaustietojen keruu mittalaitteelta, ja
muut kuin sähkön vähittäismarkkinoihin liittyvät prosessit on jätetty tämän
kuvauksen ulkopuolelle. Johtoajatuksena on ollut kuvata vain ne prosessit, joilla on
merkitystä sähkön vähittäismarkkinoiden osapuolten välisen tiedonvaihdon sekä
tulevan datahubin kannalta.
16 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
1.1
Taustaa
Tämän dokumentin laatimista ennen ja sen aikana on perehdytty edellä mainittujen
ohjeiden ja lainsäädännön lisäksi myös seuraaviin dokumentteihin:
·
·
·
·
·
1.2
Fingridin "Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden
tiedonvaihtoratkaisusta", väliraportti ja loppuraportti [1] [2]
ebIX®-järjestön Euroopan laajuiseen sähkön vähittäismarkkinoiden
elektronisen tiedonvaihdon harmonisointiin tähtääviin dokumentteihin
(saatavilla www.ebix.org)
NordREGin tilaamaan ja Nordic Ediel Groupin laatimaan Pohjoismaiden
sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessien harmonisointiin
tähtäävään "Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic
Retail Market" -dokumenttiin ja muihin samaan aiheeseen liittyviin
dokumentteihin, jotka ovat saatavilla NordRegin sivustoilta
http://www.nordicenergyregulators.org
Statnettin (Norja) datahubin määrittelyihin (saatavilla
http://elhub.no/nb/pages/37-Spesifikasjoner)
Energinet.dk:n (Tanska) datahubin määrittelydokumentteihin (saatavilla
http://www.energinet.dk/EN/El/Datahub/Sider/DataHub.aspx).
Valittu kuvaustapa
Tässä dokumentissa on päädytty käyttämään varsinkin tietoteknisten sovellusten
kehityksessä mutta myös liiketoimintaprosessien mallintamisessa yleisesti käytettyä
UML-notaatiota. Vaihtoehtona olisi ollut käyttää esimerkiksi UML:ään perustuvaa
puhtaasti liiketoimintaprosessien kuvaamiseen tarkoitettua vuokaaviopohjaista
BPMN (Business Process Model and Notation) -notaatiota. Syynä valintaan on
UML:n monipuolisemmat kaaviomahdollisuudet (luokkakaaviot, sekvenssikaaviot,
jne.) ja se, että myös ebIX®, NordReg, Statnett ja Energinet.dk ovat käyttäneet
omissa määrittelyissään UML:ää. UML:n valintaa suosii myös notaation yleisyys ja
tunnettuus sekä UML-mallinnusohjelmien kehittyneisyys. Ajatuksena myös on, että
projektissa syntynyttä UML-mallia voidaan mahdollisesti hyödyntää edelleen
datahubin määrittelyissä ja hankinnassa.
17 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
2
LUKU- JA TULKINTAOHJE
Tässä luvussa kerrotaan miten tämän dokumentin prosessikuvaukset on rakennettu
ja annetaan vinkkejä ja neuvoja dokumentin lukemiseen ja tulkitsemiseen. Luvussa
on myös annettu lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkitsemiseen.
2.1
Sanomaliikenneprosessien kuvaus
Prosessi on aina käyttöpaikkakohtainen (pois lukien taseselvitysprosessit).
Jokaiselle prosessille on tehty prosessikuvaus alla olevan taulukon mukaisesti.
Kuvauksen riviä ei kirjoiteta, jos prosessiin ei liity kyseessä olevaa ominaisuutta,
kuten poikkeuksia.
Taulukko 1 Sanomaliikenneprosessikuvauksen sisältö
Prosessikuvaus
Määritelmä
Tiivistelmä prosessin tarkoituksesta.
Esiehdot
Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, että prosessi voidaan
käynnistää.
Alkaa, kun
Prosessin alkamisen laukaiseva tapahtuma
Päättyy, kun
Tapahtuma, jonka myötä prosessi päättyy.
Jälkiehdot
Kertoo missä tilassa tiettyjen tietojen tulee olla, kun prosessi päättyy
onnistuneesti.
Poikkeukset
Tapaukset, joissa prosessin suoritus ja jälkiehdot poikkeavat
prosessin normaalikulkuun nähden
Peruutukset
Kuvaus siitä, kuinka jo aloitettu prosessi voidaan keskeyttää ennen
aikaisesti
Liittyvät prosessit
Prosessit, jotka liittyvät kuvattuun prosessiin tavalla tai toisella
Keskeyttävät
prosessit
Lista prosesseista, jotka keskeyttävät kuvatun prosessin kulun.
Huomioita
Mahdollisia prosessin kulkuun vaikuttavia asioita
Alla olevassa kuvassa on vielä selvennetty, mihin yllä olevan taulukon kohdat
sijoittuvat prosessin suorituksessa. Prosessin vaihtoehtoiset kulut on kirjattu
pääasiassa prosessin kulku -osioihin sekvenssikaavioiden jälkeen.
18 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 1 Sanomaliikenneprosessin kulku
Prosessin yleiskuvauksen jälkeen esitetään prosessin kulku sekvenssikaaviolla ja
sitä selittävällä taulukolla. Tämän jälkeen esitetään vielä yhteenvetona rooleittain
kaikki ne tiedot, jotka prosessin loppuun mennessä on päivitetty vastaavien
osapuolten järjestelmiin.
2.2
Sanomakuvaukset
PRODAT-sanomissa välitettävät sanomat ja niiden tietokentät löytyvät luvusta 10.
Sanomakuvaukset suositellaan tulostettavaksi erikseen ja luettavaksi rinnan
prosessikaavioiden kanssa.
2.3
UML
Tässä dokumentissa liiketoimintaprosessien kuvaamisessa on käytetty vuokaavioita
(UML:ssä activity diagram). Sanomaliikenneprosessien yleiskuvauksessa on
käytetty käyttötapauskaavioita (use case diagram), prosessien kulut on esitetty
sekvenssikaavioina (sequence diagram) ja sanomien tietosisällöt ja muut
tietomallien kuvaukset on kuvattu luokkakaavioilla (class diagram).
19 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Dokumenttia tulkittaessa tulee muistaa, että vaikka UML-notaatio on pitkälti
standardoitu, ei tämä tarkoita kuitenkaan sitä, että UML-mallit olisivat täysin vapaat
tulkinnasta. Suuria kokonaisuuksia voidaan aina mallintaa eri näkökulmista ja
UML:ää käytetään yleisesti hyvin moniin eri käyttötarkoituksiin (esim.
ohjelmistokehitys vs. liiketoimintaprosessit), jotka vaativat erilaista tulkintaa.
Varsinkin yksittäinen kaaviokuva voi parhaimmillaan esittää vain osan taustalla
olevasta kokonaisuudesta. Vaihtoehtoisia tapoja esittää jokin asia on myös paljon ja
väkisinkin tulkinnan varaa aina jää. Tässä dokumentissa ei ole pyritty
mahdollisimman suureen oikeaoppisuuteen UML:n teknisen määrittelyn
näkökulmasta, vaan luoda mahdollisimman havainnolliset ja helposti ymmärrettävät
esitykset.
Tämän dokumentin kaavioiden ja sähkön vähittäismarkkinoiden mallinnuksen
luomiseen on käytetty MagicDraw-ohjelmistoa (No Magic, Inc.), joka on sama kuin
NordREGin harmonisointiprojektissa ja ebIX:ssä käytetty ohjelmisto. Alla löytyy
lyhyt johdanto UML-kaavioiden tulkintaan. Lisää UML-tietoutta löytyy Internetistä
varsinkin englanninkielellä. Tämän dokumentin työstämisessä on esimerkiksi
käytetty Wikipediaa1 sekä http://www.uml-diagrams.org-verkkosivustoa. Lisää tietoa
sekä linkki viralliseen UML-dokumentaatioon on löydettävissä myös UML:n
kehitystä hallinnoivan Object Management Group:n UML-sivustolta2.
2.3.1
Yleiset merkintätavat
·
<< >>-merkkien sisään kirjoitettu teksti on ns. stereotyyppi, jonka tarkoitus
on tarkentaa mallinnettavan kohteen (esim. entiteetti tai yhteys) tyyppiä.
Stereotyyppejä on tässä dokumentissa pyritty käyttämään mahdollisimman
havainnollisesti, jotta ne selittäisivät itse itsensä.
·
Minkälainen tahansa viiva mallinnettavien kohteiden välillä tarkoittaa
jonkinlaista yhteyttä. Tässä dokumentissa käytetyt yhteydet on määritetty
alla olevassa taulukossa.
1
http://en.wikipedia.org/wiki/Unified_Modeling_Language
2
http://www.uml.org
20 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Taulukko 2 Tässä dokumentissa käytetyt UML-yhteystyypit
Yhteystyyppi
Määritelmä
Yleistys: kärjen päässä oleva kohde on yleistys toisen pään lähteestä.
Assosiaatio: kohteiden välillä oleva yhteys, jolla on vastine todellisuudessa.
Mahdollinen nuoli viivan päässä tarkoittaa tässä dokumentissa mihin
suuntaan yhteyden nimi (esim. "sisältää") luetaan.
Vahva koostumus: ruuduttomassa päässä oleva entiteetti on olennaisesti
osa ruudullisen pään entiteettiä. Esimerkiksi asiakastiedot ovat kiinteä osa
sopimusta.
Riippuvuus: Lähde on jollain tapaa riippuvainen kohteesta. Tätä
yhteystyyppiä käytetään tässä dokumentissa aina tarkentavan tekstin tai
stereotyypin kanssa.
2.3.2
Käyttötapauskaaviot
Käyttötapauskaavioiden tarkoitus on kertoa mitkä toimijat (engl. Actor) osallistuvat
prosessin suoritukseen sekä mahdolliset yhteydet aliprosesseihin. Toimijalla
tarkoitetaan prosessiin osallistuvaa osapuolta ja sitä kuvataan tikku-ukolla. Alla on
esimerkki muuttoprosessista. Muuttoon osallistuvat toimijat (käyttöpaikan) uusi
myyjä, jakeluverkonhaltija sekä nykyinen myyjä. Muuttoprosessi koostuu
aliprosesseista Sisäänmuutto ja Poismuutto, jotka edelleen sisältävät aliprosesseja.
Stereotyyppi include tarkoittaa sitä, että kohdeprosessi sisältyy aina
lähdeprosessiin. Stereotyyppi extend taas tarkoittaa sitä, että lähdeprosessi sisältyy
kohdeprosessiin vain tiettyjen ehtojen vallitessa.
Kuva 2 Esimerkkikäyttötapauskaavio muutto-prosessista
21 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
2.3.3
Luokkakaaviot
Luokkakaaviot koostuvat ns. entiteeteistä, niiden välisistä suhteista sekä entiteettien
sisältämistä tiedoista. Entiteetti edustaa tiettyä fyysistä tai loogista
(tieto)kokonaisuutta. Esimerkkejä entiteeteistä ovat käyttöpaikka ja myyntisopimus.
Alla löytyvässä kuvassa on esitetty esimerkkinä sanomaliikenteessä esiintyvät
entiteetit.
·
Entiteettien nimet on kirjoitettu paksunnettuna entiteettiä kuvaavan laatikon
ylälaidassa.
·
Nimen alla olevan viivan alapuolelta löytyvät entiteetin attribuutit eli
tietokentät. Attribuuttien perässä olevat hakasulkeet määrittävät attribuutin
moninaisuuden eli tiedon siitä, kuinka monta arvoa tietokenttä voi tai tulee
sisältää. Esimerkiksi [0..1] tarkoittaa, että kenttä on valinnainen (tai vain
tietyissä tilanteissa pakollinen) ja [1] tarkoittaa, että arvo on pakollinen. Jos
arvoja voi olla määrittämättömän monta, käytetään tähän tarkoitukseen *merkkiä. Samanlaista merkintää käytetään myös entiteettien välisten
yhteyksien kuvaamisessa. Alla olevan kuvan mukaisesti esimerkiksi
käyttöpaikalle ei välttämättä ole myyntisopimusta. Tämä on merkitty
kirjoittamalla 0..1 näiden kahden entiteetin välisen yhteyden
myyntisopimuksen päähän. Jos yhteyden päähän ei ole erikseen kirjoitettu
arvoa moninaisuudelle, on moninaisuus oletusarvoisesti 1.
Kuva 3 Esimerkkiluokkakaavio
2.3.4
Sekvenssikaaviot
Sekvenssikaavioilla esitetään prosessin kulkua ja erityisesti toimijoiden välistä
tiedonvaihtoa. Vaaka-akselille sijoitetaan prosessin eri roolit ja pystyakselilla kulkee
aika. Tässä dokumentissa jokainen roolien välinen tiedonvaihto on numeroitu.
Lähtökohtaisesti sanomat tapahtuvat ajallisesti numerojärjestyksessä. Tästä
voidaan kuitenkin poiketa käyttämällä alisekvenssejä. Tässä dokumentissa käytetyt
alt-, par-, opt ja loop-alisekvenssit on selitetty jäljempänä.
22 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
·
kuvaajissa {}-sulkujen sisällä olevat aikarajat ovat vuorokausia, jollei toisin
kuvaajassa erikseen mainita;
·
{}-sulkujen sisällä käytetään merkintätapaa {aikaisintaan..viimeistään}
HUOM! on myös mahdollista, että vain toinen näistä aikarajoista on
määritetty. Jos aikaisintaan tai viimeistään rajaa ei ole ilmoitettu, vastaavaa
sitovaa aikarajaa ei ole;
·
aikarajoissa negatiiviset luvut tarkoittavat aikaa ennen toimituksen alkua
sekä sopimusmuutoksen tai muun muutoksen voimaantuloa ja positiiviset
luvut vastaavasti aikaa näiden jälkeen.
Vaihtoehtoiset kulut
Kuva 4 Esimerkkikaavio vaihtoehtoisesta kulusta sekvenssikaaviossa
Sekvenssikaaviossa prosessin vaihtoehtoiset kulut kuvataan alt (alternative)alisekvenssillä. Toteutuva kulku riippuu ennalta määritetyistä ehdoista. Yllä
olevassa esimerkissä hakasulkeiden sisään kirjoitetun ehdon täyttyessä osapuoli 1
lähettää viestin 1 osapuolelle 2. Muussa tapauksessa osapuoli 2 lähettää viestin 2
osapuolelle 1. Huomioitavaa on, että katkoviivan molemmilla puolilla voi olla
enemmän kuin yksi sanoma.
23 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Valinnainen kulku
Kuva 5 Esimerkkikaavio valinnaisesta kulusta sekvenssikaaviossa
Prosessin valinnainen kulku kuvataan opt (option)-alisekvenssillä. Yllä olevassa
esimerkissä osapuoli 1 lähettää aina viestin 1 osapuolelle 2, mutta osapuoli 2
lähettää viestin 2 vain, jos [ehto] täyttyy.
Rinnakkainen kulku
Kuva 6 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa
Par-alisekvenssillä kuvataan rinnakkain suoritettavia kulkuja. Esimerkin
tapauksessa viesti 1 ja 2 voidaan lähettää rinnakkain tai kummassa järjestyksessä
hyvänsä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kumpaakaan viesteistä voidaan
jättää lähettämättä.
24 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Silmukka (loop)
Silmukka-alisekvenssi toistetaan niin monta kertaa kuin tietty hakasulkeiden sisään
kirjoitettu ehto on voimassa. Esimerkki silmukasta on esitetty alla olevassa kuvassa.
Kuva 7 Esimerkkikaavio rinnakkaisesta kulusta sekvenssikaaviossa
25 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3
LIIKETOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTELY
Tämän luvun kuvaustapa pohjautuu ebiX®, ENTSO-E ja EFET:n laatimaan
"roolimalliin" (engl. Role Model) [3], joka on saatavilla ENTSO-E:n kotisivuilta.
Kyseisen roolimallin tarkoitus on määrittää Euroopan laajuisesti yhteinen
terminologia sähkömarkkinoiden tiedonvaihdon ja IT-järjestelmien kehittämistä
varten. Roolimallissa on tunnistettu, kuvattu ja nimetty kaikki itsenäisesti toimivat
roolit, jotka osallistuvat tiedonvaihtoon sähkömarkkinoilla Euroopassa. Roolimallista
löytyy myös ns. tietojoukot, jotka kuvaavat erilaisia kokonaisuuksia, joiden tietoja
vaihdetaan osapuolten kesken ja jotka ovat paikkoja, joissa sähköä siirtyy,
tuotetaan, kulutetaan tai kaupataan. Esimerkkejä tietojoukoista ovat käyttöpaikka ja
jakeluverkko. Huomioitava on, että jokaista yllä mainitun mallin roolia ei välttämättä
löydy Suomen sähkömarkkinoiden piiristä.
Roolien määrittäminen selventää prosessien kuvausta ja auttaa yhteisen kielen
luomisessa. Aina ei voida myöskään yksiselitteisesti määrätä osapuolta, joka toimii
kulloinkin tietyssä tehtävässä. Nykypäivänä yhtiöt ulkoistavat paljon omalla
vastuullaan olevia toimintoja ja eri toiminnot on usein yhtiön sisällä jaettu omiksi
kokonaisuuksiksi. Varsinaista lain määräämää vastuuta ei voi kuitenkaan siirtää,
vaan vastuu säilyy ulkoistamisen myötäkin. Roolien tunnistamisella on merkitystä
varsinkin tulevissa datahubin määrittelyissä. Myös Nordic Ediel Groupin
harmonisointi- [4] ja norjalaisten datahub-määrittelyissä [5] on hyödynnetty yllä
mainittua roolimallia.
3.1
Roolit
Alla olevassa taulukossa on määritelty sähkön vähittäismarkkinoilla toimivat roolit
nykyprosessien näkökulmasta. Roolit kuvaavat osapuolen (kuten tietyn myyjän tai
jakeluverkonhaltijan) käyttäytymistä ja vastuita prosesseissa eikä rooli täten edusta
mitään yksittäistä olemassa olevaa osapuolta. Sen sijaan yksittäinen osapuoli voi
toimia useassa eri roolissa, kuten käyttöpaikan asukas voi olla sekä asiakas että
verkkoon liittyjä samaan aikaan alla olevien määritelmien mukaisesti. Osapuolet
eivät voi jakaa roolia.
Taulukko 3 Merkittävimmät roolit sähkön vähittäismarkkinoilla
Rooli
Kuvaus
Asiakas
Luonnollinen henkilö tai yritys, jolla on sähkönmyynti-, sähköntoimitus ja/tai
sähkönostosopimus myyjän kanssa ja/tai verkkosopimus JVH:n kanssa ja joka
hankkii tai tuottaa sähköä pääasiassa omaan käyttöönsä.
Synonyymit: Sähkönkäyttäjä, loppukäyttäjä
Avoin toimittaja
Sähkömarkkinoiden osapuoli, joka toimittaa asiakkaalleen kaiken tämän
tarvitseman sähkön tai tasapainottaa asiakkaan sähkön tuotannon ja hankinnan
sekä käytön ja toimituksen erotuksen toimittamalla puuttuvan sähkömäärän tai
vastaanottamalla ylijäämän kunkin tunnin aikana. [6] Tässä yhteydessä asiakas
tarkoittaa yllä määritetystä poiketen myös muita sähkömarkkinaosapuolia.
Kuluttaja
Asiakas, joka on luonnollinen henkilö, ja joka hankkii tai tuottaa sähköä pääasiassa
muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten. [7]
26 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Synonyymit: Kuluttaja-asiakas
Liittyjä
Liittymissopimuksen osapuoli, joka sopii jakeluverkonhaltijan kanssa kiinteistön
sähkölaitteiston liittämisestä jakeluverkkoon.
Mittausvastuullinen
Jakeluverkonhaltija tai muu verkkoyhtiö, joka vastaa mittaustietojen hallinnasta
omalla vastuullaan olevien mittausten osalta.
Myyjä
Myyjä, joka toimii sähkön vähittäismarkkinoilla. Myyjällä on sähkönmyynti- ja/tai
ostosopimus käyttöpaikan asiakkaan kanssa. Myyjä voi olla avoin toimittaja tai
toimittaa kiinteän määrän sähköä (ns. kiinteä toimitus). Tässä dokumentissa
myyjällä tarkoitetaan yleisesti avointa toimittajaa, sillä kiinteiden toimitusten osalta
jakeluverkonhaltijan ja myyjän välillä ei käydä tiedonvaihtoa. Myyjällä tulee olla
Fingridin myöntämä osapuolitunnus.
Synonyymit: Sähkönmyyjä
Nykyinen myyjä
Myyjä, jonka kanssa asiakkaalla on voimassaoleva sähkönmyyntisopimus
prosessiin liittyvällä käyttöpaikalla prosessin alkaessa.
Tasevastaava
Osapuoli, joka tasapainottaa sähkön tuotantonsa ja hankintansa sekä sähkön
käyttönsä ja toimitustensa erotuksen tasesähköyksikön toimittamalla tasesähköllä.
[8]
Yritysasiakas
Asiakas, joka ei ole kuluttaja-asiakas. Pääsääntöisesti yritysasiakas on asiakas,
joka hankkii tai tuottaa sähköä osana yritystoimintaa. Yritysasiakkaalla voidaan
kuitenkin tarkoittaa myös muuta ei-luonnollista oikeushenkilöä kuten järjestöä.
Toimitusvelvollinen
myyjä
Jokaisella verkkoalueella on yksi toimitusvelvollinen myyjä, jolla on
sähkömarkkinalain mukaisesti toimitusvelvollisuus tietyn jakeluverkonhaltijan
vastuualueella. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, jotka ovat enintään
3x63 A pääsulakkeella varustettuja tai joihin ostetaan sähköä enintään 100 000
kWh vuodessa.
Uusi myyjä
Myyjä, joka käynnistää myyjän vaihto - tai muuttoprosessin tietylle käyttöpaikalle.
Uusi myyjä voi olla samalla myös käyttöpaikan nykyinen myyjä.
Verkkoon liittyjä
Luonnollinen henkilö tai yritys, jolla on liittymissopimus verkkoyhtiön kanssa.
Jakeluverkonhaltija
(JVH)
Yritys, jolla on hallinnassaan yksi jakelu- tai suurjännitteinen jakeluverkko ja joka
harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa tässä verkossa. [8]
Jakeluverkonhaltijalla on myös yksilöllinen Fingridin myöntämä osapuolitunnus.
Jakeluverkonhaltijan tulee lain mukaan kohdella kaikkia osapuolia tasapuolisesti ja
ketään suosimatta.
27 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.2
Tietojoukot
Tietojoukko (engl. domain) on suoraan suomennettuna yksilöllisesti tiettyä
tarkoitusta varten määritetty ja rajattu alue, jossa sähkön kulutusta, tuotantoa,
siirtoa tai myyntiä voidaan määrittää [3]. Käytännössä tietojoukolla voidaan käsittää
tiettyä tarkoitusta varten rajattua kokonaisuutta, jonka tietoja voidaan vaihtaa
osapuolten kesken. Osa tietojoukoista esiintyy myös sanomaliikenteessä ja näiden
tietosisällöt on tarkemmin esitetty luvussa 6.
Taulukko 4 Merkittävimmät tietojoukot sähkön vähittäismarkkinoilla
Tietojoukko
Kuvaus
Käyttöpaikka
Fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi asuntoon, liittyvä tietojoukko, joka sitoo
asiakkaan liittymis-, verkko- ja myyntisopimuksen kautta jakeluverkonhaltijaan ja
sähkön myyjään ja jossa sähkön kulutusta tai tuotantoa voidaan mitata.
Mittari
Laite, joka rekisteröi sähkön kulutuksen tai tuotannon. Mittari saattaa sisältää
myös integroidun tai erillisen ohjauslaitteen, jolla voidaan ohjata käyttöpaikan
sähkölaitteita tai esimerkiksi kerrostalon muita mittareita.
Mittausrekisteri
Mittarin sisältämä looginen tai fyysinen kokonaisuus, joka rekisteröi tiettyä
mittauskohdetta, kuten pätötehon antoa verkkoon tai loistehon ottoa verkosta.
Rekisteri saattaa sisältää tuntitietoja tai kumulatiivisia lukemia.
Mittauspiste
Piste, jossa sähkön kulutusta, tuotantoa, myyntiä tai siirtoa voidaan määrittää.
Määritys voi tapahtua mittaamalla, arvion perusteella tai laskennallisesti.
Mittauspiste voi olla käyttöpaikka tai rajapiste.
Rajapiste
Mittauspiste, jossa kahden verkon välinen siirto määritetään.
Sähköliittymä
Fyysinen liittymä, joka yhdistää kiinteistön tai muun kohteen verkkoon.
Verkko (tai verkkoalue)
Tässä dokumentissa verkolla käsitetään Suomen sähköjärjestelmään liittynyt tai
siitä erillään toimiva Sähkömarkkinalain mukainen jakeluverkko tai
suurjännitteinen jakeluverkko.
28 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.3
Roolimalli
Alla olevassa kuvassa on esitetty ylätason kuvaus yllä kuvattujen roolien ja
tietojoukkojen välisistä suhteista. Kuvan tarkoitus on edelleen selventää tämän
luvun aiempia määritelmiä sekä rajata nykyisessä sanomaliikenteellä toteutetussa
tiedonvaihdossa tarkasteltu alue. Roolit Mittarin kunnossapitäjä ja Mittaustiedon
kerääjä on lisätty kuvaan rajausta varten, eikä näitä rooleja ole tarkemmin
määritelty.
Kuva 8 Sähkön vähittäismarkkinoiden roolimalli
29 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.4
Sopimukset
Sähkön vähittäismarkkinoilla jakeluverkonhaltijan ja asiakkaan välillä solmittavia
sopimuksia ovat liittymissopimukset, sähköverkkosopimukset sekä liittymän
ylläpitosopimukset. Myyjän ja asiakkaan välillä solmittavia sopimuksia ovat
sähkönmyyntisopimukset, sähkönostosopimukset, sähköntoimitussopimukset sekä
erityistapauksena ns. taustasopimukset. Asiakas voi solmia sopimuksia
haluamansa myyjän kanssa, mutta jakeluverkonhaltija määräytyy sopimuksiin aina
sen perusteella, kenen jakeluverkonhaltijan vastuualueella käyttöpaikka sijaitsee.
Saman käyttöpaikan verkko- ja myyntisopimukset voidaan sopia eri asiakkaiden
kanssa. Tämä on yleistä esimerkiksi avio- tai avopuolisoiden solmiessa sopimuksia.
Koska avopuolisot vastaavat ainoastaan omista veloistaan, saattaa uudella myyjällä
olla intressiä tehdä käyttöpaikan myyntisopimus samojen henkilöiden nimiin. Kun
sopimukset ovat tehty molempien henkilöiden kanssa, myös asiointi sopimuksiin
liittyvissä asioissa helpottuu. Luottamuksellisuusperiaatteen vuoksi
jakeluverkonhaltija tai myyjä ei saa milloinkaan ilmoittaa asiakastietoja muille
osapuolille ilman asiakkaan valtuutusta tai lupaa. Tämän ja muiden vastaavien
syiden vuoksi suositus on, että sopimukset tehtäisiin aina molempien puolisoiden
nimiin [9].
3.4.1
Liittymissopimus
Ennen kuin kiinteistön tai muun käyttöpaikan sähkölaitteisto voidaan liittää
verkkoon, tulee liittyjän sopia tästä jakeluverkonhaltijan kanssa
liittymissopimuksella. Liittymissopimus voi kattaa useamman käyttöpaikan
esimerkiksi kerrostalokiinteistöissä.
Liittymissopimusta ei voida siirtää toiselle liittyjälle, jos jakeluverkonhaltijalla on
samalle käyttöpaikalle solmittuun verkkosopimukseen, sähköntoimitussopimukseen
tai liittymissopimukseen perustuvia saatavia. Siirtäminen voidaan kuitenkin tehdä,
jos uusi liittyjä ottaa kyseiset saatavat vastattavakseen. Jakeluverkonhaltijalla ei ole
myöskään velvollisuutta aloittaa verkkopalvelua, ellei saatavia ole maksettu tai
sopimusta siirretty edellä kuvatun mukaisesti. Liittymissopimus ei siirry
automaattisesti kiinteistökaupan yhteydessä, vaan sopimuksen siirtämisestä tulee
olla maininta kiinteistön luovutuskirjassa tai muussa erillisessä sopimuksessa.
Ilman liittymissopimusta käyttöpaikalle ei voida solmia sähköverkko- tai
sähkönmyyntisopimusta. Voimassa olevan liittymissopimuksen päättymisen jälkeen
jakeluverkonhaltijalla on oikeus purkaa sopimuksen mukainen liittymä.
3.4.2
Sähköverkkosopimus
Sähköverkkosopimuksella (verkkosopimuksella) jakeluverkonhaltija ja asiakas
sopivat sähköverkkopalvelusta (verkkopalvelusta) käyttöpaikkakohtaisesti.
Sähköverkkopalvelu mahdollistaa sähkön jakelun ja sitä myötä sähköntoimituksen
käyttöpaikalle. Sähkön jakelulla tarkoitetaan sähkön fyysistä siirtämistä verkosta
käyttöpaikalle ja sähköntoimituksella toimitetun sähköenergian vähittäismyyntiä
käyttöä tai jälleenmyyntiä varten. Sähköverkkosopimus sisältää sekä verkko- että
30 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
myyntisopimuksissa tarvittavien mittausten järjestämisen ja mittaustietojen
lukemisen, raportoinnin sekä välittämisen käyttöpaikan sähkönmyyjälle ja muille
tietoon oikeutetuille osapuolille. Verkkosopimuksen perusteella asiakas voi myös
antaa jakeluverkonhaltijalle oikeuden katkaista ja kytkeä käyttöpaikan
etäohjattavissa olevia sähkölaitteita.
3.4.3
Sähkönmyyntisopimus
Sähkönmyyntisopimuksella (myyntisopimuksella) myyjä ja asiakas sopivat
sähköenergian myynnistä eli sähköntoimituksesta käyttöpaikalle. Mahdollisesta
käyttöpaikalta sähköverkkoon syötetyn sähköenergian ostamisesta sovitaan myyjän
ja asiakkaan välillä erillisellä sähkönostosopimuksella.
Käyttöpaikalla voi olla useampi sähkönmyyjä, joista vain yksi voi lain mukaan olla
avoin toimittaja. Muut myyjät kuin avoin toimittaja sopivat asiakkaan kanssa ns.
kiinteästä toimituksesta, jossa myyjä myy kullekin tunnille sovitun määrän energiaa.
Käytännössä vähittäismarkkinoilla käyttöpaikalla on pääasiallisesti vain yksi myyjä,
joka on asiakkaan avoin toimittaja. Tietoa mahdollisista kiinteistä toimituksista ei
vaihdeta myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden kesken, vaan hoidetaan osana
kansallista taseselvitysprosessia.
Jokaisella verkkoalueella on yksi toimitusvelvollinen myyjä, jolla on
sähkömarkkinalain mukaisesti toimitusvelvollisuus tietyn jakeluverkonhaltijan
vastuualueella. Toimitusvelvollisuus koskee käyttöpaikkoja, jotka ovat enintään
3x63 A pääsulakkeella varustettuja tai joihin ostetaan sähköä enintään 100 000
kWh vuodessa. Toimitusvelvollinen myyjä ei voi kieltäytyä tekemästä
sähkönmyyntisopimusta asiakkaan kanssa julkisesti ilmoitetuilla vakioehdoilla.
Toimitusvelvollista myyjää sitovat myös muut muita myyjiä tiukemmat
lainsäädännössä säädetyt ehdot. Toimitusvelvollisella myyjällä on oikeus saada
jakeluverkonhaltijalta tieto, kuuluuko asiakas toimitusvelvollisuuden piiriin.
Energiatietojen osalta tässä tapauksessa on oikeus tietää, toteutuuko
toimitusvelvollisuusraja vai ei. Toimitusvelvollisella myyjällä on oikeus saada myös
energian summatieto siitä, miten paljon verkon toimitusvelvollisuuden piirissä
olevista asiakkaista on muilla myyjillä.
3.4.4
Sähköntoimitussopimus
Lain mukaan asiakkaalla on oikeus solmia toimitusvelvollisen myyjän kanssa niin
sanottu sähköntoimitussopimus, jolla myyjä ottaa vastattavakseen myös
verkkopalvelun. Tällöin sähköntoimitussopimus kattaa sekä sähkönmyynti- että
sähköverkkosopimuksen mukaiset palvelut, vastuut ja velvoitteet.
Jakeluverkonhaltija voi myös tarjota yleisesti kaikille myyjille mahdollisuuden solmia
asiakkaidensa kanssa sähköntoimitussopimuksia. Sähköntoimitussopimus
edellyttää myyjän ja jakeluverkonhaltijan välistä sopimusta, jossa sovitaan millä
ehdoin myyjä voi verkkopalvelun ottaa vastattavakseen. Jatkossa verkko- ja/tai
myyntisopimuksesta puhuttaessa tarkoitetaan myös mahdollista
sähköntoimitussopimusta.
31 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.4.5
Sähköntoimituksen edellytykset
Sähköntoimitus käyttöpaikalle edellyttää voimassaolevaa liittymis-, sähkönmyynti- ja
sähköverkkosopimusta. Käytännössä voi kuitenkin ilmetä lyhytaikaisia tilanteita,
joissa vain verkko- tai myyntisopimus on voimassa. Jakeluverkonhaltija ei lain
mukaan voi toimia sähkönmyyjänä tai osoittaa asiakkaalle oletusmyyjää, joten
jakeluverkonhaltijan tulee katkaista käyttöpaikan sähköt tilanteissa, joissa
käyttöpaikalla ei ole myyjää. Poikkeuksena edelliseen luetaan vain tilanteet, joissa
asiakkaan sähköntoimitus on päättynyt myyjästä aiheutuvasta syystä. Tällöinkin
sähköt tulee katkaista asiakkaalle tehdyn ilmoituksen ja laissa määritetyn
määräajan jälkeen. Tässä poikkeustilanteessa ja jos sähköjä ei saada syystä tai
toisesta katkaistuksi tai tilanteen lyhytaikaisuuden vuoksi sähköjä ei haluta
katkaista, lasketaan käyttöpaikalle toimitetut sähköt jakeluverkonhaltijan hävikiksi.
3.4.6
Liittymän ylläpitosopimus
Jos käyttöpaikalle ei ole (yhtään) voimassa olevaa verkkosopimusta, tulee liittyjän
sopia liittymän ylläpidosta erikseen jakeluverkonhaltijan kanssa liittymän
ylläpitosopimuksella. Liittymän ylläpitosopimuksen ehtojen rikkominen ja sitä myötä
purkaminen tai muusta syystä aiheutuva sopimuksen päättyminen johtaa myös
liittymissopimuksen päättymiseen.
3.4.7
Sopimusten solmiminen ja voimassaolo
Liittymissopimus, verkkosopimus ja myyntisopimus voidaan solmia toistaiseksi
voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Jakeluverkonhaltijan tulee tarjota verkkoon
liittämistä ja verkkopalveluita kaikille niitä pyytäville tasapuolisin ehdoin.
Jakeluverkonhaltija ei saa irtisanoa kuluttajan verkkosopimusta. Muun asiakkaan
sähköverkkosopimuksen jakeluverkonhaltija saa irtisanoa vain, jos sopimuksen
pitäminen voimassa on lainsäädännön muutoksen tai olosuhteiden olennaisen
muutoksen takia hänen kannaltaan kohtuutonta. Tällöin jakeluverkonhaltijan
irtisanomisaika on vähintään kolme kuukautta. Kuluttajan verkkosopimuksen
irtisanomisaika on kaksi viikkoa.
Myyjät voivat vapaasti valita asiakkaansa. Toimitusvelvollinen myyjä on kuitenkin
velvoitettu toimittamaan sähköä toimitusvelvollisuuden piirissä oleville asiakkaille.
Kuluttajien ja yritysasiakkaiden sekä toimitusvelvollisen myyjän osalta sovelletaan
lain mukaan erilaisia sopimusehtoja. Myyjä ei voi irtisanoa kuluttajan
toimitusvelvollisuuden piirissä olevaa myyntisopimusta. Muun kuin kuluttajan
toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan myyntisopimuksen myyjä voi irtisanoa kolmen
kuukauden irtisanomisajalla, jos myyntisopimuksen pitäminen voimassa on
lainsäädännön muutoksen tai olosuhteiden olennaisen muutoksen takia myyjän
kannalta kohtuutonta. Kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa toimitusvelvollisuuden
ulkopuolella olevan myyntisopimuksen kahden viikon irtisanomisajoin, jollei muuta
ole sovittu. Myyjän irtisanomisaikaa ei kuitenkaan voida sopia kahta viikkoa
lyhemmäksi. Joissain toistaiseksi voimassa olevissa myyntisopimuksissa sovitaan
poikkeuksellisen tiukoista irtisanomisehdoista erityisistä syistä, kuten tietyksi ajaksi
tehdyn hinnankiinnityksen vuoksi.
32 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon kannalta oleellisin on myyntisopimuksen
voimassaolo. Määräaikaista myyntisopimusta ei lähtökohtaisesti voida päättää
kesken määräajan, ellei kyseessä ole asiakkaan poismuutto. On kuitenkin
mahdollista, että poismuutto ei oikeuta määräaikaisen sopimuksen ennen aikaiseen
irtisanomiseen tai asiakkaalla voi olla mahdollisuus irtisanoa määräaikainen
sopimus ennen aikaisesti tiettyä korvausta vastaan, jos näin on osapuolten kesken
sovittu. Kuluttaja saa kuitenkin irtisanoa toimitusvelvollisuuden ulkopuolella olevan
yli kahdeksi vuodeksi tehdyn määräaikaisen myyntisopimuksen kahden viikon
irtisanomisajalla, kun se on ollut voimassa kaksi vuotta. Alan käytäntö on, että
kuluttajan kanssa sovittu määräaikainen myyntisopimus muuttuu kahden vuoden
kuluttua toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei muuta ole sovittu.
Toistaiseksi voimassa olevat sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus
päättyvät ilman eri toimenpiteitä, kun kyseistä käyttöpaikkaa koskeva
liittymissopimus päättyy. Liittyjä ei kuitenkaan saa irtisanoa liittymissopimusta, jos
kyseistä käyttöpaikkaa koskeva muun kuin itse liittyjän tekemä sähköverkkosopimus
tai sähkönmyyntisopimus on voimassa.
Vähittäismarkkinoilla sovitun käytännön mukaisesti sopimukset ovat aina voimassa
täysiä vuorokausia.
3.4.8
Vakuudet
Jakeluverkonhaltija ja sähkönmyyjä voivat vaatia asiakkaalta vakuuksia tai
ennakkomaksuja sopimuksen sopimisvaiheessa. Kuluttajilta voidaan näitä vaatia
kuitenkin vain erittäin painavasta syystä. Mikäli asiakas ei suorita vakuutta tai
ennakkomaksua sovittuun määräaikaan mennessä, raukeaa verkko- tai
myyntisopimus välittömästi ilman erillistä ilmoitusta ja jakeluverkonhaltijan tulee
katkaista käyttöpaikan sähköt. Vakuuksia voidaan myös pyytää ennen sähköjen
kytkemistä takaisin, jos ne on ensin sopimusrikkomuksen vuoksi katkaistu.
Vakuuksien ehdot on esitetty tarkemmin verkkopalvelu- sekä
sähkönmyyntiehdoissa.
3.4.9
Sopimusten peruutusehdot
Ei-kirjallisesti sovituista verkko- ja myyntisopimuksista tulee jakeluverkonhaltijan tai
myyjän lähettää vahvistusilmoitus välittömästi ja viimeistään kahden viikon kuluttua
sopimuksen tekemisen jälkeen. Vahvistusilmoituksen tulee sisältää sovitut
sopimusehdot sekä huomautusaika, jonka puitteissa asiakas voi huomauttaa, että
hän ei pidä ilmoituksen ehtoja sovitun mukaisina. Tämän jälkeen asia sovitellaan
tapauskohtaisesti ja sovittelu voi johtaa sopimuksen peruuttamiseen.
Huomautusajan tulee olla vähintään kolme viikkoa.
Edellisen lisäksi kuluttajalla on kuluttajasuojalain mukaan 14 vuorokauden
peruutusoikeus kotimyyntinä tai etämyyntinä tehdyissä sopimuksissa. Tämä koskee
esimerkiksi Internetin välityksellä tehtyjä sopimuksia. Mikäli kuluttajalle ei ole
ilmoitettu peruuttamisoikeuden käyttämistä koskevia ehtoja, määräaikoja ja
menettelyjä, peruuttamisoikeus päättyy vasta 12 kuukauden kuluttua sähkön
toimituksen alkamisesta.
33 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Asiakkaalla ei ole peruutusoikeutta muissa tapauksissa, joita ei ole yllä mainittu ja
joissa sopimus on tehty kirjallisesti. Käytännössä kuitenkin lähes kaikki sopimukset
tehdään koti- tai etämyyntinä. Myyjällä ja jakeluverkonhaltijalla ei ole asiakasta
vastaavaa oikeutta peruuttaa tehtyä sopimusta, muuten kuin purkamalla sopimus
asiakkaan sopimusrikkomuksen vuoksi.
3.4.10
Luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoite
Lähtökohtaisesti asiakas omistaa asiakas-, sopimus- ja käyttöpaikkatietonsa ja
hänellä on oikeus päättää omien tietojensa luovuttamisesta. Asiakkaan tietoja
voidaan luovuttaa myös asiakkaan valtuutusta vastaan.
Sähkömarkkinalainsäädännön perusteella toimijoilla on velvoite välittää muille
sähkömarkkinaosapuolille ne tiedot, jotka nämä tarvitsevat oman tehtävänsä
täyttämiseksi. Tietojen luovuttamisessa tulee huomioida sekä luottamuksellisuusettä syrjimättömyysperiaatteet. Jakeluverkonhaltija voi esimerkiksi luovuttaa
myyjälle historiatietoja vain siltä ajalta, jolloin myyjällä ja asiakkaalla on ollut
sopimus.
Toimitusvelvollisella myyjällä on lisäksi oikeus saada jakeluverkonhaltijalta tieto,
kuuluuko asiakas toimitusvelvollisuuden piiriin, mikäli asiakas on ilmoittanut halunsa
palata toimitusvelvollisuusasiakkaaksi. Toimitusvelvollisella myyjällä on myös
oikeus saada verkkoyhtiöltä energian summatietona tieto, kuinka paljon muilla
myyjillä on yhteensä ko. verkkoalueen toimitusvelvollisuuden piirissä olevia
asiakkaita.
Sähkömarkkinalaissa edellytetään sähkömarkkinoiden toimijoilta
salassapitovelvollisuutta. Lisäksi muussa lainsäädännössä on velvoitteita tietojen
salassapidon osalta. Energiateollisuus ry on myös julkaissut sivuillaan ohjeita
luottamuksellisuus- ja salassapitovelvoitteista.
3.4.11
Pientuotanto
Pientuotannolla tarkoitetaan tässä dokumentissa tuotantoa, joka lasketaan
taseselvityksessä kulutustaseen puolelle. Taseselvityksessä sovellettava raja
vastaavalle tuotannolle on 1 MVA. Pientuotantoon sisältyy etupäässä käyttöpaikan
omaan kulutukseen tarkoitettu tuotanto, johon kuuluu esimerkiksi pienten maatilojen
sähköntuotanto ja aurinkosähköntuotanto yritysten tai asuinkiinteistöjen piirissä.
Jos käyttöpaikalla on käytössä sähköntuotantolaitteistoa ja on mahdollista, että
sähköä voidaan syöttää ainakin osittain jakeluverkkoon, tulee liittymis- ja
verkkopalveluehdoista tällöin sopia erikseen. Käyttöpaikan asiakkaalla tulee tällöin
olla myös voimassa oleva sähkönostosopimus valitsemansa myyjän kanssa.
Käyttöpaikan sähkönmyyjä ja sähkönostaja voivat olla eri osapuolia.
Myöhemmin tässä dokumentissa sähkönmyynnistä ja kulutuksesta puhuttaessa
voidaan tarkoittaa myös sähkönostoa tai tuotantoa, mikäli tämä ei ole asiayhteyden
kanssa ristiriidassa.
34 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.4.12
Taustasopimukset
Osa sähkönmyyjistä tarjoaa erillisenä palveluna kiinteistön omistajalle
mahdollisuutta tehdä ns. taustasopimus, joka tulee voimaan esimerkiksi
vuokralaisten vaihtumisen väliseksi ajaksi. Aktivoimalla taustasopimuksen väliajaksi
kiinteistön omistaja varmistaa sähköjen keskeytyksettömän toimituksen. Myyjä
hoitaa asiakkaan puolesta tällöin myös verkkopalvelusta sopimisen
jakeluverkonhaltijan kanssa.
3.5
Käyttöpaikat
Käyttöpaikka on olennainen osa sähkömarkkinoiden sopimuksia, sillä se yhdistää
toisiinsa jakeluverkonhaltijan, sähkönmyyjän, asiakkaan sekä fyysisen sijainnin,
jossa sähköä kulutetaan tai tuotetaan. Käyttöpaikkojen hallinnointi on
jakeluverkonhaltijoiden vastuulla. Jakeluverkonhaltijat ylläpitävät käyttöpaikkojen
tunnistetietoja kansallisessa käyttöpaikkarekisterissä oman verkkonsa osalta.
Käyttöpaikkarekisteriin on tallennettu valtaosa Suomen käyttöpaikoista, noin 3,4
miljoonan sähkönkäyttöpaikan käyttöpaikkatunnukset. Käyttöpaikkarekisterissä
löytyy käyttöpaikkatunnus, käyttöpaikan verkon tunnus, lähiosoite sekä
postinumero.
Käyttöpaikka voi olla mikä tahansa kohde, jossa sähköä kulutetaan tai tuotetaan.
Erilaisia käyttöpaikkoja on esimerkiksi yksittäinen kiinteistö, kuten omakotitalo tai
kerrostalo, kerrostaloasunto tai rakennustyömaa. Laskutuksen ja sopimusten
kannalta erikoistapauksen muodostavat kiinteistöt, joissa kiinteistönhaltija vastaa
sähkön toimittamisesta huoneistoihin kiinteistön sisäisen sähköverkon kautta.
3.5.1
Kiinteistön sisäisen sähköverkon käyttöpaikat
Usein kiinteistössä tai kiinteistöryhmässä sähkön jakelu yksittäisiin huoneistoihin (tai
muihin erilliskohteisiin) tapahtuu sisäisen sähköverkon kautta. Tällöin
kiinteistönhaltija hoitaa itse tai tilaa palveluna sähkön käytön mittaamisen ja
käyttömaksujen keräämisen yksittäisten huoneistojen ja muiden erilliskohteiden
sähkönkäyttäjiltä. Kiinteistönhaltijan on kuitenkin huolehdittava siitä, että
loppukäyttäjällä on mahdollisuus tehdä sähköverkkosopimus ja
sähkönmyyntisopimus, jossa sähköntoimitus tapahtuu jakeluverkonhaltijan
jakeluverkon kautta [8]. Näissä tapauksissa sopimusmielessä kiinteistölle on
olemassa oma käyttöpaikka, jolle sovitaan vähintäänkin liittymissopimus.
Yksittäisille huoneistoille voidaan tämän lisäksi sopia huoneistokohtaisia
käyttöpaikkoja. Huoneistokohtaisille käyttöpaikoille ei tehdä jakeluverkonhaltijan
kanssa omaa liittymissopimusta, vaan verkko- ja myyntisopimus voidaan tehdä
kiinteistölle sovitun liittymissopimuksen perusteella.
35 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
3.5.2
Saneerauskohteet
Saneerauskohteet tuottavat usein haasteita verkko- ja myyntipalveluihin. Asiakkaan
vastuulla on ilmoittaa käyttöpaikan sähkölaitteistoon tehtävistä muutoksista. Usein
kuitenkaan jakeluverkonhaltijalla eikä myyjällä ole ajan tasalla olevaa tietoa
saneerauskohteen tilasta.
3.5.3
Vakiokulutuskohteet
Verkkoyhtiöiden alueella voi olla sellaisia kohteita, joissa ei ole mittausta. Näitä
kohteita voi olla esimerkiksi kaapeli-TV vahvistimien jakokaapit, mainostaulut jne.
Laskutus perustuu vakiotehoon ja käyttötunteihin tai vuosikäyttöarvioon ja
tyyppikuormituskäyrään. Kohteiden liittymisteho sähköverkkoon on hyvin pieni.
Vakiokulutuskohteiden asiakkailla tulee myös olla mahdollisuus ostaa sähkönsä
valitsemaltaan sähkönmyyjältä. Kilpailun esteiden poistamiseksi on kohteisiin
järjestettävä mittaus (suositeltu tapa) tai jos mittauksen järjestäminen on teknisesti
mahdotonta tai kohteen mittarointikustannukset sähkönkäyttöön nähden on kallis
ratkaisu (kustannukset enemmän kuin kohteen 10 vuoden sähkönkäyttö) kohteiden
luotettavasti määritellyt tehot lasketaan yhteen, ja yhteen lasketusta tehosta
muodostetaan tuntitehot jokaiselle käyttötunnille käyttöä vastaavalla tavalla.
Summakäyrästä muodostetaan yksi tuntimitattu käyttöpaikka Energiateollisuuden
EDIEL sanomavälityksen yleisen sovellusohjeen mukaisesti.
3.5.4
Tilapäiset käyttöpaikat
Osa käyttöpaikoista on tilapäisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaisia tapahtumia tai
työmaata varten perustettavat käyttöpaikat, jotka luodaan ja poistetaan sähkön
tarpeen alkaessa ja päättyessä. Tilapäisiä käyttöpaikkoja varten tulee sopia verkkoja myyntisopimuksen lisäksi määräaikainen liittymissopimus.
3.5.5
Salassa pidettävät käyttöpaikan asiakastiedot
Joissain tilanteissa käyttöpaikan asiakastiedot on pidettävä salassa, jotta kukaan
ulkopuolinen ei voi saada tietoonsa tietyn henkilön käyttöpaikan osoitetta.
Asiakastietojen salausta voi pyytää itse asiakas tai pyyntö voi tulla viranomaisilta.
Asiakkaan pyytäessä salausta tulee osapuolen huolehtia siitä, että asiakkaan tietoa
ei luovuteta ulkopuolisille. Viranomaisen pyytäessä salausta asiakkaalle luodaan
tietojärjestelmään myös valehenkilöllisyys.
36 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4
SÄHKÖN VÄHITTÄISMARKKINOIDEN PROSESSIT
Sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon kannalta tärkeimmät prosessit ovat
·
sähkön toimituksen aloittamiseen ja päättämiseen liittyvät prosessit;
·
sähkön kulutuksen ja pientuotannon mittaus ja mittaustietojen ilmoittaminen;
·
asiakkaan laskutus;
·
katkaisut ja kytkennät;
·
sopimuksiin, laskutukseen, asiakastietoihin ja käyttöpaikkoihin tehtävien
muutosten käsittely; sekä
·
jakeluverkonhaltijan taseselvitys mukaan lukien tasoituslaskenta ja
tasevirheiden käsittely
Tässä luvussa käydään läpi vähittäismarkkinoiden yllä mainitut prosessit ja niihin
liittyvät tehtävät ja käytännöt. Nämä käydään läpi siltä osin, mikä on
vähittäismarkkinoiden osapuolien tiedonvaihdon ja tässä dokumentissa kuvattujen
markkinaprosessien ymmärtämisen kannalta oleellista. Luvun tarkoitus on esittää
tiivistetty yleiskuvaus nykytilanteesta sekä kuvata lyhyesti yleisimmät
erikoistilanteet, joita sopimuksien soveltamisessa esiintyy.
Nykyprosessit on tässä dokumentissa kuvattu eri tasoilla eri kappaleissa:
·
Prosessikartta (luku 4.1): Prosessikartassa kuvataan otsikkotasolla ne
sähkön vähittäismarkkinoiden liiketoimintaprosessit, joissa tapahtuu
tiedonvaihtoa myyjän ja jakeluverkonhaltijan välillä, sekä prosessien väliset
suhteet. Tämä taso ei lähtökohtaisesti muutu kun siirrytään datahubiin, eli
samat ylätason prosessit ja toiminnot tullaan jatkossakin mahdollistamaan.
·
Liiketoimintaprosessit (luku 4): Liiketoimintaprosessit on kuvattu
vuokaaviona asiakkaan näkökulmasta. Kaaviot kertovat prosessin
päävaiheet, eli sen mitä prosessissa tehdään ja mikä osapuoli vaiheen
hoitaa, jolloin liitetään osapuolten välinen tiedonvaihto laajempaan
kokonaiskuvaan (liiketoimintaan). Siirryttäessä datahubiin nämä kuvaukset
toimivat pohjana uusille prosesseille, jolloin tarkennetaan sitä miten kukin
vaihe tullaan hoitamaan ja millaisia muutoksia tarvitaan.
·
Sanomaliikenneprosessit (luvut 7 ja 8): Teknisempi kuvaus
tiedonvaihdosta myyjien ja jakeluverkonhaltijan välillä, myyjän ja
jakeluverkonhaltijan näkökulmasta. Kuvaa tiedonvaihdon prosessit
sekvenssikaavioina rajoittuen sanomaliikenteeseen, yhdistää yksittäiset
sanomat kokonaisprosessiksi sekä kuvaa sanomaliikenteelle määritellyt
aikarajat ja prosessissa vaihdettavat tiedot osapuolten välillä. Siirryttäessä
datahubiin, kuvataan tämä taso kokonaan uudelleen.
37 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
·
4.1
Sanomat (luku 10): Kuvaa nykyiset yksittäisten sanoman, sanoman
lähettäjän ja vastaanottajan sekä tietosisällön.
Prosessikartta
Seuraavassa kaaviossa on esitetty miten vähittäismarkkinoiden eri prosessit liittyvät
toisiinsa. Esimerkiksi kun myyjä aloittaa sähköntoimituksen käyttöpaikalle, pitää
asiakkaan kanssa tehdä tarvittavat sopimukset sekä tarvitaan lukemat
käyttöpaikoilta sekä mahdollisesti sähköjen kytkentää käyttöpaikalle. Tämän lisäksi
toimituksen alkamisen jälkeen myyjän myynti käyttöpaikalle tulee huomioida
jakeluverkonhaltijan taseselvityksessä. Huomioitavaa on, että kaikki luvun alussa
mainitut pääprosessit ovat yhteyksissä toisiinsa suoraan tai välillisesti.
Kuva 9 Kartta sähkön vähittäismarkkinoiden pääprosesseista
Seuraavaksi käydään läpi pääprosessit yksitellen. Prosessikaavioissa vihreällä värillä on merkitty
kaikki tapahtumat, jotka hoidetaan tänä päivänä sanomaliikenneprosessien avulla.
4.2
Sähköntoimituksen aloittaminen käyttöpaikalle
Asiakkaalla tulee aina käyttöpaikkakohtaisesti olla voimassa sekä myyntisopimus
valitsemansa myyjän kanssa että verkkosopimus sen jakeluverkonhaltijan kanssa,
jonka verkkoalueella käyttöpaikka sijaitsee. Tässä kohdassa käsitellyt myyjän
sopimusprosessit koskevat myös sähköntoimitussopimuksen tehnyttä myyjää. Alalla
sovittujen käytäntöjen mukaan asiakas on myyjän vaihtoon tai muuttoon liittyen
ensisijaisesti yhteydessä vain valitsemaansa uuteen myyjään. Valittu myyjä vastaa
ilmoituksesta käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalle, joka edelleen välittää ilmoituksen
38 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
nykyiselle myyjälle. Asiakas voi kuitenkin halutessaan olla yhteydessä kaikkiin
osapuoliin erikseen.
Yhden kontaktin periaatteen mahdollistamiseksi alalla on sovittu, että myyjällä tulee
olla asiakkaan valtuutus sopia verkkosopimus käyttöpaikan jakeluverkonhaltijan
kanssa. Jakeluverkonhaltijan ei tarvitse pyytää myyjältä erillistä dokumenttia
valtuutuksesta, vaan jakeluverkonhaltijan tulee lähtökohtaisesti luottaa myyjän
ilmoitukseen.
4.2.1
Käyttöpaikkatunnuksen selvittäminen
Ilmoittaakseen uudesta myyntisopimuksesta myyjä tarvitsee asiakkaan käyttöpaikan
käyttöpaikkatunnuksen. Jakeluverkonhaltijan tulee ilmoittaa ja ylläpitää ajantasaiset
käyttöpaikkatietonsa valtakunnallisessa käyttöpaikkarekisterissä. Jos tiedot eivät ole
haettavissa rekisteristä, on huolehdittava, että yhtiöllä on tähän tarkoitukseen ja
muuhunkin kiireiseen viestintään olemassa sähköpostilaatikko, jonka säännöllinen
luenta on varmistettu. Tällöin myyjä voi asiakkaan nimen ja osoitteen perusteella
tiedustella käyttöpaikkatunnusta. Tällaiseen käyttöpaikkatunnusta koskevaan
kyselyyn on vastattava viipymättä, kuitenkin viimeistään seuraavana arkipäivänä. [8]
4.2.2
Myyntisopimus asiakkaan uudelle käyttöpaikalle
Asiakkaan uudella käyttöpaikalla tarkoitetaan käyttöpaikkaa, jolle asiakkaalla ei ole
voimassa olevaa verkko- ja myyntisopimusta. Asiakkaan uusi käyttöpaikka voi olla
esimerkiksi asunto, johon asiakas on muuttamassa, tai kesämökki.
39 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 10 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan uudelle käyttöpaikalle
Taulukko 5 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan uudelle käyttöpaikalle
Nro
Vaiheen kuvaus
1.
Asiakas on yhteydessä valitsemaansa (uuteen) myyjään,
jolta haluaa ostaa sähköä käyttöpaikalle, ja valtuuttaa
tämän solmimaan verkkosopimuksen itsensä puolesta.
2.
Uusi myyjä ja asiakas solmivat sähkön
myyntisopimuksen.
Huomioita
Myyjä voi pyytää asiakkaalta
vakuuksia tai muu kuin
toimitusvelvollinen myyjä kieltäytyä
sopimuksen tekemisestä omien
40 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
sopimusehtojensa mukaisesti.
Uusi myyjä selvittää käyttöpaikkatunnuksen
käyttöpaikkarekisteristä asiakkaan ilmoittaman osoitteen
perusteella
Mikäli käyttöpaikkatunnus ei ole
yksiselitteisesti löydettävissä
rekisteristä myyjä varmistaa
tunnuksen jakeluverkonhaltijalta.
4.
Uusi myyjä lähettää asiakkaalle sopimusvahvistuksen.
Vahvistus voidaan lähettää
myöhemminkin, mutta viimeistään 2
viikon kuluessa sopimuksen
tekemisestä.
5.
Mikäli asiakas on muuttamassa samaan aikaan pois
nykyiseltä käyttöpaikaltaan, on mahdollista, että uusi
myyjä lähettää tarvittavat sopimuksen
irtisanomisilmoitukset nykyisen käyttöpaikan
jakeluverkonhaltijalle, ja sitä kautta nykyiselle myyjälle.
Tämä menettely sisältyy kohtaan 4.3. Sähköntoimituksen
päättäminen.
Koska uudella myyjällä ei ole
tiedossaan nykyisen käyttöpaikan
tietoja, ilmoitukseen liittyy
epävarmuustekijöitä esim. tietojen
oikeellisuudesta. Tämä riski on
rajoittanut toimintatavan
yleistymistä.
6.
Uusi myyjä ilmoittaa uudesta myyntisopimuksesta
("sisäänmuutosta") uuden käyttöpaikan
jakeluverkonhaltijalle.
3.
7.
Vastaanotettuaan uuden myyjän ilmoituksen,
jakeluverkonhaltija lähettää ko. käyttöpaikan nykyiselle
myyjälle tiedon, että käyttöpaikalle on solmittu uusi
myyntisopimus (käyttöpaikan nykyinen asiakas
muuttamassa/muuttanut pois).
Tämä ilmoitus voidaan jättää
lähettämättä, jos käyttöpaikalla ei
ole voimassa olevaa
myyntisopimusta (nykyistä
asiakasta) tai uusi myyjä toimittaa
jo sähköä käyttöpaikalle (eli on
myös nykyisen asiakkaan
sähkönmyyjä).
8.
Jakeluverkonhaltija vahvistaa uudelle myyjälle, että
toimitus voidaan aloittaa sopimuksessa sovittuna
päivänä.
Jos toimitusta ei voida aloittaa,
ilmoitetaan siitä myyjälle, joka
neuvottelee asiakkaan kanssa.
9.
Jakeluverkonhaltija lähettää asiakkaalle
sopimusvahvistuksen.
10.
Mikäli käyttöpaikka ei ole kytketty, varmistaa
jakeluverkonhaltija asiakkaalta turvallisen kytkennän,
jonka jälkeen sähköt kytketään käyttöpaikalle asiakkaan
kanssa sovittuna ajanhetkenä.
11.
Jakeluverkonhaltija lukee mittarin kytkentähetkellä tai kun
sopimus astuu voimaan
12.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen loppulukemat
käyttöpaikan nykyiselle myyjälle ja alkulukemat
käyttöpaikan uudelle myyjälle
Kytkentää ei välttämättä suoriteta,
jos käyttöpaikalla ei ole mittaria,
JVH on pyytänyt asiakkaalta
vakuuksia, joita ei ole maksettu tai
liittymällä on rasite
41 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Prosessissa nykytilassa haasteita ja manuaalityötä aiheuttavat seuraavat asiat:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
niin sanottu pikamuutto (muutto tehdään kuluvalle tai seuraavalle päivälle);
o uuden myyjän on varmistettava, onko käyttöpaikan sähköt kytketty
o kiireellisesti tehtävä kytkentä saattaa olla maksullinen, jolloin
asiakasta on informoitava tästä.
Liittymissopimuksen mahdollinen siirto
Liian myöhään lähetetyt ilmoitukset
Käyttöpaikalle ilmoittautuu usea myyjä
o periaate on, että jakeluverkonhaltija hyväksyy ensimmäisen
ilmoittautuneen myyjän. Jakeluverkonhaltija voi myös olla yhteydessä
myyjiin, jotka selvittävät asiakkaalta oikean myyjän.
Aiempi kesken oleva sopimusprosessi estää uuden prosessin läpimenon.
Ilmoitetaan uudesta myyntisopimuksesta väärälle käyttöpaikalle
Asiakas peruuttaa muuton
Asiakas muuttaa muuttopäivämäärää
Asiakkaiden nimissä on ristiriitoja voimassaolevien sopimusten ja
prosessissa lähetettyjen ilmoitusten kesken
Tuoteristiriidat myyjällä ja jakeluverkonhaltijalla
Useampi asiakas on samalla henkilötunnuksella
Ilmoitus tehdään asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle esimerkiksi, jos asiakas
haluaa siirtää/tehdä uuden sopimuksen aviopuolison nimiin.
Käyttöpaikkaa ei löydy käyttöpaikkarekisteristä esimerkiksi uusien kohteiden
osalta
Tämän dokumentin kappaleessa 8.1 on kuvattu liiketoimintaprosessiin liittyvä
sanomaliikenneprosessi myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä aikarajoineen sekä
prosessissa osapuolten välillä sanomaliikenteellä vaihdettavat tiedot.
4.2.3
Myyntisopimus asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle
Asiakkaan nykyisellä käyttöpaikalla tarkoitetaan käyttöpaikkaa, jolle asiakkaalla on
jo voimassa oleva verkkosopimus ja myyntisopimus sekä kohteeseen toimitetaan jo
sähköä. Asiakas tekee uuden myyntisopimuksen nykyiselle käyttöpaikalle
vaihtaessaan myyjää tai solmiessaan nykyisen myyjän kanssa uuden sopimuksen.
42 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 11 Prosessikaavio toimituksen aloittamisesta asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle
Taulukko 6 Vaiheet toimituksen aloittamisessa asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle
Nro
Vaiheen kuvaus
1.
Asiakas on yhteydessä myyjään, jonka kanssa
haluaa tehdä uuden myyntisopimuksen.
2.
Asiakas ja myyjä tekevät myyntisopimuksen
asiakkaan nykyiselle käyttöpaikalle
3.
Uusi myyjä selvittää käyttöpaikkatunnuksen
asiakkaan ilmoittaman osoitteen perusteella.
Huomioita
Myyjä voi pyytää asiakkaalta vakuuksia tai
muu kuin toimitusvelvollinen myyjä voi
kieltäytyä sopimuksen tekemisestä omien
sopimusehtojensa mukaisesti.
43 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.
Uusi myyjä ilmoittaa uudesta myyntisopimuksesta
käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalle
5.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa käyttöpaikan
nykyiselle myyjälle toimituksen päättymisestä.
Mikäli asiakas on tekemässä uutta
sopimusta nykyisen myyjän kanssa, ei tätä
vaihetta tarvitse tehdä (usein tämä tapahtuu
jakeluverkonhaltijan järjestelmissä
automaattisesti). Asiakas on myös voinut jo
aiemmin erikseen päättää nykyisen
sopimuksen, jolloin nykyistä myyjää ei enää
ole.
6.
Mikäli asiakkaalla on nykyisen myyjän kanssa
ehdotettuna myynnin aloitushetkenä
voimassaoleva määräaikainen sopimus, asiakas
ei voi solmia uutta sopimusta uuden myyjän
kanssa. Nykyinen myyjä ilmoittaa tästä
jakeluverkonhaltijalle, joka puolestaan ilmoittaa
tästä uudelle myyjälle, ja prosessi päättyy. Tämän
jälkeen myyjä sopii asiakkaan kanssa
jatkotoimenpiteistä.
Mikäli asiakkaan määräaikaisen sopimuksen
päättymiseen on alle 30 päivää, ilmoittaa
nykyinen myyjä oman sopimuksensa
päättymispäivän jakeluverkonhaltijalle, joka
välittää tiedon uudelle myyjälle. Tällöin uusi
myyjä voi tehdä uuden
myyjänvaihtoilmoituksen nykyisen
sopimuksen päättymispäivämäärän
jälkeiselle ajalle.
7.
Mikäli asiakkaalla ei ole voimassaolevaa
määräaikaista sopimusta nykyisen myyjänsä
kanssa, voidaan sopimus uuden myyjän kanssa
solmia. Nykyinen myyjä ilmoittaa tästä
jakeluverkonhaltijalle, joka puolestaan ilmoittaa
tästä uudelle myyjälle.
Samoin tulee toimia, mikäli nykyinen myyjä
ei vastaa kohdan 5 ilmoitukseen 2
arkipäivän kuluessa.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa uudelle
myyjälle myös verkkosopimuksen
asiakkaansa nimen. Uuden myyjän vastuulla
on selvittää mahdollinen asiakkaan
erinimisyys oman sopimuksensa ja
verkkosopimuksen välillä. Näin suljetaan
pois mahdollisuus, että ilmoitus on tehty
väärälle käyttöpaikalle.
8.
Uusi myyjä lähettää asiakkaalle
sopimusvahvistuksen.
Sopimusvahvistus voidaan lähettää myyjän
käytännöstä riippuen myös aiemmassa
vaiheessa.
9.
Mikäli käyttöpaikka on jostain syystä kytkemättä,
varmistaa jakeluverkonhaltija turvallisen
kytkentäajankohdan asiakkaalta ja kytkee sähköt.
Jos sähköt on katkaistu verkon laskujen
johdosta, kytkentää ei tehdä ja siitä
ilmoitetaan uudelle myyjälle.
Jos sähköt on katkaistu vanhan myyjän
laskujen johdosta, kytkentä tehdään uuden
sopimuksen alettua.
10.
Jakeluverkonhaltija lukee mittarin saadakseen
muutoshetken lukemat.
11.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa alkulukemat uudelle
myyjälle. Mikäli mittaustapa käyttöpaikalla
muuttuu, ilmoitetaan samalla myös tämä tieto
uudelle myyjälle.
12.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa loppulukemat
nykyiselle myyjälle. Nykyinen myyjä lähettää
asiakkaalle loppulaskun näihin lukemiin
perustuen.
44 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Prosessissa nykytilassa haasteita ja manuaalityötä aiheuttavat seuraavat asiat:
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
·
Poikkeukselliset irtisanomisajat
Isot yritykset/julkiset toimijat vaihtavat sähkönmyyjää viime tipassa, joka
osuu usein kilpailutusten yhteydessä vuoden vaihteeseen.
Käyttöpaikka on myyjättömässä tilassa, kun nykyinen myyjä tai asiakas
päättää nykyisen sopimuksensa aiemmin kuin uuden myyjän sopimus astuu
voimaan.
Jakeluverkonhaltijalla ei ole asiakkaan yhteystietoja, jolloin ei pystytä
ottamaan asiakkaaseen suoraan yhteyttä ongelmatilanteissa.
Verkkosopimus käyttöpaikalle on eri nimellä kuin solmittava myyntisopimus.
Myyjän vastuulla on selvittää, miksi nimet eroavat.
Myyntisopimus on tehty väärälle käyttöpaikalle
Myyntisopimus on tehty väärin perustein
Nykyinen myyjä hylkää myyjänvaihdon väärin perustein
Samalle käyttöpaikalle ilmoitetaan useampi myyntisopimus samalle ajalle
Samalle käyttöpaikalle ja asiakkaalle ilmoitetaan useampi myyntisopimus
toisiaan lähellä oleville ajankohdille
Myynnin aloituspäivämäärä muuttuu
Asiakkaiden kalastelu, jolloin myyjä lähettää myyjänvaihtoilmoituksia niin
kauan, että saa tietoonsa nykyisen sopimuksen päättymispäivämäärän. Osa
järjestelmistä ei kestä tätä turhaa liikennettä. Myyjä saattaa myös jatkaa
ilmoituksen lähettämistä, vaikka myyjän asiakas ei enää asu kohteessa.
Jostain edellä mainitusta syystä johtuen myyjän vaihtoja joudutaan
peruuttamaan jälkikäteen eli uuden myyjän toimituksen jo alettua
Tämän dokumentin kappaleessa 8.3 on kuvattu tähän liiketoimintaprosessiin liittyvä
sanomaliikenneprosessi myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä aikarajoineen sekä
prosessissa osapuolten välillä sanomaliikenteellä vaihdettavat tiedot.
4.2.4
Sopimuksen peruuttaminen
Asiakkaalla on oikeus peruuttaa uusi sopimus kohdassa 3.4.9 kuvatun mukaisesti.
Asiakas voi ilmoittaa peruuttamisesta uudelle tai nykyiselle myyjälle. Uusi myyjä voi
peruuttaa toimituksen aloitusilmoituksen, jos ilmoitus on esimerkiksi tehty väärälle
käyttöpaikalle tai väärällä nimellä.
Uusi myyjä voi ilmoittaa sopimuksen peruuttamisesta sanomaliikenteellä, mikäli
uutta toimitusta ei ole vielä ehditty aloittaa. Peruuttaminen sanomaliikenteellä on
kuvattu tämän dokumentin kappaleessa 8.4. Takautuva sopimuksen peruuttaminen,
eli kun uuden myyjän toimitus on jo alkanut, hoidetaan sähköpostitse.
45 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.3
Sähköntoimituksen päättäminen käyttöpaikalle
Sähköntoimitus käyttöpaikalle, jossa asiakkaalla on voimassaoleva myynti- ja
verkkosopimus, voidaan päättää seuraavista syistä:
·
·
·
·
Asiakas muuttaa pois käyttöpaikalta, jolloin päätetään sekä myynti- että
verkkosopimus. Poismuuttoilmoituksen voi tehdä käyttöpaikan uusi myyjä,
joka on solminut uuden myyntisopimuksen uuden asiakkaan kanssa
sähköntoimituksesta käyttöpaikalle, tai asiakas voi itse ilmoittaa
poismuutostaan käyttöpaikan nykyiselle myyjälle tai verkonhaltijalle
Asiakas ei tahdo syystä tai toisesta sähköä käyttöpaikalle ja pyytää liittymän
siirtoa ylläpidolle
Asiakas ilmoittaa itse nykyiselle myyjälle sopimuksen päättämisestä tai
asiakkaan määräaikainen myyntisopimus päättyy eikä toimitus jatku
toistaiseksi voimassaolevana.
Myyjä irtisanoo toistaiseksi voimassaolevan myyntisopimuksen
Kuva 12 Prosessikaavio sähköntoimituksen päättämisestä käyttöpaikalle
46 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Taulukko 7 Vaiheet sähköntoimituksen päättämisessä käyttöpaikalle
Nro
Vaiheen kuvaus
Huomioita
1.
Asiakas on yhteydessä sähkönmyyjäänsä ja ilmoittaa, että
haluaa päättää sähköntoimituksen käyttöpaikalleen.
Myyjä selvittää asiakkaalta, onko kyseessä pelkkä
myyntisopimuksen päättäminen (à 2) vai onko asiakas
muuttamassa pois käyttöpaikalta (à 5).
2.
Myyjä ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle myynnin päättymisen
joko asiakkaan irtisanottua myyntisopimuksen tai
määräaikaisen sopimuksen päättyessä. Asiakas ei halua
kuitenkaan päättää verkkosopimustaan.
3.
Jakeluverkonhaltija suorittaa mittariluvun saadakseen
muutoshetken lukemat ja ilmoittaa loppulukemat myyjälle.
4.
Myyjä päättää myyntisopimuksen ja lähettää asiakkaalle
loppulaskun loppulukemiin perustuen.
Jakeluverkonhaltija voi
halutessaan huomauttaa
asiakasta myyjättömästä tilasta
katkaisun välttämiseksi
5.
Mikäli asiakas on muuttamassa pois käyttöpaikalta, ilmoittaa
myyjä tästä jakeluverkonhaltijalle.
Vaihtoehtoisesti asiakas haluaa
irtisanoa sekä verkko- että
myyntisopimuksen esimerkiksi
kesämökiltään.
6.
Jakeluverkonhaltija suorittaa mittariluvun saadakseen
muutoshetken lukemat, ja ilmoittaa loppulukemat myyjälle.
7.
Myyjä päättää myyntisopimuksen ja lähettää asiakkaalle
loppulaskun loppulukemiin perustuen.
Mikäli käyttöpaikalle on solmittu
taustasopimus, astuu tämä
voimaan ja myyjä tekee tästä
ilmoituksen jakeluverkonhaltijalle.
8.
Jakeluverkonhaltija päättää verkkosopimuksen ja lähettää
asiakkaalle loppulaskun loppulukemiin perustuen.
Mikäli kiinteistön liittymää ei haluta
purkaa, solmitaan liittyjän (usein
sama kuin asiakas) kanssa
liittymän ylläpitosopimus.
9.
Jakeluverkonhaltija katkaisee käyttöpaikalta sähköt, mikäli
käyttöpaikka jää myyjättömään tilanteeseen.
Jakeluverkonhaltija voi
halutessaan huomauttaa
asiakasta myyjättömästä tilasta
katkaisun välttämiseksi
47 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.
Asiakas voi ilmoittaa muutosta myös suoraan
jakeluverkonhaltijalle1.
TAI
Poismuuttoilmoituksen voi tehdä toinen myyjä, joka on
tekemässä uutta myyntisopimusta käyttöpaikalle uuden
asiakkaan kanssa.
11.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa asiakkaan poismuutosta
käyttöpaikan myyjälle, jonka jälkeen prosessi jatkuu
mittarinluvulla kohdasta 6.
Prosessissa nykytilassa haasteita ja manuaalityötä aiheuttavat seuraavat asiat:
·
·
·
·
·
Pikaiset poismuutot, esimerkiksi seuraavana päivänä
Muuttopäivien vaihtaminen useaan kertaan asiakkaan puolesta
Asiakas ilmoittaa toimituksen päättämisen eriävillä päivämäärillä sekä
myyjälle että jakeluverkonhaltijalle, jolloin tilannetta selvitellään
sähköpostitse.
Asiakkaalla on useita käyttöpaikkoja, eikä aina ole selvä, miltä haluaa
sopimuksia päättää.
Samanaikainen sisäänmuuttoilmoitus samalle käyttöpaikalle etenkin, kun eri
osapuolten ilmoituksissa on eri päivämäärät.
Toimituksen päättymiseen liittyvät sanomaprosessit myyjän ja jakeluverkonhaltijan
välillä aikarajoineen sekä prosessissa osapuolten välillä vaihtuvat tiedot on kuvattu
tässä dokumentissa seuraavissa kappaleissa:
·
·
4.3.1
7.1 Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta
8.7 Ilmoitus myyntisopimuksen päättymisestä
Myyntisopimuksen päättäminen
Alan käytännön mukaisesti käyttöpaikalla tulee olla vain yksi myyjä. Täten
asiakkaan solmiessa uutta myyntisopimusta tulee nykyinen sähkönmyyntisopimus
päättää.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy yleensä kahden viikon irtisanomisajan
jälkeen, ellei muuta sovita. Toimitusvelvollisuuden piiriin kuuluvan
myyntisopimuksen irtisanomisehdot kuitenkin poikkeavat myyjän osalta ja ne on
kuvattu tarkemmin kohdassa 3.4.7. Määräaikainen myyntisopimus päättyy
määräajan umpeuduttua. Jollei muuta ole sovittu, määräaikainen myyntisopimus
kuitenkin jatkuu määräajan umpeutumisen jälkeen toistaiseksi voimassa olevana.
1
Alan suosittelema tapa kuitenkin on, että asiakkaan tulisi aina olla ensisijaisesti yhteydessä
myyjään ja tähän tulisi asiakasta myös ohjata.
48 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Myyjän tulee ilmoittaa sopimuksen päättymisestä jakeluverkonhaltijalle yllä kuvatun
prosessin mukaisesti. Ilmoitus tulee tehdä viimeisintään 14 vuorokautta ja
aikaisintaan 90 vuorokautta ennen sopimuksen päättymistä.
Uutta myyntisopimusta solmittaessa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen
irtisanoo joko asiakas itse tai uusi myyjä asiakkaan puolesta. Edellä mainittu tapaus
on kuvattu prosessikaaviossa kohdassa 4.3 ja jälkimmäinen kohdassa 4.2.3.
Myyjän velvollisuus on toimittaa asiakkaalle loppulasku 6 viikon kuluessa sähkön
toimituksen päättymisestä. Jakeluverkonhaltijan on toimitettava loppulukemat 10
arkipäivän kuluessa sähkön toimituksen päättymisestä.
4.3.2
Verkkosopimuksen päättäminen
Verkkosopimus voidaan päättää vain asiakkaan pyynnöstä. Jakeluverkonhaltijalla
on kuitenkin oikeus irtisanoa yritysasiakkaan toistaiseksi voimassaoleva
verkkosopimus tietyissä erityistilanteissa. Jakeluverkonhaltija ilmoittaa
verkkosopimuksen päättämisen kuten prosessikaaviossa on kuvattu (kohta 11).
Yleisin syy verkkosopimuksen päättämiselle on poismuutto.
4.4
Mittaus
Lainsäädännön mukaan jakeluverkonhaltijalla on vastuu käyttöpaikan mittauksen
järjestämisestä, mittaustietojen lukemisesta, oikeellisuuden toteamisesta,
välittämisestä muille osapuolille ja mittaustietojen raportoinnista. Mittaustietoja
käytetään ensisijaisesti verkko- ja myyntisopimuksen laskutukseen sekä
taseselvitykseen.
4.4.1
Mittarit ja mittausrekisterit
Sähkömittarit omaavat useita mittausrekistereitä. Mittausrekistereihin tallennetaan
mittarin mittaamat tietyn mittauskohteen lukemat. Olennaisimmat mittausrekisterit
ovat verkkoon syötetyn pätöenergian ja verkosta otetun pätöenergian rekisterit.
Verkkoon syötettyä ja verkosta otettua energiaa ei milloinkaan ns. netoteta samaan
rekisteriin. Muita mittausrekisterejä ovat esimerkiksi loisenergian mittaukseen tai
sähkön laatuun liittyvät jännite- ja verkkotaajuusrekisterit.
Mittaukset voidaan luokitella tuntimittauksiin ja ns. lukemamittauksiin. Näiden
kahden yhteydessä puhutaan mittaustavasta. Mittaustavalla usein myös käsitetään
käyttöpaikalle sovellettavaa aikavyöhykejakoa yksi- ja kaksiaikamittauksen osalta.
Tässä dokumentissa mittaustavalla kuitenkin tarkoitetaan lähinnä edellä mainittua
luokittelua. Mittaustapa ei myöskään tarkoita täysin samaa asiaa kuin
kuormitusmallin tunnus, vaikka tunnuksen perusteella mittaustavan voikin määrittää.
Kuormitusmallin tunnuksella ilmoitettavat tiedot on tarkemmin esitetty kohdassa
6.2.3.
49 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.4.2
Etäluenta
Etäluennalla tarkoitetaan sitä, että mittarirekisterit voidaan lukea etäyhteyden avulla.
Esimerkkejä ovat muun muassa yhteydet GSM- tai muun tietoliikenneverkon
välityksellä. Muut kuin etäluettavat mittarit täytyy käydä fyysisesti mittarin luona
lukemassa. Kaikki tuntimittaukset ovat käytännössä etäluettavia.
4.4.3
Tuntimittaus
Tuntimittauksella tarkoitetaan sitä, että mittari rekisteröi sähkön määrää tunneittain.
Tuntimittaukseen kykenevät mittarit voivat tallentaa mittausrekisteriin joko tunnin
aikana siirretyn sähköenergian määrän tai mittarin asentamisesta lähtien mitatun
kumulatiivisen lukeman jokaiselle tunnille erikseen. Tunnin aikana siirrettyä
sähköenergiaa kutsutaan yleisesti tuntikeskitehoksi1. Tuntimittarin rekisteröimää
kumulatiivista lukemaa kutsutaan tuntilukemaksi. Tuntilukemista tuntikeskiteho
saadaan kahden perättäisen tunnin lukeman erotuksena.
Tuntimittauksessa jokaiselle tunnille on olemassa aikaleima, mittausarvo (tuntiarvo)
sekä status. Aikaleima kertoo, mille tunnille mitattu arvo kuuluu. Mittausarvo voi olla
edellä mainittu tuntiteho tai tuntilukema. Statustieto kertoo mittausarvon
luotettavuudesta. Status voi olla esimerkiksi "Epävarma", jos tunnin aikana
mittauksessa on ollut jotain häiriötä. Jatkossa tunnin aikaleimaa, mittausarvoa sekä
statusta kutsutaan yleistermillä tuntitieto.
Jakeluverkonhaltijan tulee lukea käyttöpaikkakohtaiset tuntimittaustiedot ja välittää
ne käyttöpaikan myyjälle vähintään kerran vuorokaudessa. Alan käytännön
mukaisesti jakeluverkonhaltija ilmoittaa myyjälle vain uudet ja muuttuneet tiedot.
Myyjän lisäksi verkkosopimuksen asiakkaalla on oikeus saada nämä tiedot ilman
erillistä korvausta. Jakeluverkonhaltija voi myös lähettää käyttöpaikan mittaustietoja
kolmansille osapuolille asiakkaan valtuutuksesta ja pyynnöstä. Näissä tapauksissa
kyseessä voi olla esimerkiksi asiakkaalle tehtävä energiaraportointi tai muu palvelu.
Tuntimittauksia ja niiden käyttöä on käsitelty tarkemmin ET:n ohjeessa
"Tuntimittauksen periaatteita". Mittausasetuksessa on myös erityisiä vaatimuksia
tuntimittauslaitteistolle sekä jakeluverkonhaltijan mittaustenhallintajärjestelmälle.
Asetuksen mukaan tuntimittauslaitteiston tulee muun muassa olla etäluettava,
kyettävä kuormanohjaukseen sekä rekisteröidä jännitteettömiä aikoja.
Lain mukaan sähkönkulutuksen ja pienimuotoisen sähköntuotannon mittauksen
tulee perustua tuntimittaukseen ja mittauslaitteiston etäluentaan.
Jakeluverkonhaltija voi kuitenkin poiketa tästä velvoitteesta enintään 20 %:ssa
käyttöpaikkoja, jos käyttöpaikka täyttää tietyt ehdot.
1
Kun tunnin keskimääräinen siirtoteho kerrotaan yhdellä tunnilla, saadaan tulokseksi tunnin
aikana siirretty energia.
50 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.4.4
Lukemamittaus
Tuntimittaukseen kykenemättömät mittarit eli ns. lukemamittarit rekisteröivät
ainoastaan yhtä kumulatiivista lukemaa mittausrekisteriä kohden. Täten tietyllä
aikavälillä siirretyn energian määrittämiseksi mittari tulee lukea kahteen kertaan eri
ajanhetkillä. Tässä dokumentissa tätä mittaustapaa kutsutaan lukemamittaukseksi,
sillä vakiintunutta termiä muulle kuin tuntimittaukselle ei ole käytössä. Vastaavasti
termillä lukema tai mittauslukema viitataan tässä dokumentissa nimenomaan
kumulatiiviseen lukemaan.
Lain mukaan muu sähkönkäyttöpaikan mittauslaitteisto kuin tuntimittauslaitteisto
tulee lukea vähintään kolme kertaa1 vuodessa. Vähintään yksi luentakerta vuodessa
kuuluu jakeluverkonhaltijan vastuulle. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus arvioida
sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus aikaisempaan sähkönkulutukseen perustuen,
jos mittauslaitteisto on sijoitettu paikkaan, johon verkonhaltijalla ei ole pääsyä, eikä
asiakas ole toimittanut verkonhaltijan asettamassa kohtuullisessa määräajassa
lukemaa verkonhaltijan sitä häneltä tiedusteltua. Jakeluverkonhaltijan on julkaistava
selvitys menetelmästä, jota se soveltaa sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutuksen
arvioinnissa. [11]
Pääasiassa mittarit luetaan laskutusjakson lopulla jakson aikana kulutetun
sähköenergian määrittämiseksi. Tämän lisäksi mittarit tulee lukea myös, jos
käyttöpaikan myyntisopimuksiin, mittaustapaan, käsittelyyn taseselvityksessä tai
laskutukseen tehdään muutoksia. Tällöin muutokset tulevat voimaan sovittuna
ajankohtana. Jakeluverkonhaltijan tulee lukea mittauslukemat muutoksen
ajankohtana ja ilmoittaa nämä myyjälle. Jos mittaria ei saada luettua
muutoshetkellä, tulee jakeluverkonhaltijan lukea mittauslukemat +/- 5 arkipäivän
sisällä muutosajankohdasta ja kirjata lukemat sovitulle ajankohdalle.
4.4.5
Mittauspalveluiden aikajaotus
Mittausasetuksen mukaisesti jakeluverkonhaltijan tulee tarjota asiakkaalleen yleisen
aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita. Näitä mittauspalveluita ovat tuntimittaus,
yksiaikasiirto, yö- ja päiväenergiaan tai talviarkipäiväenergiaan ja muuhun
energiaan perustuva kaksiaikasiirto. Jakeluverkonhaltija voi käyttää
aikajaotuksessaan mittausasetuksen mukaan valtakunnallista aikajaotusta tai itse
laatimaansa paikallista aikajaotusta.
Muu kuin tuntimittauspalvelu koskee ainoastaan lukemamittausta. Yksiaikasiirrossa
mittarit rekisteröivät jokaisen hetken mitatun energian samaan rekisteriin.
Kaksiaikasiirrossa mitattu siirtoenergia rekisteröidään kahteen eri rekisteriin riippuen
siirron ajankohdasta sovellettavan aikajaon mukaisesti.
1
neljä kertaa vuodessa 1.1.2016 alusta alkaen
51 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.4.6
Kuormien ohjaus
Jakeluverkonhaltija voi myös tarjota asiakkaalle kuormien ohjauspalvelua. Tällä
tarkoitetaan esimerkiksi sähkölämmityslaitteiston kytkemistä päälle ja pois
vuorokauden ajan perusteella. Kuormien ohjauksella ei ole varsinaista vaikutusta
mittaukseen ja mittaustietojen luentaan, vaan ennemminkin sähkön kulutukseen.
Mittausasetuksen mukaan tuntimittauslaitteiston on kyettävä kuormanohjaukseen.
Vaihtoehtoisesti jakeluverkonhaltija, myyjä, asiakas tai muu osapuoli voi käyttää
tähän erillistä asiakkaan tiloihin asennettua laitetta.
4.4.7
Erikoiskohteet
Joissain kohteissa, kuten teollisuuslaitoksissa, voidaan käyttöpaikan kulutus mitata
usealla eri mittarilla. Tällöin verkonhaltija koostaa näistä mittauksista yhden
mittauslukeman tai tuntiaikasarjan, joka ilmoitetaan käyttöpaikan myyjälle.
Mittauslaitteisto ei ole pakollinen kaikissa tilanteissa. Joihinkin käyttöpaikkoihin voi
olla perusteltua olla asentamatta erillistä mittaria, jos mittauksen järjestäminen ja
luenta on kulutettuun sähköön nähden huomattavan kallista ja työlästä. Lain
mukaan mittauslaitteisto ei ole pakollinen sähköverkkoon liitetyssä verkonhaltijan
sähkölaitteistossa eikä sähkönkäyttöpaikassa, jonka pääsulake on pienempi kuin 3
x 25 ampeeria, jos sähkönkäyttöpaikan sähkönkulutus voidaan arvioida riittävän
tarkasti. [10]
4.4.8
Mittaustietojen validointi ja arviointi
Jakeluverkonhaltija vastaa mittaustietojen validoinnista eli oikeellisuuden
varmistamisesta. Mittaustietojen validointi on haastavaa etenkin tuntimittausten
osalta suuren tietomassan johdosta. Validointi voi perustua muun muassa
tehorajaan, statustietoon, nollasarjan pituuteen ja negatiivisien arvojen seulontaan.
Tiedonsiirtoyhteyksien häiriöiden ja esimerkiksi tietojärjestelmähäiriöiden vuoksi
jakeluverkonhaltija ei aina saa luettua mittaustietoja järjestelmiinsä.
Jakeluverkonhaltijan tulee kuitenkin korvata kaikki puuttuvat tiedot joko mitatulla tai
arvioidulla tiedolla viiden vuorokauden kuluessa toimituksesta. Jakeluverkonhaltijat
käyttävät erilaisia keinoja mittaustietojen arviointiin. Ohjeita arviointiin on annettu
ET:n "Puuttuvien tuntitietojen arviointimenetelmät" dokumentissa [11] sekä
yleisemmällä tasolla "Tuntimittauksen periaatteita" dokumentissa [12].
4.4.9
Mittausprosessi
Alla on esitetty kaaviokuva mittausten luennasta, validoinnista ja ilmoittamisesta
myyjälle.
52 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 13 Prosessikaavio mittaustietojen luennasta, validoinnista ja ilmoittamisesta myyjälle
Taulukko 8 Vaiheet mittaustietojen luennassa, validoinnissa ja ilmoittamisessa myyjälle
Nro
Vaiheen kuvaus
Huomioita
1.
Lukemamitatuissa (ei-tuntimittaus) kohteissa
jakeluverkonhaltija lukee mittauslukemat käyttöpaikan
mittarilta ja validoi mittauslukemat.
Mikäli mittaustietoja ei saada, lukemat
arvioidaan.
2.
Tuntimitatuissa kohteissa jakeluverkonhaltija
vastaanottaa tuntimittaustiedot mittaustiedon kerääjältä
kerran vuorokaudessa. Jakeluverkonhaltija validoi
vastaanottamansa mittausarvot ja statustiedot.
Mikäli mittaustietoja ei saada,
arvioidaan mittausarvot viimeistään
viiden vuorokauden kuluttua
toimituksesta.
3.
Jakeluverkonhaltija tallentaa validoimansa
mittaustiedot, ja käyttää niitä myöhemmin mm.
asiakkaan laskutuksessa.
Jakeluverkonhaltija toimittaa
mittaustietoja myös asiakkaalle
tarjottavaan online-raportointiin.
4.
Mikäli jakeluverkonhaltija käyttää lukemia omassa
laskutuksessaan, ilmoittaa tämä mittauslukemat ja
kulutuksen (käytön) käyttöpaikan myyjälle.
Ilmoitetaan lukemamittauskohteista ja
tuntimittauskohteista, joissa on
enintään 3x63 A:n sulake (tarkemmin,
jos kuormitusmallin tunnus on 9).
5.
Mikäli jakeluverkonhaltija ei käytä lukemia omassa
laskutuksessaan, ilmoittaa tämä ns. välilukemat ja
kulutuksen käyttöpaikan myyjälle.
Ilmoitetaan lukemamittauskohteista ja
tuntimittauskohteista, joissa on
enintään 3x63 A:n sulake (tarkemmin,
jos kuormitusmallin tunnus on 9).
6.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa tuntimittaustiedot
käyttöpaikan myyjälle.
53 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7.
Myyjä tallentaa vastaanottamansa mittaustiedot omaan
järjestelmäänsä, ja käyttää näitä myöhemmin mm.
asiakkaan laskutuksessa.
Myyjä käyttää mittaustietoja myös
esimerkiksi asiakkaalle tarjoamaansa
sähkönkäytön raportointiin.
Mittaustietojen toimituksessa haasteita ja manuaalityötä aiheuttavat seuraavat asiat:
·
·
·
4.5
Puuttuvat tuntisarjat
Mittaustietojen toimitukset ja korjaukset jälkikäteen tai viime tinkaan
Erot mittaustietojen statusten käsittelyssä jakeluverkonhaltijoiden kesken
Laskutus
Verkko- ja myyntisopimusten laskutus perustuu yleisesti jakeluverkonhaltijan
suorittamaan käyttöpaikan mittaukseen. Sähkömarkkinalain mukaan myyjien ja
jakeluverkonhaltijan tulee suorittaa laskutus tosiasialliseen kulutukseen perustuen
vähintään neljä kertaa vuodessa 1.1.2016 alkaen. Laskut sisältävät yleensä myös
muita kuin mitattuun kulutukseen perustuvia maksuja. Yleisimpiä tällaisia maksuja
ovat esimerkiksi käyttöpaikan sulakekokoon perustuvat maksut tai kuukausittaiset
perusmaksut.
Jakeluverkonhaltijoiden ja myyjien tuoterakenne on usein samankaltainen. Nykyisin
on kuitenkin yleistymässä myyjien tarjoama tuntikulutukseen ja -hintaan perustuva
laskutus. Jakeluverkonhaltijalla voi taas olla käytössä varsinkin yritysasiakkaille
loissähkön siirtoon tai siirtotehohuippuun perustuvia maksuja. Verkkosopimuksen
maksut perustuvat jakeluverkonhaltijan määrittämiin verkkotuotteisiin [7].
Verkkotuotteesta käytetään myös termiä siirtotuote tai tariffi. Verkkotuote sisältää
tiedot maksukomponenteista sekä tuotteeseen sisältyvän palvelukokonaisuuden
määrittelyn. Verkkotuote sisältää aina aikavyöhykejaon ja saattaa sisältää
sulakekoon. Verkkotuotteita ovat esimerkiksi "Yleissiirto" tai "Aikasiirto". Myyjän
vastaavia tuotteita kutsutaan sähkötuotteiksi [13].
Edellä mainittujen tuotteiden lisäksi jakeluverkonhaltijat ja myyjät tarjoavat muita
palveluita ja suorittavat muita erillismaksullisia toimenpiteitä. Tällaisia palveluita ja
toimenpiteitä ovat esimerkiksi jakeluverkonhaltijan kytkentä ja katkaisu, perintä ja
erilaiset kertaluontoiset työt. Myyjällä on Energiatehokkuuslain [14] mukaan
velvollisuus toimittaa asiakkaille vähintään kerran vuodessa raportti energian
käytöstä ilmaiseksi. samaan aikaan kuin käyttöpaikan myyjälle.
Jakeluverkonhaltijalla on velvollisuus saattaa tuntimittaustiedot asiakkaan käyttöön
viimeistään samanaikaisesti kuin tiedot on luovutettu käyttöpaikan myyjälle. Tiedot
tulee luovuttaa käyttöpaikka- tai mittauskohtaisesti sellaisessa muodossa, joka
vastaa toimialan ja jakeluverkonhaltijan yleisesti noudattamaa menettelytapaa.
4.5.1
Aikavyöhykejako
Kuten aiemmin jo mainittiin, jakeluverkonhaltijan tulee mittausasetuksen mukaan
tarjota asiakkaalle mittausta eri aikajaoilla. Myös sähkömarkkinalain mukaan
jakeluverkonhaltijan on tarjottava jakeluverkkonsa käyttäjille näiden tarpeisiin
soveltuvia sähkönjakelupalveluja (verkkopalveluja) erilaisilla aikajaoilla.
54 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Käytännössä myös myyjät tarjoavat usein aikajaotusta vaikka laki ei heitä tähän
edellytäkään.
Laskutuksessa tuntimittauksen osalta voidaan käyttää joko samaa hintaa jokaiselle
tunnille tai hinta voi vaihdella tunnista riippuen. Yksiaikasiirrossa hinta on sama
jokaiselle tunnille. Kaksiaikasiirrossa yleensä molempiin aikoihin perustuville
kulutuksille on oma hintansa.
4.5.2
Sähköverot
Sähkön valmisteverojen kerääminen ja tilittäminen tullille on lain mukaan
jakeluverkonhaltijan vastuulla. Sähköverot kerätään sähkön kulutukselta.
Jakeluverkonhaltija laskuttaa sähköveron oman verkkopalvelun laskutuksen
yhteydessä. Jakeluverkonhaltijalle kuuluu myös vastuu veronoikaisujen tekemisestä
väärin perittyjen sähköverojen osalta.
4.5.3
Yhteis- tai erillislaskutus
Asiakkaan verkko- ja myyntisopimuksen maksut voidaan laskuttaa joko erillisillä
laskuilla tai yhteislaskulla. Erillislaskutuksessa myyjä ja jakeluverkonhaltija
laskuttavat molemmat erikseen asiakastaan.
Yhteislaskutus voidaan suorittaa kolmella eri tavalla.
1. Myyjällä on sähköntoimitussopimus, ja myyjä lähettää tähän perustuen
laskun siirrosta ja myynnistä
2. Jakeluverkonhaltija ja myyjä sopivat ns. läpilaskutuksesta.
Läpilaskutuksessa jakeluverkonhaltija laskuttaa myyjää verkkopalvelusta.
Myyjä laskuttaa sekä sähkön myynnin ja verkkopalvelun yhteislaskulla.
3. Myyjä ja jakeluverkonhaltija ovat sopineet laskutuksesta ns.
laskutusosapuolen kanssa. Laskutusosapuoli yhdistää myyjän ja verkon
laskurivit yhdelle laskulle sekä hoitaa suoritettujen maksujen tilityksen
myyjän ja jakeluverkonhaltijan välillä. Laskutusosapuoli voi olla myyjä,
jakeluverkonhaltija tai muu 3. osapuoli.
Yhteislaskutuksessa jakeluverkonhaltijan ja myyjän välillä voi olla sopimus asiasta.
Yhteislaskun muodostamista varten laskuttava osapuoli tarvitsee aina sekä verkkoja myyntisopimuksen laskutustiedot laskun muodostamista varten. Varsinaiseen
yhteislaskun tekniseen muodostamiseen on olemassa useita eri käytäntöjä.
Seuraavassa kaaviossa on selvennyt yllä kuvattua käytäntöä. Kaaviosta on jätetty
pois laskutustietojen toimittaminen laskuttavalle osapuolelle.
55 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 14 Prosessikaavio erilaisista laskutuskäytännöistä
Laskutuksessa haasteita ja tiedonvaihdon manuaalityötä aiheuttavat seuraavat
asiat:
·
·
·
·
·
Jakeluverkonhaltija ja myyjä laskuttavat eri aikavyöhykejaolla
Myyjä laskuttaa arviona ja jakeluverkonhaltija toteutuman mukaan, erityisesti
jos myyjä läpilaskuttaa verkonhaltijan laskut.
Jälkikäteen laskutukseen tehtävät korjaukset esimerkiksi korjattujen
mittaustietojen, virheellisen veroluokan tai järjestelmävirheiden johdosta
Jakeluverkonhaltijan ja myyjän laskutusjakso poikkeavat toisistaan
Käyttöpaikalla on molempien veroluokkien kulutusta.
Myyjien intresseissä on usein hyvän asiakaspalvelun ja tuotteen kilpailukyvyn
näkökulmasta tarjota asiakkaalle samantyyppistä tuotetta, jolla jakeluverkonhaltija
laskuttaa asiakasta verkkopalvelusta. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että myyjän
ja jakeluverkonhaltijan laskutusjakso sekä soveltama aikavyöhykejako olisivat
yhteneväiset. Tärkeää on myös, että myyjän ja jakeluverkonhaltijan laskulla on
sama energiamäärä samalle ajanjaksolle. Jotta myyjä voisi yhtenäistää oman
laskunsa verkkopalvelun laskuun nähden, tulee jakeluverkonhaltijan tiedottaa itse
käyttämänsä laskutusperusteet. Tähän jakeluverkonhaltijalla ei kuitenkaan ole
lakisääteistä velvollisuutta.
56 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
4.5.4
Arvio- ja lukemaperusteinen laskutus
Käyttöpaikalle sovellettava laskutuskäytäntö riippuu osittain käyttöpaikan mittarin
ominaisuuksista. Kaikissa mittareissa ei ole etäluentaa, jolloin mittarit luetaan käsin
verkonhaltijan toimesta vähintään kerran vuodessa. Mikäli asiakasta kuitenkin
laskutetaan tiheämmin kuin mittaria luetaan, muut kuin luentahetkeen liittyvät laskut
perustuvat asiakkaan itse mittarilta lukemaan tietoon tai jakeluverkonhaltijan
arvioimaan sähkönkäyttöön laskutusjakson aikana. Arvioidun sähkönkäytön ja
seuraavan luennan yhteydessä todetun toteutuneen sähkönkäytön ero tasataan
tasauslaskulla.
Etäluettavissa kohteissa laskutus perustuu yleensä mittarilta laskutusjaksolta
luettuun mittaustietoon. Asiakas voi kuitenkin halutessaan sopia myyjän tai
verkonhaltijan kanssa muusta käytännöstä. Syy tähän on yleensä usean kerran
vuodessa laskutettavien summien tasaaminen kesä- ja talvikauden välillä, jos
käyttöpaikan kulutus on talvella merkittävästi suurempi.
4.5.5
Laskutuksen korjaukset
Merkittävin syy laskujen korjaamiselle on jälkikäteen korjatut mittauslukemat.
Korjattavaa syntyy esimerkiksi myös, jos sopimukset on tehty väärälle käyttöpaikalle
tai myynti- ja siirtotuotteet eivät ole yhtenevät. Lähtökohtaisesti myyjät ja
jakeluverkonhaltijat korjaavat itse omat laskutuksensa. Kuitenkin yleisten
palveluehtojen mukaisesti jakeluverkonhaltija vastaa myös myyjän laskutuksen
korjaamisesta, jos
·
·
laskutuksessa tapahtuneesta virheestä ja siitä asiakkaalle ilmoittamisesta on
kulunut aikaa enemmän kuin kolme vuotta; tai
asiakkaan ja myyjän välinen asiakassuhde on päättynyt yli kuusi viikkoa
ennen virheen havaitsemista.
Edellinen edellyttää myös sitä, että jakeluverkonhaltijan myyjälle ilmoittamat tiedot
ovat olleet virheelliset todelliseen kulutukseen nähden. [7]
Asiakkaan laskutuksen korjauksen periaatteita on käsitelty tarkemmin myös
ohjeessa "Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen jälkeen"
[15]
4.6
Katkaisut ja kytkennät
Sähkönjakelu tai sähköntoimitus voidaan keskeyttää, jos loppukäyttäjä on
olennaisesti laiminlyönyt jakeluverkonhaltijalle tai vähittäismyyjälle tulevien
maksujen suorittamisen tai on muutoin olennaisesti rikkonut sopimukseen
perustuvia velvoitteitaan. Edellisellä tarkoitetaan myös asetettujen vakuuksien
maksamatta jättämistä. Sähkönjakelun tai sähköntoimituksen saa katkaista
aikaisintaan viiden viikon kuluttua siitä, kun maksu on erääntynyt tai muusta
sopimusrikkomuksesta on ensimmäisen kerran ilmoitettu loppukäyttäjälle eikä
sopimusrikkomusta ole oikaistu ajoissa ennen varoitettua katkaisuajankohtaa.
Tietyin ehdoin sopimusrikkomuksesta johtuvan katkaisun aikaraja on viittä viikkoa
57 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
pidempi. Tämä koskee esimerkiksi talviaikana käyttöpaikkoja, joissa on suora
sähkölämmitys. Enemmän tietoa katkaisun ehdoista ja vaatimuksista löytyy
sähkömarkkinalaista sekä verkkopalvelu- ja sähkönmyyntiehdoista.
Katkaisuja ja kytkentöjä tehdään myös sopimusprosessien yhteydessä. Jos
käyttöpaikka jää ilman myyjää, tulee käyttöpaikan sähköt katkaista. Vastaavasti
myyjän aloittaessa sähköntoimituksen käyttöpaikalle, josta sähköt on katkaistu,
tulee jakeluverkonhaltijan kytkeä sähköt takaisin kyseessä olevalle käyttöpaikalle.
4.6.1
Sopimusten purku
Verkkosopimus ja myyntisopimus voidaan purkaa, jos loppukäyttäjä on olennaisesti
rikkonut asianomaiseen sopimukseen perustuvia velvoitteitaan eikä
sopimusrikkomusta ole oikaistu jakeluverkonhaltijan tai myyjän kirjallisesti
ilmoittamassa kohtuullisessa määräajassa sähkömarkkinalain mukaisesti. Yleensä
tätä edeltää pitkään kestänyt käyttöpaikan sähköntoimituksen keskeytys ja
perintäprosessi. Verkkosopimuksen purkaminen johtaa yleensä aina
myyntisopimuksen purkamiseen. Jakeluverkonhaltija vahvistaa tällöin toimituksen
päättymisen ja ilmoittaa toimituksen loppulukemat.
Edellä mainitusta poiketen sähköverkkosopimus ja sähkönmyyntisopimus saadaan
purkaa heti, jos loppukäyttäjä on syyllistynyt sähkön anastamiseen,
jakeluverkonhaltijan tai vähittäismyyjän vastuulla olevien laitteiden tahalliseen
vahingoittamiseen tai näiden puolelta asetettujen sinettien murtamiseen [8]. Välitön
sopimuksen purku johtaa useimmiten myös sähköjen katkaisuun käyttöpaikalta.
Jakeluverkonhaltija ei kuitenkaan saa keskeyttää sähkönjakelua vähittäismyyjästä
johtuvasta syystä, ennen kuin jakeluverkonhaltija on ilmoittanut loppukäyttäjälle
sähkönjakelun keskeyttämisestä ja sen perusteesta. Jakeluverkonhaltijan on
huolehdittava siitä, että kuluttajalle toimitetaan sähköä vähintään kolmen viikon ajan
ilmoituksen lähettämisestä. [8]
4.6.2
Kytkentäprosessi
Ennen sähköjen kytkemistä käyttöpaikalle tulee jakeluverkonhaltijan varmistua
sähköjen turvallisesta takaisinkytkemisestä. Sähköjen kytkeminen takaisin ilman
varmistusta on ennen kaikkea paloturvallisuusriski. Jakeluverkonhaltija ei voi
esimerkiksi tietää, onko sähkökiuas jäänyt katkaisun yhteydessä päälle-asentoon.
Kiukaan päälle unohtuneet tavarat voivat tällöin syttyä tuleen. Jakeluverkonhaltija
sopii asiakkaan kanssa turvallisesta takaisinkytkennästä, minkä jälkeen vastuu
mahdollisista vahingoista siirtyy asiakkaalle. Sähköjen katkaisu ei edellytä
vastaavanlaista tarkistusta.
Jos käyttöpaikka otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön tai käyttöpaikan sähköt ovat
olleet pitkään katkaistuna, tulee asiakkaan tai tämän sähköurakoitsijan toimittaa ns.
yleistietolomake ennen verkkopalvelun aloittamista. Yleistietolomakkeella asiakas
ilmoittaa sähkölaitteistoon liittyviä tietoja, joiden perusteella jakeluverkonhaltija voi
päättää, täyttääkö se verkkopalveluehdoissa määritetyt ehdot ja että laitteisto on
määräysten mukaisessa kunnossa ja turvallinen sähköjen kytkentää varten.
58 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Jakeluverkonhaltija voi myös veloittaa suoritetuista takaisinkytkennöistä ja
katkaisuista. Yleensä työaikana suoritetut etäkytkennät tehdään veloituksetta.
Pikaisella aikataululla, työajan ulkopuolella tai ilman etäkytkentää suoritettavista
kytkennöistä jakeluverkonhaltija perii yleensä maksun. Jakeluverkonhaltija laskuttaa
näissä tapauksissa myyjää tai asiakasta riippuen, kumpi osapuoli on pyytänyt
kytkentää tai katkaisua.
4.6.3
Katkaisut ja kytkennät myyjän pyynnöstä
Myyjä voi pyytää käyttöpaikan sähköjen katkaisua ainoastaan sopimusrikkomuksen
ja määräaikaan mennessä maksamatta jätetyn vakuuden vuoksi. Myyjän tulee
varmistua ennen pyynnön lähettämistä, että sillä on lain mukainen oikeus
keskeyttää asiakkaan sähköntoimitus. Jakeluverkonhaltija ei tee vastaavaa
tarkistusta myyjän osalta.
Seuraavassa kuvassa ja taulukossa on esitetty, miten asiakkaasta johtuva sähköjen
katkaisu ja kytkentä etenee.
Kuva 15 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä myyjän pyynnöstä
Taulukko 9 Vaiheet katkaisu- ja kytkentätoimenpiteissä myyjän pyynnöstä
Nro
Vaiheen kuvaus
1.
Asiakas rikkoo myyntisopimusta tai ei maksa pyydettyjä
vakuuksia määräaikaan mennessä, jolloin myyjä pyytää
jakeluverkonhaltijaa katkaisemaan sähköt käyttöpaikalta
myyjän ilmoittamana päivänä.
2.
Ennen katkaisupäivää myyjä vahvistaa katkaisun
jakelunverkonhaltijalle. Mikäli vahvistusta ei tehdä,
jakeluverkonhaltija ei suorita katkaisua.
Huomioita
Osa jakeluverkonhaltijoista ei odota
vahvistusta, vaan katkaisee sähköt
katkaisupyynnössä ilmoitettuna
päivänä, mikäli myyjä ei peruuta
59 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
katkaisupyyntöä.
3.
Jakeluverkonhaltija katkaisee sähköt käyttöpaikalta ja
lukee katkaisuhetken lukemat käyttöpaikan mittarilta.
4.
Jakeluverkonhaltija vahvistaa katkaisun myyjälle
ilmoittamalla katkaisuhetken lukemat.
5.
Jos asiakas hyvittää sopimusrikkomuksensa tai maksaa
pyydetyn vakuuden, voidaan käyttöpaikan sähköt kytkeä
takaisin. Tällöin myyjä pyytää takaisinkytkentää
jakeluverkonhaltijalta.
6.
Jakeluverkonhaltija varmistaa turvallisen kytkennän
asiakkaalta ja kytkee sähköt käyttöpaikalle sekä lukee
takaisinkytkentähetken lukemat.
7.
Jakeluverkonhaltija vahvistaa takaisinkytkennän myyjälle
ilmoittamalla takaisinkytkentähetken lukemat.
8.
Mikäli asiakas ei hyvitä sopimusrikkomustaan, myyjä voi
purkaa myyntisopimuksensa.
Myyjän tulee ilmoittaa sopimuksen
purusta asiakkaalle ja
jakeluverkonhaltijalle
Tämän dokumentin kappaleessa 8.6 on yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten
tiedonvaihto myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä hoidetaan sanomaliikenteellä
tässä prosessissa. Kuvauksessa on mukana aikarajat sekä osapuolten välillä
vaihdettavat tiedot.
4.6.4
Katkaisut- ja kytkennät jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella
Jakeluverkonhaltijan tulee katkaista käyttöpaikan sähköt, jos käyttöpaikalla ei ole
myyjää. Jakeluverkonhaltija voi keskeyttää sähkön toimituksen välittömästi, jos
asiakas on rikkonut verkkopalveluehtoja tai ei ole maksanut sähköjen kytkennän
yhteydessä jakeluverkonhaltijan vaatimaa vakuutta määräaikaan mennessä.
Käyttöpaikan sähköntoimitus voidaan keskeyttää myyjästä johtuvista syistä,
esimerkiksi myyjän konkurssiin liittyen. Näissä tapauksissa jakeluverkonhaltijan on
lähetettävä ilmoitus keskeytyksestä, josta selviää keskeyttämisperuste ja
keskeytyksen ajankohta. Jakeluverkonhaltija saa verkkopalveluehtojen mukaan
katkaista sähköt yritysasiakkailta aikaisintaan 10 päivää ja kuluttajilta aikaisintaan 3
viikkoa edellä mainitun ilmoituksen lähettämisestä. Tämän ajan sisällä asiakkaan
tulee solmia uusi myyntisopimus sähkön toimituksen jatkamiseksi.
Verkkopalvelu voidaan myös keskeyttää tilapäisesti, jos se on palvelun
ylläpitämiseksi välttämätöntä esimerkiksi laitehuoltojen yhteydessä. Tästä tulee
ilmoittaa asiakkaalle hyvissä ajoin etukäteen.
Seuraavassa kuvassa ja taulukossa on esitetty, miten jakeluverkonhaltijan
oikeuksien perusteella tehty sähköjen katkaisu ja kytkentä etenee.
60 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 16 Prosessikaavio katkaisu- ja kytkentätoimenpiteistä jakeluverkonhaltijan oikeuksien
perusteella
Taulukko 10 Vaiheet jakeluverkonhaltijan oikeuksien perusteella tehdyssä katkaisu- ja
kytkentäprosessissa
Nro
Vaiheen kuvaus
Huomioita
1.
Asiakas rikkoo verkkosopimusta tai ei maksa pyydettyjä vakuuksia
määräaikaan mennessä, jolloin jakeluverkonhaltija katkaisee sähköt
käyttöpaikalta
Tai muusta yllä mainitusta
syystä.
2.
Mikäli rikkomus ei ole olennainen ilmoittaa jakeluverkonhaltija
myyjälle katkaisusta sekä katkaisuhetken lukemat.
3.
Mikäli rikkomus on olennainen, purkaa jakeluverkonhaltija asiakkaan
verkkosopimuksen välittömästi ja ilmoittaa purkamisesta myyjälle.
Samoin jos asiakas ei hyvitä sopimusrikkomustaan, voi verkonhaltija
purkaa verkkosopimuksen perintäprosessin tuloksena.
4.
Myyjä vastaanottaa ilmoituksen ja purkaa oman
myyntisopimuksensa asiakkaan kanssa.
5.
Jos asiakas hyvittää sopimusrikkomuksensa tai maksaa pyydetyn
vakuuden, voidaan käyttöpaikan sähköt kytkeä takaisin. Ennen
kytkentää jakeluverkonhaltija varmistaa turvallisen
kytkentäajankohdan asiakkaalta. Kytkennän yhteydessä
jakeluverkonhaltija lukee takaisinkytkentähetken lukemat mittarilta.
6.
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa myyjälle takaisinkytkennästä
ilmoittamalla takaisinkytkentähetken lukemat.
61 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Tämän dokumentin kappaleessa 7.4 on yksityiskohtaisempi kuvaus siitä, miten
tiedonvaihto myyjien ja jakeluverkonhaltijoiden välillä hoidetaan sanomaliikenteellä
tässä prosessissa. Kuvauksessa on mukana aikarajat sekä osapuolten välillä
vaihdettavat tiedot.
4.6.5
Katkaisut- ja kytkennät asiakkaan pyynnöstä
Myös asiakas voi pyytää sähköjen katkaisua ja kytkentää. Tällöin toimitaan kuten
edellä kuvatuissa kappaleissa riippuen siitä, pyytääkö asiakas katkaisua myyjältä
vai jakeluverkonhaltijalta.
4.7
Muutokset
Toimituksen aikana sopimuksiin ja käyttöpaikkaan liittyen voidaan tehdä useita
erilaisia muutoksia. Muutokset koskevat yleensä:
·
sopimuksen asiakastietojen muutoksia (esimerkiksi nimen tai
laskutusosoitteen vaihto);
·
asiakkaan pyytämää muutosta siirto- tai myyntituotteeseen tai
laskutustapaan (yhteis- tai erillislaskutus);
·
muutosta käyttöpaikan käsittelyyn taseselvityksessä (kuormitusmallin
muutos); tai
·
käyttöpaikan vuosikäyttöarvion, sulakekoon, mittaustavan tai mittarin
muutosta.
Siirto- tai myyntituotteen muutos voi johtaa käyttöpaikan aikavyöhykejaon tai
mittaustavan muutokseen. Verkkopalveluehtojen mukaan asiakas saa muuttaa
siirtotuotetta maksutta kerran vuodessa. Jos myyntituotteen muutos vaatii
mittaukseen tehtäviä muutoksia, pyytää myyjä asiakasta olemaan yhteydessä
jakeluverkonhaltijaan, sillä mittaus on tämän vastuulla. Jos asiakastietojen
muutosten perusteella sopimusten asiakkaat tai sopimustunnus muuttuvat
(varsinkin oikeudellisessa mielessä), ilmoitetaan nämä muutokset aiemmin
kuvattujen sopimusprosessien mukaisesti. Tämä koskee esimerkiksi
avioerotilanteissa tehtäviä muutoksia.
Jakeluverkonhaltijan tulee useimmiten suorittaa mittarin luenta muutosten johdosta
laskutuksen ns. tasauksen vuoksi. Muutokset tulevat tällöin voimaan aina
mittarinlukuhetkellä. Toisaalta mittarinluku voi johtaa vuosikäyttöarvion muutokseen
tiettyjen periaatteiden mukaisesti.
Sekä jakeluverkonhaltija että myyjä ovat velvollisia ilmoittamaan erilaisista
muutoksista toiselle osapuolelle. Alla olevassa kuvassa on kuvattu
jakeluverkonhaltijan suorittamien muutosten ja asiakkaan jakeluverkonhaltijalle
ilmoittamien muutosten aiheuttama tiedonvaihto.
62 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 17 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijalle ilmoitettujen muutosten käsittelystä
Kaikki yllä mainitut mittarinlukua vaativat muutokset ilmoitetaan sanomaliikenteen
avulla. Nämä ilmoitukset on kuvattu seuraavissa sanomaliikenneprosesseissa:
·
·
7.5 Ilmoitus käyttöpaikan tietojen muuttumisesta
o
laskutustavan tai laskutusperusteen muutos
o
aikavyöhykejaon muutos
o
mittarin tai mittaustavan (kuormitusmallin tunnuksen) vaihto
o
sulakekoon muutos
7.2 Ilmoitus mittauslukemista, tase-energioista ja vuosikäyttöarvioista
o
vuosikäyttöarvion muutos
Seuraavassa kuvassa on esitetty asiakkaan myyjälle ilmoittamien muutosten
käsittely. Asiakas ohjataan kuitenkin ottamaan yhteyttä jakeluverkonhaltijaan, jos
muutoksilla on vaikutusta käyttöpaikan mittaukseen tai liittymään.
63 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 18 Prosessikaavio myyjälle ilmoitettujen muutosten käsittelystä
4.8
Jakeluverkonhaltijan taseselvitys
Jakeluverkonhaltijan vastuulla on laskea ja toimittaa taseselvitystä varten tarvittavat
tiedot tasesähköyksikölle ja oman verkkonsa avoimen toimittajan tasevastaavalle.
Jakeluverkonhaltijan taseselvityksessä selvitetään tunneittain jokaisen
verkkoalueella toimivan myyjän summatoimitus sekä jakeluverkon avoin toimitus
sisältäen häviöt ja hävikit. Toimitusvelvollisen myyjän osalta selvitys poikkeaa
muista myyjistä ja tämä on kuvattu jäljempänä. Selvityksen jälkeen verkkoalueelle
toimitetun sähkön määrän tulee vastata kaikkien myyjien summatoimitusten ja
jakeluverkonhaltijan avoimen toimituksen summaa. Toisin sanoen kaikelle verkkoon
toimitetulle sähkölle tulee olla sähkön myyjä. Tässä kohdassa sähkön myyjällä
tarkoitetaan myös jakeluverkon avointa toimittajaa.
Summatoimituksella tarkoitetaan myyjän tuntimitattujen ja
tyyppikuormituskäyräkohteille vuosikäyttöarvioista laskettujen toimitusten summaa
verkkoalueella. Tyyppikuormituskäyräkohteiden todellista tuntikohtaista kulutusta ei
luonnollisesti voida selvittää. Täten näillä kohteilla todellinen tuntikohtainen kulutus
64 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
poikkeaa myyjän summatoimitukseen lasketusta tuntikohtaisesta kulutuksesta.
Näiden kohteiden todellisen ja lasketun kulutuksen tuntikohtainen ero tulee
kuitenkin laskea jonkin myyjän toimitukseen. Mittausasetuksen mukaisesti tämä ero
sisältyy toimitusvelvollisen myyjän ns. jäännöstaseeseen. Mittausasetuksen
mukaan jäännöstase muodostuu, kun jakeluverkkoon toimitetusta sähköstä
(tarkemmin ottaen rajapistemittausten summasta ja tuotantopisteiden verkkoon
syöttämästä sähköstä) vähennetään tuntimittauksen ja
tyyppikuormituskäyrämenettelyn piiriin kuuluvat kohteet sekä jakeluverkonhaltijan
häviöenergia ja hävikit.
Tuntimittausten yleistyttyä tyyppikuormituskäyräkohteiden merkitys
taseselvityksessä vähenee. Tällöin myös toimitusvelvollisen myyjän jäännöstase
menettää merkitystä. Tämän ja myyjien tasapuolisen kohtelun vuoksi ET suosittelee
jäsentiedotteessaan "Toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muutos" [16],
että niillä verkkoalueilla, joilla on jo kattava tuntimittaus käytössä, toimitusvelvollista
myyjää tulisi käsitellä kuin muita myyjiä.
Summatoimitusten laskemiseksi jakeluverkonhaltijalla tulee aina olla tiedossa
käyttöpaikan myyjä sekä tieto käyttöpaikan myyntisopimuksen kulloisestakin
voimassaolosta. Jos käyttöpaikalla ei ole myyjää, tulee jakeluverkonhaltijan
katkaista käyttöpaikan sähköt. Jos tätä ei kuitenkaan syystä tai toisesta tehdä,
lasketaan käyttöpaikan mahdolliset kulutukset jakeluverkon avoimeen toimitukseen
(häviöihin/hävikkiin) myyjättömältä ajalta. Tästä syystä lähtökohtaisesti
myyjättömiltä käyttöpaikoilta katkaistaan sähköt.
Jakeluverkonhaltijalla on oltava avoin toimittaja. Jakeluverkon avoin toimittaja on
käytännössä joko toimitusvelvollinen myyjä tai myyjä, jolta jakeluverkonhaltija
hankkii häviö- ja hävikkisähkönsä, jos jakeluverkonhaltija on kilpailuttanut
häviösähkön hankintansa1. Jakeluverkon avoimen toimituksen laskennasta vastaa
tasevastaava.
Käytännössä toimitusvelvollisen myyjän jäännöstasetta ei lasketa erikseen. Usein
toimitusvelvollinen myyjä on verkon avoin toimittaja, ja jäännöstase sisältyy
avoimeen toimitukseen. Tällöin avoin toimitus lasketaan verkkoon toimitetun sähkön
ja muiden kuin toimitusvelvollisen myyjän summatoimitusten erotuksena. Toinen
käytäntö on, että toimitusvelvollisen myyjän summatoimitus ilmoitetaan muita myyjiä
vastaavalla tavalla. Nämä kaksi käytäntöä vastaa aiemmin esiteltyä kahta
toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystapaa. Tilannetta, jossa toimitusvelvollisen
myyjän summatoimitusta ei erikseen ilmoiteta ja verkon avoin toimittaja on muu kuin
toimitusvelvollinen myyjä, ei käytännössä esiinny.
Alla on esitetty kaavio jakeluverkonhaltijan taseselvityksen etenemisestä.
Taseselvityksessä käytetään ainoastaan tuntiaikasarjoja ja niiden ilmoittamiseen
1
Lain mukaan häviösähkön hankinnan kilpailuttaminen on pakollista, mutta tietyin ehdoin
tätä kilpailutusta on voinut lykätä.
65 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
käytetään myöhemmin esiteltyä MSCONS-sanomamuotoa. Kuvassa vihreät laatikot
kuvaavat juuri näitä sanomia. Mikro- ja pientuotanto sisältyy käyttöpaikkojen
tuntimittaustietoihin.
Kuva 19 Prosessikaavio jakeluverkonhaltijan taseselvityksestä
Alustavat summatoimitukset tulee ilmoittaa seuraavana arkipäivänä edelliselle
vuorokaudelle. Vuorokauden lopulliset summatoimitukset tulee olla ilmoitettuna aina
ennen taseselvitysikkunan sulkeutumista. Taseselvitysikkunan puitteissa tietoja
voidaan lähettää ja korjata niin monta kertaa kuin on tarvetta. Tasesähköyksikkö
välittää myyjäkohtaiset summatoimitukset tasevastaavalle. Tämä tunnetaan nimellä
Välityspalvelu. Fingridin Tasepalvelun sovellusohjeen [17] mukaan tasevastaava
ilmoittaa tuotantopisteiden mittaustiedot Tasesähköyksikölle. Alustavat
66 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
tuotantotiedot tulee ilmoittaa kahden vuorokauden kuluessa ja lopulliset tiedot
viimeistään kuukauden kuluttua (kunkin kuukauden 1.päivä). Jakeluverkon
rajapisteiden mittaustietojen kerääminen ja ilmoittaminen on kunkin rajapisteen
mittausvastuullisen vastuulla. Mittausvastuullinen ilmoittaa rajapistemittaustiedot
sekä Tasesähköyksikölle että jakeluverkonhaltijan avoimen toimittajan
tasevastaavalle. Rajapisteen mittausvastuullinen on useimmiten kantaverkonhaltija
tai se verkonhaltija, jonka verkko on kantaverkkoa "lähimpänä".
Rajapistemittaustietojen ilmoittamista koskevat samat aikarajat kuin
summatoimituksia. Jakeluverkon ja muun verkon välisen rajapisteen
mittausvastuullinen on usein kantaverkkoyhtiö (Fingrid) tai paikallinen
alueverkkoyhtiö. Sovellusohjeen mukaan tasevastaavan tulee raportoida myös
verkon rajapisteiden mittaustiedot Tasesähköyksikölle, jos mittausvastuullinen
osapuoli ei tätä tee.
Taseselvitysprosessi tulee muuttumaan 1.2.2016 yhteispohjoismaisen
taseselvitysyksikön eSett:n aloittaessa toimintansa. Tällä ei ole kuitenkaan
vaikutusta itse tarpeeseen tehdä taseselvitystä. Suurimmat muutokset koskevat
tehtävien ja vastuiden jakoa osapuolten kesken. Lisätietoa löytyy eSett:n kotisivuilta
saatavilla olevasta "Nordic Imbalance Settlement Handbook":sta [18].
4.8.1
Tyyppikuormituskäyrämenettely
Kansallinen taseselvitys perustuu tuntitehoihin. Tuntilukemia tuottavien
tuntimittausten osalta lukemat tulee muuttaa tuntitehoiksi taseselvitystä varten.
Lukemamittauksessa olevien käyttöpaikkojen osalta tulee lukemista muodostaa
tuntitehoja niin sanotun tyyppikuormituskäyrämenettelyn avulla. Lasketut tuntitehot
tulee sisällyttää myyjäkohtaiseen summatoimitukseen. Tuntitehoaikasarjoja ei tässä
vaiheessa välttämättä lasketa käyttöpaikkakohtaisesti vaan tuntitehot voidaan
summata suoraan myyjän summatoimitukseen.
Kuormituskäyrämenettelyssä jakeluverkonhaltija muodostaa tuntiaikasarjan
käyttöpaikan vuosikäyttöarvion ja mittausasetuksessa määritettyjen
tyyppikuormituskäyrien perusteella. Jakeluverkonhaltija voi myös halutessaan
soveltaa itse määrittelemäänsä paikallista tyyppikuormituskäyrää tietyin
lainsäädännön määrittämin ehdoin. Kuormituskäyrämenettely koskee sekä
yksiaikaisesti että kaksiaikaisesti mitattua kulutusta. Mittausasetuksen mukaan
tyyppikuormituskäyrä 2:een kuuluvien käyttöpaikkojen kuormituskäyrään tulee vielä
suorittaa lämpötilakorjaus. Tarkempi kuvaus tyyppikuormituskäyrämenettelystä on
annettu ohjeessa "Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje" [19].
Sovellettava tyyppikuormituskäyrä on jakeluverkonhaltijan valittavissa.
Jakeluverkonhaltija voi muuttaa sähkönkäyttöpaikan tyyppikäyttäjäryhmää enintään
kerran vuodessa, jos sähkön käyttötarkoitus muuttuu tai sähkönkäyttö
käyttöpaikassa ylittää tai alittaa 10 000 kWh:n rajan vähintään viidellä prosentilla.
4.8.2
Tasoituslaskenta
Kuormituskäyrämenettelyssä muodostetut tuntiaikasarjat perustuvat käyttöpaikan
vuosikäyttöarvioon. Tasoituslaskennalla korjataan vuosikäyttöarvioon perusteella
67 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
lasketun ja jälkikäteen todellisen mittauslukeman perusteella lasketun
kuormituskäyrän erotukset kulutuksessa. Korjaus lasketaan jokaiselle tunnille
käyttöpaikkakohtaisesti. Hintana käytetään tuntikohtaista Suomen hinta-alueen
spot-hintaa. Jakeluverkonhaltijan tulee hyvittää tai laskuttaa lasketut korjaukset
myyjäkohtaisesti kerran vuodessa.
4.8.3
Tasevirheiden käsittely
Tasevirheiden käsittely sisältää sekä suoritetun tasoituslaskennan jälkeen
lukemamittauksiin tehtävien korjausten sekä tuntimittauksiin taseikkunan
sulkeutumisen jälkeen tehtävien korjausten käsittelyn. Jakeluverkonhaltijan on
ilmoitettava lopulliset myyjien summatoimitukset tasesähköyksikölle aina ennen
taseikkunan sulkeutumista. Summatoimituksiin vielä taseikkunan sulkeutumisen
jälkeen tulevia korjauksia ei voida enää taseselvitykseen korjata.
Käyttöpaikkakohtaisia korjaustietoja voidaan toimittaa myyjille taseikkunan
ulkopuolella laskutuksen korjaamiseksi. Taseisiin taseikkunan jälkeen jääneet
virheet korjataan ET:n ohjeen "Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden
sulkeutumisen jälkeen" [15] mukaisesti. Ohje sisältää myös menettelytavan
asiakkaan laskutuksen korjaamiseen.
Toimitusvelvollisen myyjän taseselvityksen käsittelytavan perusteella havaitut
virheet jäävät kyseessä olevan käyttöpaikan myyjän ja joko toimitusvelvollisen
myyjän tai jakeluverkonhaltijan avoimen toimittajan taseeseen. Jälkimmäinen
koskee siis tapauksia, joissa avoin toimittaja ei ole verkon toimitusvelvollinen myyjä.
Käsittelytavasta riippuen tasevirheet käsitellään joko käyttöpaikan myyjän ja
toimitusvelvollisen myyjän välillä tai käyttöpaikan myyjän ja jakeluverkonhaltijan
välillä.
4.8.4
Myyjien sähkönhankinta ja taseselvityksen tarkistukset
Jokainen myyjä vastaa itse oman sähkötaseensa tasapainottamisesta eli
sähkönmyyntiin tarvitsemastaan sähkönhankinnasta. Tätä varten myyjien tulee
voida ennustaa oma tuleva sähkön myynti ja (pientuotannon) osto. Nämä ennusteet
perustuvat pääosin jakeluverkonhaltijan toimittamiin käyttöpaikan tietoihin, kuten
vuosikäyttöarvioon ja mittaustietoihin ja myyjän suoraan asiakkaalta saamiin
tietoihin.
Myyjät haluavat myös usein jakeluverkonhaltijoilta tietoja oman myyntinsä
käsittelystä taseselvityksessä. Näiden tietojen perusteella myyjä voi tarkistaa
taseselvityksen ja etenkin tasoituslaskennan ja tasevirheiden käsittelyn tulokset.
Myyjä ostaa usein tässä kohdassa mainitut tehtävät palveluna tasevastaavaltaan.
68 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
5
SANOMALIIKENNE
Sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteen tarkoitus on mahdollistaa
edellisessä luvussa kuvattujen prosessien tehokas toteutus. Automatisoidulla
tiedonvaihdolla pidetään käyttöpaikkakohtaiset tiedot ajan tasalla sekä käyttöpaikan
nykyisen ja uuden myyjän että verkonhaltijan osalta mahdollisimman tehokkaasti.
Yleisesti tätä tiedonvaihtoa tarvitaan edellisessä luvussa kuvattujen tehtävien ja
toimintatapojen mahdollistamista varten.
5.1
PRODAT ja MSCONS
Sähkön vähittäismarkkinoilla käytetään pääasiassa kahta sanomatyyppiä.
PRODAT- ja MSCONS-sanomat perustuvat YK:n alaisen CEFACT-organisaation
ylläpitämään "EDI for Administration Commerce and Transport tiedonsiirron"
sanomakieleen, johon kuluu kielioppi ja sanasto [9]. Se on julkaistu myös ISO
standardina.
PRODAT-sanomat on kehitetty tuotetietojen välittämiseen hallinnon, kaupan ja
liikenteen aloilla. Sähkön vähittäismarkkinoilla PRODAT-sanomia käytetään
sähköyhtiöiden käyttöpaikka-, sopimus- sekä mittaustietojen välittämiseen.
PRODAT-sanomilla ei voi kuitenkaan välittää tuntimittaustietoja. Sen sijaan
MSCONS-sanomat on tarkoitettu nimenomaan aikasarjamuotoisen mittaustiedon
lähettämiseen. Lista PRODAT-sanomista löytyy luvussa 10.
5.2
Yleiset säännöt
Yleisenä periaatteena tulee olla, että kukin osapuoli toimii sanomavälityksessä
viivyttelemättä. Sanomaliikenteen lähtökohtana on myös se, että myyjällä on
asiakkaan valtuutus irtisanoa ja solmia verkkosopimus liittyen myyjän vaihto - ja
muutto-prosesseihin. Erillinen valtakirja tai muu osoitus asiakkaan valtuutuksesta
kuitenkin vaaditaan, jos asiakas kiistää syntyneen sopimuksen [6]. Yleisesti on
myös sovittu, että sanoman vastaanottajan tulee luottaa sanoman lähettäjään
kyseenalaistamatta lähettäjän ilmoittamien tietojen oikeellisuutta. Tämä ei
kuitenkaan poissulje sanomien validointia ja havaittujen virheiden ilmoittamista.
Tilanteissa, joissa PRODAT-sanomaliikennettä ei käytetä, osapuolten välinen
tiedonvaihto hoidetaan sähköpostia, puhelinta tai muuta soveltuvaa viestivälinettä
käyttäen [6]. Myöhemmin edellä kuvattua tiedonvaihtoa kutsutaan manuaaliseksi
tiedonvaihdoksi.
5.2.1
Päivämäärät sanomissa
Alalla on sovittu, että tapahtumapäivämäärää ei saa muuttaa kesken
sopimusprosessin. Tällä tarkoitetaan käytännössä sitä, että sopimusprosessin
ensimmäisessä sanomassa ilmoitettua myynnin aloituspäivämäärää ei saa muuttaa.
Poikkeuksia ovat ainoastaan muuttoprosessin erikoistilanteet, esimerkiksi jos
asiakas muuttaa uuteen mittaroimattomaan kohteeseen, jonka seurauksena
jakeluverkonhaltija muuttaa toimituksen aloituspäivämäärää. Sopimusprosessit
69 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
voivat kestää useita päiviä, jona aikana usein esiintyy tarve muuttaa päivämäärää.
Tällä hetkellä mahdolliset muutokset tulee käsitellä joko sähköpostilla tai
mahdollisuuksien mukaan peruuttaa käynnistynyt prosessi ja aloittaa uusi prosessi
korjatulla päivämäärällä.
5.3
Sanomien kuittaaminen
APERAK-sanoma on sovellusten välinen kuittaussanoma, jolla varmistetaan
sanomaliikenteen onnistuminen ja sanomasisällön oikeellisuus siltä osin, mikä on
mahdollista ja järkevää. APERAK-kuittaussanomaa ei lähetetä, ellei
vastaanotetussa sanomassa ole nimenomaista kuittauspyyntöä. Sanoman perille
meno on aina lähettäjän vastuulla, joten APERAK-kuittauspyyntö tulisi olla aina
mukana sanomassa. Negatiivisen APERAK-kuittauksen voi virhetilanteissa
kuitenkin lähettää, vaikka kuittauspyyntöä ei olisikaan sanomassa. APERAKsanomilla kuitataan sekä PRODAT- että MSCONS-sanomia. Tarkemmat ohjeet
APERAK-kuittausten käytöstä löytyy sanomaliikenteen menettelyohjeesta [9].
Huomioitavaa on, että negatiivisen APERAK:n vastaanottaminen johtaa aina
prosessin keskeytymiseen. Negatiivisen kuittauksen jälkeen lähettäjän tulee korjata
ilmoitettu virhe järjestelmäänsä ja lähettää korjattu sanoma. Jos näin ei voida
toimia, tulee osapuolten olla yhteydessä sähköpostitse virheen selvittämiseksi.
APERAK-sanomien lisäksi voidaan käyttää CONTRL-kuittauksia. CONTRLsanomilla kuitataan, että sanoma on vastaanotettu. CONTRL-kuittauksissa ei oteta
millään muotoa kantaa tiedon sisältöön. Ensisijaisesti tulee käyttää APERAKkuittauksia ja APERAK- ja CONTRL-sanomien yhtäaikaista käyttöä tulee välttää.
Kuittaussanomilla on suuri merkitys tiedonvaihdon onnistumisen kannalta.
Kuittaussanomien avulla virheet saadaan havaittua ja selvitettyä nopeammin.
Kuittaussanomien avulla sanoman lähettäjä voi myös varmistua, että vastaanottava
järjestelmä on ottanut sanoman käsittelyyn sekä tiedon siitä, milloin sanoma on
saapunut perille.
5.4
Eräajokäsittely
Sanomiin perustuva tiedonvaihto ei ole luonteeltaan reaaliaikaista. Yleinen käytäntö
on, että PRODAT-, MSCONS- ja APERAK-sanomat muodostetaan ja lähetetään
erissä esimerkiksi kerran päivässä. Osalla toimijoista sanomat lähtevät kuitenkin
järjestelmistä välittömästi sanoman syntymisen jälkeen. Tämä menettely tuottaa
ongelmia etenkin sen takia, että mahdolliset virheet havaitaan vasta jälkikäteen.
Ongelmia syntyy myös sopimusprosesseihin liittyvien aikarajojen puolesta, jos
sanomat lähetetään hyvin lähellä aikarajan umpeutumista.
5.5
Pientuotantoa koskevan sanomaliikenteen yleiset periaatteet
Alalla sovitun käytännön mukaisesti käyttöpaikalle, jossa esiintyy pientuotantoa,
tulee luoda rinnakkainen käyttöpaikka käyttöpaikkarekisteriin. Tällä rinnakkaisella
käyttöpaikalla on oma käyttöpaikkatunnus ja käyttöpaikan osoitteen perään
70 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
kirjataan teksti ", tuotanto". Rinnakkaiset käyttöpaikat suositellaan tehtävän kaikille
tiedossa oleville tuotantokohteille, jotta nämä löytyisi rekisteristä myyjän sitä
tarvitessa.
Pientuotannon käyttöpaikoille on käytössä ainoastaan sopimusprosesseihin
käytettäviä Z03, Z04, Z05 ja Z08-sanomia. Pientuotannon PRODAT-sanomat tulee
ottaa käyttöön 15.5.2016 mennessä. Siihen asti prosessit voidaan hoitaa
sähköpostilla. Kaikki pientuotantokohteet tulee olla tuntimitattuja ja mittaustietoja ei
lähetetä PRODAT-sanomilla. Muuten pientuotannon käyttöpaikkoja koskevat samat
säännöt ja aikarajat kuin muita käyttöpaikkoja. Jos myyjä ilmoittaa
jakeluverkonhaltijalle pientuotannon ylijäämäsähkön ostosopimuksesta muuton
yhteydessä, solmii jakeluverkonhaltija asiakkaalle pientuotannon
verkkopalvelusopimuksen.
5.6
Sanomien reititys
Sanomien välittäminen osapuolien välillä perustuu lähes kokonaisuudessaan
sanomaliikenneoperaattoreiden tarjoamiin kaupallisiin palveluihin. Suomessa
toimivia operaattoreita on muutama. Tässä sanomien reititysmallissa osapuolella on
sopimus yhden operaattorin kanssa, joka välittää sanoman vastaanottajalle alla
olevan kuvan mukaisesti. Jokaisessa sanomassa tulee olla sanoman lähettäjän ja
vastaanottajan tunnus. Tunnuksia ylläpitää ja myöntää kantaverkkoyhtiö Fingrid
Oyj.
JVH 1
MYYJÄ 1
OPERAATTORI 1
JVH 2
JVH 3
MYYJÄ 2
OPERAATTORI 2
JVH 4
…
MYYJÄ 3
MYYJÄ 4
OPERAATTORI 3
JVH n
…
MYYJÄ n
Kuva 20 Sanomien välityksen nykyinen malli [1].
71 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6
NYKYISEN SANOMALIIKENTEEN TIETOMALLI
Kuva 21 Sähkön vähittäismarkkinoiden sanomaliikenteessä välitettävät tiedot
Tässä luvussa kuvataan kaikki tietokentät, joita eri markkinaprosesseissa
osapuolten kesken sanomaliikenteellä vaihdetaan käyttöpaikkaan liittyen. Luvun
sisältö perustuu pääosin ET:n sanomaliikenteen menettelyohjeeseen [9] ja Fingridin
ylläpitämään PRODAT-inhouse -taulukkoon [20], joka sisältää sanomien sisällön
kuvauksen.
Yllä olevan kuvan tietomalli on tätä dokumenttia varten jäsennelty metatason
kuvaus nykyisestä tiedonvaihdosta. Kuvaan merkitty tiedon omistaja luo tiedon ja
sillä on viime kädessä määräämisoikeus tiedon arvosta. Lähetettävästä sanomasta
riippuen tiedon lähettäjä saattaa kuitenkin poiketa tiedon omistajasta. Näin tehdään
esimerkiksi Z03[1]-sanomassa myyjän lähettäessä käyttöpaikan osoitteen
jakeluverkonhaltijalle, jotta jakeluverkonhaltija voi halutessaan tarkistaa, että
sopimusta ei tehdä vahingossa väärälle käyttöpaikalle. Kuvaan merkitty
moninaisuus kuvaa tiedon pakollisuutta koko tiedonvaihdon osalta, mutta
moninaisuus voi vaihdella sanomakohtaisesti. Yksittäisten sanomien tietosisällöt ja
tietojen käyttötarkoitukset on kuvattu luvussa 10.
72 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.1
Otsikko-/viitetiedot
Jokainen sanoma sisältää viitetietoina sekä sanoman syykoodin että tapahtuman
viitenumeron.
6.1.1
Syykoodi
Syykoodi kertoo sanoman käyttötarkoituksen. Esimerkiksi Z03-sanomilla ilmoitetaan
uuden sähköntoimituksen alkaminen käyttöpaikalle ja syykoodi kertoo, onko
kyseessä muutto (syykoodi 14) vai myyjänvaihto (syykoodi 1).
6.1.2
Tapahtuman viite
Jokaisella tapahtumalla tulee olla oma viite. Tämän tunnisteen perusteella
tietojärjestelmät osaavat yhdistää samaan asiaan liittyvät sanomat ja niiden
tietosisällöt toisiinsa kuittaussanomat mukaan lukien.
6.2
Käyttöpaikka
Lähtökohtaisesti käyttöpaikan tietojen omistajuus, eli vastuu tietojen
oikeellisuudesta ja muutosten ilmoittamisesta kaikille niitä tarvitseville, on
käyttöpaikan jakeluverkonhaltijalla.
6.2.1
Käyttöpaikkatunnus, jakeluverkontunnus ja maatunnus
Käyttöpaikkatunnus yksilöi käyttöpaikan jakeluverkonhaltijan alueella. Käyttöpaikan
täydelliseksi tunnistamiseksi tarvitaan siis käyttöpaikkatunnus ja jakeluverkon
(=jakeluverkonhaltijan) tunnus. Nämä kaksi ja käyttöpaikan maatunnus esiintyy
jokaisessa sanomassa käyttöpaikan yksilöimistä varten.
Listaa1 jakeluverkonhaltijoista sekä niiden sanomaliikenteen osapuolitunnuksista
ylläpitää Fingrid. Jakeluverkon tunnus on sama kuin sanomaliikenteen osapuolen
tunnistetietona käytettävä jakeluverkonhaltijan tunnus.
Maatunnus on tunnus maalle, jossa käyttöpaikka sijaitsee. Suomessa sijaitsevien
käyttöpaikkojen osalta arvo on aina "FI".
1
saatavilla http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/tasesahko/taseselvitysinformaatio
73 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.2.2
Aikavyöhykejaon tunnus
Taulukko 11 Aikavyöhykejaolle käytettävät tunnukset
Tunnus
Selite
0
Tuntimittaus
1
Yksiaikamittaus
2
Kaksiaikamittaus, yö/päivä
3
Kaksiaikamittaus, talvipäivä/muu aika
Yllä olevassa taulukossa on esitetty sallitut aikavyöhykejaon tunnukset ja niiden
käyttötarkoitus. Tunnuksilla 2 ja 3 ilmoitettavat aikavyöhykejaot ovat
mittausasetuksen valtakunnallisen aikajaotuksen mukaisia. Jakeluverkonhaltijat
voivat myös käyttää itse määrittelemiään aikajaotuksia. Tällöin kenttään merkitään
jakeluverkonhaltijan käyttämän aikavyöhykejaon yksilöivä tunnus, joka
muodostetaan seuraavasti:
KOODI(0-3)+YHTIÖN TUNNUS(2-4 merk)+YKSILÖIVÄ TUNNISTE(1-4 merk)
esim.: 2SPS1
Aikavyöhykejaon tunnusta käytetään kahteen tarkoitukseen. Tuntimitatuilla
käyttöpaikalla ja kaikissa myyjän lähettämissä sanomissa tällä kentällä ilmoitetaan
asiakkaan kanssa sovitusta laskutuksessa käytettävästä aikajaotuksesta.
Lukemamittauksessa olevilla käyttöpaikoilla jakeluverkonhaltija ilmoittaa tällä
kentällä, mikä aikajaotus mittarille on ohjelmoitu. Jos aikavyöhykejaon tunnus on
muu kuin 0 tai 1, rekisteröi mittari kulutuksen kahteen eri rekisteriin mittarille
asetetun aikajaotuksen mukaisesti.
Tuntimittauksen vastaanottaja tunnistaa kuormitusmallin tunnuksen perusteella.
6.2.3
Kuormitusmallin tunnus
Kuormitusmallin tunnusta on alun perin käytetty kertomaan, mihin
tyyppikäyttäjäryhmään lukemamitattu käyttöpaikka kuuluu. Kuormitusmallin
tunnukselle on kuitenkin annettu ajan saatossa enemmän merkityksiä. Tällä hetkellä
käytettävät kuormitusmallien tunnukset ja niiden selitykset löytyvät alla olevasta
taulukosta.
74 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Taulukko 12 Kuormitusmallille käytettävät tunnukset
Tunnus
Selite
0
Tuntimittaus, yli 3x63 A:n käyttöpaikka, käytössä ainoastaan Z03, Z04, Z05 ja
Z08-sanomat sekä tuntiaikasarjat.
1
Lukemamittaus, vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa
sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on enintään
10 000 kilowatti-tuntia vuodessa [19]
2
Lukemamittaus, vakituisena asuntona käytettävät sähkönkäyttöpaikat, joissa
sähkönkäyttö on pääasiassa asumiskäyttöä ja joiden sähkönkäyttö on yli 10 000
kilowattituntia vuodessa [19]
3
Lukemamittaus, muut kuin ryhmään 1 tai 2 kuuluvat sähkönkäyttöpaikat [19]
8
Tuntimittaus, pientuotantokäyttöpaikka, käytössä ainoastaan Z03, Z04, Z05 ja
Z08-sanomat ja tuntiaikasarjat (tunnus otettava käyttöön viimeistään 15.5.2016)
9
Tuntimittaus, enintään 3x63 A:n käyttöpaikka, josta lähetetään päivittäin
tuntiaikasarjat sekä lisäksi PRODAT-sanomilla verkon laskutuslukemat tai
laskutuksen perusteena olevat käytöt
Lukemamittauksessa olevilla käyttöpaikoilla käytettävät kuormitusmallin tunnukset
1–3 viittaavat vastaavilla numeroilla oleviin mittausasetuksen tyyppikäyttäjäryhmiin.
Tunnuksien 0 ja 9 pääasiallinen ero on se, että tunnuksen 0 omaavilta
käyttöpaikoilta ei lähetetä mittauslukemia sisältäviä Z11-, Z10- ja Z06-sanomia vaan
pelkät tuntiaikasarjat. Tunnuksien 0 ja 9 käyttöpaikoilla todellinen sulakekoko voi
joissain tapauksissa poiketa tunnuksen määritelmän mukaisesta 3x63 A:n
jaottelusta.
Mittausasetuksen mukaan jakeluverkonhaltija voi muuttaa lukemamittauskohteiden
tyyppikäyttäjäryhmää enintään kerran vuodessa tietyin ehdoin.
6.2.4
Laskutustapa
Laskutustapa kertoo, kuka laskuttaa verkko- ja myyntipalvelun asiakkaalta.
Käytettävät tunnukset ja selitteet löytyvät alla olevasta taulukosta.
Taulukko 13 Laskutustavalle käytettävät tunnukset
Tunnus
Selite
1
Myyjä laskuttaa myyntisopimuksen, jakeluverkonhaltija verkkosopimuksen
(oletusarvo)
2
Jakeluverkonhaltija§ laskuttaa molemmat
3
Myyjä laskuttaa molemmat
75 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Yllä olevan taulukon mukaisesti tunnuksella 2 on mahdollista ilmoittaa
jakeluverkonhaltijan suorittama yhteislaskutus, mutta käytännössä tätä vaihtoehtoa
ei ole missään käytössä.
6.2.5
Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka)
Käyttöpaikan osoitetiedon perusteella ei voida yksilöidä käyttöpaikkaa. Samalle
käyttöpaikalle voi olla käytössä eri tietojärjestelmissä ja sopimuksissa useita
osoitteita mukaan lukien kulmahuoneistojen kaksoisosoitteet sekä osoitteiden
ruotsinkieliset nimet. Virallista osoitetietokantaa ei ole Suomessa olemassa ja eri
toimijat käyttävät asiakkaan ilmoittaman käyttöpaikan osoitteen varmentamiseen eri
lähteitä.
Myyjä ilmoittaa käyttöpaikan osoitetiedot jakeluverkonhaltijalle toimituksen
aloitusilmoituksessa. Osoitetietojen perusteella jakeluverkonhaltija voi varmistaa,
että sopimusta ollaan tekemässä oikealle käyttöpaikalle.
6.2.6
Sulakekoko
Kenttä kertoo tiedon käyttöpaikan sulakekoosta. Verkko- tai myyntiyhtiön hinnoittelu
voi perustua käyttöpaikan sulakekokoon ja näin ollen sulaketiedon muutoksesta on
ilmoitettava myös myyjälle [9].
6.2.7
Vuosikäyttöarvio ja tase-energiaennuste
Jakeluverkonhaltija käyttää tase-energiaennustetta kuormituskäyrämenettelyssä
olevien käyttöpaikkojen tuntiaikasarjan muodostamiseen. Tase-energiaennuste
muodostetaan vuosikäyttöarvion perusteella. Myyjä käyttää jakeluverkonhaltijan
ilmoittamaa vuosikäyttöarviota/tase-energiaennustetta pääsääntöisesti oman
sähkönhankintansa suunnitteluun. Myyjä voi käyttää tätä tietoa myös omassa
asiakaspalvelussaan.
Tase-energiaennuste lasketaan tyyppikäyttäjäryhmän 2 käyttöpaikkojen osalta.
Näillä käyttöpaikoilla tase-energiaennuste on mittausasetuksen mukaan laskettu
lämpötilakorjattu vuosikäyttöarvio. Muilla tyyppikäyttäjäryhmillä (1 ja 3) taseenergiaennuste on pääsääntöisesti sama kuin vuosikäyttöarvio. Tarkemmin taseenergiaennusteen laskemista on kuvattu Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohjeessa
[19].
Vuosikäyttöarvion ja tase-energiaennusteen muutos voidaan ilmoittaa monessa
sanomassa. Tieto on sanomissa pakollinen, joten tarvittaessa ilmoitetaan aiemmin
ilmoitettu arvo, jos tieto ei ole muuttunut. Muutokset jakeluverkonhaltija ilmoittaa
seuraavasti:
·
·
·
toimituksen aloituksen hyväksymisen hetkellä oleva tieto: Z04[1]
toimituksen aloituksen yhteydessä suoritetun mittauksen perusteella
muutettu tieto: Z11[1] tai Z10[12]
toimituksen aikana muuttunut tieto: Z11[5]
76 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavilta käyttöpaikoilta muutoksia (Z10- ja Z11sanomia) ei kuitenkaan ilmoiteta. Enintään 3x63 A:n tuntimitattujen kohteiden
vuosikäyttöarvio on ilmoitettava myyjälle vähintään kerran vuodessa. [9]
6.3
Sopimustiedot (verkkosopimus tai sähkönmyyntisopimus)
Sanomissa lähetetään etupäässä myyntisopimuksen tietoja. Verkkosopimuksen
tiedoista jakeluverkonhaltija ilmoittaa ainoastaan itse käyttämänsä
laskutusperusteen myyjälle.
6.3.1
Myyjän sopimustunnus ja myyjän tunnus
Myyjän sopimustunnus-myyjän tunnus -pari esiintyy jokaisessa PRODATsanomassa ja sitä käytetään myyntisopimuksen yksilöimiseen. Tällä varmistetaan
se, että tiedot ilmoitetaan oikean sopimuksen osalta ja vastaanottaja osaa yhdistää
ilmoitetut tiedot oikeaan sopimukseen.
Myyjän tunnus vastaa aiemmin kuvattua jakeluverkonhaltijantunnusta myyjän
osalta. Myyjän tunnus ei välttämättä aina ole sama kuin PRODAT-sanoman
lähettäjän tunnus, jos lähettäjä (tiedonvaihdon osapuoli) hoitaa sanomaliikennettä
muun myyjän puolesta.
Myyjän on ilmoitettava sopimustunnus Z03-sanomassa. Tunnusta on käytettävä
kyseistä käyttöpaikkaa tai käyttöpaikkoja koskevissa sanomissa toimituksen
päättymiseen saakka. [9]
6.3.2
Alkamispäivämäärä
Ajankohta, jolloin sähköntoimitus alkaa. Tällä kentällä voidaan myös ilmoittaa tietyn
tapahtuman, kuten laskutustavan muutoksen, voimaantulopäivämäärä.
6.3.3
Päättymispäivämäärä
Ensimmäinen ajankohta, jolloin myyntisopimus ei ole enää voimassa. Esimerkiksi,
jos sopimus päättyy 11.6.2008, ilmoitetaan sanomassa "12.6.2008 00:00".
6.3.4
Laskutusperuste
Tietokenttä, joka kertoo perustaako jakeluverkonhaltija tai myyjä laskutuksensa
sähkön kulutuksen arvioon vai mittauslukemaan. Arvioperusteista laskutusta
sovelletaan yleensä, jos kohteessa ei ole etäluettavaa mittaria ja laskutuskausi on
lyhempi kuin mittarin luenta-aikaväli. Arvioperusteista laskutusta voidaan soveltaa
myös asiakkaan pyynnöstä.
Myyjä ja jakeluverkonhaltija voivat käyttää omaa laskutusperustettaan.
Laskutusperuste ilmoitetaan, jotta osapuolet tietävät, mitä toinen osapuoli on
asiakkaan kanssa sopinut.
77 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Taulukko 14 Laskutusperusteelle käytettävät tunnukset
6.4
Tunnus
Selite
1
Arvioperusteinen
2
Lukemaperusteinen
Asiakastiedot
Asiakastietoja ilmoitetaan muuttoprosessin sanomissa. Myyjä ilmoittaa
asiakastiedot sisäänmuuton yhteydessä, jotta jakeluverkonhaltija voi laatia tietojen
pohjalta verkkosopimuksen. Muuttoprosessin sanomissa voidaan ilmoittaa
tarvittaessa myös erillinen laskutusosoite tai loppulaskun lähetysosoite sekä
asiakkaan yhteyshenkilö ja hänen puhelinnumeronsa suoritettavia kytkentöjä ja
muita jakeluverkonhaltijan tiedusteluja varten. Poismuuttoon liittyen
jakeluverkonhaltija tai myyjä voi ilmoittaa asiakkaan mahdollisen loppulaskun
lähetysosoitteen toiselle osapuolelle, jos asiakas on tämän ilmoittanut. Myyjän tulee
poismuuttoa ilmoittaessaan ilmoittaa myös poismuuttavan asiakkaan nimi, jotta
jakeluverkonhaltija voi halutessaan tehdä tarkistusta, ettei verkkosopimusta päätetä
väärältä käyttöpaikalta.
6.4.1
Henkilötunnus
Henkilötunnus on yksilön selvin identifiointiväline. Sitä tarvitaan esimerkiksi
samannimisten ihmisten erottamiseen toisistaan sekä mahdollisia perintäprosesseja
varten. [6] Tälle tiedolle on olemassa kaksi erillistä kenttää, jotta sopimukselle voi
ilmoittaa kahden sopimusasiakkaan tiedot. Joissain tapauksissa henkilöllä ei ole
suomalaista henkilötunnusta. Näissä tapauksissa tunnisteena voidaan käyttää
esimerkiksi pelkkää syntymäaikaa. Yritysten osalta henkilötunnus-kenttää merkitään
yrityksen Y-tunnus.
6.4.2
Nimi
Kentässä ilmoitetaan luonnollisen henkilön tai yrityksen nimi. Tälle tiedolle on
olemassa kaksi erillistä kenttää, jotta sopimukselle voi ilmoittaa kahden
sopimusasiakkaan tiedot.
6.4.3
Osoitetiedot (lähiosoite, postinumero, postitoimipaikka, maa)
Osoitetietojen perusteella jakeluverkonhaltija voi laatia verkkosopimuksen.
Osoitetietoja ilmoitetaan myös erillisen laskutusosoitteen ilmoittamiseen.
6.4.4
Puhelinnumero
Mahdollisesti ilmoitetun yhteyshenkilön puhelinnumero.
78 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.5
Mittarin tiedot
Mittarin tietoja välitetään, jotta myyjä voi tunnistaa mittarinvaihdon käyttöpaikalla.
Jotkut myyjät myös tallentavat mittareiden tiedot omiin järjestelmiinsä. Useat
tietojärjestelmät myös vaativat mittaritiedot mittaustietojen tallentamista ja
laskutusta varten.
Jos mittarin tietoja ei ole kohtuullisin keinoin saatavilla siinä sovelluksessa, joka
lähettää PRODAT-sanomat, voidaan mittarinumerokenttään merkitä ”ei tiedossa”,
laskurikapasiteettikenttään ”8” ja lukemakerroinkenttään ”1” [9]. Vastaavasti voidaan
toimia, jos mittaria ei ole vielä sanoman lähetyshetkellä asennettu. Tällöin
mittarinumerokenttään tulee edellisestä poiketen merkitä "ei asennettu".
6.5.1
Mittarin numero
Mittarin yksilöivä tunnistenumero. Tämän numeron perusteella myyjä voi tunnistaa
uuden mittarin vanhasta mittarinvaihtotilanteissa.
6.5.2
Laskurikapasiteetti
Kenttä, jolla ilmoitetaan lukeman merkitsevien numeroiden määrä.
6.5.3
Lukemakerroin
Kerroin, jolla lukema voidaan kertoa yksikön muuntamiseksi kilowattitunneiksi.
Poikkeaa kertoimesta 1, jos mittauksessa on käytössä mittamuuntaja.
6.6
Mittauslukematiedot
Tämä kokonaisuus sisältää käyttöpaikan mittarin tuottamat (kumulatiiviset)
mittaustiedot. Tuntimittaustiedot on eritelty omaksi kokonaisuudekseen.
Mittauslukematiedot lähetetään lukemamittauksessa olevilta käyttöpaikoilta sekä
tuntimitatuilta enintään 3x63 A:n käyttöpaikoilta (kuormitusmallin tunnus 9).
Jos jakeluverkonhaltijalla ei ole tuntimitatulle käyttöpaikalle lukemamittauksen
mukaisia kumulatiivisia alku- ja loppulukemia, merkitään alku- ja loppulukemiksi -1.
6.6.1
Alkulukema
Kertoo kumulatiivisen, mittarilta luetun tai jakeluverkonhaltijan arvioiman
energialukeman luentaväli alkaa -ajankohdalla. Jos käyttöpaikan aikavyöhykejako
on kaksiaikainen, erotellaan yö-/päivä- tai talvi/muu aika -tariffin mukaiset lukemat
omiksi lukemiksi (alkulukema ja alkulukema 2)
79 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.6.2
Loppulukema
Kertoo kumulatiivisen, mittarilta luetun tai jakeluverkonhaltijan arvioiman
energialukeman luentaväli loppuu -ajankohdalla. Jos käyttöpaikan aikavyöhykejako
on kaksiaikainen, erotellaan yö-/päivä- tai talvi/muu aika -tariffin mukaiset lukemat
omiksi lukemiksi (loppulukema ja loppulukema 2).
6.6.3
Luentaväli alkaa/päättyy
Tietokentät kertovat, millä ajankohdilla alkulukema ja loppulukema on luettu.
Toimituksen aloitukseen ja päättymiseen liittyen tulee kuitenkin ilmoittaa alkamista
tai päättymistä vastaava hetki riippumatta mittarin luenta-ajankohdasta.
Ilmoitettuihin mittaustietoihin ei saa jäädä aukkoja eli luentaväli alkaa -tiedon tulee
aina vastata edellisen lähetetyn mittaustiedon luentaväli päättyy -tietoa. Tarkemmat
ohjeet tietokenttien käytöstä löytyvät sanomaliikenteen menettelyohjeesta.
6.6.4
Mitattu
Mitattu-tietokenttä on laskettu kenttä, joka lasketaan kaavalla loppulukema −
alkulukema, huomioiden mahdollinen lukemakerroin ja rekisterin ympäripyörähdys.
Jos tuntimitatussa kohteessa ei ole käytössä kumulatiivisia alku- ja loppulukemia,
voidaan tämä kenttä laskea tuntimittaustiedoista. Mitattu-sanan sijasta käytetään
alalla samassa tarkoituksessa usein termiä käyttö.
6.6.5
Tase-energia
Tämä kenttä kertoo sen, mikä määrä energiaa on viety myyjän taseeseen luentaaikavälillä. Tase-energian määrä lasketaan käyttöpaikalle sovellettavan
tyyppikuormituskäyrän avulla kuormituskäyrämenettelyn piirissä oleville
käyttöpaikoille. Tuntimitatuilla käyttöpaikoilla tase-energia -kentässä ilmoitetaan
todellinen mitattu energiamäärää. Taseselvitykseen ilmoitettu tuntimitattu
energiamäärä saattaa poiketa PRODAT-sanomalla ilmoitetusta mitatusta
lukemasta, jos tuntitietojen luennassa tai välityksessä on ollut luenta-aikavälillä
puutteita tai virheitä.
Myyjä käyttää tase-energia -tietoa ennustaakseen tasoituslaskennan tuloksia
vertaamalla tase-energiaa lukemaan mitattu.
6.7
Kytkentätiedot
Sanomaliikenteellä ilmoitetaan kytkentään liittyen ainoastaan päivämäärä, jolle
myyjä pyytää katkaisun tai takaisinkytkennän tapahtuvan. Kytkentään liittyvät
mittauslukemat sisältyvät mittauslukematietoihin.
80 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
6.7.1
Tapahtumapäivämäärä
Päivämäärä, jonka aikana myyjä pyytää jakeluverkonhaltijaa katkaisemaan tai
kytkemään käyttöpaikan sähköt.
6.8
Tuntimittaus
Tuntimittauksella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka sisältää useita tuntitietoja.
Tuntimittauksella tulee tiedonvaihtoa varten olla tunnistetiedot, joita ovat esimerkiksi
aikasarjatunnus (yleisesti muotoa "FI_myyjä_verkko_kp-tunnus"), tuntiarvojen
yksikkö (esim. "MWh/h"), aikasarjan viite, jolla APERAK-kuittaus voidaan kohdistaa
aikasarjaan sekä tuotekoodi, joka kertoo mittauksen tyypin (esim. "1008" Mitattu
toimitus per asiakas). Jokaisella tuntitiedolla on aikaleima, tuntiarvo ja status.
Jakeluverkonhaltijan tulee lähettää tuntimitattujen käyttöpaikkojen mittaustiedot
myyjälle toimitusta seuraavana arkipäivänä.
81 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7
JAKELUVERKONHALTIJAN SANOMALIIKENNEPROSESSIT
Tässä luvussa kuvataan kaikki jakeluverkonhaltijan aloittamat
sanomaliikenneprosessit. Jokaisen tämän luvun prosessin esiehto on, että
käyttöpaikalla on voimassaoleva liittymis-, verkko- sekä myyntisopimus.
7.1
Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta
Kuva 22 Käyttötapauskaavio prosessille Jakeluverkonhaltijan ilmoitus asiakkaan poismuutosta
Prosessikuvaus
Määritelmä
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa nykyiselle myyjälle asiakkaan
poismuuton
Alkaa, kun
Asiakas ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle poismuutosta tai
verkkosopimuksen irtisanomisesta
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva verkko- ja myyntisopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on ilmoittanut asiakkaan poismuutosta sekä
toimituksen loppulukemat nykyiselle myyjälle ja myyjä on kuitannut
ilmoitukset
Jälkiehdot
Käyttöpaikan verkko- ja myyntisopimus on päätetty asiakkaan
ilmoittamalla päivämäärällä, nykyisellä myyjällä on mittauslukemat
loppulaskutusta varten ja käyttöpaikan sähköt on katkaistu, jos uutta
myyjää ei ole ilmoittautunut.
Poikkeukset
Asiakas on ilmoittanut eri muuttopäivän jakeluverkonhaltijalle ja
myyjälle, jolloin oikea päivämäärä selvitetään manuaalisesti.
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11-sanomaa.
Peruutukset
Poismuuton peruutukset hoidetaan manuaalisesti
Liittyvät prosessit
Tämä prosessi on prosessien sisäänmuuto ja poismuutto aliprosessi
Huomioita
Verkkosopimuksen purkamisen tai päättämisen jälkeen käyttöpaikka
voidaan laittaa ylläpidolle (liittymän ylläpitosopimus) tai liittymä
puretaan
Sisäänmuuttoprosessi aiemmalla muuttopäivällä ajaa aiemman
poismuuttoilmoituksen yli. Tällöin jakeluverkonhaltijan tulee ilmoittaa
muuttuneesta poismuuttopäivästä nykyiselle myyjälle sähköpostitse.
Myyjän tulee tehdä loppulasku aina 6 viikon kuluessa toimituksen
päättymisestä
82 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Kuva 23 Sekvenssikaavio prosessille
#
Kohdan kuvaus
1
Z05[14]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa nykyiselle myyjälle asiakkaan poismuuton
välittömästi tiedon saatuaan
2
Z11[3]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen loppulukemat nykyiselle
myyjälle
Päivitetyt tiedot
83 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7.2
Ilmoitus mittauslukemista, tase-energioista ja vuosikäyttöarvioista
Prosessikuvaus
Määritelmä
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa käyttöpaikan mittauslukemat, taseenergiat ja vuosikäyttöarvion.
Alkaa, kun
Jakeluverkonhaltija lukee mittauslukemat käyttöpaikan mittarilta oman
luenta-aikavälinsä mukaisesti
Aiemmin lähetetyt lukemat korjataan uusilla lukemilla täsmälleen
samalle ajanjaksolle
Laskutusperusteet muuttuvat (esimerkiksi sähköveroluokan tai
arvonlisäveron muuttumisen yhteydessä) tai vuosikäyttöarvio muuttuu
ja mittauslukemat luetaan tasausta varten
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva verkko- ja myyntisopimus.
Käyttöpaikka kuuluu kuormituskäyrämenettelyyn tai on enintään 3x63
A:n tuntimitattu käyttöpaikka (kuormitusmallin tunnus on 9).
Lukemat on mitattu tai arvioitu (ilmoitettu "luentaväli alkaa" -tieto ei
saa ajoittua tulevaisuuteen)
Päättyy, kun
Nykyinen myyjä on vastaanottanut ja kuitannut lukemat ja tallentanut
ne tietokantaansa
Jälkiehdot
Nykyisellä myyjällä on uudet mittauslukemat ja päivitetyt käyttöpaikan
tiedot
Poikkeukset
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11-sanomia.
Huomioita
Laskutuslukemat tulee ilmoittaa vähintään 3 kertaa vuodessa1
Jakeluverkonhaltijan tulee ottaa yhteyttä myyjään, mikäli
mittauslukemat ilmoitetaan aiemmin ilmoitettujen lukemien
korjaamiseksi.
Z11-sanomissa lukemaväli alkaa aina edellisestä lukemasta
riippumatta siitä, onko se väli- vai laskutuslukema. Päällekkäisille
ajanjaksoille ei saa lähettää lukematietoja.
1
Neljä kertaa vuodessa 1.1.2016 alkaen
84 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
1
Kohdan kuvaus
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa laskutuksen tai vuosikäyttöarvion muutoksen
perusteena olevat mittaustiedot.
·
Jakeluverkonhaltija käyttää tässä sanomassa ilmoitettuja mittauslukemia
omassa laskutuksessaan
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa muut kuin kohdassa 1 ilmoitetut lukemat ns.
välilukemina
2
·
Tällä sanomalla välitetään muun muassa niiden etäluettavien
kuormituskäyrämenettelyn piirissä olevien asiakkaiden välilukemat, joiden
laskutus hoidetaan tiheämmästä luennasta huolimatta harvemmin kuin
kuukausittain (esimerkiksi 3 kk, 6 kk tai 12 kk välein).
85 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
86 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7.3
Tuntimittaustietojen ilmoitus (MSCONS)
Taulukko 15 Tuntimittaustietojen toimitus -prosessin Prosessikuvaus
Prosessikuvaus
Määritelmä
Jakeluverkonhaltija välittää käyttöpaikan tuntimittaustiedot päivittäin
MSCONS-sanomamuodossa käyttöpaikan myyjälle.
Alkaa, kun
Käyttöpaikalle otetaan käyttöön tuntimittaus
Myyjä aloittaa myynnin tuntimitattuun kohteeseen.
Esiehdot
Käyttöpaikalla on tuntimittaus
Mittaustiedot on luettu, validoitu ja tarvittaessa arvioitu (5 vrk jälkeen)
Päättyy, kun
Käyttöpaikan tuntimittari vaihdetaan lukemamittariin, mittari
poistetaan tai myyjän myynti käyttöpaikalle päättyy (muuttuneet
mittaustiedot ilmoitetaan näiden jälkeenkin) ja mittaustietojen
vastaanotto on kuitattu
Jälkiehdot
Myyjällä on päivitetyt tuntimittaustiedot
Huomioita
Mittaustiedot lähetetään vain niiltä vuorokausilta, joilla on uusia ja/tai
muuttuneita tuntilukemia. Mittaustiedot välitetään kuitenkin aina
kokonaisilta vuorokausilta Suomen virallisen ajan mukaan kesä- ja
talviaikasiirtymät huomioiden.
Jos muuttuneita tietoja ilmoitetaan myyjälle, jonka sopimus
käyttöpaikalla on jo päättynyt, tulee jakeluverkonhaltijan ilmoittaa
muuttuneista lukemista erikseen myös sähköpostilla [12].
Edellisen toimituspäivän mittauslukemat tulee olla toimitettuna
viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Myyjä saattaa pyytää käyttöpaikan historiatietoja myyjän vaihto prosessiin liittyen.
Sama tuntimittaustieto voidaan asiakkaan valtuutuksesta lähettää
myös 3.osapuolelle. Toimenpiteestä voidaan veloittaa
perustamismaksu.
Poikkeukset
Erilaiset tietojärjestelmävirheet. Jos mittaustieto ei tule jostain syystä
perille myyjälle, myyjä pyytää jakeluverkonhaltijalta uusintalähetyksiä.
Liittyvät prosessit
Muutot ja myyjän vaihdot
87 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Sekvenssikaavio 1 Tuntimittausten välitys
#
Kohdan kuvaus
1
MSCONS: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa uudet ja muuttuneet
tuntimittaustiedot käyttöpaikan myyjälle vähintään kerran vuorokaudessa
Päivitetyt tiedot
Huom. tuntiaikasarjoja on yhtä monta kuin tuntimitattuja käyttöpaikkoja.
88 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7.4
Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä jakeluverkonhaltijan laskun johdosta
Prosessikuvaus
Määritelmä
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa tekemästään katkaisusta ja kytkennästä
sekä niihin liittyvistä mittauslukemista käyttöpaikan myyjälle.
Alkaa, kun
Jakeluverkonhaltija katkaisee sähköt esimerkiksi asiakkaan
verkkopalveluehtojen rikkomisen vuoksi
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassa oleva myynti- ja verkkosopimus ja
käyttöpaikalla on sähköt kytketty päälle
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on kytkenyt sähköt takaisin käyttöpaikalle ja
käyttöpaikan myyjä on saanut tiedot kytkennöistä ja niihin liittyvistä
mittauslukemista ja kuitannut jakeluverkonhaltijan ilmoitukset.
Jälkiehdot
Käyttöpaikalla on sähköt kytketty päälle ja käyttöpaikan myyjän
tietokannassa on tiedot kytkennöistä ja niihin liittyvistä
mittauslukemista. Katkaisun ajalta myyjälle ei ilmoiteta sähkön
toimitusta taseselvitykseen käyttöpaikan osalta.
Poikkeukset
Asiakas ei korjaa virhettään eikä sähköjä kytketä enää päälle.
Luenta-aikaväli ei täsmää edelliseen lukematietoon (jos ei, myyjä
pyytää lähettämään puuttuvan aikavälin)
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11-sanomia.
Keskeyttävät
prosessit
Sisäänmuutto, Verkkosopimuksen purkaminen
Huomioita
Yli vuoden katkaistuna olleilta yhden liittymän käyttöpaikoilta
pyydetään yleistietolomake.
89 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
Kohdan kuvaus
Z11[9]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa myyjälle katkaisuhetken mittauslukemat
·
1
2
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa katkaisusta/kytkennästä myyjälle viimeistään
viikon kuluttua siitä, kun asiakkaan sähköntoimitus on katkaistu/kytketty, kun
asiakkaan vuosiarvio on alle 1 GWh ja viimeistään katkaisua/kytkentää
seuraavana työpäivänä, kun kyseessä on 1 GWh tai enemmän vuodessa
käyttävä asiakas.
Z11[2]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa myyjälle takaisinkytkentähetken
mittauslukemat
·
Vastaavat aikarajat kuin kohdassa 1
Päivitetyt tiedot
90 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
7.5
Ilmoitus käyttöpaikan tietojen muuttumisesta
Prosessikuvaus
Määritelmä
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa käyttöpaikkaa koskevista muutoksista
sekä muutoshetken mittauslukemat käyttöpaikan myyjälle
Alkaa, kun
Käyttöpaikan sulakekoko muuttuu
Aikavyöhykejako muuttuu
Mittari tai mittaustapa/kuormitusmallin tunnus vaihtuu
Laskutustapa tai laskutusperuste muuttuu (lähinnä asiakkaan
pyynnöstä)
Esiehdot
Käyttöpaikalla on myynti- ja verkkosopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on ilmoittanut päivitetyt käyttöpaikan tiedot ja
saanut positiivisen kuittauksen myyjältä
Jälkiehdot
Käyttöpaikan myyjä on päivittänyt muuttuneet käyttöpaikan tiedot ja
mittauslukemat tietokantaansa
Myyjä ja jakeluverkonhaltija ovat tehneet tarvittavat muutokset
laskutukseen
Poikkeukset
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
ilmoiteta muutoksia.
Huomioita
Myyjällä voi olla tarve ottaa yhteyttä asiakkaaseen aikavyöhykejaon
muutokseen liittyen
Sulakekoon muuttuminen saattaa johtaa myös kuormitusmallin
tunnuksen vaihtoon.
91 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
Kohdan kuvaus
1
Z06[10]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa aikavyöhykejaon muutoksesta
2
Z06[11]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa laskutustavan tai laskutusperusteen
muutoksesta
3
Z06[13]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa sulaketiedon muutoksesta
4
Z10[7]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa mittarin tai mittaustavan/kuormitusmallin
tunnuksen muutoksesta
92 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitettävät tiedot
93 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8
MYYJÄN SANOMALIIKENNEPROSESSIT
Tässä luvussa kuvataan kaikki prosessit, jotka alkavat myyjän toimesta. Kaikissa
prosesseissa oletetaan, että myyjä on tarvittaessa selvittänyt käyttöpaikan
käyttöpaikkatunnuksen ennen prosessin alkamista ja että käyttöpaikan
liittymissopimus on voimassa ilman rasitteita.
8.1
Asiakkaan sisäänmuutto
Prosessikuvaus
Määritelmä
Asiakkaan uudelle käyttöpaikalle (asiakkaalla ei voimassaolevaa
verkkosopimusta) aloitetaan sähköntoimitus uuden myyjän
ilmoituksesta
Alkaa, kun
Asiakas solmii myyntisopimuksen käyttöpaikalle, johon asiakas
muuttaa tai johon asiakkaalla ei aikaisemmin ole ollut
sähköntoimitusta (esimerkiksi kesämökki).
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva liittymissopimus ilman rasitteita
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on ilmoittanut toimituksen aloituksen ja
alkulukemat uudelle myyjälle sekä asiakkaan poismuuton ja
loppulukemat mahdolliselle nykyiselle myyjälle ja kaikki ilmoitukset on
kuitattu.
Jälkiehdot
Asiakkaalla on käyttöpaikalle uusi voimassaoleva verkko- ja
myyntisopimus, käyttöpaikan mahdollisen nykyisen asiakkaan verkkoja myyntisopimus on päättynyt, uudella myyjällä on käyttöpaikan
tiedot sekä alkulukemat ja nykyisellä myyjällä on tieto oman
toimituksensa päättymisestä sekä loppulukemat.
Poikkeukset
Jos myyjä ilmoittaa muuton vasta muuttopäivänä, tulee myyjän tai
asiakkaan ottaa yhteyttä verkonhaltijaan sähköjen päälle
kytkemiseksi.
Samalle käyttöpaikalle on tehty ilmoituksia eri ajankohdille
Samalle käyttöpaikalle usea ilmoitus eri myyjiltä
Takautuvia muuttoja (ilmoitus tehdään muuttopäivän jälkeen) ei
94 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
lähtökohtaisesti tehdä, mutta erikoistapauksissa tämä voidaan hoitaa
puhelimitse tai sähköpostitse, jos se kaikille osapuolille sopii.
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11- tai Z10-sanomia.
Peruutukset
Muuttojen peruutukset hoidetaan manuaalisesti
Huomioita
Käyttöpaikan nykyinen asiakas on saattanut ilmoittaa omasta
poismuutostaan nykyiselle myyjälle. Jos jakeluverkonhaltijan Z05[14]sanomassa ilmoittama toimituksen päättymispäivämäärä on
myöhemmin kuin asiakkaan ilmoittama päivämäärä, voi nykyinen
myyjä lähettää asiakkaan ilmoittaman päivämäärän erillisellä Z08[14]sanomalla Asiakkaan poismuutto -prosessin mukaisesti. Tällöin
Z08[14]-sanomassa määritelty poismuuttopäivämäärä määrää
toimituksen loppuajankohdan.
Jakeluverkonhaltija kytkee tarvittaessa sisäänmuuttokohteeseen
sähköt ilmoitetulla myynnin aloituspäivämäärällä tai sitä myöhemmin
erikseen sovittaessa.
95 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
Kohdan kuvaus
Z03[14]: Uusi myyjä ilmoittaa rinnakkaisesti poismuuttoilmoituksen kanssa
sisäänmuutosta sisäänmuuttokohteen JVH:lle
·
1
·
Sisäänmuuttokohteen nykyisen asiakkaan verkko- ja myyntisopimukset
päätetään sanomassa ilmoitettua päivämäärää edeltävänä päivänä
Jakeluverkonhaltija tekee uuden verkkosopimuksen sanomassa ilmoitetulle
asiakasnimelle yllä mainitulla päivämäärällä ilman erillistä sopimista uuden
asiakkaan kanssa
2
Z05[14]: Sisäänmuuttokohteen jakeluverkonhaltija ilmoittaa kyseisen
käyttöpaikan nykyiselle myyjälle edellisen asiakkaan poismuutosta kohteessa
· VAIHTOEHTOINEN KULKU: Jos sisäänmuuttokohteen nykyinen myyjä on
sama kuin uusi myyjä, ilmoitusta ei tarvitse lähettää. Ilmoitusta ei myöskään
lähetetä, jos käyttöpaikalla ei ole nykyistä myyjää.
3
Z04[1]: Sisäänmuuttokohteen jakeluverkonhaltija ilmoittaa uuden myyjän
toimituksen alkamisesta sisäänmuutokohteessa
4
5 ja
6
Z11[3]: Sisäänmuuttokohteen jakeluverkonhaltija ilmoittaa loppulukeman
kohteen nykyiselle myyjälle
·
VAIHTOEHTOINEN KULKU: Ilmoitusta ei lähetetä, jos käyttöpaikalla ei ole
nykyistä myyjää.
Z11[1]: Sisäänmuuttokohteen jakeluverkonhaltija ilmoittaa alkulukemat uudelle
myyjälle
· VAIHTOEHTOINEN KULKU: Jos mittari tai mittaustapa on muuttunut
Z04[1]-sanoman lähettämisen jälkeen, tulee jakeluverkonhaltija ilmoittaa
tämä ja mittauslukemat sanomalla Z10[12].
96 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
97 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.2
Asiakkaan poismuutto
Prosessikuvaus
Määritelmä
Käyttöpaikan nykyinen tai uusi myyjä ilmoittaa asiakkaan poismuuton
jakeluverkonhaltijalle
Alkaa, kun
Asiakas ilmoittaa nykyiselle tai uudelle myyjälle muuttavansa pois
käyttöpaikalta
Asiakas ilmoittaa, että ei halua enää sähköä käyttöpaikalle (sekä
myynti- että verkkosopimus päättyy)
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassa oleva verkko- ja myyntisopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on ilmoittanut asiakkaan poismuuton sekä
toimituksen loppulukemat käyttöpaikan nykyiselle myyjälle ja kaikki
sanomat on kuitattu.
Jälkiehdot
Käyttöpaikan poismuuttavan asiakkaan verkko- ja myyntisopimukset
on päätetty, nykyisen myyjän sähköntoimitus käyttöpaikalle päättyy ja
nykyisellä myyjällä on toimituksen loppulukemat
Poikkeukset
Samalle käyttöpaikalle on tehty ilmoituksia eri ajankohdille
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11- sanomaa.
Peruutukset
Hoidetaan manuaalisesti
Huomioita
Jos nykyisellä myyjällä on uusi asiakas oman poismuuttavan
asiakkaansa tilalle, voi tämä lähettää pelkän sisäänmuuttoilmoituksen
(ks. Asiakkaan sisäänmuutto) uuden asiakkaan osalta eikä tämän
prosessin poismuuttoilmoitusta tarvitse lähettää.
Jakeluverkonhaltija katkaisee käyttöpaikalta sähköt, jos käyttöpaikalle
ei ilmoiteta uutta myyntisopimusta.
98 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
1
Kohdan kuvaus
Z08[14]: Asiakkaan valitsema uusi myyjä ilmoittaa poismuuton käyttöpaikalta
·
VAIHTOEHTOINEN KULKU: Nykyinen myyjä ilmoittaa poismuuton
2
Z05[14]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa käyttöpaikan nykyiselle myyjälle
asiakkaan poismuutosta
· VAIHTOEHTOINEN KULKU: Nykyinen myyjä on ilmoittanut poismuuton,
jolloin tätä sanomaa ei tarvitse lähettää.
3
Z11[3]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen loppulukemat nykyiselle
myyjälle.
99 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
100 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.3
Myyjän vaihto
Taulukko 16 Myyjän vaihto -prosessin prosessikuvaus
Prosessikuvaus
Määritelmä
Asiakkaan myyjä vaihtuu käyttöpaikalla
Alkaa, kun
Uusi myyjä on tehnyt uuden myyntisopimuksen asiakkaan kanssa ja
ilmoittaa tästä sanomalla jakeluverkonhaltijalle.
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassa oleva verkkosopimus.
Päättyy, kun
Toimituksen alkaminen ja alkulukemat on ilmoitettu uudelle myyjälle
ja toimituksen päättyminen ja loppulukemat on ilmoitettu nykyiselle
myyjälle sekä kaikki sanomat on kuitattu.
Jälkiehdot
Jakeluverkonhaltija on rekisteröinyt myyjän vaihdon.
Nykyinen myyjä on päättänyt oman myyntisopimuksensa
käyttöpaikalla uuden myyjän ilmoittamalla päivämäärällä ja
vastaanottanut toimituksen loppulukeman.
Uudella myyjällä on voimassaoleva myyntisopimus, päivitetyt
käyttöpaikan tiedot ja toimituksen alkulukema.
Uusi myyjä on tarkistanut asiakkaan nimen oikeellisuuden
jakeluverkonhaltijan Z04[1]-tietoa vastaan.
Poikkeukset
Käyttöpaikalla on voimassaoleva määräaikainen myyntisopimus eikä
uutta sopimusta voida solmia.
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11- tai Z10-sanomia.
Poikkeuksellisten irtisanomisehtojen käsittely.
Peruutukset
Sanomaliikenneprosessilla "Toimituksen aloituksen peruutus"
Huomioita
Uusi myyjä voi olla myös nykyinen myyjä, jos asiakas tekee nykyisen
myyjän kanssa uuden sopimuksen.
Takautuvia (uuden myyjän sopimuksen alkamisen jälkeisiä) myyjän
vaihtoja voidaan tehdä manuaalisesti, jos osapuolet tähän suostuvat.
Alle 14 vuorokauden päähän ajoittuvat toimituksen aloitukset
hoidetaan manuaalisesti.
Jos asiakas tekee uuden myyntisopimuksen usealle käyttöpaikalle
saman aikaisesti, aloitetaan jokaiselle käyttöpaikalle oma
sanomaliikenneprosessi
101 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
102 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
Kohdan kuvaus ja lisäehdot
1
Z03[1]:Sähkön myyjä ilmoittaa uudesta sähkönmyyntisopimuksesta
kyseisen käyttöpaikan Jakeluverkonhaltijalle.
· LISÄEHTO: Jos käyttöpaikka tarvitsee mittausmuutoksia, on ilmoituksen
oltava perillä viimeistään 21 vuorokautta ennen sopimuksen alkamista.
2
Z05[1]: Käyttöpaikan jakeluverkonhaltija välittää uuden myyntisopimuksen
tiedot niitä millään tavalla muuttamatta käyttöpaikan nykyiselle myyjälle.
· VAIHTOEHTOINEN KULKU: Jos uusi myyjä ja nykyinen myyjä ovat
samoja, voidaan kohdat 2-5 jättää jakeluverkonhaltijan päätöksestä
välistä. Käytännössä sanomat on kuitenkin hyvä lähettää ja osa myyjistä
tarvitsee sanomat.
3 ja 4
POIKKEUS: Käyttöpaikalla on voimassaoleva määräaikainen myyntisopimus eikä
uutta sopimusta voida solmia ilmoitetulla aloituspäivämäärällä. Nykyinen myyjä
lähettää negatiivisen kuittauksen sanomalla Z08[N] (korvaa Z08[1]:n), jonka
jakeluverkonhaltija välittää uudelle myyjälle tietosisältöä muuttamatta sanomalla
Z04[N] (korvaa Z04[1]:n) ja prosessi päättyy.
5
Z08[1]: Nykyinen myyjä kuittaa, että uusi myyntisopimus voidaan solmia
ilmoitetulla aloituspäivämäärällä.
·
Z08[1]-sanomassa ilmoitettu sopimuksen päättymisajanhetki määrää
sopimuksen päättymispäivän ja uuden sopimuksen alkamispäivän.
Z04[1]: Jakeluverkon välittää nykyisen myyjän kuittauksen välittömästi
(viimeistään seuraavana arkipäivänä) sen vastaanotettuaan sekä ilmoittaa
käyttöpaikan tiedot uudelle myyjälle ja tallentaa omaan järjestelmäänsä
tiedon käyttöpaikan myyjän vaihtumisesta ilmoitetulla päivämäärällä.
·
VAIHTOEHTOINEN KULKU: Z04[1]-sanoma lähetetään riippumatta siitä,
onko nykyinen myyjä lähettänyt Z08-sanomaa vai ei. Toisin sanoen
nykyisen myyjän Z08-sanoman lähettämättä jättäminen johtaa
voimassaolevan määräaikaisen purkautumiseen nykyisen myyjän
tahdosta riippumatta.
·
Myyjän on viimeistään kahden arkipäivän kuluessa sanoman
vastaanottamisesta tarkistettava, vastaako sanomassa ilmoitettu
jakeluverkonhaltijan asiakkaan nimi sähkönmyyntisopimuksen asiakkaan
nimeä. Myyjän on selvitettävä syy erinimisyyteen (esim. sopimukset
avoparin eri puolisoilla) ja poissuljettava virhe, että sopimusta ollaan
tekemässä väärälle käyttöpaikalle.
6
7,8 ja
9
Jakeluverkonhaltija välittää toimituksen loppulukemat nykyiselle (vanhalle)
myyjälle Z11[3]-sanomalla ja alkulukemat uudelle myyjälle Z11[1]-sanomalla.
· VAIHTOEHTOINEN KULKU: Jos käyttöpaikan mittari tai mittaustapa on
muuttunut sanoman Z04[1] (kohta 6) lähettämisen jälkeen, ilmoittaa JVH
Z11[1]-sanoman sijaan alkulukemat sekä päivitetyt käyttöpaikan tiedot
Z10[12]-sanomalla.
103 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
Poikkeus: Uutta sopimusta ei voida solmia määräaikaisuudesta johtuen
104 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.4
Toimituksen aloituksen peruuttaminen
Prosessikuvaus
Määritelmä
Uuden myyjän toimituksen aloitus peruutetaan ennen sen alkamista
Alkaa, kun
Kuluttaja peruuttaa tehdyn sopimuksen etämyyntisäädöksien
mukaisen peruutusoikeuden perusteella, tai asiakas tai uusi myyjä
havaitsee virheellisin perustein tehdyn sopimuksen.
Asiakas haluaa muuttaa sopimuksen alkupäivää (perutaan, tehdään
uusi)
Esiehdot
Uusi myyjä on lähettänyt aiemmin Z03[1]-sanoman samaan
toimituksen alkamistapahtumaan liittyen
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on rekisteröinyt toimituksen aloituksen
peruuttamisen ja ilmoittanut peruutuksesta tarvittaessa nykyiselle
myyjälle sekä kaikki sanomat on kuitattu.
Jälkiehdot
Sopimus jatkuu nykyisellä myyjällä.
Poikkeukset
Nykyinen myyjä ei halua ottaa asiakastaan takaisin, kun
määräaikainen sopimus on päättynyt. Nykyinen myyjä voi lähettää
asiasta Z08[1]-sanoman, jos sopimuksen päättymiseen on vähintään
14 vuorokautta. Muuten nykyisen myyjän tulee ilmoittaa asiasta
sähköpostitse.
Huomioita
Prosessi tulee viedä läpi niin nopeasti kuin mahdollista.
Toimituksen aloituksen peruuttamisen jälkeen samaa
sopimustunnusta ei tule enää käyttää Z03[1]-sanomassa, jos
toimituksen aloitus ilmoitetaan uudestaan korjatuilla tiedoilla.
105 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
Kohdan kuvaus
1
Z03[C]: Uusi myyjä ilmoittaa sähköntoimituksen aloituksen peruuttamisesta
viimeistään aloitusta edeltävän vuorokauden puolella
2
Z05[C]: Jos JVH on jo ehtinyt ilmoittaa nykyiselle myyjälle uuden myyjän
toimituksen aloituksesta, lähettää jakeluverkonhaltija em. toimituksen alkamisen
peruutussanoman nykyiselle myyjälle
Päivitetyt tiedot
106 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.5
Ilmoitus laskutustavan muutoksesta toimituksen aikana
Prosessikuvaus
Määritelmä
Nykyinen myyjä ilmoittaa laskutustavan muutoksen JVH:lle
Alkaa, kun
Myyjä vaihtaa laskutustapaa asiakkaan kanssa
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva verkko- ja myyntisopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija on vastannut myyjän ilmoitukseen omalla
sanomallaan ja ilmoitukset on kuitattu.
Jälkiehdot
Jakeluverkonhaltija päivittää käyttöpaikalle laskutustavan muutoksen
Poikkeukset
Jakeluverkonhaltija kieltäytyy vaihtamasta laskutustapaa ja lähettää
negatiivisen APERAK-kuittauksen (tai sähköpostitse)
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaaville käyttöpaikoille ei ilmoiteta
muutosta.
Huomioita
Jakeluverkonhaltija voi tehdä ET:n suosituksen mukaisesti
sopimuksen läpilaskutuksesta myyjän kanssa
#
Kohdan kuvaus
1
Z09[1]: Nykyinen myyjä ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle laskutustavan
muutoksen
2
Z06[11]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa laskutustavan muutoksen myyjälle ja
ilmoittaa mittauslukemat muutospäivämäärältä laskujen tasausta varten
107 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
108 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.6
Sähköntoimituksen katkaisu ja kytkentä myyjän pyynnöstä
Prosessikuvaus
Määritelmä
Käyttöpaikan sähköt katkaistaan ja palautetaan nykyisen myyjän
pyynnöstä.
Alkaa, kun
Asiakas rikkoo myyntisopimusta tai asiakas itse pyytää myyjän kautta
sähkönkatkaisua, minkä jälkeen myyjä pyytää JVH:ta katkaisemaan
sähköt.
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva verkko- ja myyntisopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija toimittaa myyjälle vahvistuksen
takaisinkytkennästä mittarilukemineen ja ilmoitukset on kuitattu
Jälkiehdot
Käyttöpaikalla on sähköt kytketty päälle
Poikkeukset
Käyttöpaikalle ei kytketä sähköjä päälle, jos asiakas ei hyvitä
sopimusrikkomustaan tai käyttöpaikan myyntisopimus päätetään
ennen takaisinkytkentää.
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11-sanomia.
Peruutukset
Peruutukset tulee ilmoittaa puhelimitse ja vahvistaa peruutus
sähköpostitse.
Keskeyttävät
prosessit
Myyjän vaihto, Muutot
Huomioita
Katkaisu- ja kytkentäpyynnöt tulee suosituksen mukaan vahvistaa
sähköpostilla tai puhelimitse.
109 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
#
1
2
3
Kohdan kuvaus
Z08[9]: Nykyinen myyjä lähettää katkaisupyynnön sanomalla Z08[9]
·
Z11[9]: Jakeluverkonhaltija vahvistaa katkaisupyynnössä esitettynä päivänä
suoritetun katkaisun ja toimittaa katkaisuhetken mittauslukemat
Z08[2]: Asiakkaan hyvitettyä sopimusrikkomuksen nykyinen myyjä lähettää
takaisinkytkentäpyynnön jakeluverkonhaltijalle
·
4
Myyjä vahvistaa pyynnön vielä sähköpostitse tai puhelimitse
Myyjä vahvistaa pyynnön vielä sähköpostitse tai puhelimitse
Z11[2]: Jakeluverkonhaltija vahvistaa suoritetun takaisinkytkennän ja toimittaa
takaisinkytkentähetken mittauslukemat
110 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
111 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
8.7
Ilmoitus myyntisopimuksen päättymisestä
Prosessikuvaus
Määritelmä
Nykyinen myyjä ilmoittaa myyntisopimuksensa päättymisestä
käyttöpaikalla
Alkaa, kun
Määräaikainen myyntisopimus päättyy tai asiakas tai myyjä
irtisanomaan toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen
Esiehdot
Käyttöpaikalla on voimassaoleva verkko- ja myyntisopimus
Päättyy, kun
Jakeluverkonhaltija rekisteröi myynnin päättymisen ja ilmoittaa
toimituksen loppulukemat nykyiselle myyjälle ja kaikki sanomat on
kuitattu
Jälkiehdot
Käyttöpaikalla ei ole voimassaolevaa myyntisopimusta
Poikkeukset
Kuormitusmallin tunnuksen 0 ja 8 omaavista käyttöpaikoista ei
lähetetä Z11-sanomaa.
#
Kohdan kuvaus
1
Z08[1]: Nykyinen myyjä ilmoittaa myyntisopimuksen päättymisen
2
Z11[3]: Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen loppulukemat myyjälle
112 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
Päivitetyt tiedot
113 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
9
TUNNISTETTUJA TARPEITA
9.1
Käyttöpaikan kytkentätilanteen ilmoittaminen myyjälle
Tällä hetkellä myyjä ei saa tietoonsa esimerkiksi mahdollista myrskyä seuraavaa
käyttöpaikan sähkökatkoa tai tietoa pääkytkimen nolla-asennosta. Verkonhaltijan
näkökulmasta tällaisen tiedon automaattinen tuottaminen kaikille käyttöpaikoille on
haastavaa. Myyjä tarvitsisi tätä tietoa myös asiakkaan sisäänmuuton yhteydessä.
9.2
Muuttojen peruuttaminen
Muuttoja tulisi voida peruuttaa samalla tavalla kuin uuden myyjän toimituksen
aloitus. Tällä hetkellä muuttojen peruuttamiselle ei ole automatisoitua prosessia.
9.3
Sähköliittymän tietojen ilmoittaminen
Tällä hetkellä sanomaliikenteellä ei ole mahdollista ilmoittaa tietoa sähköliittymästä.
9.4
Tarvittavien tietojen puuttuminen sanomista
Sanomien sisällöstä puuttuu tarpeelliseksi koettuja tietoja. Tällaisia ovat esimerkiksi
asiakkaan sähköpostiosoite sekä jakeluverkonhaltijan mittarin luentarytmi.
9.5
Aikavyöhykejaon tarkempi ilmoittaminen
Tällä hetkellä sanomaliikenteellä voi ilmoittaa, että käyttöpaikalle sovelletaan
kaksiaikaista mittausta aikavyöhykejaon tunnuksen avulla. Tarvetta olisi kuitenkin
saada tietää tarkemmin tuntitasolla, mikä tunti kuuluu kumpaankin
aikavyöhykkeeseen. Tällä hetkellä tämä tarve voidaan täyttää käyttämällä
yhtiökohtaisia aikavyöhykejakoja, mutta käytännössä tätä menettelyä ei ole nähty
toimivaksi.
9.6
Asiakastietojen selvittäminen tarjousvaiheessa
Myyjillä ei ole mahdollisuutta selvittää etukäteen asiakkaan voimassaolevaa
verkkosopimuksen verkkotuotetta ja vuosikäyttöarviota tarjousta tehdessään. Näiltä
osin myyjä voi tiedustella asiaa asiakkaalta. Asiakkaat eivät kuitenkaan ole aina itse
tietoisia näistä asioista.
9.7
Asiakastietojen muutosten ilmoitus myyjältä verkolle
Tällä hetkellä voimassa olevan sopimuksen asiakastietojen muutoksista ei voi
ilmoittaa sanomalla jakeluverkonhaltijalle. Tällä hetkellä muut kuin myyjän vaihto - ja
muuttoprosesseihin liittyvät asiakastietojen muutokset ilmoitetaan sähköpostitse.
114 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10
PRODAT-SANOMIEN KUVAUKSET
10.1
Yhteenveto sanomista
Taulukko 17 Vähittäismarkkinoilla käytettävät PRODAT-sanomat
Sanoma
Käyttötarkoitus
Lähettäjä
Vastaanottaja
Z03[1]
Toimituksen aloitusilmoitus / myyjänvaihtoilmoitus
Uusi myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z03[C]
Myyjänvaihdon peruutus (JVH:lle)
Uusi myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z03[14]
Sisäänmuuttoilmoitus
Uusi myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z04[1]
Positiivinen vastaus (toimituksen aloitus /
myyjänvaihto / muutto)
Jakeluverkonhaltija
Uusi myyjä
Z04[N]
Negatiivinen vastaus (toimituksen aloitus /
myyjänvaihto)
Jakeluverkonhaltija
Uusi myyjä
Z05[1]
Ilmoitus toimituksen päättymisestä nykyiselle myyjälle
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z05[C]
Myyjänvaihdon peruutus (nykyiselle myyjälle)
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z05[14]
Ilmoitus asiakkaan poismuutosta
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z06[10]
Aikavyöhykejaon tunnuksen muutos
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z06[11]
Laskutustavan tai laskutusperusteen muutos
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z06[13]
Sulaketiedon muutos
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z08[1]
Toimituksen päättymisilmoitus / positiivinen kuittaus
myyjänvaihdolle
Nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z08[N]
Negatiivinen kuittaus myyjänvaihdolle
Nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z08[2]
Takaisinkytkentäpyyntö
Nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z08[9]
Irtikytkentäpyyntö
Nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z08[14]
Poismuuttoilmoitus
Uusi/nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z09[1]
Myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta
Nykyinen myyjä
Jakeluverkonhaltija
Z10[7]
Mittarin tai mittaustavan muutos toimituksen aikana
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z10[12]
Mittarin tai mittaustavan muutos + alkulukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z11[1]
Toimituksen alkulukema
Jakeluverkonhaltija
Uusi myyjä
Z11[2]
Takaisinkytkentähetken lukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z11[3]
Toimituksen loppulukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z11[5]
Laskutuslukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z11[6]
Välilukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Z11[9]
Katkaisuhetken lukema
Jakeluverkonhaltija
Nykyinen myyjä
Jokainen sanoma sisältää käyttöpaikan ja myyntisopimuksen tunnistetiedot.
Käyttöpaikan yksilöi käyttöpaikkatunnus, jakeluverkon tunnus sekä maatunnus.
Myyntisopimuksen yksilöi myyjän tunnus sekä myyjän sopimustunnus. Jokainen
115 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
sanoma sisältää myös otsikko-/viitetietoina sekä sanoman syykoodin että
tapahtuman viitenumeron.
10.2
Z03[1] – Toimituksen aloitusilmoitus
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Myyjä ilmoittaa uudesta
sähkönmyyntisopimuksesta käyttöpaikan
jakeluverkonhaltijalle
Uusi myyjä ilmoittaa sanomalla käyttöpaikan osoitetiedot, jotta jakeluverkonhaltija
voi varmistua, että toimitusta ollaan aloittamassa oikealla käyttöpaikalle. Myyjä
ilmoittaa myös jakeluverkonhaltijalle tiedoksi asiakkaan kanssa sopimistaan
aikavyöhykejaosta, mahdollisesta pientuotannosta (kuormitusmallin tunnus 8),
mittaustavasta, laskutustavasta sekä laskutusperusteesta.
116 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.3
Z03[14] – Sisäänmuuttoilmoitus
Prosessi
Käyttötarkoitus
Sisäänmuutto
Uusi myyjä ilmoittaa asiakkaansa sisäänmuutosta
käyttöpaikalle
Uusi myyjä ilmoittaa sanomalla käyttöpaikan osoitetiedot, jotta jakeluverkonhaltija
voi varmistua, että toimitusta ollaan aloittamassa oikealle käyttöpaikalle. Myyjä
ilmoittaa sanomalla jakeluverkonhaltijalle tiedoksi asiakkaan kanssa sopimistaan
aikavyöhykejaosta, mittaustavasta, mahdollisesta pientuotannosta (kuormitusmallin
tunnus 8), laskutustavasta sekä laskutusperusteesta. Myyjä ilmoittaa myös
asiakkaan tiedot verkkosopimuksen solmimista ja kytkennästä sopimista varten.
Mahdollinen erillinen laskutusosoite ja laskun maksaja ilmoitetaan, jos se on
tiedossa.
117 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.4
Z03[C] – Toimituksen alkaminen, peruutusilmoitus
Prosessi
Käyttötarkoitus
Toimituksen aloituksen
peruuttaminen
Uusi myyjä peruuttaa aiemmin ilmoitetun toimituksen
aloituksen ennen toimituksen alkua
Sanomalla uusi myyjä ilmoittaa aiemmin ilmoitetun toimituksen aloituksen
peruuttamisen. Sanoma yhdistetään aiempaan ilmoitukseen myyjän tunnuksen,
sopimustunnuksen, tapahtuman viitteen ja mahdollisesti myös päivämäärän avulla.
Muilla kentillä ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
118 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.5
Z04[1] – Positiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto / muutto)
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Jakeluverkonhaltija vahvistaa toimituksen
aloituksen ja ilmoittaa käyttöpaikan tiedot uudelle
myyjälle
Asiakkaan sisäänmuutto
Jakeluverkonhaltija vahvistaa asiakkaan
sisäänmuuton ja ilmoittaa sisäänmuuttokohteen
käyttöpaikkatiedot uudelle myyjälle
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa vahvistussanomassa sähköntoimituksen
aloituspäivämäärän, käyttöpaikan ja sen mittarin tiedot sekä tiedon itse
käyttämästään laskutusperusteesta. Jakeluverkonhaltija ilmoittaa myös oman
asiakkaansa nimen (tai nimet). Myyjän tulee verrata verkkosopimusasiakkaan
nimeä oman sopimuksen asiakkaan nimeen. Jos nimet poikkeavat tulee myyjän
kahden arkipäivän kuluessa varmistaa, että sopimusta ollaan tekemässä oikealle
käyttöpaikalle.
119 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.6
Z04[N] – Negatiivinen kuittaus (toimituksen aloitus / myyjänvaihto)
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Jakeluverkonhaltija välittää nykyisen myyjän sanomalla Z08[N]
ilmoittaman negatiivisen vahvistuksen uudelle myyjälle.
Jakeluverkonhaltija välittää sanomassa nykyisen voimassaolevan määräaikaisen
myyntisopimuksen päättymispäivämäärän, jos nykyinen myyjä on tämän
jakeluverkonhaltijalle ilmoittanut.
120 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.7
Z05[1] – Ilmoitus toimituksen päättymisestä nykyiselle myyjälle
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Jakeluverkonhaltija välittää uudelta myyjältä saamansa tiedon
uudesta myyntisopimuksesta käyttöpaikan nykyiselle myyjälle.
Sanomassa jakeluverkonhaltija ilmoittaa uuden myyjän ehdottaman
sähköntoimituksen aloituspäivämäärän. Nykyinen myyjä tarkistaa, onko hänellä
voimassa olevaa määräaikaista myyntisopimusta ehdotetulla aloituspäivämäärällä.
121 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.8
Z05[14] – Ilmoitus asiakkaan poismuutosta
Prosessi
Käyttötarkoitus
Asiakkaan
sisäänmuutto
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa sisäänmuuttokohteen mahdolliselle nykyiselle
myyjälle uuden asiakkaan sisäänmuuton ja nykyisen myyntisopimuksen
päättymisen
Asiakkaan
poismuutto
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa poismuuttokohteen nykyiselle myyjälle
asiakkaan poismuuton ja nykyisen myyntisopimuksen päättymisen
Sanoma sisältää nykyisen myyjän sähköntoimituksen päättymispäivämäärän sekä
mahdollisen loppulaskun lähetysosoitteen, jos jakeluverkonhaltijalla on tällainen
tiedossa.
122 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.9
Z05[C] – Myyjänvaihdon peruutus
Prosessi
Käyttötarkoitus
Toimituksen aloituksen
peruuttaminen
Jakeluverkonhaltija välittää uuden myyjän ilmoituksen aiemmin
ilmoitetun uuden myyntisopimuksen peruuntumisesta
Sanoman tiedot vastaavat aiemmin lähetettyä Z05[1]-sanomaa.
123 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.10
Z06[10] – Aikavyöhykejaon tunnuksen muutos
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus käyttöpaikan tietojen
muuttumisesta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa nykyiselle myyjälle
aikavyöhykejaon muuttumisesta silloin, kun mittari ei ole
muutoksen yhteydessä vaihtunut.
·
Mittarin vaihtuminen toimituksen aikana ilmoitetaan
sanomalla Z10[7]
Mittauslukemat ilmoitetaan laskutuksen tasausta varten. Sanomassa ilmoitetaan
luentaväli alkaa -hetken uudet alkulukemat, sillä aikavyöhykejaon muuttaminen
mittarilla johtaa myös (kumulatiivisten) lukemien muutokseen. Käyttöpaikan tiedot
sisältävät myös muita tietoja kuin aikavyöhykejaon tunnuksen. Nämä vastaavat
käyttöpaikan ilmoitushetkellä olevia tietoja ja myyjä voi niitä halutessaan hyödyntää.
Näiden tietojen muutoksien ilmoittamiselle on kuitenkin olemassa omat sanomansa.
124 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.11
Z06[11] – Laskutustavan tai laskutusperusteen muutos
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus laskutustavan muutoksesta
toimituksen aikana Z09
Jakeluverkonhaltija vahvistaa myyjän Z09[1]sanomalla ilmoittaman laskutustavan muutoksen
myyjälle
Ilmoitus käyttöpaikan tietojen
muuttumisesta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa asiakkaan kanssa
sopimastaan laskutustavan tai laskutusperusteen
muutoksesta.
Mittauslukemat ilmoitetaan laskutuksen tasausta varten. Käyttöpaikan tiedot
sisältävät myös muita tietoja kuin laskutustavan tai -perusteen tunnuksen. Nämä
vastaavat käyttöpaikan ilmoitushetkellä olevia tietoja ja myyjä voi niitä halutessaan
hyödyntää. Näiden tietojen muutoksien ilmoittamiselle on kuitenkin olemassa omat
sanomansa.
125 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.12
Z06[13] – Sulaketiedon muutos
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus käyttöpaikan tietojen
muuttumisesta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa nykyiselle myyjälle
sulaketiedon muuttumisesta
Mittauslukemat ilmoitetaan laskutuksen tasausta varten. Käyttöpaikan tiedot
sisältävät myös muita tietoja kuin sulakekoko-tiedon. Nämä vastaavat käyttöpaikan
ilmoitushetkellä olevia tietoja ja myyjä voi niitä halutessaan hyödyntää. Näiden
tietojen muutoksien ilmoittamiselle on kuitenkin olemassa omat sanomansa.
126 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.13
Z08[1] – Toimituksen päättymisilmoitus / positiivinen kuittaus
myyjänvaihdolle
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Käyttöpaikan nykyinen myyjä kuittaa, että käyttöpaikalle
voidaan tehdä uusi myyntisopimus jakeluverkonhaltijan
sanomalla Z05[1] ilmoittamalla aloituspäivämäärällä.
Ilmoitus myyntisopimuksen
päättymisestä
Käyttöpaikan nykyinen myyjä ilmoittaa myyntisopimuksen
päättymisen jakeluverkonhaltijalle
Sanomassa nykyinen myyjä ilmoittaa oman toimituksensa päättymispäivämäärän.
Myyjän vaihto -prosessissa päivämäärän tulee vastata jakeluverkonhaltijan aiemmin
Z05[1]-sanomassa ilmoittamaa päivämäärää.
127 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.14
Z08[2] – Takaisinkytkentäpyyntö
Prosessi
Käyttötarkoitus
Sähköntoimituksen katkaisu ja
kytkentä myyjän pyynnöstä
Nykyinen myyjä pyytää jakeluverkonhaltijaa
kytkemään sähköt takaisin käyttöpaikalle
Sanoma sisältää päivämäärän, jolloin sähköt tulisi kytkeä takaisin. Jos pyyntö ja
sähköposti- tai puheluvahvistus saapuvat verkonhaltijalle kello 13.00 mennessä,
kytkentä suositellaan suoritettavan vielä saman päivän aikana asiakkaan kanssa
sovittuna ajankohtana.
128 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.15
Z08[9] – Katkaisupyyntö
Prosessi
Käyttötarkoitus
Sähköntoimituksen
katkaisu ja kytkentä myyjän
pyynnöstä
Nykyinen myyjä pyytää jakeluverkonhaltijaa katkaisemaan
sähköt käyttöpaikalta sopimusrikkomuksen vuoksi tai
asiakkaan tätä myyjältä pyytäessä.
Myyjä ilmoittaa sanomassa päivämäärän, jolloin sähköt tulee katkaista
käyttöpaikalta. Jakeluverkonhaltija katkaisee sähköt ilmoitetulla päivämäärällä.
129 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.16
Z08[14] – Poismuuttoilmoitus
Prosessi
Käyttötarkoitus
Asiakkaan sisäänmuutto
Asiakkaan muuton yhteydessä valitsema uusi myyjä tai
asiakkaan nykyinen myyjä ilmoittaa asiakkaan poismuuton
poismuuttokohteen jakeluverkonhaltijalle
Ilmoitus sisältää poismuuton eli toimituksen päättymisen päivämäärän. Tämän
sanoman perusteella jakeluverkonhaltija päättää oman käyttöpaikkaa koskevan
verkkosopimuksensa. Myyjä lähettää poismuuttavan asiakkaan nimen, jotta
jakeluverkonhaltija varmistuu siitä, ettei verkkosopimusta päätetä väärältä
käyttöpaikalta. Myyjä ilmoittaa loppulaskun lähetysosoitteen, jos tällainen on
myyjällä tiedossa.
Yleisimmin tämän sanoman lähettää käyttöpaikan nykyinen myyjä. Ilmoittajana voi
toimia kuitenkin myös asiakkaan valitsema uusi myyjä, jolla ei ole myyntisopimusta
kyseessä olevalle käyttöpaikalle. Jos uusi myyjä ei tiedä käyttöpaikan nykyisen
sopimuksen sopimustunnusta, voi hän merkitä sopimustunnus -kenttään "Ei
tiedossa". Myyjän tunnus -kenttä sisältää aina sen myyjän tunnuksen, joka
asiakkaan poismuutosta ilmoittaa. Täten tässä sanomassa irtisanottavan
sopimuksen sopimustunnus-myyjän tunnus paria ei voida käyttää
myyntisopimuksen yksilöintiin, kun sanoman lähettää uusi myyjä.
130 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.17
Z08[N] – Negatiivinen kuittaus myyjänvaihdolle
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto
Nykyinen myyjä ilmoittaa jakeluverkonhaltijalle, että uutta
sopimusta ei voida solmia ehdotetulla alkamispäivällä
voimassaolevan määräaikaisen sopimuksen vuoksi.
Nykyisen myyjän tulee ilmoittaa voimassaolevan määräaikaisen sopimuksen
ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä Z08[N]-sanomassa, jos asiakkaan
voimassaolevan sopimuksen päättymispäivä on alle 31 päivää myöhempi kuin
ehdotetun uuden sopimuksen alkamispäivä. Muussa tapauksessa voi myyjä
halutessaan jättää päivämääräkentän tyhjäksi.
131 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.18
Z09[1] – Myyjän ilmoitus laskutustavan muutoksesta
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus laskutustavan muutoksesta
toimituksen aikana
Myyjä ilmoittaa asiakkaansa kanssa sopimasta
laskutustavan muutoksesta.
Myyjä ilmoittaa sanomalla laskutustavan muutoksen. Laskutusperuste-kentän tietoa
ei yleisesti käytetä. Jakeluverkonhaltija kuittaa negatiivisella APERAK:lla
mahdollisen kieltäytymisen.
132 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.19
Z10[7] – Mittarin tai mittaustavan muutos toimituksen aikana
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus mittarin tai mittaustavan
vaihdosta toimituksen aikana
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa käyttöpaikan mittarin tai
mittaustavan muutoksen nykyiselle myyjälle
Mittauslukemat ilmoitetaan laskutuksen tasausta varten. Sanomassa ilmoitetaan
luentaväli alkaa -hetken uudet alkulukemat, sillä mittarin tai mittaustavan
muuttaminen mittarilla johtaa myös (kumulatiivisten) lukemien muutokseen.
Mittaustavan muutos ilmoitetaan kuormitusmallin tunnuksen muutoksella. Myös
muut kuin mittaustavan muutoksesta johtuvat kuormitusmallin tunnuksen muutokset
ilmoitetaan tällä sanomalla. Sanoma sisältää uuden mittarin tiedot. Käyttöpaikan
tiedot sisältävät myös muita tietoja kuin kuormitusmallin tunnuksen. Nämä
vastaavat käyttöpaikan ilmoitushetkellä olevia tietoja ja myyjä voi niitä halutessaan
hyödyntää. Näiden tietojen muutoksien ilmoittamiselle on kuitenkin olemassa omat
sanomansa. Tämä koskee myös verkkosopimuksen laskutusperustetta.
133 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.20
Z10[12] – Mittarin tai mittaustavan muutos + alkulukema
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto,
Asiakkaan
sisäänmuutto
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa Z04[1]-sanoman lähettämisen jälkeen
päivitetyt käyttöpaikkatiedot sekä toimituksen alkulukemat uudelle
myyjälle.
Sanoma sisältää sanomien Z04[1] ja Z11[1] sisällön. Tämä sanoma lähetetään
toimituksen alkaessa Z11[1]:n sijaan, jos Z04[1]:n lähettämisen jälkeen on
käyttöpaikan tietoihin tai verkkosopimuksen laskutusperusteeseen muutoksia.
134 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.21
Z11[1] – Toimituksen alkulukemat
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto ja Asiakkaan
sisäänmuutto
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen alkulukemat. Käyttöpaikan
kulutus huomioidaan uuden myyjän taseeseen luentaväli alkaa kentän arvosta lähtien.
Sanomassa jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen alkulukemien lisäksi
käyttöpaikan vuosikäyttöarvion ja tase-energiaennusteen, sillä näihin on voinut tulla
muutoksia mittarin luennan yhteydessä. Kuormitusmallin tunnukselle ei tässä
yhteydessä ole selkeää tarvetta nykypäivänä.
135 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.22
Z11[2] – Takaisinkytkentähetken lukemat
Prosessi
Käyttötarkoitus
Sähköntoimituksen katkaisu ja
kytkentä myyjän pyynnöstä,
Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä
verkonhaltijan laskun johdosta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa takaisinkytkentähetken lukemat
käyttöpaikan nykyiselle myyjälle
Sanoma sisältää kytkentähetken lukemat sekä luennan yhteydessä mahdollisesti
muuttuneita muita käyttöpaikan tietoja.
136 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.23
Z11[3] – Toimituksen loppulukema
Prosessi
Käyttötarkoitus
Myyjän vaihto,
Asiakkaan sisään- ja poismuutto,
Jakeluverkonhaltijan Ilmoitus
asiakkaan poismuutosta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa toimituksen loppulukemat
nykyiselle myyjälle. Käyttöpaikan kulutusta ei huomioida
nykyisen myyjän taseselvityksessä luentaväli päättyy kentän arvosta lähtien.
Sanomalla ilmoitetaan toimituksen loppulukemat.
137 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.24
Z11[5] – Laskutuslukemat
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus mittauslukemista, taseenergioista ja vuosikäyttöarvioista
Sanomalla jakeluverkonhaltija ilmoittaa itse laskutuksessaan
käyttämät mittauslukemat ja vuosikäyttöarvion muutoksen
·
Myyjä voi myös perättäin lähetettyjen Z11[5]-sanomien
perusteella päätellä, millä syklillä JVH laskuttaa
Sanomalla ilmoitetaan laskutuksen perusteena olevat mittaustiedot sekä
vuosikäyttöarvion ja tase-energiaennusteen muutokset.
138 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.25
Z11[6] – Välilukemat
Prosessi
Käyttötarkoitus
Ilmoitus mittauslukemista, taseenergioista ja vuosikäyttöarvioista
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa mittarilta luetut ns. välilukemat
nykyiselle myyjälle. Välilukemat ilmoitetaan silloin, kun
jakeluverkonhaltija ei käytä lukemia omassa laskutuksessaan.
Sanomalla ilmoitetaan välilukemat. Muiden sanomassa esiintyvien
käyttöpaikkatietojen muutokset ilmoitetaan etupäässä omilla sanomillaan.
139 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
10.26
Z11[9] – Katkaisuhetken lukemat
Prosessi
Käyttötarkoitus
Sähköntoimituksen katkaisu ja
kytkentä myyjän pyynnöstä,
Verkkopalvelun katkaisu ja kytkentä
verkonhaltijan laskun johdosta
Jakeluverkonhaltija ilmoittaa katkaisuhetken lukemat
käyttöpaikan nykyiselle myyjälle
Sanomalla ilmoitetaan katkaisuhetken mittauslukemat.
140 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
11
LÄHDELUETTELO
[1]
Fingrid Oyj, ”Selvitys sähkömarkkinoiden keskitetystä tiedonvaihdosta, Väliraportti,”
15.4.2014. [Online]. Available: http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/datahub/tiedonvaihto.
[2]
Fingrid Oyj, ”Selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden
tiedonvaihtoratkaisusta, Loppuraportti,” 16.12.2014. [Online]. Available:
http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/datahub/tiedonvaihto.
[3]
ENTSO-E, ”The Harmonised Electricity Market Model,” 2014. [Online]. Available:
https://www.entsoe.eu/publications/electronic-data-interchange-edilibrary/work%20products/general/Pages/default.aspx. [Haettu 19 Toukokuu 2015].
[4]
Nordic Ediel Group, ”Business Requirement Specification for a Harmonised Nordic
Retail Market,” NordReg, 2014.
[5]
Statnett, ”Elhub, Rolle og informasjonsmodell,” 2014.
[6]
Energiateollisuus ry, ”Sähkömarkkinoiden käytännön menettelyohje III,” 2013.
[7]
Energiateollisuus ry, ”Verkkopalveluehdot VPE 2014,” 2014.
[8]
Työ- ja elinkeinoministeriö, ”Sähkömarkkinalaki,” 1.9.2013.
[9]
Energiateollisuus ry, ”Sanomaliikenteen menettelyohje (PRODAT ja APERAK),” 2013.
[10]
Työ- ja elinkeinoministeriö, ”Valtioneuvoston asetus sähköntoimitusten selvityksestä ja
mittauksesta,” 1.3.2009.
[11]
Energiateollisuus ry, ”Puuttuvien tuntitietojen arviontimenetelmät,” 27.5.2011.
[12]
Energiateollisuus ry, ”Tuntimittauksen periaatteita (Tuntimittaussuositus 2010),”
28.1.2014.
[13]
Energiateollisuus ry, ”Sähkönmyyntiehdot SME 2014,” 2014.
[14]
Työ- ja elinkeinoministeriö, ”Energiatehokkuuslaki,” 1.1.2015.
[15]
Energiateollisuus ry, ”Taseisiin jääneiden virheiden käsittely taseiden sulkeutumisen
jälkeen,” 12.12.2014.
141 (142)
Sähkön vähittäismarkkinoiden
nykyiset liiketoimintaprosessit
1.9.2015
[16]
Energiateollisuus ry, ”Toimitusvelvollisen myyjän taseselvitystavan muutos
(Jäsentiedote),” 30.10.2013.
[17]
Fingrid Oyj, ”Tasepalvelun sovellusohje,” 1.10.2013.
[18]
eSett Oy, ”Nordic Imbalance Settlement Handbook (Instructions and Rules for Market
Participants),” 3.7.2015.
[19]
Enease: Anssi Seppälä, ”Tyyppikäyrämenettelyn laskentaohje,” 2007.
[20]
Fingrid Oyj, ”PRODAT- inhouse,” versio 25.8.2014. [Online]. Available:
http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/Tiedonvaihtopalvelut/Ohjeet/Sivut/default.aspx.
[21]
Fingrid Oyj, ”Datahub loppuraportti,” 2014.
[22]
Energiateollisuus ry, ”Sähkönmyyntisopimuksen peruuttaminen ennen toimituksen
alkua,” 25.3.2011.
[23]
Energiateollisuus ry, ”Muuttotilanteita koskevat ET:n linjaukset,” 14.3.2013.
[24]
Statnett, ”Elhub, Role and Information Model,” 10.12.2014.
[25]
Energiateollisuus ry, ”Pientuotannon sanomaliikenneohje,” 24.6.2015.
142 (142)