Jkl.fi Kaavakartat Vesihuolto Vesihuollonkehittamissuunnitelma
Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma 2013-2030 2.3.2015 Raporttiin nähtävilläolon jälkeen lisättyjen värien selitys: - punaisella – pienempiä tekstikorjauksia - vihreällä – lausuntojen ja muistutuksen aiheuttamat muutokset JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 1 JOHDANTO ......................................................................................................................................................... 4 2 VESIHUOLLON NYKYTILA ..................................................................................................................................... 5 2.1 YLEISKUVAUS SUUNNITTELUALUEESTA JA KAAVOITUSTILANNE ............................................................................................... 5 2.2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN KEHITYSNÄKYMÄT ......................................................................................................................... 5 2.3 VESIHUOLTO KUNNAN ALUEELLA .................................................................................................................................... 5 2.3.1 Keskitetty vedenhankinta ja –jakelu............................................................................................................... 5 2.3.2 Vedenhankinta omalta alueelta ..................................................................................................................... 6 2.3.3 Vesihuoltoverkosto ......................................................................................................................................... 8 2.3.4 Jäteveden käsittely ......................................................................................................................................... 9 2.3.5 Vesihuolto toiminta‐alueiden ulkopuolisilla alueilla .................................................................................... 11 2.4 VESIHUOLLON YHTEISTYÖ ............................................................................................................................................ 12 2.5 VESIHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN ................................................................................................................................. 13 3 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET ......................................................................................... 14 3.1 VESIHUOLLON YLEISET TAVOITTEET ............................................................................................................................... 14 3.2 YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT ........................................................................................................................................... 14 3.2.1 Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet .................................................................. 14 3.2.2 Pinta‐ ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta ................................................. 17 Pintavesien suojelun kehitysnäkymät .......................................................................................................................... 17 Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät .......................................................................................................................... 17 Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta ................................................................. 18 3.3 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET NYKYISILLÄ TOIMINTA‐ALUEILLA .................................................................................... 19 3.3.1 Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta ............................ 19 3.3.2 Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet ....................................................................................................... 20 3.3.3 Vesihuoltoverkoston laajentaminen ............................................................................................................. 20 3.3.4 Vesihuoltoverkoston kunto ........................................................................................................................... 21 3.3.5 Vesijohtoverkoston rakenteellinen toimintavarmuus ja veden laatuhäiriöt ................................................ 22 3.3.6 Jäte‐ ja hulevesiviemäriverkostojen rakenteellinen toimintavarmuus ......................................................... 23 3.3.7 Jäteveden laatuhäiriöt.................................................................................................................................. 23 3.3.8 Jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet ....................................................................................................... 23 3.4 VESIHUOLLON KEHITTÄMISTARPEET JA ‐MAHDOLLISUUDET TOIMINTA‐ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA ................................. 24 3.5 VARAUTUMINEN POIKKEUSTILANTEISIIN ......................................................................................................................... 24 3.6 KYTKEYTYMINEN MUUHUN SUUNNITTELUUN JA YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMISEEN ....................................................... 25 3.7 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET ..................................................................................................................... 25 4 VESIHUOLTOLAISTOSTEN MERKITTÄVIMPIÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ ......................................................... 26 5 SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN ..................................................................................................... 27 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................................................................................................. 27 6.1 6.2 7 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET ...................................................................................................................................... 27 MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA IHMISIIN ........................................................................... 28 YHTEENVETO .................................................................................................................................................... 29 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Vesihuollon Vesihuollon Vesihuollon Vesihuollon nykytilanne: vesijohtokartta nykytilanne: jätevesiviemärikartta nykytilanne: hulevesiviemärikartta kehittämistarpeet vuonna 2013-2030 Liitteet. 1. Jyväskylän pohjavesialueet 2. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja määräyksiä Muut selvitykset (ei liitteinä) Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelma 2011-2030; 2011 Ramboll JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 1 JOHDANTO Vesihuoltolain muutos tuli voimaan 1.9.2014. Vanhan lain pykälän 2 momentin 3 säännökset vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on poistettu uudesta vesihuoltolaista. Momenttien mukaisilla kehittämissuunnitelmilla ei ole oikeudellista sitovuutta. Muutoksella lisättiin kuntien valinnanvaltaa siitä, miten se täyttää 1 momentissa tarkoitetun velvollisuuden vesihuollon yleiseen kehittämiseen. Halutessaan kunta voisi edelleen laatia ja pitää ajan tasalla kehittämissuunnitelman. Muutoksella vähennettiin kuntien lakisääteisten velvoitteiden määrää hallituksen 29 päivänä marraskuuta 2013 rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisesta tekemän päätöksen mukaisesti. Edellinen Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2004. Tällöin Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta olivat vielä omia kuntiaan. Vuonna 2011 laadittiin Jyväskylän seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma. Alueellisen kehittämissuunnitelman suunnittelutyöryhmässä olivat edustettuina Jyväskylän Energia Oy:n, Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:n (myöhemmin Jyväskylän Energia ja JSPuhdistamo) lisäksi Laukaan kunta, Muuramen kunta, Uuraisten kunta ja Keski-Suomen ELYkeskus. Alueellisessa kehittämissuunnitelmassa konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Tämä vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys on laadittu Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian ja JS-Puhdistamon toimesta. Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on laadittu vuosien 2013 - 2014 aikana. Suunnittelun aikana on pidetty useita kokouksia, joihin on osallistunut Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän Energian, JS-Puhdistamon, Keski-Suomen ELY:n sekä Ramboll Finland Oy:n edustajia. Suunnitelmasta tullaan pyytämään lausunnot naapurikunnilta, alueen vesiosuuskunnilta, kaupungin eri lautakunnilta, alueelliselta pelastuslaitokselta sekä alueelliselta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. 4 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 2 VESIHUOLLON NYKYTILA 2.1 Yleiskuvaus suunnittelualueesta ja kaavoitustilanne Suunnittelualue kattaa Jyväskylän kaupungin alueen. Jyväskylän väkiluku on 134 658 (31.12.2013). Pinta-alaltaan kaupunki on 1 466,5 km2. Jyväskylä kuuluu n. 178 000 asukkaan Jyväskylän seutukuntaan. Jyväskylän rajanaapureita ovat Laukaa, Muurame, Uurainen, Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka ja Jämsä. Suunnittelualueella toimii 18 vesihuoltolaitosta ja Puolustusministeriön alainen Luonetjärven varuskunnan vesihuoltolaitos. Keskitetystä jätevedenkäsittelystä vastaa JS-Puhdistamo. Jyväskylässä vahvistettuja lainvoimaisten asemakaava-alueiden pinta-ala on n. 9000 ha eli 8 % maapinta-alasta. 2.2 Lainsäädäntö ja sen kehitysnäkymät Lainsäädäntö ohjaa pitkälti vesihuoltoa ja sen tulevaisuuden suuntaviivoja sekä luo puitteet tämän kehittämissuunnitelman sisältöön. Lainsäädännössä on velvoitteita kunnalle, vesihuoltolaitokselle, kiinteistönomistajalle ja valvontaviranomaiselle. Vesihuoltolain 2. luku käsittelee vesihuollon kehittämistä ja järjestämistä. Vesihuoltoon liittyvää lainsäädäntöä ja sen kehitysnäkymiä on esitelty enemmän liitteessä 2. 2.3 2.3.1 Vesihuolto kunnan alueella Keskitetty vedenhankinta ja –jakelu Jyväskylän kaupungin alueella keskitetystä vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energia on kaupungin omistama vesihuolto- ja energiayhtiö. Taulukossa 2.1 on esitetty suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitosten sijainnit selviävät nykytilannekartoista 1 ja 2. 5 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Taulukko 2.1. Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset. Vesihuoltolaitos Vedenhankinta ja jätevesien johtaminen Jyväskylän Energia Vedenhankinta hoidetaan usealla vesilaitoksella ja jätevedet käsitellään JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamoilla. Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Hyrkkölän vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan kautta. Kärkisten vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Moksin vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian raakaveteen Oittilan vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Osa alueesta liitetty Jyväskylän Energian jätevesiviemäriin. Putkilahden vesisosuuskunta Oma talousvedenhankinta. Putkilahden vedenottamo ja pienpuhdistamo. Muuramen Rannankylän ja Isolahden veMuuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäsiosuuskunta riin. Myös Tikkalan oma ottamo. Kuikan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Leppälahti-Savio vesihuolto-osuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Oravasaaren vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesijohto on vesiosuuskunnan omistuksessa. Peltosuon vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Purola-Lahdenpohjan vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Vesankajärven vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Ykshaukisen vesiosuuskunta Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen ja viemäriin. Tikka-Mannilan vesihuoltoyhtymä Liitetty Jyväskylän Energian talousveteen. Ruokomäentien vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. Rajahongan vesiosuuskunta Muuramen talousvesi. Liitos Muuramen jätevesiviemäriin. 2.3.2 Vedenhankinta omalta alueelta Vedenhankinnan järjestämisestä Jyväskylän kaupungin alueella vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Vedenkulutus katetaan pääosin Jyväskylän Energia Oy:n vedenottamoiden tuotolla, joista isoimmat ovat Vuonteen tekopohjavesilaitos, Viitaniemen pintavesilaitos, Kaivovesi/Janakka, Pekonniemen pohjavedenottamo, Liinalammen pohjavedenottamo, Vesangan pohjavedenottamo ja Vihtakankaan pohjavedenottamo. Tikkakosken alueella on Puolustusministeriöllä oma vesilaitos ja Köntyslammen vedenottamo. Muutamalla vesiosuuskunnalla on lisäksi oma pienempi vedenottamo. Vuoden 2013 alusta Jyväskylän vedestä yli 92 % saadaan kolmelta suurelta vesilaitokselta. Taulukko 2.2. Jyväskylän vedenhankinta. Vedenhankintapaikka Vuonteen tekopohjavesilaitos Viitanimen pintavesilaitos Pekonniemen pohjavedenottamo Kaivovesi/Janakka, rantaimeytyslaitos Suuruskankaan pohjavedenottamo, Muurame Laukaan vedenottamot Vihtakankaan vedenottamo Vesangan vedenottamo Liinalammen vedenottamo Vesiosuuskuntien omat pienet vedenottamot Palokka-Kirri pohjavedenottamo, suljettu Köntyslammin pohjavedenottamo, puolustusministeriö Raakavesilähde Kuusveden pintavesi Tuomiojärven pintavesi pohjavesi Leppäveden pintavesi, pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi pohjavesi 6 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Taulukko 2.3. Jyväskylän alueella sijaitsevat käytössä olevat vedenhankintalähteet Ottamo, Pohjavesialue (pva)/pintavesi PumpLupa Vesihuoltolaitos paus m3/d 3 m /d nykytilanne Ottamokapasiteetti m3/d Vuonteen tekopohjavesilaitos. Kuusveden pintavesi. Jyväskylän Energia 10 00015 000 15 000 +1 000 20 000 Kaivovesi-Janakka -vedenottamo, osin Leppäveden pintavettä. Jyväskylän Energia Viitaniemen pintavesilaitos, Tuomiojärven pintavesi Jyväskylän Energia Pekonniemen pohjavedenottamo, Keljonkankaan pva Jyväskylän Energia Liinalammen pohjavedenottamo, Liinalammin pva Jyväskylän Energia Vesanka, pohjavedenottamo, Vesangan pohjavesialue Jyväskylän Energia Vihtakangas pohjavedenottamo, Vihtakankaan pva Jyväskylän Energia Köntyslammen pohjavedenottamo, Köntyskankaan pva. Puolustushallinto. Tikkalan pohjavedenottamo. Tikkalan pohjavesialue Tikkalan vesiosuuskunta Putkilahden pohjavedenottamo. Putkilahden pohjavesialue Putkilahden vesiosuuskunta Pitkäkorven pohjavedenottamo Oittilan vesiosuuskunta Lehtimäenkankaan pohjavedenottamo (rakenteilla) Etelä-Korpilahden vesiosuuskunta 6 0009 000 4 00012 000 1 000 12 000* 10 000 25 000 12 000/ 25 000** 700 750 200 400 500 220 1 000+ 500 1 500 7 - 1-2 - 2 200 *enintään 8400 m3/d tekopohjavettä neljännesvuosikeskiarvona **aktiivihiilisuodatus/flotaatiokäsittely Pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta erityisen tärkeitä alueita, joita käytetään tai voidaan tulevaisuudessa käyttää vedenhankinnassa. Näillä alueilla mm. viemäriverkosto sekä hajaasutuksen jätevedenkäsittely on oltava kunnossa. Jyväskylän pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevissa nykytilannekartoissa ja liitteessä 1. Kantakaupungin, Palokan ja Vaajakosken alueelle talousvesi toimitetaan pääasiassa Vuonteen tekopohjavesilaitokselta, Kaivovesi-Janakka –pohjavesilaitokselta sekä Viitaniemen pintavesilaitokselta. Vesangan, Liinalammen, Pekonniemen pohjavedenottamoilta toimitetaan talousvettä ko. ottamoiden lähialueiden tarpeisiin. Säynätsaloon toimitetaan Muuramen kunnan pohjavettä ja kantakaupungin alueen talousvettä. Korpilahden alueelle vesi tuotetaan Vihtakankaan pohjavesilaitokselta. Vuonteen tekopohjavesilaitoksesta vesi johdetaan Jyväskylän kaupungin ja Laukaan Vihtavuoren verkostoihin. Vuonteen tekopohjavesilaitoksen raakavesi otetaan Rautalammin reittiin kuuluvasta Kuusvedestä. Tekopohjaveden muodostus tapahtuu Kiikkuharjun ja Muorinmäen alueilla. 7 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Viitaniemen pintavesilaitoksella tuotetaan Tuomiojärvestä talousvettä. Kaivoveden/Janakan vesilaitoksen laajennus ja saneeraus valmistui keväällä 2013. Pekonniemen pohjavedenottamolta tuotetaan talousvettä pääasiassa Keljonkankaan alueelle ja Keljonlahden voimalaitokselle. Vihtakankaan pohjavedenottamolla (Korpilahti) tuotetaan vettä Korpilahden taajaman alueelle sekä useille vesiosuuskunnille. Vihtakankaan vedenottamo on Korpilahden taajaman ainoa vesilähde. Liinalammen pohjavedenottamolla (Tikkakoski) tuotetaan vettä Tikkakosken alueelle. Vesangan pohjavedenottamolta toimitetaan talousvettä Kuohu–Vesanka–Ruoke –alueelle. Kaavio 2.1. Veden hankintalähteet ja osuudet vuonna2013. Jyväskylän kaupungin alueelle talousveden tuotanto oli vuonna 2013 keskimäärin 23 400 m3/d. Lähde: JE. 2.3.3 Vesihuoltoverkosto Vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoista vastaavat Jyväskylän Energia ja vesiosuuskunnat. Jyväskylän Energian ja vesiosuuskuntien vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostot on esitelty liitekartoissa 1 ja 2. Vesihuoltoverkoston vanhimmat käytössä olevat osat on rakennettu 1910-30-luvulla, vanhimmat osat sijaitsevat keskustassa ja sen välittömässä läheisyydessä. 8 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Vanhemmassa vesijohtoverkostossa käytettyjä putkimateriaaleja ovat mm. Mannesmann, Himanit ja harmaa valurauta. 1970-luvulta alkaen verkostot on rakennettu SG-valuraudasta, PVC ja PE-muovista. Lutakon alueella, missä saattaa olla saastuneita maita, putkimateriaalina on käytetty ruostumatonta terästä. Viemäri- ja sadevesiviemäriverkoston vanhimmat osat on rakennettu betonista, 1970-luvulta alkaen on muovi korvannut betonirakenteet lukuun ottamatta suurimpia nimelliskokoja. Pääosa taajama-alueiden paineenkorotus- ja jätevesipumppaamoista on toteutettu ns. huoltotilallisina ratkaisuina ja jätevesipumppaamojen imualtaat on tehty paikalla valettuina tai uppokaivona toteutettuina betonirakenteina. Vain toissijaisissa kohteissa on käytetty lujitemuovisia uppopumppaamoja. Taajama-alueiden jätevesipumppaamot, paineenkorotuspumppaamot, ylävesisäiliöt ja osa paineenalennusasemista on liitetty Jyväskylän Energian automaatiojärjestelmään, jonka päävalvomo on Viitaniemen pintavesilaitoksella. Jätevesiviemäriverkostoihin on liitetty lisäksi pienehköjä kiinteistöjen omistamia ja ylläpitämiä jätevesipumppaamoita. Kiinteistökohtaisia pumppaamoja käytetään yleisesti haja-asutusalueilla vesiosuuskuntien verkostoissa, mutta yksittäistapauksissa menetelmää sovelletaan myös Jyväskylän Energian verkostossa. Useiden Jyväskylässä sijaitsevien vesiosuuskuntien jätevedet johdetaan Nenäinniemen puhdistamolle. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle johdetaan myös muutaman vesiosuuskunnan jätevedet. Jyväskylän kaupungin alueella hulevesiviemäröinnin toteutustapa vaihtelee alueittain. Nykyistä hulevesiviemäröintiverkostoa on esitelty liitekartassa 3. Hulevesiviemäröintiä on toteutettu ainakin seuraavilla periaatteilla: ‐ erillinen hulevesiviemäröinti ‐ sekaviemäröintijärjestelmällä ‐ hulevesien johtaminen kadun/tien sivuojaan tai puisto/metsäalueelle Vuonna 2011 valmistuneen Jyväskylän kaupungin hulevesiohjelman mukaan ympäristöä tulee rakentaa ja ylläpitää siten, että runsaasti hulevesiä muodostavia pintoja sekä laatuhaittaa aiheuttavia tekijöitä olisi mahdollisimman vähän. Sade- ja sulamisvedet tulee hyödyntää kasteluun tai muuhun käyttöön tai imeyttää tonteilla ja yleisillä alueilla, jos maaperän laatu ja muut olosuhteet sallivat. 2.3.4 Jäteveden käsittely Jyväskylän alueelta kerättyjen jätevesien puhdistamisesta huolehtii pääosin JS-Puhdistamo. JS-Puhdistamo on kunnallinen osakeyhtiö, jonka omistavat - Jyväskylän kaupunki 87 % - Laukaan kunta 8,7 % - Muuramen kunta 4,3 % Yhtiöllä on kaksi jätevedenpuhdistamoa: Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo sekä Korpilahden jätevedenpuhdistamo. Putkilahden vesiosuuskunnalla on oma pienpuhdistamo Putkilahden kylässä. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle johdetaan pääosa Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan jätevesistä. Lisäksi Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa puhdistetaan myös Uuraisten kunnan viemäriverkostosta tulevat jätevedet. Yhtiöllä on Uuraisten kunnan kanssa erillinen palvelu9 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ sopimus jätevesien puhdistamisesta. Lisäksi Nenäinniemeen johdetaan jätevesiä myös Petäjäveden Kintauden kylästä sekä vähäisiä määriä Toivakan Syvälahdesta. Vuonna 2013 Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolta johdettiin Päijänteeseen n. 14,2 miljoonaa m3 käsiteltyä jätevettä. Jätevettä puhdistettiin vuonna 2013 4,3 % vähemmän kuin vuonna 2012. Jyväskylän alueelta jätevettä syntyy keskimäärin 32 000-36 000 m3/vrk (Jyväskylän Energian osuus tulovirtaamasta). Laskuttamattomia vuotovesien osuus Jyväskylän alueen jätevesistä on ollut n. 38 %. Nenäinniemen jätevedenpuhdistamo on saavuttanut pääsääntöisesti vuosittain sille asetetut nykyiset lupaehdot. Puhdistuksessa syntyvät lietteet käsittelee Mustankorkea Oy. JS-Puhdistamo toiminta kuuluu ympäristönsuojelulain soveltamisalaan. Itä-Suomen ympäristölupavirasto teki 17.8.2009 päätöksen Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta. Valituskierroksen jälkeen Korkein hallinto-oikeus antoi asiasta lainvoimaisen päätöksensä 16.10.2013. Nykyisen, vielä 31.12.2017 saakka voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset lupaehdot Pitoisuus enintään Käsittelyteho vähintään BOD7ATU 12 mg O2/l 92% Kokonaisfosfori 0,5 mg/l 92% Kiintoaine 30 mg/l CODCR 125 mg/l 75% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Korkeimman hallinto-oikeuden 16.10.2013 tekemän lainvoimaisen lupapäätöksen mukaiset lupaehdot. Lupaehdot astuvat voimaan 1.1.2018. BOD7ATU Kokonaisfosfori Kiintoaine CODCR Ammoniumtyppi Pitoisuus enintään 10 mg O2/l 0,3 mg/l 10 mg/l 80 mg/l 4 mg/l Käsittelyteho vähintään 96% 96% 90% 90% 80% Lupaehdot tulee saavuttaa neljännesvuosijaksoilla. Hygienisointivaatimus: Jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdettava jätevesi on hygienisoitava siten, että puhdistamolta vesistöön johdettavassa vedessä on saavutettava 1.4. – 30.11. välisenä aikana fekaalisten koliformien ja enterokokkien osalta vähintään keskimäärin 90 %:n poistuma verrattuna puhdistamolle tulevan jäteveden mikrobipitoisuuteen. Uusien lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavaa laajennusinvestointia Nenäinniemen puhdistamolle. Laajennusinvestoinnin toteutus aloitetaan vuonna 2016. Korpilahden jätevedenpuhdistamolla käsitellään Korpilahden alueelta kerätyt jätevedet. Jätevesiä käsiteltiin vuonna 2013 yhteensä n. 0,23 milj m3 (621 m3/d). Puhdistamon mitoitusvirtaama on n. 720 m3/d. 10 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Puhdistamon 6/2014 saadun uudenympäristöluvan ehdot ovat (voimassa toistaiseksi): - BOD7 (ATU) 12 mg/l 92 % - Kokonaisfosfori 0,8 mg/l 92 % – Kiintoaine 10 mg/l 90 % – CODCR 125 mg/l 75 % Sekä Nenäinniemen että Korpilahden jätevedenpuhdistamojen jätevedet johdetaan Päijänteeseen. 2.3.5 Vesihuolto toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella vedenhankinta ja jätevesien käsittely on toteutettu kiinteistökohtaisin järjestelyin. Kaivovesien laadussa tai määrässä on paikoin puutteita. Riittävä vedensaanti on tavallisesti turvattavissa porakaivolla. Ongelman on kuitenkin joillakin alueilla esiintyvät haitta-aineet, esimerkiksi arseeni ja fluori. Lisäksi veden rauta- ja mangaanipitoisuus on joillakin alueella korkeaa. Rengaskaivotaloudet kohtaavat veden puutetta erityisen kuivina vuosina. Poikkeustilanteissa vedensaannin vaihtoehtona on kuljetettu vesi. Haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamista koskeva asetus edellyttää, että vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla käytössä olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmästä on laadittuna selvitys sekä järjestelmän käyttö- ja huolto-ohje. Laatiminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Ympäristöhallinnon sivulta löytyy selvityksen tekoa varten lomake (www.ymparisto.fi > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto > Haja-asutuksen jätevedet > Selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje). Jätevesien käsittelyjärjestelmän on oltava sellainen, että sillä voidaan normaalioloissa saavuttaa asetuksen mukainen puhdistustaso. Käytännössä jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ovat kiinteistöjen yhteinen taikka kiinteistökohtainen pienpuhdistamo, maasuodattamo tai -imeyttämö. Kompostoivat käymälät ovat suositeltavia, mutta silloinkin pesuvedet on suodatettava tai imeytettävä. Vähäiset jätevedet (ns. kantovesi) voidaan johtaa puhdistamatta maahan, jos siitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristönsuojelumääräyksiä ja vyöhykejakoa on päivitetty vuonna 2013. Linkki jätevesien käsittelyvyöhykkeisiin löytyy kaupungin ympäristönsuojelun nettisivuilta osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/vesiensuojelu/haja_asutuksen_jatevedet Jätevesisäädökset ja -määräykset koskevat heti uudisrakentamista sekä kiinteistöjä, joilla tehdään lupaa tai ilmoitusta edellyttäviä korjauksia tai muutoksia. Tällöin kunnan rakennusvalvontaviranomainen hyväksyy jätevesijärjestelmää koskevan suunnitelman. Ennen vuotta 2004 rakennetut käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee korjata ajan tasalle 15.3.2016 mennessä. Mikäli alueelle on määritelty vesihuollon kehittämissuunnitelmassa tavoiteaikataulu, jossa alueelle rakennetaan keskitetty vesihuolto, voi kiinteistö anoa väliaikaista vapautusta jätevesijärjestelmien kunnostuksesta. Kiinteistönomistajat, jotka asuvat omistamallaan kiinteistöllä vakituisesti ja ovat täyttäneet 68 vuotta ennen 9.3.2011, saavat vapautuksen kiinteistön jätevesien käsittelyjärjestelmän puhdistustasovaatimuksista. Vesihuollon toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla on arvioitu olevan noin 2790 asuinrakennusta ja 2990 lomarakennusta. Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi on toteuttanut jätevesineuvontaa noin 750 haja-asutusalueen kiinteistölle, joista 250 sijaitsee pohjavesialueilla. Neuvonta on suunnattu ranta-alueille, pohjavesialueille ja vesiensuojelullisesti tärkeälle Tourujoen valuma11 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ alueelle. Jätevesineuvontaa on ollut mahdollista saada myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun jätevesineuvonta Keski-Suomessa -hankkeen kautta. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät eivät täytä nykyisen jätevesiasetuksen normeja noin puolella pohjavesialueilla tarkistetuista kiinteistöistä. Kaavio 2.2. Pohjavesialueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tilanne (Ympäristöpalvelu Tuija Manerus 2011). Vesihuollon kehittämistarpeet haja-asutusalueella kohdentuvat seuraaviin alueisiin: - Putkilahden pohjavesialue Laurinniemi Asemakaavan läheisyyteen sijoittuvat alueet, joissa on vesihuollon kehittämistarvetta: - 2.4 Kaunisharjun pohjoisosa, joka sijoittuu lähelle asemakaava-aluetta Lehtoniemi Alvajärven rannalla Rippalanmäki ja Ruokkeentien varsi Tyyppälänjärven alue Vesihuollon yhteistyö Suunnittelualueen vesihuoltolaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä naapurikuntien vesilaitosten kanssa. Yhteistyö on ollut pääasiassa sopimuspohjaista. Kuntien vesilaitosten väliset vedentoimitukset ja jäteveden johtamiset on hoidettu erillisillä sopimuksilla. Periaatteena on, että laitokset ja johdot ovat sen kunnan vesilaitoksen omistuksessa ja hallinnassa, jonka alueella ne sijaitsevat. Toinen kunta voi ostaa kapasiteettivarauksen naapurikunnan laitoksiin ja johtoihin, minkä jälkeen investointikustannukset jaetaan kapasiteettivarausten suhteessa. Käyttökustannukset laskutetaan naapurikunnilta mitatun käytön ja todellisten käyttökustannusten perusteella. Laukaa-Jyväskylä – vesihuoltohankkeen yhteydessä vuonna 1994 Jyväskylän kaupunki on ostanut 1300 m3/d kapasiteettivarauksen Laukaan pohjavedenottamoihin. Laukaasta saatu vesimäärä on ollut viime vuosina noin 500–700 m3/d. 12 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Jyväskylän kaupunki on ostanut vuonna 1994 Muuramen kunnalta Suuruskankaan pohjavedenottamon saneerauksen yhteydessä 850 m3/d kapasiteettivarauksen. Suuruskankaan pohjavettä on johdettu Kinkovuori-Säynätsalon alueelle tarvittava määrä eli n. 500 m3/d. Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisten sopimusten perusteella toimittamaan talousvettä: - Jatkuvasti Laukaan kunnan Lievestuoreen taajamaan, Vuonteen ja Tarvaalan alueelle sekä vähäisiä määriä Vehniään (n. 350–450 m3/d) - Kriisitilanteissa Laukaan kunnan Leppäveden, Vihtavuoren ja kirkonkylän taajamiin Jyväskylän Energia on sitoutunut erillisillä sopimuksilla toimittamaan talousvettä usealle alueen vesiosuuskunnille sekä vastaanottamaan näillä alueilla keskitetysti kerätyt jätevedet (vrt. taulukko 2.1). Muutama vesiosuuskunta on liittynyt Muuramen kunnan vesi – ja viemäriverkostoon. Jyväskylän Energia toimittaa vettä myös Petäjäveden Kintauden vesiosuuskunnalle. Oravasaaren vesiosuuskunnan verkosto, joka ostaa veden Jyväskylän Energialta, ulottuu Toivakan puolelle. Jyväskylästä Uuraisiin on olemassa yhdysvesijohto kriisiajan vedenhankintaa varten. Pääosa Muuramen ja Laukaan kuntien jätevesistä käsitellään JS- Puhdistamo Nenäinniemen jätevedenpuhdistamossa. Myös Uuraisten keskitetysti kerätyt jätevedet johdetaan Nenäinniemeen puhdistettavaksi. 2.5 Vesihuollosta tiedottaminen Tiedottaminen tapahtuu hyväksyttyjen tiedotussuunnitelmien mukaisesti. Jyväskylän Energia ja muut vesihuoltolaitokset vastaavat kukin omalta osaltaan vesihuoltoa koskevasta tiedottamisesta vesihuoltolain 16 § mukaisesti. Vesihuoltolaitoksen tulee tiedottaa riittävästi laitoksen toimittaman talousveden laadusta ja jäteveden puhdistuksen tasosta sekä siitä, miten vesihuollosta perittävät maksut muodostuvat. 13 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 3 VESIHUOLLON TAVOITTEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Vesihuollon yleiset tavoitteet Vedenhankinnan keskeisenä tavoitteena on hyvälaatuisen, terveellisen ja riittävän talousveden turvaaminen asutukselle ja elinkeinotoiminnoille. Vesihuoltopalveluiden toteutustapoja valittaessa määräävä tekijä on palveluiden teknisen toteutettavuuden lisäksi kokonaistaloudellisuus palveluiden koko elinkaaren aikana. Vedenhankinnan ja jakelun varmuuden pitäminen hyvänä. - Vesijohtoverkoston kapasiteettiselvitykset pidetään ajan tasalla voimakkaasti kasvavassa kaupungissa. - Vedenjakelun valmius- ja turvallisuusriskisuunnittelua jatketaan jatkuvana prosessina. - Hulevesien ja jätevesien hallintaan panostaminen raakavesilähteiden suojaamiseksi. - Pohjavesien suojelusuunnitelmien ajan tasalla pitäminen ja niiden myötä esiin nousseet kehittämistoimenpiteet. Vesihuollon yleisen kehittämisen jatkaminen yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteistyötä pyritään parantamaan entisestään. - Kaupungin alueellinen ja kuntakohtainen kehittämissuunnitelma pidetään ajan tasalla Alueellisen yhteistyön edellytysten huomiointi vesihuollon edistämisessä. Vesihuoltoverkostojen saneeraukset toimintavarmuuden parantamiseksi sekä terveys- ja ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. - Resurssointia nykyisten verkostojen saneeraukseen on lisättävä. - Vuotovesien määrää pyritään vähentämään. Vesijohtoverkostojen ja viemäriverkostojen oikea-aikaisen ja oikean saneeraustavan valinnan edistäminen kunkin vesihuoltolaitosten verkostojen kattavin saneeraussuunnitelmin. - Putkien hajoamiset aiheuttavat ongelmia ja riskitilanteita. - Veteen upotettujen paineviemärien kuntokartoitukset. Vesilaitosten taloudellisen ja teknisen toiminnan varmistaminen tulevaisuudessa Jätevesien puhdistuksen tehostaminen vastaamaan tiukentuvia lupaehtoja. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto ja sen jatkaminen. Tiedotuksen ja neuvonnan kehittäminen haja-asutuksen jätevedenkäsittelyyn liittyen. Suunnittelualueen kehittämistarpeita on käsitelty laajemmin alla tässä luvussa. Toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi on käsitelty luvussa 4. 3.2 Yleiset kehitysnäkymät 3.2.1 Asukasmäärän, vedenkulutuksen ja jätevesimäärän ennusteet Jyväskylän kaupungin väestöennusteen 2012-2030 mukaan vuonna 2030 Jyväskylässä on noin 150 000 asukasta. 14 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Kaavio 3.1.Jyväskylän väestökehitys ja väestöarvio vuosina 1980-2040. Kaaviossa 3.2. on esitetty Jyväskylän kaupungin asukasluvun kehittyminen suuralueittain vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaisesti voimakkaimmin kasvavia suuralueita ovat Keljo, kantakaupunki ja Palokka-Puuppola. Kuva 3.1. Jyväskylän suuralueet. 15 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Kaavio 3.2. Jyväskylän väestöennuste suuralueittain vuoteen 2030. Vedenkulutusennuste Jyväskylässä on vuonna 2030 noin 29 000 m3/d (vrt. kaavio 3.3) 30000 29000 28000 27000 Korpilahti Säynätsalo 26000 keskusta 25000 24000 23000 tilanne 2020 2030 Kaavio 3.3. Jyväskylän vedentarve-ennuste (m3/d) vuoteen 2030. . Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän on arvioitu kasvavan nykyisestä 35000-45000 m3/d tasolle n. 50 000 m3/d vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä vuotovesien tulvahuiput ovat jopa yli 80 000 m3/d. Korpilahden jätevedenpuhdistamolle tulevan jätevesimäärän on ennustettu kasvavan nykyisestä 700-800 m3/d noin 900 m3/d. 16 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 3.2.2 Pinta- ja pohjavesien suojelun kehitysnäkymät vesihuollon näkökulmasta Pintavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pintavesien suojelua on vesihuollon näkökulmasta tarkasteltava vedenhankinnan lähteenä sekä jätevedenpuhdistamojen ja haja- ja loma-asutuksen jätevesikuormituksen vastaanottajana. Myös hulevesien mukana pintavesiin kulkeutuu kuormitusta. Tuomiojärvi, Kuusvesi ja Leppävesi ovat tärkeitä pintavedenoton kannalta. Vedenhankinnan kannalta tärkeälle Tuomiojärvelle on vuonna 2012 laadittu kunnostussuunnitelma, jonka tavoitteena on järven hyvän ekologisen tilan saavuttaminen vuoteen 2021 mennessä. Tuomiojärven valuma-alueelle on laadittu myös hulevesien hallinnan suunnitelmaa. Lisäksi Tuomiojärven valuma-alueella sijaitsee kiinteistökohtaisten jätevesiratkaisujen varassa olevia kiinteistöjä. Näille nk. Rippalanmäen alueen kiinteistöille on laadittu suunnitelma 2006 haja-asutuksen jätevesikuormituksen vähentämiseksi. Kuusveden ja Leppäveden valuma-alueella sijaitsevista riskeistä olisi laadittava erilliset selvitykset. JS-Puhdistamon jätevedenpuhdistamot purkavat käsitellyt jätevetensä Pohjois-Päijänteeseen. Nenäinniemen jätevedet virtaavat talvella alus- ja välivedessä ja aiheuttavat ravinnepitoisuuksien, erityisesti ammoniumtyppipitoisuuden nousua Päijänteen Poronselällä. Alkukesällä jätevedet kulkeutuvat päällysvedessä ja nostavat jonkin verran sen fosforipitoisuuksia. Korpilahden puhdistamon vaikutuksia ei purkuvesistössä ollut vuonna2011 havaittavissa. (Pohjois-Päijänteen yhteistarkkailu vuonna 2011, Jyväskylän yliopisto). Jätevedenpuhdistamojen kuormitus Päijänteeseen on tulevaisuudessa pienenemässä tiukentuvien lupaehtojen vuoksi, vaikka Jyväskylän seudun asukasmäärä jatkuvasti on kasvamassa. Hulevesien hallintaa on kehitetty suunnittelualueella laatimalla Jyväskylän kattava hulevesiohjelma. Myös kaavoitusten yhteydessä kiinnitetään huomiota hulevesien hallintaan. Haja-asutuksen jätevesien käsittely on tehostumassa vanhojenkin kiinteistöjen osalta jo jätevesisäädösten määräämänä viimeistään vuonna 2016. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin on hajajätevesiasetuksen nojalla sisällytetty jätevesien käsittelyn vyöhykkeet. Ympäristöltään vähemmän herkillä alueilla edellytetään jäteveden käsittelyltä vähimmäispuhdistustasoa ja pilaantumiselle herkille alueille vaaditaan tehokkaampaa jätevesien käsittelyä. Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa (2014) on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan ”Vesitalouden suojelu”, joka sisältää määräyksinään pintavesien osalta: - Tuomiojärven valuma-alueen ja Tuomiojärven suoja-alueen joilla tehtävät toimenpiteet eivät saa heikentää järven veden laatua ja määrää käyttövedenlähteenä - yleismääräys hulevesien hoitamisesta kaupungin hulevesiohjelman mukaisesti ensisijaisesti luonnonmukaisin keinoin. Pohjavesien suojelun kehitysnäkymät Jyväskylässä pohjavesivarat on käytetty melko tarkasti hyväksi vedenhankinnassa. Kaupungin ympäristötoimessa on laadittu vedenhankinnan kannalta tärkeille pohjavesialueille kattavasti suojelusuunnitelmia. Vuonna 2011-2013 suojelusuunnitelmat on laadittu Vihtakankaan, Kaivoveden, Kirri - Keski-Palokan, Keljonkankaan ja Liinalammen pohjavesialueille. Pohjaveden suojelusuunnitelmat löytyvät kaupungin nettisivulta: http://www.jyvaskyla.fi/ymparisto/vesiensuojelu Tällä hetkellä vedenhankinnan kannalta tärkeillä pohjavesialueilla on riskialttiita toimintoja. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä riskit on kartoitettu. Tavoitteena on edelleen vähentää pohjavesialueilla sijaitsevia vedenhankintaa uhkaavia toimintoja. Toiminnat 17 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ on osin ohjattavissa kaupungin toimesta. Merkittävimpiä pohjavesialueita uhkaavia toimintoja tällä hetkellä ovat: - - Vihtakankaan pohjavesialueen ampumarata. Ympäristölupaprosessi kesken. Kaupunki antoi 12/2012 ympäristölupapäätöksen, johon on jätetty valituksia. Kaivoveden pohjavesialueella sijaitseva leirikeskus. Leirikeskus on saanut luvan jatkaa toimintaa, päätös vuonna2012. Leirikeskusta ei ole liitetty keskitetyn vesihuoltoon. (Kaupunginhallituksen 17.6.2013/239 päätös Leppälahden leirikeskuksen toiminnan lakkauttamisesta vuoden 2014 alusta.) Vuonteen pohjavesialueen soranottolupia. Soranotto uhkaa Vuonteen tekopohjavesilaitoksen laajentamishankkeita. Pekonniemen pohjavesialueen maankäyttösuunnitelmat. Seppälänkankaan pohjavesialueen poistamisesta pohjavesiluokituksesta Seppälänkankaan tärkeä pohjavesialue sijoittuu Sisä-Suomen reunamuodostelmalle ja siihen liittyville deltoille sekä sen länsipuolisille syöttöharjuille. Reunamuodostelman maaperä on pääosin moreenia, silttimoreenia, hiekkaa ja silttiä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 8,0 km2 ja muodostusalue on 6,3 km2. Pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 4500 m3/d. Pohjavesialue on luokiteltu riskipohjavesialueeksi ja pohjaveden kemiallinen tila on huono. Seppälänkankaan pohjavesialue on pääosin asemakaavoitettua aluetta. Pohjavesialueella sijaitsee mm. Seppälänkankaan teollisuusalue, Seppälän kaupallisten toimintojen alue, Seppälänkankaan ja Lahjaharjun hautausmaat sekä eräitä asuinalueita. Pohjavesialueelta löytyy 26 kohdetta, jotka ovat merkitty ympäristöhallinnon maaperän pilaantumisrekisteriin. Jyväskylän kaupungin vedenhankinnan kannalta keskeiset vedentuotantoalueet ovat Vuonteen tekopohjavesialue, Tuomiojärven pintavedenottamo ja Kaivoveden pohjavesialue. Edellä mainitut keskeiset pohjavesialueet yhdistettynä alueellisiin pohjavesialueisiin Vesangassa, Tikkakoskella, Keljonkankaalla ja Vihtakankaalla pystyvät turvaamaan Jyväskylän vedensaannin jatkossa, eikä uusia vedenottamoita ole tarvetta ottaa käyttöön lähivuosikymmeninä. Seppälänkankaalla sijaitseva vedenottamo, Tyyppälän vedenottamo, on Jyväskylän Energia Oy:n omistuksessa. Vedenottamo on ollut poissa käytössä noin kymmenisen vuotta pohjavedessä havaittujen haitallisten aineiden vuoksi. Vedenottamoa ei ole tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön pohjaveden pilaantumisen vuoksi. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto on 19.2.2014 antamallaan päätöksellä peruuttanut Tyyppälän pohjavedenottamon vedenottoluvan. Koivukorven alueella, Seppälänkankaan pohjoisosassa, tehtiin pohjavesiselvityksiä 1970- ja 1980- luvuilla. Pohjavesiselvitysten perusteella tultiin siihen tulokseen, että alue ei sovellu vedentuotantoon. Pohjaveden käyttöön soveltumattomuuden syynä oli sekä pohjaveden huono laatu että heikko antoisuus alueen hienojakoisesta maalajista johtuen. Seppälänkankaan eteläosassa Pupuhuhdan alueella on kaksi pohjavesikaivoa, joista on otettu vettä Kankaan tehtaan tarpeisiin. Vedenottolupa on myönnetty vuonna 2007 ja sen mukaisesti vettä voidaan ottaa käyttöön enintään 1200 m3/d. Kankaan tehtaan sulkemisen jälkeen Pupuhuhdan kaivojen vedenotosta on vastannut Jyväskylän kaupunki. Jyväskylän Energia Oy:llä ei ole tarvetta ottaa Pupuhuhdan alueen pohjavettä käyttöönsä, koska nykyisillä vedentuontolaitoksilla voidaan turvata vedensaanti jatkossa eikä talousveden tuottaminen ko. paikassa ei ole järkevää alueen intensiivisestä maankäytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä johtuen. Alueen vedenottokaivot sijaitsevat tien ja kerrostalojen välissä eikä alueelle ole rakennettu vedenottamoa. Jyväskylän kaupunki on toimittanut 6.6.2014 Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirastoon hakemuksen Pupuhuhdan pohjavedenottamon vedenottoluvan purkamiseksi. Aluehallintovirasto on päätöksellään 17.10.2014 määrännyt raukeamaan Itä18 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Suomen vesioikeuden 23.2.1970 antaman päätöksen N:o 26/I/70 ja Itä-Suomen ympäristölupaviraston 12.1.2007 muuttaman päätöksen Nro 6/07/1 mukaiset luvat Pupuhuhdan pohjavedenottamon rakentamiseen ja pohjaveden ottamiseen määräyksineen. Seppälänkankaan tärkeän pohjavesialueen alkuperäinen tarve toimia vedenhankinnan kannalta tärkeänä pohjavesialueena on poistunut koko pohjavesialueen osalta. Keski-Suomen ELY-keskus on ilmoituksellaan 22.8.2014 poistanut Seppälänkankaan pohjavesialueen pohjavesialueluokituksesta. Samassa yhteydessä pohjavesialueluokituksesta poistettiin myös Säynätsalon, Muuratsalon, Kolun ja Kuohun pohjavesialueet. Pohjavesialueet ja niiden tiedot säilyvät ympäristöhallinnon pohjavesialuerekisterissä ns. poistettuina pohjavesialueina. Muutos ei vaikuta voimassa oleviin eri asteisiin kaavoihin, joiden määräykset ovat voimassa niin kauan kuin kyseistä kaavaa virallisesti muutetaan. 3.3 Vesihuollon kehittämistarpeet nykyisillä toiminta-alueilla 3.3.1 Vedenhankinnan varmuuden kehittämistarpeet ja poikkeustilanteiden vedenhankinta Vedenhankinnan kehittämistoimenpiteiden vaihtoehtoja on tarkasteltu seutukunnallisesta näkökulmasta Jyväskylän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (Ramboll, 2011). Jyväskylän kannalta kuntien välisillä uusilla yhdysvesijohdoilla ei ole poikkeusolosuhteisiin varautumisen kannalta juurikaan merkitystä, jos hankkeissa ei samalla oteta käyttöön uutta tuotantokapasiteettia. Vedentarpeen arvioidaan kasvavan n. 3000 m3/d vuoteen 2030 mennessä. Pintavesilaitoksen käyttöönoton myötä Jyväskylässä ei ole ollut nykyisin vedenhankinnan kapasiteettivajausta. Vedenhankinnan varmuus on suurilta linjoiltaan Jyväskylässä kunnossa. Kaivovesi-Janakan vesilaitoksen kehittämisen myötä suunnittelualueella on kolme päävesilähdettä, joka turvaa sen että yksi laitos voi olla pois toiminnasta vaarantamatta veden jakelua. Vuonteella on tarkoitus jatkaa tutkimuksia tekopohjavesilaitoksen laajentamiseksi. Vedenkäsittely ja -siirtokapasiteetti sinänsä on jo nyt riittävä (20..22 000 m3/d) laajennukseen (tuotantoalueiden kapasiteetti nykyisin 16 000 m3/d). Vuonteen varasiirtolinjasta on laadittu suunnitelmat. Vuonteen varasiirtolinjan rakentaminen ei ole tällä hetkellä prioriteeteissa ensimmäisiä hankkeita. Korpilahden alueella usean vesihuoltolaitoksen keskitetty vedenhankinta on käytännössä kokonaan Vihtakankankaan vedenottamon varassa. Alueella on monenlaista riskitoimintaa ja ajoittain on ollut ongelmia myös antoisuusongelmien kanssa. Vihtakankaan vedenottamon laajennuksen vuoksi lähialueilta on tehty tutkimuksia, mutta ne ovat vielä kesken. Alustavien tutkimusten mukaan pohjavesi sisältää maametalleja (rautaa, mangaania). Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto -hankkeeseen on saatu avustus ja hanke toteutetaan (valtion vesihuoltotyö/EU-raha). Säynätsaloon voidaan tarvittaessa johtaa vettä myös Jyväskylästä jo olemassa olevaa siirtovesijohtoa pitkin. Tällöin Korpilahden suuntaan voidaan johtaa Muuramesta (vastaava vesimäärä) vettä. Siirtovesijohdon myötä näiden kuntakeskusten väliltä saataisiin alueita vesi- ja viemäriverkoston piiriin, mikä helpottaa/mahdollistaa myös alueen maankäytön suunnittelua. Vedenottamoiden tuotantoketjussa merkittävimmät riskit: Raakavesilähteen vedenlaadun muutokset Sääolosuhteista johtuvat pintaveden laatu- ja lämpötilavaihtelu sekä ajoittainen leväkukinta 19 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Ympäristövahinko Mikrobiologinen saastuminen Pitkäaikainen sähkökatko Tekninen vaurio Varavoimakoneiden hankinta Viitaniemen pintavesilaitokselle ja neljälle keskeisimmälle paineenkorotusasemalle takaisi sähköverkon pettäessä vedenjakelun valtaosalla Jyväskylän Energian alueesta. Pohjavesien ja pintavesien suojelun kehittämistarpeita käsitellään luvussa 3.2.2. 3.3.2 Vesihuoltoverkoston kehittämistarpeet Vesihuoltoverkoston osalta keskeisimmät kehittämistarpeet suunnittelualueen vesihuoltolaitoksilla ovat: ‐ Vesihuoltoverkoston ja siihen liittyvien laiteasemien saneerausten lisääminen ja rakenteellisen toimintavarmuuden parantaminen ‐ Talousvedenlaadun varmistaminen ‐ Jäteveden laatuhäiriöiden eliminointi ‐ Jäteveden ja huleveden hallinnan kehittäminen ympäristövahinkojen estämiseksi. 3.3.3 Vesihuoltoverkoston laajentaminen Uusien asemakaava-alueiden suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu samanaikaisesti alueiden muun kunnallistekniikan rakentamisen kanssa. Samalla tulee varmistaa, että runkoverkoston kapasiteetti on riittävä ja siinä on varauduttu vedenkulutuksen kasvuun kaupungin laajentumissuunnilla. Kaavamuutoksien yhteydessä sammutusveden hankinta tulee huomioida aina toteutukseen asti. Tärkeimmät kasvusuunnat, joita erityisesti pitää tarkastella myös runkoverkoston mitoituksen näkökulmasta, ovat: a) b) c) d) e) f) Kauramäki-Eteläportti Palokärki Puuppola-Matinmäki Raspio-Iloniemi Korpilahdella Valkeamäki Kanavuori-Leppälahti-Oravasaari-Kairahta-Jääskelä 20 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Kuva 3.2. Asuin- ja työpaikkarakentamisen kasvusuunnat. 3.3.4 Vesihuoltoverkoston kunto Jyväskylän kaupungin taajama-alueiden vesihuoltoverkostosta 20 % on iältään vähintään 40 vuotta vanhaa. Saneerattavan verkoston määrää tulisi lähivuosina selvästi lisätä ja saneeraukset 21 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ tulisi pystyä kohdentamaan oikein. Kaupungin voimakkaan kasvun seurauksena vesihuoltolaitoksen investointirahoja on sidottu uusien alueiden rakentamiseen. Vesihuoltolaitosten on tärkeää pitää ajan tasalla verkoston saneerauksista aikataulutettuja saneerausohjelmia. Jaksolla 2009-2011 jätevesiviemärien vuotovesiprosentti on vaihdellut 26-36%. Vuotovesiprosenttiin vaikuttaa viemärien kunnon lisäksi myös sekaviemäröidyiltä alueilta tulevat hule- ja kuivatusvedet. Sekaviemäröinnin purkaminen on koettu ongelmallisena, koska usein sekaviemäröityjä alueita ovat esimerkiksi kerrostalokorttelien sisäpihat, ja aikoinaan näille on annettu lupa johtaa hulevetensä sekavesiviemäreihin. Jotta erillisviemäröinnistä olisi hyötyä, tulisi kortteleiden erotella jäte- ja hulevedet. Vesihuoltoverkostojen kunto ei ole aina suoraan riippuvainen vesihuoltoverkostojen iästä. Esimerkiksi pitkien paineviemärien jälkeiset betoniviemärit saattavat syöpyä muutamassa vuodessa rikkivetykorroosion seurauksena. Ongelmallisia ovat olleet kohdat, joihin johdetaan hajaasutusalueita jätevesiä, joiden viipymät ovat pitkiä ja näin ollen purettaessa jätevesiä viettolinjaan vapautuu niistä haisevaa rikkivetyä. Veteen asennettujen vesijohto- ja paineviemäriverkostojen kunnossapito ja niiden kunnon tarkkailu on tärkeää rakennusvuodesta huolimatta. 3.3.5 Vesijohtoverkoston rakenteellinen toimintavarmuus ja veden laatuhäiriöt Yleisesti voidaan todeta, että tämänhetkiseen vedenkulutukseen nähden vesihuoltoverkoston kapasiteetti on taajama-alueilla nykyiseen käyttöön riittävä, eikä merkittäviä kapasiteettiongelmia ole tiedossa. Vesihuolto-osuuskuntien verkostoihin vettä johdetaan useasti vain yhdestä syöttöpisteestä/suunnasta. Yleisesti vesihuolto-osuuskuntien verkostoissa ei ole suuria kapasiteettivarauksia laajennuksia ajatellen, joten niiden hyödyntäminen uuden asutuksen tarpeeseen on rajallista. Verkoston pääsyöttösuunnat ovat pohjoisesta (Vuontee) ja idästä (Kaivovesi/Janakka) ja keskustasta (Viitaniemi), Kaupungin kasvusuunnat ovat etelään ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös länteen (Valkeamäki), joten riittävän kapasiteetin varmistaminen myös jatkossa vaatii laaja-alaista verkostosuunnittelua. Taajamien keskeisimmät vedenjakeluverkostot on varmistettu ylävesisäiliöillä, jotka mahdollistavat vedenjakelun jatkumisen muutaman tunnin ajan, vaikka alueelle syöttävä paineenkorotuspumppaamo olisi pois käytöstä. Paineenkorotusalueiden sisällä vedenjakeluverkostot on mahdollisuuksien mukaan toteutettu rengasverkostona, jolloin esimerkiksi mahdollinen putkirikkoalue voidaan yleensä eristää ja vedenjakelukatkosalue jää suppeaksi. Verkostossa tapahtuva vedenlaadun huonontuminen voi olla seurausta esimerkiksi: - virtaustilan muutoksesta, jonka seurauksena putkistoon saostunut sakka (pääasiassa rautaa ja mangaania) sekoittuu virtaavaan veteen - verkostossa tapahtuvasta mikrobiologisesta aktiivisuudesta - epäpuhtauksien kulkeutumisesta putkeen putkiseinämän tai putkisaumojen läpi tulevana saastumisena - puutteellisesta käyttöönottopuhdistuksesta tai –desinfioinnista putken korjaus- tai saneeraustyön yhteydessä - pitkissä linjoissa tapahtuvasta veden seisomisesta esim. osavuotisten käyttäjien (lomaasunnot) toimesta. Veden laadun turvaaminen jatkossakin on yksi tärkeimmistä vesihuollon tavoitteista. 22 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 3.3.6 Jäte- ja hulevesiviemäriverkostojen rakenteellinen toimintavarmuus Jätevesiviemäriverkostossa tapahtuneet ylivuodot ovat erilaisten tukkeutumien ja putkirikkojen seurausta. Jätevesipumppaamoiden häiriötön toiminta on varmistettava. Runkojätevesiviemärien kapasiteettien riittävyydestä on laadittu erillisiä selvityksiä. Ennustetun ilmastonmuutoksen myötä on arvioitu sään ääri-ilmiöiden, kuten sademäärien ja rankkasateiden ja ajoittaisten kuivien kausien, jossain määrin lisääntyvän Suomessa. Sademäärän ja rankkasateiden lisääntymisestä aiheutuvan hulevesien määrän kasvuun tulisi hulevesijärjestelmien suunnittelussa varautua. Voidaan myös todeta että rankkasateet aiheuttavat jätevesiverkostoissa tulvimista. Tulvimistilanteessa hyvin toimiva tulvareitti saattaa estää isomman taloudellisen vahingon, joten tulvareittien suunnittelu ja rakentaminen on tärkeä asia. 3.3.7 Jäteveden laatuhäiriöt Viemäriveden laadun häiriöt voidaan jakaa viemäripäästöihin ja viemärissä tapahtuviin laatumuutoksiin. Viemäripäästöillä tarkoitetaan teollisuudesta lähtöisin olevia normaalista poikkeavia jätevesiä. Jäteveden laatua seurataan ensisijaisesti Nenäinniemeen jätevedenpuhdistamolle tulevasta jätevedestä sekä muutaman kerran vuodessa pääpumppaamoilta otettavista jätevesinäytteistä. Lisäksi on toteutettu satunnaisia tarkkailujaksoja esimerkiksi havaittujen jätevesipoikkeamien jäljittämiseksi. Viemärivedenlaadun tarkkailun ja todettujen viemäripäästöjen jäljityksen tehostaminen tarkkailun määrää lisäämällä ja systemaattista jäljityskäytäntöä kehittämällä katsotaan tarpeelliseksi. Viemäriverkostossa tapahtuvat laatumuutokset liittyvät pääasiassa pitkiin paineviemäreihin ja pumppaamoihin yms. mihin kerääntyy lietettä. Haju- ja korroosio-ongelma syntyy, kun jätevesi on hapettomassa tilassa. Hajuongelmia syntyy myös jätevesistä, jotka poikkeavat normaaleista yhdyskuntajätevesistä, joita johdetaan joko luvallisesti tai luvatta. Jyväskylässä tämänkaltaisten ongelmakohteiden sijainteja on kartoitettu. 3.3.8 Jätevesien käsittelyn kehittämistarpeet Jätevesien käsittely on keskitetty JS-Puhdistamon Nenäinniemen ja Korpilahden jätevedenpuhdistamoille. Jätevedenkäsittelyn kehittämistarpeita säätelee ympäristölupamenettely. Nenäinniemen puhdistamon 16.10.2013 saaman lainvoimaisen ympäristöluvan lupaehtojen täyttäminen edellyttää mittavan laajennusinvestoinnin toteuttamista puhdistamolle. Korpilahden puhdistamolle saatiin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta uusi lainvoimainen lupapäätös kesäkuussa 2014. 23 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 3.4 Vesihuollon kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla Vesilaitoksen ja vesiosuuskuntien toiminta-alueiden ulkopuolisilla alueilla vesihuolto on toteutettu kiinteistökohtaisin tai muutaman talouden yhteisin järjestelyin. Keskeisimmät ongelmat kiinteistökohtaisissa vedenhankintaratkaisuissa on pohjaveden riittävyys silloin, kun pohjavedenpinta on alhaalla sekä veden laatuongelmat. Laatuongelmista yleisimpiä ovat pintaveden pääsy kaivoihin tai muu saastuminen, humus, rauta ja mangaani. Kiinteistökohtaisessa jätevedenkäsittelyssä keskeisimpiä ongelmia ovat käsittelyprosessin puutteista ja käsittelyjärjestelmän huollon/tyhjennyksen laiminlyönneistä sekä pohjavesialueilla ja muilla herkillä alueilla olevista rakennuspaikalle sopimattomista jätevesijärjestelmistä aiheutuvat haitalliset ympäristövaikutukset. Lisäksi jäteveden umpisäiliöratkaisun tyhjennyskustannukset saattavat nousta melko korkeiksi. Kaivovesien laatu ei kaikin paikoin täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia ja suosituksia. Keskitetty järjestelmä voi olla kuitenkin mahdotonta rakentaa, jos asutus on harvaa. SYKE on laatinut arvioita siitä kuinka taajaa asutuksen oltava, jotta kiinteistökohtainen vesihuolto olisi vielä taloudellisesti järkevää. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn taso tulee paranemaan vuoteen 2016 mennessä myös vanhojen kiinteistöjen osalta jätevesisäädösten määräämänä. Vanhoja järjestelmiä uusittaessa tulee hankkeesta tehdä suunnitelma ja hakea sille rakennusvalvonnasta toimenpidelupa. Jyväskylässä ympäristönsuojelumääräyksissä on määritelty jäteveden vähimmäispuhdistustason vyöhyke ja pilaantumiselle herkille alueille tiukemman puhdistustason vyöhyke (vrt. kohta 2.3.5.). Asetus lisää halukkuutta haja-asutusalueilla olevia kiinteistöjen liittymiseen nykyisiin vesilaitoksiin sekä uusien vesiosuuskuntien perustamisiin. Vyöhykejako ohjaa tehostettua jätevedenkäsittelyä erityisen herkille alueille. Tiedottaminen ja opastus asiasta on tarpeellista. Vesihuollon toiminta-aluelaajennuksiksi on esitetty selvitettäväksi vuonna 2016-2020: A1. Lehtoniemen alue. Alvajärven etelä- ja pohjoisosissa on asemakaavoittua aluetta, mutta keskiosissa on asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavoitettavalla alueella on tiheämpää asutusta aivan ranta-alueen läheisyydessä. 3.5 A2. Länsi-Palokan osayleiskaava-alue. Alue kuuluu Tuomiojärven valuma-alueeseen. Tuomiojärvi on Viitaniemen pintavesilaitoksen raakavesilähde. Alueella on keskitetyn vesihuollon ulkopuolella melko tiheää asutusta. Alueen kaivovesien laatu on paikoin todettu heikoksi. A3. Kaunisharjun asemakaava-alueen pohjoispuoli. Nykyinen omakotialue kuuluu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) mukaiseen taajamarajauksen sisäpuolelle. Varautuminen poikkeustilanteisiin Varautumista poikkeustilanteisiin on käsitelty vesihuoltolaitosten laatimissa ja valmiuslain 1080/91 edellyttämässä vesi- ja viemärilaitoksen valmiussuunnitelmissa. Sammutusvesisuunnitelmasta voi tarvittaessa pyytää lisätietoja Keski-Suomen Pelastuslaitokselta. 24 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 3.6 Kytkeytyminen muuhun suunnitteluun ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen Maankäytön suunnittelun, vesihuollon toteutuksen ja vesihuollon valvonnan (ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiset) vastaavien tahojen yhteistyön kehittäminen ja lisäämien on keskeinen tekijä onnistuneessa vesihuollon kehittämisessä. Yhteistyöllä ja etukäteissuunnittelulla saavutetaan vesihuollon toimivuuteen ja taloudellisuuteen liittyviä hyötyjä sekä pystytään välttämään/varautumaan hallitsemattomien tilanteiden syntyminen. Vesihuollon laajentumisessa ja myös verkoston saneerauksessa tulee ottaa huomioon alueen tuleva maankäyttö, eikä vesihuollon laajentaminen saa vaikeuttaa alueen myöhempääkään maankäytön suunnittelua (esim. suurempien päävesijohtojen sijoittaminen vapaaseen maastoon). Maankäytön suunnittelulla puolestaan pystytään vaikuttamaan vesihuollon rakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Jyväskylän Energia tekee yhteystyötä kaupungin muiden organisaatioiden kanssa siten, että uusille kaava-alueille saadaan toteutettua vesihuoltopalvelut samanaikaisesti muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä ja että vesihuoltoverkostot saadaan toteutettua mahdollisimman toimintavarmoina. Yleiskaavoitukseen liittyen vesihuoltolaitos teettää tarvittaessa erillisiä yleissuunnitelmia sekä kommentoi kaavaehdotuksia. Asemakaavoituksessa yhteistyö merkitsee yleensä vesihuollon yleissuunnitelman laatimista kaavoitettavalle alueelle. Tavallisimmin asemakaavoitettavan alueen vesihuollon yleissuunnitelma laaditaan osana kunnallistekniikan yleissuunnitelmaa. Lisäksi vesihuoltolaitos kommentoi kaavaehdotuksia ja pyrkii varmistamaan, että niissä esitetyt ratkaisut tukevat vesihuollon rakentamista. Vesihuoltolaitos tekee yhteistyötä kaupungin kanssa siten, että uusien katujen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen sekä saneeraukset suunnitellaan ja rakennetaan yhteishankkeina. 3.7 Rahoituksen ja tukemisen periaatteet Vesihuoltolain 18 § mukaan vesihuoltoa voidaan tukea kunnan, valtion ja Euroopan yhteisön varoista. Kunnat, kuntayhtymät, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat hakea valtiolta vesihuoltoavustusta, tai esittää hankkeita toteutettavaksi valtion vesihuoltotyönä. Yksityiskohtaisempia ohjeita sekä tietoja avustusten myöntämisperusteista annetaan KeskiSuomen ELY-keskuksesta. ELY-keskusten määrärahat vesihuollon tukemiselle ovat vähentyneet viime vuosina selvästi. Tulevaisuudessa haja-asutuksen vesihuollon kehittämisen määrärahojen ennustetaan vähenevän edelleen. Kaupunki avustaa vesiosuuskuntien vesihuoltohankkeita enintään 25 %:n rahoitusosuudella toteutuneista kustannuksista. Kaupunki rahoittaa niitä keskeneräisiä hankkeita, joiden avustuksesta on tehty kaupungin avustuspäätös vuoden 2012 loppuun mennessä. Uusia avustuspäätöksiä ei tehdä. 25 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 4 VESIHUOLTOLAISTOSTEN MERKITTÄVIMPIÄ KEHITTÄMISTOIMENPITEITÄ Varautuminen poikkeustilanteisiin PO1. Vesihuoltolaitokset ylläpitävät valmiuslain 1080/91 edellyttämässä vesi- ja viemärilaitoksen varautumissuunnitelmaa. PO2. Varautuminen pitkäaikaisiin sähkökatkoihin. VH1. VH2. VH3. VH4. VV1. VV2. VV3. VV4 VV5. VV6. VV7. HV1. HV2. JV1. JV2. TU1. TU2. Vedenhankinta Vuonteen tekopohjavesilaitoksen laajentaminen Vuonteen tekopohjavesilaitoksen ja Janakan vesilaitoksen välinen siirtovesijohto Korpilahden vedenhankinnan varmistaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ylläpito. Vesihuoltoverkostot Vesihuoltoverkoston laajennukset uusille asunto- ja työpaikka-alueilla Muurame-Korpilahti yhdysvesijohto, rahoituksen järjestymisen mukaan Verkostosaneerausohjelmien ylläpito ja saneeraukset vuosittain. Kukin vesihuoltolaitos pitää saneerausohjelmaa omasta verkostostaan Kapasiteettitarkastelujen ylläpito erityisesti alueilla joissa väestönkasvu voimakasta. Vesijohto- ja viemärivesien laatuhäiriöiden seurantatarkkailun kehittäminen ja toteutus Pitkien paineviemärien haju- ja korroosiohaittojen ehkäisy ja menetelmät haittojen eliminoimiseksi. Kukin vesihuoltolaitos laatii suunnitelmat ja toteutuksen siitä, että alueeltaan poisjohdettava jätevesi on tehtyjen sopimusten mukaista. Toiminta-alueilla sijaitsevien keskitettyyn vesihuoltoon liittymättömien kiinteistöjen kartoitus. Kukin vesihuoltolaitos huolehtii omasta toimintaalueestaan. Hulevesien hallinta Sekaviemäröinnin purkaminen asteittain, vrt. VV3. Jyväskylän kaupungin hulevesistrategian toteuttaminen. Keskitetty jätevedenkäsittely Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon kehittäminen tarkistettujen lupaehtojen mukaisesti. Korpilahden jätevedenpuhdistamon kehittäminen tarkistettujen lupaehtojen mukaisesti. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkop.alueet, ei kaavoitettavat Vesihuolto-osuuskuntien verkostolaajennukset, yhteistyön kehittäminen ja yhdistymisedellytysten tutkiminen Tiedottaminen, asukaskyselyt ja –illat uuden jätevesiasetuksen tiimoilta. Asetuksen mukaisten toimenpiteiden käyttöönotto myös vanhojen kiinteistöjen osalta. Muut asiat Vesihuoltolaitosten välisten sopimusten tekeminen ja ylläpito. 26 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 5 SUUNNITELMAN AJAN TASALLA PITÄMINEN Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Uusi vesihuoltolaki ei enää velvoita kuntaa pitämään ajan tasalla alueensa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tarkistetaan tarpeen vaatiessa sitten, kun päivittäminen on ajankohtaista tässä kehittämissuunnitelmassa listattujen toimenpiteiden toteuduttua tai vesihuollon tavoitteiden merkittävästi muuttuessa. Jyväskylän kaupungin vesihuoltoryhmä seuraa vesihuollon kehittämissuunnitelman toteutumista. 6 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Taloudelliset vaikutukset Vesihuoltolaitokset laativat omat tarkemmat investointiohjelmansa ja ennusteet vaikutuksista hintoihin. Laitosten investointiohjelmissa otetaan huomioon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelma. Tulevaisuudessa vesihuollon suurimpia menoeriä ovat vesihuoltoverkostojen saneeraukset, jätevedenpuhdistamoiden kehittäminen sekä uusien kaava-alueiden vesihuollon järjestäminen. Myös vedenhankinnan varmuuden kehittäminen vaatii edelleen investointeja. Vesihuoltoverkoston ikärakenne ja kunto edellyttää saneerauksiin käyttävän rahoituksen merkittävää lisäämistä. Vesihuoltolain 17 a § mukaan kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Viemäröinti on osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 103 b §:ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. Päätöksen edellytyksenä on että vesihuoltolaitos kykenee huolehtimaan huleveden viemäröinnistä taloudellisesti ja asianmukaisesti ja viemäröinnin kustannusten kattamiseksi perittävät maksut muodostuvat kohtuullisiksi ja tasapuolisiksi. Lisäksi päätöksen edellytyksenä on, että kunta ja laitos ovat sopineet huleveden viemäröinnistä tai, jos tällaista sopimusta ei ole, hulevedet viemäröidään päätöksessä tarkoitetulla alueella maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen asemakaavan, hulevesisuunnitelman, katusuunnitelman tai yleisen alueen suunnitelman mukaisesti. Päätökseen on liitettävä kartta, jossa esitetään alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkosto, sekä alueet, joille verkosto rakennetaan. Siihen saakka, kunnes kunta tekee 17 a §:ssä tarkoitetun päätöksen huleveden viemäröinnistä, tämän lain voimaan tullessa voimassa olleella toiminta-alueella vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä hyväksymispäätöksen mukaisesti. Neuvottelut kaupungin ja Jyväskylän Energia Oy:n kanssa ovat käynnistyneet. Tavoitteena on saada aikaan sellainen sopimus ja huleveden viemäröintialueen rajaus, joka selkiyttää huleveden johtamiseen liittyvää lupaprosessia sekä vastuiden jakamista eri tilanteissa. Vesihuoltolain 18 § mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Vesihuoltolain 19 a § mukaan vesihuoltolaitos perii kunnalta kustannuksia vastaavan korvauksen yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriin johdettavan huleveden viemäröinnistä. 27 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Maankäyttö ja rakennuslain 103 n § mukaan kunta voi periä kunnan hulevesijärjestelmästä sille aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta. Kunta hyväksyy maksun määräämisen perusteet sisältävän taksan. 6.2 Merkittävimmät vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja ihmisiin Toimiva vesihuolto vaikuttaa positiivisesti ihmisten terveyteen, asuinviihtyvyyteen ja ympäristön tilaan. Vesiosuuskunnat edesauttavat toiminnallaan haja-asutusalueiden kehitystä. Jyväskylän väestö on kasvamassa melko voimakkaasti. Vesihuollon kehittämisessä on varauduttava siihen että uudet asukkaat saadaan liitettyä keskitettyyn vesihuoltoon. Vesihuoltopalveluiden saatavuus, laatu ja varmuus todennäköisesti vaikuttavat yhtenä tekijänä elinkeinoelämän kehittymisessä. Toimintojen luonteesta riippuen vesi-huoltopalveluilla voi olla hyvin vähäinen tai toisaalta erittäin merkittävä rooli yritystoiminnan sijoituspaikkaa haettaessa. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa pyritään ennakoimaan maankäytön kehittyminen. Yhdyskuntarakenteen hallittuun kehittymiseen pyritään sillä, että maankäytön ja vesihuollon suunnittelu etenee rinnakkain. Kiinteistöt liitetään vesijohto- ja viemäriverkostoihin (hule- ja jätevesi), millä turvataan hyvälaatuisen talousveden saanti ja jäte- ja hulevesien asianmukainen poisjohtaminen sekä käsittely. Maankäytön ja vesihuollon yhteistä suunnittelua on tehty myös Jyväskylän kaupungin yleiskaavaprosessin yhteydessä. On tutkittu mm. keskustaajaman vesihuollon laajenemismahdollisuuksia sekä selvitetty maaseudulta vesihuollon ja kylärakenteen nykytila. Taajamissa vesihuollon suunnittelu kytkeytyy osayleiskaavoitukseen ja asemakaavoitukseen. Kyläselvityksillä tutkitaan maaseudun vesihuollon nykytilannetta ja kehittämissuuntia kyläkohtaisesti. Ennustetun ilmastonmuutoksen myötä on arvioitu sään ääri-ilmiöiden, kuten sademäärien ja rankkasateiden ja ajoittaisten kuivien kausien, jossain määrin lisääntyvän Suomessa. Sademäärän ja rankkasateiden lisääntymisestä aiheutuvan hulevesien määrän kasvuun tulisi hulevesijärjestelmien suunnittelussa varautua. Jätevedenpuhdistuksen tehostaminen, vesihuoltoverkostojen vuotovesien vähentäminen verkostosaneerauksin sekä hulevesien hallinnan kehittäminen vaikuttaa myönteisesti pinta- ja pohjavesien tilaan. Hulevesien johtamisen kehittämiseen sekä haja-asutuksen jätevesihuollon kehittämiseen tähtäävät suunnitelmat, jätevesiviemäreiden priorisoidut saneeraussuunnitelmat toimenpiteineen suojelevat myös Jyväskylän raakavesilähteitä. Pohjavesien suojelu jätevesi- ja hulevesikuormalta on tärkeää erityisesti pohjavesialueilla sekä alueilla, joissa on kiinteistöjä kaivovesien varassa. Haja-asutuksen jätevesien aiheuttama vaikutus pintavesiin voi olla merkittävä pienissä vesistöissä sekä paikallisesti esim. uimavesien läheisyydessä. Tässä kehittämissuunnitelmassa on esitetty alueittaiset asukaslukuennusteet sekä veden- ja jäteveden määrän ennusteet suunnittelualueelle vuoteen 2030 asti. Kehittämissuunnitelma toimii työkaluna niin vesihuollon kuin maankäytönkin yleissuunnittelussa. Vesihuoltoverkoston saneeraus- ja uudisrakennuskohteissa vesihuollon mitoituksessa on otettava huomioon myös tulevaisuuden kapasiteettitarpeet hukkainvestointien välttämiseksi. Tiedottaminen, asukaskyselyt ja –illat sekä neuvonta hajajätevesiasetuksen tiimoilta parantavat asukkaiden käsitystä haja-asutuksen jätevesien käsittelystä annetusta asetuksesta. Asukkaat voivat paremmin arvioida kiinteistönsä jätevesijärjestelmän muutostarpeita ja tiedonsaanti kannustaa ryhtymään toimiin asetuksen toteuttamiseksi. Vesihuollon kehittämissuunnittelun myötä myös kiinteistönomistajat voivat saa saada tietoa vesihuollon kehittymisestä ja esimerkiksi keskitettyyn vesihuoltoon liittymismahdollisuuksistaan. 28 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ 7 YHTEENVETO Jyväskylä on noin 135 000 asukkaan kaupunki. Jyväskylä on osana 175 000 asukkaan Jyväskylän seutukuntaa. Kaupungin väkiluvun ennustetaan kasvavan voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Vuonna 2030 Jyväskylän kaupungin asukasmääräksi on ennustettu noin 150 000 asukasta. Kasvu sekä kuntaliitokset ovat tuoneet haasteita myös vesihuollon kehittämiseen ja järjestämiseen. Jyväskylän Energia toimii vesihuoltolaitoksena Jyväskylän ja Korpilahden taajama-alueilla ja laajentaa toiminta-aluettaan uusille asemakaavoitetuille alueilla. Alueella toimii lisäksi lukuisia vesiosuuskuntia. Alueen jätevedenkäsittely on keskitetty JS-Puhdistamolle. Jyväskylän ensimmäinen vesihuollon kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2004. Tämän päivitetyn suunnitelman tekeminen aloitettiin vuonna 2013. Jyväskylässä toimii useita vesihuoltolaitoksia ja kehittämissuunnitelmassa on pyritty huomioimaan kaikkien vesihuoltolaitosten kehittämistarpeet. Päivitetyssä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa kuvataan vesihuollon nykytila, tavoitteet ja painopisteet, kehittämistarpeet ja toimenpiteet esille tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi. Toimenpiteiden toteutus ja aikataulu ovat tavoitteellisia ja olosuhteiden muuttuessa niitä tarkistetaan. Alueen keskitetty vedenhankinta on kunnossa lukuun ottamatta Korpilahtea. Alueella on kolme päävesilähdettä, ja tarvittaessa selvitään yhden päävesilähteen tilapäisestä keskeytyksestä. Jätevedenkäsittely on keskitetty JS-Puhdistamon Nenäinniemen ja Korpilahden jätevedenpuhdistamoille. Alueen suurimpaan jätevedenpuhdistamoon on tulossa mittava laajennusinvestointi tarkistettujen lupaehtojen myötä. Myös Korpilahden jätevedenpuhdistamolle on tulossa tarkistetut lupaehdot. Jaksolla 2013-2030 Jyväskylän kaupungin vesihuollon kehittämisen keskeisimmät kehittämistarpeet ovat vesihuoltoverkostojen saneeraus, jätevedenpuhdistamojen kehittäminen ja toimivan vesihuollon rakentaminen uusille kaava-alueille. Lisäresurssointi vesihuoltoverkostojen saneeraukseen nähdään tärkeäksi vesihuollon toimintavarmuuden ja myös talouden kannalta. Hulevesien hallittu johtaminen ja käsittely nojautuu kaupungin alueelle laadittuun hulevesiohjelmaan. Uusien alueiden kaavoituksessa hulevesien hallinta otetaan huomioon. Hulevesien hallinnalla on keskeinen merkitys vedenhankinnan turvaamisessa. Tuomiojärveen (Viitaniemen pintavesilaitoksen raakavesilähde) johtuvasta kuormituksesta suurin osa johtuu hulevesien mukana tulevasta kuormituksesta. Ennustetun ilmastonmuutoksen myötä on arvioitu sään ääri-ilmiöiden, kuten sademäärien ja rankkasateiden ja ajoittaisten kuivien kausien, lisääntyvän Suomessa. Myös maankäytön suunnittelusta, vesihuollon toteutuksesta ja vesihuollon valvonnasta (ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiset) vastaavien tahojen yhteistyön kehittäminen ja säilyttäminen hyvänä on tärkeä osa vesihuollon kehittämistä. Yhteistyöllä ja etukäteissuunnittelulla saavutetaan vesihuollon toimivuuteen ja taloudellisuuteen liittyviä hyötyjä ja pystytään välttämään / varautumaan hallitsemattomien tilanteiden syntymiseen. Yhteistyötä eri organisaatioihin pyritään kehittämään tiedonkulkua parantamalla sekä säännöllistä yhteydenpitoa lisäämällä. Vesihuoltolaitosten vastuulla on huolehtia vesihuollon saatavuudesta ja asianmukaisesta hoitamisesta hyväksytyllä, vesihuoltolain mukaisella toiminta-alueellaan. Jyväskylän vesihuoltolaitosten toiminta-aluekarttoja ei ole tässä kehittämissuunnitelmassa esitetty, koska niiden päivittäminen ja hyväksyminen on jatkuva prosessi. Vesilaitosten toiminta tulee olla sellaista, että niiden taloudellinen ja tekninen toiminta on turvattua nyt ja tulevaisuudessa. 29 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA ___________________________________________________________________________ Viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita koskeva hajajätevesiasetus velvoittaa kiinteistönomistajia tehostamaan jätevesien käsittelyä asetuksen vaatimusten mukaiseksi 15.3.2016 mennessä. Mahdolliset eri vesihuoltolaitosten verkostojen rakentamispäätökset ovat siten asukkaille varsin merkittäviä säästäen kiinteistöt jätevesijärjestelmien uusimiselta. Haja-asutusalueiden vesihuollon keskitettyjä järjestelmiä pyritään edistämään teknistaloudellisesti järkevissä kohteissa huomioiden ympäristösuojelulliset näkökohdat. Lisäksi tullaan kehittämään (ylläpitämään) talousveteen ja jätevesien käsittelyyn liittyvää neuvontaa. Puolueetonta neuvontaa tarvitaan etenkin hajajätevesiasetuksen toimeenpanon osalta. Myös talousveden laatuun ja riittävyyteen liittyvien ongelmien ohjeistusta pyritään parantamaan. 30 Jyväskylän pohjavesialueet LIITE 1. Tunnus Nimi Alueluokka Pinta-ala km2 Muodostumispinta-ala km2 1,19 Arvio muodostuvan pohjav. määrästä (m3/d) 917901 Keljonkangas I 2,34 2200 917902 Säynätsalo (poistettu pohjavesialueluokituksesta 22.8.2014) I 0,37 1000 917903 Muuratsalo (poistettu pohjavesialueluokituksesta 22.8.2014) I 0,41 1000 917904 Taulumäki I 0,49 2000 917905 Haukkala III 0,18 917951 Seppälänkangas (poistettu pohjavesialueluokituksesta 22.8.2014) I 7,97 6,34 4500 917952 Sarvivuori II 2,04 1,53 800 918001 Kirri I 1,04 0,57 918002 Keski-Palokka I 0,66 100 600 700 918003 Kaivovesi I 2,83 0,76 400 918004 Liinalampi I 2,12 1 750 918005 Vesanka I 2,77 1,95 1200 918007 Oravasaari II 3,1 1,3 900 918008 Länsiranta II 1,89 1,22 1500 0,56 918009 Itäranta II 1,04 918010 Kolu (poistettu pohjavesialueluokituksesta 22.8.2014) I 0,47 100 300 918011 Kuohu (poistettu pohjavesialueluokituksesta 22.8.2014) I 0,23 30 918012 Kapakkavuori II 1,44 0,71 350 918051 Tikka-Mannila I 2,43 1,37 700 918052 Köntyskangas I 1,34 1,1 1500 918053 Askeleentakanen I 1,3 0,81 1800 927701 Vihtakangas I 3,46 2,82 1300 927703 Kulperinkangas II 2,18 1,75 900 927704 Tikkala I 0,46 0,23 100 927705 Lehtimäenkangas I 1,2 0,85 400 927706 Halkomäki II 1,98 1,33 500 927707 Reinanpohja III 0,38 0,17 100 927708 Putkilahti I 0,86 0,46 200 927709 Korospohja II 1,82 1,2 600 927710 Oittila III 0,95 0,27 150 927711 Raidanlahti III 0,72 0,3 150 927713 Pitkäkorpi I 0,47 1/3 LIITE 2 Vesihuoltoonliittyväälainsäädäntöäjamääräyksiä Säädös / määräys Valmiuslaki 2011/1552 Yhteys vesihuollon järjestämiseen Vesihuollon valmiussuunnitelma on yksi toimialakohtaisista valmiussuunnitelmista. Kunnan tulee velvoittaa alueensa vesihuoltolaitokset laatimaan omat valmiussuunnitelmansa. Valmiuslain mukaan kuntien tulee valmiussuunnitelmin, toiminnan etukäteisvalmisteluin ja muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa. Laki vesihuollon tukemisesta Tukea voidaan myöntää vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitetulle 686/2004 vesihuoltolaitokselle tai muulle vesihuoltoa varten perustetulle yhtymälle tai yhteisölle taikka kuntayhtymälle tai kunnalle vesihuoltotoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on: 1) alueellisen yhteistyön aikaansaaminen vesihuollossa 2) vesihuollon turvaaminen erityistilanteissa 3) vesihuoltolain 1 §:ssä tarkoitetun vesihuollon aikaansaaminen maaseutuyhdyskunnissa ja haja-asutusalueilla 4) pintatai pohjavesien pilaantumisen ehkäiseminen taikka niiden tilan parantaminen. Vesihuoltotoimenpiteen tukemisen edellytyksenä on, että sitä varten on laadittu suunnitelma, jossa on otettu huomioon kaupungin vesihuollonkehittämissuunnitelma ja alueellinen vesihuollon yleissuunnitelma. Vesihuoltolaki (9.2.2001/119), Kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä laki vesihuoltolain vastaavasti tämän lain tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä muuttamisesta (681/2014) alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toimittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunta voi päättää vesihuoltolaitoksen kanssa neuvoteltuaan, että laitos huolehtii päätöksessä määriteltävällä alueella huleveden viemäröinnistä yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasti. Viemäröinti on osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 103 b §:ssä tarkoitettua hulevesien hallintaa. Pelastuslaki (29.4.2011/379) Kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden hankinnasta pelastuslaitoksen tarpeisiin sammutusvesisuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Kunnan tulee ottaa sammutusveden hankinta huomioon vesihuoltolain mukaisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa sekä hyväksyessään vesihuoltolaitokselle vesihuoltolaissa tarkoitetun toiminta-alueen. Kunnan vastuulla olevaan sammutusveden hankintaan kuuluu lisäksi velvollisuus huolehtia sammutusvesisuunnitelmassa määriteltävistä sammutusveden ottopaikoista luonnonvesilähteisiin. Pelastustoimen alueeseen kuuluvat kunnat voivat edellä tässä momentissa säädetystä poiketen sopia siitä, että sammutusveden hankinnasta huolehtii alueen pelastustoimi. Jätelaki (646/2011) Jätelainsäädäntöä sovelletaan jäteveden puhdistamisesta syntyviin lietteisiin. Jätelain mukaan asuinkiinteistöillä syntyvät saostus- ja umpikaivolietteet ovat asumisessa syntyvää jätettä, ja niiden jätehuollon järjestäminen kuuluu kunnan vastuulle. Puhdistamolietteiden käsittely ja sijoitus ovat ensisijaisesti vesihuoltolaitoksen vastuulla, mutta kysymys on myös jätehuollon järjestämisestä. Lietteitä koskevat määräykset ovat kiristymässä, mikä tulee vaikuttamaan lietteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen. Tulossa oleva uusi kaatopaikka-asetus kieltänee orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen vuoteen 2016 mennessä. Ympäristönsuojelulaki Laissa säädetään yleisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisystä ja mm. (196/2011) jätevesien yleisestä puhdistamisvelvollisuudesta. Lupa- (527/2014) /valvontaviranomaisena kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. 2/3 LIITE 2 Ympäristönsuojeluasetus Asetuksessa säädetään mm. jätevedenpuhdistamoiden (18.2.2000/169) ympäristöluvanvaraisuudesta ja lupaviranomaisesta sekä (713/2014) vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettavan jäteveden laadusta. Jäteveden puhdistamoiden (avl > 100) ympäristölupaviranomaisena toimii Länsija sisä-Suomen aluehallintovirasto. Kyseisten ympäristölupien valvonta kuuluu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Valtioneuvoston asetus Asetuksessa säädetään ympäristölupaa edellyttävien yhdyskuntajätevesistä yhdyskuntajätevesien keräyksestä, käsittelystä ja tarkkailusta. 12.10.2006/888) Asetuksen mukaan taajamat on sisällytettävä vesihuoltolain (119/2001) 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuihin vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen jätevesiviemäriverkoston piiriin saatettaviin alueisiin. Lupa/valvontaviranomaisena Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtioneuvoston asetus talous- Ympäristönsuojelulain nojalla annetussa asetuksessa säädetään jätevesien käsittelystä vesi- jätevesien yleisistä käsittelyvaatimuksista sekä niistä kiinteistöjä huoltolaitosten koskettavista toimenpiteistä, joilla talousjätevesistä aiheutuvia päästöjä viemäriverkostojen pyritään vähentämään viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Lupa- ulkopuolisilla alueilla /valvontaviranomaisena kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (209/2011) Ympäristönsuojelumääräykset Ympäristönsuojelulain 19 §:n nojalla annetut Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräykset sisältävät mm. hajajätevesiasetusta täsmentäviä, paikallisista olosuhteista johtuvia määräyksiä jätevesien käsittelystä ympäristöltään erityisen herkillä alueilla. Ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu myös jäteveden käsittelylaitteistojen sijoittamiselle vähimmäissuojaetäisyydet mm. talousvesikaivoihin, vesistöön ja pohjaveden tasoon nähden. Lupa/valvontaviranomaisena kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Vesilaki (2011/587) Vesilaissa säädetään mm. talousveden ottamisesta vesistöstä, pohjaveden ottamisesta sekä jätevesien johtamisesta. Lupa/valvontaviranomaisena Toimenpiteestä riippuen alue-hallintovirasto tai kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Terveydensuojelulaki 763/1994 Terveydensuojelulaissa ja – asetuksessa säädetään mm. talousveden ja Terveydensuojeluasetus laadun ja talousvettä toimittavien laitosten valvonnasta, toimenpiteistä 1280/1994 vesihuollon erityistilanteissa (esim. vesiepidemiat) sekä jätevesien johtamisen ja käsittelyn yleisistä terveydensuojelun vaatimuksista. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupungin terveydensuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydensuojelulain 21 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädetään asetus talousveden talousveden laatuvaatimuksista, säännöllisestä valvonnasta sekä laatuvaatimuksista ja tarvittavista tutkimuksista niitten laitosten osalta, jotka toimittavat valvontatutkimuksista talousvettä käytettäväksi vähintään 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 (19.5.2000/461) henkilön tarpeisiin. Lisäksi asetuksessa säädetään talousveden (442/2014) desinfioimisesta ja erityistilanteisiin varutumista koskevien suunnitelmien sisällöstä ja laatimisesta. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupunginterveydensuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriön Terveydensuojelulain 21 §:n nojalla annetussa asetuksessa säädetään asetus pienten yksiköiden pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista, säännöllisestä talousveden laatuvaatimuksista valvonnasta sekä tarvittavista tutkimuksista. Pienillä yksiköillä ja valvontatutkimuksista tarkoitetaan mm. laitoksia, jotka toimittavat talousvettä käytettäväksi (17.5.2001/401) vähemmän kuin 10 m3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin sekä yksittäisten talouksien talousvesikaivoja. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupungin terveydensuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriön Tervydensuojelulain nojalla annetussa asetuksessa säädetään vähintään asetus talousvettä 10 m3 päivässä taikka vähintään 50 henkilön tarpeisiin talousvettä toimittavassa laitoksessa toimittavassa laitoksessa työskentelevältä, talousveden laatuun työskentelevältä vaadittavasta vaikuttavia toimenpiteitä tekevältä vaadittavasta laitosteknisestä ja laitosteknisestä ja talousvesihygieenisestä osaamisesta. Lisäksi asetuksessa säädetään talousvesihygieenisestä osaamisen testaamisesta, testitodistuksesta sekä testaajan osaamisesta ja osaamisen kelpoisuudesta. Valvira pitää yllä ja kehittää talousvesihygienian 3/3 LIITE 2 testaamisesta osaamistestausjärjestelmää sekä hyväksyy osaamistestaajaksi hakevia. (1351/2006) Valvontaviranomaisena kaupungin terveydensuojeluviranomainen. Terveydensuojelujärjestys Terveydensuojelulain 51 §:n nojalla annettu Jyväskylän kaupungin (1.5.2014) terveydensuojelujärjestys sisältää ohjeistusta vedenhankintaa suunniteltaessa huomioon otettavista veden terveydellisistä laatuominaisuuksista. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupungin terveydensuojeluviranomainen. 5.2.1999/132) Maankäyttö- ja Kuntaa koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön rakennuslaki suunnitteluvelvoite, jossa edellytetään tarkoituksenmukaisen laki maankäyttö- ja vesihuollon järjestäminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan rakennuslain muuttamisesta on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta sekä rakentamisen (682/2014) ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan. Kunnan on alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laadittava yleiskaavoja ja asemakaavoja. Laissa säädetään rakentamistoimenpiteiden luvanvaraisuudesta ja rakennusluvan erityisistä edellytyksistä suunnittelutarvealueella. Laissa säädetään myös vedensaannin taikka viemäröinnin järjestämisestä rakennusluvan edellytyksenä sekä oikeudesta yhdyskuntateknisten laitteiden, kuten vesihuoltolaitoksen vesijohdon ja viemärin sijoittamiseen. Lain 13 a luku käsittelee hulevesiä koskevia erityisiä säännöksiä. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupungin kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomainen Maankäyttö- ja rakennusasetus (10.9.1999/895) Asetuksella on säädetty luvanvaraiseksi mm. kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän muuttaminen. Hajajätevesiasetuksen piiriin kuuluvien kiinteistöjen jätevesijärjestelmän muuttaminen edellyttää toimenpidelupaa. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on lupaviranomainen jätevesijärjestelmän muuttamista koskevien lupien osalta Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä määrätään mm. asemakaava-alueiden ulkopuolisten rakennuspaikkojen pinta-alasta alueesta ja kiinteistön vesihuollon järjestämismahdollisuudesta riippuen. Rakennusjärjestyksessä on määritetty kunnan suunnittelutarvealue ja lisäksi annettu määräyksiä mm. vesihuollon järjestämisestä vesihuoltoverkostojen ulkopuolisilla alueilla ja rakentamisesta pohjavesialueilla. Lupa-/valvontaviranomaisena kaupungin rakennusvalvontaviranomainen Osuuskuntalaki 1488/2001 Vesiosuuskunnan voi perustaa vähintään kolme jäsentä tai yhteisöä. Osuuskuntalaki ei määrää osuuskunnalle minimipääomaa, eikä sen tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu sijoitetulle pääomalle. Osuuskunta on yrittäjyyttä jäsenten parhaaksi. Vesienhoitolaki Vesihuollossa on huomioitava EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY), joka luo pinta- ja pohjavesien suojelulle yhtenäisen puitteet koko EU:n alueella. Direktiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004) ja vesien hoidon järjestämisestä (1040/2006). Laki tulvariskien hallinnasta Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) tuli voimaan kesällä 2010. (620/2010) Laissa säädetään tulvariskien hallinnan järjestämisestä ja sitä varten tarvittavasta suunnittelusta. Lain mukaan kunnat vastaavat rankkasateista taajamissa aiheutuvien hulevesitulvariskien arvioinnista ja niiden hallinnan suunnittelusta. Lisäksi kunnat vastaavat tulvariskien alustavasta arvioinnista vesistöissä, joiden valuma-alue on alle 10 ha. Kunta tekee yhteistyötä ELY-keskusten, pelastuslaitoksen ja muiden viranomaisten kanssa. Kaupunginn viranomaiset osallistuvat myös vesistö- ja merivesitulvien tulvariskien hallinnan suunnitteluun yhteistyössä ELY-keskusten kanssa.
© Copyright 2024