Nuoren urheilijan mentaalinen valmennus Porin Ässät Markku Gardin 10.12.2012 Pelaajien kokemuksia Ville Peltonen: ”Lämmittelyssä käyn läpi pelin tilanteita. Pelissä ollaan vain tässä ja nyt, ei mitään muuta, ei mietitä vaihtojen yli, lähestytään flow-tilaa.” Olli Jokinen: ”Soitan kundille(mentaalivalmentaja)aina pelipäivänä. Teemme mielikuvaharjoituksia, mietimme ketä vastaan pelaamme ja keskitymme illan peliin. Kaikki tämä auttaa minua rentoutumaan ja keskittymään peliin”. Ossi Väänänen: ”Ei tämä niin vakavaa ole. Pidetään hauskaa. Pelataan toisillemme. Siitä se tulee”. Mikko Mäenpää: ” Tosiasiassa ainoa paineet ovat pelaajan oman pään sisällä. Kun pysyy kiinni hetkessä ja elää päivän kerrallaan, niin mitään hirmupaineita ei ole”. Jhonas Enroth (maalivahti): ”Minulla on tapana käydä läpi ja pelata tilanteita mielessäni. Käyn uudelleen läpi niitä tilanteita aikaisemmista peleistäni, joissa olen pelannut hyvin. ” ”Käytän mielikuvia lähes joka päivä, mutta ennen muuta ennen pelejä ja myös pelin aikana. Silloin koen itseni rentoutuneeksi ja jännitykseni alenee. Silloin tiedän, että voin onnistua ja menestyä. On hyvä muistuttaa itseäni, että pystyn pelaamaan hyvin tällä tasolla.” ”Olen käyttänyt mielikuvia lähes koko urani aikana. Aloitin mentaalisen harjoittelun jo noin 16 -vuotiaana. Se alkoi siitä, kun kuulin erään vanhemman maalivahdin käyttävän mentaalista harjoittelua ennen ottelua. Halusin tehdä samoin. ” ”Olen käyttänyt positiivisia mielikuvia niin kauan kuin muistan. Äitini kannusti minua aina ajattelemaan positiivisesti. Hän opetti minut näkemään ja tuntemaan itseäni onnistumassa. Hän kehotti minut muistamaan sen tilanteen ja tunteen, kun onnistuin.” Jhonas Enroth 2 Käytännön esimerkki: ”Olen käyttänyt yhtä maalivahtikaverini konstia. Jos päästän kiekon maaliin, käyn läpi neljä kohtaa: 1. Käyn päässäni nopeasti läpi sen, mitä tapahtui. 2. Analysoin. 3. Hyväksyn sen, mitä tapahtui. Sille en voi tehdä enää mitään. 4. Hengitän kolme kertaa syvään ja menen eteenpäin. Keskityn taas seuraavaan laukaukseen.” ”Vaikka kuinka käännät ja väännät, et voi tehdä enempää kuin parhaimpasi. Sitten nähdään, mihin se riitti”. Mieli on osa menestystä. Ratkaiseva?  Urheilusuoritus koostuu: fyysinen kunto, lajin       taidot, mentaaliset taidot Vaikuttavat toisiinsa Jo harjoittelussa mukana Vahvistavat, heikentävät, ratkaisevat onnistumista Lapset ”omaksuvat” valmiuksia Nuorille jo systemaattista valmennusta Valmentajan ja vanhempien oma osaaminen  Valmentajan omakin toiminta (FxTxM) Mentaalisen valmennuksen perustat  Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit ja lihakset toimeenpanevat  Kannamme mukana esi-isien perintöjä  Kokemukset, ajatukset, itsepuhe, mielikuvat, havainnot  Tunteet määrittävät tärkeyden, esim. pelko ja ilo  Matkimme toisten tekoja ja tunteita  Olemme osa muita  Muisti toimii kuin hakukone Google Näin aivosi toimivat :  Havainnoit ympäristöäsi, toisia urheilijoita, ajattelet jotakin. Ne herättävät tunteita. Syntyy mielikuvia. ↓ Ne käynnistävät aivoissasi suunnittelun siitä, mihin noista ajatuksista tai havainnoista ensin pitäisi reagoida. Aikaisemmat harjoittelu- tai kilpailukokemuksesi sekä tietoinen tahtosi vaikuttavat siihen, mitä aivosi valitsevat. ↓ Aivosi etsivät muistijärjestelmistään ja kokemusvarastoistaan sen, miten niihin reagoidaan. Yleensä niin kuin aikaisemminkin. ↓  Aivosi antavat käskyt autonomiselle hermostolle, hormoneille, hermoradoille, lihaksille. Mentaalivalmennuksen keinot  Keskeiset keinot, jotka urheilija hallitsee: * realistiset tavoitteet, niiden seurata * keskittyminen, mielikuvien luonti, avainsanojen ja vertauksien käyttö, * jännitystilojen hallinta, toimivat rutiinit * urheilijalla luotettava keskustelukumppani  Hyvä ilmapiiri joukkueessa, tehokas joukkue  Muukin elämä on kunnossa (koulu, uni..) Suurimmat sudenkuopat  Pelko, epäilys, pakko, pelipaikka, mitä muut       ajattelevat… : rentous katoaa, varovaisuus lisääntyy, automatiikka ei toimi Kilpailua käydään liian aikaisin tai koko ajan Ajatukset ja tarkkaavaisuus vaeltelevat Etsitään virheitä, ”älä” Aikaisempia epäonnistumisia ei ole käsitelty Tulos tai sijoitus mielessä pelin/kilpailun aikana Kilpailemisen opettelu jätetään kilpailuihin Mitä mentaalivalmennus ei ole?  ”Avaruustiedettä”  Vain ongelmaurheilijoille  Vain huippu-urheilijoille  Vain mentaaleissa lajeissa (golf, taitoluistelu..)  Hokkus Pokkus – nopeita ratkaisuja  Ulkopuolisen erityistaitoja  Kallonkutistusta, manipulointia  Vain rentoutuskasettien kuuntelua Missä olet nyt? Mihin tarvetta?  Tunteiden hallinta: kuinka hallitsen tunteesi (viha, pelko, suuttumus, turhautuminen..) pelitilanteissa?  Keskittyminen: kuinka keskityt (ajattelu, katseen     kohdistuminen..) vain käsillä olevaan tehtävään peleissäsi? Oletko tässä hetkessä? Itsellesi puhuminen: mitä sanot itsellesi pelin tilanteissa? Mielikuvat: mitä ”tunkee” mieleesi tai mitä kuvittelet? Teetkö sen tietoisesti? Häiriöt: mitkä omaan pelaamiseesi vaikuttavat tekijät kiinnittävät huomiotasi? Miten estät haitalliset? Toimintatapa ja tarpeet myös testien avulla Lapsesta nuoreksi ja aikuiseksi, fyysistä, psyykkistä, sosiaalista kehitystä  Eritahtista ikätovereihin verrattuna  Itsenäistymistä vanhemmista, lähentymistä       kavereihin Omat vanhemmat silti tärkeitä Kokeiluja, rajojen etsimistä, kapinointia Mielialojen vaihteluja ja kuohuntaa Nuori samalla sekä lapsi että aikuinen Muutoksia elämässä: koulu tärkeä Henkisesti kehittynyt n. 23 -vuotiaana Urheilijan polulla valintoja ja erikoistumista  Harjoittelu tehostuu, kilpaileminen vakavampaa, jääkiekossa myös pelikavereiden välillä      Oppii lajia ja yhteistyötä muiden kanssa Kehittyy parhaiten omasta tasostaan lähtien Tärkeää, että nauttii ja viihtyy Positiivinen palaute kannustaa, kaverit kannustavat Mentaaliset taidot systemaattisesti mukaan  Tämä vaihe ratkaisee haluaako jatkaa seuraavalle polulle: nuoresta aikuiseksi huippu-urheilijaksi  Vaara: ei viihdy, lopettaa, menetetään ”talentteja” Valmennusfilosofiasi: miksi valmennat, mitä ja miten aiot saada aikaan?  Filosofia: uskomuksia, tietoja ja tekemistä  Tietoinen tai tiedostamaton - mikä omasi?  Onko se hyvä myös nuorelle?  Ole utelias tässäkin tilaisuudessa  Nuorten valmentaminen vaativaa ja vastuullista  Olet esikuva, malli, innostuksen lähde  Erilaisia, sopeudu nuorten ominaisuuksiin  Yksilön ja joukkueen valmentamista  Nuorten omat vanhemmat läheisesti mukana Motivaatio – motivointi: miksi?  Sisäinen motivaatio – ulkoinen motivaatio  Oppiminen ja oma kehittyminen  Kaverit kannustavat, kuuluu porukkaan  Ilo ja hauskuus, leikinomaisuuskin  Oma osallistuminen, vuorovaikutus  Palkinnot, kilpailumenestys? Motivaation alkavaan harjoitukseen  Syöty, juotu, nukuttu, levätty…  Oikeat varusteet mukana ja paikalla  Myönteiset kokemukset edellisestä  Myönteiset odotukset tulevasta  Ohjaajan oma esimerkki ja hyvä valmistautuminen  Mitä tänään tullaan tekemään: miksi se tärkeää?  Hyvä aloitus harjoitukselle  Rauhoittuminen, keskittyminen pukukopissa? Tavoitteet: mihin?  ”Vain voitto kelpaa” vai ”Teen parhaani” ???  Selkeät ja lyhytkestoiset / pitempi tähtäin  Mitä seuraat: sitä nuori tekee – sitä saat!  Vertailu nuoren omaan kehittymiseen  Yksilöllinen kehittymissuunnitelma  Nuoren oma panostus, hyvä yrittäminen  Opeta voittamaan: yrittäminen, oma suoritus  Suhtautuminen joukkuekavereihin  Kannustava palaute (”3:1”) Itseluottamus: opin, onnistun, kelpaan  Onnistumisten kautta  Realistiset, haastavat odotukset ja tavoitteet  Niiden mukainen hyvä harjoittelu  Oma harjoittelu ja oma toiminta tuottaa tulosta: oma oppiminen ja kehittyminen  Hyvä porukkahenki - haluttu ja kannustettu  Kuuntele nuorta, keskustele hänen kanssaan  Huomaa nuori jokaisessa harjoituksessa  Kannustava palaute, myös kehitettävät asiat Mielikuvat – niiden hyödyntäminen  Aivot eivät tee eroa todellisen ja kuvitellun välillä  Oma ajatus, sisäinen puhe, katse, leikki.. synnyttävät mielikuvan ja tunteen: aktivoivat aivot, hermoston, lihakset  Valmentajan ohjeet, sanat, ilmeet, kehon kieli, näyttäminen.. aktivoivat mielikuvia urheilijassa  Mielikuvat spontaaneja tai tietoisia  Tunnista, luo ja hyödynnä - kotona, harjoituksissa, verryttelyssä, aitiossa, pelissä, pelin jälkeen  Mm. taitojen oppiminen, toiminnan ohjaaminen, itseluottamus, keskittyminen, jännityksen hallinta, valmistautuminen kilpailuolosuhteisiin Mielikuvat – tietoinen luominen  Lapsille leikit ja leikkiminen  Mistä mielikuva: omat onnistuneet suoritukset tai     pelit, idolin tai esimerkin tapa pelata ja toimia, vertauskuva, toisen henkilön näyttäminen.. Videoiden hyödyntäminen Katso, eläydy, kuvittele itsesi tekemässä, liiketunne.. Kynä ja paperi: kuvaile suoritus tiiviisti sanoin, sisällytä tunne Tiivistä avainsanoiksi (minä, verbi, myönteinen…) Mielikuvat – omat onnistumiset  Katso videolta, eläydy siihen, miltä silloin tuntui  Pane silmät kiinni ja käy kuvat mielessäsi, tunne tekeväsi  Kehu itseäsi onnistumisen johdosta  Tee lista 5-10 onnistuneimmasta, monipuoliset tilanteet  Kirjoita ne paperille tiiviisti  Tiivistä vielä avainsanoiksi  Tarkista, että kirjoitettu tuo oikean mielikuvan mieleesi  Kirjoita paperilapuille, voit liittää kuvankin, aseta helposti saatavaksi ja nähtäväksi  Lue kotona säännöllisesti, eläydy tilanteisiin Mielikuvat – valmistaudu peliin  Rauhoita itsesi, esim. rauhallinen hengittäminen  Kuvittele itsesi tulevan pelin jäähalliin,     kaukaloon…………………………………………………. Käy mielessäsi pelaamisesi perusasiat ja tilanteet………….............................................................. Käy mielessäsi tulevan pelin taktiikka…………………... Käytä avainsanoja, ota mukaan peliin………………….... Käytä myös asennetta ja tunnetta kuvaavaa itsesi puhuttelua…………………………………………………  Käytä mielikuvia ja itsesi puhuttelua verrytellessäsi: pane itsesi fyysisesti, taidollisesti ja mentaalisesti taistelukuntoon Mielikuvat – pelin aikana aitiossa  Keskity vain siihen, mitä aiot tehdä seuraavassa     vaihdossa Työnnä omat ja muidenkin epäonnistumiset, jo tapahtuneet.. syrjään Käytä avainsanoja ja mielikuvia tulevista tilanteista Voitko saada avainsanat näkyville tai nopeasti mieleen? Sytytä pelikaverillekin oikeat mielikuvat: puhu ja kannusta häntä myönteisin kuvin, asentein  Tätäkin harjoiteltava! Askel kerrallaan! Luo oma tapasi! Mielikuvat - valmentaja  Minkä mielikuvan luot? Miten saat pelaajan luomaan oikean mielikuvan aitiossa? * Mitä puhut, mitä käsket, miten annat palautetta? * Mitä viestit omailla ilmeillä, eleillä, kehon kielellä, tunteilla: urheilija vaistoaa ne ja ”matkii” niitä, ne tarttuvat  Miten toimit aikalisällä?  Miten toimit palautteen aikana? Opi jalkapalloa: Villen peilisolut 1 Kun Tommi potkaisee, Villen oikea heilahtaa Opi jalkapalloa: Villen peilisolut 2 Ville on vasuri: oma potku vasemmalla jalalla Keskittyminen: tässä ja nyt  Mihin keskittyvät: mitä nuoret puhuvat ja katsovat?  Tässä ja Nyt -hetket: tekemiset, ajatukset, tunteet  Rauhoittuminen ja keskittyminen ennen     harjoitusta Tekemistä: odottelu vie ajattelut ja tuo muuta Harjoitustilanteet: ryhmäkoko, näkeminen, jono? Välillä rentoa menoa ja iloa, sitten taas asiaan Seuraa ja anna palautetta hyvästä paneutumisesta Roolit lapsijoukkueessa  Viralliset – epäviralliset  Porukan paras  Laiska  Huomionhaluinen  Kunnianhimoinen  Touhukas  Vetäytyjä  Syntipukki  Pelle Hyvin tehty: kun nuori voi todeta pelin ja harjoituksen jälkeen  Tein parhaani, panostin 100 %  Luotin itseeni ja muihin, nautin pelaamisesta  Kannustin kavereita tekemään parhaansa  Huomasin heidän onnistumiset  Tuin kaveria: ”eteenpäin”, kun hän epäonnistui  Otin itse vastuun siitä, mitä tein tai en tehnyt  En syyttänyt vastustajaa, tuomaria, peilikavereita, oloja, onnea..  Valmentaja: ohjaa nuorta tähän asenteeseen, seuraa Urheilija keskiöön:  Objektista, kohteesta  Sinä teet  Siksi  Ulkopuolinen tahto  Valmentajan vastuu subjektiksi, tekijäksi minä teen miksi? oma tahto oma kehitys oma vastuu itsestään myös joukkueestaan  Urheilija itse yhä enemmän mukana  Hänen kehittymistään varten  Myös kielenkäyttö: ” minä haluan harjoitella siksi, että…” Urheilija keskiössä: urheilija itse mentaalisen toimintansa ja kehittymisensä subjekti Miten valmentaja tukee nuorta niin, että hän mm. • nauttii urheilemisestaan • havaitsee harjoittelun merkityksen • kehittyy omissa taidoissaan ja havaitsee sen • yrittää aina loppuun saakka, panostaa 100 % • ottaa vastuun tekemisistään • kannustaa joukkue- tai urheilukavereitaan • luo oikeita mielikuvia, puhuttelee itseään oikein • keskittyy omaan suoritukseen kilpailun aikana Miten tämä on mukana tavoitteissa? Ja tekemisessä? Miten valmentaja seuraa toteutumista? Lasten vanhemmat ja lapsen urheilu  Vahva sitoutuminen, tunteetkin mukana  Hyvä resurssi, monta roolia  Vanhemman esimerkki, mielipiteet tärkeitä  Kannustava ja luottava, ei painostava asenne  Tutkimus: ilo ja kehittyminen tuo menestystä  Ongelmiakin: keskustele, sovi, pidä yhteyttä  Mitä urheilijat odottavat vanhemmiltaan?  Mitä vanhemmat lupaavat? Kysymyksiä ja vastauksia valmentajan pelauttamisesta (MV= mentaalivalmentaja) ”Haluan pelata hyökkääjänä.Valmentaja panee pakiksi.Tämä ei ole oikein.” MV: Ota tämä haasteena. Jos haluat kehittyä kiekkoilijana, sinun on hyvä hallita eri roolit ja pelaamiset. ”En pääse pelaamaan, vaikka olen mielestäni parempi kuin se, joka pelaa.Tämä on väärin.” MV:Ymmärrän, että voit olla pettynyt. On hyvä, että uskot itseesi. Ota tämä haasteena. Harjoittele vielä enemmän. Kannusta kaveriasi tekemään parhaansa. ”Minun on vaikea hyväksyä valmentajan huomautuksia tai moitteita.” MV: Ota nämä oppimisen aiheina. Tämä kehittää sinua. Tämäkin on hyvä syy harjoitella vähän enemmän. Jos tätä tapahtuu liian usein ja koet sen epäoikeudenmukaiseksi, puhu asiasta valmentajasi kanssa. ”Olen pelannut hyvin. En silti pääse pelaamaan.Valmentaja ei kerro syytä tai puhuu ympäripyöreitä. Haluan kuitenkin tietää, miksi.” MV: Älä ryhdy uhriksi. Ole rohkea ja kysy valmentajalta. Kysy, mitä sinun pitää harjoitella tullaksesi paremmaksi pelaajaksi. Harjoittele enemmän ja näytä, että haluat kentälle. Usko, että aikasi tulee. Kysymyksiä ja vastauksia valmentajan pelauttamisesta 2 ”Valmentaja käyttää vain ”tähtipelaajia”. En pääse näyttämään kykyjäni. ” MV: Näytä harjoituksissa ja pelatessasi, että sinua tarvitaan. Ole valmis menemään kaukaloon. Keskity vain omaan rooliisi ja tekemiseesi. Seuraa ”tähtiä”: onko heillä jotakin opiksi otettavaa. Kun harjoittelet, pääset kyllä heidän tasolleen. ”En luota oikein valmentajaan. Keskityn aitiossa ja pelatessasi enemmän häneen, kuin omaan pelaamiseen.” MV: Tällaista voi sattua urasi aikana. Tapaat monenlaisia valmentajia. Keskity vain koko ajan omaan pelaamiseen ja hetkeen. Älä anna valmentajan vaikuttaa ajatuksiisi pelin aikana. Keskustele asiasta pelin jälkeen. Luultavasti valmentaja tekee parhaansa?”  MV: muista, että ”Vastavirtaan lohet uivat” – ”Vastatuuli leijatkin nostaa ja pitää ilmassa”. Keskeisimmät lähteet  Eva Arvidsson, Sevil Bremer: en för alla – alla för en, Om gruppdynamik i barn- och ungdomsidrott  Leena Matikka, Martina Roos-Salmi: Urheilupsykologian perusteet  Harri Hakkarainen ym.: Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet  Sverker Bengtsson, Johan Fallby: Idrottens karriärövergångar  Leda laget -Nycklar till framgång, SISU idrottsböcker  Psyykkisen valmennuksen perusteet, Nuori Suomi  Markku Gardin: Lapsijoukkueen valmennus, koulutus Lukon valmentajille (ks. www.mentaalivalmennusgardin.fi) Kiitos