Varsinais Suomi.fi Images Tiedostot Extranet Maakuntahallitus
i SISÄLLYSLUETTELO MH, 23.3.2015 10:00, Esityslista 1 § -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ................................................................................................................................. 1 § 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen ................................................................ 3 § 2 Pöytäkirjan tarkastaminen ................................................................................................................................................ 4 § 3 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus ......................................................................................................................... 5 § 4 Arviointikertomuksessa 2013 esitettyjen toimenpiteiden jatkokäsittely .......................................................................... 6 § 5 Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 ............................................................................................................. 10 Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 ................................................................................................................................... 12 Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus ..................................................................................................................... 32 § 6 Varsinais-Suomen koulutustarve 2020 (KESU) - valmistelun ajankohtaiskatsaus ........................................................ 81 Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 .................................................................... 83 § 7 Varsinais-Suomen liiton edunvalvonnan painopisteet 2015, hallitusohjelmatavoitteet .................................................. 93 § 8 Työnantajaa edustavat paikallistason neuvottelijat ........................................................................................................ 96 § 9 Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet .................................................................... 97 § 10 Henkilöstökertomus 2014 .......................................................................................................................................... 100 Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 ................................................................................................................. 101 § 11 Maakuntahallitusten puheenjohtajien matka Viroon ja Latviaan 23. - 25.9.2015 ...................................................... 125 § 12 Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatka Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9.-2.10.2015 ........................... 126 § 13 CPMR:n Baltic Sea Commission yleiskokous 7.5.2014, Vaasa ................................................................................ 127 § 14 CPMR:n meriasioiden kokous 21. - 22.9.2015 Brysselissä ....................................................................................... 128 § 15 European Maritime Dayn, Ateena 28. - 29.5.2014 .................................................................................................... 129 § 16 EAKR-ohjelman (2007-2013) hankkeet, myönteiset päätökset ................................................................................. 130 § 17 Maakunnan kehittämisraha, kielteiset päätökset ........................................................................................................ 133 § 18 Maakunnallinen Eurooppa-päivän vastaanotto .......................................................................................................... 135 § 19 Lausunto elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1393/2014) muuttamisesta ................................................................................................................................................................ 136 Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 ........................................................................................................... 137 § 20 Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön käynnistäminen .................................................................................... 142 § 21 Viranhaltijapäätökset .................................................................................................................................................. 143 § 22 Tiedoksi annettavat asiat ............................................................................................................................................ 144 Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom .................................................................................................................... 145 Pykälän liite: Matkaraportti_Klap ........................................................................................................................... 147 Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen ..................................................................................................................... 149 § 23 Kokouksen päättäminen ............................................................................................................................................. 151 § -1, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 2 § -1, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 3 Maakuntahallitus Esityslista KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA ASIAT 23.03.2015 klo 10.00 Maakuntatalo SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nieminen Raimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan Siren Saara-Sofia Hamunen Ilkka Skyten-Suominen Irja Aso Janne Kaunisto Timo Virtanen Petri Halkilahti Jaakko Virtanen Pirjo Aaltonen Niko Vehniäinen Marjatta Nurmi Eija Munter Hanna Mäki-Punto-Ristanen Tarja Ketonen Tuija Andersson Janina Rasi Jarmo Rantanen Matti Koivisto Anna-Liisa Rinne Tarja ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Häkämies Kari Roto Markku Maakuntajohtaja Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET Myllymäki Pekka Antola Jouko Siren Saara-Sofia Andersson Li Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Mv:n II varapuheenjohtaja Mv:n III varapuheenjohtaja KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Ålgars-Åkerholm Jessica Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Viestintävastaava LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Asia 1 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Asia 2 3/2015 1 - 23 ALLEKIRJOITUKSET Ilkka Kanerva puheenjohtaja PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Markku Roto sihteeri Maakuntavirasto Hallintojohtaja § 1, MH 23.3.2015 10:00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 17.3.2015. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 §:n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 §:n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Sivu 4 § 2, MH 23.3.2015 10:00 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 § mukaan: ”Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu.” Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 § 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 §:n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Raimo Nieminen ja Juhani Pilpola. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected] Sivu 5 § 3, MH 23.3.2015 10:00 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. Valmistelija KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Sivu 6 § 4, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 74/2015 ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2013 ESITETTYJEN TOIMENPITEIDEN JATKOKÄSITTELY Asia Vuoden 2012 arviointikertomuksessaan Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta toivoi konkreettisempaa arviointikertomuksessa esitettyjen asioiden jatkokäsittelyä maakuntavaltuustossa. Maakuntahallitus vastaa tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa 2013 (mv 16.6.2014 § 12) esittämiin asioihin ja vie asiakohdan tiedoksi maakuntavaltuustolle (tarkastuslautakunnan asiat on esitetty kursiivilla). Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. vastaa tarkastuslautakunnan esiin nostamiin asioihin. 2. vie vastaukset edelleen tiedoksi maakuntavaltuustolle. 1. Muutokset kuntayhtymän tehtävissä Tarkastuslautakunta: ”Kuntayhtymän tehtävät ovat merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää johdon huomion kiinnittämisen strategian mukaisten tavoitteiden priorisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen.” Maakuntahallitus: Varsinais-Suomen maakuntastrategia (mv 16.6.2014 § 13) nimettiin kumppanuusstrategiaksi. Sen keskeinen toimenpide on kumppanuusfoorumi ja neljä arvokärkeä ovat:1) Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, 2) Yhteistyötaidot – Yhdessä rajat ylittäen, 3) Saavutettavuus – Lähestyttävä Itämeren portti ja 4) Resurssiviisaus – Innovoivaa edelläkävijyyttä Strategian jalkauttamista edistettiin mm. muuttamalla erikoissuunnittelijan toimenkuva seuraavan muotoon (mkj 19.8.2014 § 147): 1) Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan (2014 - 2017) liittyvän kumppanuuden, edistäminen, toteutus ja seuranta, 2) kumppanuusfoorumitoiminnan määrittely, toimijoiden kartoittaminen, organisointi ja ajankohtaisten painopisteiden suunnittelu, 3) liiton sisäisen kumppanuustyöryhmän vetäminen, 4) yhteydenpito hanketoimijoihin ja järjestökenttään ja 5) maakuntaohjelmaa tukevien hankkeiden edistäminen, myös kansainvälisesti. 2. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunta: ”Tarkastuslautakuntaa toteaa, että uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen käyttöönotossa on saavutettu asetetut tavoitteet. Tarkastuslautakunta toivoo, että liitto suuntaisi tiedotustaan ja yhteydenpitoaan enemmän erityisesti kuntien luottamushenkilöille, jotta liiton rooli ja tehtävä tunnettaisiin kunnissa selkeämmin. Tarkastuslautakunta kannustaa edelleen sähköisen viestinnän laajempaa hyödyntämistä.” Maakuntahallitus Maakuntajohtaja Häkämies tulee alkuvuoden 2015 aikana vierailemaan kaikissa jäsenkunnissa ja tapaamaan sekä viranhaltija että luottamushenkilöjohtoa. Maakuntahallituksen ja -valtuuston tiedotteet lähetetään paitsi medialle myös kuntien virkamies- ja luottamushenkilöjohdolle, suomeksi ja ruotsiksi. Liitolla on käytössään sähköinen mediaseuranta. Liiton Facebook-sivuja ja Twitteriä on hyödynnetty aktiivisesti (kansalais)viestinnässä. Liitto on järjestänyt mediatapaamisia sekä lehdistötilaisuuksia (aiheena mm. maakuntastrategia). Liiton videotuotannon suunnitteluun ja koulutukseen on panostettu. Maakunnan markkinointikäyttöön tilattiin englanninkieliset Saariston Rengastie-videot sekä maakuntalaulun uusi sovitus ja video. Ne ovat tavoittaneet tuhansia ihmisiä ulkomaita myötä. Sivu 7 § 4, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 74/2015 3. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunta: ”Tarkastuslautakunta toteaa, että rakennerahasto-ohjelmien ja maakunnan kehittämisrahoituksen suunnitelmissa vuodelle 2013 asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Varsinais-Suomen liittoa kehotetaan panostamaan edelleen erityisesti alueen edunvalvontaan, jotta rakennemuutoksesta aiheutuvat ongelmat ovat paremmin ratkaistavissa. Keskeisimmät rakennemuutoshaasteet ovat liiton alueella meri- ja telakkateollisuudessa sekä Salon seudulla. Myös toimintakertomuksessa mainitun matkailualan kehittäminen ja merkitys on huomioitava alueen kasvavana elinkeinona. Tarkastuslautakunta toteaa, että hankkeiden vaikutusarviointi on oikea tie viedä eteenpäin hanketoiminnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointia. Profiilihankkeen avulla on saatu aikaan uusi hankeverkosto, joka on tarkoitus ottaa käyttöön uutena, vuonna 2014 alkavana ohjelmakautena. Tarkastuslautakunta toteaa, että hanketoiminnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Tarkastuslautakunnan mielestä VarsinaisSuomen liiton tulee aktiivisesti panostaa EU-hankerahoituksen kilpailuun ja kehittää uusia kilpailukykyisiä hankkeita. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että liitto on aktiivisesti puuttunut Central Baltic Interreg IV ohjelman maksatusviiveisiin. Viiveiden reklamointi on johtanut maksatusten nopeutumiseen. On ilahduttavaa, että ohjelman toimeenpano näyttää sujuneen suunnitellusti” Maakuntahallitus Turun telakan olemassaolon varmistuminen uusien omistajien, Meyer Werft ja Suomen valtio myötä oli edunvalvonnan erittäin merkittävä saavutus vuonna 2014. Lisäksi EU:n liikennepolitiikkaan vaikuttamisessa onnistuttiin, kun maakuntamme on aivan keskeisen TEN-T ydinverkkokäytävän varrella. Ydinverkkokäytävän toteuttamista on jatkettu Turku-Helsinki ratayhteyden parantamiseen liittyvällä vaikuttamistyöllä. Keväällä 2014 tästä lanseerattiin Tunnin juna -markkinointinimi. Valtatien 8 investointihankkeessa ja siihen saadussa jatkohankkeessa alueen edunvalvonnalla oli keskeinen vaikutus. Edunvalvontatyöllä on ollut vaikutusta myös Teijon kansallispuisto -statukseen ja Örön saaren kehittämisresursseihin. Salon ja myös Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutosalueita on tuettu ÄRM-EAKR-tuen kautta yli kahdella miljoonalla eurolla mm. Invest In-toimintaan. Myös maakunnan kehittämisrahoitusta on suunnattu Salon seutukunnalle mm. Teijon kansallispuiston matkailun ja yrittäjyyden edistämiseen. Matkailuun liittyen on perustettu laajapohjainen matkailun yhteysverkosto, jonka tavoitteena on edistää maakunnan matkailua kehitysvyöhykeajatteluun perustuen niin saaristossa, kaupunkialueilla kuin sisämaassakin (matkailun toimenpideohjelman mukaisesti). Matkailu, erityisesti vapaa-ajan matkailu ja kulttuurimatkailun edistäminen on nostettu myös maakuntastrategian yhdeksi toimenpiteeksi (TP S6). Alueella on vireillä useita matkailun edistämiseen liittyviä kansainvälisiä hankeesityksiä. Profiilihankkeella (mh 20.10.2014 § 171) selvitettiin mitä tuloksia ja vaikutuksia vuosien 1995 1999 sekä 2000 - 2006 hankkeilla on ollut alueella ja mitä niistä on jäänyt jäljelle. Lisäksi uudistettiin vuodesta 2000 asti käytössä ollut Varsinais-Suomen hankeverkko, jonne kerätään VarsinaisSuomen rahoitusviranomaisten rahoittamat hankkeet ja saadaan viranomaiset käyttämään uudistettua hankkeiden seuranta- ja arviointijärjestelmää. Haasteeksi on noussut se, että ELYkeskuksen hankkeita ei toistaiseksi kirjata tietokantaan. Asiaa koskevia neuvotteluja jatketaan. Maksuliikenne komissiosta on sujunut moitteettomasti vuonna 2014. 3, Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunta: ”Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen.” Sivu 8 § 4, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 74/2015 Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi 4. Edunvalvonta ja yhteistyö Tarkastuslautakunta: ”Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että Varsinais-Suomen liitto seuraa aktiivisesti kunta- ja soteuudistuksen etenemistä alueellaan ja tukee osaltaan uudistusten tasa-arvoista toteutumista maakunnassa. Tarkastuslautakunta toteaa kansanedustajayhteistyön ja muiden sidosryhmäkontaktien toteutuneen suunnitellulla tavalla. Keskeistä on myötävaikuttaa valtiovallan riittäviin tukiin rakennemuutostoimialoille ja -paikkakunnille. Valtion myötätunto, lupaukset ja tuki ovat vain osittain toteutuneet.” Maakuntahallitus Vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 kariutuivat lopullisesti kuntapuolen rakenneuudistukset. Sosiaalija terveydenhuolto-, kuntajako- ja metropolihallintouudistus epäonnistuivat. Maakunnan liitot eivät olleet keskeisesti mukana kuntapuolen rakenneselvityksissä. Jatkossa liittojen alueellinen asiantuntemus tulee ottaa paremmin huomioon. 5. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunta: ”Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja suoritettujen omaisuus- ja henkilöriskien näkökulmasta vakuutukset ovat riittävän kattavat. Kuntalain 69 §:n mukaan toimintakertomukseen tulee vuonna 2014 sisällyttää maininta riskienhallinnan järjestämisestä (15.6.2012/325). Useissa kunnissa riskienhallinnasta on vuonna 2013 tehty valtuustopäätökset. Tarkastuslautakunta suosittaa, että riskienhallinnan perusteet käydään läpi ja harkitaan, aiheuttaako se uusia maakuntavaltuuston päätöksiä tai ohjeistuksia. Tarkastuslautakunta edellyttää pidemmän aikavälin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan suunnitelman laatimista ja sen hyväksymistä maakuntahallituksessa.” Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto 16.6.2014 § 14) muutti Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 27 § ”Riskienhallinta ja sisäinen valvonta” seuraavaan muotoon ”Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.” Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen viedään kesäkuun 2015 valtuustoon, jonka jälkeen päivitetään sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeistus (mh 22.1.2007 § 7) siten, että se valtuuston asettamien perusteiden mukainen. 6. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta: “Tarkastuslautakunta toteaa, että lautakunnan suorittama tavoitteiden arviointi on ollut haastavaa. Tavoitteiden asettamista ja niiden arviointia on kehitetty vuonna 2013. Tosin mittarit ovat osin viittauksia raportteihin, mutta ei niiden sisältöön tai määrään. Mittareita ja tavoitearvoja tulee vuoden 2015 talousarviossa edelleen kehittää ja konkretisoida. Toimintakertomuksessa on vuoteen 2012 verrattuna yksityiskohtaisemmin esitetty, mitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty. Toiminnallisten tavoitteiden määrä on edelleen mittava. Yksi vaihtoehto on asettaa vähemmän tavoitteita ja valita sellaisia, jotka ovat selkeästi mitattavissa. Lautakunnan mielestä toimintakertomuksen yhteenvedoissa esitetyt tiivistelmät toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumi- Sivu 9 § 4, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 74/2015 Sivu 10 sesta parantavat luettavuutta ja mahdollisuuksia arvioida Varsinais-Suomen liiton toiminnan toteutumista. Kuntayhtymän toimintaa on pääsääntöisesti toteutettu talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Toimintakertomuksessa esitettyjen selvitysten pohjalta ja lautakunnan saamien selvitysten perusteella voidaan todeta, että pääsääntöisesti maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet on tilikaudella saavutettu.” Maakuntahallitus Varsinais-Suomen liiton toimintakertomuksessa 2015 ja toimintasuunnitelmassa 2015 -2017 (mv 8.12.2014 § 36) on selkeytetty valtuuston asettamaa tavoitteistoa, jolloin toimintakertomuksen luettavuutta voidaan jatkossa parantaa. Vuoden 2014 toimintakertomukseen laaditaan tiivistelmä liiton keskeisestä toiminnasta. 7. Yhteenveto toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta Tarkastuslautakunta ”Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton budjetoidut kulut kokonaisuudessaan ovat alittaneet talousarvion 632.733 euroa. Vastaavasti toimintatuotot ovat olleet 547.476 euroa budjetoitua pienemmät. Kuntien maksuosuudet ovat säilyneet budjetoidulla tasolla. Talousarvion ja tuloslaskelman poikkeamat johtuvat pääosin ohjelma- ja hanketoimintojen vähenemisestä. Tarkastuslautakunta pitää saavutettua tulosta oikean suuntaisena ja tulevien vuosien toimintaympäristössä tapahtuvia haasteita ennakoivana. Tarkastuslautakunnan mielestä liiton tilinpäätöksessä oleva kumulatiivinen ylijäämätaso on oikea ja riittävä. Uusi EU:n ohjelmakausi 2014 - 2020 uusine hankkeineen edellyttää kassavirtapuskureita kasvavan hanketoiminnan rahoituksen turvaamiseksi.” Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. 8. Yhteenveto Tarkastuslautakunta ”Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2013 talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston tarkoittamalla tavalla.” Maakuntahallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto. p. 040 761 5509, [email protected] § 5, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 134/2013 Sivu 11 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Asia Kuntalain 68 §:n mukaan kuntayhtymän tilikausi on kalenterivuosi. Maakuntahallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän toiminnan tuloksesta, taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa (15.6.2012/325). Tilinpäätöksen allekirjoittavat maakuntahallituksen jäsenet sekä maakuntajohtaja. Maakuntavaltuusto (mv 8.12.2013 § 45) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 – 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa ja talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien 2002 - 2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (-90 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha, jota käytetään tieto- ja toimistojärjestelmien kehittämiseen. Maakuntahallitus (mh 24.2.2014 § 18) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Varsinais-Suomen liiton tarkastussäännön 9 §:n mukaan tarkastuslautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää 59 437,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on 149 437 euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 17 358,40 eurona. Kuntalain 70 §:n mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Oheismateriaali 1: Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Oheismateriaali 2: Varsinais-Suomen liiton toimielimet ja edustukset sekä henkilöstöluettelo vuodelta 2014 Muu tasekirjaan sisällytettävä aineisto on nähtävillä kokouksessa. Valmistelija MR/EP/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää § 5, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 134/2013 Sivu 12 1. hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 ja investointiosan toteutumisvertailun 1.1.2013 - 31.12.2013 tiedoksi. 2. esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 59 437,20 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3. allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, [email protected] § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 23.3.2015 Sivu 12 Oheismateriaali 2 LUOTTAMUSTOIMET JA EDUSTUKSET SEKÄ HENKILÖSTÖLUETTELO VUODELTA 2014 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 13 2 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 14 3 LUOTTAMUSTOIMIELIMET 1.1 Maakuntavaltuusto kokouksia 2 kpl Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Valkama Marko Toivonen Toni Merivuori Tuulia Hukkanen Sari Suutari Anneli Rautanen Hannu Leppänen Tommi Kallio Pentti Leppänen Jorma Wretdal Inger Jalli Marja Koskinen Sirpa Haijanen Pauliina Kuusisto Pekka Aalto Juha Kuokkanen Jukka-Pekka Katajamäki Mira Katajainen Timo Kaasalainen Pekka Pietilä Sirpa Ala-Nissilä Olavi Gustafsson Hannu Heikkilä Lauri Ylhäinen Taito Rautalin Outi Vanhanen Juha Myllymäki Pekka Saksi Anita Aho Kimmo Junnila Vilhelm Saarinen Juhani Kolhi Susanna Kössi Päivi Turpeinen Heikki Mäentaka Asko Lehikoinen Jouni Friis Christer Karlsson Kaj-Johan Orell Markku Lindell Maria Junkola Iivo Keloniemi-Hurttila Elina Flemmich Mirjami Vuorinen Elisa Sulonen Raimo 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 1 2 2 2 2 2 2 1 1 2 1 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 Haapanen Ari-Pekka Seivästö Ismo Vauranoja Sanna Gustafsson Irja Eriksson Terttu Kurkilahti Tomi Seppälä Mikko Savo Seija Vilander Bo Jansson Johanna Niemelä-Laaksonen Anne Leino Hannu Mäkelä Soile Laurila Juha Ala-Nissilä Simo Loponen Auli Lankila Raimo Heikkilä Juha Kallio Erkki Laitila Marja-Liisa Rautavuori Paavo Tyyskänen-Mäkilä Eveliina Ojaniemi Yrjö Tikakoski Seppo Eloranta Merja Setälä Marko Lehto Ari-Pekka Gustafsson Hanna Hagsberg Sirpa Haanpää Leena Santalahti Samuli Paananen Petteri Ojanperä Taru Valkonen Ville Lahti Tapani Nurmi Satu Karlgren Fabian Ekström Kurt Abrahamsson Petri Henriksson Carita Vainio Heikki Lindgren Hilkka Viiri Reijo Allén Pipsa Parantainen Vesa - 1 1 1 - § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 15 4 Rusko Salo Sauvo Somero Taivassalo Tarvasjoki Turku Lehto-Laurila Hannele Haavisto Erkki Nurmi Eija Rannikko Outi Rand Jorma Aalto Ari Punta Juha Hyttinen Marjatta Suonio-Peltosalo Elina Ahonen-Ojala Leena Varajärvi Matti Tamminen Laura Leivonen Sanna Kanerva Tauno Mwegerano Andi Ruska Antti Tuominen Marita Ervelä Risto Kotti Antti Kyyrä Juha-Matti Kurkilahti Pauli Kleimola Satu-Maija Tavio Ville Niinivirta Pirjo Lampi Pirjo Aaltonen Niko Arve Minna Perho Maija Kossila Pauli Harjanne Aila Kanerva Ilkka Sirèn Saara-Sofia Kattelus Lauri Vierimaa Ulla-Maija Massinen Aimo Puisto Virpa, -16.6.2014 Mikkola Jukka, 16.6.2014Lehtinen Seppo Maaskola Mika Engdahl Raili Eklund Toni Eloranta Eeva-Johanna, -16.6.2014 Elo Pia, 16.6.2014Vornanen Jukka Sarlund Katri Ollikkala Tuija Hassan Roda Ilvessalo Saara Saarikko Annika von Frenckell-Ramberg Christel 2 2 2 2 2 2 2 1 2 1 2 2 2 2 2 2 2 2 1 2 2 1 2 1 2 2 2 2 1 2 2 1 2 2 2 2 1 2 2 2 2 1 1 1 1 2 1 2 Ek Sirpa Myllymäki Kalle Lehtonen Aarre Järviö Riitta-Liisa Kankaanpää Pasi Liede Heikki Friberg Osmo Lundström Sanna Passi Anne Keto-oja Piia Kymäläinen Pekka Koskinen Eeva Hemanus Klaus Määttänen Asko Lehti Timo Halkilahti Jaakko Huittinen Ulla Laaksonen Perttu Lehtinen Riitta Nurmi Janne Uotila Juha Suominen Nina Laakso Jouko Miikkola Mikael Laihinen Timo Lindholm Lasse Aholainen Anne Alanen Satu Azizi Mohammad Hartiala Kaija Viljamaa Tuomas Karttunen Marjukka Orpo Petteri Manni Olli Kantola Ilkka Elo Piia, -16.6.2014 1 1 1 1 1 Rosenlöf Jarmo Lundahn Kjell Koivusalo Mari-Elina Hellsten Jorma 1 Pietari Päivi Laaksonen Mikko Andersson Janina Sundqvist Mikaela Rantanen Elina Ratilainen Niina Ali Alas Vörlund-Wallenius Terhi 1 1 - Eloranta Eeva-Johanna, 16.6.2014- § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 16 5 Uusikaupunki Vehmaa Andersson Li Rinne Pirjo Sandelin Elina Lähteenmäki Alpo Järvinen Timo A Antola Jouko Nummi Veijo Kontu Mauri Virtanen Simo 2 2 2 2 1 2 2 2 Muukkonen Mirka Saarinen Sauli Yrittiaho Johannes Heikkilä Pasi Junkola-Lehtonen Maija Rosten Mauri Salminen Ritva Laivo Olli Laine Tino 1.2 Tarkastuslautakunta 2013–2016 kokouksia 4 Varsinainen jäsen Jalli Marja, pj., 4 Orell Markku, 3 Laatta Kimmo, 4 Vuorinen Elisa, 4 Varajäsen Keloniemi-Hurttila Elina, Kangas Tarmo, Sulonen Raimo, Saksi Anita,- 1.3 Maakuntahallitus 2013–2016 kokouksia 12 Orpo Petteri, pj., 5, -8.12.2014 Kanerva Ilkka, pj., 1, 8.12.2014Alatalo Juuso, 10 Alatalo Juuso, 1. vpj., 1, 8.12.2014Haijanen Pauliina, 10 Heikkilä Lauri, 11 Kiviranta Esko, 12 Koskinen Talvikki, 9 Kurvinen Jani, 2. vpj., 12 Lehtinen Riitta, 12 Kattelus Lauri, 11 Maaskola Mika, 1. vpj., 11, -8.12.2014 Massinen Aimo, 1, 8.12.2014Nieminen Raimo, 11 Nummentalo Juhani, 12 Perho Tiina, 10 Pilpola Juhani, 12 Saario Mari, 8 Söderlund Nina, 10 Virolainen Anne-Mari, 9 Vuola Hanna, 11 Wallin Stefan, 9 Siren Saara-Sofia, 5 Hamunen Ilkka, 1 Skyten-Suominen Irja, 2 Aso Janne, Kaunisto Timo, Aalto Tino, 2 Halkilahti Jaakko, Virtanen Pirjo, Aaltonen Niko, Vehniäinen Marjatta, Nurmi Eija, 1 Munter Hanna, Mäki-Punto-Ristanen Tarja, 3 Ketonen Tuija, Andersson Janina, 4 Rasi Jarmo, 1 Rantanen Matti, 1 Koivisto Anna-Liisa, Rinne Tarja, 3 - § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 17 6 1.4 Muut luottamustoimet Maankäyttöjaosto 2013–2016 - Kokouksia 10 Varsinainen jäsen Maaskola Mika, pj., 9 Virolainen Anne-Mari, vpj., 6 Halkilahti Jaakko, 9 Lehtinen Riitta, 10 Nummentalo Juhani, 10 Nurmi Eija, 8 Pilpola Juhani, 10 Varajäsen Hamunen Jukka, Siren Saara-Sofia, 2 Koivisto Anna-Liisa, Virtanen Pirjo, Kattelus Lauri, Rasi Jarmo, 1 Ketonen Tuija, - Läsnäolo- ja puheoikeudella Kurvinen Jani, 10 Saario Mari, 6 Andersson Janina, 1 Kanerva Ilkka, 1 Alatalo Juuso, 1 Hankerahoitusjaosto kokouksia 3 Perho Tiina pj. Aalto Tino, vpj. Heikkilä Lauri Nieminen Raimo Kattelus Lauri Virtanen Pirjo Vuola Hanna läsnäolo- ja puheoikeudella Wallin Stefan Saario Mari muut saapuvilla olleet Maaskola Mika Kurvinen Jani Valintatoimikunta 2013–2016 kokouksia 3 kpl Rantasaari Juha, 3 Vuola Hanna, 3 Koskinen Talvikki, 3 Lindholm Linda, 2 Nieminen Raimo, 3 Pilpola Juhani, 3 Välke Olli, 3 3 3 3 3 1 3 3 3 1 2 3 Skyten-Suominen Irja Alatalo Juuso Aso Janne Söderlund Nina Rantanen Matti Vehniäinen Marjatta Kiviranta Esko § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 18 7 Saaristotoimikunta 2013–2016 Kokouksia 4 Junnila Vilhelm, pj. Engblom Henry Friis Christer Huhta Catrine Jokinen Arita Kaita Janina Kronehag Kurt Lauren Heli-Päivikki Lehti Merja Leino Hannu Liede Heikki Mattson Tove Nyman Nina-Maria vpj. Päivärinta Anssi Rosenqvist Anna-Liisa Saarinen Heikki Vaiste Marja 3 4 4 1 2 4 3 4 2 3 3 2 3 3 2 4 2 Haukka Lauri Wilson Daniel Söderlund Jimmy Jylhä Miia Eriksson Jan Penna Mirja Melen Henry Lamberg Seppo Saarinen Pasi Koskinen Sirpa Kirves-Järvinen Taina Lundell Lilian Häggman Madelene Lehtonen Jorkka Hoffström Elin Pihlasto Eeva Hurme Hannu 1 1 2 Maakunnan yhteistyöryhmä MYR -31.3.2014 kokouksia 1 Kuntajäsenet Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Kaunisto Timo Lampi Pirjo Saario Mari Savo Juho Söderlund Nina Virtanen Jarkko 1 1 1 1 Antola Jouko Perho Tiina Luotonen-Virtala Minna Koivisto Mika Andersson Janina Roto Markku Katajainen Timo Savolainen Sami Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen TE -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsionais-Suomen ELY -keskus Timonen Risto, 2. vpj. Lindholm Hanna Gustafsson Esko Puolitaival Kimmo Skyttä Risto Lindqvist Esa 1 1 1 1 1 Laurila Else-Maj Vehviläinen Matti Triipponen Juha-Pekka Nieminen Ullakaisa Levola Tuija Mäkelä Timo Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Kärpijoki Kirsi Hurskainen Raija 1 1 Nokka Teija Aaramo Sirpa Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta AKAVA Varsinais-Suomi Turun Kauppakamari MTK Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen Yrittäjät Alvesalo Piia Rannikko Outi Tuominen Kirsti Leinonen Kalle Knifsund Ulla Lähteenmäki Jari Myllymäki Paavo, 3. vpj. Wibom Henri 1 1 1 1 Virta Teppo Laulumaa Janne Vepsäläinen Pekka Salo Niina Kuparinen Eero Heinonen Jarkko Fabritius Helena Munter Hanna Asiantuntijat Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus Loimaan kaupunki Region Äboland Salon seutu Salon seutu Turun Seudun Kehittämiskeskus Ukipolis Ukipolis Salminen Pauli Rantala Jari Granberg Gunilla Salminen Hannu Mannervesi Mika Kyynäräinen Niko Rintama Eeva Kallio Ulla 1 1 1 1 1 1 Pulli Pertti Brande Christjan11 Haltsonen Leo Raninen Teija Rantanen Raimo 1 1 1 1 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 19 8 Turun ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Turku Science Park Oy Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Pro Agria Länsi-Suomi Finnvera Oyj Suomen metsäkeskus/Lounais-Suomi Taiteen edistämiskeskus/Varsinais-Suomi Suomen riistakeskus/Varsinais-Suomi Työ- ja elinkeinoministeriö Kettunen Juha Väänänen Kalervo Ilmonen Otto Lehtonen Erik Rauma Kaisa Isosaari Heikki Pelkonen Seija Teittinen Arto Terho Henri Savolainen Mikko Kainulainen Kari 1 1 1 Mertanen Olli Pyykkö Riitta Heinistö Tiina/Holmgren Siv Levomäki Rikumatti 1 Ali-Sippola Vesa Karlsson Henna Savolainen Mikko Nurminen Hanna Hägglund Martin Orpo Petteri, pj. Alatalo Juuso Haijanen Pauliina Kaunisto Timo Lampi Pirjo Saario Mari Savo Juho, 1 vpj. Söderlund Nina Virtanen Jarkko 1 5 3 3 3 3 4 1 4 Antola Jouko Perho Tiina Luotonen Minna Koivisto Mika Andersson Janina Roto Markku Katajainen Timo Savolainen Sami Kimmo Puolitaival, 2vpj Kärpijoki Kirsi Skyttä Risto Lindholm Hanna Timonen Risto Hurskainen Raija Pelkonen Seija 4 4 1 3 4 2 1 Nokka Teija Lindqvist Esa Vehviläinen Matti Gustafsson Esko Mikael Luukanen Karlsson Henna Rannikko Outi Leinonen Kalle Kuparinen Eero, 3 vpj. Myllymäki Paavo Alvesalo Piia Lähteenmäki Jari Wibom Henri Habib Hasan 2 4 3 3 4 1 Maakunnan yhteistyöryhmä MYR 31.3.2014kokouksia 5 Kuntajäsenet Valtion alueviranomaiset Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Varsinais-Suomen ELY -keskus Lounais-Suomen aluehallintovirasto Finnvera oyj Työmarkkina, -elinkeino- ja kansalaisjärjestöt SAK Varsinais-Suomen aluepalvelukeskus STTK:n Varsinais-Suomen aluetoimikunta AKAVA Varsinais-Suomi MTK Varsinais-Suomi Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turun Kauppakamari Varsinais-Suomen Yrittäjät Sondip Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liitto ry Pysyvät asiantuntijajäsenet Turun seutukunta Åboland Salon seutukunta Vakka-Suomen seutukunta Loimaan seutukunta Turun ammattikorkeakoulu Turun yliopisto Åbo Akademi Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Opiskelijajärjestöt Turku Science Park Oy Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli Pro Agria Länsi-Suomi Suomen metsäkeskus/Lounais-Suomi Taiteen edistämiskeskus/Varsinais-Suomi Suomen riistakeskus/Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen Leader -ryhmät 2014–2015 Varsinais-Suomen ELY -keskus (MYR elinkeinojaoston pj.) Uudenmaan liitto 3 1 Kyynäräinen Niko Eklund Tomas Mannervesi Mika Kallio Ulla Tunkkari Matti (-20.10.) Joki Mika (20.10.-) 4 Kettunen Juha (-20.10.) Taatila Vesa (20.10.-) Pyykkö Riitta 1 2 Ilmonen Otto Taipale Maria Kiviharju Mira Piispanen Tero Rauma Kaisa Ali-Sippola Vesa Teittinen Arto Terho Henri Toivola Mikko Poikonen Pia Lindqvist Esa Kuparinen Mari (20.10.-) 5 3 4 1 2 4 3 2 2 4 2 Laulumaa Janne Dalen Jaana Knifsund Ulla Fabritius Helena Virta Teppo Mäkikalli Jaana Munter Hanna Ahonen Minttu Raninen Teija Granberg Gunilla Suikkanen Sami Rantanen Raimo Maisala Carita (20.10.-) Tunkkari Matti (20.10.-) Soini Juhani 1 1 4 1 2 1 1 1 2 4 1 1 Reponen Tapio (-20.10) 1 Suominen Kalle-Antti(20.10-) Kallio Pia-Maria 2 Virtanen Antti 1 Koivisto Jukka 1 Puhtila Marko 2 Junnila Timo Sievänen Markku Marttinen Tittamari Hägglund Martin Oljemark Emil 1 1 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 20 9 Kielellisten palvelujen toimikunta 2013–2016 kokouksia 3 Lindstedt Kim, pj. Lindholm Linda, vpj. Andersson Mikael Mai Palmberg Franzen Hans Henriksson Carita Huhta Catrine 2 2 2 1 2 Hongisto Tuija Wennströn Kjell Koski Silvia Nurmela Risto Ahonen Arja Wikström Gustav Jylhä Miia 1 1 1 2 1 Kulttuuritoimikunta 2013–2016 kokouksia 4 Terho Henri, pj. Syrjäsuo Kristiina, vpj. Isaksson Ann-Sofie Kivirinta Jouko Kärki Kimi Lemmetyinen Liisa Lilja-Viherlampi Liisa-Maria Mattila Liisa Myllynen Taina Raaska Petja Vehmas Jukka 4 4 3 4 4 3 4 2 4 2 3 Turku Turkuseura Parainen Salo TY humanistinen tiedekunta Turku Touring Oy Turun Taideakatemia Varsinais-Suomen yrittäjät Pöytyä Turku Vakka-Suomi Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunta 2013–2018 - Kokouksia 2 Juho Savo, pj. Timo Juvonen, siht. Tapio Palmu Jouko Högmander (varaj.) Tapio Rintala (varaj.) Mikko Ääri Madeleine Nyman Juha Hiedanpää Antti Härkälä Matti Salo (varaj.) Hannu Aalto Martin Hägglund Mikko Toivola (siht.) Jorma Laiho Matti Karppinen Anne Savolainen Lilli Jokela Pälvi Salo Tiina Katila Risto Skyttä Marko Setälä Hannu Klemola Vesa Pihajoki Reijo Pennanen Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut MTK-Varsinais-Suomi Länsi-Suomen merivartioston esikunta Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut RKTL RKTL RKTL Suomen Metsästäjäliiton V-S:n piiri Suomen riistakeskus, V-S Suomi Suomen riistakeskus, V-S Suomi Taajamasusi ry. Taajamasusi ry. Turun Sanomat Turun Sanomat Turun yliopisto, biologian laitos Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen Kennelpiiri ry Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri Varsinais-Suomen poliisilaitos Varsinais-Suomen poliisilaitos § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 21 10 Uskelanjoen tulvaryhmä - Kokouksia 2 Heikki Saarento, pj. 1 Timo Juvonen, vpj.2 Maria Timonen, siht. 2 Olli-Matti Verta 2 Markus Rautio 1 Timo Alhoke 1 Petri Virtanen 2 Lauri Ahopelto 2 Tommy Nyman 2 Tarja Pennanen 1 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen pelastuslaitos Salon kaupunki Salon kaupunki Suomen ympäristökeskus Ramboll Finland Oy Rakentamisen Konsultointi RI Tarja Pennanen Tmi Turun, Raision, Naantalin ja Rauman rannikkoalueen tulvaryhmä - Kokouksia 2 Heikki Saarento, pj. 1 Maria Timonen, siht. 2 Timo Juvonen 1 Lauri Ahopelto 2 Tommy Nyman 2 Juha Virola 2 Juha Eskolin 2 Olli-Matti Verta 2 Juha Virto 1 Olavi Ahola 2 Olli-Pekka Mäki 1 Asmo Leskinen 1 Eila Kesti 1 Antti Kokkomäki 2 Leena Ruusu-Viitanen 1 Jukka Heikkilä 2 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen liitto Suomen ympäristökeskus Ramboll Finland Oy Raision kaupunki Rauman kaupunki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Turun kaupunki Rauman kaupunki Rauman kaupunki Alueidenkäytön yhteistyöryhmä - Kokouksia 3 Saarento Heikki, pj. Hannu Olli-Pekka 3 Rautavuori Kalle 3 Pärnä Seppo 2 suunnittelujohtaja aluearkkitehti kaavoittaja aluearkkitehti Heimo Jarmo 3 Alhoke Timo 2 Virtanen Jyrki 1 Aromäki Pasi 2 Niemi Markku 1 Mäki Juha 3 Niemeläinen Jukka 2 Österberg Seija 1 Oja Timo 1 Lehikoinen Elise Junttila Kirsti Kylämäkilä Juhani Suominen Juha 1 Arvola Olli Pekkala Outi 3 kaupunkisuunnittelujohtaja kaavoitusinsinööri maankäyttöinsinööri kaupunginarkkitehti kaavoitusjohtaja kaavasuunnittelija maankäyttöinsinööri kunnanjohtaja tekninen johtaja maankäyttöpäällikkö kaupunginarkkitehti kunnanjohtaja kaavoitusinsinööri kaupunginarkkitehti maankäyttöpäällikkö Varsinais-Suomen liitto Aura, Pöytyä Loimaa Koski Tl, Marttila, Oripää, Tarvasjoki Salo Salo Somero Kaarina Lieto Lieto Masku Mynämäki Mynämäki Naantali Naantali Nousiainen Paimio Raisio Raisio § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 22 11 Oikarinen Arto Paloposti Niko 2 Allen Seppo 3 Hintsanen Timo 1 Hovi Christina 1 Toivonen Markku 3 Andrei Panschin 2 Lindeberg Åke 1 Saaristo Heidi 1 Michelsson Turkka 1 Katara Veijo Kokemäki Tapani 3 Sarilo Pauliina 1 Rantala Vesa Arvela-Hellen Leena 1 Pohjola Hannu - kunnanjohtaja rakennustarkastaja kunnanjohtaja asemakaavapäällikkö kaavoituspäällikkö kaavoitustoimenjohtaja yleiskaavainsinööri kaavoitusarkkitehti kaavoituspäällikkö kaavoitusarkkitehti kunnanjohtaja tekninen johtaja kunnanjohtaja kunnanjohtaja kaupunginarkkitehti tekninen johtaja Rusko Rusko Sauvo Turku Turku Turku Turku Kemiönsaari Parainen Parainen Kustavi Laitila Pyhäranta Taivassalo Uusikaupunki Vehmaa Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea kokouksia 5 kpl Jäsen Varajäsen Juvonen Timo Kauppinen Veli-Matti Gunell Carola Kanerva Kirsi Karlström Leena 2 5 2 5 4 Talve Linda Nurmi Lasse Pekonen Elena Tyyskänen Heli Kottonen Satu 3 2 - Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen Kurvinen Jani Koskinen Talvikki, pj. 5 5 varajäsen Kiviranta Esko Lehtinen Riitta - Varsinais-Suomen liiton työsuojelutoimikunta kokouksia 1 kpl Jäsen Roto Markku, pj. Gunell Carola Kuitunen Marja Roslakka Ville 1 1 Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin edustajat Varsinais-Suomen liitossa kokouksia - kpl, (työnantajaa edustavat paikallistason neuvottelijat) 2013–2014: Jäsen Orpo Petteri, pj. Savo Juho Varajäsen Talvikki Koskinen Markku Roto § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 23 12 2. EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET YHTEISTOIMINTAELIMISSÄ 2.1 Edustukset yhteistoimintaelimissä 2014 Pohjoismaiden ministerineuvoston saaristoyhteistyö Saaristoyhteistyön yhteistyöneuvosto Jäsen Varajäsen Wallin Stefan, Turku Brander Christjan, Parainen Granberg Gunilla, Kemiönsaari Donner Benjamin, Kemiönsaari Björkskog Tommy, Naantali Rinne-Kylänpää Tiina, Naantali Savo Juho, V-S liitto Nuotio Tarja, V-S liitto Saaristoyhteistyön hallitus Sami Heinonen Etelä-Suomen maakuntien liittouman valmistelutoimikunta Juho Savo CPMR (Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto) Talvikki Koskinen (Itämerikomissio, varapj.) -> kevät 2014 CPMR:n Itämerikomission liikennetyöryhmä Janne Virtanen CPMR:n Itämerikomission merityöryhmä Petteri Partanen CPMR:n TEN-T liikennetyöryhmä Janne Virtanen Varsinais-Suomen ja Mecklenburg-Etupommerin yhteinen valiokunta Juho Savo Sonja Palhus V-S liiton ja Luoteis-Venäjän yhdistyksen yhteinen työryhmä Juho Savo Sonja Palhus Varsinais-Suomen ja Puolan Pommerin maakuntien yhteinen työryhmä Juho Savo Sonja Palhus Europe Direct –hankkeen ohjausryhmä Jessica Ålgars-Åkerholm Varsinais-Suomen ELY-keskuksen neuvottelukunta Juho Savo Tarja Nuotio Etelä-Suomen rakennerahastotyön koordinaatioryhmä 2014 - 2020 Tarja Nuotio Etelä-Suomen rakennerahastotyön johtoryhmä 2014 - 2020 Juho Savo Central Baltic -ohjelman seurantakomitea 2007 - 2013 Juho Savo Carola Gunell Central Baltic -ohjelman yleinen hallintokomitea 2007 - 2013 Carola Gunell Petteri Partanen § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 24 13 Central Baltic -ohjelman Etelä-Suomi - Viro alaohjelman hallintokomitea Sonja Palhus Esa Högblom Central Baltic -ohjelman Saaristo ja saaret alaohjelman hallintokomitea Sami Heinonen Esa Högblom Elinkeinokalatalouden rakenneohjelman seurantakomitea 2007 - 2013 Sami Heinonen Petteri Partanen Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Savo Roto Alatalo Antola Haijanen Perho Saario Andersson Söderlund Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö (MYRS) Nuotio Partanen Kauppinen Högblom Heinonen Roslakka Siirtolaisuusinstituuttisäätiön hallitus Lauri Palmunen Siirtolaisuusinstituuttisäätiön valtuuskunta 2013 - 2016 Tarja Nuotio Heikki Saarento Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen johtoryhmä (Valonia) 2008 - > Heikki Saarento Timo Juvonen Varsinais-Suomen maahanmuuttoasioiden toimikunta Veli-Matti Kauppinen Suomen Kotiseutuliitto (Valtakunnalliset kotiseutupäivät), vuosikokous Hannele Hartikainen Pro Saaristomeri -ohjelman johtoryhmä Sami Heinonen Timo Juvonen Centrum Balticum Säätiön hallitus Juho Savo Tarja Nuotio Varsinais-Suomen Yrittäjien YES-tiimi Petteri Partanen Central Baltic 2014 - 2020 (Joint Programming Committee JPC) ohjelmointikomitea, syksyyn 2014 saakka Heikki Saarento Varsinais-Suomen hankeryhmä, 05/2014 saakka Carola Gunell, Timo Juvonen Petteri Partanen Kunnallisen työmarkkinalaitoksen palkka-asiamies, työsuojelupäällikkö ja eläkeasiamies Markku Roto § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 25 14 LOURA:n valmisteluryhmä Petteri Partanen Varsinais-Suomen hyvinvointiklusterin johtoryhmä Veli-Matti Kauppinen Petteri Partanen Turun Ylioppilaskyläsäätiön valtuuskunta 2013 - 2014 Heikki Saarento Lounais-Suomen hylje- ja merimetsoneuvottelukunta (varajäsen) Timo Juvonen Heikki Saarento KASTE II Länsi-Suomen aluejohtoryhmä Veli-Matti Kauppinen, varajäsen Itämeren (Interreg IV B) ohjelman kansallinen työryhmä Ville Roslakka Meriteollisuuden rakennemuutoksen Kompassi työryhmä Petteri Partanen Carola Gunell MYR:n maaseutujaosto Sami Heinonen Veli-Matti Kauppinen MYR:n koulutusjaosto Esa Högblom Petteri Partanen MYR:n elinkeinojaosto Petteri Partanen Carola Gunell Selkämeren kansallispuiston yhteistyöryhmä Heikki Saarento Timo Juvonen Metsähallituksen perustama Selkämeren kansallispuiston Vakka-Suomen suunnitteluryhmä Heikki Saarento Timo Juvonen Bryggman-säätiön valtuuskunta Heikki Saarento, pj. Keskiaikaisten linnojen neuvottelukunta Lauri Palmunen Meriteollisuuden / Turun työllisyyden ja rakennemuutoksen johtoryhmä Juho Savo Varsinais-Suomen alueidenkäytön yhteistyöryhmä Heikki Saarento Kaisa Äijö Etelä-Suomen maakuntien (ELLI) alueidenkäytön liikenteen yhteistyöryhmä Heikki Saarento Laura Leppänen EAY -yhteysverkosto (TEM) Tarja Nuotio Merike Niitepõld Varsinais-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 2010 - 2015 Timo Juvonen § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 26 15 Turun kaupunkiseudun rakennemalli 35 -ohjausryhmä Juho Savo Turun seudun MAL-työryhmä Heikki Saarento Laura Leppänen Saaristomeren Suojelurahaston hoitokunta 2013 Timo Juvonen Pietarin Turku-keskus -hankkeen ohjausryhmä Tarja Nuotio Suomen metsäkeskuksen Lounais-Suomen alueyksikön alueneuvottelukunta Heikki Saarento, varajäsen Varsinais-Suomen alueellinen riistaneuvosto Juho Savo Timo Juvonen Varsinais-Suomen suurpetoneuvottelukunta Juho Savo, pj. Timo Juvonen, sihteeri VT 8 Turku – Pori ohjausryhmä Janne Virtanen Laura Leppänen 2.2 Kutsuttuina jäseninä yhteistoimintaelimissä 2014 Maakuntajohtaja Juho Savo: Turun Kauppakamarin elinkeinopolitiikan valiokunta Turun Suomalainen Yliopistoseuran valtuuskunta Turun yliopistosäätiön Bengtskärin neuvottelukunta Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE), Etelä-Suomen maakuntien edustajana Tarja Nuotio VN:n asettaman Koheesio 2014+ -työryhmän varajäsen (ohjelmakauden 2014 - 2020 valmistelu) Koulutuskeskus Brahea’n neuvottelukunta Kasvusopimus -seurantaryhmä OKM:n valtakunnallisten ESR-hankkeiden ohjausryhmä Heikki Saarento, suunnittelujohtaja: Varsinais-Suomen kulttuuriympäristön hoidon yhteistoimintaryhmä (2010-2012) Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja alueellinen ympäristöohjelma, työryhmä (ELY) Lauri Palmunen, edunvalvontajohtaja: Kasitieyhdistys ry:n hallitus Carola Gunell: Åbo Akademin fortbildningscentralin hallituksen jäsen Sami Heinonen: Åbo Akademin Saaristoinstituutin (SIÅA) johtoryhmän varajäsen Pro Saaristomeri -ohjelma: Saaristomeri-vesistöalueryhmän puheenjohtaja Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristoliikenteen neuvottelukunnan jäsen Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman seurantakomitean jäsen Saaristoasiainneuvottelukunnan (SANK/TEM) sihteeristö § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 27 16 Timo Juvonen: Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja alueellinen ympäristöohjelma, työryhmä (ELY) VELMU (vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma) - alueellinen yhteistyöryhmä ja työjaosto Pro Saaristomeri: Ympäristötietoisuus ja -kasvatus –teemaryhmä Aleksis Klap: ELSU - Lounais-Suomen yhteistyöryhmä Laura Leppänen Varsinais-Suomen ELY-keskus: Saaristoliikenteen neuvottelukunta, Sami Heinosen varajäsen Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuustyön ohjausryhmä, jäsen Lasse Nurmi: Kuntaliiton kuntien paikkatietoyhteistyöryhmä (maakuntaliittojen edustaja) Kuhankuonon retkeilyreitistö- ja virkistysalueyhdistys ry. sihteeri Janne Virtanen: Pro Ysitie yhdistyksen hallitus, varajäsen Kasitie ry:n hallitus, sihteeri Kaisa Äijö Kulttuuriympäristötyöryhmä (KULTU) § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 28 17 3. Standaarit ja muistamiset 2012 3.1 Jaetut standaarit 190 191 192 193 194 195 196 197 198 16.1.2014 16.1.2014 31.1.2014 25.4.2014 15.8.2014 8.9.2014 15.10.2014 20.10.2014 21.11.2014 Heimo Välimäki Terhi Isotalo Länsi-Suomen merivartiosto Bo Storrank Siirtolaisuusinstituutti Hanna Vuola Heikki Juurinen Raimo Nieminen Leena Karlström 3.2 Muistamiset palveluvuosista 40 v. 30 v. Leena Karlström Hannele Hartikainen 3.3 Kunniamerkit ja arvonimet 19.12.2014 Juho Savo Maakuntaneuvoksen arvonimi Eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtyminen 10-vuotis juhlavastaanotto Työsuhteen päättyminen 40 vuotta 50 vuotta Eläkkeelle siirtyminen 60 vuotta 40 v. palvelusaika § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 29 18 4. HENKILÖKUNTALUETTELO 1.1.2014 - 31.12.2014 Yhteiset toiminnot ja hallinto Maakuntajohtaja Johdon assistentti Juho Savo 98 Lempinen Minna 09 Hallintojohtaja Hallintosihteeri Toimistosihteeri Siistijä Virastomestari Talouspäällikkö Asianhallintasihteeri Controller Ts. virastomestari Ts. siistijä Markku Roto 87 Marja Karttunen 86 Irma Laaksonen 11 Ulla Lindfors 86 Tua Nilovaara 10 Elena Pekonen 03 Jaana Salonen 06 Suvi Tanhuanpää 12. (50 %) Juuli Tarvainen 13 Niilo Valtonen 14 15.8.2013–31.12.2022 11.8.2014 - 31.5.2015 1.6. - 8.8.2014 Maankäyttö ja ympäristö Suunnittelujohtaja Heikki Saarento 99 Sihteeri Erika Niskasaari 12 Ts. sihteeri Heli Mäkynen 14 Harjoittelija Risto Anttonen 14 Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen 05 Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap 08 TET-harjoittelija Jutta Kottonen 14 Suunnitteluavustaja Satu Kottonen 11 Liikennesuunnittelija Laura Leppänen 12 Kaavasuunnittelija Lasse Nurmi 02 Graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi 08 Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö 12 äitiysloma 20.5.2014 - 31.3.2015 14.4. - 28.5.2014, 2.6.2014 - 26.5.2015 4.3. - 31.7.2014 23. - 27.5.2014 Edunvalvonta ja yhteistyö Edunvalvontajohtaja Tietopalvelusihteeri Erityisasiantuntija Erikoissuunnittelija Työhön tutustumisjakso Tutkimusavustaja Kehittämispäällikkö Viestintävastaava Lauri Palmunen 87 Leena Karlström 74 Hannele Hartikainen 84 Veli-Matti Kauppinen 11 Mikko Koskinen Tiina Rantanen 81 Janne Virtanen 02 Jessica Ålgars-Åkerholm 08 1.8.2014 9. - 26.6.2014 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 30 19 Aluekehittäminen Aluekehitysjohtaja Osastosihteeri Erikoissuunnittelija Saaristo- ja maaseutuasiamies Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Saaristo- ja maaseutuasiamies Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Toimistovirkailija Taloustarkastaja Erikoissuunnittelija Tarja Nuotio 07 Kirsi Kanerva 82 Carola Gunell 99 Sami Heinonen 13 Esa Högblom 02 Veli-Matti Kauppinen 11 Mervi Kylmälä 03 Tapio Penttilä 04 Petteri Partanen 96 Ville Roslakka 06 (50 %) Pasi Sirkiä 13 (50 %) Heli Tyyskänen 76 (50 %) Antti Vasanen 13 Marika Bogel-Leino 11 Financial Manager Sanna Erkko 14 Project Coordinator Tiina Keinänen 08 Communication Officer Kersti Karu 14 Financial and Administrative Coordinator Marja Kuitunen 08 Financial officer Pia-Marja Kunnari 12 Assistant/ Travel Manager Pia-Marja Kunnari 15 Project Manager Pille Laaksonen Financial officer Ari Linna 12 Head of Managing Authority Liina Luup 13 Head of Managing Authority Merike Niitepõld 11 Project Manager Samu Numminen 14 Financial and Administrative Assistant Liisa Piipponen 10 Programme writer and budget planner Plesanova Aiga 13 Financial Controller Annika Põldma 12 Audit Authority Roberts Jansons 12 Toimistovirkailija Pasi Sirkiä 13 (50 %) Programme Manager Bo Storrank 08 IT-officer Veli-Pekka Suuronen (50 %) Communication Manager Linda Talve 08 Controller Suvi Tanhuanpää 12. (40 %) Financial officer Leena Telkkinen 11 Project Manager - 31.7.2014 vuorotteluvapaa 7.10.2013 - 30.9.2014, opintovapaa 1.10.2014 - 30.9.2016 Sonja Palhus 04 Central Baltic -ohjelmat Project Manager Ülari Alamets 13 Financial and Administrative Assistant Marika Bogel-Leino 11 Assistant/ Travel Manager vuorotteluvapaa 2.6.2014 - 26.5.2015 Ivo Volt 14 eläkkeelle 1.2.2014 7.10.2013 - 30.9.2014 14.1.2013 - 31.12.2021 19.4.2011 - 31.12.2014, hoitovapaa 16.7.2013 - 14.1.2014, 1.1.2015 - 31.12.2021; äitiysloma 28.3.2014 - 10.2.2015, hoitovapaa 11.2. - 15.9.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 9.6.2014 - 31.12.2017 20.5.2013 - 19.9.2014 1.1. - 22.9.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 20.8.2012 - 31.12.2014 18.11.2013 - 31.12.2015 1.9.2013 - 31.12.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 1.8.2013 - 17.1.2014, 26.3. - 31.12.2014 28.1.2013 - 30.6.2014 3.4.2012 - 31.12.2015 13.1.2012 - 31.12.2015 7.10.2013 - 30.9.2014 1.8.2008 - 30.6.2014 25.2.2014 - 31.12.2021 15.8.2013 – 31.12.2022 1.1.-31.12.2014, äitiysloma 1.10.2013 - 15.8.2014 9.6.2014 - 31.12.2021 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Tkliiteosa 2014 Sivu 31 20 Kansallisten ohjelmien hallinnointi EAKR -kilpailukyky ja työllisyysohjelma Erikoissuunnittelija Ville Roslakka 06 (50 %) Controller Suvi Tanhuanpää 12. (10 %) Taloustarkastaja Heli Tyyskänen 76 (50 %) 15.8.2013 – 31.12.2022 Hanketoiminta Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishanke Lounaispaikka Paikkatietoyhteistyökoordinaattori Sanna Jokela 07 Projektityöntekijä Esa Halsti 13 (60 %) 1.10.2013 - 31.1.2014 Hankesuunnittelija Juha Pulmuranta 14 6.3. - 14.11.2014 Ohjelmistosuunnittelija / IT-officer Veli-Pekka Suuronen (50 %) 25.2.2014 - 31.12.2021 Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys Hankesuunnittelija Juha Pulmuranta 14 15.11. - 31.12.2014 6Aika Projektisuunnittelija Hankesuunnittelija Esa Halsti 13 Juha Pulmuranta 14 Maakuntamuseon inventointiportaali Projektisuunnittelija Esa Halsti 13 (60 %) Projektisuunnittelija Esa Halsti 13 1.1.2015 - 31.8.2016 1.1.2015 - 30.9.2016 1.2. - 30.4.2014 1.5. - 31.12.2014 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa Projektityöntekijä Marie Nyman 1.5. - 30.6.2014, 1.8.-31.8.2014 Profiili Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Ilona Mäkinen 10 Heikki Juva 12 (40 %) 11.10.2010 - 10.1.2014 1.1. - 31.1.2014 Europe Direct EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg 02 (80 %) 1.1.2013 - 31.12.2016 Henkilön nimen perässä oleva numero viittaa työsuhteen alkamisvuoteen. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 32 1 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 23.3.2015 Oheismateriaali TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 33 2 ISBN Varsinais-Suomen liiton toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014 Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 Faksi. (02) 210 0901 [email protected] www.varsinais-suomi.fi § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 34 3 SISÄLTÖ 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014 5 2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 8 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA ......................................................................................................................... 8 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA................................................................................................... 9 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 11 3.1 TILIKAUDEN TULOS ............................................................................................................................................. 11 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN .............................................................................................................. 12 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ ................................................................ 14 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 15 4.1 TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................... 15 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO ........................................................................................................................... 17 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO ...................................................................................................................... 18 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN............................................................................................................................................ 21 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ .............................................................................................................................. 28 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ.................................................................................................................. 34 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA 38 6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN 40 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 35 4 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 36 5 1. VARSINAIS-SUOMI - EGENTLIGA FINLAND 2014 Varsinais-Suomen vuotta 2014 leimasi taloudellisen laskusuhdanteen jatkuminen. Työttömyysaste jatkoi jo vuoden 2012 puolivälissä alkanutta kasvua, ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Ainoastaan Vakka-Suomen seudulla työttömyysaste aleni selvästi, mutta sielläkin vain vuoden alussa kääntyen kesästä alkaen jälleen kasvuun. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäikin vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan tasosta, joskaan selvää tuotannon romahdusta ei havaita millään toimialalla. Työttömyyden kasvu jatkui sitkeänä koko vuoden. Vaikka alkuvuodesta kehitys näytti valoisammalta työttömyysasteen kasvun tasaisesti hidastuessa, pysähtyi kasvun hidastuminen toukokuussa, ja työttömyysaste vakiintui noin yhden prosenttiyksikön korkeammalle tasolle kuin vuonna 2013. Vuoden 2014 lopussa työttömiä oli maakunnassa yhteensä yli 30 000, ja työttömien määrä kasvoi 2 700:lla. Itse asiassa työttömyyden kasvun hidastuminen vuoden alussa ei johtunut niinkään työllisyyskehityksen elpymisestä, vaan ennemmin vuoden 2013 alun hyvin nopeasta työttömyyden kasvusta. Työttömyyskehitys oli siis vuoden 2013 vertailukuukausina niin synkkää, että vuoden 2014 alun kehitys näyttäytyi tilastoissa valoisammalta. Työttömyyden kasvu oli suurelta osalta rakenteellista, sillä suurin osa työttömyyden kasvusta selittyy pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisellä. Vuoden 2014 aikana pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi noin 1 500:lla, muiden rakennetyöttömien (esim. palveluista työttömäksi jääneillä) määrä kasvoi lähes tuhannella, mutta alle vuoden työttömyysjaksot kasvoivat vain noin 400:lla. Alueittain tarkasteltuna työttömyyden kasvu on ollut nopeinta Turun seudulla. Jopa Vakka-Suomessa, jossa työttömyys laski nopeasti vuoden alussa, on työttömyysaste kääntynyt taas kasvuun. Autotehtaan rekrytoinnit eivät näytä riittävän pitämään seudun työttömyyskehitystä jatkuvalla lasku-uralla etenkin, kun rekrytointeja on viime aikoina suunnattu enenevissä määrin seutukunnan ulkopuolelle. Viime kuukausina työttömyyden kasvu on ollut hitainta Salon seudulla, jonka työttömyysaste on kuitenkin yhä VarsinaisSuomen seutukunnista korkein. Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys jäi vuoden 2014 aikana jälkeen koko maan kehityksestä. Päätoimialojen kehitystrendit seurasivat kuitenkin melko tarkasti koko talouden kehitystä, eikä millään toimialalla tapahtunut selvää käännettä nousuun tai laskuun. Teollisuustuotannossa vuonna 2012 tapahtunut voimakas notkahdus näyttää pysähtyneen, ja teollisuusyritysten liikevaihto itse asiassa kasvoi vuoden 2014 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Tämä tosin johtuu muutamasta heikosta kuukaudesta kesällä 2013, eikä liikevaihdon kehitystrendissä näy vielä käännettä ylöspäin. Muista toimialoista kaupan liikevaihdon kehitys on ollut hitaasti ja tasaisesti laskevaa, mutta palvelujen ja rakentamisen liikevaihdon kehityksessä on ollut enemmän vaihtelua. Pitkän aikavälin trendi on kuitenkin rakentamisen osalta selvästi laskujohteinen, kun palvelujen liikevaihdon kehitys on maakunnan kokonaistilanteeseen nähden valoisin. Varsinais-Suomen haasteena on ollut teollisten toimialojen rakennemuutoksen hallinta, erityisesti Salon elektroniikkaklusterissa ja Turun seudun meriteollisuudessa. Näiden alojen supistuminen on luonut tuotannon ja työvoiman kysynnän kuopan, jolla on ollut merkittäviä kerrannaisvaikutuksia koko maakuntaan. Yritysten suhdannenäkymät ovat kuitenkin viime aikoina parantuneet etenkin teknologiateollisuuden osalta, joskin kotimainen kysyntä on vielä normaalia heikommalla tasolla. Erityisesti Turun telakan omistajanvaihdos ja uudet laivatilaukset poistivat epävarmuutta maakunnan meriteollisuuden tulevaisuudesta, mikä on heijastunut myönteiseen ilmapiiriin laajemminkin Turun seudulla. Maakunnassa on myös käynnissä tai käynnistymässä merkittäviä investointeja, kuten valtatie 8:n parannus ja Naantalin uusi voimalaitos. Valonpilkahdukset vientiteollisuuden kehitysnäkymissä näyttäisi heijastuvan myös maakunnan satamien liikennemääriin. Vaikka ostovoiman heikkeneminen näkyi tuonnin supistumisena, kasvoi Varsinais-Suomen suurimpien satamien yhteenlaskettu vienti yli 10 prosenttia vuonna 2014. Sama ilmiö näkyy matkailussa: kotimaisten yöpyjien määrä laski maakunnan majoitusliikkeissä, mutta ulkomailta § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus 6 tulevien matkailijoiden määrä kasvoi. Turun lentoaseman matkustajamäärät laskivat selvästi johtuen koko heinäkuun kestäneistä lentoaseman toiminnan pysäyttäneistä uudistustöistä. Muina kuukausina matkustajamäärissä ei kuitenkaan tapahtunut selvää käännettä suuntaan tai toiseen, ja Finavian merkittävät investoinnit valavat joka tapauksessa uskoa Turun lentoaseman tulevaisuuteen. Varsinais-Suomessa asui vuoden 2014 lopussa 472 900 ihmistä, mikä oli noin 2 000 asukasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestömuutos vaihtelee kuitenkin merkittävästi alueittain. Viime vuosina valtaosa väestönkasvusta on tapahtunut Turun seudulla, erityisesti Turussa. Turun seudun kehyskuntien väestönkasvu onkin hiipunut tasaisesti vuoden 2014 kuluessa. Sen sijaan Vakka-Suomen väestökehitys kääntyi vuoden aikana selvään kasvuun, ja myös Salon seudulla matkapuhelinvalmistuksen loppumisen käynnistämä väestökato hidastui merkittävästi. Loimaan seudulla väestömuutokset ovat viime vuosina olleet vähäisiä, mutta Turunmaalla väestön väheneminen kiihtyi vuoden 2014 aikana. Suurin osa Varsinais-Suomen väestökasvusta selittyy maahanmuutolla. Koko maakunnan väestönkasvusta jo lähes 80 prosenttia johtuu maahanmuutosta, ja kaikki seutukunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta. Ehdottomasti suurin osa maahanmuutosta suuntautui Turun kaupungin alueelle, jonne tuli myös valtaosa kotimaisesta muuttovoitosta. Sivu 37 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 38 7 EGENTLIGA FINLAND 2014 Täydentyy maakuntavaltuuston aineistoon. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 39 8 2. MUUTOKSET LIITON TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 MUUTOKSET LIITON HALLINNOSSA Luottamushenkilöorganisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Tarvasjoen kunta yhdistyi Liedon kuntaan 1.1.2015, josta seurauksena jäsenkuntien lukumäärä ja maakuntavaltuuston jäsenmäärä vähenevät yhdellä. Luottamushenkilöorganisaatio JÄSENKUNNAT (28) EDUST AJAINKOKOUS MAAKUNT AVALT UUST O (100) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNT AHALLIT US (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kulttuuritoimikunta (11) Suluissa ovat toimielimien jäsenten lukumäärät. Toimielimien jäsenet ja pöytäkirjat ovat nähtävissä sivustolla www.varsinais-suomi.fi. Virasto-organisaatio MAAKUNT AJOHT AJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic ohjelmat Hanketoiminta Virasto-organisaatioon ei tehty muutoksia vuonna 2014. Varsinais-Suomen liiton yhtenäisvirastoa johtaa maakuntajohtaja apunaan johtoryhmä, johon hänen lisäkseen kuuluvat osaamisryhmien johtajat ja henkilökunnan edustaja. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti viikoittain. Johtoryhmän kokouksista laadittiin muistiot, jotka lähetettiin sähköpostilla henkilökunnalle tiedoksi. Maakuntajohtaja toimi maakuntahallituksen kokousten esittelijänä. Maakuntajohtaja Juho Savo jäi eläkkeelle 1.1.2015 alkaen ja uudeksi maakuntajohtajaksi valittiin varatuomari Kari Häkämies (mv 8.12.2014 § 35). Muutokset luottamustoimielimien ja henkilökunnan kokoonpanoissa on esitetty liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 40 9 2.2 MUUTOKSET LIITON TEHTÄVISSÄ JA TALOUDESSA Toiminta-ajatus • Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. • Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. • Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan (1.1.2015 lähtien) muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset tehtävät sillä on ollut vuodesta 1968. Aluekehitystehtävät liitolle määrättiin vuoden 1994 alusta. Lisäksi liiton lakisääteisenä tehtävänä on vuoden 2000 alusta lähtien ollut huolehtia rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista. Kansallista alueiden kehittämistä ohjaavat lait alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014) ja rahoittamisesta (8/2014) sekä em. lakeja koskevat valtioneuvoston asetukset (356/2014 ja 357/2014). Maankäyttöä ja suunnittelua ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999. Vuonna 2006 liitto otti sisäasiainministeriön toimeksiannosta hoitaakseen Central Baltic Interreg IV A -ohjelman 2007 - 2013 hallinto- ja todentamis- ja tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2015. Varsinais-Suomen liitto hoitaa myös uuden ohjelmakauden Central Baltic 2014 - 2020-ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Uuden ohjelman toimeenpanossa liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; vastaa maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä maakuntakaavan laatimisesta ja hyväksyy ne; valmistelee maakuntaohjelman perusteella vuosittain maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Toimeenpanosuunnitelman hyväksyy MYR (maakunnan yhteistyöryhmä); osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa. edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa mm. alueellisen pitkän- ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnista ja yhteen sovittamisesta vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta, vastaa alueellisen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laaja-alaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus 10 Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoiminta-alueen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostivat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistui elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategisten tulossopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käytiin myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Etelä-Suomen liittouman (ELLI) yhteistyö jatkui Etelä-Karjalan, Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen kesken. Yhteistyöasioiden hoitamisesta vastaa kulloinkin vuorossa oleva puheenjohtajaliitto, vuonna 2014 Varsinais-Suomen liitto ja vuonna 2015 Kymenlaakson liitto. Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 15) hyväksyi Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja sen toteuttaminen aloitettiin välittömästi mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti siirtää Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnat Varsinais-Suomen liiton yhteyteen. Valonian toiminta voidaan jakaa kolmeen osakokonaisuuteen: 1) kuntarahoitteiseen perustoimintaan, 2) kunnille, yrityksille ja muille sidosryhmille myytäviin ostosopimuspalveluihin sekä 3) hanketoimintaan. Salon kaupunkia lukuun ottamatta kaikki Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perusrahoitukseen 45 senttiä/asukas. Varsinais-Suomen liitto seurasi tarkasti kuntarakenteiden ja sote-palvelujen uudistamista koskevan lainsäädännön valmistelua ja varautuu uuden lainsäädännön liiton toiminnalle asettamiin kehittämistarpeisiin. Sivu 41 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 42 11 3. TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 3.1 TILIKAUDEN TULOS Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuusto (mv 8.12.2013 § 45) hyväksyi: 1. Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 ja taloussuunnitelman 2014 - 2016 siten, että talousarviossa 2014 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. 2. että, talousarvion 2014 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Vuosien 2002 - 2009 ja 2012 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä, jolloin vuodelle 2014 voitiin tehdä vastaavasti alijäämäinen budjetti (-90 000 euroa). Alijäämä suunniteltiin katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Talousarvion 2014 investointiosaan varattiin 20 000 euron määräraha, jota käytetään tieto- ja toimistojärjestelmien kehittämiseen. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT ulkoinen/sisäinen TULOSLASKELMA TP2014 TA2014 Tilinpäätös Talousarvio TA/TP2014 TP2013 Tilinpäätös _Toimintatuotot 6 232 145 6 340 931 -108 786 6 200 087 _Toimintakulut -6 163 720 -6 425 931 262 211 -6 201 830 TOIMINTAKATE 68 426 -85 000 153 426 -1 743 VUOSIKATE 75 803 -75 000 150 803 4 084 TILIKAUDEN TULOS 59 437 -90 000 149 437 -8 842 Tilikauden 2014 tulos osoittaa ylijäämää 59 437,20 euroa, jolloin ylijäämä talousarvioon verrattuna on 149 437 euroa. Talousarvion 2014 investointiosaan varattu 20 000 euron määräraha toteutui 17 358,40 eurona. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 43 12 3.2 KÄYTTÖSUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Maakuntahallitus (mh 24.2.2014 § 18) päätti vahvistaa Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2014 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1) kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso sekä 2) ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Kuntarahoitteisen toiminnan kustannuspaikat katetaan pääosin jäsenkuntien maksuosuuksilla ja ne ovat maakuntahallitukseen nähden nettositovia tiliryhmätasolla. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman toteutuminen tiliryhmätasolla kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen osalta. KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TP2014 TA2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 Tilinpäätös Talousarvio % € Talousarvio TUOTOT Kuntien maksuosuudet Myyntituotot Muut tuotot 3 799 900 3 799 900 0,00 0 3 799 900 73 965 75 000 -1,38 -1 035 70 000 2 950 3 000 -1,68 -50 63 000 3 876 815 3 877 900 -0,03 -1 085 3 932 900 Henkilöstökulut -2 435 658 -2 560 220 -4,87 124 562 -2 536 346 Palvelujen ostot -879 717 -887 980 -0,93 8 263 -960 355 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -103 816 -96 600 7,47 -7 216 -106 600 Vuokrat -249 843 -249 300 0,22 -543 -247 800 Muut toimintakulut -139 355 -168 800 -17,44 29 445 -154 800 -3 808 389 -3 962 900 -3,90 154 511 -4 005 900 68 426 -85 000 -180,50 153 426 -73 000 TUOTOT YHT. KULUT YHTEENSÄ TOIMINTAKATE Käyttötalouden toimintakate osoittaa 68 426 euron ylijäämää, jolloin kuntarahoitteisten kustannuspaikkojen toimintakate toteutui talousarvioon (alijäämä 85 000 euroa) verrattuna 153 426 euroa alle suunnitellun. Käyttötalouden toteutuminen tiliryhmätasolla Tiliryhmän ”Henkilöstökulut” toteutuma alle suunnitellun (124 562 euroa) perustuu pääosin vuorotteluvapaa- ja äitiyslomajärjestelyistä saavutetuista säästöistä (50 000 euroa) sekä eläkemenoperusteisten eläkemenojen suunniteltua pienemmästä toteutumasta (30 000 euroa). Toinen henkilöstökulujen toteutumaan vaikuttanut tekijä oli se, että pitkäaikaisiin sairaslomasijaisuuksiin (henkilöstökorvaukset 30 000 euroa) käytettiin henkilöstövuokrausyrityksen palveluja, jotka kustannukset toisaalla lisäsivät tiliryhmän ”Palvelujen ostot” toteutumaa. Tiliryhmän ”Muut toimintakulut” toteutuma alle suunnitellun (29 445 euroa) johtuu pääosin siitä, että toimintavuoden tilaisuudet kyettiin järjestämään suunniteltua edullisemmin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 44 13 Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Central Baltic ohjelmien sekä Kilpailukyky- ja työllisyysohjelman 2007 – 2013 (EAKR) hallinnointikulut katetaan pääosin ohjelmiin liittyvien teknisten tukien rahoituksella, jolloin ko. kustannuspaikat ovat liiton tilinpidossa omakatteisia (toimintakate 0 euroa). Rakennerahastokaudella 2014 - 2020 ei teknistä tukea ole käytettävissä lukuun ottamatta maakunnan yhteisryhmän (MYR) kuluja (5 000 euroa/vuosi). EU-ohjelmien teknisten tukien kustannusarviot ja vuosittaiset käyttösuunnitelmat perustuvat ko. ohjelmien seurantakomiteoiden päätöksiin. Maakuntahallitus käynnistää liiton hallinnoimat hankkeet sekä päättää niiden tilivelvolliset ja tiliryhmäkohtaiset talousarviot siten, että ko. kustannuspaikat ovat omakatteisia (toimintakate 0 euroa). OHJELMA- JA HANKETOIMINTA ulkoinen/sisäinen KÄYTTÖTALOUS TA2014 TP2014 TP/TA 2014 TP/TA2014 TA2015 TUOTOT Tuet ja avustukset 2 355 330 2 463 031 -4,37 -107 701 2 252 900 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 245 540 -1 293 377 -3,70 47 837 -1 168 100 Muut toimintakulut -1 109 790 -1 169 654 -5,12 59 864 -1 084 800 YHTEENSÄ -2 355 330 -2 463 031 -4,37 107 701 -2 252 900 0 0 KULUT TOIMINTAKATE 0 Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat toteutuivat suunnitellusti omakatteisina, jolloin niillä ei ollut vaikutuksia tilikauden tulokseen. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 45 14 Tilinpäätöksen tunnusluvut Henkilöstön tunnusluvut Henkilöstökulut/henkilötyövuosi Henkilötyövuosimäärä (htv) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 2014 58 432 58 824 55 587 64 63 2014 2 013 2012 101,12 99,97 101,02 8,04 8,04 7,88 Vuosikate euroa/asukas Taseen tunnusluvut 2012 63 Jäsenkuntien maksuosuudet /asukas Vuosikate/Poistot % 2 013 0,16 0,01 0,14 463,17 31,59 568,65 2 014 2 013 2012 Current ratio (maksuvalmius; hyvä yli 2) 1,71 1,58 Vieras pääoma % :a omasta pääomasta 136,84 166,35 148,03 59,37 54,39 57,47 1,70 1,58 1,62 18,44 20,67 19,38 484 179 424 741 433 583 Omavaraisuusaste (hyvä yli 40 % ) Rahoitusvarallisuus €/asukas Suht. velkaantuminen (hyvä alle 40 % ) Kertynyt yli-/alijäämä € Kertynyt yli-/alijäämä € /asukas Asukasmäärä Omavaraisuusaste = 1,03 0,90 472 346 470 941 1,66 0,92 468 890 100*(oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) (vieras pääoma - saadut ennakot)) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus = 100* (vieras pääoma - saadut ennakot)/käyttötulot 3.3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää: 1) hyväksyä Varsinais-Suomen liiton vuoden 2014 talousarvion käyttötaloussuunnitelman tilinylitykset ja merkitä käyttötalouden toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 ja investointiosan toteutumisvertailun 1.1.2014 - 31.12.2014 tiedoksi. 2) esittää maakuntavaltuustolle vuoden 2014 tilikauden tuloksen hyväksymistä ja ylijäämän 59 437,20 euroa siirtämistä oman pääoman ylijäämätilille. 3) allekirjoittaa vuoden 2014 tilinpäätöksen ja päättää jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi. 4) saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen maakuntavaltuuston käsiteltäväksi § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 46 15 4. TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN 4.1 TIIVISTELMÄ Aluekehitys Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Toiminnan tuloksellisuutta seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Prosessi on aidosti koko viraston yhteinen ja se on vahvistanut yhtenäisvirastoajattelua. Maakunnan kehittämisrahoitus suunnattiin strategiaa tukeviin hankkeisiin. Kansainvälisen toiminnan painopisteinä olivat mm. Itämeri-teemaan liittyvät tapahtumat ja konkreettisen yhteistyösopimuksen/toimintasuunnitelman allekirjoitus Puolan Pommerin alueen kanssa. EU:n rahoitusohjelmatiedotuksen fokuksena oli keskitettyjen ohjelmien (mm. Horizon 2020) rahoitusmahdollisuuksien tiedotus ja kumppanuuksien edistäminen alueella. Kansallisten rakennerahasto-ohjelmien osalta pääpaino oli edellisen ohjelmakauden (2007 - 2013) päättämisessä ja samalla uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 aloittamisessa. Uusi, entistä enemmän keskitetty hallintomalli (Rakennerahasto-elyt ja koordinoivat maakunnan liitot) otettiin käyttöön. Hankkeiden vaikuttavuusarviointia maakunnallisesti tukeva hankeverkko saatiin valmiiksi. Ennakointitoimintaan panostettiin voimavaroja ja sitä tehtiin tiiviissä yhteistyössä alueen muiden viranomaisten, työelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Rajat ylittävien ohjelmien osalta pääpaino oli Central Baltic 2007 – 2013 -ohjelman päättymiseen liittyvissä toimenpiteissä ja samalla uuden ohjelman (2014 - 2020) valmistelussa ja hyväksyttämisessä.. Ohjelma on temaattisemmin vahvemmin fokusoitu, käytettävissä oleva myöntövaltuus on kasvanut ja ohjelman hallinto keskitetty Turkuun. Maankäyttö ja ympäristö Maakuntastrategia hyväksyttiin ja sen toteuttaminen alkoi aktiivisesti mm. eri teemasisältöisten kumppanuusfoorumien ja liiton sisäisen kumppanuustiimin kautta. Strategiaprosessi oli aidosti koko maakunnan yhteinen ja vahvisti myös yhtenäisvirastoajattelua liiton sisällä. Sidosryhmät ovat sitoutuneet hyvin maakuntastrategian toteuttamiseen, mikä näkyi mm. alueen muissa strategia- ja ohjelma-asiakirjoissa sekä aktiivisena hankkeiden valmisteluna. Ympäristöministeriö vahvisti Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan. Ensimmäinen kokonaismaakuntakaavakierros sai päätöksensä KHO:n hylätessä kaikki Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavoja koskeneet valitukset. Maakuntakaavan tarkistus – Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava eteni suunnitellusti selvitysten ja luonnoksen laatimisella yhteistyössä kuntien kanssa. Varsinais-Suomen liikennestrategia ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuivat syksyllä ja ne toimivat vahvoina kehyksinä muulle suunnittelulle ja edunvalvonnalle sekä maakunnan elin- ja vetovoiman kehittämiselle. Varsinais-Suomen liiton ylläpitämä Lounaispaikka on ollut merkittävässä roolissa suurten kaupunkiseutujen yhteisen 6Aika-hankkeen valmistelussa ja on saanut tehtäväkseen alueen avoimen datan koordinoinnin ja jakelun osana kehitettävää aluetietopalvelua. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 47 16 Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maakunnan edunvalvonnassa nousi esille kaksi isoa asiaa. Turun telakan olemassaolo varmistui, kun sen omistajiksi tulivat Meyer Werft ja Suomen valtio. Tunnin juna lanseerattiin julkisuuteen ja saatiin mukaan suomalaisehdokkaana eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Edunvalvonnan kannalta vuosi 2014 oli menestysvuosi. Vuonna 2014 ja alkuvuonna 2015 kariutuivat lopullisesti kuntapuolen rakenneuudistukset. Sosiaali- ja terveydenhuolto-, kuntajako- ja metropolihallintouudistus epäonnistuivat. Maakunnan liitot eivät olleet keskeisesti mukana kuntapuolen rakenneselvityksissä. Jatkossa liittojen alueellinen asiantuntemus tulee ottaa paremmin huomioon. Hallinto ja yhteiset toiminnot Viraston hallinnon kannalta vuonna 2014 tehtiin seuraavat merkittävät päätökset: 1) maakuntahallituksen puheenjohtajan valinta, 2) maakuntajohtajan valinta, 3) viraston toimitilan järjestelyt ja lisätilojen vuokraus sekä 4) Valonian toimintojen siirto liiton yhteyteen. Henkilöstöhallinnon kannalta merkittäviä toimenpiteitä olivat viraston koulutussuunnitelman ja palkkausjärjestelmän päivitykset Yksityiskohtaisempi kuvaus maakuntavaltuuston asettamista tavoitteista ja osaamisryhmien toiminnasta on luvuissa 4.3. – 4.6. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 48 17 4.2. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Kattava luettelo luottamustoimielinten jäsenistä ja kokousmääristä on liiteasiakirjassa ”Luottamustoimielimet ja edustukset sekä henkilökuntaluettelo vuodelta 2014”. Luottamustoimielimien pöytäkirjat löytyvät sivulta www.varsinais-suomi.fi. Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin ja sen tehtävänä on valtuustokausittain valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous ei kokoontunut vuoden 2014 aikana. Maakuntavaltuusto Maakuntavaltuusto ylimpänä päättävänä elimenä kokoontui toimintavuoden aikana 2 kertaa: 1) Tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat 16.6.2014 ja 2) Talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat sekä maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan valinnat 8.12.2014. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana toimi Pekka Myllymäki. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskenteli laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastivat toimintavuoden 2013 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden. Tarkastuslautakunta laati kokouksessa 6.5.2014 arviointikertomuksen ja tilintarkastaja tilintarkastuskertomuksen. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Marja Jalli. Maakuntahallitus Maakuntahallitus toimeenpano- ja hallintoelimenä kokoontui toimintavuoden aikana 12 kertaa. Maakuntahallitus seurasi ja ohjasi maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päätti maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Maakuntahallitus toimi liiton edunvalvojana ja edusti liittoa ulospäin. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimi Petteri Orpo 8.12.2014 asti ja Ilkka Kanerva 8.12.2014 lähtien. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa maakuntahallituksen nimeämissä jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Seuraavassa on taulukkomuodossa esitetty osaamisryhmittäin 1) toiminta-ajatus, 2) valtuuston asettamat tavoitteet, 3) toiminnan painopisteet 2014 (mh 24.2.2014 § 18), 4) toiminta 2014 sekä 5) seuranta ja mittarit. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 49 18 4.3 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, atk-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Toteutetaan Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmaa 2013 - 2016 (mh 17.6.2013 § 120). Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Henkilöstöpolitiikan painopisteet 2013 - 2014 ovat (ytk 19.11.2013):1) liiton tehtävät ja toimintamallit (strategiatyö), 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus (palkkausjärjestelmän päivitys), 3) työhteisötaitojen kehittäminen, 4) terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi (taukoliikunta) ja 5) sisäinen viestintä Maakuntahallitus (mh 31.3.2104 § 41) merkitsi tiedoksi henkilöstökertomuksen 2013. Henkilöstökertomus 2014 käsitellään maaliskuun 2015 maakuntahallituksessa. Kehityskeskustelut on käyty huhti-toukokuussa kaikkien työntejöiden kanssa ja tulokset on purettu osaamisryhmittäin ja johtoryhmässä. Maakuntahallitus (mh 25.8.2014 § 126) päivitti viraston palkkausjärjestelmän. Kehityskeskustelujen yhteenveto virastotasolla muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Lisäksi tavoitteena on liiton toiminnan painopisteiden, strategisten tavoitteiden ja kriittisten menestystekijöiden tunnistaminen ja tiedostaminen. Kehitetään perjantai-infojen menettelytapoja sisäisen viestinnän parantamiseksi. Kootaan yhteen johtoryhmässä, osaamisryhmissä ja kehityskeskusteluissa esiin nostetut näkökulmat liiton arvoista ja toiminnan visioista. Puretaan kehityskeskustelut sekä osaamisryhmä- että virastokohtaisina yhteenvetoina. Osaamisryhmien kehittämispäivillä on lisätty tietämystä ja yhteisymmärrysta liiton toiminnan tavoitteista ja painopisteistä. Tpd-päivillä 29.10.2014 purettiin kehittämiskeskustelujen virastokohtainen yhteenveto sekä käytiin läpi viraston toiminnan kehittämisen painopisteet. Valonian toimintojen siirrosta liittoon päätettiin juolukuussa (mh 15.12.2014 § 214) Osaamisryhmien kehittämispäivillä ja syksen 2014 tpd-päivillä vedetään yhteen viraston strategiaja painopistetyön saavutetut tulokset. TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 50 19 Yhteiset toiminnot ja hallinto TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Tehdään liiton hallintosääntöön kuntalain ja uuden ohjelmankauden hallinnoinnin edellyttämät muutokset. Tarkistetaan vakuutusturva ja kilpailutetaan vakuutusyhtiö. Kootaan yhteen sisäisen tarkastajan, tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien ja hanketarkastajien kehittämissuositukset. Päivitetään ohjelmahallinnoinnin riskienarviointikaavio. Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 §) hyväksyi kuntalain edellyttämät muutokset liiton hallintosääntöön. Ohjelmahallinnon (Central Baltic ohjelma) riskienarvointi päivitettiin.. tasalla. Vakuutusturvaa parannettiin oikeusturvan osalta. Vakuutusyhtiöitä ei kilpailutettu keskeneräisen vahingonkorvausoikeudenkäynnin takia. Tarkastusraporteissa ei ole nostettu esiin kriittisiä korjaus- tai kehittä-mistarpeita. Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 § 104) hyväksyi viraston koulutussuunnitelman. Seurannan mittareina ovat tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastuksen raportit. Uusien hallinnon ja talouden menettelytapojen käyttöönotossa saavutettiin asetetut tavoitteet. Hankittiin henkilöstöhalllin tietojärjestelmä. Vuoden aikana hallintoasioissa tehtiin yhteensä 573 viranhaltijapäätöstä, joista 252 päätöstä koski henkilöstöasioita. Henkilöstön palkkaa ja palkkausta koskevia maakuntajohtajan päätöksiä tehtiin 41 kpl ja koulutuspäätöksiä 37 kpl. Kirjattuja asiakirjoja (käsittelyvaiheita) oli 2 440 ja uusia kirjattuja asioita diaarissa oli 573 kpl. Maakuntahallituksen ja jaostojen paperiton kokousmenettely toimi hyvin ja pöytäkirjan tarkastus sähköistettiin (mh 31.2.2015 § 37). Edetään askel askeleelta ottaen huomioon hallintokulttuurin ja käyttäjien sopeutuminen uusiin menettelyihin. Toimintakertomuksessa raportoidaan käyttöön otetut uudet menettelyt. Sisäinen valvonta ja tarkastus Tehostetaan sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä riskienhallinnan ja työsuojelun menettelytapoja. Sisäisen tarkastajan toimintasuunnitelma tehdään vuosittain ja tarkastukset kohdennetaan riskianalyysiin perustuen. Eri toimintojen ja ostopalvelujen kustannuksia seurataan sekä pidetään kilpailuttamisten ja sopimusjärjestelyjen avulla kustannukset kurissa. Tietojärjestelmien hyödyntäminen Ylläpidetään ja kehitetään asianhallinnon, henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon tietojärjestelmiä siten, että hallinto- ja tukitoiminnoissa saavutetaan riittävä laatu ja kustannustehokkuus. Maakuntahallituksen kokouksissa vakiinnutetaan paperiton kokousmenettely. Lisätään sähköisiä menettelytapoja myös maakuntavaltuuston ja liiton muiden luottamustoimielimien kokousmenettelyissä. Otetaan käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään kytkeytyvät henkilöstöhallinnon ja myyntilaskutuksen osajärjestelmät. Henkilöstöhallinnon, tietojärjestelmien, työympäristön ja sähköisten tietopalvelujen ylläpito- ja kehittämistoimia toteutetaan jatkuvana toimintana sisäisen ja ulkoisen palautteen pohjalta. Liiton toimilelimien paperiton kokousmenettely edellyttää tietojärjestelmien ylläpidon varmistamista 7/24 tasolle. . § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 51 20 Yhteiset toiminnot ja hallinto TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Ergonomiatarkastukset on tehty ja suositukset on toteutettu. Työterveyshuollon suosituksiin perustuen on työntekijöille hankittu säätöpöytiä. Helmikuussa 2015 toteutuva muutto viraston 2. kerroksen uusiin työtiloihin parantaa työympäristön tilaa ja tuo synergiaetuja yhtenäisviraston toimintaan (mh 22.9.2014 § 147). Työterveyshuollon raporteissa ei ole ilmennyt kriittisiä kehittämistarpeita. Ergonomiatarkastusten suositusten toteuttaminen ja työterveyshuollon raportit. Työympäristön ylläpito ja kehittäminen Ylläpidetään työympäristön ja siihen liittyvän tekniikan taso riittävän korkealla tehokkaan ja innostavan työilmapiirin luomiseksi. Seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa työympäristön tilaa ja puututaan välittömästi havaittuihin epäkohtiin. Kaikille yli 12 kk työsuhteisille hankitaan työterveyshuollon kautta ergonomiatarkastukset. Toimistokalusteita säädetään ja uusitaan ergonomiatarkastuksien suositusten mukaisesti. Työympäristöön tehdään suositellut parannukset. Jatketaan varhaisen puuttumisen ja välittämisen malliin liittyviä toimenpiteitä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 52 21 4.4 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais-Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Aluekehityksen keskiössä on kaupunki-, maaseutu ja saaristoalueiden kehittäminen käytettävissä olevien instrumenttien, yhteistyön ja kumppanuuden kautta. Temaattisesti keskitytään mm. älykkään erikoistumisen määrittelemiin toimialoihin (meriklusteri, bio- ja lääkeklusterit, elintarvikeklusteri jne.) sekä matkailuun ja koulutusasioihin. TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Helmi-maaliskuussa järjestetään laaja lausuntokierros strategiasta, jonka jälkeen strategiaa täydennetään ja muokataan saatujen lausuntojen perusteella. Maakuntastrategian hyväksyminen 10.6.2014 valtuustossa. Strategian jalkauttaminen maakuntaan. Liiton henkilökunnan ja eri toimijoiden sitouttaminen toimenpiteiden toteuttamiseen ja kumppanuusstrategian periaatteisiin (mm. kunta/seutukuntakierrokset). Käytettävissä olevan maakunnan kehittämisrahoituksen suuntaaminen maakuntaohjelmassa määriteltyihin painopisteisiin ja toimenpiteisiin. Maakuntastrategiaan liittyvällä lausuntokierroksella saatiin 69 palautetta eri sidos- ja toimijaryhmiltä. Strategia hyväksyttiin valtuustossa 16.6.2014. Kumppanuusfoorumityöskentely käynnistyi 7.11. pidetyn laaja-alaisen seminaarin jälkeen. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuettiin seitsemää ohjelman toimenpiteitä tukevaa hanketta yhteensä n. 314 000 eurolla. Aluetietopalveluhanke käynnistyi maakunnan kehittämisrahoituksella. Saatu palaute/lausunnot, strategiaviestintätilaisuude t (kpl) esim. kuntakierrokset. Maakunnan kehittämisrahoituksella tuetut hankkeet (kpl). Maakuntastrategia Maakuntastrategian (maakuntasuunnitelma 2035+ ja maakuntaohjelma 20142017) viimeistely saatujen lausuntojen perusteella. Eri toimijatahojen sitouttaminen kehitystyöhön. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 53 22 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Maakuntaohjelman 2011-2014 toteutumisen seuranta hoidetaan perinteiseen tapaan liiton ja ELY:n asiantuntija-arvioiden pohjalta. Raportti toimitetaan valtuustolle. Uuden strategian 2014-2017 toteutumista tullaan seuraamaan osana aluetietopalvelua ja käyttäen hyväksi strategiaprosessissa mukana olleiden työryhmien asiantuntemusta (kumppanuusfoorumi). Perustetaan liiton sisäinen valmisteleva kumppanuustyöryhmä, jonka vetäjäksi edunvalvontaan valitaan virastosta erikoissuunnittelija (toimenkuvan tarkistus). Kehitetään maakuntastrategian seurantamenetelmiä. Päättyneen maakuntaohjelman 2011-14 viimeinen seurantaraportti esitettiin maakuntavaltuustolle 16.6.2014. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran loka–marraskuussa 2014. Verkkokysely lähetettiin yhteensä noin 400 varsinaissuomalaiselle asiantuntijalle, ja kyselyyn vastasi yhteensä 130 henkilöä. Maakuntavaltuustoa ja hallitusta informoitiin kyselyn tuloksista. toimenpiteiden toteutumisen seuranta/ arviointi, raportointi mh:lle ja valtuustolle. Kumppanuusfoorumien toiminnan käynnistyminen. Maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan osana aluetietopalvelua. InnoAura-palkinnon jakaminen InnoAura-Luovaa innovoimaa VarsinaisSuomesta kilpailu järjestetään kolmannen kerran. Palkinto (8 000 €) jaetaan Eurooppapäivän vastaanotolla 9.5.2014. Toimenpide on kirjattu maakuntaohjelmaan 2011-2014. Keväällä 2014 ei kilpailuun oteta erillistä teemaa, vaan pyritään yleisesti tekemään luovia toimialoja tunnetuksi sekä nostamaan kilpailua aiempaa tutummaksi VarsinaisSuomen luovien toimialojen yrityksissä. Valintaraati on kuitenkin halukas näkemään, miten luovien toimialojen ja perinteisten tuotannonalojen yhteistyöhön on löydetty uusia näkemyksiä. Hakemuksia InnoAura kilpailuun saatiin yhteensä 26 kpl. Palkinto myönnettiin turkulaiselle oppimispelejä tekevälle ohjelmistoyritys NordicEdu:lle ja kunniamaininnan sai Art Teatron Cirque Dracula-produktio. Kilpailu sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä ja palkittu yritys oli hyvin esillä alueen medioissa. Hakemusten määrä ja laatu, kilpailun ja sen tulosten näkyvyys eri viestimissä. Palkinnon jakaminen. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 54 23 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Rakennerahasto-ohjelmat ja maakunnan kehittämisrahoitus Uuden rakennerahastoohjelmakauden 2014-2020 käynnistäminen TEM toimittanut ohjelma-asiakirjan ja kumppanuussopimuksen EU:n komissiolle hyväksyttäväksi joulukuussa 2013. Ohjelma käynnistettäneen keväällä 2014 ja ensimmäiset rahoituspäätökset voidaan tehdä EURAjärjestelmässä 5.5.2014 alkaen. Aktiivinen tiedottaminen sekä kansallisesta EUrahoituksesta, että EU:n keskitetyn haun rahoituslähteistä. Uuden rakennerahastohallintomallin (Uudenmaan liitto koordinoivana liittona Etelä-Suomen alueella) sisäänajo. Uuden MYR:n ja MYRS:n asettaminen ja niiden työjärjestysten hyväksyminen. Eri rahoitusohjelmakohtaisia tiedotustilaisuuksia järjestettiin Eurooppatoimiston ja Europe Direct-toiminnon tukemana yhteistyössä mm. korkeakoulujen kanssa. Ensimmäinen hakukierros käynnistyi kesäkuussa 2014 ja siihen liittyen järjestettiin 2 tiedotustilaisuutta yhdessä ELY:n kanssa. Hakukierroksella saatiin 32 kpl VarsinaisSuomeen kohdistuvia hakemuksia, joista pystyttiin rahoittamaan vain kaksi maakunnallista hanketta, Hankkeiden käsittelyaika hakukieroksen päätymisestä varsinaiseen, Uudenmaan liiton tekemään rahoituspäätökseen oli n. 3 kk. Varsinais-Suomeen kohdistuvien hankehakemusten määrä, MYR:n käsittelyyn menevät hankkeet (kpl) ja sidottu rahamäärä (€). Hakemusten käsittelyaikaa seurataan (vrk) mm. EURA 2014-järjestelmän kautta. 2007-2013 ohjelmakauden rahoituksen täysimittainen sitominen ja maksatusten hoitaminen, ohjelman sulkemistoimenpiteiden käynnistäminen Pääosa rahoitetuista hankkeista päättyy vuoden 2014 aikana. Varmistetaan, että hankkeet voidaan sulkea (=kaikki seurantaraportit toimitettu, loppuraportti saapunut ja hyväksytty, maksatushakemus hyväksytty/maksettu). Liiton käytössä oleva EAKR-myöntövaltuus oli alkuvuonna 2014 sidottu täysimääräisesti. Hankemaksatuksia tehtiin kansalllisesta rahasta 55 kpl, yhteisummaltaan n. 1,4 M€. EAKR-maksatushakemuksia käsiteltiin 50 kpl, maksettu summa oli n. 3,2 M€. Loppuvuonna vapautui päättyneistä hankkeista vielä n. 155 000 €, joka sidotaan jatko- ja täydentäviin pienehköihin hankkeisiin alkuvuonna 2015. Ohjelmakauden aikana rahoitettujen hankkeiden vaikuttavuusarviointi on tehty keskitetysti hallintoviranomaisen johdolla (Työ- ja elinkeinoministeriö) osana uuden ohjelmakauden valmisteluprosessia. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 55 24 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Hankkeiden vaikuttavuusarvioinnin tehostaminen Uuden hankeverkon tekninen viimeistely keväällä 2014. Hankeverkko valmiina viimeistään toukokuussa 2014, jolloin ensimmäiset rahoituspäätökset uudesta ohjelmakaudesta on mahdollista tehdä. Hankeverkko on osa Lounaispaikkaan sijoitettavaa Aluetietopalvelua ja hankeverkon ylläpidosta vastaavat sopimuksen mukaisesti sekä VSL että Varsinais-Suomen ELYkeskus. Hankeverkko oli toimintavalmiina kesällä 2014 Nykyisellään vain maakunnan liitolle osoitetut hakemukset kirjataan järjestelmään. Elykeskukselle osoitettuja hankkeita ei toistaiseksi kirjata tietokantaan, joten hankeverkon lisäarvo hankkeiden vaikuttavuuden ja tulosten arvioinnin kannalta on osoittautunut marginaaliseksi. Neuvotteluja tilanteen muuttamiseksi jatketaan. Hankeverkko toimintavalmiina ja käytössä viimeistään kesällä 2014. Uuden ohjelmakauden rahoitettavien hankkeiden vaikuttavuusarviointi toteutetaan hankeverkon kautta, Ennakointitoiminnan vahvistaminen Lakisääteinen keskipitkän ja pitkän aikavälin Kevätkaudella järjestettiin kolme ennakointi- Järjestetyt tilaisuudet koulutusennakointityö on jatkuvaa. ja yhteistyöfoorumia, toimialoina kaupan ala, (kpl), osallistujamäärä Järjestetään yhteistyössä muiden korkeakoulutettujen työmarkkinat sekä ennakointitoimijoiden kanssa maakunnallisia logistiikka-ala. Syksyn ennakointifoorumien ennakointifoorumeja mm. SoTe:n, matkailun, teemoina oli rakennus- ja kiinteistöala, luovat ICT:n ja luovien alojen osalta. Maakunnallinen alat sekä matkailutoimi. Osallistujia eri ennakointiseminaari "Vipua ja Vetoa" tilaisuuksissa oli yhteensä useita satoja. järjestetään 11.3.2014. Aloitetaan KESU 2016- Horisontti-palvelun käyttöönotto laaja-alaisena 2020 valmistelu (=Koulutuksen ja tutkimuksen ennakointia tukevana teknisenä alustana jäi kehittämissuunnitelma). Ennakointia tukevan toteutumatta vuonna 2014 teknisten sähköisen Horisontti-palvelun viimeistely ja ongelmien vuoksi, ja sen toteuttaminen käyttöönotto yhteistyössä muiden palvelua siirrettiin osaksi aluetietopalvelun myöhempää käyttävien tahojen kanssa (.. ja käytettävissä kehitystyötä. Ennakointia tukevaa olevien resurssien puitteissa). taustamateriaalia tuotettiin säännöllisesti ja maakunnan tilaa koskevat katsaukset julkaistiin liiton nettisivuilla. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 56 25 Aluekehittäminen SEURANTA JA MITTARIT TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 Kansainvälisen yhteistyön painopisteenä Pohjois-Saksa, Puolan Pomerania , Baltian maat sekä Pietarin alueet. Osallistuminen Turku Baltic Sea Daystapahtuman 2.-6.6.2014 järjestelyihin, oman rinnakkaisseminaarin järjestäminen tapahtuman yhteydessä, painopisteenä Pietarin alueen / Luoteis-Venäjän yhteistyö. CPMR:n Itämerikomission hallituksen kokouksen isännöinti 20.-21.3.2014. Yhteistyösuunnitelma laaditaan yhteistyössä Puolan Pomeranian ja Varsinais-Suomen välillä, painopisteinä mm. ammatillinen koulutus, matkailu ja yritysyhteistyö. Maakuntahallituksen neuvottelu- ja yhteistyömatkan valmistelu ja toteuttaminen Puolan Pomeranian alueelle syyskuussa 2014. Yhteistyö Baltian maiden kanssa toteutetaan ensisijaisesti Central Balticohjelmayhteistyön kautta. CPMR = Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea Kesäkuun alussa järjestettyyn Turku Baltic Yhteistyökontaktit ja Sea Days-tapahtumaan osallistui n. 1300 tilaisuudet (kpl, henkilöä. Osana ko. tapahtumaa järjestettiin osallistujamäärät) liiton oma workshop (n. 40 osallistujaa). Samassa yhteydessä isännöitiin mm. kaliningradilaista vierailijaryhmää, BSSSC:n (Baltic Sea States Subregional Committee) hallituksen kokousta sekä muutamaa pienempää tapaamista. Maaliskuussa liitto isännöi CPMR:n (=Euroopan perifeeristen merellisten alueiden komitea) Itämerikomission (BSC) hallituksen kokousta. Maakuntahallituksen syyskuisen vierailumatkan yhteydessä allekirjoitettiin liiton ja Puolan Pomerin alueen kanssa. Tarkastuslautakuntaa informoitiin kv-toiminnan painopisteistä ja aktiviteeteista joulukuussa 2014. Yhteistyön tiivistäminen Tukholman ja Ahvenanmaan maakunnan alueilla mm. Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan kautta. Pohjoismaiden ministerineuvosto myönsi kahden vuoden tauon jälkeen tukea saaristoyhteistyötoimintaan (53 000 €), joten toiminta-aktiviteetteja voitaneen tätä kautta lisätä ja toisaalta paineet yhteistyöosuuksien kasvattamiseen vähenevät. Toukokuussa järjestetään Tukholmassa hanketoimijoiden tapaaminen, jossa pyritään aktivoimaan saaristoasioihin liittyviä toimijoita uusien rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen. Muita saaristoyhteistyön yhteistyöteemoja ovat mm. lähiruoka, paikallinen yrittäjyys, nuoriso ja vapaa-aika. Näihin liittyen järjestetään erilaisia yhteistyötapaamisia ja seminaareja. Tuetaan Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehittämistä. Pohjoismaisen saaristoyhteistyön käytännön tavoitteena oli järjestää seminaareja ja kokouksia, joiden kautta tuetaan alueen toimijoiden verkostoitumista, yhteistyötä. Keskeisin tilaisuus oli toukokuussa järjestetty "Match-making" tilaisuus Tukholmassa (70 osallistujaa). "Smaka på Åland"-tilaisuus eduskunnassa keräsi yli 200 osallistujaa. Yhtenä temaattisena aiheena oli tukea saariston nuorten opintojen jälkeistä toimeentuloa mm. hankeyhteistyön kautta (PM:n erillisrahoitus hankkeelle "Egna pengar"). Viestintää saaristoyhteistyön tavoitteista tehostettiin. Liiton suora rahallinen tuki yhteistyötoimintaan oli v. 2014 18 000 €. Pohjoismaisen saaristoyhteistyötoiminnan puitteissa järjestettävät tapahtumat (kpl), raportointi osana ministerineuvostolle annettavaa vuosiraporttia. Toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan myös liiton kvtyöryhmän kokousten yhteydessä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 57 26 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Europe Direct tiedotuspisteen toiminta Vuoden 2014 pääteemoina ovat EU-vaalit toukokuussa 2014 sekä informaatio uuden rakennerahasto-ohjelmakauden rahoitusmahdollisuuksista. Järjestetään erilaisille kohderyhmille suunnattuja informaatio- ja tiedotustilaisuuksia sekä osallistutaan yhteistyötahojen järjestämiin tilaisuuksiin. Osallistuminen kirjamessuille lokakuussa 2014. Toiminnasta ja aktiviteeteista raportoidaan kuukausittain komission Suomen edustustolle. Vuonna 2014 järjestettiin yhteistyökumppanien kanssa 7 tilaisuutta mm. EU-vaaleihin liittyen. Lisäksi valmisteltiin yhteensä 7 eri rahoitusinfoa eri rahoituslähteisiin liittyen. Yhteensä järjestetyt tilaisuudet tavoittivat satoja ihmisiä. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin tiedotuksessa (facebook). Osallistujamäärät eri tilaisuuksissa, saavutetut kontaktit, yhteydenotot jne. Kuukausittainen raportointi komission Suomen edustustolle Brysselin Eurooppa-toimiston ja Pietarin toimiston hyödyntäminen Brysselin Eurooppa-toimiston painopisteenä on toimintavuonna ja EU:n uuden ohjelmakauden rahoitusinformaation jakaminen. Toimisto lähettää säännöllisesti varsinaissuomalaisille toimijoille suunnatun ajankohtaistiedotteen sekä hanketiedotteen EU-rahoitusmahdollisuuksista. Edunvalvonta ja sidosryhmätapaaminen järjestetään yhdessä Turun kaupungin kanssa marraskuussa 2014. Pietarin toimiston keskeisenä tavoitteena on tiivistää edelleen yhteistyötä Luoteis-Venäjän ja VarsinaisSuomen välillä. Brysselin toimiston vuosikertomus ja toimintasuunnitelma on käsiteltiin maakuntahallituksessa keväällä 2014. Toiminnan pääpaino on ollut uusista EU:n rahoitusmahdollisuuksista tiedottamisessa sekä TEN-T-verkkoon ja meripolitiikkaan liittyvien asioiden edunvalvontakysymyksissä. Pietarin toimiston toimintaa on arvioitu osana maakunnan kehittämisrahoitukseen liittyvää raportointia. Vuoden 2014 toiminta painottui elinkeinoelämän yhteyksien kehittämiseen sekä erilaisten vierailujen ja tapahtumien järjestämiseen/osallistumiseen. Maakunnan kehittämisrahoitus ko.toiminnalle päättyi joulukuussa 2014. Brysselin toimiston toiminnasta ja työn vaikuttavuudesta raportoidaan vuosittain maakuntahallitukselle. Pietarin toimiston työn vaikuttavuutta arvioidaan myös osana maakunnan kehittämisrahoitukseen liittyvää raportointia. Toimintoja arvioidaan myös liiton kv-työryhmien kokouksien yhteydessä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 58 27 Aluekehittäminen TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Central Baltic Interreg IV-ohjelma, uusi Central Baltic-ohjelma 2014-2020 Nykyisen ohjelman 2007-2013 sulkemistoimenpiteet Sulkemistoimenpiteet jatkuvat, kaikki vielä käynnissä olevat hankkeet päättyvät vuoden 2014 aikana. Loppuraportit käsitellään ja loppumaksatukset hoidetaan ripeästi. Maksatuksia käsiteltiin vuoden 2014 aikana 161 kpl ja hankkeille maksettiin n. 20,1 M €. De Commitmet-riski ei ole käytännössä realisoitunut. Maksatukset on hoidettu niin, ettei myöntövaltuuksien leikkaus realisoidu (de commitment). Central Baltic-ohjelman tulosten levittäminen Sekä vanhan että uuden Central Baltic ohjelman tiedottamistoimet linkittyvät toimintavuoden aikana vahvasti toisiinsa. Monet järjestettävät tapahtumat (verkostotilaisuudet ja CB IVA-kauden päätösseminaari 2.6.2014) tulevat käsittelemään sekä vanhan ohjelmakauden hankkeiden tuloksia että uuden kauden temaattisia painopisteitä ja tavoitteita. Erilaisten ohjelmaesitteiden ja koosteiden tuottaminen. Central Baltic 2007-2013-ohjelman päätösseminaari järjestettiin onnistuneesti osana Turku Baltic Sea days-tapahtumaa (osallistujia n. 100).Järjestettiin kaksi verkoistumistilaisuutta, joissa kussakin käsiteltiin yhtä 2007-2013 -ohjelman prioriteeteista ja valmisteltiin uusia hankeideoita. Projektien tuloksia esittelevä tietokanta julkaistiin ohjelman kotisivuilla (projects.centralbaltic.eu ). Järjestetyt tilaisuudet (kpl), tuotetut materiaalit (kpl) ja osallistujamäärät raportoidaan vuosittain osana EU:n komissiolle toimitettavaa vuosiraporttia. Aktiivinen mediaseuranta. Uuden ohjelmakauden 20142020 käynnistäminen Uuden ohjelman ohjelmointikokomitean kokous 6.2.2014 käsittelee osaltaan ohjelmaasiakirjaluonnoksen. Tämän jälkeen asiakirjan kansalliset käsittelyt/ hyväksymisprosessit jokaisessa jäsenvaltiossa. Asiakirja toimitetaan komission hyväksyttäväksi keväällä/kesällä 2014. Ensimmäinen hakukierros käynnistyy loppusyksyllä 2014 ja siihen liittyen aktiivinen tiedottaminen rahoitusmahdollisuuksista. Ohjelman uuden hallintorakenteen sisäänajo, toimintojen vahvempi keskitys Turkuun. Kansallisten kontaktipisteiden käynnistäminen yhdessä isäntäorganisaatioiden kanssa. Hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvauksen toimittaminen komissioon toimintavuoden aikana. Ohjelman kansallisen vastinrahoituksen keskitetty hallinnointi liitossa (tehtävä varmistuu kevään 2014 aikana). Ohjelma-asiakirja jätettiin komission hyväksyttäväksi kesällä 2014 ja hyväksyminen saatiin joulukuussa 2014. Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvauksen laadinta käynnistyi, asiakirja hyväksyttäneen keväällä 2015. Ensimmäinen haku käynnistettiin joulukuussa. Kansalliset kontaktipisteet (6 kpl) aloittivat työnsä kaikissa ohjelma-alueen maissa syksyn 2014 aikana. Uudet nettisivut ja sähköinen hanketietojärjestelmä (eMS) otettiin käyttöön. Uuden ohjelman rahoitusmahdollisuuksista tiedotettiin aktiivisesti kaikissa ohjelmaalueen maissa. Kansallisen vastinrahoituksen hallinnointi siirtyi kokonaisuudessaan liittoon ja ensimmäinen hakukierros käynnistyi joulukuussa (16 hakemusta). Ohjelma-asiakirja hyväksytty, ensimmäinen haku käynnistetty, hallintoja valvontajärjestelmän kuvaus valmis. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 59 28 4.5 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun tavoitteena on maakunnan tasapainoisen kehityksen ja vetovoiman varmistaminen ja edistäminen tuottamalla alueen erityisarvoille rakentuvaa hyvää asuin- ja toimintaympäristöä. Suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Maakunnan tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueiden käytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöelimiin aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa tarvittavaa tietoa ja sitoutetaan alueen toimijoita. SEURANTA JA MITTARIT TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 Maakuntastrategia Seurataan ja edistetään nykyisen / voimassa olevan maakuntastrategian toteuttamista liiton aktiivisten tietopohjaan ja osallistavaan ennakointiin tukeutuvien seurantamenetelmien avulla. Työssä on keskeistä maakunnan toimintaympäristön ja sen muutosten tuntemus sekä eri toimijoiden välinen yhteistyö. Ollaan vahvasti mukana maakuntastrategian Osallistuttu aktiivisesti eri teemojen sidosteemoihin liittyvissä sidosryhmätapaamisissa ja - ryhmätapaamisiin sekä työ- ja keskusteluissa. Kehitetään alueellisen tiedon ohjausryhmäkokouksiin. Hyödynnetty seurantamenetelmiä osana Lounais-Suomen keskusverkkoselvityksen tuloksia mm. aluetietopalvelun kehittämistä (ks. maakunnan kehitystä ja tilaa kuvaavissa Lounaispaikka). tietoiskuissa. Kehitetty kumppanuusfoorumitoimintaa. Toteutettu aluetietopalvelun kehittämishanke. Viimeistellään maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi maakuntastrategia, joka sisältää alueiden kehittämislain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maakuntasuunnitelman (ks. myös 3.3 Aluekehittäminen). Maakuntastrategian viimeistely sidosryhmätyön ja luonnosvaiheen palautteen pohjalta. Strategian toteuttaminen, ks. aluekehitys. Kumppanuusajattelun ja kumppanuustoimintatavan (myös liiton sisäisen kumppanuustoiminnan painopisteiden) määrittely. Perustetaan liiton sisäinen valmisteleva kumppanuustyöryhmä, jonka vetäjäksi edunvalvontaan siirretään virastosta erikoissuunnittelija Kehitetään maakuntastrategian seurantamenetelmiä. Esitelty maakuntastrategialuonnosta useissa sidosryhmätapaamisissa. Maakuntastrategiaan liittyvällä lausuntokierroksella saatiin yhteensä 69 palautetta.Palautteet otettiin huomioon strategian viimeisessä versiossa. Strategia hyväksyttiin valtuustossa 16.6.2014. Edistetty strategian toteuttamista useissa kumppanuusfoorumitilaisuuksissa ja hankevalmisteluissa. Sidosryhmäpalaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan menestystä ja kestävää alueja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. Strategian esittelytilaisuudet. Kumppanuusfoorumien toiminnan käynnistyminen. Kumppanuustoimijoiden ja -tilaisuuksien määrän seuranta. Kumppanuusbarometri: maakunnan keskeisten toimijoiden keskuudessa tehtävä verkkokysely, joka toteutetaan osana aluetietopalvelua. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 60 29 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Maakuntakaava ja liikennejärjestelmätyö Laaditaan ja asetetaan nähtäville luonnos VarsinaisSuomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaksi. Vaihekaavalla tarkistetaan ja täydennetään voimassa olevaa, vuosina 2004, 2008, 2013 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa. Seurataan ja edistetään maakuntakaavojen ja liikennejärjestelmätyön toteuttamista ja tarkistustarpeita mm. annettavien lausuntojen ja viranomaisyhteistyön avulla. Vaihemaakuntakaavatyön tavoitteiden ja sisällön tarkentaminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja julkaisu (OAS). Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu yhteistyössä mm. kuntasektorin asiantuntijoiden kanssa. Järjestetään työpajoja ja laajempi sidosryhmäseminaari. Kootaan vaihekaavatyötä varten laadittu keskusverkkoselvitys. Tammikuussa kuulutettiin vaihemaakuntakaavatyön aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavan sisällöstä ja tavoitteista on keskusteltu kaikki kunnat kattaneella kuntakierroksella. Kaavaluonnoksen ja keskusverkkoselvityksen laatiminen on edennyt suunnitellusti ja niitä on käsitelty mm. kahdessa alueidenkäytön yhteistyöryhmän kokouksessa. Vaihemaakuntakaavaluonnoksen valmistelu on edennyt suunnitellusti. Laadittu kolme liikenteen erilliselvitystä (Örö, Parainen-Kemiönsaari, VT10). Marraskuussa pidettiin sidosryhmille maakuntakaavafoorumi, jossa käsiteltiin vaihekaavan sisältöä ja periaatteita. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön Osallistuttu lukuisiin kaavojen viranomaisneualueellisella ja valtakunnallisella tasolla. votteluihin ja työkokouksiin. Oltu aktiivisesti Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä mukana Turun kaupunkiseudun MAL-yhteismuista suunnitelmista ja hankkeista. työssä. Maankäyttöjaosto ja maakuntahallitus ovat käsitelleet yhteensä 85 (75+10) osaamisryhmässä valmisteltua lausuntoa/asiaa. Ympäristöministeriö vahvisti 9.9.2014 tuulivoimavaihemaakuntakaavan. KHO antoi valitukset hylkäävät päätöksensä Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaavasta kesäkuussa ja Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavoista lokakuussa. Valmisteluvaiheessa saatava palaute. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 61 30 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Valmistellaan Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelma kuntien ja maakuntahallinnon hyväksymisprosessia varten. Jatketaan Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Viimeistellään Varsinais-Suomen liikennestrategia sekä Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma kunnissa ja maakuntahallinnossa hyväksyttäviksi. Viedään liikennejärjestelmätyön sisältö soveltuvilta ja tarvittavilta osin vaihemaakuntakaavaprosessiin. Arvioidaan ja valmistellaan liikennejärjestelmätyön jatkuvan työn toimintamallin käynnistämistä eri aluetasoilla. Laaditaan VarsinaisSuomen paikallisjunaliikenteen kehittämispolku -raportti. Laadittiin Varsinais-Suomen liikennestrategia ja Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Ehdotukset olivat nähtävillä ja lausunnoilla kesäkuussa. Maakuntahallitus hyväksyi liikennestrategian syyskuussa ja strategian toteuttamissuunnitelman joulukuussa. Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma hyväksyttiin marraskuussa, suunnitelma on hyväksytty myös kaikissa alueen kunnissa. Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämispolku -raportti valmistui. Laadittiin Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön vuoden 2015 työohjelma. Valmisteluvaiheessa saatava palaute. Hyväksytty strategia ja suunnitelma. Lounaispaikkaan vietyä palveluverkkotietokantaa on hyödynnetty selvityksissä ja Turun seudun joukkoliikenteen FÖLIn palveluaineistona. Jatkettu yhdessä Paraisten kaupungin ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon kanssa Paraisten inventointeja. Rannikon ja Uskelan joen tulvaryhmät ovat kokoontuneet kumpikin kolme kertaa. Yhteistyössä Uudenkaupungin kaupungin kanssa toteutettiin "Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa" -hanke. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Valmisteltavat hankkeet. Maakunnan kehitystä kuvaavat seurantaraportit. Yhteistyöryhmien kokoukset. Yhteistyöhankkeet ja selvitykset Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakuntasuunnitelma-, maakuntakaava- ja maakuntaohjelmatarkistuksia varten. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä, tulvatyöryhmät sekä luonnonvarafoorumi) vetä-jänä ja koordinoijana. Maakuntastrategian kumppanuushengessä kootaan yhteen toimijoita ja tuetaan aktiivisesti alueellista yhteistyötä osana Kumppanuusfoorumia. 2014 painopisteitä ovat maakuntamakaavaluonnoksen sekä uuden ohjelmakauden hankevalmistelua tukevat toimet. Osallistutaan Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimuksen seurantaan ja toteuttamiseen. Osallistutaan saariston kulttuuriympäristöinventointeihin (YM:n vahv.päätöksen jatkosuunn.ohje 20.3.2013 sis.Parainen). § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 62 31 Maankäyttö ja ympäristö TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Vastataan alueidenkehittämislain mukaisesti alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitteluprosessien käynnistämisestä, niihin liittyvän yhteistyön johtamisesta ja niiden suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa, samalla edistäen vesiensuojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Vuonna 2014 keskeistä on materiaali- ja resurssitehokkuuden edistäminen, jota koordinoidaan pääosin luonnonvarafoorumin kautta. Luonnonvarafoorumin puitteissa järjestetään vuoden 2014 aikana tapaamiset/työryhmäpalaverit seuraavien teemojen osalta: uusiutuva energia, maa-/rakennusaineiden saatavuus ja käyttö sekä jäte/kierrätystoiminnan mahdol-lisuudet. Vuoden 2014 aikana aloitetaan laa-jalla osallistamisella ja tavoitteiden selvittä-misellä Varsinais-Suomen luonnonvarastra-tegian laadinta. Tavoite on saada yksityis-kohtaisia toimintaan tähtääviä hankkeita käyntiin yhteistyöverkostojen kautta erilaisten rahoitusten ja rahoituskumppanuuksien turvin ja tukea jo vahvoja yhteistyöverkkoja mm. TurunAMK, Turku Science Park, Turun yliopisto, Åbo Akademi toimintaa luonnonvaraCleantechin kehittämisessä. Yhteistyötä rakennetaan 2015 käynnistyvän valtak. luonnonvarakeskuksen kanssa aktiivisesti. Resurssi- ja materiaalitehokkuutta on edistetty ”Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen voimavaraksi” -hankkeessa. Valtakunnallisen resurssitietokannan sekä teollisten symbioosien kehittämiseen on osallistuttu SYKEn ja Sitran järjestämissä tilaisuuksissa. Kiertotalouden edistämistä on tehty valtakunnantasolla ottamalla osaa julkilausuman valmisteluun. Kiertotalouden kehittämiseen laajasti tähtäävän LIFE IPhankkeeseen Lounais-Suomen alue valittiin yhdeksi ydinalueeksi. Luonnonvarafoorumi järjesti yhteistyössä Valonian kanssa maakunnallisen energiaryhmän tapaamisen. AMK:n vetämä energiapotentiaaliselvitys valmistui syksyllä 2014. Luonnonvarastrategia on muotoutumassa kierto- ja biotalouden tavoitteiden jatkuvaksi hallinta- ja edistämissuunnitelmaksi. Maakunnan maatalouden ja metsien bioenergiapotentiaali selvitettiin LENGO-hankkeessa, joka valmistui loppuvuodesta. Järjestettävät tapahtumat ja tilaisuudet, osallistuvien toimijoiden määrä. Käynnistyvien hankkeiden määrä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 63 32 TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 Kehitetään Lounaispaikkapaikkatietoyhteistyötä kohti laajempaa alueellista tietopalvelua Varsinais-Suomen ja Satakunnan kattavalla yhteistyöalueella. Vahvistetaan Varsinais-Suomen liiton ja Lounaispaikan asemaa alueellisen tiedon hallinnoijana ja välittäjänä. Kehitetään liiton Lounaispaikan kautta tarjoamia palveluita alueen toimijoille sekä teknisesti että sisällöllisesti. Selvitetään Lounaispaikan toimintojen ja liiton IT-hallinnon integroimista osana tietopalvelujen ja hallinnon kehittämistä. Vuoden 2014 määritellään laajan aluetietopalveluhankkeen sisältö, laajuus, yhteistyökumppanit sekä rahoitusmahdollisuudet. Rekrytoidaan yhteinen IT-tukihenkilö yhdessä Central Baltic ohjelmahallinnon kanssa. Varmistetaan palvelinresurssien riittävyys suhteessa aluetietopalvelun käyttöön. TAVOITTEET Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen visiointi, aluerakenteellinen asema (Pohjoinen kasvukäytävä / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka, yhdyskuntarakenteen kestävä kehitys sekä ympäristö- ja vesiensuojelutoiminta. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 Valvotaan maakunnan etua valtakunnallisen aluerakenteen ja liikenteen kehityskuvatyössä (ALLI) yhdessä muiden ELLI-maakuntien kanssa (V-S liitolla Etelä-Suomen maakuntien liittouman puheenjohtajuus 2014). Edistetään uusien maakunnan kehityksen kannalta tärkeiden ohjelmien ja edelleen hankkeiden (mm. Central Baltic 2014-20) valmistelua. TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Tammikuussa järjestettiin Lounais-Suomen Lounaispaikan yhteistyöaluetietopäivä. Palveluita (Ympäristö Nyt, MIP kumppaneilta saatu palauja Hankeverkko) kehitettiin ja uudistettiin te, toimintojen ja palveluisuunnitellusti. Aluetietopalvelun määrittelyä den määrä. Aluetietopalve- varten toteutettiin yhdessä Turun yliopiston luhankkeen käynnistymiTRC-yksikön kanssa. Yhdessä Turun kaunen. Palveluiden toimintapungin kanssa valmistellun laajan 6Aika-hank- varmuus. keen päätös saatiin joulukuussa. Järjestettiin ensimmäinen Lounais-Suomen Apps4Finland aluekilpailu. Kunnille suunnattiin tiedotusta INSPIRE-direktiivistä. Lounaispaikan karttapalvelun uudistamista jatkettiin koko vuosi. Valmisteltiin kaikkien maakuntien liittojen edustajana yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa maakuntakaavaaineistojen harmonisointi-hankehakemus ympäristöministeriölle. TOIMINTA 2014 Osallistuttu ALLI-valmisteluun painottaen varsinaissuomalaista näkökulmaa. ELLI:n aluerakenteen työryhmä on kokoontunut kaksi kertaa. Osallistuttiin uuden Central Baltic 2014-2020 -ohjelman valmisteluun sekä lukuisien uusien, Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa tukevien hankkeiden ideointiin ja valmisteluun. SEURANTA JA MITTARIT Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät suunnitelmat, kaavat ja hankkeet. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessa maakunnan vetovoiman kehittämisessä. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 64 33 Maankäyttö ja ympäristö Syksyllä 2013 käynnistyy kolmivuotinen Baltic Flows projekti, jossa kehitetään virtaavan veden arviointiverkostoa sekä reaaliaikaiseen purojen ja jokien monitorointiin että kaupunkien tulvavesien hallintaan. Tavoitteena on kehittää menetelmiä havaita saasteet ennen kuin ne päätyvät mereen. Varsinais-Suomen liitto edustaa projektissa julkista alueellista näkökulmaa ja toimii linkkinä muiden julkisten tahojen suuntaan. Varsinais-Suomen liiton rooli EU:n seitsemännen puiteohjelma hankkeessa on alueen toimijoiden ja alueellisen tiedon koordinoija. Turku Science Park, Turun yliopisto ja Turun AMK ovat hankeen hankkeen keskeisten työosien vastuutahoja ja yliopisto toimii koko hankeen koordinaattorina. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään neljä yhteistyötapaamista hankepartnerimaissa. Vuoden aikana järjestetään alueilla laaja sidosryhmäkysely vesienhallinnan toimijaverkon näkökulmien selvittämiseksi ja yhteistyöverkostojen ja kumppanuuksien rakentamiseksi, mukana tässä niin alan yritykset, julkinen sektori kuin tutkimus. Varmistetaan alueittain vesienhallinnan huomioon ottaminen älykkään osaamisen strategioissa. Liitto on osallistunut hankesuunnitelman Tuloksia seurataan mukaisesti eri työpakettien valmisteluun. rahoittajalle toimitettavan Hankkeessa on järjestetty tapaamisia vuonna hankeraportoinnin kautta. 2014 tammikuussa Virossa, keväällä Latviassa, kesällä Saksassa, syksyllä Ruotsissa ja Virossa. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 65 34 4.6 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖ Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Hyväksytään (MH:n huhtikuun kokous) edunvalvonnan painopisteet. Laaditaan jokaisen painopisteen osalta yhteistyötaho- ja kohdentamissuunnitelma. Maakuntastrategian (mv 16.6.2014 § 15) keskeinen teema on kumppanuus. Tähän liittyvät keinoina ja edistettävinä asioina yhteistyötaidot, vastuullisuus, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Laadittiin edunvalvonnan painopisteet. Näitä tavoitteita on tuotu esille valtion talousarvion valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Vaikuttamistyössä vahvimmin esillä ovat olleet vt 8:n Masku - Nousiainen osuus, Turun meriteollisuus ja Tunnin juna. Kumppanuusbarometrin kautta saadaan yhteistyötahojen palaute. Kumppanuusideaa saatiin kohtuullisesti tehtyä tunnetuksi ja kumppanuusbarometrin ensimmäinen kysely toteutui hyvin. Laaditaan painopisteittäin edunvalvonnan plus/miinuslistaus. Maakuntahallitus käsittelee edunvalvonnan toteutumisen. Edunvalvonnassa on onnistuttu vt 8:n osalta hyvin, telakkaratkaisun osalta erinomaisesti. Kehitetään edelleen edunvalLisätään tiedottamista koskien liiton roolia vontatoimintaa proaktiivisuupoliittisessa edunvalvonnassa. Edunvalvonnan teen, suunnitelmallisuuteen ja ennakoitavuutta lisätään johtavien ajantasaiseen tietoon perusviranhaltijoiden aktiivisella yhteydenpidolla tuvana vaikuttamistyönä. Paran- päätöksenteon valmisteluun. netaan vaikuttamistyön oikeaaikaisuutta ja kohdentamista. Edunvalvontatyötä on kehitetty edelleen. Tavoitteena on ollut vaikuttamistyön parempi ajoitus ja kohdentaminen. Lisäksi edunvalvontayhteistyötä on syvennetty sidosryhmien kanssa (kumppanuusmenettely). Arvioidaan sidosryhmäpalautteet. Toteutunut normaalisti. TAVOITTEET Edunvalvonta Asetetaan maakunnan keskeiset edunvalvontatavoitteet ja painopisteet sekä edistetään niiden toteutumista yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vaikuttamistyö kohdistuu valtion talousarvion valmisteluun, maakunnan kannalta keskeisten kansallisten strategioiden valmisteluun, alueellistamiskysymyksiin ja muihin maakunnan kannalta keskeisiin teemoihin. Edunvalvontanäkökulma sisältyy myös sidosryhmätyöskentelyyn sekä lausuntojen antamiseen. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 66 35 Edunvalvonta ja kuntapalvelu TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Järjestetään kansanedustajien yhteisryhmän kokoukset ja koordinoidaan maakuntatapaamiset. Käytetään kansanedustajia täysimääräisesti hyväksi edunvalvonnassa. Järjestetään eduskunnan valiokuntavierailut (mahdollisesti tulevaisuus- / ympäristö- /maaja metsätalousvaliokunta) VarsinaisSuomeen. Kansanedustajaryhmän toiminta on jatkunut vakiintuneita muotoja noudattaen. Ryhmä kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Näiden lisäksi järjestettiin yli 20 liiton koordinoimaa kansanedustajaryhmän sidosryhmätapaamista. Eduskuntavaalikauden päätteeksi tehdään kansanedustajille kysely yhteisryhmän työstä. Tehdään aktiivista kuntayhteistyötä sidosryhmäyhteistyönä mm. järjestämällä jäsenkuntien kuntajohdon tapaamisia ja muita tilaisuuksia ajankohtaisista teemoista. Ollaan aktiivisia liiton toiminnan ja maakunnallisten tavoitteiden esittämisessä jäsenkunnille. Edistetään jäsenkuntien yhteistyötä. Järjestetään kuntajohdon tapaamiset 4 - 5 kertaa vuodessa, kuntatalousristeily sekä muita kuntapuolen asiantuntijatapaamisia, esim. kuntien sivistystoimen teemapäivä. Kuntatalousryhmän merkitystä asiantuntijaelimenä vahvistetaan. Järjestettiin kuntajohdon tapaamiset (23.1., 14.3. ja 16.9. sekä kuntien elinkeinofoorumi 10.6. ja kuntatalousristeily 26.8. Osanotto ja palaute oli hyvä (valtionosuusneuvottelu 23.1.) ja kohtalainen (muut tilaisuudet). Kuntatalousryhmä kokoontui kolmesti. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Kehitetään edelleen liiton tarjoamia asiantuntijapalveluja varsinaissuomalaisille kunnille. Ollaan aktiivisia näiden palvelujen tarjoamisessa jäsenkunnille. Tehostetaan viraston sisäisiä IT-palveluja sekä liiton jäsenkunnilleen ja muille maakunnan toimijoille tarjoamia tietopalveluja. Erityishuomio kohdistetaan maakunnan alueella tehtäviin kuntarakenneselvityksiin. Lisätään kuntakentän yhteistoimintaa alueellisen tietopalvelun kanssa. Asiantuntijapalvelut esillä mm. kuntatalousryhmässä. Sote- ja kuntarakenneuudistusten toteutus ollut takkuista. Liiton rooli ollut vähäinen. Liitto oli mukana Turun seudun kuntarakenneselvityksen viestintäryhmässä. Kuntaliitoksista toteutuu tässä vaiheessa Tarvasjoen liittyminen Lietoon. Arvioidaan tilaisuuksien onnistumista osanottajamäärän ja saadun palautteen perusteella. Vaikutetaan Varsinais-Suomen kansanedustajaryhmän kautta vakiintuneita toimintamalleja käyttämällä. Kuntapalvelut § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 67 36 Edunvalvonta ja kuntapalvelu SEURANTA JA MITTARIT TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 Korostetaan maakuntahallinnon roolia osana kuntahallintoa ja pyritään vahvistamaan maakuntahallintoa. Annetaan lausunnot valtionosuusuudistuksesta, kunta- ja aluerakenteesta sekä alueellisista palveluista. Pyritään vaikuttamaan aluehallinnon uudelleen järjestämistä koskevaan valmistelutyöhön ajatellen tulevaa hallitusohjelmaa. Valmisteltiin kuntien valtionosuuslain muutos- Arvioidaan lausuntojen ja esitys, jota lobattiin yhdessä Satakuntaliiton kannanottojen vaikutus kanssa. Noin neljän miljoonan euron vaikutus päätökseen. maakunnan kuntien valtionosuuksiin. Valmisteltiin kuntalakiin maakunnan liittoja koskeva maininta. Valtionosuuslakiin saatiin piehenkö korjaus koskien vanhusväestön painoarvoa. Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Lisätään maakunnan ja liiton Julkaistaan neljä Viiri-lehteä. Viestinnän tunnettuutta aktiivisella viesvolyymi pidetään suunnilleen entisellään. tinnällä eri kanavissa ja maaKehitetään verkkoviestintää ja uudistetaan kunnan markkinoinnilla. Viestin- visuaalista ilmettä. Liiton Facebook-ryhmää nässä käytämme tiedotteiden, aktivoidaan. Toimitetaan videoaineistoa esitteiden ja internet-sivujen nettiin. Tiedotusvälineyhteyksien taso lisäksi sähköistä uutiskirjettä, pidetään korkeana. Viestinnässä painotus on markkinointituotteita ja sosiaa- laadussa ja vuorovaikutteisuudessa. lista mediaa. Viestintä on avoin- Oikeakielisyys nähdään osana hyvää ta ja vuorovaikutteista. viestintää. Toteutetaan tähän liittyvää Viestintä tukee liiton tavoitteita koulutusta. Maakunnan markkinointiin ja kertoo toiminnastamme ja etsitään uutta mallia. sen tulok-sista. Visuaalinen ilme tukee liiton viestintää. Jatkuva lehdistö- ja tiedotusvälineseuranta, myös sähköinen. Kaikki liittoa koskeva aineisto otetaan talteen. Julkaistiin neljä Viirilehteä. Liiton Facebook-sivuja hyödynnettiin aktiivisesti. Järjestettiin mediatapaamisia sekä lehdistötilaisuuksia (aiheena mm. maakunta-strategia). Aloitettiin liiton videotuotannon suunnittelu ja koulutus sekä opeteltiin videoiden tekemistä. Maakunnan markkinointikäyttöön englanninkielinen Saariston Rengastie-video sekä maakuntalaulun uusi sovitus ja video. Jatkuva lehdistö- ja tiedotusvälineseuranta. Kaikki liittoa koskeva ja sivuava aineisto otetaan talteen. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 68 37 Edunvalvonta ja kuntapalvelu TAVOITTEET TOIMINNAN PAINOPISTEET 2014 TOIMINTA 2014 SEURANTA JA MITTARIT Käynnistettiin kulttuuristrategian laatiminen. Työn yhteydessä mm. työpajoissa luotiin laaja kontaktiverkko alan toimijoihin. Järjestettiin vuotuinen kotiseutuyhdistysten tapaaminen ja valittiin edustaja Suomen kotiseutuliiton valtuustoon. Aurora-mitali luovutettiin Loimaan kulttuurisihteeri Juhani Heinoselle. Tehdään arvio yhteistyökontaktipalauttee sta. Yhteydenpito Taiteen edistämiskeskuksen ja taidetoiomikunnan kanssa oli aktiivista. Aulagallerian näyttelytoiminta on ollut jatkuvaa. Näyttelyissä yhteistyötä on tehty mm. TUAMK:n oppilaiden ja Bryggmansäätiön kanssa. Lähiruokakulttuuria tuettiin osallistumalla hankkeisiin. Järjestettiin säätyvaltiopäivät 150 vuotta -juhlaseminaari ja Eurooppa-päivän vastaanotto. Käynnistettiin seitsemän kirkon reitin elvytys. Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Arvioidaan järjestöyhteyksien määrä ja laatu saadun palautteen perusteella. Tavoitteet saavutettiin kohtullisesti/hyvin Maakunnan kulttuuri- ja kansalaisjärjestöyhteistyö Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta yhdessä sidosryhmien kanssa. Edistetään kulttuurialaa alueen kehittämisen elementtinä ja luovaa taloutta yhteistyössä maakunnan kulttuurilaitosten kanssa. Otetaan huomioon maakuntastrategian laadinnassa yleisen kulttuuritoiminnan lisäksi kulttuuriyrittäjyys ja kulttuuriympäristö. Kulttuuritoimikunnan kautta lisätään yhteydenpitoa kulttuuritoimialaan. Ollaan edistämässä kuvaa Varsinais-Suomesta luovien alojen kulttuurimaakuntana mukaan lukien lähiruokakulttuuri. Otetaan toiminnassa huomioon uuden aluekehityslain kohta :"maakunnan liitto vastaa kulttuuria koskevien suunnielmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta osana maakuntaohjelman toteuttamista". Jaetaan Aurora-mitali maakunnan hyväksi tieteen ja taiteen alalla tehdystä työstä. Yhteydenpitoa kansalaisjärjes- Kotiseutu- ja eläkeläisjärjestöyhteyksien tökenttään jatketaan mm. lisäksi selvitetään mikä on luonteva tapa pitää neuvottelukuntamuotoisesti yhteyttä nuorisoon ja nuorten organisaatioihin. eläkeläisjärjestöjen kanssa. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 69 38 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIEN HALLINTA Kuntalain 50 § 1 mom. kohtaan 15 tehty lisäys sisältää velvollisuuden sisällyttää hallintosääntöön määräykset hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Lakilisäyksen perusteluissa mainitaan, että hallintosääntöön tulisi sisällyttää lähinnä sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvä tehtävien ja vastuun jako kunnan/kuntayhtymän sisällä. Maakuntavaltuusto (mv 16.6.2014 § 14) muutti hallintosäännön 27 §: ”Riskien hallinta ja sisäinen valvonta” seuraavaan muotoon: ”Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnasta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja antaa ohjeet sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta. Maakuntahallitus antaa raportin todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille.” Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden hyväksyminen (Kuntalaki 13 §) viedään maakuntavaltuuston käsittelyyn kesäkuussa 2015. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiakkaiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin. Vastuualueiden (osaamisryhmien) johtajien on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tulleista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä. Vastuualueiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita. Kuntayhtymän perussopimusta on viimeksi päivitetty marraskuussa 2009. Hallintosääntöä on muutettu vuonna 2014 ja tarkastussääntöä vuonna 2008 vastaamaan liiton nykyisiä toiminnan ohjaustarpeita. Sisäisen valvonnan tehostamiseksi maakuntahallitus on vahvistanut seuraavat ohjeistukset: 1) sisäisen valvonnan ja taloudenhoidon ohjeistus (mh 22.1.2007 § 7), 2) arkistotoimen toimintaohje (mh 22.5.2006 § 106), 3) yleiset hankintaohjeet (mh 25.6.2007 § 119) 4) kansallisen kynnysarvon (nykyisin 30 000 euroa) alittavien tavaroiden ja palvelujen hankintaohjeet (mh 25.1.2010 § 5) ja 5) varhaisen tukemisen malli (mh 24.10.2011 § 161). Maakuntahallitus on vahvistanut seuraavien kehittämisohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaukset: 1) Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelma 2007 - 2013 (mh 25.8.2008 § 147), 2) Central Baltic INTERREG IV A -ohjelma 2007 - 2013 (mh 17.11.2008 § 224) ja 3) Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 valtion vastinrahoitus (mh 15.12.2008 § 253). Hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 70 39 perustuvat Euroopan Unionin sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistukseen ja niissä on kuvattu mm. ohjelmien toteuttamiseen liittyvät tehtävät ja niiden eriyttäminen siten, että estetään vaaralliset työyhdistelmät. Kuvauksia on päivitetty vuonna 2014. Central Baltic INTERREG IV A ohjelman 2007 - 2013 toteuttamisesta on tehty kattava riskienhallinnan arviointi (Risk Assesment). Arvioinnin kohteina ovat ohjelman: 1) rahoitus, 2) tavoitteet, 3) decommitment (rahoituskehyksen leikkaantuminen), 4) toimijatahot, 5) henkilöstö ja 6) hallinto. Kansallisen rahoituksen hallinnoinnin ohjeena on edelleen isäasiainministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) alueiden ja hallinnon kehittämisosaston 14.1.2004 antama ohje alueellisen kehittämistuen käytöstä. Tällöin rahoituspäätöksentekijä ja maksatuspäätöksentekijä ovat aina eri henkilöitä ja mikäli yhteyshenkilö on ollut osana päätöksentekoprosessia, ei hän voi olla maksatuspäätöksentekijä. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkasti vuonna 2012 Maakunnan kehittämisrahan käyttöön ja hallinnointiin liittyviin menettelyt. Vuonna 2013 hallintoviranomainen (TEM) suoritti ohjaus- ja valvontakäynnin Varsinais-Suomen liitossa koskien Etelä-Suomen työllisyys- ja kilpailukykytavoitteen EAKR -ohjelmaa 2007 – 2013. Tarkastusviranomainen (AA) Roberts Jansons on vuosittain suorittanut Central Baltic INTERREG IV A ohjelmaa koskevia järjestelmätarkastuksia. Tarkastusraporteissa ei ole ollut ns. kriittisiä havaintoja ja ehdotetut kehittämissuositukset on toteutettu. Maakuntahallituksen ja johtoryhmän jäsenet kuuluvat erityisvastuuvakuutuksen (hallinnonvastuu) piiriin. Vuonna 2013 vakuutussopimukseen lisättiin oikeusturva-asiat. Liiton omaisuus- ja henkilöriskit on kartoitettu vakuutusten näkökulmasta ja työsuojelun näkökulmasta ja suositetut toimenpiteet on tehty. Sopimuksien voimassaoloa ja sopimusehtoja seurataan KuntaToimisto -ohjelmiston asiakirjahallinto-osiolla. Turun maakunta-arkiston tarkastuslausunnon mukaan ”Liiton arkistotointa on pääpiirteissään hoidettu arkistolain ja sen nojalla annettujen määräysten edellyttämällä tavalla” ja että ”päätearkiston hoito on ollut huolellista ja asianmukaista”. Tarkastuksen keskeiset havainnot ja toimenpide-esitykset sekä tarkastuksen perusteella tehtävät toimenpiteet on raportoitu maakuntahallitukselle (mh 29.1.2009 § 9). Toimenpiteiden toteuttamiseen liittyi mm. sähköiseen asiakirjahallintoon siirtyminen. Maakuntahallitus (mh 29.6.2009 § 141) merkitsi tiedoksi linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännösten soveltamista maakuntahallituksen päätöksenteossa sekä (mh 23.11.2009 § 268) linjauksen koskien yhteisöjääviyssäännöksen soveltamista maakuntakaavaan jätettyjen muistutusten käsittelyssä. Maakuntahallitus (mh 23.11.2009 § 269) täsmensi ohjeistustaan matkoista päättämisestä Varsinais-Suomen liitossa. Lisäksi liitossa on erilliset tiedotteet ja ohjeistukset seuraavista aihepiireistä: 1) tietoaineistojen käsittely ja tietosuoja, 2) kirjaaminen ja arkistointi, 3) hankinnat ja asiakirjahallinto, 4) päihdehaittojen ehkäisy, 5) työpaikkakiusaamisen ehkäisy 6) henkilöstöopas uusille työntekijöille ja 7) viraston henkilöstön työmatkat. Tilinpäätöksiin 2012 - 2013 kirjattu 60 000 euron vapaaehtoinen varaus perustui Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n vahingonkorvausvaatimuksiin koskien hankkeen ”Produktion av restaurerade Mumin-filmer” tuki- ja maksatuskäsittelyjä. Varaus arvioitiin suhteessa mahdollisten oikeustoimien ja liiton kannalta kielteisten ratkaisujen aiheuttamiin kuluihin. Varsinais-Suomen käräjäoikeus ratkaisi 30.1.2015 Oy Filmkompaniet Alpha Ab:n vahingonkorvauskanteen yhteissummaltaan 644 489 €. Tuomion mukaan kanne hylättiin ja kantaja velvoitettiin korvaamaan Varsinais-Suomen liiton oikeudenkäyntikuluina käräjäoikeudessa 36 187,26 € (alv 0 %). Kantaja ei määräaikaan mennessä ole hakenut muutosta hovioikeudesta, joten käräjäoikeuden ratkaisu on tältä osin lopullinen ja lainvoimainen. Näin ollen varaus (60 000 euroa) voidaan purkaa vuoden 2015 talousarvion käyttösuunnitelmaan, mutta oikeudenkäyntikuluja koskeva saatava on epävarma. § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 71 40 6. TALOUSARVION ERI OSIEN TOTEUTUMINEN Liite 1. Toteutumavertailu: Kuntarahoitteiset kustannuspaikat Liite 2. Toteutumavertailu: Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikat Liite 3. Tuloslaskelma Liite 4. Investoinnit ja poistot Liite 5: Rahoituslaskelma Liite 6. Tase Liite 7. Henkilöstötiedot 41 42 43 44 45 46 48 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 72 41 Varsinais-Suomen liitto LIITE 1. TOTEUTUMAVERTAILU Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Käyttö % KUNTARAHOITTEISET KUSTANNUSPAIKAT ulkoinen/sisäinen 3010 TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3 864 900 3 859 762 5 138 100 10 000 14 104 -4 104 141 3 000 2 950 50 98 3 877 900 3 876 815 1 085 100 -1 919 461 -1 861 314 -58 147 97 -571 712 -540 983 -30 729 95 -69 047 -63 815 -5 232 92 30 454 -30 454 -2 560 220 -2 435 658 -124 562 95 3540 Muiden palvelujen ostot -887 980 -879 717 -8 263 99 3538 PALVELUJEN OSTOT -887 980 -879 717 -8 263 99 -96 600 -103 816 7 216 107 3330 TUET JA AVUSTUKSET 3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 3010 TOIMINTATUOTOT 3500 TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot 3505 Eläkekulut 3510 Muut henkilösivukulut 3520 Henkilöstökorvaukset 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3538 PALVELUJEN OSTOT 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3551 Ostot tilikauden aikana 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -96 600 -103 816 7 216 107 3590 VUOKRAT -249 300 -249 843 543 100 3595 MUUT TOIMINTAKULUT -168 800 -139 355 -29 445 83 -3 962 900 -3 808 389 -154 511 96 3600 TOIMINTAKATE -85 000 68 426 -153 426 -81 3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -85 000 68 426 -153 426 -81 3500 TOIMINTAKULUT § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 73 42 Varsinais-Suomen liitto LIITE 2. TOTEUTUMAVERTAILU OHJELMA- JA HANKETOIMINNAN KUSTANNUSPAIKAT ulkoinen/sisäinen Talousarvio 2014 Toteutuma 2014 Poikkeama Käyttö % 3010 TOIMINTATUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3310 MYYNTITUOTOT 3330 TUET JA AVUSTUKSET 370 741 508 247 -137 506 137 2 092 290 1 828 358 263 932 87 18 725 -18 725 2 463 031 2 355 330 107 701 96 -1 074 465 -1 041 662 -32 803 97 -176 602 -175 708 -894 99 -42 310 -40 356 -1 954 95 12 186 -12 186 -1 245 540 -47 837 96 3350 MUUT TOIMINTATUOTOT 3010 TOIMINTATUOTOT 3500 TOIMINTAKULUT 3501 HENKILÖSTÖKULUT 3502 Palkat ja palkkiot 3505 Eläkekulut 3510 Muut henkilösivukulut 3520 Henkilöstökorvaukset ja mu 3501 HENKILÖSTÖKULUT -1 293 377 3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) 3524 Teknisen avun hallintokulu 3525 Kokoukset,järjestelyt,matkat -109 150 -82 046 -27 104 75 3526 Tilat, toiminta (koodi 411 -563 830 -506 748 -57 082 90 3527 Tarkastukset (koodi 411) -7 000 -784 -6 216 11 -679 980 -589 579 -90 401 87 3531 Selvitykset (koodi 413) -16 900 -11 082 -5 818 66 3532 ATK (ml.FIMOS) (koodi 413 -73 200 -58 885 -14 315 80 3534 Tiedotus (koodi 415) -114 300 -70 380 -43 920 62 3529 Muu tekninen apu -204 400 -140 347 -64 053 69 3523 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) -884 380 -729 926 -154 454 83 3540 Muiden palvelujen ostot -231 733 -348 965 117 232 151 3538 PALVELUJEN OSTOT -231 733 -348 965 117 232 151 3551 Ostot tilikauden aikana -20 360 -13 844 -6 516 68 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR -20 360 -13 844 -6 516 68 -8 668 -11 534 2 866 133 -24 513 -5 521 -18 992 23 -2 463 031 -2 355 330 -107 701 96 3600 TOIMINTAKATE 0 0 3699 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0 0 3524 Teknisen avun hallintokulu 3529 Muu tekninen apu 3530 Arviointi(ulkopuolinen) 3538 PALVELUJEN OSTOT 3550 AINEET, TARVIKKEET JA TAVAR 3590 VUOKRAT 3595 MUUT TOIMINTAKULUT 3500 TOIMINTAKULUT § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 74 43 Varsinais-Suomen liitto LIITE 3. TULOSLASKELMA 1.1 - 31.12.2014 1.1. - 31.12.2013 ulkoinen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 4 296 420 4 454 752 TUET JA AVUSTUKSET 1 842 462 1 742 586 21 675 2 749 6 160 556 6 200 087 -2 902 976 -2 966 580 Eläkekulut -716 691 -738 261 Muut henkilösivukulut -104 172 -108 719 42 640 48 825 -3 681 198 -3 764 734 Teknisen avun hallintokulut -589 579 -576 781 Muu tekninen apu -140 347 -121 691 TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) -729 926 -698 472 Muiden palvelujen ostot -1 157 093 -1 225 616 PALVELUJEN OSTOT -1 157 093 -1 225 616 Ostot tilikauden aikana -117 661 -102 501 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT -117 661 -102 501 VUOKRAT -261 377 -269 107 MUUT TOIMINTAKULUT -144 875 -141 399 -6 092 130 -6 201 830 68 426 -1 743 7 256 5 745 128 96 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut HK HENKILÖSTÖKULUT TEKNISEN AVUN KULUT (pl.henkilöstökulut) PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT RAHOITUSTUOTOT JA KULUT VUOSIKATE SUUNNITELMAPOISTOT TILIKAUDEN TULOS -7 -14 7 378 5 827 75 803 4 084 -16 366 -12 926 59 437 -8 842 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 75 44 Varsinais-Suomen liitto LIITE 4. INVESTOINNIT JA POISTOT Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Maakuntavaltuuston päätös 9.6.1997 § 29: tasapoisto, poistoaika 3 vuotta (Tilintarkastan ohje 20.5.1999: hankintavuonna poistoista huomioon vain puolet ja toinen puoli siirretään neljännelle vuodelle) Toimisto-kalusteet Tieto- ja to-mistokoneet Yhteensä Investoinnit 17 358 17 358 Myynnit Poistoarvo 0 17 358 17 358 2014 erä1/4 0 2 893 2 893 2015 erä 2/4 0 5 786 5 786 2016 erä 3/4 0 5 786 5 786 2017 erä 4/4 0 2 893 2 893 Yhteensä 0 17 358 17 358 POISTOKIRJAUKSET 31.12.2014 Yhteensä 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1002 Tietokoneohjelmistot 2012 poistoerä 3/4 629,91 629,91 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1165 Toimistokalusteet 2013 poistoerä 2/4 583,83 583,83 6510.201 Suunnitelmapoistot pysyvistä vastaavista an 1170 Tieto- ja toimistokoneet 2011 poistoerä 4/4 1 397,83 2012 poistoerä 3/4 4 215,31 2013 poistoerä 2/4 6 646,68 _2014 poistoerä 1/4 2893,07 Kirjaukset yhteensä 15 152,89 16 366,63 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 76 45 Varsinais-Suomen liitto LIITE 5. RAHOITUSLASKELMA 2 014 2 013 TOIMINNAN RAHAVIRTA _Vuosikate 75 803 4 084 -17 358 -22 692 58 445 -18 608 -68 873 72 916 _Korottomien velkojen muutos -146 030 128 043 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -214 903 200 959 RAHAVAROJEN MUUTOS -156 458 182 351 _Rahavarat 31.12 1 186 787 1 343 245 _Rahavarat 1.1 1 343 245 1 160 894 -156 458 182 351 _Tulorahoituksen korjauserät INVESTOINTIEN RAHAVIRAT _Investointimenot _Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Muut maksuvalmiuden muutokset _Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos _Vaihto-omaisuuden muutos _Saamisten muutos RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVAROJEN MUUTOS § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 77 46 Varsinais-Suomen liitto LIITE 6. TASE 2 014 2 013 Muutos % 1005 Tietokoneohjelmistot 315 945 -66,7 1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 315 945 -66,7 1160 Koneet ja kalusto 27 419 25 797 6,3 1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET 27 419 25 797 6,3 1201 Osakkeet ja osuudet 1 228 1 228 1200 SIJOITUKSET 1 228 1 228 28 962 27 970 3,5 1311 VALTION TOIMEKSIANNOT 1 071 560 2 516 713 -57,4 1333 CENTRAL BALTIC TOIMIEKSIANN 4 106 641 5 855 076 CB 2014-2020 TOIMEKSUI 1 491 491 ulkoinen 1000 VASTAAVAA 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1002 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 1099 AINEELLISET HYÖDYKKEET 1200 SIJOITUKSET 1001 PYSYVÄT VASTAAVAT 1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1350 MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1310 TOIMEKSIANTOJEN VARAT -29,9 100,0 9 084 9 067 0,2 6 678 776 8 380 856 -20,3 1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1470 SAAMISET 1471 Myyntisaamiset 30 296 96 543 -68,6 1700 Muut saamiset 719 230 584 110 23,1 1470 SAAMISET 749 526 680 653 10,1 1785 Osakkeet ja osuudet 435 435 1780 RAHOITUSARVOPAPERIT 435 435 1800 RAHAT JA PANKKISAAMISET 1 186 787 1 343 245 -11,6 1400 VAIHTUVAT VASTAAVAT 1 936 749 2 024 334 -4,3 1000 VASTAAVAA 8 644 486 10 433 160 -17,1 1780 RAHOITUSARVOPAPERIT § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 78 47 Varsinais-Suomen liitto LIITE 6. TASE 2 014 2013 Muutos % ulkoinen 2000 VASTATTAVAA 2001 OMA PÄÄOMA 2002 PERUSPÄÄOMA 345 784 345 784 2040 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLI/ 424 741 433 583 -2,0 59 437 -8 842 -772,2 829 963 770 525 7,7 666 617 754 036 -11,6 2050 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 2001 OMA PÄÄOMA 2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 2101 VALTION TOIMEKSIANNOT 2105 Maakunnan kehittämisrahat 2110 Osaamiskeskus 8 190 423 380 -98,1 349 225 1 014 819 -65,6 47 528 324 478 -85,4 1 071 560 2 516 713 -57,4 2196 CB projektit EAKR 2 778 983 4 137 256 -32,8 2197 CB tek.tuki kansallinen 1 327 658 1 717 820 -22,7 2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT 4 106 641 5 855 076 -29,9 9 084 9 067 0,2 6 678 776 8 380 856 -20,3 2370 Ostovelat 322 460 361 513 -10,8 2990 Siirtovelat 813 288 920 265 -11,6 2300 LYHYTAIKAINEN 1 135 748 1 281 778 -11,4 2200 VIERAS PÄÄOMA 1 135 748 1 281 778 -11,4 2000 VASTATTAVAA 8 644 486 10 433 160 -17,1 2132 EAKR-kilpailukyky pr.20072135 CB PROJEKTIT KANSALLINEN 2101 VALTION TOIMEKSIANNOT 2195 CENTRAL BALTIC PÄÄOMAT CB 2014-2020 PÄÄOMAT CB 2014-2020 projektit CB 2014-2020 tekn. tuki kansallinent CB 2014 -2020 PÄÄOMAT 2199 MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMA 2100 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 223 604 267 887 1 491 491 2200 VIERAS PÄÄOMA 2300 LYHYTAIKAINEN § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 79 48 Varsinais-Suomen liitto LIITE 7. HENKILÖSTÖTIEDOT HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ 2014 2 013 2 012 1 1 Maakuntajohtaja 1 Hallinnon osaamisryhmä 9 9 9 Aluekehittämisen osaamisryhmä 9 11 11 Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 9 9 8 Edunvalvonnan osaamisryhmä 7 6 6 Projektit & tekniset tuet 28 28 28 Yhteensä 63 64 63 2 014 2 013 2 012 2 902 976 2 966 580 2 753 692 -41 340 -45 020 -43 675 -1 300 -3 805 -8 448 2 860 336 2 917 754 2 701 569 Eläkekulut 716 691 738 261 699 512 Muut pakolliset henkilösivukulut 104 172 108 719 100 915 3 681 198 3 764 734 3 501 996 HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Sairausvakuutuksen päivärahat Muut henkilöstömenojen korjauserät HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ € Tilikaudella huomioitu lomapalkkavaraus: lomapalkkavelka 431 044 413 740 405 366 89 482 84 214 82 732 2 014 2 013 2 012 Maakuntajohtaja ja hallinnon osaamisryhmä 484 809 475 320 473 996 Aluekehittämisen osaamisryhmä 476 345 522 589 523 309 Maankäytön ja ympäristön osaamisryhmä 439 416 451 525 413 054 Edunvalvonnan osaamisryhmä 318 330 278 436 292 295 Projektit 212 139 381 581 253 550 sosiaalikulut MAKSETUT PALKAT JA PALKKIOT Tekninen tuki 61 167 59 630 58 233 Kansainvälinen tekninen tuki 768 355 619 377 624 643 Luottamushenkilöt 142 415 178 123 114 613 2 902 976 2 966 580 2 753 692 § 5, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: TP2014Maakuntahallitus Sivu 80 49 § 6, MH 23.3.2015 10:00 ALUEK: 32/2015 Sivu 82 VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUSTARVE 2020 (KESU) - VALMISTELUN AJANKOHTAISKATSAUS Asia Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden ennakointi- ja valmisteluryhmän viemään eteenpäin vuosien 2016–2020 koulutuksen ja tutkimuksen KESU:n määrällistä ja laadullista koulutustarpeiden valmistelua. Ryhmällä on myös erillinen alue-ennakointijaosto. Työryhmän tehtävänä on: 1.Koordinoida koulutustarpeen ennakointijärjestelmän uudistamista, seurata uudistuksen etenemistä ja tehdä mahdollisia täsmennyksiä uudistamista koskeviin yksityiskohtiin. 2.Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020. 3.Suorittaa muut mahdolliset opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannot. Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. Työryhmän on otettava työssään huomioon nuorisoikäluokan kehitys ja arvioida koulutustarjonnan määrän riittävyyttä suhteessa nuorisoikäluokkaan. Tässä yhteydessä toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutusta tarkastellaan kokonaisuutena. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2015. Osana valtakunnallista KESU – valmistelua on ao. alue-ennakointijaosto opetushallituksen toteuttamana pyytänyt 10.2.2015 maakuntien näkemyksiä pitkän aikavälin koulutustarpeista valmistelun tueksi ja aluenäkökulman varmistamiseksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnointia koskevan lain mukaisesti. Vastaukset on pyydetty 6.3.2015 mennessä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana valtakunnallista koulutustarjontaa koskevaa esitystä vuodelle 2020. Valtakunnalliseen esitykseen ei sisällytetä alueiden määrällistä koulutustarjontaa koskevia tavoitteita eikä kyselyn tulosten perusteella tehdä alueellista koulutustarjontaa koskevia ratkaisuja. Maakunnista ei tämän hetken tiedon mukaan pyydetä varsinaista esitystä alueellisista koulutuspaikoista aiempien kierrosten tapaan. Kevään 2015 OKM:n asettama työryhmä toteuttaa myös muita kyselyjä ja lisäksi järjestetään erityyppisiä sidosryhmätilaisuuksia alueellisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi. Varsinais-Suomen vastaus ao. kyselyyn on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa maakunnan yhteistyöryhmän koulutusjaostossa sekä alueellisia ennakointityöryhmiä hyödyntäen. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) toimesta yhteistyössä OKM:n ja OPH:n sekä alueiden kanssa on samanaikaisesti laadittu vuodesta 2014 alkaen toimialaennusteen perusuraa (28 toimialaa) työllisten määrän kehityksen arvioimiseksi valtakunnallisesti ja alueellisesti vuoteen 2030 asti sekä ammattirakenteen ja poistumien ennakointia koko maan tasolla. Mallin ja ennusteiden laadinta ja erityisesti niiden alueellistamisen on ollut haasteellista. VATTin Varsinais-Suomea koskevat ennusteet ovat pääosin myönteisiä. Ennusteet toimivat lähtökohtaisesti koulutuspaikkamäärittelyn perustana valtakunnallisesti ja niiden tulisi valmistua kevään 2015 aikana. Opetushallitukselle toimitettu Varsinais-Suomen vastaus ao. kyselyyn on oheismateriaalina. Erikoissuunnittelija Esa Högblom esittelee asian kokouksessa. Valmistelija TN/EH/AV/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää merkitä Varsinais-Suomen koulutustarve 2020 (KESU) - valmistelun ajankohtaiskatsauksen tiedoksi. Päätös § 6, MH 23.3.2015 10:00 Lisätietoja ALUEK: 32/2015 erikoissuunnittelija Esa Högblom, 040 7760 310, [email protected] erikoissuunnittelija Antti Vasanen, 050 4102 294, [email protected] Sivu 83 § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 83 1 KESU KYSELY 10.2.2014 – VASTAUS 12.3.2015 VARSINAIS-SUOMI 1. Alueen elinkeinorakenteen kehitysnäkymät ja niihin liittyvät osaamistarpeet (tutkintokoulutus ja sitä täydentävä koulutus) a) Miten arvioitte alueenne toimialojen ja/tai klusterien työllisyyden kehittyvän vuoteen 2030 mennessä1? Mitkä ovat näiden keskeisimmät osaamisalat koulutusasteittain? Nykytasolla säilyvät toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus 1)Teknologia-alat (ml. meri, -konepajateollisuus sisältäen kulkuneuvojen valmistuksen ja ICT-teollisuus) sähkö- ja automaatioalat, tieto- ja tietoliikennetekniset alat, kemianteollisuuden alat, metalliala Insinöörikoulutus ja YAMKinsinöörikoulutus sekä insinööri (erityisesti laivanrakennussuunnittelu) DI-taso sekä tohtorikoulutus DI-tasoinen meriteollisuuden täydennyskoulutus 2) Kaupan ala (vähittäiskauppa,tukkukauppa, erikoistunut kauppa, myynti ja markkinointi, b2b, hankintaosaaminen) Liiketalouden, -myynnin ja kaupan ammatti –ja esimieskoulutukset Yritysmyynti (b2b), insinöörien myyntiosaaminen Kauppatieteen maisteri (KTM) (mm.markkinointi, laskentatoimi, kansainvälinen liiketoiminta) 3) Elintarvikeketju (Alkutuotanto kokonaisuutena ml. kotieläintalous, kasvinviljely sekä elintarvikkeiden valmistus) maatalous, hevostalous, metsätalous, puutarhatalous, kalatalous, luonto- ja ympäristöala, elintarvikeala Bio- ja elintarviketekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins. AMK) Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) FM elintarvikekemia DI elintarvikekehitys 4) Luovat alat (arkkitehtitoimiala, käsityöala, muotoilu, esittävät taiteet ja peliala) ja kulttuuriyrittäjyys Käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen viestintä, kuvallinen viestintä, tanssi, musiikki yhdistyneenä muihin aloihin Kuljettajakoulutus, varastoala, merenkulku musiikki, tanssi ja teatteri ( AMK, YAMK) Yhdistyneenä muihin aloihin Taiteiden tutkimus Digitaalinen kulttuuri Yhdistyneenä muihin aloihin Merenkulkuala (merikapteenikoulutus) Merenkulkualan,insinöörit, Työnjohto/suunnittelu, Liiketoiminnan, logistiikka (tradenomi), hankinnat, kuljetustensuunnittelu, toimitusketjun hallinta, julkiset hankinnat Tutkimus (Turun kauppakorkeakoulu/logistiikka ja hankinnat, TY/Merenkulkualan tutkimuskeskus) 5) Logistiikka (meri- ja tieliikenne, lentoasemapalvelut sekä logistiikka) Kaupan alalla tarvitaan myös huomattava määrä myytävien tuotteiden ja palveluiden asiantuntijoita, joilla on kyseisen subtanssialan koulutus Perustelut klustereittain: Alueella ei kaiken kaikkiaan ole tarvetta suuriin muutoksiin koulutusalojen ja määrien suhteen. Työvoiman tarve kasvaa alueella väestökehityksen, eläköitymisen ja työllisyystilanteen parantumisen myötä. Alueella tehdään aktiivista ennakointityötä maakuntaliiton ja ELY:n sekä koulutuksen järjestäjien, sidosryhmien ja työelämän edustajien kesken. Teknologia-alat Teknologiateollisuudella on keskeinen asema Varsinais-Suomen elinkeinorakenteessa ja työllisyydessä. Keskeiset tunnusluvut ja kehitysarviot osoittavat selkeän tarpeen vahvistaa tekniikan ylemmän korkeakoulutason osaamista maakunnassa alueen kilpailu- ja uusiutumiskyvyn varmistamiseksi. Esimerkiksi meriteollisuudessa on käynnissä merkittävä sukupolvenvaihdos (mm. insinööriosaajien eläköityminen) mutta myös merkittäviä kasvunäkymiä alan globaalin luonteen vuoksi. Meriteollisuuteen panostaminen edellyttää asiantuntijoiden kouluttamista hyvinkin erilaisiin klusteria ja sitä lähellä oleviin tehtäviin (ml. alihankintaketjun tarpeet) samalla, kun konepajateollisuuden kilpailukyvyn säilyminen Pyydämme pohtimaan tässä kysymyksessä enintään viittä keskeisintä nykytasolla säilyvää, kasvavaa ja supistuvaa toimialaa ja/tai klusteria. 1 § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 84 2 varmistetaan. On huomattava, että meriteollisuudessa on kokonaisuutena kysymys hyvin globaalista klusterista, jossa merkittävä osa kasvua tapahtuu kansainvälisessä suunnittelussa että alihankintatoiminnassa. Kilpailukyky perustuu vahvaan osaamiseen ja yhä enemmän T&K – pohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin (meriteollisuusklusteri on kokonaisuutena nähtävä kasvualana). Lyhyellä aikavälillä on tarpeen varmistaa insinöörikoulutuksen tarjonta ylimaakunnallisesti korkeakoulujen yhteistyöllä. Pidemmällä aikavälillä tavoitteena on tekniikan alan DI-koulutus Turussa. Samalla myös muun kulkuneuvoteollisuuden tarpeet tulee huomioida (esim. autoteollisuus). Myös uusi hybridi –ja sähköautoteknologia muuttaa alan osaamisvaatimuksia. Koko sektorilla on myös vahva yhteys logistiikkatoimintoihin. Alueella tarvittaisiin lisää modernien tuotantotekniikoiden osaamista ja liiketalousosaamista palvelukonseptien kehittämiseksi ja perinteisen teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Informaatio- ja viestintäpalveluiden osaajia tarvitaan alueella digitalisoinnin kehittämiseksi. Työnjohtajien tarve erilaisiin työnjohdollisiin tehtäviin on hyvin suuri. Pohjakoulutuksena voi olla joko ammatillinen peruskoulutus tai ammattikorkeakoulututkinto. Korkeatasoinen ja monipuolinen ammatillinen peruskoulutus on koko teknologiaklusterin perusta. Teknologia-aloilla tapahtuu siis voimakas eläköitymisen kasvu, jonka johdosta korvaavan työvoiman tarve kasvaa merkittävästi. Vuotuinen eläköitymisten korvausrekrytointitaso kasvaa Varsinais-Suomessa viime vuosien n. 500 henk./v. tasosta n. 800 henk./v. tasoon (60%). Lisätietoja: http://teknologiateollisuus.fi/sites/default/files/file_attachments/elinkeinopolitiikka_osaaminen_osaamistarpeet_henkilostoselvitys_2016.pdf (erityisesti s. 9-10). Voimakkaimmin eläköityminen näkyy kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa, jossa vuosittainen rekrytointitarve tulee olemaan n. 300 henk./v., kun esim. syksyllä 2014 tällä sektorilla aloitti opiskelun kaikissa Varsinais-Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa yhteensä n. 110 nuorta. Kone- ja metallitekniikan ammatillisessa koulutuksessa tämä edellyttää toimialan koulutuksen vetovoiman kasvattamista, koulutuksen läpäisyasteen merkittävää parantamista sekä teknologiateollisuuden aloituspaikkojen säilyttämistä nykytasolla ja valmiutta tarvittaessa aloituspaikkojen kasvattamiseen tarkastelujakson aikana. Kaupan ala Myyntiosaaminen on alueen elinkeinoelämän keskeisiä kehittämiskohteita. Kasvuyrityksillä korostuu tarve yleisesti vaativampaan kaupalliseen osaamiseen (etenkin kansainvälistymis- ja myyntiosaamiseen liittyvät tarpeet). Moniosaajien tarve sekä toisaalta erikoisalojen osaajien tarve korostuvat. Kaupan alan kehitys seuraa kuluttajien ostovoiman kehitystä, ja tämänhenkisen taantuman jälkeen on odotettavissa kasvua. Päivittäistavarakauppa on myös lähitulevaisuudessa vahvasti myymäläpainotteista, eikä päivittäistavarakaupan siirtymistä merkittävissä määrin verkkoon ole nähtävissä ainakaan lähitulevaisuudessa. Kaupan alan ammatillisella peruskoulutuksella on kysyntää jatkossakin, joskin alan kasvukehitystä voidaan pitää hyvinkin maltillisena. Merkittävämpi kasvupaine on kuitenkin yleisemmän myyntiosaamisella (b2b-myynti). Valmistuvista liiketalouden tradenomeista vain pieni osa sijoittuu varsinaisesti vähittäiskaupan aloille, sillä suurin osa sijoittuu palvelualoille toimistotehtäviin. Teknisen myynnin merkitys on suuri vientivetoisessa Varsinais-Suomessa, ja insinöörien osaamiseen pitäisi jatkossa kuulua myös myyntiosaamista. Vähittäiskaupassa on osattava myyntiä, asiakaspalvelua ja kassapalvelua mutta myös kyettävä suoriutumaan osasta varastotehtäviä ym. Monissa eri ammateissa on myös osattava myydä sekä ymmärrettävä taloutta ja bisnestä. Lisäksi tuotetietouden kasvattaminen sekä sähköiset palvelut, digitalisaatio ja monikanavaisuus korostuvat kaupan alalla. Hankintaosaaminen korostuu yhä enemmän läpileikkaavasti eri aloilla. Elintarvikeketju Ruokaketju on merkittävä aluetaloudellinen toimija (vaikutus sekä bruttokansantuotteeseen että työllisyyteen) Varsinais-Suomessa tällä hetkellä ja ennusteiden mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokaketju työllistää alkutuotannossa ja jalostuksessa yhteensä noin 8 500 henkilöä. Eri ennusteiden mukaan ruokaketju on maltillisessa kasvussa vuoteen 2020 saakka (VATT ja Varrun aluetalousselvitys 2012 ”Varsinais-Suomen ruoantuotannon aluetaloudelliset vaikutukset”). Elintarvikejalostajien kasvuennusteet lupaavat Varsinais-Suomeen vuoteen 2020 mennessä noin 3 000 uutta työpaikkaa ja 344 miljoonan euron lisäyksen bruttokansantuotteeseen. Perusmaataloustuotannon määrä sekä elintarvikkeiden valmistus on Varsinais-Suomessa kasvussa. Maataloustuotannon kasvu johtuu tilakoon kasvamisesta sekä tuotannon tehostumisesta. Elintarvikkeiden valmistuksessa kasvun vetureina toimivat lähinnä pk- ja mikroyritykset. Ruokaketju tarvitsee monipuolisia osaajia koulutuksen eri tasoilta ja aloilta. Elintarvikkeiden valmistuksessa korostuu työn polarisoituminen eli tarvitaan sekä isomman teollisuuden automaatio- ja prosessiosaajia sekä pienten yritysten käsityövaltaisten ammattiryhmien osaajia. Markettien paistopisteissä korostuvat leipomo- ja myyntiosaaminen sekä ravintola-alan erikoisosaajat, joissa yhdistyy esim. konditoriaosaaminen. Suorittavan työn lisäksi tarvitaan osaajia tutkimukseen, kehittämiseen sekä hallinnon eri aloille tukemaan ruokaketjun mahdollisuutta kehittymiseen. Työn automatisoinnin ja tuotannon tehostumisen johdosta ala nähdään kuitenkin nykytasolla säilyvänä kuin suoraan kasvavana alana riippuen kansainvälisen taloustilanteen kehityksestä. Luovat alat Varsinais-Suomessa on tarve edistää kulttuurivientiin liittyvää liiketoiminta- ja yrittäjäosaamista sekä tuottaja- ja manageriosaamisen kehittämistä sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa. Tavoitteena on lisätä ja edistää kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista sekä vahvistaa luovien alojen elinkeinotoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Lisäksi luovien alojen toimialarajat ylittävän kansainvälisen liiketoiminta- ja suunnitteluosaamisen kehittäminen korostuu. Luovien alojen keskeisenä erityispiirre on se, että ne kehittyvät ennen kaikkea linkittymällä muihin aloihin. Luovan talouden kasvupotentiaali on nimenomaan juuri toimialat ylittävässä toiminnassa ja kulttuuriyrittäjyyden edistämisessä. Tämä korostaa tarvetta luovien alojen opintokokonaisuuksien monipuolistamiselle. Kulttuuri- ja viihdeala ovat itsessään kasvavia aloja. Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20 % vuodesta 2007. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 % Suomen työvoimasta (toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 % BKT:sta (EU:n kolmanneksi suurin). Kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 85 3 syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta. Alueella on merkittävää arkkitehtitoimialan toimintaa, mutta ei koulutusta. Alueella olisi tarve järjestää arkkitehtuuriin liittyviä tukikoulutuksia, kuten arkkitehtuurikasvatukseen ja arkkitehtuuriin täydennyskoulutukseen liittyviä koulutuksia, ja ammattikorkeakoululla voisi olla tässä keskeinen rooli. Käsityön, muotoilun ja esittävien taiteiden koulutuksen nykytaso on säilytettävä, jotta maakunnassa säilyy riittävä osaaminen. Tämä on tärkeää, koska aikaisemmalla KESU -kierroksella koulutusta karsittiin merkittävästi, jolloin monialaisen luovien alojen osaamisen takaamiseksi koulutustarjontaa ei saa enää vähentää. Käsityöalan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota mm. verkostoitumiseen, osaamisen tuotteistamiseen ja matkailuyhteyteen. Muotoilualan yrityksissä alueella on kansainvälisiä toimijoita, jotka näkyvät vähän alueella. Muotoilualalla alueella ei kuitenkaan ole vahvaa koulutusta, vaikka on vahvoja alan toimijoita. Käsityöalan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot korvaavat tätä puutetta osittain. Esittävien taiteiden (musiikki, tanssi, teatteri) ammattilaiset liikuttavat suurta joukkoa harrastajia. Lisäksi heillä on selkeä tehtävä taiteen ja hyvinvoinnin kentällä. Esittävien taiteiden koulutusjatkumossa (taiteen perusopetus – ammatillinen koulutus – korkea-asteen koulutus) koulutusjärjestelmän rakenteita on tarpeellista kehittää tukemaan alakohtaisia koulutusjatkumoita. Oppilaitosverkosto on tällä hetkellä melko hajanainen. Alueella oleva vahva visuaalisten alojen koulutuskeskittymä luo pohjaa viestintä ja media-alan kehitykselle. Koulutuskeskittymää on vahvistettava edelleen mm. korkeakoulujen välisellä monialaisella yhteistyöllä. Animaatioala kehittyy voimakkaasti mm. sektorit ylittävien yhteistöiden toimesta. Ala tarvitsee toimintaa tukevia palveluja esim. välittäjäporrasta, jolla on myyntiosaamista. Alan toimijat tarvitsevat lisäosaamista mm. peleistä, mainonnasta, markkinoista, viestinnästä. Pelialan osaamisen käyttö laajenee mm. oppimispelien, markkinoinnin ja journalismin kautta. Lisäksi lisätuloja tuovat pelien oheistuotteet ja -palvelut. Pelialan kehitys edellyttää poikkialaista yhteistyötä mm. visuaalisuuden, tarinallisuuden ja äänimaailman osalta. Elokuva- ja tv-ala tarvitsee alueelle tuotantopalveluja. Tarpeiden ja olemassa olevien palvelujen ja osaamisen kohtaaminen on heikkoa. Kuvataide on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Turku on kohonnut varteen otettavaksi toimijaksi pääkaupunkiseudun rinnalle, ja alueelle on muuttanut viime vuosina valmiita kuvataitelijoita. Kuvataiteen kentälle on tarve maisterikoulutukselle. YAMK koulutus käynnistyy Turun AMK:ssa. Alueen taidealan välittäjäporras on heikko. Välittäjäportaan ja kuvataitelijan ansaintalogiikan kehittäminen ja täydennyskouluttaminen on tärkeää. Mainonnan- ja markkinoinnin sekä viestinnän kenttiä haastavat viestinnän ja median kentällä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset mm. digitaalisuus, tarinallistaminen, liikkuvan kuvan ja animaation lisääntyminen, yhteisöllisyys ja yleisön osallistaminen, yritysten strateginen viestintä sekä palvelujen tuotteistaminen ja myynti. Ammattikentällä tarvitaan myös jatkuvasti sisällön tuottajien osaamisen kehittämistä vastaamaan viestinnän ja median kehitystä. Luovien alojen koulutusohjelmien sisältöjä tulisi myös sisällyttää muiden alojen opintoihin. Uutena nostona eri koulutusaloille poikkileikkaavasti voidaan mainita tarve saattaa digitaaliset palvelut ihmisten arjen tueksi (nostettu esille tässä yhteydessä). Tällöin kohteena ovat innovatiiviset palveluyhdistelmät ja digitalisaation ihmiskeskeinen hyödyntäminen tulevaisuuden palveluissa. Tavoitteena olisi mm. tunnistaa nuorten, työikäisten ja vanhusten jokapäiväiset tarpeet uusien palvelujen kehittämiseksi. Olennaista on eri palveluntuottajien välisten kokeilujen innovointi ja oppiminen uuden arvon tuottamiseksi. Logistiikka Logistiikka-alan koulutustarpeita määriteltäessä tulee ensin nähdä maakunnan asema Itämeren ytimessä, osana pohjoista kasvuvyöhykettä. Varsinais-Suomi kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen pääkaupunkiseudun, sisämaan ja rannikon suuntaisten pääyhteyskäytäviensä kautta teitse ja rautateitse. Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun rooli korostuu erityisesti porttina Skandinaviaan sekä läntiseen Eurooppaan meri- ja lentoliikenneyhteyksien yhdistämänä. Alueen tavoitteena on mahdollisimman runsas henkilöliikenteen tarjonta alueen elinkeinoelämälle ja myös matkailulle. Volyymien kasvu ei välttämättä aiheuta merkittäviä paineita koulutusjärjestelmälle. Merenkulun ja satamatoimintojen osaajien sekä henkilö- ja tavaraliikenteen kuljettajien ja varastoalan osaajien saatavuus on kuitenkin turvattava. Meriliikenteen osalta tonnistoveron muutokset johtavat lyhyellä aikavälillä työllisten määrän kasvaa. Eläköityminen aiheuttaa lisäksi työvoiman tarvetta. Kuljetusalan ammattipätevyys aiheuttaa tilapäisesti työvoiman poistumista työmarkkinoilta. Logistiikka-alalla työpaikat ja koulutustarve reagoivat yleiseen talouselämän kasvuun nopeasti. Mahdolliset tekniikan tuomat muutokset saattavat vaikuttaa työvoiman tarpeeseen. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta logistiikan perustutkinto ja ammattitutkinto palvelevat logistiikan aluetta. Ammattipätevyyskoulutuksen (meri-, tieliikenne) tarjonnan ja saatavuuden kansallinen soveltaminen yritysten tarpeiden mukaisesti tulisi varmistaa. Pätevyyskirjojen vanheneminen (5 v.) lisää tarvetta täydennyskoulutukselle. Kaupan rakenteen muutokset vaikuttavat välittömästi myös kuljetusalaan ja sen koulutuksen määrään ja laatuun. Turun telakan mahdolliset laivatilaukset vaikuttavat koko talousalueen toimintoihin kasvua lisäävästi. Eri alojen kasvuyrityksillä on erityisesti globalisaation myötä tarvetta vaativampaan logistiikkaosaamiseen sekä huolinta- ja ulkomaankaupan osaamiseen. Turun ammattikorkeakoulussa saatava logistiikkaosaaminen palvelee lähes kaikkia alueen aloja, myös edellä mainittuja teknologia-aloja ja elintarvikeketjuja. Turussa voi opiskella kuljetus- ja logistiikka-alaa sekä insinööri- että tradenomiopinnoissa. Insinööriopinnoissa tämä on mahdollista etenkin ajoneuvo- ja kuljetustekniikan sekä tuotantotalouden koulutuksessa. Tradenomiopinnoissa alan opiskelu mahdollistuu puolestaan liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa. Meriteollisuuden elpyminen lisää hankinta- ja alihankintaosaamisen tarvetta alueella. Liiketoiminnan logistiikan koulutuksessa osaaminen keskittyy hankintoihin, kuljetuksiin, varastointiin, huolintaan, toimitusketjuihin ja informaatiologistiikkaan. Globaalissa taloudessa toimitusketjut ovat entistä monimutkaisempia. Julkisten hankintojen osalta on osaamisvajeita kunnissa, samoin kilpailuttamisessa. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 86 4 Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin. Kasvavat toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus 1)Teknologia-alat (cleantech, hyvinvointiteknologia, robotiikka, hajautettu energiatuotanto) Life Science ja biokemia (kemianteollisuus, prosessiteollisuus, rakennusaineteollisuus, elintarviketeollisuus, lääketeollisuus ja diagnostiikka sekä biotekniikka) Biotalous 2) Elintarvikeketju ja biotalous (metsätalouden uudet tuotteet, uusiutuva energia, luomu, suoramyynti, green care, kalatalous. Tuotekehitys ja innovaatio-osaaminen sekä yrittäjyyspainotukset) 3) Sosiaali- ja terveysala Opetus- ja kasvatusala Sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja perhetyö, viittomakielinen ohjaus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Prosessiteollisuuden alat, laboratorioala sekä asentaja ja huoltopuoli sekä mekatroniikka, älyjärjestelmät ja robotiikka Insinöörit/suunnittelijat (YAMK), esimies-valmentaja Materiaali ja prosessitekniikka Ohjelmointiosaajat, mekatroniikka, robotiikka, älyjärjestelmät Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) DI-koulutus (erityisesti kemia –ja biotekniikka Teollisuustalous Kemian, fysiikan ja biokemian alan maisterit ja tohtorit Luonto- ja ympäristöala, elintarvikeala Liiketalous, Palveluiden tuottaminen ja johtaminen, Bio- ja elintarviketekniikka Prosessi- ja materiaalitekniikka (ins. AMK), Kemiantekniikka ja bioteknologia (ins. YAMK) Sairaanhoitajat Erikoissairaanhoito Sosionomi Sote-alan YAMK FM elintarvikekemia, DI elintarvikekehitys 4)Rakennus- ja kiinteistöala Maanmittaus, maanrakennus, asvalttiala, talonrakentaminen, talotekniikka, kiinteistöpalvelut, pintakäsittely. Painopiste uudis-, korjaus- ja infrarakentamisessa Nykyisten lisäksi LVI- ja sähköinsinööri- sekä rakennusarkkitehtikoulutus Kiinteistönvälitys- ja isännöinti 5)Matkailuala Matkailu-, hotelli-, ravintola- ja cateringala Matkailu- ja ravintola-alan palveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen (restonomin tutkinto) Maisteri- ja tohtoritutkinnot (esim. lääke –ja terveystiede, johtaminen, sosiaalityö, psygologia jne.) opettaja- ja lastentarhaopettajan koulutus,erityisopetuksen tarpeet ja täydennyskoulutus Rakennusalan yliopistokoulutus Matkailuliiketoiminnan opintokokonaisuus Kulttuuri- ja elämysmatkailu Maantiede (matkailuopinnot) Perustelut klustereittain: Teknologia-alat sekä Life Science (erityisesti biokemia) sekä biotalous Bio- ja kiertotalous, cleantech sekä ns. vihreä kasvu (green growth) ovat merkittävän kasvupotentiaalin aloja, jotka edellyttävät merkittäviä panostuksia myös koulutukseen yritysten tarpeisiin vastaamiseksi. Varsinais-Suomessa on käynnistetty laaja yhteistyö vihreän talouden edistämiseksi (mm. Turun AMK, maakuntaliitto, ELY ja yritykset) ja esimerkiksi älykkään sähköisen liikenteen kehittämiseksi. Hyvinvointiteknologia on potentiaalinen kasvuala erilaisten henkilön hyvinvoinnin tarkkailuun liittyvien laitteiden kysynnän lisääntyessä. Ala tarjoaa myös vientimahdollisuuksia. Alan kehittyminen edellyttää ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja näiden tarpeiden välittämistä tuotekehitykseen. Tarvitaan monialaista yhteistyötä ja osaamista. Robotiikkaan ja digitalisaatioon liittyvä osaaminen edellyttää lisäpanostuksia teknologiateollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Lisäksi tulee huomata 3-D teknologian kehittyminen millä on vaikutuksia useille toimialoille. Kemian alan osaamista tarvitaan usealla toimialalla, ja se toimii kierto- ja biotalouden mahdollistajana. Tavoitteena on, että vahva tutkimus muuttuu liiketoiminnaksi uudenlaisen prosessiteollisuuden muodossa perustuen kierto- ja biotaloudelle ja luoden uusia teollisia työpaikkoja. Kemianteollisuuden kasvulla on myös merkittäviä kerrannaisvaikutuksia muille aloille, kuten kone- ja metalliteollisuuteen sekä suunnittelutoimintaan (insinööritoimistot). Kasvavia aloja ovat myös voimalateollisuus, korkean lämpötilan kemian alat energiatekniikka sekä elintarviketeollisuus (osa prosessiteollisuutta). Tutkimus tällä saralla biokemia mahdollistaa uudentyyppisten elintarvikkeiden synnyn ja sitä kautta elintarviketeollisuuden kasvun. Lisäksi myös suorittavan tason osaamistarpeisiin tulee vastata varmistamalla mm. prosessi- ja laboratoriotekniikan perustutkinnon määrällinen ja laadullinen kapasiteetti. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 87 5 Elintarvikeketju Kasvavia osa-alueita koko ruokaketjussa ovat luomutuotanto sekä laajemmin biotalous ja ympäristöosaaminen sekä ennen kaikkea näiden tuotteistaminen. Kuluttajat arvostavat yhä enenevissä määrin ympäristöystävällisiä tuotteita ja toimintatapoja, joiden tuotteistamisessa on suuri potentiaali koko ruokaketjun yrityksille. Suoramyynnin erilaiset toimintamallit kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Kuluttajat haluavat ostaa elintarvikkeet suoraan maatalousyrittäjältä ja tämä luo yrittäjälle mahdollisuuksia parempaan kannattavuuteen. Yrittäjät tarvitsevat tähän myös kokonaisvaltaista osaamisen lisäämistä (asiakastyö, liiketoiminta jne.). Varsinais-Suomen markkinat ovat isot ja asukkaiden maksupotentiaali on hyvä, mikä luo hyvän pohjan elintarvikkeiden suoramyynnille. Kotimaisten marjojen, kasvisten ja vihannesten sekä uusien viljelykasvien suosio on kasvussa erityisesti uusien ravitsemussuositusten myötä. Näiden viljelyyn, tuotteistamiseen ja jatkojalostukseen tarvitaan koulutusrajat rikkovaa yhteistyötä. Lisäksi erityiset ”niche-tuotteet” ovat kuluttamisen polarisoitumisen mahdollisuuksia. Maatalouden oheispalveluiden tuotteistaminen on todellinen lisäansion mahdollisuus tiloille. Tällaisena toimii esimerkiksi Green Care -palveluiden tarjoaminen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen. Koko ruokaketjun ymmärryksen lisääminen, eli moniosaamisen lisääminen sekä koulutuksen rajapintojen rikkominen koko ruokaketjussa on koulutuksen kehittämisen keskiössä. Työelämässä vahvuutena on koko ketjun ja prosessien tunnistaminen, esimerkiksi askel eteen- ja taaksepäin (maatila-jalostajakauppa/ammattikeittiö-kuluttaja). Lisäksi vieläkin vahvempi työelämälähtöisyys on koko ruokaketjun koulutuksen edellytys. Kalatalous on merkittävä elinkeino, sillä neljännes Suomen meri- ja sisävesikalastajista toimii Varsinais-Suomen alueella. Kalatalouden elinkeinoelämän mukaan VarsinaisSuomessa tulee panostaa kala-alan osaamisen lisäämiseen, jotta elinkeinolla on ammattitaitoisia työntekijöitä myös jatkossa (mm. alan erikoisammattitutkinnot). Varsinais-Suomessa on yli 300 elintarvikkeita jalostavaa yritystä (Ruoka-Suomi 2014), joista 75 % työllistää alle 5 henkilöä. Lisäksi suuri osa alkutuotannon yrityksiä ovat pieniä perheyrityksiä. Näille yrityksille on tyypillistä tuotteiden alhainen jalostusaste ja riittämättömät resurssit jalostusasteen nostoon. Tuotekehitys osaaminen on tuotteiden jalostusasteen nostamisen keskiössä, johon tähdätään koulutuksenjärjestäjien välisellä yhteistyöllä (ammattioppilaitokset, AMK, yliopisto). Kotimaan markkinat ovat melko stabiilissa tilanteessa ja todellista toimialan kasvua olisikin haettava elintarvikkeiden ja siihen liittyvän osaamisen viennin kautta. Yritykset tarvitsevat kansainvälisyys ja vientiosaamista sekä markkinoiden tunnistamista. Vihreän talouden kasvun myötä yrityksille tulee osaamisvajetta ympäristöasioiden hallitsemisessa, kehittämisessä sekä tuotteistamisessa (biotalouden liiketoimintamahdollisuudet). Ruokaketjun asiakkaiden kulutustottumukset ovat jatkuvassa muutoksessa, jonka vuoksi kulutustottumusten tunnistamiseen sekä asiakaslähtöisyyden ja ajanhermolla pysymiseen tarvitaan lisää osaamista. Kasvuhakuisten yritysten menestymisen takeena on monialainen ja prosessit tunnistava henkilöstö, joka tuntee oman ammattinsa sidokset muuhun toimintaympäristöön laajemminkin. Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen (ml. sisäinen yrittäjyys) lisääminen on keskeistä työelämän jatkuvan muutoksen vuoksi. Sosiaali- ja terveysala Eläkepoistumat tulevat kasvamaan Varsinais-Suomessa tulevina vuosina. Esimerkiksi hoitoalalla vuoteen 2025 mennessä ennakoidaan jäävän eläkkeelle merkittävä määrä, jopa 40–50 % alan ammattilaisia. Sosiaali- ja terveysalan kasvuun vaikuttavat erityisesti väestön ikääntyminen, odotettavissa olevan eliniän piteneminen ja yleinen elintason kasvu. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sosiaali- ja terveysalan ammateissa avautuu Suomessa vuoteen 2025 mennessä 227 000 työpaikkaa poistuman ja työvoiman kysynnänkasvun vuoksi. Työvoimatarpeeseen vaikuttavat myös uusien teknologioiden kehittyminen. Tulevaisuudessa tarvitaan vahvaa tutkimus- ja kehittämisosaamista. Siihen vastauksena ovat sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnot sekä tiedekorkeakoulujen maisteri- ja tohtoritutkinnot. Sosiaali- ja terveysalan osaamista tullaan tarvitsemaan kasvavassa määrin sote-yhteistyön sekä potilaiden/asiakkaiden oman vastuun ja valinnanvapauden näkökulmista. Vanhustyö ja ikääntyneiden hoitotyö tulevat tarvitsemaan uusia innovaatioita ja toimintatapojen uudistamista. Terveyden- ja sosiaalihuollon koulutuksissa tulee lisätä huomattavassa määrin hyvinvointi- ja terveysteknologian osaamista, jota tullaan vaatimaan huomattavasti enemmän tulevaisuuden työssä. Osaamisen tulee olla enemmän kuin käyttäjäosaamista – siis esim. suunnittelu-, kehittämis-, käyttöönotto- ja arviointiosaamista). Myös palvelu- ja yrittäjäosaamista tulisi lisätä. Sosiaalija terveysalalla ei ole näkyvissä supistamisen tarvetta. Henkilöstön tarve on kasvava ja alalle tarvitaan uusia erikoisaloja. Lisäksi sosiaali- ja terveysalalla korostuvat erikoissairaanhoidon osaamisen tarve (esim. lastensairaanhoitaja, jalkaterapeutti, tehohoito, työterveys, kuvantamisen ja leikkaussalihoitaja), erilaisten terapeuttien tarve (esim. puhe-, fysio- ja toimintaterapeutti sekä ravitsemusterapeutti, jonka koulutus puuttuu alueelta kokonaan) sekä lääkintävahtimestarin osaamisen tarve (erityisesti erikoissairaanhoidossa). Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan myös enemmän hyvinvointiteknologiaan liittyvää osaamista (etähoidot lisääntyvät), asiakaspalveluosaamista ja vanhustyön erikoisosaamista. Hoitajien itsenäiset vastaanotot lisääntyvät, ja osaamisen tarve tällä alueella kasvaa. Hoitotyön johtamisen osaamisen tarve on suuri tulevaisuudessa. Myös lääkäreistä, psykologien ja sosiaalityöntekijöistä on pulaa jo nyt ja tarve kasvaa edelleen jatkossa. Opetus- ja kasvatusala Opetus-, kasvatus- ja ohjausalan koulutus- ja työvoimatarve Varsinais-Suomessa tulee jatkumaan, ellei jopa kasvamaan. Maakunnan asukasluku kasvaa tasaisesti erityisesti siirtolaisuuden seurauksena. Maahanmuuton vaikutukset näkyvätkin kuntien arjessa jo päivähoidon järjestämisestä alkaen jatkuen opetustoimen riittävän ja osaavan työvoiman saamisen haasteina. Kyse on pitkälti yliopistotason koulutuksesta, minkä vuoksi on tärkeää varmistaa yliopistojen, erityisesti Turun yliopiston opettajan ja lastentarhanopettajan koulutuksien toimintaedellytykset. Näiden lisäksi on tärkeää lisätä erityisopetuksen pätevyyden antavaa täydennyskoulutusta. Myös ohjaukseen liittyvä koulutustarve on tunnistettava: elinikäisen ohjauksen periaatteita noudattamaan tarvitaan osaavia ohjaajia niin lapsityöhön, kouluihin ja kerhoihin, eri vammais- ja kieliryhmille, nuorisotoimeen ja etsivään työhön kuin opinto-ohjaukseen perusasteella ja siitä eteenpäin. Humanistinen ja kasvatusala kouluttaa ohjauksen ammattilaisia mm. päiväkoteihin lastenohjaajiksi, koulunkäynnin sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajiksi ja sekä viittomakielisen ohjauksen osaajia sosiaali- ja terveysalalle. Koulutetuille ohjaajille on jatkuva ja kasvava tarve. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 88 6 Rakennus- ja kiinteistöala Suomen kansallisvarallisuudesta yli 70 % on rakennetussa ympäristössä, ja sen ylläpito työllistää rakennus- ja kiinteistöalaa myös tulevaisuudessa. Rakentamisen euromääräisestä volyymistä tällä hetkellä noin puolet on uudisrakentamista ja toinen puoli korjausrakentamista, ja korjausrakentaminen on kasvanut jo pitkään noin 2 % vuodessa. Tämä tulee jatkumaan, esimerkiksi 1970- ja 1980-luvuilla rakennuttu erittäin suuri asuntokanta on vasta tulossa putkiremonttivaiheeseen. Uudisrakentaminen puolestaan on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla, ettei oikeastaan ole enää muita suuntia kuin ylöspäin. Viime aikojen vähäinen uudisrakentamisen määrä on patouttanut paljon hankkeita, jotka jossain vaiheessa purkautuvat liikkeelle. Myös kiinteistöjen ylläpidon merkitys kasvaa, ja erilaisia kiinteistöjen ylläpidossa toimivia toimijoita tulee lisää. Ihmisten kulutustottumukset muuttuvat, kun kasvava vanha väestönosa ei enää jaksa ja nuorempi ei osaa, ehdi tai halua käyttää aikaansa kiinteistöjen huoltoon ja ylläpitoon. Lisäksi sisustuksen arvostus on kasvanut, mikä lisää erilaisten rakennusalan tekijöiden tarvetta. Toisen asteen koulutuspaikkoja tarvitaan tavallisen talonrakentamisen lisäksi rakennusalaan liittyviin tehtäviin (esim. rakennusmaalaukseen, kiinteistönhoitoon ja sisustukseen) työvoiman tarpeen kattamiseksi. Automaatiosta ja koneellistumisesta huolimatta rakentaminen on edelleen hyvin käsityövaltainen ja raskas toimiala. Tämä tarkoittaa sitä, että läheskään kaikki eivät jaksa 65 vuoden eläkeikään saakka, mikä edelleen kasvattaa työvoiman tarvetta. Työntekijätehtävissä tarvetta on mahdollista tyydyttää ulkomaisella työvoimalla, mutta pohja tulee aina olemaan kotimaisessa työvoimassa. Ulkomainen työvoima tasaa kapasiteettihuippuja ja kenties joitakin tiettyjä erityisosaamisalueita. Rakennusmestari ja insinöörikoulutuksen Turun AMK:ssa suorittaneet työllistyvät heti alueella jo nyt, mikä tarkoittaa, että toimialan elpyessä taantumasta tulee amk tutkinnon suorittaneista Varsinais-Suomessa heti pulaa. Toimihenkilötehtäviin osaavaa työvoimaa ei tulla myöskään saamaan ulkomailta tai riittävästi muualta Suomesta. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulusta ei valmistu LVI-insinöörejä tai sähköinsinöörejä, ja myös rakennusarkkitehtikoulutuksella sekä yliopistotasoisella rakennusalan koulutuksella olisi maakunnassa tarvetta. Erityisiä tulevia osaamistarpeita on kiristyvien energiamääräysten johdosta talotekniikan (LVIS) alalla sekä kierrätys- ja uusiomateriaalien käyttämisessä. Myös rakentamisen laadun nostaminen tulee edellyttämään entistä tarkempaa asioiden kirjaamista ja dokumentointia, ja erilaiset digitaaliset järjestelmät tuovat osaamistarvevaatimuksia, mitkä yhdessä lisäävät teknisten toimihenkilöiden tarvetta. Lisäksi uutena osaamisalana nähdään älytalot ja niihin liittyvä teknologia, kehittäminen, asentaminen, korjaus ja ylläpito. Tänä vuonna Turun AMK aloitti ensimmäisenä ammattikorkeakouluna Suomessa kiinteistönvälityksen opetuksen yhteistyössä Kiinteistönvälittäjien Keskusliiton kanssa. Suunnitelmissa on myös isännöintialan koulutuksen aloittaminen. Tämän toteutuessa yhdessä rakennustekniikan ja myynnin koulutuksen kanssa saataisiin alueelle varsin kattava rakennus- ja kiinteistöalan osaamisklusteri, josta kuitenkin jää siis silti puuttumaan arkkitehtuuri- ja LVIS-koulutus. Matkailu Keskeisten matkailupalvelualojen perusosaamisen tarve pysyy vähintäänkin nykyisellään, ja Varsinais-Suomen kattavalle ammatillisten perustutkintojen ja erikoisammattitutkintojen tarjonnalle on kysyntää myös tulevaisuudessa. Erittäin tärkeänä nähdään ylioppilaspohjainen matkailun perustutkintokoulutus. Ammattikorkeakoulutuksen osalta matkailupalveluiden tuottamisen, kehittämisen ja johtamisen osaaminen pitää sisällään matkailualan erityispiirteiden (esim. brändin johtaminen, elämyshakuisuus, kv-asiakkaiden erityistarpeet) ymmärtämisen yhdistettynä liiketalousosaamiseen, jossa korostuvat kannattava liiketoiminta, vuorovaikutteinen markkinointi sekä henkilöstöjohtaminen. Esimiestyövoimaa tarvitaan erityisesti hotelleihin, ravintoloihin, henkilöliikennepalveluihin, matkailupalveluiden myyntiin, markkinointiin ja tuotekehitykseen. Suomenkielisen restonomikoulutuksen päättyminen aiheuttaa pulaa matkailu- ja ravintola-alan asiantuntijoista ja esimiehistä. Matkailuliiketoiminnan suomenkielisen ammattikorkeakoulutuksen palauttamisen on tärkeää. Englanninkieliselle alan koulutukselle on myös kysyntää niin toisella asteella kuin ammattikorkeakoulutasollakin. Matkailukysynnässä on havaittavissa voimistuvia trendejä, jotka vaativat erikoistunutta osaamista, jota voitaisiin tuottaa lisäämällä esimerkiksi valinnaisia osioita ammatillisen ja ammattikorkeakoulutason tutkintoihin. Kasvavaa kysyntää on seuraavanlaisille osaamisille: Hyvinvointimatkailupalveluiden tuottaminen, markkinointi, myynti ja johtaminen (matkailupalveluiden ja hoito-/liikunta- yms. hyvinvointia edistävien palveluiden moniosaamisen tarve) Henkilöliikennepalveluiden tuottaminen, markkinointi ja myynti (erityisesti liikennepalveluihin sovellettu asiakaspalvelu- ja myyntiosaaminen sekä kielitaito) Kokonaiselämyksen tuottaminen matkailijalle vaatii verkosto-osaamista eli miten yhdessä yrittäjät/toimijat tuottavat matkailupalveluita ja miten tällaista verkostoa johdetaan. Tähän osaamistarpeeseen liittyen kaivattiin esimerkiksi matkailupalveluiden tuottajakoulutusta yrittäjyyspainotteisesti, mahdollisesti erikoisammattitutkintoa ja/tai erikoistumismoduulia ammattikorkeakoulutasolla. Lisäksi koulutuksiin tarvitaan moniosaamista ja poikkialaisuutta, eli esimerkiksi kulttuuri-, tapahtuma- ja urheilumatkailuosaamisen mahdollistavia joustavia koulutuspolkuja sekä matkailualakohtaista IT-osaamista (digitaalinen markkinointi, varaus- ja myyntijärjestelmät). Majoituspalveluiden kirjon kasvu vaatii ainakin pidemmällä aikavälillä monipuolisempaa majoituspalveluiden koulutusta kuin nykyinen hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon vastaanottovirkailijan koulutus. Yliopistokoulutuksessa tulisi lisätä mm. matkailun yrittäjäosaamisen koulutusta ja eri matkailutoimintoihin liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta. Määrällisen tutkimuksen (esim. matkailun aluetaloudellinen vaikutus) lisäksi tarvitaan erityisesti laadullista tutkimusta esimerkiksi asiakastarpeista, asiakaskokemuksista, palveluiden käytön esteistä jne. Myös seurantutkimukset ovat tarpeen – keskeistä on saada konkretisoitua tutkimustuloksia alempien koulutustasojen sisältöihin sekä elinkeinon täydennyskoulutukseen. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 89 7 Turvallisuusala Yksittäisenä näkökulmana koulutustarpeiden osalta nousee esille turvallisuusala ja siihen liittyvä koulutus. Lähes kaikkia klustereita koskevana asiana voidaan todeta lisääntyvä tarve vahvistaa ja lisätä yrittäjyysopintoja niin II asteen ammatillisessa koulutuksessa kuin korkeakoulujen opinto-ohjelmissakin. Supistuvat toimialat/klusterit Osaamisalat Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulutus Yliopistokoulutus Perustelut: Myönteisen työllisyyskehityksen ja kiihtyvän eläkepoistuman aiheuttaman tulevan työvoimatarpeen kasvun vuoksi Varsinais-Suomessa ei ole koulutustarjontaa, jonka tarve olisi merkittävästi vähenemässä. Koulutustarjonnan määrällisen vähenemisen sijaan tiettyjen alojen osaamistarpeessa tapahtuu merkittäviäkin laadullisia muutoksia, jotka johtavat koulutustarjonnan sisällölliseen kehittämistarpeeseen (esimerkiksi Naantalin jalostamon tuotannon muutosten vaikutus koulutustarpeeseen). Näitä osaamistarpeen muutoksia yksilöidään tarkemmin kyselyn muissa vastauksissa. b) Mitä osaamisen kehittämistarpeita on alueenne kasvuyrityksillä, joihin koulutuksen määrällisessä ja laadullisessa suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota? Alueen kasvuyritysten keskeisiin tarpeisiin on viitattu jo aiemmin kysymyksen 1a perusteluissa. Tarpeet liittyvät mm. markkinoinnin kehittämiseen, myyntiosaamisen vahvistamiseen, kansainvälistymiseen, logististen ketjujen ja palvelumallien kehittämiseen, alakohtaisten sähköisten järjestelmien osaamisen kehittämiseen, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden lisäämiseen, digitalisaation haasteisiin vastaamiseen, erilaisten prosessien hallinnan kehittämiseen sekä robotisaatioon. Lisäksi osaamisketjujen hallinta ja moniosaajuuden (uudet oppimisyhdistelmät) tarpeet korostuvat alalla kuin alalla. Yrittäjyys- ja yritysjohtamiseen liittyvän koulutuksen ja osaamisen kehittäminen korostuu eri koulutustasoilla. c) Mikä alueellanne järjestettävä koulutustarjonta vastaa keskeisimmin alueenne elinkeinorakenteen kilpailukyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä erityisesti työvoimapoistuman korvaamiseen myös pitkällä aikavälillä? Ammatillinen peruskoulutus Osaamisalat Alojen määrälliset ja laadulliset kehittämistarpeet Sähkö- ja automaatioalat, tieto- ja tietoliikennetekniset alat, kemianteollisuuden alat, metalliala Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa. Prosessiteollisuuden alat sekä laboratorioalat Elintarvikealan (koko ketju) ammatillinen peruskoulutus Rakennus- ja kiinteistöalan (mm. maamittaus, rakentaminen, talotekniikka) Logistiikka-ala (Kuljettajakoulutus, varastoala, merenkulku) § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 90 8 Ammattikorkeakoulutus Tekniikan (mm. materiaali, - prosessi- ja elintarviketekniikka) insinöörikoulutus (ml. YAMK) Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa. LVI- ja sähköinsinöörikoulutus sekä rakennusarkkitehtikoulutus Yliopistokoulutus Logistiikka-alat (Merenkulkuala (merikapteeni-koulutus) Merenkulkualan insinöörit Työnjohto/suunnittelu Liiketoiminnan logistiikka (tradenomi): hankinnat, kuljetustensuunnittelu, toimitusketjun hallinta julkiset hankinnat) Tekniikan, kemian, elintarvikekemian- ja biotekniikan DI-koulutus Alojen määrällisiä ja laadullisia kehittämistarpeita on käsitelty kysymyksen 1a perusteluissa. Logistiikka- ja hankintaalan koulutukset sekä tutkimus Liiketalouden ja johtamisen koulutusohjelmat Muu koulutus d) Järjestetäänkö alueellanne koulutustarjontaa, jonka tarve on vähentynyt ja jota voitaisiin tästä syystä supistaa tai josta voitaisiin luopua kokonaan alueenne erikoistumisen tukemiseksi tai elinkeinorakenteen ylläpitämisen sekä kehittämisen kannalta kriittisten osaamisalojen työvoimatarjonnan turvaamiseksi? Koulutuksesta ei voida enää supistaa määrällisesti eikä laadullisesti esimerkiksi opetusta yksipuolistamalla. Alue kykenee tunnistamaan lisääntyviä koulutustarpeita ja myös koulutuksen kysynnän muutoksia laskevaan suuntaan. Maakunnassa on lakkautettu mm. II asteen ammatillisessa koulutuksessa koulutusohjelmia taloustilanteen muuttuessa ja osaajien kysynnän supistuessa (esimerkkeinä elektroniikka-ala, muoviala, puuala, vaatetusala). 2) Lukiokoulutuksen määrällinen kehitys vuoteen 2020 a) Mikä on lukiokoulutuksen tavoitteellinen aloittajamäärä alueellanne vuonna 2020? Aloittajamäärä vuonna 2020 Perustelut Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen tarve säilyy nykyisellään. Vaikka 16vuotiaiden ikäluokan koko pienenee hieman 2010-luvun loppupuolella, kompensoituu se lukion aloittaneiden ikäluokkaosuuden kasvulla. Kaiken kaikkiaan odotettavat muutokset Varsinais-Suomen lukioiden aloittajapaikkamäärissä ovat vähäisiä. Aloittajamäärä: 2 650 b) Mikä on lukiokoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen ammatillisen koulutuksen aloittaneiden tavoitteellinen jakautuminen alueellanne vuonna 2020 (%)? Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (%) 60 % Lukiokoulutus (%) Perustelut 40 % Vuonna 2013 suhde oli 59/41 %. Suhdetta muuttaa hieman ammatillisin koulutuksen aloittajamäärien suuremmat kasvuodotukset lukiokoulutukseen verrattuna. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 91 9 c) Millaisia tarpeita koette toisen asteen koulutuksen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Keskeiset kehittämistarpeet toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa koskevat mm. opetuksen työelämälähtöisyyttä ja työssä oppimista, ohjaustoimintaa, oppimispolkujen ja jatko-opintomahdollisuuksien kehittämistä sekä asiakaslähtöisyyden sisällyttämistä opintoihin kattavasti/poikkileikkaavasti. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi jatkossa. Ohjauksellisuuden vaatimus on yhä merkittävämpi, ja on huomioitava, että koulutus- ja nuorisotakuun velvoitteet koskevat pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Lähitulevaisuuden tarpeita ovat myös ammattialoja leikkaavien opintojen kehittäminen sekä eri alojen yhteen saattamista ja erikoistumista jo opintojen aikana lisäävät toimet (moniosaajuus). Opintojen joustavoittamista kaiken kaikkiaan tulee edelleen lisätä. Erityinen tarve lähes alasta riippumatta on myynti- ja yrittäjyysosaamiselle sekä kansainvälistymisosaamiselle. Sosiaalisten taitojen ja esiintymistaitojen kehittäminen korostuu yhä enemmän. II asteen koulutuksen valtionrahoituksen muutokset ja järjestäjäverkkoihin liittyvät lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat koulutuksenjärjestäjien toimintaan mutta vastauksenantohetkellä asia on täysin avoin lainsäädäntöprosessin pysähdyttyä eduskunnassa. Maakunnan II asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjien keskinäinen yhteistyö ja koulutussuunnittelu sekä yhteistyö lukioiden kanssa tulee korostumaan yhä enemmän jatkossa. Koulutuksen rakenteiden (ns. koulutusinfra) säilyttäminen on tärkeää, koska kaikkea opetusta ei voida siirtää esimerkiksi verkkopohjaiseksi. Monilla aloilla kaksoistutkintojen merkitys kasvaa (esim. rakennus- ja hoiva-alat). Lukiokoulutuksen osalta aloituspaikkojen määrä riippuu paljolti toisen asteen koulutuksen järjestämislupa- ja rahoituslakien mahdollisesta jatkovalmistelusta (Vastauksen antohetkellä järjestämislupalaki-esitys on kaatunut eduskunnassa). Jos lait (tai vastaavat) tulevat voimaan jossain vaiheessa, kuntien omat päätökset rahoituksen ohjaamisesta lukiokoulutukseen vaikuttavat koulutuksen tulevaan saatavuuteen maakunnassa. Lukiokoulutuksen osalta ennuste aloituspaikkatarpeista tulee perustua ikäluokkien kokoon ja väestöennusteisiin sekä siihen, ollaanko tietoisesti ohjaamassa nykyistä suurempi osa ikäluokista yleissivistävän toisen asteen koulutuksen sijasta ammatillisiin koulutuksiin. 3) Aikuisväestön osaamisen kehittämishaasteet a) Mitä aikuisväestön osaamistason nostamiseen tähtäävää koulutusta alueellanne tarvitaan vuoteen 2020 mennessä? Elinkeinoelämän jatkuva muutos ja osaamisten päivittämistarpeet heijastuvat vahvasti aikuiskoulutukseen. Tarjonnassa tulee huomioida sekä ammatissa toimivien jatko- ja täydennyskoulutus että alaa vaihtavien ammatillinen perus-, lisä –ja täydennyskoulutus. Monilla aloilla erilaiset erikoistumistarpeet lisäävät jatkuvasti lisäkoulutuksen tarvetta mm. teknisen kehityksen ja lainsäädäntöjen muutosten vuoksi. Asiakkuuksien ja asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat palvelualoilla ja esimerkiksi matkailussa. Myös yrittäjyysosaamisen vahvistaminen korostuu aikuiskoulutuksessa mm. mikroyrittäjyyden lisääntymisen kautta. Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus on olennainen osa aikuiskoulutusta koko maakunnassa mutta erityisesti Turun seudulla. Alasta riippumatta digitalisaation lisääntymisen kautta tulevat osaamistarpeet ja edelleen myös perustietotekniikan hyödyntäminen sekä myyntiosaaminen, asiakaspalvelu korostuvat kunkin alan substanssiosaamisen lisäksi. Teknologiaalan täydennyskoulutustarpeet on syytä nostaa esille maakunnassa erityisesti. Korkeakoulujen osalta uutena asiana ja mahdollisuutena nousevat esille erikoistumiskoulutukset. b) Mitä pitkän aikavälin aikuisväestön osaamistasoon liittyviä haasteita on alueellanne? Aikuisväestön osaamistason kehittämiseen liittyy pitkällä aikavälillä entistä voimakkaammin maahanmuuttajaväestön koulutustarpeiden huomiointi. Väestönkasvu tulee alueelle pitkälti juuri maahanmuuttajien kautta. Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien ammattitaito pitäisi pystyä hyödyntämään nykyistä paremmin. Varsinais-Suomessa aikuisväestön alhainen koulutustaso tulee ottaa huomioon koulutuksen mitoituksissa ja sisällöissä. Jatkossa erilaisten osaamisyhdistelmien hallinta ja muuntokoulutuksen tarve korostuvat yhä enemmän. Koulutuksen työelämäyhteistyö ja yhdessä elinkeinoelämän kanssa toteutettavien koulutusten määrä tulee kasvamaan. Myynti- ja kansainvälistymiskoulutuksien tarve pysyy suurena myös pitkälle tulevaisuuteen. Myös alueellisen ennakoinnin tulisi kyetä vastaamaan aikuisväestön osaamistasoon liittyviin haasteisiin. c) Mitkä ovat alueenne nykyisen aikuisväestön keskeisimmät osaamisvajaukset tavoitteellisen elinkeino- ja palvelurakenteen kehittämiselle pitkällä aikavälillä? Miten nämä osaamisvajaukset kohdistuvat eri väestö- ja ikäryhmiin? Osaamisvajeet liittyvät yleisesti tietotekniikkaosaamiseen, yrittäjyysosaamiseen, muutoksen hallintaan sekä eri alojen erikoisosaamisten tarpeisiin. Teknisen kehityksen nopeus ja rakennemuutos aiheuttavat kasvavia haasteita aikuisväestön osaamiselle, ja alan vaihtamisesta on tullut arkipäivää irtisanomisten myötä. Vanhemmissa ikäluokissa työn kuormittavuuden huomioiminen tulee korostumaan. Karkeasti yleistäen erilaiset teknologiseen osaamiseen liittyvät haasteet korostuvat yli 40-vuotiaiden ryhmässä. Tätä nuoremmilla voidaan jälleen yleistäen nostaa esille esimerkiksi sisäiseen yrittäjyyteen ja vastuunkantoon liittyviä teemoja. Maahanmuuttajien koulutustarpeisiin on viitattu jo aiemmin, ja maahanmuuttajien osaamisen hyödyntäminen on todennäköisesti merkittävin yksittäinen myönteinen haaste tulevaisuudessa. § 6, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: OPH_KESU-Kysely_Varsinais-Suomi_vastaus_150312 Sivu 92 10 4) Mitkä ovat alueenne ruotsinkielisen koulutustarjonnan merkittävimmät muutostarpeet vuoteen 2020 mennessä koulutusasteittain? Arbetslivet är inte indelat enligt språk och behoven av ny arbetskraft inom branscherna är ungefär desamma i de svensk- och tvåspråkiga regionerna som i de finskspråkiga regionerna och i landskapet överlag. Inom den svenskspråkiga yrkesutbildningen på andra stadiet i regionen är för närvarande inga behov av förändringar i utbildningsutbudet aktuella. På uppdrag av UKM har minister en utredning gjorts (Ole Norrback) om den svenskspråkiga yrkesutbildningen i landet och där diskuteras eventuella sammanslagningar av utbildningsanordnare. I rapporten föreslås att ansvaret för utbildningen Handel och Data i Åbo yrkesinstitut överförs till en svenskspråkig utbildningsanordnare där bl.a. nuvarande Axxell ingår och att utbildningen blir kvar i Åbo. Om denna omstrukturering sker påverkar detta således inte utbildningsutbudet i regionen. I Egentliga Finland ordnar Yrkeshögskolan Novia svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning. YH Novia har ett nationellt ansvar för utbildningarna till Samhällspedagog, Restonom, Sjökapten samt Ingenjör inom sjöfartsbranschen, eftersom dessa utbildningar ordnas på svenska endast i Åbo. Detta betyder att man inte enbart kan utgå ifrån Egentliga Finlands behov av arbetskraft inom dessa branscher utan måste ta hela landets behov i beaktande. En väldigt stor andel av de graduerade blir inte kvar i EF. Det här bör tas i hänsyn med tanke på den allmänna studieplatsdimensioneringen i Egentliga Finland. Vidare är det med tanke på den svenskspråkiga servicen viktigt att det finns ett tillräckligt utbud av utbildningsplatser inom social- och hälsovårdsbranschen (socionom, sjukskötare, hälsovårdare) samt inom det humanistiska området (samhällspedagog). Inom Västra Nyland, som har en betydande andel svenskspråkiga, anordnas ingen svenskspråkig yrkeshögskoleutbildning inom dessa branscher, vilket betyder att utbildningsansvaret också till denna del är hos Novias utbildningsenhet i Åbo. Åbo Akademi är landets enda svenskspråkiga universitet och har därmed ett nationellt utbildningsansvar. Behovet av utbildningsplatser bör i detta fall ses ur ett nationellt perspektiv. 5) Mitä muita näkemyksiä alueellanne on koulutuksen ja osaamisen kehittämistarpeista pitkällä aikavälillä? Pitkällä aikavälillä on syytä korostaa että talouden syklit ja ennakoimattomat toimialakohtaiset muutokset tulevat edellyttämään a) lisääntyvää joustavuutta aloituspaikkojen muutoksiin toimialojen välillä myös tarkasteluajanjaksojen aikana ja b) nuorisoasteen ja aikuiskoulutuksen yhteistyön oleellista lisäämistä. Monialaisuuden tarpeet koulutuksissa sekä loogisten koulutusketjujen säilyminen ovat ensiarvoisen tärkeitä maakunnan elinkeinojen kehittymiselle. Myös opettajien ammattitaidon kehittämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ja lisätä ammattikunnan työelämäkiertoa. Yleisesti yliopistokoulutuksen monialaisuuden ja laajan oppiainetarjonnan säilyttäminen on tärkeää korkeatasoisen ja monipuolisen osaamisen varmistamiseksi maakunnan elinkeinoelämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Lisäksi yrittäjyysosaamisen kehittäminen ja lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tärkeä painopiste nyt ja tulevaisuudessa. Varsinais-Suomen maakuntastrategia 2035+ määrittelee useita koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen liittyviä painopisteitä kuten läpileikkaavan työelämäyhteistyötavoitteen, ennakoinnin kehittämisen, elinikäisen oppimisen, erilaiset työharjoittelumallit sekä mm ammatillisen koulutuksen ja erilaisten oppimisympäristöjen kehittämisen. Varsinais-Suomen koulutusstrategia 2015+ määrittelee ennakoinnin yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi maakunnassa tarjottavan koulutuksen ajantasaisuuden varmistamisen ja tulevaisuuden tarpeiden määrittelemisen. Alueellinen tavoitteellinen ennakointi edellyttää, että ennakointitiedon tuottajilla ja käyttäjillä on verkostomainen toimintatapa, ennakointitietoa tuotetaan systemaattisesti ja käytössä on tarkoituksenmukaiset tiedonvaihtoalustat. Perustoimintamuotona ovat klusteriperusteiset työryhmät ja niiden puitteissa tehtävä ennakointityö. Koulutusorganisaatioiden ja työelämän kiinteän yhteistyön kehittäminen on yksi keskeisimmistä ennakointitoiminnan tavoitteista. Lisäksi elinikäisen ohjauksen merkityksen jatkuvasti kasvaessa painotetaan myös tätä puolta maakunnassa yhä enemmän. Asian organisointia ja toimintaa on pyritty tehostamaan hiljattain sekä linjaamaan alueellisia konkreettisia tavoitteita. Koulutusviennin kehittäminen tulee säilymään yhtenä keskeisenä yhteistyön osa-alueena niin maakunnallisesti kuin ylimaakunnallisestikin ja nostettu mm. maakuntastrategiassa vahvasti esille. Maakunnassa on yhteenliittymä (Finnwaylearning) painottuen ammatilliseen koulutusvientiin sekä yliopistojen muodostama koulutusvientiyhtiö yhdessä Itä-Suomen ja Tampereen yliopistojen kanssa. http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntastrategia http://www.koulutustajayhteistyota.com/ § 7, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 73/2015 Sivu 94 VARSINAIS-SUOMEN LIITON EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET 2015, HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Asia Varsinais-Suomen liiton edunvalvontatyöllä pyritään osaltaan edistämään ja konkretisoimaan maakunnan kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä edunvalvonnan ja vaikuttamisen näkökulmasta. Edunvalvonnan painopisteillä pyritään vaikuttamaan hallitusohjelmaan ja hallituksen toimintasuunnitelmiin sekä muihin maakunnan kannalta keskeisiin ja ajankohtaisiin teemoihin. Varsinais-Suomen liitto yhdessä Turun kaupungin kanssa järjesti 10.2.2015 Suomen tulevaisuus edunvalvontaseminaarin Helsingissä. Seminaarissa esiteltiin viisi edunvalvontateemaa, jotka sisältyvät maakunnan hallitusohjelmatavoitteisiin. Maakuntahallitus hyväksyi 15.12.2014 VarsinaisSuomen liikennestrategian käsittelyn yhteydessä liikennepoliittiset hallitusohjelmatavoitteet. Kevään 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelma tehtäneen uudella tavalla. Uusi hallitusohjelma on linjaava, ja siinä vältettäneen yksityiskohtaisten toimien määrittämistä. Valtion ohjausjärjestelmän kehittämistä selvittäneen ns. OHRA-hankkeen suosituksissa on todettu hallitusohjelman olevan strateginen, ja sen ydinsisältö muodostuu vain 3-5 keskeisestä politiikkatavoitteesta. OHRA-suositusten mukaan maan hallituksen aloittaessa, käynnistyy välittömästi kolmen kuukauden poliittisesti ohjattu hallituksen toimintasuunnitelman valmistelu, joka yhteen sovitetaan julkisen talouden suunnitelman valmistelun kanssa. Hallituksen valitsemille, 3-5 keskeiselle politiikkatavoitteelle ns. politiikkapaketeille määritellään kullekin kuva lähtötilanteesta, voimavarat, toimenpiteet, niiden aikataulut ja vastuut sekä onnistumisen mittarit ja tietotarpeet. Politiikkapaketille nimetään ministerityöryhmä, joka ohjaa sen toimeenpanoa. Hallituksen toimintasuunnitelmasta päätetään syksyn alussa budjettiriihessä yhdessä julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen kanssa. Toimintasuunnitelma annetaan syyskuussa eduskunnalle selontekona samanaikaisesti valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen kanssa. Hallitus tarkistaa toimintasuunnitelmaa vuosittain kevätkaudella samaan aikaan julkisen talouden suunnitelman kanssa. Tarkistus annetaan eduskunnalle selontekona. Hallituksen toimintasuunnitelmasta erillisiä valtioneuvoston strategiatyyppisiä ohjausasiakirjoja vähennetään reilusti seuraavalla hallituskaudella. Hallituskauden vaihtuessa 2015 valtioneuvoston strategiatyyppisten ohjausasiakirjojen voimassaolo lakkaa, jos ei toisin päätetä. Valmistelija LP/JV Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus hyväksyy seuraavat Varsinais-Suomen hallitusohjelmatavoitteet: Tunnin junalla kohti Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta Tunnin juna on osa EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävää. Tunnin junalla toteutetaan yhtenäinen eteläsuomalainen työssäkäynti- ja talousalue, joka mahdollistaa laajan ja monipuolisen työvoiman tarjonnan sekä tuotanto- ja yritysrakenteen. Suomen tulee tavoitella uuden Turku-Helsinki ratayhteyden jatkosuunnitteluun TEN-T-osarahoitusta sekä laatia vaalikaudella 2015–19 ratayhteyden yleis- ja ratasuunnitelmat. Liikennejärjestelmästä on huolehdittava Suomen väyläverkkojen yli kahden miljardin euron korjausvelan kasvu tulee saada pysäytettyä ja lieventäminen käynnistettyä. Parlamentaarinen työryhmä esitti tämän korjaamiseen 200 milj. euron vuotuista lisäystä perusväylänpidon rahoitukseen. Lisäksi uusien rahoitusmallien käyttö väyläverkon kehittämishankkeiden toteutukseen tulee saada entistä monipuolisemmin hyödynnettyä. Valtatien 8 Turku-Pori yhteysvälin toisen vaiheen toimenpiteet, valtatien 9 liikenneturvallisuutta parantavat toimet sekä Turun kehätien kehittäminen osana E18-moottoritietä ovat VarsinaisSuomen tieverkon keskeiset kehittämiskohteet. Parainen-Nauvo kiinteä yhteys on keskeisin saaristoliikenteen kehittämiskohde. MAL-hankerahoituksella on perusteltu jatkaa pienten, kustannustehokkaiden liikenneturvallisuutta, joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävien toimenpiteiden toteuttamista Turun kaupunkiseu- § 7, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 73/2015 Sivu 95 dulla. Rahoituksen joustavuutta on lisättävä helpottamalla valtion ja kuntien rahoituksen kohdentamista yhteisesti sovittuihin vaikuttavuudeltaan parhaisiin kohteisiin hallintorajoista riippumatta. Meriklusteri – suomalaista huippuosaamista Suomen on tärkeää säilyttää ja vahvistaa erinomaista teknistä ja tuotannollista kilpailuasemaansa laivanrakennuksessa ja meriteollisuudessa erityisesti tietyillä fokusalueilla (risteilijät, autolautat, jäänmurtajat, erikoisalukset). Varsinais-Suomi on teknologiateollisuuden kolmanneksi merkittävin keskittymä Suomessa. Teknisen alan ylemmän korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen puuttuminen alueelta vaikeuttaa osaajien saatavuutta meri-, metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiin. Suomen tulee laatia meriklusterin kilpailukykystrategia 2016–2022, ja käynnistää sen edellyttämät pitkäjänteiset kehittämisohjelmat rahoitusinstrumentteineen. Laajaan yhteistyöhön perustuen tulee vahvistaa varsinaissuomalaisen teknologiateollisuuden tarvitsemaa teknisten alojen osaamispohjaa, insinöörikoulutusta ja t&k&i-toimintaa. Kiertotalous – kestävää kasvua ja energiaa Kierto- ja biotalouden toteutus etenee useilla poluilla niin energian, materiaalien, ravinteiden kuin teollisten symbioosien kautta. Varsinais-Suomi on näissä vahvasti ja monialaisesti mukana, paremman lähiympäristön, kuntien resurssiviisaiden ratkaisujen, julkisten hankintojen ja innovatiivisen yritystoiminnan tukena. Materiaalikierron, erityisesti rakennusmateriaalien ja maarakennusalan kiertotalous tarvitsee uusien toimintatapojen ja yhteistyön lisäksi muutoksia maa-ainesten käytön ohjauksessa lainsäädännön kautta sekä sivuvirtojen lupaprosesseissa. Ylijäämämaiden ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisessä Suomi on jäljessä EU-tavoitteista. Näitä tulee edistää valtion toimenpiteiden kautta. Esimerkiksi lupakäytäntöjen kautta uusiomaa-aineksille annettava etuajo-oikeus tai muu kannustin verrattuna maa-ainesluvituksen kautta otettaviin harju- tai kallioaineksiin. Varsinais-Suomi on valmis kansalliseksi pilottialueeksi uusien toimintatapojen ja lupaprosessien testaamiseksi. Matkailuala viennin kärkialaksi Matkailu on nopeasti kasvava ala. Varsinais-Suomessa on matkailuun liittyvää kasvupotentiaalia, jolla myös Suomen vetovoimaa voidaan parantaa. Matkailun toimialan kehittäminen on nostettava merkittäväksi politiikkatavoitteeksi. Suomen tulee valmistella monialainen matkailun toimenpideohjelma, joka tulee resursoida riittävästi. Matkailun markkinoinnin ja kehittämisen painopisteiksi tulee asettaa Suomen saaristo yhdessä Lapin, Helsingin ja Järvi-Suomen kanssa. Life Science – viennin vauhdittaja Suomen tulee tukea uusia yliopistoinnovaatioita suoraan hyödyntävien tutkimuskeskusten perustamista. Varsinais-Suomi on johtavassa asemassa lääkekehityksessä Suomessa. Lääkekehityksessä on edelleen valtava taloudellinen potentiaali, joka tulee hyödyntää. Olennaista on, että saamme säilytettyä paikkamme korkeatasoisen tutkimuksen kärjessä ja kanavoitua osaamisemme tulevaisuuden menestykseksi. Terveysala on meille strateginen valinta. Varsinais-Suomeen on perustettava yliopiston, yliopistollisen keskussairaalan ja alan huipputoimijoiden kanssa yhteistyössä toimiva valtakunnallinen lääkekehityskeskus, joka panostaa uusien yliopistoinnovaatioiden tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen. Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon päällekkäisyyksiä sekä yhdistää toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena, jossa maakunnat otetaan yhdenvertaisina tarkasteluun. Aluehallintoa tulee kehittää demokratialähtöisenä, kansanvaltaan perustuvana aluehallintona. Koko maan kattavan aluehallinnon uudistuksen on lähdettävä parlamentaarisen valmistelun pohjalta. Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiöön § 7, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 73/2015 Sivu 96 Lounais-Suomen ympäristöohjelman viitoittama vesien tilan parantamiseen tähtäävä aktiivinen ja laaja-alainen kansalaisiin sekä yrittäjiin liittyvä vesistöaluetoiminta tarvitsee lisää näkyvyyttä, uusia avauksia ja resursseja toiminnan kehittämiseen. Nykyiset rahoitusinstrumentit eivät ole riittäviä paikallisen ja kuntatason vesienhoitotyön koordinoinnin rahoittamiseen koko valuma-alueen näkökulmasta. Siirtoviemärien ja yhdysvesijohtojen rakentamiselle valtion osarahoitus on ratkaiseva. Tämä rahoitus on mahdollistettava ja resursoitava. Alueellisen kehittämisen resursoinnista huolehditaan Kansallisen rahoituksen loputtua maakunnan kehittämisrahan tilalle tarvitaan uusi rahoitusinstrumentti. Uuden rahoitusinstrumentin on oltava monipuolinen, joustava ja helposti hallinnoitava rahoitusväline maakuntastrategioiden toteuttamiseen. Sitä käytetään maakuntastrategioiden kärkiteemoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kyse ei ole elinkeinollisesta tuesta, vaan rahoituksesta, jolla kyetään saamaan aikaan alueiden kehityspotentiaalissa ja kilpailukyvyssä tavoiteltavia muutoksia erityisesti Etelä-Suomessa. Uuden rahoitusinstrumentin on kohdennuttava Etelä-Suomeen, jossa on väestön, osaamisen ja yritysten painopiste, eikä Itä- ja Pohjois-Suomeen, johon rakennerahastoista suurin volyymi kohdentuu. Uuden instrumentin avulla pystytään käynnistämään innovaatiotoimintaa ja parantamaan t&k-hanketoiminnan edellytyksiä. Koulutusvienti – merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön Koulutusvienti mahdollistaa kannattavan palveluliiketoiminnan, tuottaa vientituloja sekä tarjoaa uudentyyppisiä kansainvälisiä työtehtäviä akateemisesti koulutetuille, joiden työllistyminen perinteisiin asiantuntijatehtäviin on entistä vaikeampaa. Koulutusviennissä ei ole kysymys yleisestä lukukausimaksujen käyttöönottamisesta, vaan kysymys on mahdollisuudesta periä maksua opiskelusta EU/ETA-maiden ulkopuolisten maiden kansalaisilta. Maksun periminen ei kuitenkaan ole kaikkien koulutusvientihankkeiden esteenä. Koulutusviestihankkeiden ohessa syntyy tyypillisesti luotettavia kansainvälisiä kumppanuuksia kohdemaan toimijoiden kanssa. Yhteistyöprojekteja toteutettaessa syntyy kysyntää myös tutkintokoulutukselle. Kansainvälisistä koulutusvientimarkkinoista valtaosa on nimenomaisesti tutkintoon tähtäävää koulutusta. Suomalaiset toimijat voivat kilpailla aidosti merkittävässä mittaluokassa kansainvälisillä koulutusvientimarkkinoilla. Koulutusvienti on kansantaloudelle merkityksellinen palveluliiketoiminta vasta, kun lainsäädännölliset rajoitteet poistetaan. Lisäksi korkeakoulutuksen vienti tulisi saada Suomen kehitysyhteistyötuen piiriin. Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto Elävä maaseutu, kannattava maatalous ja ruokaturva ovat Suomen kasvun ja tasapuolisen ympäristöpolitiikan perusedellytys. Suomalaisen maatalouden ja maaseutuyrittäjien toimintaedellytykset on turvattava ja yrittäjyyden syntyä on edistettävä. Laadukkaan ja korkeatasoisen kotimaisen ruuan vientiä ulkomaille on edesautettava. Elintarviketeollisuus on biotaloutta. Elintarviketeollisuuden kilpailukykyyn on panostettava parantamalla kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä ja kilpailukykyä. Tutkimus on keskitettävä tuottavuutta parantaviin kohteisiin koko ruokaketjussa. Sääntelyä järkevöittämällä tuetaan elintarviketeollisuuden työtä maukkaan, terveellisen ja turvallisen ruuan hyväksi. Päätös Lisätietoja kehittämispäällikkö Janne Virtanen, puh. 040 5836 950; [email protected] § 8, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 64/2015 Sivu 97 TYÖNANTAJAA EDUSTAVAT PAIKALLISTASON NEUVOTTELIJAT Asia Kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentissa mainitaan paikallistason neuvottelu- ja sopijaosapuoleksi työnantajan puolelta ”asianomainen kunnallinen viranomainen”, joka Varsinais-Suomen liitossa on maakuntahallitus. Neuvottelujen käymistä varten maakuntahallituksen tulee määrätä edustajansa. Työnantajaa ovat edustaneet paikallistason neuvottelijat kaudella 2013 - 2014 (mh 25.3.2013 § 53): Jäsen Petteri Orpo Juho Savo Valmistelija varajäsen Talvikki Koskinen Markku Roto MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus määrää kunnallisen pääsopimuksen 3 §:n 2 momentin tarkoittamat edustajansa. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto, p. 040 761 5509, [email protected] § 9, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 63/2015 Sivu 98 VARSINAIS-SUOMEN LIITON SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Asia Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta on kuntalain säännösten lisäksi voimassa mitä Varsinais-Suomen liiton perussopimuksessa, hallintosäännössä, tarkastussäännössä sekä sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja talouden hoidon ohjeistuksessa on mainittu. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet seuraavasti. Varsinais-Suomen liiton valvontajärjestelmä ja käsitteet Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Ulkoista valvontaa voivat harjoittaa myös maakunnan kuntien kuntalaiset. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sisäisiä menettely- ja toimintatapoja, joilla pyritään varmistamaan liiton toiminnan laillisuus ja tuloksellisuus. Sisäinen valvonta on osa johtamisjärjestelmää sekä johdon ja hallinnon työväline, jonka avulla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kuntayhtymän toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, seuraamiseksi ja raportoimiseksi. Riskillä tarkoitetaan tavoitteiden saavuttamista heikentäviä epävarmuustekijöitä, seikkoja, tapahtumia tai tapahtumaketjuja, joiden toteutuessa liitto tai sen toimintayksikkö ei saavuta sille asetettuja tavoitteita ja/tai kokee huomattavia menetyksiä. Riskit voivat tarkoittaa myös avautuneiden toimintamahdollisuuksien menettämistä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteet Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on tukea liittoa sen perustehtävien laadukkaassa toteuttamisessa, strategian ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa sekä asiakkaiden, henkilöstön ja omaisuuden turvaamisessa erilaisilta riskeiltä. Riskienhallinnalla varmistetaan, että toiminta jatkuu keskeytyksittä ja häiriöittä laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä lisätään tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Riskienhallinta tukee liiton ja sen toimintayksikköjen vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta kytketään olemassa olevaan johtamisjärjestelmään sekä talousarvio- ja päätöksentekoprosesseihin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan avulla tulee saada kohtuullinen ja riittävä varmuus siitä, että 1. liiton toiminnassa noudatetaan lakeja, säännöksiä ja toimielinten päätöksiä ja ohjeita, 2. kehitetään ja ylläpidetään luotettavia tietoja taloudesta ja hallinnosta ja esitetään ne todenmukaisina määräaikaisissa raporteissa, § 9, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 63/2015 Sivu 99 3. edistetään liiton tehtävien mukaisesti toimintojen säännönmukaisuutta, taloudellisuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, 4. jatkuvasti kehitetään ja parannetaan liiton toimintaa, 5. toteutetaan hyvää hallintotapaa liiton kaikessa toiminnassa ja 6. turvataan liiton resurssit menetyksiltä, joita voi aiheutua asioiden huonosta hoidosta, virheistä ja muista epäsäännönmukaisuuksista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehtävät ja vastuut Maakuntavaltuusto päättää liiton sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja hyväksyy hallintosäännön, jossa annetaan tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Se myös hyväksyy toimintakertomukseen sisältyvän selostuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Maakuntahallitus vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Maakuntajohtaja vastaa operatiivisesta sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta. Tilintarkastajan on kuntalain nojalla kuntayhtymän hallintoa ja taloutta tarkastaessaan arvioitava, onko liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta järjestetty asianmukaisesti. Vastuualueiden ja yksiköiden johtajilla on vastuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hoitamisesta alaisensa toiminnan osalta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista. Esimiesten velvollisuutena on toteuttaa sisäistä valvontaa väärinkäytösten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi sekä puuttua havaittuihin väärinkäytöksiin. Väärinkäytöksenä pidetään erilaisia epärehellisiä, epäeettisiä tai liiton ohjeita rikkovia taikka lainvastaisia tekoja. Jokainen liiton palveluksessa oleva on velvollinen omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä, maakuntavaltuuston hyväksymiä sääntöjä ja päätöksiä, maakuntahallituksen ja johdon tekemiä päätöksiä ja antamia ohjeita. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toimeenpano edellyttää tarkkaa riskien kartoittamista, vastuunjakamista sekä järjestelmällistä työtä riskien arvioinnissa, seurannassa ja hallitsemisessa. Riskienhallintaan kuuluu myös toimintaympäristön muutosten systemaattinen ja säännöllinen tarkastelu sekä vahvuuksien ja mahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen. Kokonaisvaltainen riskienhallinta koostuu viidestä osatekijästä: 1. Riskien tunnistaminen 2. Riskien arviointi 3. Riskien hallinta 4. Riskien seuranta ja raportointi 5. Toteutuneista riskeistä oppiminen Liiton toimintayksiköiden tulee toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä analysoida toimintaympäristön muutoksia, tunnistaa tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioida niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä. Maakuntajohtaja päättää näiden perusteella koko kuntayhtymää koskevista keskeisistä riskeistä sekä tarvittavista suunnitelmista ja toimenpiteistä riskien hallitsemiseksi. Kaikkien riskianalyysien tulee perustua dokumentoituun aineistoon. Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi Vastuualueiden johtajien ja yksiköiden päälliköiden on raportoitava maakuntajohtajalle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja merkittävistä riskeistä, niiden hallinnasta sekä mahdollisesti jo toteutuneista riskeistä sekä muista olennaisista sisäisessä valvonnassa esille tul- § 9, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 63/2015 Sivu 100 leista havainnoista. Maakuntajohtaja raportoi maakuntahallitukselle sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta vuositasolla toimintakertomuksen yhteydessä sekä puolivuosittain osavuosikatsauksessa. Maakuntahallitus päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportoinnista maakuntavaltuustolle. Se tapahtuu pääsääntöisesti toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä, ellei maakuntahallitus olosuhteiden johdosta muuta päätä. Mikäli liiton toiminnassa havaitaan merkittäviä riskejä, tulee jokaisen liiton palveluksessa olevan välittömästi raportoida asiasta esimiehelleen tai muutoin valvontavastuussa olevalle. Valvontavastuussa olevien tulee välittömästi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin riskien hallitsemiseksi. Päätös Lisätietoja hallintojohtaja Markku Roto p. 040 761 5509, [email protected] § 10, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 111/2013 Sivu 101 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 Asia Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea seuraa henkilöstösuunnitelman toteutumista. Henkilökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuositusta (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Keskeistä huomioitavaa: Henkilöstökertomus on strategian toteutumisen ja arvioinnin työkalu. Henkilöstökertomus on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Henkilöstökertomus antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomus ohjaa viraston strategista ja operatiivista johtoa käyttämään ja kehittämään henkilöstöresursseja oikein. Henkilöstökertomus on esitystavaltaan suppea ja kokoava. Tietoja kerätään säännöllisesti. Tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja samaa muotoa käytetään kaikkialla virastossa. Yhteistyökomitea on käsitellyt asiaa kokouksessaan 9.3.2015. Oheismateriaalina on Varsinais-Suomen liiton henkilöstökertomus 2014. Valmistelija MR/MK/EP Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee henkilöstökertomuksen vuodelta 2014 tiedoksi. Päätös Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected] § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntahallitus 23.3.2015 Sivu 101 Oheismateriaali HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2014 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 102 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 103 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Johdanto 5 1. Henkilöstön määrä ja rakenne 7 Palvelussuhteen luonne Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana Päätoimisuus Henkilöstön määrä sopimusaloittain Henkilöstön ikärakenne Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen Henkilöstön palvelussuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa 2. Työaika, työpanos ja kustannukset Poissaolot Sairauspoissaolot Työaikajoustot ja ylityöt Matkapäivät Henkilöstökustannukset Palkat 12 3. Osaaminen ja sen kehittäminen Osaamisen kehittäminen 15 4. Sisäinen viestintä Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot 16 5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen 16 6. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstöruokailu Työterveyshuolto Työilmapiirikartoitukset Kuntoremonttitoiminta Liikunnan ja opiskelun tukeminen Virkistystoiminta 17 Liite 1: Henkilökuntaluettelo 1.1.-31.12.2014 Liite 2: Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät 20 20 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 104 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 5 VARSINAIS-SUOMEN LIITON HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 Johdanto Visio: ”Varsinais-Suomen liitto on turvallinen ja esimerkillinen työnantaja, joka arvostaa yhteistoimintaa työyhteisön kehittämisessä. Yhteistyö on toimivaa ja henkilöstöpolitiikka johdonmukaista ja läpinäkyvää. Liitolla on pitkän aikavälin strategia henkilöstörakenteen kehittämisessä. Viraston sisäinen johtaminen on oikeudenmukaista ja kannustavaa. Työhyvinvoinnista pidetään erityistä huolta. Henkilöstöllä on taito ja tahto edistää maakunnan hyvinvointia ja kehittää osaamistaan. Osaamisen kehittämiseen on riittävät ja monipuoliset resurssit.” Henkilöstökertomuksella seurataan henkilöstön henkisen ja fyysisen tilan ja niissä tapahtuneiden muutosten sekä henkilöstökustannusten kehitystä. Seuranta tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntemusta hyväksikäyttäen. Henkilöstökertomuksen avulla on mahdollista analysoida toimintaa vuosittain ja suorittaa vertailuja samankaltaisten yksiköiden kesken. Asiakirja on viraston virallinen kuvaus henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittymisestä. Se antaa realistisen kuvan henkilöstön pitkäaikaiseen suorituskykyyn liittyvistä tekijöistä. Henkilöstökertomuksessa tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa ja sen tietoja päivitetään säännöllisesti. Henkilökertomuksen laadinnassa Varsinais-Suomen liitto noudattaa kunta-alan henkilöstöraportointisuosituksia (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 8/2013). Henkilöstökertomuksen sisältämät kuntien henkilöstöä koskevat tiedot ovat luonteeltaan tilastotietoja. Henkilötietolain (523/1999) 15 §:n mukaan tilastotarkoituksia varten saa henkilötietoja käsitellä, jos: tilastoa ei voida tuottaa tai sen tarkoituksena olevaa tiedontarvetta toteuttaa ilman henkilötietojen käsittelyä, tilaston tuottaminen kuuluu rekisterinpitäjän toimialaan, sekä tilastorekisteriä käytetään vain tilastollisiin tarkoituksiin eikä siitä luovuteta tietoja siten, että tietty henkilö on niistä tunnistettavissa, ellei tietoja luovuteta julkista tilastoa varten. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuoltolain (1383/2001) mukaan työnantajalla on oltava työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka tulee sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet sekä työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Liiton työterveyshuollon toimintasuunnitelma on tehty v. 2010 Turun Työterveyshuollon sekä Lääkäriasema Pulssin kanssa. Työterveyshuoltolaissa on säädelty palvelujen tuottajan neuvonta- ja tietojenantovelvollisuus (17 §). Sen mukaan työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuoltotehtävissä toimivilta henkilöiltä sellaisia näiden asemansa perusteella saamia tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Yksityisyyden suojaa työelämässä (759/2004) koskevan lain mukaan työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen, mikäli työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi (4 §). Sivu 105 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 6 Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelma päivitettiin vuosille 2013 - 2016 (mh 17.6.2013 § 120). Yhteistyökomitea (YTK 14.11.2014 § 40) hyväksyi henkilöstösuunnitelman toteuttamisen painopisteiksi vuosina 2015 - 2016 seuraavat toimenpiteet: Kumppanuuteen perustuvan toimintamallin käyttöönotto viraston työtehtävissä Jatketaan viraston strategiatyötä siten, että kaikilla liiton työntekijöillä on yhtenäinen tieto ja ymmärrys sekä liiton yhteisestä että osaamisryhmien erityisistä toiminta-ajatuksista ja arvoista. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Parannetaan henkilöstöä koskevien tietojen saavutettavuutta ja hallinnon läpinäkyvyyttä Osaaminen Päivitetään koulutussuunnitelma. Jatketaan työyhteisötaitoja kehittäviä koulutus- yms. toimenpiteitä. Jatketaan kielitaitojen (suomi, ruotsi ja englanti) ylläpitoon liittyviä toimenpiteitä (mm. sisäiset keskusteluryhmät) Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Tehdään ergonomiakartoitukset kaikille yli vuoden työsuhteisille ja toteutetaan suositellut toimenpiteet (mm. säätökalusteet). Erityistä huomiota kiinnitetään henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin (istumatyön vaarat ja taukoliikunta). Kannustetaan työntekijöitä liikunnan lisäämiseen. Sisäinen viestintä Aktivoidaan aloitetoimintamenettelyä (mm. aloitelaatikko) ja parhaiden käytäntöjen esille nostoa. Korostetaan yhtenäisvirastomenettelyjä viestintäasioissa (viestintätiimi). Sivu 106 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 107 7 1. Henkilöstö määrä ja rakenne MAAKUNTAJOHTAJA Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelut Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic ohjelma Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään osaamisryhmään: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Central Baltic -ohjelmien hallinnointi on osa aluekehittämisen osaamisryhmää, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita osaamisryhmärajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Vuoden 2014 aikana täytettiin eläköitymisen takia maakuntajohtajan virka (mv 8.12.2014 § 35). Maakuntajohtaja Kari Häkämies aloitti virassaan 1.2.2015. Kattava luettelo henkilöstöstä ja sen muutoksista vuonna 2014 on liitteenä 1. Hallintoasioita koskevat viranhaltijapäätökset/kpl vuoden 2014 aikana: Viranhaltijapäätökset yht. Henkilöstöasiat: - palkka ja palkkaus - koulutus Kirjatut asiakirjat (käsittelyvaiheet) Uudet kirjatut asiat diaarissa v. 2011 540 405 50 36 v. 2012 805 460 41 32 v. 2013 1021 516 45 44 v. 2014 573 252 41 37 2885 2833 2641 2440 499 517 563 573 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 108 8 Palvelussuhteen luonne v. 2010 38 40 78 - vakinaiset - määräaikaiset yht. v. 2011 40 40 80 v. 2012 v. 2013 36 40 40 31 76 71 v. 2014 43 31 74 Henkilö tilastoidaan vakinaiseksi, vaikka hän hoitaisi toisen vakanssin sijaisuutta, mutta alkuperäinen palvelussuhde on toistaiseksi voimassa oleva (vakinaisuus liittoon nähden). Sukupuolijakautuma tehtäväalueittain vuoden 2014 aikana (vakinaiset ja määräaikaiset) 14,5 16 14 12 10 8,5 8 6 6 3 4 7,5 7 5 6 5 Naiset 5 3 3,5 Miehet 2 0 Hallinto Johtajat Päälliköt Muut Aluek. Miehet 4 1 25 Maank. Edunv. EU-ohj. Hankkeet Naiset 1 1 43 Koko vuoden 2014 aikana naisia on ollut palveluksessa 44 henkilöä ja miehiä 30 henkilöä. Päätoimisuus Henkilöstöstä oli viisi osa-aikaisessa työsuhteessa vuoden 2014 aikana. Henkilöstön määrä sopimusaloittain - KVTES - TS v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 62 70 70 69 9 8 8 7 71 78 78 76 v. 2013 62 9 71 v. 2014 67 7 74 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 109 9 Henkilöstön ikärakenne vuosina 2010-2014 (31.12.2014 – 64 hlöä) 18 16 14 12 v. 2010 10 v. 2011 v. 2012 8 v. 2013 6 v. 2014 4 2 0 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65- Henkilöstön ikärakenne 31.12.2014 – 64 hlöä keski-ikä - naiset - miehet 20-24 v. 25-29 v. 30-34 v. 35-39 v. 40-44 v. 45-49 v. 50-54 v. 55-59 v. 60-64 v. 65- v. %-jakautuma 1,5 % 4,6 % 9,3 % 28,1 % 14,0 % 14,0 % 9,3 % 6,2 % 10,9 % 1,5 % v. 2009 47 v 6 kk 43 v 6 kk v. 2010 45 v 10 kk 44 v 10 kk hlö 1 3 6 18 9 9 6 4 7 1 v. 2011 43 v 7 kk 44 v 3 kk v. 2012 43 v 9 kk 44 v 2 kk v. 2013 43 v 9 kk 45 v 5 kk Koko henkilökunnan keskimääräinen ikä vuonna 2014 oli 44 v 4 kk 19 pv. v. 2014 43 v 8 kk 45 v 8 kk § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 10 Työsuhteiden pituudet ja henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaminen Määräaikaisten työntekijöiden määrä vaihtelee vuoden aikana, sillä erillisprojekteihin ja sijaisuuksiin palkataan henkilöstöä tarpeen mukaan talousarvio- ja hankemäärärahojen puitteissa. Central Baltic -ohjelmien tehtävät (16 henkilöä) ja työsuhteet jatkuvat pääosin vuoteen 2020. Lisäksi varaudutaan tarjoamaan harjoittelupaikkoja 3 - 4 henkilölle vuodessa. Maakuntahallitus (mh 15.12.2014 § 214) päätti käynnistää Valonian toimintojen siirron liittoon, mikä jatkossa merkitsee noin 10 uuden henkilön ottamista liiton työsuhteeseen. Valonian toimintojen perusrahoitus ulottuu vuoteen 2020. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Maakuntahallitus (mh 23.6.2014 § 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi 1.9.2014 alkaen. Liiton henkilöstöpolitiikan haasteena on se, että kuntarahoitteisen toiminnan työntekijöistä 6 henkilöä saavuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on hyödyntää eläköitymisten seurauksena avautuvat virat ja toimet siten, että toimenkuvat ja resurssit vastaavat liiton muuttuvaa toimintakenttää. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen ei kunnan/kuntayhtymän työntekijöillä enää ole varsinaista eläkeikää. Henkilö voi lähteä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan täytettyään 63 vuotta. Toisaalta hän voi jatkaa työssä oman harkintansa mukaan 68 vuoden täyttämiseen saakka ja vielä senkin jälkeen, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa. Vuoden 2014 eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alusta. Muutokset eivät koske jo eläkkeellä olevia henkilöitä, eikä maksussa olevia eläkkeitä. Ikärajojen muutokset koskevat vuonna 1955 ja sen jälkeen syntyneitä. Eläkkeiden karttumiseen liittyvät muutokset koskevat kaikkea vuonna 2017 ja sen jälkeen tehtävää työtä. Sopimuksen mukaan eläkeiän alaraja nousee portaittain 65 ikävuoteen. Eläkkeelle siirtyminen ennen 68 vuoden ikää tapahtuu normaalin irtisanoutumismenettelyn mukaisesti. Pääsääntöisesti irtisanoutumisaika on yksi kuukausi. Työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivat työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Varsinais-Suomen liiton henkilöstösuunnitelmassa 2013 - 2016 henkilöstöltä toivotaan epävirallista ilmoitusta jo vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Tämä koskee myös muita työtehtävien keventämiseen / työ-ajan lyhentämiseen liittyviä toiveita ja järjestelyjä. Tällöin liitolle jäisi aikaa suunnitella, järjestää julkinen tai sisäinen haku ja siirtää tehtävien hoito seuraajalle. Seuraajasuunnitelmat on tarpeen tehdä tapauskohtaisesti. Jokaisessa tapauksessa suunnittelu tehdään ajoissa kaikki osapuolet huomioiden. Esimiesten ja työntekijöidenväliset kehittämiskeskustelut käytiin keväällä ja keskusteluissa esiin nousseet näkökohdat ja tarvittavat jatkotoimenpiteet käsiteltiin osaamisryhmittäin ja virastota- Sivu 110 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 111 11 solla TPD-päivän seminaarissa 29.10.2014. TPD päivän muuna aiheena oli Miten tunnistaa työn henkistä kuormitusta ja tämän kautta vaikuttaa myönteisesti omaan työssäjaksamiseen. Henkilöstön palvelusuhteen pituus Varsinais-Suomen liitossa 30 26 25 20 16 15 14 hlö 10 4 5 5 4 5 0 alle 2 2-4 5-9 10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 yli 30 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 112 12 2. Työaika, työpanos ja kustannukset Poissaolot Työpäivät/v v. 2010 v. 2011 v. 2012 - palkaton virka/työvapaa - vanhempainloma - äitiysvapaa - hoitovapaa - yksityisasiat - vuorotteluvapaa - palkallinen virka/työvapaa: - äitiysvapaa - tilapäinen hoitovapaa - vanhempainloma - kuntoremontti - työmarkkinakoulutus - muut - sairasloma/tapaturma (kalenteripäiviä) 243 253 401 179 46 162 41 50 13 135 10 4 526 897 772 v. 2013 v. 2014 974 239 29 286 155 265 153 92 52 7 2 773 921 306 79 8 191 337 119 64 6 2 734 Kaksi henkilöä oli vuorotteluvapaalla. Palkalliset virka/työvapaat (ei sairaslomat/tapaturmat): - poissaolotapahtumia - palkat/euroa v. 2013 55 kpl 23 567 v. 2014 62 kpl 21 096 Sairauspoissaolot (kalenteripäivät) Sairauslomapäivät yhteensä - naiset - miehet josta 1 – 3 päivän pituisia/kpl 4 – 60 päivän pituisia/kpl yli 60 päivän pituisia/kpl v. 2010 v. 2011 526 897 141 26 6 161 51 2 v. 2010 v. 2011 Sairauslomia/-tapauksia yhteensä kpl miehet naiset 167 52 115 214 60 154 v. 2012 v. 2013 v. 2014 772 773 734 121 29 1 670 103 662 72 105 30 2 111 43 1 v. 2012 v. 2013 v. 2014 150 33 117 137 32 105 151 22 129 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 113 13 Sairaslomapäiviä hlö/vuosi - miehet - naiset v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 5,7 16,6 17,1 7,3 4,5 10,9 16,9 15,0 22,3 21,3 Sairaslomapäiviä henkilö/vuosi yhteensä oli 15,6 päivää vuonna 2014. Sairausloma-ajan palkat: v. 2010 v. 2011 v. 2012 - naiset 44 228 euroa 60 322 euroa 66 200 euroa - miehet 20 850 euroa 89 107 euroa 41 207 euroa Yhteensä 65 079 euroa 149 429 euroa 107 407 euroa v.2013 v. 2014 67 934,58 euroa 57 265,81 euroa 13 067,23 euroa 11 667,95 euroa 81 001,81 euroa 68 933,76 euroa Työaikajoustot ja ylityöt Liitossa on käytössä työaikajärjestelmä, jossa on mahdollisuus päivittäiseen liukumaan, joka koskee työhön tulo- ja lähtöaikoja. Kunta-alalla työskentelevistä 66 prosenttia on tällaisten järjestelmien piirissä. Liukumien ylitysten antaminen vapaa-aikana on mahdollista silloin, kun liukumamäärien tasoittaminen ei ole mahdollista liukuma-aikojen puitteissa ja työtuntien kertymä johtuu työnantajan hyväksymistä työtehtäviin liittyvistä syistä. Kertymää voidaan vähentää osaamisryhmän johtajan määräyksellä lyhentämällä päivittäistä työaikaa tai, jos osaamisryhmän työtilanne huomioon ottaen on mahdollista, voidaan maakuntajohtajan päätöksellä antaa vapaa kokonaisena päivänä. Vuoden 2014 pidettiin 5 saldovapaapäivää. Kokonaisista vapaapäivistä on aina sovittava lähimmän esimiehen kanssa ja niitä voi olla yksi kerrallaan enintään 3 päivää/vuosi. Työtunteja ei saa omaehtoisesti kerätä vapaapäiviksi. Etätyöpäiviä oli 234 päivää vuonna 2014. Työaikaa seurataan kuukausittain. Ylityöt korvataan ensisijaisesti vapaana. Vuonna 2014 vapaana korvattavia ylitöitä tehtiin 171 tuntia. Ylityövapaita kertyi 19 henkilölle: - aluekehitys 6 hlöä - CB 2 hlöä - edunvalvonta 2 hlöä - hankkeet 4 hlöä - maankäyttö 5 hlöä Matkapäivät Vuosi Kotimaan matkapäivät/pv - luottamushenkilöt - liitto Ulkomaan matkapäivät/pv - luottamushenkilöt - liitto 2011 394 20 374 264,5 113 151,5 2012 415 18 397 212 68 144 2013 482 79 403 266,50 72 194,50 2014 368 37 331 228 87 141 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 114 14 Vuosi 2011 CB, kotimaan matkapäivät/pv 110 CB, ulkomaan matkapäivät/pv199,5 2012 71 213,5 2013 122 145 Ateriakorvaukset 41 45 38 2014 82 237 36 Henkilöstökustannukset v. 2010 v. 2011 v. 2012 v.2013 v. 2014 Palkat ja palkkiot 2 736 677 2 869 635 2 753 691,59 2 966 579,73 2 902 975,93 Eläkekulut 659 715 699 125 699 511,99 738 260,84 716 691,02 Muut henkilöstösivukulut 101 739 107 292 100 915,08 108 719,23 104 171,56 Sairasvakuutuskorvaukset (+) 14 230 51 468 - 43 674,68 - 45 019,92 - 41 340,12 Korjauserät palkkoihin (+) 6 038 3 725 - 8 448,02 - 3 805,43 - 1 300,00 Työterveyshuolto 33 814 48 593 42 712,29 48 998,42 49 844,13 Lounassetelit 18 797 19 585 17 934,64 15 155,95 14 829,75 Henkilöstön koulutus 23 417 31 300 24 198,19 31 000,55 36 895,92 Henkilöstökustannukset yhteensä v. 2014 olivat 3 681 198,39 euroa. v. 2010 Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista % 60,8 v. 2011 v. 2012 v.2013 v. 2014 64,1 59,4 60,70 60,43 Palkat 31.12.2010 Palkat 2 592 133,78 - naiset 1 300 160,74 - miehet 1 291 973,04 - johtajien palkat 440 099,59 31.12.2011 2 712 255,84 1 377 340,00 1 334 915,84 31.12.2012 2 641 781,43 euroa 1 384 716,22 euroa 1 257 065,21 euroa 31.12.2013 2 787 817,63 euroa 1 495 283,99 euroa 1 292 533,64 euroa 31.12.2014 2 744 611,99 euroa 1 480 788,40 euroa 1 263 823,59 euroa 433 239,75 405 436,48 euroa 417 883,45 euroa 426 790,84 euroa Maksetut palkat ja palkkiot 2014 Maakuntajohtaja ja hallinnon osr. 484 808,76 Aluekehittämisen osr. 476 345,15 Maankäytön ja ympäristön osr. 439 415,50 Edunvalvonnan osr. 318 329,58 Projektit 212 139,15 Tekninen tuki 61 167,22 Kansainvälinen tekninen tuki 768 355,20 Luottamushenkilöt 142 415,37 Yhteensä 2 902 975,93 2013 2012 475 320,30 473 995,54 522 588,73 523 308,61 451 525,00 413 053,96 278 435,96 292 294,58 381 580,61 253 549,97 59 629,93 58 232,75 619 376,60 624 643,02 178 122,60 114 613,16 2 966 579,73 2 753 691,59 2011 2010 503 404,49 492 333,45 539 454,11 439 711,40 400 110,47 411 887,43 298 112,73 318 733,95 355 134,37 305 677,71 58 315,59 58 367,99 597 765,58 564 914,71 117 337,79 145 051,09 2 869 635,13 2 736 677,73 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 Sivu 115 15 Yleistä Kunnallisen yleisen (KVTES) ja teknisten (TS) työehtosopimusten piirin kuuluvien työntekijöiden palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus oli 20 euroa ja henkilökohtaisten lisien osuus on 3,2 % tehtäväkohtaisesta palkasta vuonna 2014. 3. Osaaminen ja sen kehittäminen Varsinais-Suomen liitto on asiantuntijaorganisaatio. Liiton henkilöstöstä noin 85 %:lla on ylempi korkeakoulututkinto. Osaamisen kehittäminen Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on yleistä kaikilla liiton toimialoilla. Pyrkimys elinikäiseen oppimiseen koskee kaikkia työyhteisön jäseniä, alimmasta portaasta aina johtoon asti. Henkilöstöä kannustetaan ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 141 45 hlö 419 57 seminaari- ja koulutuspäiviä koulutettuja yhteensä 120 30 hlö 224 36 hlö 85 27 hlö Henkilökunta osallistui myös maksuttomiin seminaareihin ja koulutuspäiviin, jotka eivät sisälly yllä oleviin tietoihin. Prosenttijakautuma sukupuolen mukaan v. 2014 Koulutettuja henkilöitä Koulutuspäiviä Miehet 24 hlö/42,1 % 191 pv Naiset 33 hlö/57,9 % 228 pv Koulutuspäivien määrä kasvatti ruotsin kielen kurssi, joka suoritettiin kevään 2014 aikana. Koulutuskorvaus vuoden 2014 alusta Koulutuskorvaus on taloudellinen tuki osaamien kehittämistoimiin. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta. Koulutuskorvausta haetaan Työttömyysvakuutusrahastolta. Koulutuskorvauksen saamisen edellytyksenä on, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu koulutussuunnitelmaan (mh 23.6.2014 § 105). Koulutuskorvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa työntekijälle koulutuksen ajalta palkkaa. Korvauksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden vuodessa. Koulutuspäivänä pidetään päivää, jona koulutuksen kesto on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivä voi muodostua myös useasta koulutuksesta tai koulutusjaksosta, joiden yhteenlaskettu kesto kalenterivuonna on vähintään kuusi tuntia. Koulutuspäivän muodostavien koulutusten ei tarvitse liittyä samaan kokonaisuuteen tai aihepiiriin. § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 16 Koulutuskorvausta haettiin vuodelta 2014 seuraavasti: 1 päivän koulutuksia 2 päivän koulutuksia 3 päivän koulutuksia 11 7 27 Yhteensä korvaukseen oikeuttavia koulutuspäiviä oli 106. 4. Sisäinen viestintä Tiedonkulun ja vuorovaikutuksen tasot Virastotaso luottamushenkilötoimielimien (mm. maakuntahallitus) esityslistat ja pöytäkirjat ovat nähtävillä intranetissä johtoryhmäpalaverien muistio lähetetään kaikille tiedoksi (henkilöstön edustus mukana) infotilaisuudet liiton toimintaa tai taloutta koskevia tiedotustilaisuuksia kalenterit pidetään ajan tasalla Outlookin yleisissä kansioissa ovat keskeiset henkilöstöä koskevat asiakirjat vuosittainen TPD-päivä yhteistoimintamenettelyt (yhteistyökomitea, työsuojelutoimikunta ja henkilöstöryhmä) suunnitelmat ja ohjeistukset (henkilöstösuunnitelma 2013-2016) tehtävien vaativuuden ja työsuoritusten arvioinnit vähintään kerran vuodessa henkilökuntayhdistyksen järjestämä virkistystoiminta yhteiset juhlat ja retket Osaamisryhmätaso vuosittainen kehittämispäivä viikottaiset osaamisryhmäpalaverit (muistio) tiimi- ja työryhmäpalaverit koulutustilaisuuksien raportoinnit ja purkupalaverit henkilöstön osallistuminen talousarvion käyttösuunnitelman laatimiseen Henkilötaso vähintään kerran vuodessa kehityskeskustelut ja muut esimies-alaiskeskustelut muut henkilösuhdekeskustelut (suora palaute) uusien työntekijöiden perehdyttäminen. 5. Aloitetoiminta ja parhaimpien käytäntöjen kehittäminen Osaamisryhmissä on keskusteltu uusista mahdollista aloitteista sekä parhaimmista käytännöistä. Vuoden 2014 aikana ei johtoryhmälle asti tuotu aloitteita. Sivu 116 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 17 6. Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi Henkilöstöruokailu Henkilöstöruokailu on järjestetty tarjoamalla henkilöstölle lounasseteleitä. Lounassetelin arvo oli 8,20 euroa, josta työnantajan osuus oli 2,05 euroa. Työnantajan kokonaispanos henkilöstöruokailuun oli noin 14 829,75 euroa vuonna 2014. Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelut ostetaan Terveystalo Pulssilta. Henkilöstöllä on mahdollisuus käyttää yleislääkäritasoista tutkimusta ja hoitoa, tarvittaessa erikoislääkärin konsultaatiota sekä tarvittavia laboratorio- ja röntgentutkimuksia sekä fysikaalista hoitoa. Sairaanhoidon kustannuksia vastaava toiminta. Käynnit vastaanotolla (kpl): - lääkärit 192 kpl - terveydenhoitajat 14 kpl - erikoislääkärit 23 kpl - fysioterapeutit 21 kpl - laboratoriotutkimukset 211 kpl ja kuvantaminen 37 kpl Työpaikkaselvityksiin on terveydenhoitaja käyttänyt aikaa 4 h ja tietojen antamiseen sekä ohjaukseen 24,5 h. Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurantaan on terveydenhoitaja käyttänyt aikaa 19 h. Lääkäri on vastaavasti käyttänyt aikaa työpaikkaselvityksiin 3 h, tietojen antamiseen sekä ohjaukseen 26 h sekä terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seurantaan 12 h.. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2014 olivat 49 844,13 euroa. Yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa toteutettiin varhaisen tukemisen ja välittämisen mallia (mh 24.10.2011 § 161) sekä julistusta virasto savuttomaksi työpaikaksi (mh 25.3.2013 § 45). Tavoitteena on edistää työntekijöiden terveydellistä toimintakykyä ja työhyvinvointia. Maakuntajohtajan päätöksen § 53/28.3.2013 mukaan liiton henkilökuntaa kannustetaan savuttomuuteen ja savuttomuutta toteutetaan tupakkalain säädösten lisäksi seuraavin toimenpitein: Sitovat toimenpiteet 1. Savuttomuus mainitaan liiton työpaikkailmoituksissa. 2. Savuttomuudesta ilmoitetaan viraston sisäänkäyntien ovilla 3. Tupakoinnin lopettajille tarjotaan tukipaketti työterveyshuollon ohjauksessa. 4. Savuttomuus koskee myös sähkötupakan käyttöä. Ohjeelliset toimenpiteet 5. Tupakointi tapahtuu työajan ulkopuolella 6. Liiton järjestämät tilaisuudet ovat savuttomia Työilmapiirikartoitukset Viimeisin koko henkilöstöä koskeva ilmapiirikartoitus on tehty syksyllä 2012 ja sen tulokset on hyödynnetty henkilöstösuunnitelman 2013 – 2016 (mh 17.6.2013 § 120) laadinnassa. Sivu 117 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 18 Kuntoremonttitoiminta Kuntoremonttitoiminta käynnistyi liitossa vuonna 2004 maakuntahallituksen päättämissä puitteissa ja työterveyshuollon kanssa on sovittu menettelytavat kuntoremonttitoimintaan. Liikunnan ja opiskelun tukeminen Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilökunnan kuntoliikuntaa siten, että kukin kuntoilija voi saada harrastuksesta aiheutuviin kustannuksiin korvausta 50 % aiheutuneista kuluista, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa. Henkilökunnasta 43 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua. Varsinais-Suomen liitto tukee työnantajana henkilöstön omaehtoista opiskelua korvaamalla henkilökunnan työajan ulkopuolella tapahtuvan vapaaehtoisen kurssi- ja opintopiiritoiminnan kustannuksista 50 %, kuitenkin enintään 100 euroa vuodessa henkilöä kohden. Henkilökunnasta 5 henkilöä vuonna 2014 on käyttänyt etua. Korvauksen edellytyksenä on, että opiskelu tukee siihen osallistuvan henkilön osaamista, työkykyä ja työssä selviytymistä eikä ole päällekkäistä työnantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen kanssa. Sivu 118 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 19 Virkistystoiminta Työhyvinvoinnin keskeinen ylläpitäjä on liiton henkilökuntayhdistys, jonka toimintaa tuetaan liiton varoista henkilöstön yhteisten virkistystapahtumien järjestelyjä varten. Projektit suorittavat oman osuutensa kustannuksista liitolle. Opastettu pubikierros Turun kuuluisimpiin pubeihin 30.1.2014 Laskettelumatka Ellivuorelle Sastamalaan 28.2.2014 Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi–Ruotsi 21.2.2014 Jääkiekon mm-kilpailujen kisastudio pelissä Suomi–Venäjä 19.2.2014 Linnateatteri: Mieletön Turun tulevaisuus 27.3.2014 HKY:n kevätkokous 29.4.2014 Moonlight Dreaming -pianokonsertti 8.5.2014 Siisti Biitsi -talkootempaus ja saunailta 16.5.2014 Teatteri Emma: SUOMI – Hulluu touhuu! 7.8.2014 Maakuntagames 28.8.2014 Tammelassa Liikuntailtapäivä – Info suunnistuksesta (Janne Virtanen) ja kaupunkisuunnistus 19.9.2014 Vierailu Rauhankadulle liiton entisiin toimitiloihin ja nykyisen toiminnan esittely (Ulkomaalaisvirasto) HKY:n syyskokous 22.10.2014 Pikkujoulut Submarinassa 29.11. Juho Savon eläköitymisjuhla 12.12.2014 Lisäksi liiton henkilökunnalla oli varattu yksi salivuoro/viikko erilaisten sisäpelien harrastamiseen. Vuoden 2014 aikana palveluvuosia tuli täyteen 40 v. 30 v. Leena Karlström Hannele Hartikainen Aleksis Klap sai maakuntajohtajan tunnustuksen vuoden 2014 työstä. Maakuntajohtaja Juho Savolle myönnettiin 19.12.2014 maakuntaneuvoksen arvonimi. Sivu 119 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 20 Liite 1: HENKILÖKUNTALUETTELO 1.1.2014 - 31.12.2014 Yhteiset toiminnot ja hallinto Maakuntajohtaja Johdon assistentti Juho Savo 98 Lempinen Minna 09 Hallintojohtaja Hallintosihteeri Toimistosihteeri Siistijä Virastomestari Talouspäällikkö Asianhallintasihteeri Controller Ts. virastomestari Ts. siistijä Markku Roto 87 Marja Karttunen 86 Irma Laaksonen 11 Ulla Lindfors 86 Tua Nilovaara 10 Elena Pekonen 03 Jaana Salonen 06 Suvi Tanhuanpää 12. (50 %) Juuli Tarvainen 13 Niilo Valtonen 14 15.8.2013–31.12.2022 11.8.2014 - 31.5.2015 1.6. - 8.8.2014 Maankäyttö ja ympäristö Suunnittelujohtaja Heikki Saarento 99 Sihteeri Erika Niskasaari 12 Ts. sihteeri Heli Mäkynen 14 Harjoittelija Risto Anttonen 14 Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen 05 Luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap 08 TET-harjoittelija Jutta Kottonen 14 Suunnitteluavustaja Satu Kottonen 11 Liikennesuunnittelija Laura Leppänen 12 Kaavasuunnittelija Lasse Nurmi 02 Graafinen suunnittelija Antti Vaalikivi 08 Maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö 12 äitiysloma 20.5.2014 - 31.3.2015 14.4. - 28.5.2014, 2.6.2014 - 26.5.2015 4.3. - 31.7.2014 23. - 27.5.2014 Edunvalvonta ja yhteistyö Edunvalvontajohtaja Tietopalvelusihteeri Erityisasiantuntija Erikoissuunnittelija Työhön tutustumisjakso Tutkimusavustaja Kehittämispäällikkö Viestintävastaava Lauri Palmunen 87 Leena Karlström 74 Hannele Hartikainen 84 Veli-Matti Kauppinen 11 Mikko Koskinen Tiina Rantanen 81 Janne Virtanen 02 Jessica Ålgars-Åkerholm 08 1.8.2014 9. - 26.6.2014 Sivu 120 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 21 Aluekehittäminen Aluekehitysjohtaja Osastosihteeri Erikoissuunnittelija Saaristo- ja maaseutuasiamies Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Saaristo- ja maaseutuasiamies Erikoissuunnittelija Erikoissuunnittelija Toimistovirkailija Taloustarkastaja Erikoissuunnittelija Tarja Nuotio 07 Kirsi Kanerva 82 Carola Gunell 99 Sami Heinonen 13 Esa Högblom 02 Veli-Matti Kauppinen 11 Mervi Kylmälä 03 Sonja Palhus 04 Tapio Penttilä 04 Petteri Partanen 96 Ville Roslakka 06 (50 %) Pasi Sirkiä 13 (50 %) Heli Tyyskänen 76 (50 %) Antti Vasanen 13 Central Baltic -ohjelmat Project Manager Ülari Alamets 13 Financial and Administrative Assistant Marika Bogel-Leino 11 Assistant/ Travel Manager Marika Bogel-Leino 11 Financial Manager Sanna Erkko 14 Project Coordinator Tiina Keinänen 08 Communication Officer Kersti Karu 14 Financial and Administrative Coordinator Marja Kuitunen 08 Financial officer Pia-Marja Kunnari 12 Assistant/ Travel Manager Pia-Marja Kunnari 15 Project Manager Pille Laaksonen Financial officer Ari Linna 12 Head of Managing Authority Liina Luup 13 Head of Managing Authority Merike Niitepõld 11 Project Manager Samu Numminen 14 Financial and Administrative Assistant Liisa Piipponen 10 Programme writer and budget planner Plesanova Aiga 13 Financial Controller Annika Põldma 12 Audit Authority Roberts Jansons 12 Toimistovirkailija Pasi Sirkiä 13 (50 %) Programme Manager Bo Storrank 08 IT-officer Veli-Pekka Suuronen (50 %) Communication Manager Linda Talve 08 vuorotteluvapaa 2.6.2014 - 26.5.2015 - 31.7.2014 vuorotteluvapaa 7.10.2013 - 30.9.2014, opintovapaa 1.10.2014 - 30.9.2016 eläkkeelle 1.2.2014 7.10.2013 - 30.9.2014 14.1.2013 - 31.12.2021 19.4.2011 - 31.12.2014, hoitovapaa 16.7.2013 - 14.1.2014, 1.1.2015 - 31.12.2021; äitiysloma 28.3.2014 - 10.2.2015, hoitovapaa 11.2. - 15.9.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 9.6.2014 - 31.12.2017 20.5.2013 - 19.9.2014 1.1. - 22.9.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 20.8.2012 - 31.12.2014 18.11.2013 - 31.12.2015 1.9.2013 - 31.12.2015 9.6.2014 - 31.12.2021 1.8.2013 - 17.1.2014, 26.3. - 31.12.2014 28.1.2013 - 30.6.2014 3.4.2012 - 31.12.2015 13.1.2012 - 31.12.2015 7.10.2013 - 30.9.2014 1.8.2008 - 30.6.2014 25.2.2014 - 31.12.2021 Sivu 121 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 22 Controller Financial officer Suvi Tanhuanpää 12. (40 %) Leena Telkkinen 11 Project Manager Ivo Volt 14 15.8.2013 – 31.12.2022 1.1.-31.12.2014, äitiysloma 1.10.2013 - 15.8.2014 9.6.2014 - 31.12.2021 Kansallisten ohjelmien hallinnointi EAKR -kilpailukyky ja työllisyysohjelma Erikoissuunnittelija Ville Roslakka 06 (50 %) Controller Suvi Tanhuanpää 12. (10 %) Taloustarkastaja Heli Tyyskänen 76 (50 %) 15.8.2013 – 31.12.2022 Hanketoiminta Varsinais-Suomen paikkatietokeskuksen kehittämishanke Lounaispaikka Paikkatietoyhteistyökoordinaattori Sanna Jokela 07 Projektityöntekijä Esa Halsti 13 (60 %) 1.10.2013 - 31.1.2014 Hankesuunnittelija Juha Pulmuranta 14 6.3. - 14.11.2014 Ohjelmistosuunnittelija / IT-officer Veli-Pekka Suuronen (50 %) 25.2.2014 - 31.12.2021 Lounais-Suomen aluetietopalvelun mallin luonti ja palvelukehitys Hankesuunnittelija Juha Pulmuranta 14 15.11. - 31.12.2014 6Aika Projektisuunnittelija Hankesuunnittelija Esa Halsti 13 Juha Pulmuranta 14 Maakuntamuseon inventointiportaali Projektisuunnittelija Esa Halsti 13 (60 %) Projektisuunnittelija Esa Halsti 13 1.1.2015 - 31.8.2016 1.1.2015 - 30.9.2016 1.2. - 30.4.2014 1.5. - 31.12.2014 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset kuntakaavoituksessa Projektityöntekijä Marie Nyman 1.5. - 30.6.2014, 1.8.-31.8.2014 Profiili Projektisuunnittelija Projektisuunnittelija Ilona Mäkinen 10 Heikki Juva 12 (40 %) 11.10.2010 - 10.1.2014 1.1. - 31.1.2014 Europe Direct EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg 02 (80 %) 1.1.2013 - 31.12.2016 Henkilön nimen perässä oleva numero viittaa työsuhteen alkamisvuoteen. Sivu 122 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 23 Liite 2: Henkilöstöasioita hoitavat yhteistoimintaryhmät Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea kokouksia 5 kpl Yhteistyökomitea toimii liitossa ”Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa” tarkoittamana yhteistoimintaelimenä ja käsittelee ko. lain mukaiset asiat. Yhteistyökomitea koostuu työantajan ja henkilöstön edustajista ja sen toimikausi on neljä vuotta. Maakuntahallitus nimeään omat edustajansa yhteistyökomiteaan ja Varsinais-Suomen liitossa toimivat työntekijäjärjestöt nimeävät omat edustajansa jäsenmäärien mukaisessa suhteessa, kuitenkin vähintään yksi edustaja työntekijäjärjestöä kohti. Yhteistyökomiteassa tulee olla edustettuna edustaja molemmista työehtosopimuksista. Yhteistyökomitean puheenjohtajaksi valitaan vuorotellen työnantajan ja henkilöstön edustaja, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyökomitea antaa lausunnon talousarviosta ja taloussuunnitelmasta ennen kuin se viedään maakuntahallituksen päätettäväksi. Jäsen Varajäsen Juvonen Timo Kauppinen Veli-Matti Gunell Carola Kanerva Kirsi Karlström Leena Talve Linda Nurmi Lasse Pekonen Elena Tyyskänen Heli Kottonen Satu Työnantajan edustajat: Varsinainen jäsen Kurvinen Jani Koskinen Talvikki, pj. Varajäsen Kiviranta Esko Lehtinen Riitta Karttunen Marja, siht. Varsinais-Suomen liiton työsuojelutoimikunta kokouksia 1 kpl Työsuojelun yhteistoiminnan järjestämisestä ja yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Työsuojelutoimikuntaan kuuluvat työnantajan nimeämät ja työntekijöiden valitsemat edustajat. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työnantajan edustajana työsuojelutoimikunnassa on työnantaja itse tai sellainen edustaja, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työsuojelutoimikunnan sijasta voidaan sopia sitä korvaavasta yhteistoimintajärjestelystä. Jäsen Roto Markku, pj. Gunell Carola Kuitunen Marja Roslakka Ville Karttunen Marja, siht. Sivu 123 § 10, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Henkilöstökertomus 2014 24 Henkilöstöryhmä Henkilöstöryhmän jäseninä ovat ammattijärjestöjen (JUKO, JYTY ja JHL) luottamusmiehet , esittelijänä hallintojohtaja ja sihteerinä hallintosihteeri. Henkilöstöryhmässä voidaan nopealla aikataululla ottaa käsittelyyn kaikki liiton toimintaan liittyvät asiat. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran kuukaudessa. Ryhmä on epävirallinen ja sen tehtävänä on informoida muuta henkilöstöä käsittelyyn tulevista asioista sekä valmistella asioita yhteistyökomitealle ja työsuojelutoimikunnalle. Roto Markku, pj. Kanerva Kirsi (JHL) Karlström Leena (JYTY) Kauppinen Veli-Matti (JUKO) Nurmi Lasse (JUKO) Talve Linda (JUKO) Karttunen Marja, sihteeri Sivu 124 § 11, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 72/2015 Sivu 126 MAAKUNTAHALLITUSTEN PUHEENJOHTAJIEN MATKA VIROON JA LATVIAAN 23. - 25.9.2015 Asia Maakuntahallitusten puheenjohtajakokous päätti 14.1.2015 kokouksessaan Viroon ja Latviaan suuntatuvasta opintomatkasta. Matkan ajankohdaksi sovittiin ke 23.9.- pe 25.9.2015. Matka on tarkoitettu pelkästään hallitusten puheenjohtajille (1 / liitto) tai heidän estyneenä ollessaan kunkin sijaiselle. Valmistelija KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää osallistumisesta maakuntahallitusten puheenjohtajien matkalle Viroon ja Latviaan 23. - 25.9.2015. Päätös Lisätietoja johdon assistentti Minna Lempinen p. 0400 157 520, [email protected] § 12, MH 23.3.2015 10:00 EDUNV: 7/2015 Sivu 127 MAAKUNTAHALLITUKSEN NEUVOTTELU- JA TUTUSTUMISMATKA AHVENANMAALLE JA RUOTSIIN 30.9. 2.10.2015 Asia Maakuntahallituksen neuvottelu- ja tutustumismatkan kohteeksi on valmisteltu vierailua Maarianhaminaan ja Tukholmaan. Matkan ajankohta on 30.9. - 2.10.2015 (lähtö keskiviikkona 30.9. aamulaivalla Maarianhaminaan, lähtö torstaina 1.10. laivalla Tukholmaan, josta paluulento perjantaina 2.10.2015 Turkuun). Matkan aikana tutustutaan mm. aluehallintoviranomaisiin, teemoina mm. aluesuunnittelu ja sosiaali- ja terveysasioiden maakunnallinen organisointi. Ohjelma suunnitellaan yhteistyössä Suomen Tukholman suurlähetystön kanssa. Matkaohjelma tarkentuu kevään aikana. Valmistelija TN/SP/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää tehdä neuvottelu- ja tutustumismatkan Ahvenanmaalle ja Ruotsiin 30.9. - 2.10.2015. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, 040 534 3865; [email protected] § 13, MH 23.3.2015 10:00 ALUEK: 31/2015 Sivu 128 CPMR:N BALTIC SEA COMMISSION YLEISKOKOUS 7.5.2014, VAASA Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liiton CPMR:n Baltic Sea Commission pitää tänä vuonna yleiskokouksensa Vaasassa 7.5.2014. Varsinais-Suomen liitto on järjestön jäsen. Kokouksen teemat keskittyvät yleisten asioiden ohella ajankohtaisiin teemoihin Itämeren alueella. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n Baltic Sea Commissionin yleiskokoukseen 7.5.2014. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3862, [email protected] § 14, MH 23.3.2015 10:00 ALUEK: 33/2015 Sivu 129 CPMR:N MERIASIOIDEN KOKOUS 21. - 22.9.2015 BRYSSELISSÄ Asia Euroopan perifeeristen merellisten alueiden liitto (CPMR) järjestää Brysselissä 21.-22.4.2015 merellisiin asioihin keskittyvän temaattisen kokouksen. Tiistaina 21.4. teemana on meriteollisuustoimialaan liittyvä kokous ja tapaaminen Euroopan parlamentin jäsenten kanssa liittyen merisektorin erityiskysymyksiin. Keskiviikkona järjestetään erilliset kokoukset merellisestä bioteknologiasta, kalastuksesta ja vesiviljelystä, merialueiden suunnittelusta sekä matkailusta. CPMR:n edustaja on toivonut, että Varsinais-Suomen liitosta yksi luottamushenkilö voisi osallistua erityisesti MEP-tapaamiseen ja kokoukseen. Valmistelija TN/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää edustuksestaan CPMR:n meriteemaan liittyvään kokoukseen ja MEPtapaamiseen Brysselissä 21.-22.4.2015. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3862, [email protected] § 15, MH 23.3.2015 10:00 HALL: 65/2014 Sivu 130 EUROPEAN MARITIME DAY, ATEENA 28. - 29.5.2014 Asia Euroopan Komissio järjestää vuosittain European Maritime Dayn, joka tänä vuonna järjestetään Ateenassa, Kreikassa 28. – 29.5.2015. Ohjelma koostuu asiantuntijoiden puheenvuoroista, paneeleista ja hanke-esittelyistä. Euroopan Meripäivät järjestetään Turussa vuonna 2016. Valmistelija TN/SP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää mahdollisen edustajan osallistumisesta European Maritime Day tapahtumaan Ateenassa, Kreikassa 28. – 29.5.2015. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Sonja Palhus, p. 040 534 3862, [email protected] § 16, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 131 EAKR-OHJELMAN (2007- 2013) HANKKEET, MYÖNTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 23.2.2015 §7 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu EAKR-ohjelmaa 2007- 2013 koskevia hakemuksia (oheismateriaalina): 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 23/2012, Invest in Salo 2 (JATKOHANKE) (hakija: Salon kaupunki) Hankkeen kuvaus: Jatkohankkeen toimenpiteinä 2015 on kansainvälistyminen ja markkinointimateriaalin monipuolistaminen mm. kokoamalla salolaista elinkeinoelämää esittelevä showroomkonsepti. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2012–30.6.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Lähestyttävä Itämeren portti – saavutettavuus. Perustelut päätösesitykselle: Hanke on edennyt suunnitellusti, lisätoimenpiteet ovat perusteltuja. 19/2015, Living Lab Laser (hakija: Ukipolis Oy) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa kartoitetaan teollisuuden, erityisesti PK- yrityksistä potentiaalisia tuotteita tai tuotantoa robotiikan, automatisoinnin, laser-ja/tai hybridihitsauksen kehittämiskohteeksi. Hankkeen aikana kokeillaan kehittämispolkua ja jatkokehitetään sitä saadun palautteen ja kokemuksen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on lisätä uusien teknologioiden tietämystä yrityksissä ja oppilaitoksissa. Hankkeen toteutusaika on 2.2.2015–30.6.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot. Perustelut päätösesitykselle: Idea on hyvä ja hanke tukee hyvin alueen elinkeinoelämää. 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 27/2015, Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus (hakija: Pyhäjärvi-instituutti) Hankkeen kuvaus: Hankkeessa selvitetään Yläneenjoen valuma-alueella kunnostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden tila ja vaikuttavuus, käydään läpi altaiden, kosteikkojen ja suodattimien kunto. Arvioidaan altaisiin ja kosteikkoihin kertyneen aineksen määrä, tehdään arviot kunnostustarpeesta ja toteutetaan tarvittaessa pienimuotoisia kunnostuksia. Hankkeessa seurataan toimenpiteiden toimivuutta ja ojavesistöjä vesinäytteiden ja automaattisten vedenlaatumittareiden avulla. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015–30.6.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt – vastuullisuus. Perustelut päätösesitykselle: Hankkeessa on selkeät ja konkreettiset, mitattavat toimenpiteet. 29/2015, Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2 (JATKOHANKE) (hakija: Kemiönsaaren kunta) Hankkeen kuvaus: Projektets målsättning förbättrar områdets tillgänglighet i och med förstärknin av elnätet samt stöder kraftigt utvecklingen av Cleantech-branschen. Elförsörjning är bland de viktigaste infrastrukturerna för industriell verksamhet. Energieffektivitet hämtar också med sig lösningar som kommer att skapa en marknad inom Cleantech-branschen. Målet är att projektet har en starkt sysselsättande verkan på lång sikt. Projektet marknadsför miljövänliga energilösningar och jobbar aktivt med attitydarbete för en bättre och hållbarare miljö. Projektet används också starkt i § 16, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 132 kommunens marknadsföring av Kimitoön som Finlands Gröna Ö. Hankkeen toteutusaika on 13.2.2015–30.06.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Innovoivaa edelläkävijyyttä – resurssiviisaus. Perustelut päätösesitykselle: Luonteva jatko hyvin edenneelle hankkeelle, esitetyt toimenpiteet täydentävät hyvin edellisessä ÄRM -hankkeessa toteutettuja toimenpiteitä. 4 Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 25/2015, Bisnestä elokuvista (hakija: Turun Seudun Kehittämiskeskus) Hankkeen kuvaus: Projektin aikana kasvatetaan Länsi-Suomen elokuvakomission yhteyteen muodostettua yritysverkostoa laajemmaksi ja monipuolisemmaksi kartoittamalla ja kontaktoimalla yrityksiä. Alueen yrityksiä tiedotetaan laajasti elokuvayhteistyön mahdollisuuksista ja eduista sopivin keinoin ja kanavissa viestintäasiantuntijan avulla. Projektissa myös kasvatetaan yritysten osaamista yhteistyöstä ja siitä hyötymisestä järjestämällä niille koulutustilaisuuksia ja asiantuntijasparrausta ja tarjoamalla konkreettisia mahdollisuuksia tarjoutua ja lähteä av-tuotannon kumppaniksi. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015–30.6.2015. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot. Perustelut päätösesitykselle: Kannatettava hanke, joka tukee hyvin alueen elinkeinoelämää ja verkottaa elokuvaproduktiolle palveluja tarjoavia yrityksiä. Hankkeet on käsitelty Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.2.2015. Valmistelija TN/VR/kk Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää maakuntahallitukselle, että Salon kaupungille myönnetään projektille ”Invest in Salo 2” (23/2012) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (35 543 euroa), kuitenkin enintään 24 880 euroa. Ukipolis Oy:lle myönnetään projektille ”Living Lab Laser” (19/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (40 000 euroa), kuitenkin enintään 28 000 euroa. Pyhäjärvi-instituutille myönnetään projektille ”Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus” (27/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (55 350 euroa), kuitenkin enintään 38 745 euroa. Kemiönsaaren kunnalle myönnetään projektille ”Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2” (29/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (29 800 euroa), kuitenkin enintään 20 860 euroa. Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille ”Bisnestä elokuvista” (25/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (48 700 euroa), kuitenkin enintään 34 090 euroa. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. __________ Maakuntahallitus 23.3.2015 § 16, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 133 Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että Salon kaupungille myönnetään projektille ”Invest in Salo 2” (23/2012) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (35 543 euroa), kuitenkin enintään 24 880 euroa. Ukipolis Oy:lle myönnetään projektille ”Living Lab Laser” (19/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (40 000 euroa), kuitenkin enintään 28 000 euroa. Pyhäjärvi-instituutille myönnetään projektille ”Kunnostettujen vesiensuojelutoimien nykytila, kunnostustarve ja vaikuttavuus” (27/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (55 350 euroa), kuitenkin enintään 38 745 euroa. Kemiönsaaren kunnalle myönnetään projektille ”Smarta Kimitoön -Älykäs Kemiönsaari 2” (29/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (29 800 euroa), kuitenkin enintään 20 860 euroa. Turun Seudun Kehittämiskeskukselle myönnetään projektille ”Bisnestä elokuvista” (25/2015) Rakennerahastot (yhdistetty) -rahaa 70 % hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista (48 700 euroa), kuitenkin enintään 34 090 euroa. Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Ville Roslakka p. 050 592 0404, [email protected] § 17, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 134 MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA, KIELTEISET PÄÄTÖKSET Hankerahoitusjaosto 23.2.2015 §6 Asia Varsinais-Suomen liittoon on saatu seuraava maakunnan kehittämisrahahakemus (oheismateriaali): Maakuntaohjelma Arvokärki Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot. 24/2015 Sanataide tutuksi voimavaraksi – kumppanuushanke Varsinais-Suomessa (Hakija Kirjan talo – Bokens hus ry) Hankekuvaus: Hankkeella pyritään nostamaa Varsinais-Suomi sanataiteen mallimaakunnaksi. Hanke painottaa ja tukeutuu yhteistyöhön sekä aktivoi kumppanuudet, jotta Varsinais-Suomi nousisi kirjallisuuden, sanataiteen, tarinoiden ja digitaalisen tarinankerronnan teräväksi kärjeksi. Tavoitteena on koko Varsinais-Suomen kattava sanataideosaajista ja -palveluista muodostuva sanataideverkko. Hankkeen tuloksena syntyy koko Varsinais-Suomen alueen kattava sanataideverkosto, jossa osaaminen kiertää maakuntaa luoden paikalliset taitokeskittymät tulevaisuuden töitä varten. Kirjan talo vahvistaa rooliaan sanataiteen instituuttina maakunnassa sekä Kirjan talo ja Turun sanataideyhdistys voivat sanataiteen osalta viedä päätökseen Varsinais-Suomen kirjallisuusstrategiaan Yhdessä kirjoitetut tulevaisuudet kirjatut tavoitteet. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot. Hankkeen toteutusaika on 1.8.2015 – 31.5.2016. 26/2015 Scene – elokuvaa kaikille (Hakija Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus) Hankekuvaus: Elokuvakomission tarkoituksena on entisestään nostaa Turun imagoa elokuvakaupunkina ja tehdä samalla Turusta merkittävä pohjoismainen av-alan keskittymä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Turun kaupunki, Turun Ammattikorkeakoulu Oy sekä Linnateatteri ry perustivat viime vuonna Elokuvakaupunki Turku -kannatusyhdistyksen, joka kantaa julkisuudessa nimeä Scene. Scene -elokuvaa kaikille -hankkeen avulla yhdistys lanseerataan ja sen toiminnasta tiedotetaan. Yhdistyksen tavoitteena on tuoda lisää elokuvakulttuuria ja elokuvaelämyksiä varsinaissuomalaisille kuntalaisille mm. tapahtumien avulla. Hankkeen toimenpiteisiin kuuluu keskeisesti Scenestä ja sen toiminnasta tiedottaminen ja jäsenien hankinta asiantuntijoiden avustuksella. Yhdistyksen onnistuneen tiedotuksen ja tapahtumien myötä kuntalaiset pääsevät osalliseksi paikalliseen elokuvatoimintaan ja Turun ja Varsinais-Suomen maine elokuvakaupunkina ja -alueena vahvistuu. Yhteys maakuntaohjelmaan: Hanke kytkeytyy arvokärkeen Yhdessä rajat ylittäen – yhteistyötaidot. Hankkeen toteutusaika on 1.2.2015 – 31.12.2015. Hankkeet 24/2015 ja 26/2015 on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä 13.2.2015 Valmistelija TN/PP/kk Ehdotus Hankerahoitusjaosto päättää esittää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: § 17, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 135 24/2015 Sanataide tutuksi voimavaraksi – kumppanuushanke Varsinais-Suomessa (Hakija Kirjan talo – Bokens hus ry) 26/2015 Scene – elokuvaa kaikille (Hakija Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. ___________ Maakuntahallitus 23.3.2015 Hankerahoitusjaoston pöytäkirja oheismateriaaleineen on nähtävänä kokouksessa sekä liiton nettisivuilla www.varsinais-suomi.fi. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, ettei seuraaville hankkeille myönnetä maakunnan kehittämisrahaa: 24/2015 Sanataide tutuksi voimavaraksi – kumppanuushanke Varsinais-Suomessa (Hakija Kirjan talo – Bokens hus ry) 26/2015 Scene – elokuvaa kaikille (Hakija Turun kaupunki / Turun seudun kehittämiskeskus) Maakuntahallitus päättää, että asian kiireellisyyden takia pöytäkirja tarkastetaan tämän asiakohdan osalta kokouksessa. Päätös Lisätietoja erikoissuunnittelija Petteri Partanen, p. 040 7760 630 [email protected] § 18, MH 23.3.2015 10:00 EDUNV: 5/2015 Sivu 136 MAAKUNNALLINEN EUROOPPA-PÄIVÄN VASTAANOTTO Asia Suomi on ollut 20 vuotta Euroopan unionin jäsen. Varsinais-Suomen liitto on järjestänyt vuodesta 1997 lähtien Eurooppa-päivän vastaanoton ja paikka on vuosittain vaihdellut. Toukokuun 9. päivä on tänä vuonna lauantai. Juhlapaikaksi on varattu Uittamon paviljonki Turussa. Puhujaksi on lupautunut ministeri Pertti Paasio. Valmistelija LP/lk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää järjestää Eurooppa-päivän vastaanoton yhteistyökumppaneille lauantaiiltana 9. toukokuuta 2015 Uittamon paviljongilla Turussa. Päätös Lisätietoja edunvalvontajohtaja Lauri Palmunen, puh. 0400864 604, [email protected] § 19, MH 23.3.2015 10:00 ALUEK: 23/2015 Sivu 137 LAUSUNTO ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (1393/2014) MUUTTAMISESTA Asia Työ- ja elinkeinoministeriö on 4.3.2015 päivätyllä kirjeellään pyytänyt lausuntoa ELY-keskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1392/2014) muuttamisesta (oheismateriaali). Maakuntahallitus on lausunut kyseisestä asetusmuutoksesta edellisen kerran helmikuussa 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt uutta lausuntoa, koska pykälien 5, 8, 12 ja 17 muuttamista koskeva esitys ei keskeneräisenä ehtinyt samalle lausuntokierrokselle edellisellä kerralla lausuttavana olleen ohjausjärjestelmäuudistuksen kanssa. Asetusmuutosluonnos sisältää myös 20.2.015 päättyneellä lausuntokierroksella olleet ELY-keskusten ohjausjärjestelmän uudistamista koskevat pykälät 19 ja 20, joita on muutettu edellisen lausuntokierroksen perusteella. Tällä lausuntokierroksella ei pyydetä enää lausuntoa ohjausjärjestelmästä. Nyt lausuttavana olevien pykälien muuttamisella toteutettaisiin maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintojen ja sopimuksenaikaisen toiminnan keskittäminen neljään ELY-keskukseen, jotka ovat Varsinais-Suomen, KaakkoisSuomen, Keski-Suomen ja Lapin ELY-keskukset. Valmistelija TN/LL/hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa seuraavan lausunnon: Nyt lausuttavana oleva luonnos valtioneuvoston asetusmuutokseksi koskien ELY-keskuksia (1392/2014) on Varsinais-Suomen kannalta myönteinen. Asetusluonnoksen mukaan VarsinaisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa jatkossa oman toimialueensa lisäksi Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Varsinais-Suomen liitto pitää asetusmuutosta oikeansuuntaisena ja kannatettavana, mutta korostaa että ko. ELY-keskusten resursoinnin tulee vastata lisääntynyttä tehtäväkenttää. Liitolla ei ole muuta huomautettavaa asetusluonnoksesta. Lausunto lähetetään: [email protected], [email protected] Päätös Lisätietoja liikennesuunnittelija Laura Leppänen, p. 040 767 4364, [email protected] § 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2015 ————— Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen (1392/2014) 7 § 2 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 momentin 4 kohta sekä muutetaan 5, 8, 12, 17, 19 ja 20 § seuraavasti: § Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueella seuraavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät: 1) yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 320/2006 6 artiklassa ja maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (632/2007) tarkoitetut sokerin monipuolistamistukeen liittyvät tehtävät; 2) Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 76 80 artikloissa tarkoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi myönnettävien tukien myöntämiseen, maksamiseen, seurantaan, valvontaan ja takaisinperintään liittyvät tehtävät; 3) Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetun lain (1093/ 2014) 4 §:n 2 momentin nojalla elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukselle siirretyt tehtävät; 4) laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2874/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaiset saalistodistusten varmentamiseen ja tarkastamiseen liittyvät tehtävät; 5) maantielaissa (503/2005) tarkoitetut maantielauttaliikenteen hankintaan ja palvelutason määrittelyyn liittyvät tehtävät; 6) saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981) tarkoitetut saariston yhteysalusliikenteen hankintaan ja avustuksiin sekä palvelutason määrittelyyn liittyvät tehtävät; 7) tieliikennelaissa (267/1981) tarkoitetut lauttojen ja yhteysalusten etuajo-oikeuteen liittyvät tehtävät; 8) luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetut 40 §:n, 45 §:n ja 49 §:n 4 momentin mukaiset lajisuojelua koskevat lupatehtävät sekä 49 §:n 3 momentin mukaiset lintuja koskevat lupatehtävät. Sivu 137 § 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla kalastuslaissa (286/1982), Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa (1139/1994), Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annetussa laissa (1447/2006), Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa, merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetussa laissa (690/2010), yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa (1188/2014), yhteisaluelaissa (758/1989), vesilaissa (587/2011), vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (1299/2004) ja ympäristönsuojelulaissa (86/2000) säädetyt kalatalouteen ja yleisen kalatalousedun valvontaan liittyvät tehtävät. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Satakunnan, Hämeen, Pirkanmaan Keski-Suomen ja EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla tulvariskien hallinnasta annetussa laissa (620/2010) tarkoitetut Kokemäenjoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan yhteensovittamiseen liittyvät tehtävät. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pirkanmaan ja EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät. § Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueella seuraavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät: 1) maantielaissa tarkoitetut tienvarsiteknologiaan liittyvät valmistelu-, suunnittelu- ja valvontatehtävät sekä näihin liittyviä puiteja huoltosopimuksia koskevat asiat; 2) ympäristönsuojelulain täytäntöönpanoon liittyvät metsäteollisuuden ja siihen liittyvän kemian teollisuuden ympäristökysymysten asiantuntijatehtävät. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan, Hämeen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla tulvariskien hallinnasta annetussa laissa tarkoitetut Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueiden tulvariskien hallinnan yhteensovittamiseen liittyvät tehtävät sekä valtiolle vesilain (587/2011) mukaisen säännöstelyluvan haltijana kuuluvat tehtävät Päijänteen ja sen alapuolisen Kymijoen vesistöalueen osalta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen ja Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetut maanrakennus- ja kuljetusalan koulutushankinnat. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Uudenmaan elinkeino-, Sivu 138 § 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa Suomen ja Venäjän väliseen rajavesistöjä koskevan sopimukseen (SopS 26/1965) sekä Suomen ja Venäjän väliseen Saimaan ja Vuoksen juoksutussääntöä koskevaan sopimukseen (SopS 91/1991) liittyvät toimeenpanotehtävät. 12 § Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla ympäristökasvatusta tukevat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat yhteensovittamis- ja asiantuntijatehtävät siten kuin ympäristöministeriö tarkemmin määrää. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa, seuraavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät: 1) alueiden kehittämisestä annetussa laissa, rakennerahastolaissa sekä alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa säädetyt välittävän toimielimen tehtävät; sekä 2) yritystoiminnan tukemisesta annetussa laissa ja valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetuissa laeissa tarkoitetut tehtävät, lukuun ottamatta edellä 7 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja avustuksia keksintöasioissa; 3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 8 luvun 5 §:ssä tarkoitetut yritystoiminnan kehittämispalvelutehtävät. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. 17 § Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialue eräissä tehtävissä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla seuraavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät: 1) maantielaissa tarkoitetut tien kunnossapitoon liittyvät vahingonkorvausasiat lukuun ottamatta valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetussa laissa (978/2014) tarkoitettuja vahingonkorvausasioita; 2) ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa (828/2008) tarkoitetut omistajatietojen selvittämistä sekä siirto- ja korvauspäätöksiä koskevat tehtävät maanteille jätettyjen ajoneuvojen osalta; 3) arktisten alueiden ympäristöyhteistyön yhteensovittamistehtävät siten kuin ympäristöministeriö tarkemmin määrää; 4) Etelämantereen ympäristönsuojelusta annetun lain (28/1998) mukaiset lupa- ja valvontatehtävät. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla kalastuslaissa, Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa, Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista annetussa laissa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa, merellä toimivien kalastus- ja vesiviljelyalusten rekisteröinnistä annetussa laissa, yhteisen kalastuspolitiikan seuraamusjärjestelmästä ja valvonnasta annetussa laissa, yhteisaluelaissa, vesilaissa, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa ja ympäristönsuojelulaissa säädetyt kalatalou- Sivu 139 § 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 teen ja yleisen kalatalousedun valvontaan liittyvät tehtävät. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella maanteiden kunnossapidon ja rakentamisen hankintaan sekä sopimuskauden aikaiseen toimintaan liittyvät, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät lukuun ottamatta liikennevirastosta annetun lain (862/2009) mukaan Liikennevirastolle kuuluvia tehtäviä. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Suomen, Norjan ja Venäjän välillä Inarijärven säännöstelemisestä Kaitakosken voimalaitoksen ja padon avulla tehtyyn sopimukseen (SopS 39/1959) sekä Suomen ja Norjan välillä Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehtyyn sopimukseen (SopS 94/1989) sekä Suomen ja Ruotsin välillä tehtyyn rajajokisopimukseen (SopS 91/2010) liittyvät toimeenpanotehtävät. 19 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen sisältö ja menettelytavat Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen järjestämisestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten osalta ja siitä, että keskuksille laaditaan aluehallintovirastojen kanssa yhteinen strategiaasiakirja sekä keskuskohtaiset tulossopimukset. Strategia-asiakirjassa esitetään hallitusohjelmasta, hallituksen strategia-asiakirjasta, valtioneuvoston kehyspäätöksistä, valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä, maakuntaohjelmista, hallituksen politiikkaohjelmista, muista poikkihallinnollisista ohjelmista sekä lainsäädännöstä ja kansainvälisistä sopimuksista johdettavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja aluehallintovirastojen strategiset tavoitteet. Tulossopimus laaditaan kullekin elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle hallituskaudeksi, ja sitä tarkistetaan vuosittain ottaen huomioon valtiontalouden kehykset ja talousarvio. Tulossopimus perustuu strategiaasiakirjassa asetettuihin yleisiin tavoitteisiin ja päämääriin sekä alueen maakuntaohjelmiin ja niiden toimeenpanosuunnitelmiin. Tulossopimuksessa määritellään keskukselle keskeiset toimintalinjat, tulostavoitteet ja yhteistyökysymykset sekä määrärahapuitteet vastuualueittain ja yksiköittäin. Erityisestä syystä tulossopimuksessa voi olla hallinnonalakohtaisia tavoitteita sisältävä erillinen osuus. 20 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten johtoryhmä ja valmisteluryhmät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten strategisen suunnittelun ja tulosohjauksen toteuttamiseksi työ- ja elinkeinoministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten johtoryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtoryhmän tehtävänä on käsitellä keskusten strategia-asiakirja, keskusten kanssa käytävien tulosneuvottelujen pohjaksi laaditut tulossopimukset, keskuksia koskeva kehysja talousarvioesitys, sekä muut strategiset linjaukset, laajat kehittämishankkeet ja valtioneuvoston ja ministeriryhmien käsiteltävät asiakirjat. Johtoryhmässä ovat edustettuina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 8 §:ssä säädetyt ministeriöt tai keskushallinnon virasto, jolle ministeriö on antanut edustamisen tehtäväksi, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille asetetaan yksi yhteinen edustaja, joka edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan asettaa vuodeksi kerrallaan. Johtoryhmässä käsiteltävät asiat valmistellaan ja yhteen sovitetaan työ- ja elinkeinoministeriön asettamissa valmisteluryhmissä. Valmisteluryhmissä ovat edustettuina elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun lain 8 §:ssä säädetyt ministeriöt ja siinä tarkoitetut keskushallinnon virastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstöä edustavat järjestöt. Henkilöstöä edustavilla järjestöillä voi olla kussakin valmisteluryhmässä yksi tai useampi yhteinen edustaja. ——— Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2015. Kuitenkin asetuksen 7 §:n 2 momentti, 10 §:n 1 momentti ja 15 §:n 2 Sivu 140 § 19, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Oheismateriaali, aluek232015 momentin 4 kohta kumotaan ja 5, 8, 12, 17 § tulevat voimaan vasta 1 tammikuuta 2016. Helsingissä xx päivänä xxxkuuta 2015 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori Neuvotteleva virkamies Elina Isoksela Sivu 141 § 20, MH 23.3.2015 10:00 MAANK: 47/2015 Sivu 143 VARSINAIS-SUOMEN LUONNONVARAFOORUMITYÖN KÄYNNISTÄMINEN Asia Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön tavoitteena on toteuttaa keskeisiä luonnonvara- ja kiertotalousteemaan kohdistuvia selvitystöitä ja yhteistyötoimia eri toimijoiden kanssa maakunnan alueella. Vuoden 2015 toiminnan tavoitteena on mm. ylijäämämaamassojen ja uusiomaa-ainesten käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöhankkeen käynnistäminen yhteistyössä alueen kuntien ja yritysten kanssa. Kiertotalouden tavoitteiden toteuttamisen keskeisenä toimena on Kiertotalouden Life IP valmistelu ja käynnistys. Luonnonvarafoorumin puitteissa edistetään luonnonvarastrategian laadintaa yhteistyössä eri toimijoiden ja aluetietopalvelun kanssa. Varsinais-Suomen liiton osuudeksi luonnonvarafoorumityön vuoden 2015 kustannuksista on esitetty 4 000 euroa. Muut rahoittajatahot ovat tällä hetkellä: kunnat (Raisio, Salo ja Turku) sekä yrityksistä Fortum ja Nordkalk. Valmistelija HS/AK/hm Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää - osallistua Varsinais-Suomen luonnonvarafoorumityön vuoden 2015 kustannuksiin enintään 4 000 eurolla (alv 0 %). - perustaa hankkeelle liiton kirjanpitoon omakatteinen kustannuspaikkaa. - valtuuttaa maakuntajohtajan tekemään hankkeen edellyttämät sopimukset. - nimetä suunnittelujohtaja Heikki Saarennon hankkeen tilivelvolliseksi. Päätös Lisätietoja luonnonvarasuunnittelija Aleksis Klap, 040 721 3137, [email protected] § 21, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 144 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Asia Viranhaltijat ovat tehneet hallintosäännön ja päätösvallan delegointien perusteella seuraavat toimeenpanopäätökset: Maakuntajohtajan päätökset: - hankepäätökset A § 3 - muut B § 59 - kokemuslisät F § 3-4 Hallintojohtajan päätökset: - projektien maksatushakemusten maksuunpano K § 5-12 Valmistelija MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat tiedoksi eikä käytä otto-oikeuttaan. Päätös Lisätietoja hallintosihteeri Marja Karttunen p. 040 720 3061, [email protected] § 22, MH 23.3.2015 10:00 Sivu 145 TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT .1 JUKON PÄÄLUOTTAMUSMIES Asia Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ilmoitti kirjeellään 5.3.2015, että luottamusmiessopimuksen mukaiseksi JUKOn pääluottamusmieheksi on ajalle 1.8.2015 – 31.7.2018 valittu Veli-Matti Kauppinen ja varapääluottamusmieheksi Lasse Nurmi. Luottamusmieheksi on valittu Linda Talve. .2 MATKARAPORTIT Esa Högblom Smart Specialisation Strategy: New approaches for Partnerships among Education, Research and Industry in Regions 12.-13.2.2015 Riika, Latvia Petteri Partanen Towards Blue Growth in the Baltic Sea Region 24.-26.2.2015 Bryssel, Belgia Aleksis Klap Realizing the Bioeconomy in the Baltic Sea Region - Workshop III 4.-5.3.2015 Varsova, Puola .3 MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU 25.3.2015 Maakuntahallituksen iltakoulu koskien Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaa pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00. Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee tiedoksi annettavat asiat tiedoksi. Päätös § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom Sivu 145 § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Hogblom Sivu 146 § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 147 § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Klap Sivu 148 § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 149 § 22, MH 23.3.2015 10:00 / Pykälän liite: Matkaraportti_Partanen Sivu 150 § 23, MH 23.3.2015 10:00 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös Sivu 152
© Copyright 2024