Kaavaselostus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A MERIKARVIAN KUNTA Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaselostus EHDOTUSVAIHE FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.4.2015 P20178 Kaavaselostus Järvinen / Rinne FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Puh. 010 4090, fax 010 409 5001, www.fcg.fi 1 (82) 13.4.2015 Y-tunnus 2474031-0 Kotipaikka Helsinki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (82) 13.4.2015 1 1.1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot 1.1.1 Kunta Merikarvian kunta 1.1.2 Kaavan nimi Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1.1.3 Laatija FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 1.1.4 Vireilletulo 30.5.2013 kuulutus, kaavoituskatsaus 3.6.2013 1.1.5 Käsittelypäivämäärät 1.2 20.05.2013 30.05.2013 27.01.2014 08.12.2014 13.04.2015 kunnanhallitus päätös vireille tulosta ja OAS:n nähtäville laitosta kuulutus / Oas osayleiskaavaluonnos / kunnanhallitus osayleiskaavaehdotus / kunnanhallitus osayleiskaavaehdotus II / kunnanhallitus Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu noin 10 km pohjoiseen Merikarvian kunnan keskustaajamasta: pääosin Riispyyntien eteläpuolelle, Valtatien 8 (E8) ja Rantatien (6600) väliselle alueelle. Suunnittelualue sijoittuu UPM Kymmene Oy:n omistamalle tilalle 484-417-9-178 sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille (noin 15 yksityistä maanomistajaa). Alueelle tavoitellaan seitsemää voimalaa. Kaavan pinta-ala on 474 ha. Kuva 1: Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueen sijainti. 1.3 Aluerajaukset, käsitteitä Selostuksen kuvissa käytetään sekä hanke- että suunnittelualue – nimityksiä. Käsitteet eroavat toisistaan seuraavasti: Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (82) 13.4.2015 H a nk e a lu e Hankealue on hanketoimijan (= hankeomistajan, Korvennevassa Otsotuuli) määrittämä alue, joka sisältää alustavan layoutin mukaiset voimalapaikat ja on usein rajattu vastamaan arvioitua 40 dB:n melualuetta. Hankealue on samalla alue, joka on tutkittu YVA – menettelyn yhteydessä. Hankealue saattaa tarkentua prosessin aikana. Su u nn it te l u a l ue Suunnittelualue – termiä käytetään sekä YVA- että kaavaselostuksessa kuvaamaan aluetta, joka on suunnittelun kohteena. Asiakirjasta riippuen suunnittelualueella tarkoitetaan joko YVA:ssa tutkittua hankealuetta tai yleiskaava-aluetta. Suunnittelualue saattaa tarkentua prosessin aikana. K a av a- a l u e Kaava-alueella (= kaavan rajauksella) tarkoitetaan MRL:n mukaisen osayleiskaavan aluetta. Alueen rajaus esitetään kaavakartalla punaisella viiva – kolmoispiste ( __ . . . __ ) - viivalla. Kaavan rajaus saattaa tarkentua kaavaprosessin aikana, mutta hyväksytyn kaavan rajaus muuttuu vasta uudella kaavalla tai kaavamuutoksella. Kuva 2: Sininen = hankealue; punainen = kaava-alueen raja 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen ja rakennuslupien myöntäminen enintään 7 tuulivoimalalle. 1.5 1 Selostuksen sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot .................................................................................................... 1 1.1 Tunnistetiedot ......................................................................................................... 1 1.1.1 Kunta .......................................................................................................... 1 1.1.2 Kaavan nimi ................................................................................................. 1 1.1.3 Laatija ......................................................................................................... 1 1.1.4 Vireilletulo.................................................................................................... 1 1.1.5 Käsittelypäivämäärät ..................................................................................... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................ 1 1.3 Aluerajaukset, käsitteitä ........................................................................................... 1 1.4 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 2 Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (82) 13.4.2015 2 3 1.5 Selostuksen sisällysluettelo ....................................................................................... 2 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista .......................................................................... 6 1.7 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista . 6 Tiivistelmä ...................................................................................................................... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 6 2.2 Osayleiskaavan sisältö.............................................................................................. 7 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen ................................................................................... 7 Lähtökohdat .................................................................................................................... 8 3.1 3.2 4 5 6 Selvitys suunnittelualueen oloista .............................................................................. 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ........................................................................................ 8 3.1.2 Luonnonympäristö ........................................................................................ 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö ................................................................................. 21 3.1.4 Maanomistus .............................................................................................. 23 Suunnittelutilanne ................................................................................................. 23 3.2.1 YVA –menettely .......................................................................................... 23 3.2.2 Muut tuulivoimahankkeet ............................................................................. 23 3.2.3 Turvetuotanto............................................................................................. 24 3.2.4 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu ................................................................ 24 Tavoitteet ..................................................................................................................... 25 4.1.1 Hankkeen tavoitteet .................................................................................... 25 4.1.2 Yleiskaavan tavoitteet.................................................................................. 25 4.1.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ........................................................ 26 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 34 5.1.1 Osalliset..................................................................................................... 34 5.1.2 Vireilletulo.................................................................................................. 34 5.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................... 34 5.1.4 Viranomaisyhteistyö .................................................................................... 35 5.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ............................................................. 36 5.1.6 Tiedotustavat ............................................................................................. 36 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet ..................................................................................... 36 6.1 Yleiskaavan laadinnan tarve .................................................................................... 36 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................ 36 6.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös................................................. 36 6.2.2 Kaavoitussopimus ....................................................................................... 36 6.2.3 YVA – menettely ......................................................................................... 36 6.3 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu........................................................................ 37 6.4 Viranomaistyöneuvottelu ........................................................................................ 37 6.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot .............................................................................. 37 6.5.1 Nollavaihtoehto........................................................................................... 37 Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (82) 13.4.2015 6.5.2 Tuulivoimavaihtoehdot ................................................................................. 37 6.5.3 Sähkönsiirto ............................................................................................... 38 6.5.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet ......................................................... 40 6.6 Yleiskaavaluonnos ................................................................................................. 40 6.7 Viranomaistyöneuvottelu ........................................................................................ 41 6.8 Osayleiskaavaehdotus ............................................................................................ 41 6.9 Viranomaisneuvottelu............................................................................................. 42 6.10 Osayleiskaavaehdotus 2 ......................................................................................... 42 6.11 Osayleiskaavan hyväksyminen ................................................................................ 43 6.12 Voimaloiden numerointi kaavan eri vaiheissa ............................................................ 43 7 8 Yleiskaavan kuvaus ........................................................................................................ 43 7.1 Tuulivoimapuiston rakenne ..................................................................................... 43 7.2 Yleiskaavan rakenne .............................................................................................. 45 7.2.1 Kaavamerkinnät.......................................................................................... 45 7.2.2 Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset ................................................ 46 Osayleiskaavan vaikutukset............................................................................................. 47 8.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset ......................................................... 47 8.2 Vaikutusalue ......................................................................................................... 47 8.3 Meluvaikutukset .................................................................................................... 47 8.4 8.3.1 Melun ohjearvot .......................................................................................... 47 8.3.2 Rakentamisen aikainen melu ........................................................................ 49 8.3.3 Voimaloiden tuottama melu .......................................................................... 49 8.3.4 Matalien taajuuksien meluvaikutukset ........................................................... 50 Varjostusvaikutukset .............................................................................................. 51 8.4.1 Laskentatavat ............................................................................................. 51 8.4.2 Varjostuksen ohjearvot ................................................................................ 51 8.4.3 Korvennevan varjostusmallinnus ................................................................... 52 8.4.4 Varjostusmallinnuksen tulokset ..................................................................... 52 8.5 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon ..................................................................... 52 8.6 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ..................................................... 53 8.7 Vaikutukset elolliseen ympäristöön .......................................................................... 53 8.8 8.7.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin .............................. 53 8.7.2 Vaikutukset linnustoon ................................................................................ 53 8.7.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön .................................................................. 55 8.7.4 Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin ............................... 56 8.7.5 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen ................................................... 56 Vaikutukset ihmisen ympäristöön ............................................................................ 56 8.8.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön ................................. 56 8.8.2 Vaikutukset liikenteeseen ............................................................................. 56 Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (82) 13.4.2015 8.9 8.8.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön ................................................. 57 8.8.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin .................................................................... 58 8.8.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen ............................ 58 8.8.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan.................................................................... 58 Muut vaikutukset ................................................................................................... 58 8.9.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ................................................. 58 8.9.2 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen ................................................................. 59 8.9.3 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan ....................................... 59 8.9.4 Vaikutukset säätutkiin ................................................................................. 60 8.9.5 Vaikutukset viestintäyhteyksiin ..................................................................... 60 8.10 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen ... 61 9 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa .................................................................... 61 9.1 Melun yhteisvaikutukset ......................................................................................... 63 9.1.1 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti G128 ....................................... 63 9.1.2 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti N131 ....................................... 64 9.1.3 Matalien taajuuksien yhteisvaikutukset .......................................................... 64 9.2 Varjostuksen yhteisvaikutukset ............................................................................... 65 9.3 Luonnon monimuotoisuus ....................................................................................... 66 9.4 Linnusto yhteisvaikutukset ...................................................................................... 66 9.5 Ihmisen elinolot yhteisvaikutukset ........................................................................... 68 9.6 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yhteisvaikutukset ................................................. 68 9.7 Liikenne yhteisvaikutukset ...................................................................................... 68 9.8 Maisema yhteisvaikutukset ..................................................................................... 68 9.9 Sähkönsiirto yhteisvaikutukset ................................................................................ 70 10 Kaavan suhde voimassa oleviin selvityksiin ja suunnitelmiin ................................................ 70 10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin .......................................... 70 10.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu ...................................... 70 10.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat ............................ 70 10.1.3 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto ..................................................... 71 10.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan ................................................................. 71 10.3 Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan 1 ....................................................... 72 10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin ..................................... 72 10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin ................................................................................................ 73 10.6 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa .............................................................................. 74 11 Yleiskaavan toteutus ...................................................................................................... 78 11.1 Tiestö ja pelastussuunnitelma ................................................................................. 78 11.2 Seurantaohjelma ................................................................................................... 79 11.2.1 Muuttolinnusto ............................................................................................ 79 Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (82) 13.4.2015 11.2.2 Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut ...................................................... 80 11.2.3 Lepakot ..................................................................................................... 80 11.2.4 Riistalajisto ja metsästys.............................................................................. 80 11.2.5 Muu seuranta ............................................................................................. 80 11.2.6 Viestintäyhteydet ........................................................................................ 80 11.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat................................................ 80 12 Yhteystiedot .................................................................................................................. 81 1.6 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1.7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 15.4.2013 muistio Valmisteluvaiheen palaute ja vastineet Melu- ja varjostusmallinnukset Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet Viranomaisneuvottelun 4.3.2015 muistio Täydentävän lintuselvityksen raportti 2014 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 2 1 2 3 4 5 6 7 8 YVA - ohjelma 17.5.2013 liitteineen YVA - selostus 15.1.2014 liitteineen (Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta, Asukaskyselylomakkeet, Melumallinnuksen tulokset, Varjostusmallinnuksen tulokset, Havainnekuvat ja näkemäanalyysin tulokset) Aluehallintoviranomaisen päätös Korvennevan turvetuotannon ympäristölupaa koskevasta hakemuksesta nro 284/2013/2 Dnro ESAVI/86/04.08/2012 Yhteysviranomaisen lausunto Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 10.6.2014. Satakunnan maakuntakaava Satakunnan mannertuulihanke (2010–2011) Tuulivoimaloiden vaikutus tutkien toimintaan – tutkimus (käynnissä) Luontotietoa tuulivoimatuotannon suunnitteluun Satakunnassa – hanke, LTSS (käynnissä) Satakunnan maakuntasuunnitelma 2030, Karhun kämmen lyö, Satakunta Osaava ja energinen alue vesien syleilyssä, Sarja A:268, Satakuntaliitto 2003 Satakunnan maakuntaohjelma 2011–2014 , Osaava Satakunta, Saavutettava Satakunta, Energinen ja hyvinvoiva Satakunta, Julkaisu A297, Satakuntaliitto 2010 TIIVISTELMÄ Merikarvian kunta on käynnistänyt Korvennevan alueen osayleiskaavoituksen UPMKymmene Oyj:n aloitteesta. UPM on sittemmin perustanut Element Powerin1 kanssa yhteisen tuulivoiman kehitysyhtiö Otsotuuli Oy:n. 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Kaavan vireilletulon kuulutus 1 25.03.2013 15.04.2013 30.05.2013 Element Power on englantilainen yritys, joka perustettiin 2008 kehittämään, rahoittamaan, rakentamaan ja operoimaan maatuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteja. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (82) 13.4.2015 2.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Maininta kaavoituskatsauksessa Viranomaistyöneuvottelu Osayleiskaavaluonnos kunnanhallituksessa Valmisteluvaiheen kuuleminen Yleisötilaisuus Osayleiskaavaehdotus kunnanhallituksessa Osayleiskaavaehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Osayleiskaavaehdotus (2.) kunnanhallituksessa 30.05.2013 03.06.2013 04.12.2013 27.01.2014 13.02.2014 - 17.03.2014 13.02.2014 08.12.2014 15.12.2014 - 31.01.2015 04.03.2015 13.04.2015 Osayleiskaavan sisältö Osayleiskaavalla osoitetaan tuulivoimaloiden rakennuspaikat, niiden tarvitsemat huoltoreitit ja sähköjärjestelmän tarvitsemat maa-alueet. Lisäksi osoitetaan muun alueen maankäyttö ja selvitysten yhteydessä todetut arvokkaat luontokohteet. Kaavamääräyksillä ohjataan rakentamisen tapaa ja toteutuksessa huomioitavia seikkoja. 2.3 Osayleiskaavan toteuttaminen Kaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (82) 13.4.2015 3 LÄHTÖKOHDAT Lähtökohtakuvaus tukeutuu YVA-menettelyn yhteydessä tehtyihin selvityksiin. Otsikointi mukailee YVA – aineistoa. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on topografialtaan suhteellisen tasaista. Maisema on metsäinen ja soinen. Suunnittelualueelle sijoittuu Korkeakeitaan suo ja muita pienempiä ojitettuja soita. Länsipuolella sijaitsee Mankanevan suo, joka on luonnonsuojelualuetta, ja Natura 2000-alue. Alueen itäpuolella sijaitsevat Latoniemen ja Hahkankeitaan suot, pohjoispuolella Korvennevan suo. 3.1.2 Luonnonympäristö Ma i s em a j a r a ke n ne tt u ku l tt uu r iy m p är i st ö Suunnittelualue on pääosin suhteellisen tasaista metsä- ja suoaluetta. Metsät ovat voimakkaasti käsiteltyä talousmetsää, valtapuulajina mänty. Suot ovat enimmäkseen puuttomia nevoja. Kuva 3: Suunnittelualueen ortokuva ja viistovalovarjostettu peruskartta Maisematilat vaihtelevat suljetuista metsämaisemista puoliavoimiin taimikoihin sekä täysin avoimiin hakkuualoihin ja suoalueisiin. Lähialueen pellot ovat keskittyneet Riispyyntien ja valtatie 8 varteen. Irrallisia pienehköjä peltotilkkuja löytyy hankealueen länsi- ja eteläpuolelta. Merikarvia kuuluu maisemamaakuntajaossa2 Lounaismaahan ja tarkemmin määriteltynä Satakunnan rannikkoseutuun. Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. 2 ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietintö 1 (1993) Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (82) 13.4.2015 Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) sijoittuu vajaan viiden kilometrin päähän hankealueesta, Trolssin kylä ja kiviaidat. Hankealueen lähiympäristöön sijoittuu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, jotka ovat joko RKY 1993 – alueita tai maakuntakaavan kohteita. Osa RKY 1993 – kohteista on samoja kuin RKY 2009 – kohteet: nimet ja aluerajaukset ovat jonkin verran muuttuneet. Lähimmäksi hankealuetta sijoittuu Korvenkangas, joka sijaitsee alle 300 metrin päässä hankealueen rajasta. Kuva 4: Hankealueelle (sininen) ja lähiympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet sekä tunnetut muinaisjäännökset. Kaava-alue on rajattu punaisella. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (82) 13.4.2015 Lu on n on o lo t Maa - j a kal l i ope rä Hankealue sijoittuu lähelle Pohjanlahden rannikkoa, joka on pinnanmuodoiltaan hyvin alavaa ja jossa edellisen jääkauden aiheuttaman painumisen seurauksena maankohoaminen jatkuu edelleen. Maa kohoaa Merikarvialla noin 7 mm vuodessa eli noin metrin 140 vuodessa (Merikarvian kunta 2012). Hankealueen pinnanmuodot ovat noin tasolla 20–35 metriä meren pinnan yläpuolella (mpy). Alueen itäosat Korvennevan ja Korkeakeitaan alueella kohoavat tasolle 40 metriä mpy. Merikarvia sijoittuu Isostakyröstä Maalahden ja Närpiön kautta Merikarvialle ulottuvalle, monipuoliselle kallioperäjaksolle, jonka muodostavat pääasiassa tummanharmaat liuskeet ja gneissit (Lehtonen ym. 2005). Jakso sisältää sekä sedimenttisiä että vulkaanissyntyisiä kivilajeja, joista jälkimmäiset ovat yleensä granaattipitoisia kiillegneissejä (Lehtonen ym. 2005). Myös Korvennevan hankealueesta pääosa on kallioperältään kiillegneissiä, mutta Korvenkankaan alueella hankealueen pohjoisosissa esiintyy myös tonaliittia (GTK 2011). Hankealueelle tai sen lähelle ei sijoitu geologisesti arvokkaita muodostumia tai suojeltavia kallioalueita. Kuva 5: Kallio- ja maaperä. Hankealue on maaperältään pääosin sekalajitteista moreenia ja kalliota. Soistuneissa painanteissa esiintyy turvetta. Laajojen soiden kuten Korvennevan ja Korkianevan alueella turvekerros on paksu (GTK 2011). Pi n t a- j a po h j a v ed et Korvennevan hankealue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siinä tarkemmin pohjoisosiltaan Teinijärvenojan valuma-alueelle (83.071) ja eteläosiltaan Trolssinojan valuma-alueelle (83.069). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole lähtötietojen tai maastoinventointien perusteella tiedossa lähteitä, kaivoja tai uomaltaan luonnontilaisia (Vesilain 2. luku, 11 §) puroja tai noroja (OIVA 2013). Korvennevan hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat Kuvaskankaan (0248401) vedenhankintaa varten tärkeä I – luokan pohjavesialue sekä Paulakankaan (0248402) vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Alueet sijoittuvat noin 2,5-3 kilometriä hankealueen länsi- ja lounaispuolille (OIVA 2013). Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (82) 13.4.2015 Kuva 6: Suunnittelualueen sijainti suhteessa pohjavesialueisiin. Kaava-alue rajattu punaisella. Natu r a - j a su oj el u al u e et Välittömästi Korvennevan tuulipuiston suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu Mankanevan (FI0200018) Natura-alue, joka on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Mankanevan alue muodostuu nuorista ohutturpeisista keidassoista. Pohjoispään alueella on sarakorpia ja myös ruoho- ja heinäkorpia. Suolla on myös laajoja neva-alueita, joitten poikki kulkee puustoisia rimpivyöhykkeitä. Kakkurinnevan eteläpäässä on lampareita, joiden tienoilla kasvillisuus on ombrotrofista keidaskeskustojen lajistoa. Suo on noussut merestä maan kohoamisen seurauksena verraten myöhään, joten sillä on huomattava merkitys keidassoiden kehityksen tutkimuksessa. Suon eteläreunassa on Mankanevan ja Kakkurinnevan erottava puustoinen Mankaluoto. Mankanevan linnusto on tyypillistä soilla tavattavaa lajistoa kuten kurki, kapustarinta ja liro. Alueella pesii myös harvinainen kaakkuri. Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen (Lounais-Suomen Ympäristökeskus 2007a). Noin viisi kilometriä hankealueen itäpuolella sijaitsee Kukilankeitaan (FI0200017, aluetyyppi SCI) Natura-alue, joka muodostuu useammasta erillisestä pienestä keidaskeskuksesta, joista Kukilankeitaan eteläisin osa on parhaiten kehittynyt. Kermit ja kuljut vuorottelevat ja alueella on muutama allikko. Suon reunoilla on karuja rämeitä. Kukilankeitaan pohjoisosa on nevaa, jossa on muutamia metsäsaarekkeita. Nevaa on myös Kakkurinlampien ympäristössä. Suon reunat ja Kallioluodon itäpuoli ovat voimakkaasti ojitettuja. Muuten suo on säilynyt lähes luonnontilaisena (Lounais-Suomen Ympäristö- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (82) 13.4.2015 keskus 2007b). Muut lähiseudun Natura-alueet sijoittuvat yli viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Kuva 7: Natura-alueiden, muiden suojelualueiden ja hankealueen sijoittuminen. Kaava-alue rajattu punaisella. K as vi ll i su u s - j a l u on tot y ypi t Korvennevan hankealue sijoittuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden alajaossa eteläboreaalisen Pohjanmaan rannikkomaalle (OIVA 2013) ja Satakunnan eliömaakuntaan. Pohjanmaan rannikkomaa on kasvillisuudeltaan rehevämpää kuin maakunnan muut osat. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (82) 13.4.2015 Se johtuu alueen merellisestä ilmastosta ja myöhään merestä nousseen maan korkeasta ravinnepitoisuudesta. Hankealueen metsät ovat talouskäytössä ja kasvupaikkatyypiltään pääosin seudulle tyypillisiä tuoreita mustikkatyypin (MT) ja puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita sekä kuivia puolukkatyypin (VT) kankaita. Lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin kangasta (OMT) esiintyy paikoin. Soistuneet kangasmaat on ojitettu. Metsien ikä painottuu nuoriin – varttuviin metsiin; vanhan metsän kuvioita alueella on vähän. Hankealueen metsäalueilla valtapuu on mänty, alavammilla ja rehevämmillä paikoilla kasvaa myös kuusta ja koivua sekä haapaa. Kenttäkerroksen kasvillisuutta edustavat tyypillisimmillään mustikka, puolukka, kanerva, kevätpiippo, metsälauha, kastikat ja kultapiisku. Pohjakerroksen lajistoa ovat seinä- ja kynsisammalet, kuivemmilla paikoilla jäkälät. Kosteimmilla paikoilla esiintyy myös korpikarhunsammalta. Hankealue on suurelta osin soista ja suurin osa suomaasta on voimakkaasti ojitettua, minkä myötä suot ovat nykytilassaan korpi- ja rämemuuttumia sekä turvekankaita. Hankealueelle sijoittuu ojittamattomia suoalueita Korvennevan, Latoniemen, Korkeakeitaan soiden keskiosissa sekä Kirrinevan pohjoisosassa. Ympäristön ojitukset ovat vaikuttaneet kuivattavasti myös soiden ojittamattomiin osiin. Ojittamattomat suokuviot ovat kuitenkin yhä luontotyypeiltään arvokkaita ja alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä. Hankealueen pohjoisosaan on tehty kesällä 2012 luontotyyppikartoitus (VarsinaisSuomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2012). Aineistoa on täydennetty maastoinventoinneilla kesällä 2013, jolloin tehtiin koko hankealueen kattava kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi. Maastoinventointien perusteella alueelta rajattiin arvokkaita luontokohteita, jotka on esitetty kappaleessa Eläimistö. El äi mi stö Hankealueella esiintyvää eläinlajistoa ja eläinten elinympäristöjä on havainnoitu luontokartoitusten yhteydessä alueen pohjoisosassa kesällä 2012. Alueella tavattavan nisäkäslajiston voidaan olettaa edustavan pääasiassa seudulle tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. Kartoitusten perusteella hankealueen pohjoisosissa esiintyy jonkin verran Suomessa melko yleisinä tavattavia lepakkolajeja kuten pohjanlepakkoa ja viiksi- ja/tai isoviiksisiippaa. Lepakkoselvitystä täydennettiin kartoittamalla alueen eteläosan lepakkolajistoa kesällä 2013. Kesällä 2013 hankealueen eteläosissa tehtiin yksitoista yksittäishavaintoa. Alueella esiintyvät maamme yleisimmät lepakkolajit pohjanlepakko, viiksi/isoviiksisiippa sekä vesisiippa, joista pohjanlepakko selkeästi runsaimpana. Alueen lepakkotiheys on arvioitu selvitysten perusteella hyvin tavanomaiseksi. Alustavien tuulivoimaloiden rakennusalueiden läheisyydessä ei havaittu lepakoita kesien 2012 tai 2013 kartoituksissa eikä alueilla kartoitusten perusteella esiinny lajeille soveltuvia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella tehdyt havainnot koskivat lähinnä hakealueen tiealueilla ravinnonhaussa kierteleviä pohjanlepakoita. Kesän 2013 kartoituksissa hankealueen eteläosissa havaittiin sekä pohjanlepakoita että viiksisiippoja varttuneemmalla, hieman alle kahdeksan hehtaarin kokoisella sekametsäalueella. Metsäaluetta voidaan pitää lepakoille tärkeänä ruokailualueena. Lisäksi metsäalueelle sijoittuu muutamia tikankoloja, jotka voivat olla potentiaalisia lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lepakkolajistoltaan hieman monimuotoisemmaksi alueeksi arvioitiin kesällä 2012 myös hankealueen luoteisosan ison ojan ympäristö. Maastoselvitysten sekä kartta- ja ilmakuvatarkastelujen perusteella hankealue ei todennäköisesti sijoitu tärkeälle lepakoiden muuttoväylälle, koska alueella ei maastonmuotojen perusteella ole merkittäviä muuton johtolinjoja (mm. vesistöjä tai harjuja) muuttaville lepakoille. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (82) 13.4.2015 Hankealueen pohjoisosissa on tehty liito-oravainventointi vuonna 2012 ja aineistoa täydennettiin inventoimalla hankealueen liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt myös hankealueen eteläosista. Alueella on muutamia liito-oravalle soveltuvia vanhoja kuusisekametsäkuvioita, jotka painottuvat hankealueen eteläosiin. Maastoinventoinneissa ei vuonna 2012 eikä vuonna 2013 havaittu merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Maastoselvityksissä alueella ei havaittu myöskään muuta uhanalaista nisäkäslajistoa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rekisteritietojen mukaan suunnitellun tuulipuiston alueelta ei ole rekisteröity myöskään vanhempia havaintoja liito-oravasta. Sähkönsiirron reiteillä havaittiin saukolle soveltuva elinympäristö ja mahdollinen pesäluolasto Korpijärvenojalta hankealueen eteläpuolelta sekä majavan elinympäristö ja pesä hankealueen pohjoispuolelta. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja; saukko on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja majava vaarantunut uhanalainen (VU) laji. F IN IB A - al u e et FINIBA-alueet ovat Suomen tärkeitä lintualueita, jotka on valittu Suomen Ympäristökeskuksen ja BirdLife Suomen suorittamassa kartoituksessa (Leivo ym. 2001). FINIBAhanke ei ole suojeluohjelma, mutta suuri osa FINIBA-alueista kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan tai Natura 2000-verkostoon. Hankealueen pohjoisosiin sijoittuva Korvennevan suoalue kuuluu FINIBA-alueeseen Merikarvian pohjoisosan suot (aluenro 120012). Alueen kriteerilajina on kaakkuri. Samaan FINIBA-alueeseen kuuluvat myös hankealueen länsipuolelle sijoittuvat Mankaneva ja Kaakkurinneva sekä kuusi muuta suoaluetta noin 2-8 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja eteläpuolilla. Merikarvian suot – FINIBA-alue on useiden nuorten, suhteellisen pienialaisten keidassoiden kokonaisuus Satakunnan pohjoisosan suoseuduilla. P esi mäl i n n u st o Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu kesällä 2012 ja aineistoa on täydennetty kesällä 2013 maastoinventointien avulla. Kartoitusten aikana voimaloiden alustavilla rakennuspaikoilla tehtiin pistelaskennat, joiden lisäksi hankealueen suojelullisesti arvokkaita lintulajeja inventoitiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella potentiaalisille elinympäristöille kohdennetun sovelletun kartoituslaskennan avulla. Muuttolinnustoa on seurattu vuonna 2012. Täydentävänä selvityksenä Korvennevan hankealueen läheisyydessä seurattiin kesä-, heinä- ja elokuussa 2014 suurikokoisten pesimälintujen; kalasääsken, merikotkan, kaakkurin ja haarahaukan lentoreittejä. Menetelmä ja tulokset ovat kuvattu liitteessä 7. Yksityiskohtaisempi selvitysraportti on toimitettu ELY-keskukselle (ei julkinen arvokkaiden lintulajien pesäpaikkatietojen vuoksi) Lähtötietojen ja vuosien 2012-2013 maastokartoitusten perusteella Korvennevan hankealueella ei pesi uhanalaisiksi määriteltyjä lajeja (Rassi ym. 2010). Luonnonsuojelullisesti arvokkaita lajeja ovat Korvennevan suoalueella yksittäispareina pesivät EU:n lintudirektiivin liitteen I (79/409/ETY) lajit kurki ja kapustarinta, joka on luokiteltu myös alueellisesti uhanalaisiksi (RT) eteläboreaalisen pohjanmaan rannikkomaalla. Korvennevalla pesii myös silmälläpidettäväksi luokiteltu (NT) niittykirvinen. Hankealueen pohjoisosissa havaittiin pensaikko- ja maatalousympäristöissä viihtyvä punavarpunen (NT). Pesimälajistoon kuuluvat myös teeri (NT, dir), palokärki (dir) ja pyy (dir) sekä Suomen kansainvälisiin erityisvastuulajeihin lukeutuva leppälintu (EVA). Hankealueen pohjoispuolelle sijoittuvat Karhukorven pellot ovat teeren soidinaluetta. Hankealueella ei lähtötietojen (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2013, Rengastustoimisto 2012) perusteella ole tiedossa petolintujen pesäpaikkoja. Maastokartoituksissa Korkeakeitaan suolla havaittiin vanha kalasääsken pesä, jossa ei ilmeisesti ole pesitty useisiin Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (82) 13.4.2015 vuosiin. Pesä oli suurimmaksi osaksi varissut maahan eikä ole sääkselle nykykunnossaan pesintäkelpoinen. Hankealueen vaikutuspiirissä, läheisen Mankanevan alueella pesivät mehiläishaukka (VU), kurki (dir), kapustarinta (dir), kalasääski (NT, dir) sekä mahdollisesti myös riekko (dir), joka on luokiteltu alueellisesti uhanalaisiksi (RT) lintulajiksi. Myös kaakkuri (NT, dir) pesii hankealuetta ympäröivillä suoalueilla (Ympäristöhallinto 2013, Kalevi Eklöf 2.11.2013.). Kesän 2012 maastokartoitusten perusteella mehiläishaukan ja kauempana hankealueesta pesivän kuikan ruokailulennot kulkevat satunnaisesti hankealueen kautta. Mankanevan alueelle sijoittuu kolme sääksenpesää, joista lähin sijaitsee hankealueen lounaispuolella hieman yli kilometrin etäisyydellä. Muut Mankanevalla sijaitsevat pesät ovat n. kahden kilometrin ja yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Tunnettuja kalasääsken pesäpaikkoja sijaitsee myös yli kahden kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois- ja eteläpuolilla. Kaikki pesät ovat olleet pesintäkäytössä 2000 –luvulla (Rengastustoimisto 2012). Kesällä 2011 tehdyn lentoreittiseurannan perusteella noin 70 % Mankanevalla pesivän kalasääsken saalistuslennoista (sekä lähtö- että paluulennot) suuntautui lännenpuoleisiin ilmansuuntiin (koillinen-lounas) (Ramboll 2012) eli poispäin Korvennevan hankealueelta. Varsinaisten saalistuslentojen ohella reviirilinnut tekevät runsaasti myös lyhyempiä lentoja (mm. reviirilennot, poikasten houkuttelu pois pesästä jne.) pesäpaikkansa ympäristöön, joiden suunnat hajoavat selkeämmin pesäpuun eri puolille (Ramboll 2012). Joitain ruokailulentoja havaittiin kulkevan hankealueen kautta kesän 2012 pesimälinnustokartoitusten aikana. 2014 vuoden selvityksen mukaan sääksien länsisuuntaisia lentoja tapahtui lähinnä hankealueen keskiosan yli eli päivitetyn kaava-alueen pohjoispuolelta. Lentoreittiseurantojen perusteella Korvennevan hankealue ei sijoitu sääksille tärkeiden ruokailulentoreittien alueelle. Kaikki turbiinit sijoittuvat yli 1 km päähän sääksen pesistä. Kaava-alueella ei ole todettu olevan sellaisia maaston ominaisuuksia, jotka houkuttelisivat lintuja kaartelemaan tietyilläkohdin, liikkuminen tällaisten metsäalueiden päällä on satunnaista. Kaakkuri (NT, dir) pesii tyypillisesti pienillä suolammilla, mutta käy kalastamassa jopa 40 kilometrin etäisyydellä suurten järvien selkävesillä (Eklöf & Ahola 2013). Hankealueen läheisyyteen sijoittuu useita soita, joiden pesimälinnustoon kaakkuri kuuluu. Lähimpiä pesimäpaikkoja (etäisyys voimaloihin noin kaksi kilometriä) ovat Kakkurinneva ja Hahkankeidas. Vaikutuspiirissä ovat myös Timmerheidin Siltaneva ja Siikaisten Kivineva sekä Peuralankylän Isokeidas sekä hieman kauempana sijaitsevat Kukilankeidas, Mustansaarenkeidas, Pohjaskeidas ja Haapakeidas. Kaakkuri pesii näillä paikoilla vuosittain 9-12 parin voimin (Kalevi Eklöf, sähköpostiviesti 2.11.2013). Suomessa pesii viimeisten arvioiden perusteella 600–750 kaakkuriparia (Eklöf ym. 2011), joista hankealueen ympäristön pesimäkanta muodostaa noin kaksi prosenttia. YVA-selostuksessa arvioitiin ruokailu- ja pesimisalueiden sijainnin perusteella kaakkureiden potentiaalisia lentoreittejä. Merikarvian alueella kaakkureiden tärkeimmät ruokailualueet sijoittuvat merelle, mutta Siikaisjärvi on myös lintujen potentiaalinen kalastusalue. Siltanevan ja Kakkurinnevan alueilla pesivien lintujen suorimmat reitit Siikaisjärvelle kulkevat hankealueen kautta. Samoin lentoreitit merenrannikon ruokailualueille hankealueen itäpuolisilta pesimäalueilta (Hahkankeidas sekä mahdollisesti Kukilankeidas) kulkevat mahdollisesti ainakin osittain hankealueen kautta. Vuoden 2014 täydentävässä linnustoselvitykssä kuikkalintuja havaittiin seurannan aikana (kaakkuri/kuikka) vain kuusi kertaa. Havaittuja lintuja ei voitu luotettavasti määrittää lajilleen niiden hyvin suuren lentokorkeuden vuoksi. Seurannan perusteella kuikkalintujen ravinnonhakulentoja tapahtuu hankealueen ylitse jonkin verran, mutta havaittujen ruokailulentojen määrä ei ollut merkittävän suuri suhteessa seurantaan käy- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (82) 13.4.2015 tettyyn aikaan. Itä-länsisuunnassa havaitut ylilennot tapahtuivat päivitetyn kaavaalueen pohjoispuolelta (ks. kuva 9). Kaakkureiden lentokorkeus oli selvästi törmäysriskikorkeutta suurempi. Loppukesällä, kaakkureiden lentopoikasaikaan ei havaittu lainkaan poikueiden ja emojen yhteisiä ravinnonhakulentoja rannikolle. Kuva 8: Kesällä 2014 täydennysselvityksen yhteydessä havaittuja kuikkalintujen lentoja. Kaavaalue on rajattu punaisella. Lähimmät merikotkan pesät sijoittuvat yli neljän kilometrin etäisyydelle hankealueen länsipuolelle (Varsinais-Suomen ELY-keskuksen merikotkarekisteri 2012). Alueella pesivien merikotkien tärkeimmät ravinnonhankinta-alueet ovat todennäköisesti Pohjanlahden rannikolla ja pesivien lintujen liikkuminen suuntautunee pääasiassa hankealueesta poispäin. Merikotkista tehtiin 2014 seurannan aikana vain kuusi erillistä lentohavaintoa. Seurannassa nähdyt linnut olivat pääosin nuoria, pesimättömiä yksilöitä, joille on tyypillistä kierrellä hyvin laajoilla alueilla. Havaittuja yksilöitä ei pystytty erottelemaan toisistaan yksilöllisten pukutuntomerkkien perusteella, koska lintujen lentokorkeus oli useimmiten hyvin suuri (useita satoja metrejä). Eri yksilöiden määrää ei siten voida arvioida. Hankealueen ylitse tapahtuvia lentoja havaittiin vain kolme ja merikotkien lentokorkeus oli pääosin hyvin suuri (korkeus III). 2014 selvityksen perusteella sääksien, merikotkien ja kuikkalintujen itä-länsisuuntaisia lentoja tapahtui siis lähinnä hankealueen keskiosien yli. YVA-selvityksen jälkeen ehdotusvaiheessa mahdollisten linnustovaikutusten minimoimiseksi turbiineja on ehdotusvaiheessa siirrettetty ja vähennetty niin, että kyseinen alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Haarahaukasta ei tehty vuoden 2014 seurannan aikana yhtään havaintoa hankealueen läheisyydessä. Laji havaittiin ainoastaan kerran yli kuuden kilometrin etäisyydellä hankealueesta, jolloin nähtiin paikallinen lintu Merikarvian keskustan läheisyydessä asutuksen tuntumassa. Haarahaukan tiedossa oleva pesäpaikka sijoittuu niin etäälle hankealueesta (noin 9 km etäisyydelle), etteivät sen pesimäreviiri ja tärkeät ruokailualueet ulotu hankealueelle saakka. Haarahaukat suosivat ravinnonhankinta-alueinaan mosaiik- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (82) 13.4.2015 kimaisempia kulttuuriympäristöjen ja vesistöjen rikkomia alueita, eikä metsäinen hankealue todennäköisesti ole lajin kannalta erityisen merkittävää saalistusaluetta. Mu u tt ol i n n u sto Pohjanlahden rannikko on yksi Suomen tärkeimmistä muuttolintujen kauttakulkuväylistä. Alueen kautta muuttaa satoja tuhansia lintuja keväisin pohjoiseen ja syksyisin etelään. Lintujen kevätmuutto myötäilee Satakunnassa Porin ja Merikarvian välisellä alueella pitkälti rannikkolinjaa ja useimpien lajien muuttomäärät pienenevät nopeasti kauempana rannikosta (Ahlman & Luoma 2013). Tunnetut päämuuttoväylät sijoittuvat noin 5-10 kilometriä hankealueen länsipuolelle. Syksyisin hankealueen luoteispuolelle Pohjanlahden rannikolle sijoittuva Kasalan alue on Satakunnan tunnetuin muuton pullonkaula-alue, jossa muuttajamäärät ovat erittäin suuria (Ahlman & Luoma 2013). Joidenkin lajien päämuutto kulkee kuitenkin pidemmällä sisämaassa ja esimerkiksi kurjet ja päiväpetolinnut muuttavat selvemmin mantereen puolella. Päämuuttoreittien sijoittumisessa voi olla suurtakin vuosittaista vaihtelua, sillä niihin vaikuttavat mm. vallitsevat tuuli- ja sääolosuhteet. Hankealueen kautta kulkevaa lintumuuttoa on tarkkailtu keväällä ja syksyllä 2012 (Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2012). Seurannan perusteella alueen yli muuttaa jonkin verran lintuja, mutta muuton suurimmat päävirrat kulkevat johtolinjojen kuten harjujen ja jokilaaksojen puuttuessa lähempänä Pohjanlahden rannikkoa. Alueen kautta muuttaa keväisin etupäässä jonkin verran laulujoutsenia, naurulokkeja sekä mm. sepelkyyhkyjä. Lukumääräisesti eniten alueen kautta muuttaa pieniä varpuslintuja. Meri- ja metsähanhien muuttomäärät ovat seurannan perusteella hankealueen kohdalla melko vähäisiä. Syksyisin alueen kautta runsaslukuisimpina muuttavat sepelkyyhky, räkättirastas, naakka sekä pienemmät varpuslintulajit. Havaittujen suojelullisesti arvokkaiden sekä tuulivoimalatörmäyksille alttiiden, suurten lintulajien kuten kurkien ja merikotkien muuttomäärät olivat seurannan perusteella vähäisiä. Lintujen päämuuttoreittien sijoittumisen tiedetään vaihtelevan vuosittain jopa useita kilometrejä. Vallitsevista tuulista riippuen esimerkiksi kurkien päämuuttoväylä voi joinain vuosina kulkea ainakin osittain myös hankealueen ylitse. Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tiettävästi sijoitu merkittäviä suurten muuttolintujen levähdysalueita. Kuva 9: Hankealueen kautta muuttaa mm. sepelkyyhkyjä (Columba palumbus). (Kuva: Tiina Mäkelä / FCG) Uh an al ai n en j a a r v o ka s l aj i st o EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl 49 § Lsl 42 §). Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (82) 13.4.2015 Maastoinventointien perusteella Korvennevan hankealueen pohjoisosassa esiintyvät seuraavat luontodirektiivin liitteen IV(a) lepakkolajit: pohjanlepakko, vesisiippa sekä viiksi/isoviiksisiippa. Hankealueella ei lähtötietojen perusteella ole havaintoja liito-oravan (VU, vaarantunut, luontodirektiivi liite IV(a)) elinalueita eikä niitä havaittu myöskään maastoinventoinneissa. Luontokartoituksen yhteydessä hankealueella esiintyvien metsätyyppien todettiin olevan lajille pääasiassa epäsoveliasta elinympäristöä. Sähkönsiirron reiteillä havaittiin saukolle soveltuva elinympäristö ja mahdollinen pesäluolasto Korpijärvenojalta hankealueen eteläpuolelta sekä majavan elinympäristö ja pesä hankealueen pohjoispuolelta. Molemmat lajit ovat EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeja; saukko on uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä (NT) ja majava vaarantunut uhanalainen (VU) laji. Taulukko: Hankealueella esiintyvä arvokas lajisto. Luontodirektiivin liite IV a Lintudirektiivin liite I Alueellisesti uhanalainen Silmälläpidettävä pohjanlepakko kapustarinta kapustarinta niittykirvinen vesisiippa kurki punavarpunen viiksi/isoviiksisiippa teeri teeri palokärki Arvokkaat luontokohteet Kuva 10: Luontoselvityksen luontokohderajaukset, numerot viittaavat jäljempänä oleviin otteisiin luontoselvityksestä. Kaava-alue on rajattu punaisella. Lepakoiden tärkeä ruokailualue Lepakoiden kannalta arvokas ruokailualue sijaitsee hankealueen keskiosissa. Kyseisellä metsäalueella on havaittu ruokailemassa sekä pohjanlepakkoa että viiksisiippalajeja. Mankanevan Natura-alue Pinta-ala: 454 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: uhanalainen laji, kaakkuri, kurki, liro, kapustarinta Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (82) 13.4.2015 Luontodirektiivin luontotyypit: Humuspitoiset järvet ja lammet (<1 %), keidassuot (96 %) Lakiperusteet: Natura 2000-verkosto, luontodirektiivi, luonnonsuojelulaki Arvoluokka: Kansainvälisesti arvokas Hankealueeseen välittömästi länsipuolella rajautuva Mankanevan (FI0200018, SCI, Sites of Community Importance) Natura-alue muodostuu nuorista ohutturpeisista keidassoista. Pohjoispään alueella on sarakorpia ja myös ruoho- ja heinäkorpia. Suolla on myös laajoja neva-alueita, joitten poikki kulkee puustoisia rimpivyöhykkeitä. Kakkurinnevan eteläpäässä on lampareita, joiden tienoilla kasvillisuus on ombrotrofista keidaskeskustojen lajistoa. Suo on noussut merestä maan kohoamisen seurauksena verraten myöhään, joten sillä on huomattava merkitys keidassoiden kehityksen tutkimuksessa. Suon eteläreunassa on Mankanevan ja Kakkurinnevan erottava puustoinen Mankaluoto. Mankanevan linnusto on tyypillistä soilla tavattavaa lajistoa kuten kurki, kapustarinta ja liro. Alueella pesii myös harvinainen kaakkuri. Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Mankaneva sisältyy myös Merikarvian pohjoisosan suot –FINIBAalueeseen. 37. Korkeakeidas Pinta-ala: 22,3 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: isovarpuräme (NT) Lakiperusteet: Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hankealueen keskiosassa sijaitseva Korkeakeidas on pääasiassa isovarpurämettä. Suoalueen pohjois- ja eteläosissa sijaitsee lisäksi kaksi pientä vähäpuustoista nevarämekuviota. Suon ympäristö on ojitettu, mikä on vaikuttanut suon luonnontilaan kuivattavasti. Korkeakeitaalla kasvaa luonnontilaltaan kohtalaista – melko hyvää rämemännikköä, joka on nevarämeosuudella harvempaa kuin isovarpurämeosuudella. Muuta lajistoa ovat kanerva, puolukka, vaivaiskoivu, muurain, tupasvilla, karpalo, variksenmarja, suokukka, rahkasara sekä tupasluikka. 38. Kirrinevan pohjoisosa Pinta-ala: 16,9 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: isovarpuräme (NT), tupasvillaräme (NT) Lakiperusteet: Arvoluokka: Paikallisesti arvokas Hankealueen eteläosassa, Kirrinevan turvetuotantoalueen pohjoispuolella on kuvio ojittamatonta, luonnontilaltaan kohtalaista isovarpurämettä ja tupasvillarämettä sekä pieni nevarämekuvio rämeen keskellä. Ympäristön ojitukset sekä turvetuotantoalueen voimakas kuivatus ovat vaikuttaneet kohteen vesitalouteen kuivattavasti, minkä myötä vähäpuustoisen suon osuus on todennäköisesti vähentynyt ja rämeosuuden männikkö on tihentynyt. Suon kasvilajistoa ovat kanerva, tupasvilla, muurain, vaivaiskoivu, suokukka, variksenmarja, pallosara, juolukka ja karpalo. 39. Vanha metsä Pinta-ala: 2,8 ha Uhanalaiset, silmälläpidettävät ja harvinaiset lajit: Uhanalaiset ja silmälläpidettävät luontotyypit: Vanha lehtomainen kuusikangas (NT) Lakiperusteet: Arvoluokka: Muu luonnonsuojelullisesti arvokas Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (82) 13.4.2015 Hankealueen lounaisosassa sijaitseva kohde on luonnontilaltaan hyvä, monipuolinen vanha käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kuusivaltainen kangasmetsäkuvio. Puusto on osittain järeää ja metsänrakenne on monikerroksinen. Puustona kasvaa kuusta, koivua, haapaa ja mäntyä. Metsäkuviolla on kääpäisiä kolopökkelöitä ja pysty- sekä maalahopuuta melko hyvin. Kuviolla on myös korpisuutta. Kenttäkerroksen lajistoa ovat mustikka, oravanmarja, käenkaali, metsäalvejuuri, metsäkorte, isoalvejuuri, puolukka, hiirenporras ja metsäimarre. I lm a st o Merikarvia sijoittuu eteläboreaaliselle ilmastovyöhykkeelle ja kunnan ilmastoa leimaa merellisyys, joka heikkenee ja sisämaan piirteet korostuvat maaston kohotessa itää ja koillista kohti siirryttäessä. Selkämeren läheisyys ja maaston kohoaminen maakunnan pohjoisosissa saavat aikaan huomattavia eroja talven lumioloissa. Meren vaikutuksesta koetaan ajoittain syystalvisin voimakkaita lumisateita. Korvennevan tuulipuiston alueella vallitsevat tuulet puhaltavat etelälounaasta kohti pohjois-koillista. Keskimääräinen tuulennopeus on 100 metrin korkeudella 6,5 m/s ja 200 metrin korkeudella 8,1 m/s nopeuden kasvaessa 0,3 m/s jokaista 20 korkeusmetriä kohti (Suomen tuuliatlas 2013). V es i st öt j a v e si t a l ou s Alue sijoittuu Selkämeren rannikkoalueen päävesistöalueelle (83) ja siinä tarkemmin pohjoisosiltaan Teinijärvenojan valuma-alueelle (83.071) ja eteläosiltaan Trolssinojan valuma-alueelle (83.069). Hankealueella tai sen lähiympäristössä ei sijaitse merkittäviä pintavesimuodostumia eikä alueelta ole lähtötietojen tai maastoinventointien perusteella tiedossa lähteitä, kaivoja tai uomaltaan luonnontilaisia (VesiL 11§) puroja tai noroja. Hankealueelle ei sijoitu pohjavesialueita, lähimmät pohjavesialueet sijoittuvat 2,5–3 kilometriä hankealueen länsi- ja lounaispuolille. Ma a - j a me ts ä t a lo us Suunnittelualue on pääosin metsämaata, jolla harjoitettavasta elinkeinotoiminnasta merkittävin on metsätalous, maatalouden osuus on vähäinen. Hankealueen metsät ovat pääasiassa havumetsää tai sekametsää ja ne kasvavat noin 5-20 metriä korkeaa puustoa. Laajimmat havumetsät sijoittuvat hankealueen eteläosaan. Suunnittelualueelle sijoittuu Korkeakeitaan suo. Kirrineva kaakossa ja Kotoneva koillisessa ovat turvetuotantoalueita. UPM Kymmene Oyj on vuokrannut Korvennevan suon yksityiselle yritykselle, joka on hakenut ympäristölupaa suolle turvetuotantoa varten. Lu on n on s uo j e lu Välittömästi alueen länsipuolelle sijoittuu Mankanevan (FI0200018) Natura-alue, joka on liitetty Natura 2000-verkostoon luontodirektiivin perusteella (SCI, Sites of Community Importance). Suurin osa kohteesta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Lähin muu Natura-alue on viiden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuva Kukilankeidas. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuvan Korvennevan suoalueen pohjoisosa kuuluu FINIBA-alueeseen Merikarvian pohjoisosan suot, johon kuuluvat myös hankealueen länsipuolelle sijoittuvat Mankaneva ja Kaakkurinneva sekä kuusi muuta suoaluetta noin 2-8 kilometrin etäisyydellä hankealueen pohjois-, itä- ja eteläpuolilla. Lähisoilla pesii 9-12 kaakkuriparin löyhä yhteisö. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (82) 13.4.2015 Lähin luonnonsuojelualue on yksityinen Riispyyn luonnonsuojelualue noin kuusi kilometriä hankealueen länsipuolella. Lintuvesien suojeluohjelmien kohteista KotolahtiRiispyynlahti ja Österbackanlahti sijoittuu noin 6,5 kilometriä hankealueen länsipuolelle. Hankealueen itälaidalla sijaitseva Korvennevan suon eteläosa on merkitty maakuntakaavassa suojelualueena. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yh d ys ku nt a r ak e nn e Alueella ei sijaitse vakituisia asuinrakennuksia tai lomarakennuksia. Tuulivoimaloiden suunniteltuihin rakennuspaikkoihin nähden lähimmät asuinrakennukset ja lomarakennukset sijaitsevat noin 1300 etäisyydellä tuulivoimalan rakennuspaikasta Hahkankeitaan suon läheisyydessä hankealueen itäpuolella. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista sijaitsee neljä vakituista asuinrakennusta ja kolme lomarakennusta. Lähiseudun maaseutumainen asutus sijoittuu nauhamaisesti hankealueen itäpuolella kulkevan valtatien 8 ja hankealueen pohjoisosan läpi kulkevan Riispyyntien varteen. Asutus on pääosin väljää. Tiiveintä asutus on Kuvaskankaan, Honkajärven ja Timmerheidin kylissä. Kuvaskankaan kylä sijoittuu noin kahden kilometrin ja Honkajärven kylä noin kolmen kilometrin etäisyydelle hankealueesta valtatien 8 varteen. Timmerheidin kylä sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen Riispyyntien varressa. V i rk is ty s j a e l i nk e i not o im i nt a Suunnittelualue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Kirrinevan turvetuotantoalue sijaitsee suunnittelualueen eteläpuolella. Aluetta käytetään tavanomaiseen virkistäytymiseen kuten marjastukseen, sienestykseen, luonnon tarkkailuun ja metsästykseen. Li ik e nn e Alueen pohjoisosaa halkoo yleinen maantie Riispyyntie ja etelä-pohjoissuunnassa Mankanevan metsätie. Riispyyntien kautta on yhteys valtatiehen 8, etäisyys kaava-alueen rajalta Riispyyntietä pitkin. 4 km. Kaava-alueen eteläosasta on myös suorahko yhteys valtatielle pientä metsätietä pitkin. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (82) 13.4.2015 Kuva 11: Tienumerokartta Maantie 13173 on sorapintainen, 6 metriä leveä yhdystie Kuvaskankaan ja Riispyyn välillä. Tien nopeusrajoitus on 80 km/h. Valtatien 8 leveys on 10/7 metriä ja nopeusrajoitus maantien 13173 (Kuvaskangas) liittymän kohdalla 80 km/h. Kuva 12: Maanteiden liikennemäärät tuulivoimapuistojen läheisyydessä. Mu i n ai s j ä ä nn ök s et Hankealueelta ei ole aikaisemmin havaittu muinaisjäännöksiä. Arkeologisessa inventoinnissa löydettiin hankealueelta yksi uusi muinaisjäännöskohde ja sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen VEA ja VEC läheisyydestä yksi uusi muinaisjäännöskohde. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat tunnetut muinaisjäännökset näkyvät kartalla Kuva 4. Uusi kohde sijoittui kaavaluonnokseen merkityn tuulivoimalapaikan välittömään läheisyyteen. Kaavaehdotusta on pienennetty luonnoksesta ja kohde ei kuulu enää kaavaalueelle. Muut kohteet voidaan tarvittaessa merkitä maastoon rakennustöiden ajaksi, riskien vähentämiseksi. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (82) 13.4.2015 An tu n p e ri n kan g a s Kuva 13: Muinaisjäännösinventoinnissa löydetty uusi kohde. Kuvan nuoli osoittaa pohjoiseen. (Kuva Kalle Luoto) Kohteeseen kuuluu kaksi avokalliolla sijaitsevaa röykkiötä. Röykkiöistä pohjoisempi on rakenteeltaan selvempi, vaikkakin se on ilmeisesti osin tuhoutunut. Pohjoisempi röykkiö sijaitsee kallion laella. Se on muodoltaan pyöreähkö ja halkaisijaltaan noin 1,5 m. Korkeutta rakenteella on 0,2 m. On mahdollista, että röykkiöstä on otettu tai vieritetty kiviä ja ainoastaan alin kivikerta on säilynyt. Röykkiö on jäkälän peitossa. Toinen (eteläisempi) röykkiö on 7 m pitkä ja 2 m leveä. Korkeutta sillä on noin 0,2 m ja se on lounas-koillinen suuntaan ladottu. Röykkiö koostuu 1-2 kivikerrasta. Röykkiö on jäkälän peittämä. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue sijoittuu UPM Kymmene Oy:n omistamalle tilalle 484-417-9-178 sekä muille yksityisomistuksessa oleville tiloille (noin 15 yksityistä maanomistajaa). Otsotuuli Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimukset alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 YVA –menettely Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA – menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunto Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annettiin 10.6.2014. 3.2.2 Muut tuulivoimahankkeet Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Länsipuolelle on Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Merikarvian kunnanvaltuusto hyväksyi Korpi-Matin kaavaehdotuksen 17.11.2014 § 58. Osayleiskaavan kohtaan tuulivoimaloiden rakentamista koskeviin yleisiin määräyksiin muutettiin valtuuston päätöksellä teksti: Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (82) 13.4.2015 ”Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot (VNP/993/1992 & Ympäristöhallinnon ohje 4/2012) ylittävää melua kaava- ja lähialueen olemassa olevalle asutukselle.” Lähin toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on PVO Innopower Oy:n Kristiinankaupungin Furuvikenin tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 35 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Tuulivoimapuisto käsittää kolme noin 1 MW tuulivoimalaa, jotka ovat valmistuneet vuonna 2004. Porin alueella on toiminnassa olevia tuulivoimaloita satama-alueilla ja merellä. Etäisyyttä tuulivoimaloihin on Korvennevan hankealueelta noin 45 kilometriä. Tuulivoimahankekartta sivulla 62. 3.2.3 Turvetuotanto Kuva 14: Alue, jota on haettu turvetuotantoalueeksi. UPM Kymmene Oyj on vuokrannut hankealueen pohjoispuolella sijaitsevan Korvennevan suon yksityiselle yritykselle. Yritys on hakenut ympäristölupaa Korvennevan suolle turvetuotantoa varten. Aluehallintovirasto on antanut hakemukseen kielteisen päätöksen, mutta asian käsittely jatkuu. 3.2.4 Tuulivoimapuiston yleissuunnittelu UPM aloitti tuulivoimapuiston esisuunnittelun vuonna 2012. Hankkeesta vastaa nyt Otsotuuli Oy. Hankkeesta vastaava teetti ympäristöselvityksiä, jotka kattavat YVAmenettelyssä tarvittavat pesimälinnusto-, lepakko-, liito-orava-, kasvillisuus- ja biotooppiselvitykset sen hetkisen suunnittelutilanteen mukaisilla voimalapaikoilla tai hankealueella sekä lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan. Hankkeen alustava tekninen suunnittelu tehtiin alkuvuodesta 2013. Hankesuunnittelussa kartoitettiin tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitiin rakentamiseen ja sähköverkkoliityntään liittyvät investointikustannukset. Hankkeesta vastaavan lähtökohtana on ollut sijoittaa tuulivoimalat alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa asutukselle ja ympäristölle. Tuulivoimaloiden alustavat sijainnit on pyritty löytämään siten, että asutukselle ei aiheudu kohtuutonta haittaa melun tai varjostuksen muodossa. Hankkeen suunnittelua jatkettiin samanaikaisesti YVA-menettelyn kanssa. Otsotuuli Oy:n tavoitteena on aloittaa tuotanto Korvennevan tuulivoimapuistossa vuoden 2015 loppuun mennessä. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (82) 13.4.2015 4 TAVOITTEET 4.1.1 Hankkeen tavoitteet Suomen kansainvälisiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin vastaaminen ja niiden saavuttamisen edistäminen Kansallisen, energiahuollon ja omavaraisuuden turvaamiseksi asetetun tavoitteen toteuttaminen ja uusiutuvan energian tuotannon lisääminen Lähiympäristön sähkön toimituksen vakauttaminen ja sähköverkon vahvistaminen Tuotannollinen ja taloudellinen kannattavuus Asutuksen, ympäristön ominaispiirteiden säilymisen ja luonnon arvokohteiden huomioiminen Verotulojen, työllisyyden ja yritystoiminnan kasvattaminen Hankkeen toteuttaminen edellyttää suunnittelualueen kaavoittamista. 4.1.2 Yleiskaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimapuiston toteuttaminen siten, että Ympäristön muutosten toteutuksessa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon YVA – menettelyssä ja osallisten antamassa palautteessa esille tulleita seikkoja. Tuulivoimapuisto rakennetaan luonnonympäristön ja maiseman ominaispiirteet huomioiden, luonnonympäristöä säästäen ja maiseman monimuotoisuus turvaten Maankäytössä sopeutetaan uudet rakentamistoimenpiteet luonnonympäristöön ja maisemaan. Rakentamisen ja toiminnanaikaisia haitallisia vaikutuksia lievennetään ja ehkäistään osana alueen monipuolista kehittämistä. Otetaan huomioon muut aluetta koskevat suunnitelmat ja maankäyttötarpeet sekä kaavoitusmenettelyn aikana mahdollisesti ilmenevät, suunnittelualueeseen kohdistuvat muut tavoitteet. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL) muutettiin 2011 siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Lakimuutos on tullut voimaan esitetyn mukaisena 1.4.2011. MRL:ssa yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä säädetään uudessa 10 a luvussa; tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset säädetään lain 77 a, 77 b ja 77 c §:issä. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 39 §:n yleiskaavassa huomioon otettavista asioista tämän kaavan laadinnan lähtökohtia ovat erityisesti: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys mahdollisuudet energiahuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys MRL:n tuulivoimarakentamista koskevat erityiset säännökset tulivat voimaan 1.4.2011. MRL:n 77 b § mukaiset tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset ovat: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (82) 13.4.2015 Osayleiskaava laaditaan MRL 77 §:n mukaisesti siten että sen perusteella voidaan myötään tuulivoimaloille rakennusluvat. 4.1.3 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Ku n n an a s ett a m at t a vo it te et Kunta on kuuluttanut osayleiskaavan vireille hanketoimijan aloitteesta. Kaavan laadinnan kustannuksista on sovittu kaavoitussopimuksella hanketoimijan ja kunnan kesken. Kaavoitussopimuksella ei ole sovittu kaavan sisällöstä. Kunnalla ei ole alueelle hankkeen kanssa ristiriitaisia tavoitteita. Alueelle ei ole rakennuspainetta. Kaavan rajauksen suhteen kunnan tavoitteena on keskittyä tuulivoimatuotantoon liittyvien toimintojen osoittamiseen. Rajaus pyritään pitämään mahdollisimman suppeana. Su u nn it te l ut i l a nt e es t a j o hd et ut t a vo itt e et Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadintaa ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä maakuntakaava. Val taku n n al li set al u ei den k äyt tö ta v oi tte et Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yleistavoitteita, jotka ovat periaatteellisia linjauksia sekä erityistavoitteita, jotka ovat velvoitteita, ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa koskevat seuraavat asiakokonaisuudet ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen tarpeet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 27 (82) 13.4.2015 Alueidenkäytössä on turvattava valtakunnallisesti merkittävien viestintäjärjestelmien tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja – alueet sekä maiseman erityispiirteet. Maa ku n t ak aa va Suunnittelualueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava. Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Tuulivoimapuistoalueelle ei ole Satakunnan maakuntakaavassa osoitettu aluevarauksia. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole ratkaistu tuulivoimapuistojen sijoittelua manneralueella. Tuulivoimapuistoalueen länsiosa rajautuu luonnonsuojelualueeseen (SL), MankanevaKakkurinneva, Mankanevan Natura-alue (FI0200018, 454 ha). Suurin osa MankanevaKakkurinnevasta kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan ja seutukaavan luonnonsuojelualueeseen. Alue suojellaan luonnonsuojelulailla. Kohde ei ole suojeltu lintudirektiivin perusteella ja siten kyseisen direktiivin liitteen I linnut eivät ole alueen suojeluperuste. Lisäksi alueen itäreunassa on Korvennevan vanha suolaidun (ruohoinen neva), joka on maakuntakaavassa osoitettu suojelualueeksi (S, kohde nro 2051, Satakunnan luonnonsuojeluselvityksen kohde nro 475). Alueen ulkopuolella koillisessa ja kaakossa on maa-ainestenottoalueet, jotka ovat merkittäviä turvetuotantoalueita (EO3; Kotoneva 255 ha, Kirrineva 165 ha) ja etelässä alueen ulkopuolella on muutamia muinaisjäännöskohteita (sm). Lähin maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (kh), Korvenkangas, Riispyy, sijoittuu suunnittelualueen itäpuolelle Riispyyntien varteen. Alueella on aiemmin sijainnut kahden talon, Korvensalon ja Ylisentalon, tiivis rakennusryhmä korven keskellä. Ylisentalon päärakennus on purettu yli 10 vuotta sitten ja alue on siltä osin muuttunut merkittävästi. Korvensalon rakennettu ympäristö on edelleen maakunnallisesti merkittävä. Maakuntakaavan suojelualuemerkintä S (Korvennevan vanha suolaidun) sijoittuu Korvennevan osayleiskaava-alueen koillispuolelle. Suojelualueelle ei osoiteta tuulivoimatuotantoon liittyviä rakenteita. Tuulivoimapuisto on suojelualueen osalta maakuntakaavan mukainen. Tuulivoimapuisto sivuaa kaakossa maakuntakaavan aluevarausta EO3 (maaainestenottoalue, merkittävä turvetuotantoalue). Alueelle ei osoiteta tuulivoimatuotantoon liittyviä rakenteita. Suunnittelualueen eteläpuolella hieman etäämmällä on muinaismuistokohteita (sm). muinaismuistoalueisiin ja – kohteisiin liittyvän suojelumääräyksen mukaan muinaismuistoalueiden ja - kohteiden ja niiden lähialueiden maankäyttöä, rakentamista ja hoitoa suunniteltaessa on kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi otettava huomioon niiden suoja-alueet, maisemallinen sijainti ja mahdollinen liittyminen arvokkaisiin maisemaalueisiin tai kulttuuriympäristöihin. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 28 (82) 13.4.2015 Kuva 15: Ote Satakunnan maakuntakaavasta (Satakuntaliitto, vahv. 30.11.2011). Yleiskaavaalue on rajattu punaisella.) Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13.4.2015 Korvenneva_Selostus_072.docx Kaavaselostus 29 (82) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 30 (82) 13.4.2015 Vai h em aa ku n ta k aa v a 1 Ympäristöministeriö vahvisti 3.12.2014 Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1. Vahvistamispäätöksen yhteydessä ympäristöministeriö hylkäsi kaavasta tehdyt viisi valitusta. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelu aloitettiin vuonna 2010 Mannertuulialueet Satakunnassa -selvityksellä. Selvityksessä analysoitiin niitä alueita, jotka parhaiten soveltuvat tuulivoimatuotantoon laajoina, keskitettyinä kohteina. Varsinainen kaavaprosessi käynnistyi vuoden 2011 keväällä. Kaavan valmistelussa oli mukana kuntien yhdyshenkilöistä sekä eri alojen asiantuntijoista koostuva työryhmä. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitetaan maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet sekä niihin liittyvä energiahuolto. Tuulivoimatuotannon alueet osoitetaan vaihemaakuntakaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla merkinnällä. Teoreettisen laskennan mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavalla 1 mahdollistetaan 3,10 TWh sähkön tuotanto. Kaikkiaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan 17 maakunnallisesti merkittävää tuulivoimatuotannon aluetta. Maakunnallisesti merkittäviksi alueiksi luetaan pääsääntöisesti alueet, jotka teoreettisen tarkastelun perusteella mahdollistavat yli 8-10 voimalayksikön sijoittumisen. Teoreettisen arvion mukaan Satakunnan alueille mahtuisi yhteensä yli 300 tuulivoimalayksikköä. Satakunnan tuulivoimatuotantoa käsittelevä vaihemaakuntakaava mahdollistaa tuulivoimatuotannon keskittämisen ja maakunnallisesti merkittävien alueiden suunnittelun. Kunnat laativat alueen yksityiskohtaisemman suunnitelman (yleiskaavoitus), jossa tuulivoimaloiden alue määritellään tarkemmin ja tutkitaan tuulivoimaloiden korkeus, lukumäärä ja sijoittaminen maastoon. Suunnittelutyön yhteydessä tehdään maisema- ja meluselvitykset, varjostusmallinnukset sekä arvioidaan tuulivoimatuotannon vaikutuksia tuulivoimaloiden tarkemman sijoittelun pohjalta. Lähes kaikilla Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden alueilla on hanke vireillä. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13.4.2015 Kuva 16: Satakunnan vaihemaakuntakaava 1 ja osayleiskaava-alueen rajaus Korvenneva_Selostus_072.docx 31 (82) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 32 (82) 13.4.2015 Yl ei sk aa vat Hankealueella ei ole voimassa yleiskaavoja. Hankealueen länsipuolella on Merikarvian kunnanvaltuustossa joulukuussa 2014 hyväksytty Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 33 (82) 13.4.2015 Kuva 17. Korpi-Matin tuulipuiston osayleiskaava. Korvennevan hankealueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella viivalla. As em ak aa vat Suunnittelualueella ei ole voimassa tai vireillä olevia asemakaavoja. A l ue e n o lo i st a j a om i n ai s u uk si s t a j oh d et ut t av o itt e et E si s el vi tys Hankkeen esisuunnittelu aloitettiin vuonna 2011. Esiselvityksessä (Pre-Feasibility Study Korvenneva 12 WTG wind farm, FCG 2012) tehtiin alustava tuulianalyysi, tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelu ja tuotantoarvio. Lisäksi määriteltiin tuulivoimapuiston potentiaaliset sähköverkkoliityntäpisteet sekä arvioitiin investointikustannuksia. Suunnittelualue on tuulimittausten mukaan lupaava tuulivoimatuotantoon. YVA Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA – menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. Lisäksi on arvioitu tarvittavien huoltoteiden ja sähkönsiirron liittymisjohtojen aiheuttamat vaikutukset ympäristöön. Ympäristövaikutusten arviointi on tehty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä. YVA -ohjelma valmistui toukokuussa 2013 ja YVA- selostus tammikuussa 2014. Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta saatiin 10.6.2014. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 34 (82) 13.4.2015 YVA-menettelyn yhteydessä selvitetyt alueen olot ja ominaisuudet ovat tuulivoimakaavan suunnittelun taustatietona. Tavoitteena on huomioida löydetyt luontoarvot ja sovittaa tuulivoimatuotanto suhteessa niihin sekä ympäröivään asutukseen ja muihin alueen maankäyttötavoitteisiin. 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, riippumatta siitä, mainitaanko heitä OAS:n tai kaavaselostuksen osallisten luettelossa. Osallisia ovat siten mm.: kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten kotiseutu- ja asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojelu- ja rakennusperinneyhdistykset; Satakunnan luonnonsuojelupiiri. elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset naapurikunnat Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Kuntien hallintokunnat, rakennus- ja ympäristölautakunta, tekninen lautakunta ja perusturvalautakunta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Satakuntaliitto Satakunnan museo Puolustusvoimat Ilmavoimat Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Metsähallitus Satakunnan pelastuslaitos Viestintävirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto AVI 5.1.2 Vireilletulo Hanke on mainittu Merikarvian kaavoituskatsauksessa 3.6.2013. Vireille tulosta ja OAS:n nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kuulutuksella 30.5.2013. 5.1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Y le i sö t il a i s uu d et Ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA:n aikana on järjestetty yleisötilaisuudet YVA- ohjelma- ja - selostusvaiheissa. Yleisötilaisuuksissa on ollut mahdollisuus esittää mielipiteitään YVA - hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVA - konsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuk- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 35 (82) 13.4.2015 sista on tiedotettu mm. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Alustavan kaavaluonnoksen sisältöä on esitelty ja seurantaryhmän kokouksessa Merikarvialla 18.12.2013. siitä on keskusteltu YVA- Kaavaluonnosta on esitelty yleisötilaisuudessa 13.2.2014 nähtävillä olon aikana samanaikaisesti YVA – arviointiselostuksen kanssa. V a lm i st e lu v a ih e en k uu l em i n en Valmisteluvaiheen kuulemisen 13.2.2014 – 17.3.2014 aikana osalliset ovat voineet jättää kaavaluonnoksesta mielipiteen. Eh dot u sv a i h ee n k uu l em i n en Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus liiteaineistoineen oli MRA 19 §:n mukaisesti ehdotusvaiheen kuulemistarkoituksessa nähtävänä 15.12.2014 – 31.1.2015 Merikarvian kunnanvirastossa, Kauppatie 40 sekä kunnan internetsivuilla www.merikarvia.fi. Osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävänä samanaikaisesti osayleiskaavaehdotuksen kanssa. Kunnan jäsenet ja osalliset saivat esittää muistutuksen osayleiskaavaehdotuksesta sen nähtävänäoloaikana. Muistutukset tuli toimittaa 31.1.2015 mennessä kirjallisina Merikarvian kunnanvirastoon os. Kauppatie 40 29900 Merikarvia, tai sähköpostilla: [email protected]. Yhteyshenkilöt: kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen p. 044 72 46 302 ja rakennustarkastaja Mirja Rantanen, p. 044 72 46 344. Alueen maanomistajille ja alueen naapureille lähetettiin kuulutus postitse tiistaina 9.12.2014 eli viikkoa ennen nähtävänä oloajan alkamista. Eh dot u s t oi s e n ke r r an n äh t äv i l le Kaava asetetaan toistamiseen ehdotuksena nähtäville. Tiivistelmät palautteista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaasiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. 5.1.4 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty Satakunnan 15.4.2013. Neuvottelusta laadittu muistio on kaavan liitteenä. ELY-keskuksessa Kaavan valmisteluvaiheessa on järjestetty työneuvottelu 4.12.2013 Satakunnan ELYkeskuksessa ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Alustavan kaavaehdotuksen sisältöä on esitelty ja siitä on keskusteltu työneuvottelussa Varsinais-Suomen ELY:ssä 11.9.2014. Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin MRA 18§ mukainen viranomaisneuvottelu Satakunnan ELY-keskuksessa 4.3.2015. Neuvottelun muistio on kaavan liitteenä. Tarvittaessa järjestetään vielä viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen toisen nähtävillä olon jälkeen, kun lausunnot ja muistutukset on saatu. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidaan tarvittaessa yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Tarvittaessa kaavaa voidaan käsitellä työneuvotteluissa. Neuvotteluihin kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään osallistumisja arviointisuunnitelmassa esitetyiltä viranomaisilta lausunto. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 36 (82) 13.4.2015 Tiivistelmät lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaavaasiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoissa. 5.1.5 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Hankkeeseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS:n tarkoituksena on selvittää osayleiskaavan merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely sekä kaavan vaikutusten arviointi (MRL 63 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) kerrotaan kaavoituksen lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet, suunnittelun eteneminen, alustava aikataulu ja osallistumismahdollisuudet. Lisäksi OAS:ssa kuvataan kaavan yhteydessä laadittavat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tarvittaessa OAS:aa täydennetään kaavoitusmenettelyn aikana kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen saakka. Merikarvian kunnanhallitus päätti 20.5.2013 kaavoituksen vireille tulon kuuluttamisesta ja OAS:n nähtäville asettamisesta. OAS toimitettiin tiedoksi Varsinais-Suomen ELYkeskukselle, Satakuntaliitolle ja Satakunnan Museolle. OAS:sta ja kaavan vireilletulosta on kuulutettu 30.5.2013. 5.1.6 Tiedotustavat Merikarvian Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan valmistelusta ja nähtävillä pitämisestä saa tietoja Merikarvian kunnan ilmoituksista ja tiedotteista (Merikarvianlehdestä), lehdistöltä ja yleisötilaisuuksista, Merikarvian kunnan ilmoitustauluilta, internetsivulta www.merikarvia.fi, yhteyshenkilöiltä sekä kaavan laatijalta. 6 6.1 YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Yleiskaavan laadinnan tarve Tuulivoimapuisto edistää niitä ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa asennettu kokonaisteho 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Kaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuiston rakentaminen. Kaavaa voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien perusteena (MRL 77a§). 6.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 6.2.1 Aloite kaavan laatimisesta ja kaavoituspäätös Aloitteen kaavan laatimiseksi teki UPM Kymmene Oyj. Merikarvian kunnanhallitus päätti käynnistää osayleiskaavan laatimisen Korvennevan alueelle 25.3.2013. Merikarvian kunnanhallitus hyväksyi kaavan laatijaksi FCG:n. 6.2.2 Kaavoitussopimus UPM on Merikarvian kunnan kanssa 25.3.2013 solmitulla kaavoitussopimuksella sitoutunut vastaamaan kaavan laatimisen kustannuksista, kuulutusja lehtiilmoituskustannuksista sekä konsulttipalkkioista, jotka konsultti laskuttaa suoraan UPM:ltä. 6.2.3 YVA – menettely Korvennevan tuulivoimapuiston ympäristövaikutukset on arvioitu YVA – menettelyssä YVA - lain ja sen muutoksen (468/1994, 458/2006) sekä YVA - asetuksen (713/2006) mukaisesti. YVA -ohjelma valmistui toukokuussa 2013. YVA -selostus vaikutusten arviointeineen valmistui tammikuussa 2014. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa 10.6.2014 (Dnro VARELY/8/07.04/2013). Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 37 (82) 13.4.2015 6.3 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu MRL 66 §:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.4.2013. Neuvottelusta laadittu muistio on asemakaavan liitteenä. 6.4 Viranomaistyöneuvottelu Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti pidettiin viranomaisten kanssa vielä työneuvottelu ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista. Työneuvottelu pidettiin 4.12.2013. 6.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot Yleiskaavaprosessia edeltävässä YVA - menettelyssä tutkittiin vaihtoehtoja tuulivoiman ja sähkönsiirron suhteen: 6.5.1 Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtona YVA:ssa tarkasteltiin vaihtoehtoa, jossa Korvennevan tuulivoimapuistohanketta ei toteutettaisi. Tällöin vastaava energiamäärä tuotettaisiin muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostettaisiin muualta. Nollavaihtoehdossa alueen maankäyttö ja yhdysrakenne pysyisivät nykyisen kaltaisina. Hankealuetta koskevia tuulivoimapuiston osayleiskaavoja ei laadittaisi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirtoreitin alueiden maankäyttö jatkuisi nykyisen kaltaisena metsätaloudessa sekä virkistyskäytössä ja kehittyisi muun suunnitellun tai alueelle tulevaisuudessa kohdistuvan uuden maankäytön mukaisesti. Nollavaihtoehdossa myös alueen luonto ja maisema jatkaisivat luontaista kehitystään. Muutoksia nykytilaan voisi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Alueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauksena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaikutuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisen aikana tehtävistä raivauksista. Nollavaihtoehdossa tuulivoimapuisto ei aiheuttaisi vaikutuksia linnustoon tai muuhun eläimistöön. Hankealueella metsänkäsittelytoimet tulisivat luultavasti jatkumaan nykyisellään ja vaikuttamaan alueen pesimälinnustoon rakenteeseen jatkossakin. Muuttolinnuston osalta alueen nykytila todennäköisesti säilyisi, koska lintujen törmäysriski ei kasvaisi. Alueen kautta muuttavaan linnustoon ja sen läheisyydessä lepäilevään linnustoon vaikuttaisivat kuitenkin mahdolliset lähialueen muut hankkeet. Nollavaihtoehdossa eivät toteutuisi hankkeen rakentamisen ja toiminnan aikaiset haitalliset tai myönteiset ympäristövaikutukset, eivätkä positiiviset vaikutukset aluetalouteen. Nollavaihtoehdossa jäisivät toteutumatta tämän hankkeen osalta pyrkimykset Suomen tavoitteeseen lisätä uusiutuvan energian tuotantoa sekä vähentää siten haitallisia päästöjä ja ilmastovaikutuksia. 6.5.2 Tuulivoimavaihtoehdot Tuulivoiman suhteen tarkasteltiin YVA:ssa kahta vaihtoehtoa: VE 1 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 120 m ja yksikköteho 2,4 - 4,0 MW. VE 2 Rakennetaan enintään 12 tuulivoimalaitosta, joiden napakorkeus on noin 140 m ja yksikköteho 2,4 - 4,0 MW. Y V A - jo ht op ä ä tök se t t uu l iv o im a n su ht ee n : Molemmat tuulivoimapuiston toteuttamisvaihtoehdot VE1 ja VE2 todettiin YVA:ssa toteuttamiskelpoisiksi. Vaikutuksissa ei tunnistettu eroa juuri muutoin kuin maisemavai- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 38 (82) 13.4.2015 kutusten osalta. Matalammassa toteutusvaihtoehdossa VE1 maisemavaikutukset todettiin hieman lievemmiksi kuin toteutusvaihtoehdossa VE2. Äänimaisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat sidoksissa enemmän valittavaan voimalatyyppiin ja sen meluarvoihin kuin voimalaitosten korkeuteen. Hankkeen keskeisimpien vaikutusten luonnon kannalta katsottiin olevan linnustoon kohdistuvat vaikutukset, sillä tuulivoimapuiston molemmat vaihtoehdot aiheuttavat törmäysriskin joillekin alueen yli muuttaville lintulajeille sekä paikallisille suolajeille. Hankealue sijoittuu kuitenkin sivuun keskeisistä muuttoreiteistä. Vaihtoehto VE 2:n arvioitiin aiheuttavan hieman suuremman törmäysriskin linnustolle. Tuulen nopeus kasvaa korkeuden kasvaessa, joten teknistaloudelliselta kannalta napakorkeudeltaan korkeampi toteuttamisvaihtoehto VE2 on kannattavampi. 6.5.3 Sähkönsiirto Sähkönsiirron suhteen YVA:ssa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoa: VE A Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kV sähköasemalta 110 kV ilmajohto luoteeseen Korpi-Matin tuulivoimapuiston 110 kV sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 4,7 kilometriä. VE B Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kV sähköasemalta 110 kV ilmajohto koilliseen Mikonkeitaan tuulivoimapuiston sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 14 kilometriä. VE C Korvennevan hankealueelle rakennettavalta 110/20 kV sähköasemalta 110 kV ilmajohto rakennettavan Puukosken sähköaseman kautta etelään Leväsjoen sähköasemalle. Rakennettavan ilmajohdon pituus on noin 32 kilometriä. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 39 (82) 13.4.2015 Kuva 18: Sähkönsiirtovaihtoehdot. Korvennevan kaava-alue on rajattu kuvaan punaisella. Y V A – jo ht o p ä ätö k se t s ä hk ö ns i i rr o n su ht e e n : Voimajohtojen osalta olisi pyrittävä minimoimaan niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja rakennettava mahdollisimman lyhyttä ja siten vähiten tilaa edellyttävä vaihtoehto. Kaikki sähkönsiirtovaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Vaihtoehdolla VEA on vähiten ympäristövaikutuksia, koska rakennettava sähkönsiirtoreitti on lyhin ja vastaavasti vaihtoehdolla VEC on laajimmin ympäristövaikutuksia, koska reitti on pisin. Lähiseudulle toteutettavien muiden tuulivoimahankkeiden sähkönsiirron toteuttaminen Korvennevan kanssa yhteisillä voimajohdoilla olisi ympäristövaikutusten kannalta edullisin vaihtoehto. Useat rinnakkaiset voimajohdot aiheuttavat laajoja haitallisia vaikutuksia etenkin metsätaloudelle, maisemalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Jatkosuunnittelun aikana on syytä ylläpitää vuoropuhelua hankkeen eri sidosryhmien ja asianosaisten kanssa sekä pohtia tarpeellisessa määrin vaikutusten vähentämis- ja lieventämiskeinoja. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 40 (82) 13.4.2015 6.5.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet T u ul i vo i m a Yleiskaavaratkaisun pohjaksi valittiin hankkeelle asetetut tavoitteet parhaiten täyttävä toteuttamisvaihtoehto VE2. S ähk ö n si i rt o Lopullinen sähkönsiirtoratkaisu edellyttää neuvotteluja sähköyhtiöiden, eri hanketoimijoiden, maanomistajien, viranomaisten ja muiden osallisten kesken. Sähkönsiirto ei ratkea kaavaprosessin aikana minkä takia se esitetään kaavassa ohjeellisesti. 6.6 Yleiskaavaluonnos Osayleiskaavaa valmisteltiin vuoden 2013 aikana. Ympäristövaikutusten arviointia ja selvityksiä laadittiin kevään, kesän ja syksyn 2013 aikana. Selvityksiä täydennettiin kesällä 2014 suurikokoisten pesimälintujen lentoreittien seurannalla. Osayleiskaavaluonnos sisälsi 12 voimalaa. Merikarvian kunnanhallitus päätti osayleiskaavan valmisteluaineiston nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos oli MRL 62§ ja MRA 30§ mukaisesti nähtävänä Merikarvian kunnanvirastossa 13.2.2014 – 17.3.2014. Kuva 19: 13.2.2014 – 17.3.2014 nähtävillä ollut kaavaluonnos Kaavoitushankkeesta järjestettiin yleisötilaisuus nähtävillä olon aikana 13.2.2014. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 41 (82) 13.4.2015 Kuva 20: Yleisötilaisuus 13.2.2014 Tilaisuudessa esiteltiin myös YVA – arviointiselostusta. Seija Savo (Varsinais-Suomen ELY) esitteli YVA-menettelyprosessia. Otsotuuli Oy esitteli hankesuunnittelun tilannetta. Leila Väyrynen (FCG) esitteli YVA – selostuksen luonnoksen. Tuomo Järvinen esitteli kaavaluonnosta. Tilaisuudessa kysyttiin mm. Eltel Oy:n voimajohtoreiteistä sekä onko luontoselvityksistä erillistä raporttia. Pa l a ut e k a av a l u on no ks e st a Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saatiin kuusi lausuntoa. Mielipiteitä ei jätetty. Lausunnon antoivat Finavia Merivoimien esikunta Pääesikunta Satakuntaliitto ELY-keskus Satakunnan museo Selostuksen liitteenä on yhteenveto kaavaluonnoksesta esitetyistä lausunnoista vastineineen. 6.7 Viranomaistyöneuvottelu Valmisteluvaiheen kuulemisen jälkeen 11.9.2014 pidettiin viranomaistyöneuvottelu, johon viranomaistahoista osallistuivat Varsinais-Suomen ELY, Satakunnan Liitto ja Satakunnan Museo. Neuvottelussa käytiin läpi kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja keskusteltiin tulevan kaavaehdotuksen sisällöstä. 6.8 Osayleiskaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen, sen jälkeen pidetyn viranomaisten kanssa käydyn työneuvottelun sekä kesän 2014 aikana tehtyjen lisäselvitysten pohjalta valmisteltiin kaavaehdotus. Luonnokseen nähden kaavaehdotuksen merkittävimmät muutokset olivat seuraavat: Voimaloiden määrä vähennettiin 12:sta kymmeneen. Voimaloiden sijoittelua muutettiin siten, että muuttolinnuille saatiin voimaloista vapaita lentoväyliä itä-länsisuunnassa sekä Mankanevalta myös etelään. Kaavamääräyksiä ja merkintöjen selityksiä tarkistettiin. Kaavaselostusta ja liiteaineistoja täydennettiin. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 42 (82) 13.4.2015 Osayleiskaavaehdotus liiteaineistoineen oli MRA 19 §:n mukaisesti ehdotusvaiheen kuulemistarkoituksessa nähtävänä 15.12.2014 – 31.1.2015 kunnanvirastossa ja kunnan internetsivuilla. Kuva 21: 15.12.2014 – 31.1.2015 nähtävillä ollut kaavaehdotus (1.) Alueen maanomistajille ja alueen naapureille lähetettiin kuulutus postitse tiistaina 9.12.2014 eli viikkoa ennen nähtävänä oloajan alkamista. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot. Pa l a ut e k a av a e hd ot uk se st a Kaavaehdotuksesta saatiin 11 lausuntoa ja 3 muistutusta. Palaute ja niihin laaditut kaavan laatijan vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. 6.9 Viranomaisneuvottelu Yleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kun lausunnot ja muistutukset oli saatu, järjestettiin MRA 18§ mukainen viranomaisneuvottelu Satakunnan ELY-keskuksessa 4.3.2015. Neuvottelusta laadittu muistio on selostuksen liitteenä. 6.10 Osayleiskaavaehdotus 2 Lausunnoissa ja muistutuksissa sekä viranomaisneuvottelussa annetun palautteen johdosta osayleiskaavaan tehtiin muutoksia ja se asetetaan uudestaan ehdotuksena nähtäville. Voimaloiden määrää vähennettiin seitsemään. Kolme pohjoisinta voimalaa poistettiin ja kaava-aluetta supistettiin vastaavasti. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 43 (82) 13.4.2015 Yleiskaavaehdotus (2.) on 30 vrk nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot sekä otetaan vastaan muistutuksia samalla tavalla kuin ensimmäisestä kaavaehdotuksesta. Nähtävillä olon päätyttyä, kun kaikki palaute on saatu, pidetään tarvittaessa vielä viranomaisneuvottelu. Lausuntoihin ja muistutuksiin laaditaan vastineet. 6.11 Osayleiskaavan hyväksyminen Osayleiskaavaehdotuksen hyväksymisestä päättää Merikarvian kunnanvaltuusto. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä alkaa kuukauden valitusaika. Valitusajan päätyttyä yleiskaava tulee voimaan kuulutuksella. 6.12 Voimaloiden numerointi kaavan eri vaiheissa Voimaloiden numerointi on muuttunut kaavaprosessin aikana seuraavasti: Kuva 22: Voimaloiden numerointi; vasemmalla luonnos-, keskellä ehdotusvaihe 1 ja oikealla ehdotusvaihe 2. 7 7.1 YLEISKAAVAN KUVAUS Tuulivoimapuiston rakenne Korvennevan tuulivoimapuisto muodostuu enintään 7 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä, tuulivoimaloiden välisistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), puistomuuntamoista, alueverkkoon liitettävistä keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli), sekä valtakunnan verkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kV ilmajohdoista ja sähköasemista. Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on 2,4 - 4,0 MW. Teräslieriö- tai teräs/betoni – hybriditornin napakorkeus on noin 140 metriä ja roottoriympyrän halkaisija noin 140 metriä (siipi 70 m). Tällöin lieriörakenteisella tornilla voimaloiden siiven kärki nousee noin 210 metrin korkeuteen. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 44 (82) 13.4.2015 Kuva 23: Periaatekuva tyypillisestä tuulivoimalasta. Kuvan tuulivoimalan teräslieriötornin korkeus on noin 140 m ja lapa 60 metriä. Näin ollen tuulivoimalan maksimikorkeus on yhteensä noin 200 metriä. Tuulivoimapuiston rakenteista ainoastaan sähköasema aidataan. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä käyttöön oton jälkeen lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamista. Tuulivoimalat on varustettava lentoestemerkinnöin Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi:n määräysten mukaisesti. Jokaisesta toteutettavasta tuulivoimalasta on ilmailulain mukaan haettava Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta lupa lentoesteen asettamisesta. Trafille toimitettavaan lupahakemukseen on liitettävä ilmaliikennepalvelujen tarjoajan eli Finavian lausunto esteestä. Liikenteen turvallisuusviraston myöntämässä lentoesteluvassa määritellään tarvittavat lentoestemerkinnät päivä- ja yötoimintaa varten. Tuulivoimalaitoksien rakentamista ja huoltoa varten tarvitaan huoltotieverkosto. Huoltotiet tulevat olemaan sorapintaisia ja niiden leveys on keskimäärin noin 6 metriä, jonka lisäksi tien ympäristön puustoa raivataan kuljetuksia varten. Huoltotieverkostoa pitkin kuljetetaan tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat rakennusmateriaalit ja pystytyskalusto. Rakentamisvaiheen jälkeen tiestöä käytetään sekä voimaloiden huolto- ja valvontatoimenpiteisiin että paikallisten maanomistajien tarpeisiin. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 45 (82) 13.4.2015 7.2 Yleiskaavan rakenne Suunnittelualue on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1) jolle on osoitettu rakennusalat enintään 7 tuulivoiman sijoittamiselle. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Tv-merkinnöin on rajattu alueet, joille tuulivoimalaitokset voidaan sijoittaa. Kuva 24: Kaavaehdotus (2.). Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu ohjeellisin kohdemerkinnöin. Osayleiskaavassa osoitetaan tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä maakaapeleiden sijainnit. Huoltoteinä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon olemassa olevia teitä. 7.2.1 Kaavamerkinnät Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13.4.2015 7.2.2 Koko yleiskaava-aluetta koskevat määräykset Korvenneva_Selostus_072.docx 46 (82) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 47 (82) 13.4.2015 8 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksia. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu erityisesti hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tuottamaan selvitysaineistoon, vaihtoehtojen vertailuun ja vaikutusten arviointiin. 8.1 Tuulivoimarakentamisen tyypilliset vaikutukset Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana rakennuspaikkojen luonnonympäristössä tapahtuu muutoksia. Rakentamisen aikana meluhaitat ja ympäristön muutokset ovat merkittävimmät. Rakentamisesta ja työmaakoneista aiheutuu ääntä ja kuljetuksista liikenteellisiä vaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista on kuitenkin väliaikaisia. Rakentaminen kestää yhteensä noin vuoden. Tuulivoimapuiston käytön aikana ympäristössä ei tapahdu tuulipuistosta johtuvia muutoksia. Tuulivoimapuiston käytön aikaisia merkittävimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset ja linnustoon mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä tuulivoimalan roottorin aiheuttama varjostus. Vähäisiä liikenteellisiä vaikutuksia aiheutuu huolto- ja kunnostustöistä. Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin; työvaiheet ja käytettävä kalusto ovat pääosin rakentamista vastaavia. Käytön jälkeen tuulivoimalat, sähköasemat, liittymisjohto ja muut rakenteet voidaan purkaa ja poistaa paikalta. Tuulivoimatoiminnasta poistuvat alueet vapautuvat muuhun käyttöön. 8.2 Vaikutusalue Kunkin vaikutustyypin vaikutusalue riippuu vaikutuksen luonteesta ja ilmenemismuodosta. Osa vaikutuksista rajoittuu aivan rakennuskohteen läheisyyteen (mm. kasvillisuusvaikutukset ja vaikutukset muinaisjäännöksiin), osa rajoittuu kapealle nauhamaiselle väylälle (mm. huoltoteiden ja maakaapeleiden vaikutukset) ja osa ulottuu laajalle alueelle (mm. maisemavaikutukset ja linnustovaikutukset). Tuulipuiston maisemavaikutus ulottuu n. 20 km:n, vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen pääosin 5 km:n, ja melun sekä varjovälkkeen vaikutukset n. 2 km:n etäisyydelle tuulipuistosta. 8.3 Meluvaikutukset Tuulivoimalat aiheuttavat muutoksia hankealueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. 8.3.1 Melun ohjearvot V a lt io n e uv os to n p ä ät ö s Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Päätöksessä määritetään päivä- ja yöajan maksimimelutasot ulkoalueille asumiseen käytettävillä alueilla. Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun keskiäänitasojen ohjearvot (VNp 993/1992): Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 48 (82) 13.4.2015 Ulkona (VNp 993/1992) Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet Opetus ja kokoontumistilat Liike ja toimistohuoneet LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 55 dB 50 dB1) 2) 45 dB 40 dB 35 dB 35 dB 45 dB 3) 4) 30 dB - Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ym p ä ri s tö mi n i st er iö n su u nn i tt el u oh j e ar vo t Tuulivoimarakentamisen suunnittelun ohjeiden (Ympäristöministeriö, ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012) mukaan edellä mainittu Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on ohjeen mukaan todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi suunnitteluohjearvoja, jotka perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelun suunnitteluohjearvot: Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet, loma-asumisalueet taajamissa Loma-asumiseen käytettävät alueet taajamien ulkopuolella, leirintäalueet ja luonnonsuojelualueet muilla alueilla 1) LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 45 dB 40 dB 40 dB ei sovelleta 35 dB 1) ei sovelleta Yöohjearvoja ei sovelleta luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä luonnon tarkkailuun tai oleskeluun yöaikaan A se tu s t u u li vo i m a n m e lu t as o is t a Asetus tuulivoiman melutasoista on ollut valmisteilla vuodesta 2013. Ympäristöministeriön työryhmä on ehdottanut yöajan ohjearvon asettamista 40 dB:iin luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista. Luonnos on lähetetty lausunnoille 18.11.2014. Ehdotuksen mukaan ohjearvo koskee niin pysyvää kuin vapaa-ajan asutusta, mutta ei esimerkiksi luonnonpuistoja tai muita luonnonsuojelualueita.3 Myös ympäristöministeriön Tuulivoiman suunnitteluopas on tarkoitus päivittää tulevan asetuksen mukaiseksi. 3 Ympäristöministeriön internet-sivut, kohta Ajankohtaista, Lausuntopyyntö valtioneuvoston asetukseksi tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista 18.11.2014 Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 49 (82) 13.4.2015 8.3.2 Rakentamisen aikainen melu Voimakkainta melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisvaiheen meluvaikutus on paikallista ja kestoltaan suhteellisen lyhyttä. 8.3.3 Voimaloiden tuottama melu Tuulivoimaloiden äänen leviämisen vaikutuksia on arvioitu mallintamalla. Melumallinnukset on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti. Korvennevan hankkeen äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 137 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestaksen V126 voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 105,9 dB. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Mallinnukset on tehty käyttäen laitosten normaalia ajoasetusta. Melu riippuu ennen kaikkea valitusta turbiinimallista ja sen lähtömelutasosta. Turbiinivalinnan lisäksi mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä voidaan myös vähentää käyttämällä meluoptimoitua ajoa (Noise Mode), jolloin turbiinien melutasot alenevat. Ajotapa voidaan valita esimerkiksi tuulensuunnan ja – nopeuden täyttäessä tietyt kriteerit. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 50 (82) 13.4.2015 Kuva 25: Laskennalliset melutasot standardin ISO 9613-2 mukaisesti. Kaava-alueen rajaus on esitetty harmaalla. Lähimpien asuinrakennusten ja lomarakennusten pihapiirissä melutasot ovat laskelmien mukaan alle 35 dB(A). Osalla Kakkurinevan - Mankanevan Natura-alueella 40 dB raja voi ylittyä, mutta aluetta ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnontarkkailuun yöllä, ja tällaisille alueille yöohjearvoa ei ympäristöministeriön ohjeen mukaan sovelleta. Mallinnusten perustella melu ei aiheuta sellaisia vaikutuksia, jotka estäisivät jatkosuunnittelun. Lopulliset voimalatyypit täsmentyvät rakennuslupavaiheessa, jolloin melumallinnukset päivitetään tarvittaessa valitun turbiinimallin mukaan. YM ohjeen 2/2014 mukaisesti voidaan tuolloin laatia melumallinnukset Nord2000 menetelmällä, mikäli meluvaikutus vaatii tarkempaa tarkastelua ja voi edellyttää meluoptimoitua ajotapaa. Melumallinnuksen tarkat laskentatulokset löytyvät erillisestä melu- ja varjostusmallinnusraportista, joka on selostuksen liitteenä. 8.3.4 Matalien taajuuksien meluvaikutukset Nykytilanteessa alueella ei ole sellaista toimintaa, joka aiheuttaisi matalataajuista melua. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 51 (82) 13.4.2015 Sisätilojen laskennallisia tuloksia verrataan Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Asumisterveysohjeessa (2003:1) annettuihin ohjearvoihin. Nämä ovat enimmäisarvoja, jotka on laadittu yöaikaiselle melulle nukkumiseen tarkoitettuihin tiloihin. Ohjearvojen tärkeimpänä kriteerinä on se, että melu ei vaikeuttaisi nukahtamista. Matalataajuiset äänitasot jäävät kaikissa tarkastelluissa kohderakennuksissa sisäohjearvojen alapuolelle, kun rakenteiden ääneneristävyys huomioidaan. Koska oletusääneneristävyydellä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 dB ohjearvon alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta siitä, että etenkin lomarakennuksissa saattaa eristeissä olla huomattavia eroja matalien äänien ääneneristävyyden suhteen. Tarkasteltujen rakennusten (4 kpl) osalta matalataajuinen melu ei ylitä rakennuksissa ihmisen keskimääräistä kuulokynnystä. Matalataajuisen melumallinnuksen tarkat laskentatulokset löytyvät erillisestä melu- ja varjostusmallinnusraportista, joka on selostuksen liitteenä. 8.4 Varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden pyörivät lavat muodostavat liikkuvia varjoja kirkkaalla säällä. Yksittäisessä tarkastelupisteessä tämä koetaan luonnonvalon voimakkuuden nopeana vaihteluna, varjovälkkeenä. Pilvisellä säällä valo ei tule selkeästi yhdestä pisteestä ja siten lapa ei muodosta selkeitä varjoja. Varjovälkkeen esiintyminen riippuu auringonpaisteen lisäksi auringon suunnasta ja korkeudesta, tuulen suunnasta ja siten roottorin asennosta sekä tarkastelupisteen etäisyydestä tuulivoimalaan. Pisimmälle varjo yltää aamulla ja illalla kun aurinko on matalalla. 8.4.1 Laskentatavat Laskentaohjelmalla voidaan laatia kahdentyyppisiä laskentoja, nk. pahin tapaus (worst case) tai todellinen tilanne (real case). Pahin tapaus -laskelmat antavat teoreettisen tuloksen tuulivoimaloiden aiheuttamista varjostusvaikutuksista, koska laskelma olettaa tuulivoimaloiden käyvän koko ajan, eikä se huomioi tuulensuuntaa tai pilvisyyttä. Laskelmat perustuvat pelkästään auringon korkeusasemaan suhteessa tuulivoimalaan ja olettavat auringon paistavan koko ajan, kun se on horisontin yläpuolella. Todellisuudessa varjostusvaikutukset eivät muodostu yhtä suuriksi kuin pahin tapaus -laskelma osoittaa, koska tuulivoimalat eivät ole koko ajan käytössä ja pilvisellä säällä ei varjostusvaikutuksia synny. Myös mikäli roottorin taso on samansuuntainen kuin auringon ja katselupisteen välinen jana, ei varjostusvaikutuksia synny. Todellinen tilanne -laskelma huomioi puolestaan tuulivoimahankkeen paikallisen säätilanteen (pitkän aikavälin keskiarvot) sekä tuulivoimalan roottorin todellisen liikkumisen. Näin ollen todellinen tilanne -laskelmat antavat paremmin todellisuutta vastaavat tulokset, joissa varjostusvaikutusten laajuus on aina pahin tilanne -laskelmaa suppeammat. Kumpikaan mallinnus ei huomioi alueen peitteisyyttä eli esimerkiksi alueen puuston aiheuttama varjostusvaikutus ei tule ilmi mallinnuskuvissa. Laskennoissa varjot huomioidaan, jos aurinko on yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja varjoksi lasketaan, jos siipi peittää vähintään 20 % auringosta. 8.4.2 Varjostuksen ohjearvot Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostuksen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Saksassa tuulivoimaloiden aiheuttama todellinen varjostusvaikutus saa olla enintään 8 tuntia/vuosi (todellinen varjostus, real case). Ruotsissa ja Tanskassa ei ole lainsäädäntöä varjostusvaikutuksista, mutta Tanskassa on käytössä todellisella varjonmuodostuksella enimmäismäärä 10 tuntia/vuosi (real case) ja Ruotsissa 8 tuntia/vuosi (real case). Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 52 (82) 13.4.2015 8.4.3 Korvennevan varjostusmallinnus Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman Shadowmoduulilla. Mallinnus tehtiin niin sanotulle todelliselle tilanteelle (real case). Mallinnuksessa ei ole huomioitu puuston suojaavaa vaikutusta. 8.4.4 Varjostusmallinnuksen tulokset Kuva 26 Laskennalliset varjostusmallinnuksen tulokset. Kaava-alue on rajattu harmaalla. Laaditun varjostusmallinnuksen (real case -laskenta) mukaan 1 h/a varjostusalueella sijaitsee kaksi asuin- ja kaksi lomarakennusta. Varjostusvaikutukset jäävät mallinnusta vähäisemmiksi, mikäli alueella kasvava puusto huomioidaan. Tuulivoimapuisto ei aiheuta merkittäviä varjostusvaikutuksia tuulivoimapuiston lähialueen vakituiselle tai vapaa-ajan asutukselle. Lähimmissä kohteissa varjostusvaikutus jää reilusti alle 8 tuntia/vuosi. 8.5 Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon Hanke ei aiheuta merkittävää haittaa paikalliseen ilmanlaatuun tai ilmastoon. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 53 (82) 13.4.2015 8.6 Vaikutukset maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin 8.7 Hanke vähentää toteutuessaan kasvihuonepäästöjä ja hiukkaspäästöjä nollavaihtoehtoon eli korvaavaan sähköntuotantoon verrattuna. Vaikutuksia maa- ja kallioperään aiheutuu rakentamisen aikana maanpinnan poistosta ja massanvaihdoista voimalanpaikoilla sekä uuden tiestön alueella. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä hankealueen ympäristössä mahdollisesti sijaitseviin yksityisiin kaivoihin. Pintavesissä voi rakentamisen aikana esiintyä pientä sameuden lisääntymistä. Maaperän sekä pohja- ja pintaveden pilaantumisriski on hyvän rakennustekniikan ja valvonnan vuoksi erittäin vähäinen. Alueella ei ole pohjavesialueita. Vaikutukset elolliseen ympäristöön 8.7.1 Vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin Tuulivoimapuiston hankealueen luontoarvot painottuvat selvästi arvokkaisiin suoluontotyyppeihin, joita alueella esiintyy vielä ojittamattomilla suo-osuuksilla. Ojittamattomat soiden osat ovat jossain määrin ympäröivien intensiivisten ojitusten myötä muuntuneita, mutta paikallisesti ja alueellisestikin ne edustavat ympäristöönsä verrattuna parasta luonnon monimuotoisuutta. Kahden suokohteen lisäksi hankealueella on yksi pienehkö vanhan metsän kuvio, joka edustaa metsäluonnon monimuotoisinta antia. Hankealueen merkittävin luonnonarvokokonaisuus on maastoinventointien perusteella Korvennevan suo, mihin sijoittuu uhanalaisia ja arvokkaita suoluontotyyppejä sekä vesilain mukainen suojeltava luontotyyppi eli alle hehtaarin kokoinen lampi. Nämä kohteet eivät enää kuulu ehdotusvaiheessa kaava-alueelle. Hankealue rajoittuu lännessä Mankanevan Natura-alueeseen ja alueen koillispuolella on maakuntakaavassa suojelualueena merkitty Korvennevan suon ojittamaton eteläosa. 8.7.2 Vaikutukset linnustoon Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristön muutoksina, rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä sekä este- ja törmäysvaikutuksina. Hankealueella esiintyvä pesimälinnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsälintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Peruslajistoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkaan pesimälintulajiston yksilömäärät hankealueella ja sähkönsiirtoreittien varrella ovat alhaisia, joten myös niiden populaatioihin kohdistuvat vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Mahdollisia törmäys- ja estevaikutuksia voi muodostua myös tuulivoima-alueen läheisyydessä pesiville lajeille kuten esimerkiksi kaakkureille. Potentiaalisimmin vaikutuksia muodostuu tuulivoima-alueen itäpuoleisilla soilla pesiville yksilöille, jotka käyvät pesimäkauden aikana päivittäin ruokailemassa merenrannikolla ja voivat tällöin lentää Korvennevan tuulivoima-alueen kautta. Kaava-aluetta on luonnos- ja ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen supistettu merkittävästi siten, että voimalat sijoittuvat edellä mainitun lentoreitin eteläpuolelle. Pesivien kaakkureiden lentoreitit suuntautuvat melko suoraviivaisesti pesimäalueilta rannikolle ja niiden sijoittuminen riippuu ensisijaisesti pesäpaikan sijainnista. Lentoreitin tarkempaan suuntautumiseen vaikuttavat myös kulloinkin käytössä olevien kalas- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 54 (82) 13.4.2015 tusalueiden tarkempi sijainti sekä mm. vallitsevat tuulet, jotka voivat hieman siirtää lentoreittejä. Korvennevan alueella vuonna 2014 (FCG) ja Korpi-Matin alueella vuonna 2013 (Ahlman 2013) tehtyjen lentoreittiseurantojen perusteella kaakkureiden pääasialliset ruokailulentoreitit painottuvat Korvennevan alueen pohjoispuolelle sekä myös Korvennevan (luonnosvaiheen-) tuulivoima-alueen keskiosiin, Mankanevan ja Korvennevan suoalueiden väliselle vyöhykkeelle. Kaava-aluetta on luonnos- ja ensimmäisen ehdotusvaiheen jälkeen supistettu merkittävästi siten, että voimalat sijoittuvat tämän lentoreitin eteläpuolelle. Osa havaituista lentoreiteistä painottui selvästi Korvennevan alueen eteläpuolelle (Ahlman 2013). Korvennevan eteläpuolelle sijoittuva lentoreitti kulkee niin kaukana lähimpien tuulivoimaloiden rakennuspaikoista (Ahlman 2013), ettei hankkeesta arvioida olevan vaikutuksia tätä kautta lentäville kaakkureille. Tuulivoimahankkeen pohjoisimmat voimalat on ensimmäisen kaavaehdotusvaiheen jälkeen poistettu kokonaan, jolloin alueen pohjoispuolitse lentäville kaakkureille avautuu vapaa lentoväylä rannikon suuntaan. Tuulivoimapuisto ei aiheuta näille yksilöille törmäys- tai estevaikutuksia. Samalle, sisämaasta rannikolle suuntautuvalle linjalle sijoittuu tuulivoimapuiston läheisyydessä useita luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia soita ja myös muutamia tunnettuja kaakkureiden pesimäalueita. Väylä muodostaa kaakkureille luonnollisen lentoreitin sisämaasta rannikon suuntaan sekä takaisin pesimäalueille. Tuulivoimaloiden rajoittaminen väylän eteläpuolelle vähentää kaakkureihin kohdistuvia este- ja törmäysvaikutuksia, mikäli linnut eivät muuta käyttäytymistään tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. Vuonna 2014 tehdyn lentoreittiselvityksen perusteella kaakkureiden havaitut lentokorkeudet Korvennevan alueella olivat selvästi törmäysriskikorkeutta suurempia. Kaakkureille voi olla luontaista lentää myös tuulivoimaloiden yli, mikä vähentää edelleen tuulivoimapuistosta aiheutuvia törmäys- ja estevaikutusta. Kakkurinnevan-Mankanevan alueella mahdollisesti pesivälle kaakkuriparille (lajin pesinnästä alueella ei ole saatavilla tarkempia tietoja) Korvennevan tuulivoimapuistosta ei arvioida muodostuvan merkittäviä törmäys- tai estevaikutuksia, koska parin ruokailulennot suuntautuvat Korvennevan tuulivoimapuistosta poispäin. Kakkurinnevan pesimälammen sekä lähimpien voimaloiden väliin jää noin kaksi kilometriä leveä luonnontilainen suojavyöhyke eikä rakentamisen aikaisten häiriövaikutusten tai suorien elinympäristövaikutusten arvioida ulottuvan pesäpaikalle saakka. Hanke ei merkittävästi heikennä suoaluetta kaakkurin elinympäristönä. Kokonaisuudessaan Korvennevan tuulivoimapuiston ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia Merikarvian alueen kaakkuripopulaatioon. Korvennevan tuulivoimapuistosta voi muodostua törmäys- ja estevaikutuksia Merikarvian alueella pesiville sääksille. Kesällä 2014 sääksi pesi Kakkurinnevan-Mankanevan alueella noin kahden kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalan rakennuspaikasta (FCG 2014). Saman sääksiparin lähin vaihtopesä Mankanevan eteläosassa sijoittuu yli kilometrin etäisyydelle lähimmästä voimalan rakennuspaikasta. Alueella pesivän sääksikoiraan pääasialliset ruokailulennot suuntautuvat lentoreittiseurantojen (FCG 2014, Ahlman 2013) perusteella kohti rannikkoa ja tuulivoimapuiston suuntaan tapahtuvat lennot on todettu melko satunnaisiksi. YVA-menettelyn jälkeen Korvennevan tuulivoima-aluetta on merkittävästi supistettu. Voimaloiden vähentäminen 12:sta 7:ään ja pohjoisen osan voimaloiden poistaminen kokonaan tarjoaa myös sääkselle lentoreitin itään. Tuulivoimapuiston lounaisosiin sijoittuvia voimaloita on YVA-menettelyn jälkeen myös siirretty itään ja näin hankkeen toteutuessa Mankanevan suoalueelta etelään säilyy vapaa lentoväylä. Kun huomioidaan tiedossa olevien pesien ja tuulivoimaloiden rakentamispaikkojen välinen melko pitkä etäisyys, sääksikoiraan pääasialliset lentoreitit sekä YVA-menettelyn jälkeen muodostettujen lentoväylien lieventävät vaikutukset, ei Korvennevan tuulivoi- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 55 (82) 13.4.2015 mapuistosta arvioida muodostuvan merkittäviä este- tai törmäysvaikutuksia sääkselle. Vaikutukset kauempana pesiville sääksille arvioidaan vähäisiksi. Merikotkaa pidetään yleisesti yhtenä tuulivoimaloiden kannalta vaikutusalteimmista lajeista, johtuen lajin herkkyydestä hylätä pesänsä ihmishäirinnän seurauksena, sekä lajin alttiudesta törmätä tuulivoimaloiden lapoihin. Lajin tunnetut pesäpaikat sijoittuvat kuitenkin niin etäälle lähimmistä Korvennevan voimaloista ettei merkittäviä vaikutuksia arvioida muodostuvan. Rannikolla pesivien merikotkien on havaittu lentävän Korvennevan aluetta kohti melko harvoin (Ahlman 2013), jonka lisäksi lajin esiintyminen Korvennevan tuulivoima-alueella on todettu olevan melko satunnaista (FCG 2014). Alueella on havaittu lähinnä pesimättömiä, nuoria lintuja, joihin mahdollisesti kohdistuvien törmäysten populaatiovaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Törmäykset arvioidaan melko epätodennäköisiksi. Merikarvian merikotkapopulaatioon ei arvioida kohdistuvan vähäistä suurempia vaikutuksia. Haarahaukan esiintyminen keskittyy Merikarvian alueella tiedossa olevan pesäpaikan läheisyyteen (keskimäärin alle 2 km etäisyydelle) sekä merenrannikon ja vesistöjen tuntumaan (Ahlman 2013). Korvennevan tuulivoimapuiston läheisyydessä ei ole tiedossa lajin pesäpaikkoja eikä metsävaltainen alue ei ole lajille erityisen potentiaalista saalistusympäristöä. Myös lentoreittiseurantojen perusteella (FCG 2014, Ahlman 2013) haarahaukan liikkuminen Korvennevan tuulivoima-alueella voidaan pitää satunnaisena. Haarahaukkaan ei arvioida muodostuvan Korvennevan tuulivoimapuistosta vähäistä suurempia vaikutuksia. Lintujen kevät- ja syysmuuttoreitit sijoittuvat pääasiassa hankealueen länsipuolelle, mutta myös alueen kautta muuttaa jonkin verran lintuja. Alueen kautta muuttavien suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilömäärä on kuitenkin vähäinen. Alueen läheisyyteen ei myöskään sijoitu merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Hankealueen kautta ja sen läheisyydessä muuttavaan linnustoon kohdistuu vain lieviä este- ja törmäysvaikutuksia, joiden ei arvioida muodostavan populaatiotason vaikutuksia millekään alueen kautta muuttavalle lajille. Hankkeen sähkönsiirron rakentamisella arvioidaan olevan vaihtoehdosta riippumatta vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon. Pesimälinnuston kannalta voimakkaimmat vaikutukset aiheutuisivat vaihtoehdosta C, koska reitin törmäysvaikutukset ovat potentiaalisesti suurimmat ja raivattavan metsämaan ala on suurin. Muuttolinnuston osalta voimakkaimmat vaikutukset muodostuisivat sähkönsiirtovaihtoehdon C rakentamisesta, koska tällöin sähkönsiirto rakennettaisiin ilmajohtona Otamon peltoalueen yli. Tämä aiheuttaa pelloilla mahdollisesti levähtäville linnuille riskin törmätä voimajohdon johtimiin, mistä johtuen vaihtoehdon toteutuessa, tulee harkita törmäysten lievennystoimia. On muistettava, että tuulivoimahankkeen toteuttaminen aiheuttaa välillisesti myös positiivisia vaikutuksia linnustolle. Saman energiamäärän tuottaminen muualla esimerkiksi puu- tai turve-energiatuotannolla aiheuttaa suurempia elinympäristömuutoksia huomattavasti Korvennevan tuulivoimapuistoa laajemmalla alueella. Lisäksi samoja alueita voidaan hyödyntää Korvennevan alueella niin kauan kuin tuulivoimaa alueella halutaan tuottaa. 8.7.3 Vaikutukset muuhun eläimistöön Alueen eläimistö koostuu tavanomaisesta Satakunnan eliömaakunnalle tyypillisestä nisäkäslajistosta. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristöjen muutoksena sekä ajoittaisena ihmistoiminnasta aiheutuvana häiriönä vaikutukset ovat molemmissa vaihtoehdoissa pieni-alaisia ja paikallisia, muutoksia kohdistuu vain muutamaan prosenttiin hankealueesta Vaikutukset alueen yleisimmälle nisäkäslajistolle arvioidaan vähäisiksi Vaikutukset muille luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (lepakot, liito-orava, viitasammakko, suurpedot) arvioidaan vähäisiksi Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 56 (82) 13.4.2015 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset eläimistöön ovat vähäisiä, koska muutokset elinympäristöissä ovat pieniä ja rakentamisen aikainen häiriö lyhytaikaista Suurimmat vaikutukset aiheutuisivat sähkönsiirtoreitistä VE C, koska reitti on pisin ja muutokset elinympäristöissä ovat suurimpia 8.7.4 Vaikutukset natura-, suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin Mankanevan Natura-alueelle (sis. Mankaneva-Kaakkurinneva soidensuojelualue) voi aiheutua lieviä vaikutuksia tuulivoimapuiston rakentamistöiden aikana tapahtuvan kiintoaines- ja ravinnehuuhtouman kautta sekä maisemavaikutusten kautta. Vaikutukset alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin ovat kuitenkin epätodennäköisiä. Kauempana oleviin Natura-alueisiin, luonnonsuojelualueisiin ja suojeluohjelmien kohteisiin ei todennäköisesti kohdistu vaikutuksia Sähkönsiirtovaihtoehto VE C voi aiheuttaa Niemijärvi-Itäjärven Natura-alueen suojeluperusteena olevalle linnustolle lieviä törmäys- ja estevaikutuksia. 8.7.5 Vaikutukset riistalajistoon ja metsästykseen 8.8 Hirvi on hankealueella metsästettävästä riistasta merkittävin Tuulipuiston rakentamisen aikainen häiriö todennäköisesti karkottaa riistaa, mutta vaikutus ei ulotu laajalle alueelle ja on väliaikainen Rakentamisen aiheuttama metsäkanalintujen elinympäristön metsärakenteen muuttuminen saattaa heikentää lajien paikallisten populaatioiden kokoa, mutta vaikutukset jäävät lieviksi Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsäkanalintuihin, jotka voivat peitteisessä maastossa törmätä voimajohtoihin Hirvieläimet todennäköisesti tottuvat tuulivoimaloiden aiheuttamaan ääneen Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat lieviä Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueen käyttöä metsästykseen Vaikutukset ihmisen ympäristöön 8.8.1 Vaikutukset maankäyttöön ja rakennettuun ympäristöön Tuulivoimahanke edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joihin kuuluu uusiutuvien energiamuotojen lisääminen. Satakunnan maakuntakaavassa alue on vailla merkintöjä. Satakunnan 1. vaihemaakuntakaavassa hankealuetta ei ole osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi tuulivoimaloiden alueeksi. Maankäytön muutokset keskittyvät tuulivoimalaitosten välittömään läheisyyteen, eikä muutos nykytilaan nähden ole merkittävä. Alueen käyttö asumiseen ja lomaasumiseen rajoittuu. Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että tuulivoimapuiston vaikutukset maankäyttöön ovat merkittävyydeltään vähäisiä ja koskevat suhteellisen pienialaista, tavanomaista metsäaluetta. Voimajohdon vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen, kun johtoalueelta raivataan puustoa. 8.8.2 Vaikutukset liikenteeseen Hankkeen merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa. Liikennevaikutukset kohdistuvat pääasiassa valtatielle 8 sekä Riispyyntielle (yhdystie 17173) ja/tai Merikarviantielle (seututie 270). Valtatieliittymässä raskaan liikenteen lisääntyminen voi ajoittain heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuuden koettua tasoa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat viivytyksiä muulle liikenteelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti liittymiin, joissa erikoiskuljetus joutuu kääntymään. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 57 (82) 13.4.2015 Tuulivoimapuiston huoltoliikenne on vuositasolla erittäin vähäistä, eikä sillä ole merkitystä liikenteelle. Voimajohdolla ei ole erityisiä vaikutuksia liikenteeseen. 8.8.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön Hankealueelle tai sen lähelle ei sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Tuulivoimapuistoalueelle eikä sen välittömään lähiympäristöön sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikkojen välittömälle ympäristölle, jossa puustoa joudutaan raivaamaan noin hehtaarin laajuudelta. Uusista tieyhteyksistä koituu myös paikoitellen haittaa. Vaikutukset ovat voimakkaimmat ”lähialue” – vyöhykkeen niissä osissa, jonne voimalat näkyvät. Näkemäanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy tuulivoimapuistoa ympäröiville soille: Mankanevalle, Kaakkurinnevalle, Rösmosalle, Kotonevalle, Pihlajaviitaan ja Kirrinevalle. Mallinnuksen mukaan ”lähialueella” sijaitsevista asuinalueista voimalat ovat näkyviä Honkajärven asutusalueelta, sekä muutamien rakennuksien läheisyydestä Timmerheidin alueelta sekä kaakkoispuolella sijaitsevan Norrbackan alueelta. Eniten asutusta näkyvyysalueella sijoittuu Honkajärvelle. Vaikutukset ovat enintään kohtalaisia. Timmerheidin alueelta laaditun havainnekuvan perusteella puiden luomat näkymäesteet vähentävät maisemavaikutuksia ja vain yksittäisten voimaloiden lavat erottuvat puuston lomasta. ”Lähialue” – vyöhykkeellä sijaitsevalle Honkajärven kylän ja kulttuurimaiseman (RKY 1993) alueelle voimalat ovat näkyviä. Vaikutukset kohteeseen ovat kohtalaisia. Näkymäanalyysin mukaan ”välialue” -vyöhykkeellä eniten tuulivoimaloita näkyy avoimille merialueille, hankealueen luoteispuolella sijaitsevalle Storsjön alueelle, pohjoispuolella sijaitsevalle Kallträskin alueelle, Iso Rydistönkeitaalle hankealueen koillispuolella ja Lauttijärvelle hankealueesta kaakkoon. Kohtalaista haittavaikutusta aiheutuu Storsjön, Kallträskin ja Lauttijärven vakituiselle asutukselle. Osa voimaloista on näkyviä myös Storsvedin alueelta sekä Merikarvian keskustan pohjoispuolella sijaitsevien peltoalueiden laitamilla sijaitsevien asuinrakennuksien lähiympäristöstä. Mallinnuksen mukaan voimalat ovat näkyviä Puukosken Loontin peltoalueelta, mutta laaditun havainnekuvan perusteella metsärajan yläpuolella voidaan havaita vain lapojen kärjet. Mallinnuksien ja havainnekuvien perusteella voimaloiden näkyvyys on suurinta hankkeen länsipuoleisella merialueella ja saarilla, katsottaessa mantereen suuntaan. Voimaloiden hallitsevuus ja erotettavuus maisemassa vähenee kuitenkin etäisyyden kasvaessa. Joidenkin saarien ja merenrannan loma-asutukselle aiheutuu kohtalaista haittaa Oteröörin, Vaambäärun ja Trinkrunnin alueilla. Valtakunnallisesti arvokkaalla Trolssin kylän alueella on pieniä avoimia peltoalueita, joilta voidaan havaita enintään neljä voimalaa. Yhteen maakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön (Lauttijärven kylään) kohdistuu pienen alueen osalta kohtalaista haittaa. ”Kaukoalue” -vyöhykkeellä tuulivoimaloita näkyy merelle ja Siikaisjärvelle. Niitä saattaa näkyä myös Leppijärvelle, Siipyyn viljelyaukeille ja Lankosken pelloille. Etäisyyttä on sen verran paljon, että näkyessäänkin voimalatornit erottuisivat melko heikosti ja vaikutukset jäisivät vähäisiksi. ”Teoreettisella maksiminäkyvyys” -vyöhykkeellä voimalatorneja saattaa näkyä lähinnä mereltä käsin ihanteellisissa näkyvyysolosuhteissa. Mahdolliset haittavaikutukset ovat lähes olemattomia. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 58 (82) 13.4.2015 Vaikutusarviointi maisemaan ja kulttuuriperintöön on tehty YVA-vaiheessa, jossa suunnitelma sisälsi 12 voimalaa. Kaavaprosessin aikana voimaloiden määrä on vähentynyt 7:ään. Voimalat ovat vähentyneet hankealueen pohjoisosasta. Jäljelle jääneiden voimaloiden koko ja sijainti eivät ole muuttunut merkittävästi. Voimaloiden vähentäminen vähentää vastaavasti vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriperintöön. 8.8.4 Vaikutukset muinaisjäännöksiin Hankealueelle ei sijoitu aikaisemmin tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Arkeologisessa inventoinnissa löydettiin yksi uusi muinaisjäännöskohde tuulivoimalan alustavalta sijoituspaikalta. Kaavaehdotuksessa muinaisjäännöskohde ei enää kuulu kaava-alueeseen. 8.8.5 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tuulivoimapuiston asumisviihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön kohdistuvat haitalliset vaikutukset liittyvät pääosin maisemaan, meluun ja varjostukseen liittyviin vaikutuksiin. Tuulivoimalat muuttavat asukkaiden arkipäiväistä ympäristöä ja niiden toiminta voidaan kokea elinympäristön laatua heikentävänä. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä virkistyskäyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike sekä varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuiston mahdolliset terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Myös tuulivoimaloihin liittyvät pelot voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuulivoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa. 8.8.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan 8.9 Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuiston toiminnan aikana; Merikarvian alueelle kohdistuvat työllisyysvaikutukset ovat enimmillään noin 170 henkilötyövuotta. Arvio perustui YVA-vaihtoehtoon (12 voimalaa). Voimaloiden määrän vähentyminen kaavaehdotusvaiheessa 7:ään vähentää myös työllisyysvaikutuksia (~100 henkilötyövuoteen). Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinojen harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä nykyisin maa- ja metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu vähäisessä määrin käytöstä. Muut vaikutukset 8.9.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Hankkeen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen on arvioitu suurelta osin ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina, sillä merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienestys, metsästys). Tuulivoimatuotanto ei ole esteenä alueen virkistyskäytölle. T u rv et uo t an to UPM Kymmene Oyj on vuokrannut hankealueen pohjoisosassa sijaitsevan Korvennevan suon yksityiselle yritykselle. Yritys on hakenut 19.4.2012 ympäristölupaa Korvennevan suolle turvetuotantoa varten. Aluehallintovirasto on hylännyt turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen 17.12.2013. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 59 (82) 13.4.2015 Kuva 27: Turvetuotantoon haettu alue, Satakunnan maakuntakaava ja kaava-alue. Hankealue on ollut Satakunnan seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö oli vahvistanut 11.1.1999, merkittynä maankamaran ainesten ottoalueeksi. Ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa turvetuotantoalueeksi haetulle maa-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Välittömästi Korvennevan hankealueen kaakkoispuolella on Vapo Oy:n Kirinnevan turvetuotantoalue ja koillispuolella Vapo Oy:n Kotonevan turvetuotantoalue. Turvetuotantohankkeiden yhteisvaikutukset Korvennevan tuulivoimapuiston kanssa aiheutuvat lähinnä liikenteestä. Turvetuotantoalueet eivät käytä samoja alemman tieverkon teitä kuin tuulivoimapuistojen rakentamiseen käytetään, mutta valtatie 8 on sekä turverekkojen että tuulivoimakuljetusten käyttämä liikenneväylä. Toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden aiheuttama raskaan liikenteen liikennesuoritteet ovat mukana Liikenneviraston tilastoissa. 8.9.2 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen Korvennevaa lähin lentokenttä on Porin lentokenttä, noin 53 kilometriä hankealueesta etelään. Tuulivoimaloiden ylin pyyhkäisykorkeus jää reilusti rajoituspinnan alapuolelle. Tuulivoimapuisto on kuitenkin varustettava lentoestevaloin. Finavia Oyj:llä ei ole ollut huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta (28.2.2014, 17/410/2014). 8.9.3 Vaikutukset meri- ja ilmavalvontatutkien toimintaan Voimaloilla ei pääesikunnalta pyydetyn lausunnon mukaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta tuulivoimaloiden rakentamista Korvennevan hankealueelle. Puolustusvoimat on antanut lausunnon tuulivoimatoimijalle Korvennevan tuulivoimapuiston hyväksyttävyydestä 8.11.2013 (PEOPOS:n lausunto AJ19722) ja osayleiskaavaluonnoksesta 13.3.2014. 8.11.2013 lausunnon mukaan Pääesikunta ei vastusta esitetyn suunnitelman (tuossa vaiheessa 12 kappaletta maksimissaan 215 metriä korkeaa tuulivoimalaa) mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 60 (82) 13.4.2015 Puolustusvoimien toimintaan vaikuttavien vaikutuksien osalta Pääesikunnan logistiikkaosasto toteaa lausunnossaan 12.3.2014, että mikäli toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Pääesikunta (operatiivinen osasto) on antanut lausunnon, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto. Puolustusvoimat on sittemmin tiukentanut suhtautumistaan ja edellyttää tuulivoimakaavoihin sisällytettävän määräyksen Puolustusvoimien hyväksynnästä ennen rakennuslupien myöntämistä. 8.9.4 Vaikutukset säätutkiin Suojaetäisyys säätutkiin on riittävä, ei vaikutuksia. 8.9.5 Vaikutukset viestintäyhteyksiin Digita on lausunnossaan 8.1.2014 ilmoittanut, että suunnitellun tuulivoimala-alueen yli ei näyttäisi tapahtuvat antenniTV-vastaanottoa, eivätkä tuulivoimalat myöskään häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä. Lentoestevalojen vaikutukset Lausunnossa todetaan lisäksi oltavan kuitenkin niin lähellä tuulivoimaloita että yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenniTV-vastaanottoon. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja vastaa – periaatteen, tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta. Lentoestevalot voidaan havaita niillä alueilla, jonne näkyy tuulivoimalatornin korkein kohta (napakorkeus). Näkyvyysalue on siten lähes yhtä laaja, kuin tuulivoimaloiden näkyvyysalue. Puuston katvevaikutuksesta johtuen lentoestevalojen havaittavuus myötäilee voimaloiden näkyvyysalueita, sillä mikäli voimalaa ei voida nähdä, ei yleensä nähdä myöskään lentoestevaloja. Lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta etenkin pimeällä ja kirkkaalla säällä, kun valot erottuvat selkeästi korkealla ilmalla, puuston latvuston yläpuolella, missä ei ole muita valonlähteitä. Sumuisessa, utuisessa ja sateisessa säässä lentoestevalojen vaikutus voi laajentua laajemmalle alueelle pilvien korkeudesta ja valon heijastumisesta johtuen. Valojen maisemallinen vaikutus on merkittävintä pimeinä aikoina, jolloin säännöllisesti välähtävät valot luovat jatkuvasti liikkeessä olevan maiseman. Lentoestevalojen maisemaa muokkaava vaikutus on voimakas maaseutualueella, jossa ei tyypillisesti ole ylimääräisiä valonlähteitä. Tiheämmin asutuilla alueilla, joissa erilaisiin valoihin on totuttu, ei lentoestevaloja koeta yhtä merkittävänä muutoksena. Etenkin tuulivoimapuistojen elinkaaren alkuaikana maisema, joka on totuttu näkemään ilman minkäänlaisia valolähteitä, voidaan kokea levottomana. Näkyvien ja vilkkuvien lentoestevalojen myötä maisemasta muodostuu dynaaminen ja liikkuva. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut 12.11.2013 ohjeen tuulivoimaloiden päivämerkintään, lentoestevaloihin sekä valojen ryhmitykseen. K.o. ohjeessa annetaan mahdollisuus käyttää yöllä vilkkuvan valkoisen valon sijasta myös kiinteää punaista lentoestevaloa. Ympäristöön välittyvän valomäärän vähentämiseksi voidaan yhtenäisten tuulivoimapuistojen lentoestevaloja ryhmitellä siten, että puiston reunaa kiertää voimaloiden korkeuden mukaan määritettävien tehokkaampien valaisinten kehä. Tämän kehän sisäpuolelle jäävien voimaloiden lentoestevalot voivat olla pienitehoisia jatkuvaa punaista valoa näyttäviä valoja. Puiston sisällä merkittävästi muita korkeampi voimala tulee merkitä tehokkaammin estevaloin. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 61 (82) 13.4.2015 Tuulivoimalapuiston pystyttäjä tekee suunnitelman valojen ryhmittelystä sekä rakennusaikana että valmiin puiston osalta ja toimittaa suunnitelman lentoestelupahakemuksen yhteydessä Liikenteen turvallisuusvirastolle. Olemassa olevan tuulivoimapuiston osalta voidaan voimaloiden lentoestevalovaatimuksia muuttaa hakemuksesta vastaavalla periaatteella jälkikäteen. 8.10 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset ja vaikutukset toiminnan jälkeen Tuulivoimapuiston käyttöikä on 25 – 50 vuotta. Purku käsittää samoja työvaiheita kuin rakentaminen. Perustukset, voimajohdot ja maakaapelit voidaan jättää paikoilleen. Purkutöistä aiheutuu meluvaikutuksia ja liikennettä. Kuljetuksia tarvitaan vähemmän kuin rakennusvaiheessa. Purkutöillä on työllistävä vaikutus. Purkutyö voidaan kustantaa purettavasta materiaalista saatavalla tuotolla. Maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Maisema ja luonto palautuvat toiminnan päätyttyä vähitellen lähes entiselleen. 9 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu kokonaisuutena ottaen huomioon alueella jo nykyisin tapahtuva toiminta ja lisäksi suunnitellut toiminnot siinä laajuudessa, kun hankkeilla on arvioitu olevan yhteisvaikutuksia tämän hankkeen kanssa. Hankealueen lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimapuistot sijoittuvat yli 30 kilometrin etäisyydelle Korvennevan hankealueesta. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 62 (82) 13.4.2015 Kuva 28: Korvennevan läheisyydessä sijaitsevia suunniteltuja tuulivoimahankkeita. Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry 1.10.2014 Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti linnuston kannalta. Ihmisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia on arvioitu erityisesti maisemaan ja virkistysmahdollisuuksiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden lähialueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 63 (82) 13.4.2015 9.1 Melun yhteisvaikutukset Yhteismelumallinnuksessa on huomioitu Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoimahankkeet. Korpi-Matin tuulivoimahanke sijaitsee korvennevan länsipuolella ja alueelle suunnitellaan rakennettavan 26 tuulivoimalaa. Korpi-Matin yhteydessä on tehty 7 erilaista mallinnusta; 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. kaikki Gamesan - voimaloita kaikki Siemens - voimaloita kaikki Nordex - voimaloita Nordex-Siemens – sekoitus 1 Nordex-Siemens – sekoitus 2 Nordex-Gamesa – sekoitus 1 Nordex-Gamesa – sekoitus 2 Eri voimalatyyppejä sisältävät hankevaihtoehdot on määritelty siten, että mallinnuksen tulokset ovat tuulivoimalaitosmelun suunnitteluohjearvojen piirissä hankealueen ympäristön asuntojen ja loma-asuntojen kohdalla. Mallinnuksin on osoitettu, että eri voimalaitosvaihtoehdoilla on löydettävissä toteutustapoja, joilla hanke voidaan toteuttaa melun suunnitteluohjearvojen puitteissa. Korvennevan – Korpi-Matin yhteismelutarkastelussa Korpi-Matin mallinnus on tehty osayleiskaavan (Ehdotus 14.10.2013 (tark. 23.6. ja 30.9.2014)) mukaisella sijoittelulla, käyttäen lähtömelutasoltaan äänekkäintä ja hiljaisinta voimalatyyppiä. Tuulivoimaloiden äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen napakorkeuksiltaan 160 m korkeita kahta eri voimalatyyppiä; tuulivoimalaitosvalmistaja Gamesan G128 voimalaa ja Nordexin N131 voimalaa. Laskelmissa G128 tuulivoimalan äänitehotaso (LWA) on 107,5 dB(A) ja N131 voimalan äänitehotaso (LWA) on 104,5 dB(A). 9.1.1 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti G128 Kuva 29: Yhteismelumallinnus Korpi-Matin äänekkäimmän vaihtoehdon kanssa. Korvennevan kaava-alue on rajattu harmaalla. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 64 (82) 13.4.2015 Korvennevaa lähimmän, voimaloiden koillispuolella sijaitsevan lomarakennuksen (D, meluselvitysraportin liite 1), mallinnettu yhteismelun meluarvo on 35,3 dB(A). Lomarakennuksen (B, meluselvitysraportin liite 1), mallinnettu yhteismelun meluarvo on 35,1 dB(A). Korpi-Matin läheisyydessä sijaitsee muutamia lomarakennuksia 35 dB käyrän sisäpuolella. Kaksi asuinrakennusta sijoittuu 40 dB(A) ja yksi 45 dB(A) melualueelle. Nämä asuin- ja lomarakennukset sijaitsevat Korpi-Matin läheisyydessä ja sijoittuvat melualueelle jo yksin Korpi-Matin vaikutuksesta. 9.1.2 Yhteismelumallinnus Korvenneva - Korpi-Matti N131 Kuva 30: Yhteismelumallinnus Korpi-Matin hiljaisimman vaihtoehdon kanssa. Korvennevan kaava-alue on rajattu harmaalla. Korvennevaa lähimmän, voimaloiden koillispuolella sijaitsevan lomarakennuksen (D, meluselvitysraportin liite 1), mallinnettu yhteismelun meluarvo on 34,7 dB(A). Yksi asuinrakennus4 Korpi-Matin puolella sijoittuu 45 dB(A) melualueelle. Korvennevan hankkeella ei ole vaikutusta ko. rakennuksen sijoittumiseen melualueelle. Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman melualueen laajenemista hankealueiden ympärillä. 35 dB(A):n ja 40 dB(A):n alueet yhdistyvät. 9.1.3 Matalien taajuuksien yhteisvaikutukset Korvennevan – Korpi-Matin matalien taajuuksien yhteistarkastelussa Korpi-Matin mallinnus on tehty (kuten edellä) kahdella vaihtoehdolla käyttäen lähtömelutasoltaan äänekkäintä ja hiljaisinta voimalatyyppiä; Gamesan G128 voimalaa ja Nordexin N131 voimalaa. Matalataajuisen melun voimakkuus alittaa kaikissa tarkastelluissa kohteissa kummallakin yhteismallinnusvaihtoehdolla STM:n Asumisterveysohjearvon. 4 lähde: MML:n maastotietokanta Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 65 (82) 13.4.2015 9.2 Varjostuksen yhteisvaikutukset Tuulivoimahankkeiden aiheuttamia varjostuksen yhteisvaikutusten tarkastelua varten Korpi-Matin ja Korvennevan tuulivoimalat mallinnettiin yhdessä. Korpi-Matin voimalatiedot ovat hankkeen kaavaehdotuksen mukaiset korkeimmat voimalat. ( ( Korvenneva V126 x 7 x HH137m Korpi-Matti Gamesa G128 x 26 x HH160m Rakennukset Asuinrakennus Lomarakennus Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( 0 1 2 3 km 4 Kuva 31: Korvennevan ja Korpi-Matin hankkeiden yhteiset varjostusvaikutukset (mallinnus 20.11.2014). Korpi-Matin tuulivoimalatiedot ovat hankkeen kaavaehdotuksen mukaiset. Mallinnuksessa ei ole huomioitu puuston estevaikutusta. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 66 (82) 13.4.2015 Yhteisvaikutukset aiheuttavat hieman varjostusalueen laajenemista hankealueiden välisellä alueella. Mankanevan suoalueella varjostusvaikutukset lisääntyvät etenkin suon eteläosassa ja suon eteläpuolisilla metsäalueilla. Korvennevan lähialueen asuin- tai lomarakennuksiin yhteisvaikutuksilla ei ole varjostusta lisäävää vaikutusta. 1 h/a varjostusalueella sijaitsee yhteensä 67 asuin- ja 10 lomarakennusta. 8 h/a alueella sijaitsee kolme asuinrakennusta. Varjostusvaikutukset jäävät mallinnusta vähäisemmiksi, mikäli alueella kasvava puusto huomioidaan. Tarkemmat tulokset varjostusmallinnuksesta on esitetty Melu- ja varjostusliitteessä. 9.3 Luonnon monimuotoisuus Alueellinen ja seudullinen luonnon monimuotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu, koska luonnon arvoalueet tunnistetaan ja huomioidaan hankkeiden suunnittelussa. Tuulivoimalat sijoittuvat ympäristöllisesti samantyyppisille alueille. Elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyypeille ja lajistolle. Alueellinen luonnon monimuotoisuus ei kuitenkaan ole hankkeiden yhteisvaikutuksena uhattuna, koska vastaavaa lajistoa esiintyy yleisesti hankealueiden ulkopuolilla. Korvennevan tuulivoimahankkeella tai muilla tuulivoimahankkeilla ei ole haitallisia vaikutuksia Korvennevan suon luontotyyppien arvoille (pl. linnustolliset arvot). 9.4 Linnusto yhteisvaikutukset Yhdessä lähimpien suunniteltujen ja suunnitteilla olevien tuulivoimapuistojen kanssa Korvennevan hanke muodostaa 10–15 kilometriä leveän itä-länsisuuntaisen esteen lintujen luontaista, pohjoiseen ja etelään suuntautuvaa muuttoreittiä vastaan. Toteutuessaan hankkeet lisäävät yksittäisten tuulivoimapuistojen estevaikutusten voimakkuutta ja lintujen törmäysriskiä tuulivoimaloihin. Suurimpia yhteisvaikutuksia aiheuttavat Korpi-Matin ja Merikarvian tuulivoimapuistot. Merikarvian hanke on toistaiseksi hyvin alkuvaiheessa. Korpi-Matin tuulivoimapuiston rakentaminen voi muuttaa muuttolintujen lentoreittejä Merikarvian alueella ja ohjata muuttoa Korvennevan alueelle nykyistä enemmän. Korvennevan tuulivoima-alue on kuitenkin kooltaan melko pieni ja se muodostaa KorpiMatin ja Merikarvian tuulivoima-alueiden kanssa melko tiiviin ja yhtenäisen kokonaisuuden. Korvennevan tuulivoimapuiston arvioidaan lisäävän Korpi-Matin ja Merikarvian tuulivoimapuistojen muodostamaa estettä suhteellisesti melko vähän. On todennäköistä, että keväällä etelästä ja syksyllä pohjoisesta saapuvat muuttolinnut väistävät laajempia Korpi-Matin ja Merikarvian tuulivoima-alueita jo hyvissä ajoin, jolloin ne tulevat samalla väistämään myös Korvennevan alueen tuulivoimaloita. Selvitysten perusteella on todennäköistä, että hankkeiden toteutumisesta ei aiheudu merkittäviä muuttolinnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia voi aiheutua myös pesimälajeille, erityisesti suurille ja keskisuurille petolintulajeille sekä kaakkureille. On selvää, että Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoimapuistot aiheuttavat yhdessä Merikarvian alueella pesiville kaakkureille yksittäisiä tuulivoimapuistoja suurempia este- ja törmäysvaikutuksia. Korvennevan tuulivoimapuiston voimalamäärää on pienennetty YVA-vaiheen jälkeen 12:sta 7:ään, mikä vähentää vaikutuksia. Selvitysten perusteella vain osa Merikarvian alueella pesivien kaakkureiden ruokailulentoreiteistä kulkee Korvennevan tuulivoimapuiston hankealueen kautta. Osa ruokailulennoista tapahtuu Korvennevan tuulivoimapuistoalueen pohjoispuolitse (FCG 2014, Ahlman 2013) ja osa selvästi alueen eteläpuolelta (Ahlman 2013). Molempien tuulivoimaalueiden pohjoispuolella sijaitseva avoin itä-länsisuuntainen vyöhyke mahdollistaa vapaan pääsyn kaakkureiden suosimilta lähisoilta rannikkoalueelle ja vähentää siten selvästi lajiin kohdistuvaa törmäysriskiä ylilentojen osalta. Korvennevan eteläpuoleista lentoreittiä käyttäviin kaakkureihin muodostuu puolestaan törmäys- ja estevaikutuksia Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 67 (82) 13.4.2015 ainoastaan Korpi-Matin tuulivoimapuistosta, eikä Korvennevan tuulivoimapuiston arvioida aiheuttavan merkittäviä yhteisvaikutuksia tätä kautta lentäville yksilöille. Suurimmat vaikutukset muodostuvat potentiaalisesti niille kaakkuriyksilöille, joiden on havaittu lentävän sekä Korvennevan että Korpi-Matin alueiden kautta. Selvitysten perusteella tätä kautta Korvennevan alueen yli tapahtuu melko vähän ruokailulentoja (FCG 2014). Tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on lievennetty muodostamalla molempien tuulivoima-alueiden poikki itä-länsisuuntanen tuulivoimaloista vapaa väylä, joka toimii lentoreittinä tätä kautta sisämaasta rannikon suuntaan (ja takaisin) lentäville kaakkureille. Väylän leveys pohjois-etelä-suunnassa on Korpi-Matin alueella noin 1,3 kilometriä. Korvennevan puolella koko pohjoisosan voimaloista luovuttiin 2. ehdotusvaiheessa. Lentoväylä vähentää hankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia. Myös hankealueiden väliin jäävän Kakkurinnevan-Mankanevan alueella mahdollisesti pesivä kaakkuri voi hyödyntää Korpi-Matin alueella sijaitsevaa lentoväylää. Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoimapuistojen väliin on muodostettu myös etelään suuntautuva lentoreitti siirtämällä Korvennevan alueen läntisimpiä voimaloita YVA-menettelyn jälkeen itään. Näin ollen Korpi-Matin itäisimpien ja Korvennevan läntisimpien voimaloiden väliin jää 1,6 km leveä pohjois-eteläsuuntainen lentoväylä. Hankkeiden toteutuessa Kakkurinnevan-Mankanevan alue ei näin ollen jää tuulivoimapuistojen saartamaksi eikä hankkeiden arvioida merkittävästi heikentävän Kakkurinnevan-Mankanevan suoalueen laatua kaakkurin pesimäympäristönä. Ruokailulentojen ohella kaakkurit tekevät sosiaalisia lentoja toisten parien pesimäalueille. Kaakkuriyhteisön alueella lentoja voikin tapahtua myös muihin ilmansuuntiin, kuin mitä tuulivoimapuistojen YVA-menettelyjen yhteydessä tehdyissä selvityksissä on havaittu. Tähän liikehdintään osallistuvat myös vielä pesimättömät, nuoret linnut sekä pesintänsä menettäneet parit. Näitä ”ristikkäisiä” lentoja ei tehdyissä lentoreittiselvityksissä havaittu, mutta mikäli niitä tapahtuu tuulivoima-alueiden yli, lintuihin kohdistuva törmäysriski voi jossain määrin kasvaa. Tehtyjen selvitysten ja olemassa olevan tiedon perusteella Korvennevan ja sitä läheisten tuulivoimapuistojen aiheuttamat törmäys- ja estevaikutukset Merikarvian kaakkuripopulaatiolle arvioidaan korkeintaan kohtalaisiksi. Yksittäisiä törmäyksiä tuulivoimaloihin voi tuulivoimapuistojen toiminta-aikana tapahtua, mutta niiden ei arvioida vaikuttavan lajin populaatioihin merkittävästi. Myös suunniteltujen tuulivoimaloiden etäisyys lähimpiin potentiaalisiin kaakkurien pesimälampiin on sen verran pitkä, että suoria häiriövaikutuksia kaakkurin pesimiseen ja pesäpaikkavalintaan ei arvioida muodostuvan. Mikäli Suomen kaakkuripopulaation kannan taantuminen kiihtyy tulevaisuudessa, voi yksittäisilläkin törmäyksillä olla arvioitua suurempia populaatiovaikutuksia. Tuulivoimahankkeiden toteutuessa olisikin suositeltavaa järjestää riittävä seuranta, jotta mahdollisiin vaikutuksiin voidaan tarvittaessa reagoida lieventävillä toimenpiteillä (esim. pysäyttämällä tuulivoimaloita aktiivisimman pesimäkauden aikana). Korvennevan tuulivoimapuiston voimalamäärää on vähennetty 2. ehdotusvaiheessa 10:sta 7:ään, mikä edelleen vähentää vaikutuksia. Rannikolla pesivien merikotkien liikkumisen on todettu keskittyvän tiedossa olevien pesien läheisyyteen ja pääasialliset lentoreitit suuntautuvat pesiltä rannikon suuntaan (Ahlman 2013). Selvitysten perusteella Korvennevan alueella kiertelee satunnaisesti lähinnä nuoria yksilöitä (FCG 2014), joihin kohdistuvien törmäysriskien populaatiovaikutukset eivät todennäköisesti muodostu merkittäviksi. Korvennevan tuulivoimapuiston arvioidaankin lisäävän vain vähäisessä määrin Korpi-Matin tuulivoimapuiston merikotkalle aiheuttamia törmäys- ja estevaikutuksia, joiden ei ole arvioitu olevan merkittäviä (Ramboll 2013). Tuulivoima-alueille muodostettu itä-länsisuuntainen lentoreitti voi toimia väylänä rannikon ja sisämaan välillä myös merikotkille ja lieventää tuulivoimapuistosta aiheutuvia yhteisvaikutuksia. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 68 (82) 13.4.2015 Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoimapuistoista muodostuu yhteisvaikutuksia myös Kakkurinnevan-Mankanevan alueella pesivälle sääkselle sekä jossain määrin myös muille lähialueilla pesiville sääksille. Lentoreittiseurantojen perusteella (FCG 2014, Ahlman 2013) hankealueiden välissä pesivän sääksen pääasialliset ruokailulennot suuntautuvat Korpi-Matin alueen ylitse rannikolle eikä Korvennevan tuulivoimapuiston arvioida merkittävästi lisäävän Korpi-Matin tuulivoimapuiston aiheuttamia törmäys- ja estevaikutuksia. Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoima-alueille muodostettu itä-länsisuuntainen tuulivoimaloista vapaa väylä sekä etelään suuntautuva lentoväylä palvelevat myös sääksen pesimäaikaista liikkumista. Hankkeiden toteutuessa pesäpaikalta avautuu vapaat lentoreitit länteen, itään, koilliseen, luoteeseen sekä etelään. KakkurinnevanMankanevan sääksen pesimäympäristö ei näin ollen jää tuulivoimaloiden saartamaksi. Sääkseä ei pidetä elinympäristön muutoksille tai häiriölle erityisen herkkänä lajina, sillä laji pesii usein myös hyvin lähellä asutusta ja myös häiriöisissä ympäristöissä esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen laivaväylien läheisyydessä. Tuulivoimapuistojen rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan sellaista häiriötä, että sääksi hylkäisi KakkurinnevanMankanevan pesimäalueen. Tuulivoimaloiden toiminnan aikaiset häiriövaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi ja lintujen arvioidaan tottuvan nopeasti maisemassa näkyviin voimaloihin. Kokonaisuudessaan sääksille aiheutuvat yhteisvaikutukset arvioidaan melko vähäisiksi eikä hankkeiden arvioida merkittävästi heikentävän KakkurinnevanMankanevan aluetta sääksen elinympäristönä. Haarahaukkaan ei arvioida muodostuvan merkittäviä yhteisvaikutuksia, koska lajin liikkuminen Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoima-alueilla on todettu olevan melko satunnaista (FCG 2014, Ahlman 2013). Tuulivoimapuistoista ei näin ollen muodostu lajille merkittäviä elinympäristövaikutuksia, törmäysriskejä tai estevaikutuksia. 9.5 Ihmisen elinolot yhteisvaikutukset Ihmisten elinoloihin merkittävimmät yhteisvaikutukset liittyvät lähinnä meluun, maisemaan ja virkistyskäyttöön. 9.6 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö yhteisvaikutukset Tuulivoimapuistojen vaikutustavat yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ovat samankaltaiset. Puistojen vaikutusalueet ovat laajat ja niiden maankäyttöä rajaava vaikutus kasvaa suoraan suhteessa pinta-alaan. Vaikutus kohdistuu pääosin asumis- ja loma-asumiskäyttöä vastaan melu- ja välkevaikutusten takia. Vaikutukset maankäyttöön eivät ole pysyviä. Tuotannon loputtua alueet ovat jälleen käytettävissä ja niillä on uutta maankäyttöä tukeva valmis tieverkko. Myönteinen vaikutus on yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäiseminen. Myönteistä on myös energiaomavaraisuuden kasvu ja tuotantovarmuuden lisääntyminen hajauttamisen myötä. 9.7 Liikenne yhteisvaikutukset Yhteisvaikutukset valtatien 8 liikenteeseen voivat olla merkittäviä, mikäli tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan. Varsinkin jos kaikkien hankkeiden kuljetukset tulevat samalta suunnalta, voi liikenne lisääntyä moninkertaisesti. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki puistot rakennetaan täysin samanaikaisesti. Muista yleisistä teistä Riispyyntielle (yhdystie 17173) ja/tai Merikarviantielle (seututie 270) voi mahdollisesti aiheutua yhteisvaikutuksia Korvennevan tuulivoimapuiston länsipuolelle sijoittuvan Korpi-Matin tuulivoimapuiston sekä pohjoispuolelle mahdollisesti vireille tulevan OX2:n Merikarvian tuulivoimapuiston kuljetuksista. 9.8 Maisema yhteisvaikutukset Maisemaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvia yhteisvaikutuksia voidaan katsoa olevan eniten suunnitellulla OX2-Merikarvia – tuulivoimapuistohankkeella sekä Korpi-Matin Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 69 (82) 13.4.2015 alueelle kaavaillulla tuulivoimapuistohankkeella. Korpi-Matin tuulivoimapuistohanke sijoittuu lähes kokonaisuudessaan Korvennevan tuulivoimapuiston ”lähialueelle” tuulivoimaloiden maisemallisessa vyöhykejaossa. OX2-Merikarvia – tuulivoimapuistohanke sijoittuu puoliksi Korvennevan tuulivoimapuiston ”lähialueelle”, osin jopa hankealueelle ja puoliksi ”välialueelle”. Mikonkeidas ja Metsälä sijoittuvat eteläosiltaan Korvennevan tuulivoimapuiston ”välialueelle”, kuten myös Jäneskeitaan pohjoisosat. Korvennevan ja Korpi-Matin tuulivoimapuistot näkyvät samassa maisemassa tietyistä pisteistä katsottuna. Sama pätee Korvennevan ja OX2-Merikarvia – hankkeen tuulivoimapuistoihin. Kaikki kolme tuulivoimapuistoa, Korvennevan ohella siis OX2-Merikarvia ja Korpi-Matti, saattaisivat näkyä tietyistä pisteistä katsottuna samassa maisemassa. On myös mahdollista, että osa Mikonkeitaan ja Metsälän tuulivoimapuistoista näkyisi samassa maisemassa kolmen edellä mainitun kanssa. Vastaavasti tietyistä pisteistä katsottaessa Korvennevan ohella voivat näkyä myös osa OX2-Merikarviaa, Korpi-Matti ja Jäneskeidas. Korvennevan, OX2-Merikarvian ja Korpi-Matin tuulivoimapuistot näkyisivät lähialueen avoimiin tiloihin, erityisesti merelle ja soille. Mereltä käsin katsottaessa Korpi-Matin voimalat näkyisivät etualalla dominoivina sekä kokonsa että määränsä puolesta Korvennevan voimaloiden jäädessä huomattavasti kauemmaksi taka-alalle. Katselupisteestä riippuen OX2-Merikarvian tuulivoimapuiston voimalat dominoisivat lähes yhtä voimakkaasti kuin Korpi-Matin voimalat tai jäisivät enemmän taka-alalle Korvennevan tapaan. OX2-Merikarvian hankealueelle olisi tulossa 50-60 voimalaa. Määrällisesti ne dominoisivat etäämpääkin. Merelle sekä rannikon ja saariston lomarakennuksille näkyvien voimaloiden kokonaismäärä moninkertaistuisi. Vaikutukset voimistuisivat merkittävästi. Korvennevan, OX2-Merikarvian ja Korpi-Matin tuulivoimapuistot muodostaisivat laajan pohjois-eteläsuuntaisen vyöhykkeen ja näin ollen myös idän suunnalta katseltaessa vaikutukset voimistuisivat. Lauttijärven maakunnallisesti arvokkaalle kyläalueelle voimaloita näkysi todennäköisesti huomattavasti enemmän OX2-Merikarvian ja KorpiMatin tuulivoimapuistojen voimaloiden myötä. Korpi-Matin tuulivoimapuisto jäisi tosin osittain melko kauas. Kokonaisuudessaan arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset saattaisivat olla kohtalaiset. Voimaloita ei todennäköisestikään näkyisi kovin paljoa laajemmalle alueelle kuin mitä Korvennevan voimaloita näkyy, kerralla vain näkyisi huomattavasti suurempi määrä. Selkeissä sääolosuhteissa, riittävän etäältä mereltä käsin katsottuna myös Metsälään ja Mikonkeitaalle kaavailtujen tuulivoimapuistojen voimaloita saattaisi näkyä Korvennevan, OX2-Merikarvian ja Korpi-Matin tuulivoimapuistojen voimaloiden kanssa samalla kertaa. Osa tuulivoimapuistojen voimaloista ei näkyisi, sillä etäisyyttä olisi sen verran paljon. Korpi-Matin tuulivoimapuiston voimalat olisivat lähimpänä. Mikonkeitaan ja Metsälän lähimpiin voimaloihin olisi katselupaikasta riippuen vähintään 15 kilometrin matka. OX2-Merikarvian lähimpiin voimaloihin olisi vähintään 10 kilometrin matka. Etäisyyttä olisi sen verran runsaasti, että ainoastaan Korpi-Matin voimalatornit hallitsisivat maisemaa. Metsälän ja Mikonkeitaan aiheuttamat yhteisvaikutukset Korvennevan tuulivoimapuiston kanssa olisivat vähäiset. Jäneskeitaalle kaavailtu tuulivoimahanke sijoittuu lähimmillään noin yhdeksän kilometrin etäisyydelle Korvennevasta. Yhteisvaikutuksia saattaa tulla lähinnä mereltä käsin katsottaessa mutta ne jäävät vähäisiksi pitkästä välimatkasta johtuen. Muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat yli kymmenen kilometrin päähän Korvennevan lähimmistä tuulivoimaloista ja mahdolliset yhteisvaikutukset jäisivät hyvin vähäisiksi. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 70 (82) 13.4.2015 Kuva 32: Valokuvasovite Korpi-Matin ja Korvennevan tuulivoimapuistoista mereltä päin tarkasteltuna. Korpi-Matin tuulivoimalat on havainnollistettu sinisellä roottoriympyrällä ja Korvennevan punaisella roottoriympyrällä. Etäisyyttä lähimpiin tuulivoimaloihin on 4,8 km. Kuvasovitteen laatimisen jälkeen Korvennevan tuulivoimaloiden määrä on vähentynyt seitsemään, mikä vähentää vaikutuksia maisemassa vastaavasti. 9.9 Sähkönsiirto yhteisvaikutukset Tuulivoimahankkeissa pyritään mahdollisuuksien mukaan tekemään sähkönsiirron osalta yhteistyötä niin, että erillisiä rinnakkaisia voimajohtoja ei tarvitsisi rakentaa. Mikäli hankkeiden vaatimat sähkönsiirtoreitit toteutetaan erillisinä, muodostuu yhteisvaikutuksia maisemaan ja maankäyttöön. Erilliset voimajohtoreitit tarvitsevat leveämmät puustosta vapaana pidettävät voimajohtoalueet ja aiheuttavat siten vaikutuksia lähinnä metsätalouteen. 10 KAAVAN SUHDE VOIMASSA OLEVIIN SELVITYKSIIN JA SUUNNITELMIIN 10.1 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa MRL:n mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaava osayleiskaava ja sen suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Seuraavassa on kuvattu tätä osayleiskaavaa koskevat VAT -erityistavoitteet ja miten ne on huomioitu yleiskaavassa: 10.1.1 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Osayleiskaava edistää uusiutuvan energian käyttöedellytyksiä (tuulivoima) ja näin luodaan samalla edellytykset ilmastonmuutokseen sopeuttamiselle. 10.1.2 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 71 (82) 13.4.2015 Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Hanketta varten on selvitetty alueen ja lähiympäristön kulttuuri- ja luontoperintökohteet, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu todetut arvot. Kaavoitettavalla alueella ei sijaitse pohjavesialueita. 10.1.3 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontokohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tuulipuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulipuisto sijoittuu rakentamattomalle metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja varjostusmallinnus. Tuulivoimaloiden sijoittelun suunnittelussa on huomioitu alueella tehtyjen selvitysten tulokset. Hanketta suunniteltaessa on selvitetty lentoestekorkeudet. Kutakin tuulivoimalaa varten haetaan rakennuslupavaiheessa lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoestelupahakemukseen liitetään kaavaprosessin yhteydessä hankittu Finavia Oyj:n lausunto. Tuulivoimalat muodostavat useammasta koostuvan yksikön. 10.2 Osayleiskaavan suhde maakuntakaavaan Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Maakuntakaavan keskeisiin periaatteisiin kuuluu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden konkretisoiminen. Korvenneva toteuttaa monia VAT:n tavoitteita. Yleiskaava ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 72 (82) 13.4.2015 10.3 Osayleiskaavan suhde vaihemaakuntakaavaan 1 Vaihemaakuntakaava 1:ssä on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaalueet. Korvennevan suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Korvennevan hanke ei kokonsa puolesta ole maakunnallisesti merkittävä. Korvennevan hanke ei syrjäytä maakuntakaavaan merkittyä Korpi-Matin aluetta. Korvennevan on mahdollista tukeutua Korpi-Matin yhteyteen maakuntavaihekaavassa esitettyyn voimalinjaan. 10.4 Osayleiskaavan suhde yleiskaavan yleisiin sisältövaatimuksiin Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaatimukset. Osayleiskaava tukeutuu tiestön osalta pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueilla nykyisin harjoitettava maankäyttö (maa- ja metsätalous) voi jatkua pääosin ennallaan. Kaikilla maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä nykyisellä ja alueelle tavanomaisella tavalla. Kaavaan on merkitty tuulivoimaloiden ja muuntoaseman vaatimat alueet ja huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 73 (82) 13.4.2015 10.5 Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityisiin sisältövaatimuksiin Laadittaessa MRL:n 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1. yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2. suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3. tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää Korvennevan tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on otettu huomioon tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mittakaava on 1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tuulivoimaloiden alueet, jotka ohjaavat suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen YVA - menettelyn yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan, luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. Sähköverkkoon liittymiseksi on tutkittu YVA - menettelyn yhteydessä eri vaihtoehtoja. Edellytyksiä sähköverkkoon liittymiselle on selvitetty sekä ympäristöllisestä että teknisestä näkökulmasta. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 74 (82) 13.4.2015 10.6 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta saadun yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen osayleiskaavassa Tuulivoimapuistoa koskevassa YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena on toiminut Varsinais-Suomen ELY-keskus. Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa 10.6.2014 (Dnro VARELY/8/07.04/2013). Seuraavassa taulukossa on esitetty ne seikat, joihin yhteysviranomaisen mukaan tulisi kiinnittää huomiota hankkeen seuraavissa vaiheissa. Taulukossa on lisäksi esitetty, miten lausunto on otettu huomioon osayleiskaavan laadinnassa. Lausunnon sisältö Huomiointi Hankekuvaus Virhe lupataulukossa: YmpäristölupaviranomaiVirhe on YVA:n lupataulukossa 6-2. Todetaan nen Merikarvialla on ympäristölautakunta ei ratässä. kennusvalvontaviranomainen. Ympäristölautakunta toimii Merikarvialla kyllä rakennusvalvontaviranomaisenakin. Vaihtoehtojen käsittely ja vertailu Olisi voinut esittää myös pienemmän 8-10 voiVoimaloitten määrää vähennettiin ensimmäimalan hankekokonaisuuden yhtenä vaihtoehtosessä kaavaehdotuksessa 12:sta 10:een. Toina. sessa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrää on vähennetty 7:ään. 12 voimalan hanke on vastoin maakuntakaavaa Voimaloitten määrää vähennettiin ensimmäisessä kaavaehdotuksessa 12:sta 10:een. Toisessa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrää on vähennetty 7:ään. Sähköaseman paikka kaikissa vaihtoehdoissa Merkintä on ohjeellinen. sama, VEB:ssä olisi voinut olla pohjoisempana, niin tarvittavan ilmajohdon pituus olisi lyhyempi Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Kartoilta puuttuu yksi Kuvaskankaalla 2 km säTarkistettu kunnasta, ei rakennusta, rekisteristeellä sijaitseva vapaa-ajanrakennus (RHK 2012, sä virhe poimintakriteeri, käytössäolotilanne). Rakennuslupatilanne tarkistettava kunnalta vai- Tarkistettu. kutusalueella rakenteilla olevien loma- ja asuinrakennusten selvittämiseksi. Äänimaisema Perustelu puuttuu, miksi 5 dB:n korotusta ei ole Perustelu lisätty. tehty (impulsiivinen, kapeakaistainen melu) Suurimmat meluvaikutukset voimaloilla 5 ja 9 Meluarvojen ylityksestä ei voi sopia kiinteistönomistajien kanssa, vaan se tulee tehdä ympäristöluvassa. Ympäristöluvan tarvetta ei ole tarkasteltu, vaikka se mallinnustulosten perusteella voi olla aiheellista Paras vaihtoehto on löytää sijoitussuunnitelma tai voimalamalli jolla asukkaisiin ja luonnonsuojelualueisiin ei kohdistu suunnitteluohjearvot Korvenneva_Selostus_072.docx Voimala 5 on poistettu. Voimalaa 9 (kaavaehdotuksessa 2 nro 4) on siirretty. Voimaloitten määrää vähennettiin ensimmäisessä kaavaehdotuksessa 12:sta 10:een. Toisessa kaavaehdotuksessa voimaloiden määrää on vähennetty 7:ään. Ympäristölupa tarvittaessa, tarkastelu ennen rakennusluvan myöntämistä, YM ohje 2/2014 huomioon ottaen. Kaavaehdotuksen (2.) mukaisella ratkaisulla ympäristöluvan tarve ei ole enää todennäköinen. Sijoitussuunnitelmaa on muutettu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 75 (82) 13.4.2015 Lausunnon sisältö ylittäviä meluvaikutuksia Mallinnukset tulee päivittää ja tarkentaa Nord2000-mallilla vastaamaan sijoituspaikan olosuhteita. Koska Korpi-Matin hankkeen suunnittelu on pidemmällä, Korvennevan hankkeen vastuu melun lieventämisestä voidaan katsoa olevan suurempi Huomiointi Mallinnukset tehdään tarvittaessa Nord2000 mallilla rakennuslupavaiheessa, YM ohje 2/2014 huomioon ottaen. Korpi-Matin hanke on otettu/otetaan huomioon myös rakennuslupavaiheessa tehtävissä tarkasteluissa viimeisimmän tiedon perusteella . Vaikutukset maaperään vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Talousvesikaivoja ei ole kartoitettu, vaikutusalue on laajempi kuin hankealue Tuulivoimarakentaminen ei vaikuta talousvesikaivoihin hankealueen ulkopuolella. Korvennevan suon ojittamattomassa pohjoisSuolampi ja purot huomioidaan jatkosuunnitteosassa sijaitseva suolampi tulee huomioida jatlussa. kosuunnittelussa vesilain mukaisena suojeltavana luontotyyppinä, samoin purouomat suunnitelluilla sähkönsiirtoreiteillä. Linnusto Haarahaukkaa ei ole huomioitu selostuksessa Linnustoselvityksiä on täydennetty. ELY-keskus edellyttää hankkeelta kattavaa kaakkurin seurantaohjelmaa, joka olisi järkevintä toteuttaa yhteistyössä muiden alueen hankkeiden kanssa (samassa yhteydessä myös petolintujen seuranta). Korvennevan hankkeen vaikutukset muuttaviin lintuihin voidaan kunnolla arvioida vasta kun Korpi-Matin tuulivoimapuisto on toiminnassa Linnustoselvityksiä tehty lisää ja raportoitu kaavaselostuksessa. Tietämys tuulivoimahankkeiden vaikutuksista muuttaviin lintuihin yleisesti lisääntyy toteutuneiden kohteiden ja niiden seurantatutkimusten tulosten myötä. Maankäyttö VAT:ien asiakokonaisuudet hankkeiden kannalta VAT:ia koskevaa erittelyä ja vaihemaakuntaon lueteltu, mutta hanketta suhteessa niihin ja kaavatilannetta on täydennetty ja päivitetty erityisesti vaihemaakuntakaavaehdotukseen ei kaavaselostukseen. ole eritelty, vaikka sitä edellytettiin yhteysviranomaisen ohjelmalausunnossa. Maisema Jatkosuunnittelussa on hyvä huomioida uudet Uudet maisema-aluerajaukset on tarkistettu. maisema-aluerajaukset Satakunnan tuulivoimavaihemaakuntakaavan Hanketta varten on tehty omat kuvasovitteet pallopanoraama-aineistoja olisi voinut hyödynviimeisimpien suunnitelmien mukaan. tää. Mikäli sähkönsiirtovaihtoehto VEC valitaan jatko- Sähkönsiirtovaihtoehto ei todennäköisesti ratsuunnitteluun, voitaisiin kuvasovitteella havainkea kaavaprosessin aikana. nollistaa vaikutuksia Otamon kylään. Jatkosuunnittelussa kannattaa huomioida uudet Huomioidaan. oppaat ”Kulttuuriympäristö vaikutusten arvioinnissa (SY 14/2013) ja Maisemaselvitys – Tietoa maisemasta ja suuntaviivoja suunnittelun tueksi (Varsinais-Suomen elinkeino-. Liikenne ja ympä- Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 76 (82) 13.4.2015 Lausunnon sisältö ristökeskuksen opas 9/2013). Huomiointi Muinaisjäännökset Muinaisjäännökset tulee esitetyn mukaisesti Löydetty muinaisjäännös ei enää sisälly kaavamerkitä ja suojata rakentamis- ja purkamisvaialueeseen. heessa. Yhteisvaikutukset Yhteysviranomainen toteaa, että ilman Suomen Kaavaselostukseen on kirjattu ehdotus linnusto rannikkoseudulla tehtävää seurantaa hankkeiden seurantaohjelmaksi, yhteistyö Korpi-Matin vaikutuksia ei pystytä arvioimaan. Hankkeesta kanssa. vastaavien olisi hyvä tehdä edellä kuvatun kaltaista yhteistyötä seurannassa. Ympäristö ja turvallisuusriskit Olisi voinut arvioida kovan myrskyn aiheuttamaa Nykyaikaiset voimalat on varustettu automatiitulipaloriskiä kalla, joka pysäyttää voimalan ja käynnistää automaattisammutuksen. Vaihtoehtojen vertailu Jatkosuunnittelussa on tarpeen etsiä pienempi, Voimalamäärää on vähennetty. paikallisesti mutta ei maakunnallisesti merkittävä tuulivoimapuistovaihtoehto. Sähkönsiirtovaihtoehdot Kasvillisuuden osalta taulukossa virhe. Näin ei ole; vaikka VEC on pisin, se sijoittuu olevan voimajohdon rinnalle, jolloin uutta johtoaukeaa ei tarvitse raivata niin leveästi kuin kokonaan uuteen maastokäytävään sijoittuvalla voimajohdolla. Lisäksi reitti sijoittuu enemmän peltoalueille. Ehdotus seurantaohjelmaksi ELY-keskus korostaa seurannan tärkeyttä erityi- YVA-selostuksen ehdotus seurantaohjelmaksi sesti hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimiseksi päivitetään kaavaselostuksessa. Seurannat tulee toteuttaa vaikka lupamenettelyt Kaavaselostukseen on lisätty luku 11.2 Seuraneivät sitä edellyttäisikään. Hankkeesta vastaavan taohjelma, jossa on esitetty suositukset seutulee hankkeen edettyä rakentamisvaiheeseen rannan järjestämiseksi. esittää yksityiskohtainen seurantaohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmiit seurantaraportit tulee toimittaa tiedoksi em. Viranomaisille. Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Suurin yksittäinen puute koskee sitä että hanke- Voimalamäärää on vähennetty kaavaehdotukvaihtoehtoja ei ole esitetty vaihemaakuntakaaseen. van kokoluokkaa pienempää tuulivoimahanketta. Tämän on syytä ottaa tarkasteluun jatkosuunnittelussa. Keskeisimpiä huomioonotettavia asioita jatkosuunnittelussa ovat Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 77 (82) 13.4.2015 Lausunnon sisältö Kaavoituksessa tulee pyrkiä löytämään sijoitussuunnitelma, jolla YM:n tuulivoimalamelua koskevat suunnitteluohjearvot eivät ylity vapaaajanrakennusten ja luonnonsuojelualueen osalta, myöskään kun huomioidaan yhteisvaikutukset Korpi-Matin tuulivoimaloiden kanssa. Melu-, varjostus- ja välke- sekä maisemavaikutusten arviointi tulee tarvittaessa päivittää vastaamaan sijoitussuunnitelmaa ja valittavaa tuulivoimala tyyppiä. Muinaisjäännökset tulee huomioida tuulivoimaloiden, teiden ja voimajohtojen sijoitussuunnittelussa. Suunnittelussa ja tarkemmassa seurantaohjelmassa tulee huomioida erityisesti muutto- ja pesimälinnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset. Korvenneva_Selostus_072.docx Huomiointi Sijoitussuunnitelmaa on muutettu ja turbiinimäärää pienennetty. YM ohjeen 02/2014 mukaisesti melumallinnus tarkistetaan/tarkennetaan tarvittaessa Nord2000 menetelmällä rakennuslupavaiheessa, tarkennetun turbiinityyppien perusteella ja myös KorpiMatin suunnittelussa tarkentuvat tiedot huomioiden. YM mukaan ohjearvojen tarkoitus on ihmisten viihtyvyyden/terveyden turvaaminen. Yöajan ohjearvoa ei sovelleta Natura-alueille. Mallinnukset on päivitetty muutettua sijoitussuunnitelmaa vastaavasti. Löydetty muinaisjäännös ei enää sisälly kaavaalueeseen. Linnustoselvityksiä on täydennetty ja yhteisvaikutuksia on arvioitu. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 78 (82) 13.4.2015 11 YLEISKAAVAN TOTEUTUS Kaavan hyväksyy Merikarvian kunnanvaltuusto. Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman kuulutuksella. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista rakennuslupaa. Rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella sen saatua lainvoiman. Rakennusluvan lisäksi tuulivoimapuiston toteuttaminen yleensä edellyttää tai saattaa edellyttää myös muita lupia ja päätöksiä. Näitä voivat olla: Maankäyttöoikeudet ja – sopimukset Voimajohdon johtoalueen lunastuslupa Sähkömarkkinalain mukainen lupa Liittymissopimus sähköverkkoon Liittymälupa maantiehen Erikoiskuljetuslupa Lentoestelupa Ympäristölupa5 Vesilain mukainen lupa Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle Muinaismuistolain poikkeamislupa Hankkeen edellyttämiä tai mahdollisesti tarvittavia lupia ja päätöksiä on lueteltu ja käsitelty tarkemmin YVA6-selostuksessa. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta, koneistoja uusimalla käyttöikää voidaan jatkaa noin 50 vuoteen asti. Voimajohtolinjavaihtoehtojen lähistöltä havaittiin YVA – selvityksen yhteydessä yksi hautaröykkiö, Hevostori 3 (484010014), joka tulee ottaa huomioon johtokäytävän tarkemmassa suunnittelussa. 11.1 Tiestö ja pelastussuunnitelma Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Siltä osin kuin hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa on tarpeen parantaa, tulee hanketoimijan ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueelle hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Mikäli yksittäisen voimalan rakentamisen vuoksi joudutaan kaavaan merkitty tie sulkemaan muutaman päivän ajaksi, tulee järjestää korvaava kulkureitti. Alueen kulkuyhteyksien varsille on toteutettava riittävästi levikkeitä pysäköintiä ja väistöjä varten, näin vältytään tiestön tukkeentumiselta onnettomuustilanteen aikana. Kirrinnevan länsipuoleinen tieyhteys toimii tuotantoalueen palo- ja pelastusreittinä. Tieyhteyden käytöstä tuulivoimaloiden rakentamis- ja käyttöaikaiseen liikennöintiin on ilmoitettava Vapo Oy:lle hyvissä ajoin ennen tienkäytön arvioitua ajankohtaa. Vapo Oy:n yhteyshenkilönä toimii Kirrinnevan tuotantovastaava Rauno Bragge (puh: +358 20 790 4776. email: [email protected]). 5 Esim. mikäli voimaloista saattaa aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920, naapuruussuhdelaki) 17.1 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, vaatii tuulivoimala ympäristöluvan (YSL 28.2 §). Ympäristöluvan myöntämisen edellytyksenä tuulivoimalalle on, ettei sen toiminnasta aiheudu kohtuuttomia melu- tai välkevaikutuksia naapureille tai lähialueen asukkaille. 6 Ympäristövaikutusten arviointi Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 79 (82) 13.4.2015 Kuva 33: Turvetuotantoalueen palo- ja pelastusreitti Tuulivoimapuiston rakentamis- ja toimintavaiheissa on laadittava ja huomioitava pelastuslain mukaiset pelastussuunnitelmat. 11.2 Seurantaohjelma Tuulivoimapuiston YVA-menettelyn aikana toteutetut seurannat kuvaavat tilannetta ennen tuulivoimapuiston rakentamista ja niiden avulla on selvitetty ja arvioitu tuulivoimahankkeen tulevia vaikutuksia. Jatkoseurannan avulla voidaan lisätä tietoa tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnanaikaisista vaikutuksista Seurantaohjelman toteutus ja eri osa-alueiden seurannan ajoitus tulisi tarkentaa esimerkiksi tuulivoimapuiston rakennuslupaprosessin yhteydessä, jolloin hankkeen tekniset yksityiskohdat ja rakentamisen ajankohta ovat tiedossa. Seurantaohjelma on suositeltavaa koordinoida muiden alueelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimapuistojen kanssa hankkeiden yhteisvaikutusten selvittämiseksi. Seurantaohjelma ja seurantojen tulokset esitetään Marikarvian kunnalle ja VarsinaisSuomen ELY-keskukselle. Suositukset seurantamenetelmiksi: 11.2.1 Muuttolinnusto Korvennevan tuulivoimapuiston sijainti lintujen muuttoreittien vieressä mahdollistaa lintujen käyttäytymisen seuraamisen tuulivoimapuiston kohtaamistilanteissa sekä mahdollisten törmäystilanteiden tarkkailun. Alueen kautta muuttavien lintujen (esim. hanhet, joutsen, kurki, petolinnut) päämuuttojen kohdennettu ja asianmukainen tarkkailu antaa arvokasta tietoa törmäysten todennäköisyydestä ja lintujen väistöliikkeistä paikassa, missä lintuja muuttaa riittäviä määriä ja niitä voidaan havainnoida suhteellisen helposti. Muutonseurantaa on suositeltavaa tehdä kahdella peräkkäisillä kevät- että syysmuuttokausilla tuulivoimapuiston valmistumisen jälkeen. Muuttolinnustonseurannan yhteydessä alueen tuulivoimaloiden lähiympäristöä haravoidaan tuulivoimaloihin mahdollisesti törmänneiden lintujen etsimiseksi. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 80 (82) 13.4.2015 11.2.2 Pesimälinnusto ja lähialueen suuret linnut Pesimälinnuston sekä lähiseudun suurien lintujen (erityisesti sääkset, merikotkat ja kaakkurit) seurannassa voidaan käyttää samoja menetelmiä kuin YVA- ja kaavoitusmenettelyn aikana toteutetussa seurannassa. On suositeltavaa keskittyä seuraamaan suojelullisesti arvokkaiden lajien pesimäkantaa ja niissä tapahtuvia muutoksia hankealueen linnustollisesti arvokkailla osilla. Suositeltavaa on tehdä toistaa seuranta 1-3 vuotena, mutta keston määrittelee lopulta hankkeen alkuvaiheessa havaittavat vaikutukset. 11.2.3 Lepakot Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen lepakkopopulaatiolle voidaan seurata samoin menetelmin kuin YVA-menettelyn aikana. Muuttolinnustoseurannan yhteydessä voidaan etsiä myös mahdollisia kuolleita lepakoita tuulivoimaloiden lähiympäristöstä. 11.2.4 Riistalajisto ja metsästys Tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen riistakantoihin ja metsästyskäytäntöihin voidaan seurata haastattelemalla alueella toimivan metsästysseuran jäseniä ja vertailemalla tuulivoimapuiston rakentamista edeltävän ja sen jälkeisen ajan saalistilastoja, mikäli sellaisia on saatavilla. 11.2.5 Muu seuranta Lähialueen asukkaille voidaan toteuttaa asukaskysely tuulivoimapuiston vaikutusten kokemisesta tuulivoimapuiston toiminnan aloittamisen jälkeen. Lähtö- ja vertailukohtana voidaan käyttää YVA-ohjelman asukaskyselyä. Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia seurataan lisäksi tuulivoimapuistosta ja sen mahdollisista häiriöistä mahdollisesti annettavien palautteiden perusteella. Tarvittaessa voidaan suorittaa melumittaukset, joissa tulee ottaa huomioon ympäristöhallinnon ohjeet 3/2014 ”Tuulivoimaloiden melupäästön todentaminen mittaamalla” ja 4/2014 ”Tuulivoimaloiden melutason mittaaminen altistuvassa kohteessa”. 11.2.6 Viestintäyhteydet Yksittäisissä tapauksissa tuulivoimalat saattavat aiheuttaa häiriöitä antenniTVvastaanottoon. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään (LiVM 10/2014 vp – HE 221/2013 vp) todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriön aiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. 11.3 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat YVA – menettelyn yhteydessä hankkeesta on laadittu useita kuvasovitteita, jotka havainnollistavat tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan. Korvenneva_Selostus_072.docx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 81 (82) 13.4.2015 12 YHTEYSTIEDOT Osayleiskaavan valmistelun etenemistä voi seurata Merikarvian kunnan internet-sivuilla www.merikarvia.fi. Mielipiteet ja muistutukset osoitetaan Merikarvian kunnanhallitukselle. Merikarvian kunta Merikarvian kunnanhallitus Kauppatie 40, 29900 Merikarvia [email protected] p. 044 7246 333 kehittämisjohtaja Jorma Huuhtanen [email protected] p. 044 7246 302 Kaavoituskonsultti FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Puistokatu 2 A, 40100 Jyväskylä Arkkitehti Tuomo Järvinen puh. 040 753 1524 [email protected] Korvenneva_Selostus_072.docx
© Copyright 2024