Valtakunnallinen kansanterveystyön johtajaverkosto
6.2.2015
Sosiaali- ja terveysvaliokunta
Eduskunta
Viite:
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö
HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI (HE 324/2014 vp)
LAUSUNTO
Valtakunnallinen kansanterveystyön johtajaverkosto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä. Valtakunnallinen kansanterveystyön johtajaverkoston mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiesityksessä keskeiset tavoitteet ovat oikeita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistukselle,
joka tähtää kohti toimivaa, asiakaslähtöistä ja kustannustehokasta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta. Kansanterveystyön johtajaverkoston mielestä
koko uudistuksen merkittävin tavoite on mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa kokonaisuuksien optimointi ja asiakkuuksien johtaminen. Kokonaisuuksien
optimoimiseksi lakiehdotuksen peruslähtökohta vahvemmista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjätahoista on välttämätön.
Vaaka- ja pystysuoran integraation toimeenpanossa perusterveydenhuoltoa ja
erikoissairaanhoitoa on lähennettävä ja samalla huolehdittava siitä, että sosiaalipalvelujen osaaminen kootaan ja kohdistetaan asukaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi.
Niiden on täytettävä sekä kuntalaisten tarpeet että heidän moninaiset odotuksensa. He ratkaisevat valinnoillaan uudistusten menestymisen. Palvelutuotteet ja ratkaisut ovat heidän näkökulmastaan osaamiseen ja alan osaajiin liittyviä voimavaroja, joita he käyttävät omissa arjen prosesseissaan, työssä, kotona, koulussa.
Monimutkaisten osaamispalvelujen kestävä tekninen (so. lääketieteellinen vaikuttavuus) ja toiminnallinen laatu (so. kokemukset arkivaikutuksista) ovat ratkaisevassa asemassa asukkaiden tulevissa valinnoissa.
Organisaatio- ja kuntien hallintorajat ylittävän integraation eteneminen riippuu
olennaisesti sen toteuttajasta, integraattorista. Siilomaisista johtamisrakenteista
on päästävä kohti asiakkuuksien ohjaamista, virtauksien johtamista. Itsestään ja
itsekseen integraatio ei etene, vaan siihen tarvitaan uusia tavoitteita, työnjakoa,
tulosmittareita ja valtaa niiden läpiviemiseen (ks. johtajaverkoston Sote-visio
12.9.2014).
Kansanterveystyön johtajaverkoston mielestä palvelut on järjestettävä asiakkaalle
saumattomana kokonaisuutena, minkä vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannossa on ensisijaisesti turvattava peruspalveluiden yhtenäisyys riittävine
lähipalveluineen ja lisäksi on pyrittävä määrätietoisesti vertikaaliseen peruspalveluiden ja erikoistason palveluiden integraatioon. Sosiaali- ja terveydenhuollon ko-
konaisuudistuksessa muodostuvien uusien yhtenäisten kehittämisrakenteiden on
tuettava tätä sosiaali- ja terveydenhuollon strategista ja tehokasta palvelujen tuotantoa. Sote-puitelaissa hahmoteltu uudistus koskettaa syvältä alan osaajien perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta Suomessa. Integraation onnistumisen näkökulmasta edessä on kaksi haastetta: on opeteltava pois ja riisuttava harteilta turha
työ ja samalla tehtävä tilaa uuden oppimiselle. Sote-uudistukset tarvitsevat toteutuakseen ymmärrysmassan kasvattamista niin palvelujen käyttäjä- kuin tuottajapuolellakin.
Terveydenhuollon tehtävä tulisi olla ihmisen arjessa pärjäämisen tukeminen. Palvelujen arvo ei enää synnykään perinteiseen tapaan siilomaisissa rakenteissa,
vaan palveluntuottajien ja niiden käyttäjien yhteisissä prosesseissa. Mitä lähempänä palvelut tuotetaan ihmisten arkea, sitä enemmän ne saavat aidon palvelun
leiman. Niiden käyttökelpoisuutta ja saumattomuutta edistävät myös uudet digitaaliset palvelut, jotka parhaiten voidaan liittää toisiinsa uusimuotoisista peruspalveluyksiköistä käsin. Koska erikoissairaanhoito on siiloutunut entistä kapeampiin
erikoisaloihin, on perusterveydenhuollon ensisijainen tehtävä toimia lähellä ihmisen arkea ja vastata ihmisen hoitamisesta kokonaisuutena. Tähän tarvitaan lääketieteellisen osaamisen lisäksi, moniammatillista ja monialaista osaamista, kykyä ja
mahdollisuuksia moniammatilliseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Jonkun on se
koottava ja kohdistettava tehokkaasti ja vaikuttavasti palvelutuotantoalueilla.
Peruspalvelut kytkevät terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tiiviisti hoitavaan ja
kuntouttavaan toimintaan. Pitämällä sairauksien hoito ja niiden ennaltaehkäisy
samoissa käsissä, voidaan vaikuttaa palveluiden kysyntään ja resurssien riittävyyteen tulevaisuudessa. Tulee myös huolehtia siitä, että kunnilla säilyvät ja niille
luodaan kannustimet ylläpitää ja edistää asukkaidensa terveitä elintapoja ja hyvinvointia.
Rahoituksen kokonaisuudistus ja monikanavaisen rahoitusmallin purkaminen on
sisällytettävä kokonaisuudistukseen, mikäli halutaan siirtyä kokonaisuuksien optimointiin ja asiakkuuksien johtamiseen, saada kustannukset hallintaan sekä siirtää
voimavaroja perustasolle. Resurssien uudelleen suuntaamista tarvitaan tukemaan
palvelutarpeesta lähtevää ja peruspalveluja vahvistavaa palvelutuotantoa. Sotealueiden rahoittaessa palvelujen tuottamista rahoituksessa tulee ottaa huomioon
asiakkaiden prosessien kokonaisuuden hallinta. Kunnille tulee myös luoda kannustimet huolehtia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja osaamisen kehittämisestä. Työterveyshuollon ottaminen mukaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen kokonaisuuteen on välttämätöntä.
Kati Liukko
Valtakunnallisen kansanterveystyön johtajaverkoston puheenjohtaja
Tapani Hämäläinen
Valtakunnallisen kansanterveystyön johtajaverkoston sihteeri
Liite
Valtakunnallisen kansanterveystyön johtajaverkoston SOTE-visio / 12.9.2014