1. No category

Theoria eli 'katseleminen' (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25 [Johdatusta *eteelliseen aja0eluun. Helsingin yliopiston filosofian laitoksen julkaisuja 3. Helsinki.]) Kieli ja sen tutkimus Tommi Jantunen, SVKS112, 18.3.2015 Teoria… (Haaparanta & Niiniluoto 1986: 25) •  "…sisältää teoree*sia termejä, jotka viiOaavat teoreePsiin enQteeOeihin eli olioihin, jotka eivät ole väliOömäsQ havaiOavissa, esimerkiksi alkeishiukkaset, geenit, sosiaalinen paine, kollekQivinen piilotajunta ja superego." •  "…kertoo, millaisia olioita maailmassa on ja miten nämä oliot säännönmukaises2 lii/yvät toisiinsa." •  Älyllisten toimintojen avulla saavutetut yleiset käsitykset (esim. musiikin teoria) •  Jokin kokonainen tutkimusala (esim. peliteoria tai systeemiteoria) •  Tieteenalan sisällä kehite/y systemaa1nen 2etojärjestelmä (esim. suhteellisuusteoria) Teoria teorianmuodostuksessa Teoria kielestä maailmassa Teoriat yksiOäiskielistä: SVK “Maailma” 1 Teoria kielestä perustuu teoriaan MAAILMASTA Mustan joutsenen merkitys •  Popper, Karl R. ([1963]1995). Arvauksia ja kumoamisia [engl. Conjectures and refuta*ons]. Tampere: Gaudeamus. –  Maailma 1: fyysinen maailma –  Maailma 2: yksilön mentaalinen maailma –  Maailma 3: mentaalisen toiminnan tuoOeiden maailma → kieli maailmojen (2 ja 3) rajapintana Kuva: Peter Griffin, hOp://www.publicdomainpictures.net/view-­‐image.php?image=8248&picture=black-­‐swan Millainen olio KIELI on? F. Karlsson: "Kielellä on… •  fyysinen olomuoto (puhunnokset, viitonnokset, teksQt...) •  mentaalinen olomuoto (representaaQot ym.) ja •  sosiaalinen olomuoto" …jotka ovat interak*ossa keskenään. (F. Karlsson) 2 Langage = langue + parole Languein olemus •  "The structure of a language is a social product of our language faculty. At the same Qme, it is also a body of necessary conven2ons adopted by society to enable members of society to use their language faculty." (CLG, 25.) De Saussure, Ferdinand ([1916]1983). Course in general linguis*cs [ransk. Cours de linguis*que générale = CLG]. [Edited by C. Bally & A. Sechehaye with the collaboraQon of A. Riedlinger.] Translated and annotated by R. Harris. London: Duckworth Johdatus kieliQeteenperinteisiin •  posi2vis2nen kieli2ede keskiOyi vain kielen fysikaalisen olomuodon indukQiviseen kuvaukseen. •  kogni2ivinen kielioppi keskiOyy kielen mentaalisen olomuodon tarkasteluun. •  funk2onaaliset suuntaukset lähestyvät kieltä sen sosiaalisesta olomuodosta käsin. Formalismi •  "In Chomsky's raQonalist view on language, language is an inborn mental capacity that is independent of other cogniQve faculQes. That is, his approach subsumes both na2vism and mentalism as well-­‐as domain specifity. Accordingly, the subject maOer of invesQgaQon of a generaQve linguist is the abstract linguisQc knowledge, i.e. competence..." (Penke & Rosenbach 2004: 494 [Penke, MarQna & Rosenbach, AneOe (2004). What counts as evidence in linguisQcs. Studies in language 28:3 (2004), 480-­‐526.].) 3 FunkQonalismi An2modulaarisuus "...gestures are an integral part of language as much as are words, phrases, and sentences -­‐-­‐ gesture and language are one system" McNeil, David (1992). Hand and mind. What gestures reveal about thought. Chicago: University of Chicago Press, s. 2. •  Most funcQonal theories agree that language is a system of communica2ve social ac2on, and that gramma2cal structure can only be understood with reference to its seman2c and communica2ve func2ons (Van Valin & LaPolla 1997: 13 [Van Valin, R. D. & LaPolla, R. J. (1997). Syntax. Structure, Meaning and Func*on. Cambridge: Cambridge University Press.]). FunkQonaalinen kielitypologia •  Lähtökohta: funk2onaaliset domeenit (esim. kieltäminen, kaksiosallistujaisen Qlanteen esiOäminen) manifestoituvat kielissä eri tavoin, josta seuraa, eOä kielet voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia; "kielen" kaikille ihmisille yhteisen biologis-­‐kogniQivisen ja psyko-­‐fyysisen kytköksen (vrt. M1 ja M2) johdosta kieliä voidaan kuitenkin vertailla. LingvisQset kategoriat… •  …täytyy määritellä kielikohtaises2 kunkin kielen omaehtoisen tarkastelun perusteella; ennalta määritellyt, M3:sta ammennetut käsiOeet voivat olla käyOökelpoisia eri kielissä, muOa eivät a priori Dryer, M. S. (2006). DescripQve theories, explanatory theories, and Basic LinguisQc Theory. In F. Ameka, A. Dench & N. Evans (Eds.) Catching language: issues in grammar wri*ng. Berlin: Mouton de Gruyter, 207–234. Haspelmath, M. (2007). Pre-­‐established categories don't exist: consequences for language descripQon and typology. Linguis*c Typology 11.1:119-­‐132. •  …ovat perusluonteeltaan prototyyppejä; niiden rajat ovat hämäriä 4 Käsiteet ja kategoriat Viitekehyksen käsite YksiOäisteorioiden käsiOeet: “Todellisuus” Tiedonhankintamenetelmät •  FormalisQt → hypotee1s-­‐deduk2ivinen menetelmä eli teoriakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesQ teorian falsifikoinQin: teoria > hypoteesi > testaus > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesQ intuiQo/introspekQo •  FunkQonalisQt → induk2ivinen menetelmä eli datakeskeinen *edonhankintamenetelmä (so. pyrkii ideaalisesQ teorianmuodostukseen: data > observoinQ > analyysi > yleistäminen > laki > teoria); metodisessa keskiössä perinteisesQ erilaiset havaintomenetelmät ja monimenetelmäisyys Aineisto •  LingvisQsen aineiston neljä pääkeruumenetelmää (F. Karlsson): –  Havainnoin2 (suora vs. epäsuora; havainnoijan paradoksi; korpus; poiminta) –  Intui2o (tätä tulisi käyOää verifioitaessa muilla menetelmillä keräOyä aineistoa; clear cases) –  Elisitaa2o (kuuluu haastaOelumenetelmiin) –  Kokeelliset menetelmät (neurolingvisQikka, psykolingvisQikka, foneQikka) Datan luokkia •  Data on various levels of abstracQon (F. Karlsson): –  teoreQcally analyzed data –  perhaps numerically collapsed data –  data analyzed in classes –  interpreted data –  raw data ('reality') 5