Kaavaselostus

FORSSAN KAUPUNKI
Maankäytön suunnittelu
LINIKKALA OSAYLEISKAAVA
OSAYLEISKAAVAN SELOSTUS 18.2.2015
1
LINIKKALA OSAYLEISKAAVA
ASEMAKAAVAN SELOSTUS
1.
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1Tunnistetiedot
Linikkalan osayleiskaavan selostus, joka koskee 18. päivänä helmi 2015 päivättyä
osayleiskaavakarttaa.
Osayleiskaava koskee:
Forssan kaupungin Linkikkalan (2.) kaupunginosan Linikkalan kaupunginosan korttelit
80, 82, 86 - 88 ja 1084, Haudankorvan kaupunginosan vesialuetta, Linikkalan kylän tilat
1:68, 1:83 ja 1:99 sekä Kuuston kylän tilat 3:52 ja 4:38.
1.2
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa avoimen valtakunnallisesti merkittävän peltomaiseman ja rakennetun alueen rajapinnassa.
2
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
Linikkalan osayleiskaava
Forssan keskustalla on vahva seudullinen merkitys laajan palvelutarjonnan alueena. Hämeenkadun varressa on erilaisia liikerakennuksia ja korjaamo sekä huoltamotoimintaa.
Yleiskaava on välttämätön kaupallisen keskustan kehittämiseksi. Keskustaan liittyvän
rakentamattoman alueen käyttöä tarkastellaan osayleiskaavassa uudelleen asuinrakentamisen laajenemisalueena. Rakennetun ja rakentamattoman alueen rajapinnassa
on voimassa asemakaava, jonka mukaan se ei ole rakentunut kuluneen 20-30 vuoden
aikana. Vanha sahatoiminta on poistunut Loimijoen rannasta. Alueen eteläpuolella on
tiilenpunaisia teollisuusrakennuksia rakennettuine puistoineen ja pohjoispuolella Kalliomäen työväen asuinalue. Osayleiskaava-alueen länsiosaan on rakennettu hypermarkettyyppinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö.
Alueella on vireillä Linikkala IIIC asemakaavahanke, jota varten on jo laadittu yleiskaavatasoiset selvitykset, joiden pohjalta yleiskaavaa viedään eteenpäin. Keskustaajaman
oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa osoitettu asuin- ja työpaikka-alueiden käyttöä
arvioidaan uudelleen.
Kaupungin tavoite on esitetty Forssan kuntastrategiassa, jonka mukaan vuonna 2017
Forssa on mm. asumiskaupunki, jossa on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö, monipuoliset asumisen vaihtoehdot ja elinvoimainen kaupunkikeskusta. ”Päätöksenteossa
otetaan huomioon asukasnäkökulman lisäksi paikkakunnan omaleimainen teollinen, sosiaalinen ja kulttuurinen perinne.” Kaavoituksen tavoitteena on keskustan vahvuuksien
ja houkuttelevuuden koheneminen.
3
1.4
Selostuksen sisällysluettelo
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1Tunnistetiedot
1.2
Kaava-alueen sijainti
1.3
Kaavan nimi ja tarkoitus
1.4
Selostuksen sisällysluettelo
1.5
Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1.6
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, tausta
selvityksistä ja lähdemateriaalista
2
2
2
3
4
5
2TIIVISTELMÄ
5
3LÄHTÖKOHDAT
6
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
2.2Osayleiskaava
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
3.1.2 Pellot ja rakennetun alueen raja
3.1.3 Rakennettu ympäristö
3.1.4Maanomistus
3.1.5Maaperä
3.1.6 Tärinä
3.1.7 Liikenne
3.1.8Melu
3.1.9 Pilaantuneiden maiden puhdistus
3.2
Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
5
5
5
6
6
6
12
19
20
21
22
30
32
32
32
4
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
37
5
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS
40
4.1
Osayleiskaavan suunnittelun tarve
4.2
Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1Osalliset
4.3.2Vireilletulo
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
4.3.4Viranomaisyhteistyö
4.3.5 Forssan Vesihuoltoliikelaitos ja Forssan Verkkopalvelut Oy
4.4
Osayleiskaavan tavoitteet
37
37
37
37
37
37
38
38
38
5.1
Kaavan rakenne
5.1.1Mitoitus
5.2Palvelut
5.3Aluevaraukset
5.3.1Korttelialueet
5.3.2 Suojaviheralueet ja viheralueet
5.3.3 Muut alueet
5.4
Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja luonnonympäristöön
5.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
5.4.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 5.4.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin
5.4.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
5.5
Ympäristön häirötekijät
6
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS
40
40
41
41
41
41
42
43
43
43
43
43
43
43
44
4
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista
1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2. Yleiskaavakartta
3. Yleiskaavamääräykset
4. Havainnekuva
5. Vastineet
1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista
Rakennettu Häme
Forssa Forssan kaupungin rakennusinventointi
Linikkalan maisemallinen selvitys, Sirkka Köykkä
Luontoselvitys, Elisa Tegel
2TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
- Vireilletulopäätös kaavaluonnos Kh§ 62 10.3.2008, kuulutus FL. 16.3.2008 Forssan
lehdessä ilmoitettiin Linikkalan osayleiskaavan vireilläolosta ja asetettiin nähtäväksi
osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
- 04.04.08 aloitusviranomaisneuvottelua
- Kaavaluonnos 11.3.2008 ympäristölautakunnassa 18.03.08
- Kaavaluonnos kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus päätti kh § 74 31.03.08 asettaa Linikkala osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 07. - 25.04.08
- 2. Kaavaluonnos ympäristölautakunnassa §38 07.06.11
- 2. Kaavaluonnos 30.5.2011 kaupunginhallituksessa §155 13.06.11 ja asettaa Linikkala
osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 20.6. - 8.8.11
- Kaavasta jätettiin yksi mielipide.
- Kaavaehdotus11.8.2014
- Yhdyskuntalautakunta 17.9.2014 § 59
- KH 29.9.2014 § 245
- Ehdotus nähtäville 6.10.-4.11.2014
- KH 23.2.2014 § 47 Vastineet
- Valtuusto § x
2.2Osayleiskaava
Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Osayleiskaava käsittää rakennettuja ja
uusia alueita. Rakennetun alueen asemakaavat; D7 27.10.1970 , H48 18.12.1995 ja
E82 23.10.1982
2.3
Osayleiskaavan toteuttaminen
Uudet kiinteistöt muodostetaan kun alueet on asemakaavoitettu.
5
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Suunnittelualue jakaantuu rakennettuun ja rakentamattomaan alueeseen. Laajat peltoalueet päättyvät alueella ja rakennettu kaupunkialue alkaa. Loimijoen eteläpuolella
oleva Kutomon alueen höyryvoima-asema on kaava-alueella.
3.1.2 Pellot ja rakennetun alueen raja
1660-70-luvun maakirjakarttojen mukaan kaava-alueelle sijoittuvat Linikkalan kylän vanhat peltoalueet. Kylä on ollut jo1500-luvun kyläluettelossa, joten pellot ovat olleet viljeltyjä todennäköisesti vähintään 500 vuotta. Pellot ovat vielä osin rakentamatta, vaikka ne
onkin kaavoitettu noin 20 vuotta sitten. Peltoalue on vielä suurimmaksi osaksi yhteydessä vanhaan Linikkalan kyläalueeseen.
1794-1805 Kuninkaankartastosta voi nähdä, että peltoalueet ovat laajentuneet Loimijoen rantaan Linikkalan, Lunttilan ja Haudankorvan kylissä. Puolet nykyisen avoimesta
maisema-alueesta on vähintäänkin nykyisen peltoalueen puolesta välistä avointa peltoa
Haudankorvan ja Linikkalan välisellä alueella.
Osin rakentamattomat 1500-1600 luvun peltoalueet.
6
1884-86 Senaatinkartassa Lunttilan ja Linikkalan pelto- ja niittyalueet ovat laajenneet
nykyiselle peltoalalle ja teollisuuteen avautuu pitkä näkymä. Maisemassa oleva avoin tila
on säilynyt miltei samanlaisena aina nykypäivään saakka. Vaikka alueelle rakennetaan
on tämä näkymä säilytettävä, joka tarkoittaa alueen käyttön sijoittamista olemassa olevan rakentamisen tuntumaan ja kiilamaisen näkymän avaamista teollisuuden suuntaan.
7
Rakennettu alue on kokonaisuudessa vahvasti muokattua. Varsinkin pienteollisuus- ja
palvelualueen ja Prisman alueet ovat miltei kokonaan asfaltoituja alueita. Asuinalueina
säilyneet tontit käsittävät vielä puutarha-alueita.
Rakentamaton alue on yhä viljelykäytössä ja laskee loivasti jokea kohti. Vanhimmat peltoalueet ovat 1660-70-luvun maakirjakartojen mukaan Linikkalan kylän vanhat pellot jotka ovat nyt rakennetun alueen rajapinnassa, lähellä aluetta, jossa on säilynyt omakotitaloja. Loput peltoalueesta on otettu käyttöön 1700-luvulla lukuun ottamatta Tammelantien
varteen jäänyttä saareketta, joka ei ollut vielä viljelykäytössä kuninkaankartan mukaan.
Alue on tullut viljelyyn 1800-luvulla. 1700-luvun saarekkeen rajapintaan sijoittuu Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan Linjapellon muinaisjäännös, joka on luokiteltu
kivikautiseksi asuinpaikaksi.
Suunnittelualueen eteläosa; Loimijoen ranta höyryvoimaloineen on Valtakunnallisesti
merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, joka on nimetty: Forssan teollisuusyhdyskunta.
Page 1 of 1
 Muinaisjäännösrekisteri





kiinteä muinaisjäännös
irtolöytö
mahdollinen muinaisjäännös
luonnonmuodostuma
muu kohde (ei muinaisjäännös)
ei määritelty
alakohde
alue
 Hoitorekisteri




piste
alue
 Rakennusperintörekisteri




piste
alue
 Valtakunnallisesti merkittävät rakenne




piste
viiva
alue
pohjakartta © Maanmittauslaitos
lupanro MML/VIR/MYY/258/08
Kunta:
Nimi:
Muinaisj.tyyppi:
Tyypin tarkenne:
Ajoitus:
Forssa
Linjapelto
asuinpaikat
ei määritelty
kivikautinen
keskitä kartta kohteeseen
paluu kohteen perustietoihin
8
RKY ι Museovirasto
Sivu 1/1
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY
pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08
Kunta:Forssa
Nimi:Forssan teollisuusyhdyskunta
julkaisupäivämäärä 22.12.2009
9
Osa peltoalueista oli 1800-luvun lopulla ja miltei koko 1900-luvun saha-alueena. Sahan
alue on miltei kokonaisuudessaan nykyistä Prisman tonttia.
Joenranta muodostaa oman pienimittakaavaisen maisematilansa alueen eteläreunassa.
Loimijoki on paikoin syvässä painanteessa. Jokirannasta on tehty kaupunkipuisto teemaosayleiskaavan yhteydessä luonnon monimuotoisuutta kartoittava selvitys. Hoito- ja
käyttösuunnitelmassa kuvataan Loimijoen rantaa seuraavasti:
”Loimijoen rantaan ja veteen liittyvä mutkitteleva joenuoma muodostaa vaihtelevan tilasarjan, joka on joko luonnonmaisemaa tai rakennettua rantaa ja puistoa. Kutomon alueen tuntumassa Loimijoen rannassa virkistysalueen tulee olla maisemaltaan sitä avoimempaa, mitä lähemmäs viljelyaukeaa siirrytään. Vanhan voimalaitoksen läheisyydessä olevat hopeapajut uusitaan tarpeen mukaan. Kujanteen jatkoksi joen mutkia myötäillen istutetaan uusia hopeapajuja, jatkuen uuden asuinalueen rantaan asti (Prisman kohdalle).
Viljelyalueella joenuoman kasvillisuus on luonteeltaan vaihtelevaa. Rantojen tuntumassa on sekä rehevää tulvaniittyä, rantapajukkoa että metsäsaarekkeita. Loimijoki ranta-alueineen toimii ekologisena käytävänä ja siksi kasvillisuus tulisi säilyttää sellaisenaan, korkeintaan joissakin harkituissa kohdissa voidaan avata näkymiä peltomaisemaan. Tarkoituksena on, että osayleiskaavaluonnoksessa osoitetusta asuinalueen reunasta muodostetaan Lunttilan kylän tapaan pehmeä rajaus. Asuinalueen Tammelantien puoleinen pää ja lähinnä kaupungin puoleinen, lähemmäs rantaa sijoittuva alueen osa liitetään maisemaan porrastamalla samaan tapaan kuin kylissä. Lisäksi asutuksen puolelle osoitetaan istutettavat piha-alueet ja asuinalueen reunavyöhyke osoitetaan istutettavaksi. Istutettavan kasvillisuuden tulee sisältää sekä kookkaiksi kasvavia puita että pienpuita tai kookkaita pensaita. Puut ja pensaat istutetaan lomittain, ei suoraan riviin.
Luonnonvarainen peltosaareke alueen koilliskulmassa on osana maiseman pehmeää
rajausta, joka on luonteeltaan samankaltaista rakennettua aluetta rajaava elementti kuin
kyläalueiden liepeillä olleet reunamat. Saarekkeen kasvillisuus säilytetään. Maaperään
ei saa koskea koska alue on muinaismuistolain suojelemaa aluetta.
Luonnonarvojen turvaamisesta esitetään että ”Loimijoen uoman vartta hoidetaan siten, että rantapajukkoja on jatkuvana vyöhykkeenä keskustasta Salmistonmäelle. Umpeenkasvun hidastamiseksi pajukkoa voi kuitenkin varovaisesti harventaa. Pensaikoilla on merkitystä muun muassa monien lintulajien pesimäympäristöinä.
Reheväkasvuisia tulvaniittyjä koskee osittain myös edellinen ohje rantapajukkojen hoitoperiaatteesta. Tulvaniittyjen kasvillisuus vaihtelee avoimesta pajukkoisempaan. Suurin osa niityistä on ollut karjan laidunnettavana maanviljelyn varhaisessa vaiheessa. Nykyisin niityt ovat niittykasvillisuuden, linnuston ja eliöstön monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tärkeitä.
Asuinlueen puistoja kehitetään rakennetumpina puistoina samoin periaattein kuin Yhtiönpuistoa Rydbergin aikana. Osayleiskaavan yhteydessä on tehty luontoselvitys, jossa on täydennetty ranta-alueen
ja linjapellon alueen tietoja.
10
Kaupunkipuisto teemaosayleiskaava: luonnon monimuotoisuus -selvitys.
11
Ylärivi: Saarekkeen kosteammalla kohdalla
kasvaa tuomea, kuivemmilla mm. päivänkakkaraa, kissankelloa, harakankelloa, särmäkuismaa.
Keskimmäinen rivi: Ahopaju, ahdekaunokki,
rätvänä, poimulehti.
Alimmaisena: mäkitervakko, ahomansikka,
nurmitädyke.
Erillisessä maisema- ja luontoselvityksessä on käyty läpi muunmuassa alueen kasvillisuus
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueella on kolme kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta, jotka on suojeltu asemakaavoilla.
- Vuonna 1899 perustettu Forssan Suomalainen Yhteiskoulu on maamme vanhin suomenkielinen maaseutuoppikoulu. Arkkitehti Yrjö Sadeniemen suunnittelema jugendtyylinen koulurakennus valmistui vuonna 1906. Kaksikerroksisen rakennuksen alaosa on
kivestä, yläosa puusta. Vuonna 1923 koulua laajennettiin Sadeniemen suunnitelman
mukaan. Viimeisin laajennus on toteutettu 1950-luvulla. Rakennus on Kaisa Ahosen inventoinnissa ”Forssan teollisuusympäristön taustaa kohde nro 42 s 134-135. Hämeen
Ympäristökeskuksen raportteja 10/2009 Teija Ahola, Pilvi Koivula, Forssan kaupungin
rakennusinventoinnissa kohde nro 40 s.37.
- Wiksbergin koulu rakennettiin 1891 yhtiön insinöörin O.A.Gadolinin suunnitelmista, rakennus edustaa uusrenesanssia.
- Voimakeskus rakennettiin 1923, laitos rakennettiin käyttämään joen pohjoispuolella toi12
13
mivan Forssan Sahan tuottamaa sahausjätettä ja halkoja, turbiinihuone on alkuperäisessä asussa marmorisine kojetauluineen, toinen turbiini on poistettu. Rakennuksessa on
myös toimistotiloja. Voimakeskuksen punatiilinen savupiippu on maamerkki.
Hämeenkadun varrella on pieni asuinrakennusten ja ulkorakennusten muodostama kokonaisuus, jossa on vanhaa Forssan puurakennuskantaa 1900-luvun alusta. Rakennuksia ei ole suojeltu eivätkä ole mukana inventoinneissa.
Palvelut
Suunnittelualueella on Yhteislyseo, kaupan suuryksikkö sekä pienempiä kaupan ja palvelujen kokonaisuuksia.
Viheralueet
Rakentamatta jäävät peltoalueet voidaan vielä säilyttää viljeltyinä. Jokirantaa hyödynnetään kevyen liikenteen yhteytenä. Rakentamisen lomaan sijoittuu rakennettuja puistoalueita, joita voidaan hyödyntää hulevesien kuljettamisessa Loimijokeen.
Loimijoki
Loimijoen korkeuden määrittelee Pyhäjärjen korkeus. Pyhäjärvi on ollut korkeimmillaan
20.5.1932 jolloin vesi oli tasossa +97.66. Kaavoitetut alimmat yksittäiset tontit ovat korkeudessa +98.5. Suurin osa tonteista on tason + 99 yläpuolella. Yleisimmin vesi nousee
korkeimmillaan tasoon +97.1. Kaavoitettu alue ei ole tulvaherkkää aluetta.
Kunnallistekniikka
Alue liittyy kaupungin keskustan vesi- ja viemäriverkostoon laajentaen sitä aivan kaupungin sydämessä. Jätevesiviemäri on toteutettu Lyseokadulla rakennetun alueen rajapintaan saakka josta se jatkaa rakentamattoman Simonkadun alueella, jatkaen ennen
peltosaareketta pohjoiseen. Nykyään yhtenäisenä korttelialueena olevalla pienteollisuusalueella jätevesiviemäri kulkee tonttien poikki. Tulevaisuudessa viemäröinnissä voidaan
varautua siihen että pohjois-etelä -suuntaisten katujen yhteydessä viemäri tuodaan alas
Lyseokadulle, jolloin sitä ei jouduta pitämään tonteilla rasitteena. Lyseokadulta kulkee
päälinja, johon uusilta alueilta liitytään. Alueen puoleen väliin saakka tontit voidaan toteuttaa viettoviemärein. Eteläosasta joudutaan toteuttamaan pumppaamo rantaan sijoittuvan liikerakennusvarauksen (kioski, kahvila) ja asuinalueen jätevesiä varten.
Sadevesiviemäri kulkee pienteollisuustonteilla jätevesien tapaan tonttien poikki. Sadevesiviemäri on rakennettu Lyseokadulle ja Verstaskadulle johtaen Prisman itäpuolelta
alas suoraan Loimijokeen. Paikka jossa putkistosta puretaan sadevedet maastoon vaatii
lisäjärjestelyitä viimeistään siinä vaiheessa kun ranta-alue rakennetaan puistoksi. Purkukohtaan pitäisi rakentaa ratkaisu, jolla mahdollistetaan sadevesien puhdistus tai puhtauden tarkistus. Alueen pohjoisosa on pääosin asfaltoitua, jolloin sadevesi joutuu miltei
kokonaisuudessaan sadevesiverkostoon. Prisman laajojen pysäköintikenttien hulevedet
on koottu putkistoon ja ohjattu suoraan Loimijokeen. Purkupaikan järjestelyn tarve tulee
tutkia asemakaavavaiheessa.
Alueen itäosan läpi kulkee Kalliomäen suunnasta tuleva hulevesiuoma, joka on huomioitava suunnittelussa. Uoma kokoaa laajoilta alueilta hulevesiä, jotka ohjataan Hämeentien ali halkaisijaltaan yli 1,5 m putkella. Uoma kuljettaa rankkasateiden aikana niin
runsaasti vettä, että uoman putkittaminen ei ole mahdollista. Avouomana pidettävä uoma
mahdollistaa alueelle vesiaiheen, jossa on osan vuodesta vettä. Alueelle on mahdollista
myös toteuttaa huleveden puhdistumiseen liittyviä altaita. Hulevedet voidaan ohjata suo14
datuskenttien kautta Loimijokeen myös uudelta alueelta. Hulevesiä kuljettavat avouomat
voivat toimia luonnon reservaatteina ja osana luonnon monimuotoisuutta, kun rantakasvillisuudessa suositaan monipuolisuutta ja mahdollistetaan harvinaistuvat luonnon ympäristöt uomien ranta-alueilla.
Puhdas vesi kulkee Lyseokatua, Verstaskatua ja Simonkatua. Tonteille on pistot joko
Hämeentieltä tai Lyseokadulta. Uusi rakenne voidaan liittää vesijohtoverkkoon.
Pienteollisuuskiinteistöt on liitetty kaukolämpöön. Uusi alue voidaan myös liittää kaukolämpöön. Asiaa tutkitaan tarkemmin asemakaavavaiheessa.
Suunnittelualueen rakennettu kunnallistekniikka.
15
16
Hämeentien alta kulkeva rumpu.
Prisman asfaltoidun pysäköintialueen sadevesien
purkuputki Loimijokeen.
Kaupungin sadevesiviemärin purkukohdassa
Sahan alueen vanhoja putkia, joita on vielä osittain alueella.
on osin maasto syöpynyt ja vesi ohjataan
jokeen asti putkella.
17
110 kV sähkölinja kulkee alueen läpi entisestä muovitehtaan rakennuksen itäpäädystä
Verstaskadun itäpuolelta Lyseokadun ja Lennonkujan risteyksessä sijaitsevalle muuntamoasemalle. Toteutettaessa uusi asuinalue sähkölinja siirretään maan alle. Muuntamokenttä jää alueelle. Asemakaavan yhteydessä on tarkistettava tarvittavat etäisyydet
asumiseen ja ratkaistava muuntamoalueen maisemointi kaupunkiympäristöön sopivalla
tavalla.
Toinen 20 kV sähkölinja jatkaa Lyseokadun päästä itään jakaantuen peltoalueen puolessa välissä pohjoiseen ja etelään. Linja sijoitetaan maan alle alueen rakentuessa.
Suunnittelualueen sähkölinjat ja muuntamot
18
11
10
22
I
sp
8
86
k
1L
k
25
7
85
20
7
2
26
5:65
4a
27
5:103
21
28
yr
29
5:71
18
69
4
5:64
6
2
3
5:63
yr
ar
7
5:67
18
4
5:65
5:13
6
5:12
7
71
42
kt
ar
211
tr
12
2
210
26
10
102.554
17
tr
5-117-8-0-1
8
tr
tr
12
5
11
ar
ar
54 1
4
117ar
tr
2
5-117-9-0-0
tr
9
yr
Museo
ar
16
5-1084-57-0-0
Lr
Gulininpolku
kt
kt
kt
4
6
3
ar
2
ar
8:36
2
k
13
IV
8:38
al
7
2
kt
kt
8
5
tr
8:41
ar
2
tr tr
k
4
tr
11
10
18
35
27
18
ar
tr
14
tr tr
tr
kt
6
8
rp
9
rp24
ar
23
32
30
28
7
33
7
120 ar
13
tr
12
8
ar
16
ar
45
20
31
37
22
ar
8:52
tr
kr
8:50
109.829
4
17
ar
16
17
tr
8:54
15
28
al
bs
23
H.as
34
17
1
11 16
tr kt ar
8
k
ar
9
29
4a
22
21
ar
10kt
12
kt
tr
3
ar
19
4
12
k
kt
10
25
pihamyymälä
39
5
21
16
17
ar k
11
3
14
tr
tr
53
kt
7
11
12
ar
6
kt
13
24
5027
6
54
6
7
kt
tr
ar
ar
5
3
tr
1
25
ar
8:78
10
kt
26
k
ar
tr
8
ar
4
8:123
ar
9
3
ar k
5
ar
6
4024
83
1
tr
tr
15
17
15
ar
24
ar
ar
28
14 33
38
27
tr
tr
8
tr
tr
2
15
7
23
joh
to
-o
u
ike
3:71
k
yr
14
ar
ar
1
3
ar
ar
k
trk
2
ar
29
6
11
tr
tr
5
4
8
7
tu 18
II
9
12
6
16
tr
26
13
15
7
8
tr
24
19
35
15
5P
5-9903-0-0-16
25
30
738
23
12
10
23
tr
2
68
5
11
1
Ts
k
22
kt
70
64
21
60
13
408-1-44-M0501-0
25
kt
22
77
408-1-79-M0502-0
4034
10
67
6
26
5K
61
99
1
2
64
tr
8
ak
Lr
19
27 5039
23
10
tr
5
6m
95
63
62
k
ar
1
662
3
67
k
8
5
9
5
ar
4
tr
66
2:293
246
71
47 46
k ar
4
21
50
40
6
1
82
91
92
4105
235
1:100
90
90
28
tr
ar
6
4
20
ar
1
var
5K10
ntie
5-9901-0-0-8
k
4
1
141
kt
7
s to
lle
nti
II
kr
ar
243
1:80
tr
34 30
4104
236
tr
tr
Linikkala
tr
tr
ar
tr
ar
23
1:83
73
401-2-79-0-41
408-1-68-0-3
1:68
1:100
tr
tr
ar
Linikkala
(Lindickala)
408-1-68-0-4
72
20
70
237
408-1-99-0-4
408-1-79-M0500-0
5
1:37
k
5P
5-9903-0-0-16
5P
5-9903-0-0-16
65
6
1
1
II
ar
4036
96
408-1-99-0-4
93
3
1:26
69
22
83
ar
6
2
1:27
94
408-1-99-0-3
97
1:100
Ras.
7
1:107
68
4001
98
408-1-79-M0501-0
1:79
29
atu
9
20A
5-9901
-0-0-8
10
20
5K
11
1:100
12
Simo
nk
408-1-99-0-4
1:99
84
So
rm
u se
nk
atu
408-1-99-0-4 79
66
5-1126-12-0-0
lr
5-1126-7-M0501-0
18 34
14
24
1126
lr
36 37
33
ar
20
17
kt
kt
69
1:100
10
20
66
kV
Linikkala
1:78
408-1-78-M0501-0
5
tr
1:44
ar
Huoltoas.
27
1:43
9
1:2
11884-1-2-0-7
ar
104.850
5
8
6
7A
82
96
Y200020735
408-1-78-M0502-0
65
401-3-71-0-2
3:71
14
13
17
27
lr
k
14
13 tr
ar
ar
126
kt
15
16
3
tr
12
31b
31a
ar
7
ar
15
al k
30a
1084
tr
ar
13a
tie
al
k
9
10
9 tr
10 8
8:109
31 elt 14
P
ar
7
13
ka
408-8-123-0-22
8:123 o
30
4
32
4
1:2
52
8
408-1-78-M0503-0
29a
14a
Hämeen
yr
11
11
0 kV
241
83
1:59
401-3-71-0-2
5
18 6
12
ar
19
ar
15
6
12513
16
tr
at
19
26
yr k
2:293 ar
8:123
51
14
13
tr
16
ar
17
kt
18
5Kar
8:123
408-8-123-0-22
35
36
ar
I
50
612006K8
yr k
22
ar
2425
25 37
31
26
20
4
21
20
4017
yr
8:123
65
55
612006K7
55
3
ar
14
56
32
408-1-59-M0501-0
60
2:293
8:123
59
27
4010
12
64
Loimijoki
13
X Linja
13 29 34
ar
5-124-17-0-0
7
tr
124
tr
16
tr
19
17
102
3
63
14
2:293
15
9
var
tr
17
2
408-8-123-0-22
14
13
123
28
6 12
240
62
5-80-3-M0502-0
53
Ronttiskatu
5-9904-0-0-0
I
11
yr
82
26
408-2-293-M0602-2
57
al
Leikkikenttä
5U
18
155 27
ar
var13
7
k
tr
5E
5-9908-0-0-0
6
102
4033
61
3:42
16
ar
8:81
20 19
16 18
tr
tr
ar
ar
ar
12
104
31
103
5-80-7-M0501-0
18
tr
17
5K5-9901-0-0-8
11 ar k
175 23
22 2
15
6 24
16
ar
138 18 22
8:69
tr
4
ar
26
49
288
17
110 kV
60
401-3-12-0-0
3:12
25
k
k al
ar
9
tr
8
122
tr
11
8
3
tr
8:123
ar
13
kar
8:123
8:72
30
k
25
14
7
tr
408-8-123-0-22
ar
al
13
11
408-8-123-0-22
42
18
611998K3
25
12
ar
22 146
12
23
21
ar
27
29
24
28
30
4
19
19
41
var
5K
ie5-9901-0-0-8
tr
ar
13
121
ktr tr
tr
8
20
14
tr
10
k
al
al
Hämeent
ar
tr
9
ar
18
ar
19
26
31
24
44
20
Loimijoki
3:7
40
401-3-7-0-0
tr
6-165-16-M0506-0
12
21
165
20
tille 21
5-80-7-M0502-0
johtooikeu
s ton
5-80-7-M0503-0
96.4
kt
Liiker
38
7
Liiker
26
III
119
20 at
24
173ar
5026 yr
46
21
80
21
23 103.719
12
1
ar
1
ar
4
78
5
kt
kt
8:37
ar
lr
118tr 94
75
3
14 ar
2
8:123
408-8-123-0-22
3
Liiker
22
1084
var
43:1
kt
37
89
408-43-1-0-6
24
612008K22
108
876:1
kt
5051
115
47
5-115-1-0-0
5-80-3-M0503-0
22
22
1
408-8-29-M0601-0
5014
8:29
8:1238:28
408-8-123-0-22
611998K8
612009K3
tr
57
ar
1
7
27
15
1
408-8-123-0-22
8:123
40
tr
k
tr
116
6
II
61
612010K1
107
Lyseokatu
23
36
IV Linja
kt
V Linja
8:15
ar
11
ar
8:20
23
ar
8:21
28
8:19
II
102.933
IV
Koulu
I
k
7
48
29
kt
Hämeentie
5048
lr
408-8-123-0-22
110
var
kt
8:123
8
ar
5:103 II
17 37
31
5
3
43
408-5-13-0-0
5:14
408-5-14-0-0
kt
kt
23
21
sp
79.7m
kt
30
5-80-7-M0504-0
612008K19
k
III
Voimala
Ts
IV
III
I
553 60
2
552 551 408-8-111-0-2
8:111
k
59
58
5P
12
57
3
2
5L
5-9906-0-0-6
612010K2
1
612008K24
4004
5-9903-0-0-16
2
408-5-67-0-0
11
10
9
17
56
55
5P
32
5-9903-0-0-16
5
612008K21
20
612008K23
612009K2
4
15-89-1-0-0 52
al
612008K25
7
5:103
20 89
408-5-71-0-0
at
90
1K
3
1-9901-0-0-10
kt
6
4
1P
1-9903-0-0-20
10
30
70
408-5-103-0-2
22
22
22
1-61-5-0-29
5
72 71
k
408-5-72-0-0
5:72
III
Ras.
16
21
5049
1P
1-9903-0-0-20
6
al
23
ar
ak
10
1
23
11
612009K1
611998K6
3
tr
26
35
Lk
sp
13
o-oi
keus
to
ntille
81
XI Linja
1-9906-0-0-0
II
Lr
II
ar
24
6
58
5:73
ar
15
Va
pa
ud
en
ka
tu
al
55
26
6
25
k
73
24
kt
5
8
12
42
14
611998K4
612008K18
31
29
34
1:2401-1-2-0-0
kts
kt
kt kt
k
joht
VI Linja
5046
k
73
al
16
IV
9
7
5
28
ak
III
9
III
155
ös
102.611
1-61-9-0-0
61
9
kt
25 8
26
29
yrk
Koulukatu
ak
7
kt
ak
ak
ak
21
12
1-9906-0-0-0
21
611996K1
8911
3
32
3
15
5-80-3-M0505-0
50
4113
5-89-4-0-1
2
40
5-89-4-0-2
4
10
1L1-9906-0-0-0
5 20 6
6 19
1L 20
8
612008K14
33
34
17
49
6
5L
5-9906-0-0-6
5
Ta
pu
liku
ja
16
33
31
33
II
13
var
var
tr
36
89 67
tr
37
66
34
rp34
74
35
12
kt
var
32
126
408-1-83-0-1
1
68
20 kV
33
17
15
34
408-1-68-0-4
Loimijoki
Ras.8m
75
3
104.948
67
11
5-144-3-0-0
125
4101
282
33
2
2
144
5-144-2-0-0
234
10
1:83
408-1-83-0-0
20 kV
3:52
ar
tr
29
30
tr
9
5
ar
1
4
28
Yl.tie
32
ar
32
31
4140
24
114
33
46
23
6
7
87
59
Kuusto
Ras. 6m
84
8
5
34
12K
44
43
12-9901-0-0-22
tr
ar
43
58
4:38
20
18
12P
12-9903-0-0-26
5P
5-9903-0-0-16
ar
kV
20
10
II
10
II
14
k
3
103.096
34
tr
8
10
13
7
1
612008K17
5-80-3-M0504-0
34
29
35
134
28
30
32
k
ntille
var
var
k
ts
VIII Linja
9
1
al
II
tr
29
66
36
74
IV
k
ak
kt
8
5:103
4:117
1-55-14-0-0
14
27
6
28
ak
IV
k
11
1
2
5P
612008K20
4019
5-9903-0-0-16
22
1-61-11-0-0
2
18
36
133
II
Ts
III Linja
13
us tontille
johto-oike
ts
VII Linja
11
II
k
14
13
3
30
1-55-5-0-0
5
ar
15
1-55-15-0-0
III
k ak
23
6
1K
1-9901-0-0-10
4
6
26
27
132
k
II
k
II
k
k
kt
kt
kt
joht
o-oi
keus
to
157
12
-0-0
-8
5-99
01
II Linja
II
ts
21
42
m
139 21
29
ar
40
3:43
4109
57
22
4
Raik
Ra
s.
Ras.2
k
52
31
III
k ak
8
4 5
kt
24
3
7
131
135
136
142
612013K1
156
ar
ts
k
Nosturirata
6m
Ra
s.
:103
32
60
III
ak
4
tr
76
1-76-4-0-0
5
tr
25
13
18
8
1
k
k
k
Ts
16
612013K2
26
158
Ras. 4m
9
9
k
tr
6
5
25
612008K6
1-72-5-0-0
5
15
612008K7
9
3
24
II
k
I
612000K5
4051
V
III
130
6K
6-9901-0-0-11
129
II
I
24
Ras.
Ras. 5 m
5m
105
165
160
159
enp
äänt
ie
Järv
4m
Ra
s.
ola
23
3
4021
612011K5
V
ar
k
ak
at
72
23
4
14
kt
1
II
ak
393
128
140
139
138
137
Tsto
4052
4m
Ra
s.
Ras. 6m
I Linja
IX Linja
ku
ja
nn
on
Le
kik
3
2
26
1
12
V
ak k
k
262
6 11
12
103
141
Ra
s.
241
ta
ska
tu
Ve
rs
2
10
11
7-M0507-0
10
157
99.680
5
oimijo
ki
0-11
23
4
k
Ras.
5-9901-0-0-8
21
joht
o-oi
keus
tont
ille
125
3
124
103.090
Ts
23
165
V
tu
llaka
Tapulikatu
eli
uk
se
nk
at
u
Sib
Kouluraitti
3.1.4Maanomistus
Forssan kaupunki omistaa kaavoitetut katualueet, ranta-alueen Voima-aseman ja Prisman edustalla sekä itäisen osan pelloista (Vihreä). Ruudutuksella merkityt peltoalueet
ovat vuokralla ja viljelykäytössä. Valkoisella merkityt alueet ovat yksityisten omistuksessa. Itäisin osa yksityisten omistuksessa olevista alueista on vielä peltoalueina, vaikka
alueet on jo asemakaavoitettu.
19
21
kV
kV
3.1.5Maaperä
Geologisen tutkimuskeskuksen maaperäkartan mukaan kaavoitettavan alueen itäosa on
savimaata. Savialueet ovat huonosti rakennettavia. Parhaita alueet ovat peltoina. Aivan
ranta-alueeelta tehdyt kairaukset osoittavat että savella ei ole lainkaan kuivakuorta, kovaan kairaus on lopetettu reiluun 15 metriin. Kauempana joesta on kaksi kairauspistettä
joista käy ilmi että kuivakuoren paksuus on ollut 0,8 ja 2,4 metriä. Noin 1 metrin kuivakuorelle voidaan rakentaa maanvaraiselle laatalle omakotitalo. Kairaus on lopetettu pisteissä reiluun 14 metriin ja lähes 9 metriin. Savesprosenttia on mitattu yhdessä pisteessä
lähellä Tammelan tietä. Tuloksena on ollut 0,9-1,5 metrin syvyydestä savesprosentti 80.
Raskaammat rakennukset tulee perustaa alueelle paaluttamalla.
Rakennettu länsiosa on tutkimatonta aluetta.
Maaperäkartta
Siniset: savi,
Vaalea ruskea: hieta
Punaiset: kallio- ja
moreenialueet,
Vaaleanpunaiset: moreenialueet
Tumma ruskea: turve
20
3.1.6Tärinä
Pöyryn 10.9.2007 SAHARANNAN MELU- JA TÄRINÄSELVITYS toteaa: Kaa-
va-alue on pehmeikköaluetta. Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on selvitettävä
pohjanvahvistustarve ja -laajuus tapauskohtaisesti. Työn liitekarttaan on mallinnettu saven syvyyskäyrät pohjatutkimustulosten perusteella. Saven paksuus vaihtelee Itäisen
kehätien puolella pääosin välillä 8…16 m. Pohjoisreunassa Hämeentien vieressä saven
paksuus on välillä 4…8 m. Eteläosassa Loimijoen ranta-alueella pehmeiden maakerrosten paksuus on enimmillään 17…20 m. Jos tarkastelualueen jakaa pohjoiseen osaan
ja eteläiseen osaan käyrältä +99 on selkeästi nähtävissä että +99 käyrän alapuolella
on suppamaisia savella täyttyneitä alueita, joilla saven syvyys on 10-20 metriä. Käyrän
pohjoispuolella saven syvyys on 1-15 m.
Tärinähaittojen estämisestä todetaan: Voimakkain ympäristöön leviävä ja laajimmalle
vaikuttava tärinä esiintyy pehmeissä maalajeissa, kuten savi, siltti, turve ja lieju. Tien tai
kadun perustamisella pohjanvahvistusta käyttäen (stabilointi, paalulaatta) voidaan vähentää merkittävästi tärinän voimakkuutta ja tärinän haitta-alueen leveyttä. Mikäli kadulla
pudotetaan ajonopeuksia hidastetöyssyjä tai vastaavia käyttäen, syntyy voimakas tärinävaikutus, joka on selvästi havaittavissa läheisyydessä pienilläkin ajonopeuksilla.
Alustavana suosituksena on, että tärinän turvaetäisyys on vähintään 50 m. Lisäksi alle
100 m etäisyydellä ei suositella rakennettavaksi 1 ½ - 2-kerroksisia kevytrakenteisia
pientaloja eikä rivitaloja. Väylien perustaminen tulee suunnitella ohjeiden mukaisesti
pohjanvahvistusta käyttäen haitallisten painumien ja routimisen estämiseksi. Tärinän
kannalta väylän rakenteen jäykkyydellä ja tasaisuudella on merkittävä vaikutus tärinän
voimakkuuteen. Tällöin väylien pohjanvahvistaminen ja tiukkojen painumakriteerien ja
routakriteerien käyttäminen on perusteltua. Joka tapauksessa alle 100 m etäisyydellä
väylästä herkimmät ihmiset voivat kokea tärinän aika ajoin epämiellyttävänä, mikäli raskasta ajoneuvoliikennettä esiintyy säännöllisesti.
21
3.1.7Liikenne
Lähtötietoina on käytetty karttapohjia ja raportissa ”Forssan itäinen kehäväylä ja yhteys Tammelaan, yleissuunnitelma 1994”, esitettyä kehätien linjausta sekä Forssan
liikennejärjestelmäsuunnitelman liikenne-ennustetta (v. 2020). Mitoitusliikenteessä on
lisäksi otettu huomioon uuden Prismakeskuksen, Saharannan sekä muiden uusien
kaavahankkeiden alustavat maankäyttösuunnitelmat. Pöyry teki vuonna 2007 alustavaa kaavaluonnosta varten liikenteellisen tarkastelun, jossa oli mukana joen molemmat
puolet. Finlaysonintien liikenteeseen oli huomioitu Fnlaysonin käyttötarkoituksen muutos toimistotiloiksi, tilaa vievän erikoiskaupan 15000 k-m2 sijoittuminen Finlaysonintien
varteen ja Tokmannin rakentaminen. Finlaysonin kaikki tilat eivät vielä ole käytössä
ja tilaa vievä erikoiskauppa on vielä toteutumatta. Nyt tarkasteltavalle osayleiskaavaalueelle oli osoitettu prisma 24000 k-m2, joka on toteutunut. Salibandyhalli ja Aurinkorannan pientaloasuminen ovat vielä toteuttamatta. Nyt tehtävässä osayleiskaavassa
on asuinaluetta pienennetty. Osa alueessa on osoitettu rivitalo- ja kerrostalorakentamiselle, mutta asukkaiden määrä ja liikenne on pysynyt samana. Selvityksessä on lisäksi
huomioitu Makasiininrannan asuinrakentaminen, joka on osittain toteutunut.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Tilaa vievää erikoiskauppaa
15 000 k-m2
Liike- ja toimistotilaa
15 000 k-m2
Asuntoja 10 000 k-m2
Hypermarket (12 000 k.m2)
+ erikoiskauppaa 24 000 k-m2
Salibandy-halli
Pientaloasutusta ”Aurinkoranta”
Tokmannin halpahalli 5 000 k-m2
ma 3.4.2007
22
Pöyryn selvityksessä Aurinkorannan liikenne esitettiin liittyväksi muuhun liikenneverkkoon kahden liittymän kautta; Lyseokadun kautta Yhtiönkadulle ja Hämeentielle Verstaskadun kautta. Verstaskatua ei tuolloin ollut vielä toteutettu.
Osayleiskaavan yhteydessä on todettu että tehty liikenteellinen selvitys pitää vielä paikkansa tulevan liikenteen ennusteen osalta. Maankäyttöä on osittain toteutettu, joten
vuodesta 2007 nykytilanteen luvut ovat hieman muuttuneet. Destian mittauspisteessä
Hämeentien keskivuorokausiliikennemäärä vuonna 2013 kokonaisuudessaan 4952,
raskaita liikennevälineitä oli 104. Pöyryn selvityksessä tulevalle liikenteelle (Saharannan
kaava-alueen kohdalla) Hämeentien liikenteen on arvioitu olevan noin 6 900 autoa/vrk ja
kehätien 6 000 autoa/vrk. Raskaan liikenteen osuudet ovat 4 - 5 %. Kaiken maankäytön
toteuduttua arvioidut liikennemäärät pysyvät näissä rajoissa.
Pöyryn selvityksessä todettiin, että Prisman kauppakeskuksen liikenne ei huoltoliikennettä lukuun ottamatta lisää yöajan liikennettä. Huoltoliikenteen kokonaismäärä on Prisman
arvion mukaan enintään 5 rekkaa yössä. Liikenne liittyy päätieverkkoon sekä Porttikujan
liittymän kautta Yhtiönkadulle että Verstaskadun liittymän kautta Hämeentielle ja jakautuu kaikkiin pääsuuntiin. Näin ollen itään Hämeentielle suuntautuva liikenne on lähes
merkityksetön. Muun liikenteen osalta yöajan liikenteeksi on arvioitu 12 %:ksi vuorokausiliikenteestä, mikä vastaa yleisesti havaittua yöajan liikenteen osuutta. Nopeusrajoitus
tarkasteltavalla Hämeentien osuudella on 50 km/h. Samoin kehätien nopeusrajoituksena
Saharannan alueen kohdalla on meluselvityksessä käytetty 50 km/h.
Pöyryn työssä on tarkasteltu myös koko maankäytön toteuduttua liittymäkohtaisia liikennemääriä perjantain iltahuippuliikenteen kautta. Osayleiskaavan yhteydessä on verrattu
liittymäkohtaisesti toteutunutta liikennemäärää ja ennusteita liikennevalojen yhteydessä
olevista mittareista. Osayleiskaavatyön yhteydessä Hämeentie- Verstaskadun liittymän
liikennemääriä on tarkasteltu 23-29.6.2014.
Näistä vilkkain päivä on ollut perjantai 27.6.2014. Liikenteen kokonaismäärä risteyksessä on ollut tuolloin 10884. Normaali arkipäivä on noin 9660. Näistä osa voi mennä
Saksankadulta suoraan Hämeentien yli Verstaskadulle tai Verstaskadulta Saksankadulle
(2679 30 %= 804).
Pöyryn tekemän selvitykseen verrattuna Hämeentien liikenne on lisääntynyt Saksankadun Verstaskadun ja Hämeentien liittymässä kahdesta suunnasta. Keskustasta tulevan
liikenne on kasvanut jo miltei ennustettuun vaikka Aurinkoranta ei ole vielä toteutunut.
Saksankadulta tuleva liikenne on jo ylittänyt ennustetun kuudellakymmenellä. Aurinkorannan liikenne jakautuu Lyseokadulle ja Verstaskadulle joten sieltä tuleva liikenteen
lisäys huipputunnille on huomioitu jo Verstaskadun liittymässä ja sen varauksissa. Hä-
23
1 Linja
18
7
6
Saksankatu
17
81
5
30
Hämeentie
15
Hämeentie
849
5
369
269
5
893
95
36
520
368
643
506
815
537
30
Hämeentie
473
7
643
30
335
141
365
142
506
522
Hämeentie
290
141
770
319
35
142
318
Verstaskatu
Yhtiönkatu
Yhtiönkatu
612
27
778
475
110
Tapulikatu
162
110
427
28
97
20
28
49
289
107
813
648
429
Tapulikuja
PERJANTAIN ILTAHUIPPU
NYKYLIIKENNE + MUU MAANKÄYTTÖ + PRISMA
AUTOA/H
291
1046
1.10.1007
Yhtiönkatu
24
meentieltä Verstaskadulle on arvioitu jaon vasemmalle kääntyviin ja yhteisen oikealle ja
suoraan kääntyvien kaistan riittävän Aurinkorannan rakennuttuakin. Muilta osin ajateltuun kasvuvaraan mahtuu arvioitu liikenne.
Pöyryn työssä esitettyjen liittymien lisäksi Lyseokadun ja Hämeentien väliin on osoitettu
osayleiskaavassa kaksi katua, joiden kautta hoidetaan niiden varsille sijoittuvien keskusta-alueiden liikenne. Kevyen liikenteen yhteyksiä tulee kaavassa osoitetun tiestön
varteen jo toteutettujen kevyen liikenteen väylien lisäksi rantaa pitkin koko alueen läpi
kulkeva reitti, josta saadaan yhteydet alueelle sekä itäisen ohikulkutien varteen sijoitettava veyenliikenteen yhtetys, jolle on osoitettu alikulku Hämeentielle. Omakotialueella
rantaan suuntautuvat väylät ovat pihakatuja.
Tapulikujan liikenne on Prisman ja Voimalaitoksen tontille sijoittuvan toiminnan liikennettä varten. Valo-ohjatun risteyksen järjestelyt on toteutettu Pöyryn suunnitelmien mukaan.
25
Hämeentien ja Yhtiönkadun valo-ohjatun risteyksen järjestelyt on toteutettu Pöyryn suunnitelmien mukaan.
Aurinkorannan rakentamisen yhteydessä varaudutaan Lyseokadun ja Yhtiönkadun risteyksen parantamiseen siten, että Lyseokadulta Yhtiönkadulle on lisätty vasemmalle
kääntyvien kaista. Kaistan levennys otetaan lukion tontista. Yhtiönkadun puolella kään-
26
tymiseen liittyvät järjestelyt on jo toteutettu. Muita liittymäparannuksia ei tarvitse tehdä.
Katusuunnitelmat teetetään Aurinkorannan asuinalueen toteuttamisen yhteydessä. Liittymän rakentaminen toteutetaan kun Aurinkorannan rakentaminen on päässyt kunnolla
vauhtiin.
Verstaskadun ja Saksankadun sekä Hämeentien valo-ohjattu liittymä on jo toteutettu
Pöyryn ennustaman tulevan liikenteen mukaisesti Prisman rakentamisen yhteydessä.
27
Asemakaavavaiheessa terkennetaan kiinteistöjärjestelyt toteutetun mukaisiksi. Osayleiskaavassa on huomioitu poikkeamiset.
Joukkoliikenne perustuu pitkän matkan linja-autoliikenteen ja koululaisbusseihin.
28
Itäisen ohikulkutien suunnitelmat on tehty Loimijoen eteläpuolelle. Kaava-alueella on varauduttu tien jatkumiseen. Joen ylityspaikkaa on tarkennettu.
29
17
joukkoliikenne arkipäivisin.
Kuva 16. Joukkoliikenteen verkosto ja vuoromäärät arkisin (LIITE 7)
Forssan linja-autoasema sijaitsee Forssan keskustan itäosassa. Kaupunginarkkitehti Yrjö Mykkänen on suunnitellut aseman, joka valmistui vuonna 1958. Asemalta on hyvät yhteydet erityisesti
3.1.8Melu
Helsinkiin,
Tampereelle, Turkuun ja Poriin. Esimerkiksi Helsinkiin asemalta lähtee linja-auto arkisin
Melulaskenta
on tehty
voimassa
pohjoismaista
melulaskentaohjetta
noin tunnin
välein ja aamulla
vuoroja
lähteeolevaa
noin puolentunnin
välein.
Linja-autoasemallanoudattaen
toimii
SoundPLAN
-ohjelmalla.
Niissä
kohdin,
missä
melutasot
ylittyvät,
on
etsitty
keinoja,
lounaskahvio sekä pizzeria ja kebab-ravintola. Linja-autoaseman läheisyydessä on neljälle autolle joilla
ja 25 pyörälle
liityntäpysäköinti
mahdollisuus.
melutaso
saadaan ohjearvoja
pienemmiksi. Melulaskennat on tehty em. mitoitusliiken-
teillä. Sekä päivä- että yöajan liikenteen aiheuttaman melun ekvivalenttitasot on laskettu
koko Saharannan kaava-alueelle ilman rakennusmassoitusta.
Päiväajan 55 dB ekvivalenttimelutaso ulottuu kehätiestä noin 30 - 45 m päähän tien
reunasta. Melualue on näin hieman suurempi alueen eteläosassa. Hämeentiellä päiväajan melualue ulottuu noin 30 m:n etäisyydelle. Yöajan keskimääräisen ulkomelutason
ohjearvo oleskelualueilla uusien kaava-alueiden osalta on 45 dB. Tämä melutaso ulottuu
noin 45 - 70 m:n päähän kehätien reunasta ja 50 m:n päähän Hämeentien reunasta.
Uusien kaava-alueiden oleskelualueilla (piha-alueilla) onkin yleensä aina yöajan melutaso mitoittava. Mikäli rakennetaan em. lähemmäksi, on oleskelualueet, so. piha-alueet,
sijoitettava rakennusten taakse talojen suojaan. Lisäksi rakennukset voidaan porrastaa
siten, että niistä muodostuu piha-alueille ulkorakennusten kanssa melulta suojattu alue.
Varsinaisten meluesteiden tarvetta ei ole, vaan suojaus toteutetaan tarvittaessa rakennusmassoituksella.
Kuva 17. Forssan linja-autoasema on seudun joukkoliikenneterminaali, josta on hyvät yhteydet Helsinkiin.
30
Järv
enpä
äntie
FORSSAN SAHARANNAN KAAVAMUUTOSALUE
Ennusteliikenne, kaavamuutokset, itäinen ohikulkutie
Päivämelu ilman rakennuksia
Hämeentie
Tam
m
Loima
lammin
tie
elan
tie
Päivämelun
ekvivalenttitaso
Ld, dB(A)
45 <
50 <
55 <
60 <
65 <
70 <
75 <
Selite
Tiemelulähde
Silta
Korkeuskäyrä
<= 45
<= 50
<= 55
<= 60
<= 65
<= 70
<= 75
Mittakaava 1:4000
0 20 40
80
120
160
m
Liikenteen sisälle kantautuvan melun ohjearvoksi asuintiloissa on annettu päiväajalle
35 dB ja yöajalle 30 dB. Rakennusten normaali, tavanomainen julkisivueristys on 25
dB. Tällöin sisämelutaso tavanomaisella 25 dB:n julkisivueristyksellä on alle päiväohjearvon silloin, kun ekvivalenttimelutaso julkisivun kohdalla on alle 60 dB ja sisämelun
yöohjearvon, kun melutaso yöllä vastaavassa kohdassa on alle 55 dB. Jos nämä ekvivalenttimelutasot ylittyvät, tarvitaan normaalia suurempaa julkisivueristystä. Päiväajan keskimääräinen 60 dB:n ulkomelutaso ulottuu noin 20 m.n päähän, jolloin tätä kauempana
sijaitsevassa rakennuksessa ei tarvita normaalia 25 dB:ä suurempaa julkisivueristystä.
(Yöajan 55 dB:n raja on vielä lähempänä tietä, jolloin päiväajan keskimääräinen melutaso 60 dB on sisämelussa määräävä). Lähelle tietä rakennettaessa makuuhuoneet on
pyrittävä sijoittamaan hiljaiselle puolelle.
Pöyryn selvityksen mukaan alueen melumäärä ilman että otetaan rakennuksia huomioon ja niin että itäinen ohikulkuväylä on toteutettu jakautuu päivämelun osalta ja yömelun
osalta siten, että suurin osa alueesta on rakennettavissa. Saharannan kohdalla liikenteen melu ei aseta kaavoituksellisia esteitä. Melualueet ulottuvat lähelle tietä, jolloin suurin osa alueesta on melualueen ulkopuolella. Mikäli kuitenkin halutaan rakentaa aivan
tien viereen, on suojaus mahdollista toteuttaa rakennusmassoituksella.
31
Järv
enpä
äntie
FORSSAN SAHARANNAN KAAVAMUUTOSALUE
Ennusteliikenne, kaavamuutokset, itäinen ohikulkutie
Yömelu ilman rakennuksia
Hämeentie
lantie
Loima
lammin
tie
Tam
me
Yömelun
ekvivalenttitaso
Ln, dB(A)
45 <
50 <
55 <
60 <
65 <
70 <
75 <
Selite
<= 45
<= 50
<= 55
<= 60
<= 65
<= 70
<= 75
Tiemelulähde
Silta
Korkeuskäyrä
Mittakaava 1:4000
0 20 40
80
120
160
m
3.1.9 Pilaantuneiden maiden puhdistus
Maankäytön perusteella alueella on ollut sellaisia toimintoja, jotka ovat voineet aiheuttaa
maaperän pilaantumista. Sahan ja voimalan alue ovat laajimpia kokonaisuuksia. Alueelta on tehty selvitys asemakaavan yhteydessä. Sahan ja voimalan alueella on puhdistettu
maaperä asemakaavan mukaiseen tilaan. Voimalan sisällä voi olla vielä tarpeen tutkia
mahdollisiä päästöjä.
Alueella on toiminnassa yksi huoltamo ja korjaamo jonka alueella saattaa olla puhdistettavia alueita, vaikka puhdistustöitä on jo tehty. Valintatalon tontilla on sijainnut toinen
huoltamo, jonka alue on tutkittava. Muita mahdollisia toimijoita esim. autokorjaamoja,
joissa voisi olla pilaantuneisuuden vaara selvitetään asemakaavoituksen yhteydessä ja
tarkemmat tutkimukset tehdään rakentamisen yhteydessä.
3.2Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset.
Maakuntakaava
Hämeen liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava n (vahvistettu 2.4.2014). Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen
aluetta (C), sekä rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta
(Ar). Ranta on lähivirkistysaluetta (VL). Joessa sijaitsee virkistykohde, matkailu- tai venesatama. Loimijokea pitkin kulkee melonta- ja vesiretkeilyreitti ja rantaa pitkin ulkoilureitti.
Forssan itäisen uuden kehätieyhteyden ohjeellinen linjaus on vahvistetussa maakuntakaavassa osoitettu osayleiskaava-alueen itäpuolitse.
Ote maakuntakaavasta OASissa
32
84
st 2
Raitoo
11k
11k
Koijärvi
Forssan seudun strateginen rakennetarkastelu
Forssan seudun kunnat ovat tehneet yhdessä strategisen rakennetarkastelun
11.10.2011 EU:n EAKR hankkeessa. Suunnitelman teki konsulttityönä A- insinöörit.
11k
Rakennetarkastelussa
on tarkasteltu muunmuassa Forssan kaupungin sisäisiä asuinraSuonpää
Matku
kentamisen suuntia.
Tälläinen keskustassa on Linikkalan osayleiskaava-alue. Jokilaak11k
sosta esiteään: Joesta muodostetaan seudun maisemallinen identiteetin selkäranka,
jota korostetaan mm. avaamalla näkymiä, kehittämällä virkistysmahdollisuuksia sekä
Koijärvi
suuntaamalla asumista joki huomioon ottaen.
Valijärvi
3
11k
Asuinalue on kaupunkikeskustan aluetta, josta sanotaan:
Kaupunkimainen ja kerrostalovaltainen alue. Alueelle sijoittuu sekoittuneena eri toimintoja. Asuminen lomittuu
10
muiden
toimintojen kanssa. Asumisen muotoina ovat kerrostalo, rivitalo ja pientalo. Viherrakentamisen2pohjana käytetään historiallisten puistojen kerrostumaa ja Loimijoen
rantoja, joita kehitetään asumisen viihtyisyystekijäksi.
st
28
4
9
2
Ote Forssan seudun strategisesta rakennetarkastelusta
1k
Saloisten
järvi
vt
2
II
st 284
11k
11k
Kalsu
Latovainio
Heinijärvi
Minkiö
11k
pu
II
9
Särkijärvi
II
Jänijärvi
vt
11k
2
11k
Rehtijärvi
11k
3
Kaukjärvi
II
10
II
vt 10
1
FORSSA
1
7
0
JOKIOINEN
t1
14
II
2
k
Pyhäjärvi
k
11k
II
k
11k
k
2
7
11k
Sukula
kt 5
2
2
vt
1
k
Riihivalkama
k
Torronsuo
3
TAMMELA
8
k
11k Vaulammi
8
1
v
2
Kaukjärvi
5
4
15 9
16
11k
6
6
II
3
7
st
1
5
II
2
4
vt 10
28
4
11k
33
Yleiskaava
Kaupunginvaltuuston 28.6.1993 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa keskustaajaman yleiskaavassa alue on julkisten hallinon aluetta (PY), jossa on suojeltu lyseon
rakennus (/s), keskustatoimintojen aluetta (C), teollisuuden aluetta jota voidaan käyttää
asuinalueena teollisuuden siirryttyä pois, Lähivirkistysaluetta VL ja suojavihervyöhykettä
(EV).
Sahan muutettua pois on mahdollista tarkastella uudelleen asumisen ja keskustan toimintojen rajapintaa sekä tarkemmin huomioida maisemalliset arvot kokonaisuudessa.
Ote Keskustaajaman yleiskaavasta
34
Asemakaava
Alueella on voimassa 27.10.1970 vahvistetun asemakaava (D7) itäisin osa, joka on jäänyt sahan alueen kaavasta voimaan. Sahan alue on jo vaihtanut käyttötarkoitusta vuoden 2008 kaavassa. D 7 kaavasta voimaan jäänyttä aluetta ei ole koskaan rakennettu
kaavan mukaisesti vaan se on ollut peltoalueena. Kaava on vanhentunut. Vanhentuneessa asemakaavassa alue on varattu teollisuusrakennusten ja –laitosten korttelialueeksi (Tt3). Nyt alue mietitään osana asuinaluetta, jolloin rakennusoikeus on mitetittävä
uuden käyttötarkoituksen ja maaperän sekä maiseman mukaisesti.
Yhtiönkadun varressa on voimassa 23.6.2008 vahvistettu asemakaava (J39) koskien
puistoaluetta (VL), palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (PK-1), jossa voimalarakennus on suojeltu merkinnällä sr-14, huoltoaseman korttelialuetta (LH), palvelurakennusten korttelialuetta, jossa vanha koulu on suojeltu merkinnällä sr-13, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), jossa Lyseo on asemakaavalla
suojeltu merkinnällä sr-1 ja sr-6, liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa yhden
enintään 17000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksikön sekä paljon tilaa vieviä erikoistavaramyymälöitä (KM-1), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten
aluetta (ET) ja liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä auteuttamattominen
teollisuusrakennusten korttelialuetta. Vähittäiskaupan suuryksikkö on rakennettu. Muuntamo on toteutettu. Suojellut rakennukset ovat käytössä lukuun ottamatta voimalan rakennusta. Voimalan yhteyteen on osoitettu rakennusokeutta, joka on vielä toteuttamatta.
Voimalan länsipuolella olleet öljysäiliöt on poistettu ja niihin liittyvä suojavyöhyke on näin
ollen myös poistunut. Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten kortteli on rakentamaton. Lyseokatu ja Verstaskatu on toteutettu kaavan mukaan.
Hämeentien varren asemakaavasta (E82) 30.10.1989 on vielä voimassa itäisin osa, jossa on Hämeentien ja Simonkadun varrella liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY-14). Alue on osin
jäänyt rakentamatta ja osin nykyinen käyttö ei vastaa voimassa olevaa kaavaa, koska
KTY-alueella on vanhoja asuinrakennuksia. Asuinrakennuksista on tullut esityksiä että
asuinrakentaminen sallittaisiin alueella.
Alueen itäisin osa on asemakaavoittamatonta aluetta.
Ote ajantasa-asemakaavasta
35
Rakennusjärjestys
Forssan kaupungin uusi rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.4.2012 (kaupunginvaltuusto 27.2.2012). Rakennusjärjestys on nähtävissä kaupungin internetsivuilla.
Pohjakartta
Täydennyskartoitus alueella on suoritettu pääosin 1989. Teknisen ja ympäristötoimen
maankäyttöpalvelu pitää ajantasalla ja täydentää pohjakarttaa.
Rakennuskiellot
Alueelle ei ole määrätty rakennuskieltoa.
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Pienlentokenttäalue on asemakaavoittamatonta. Lentokentällä on määräaikainen ympäristölupa. Asemakaavan yhteydessä tehdään pienlentokentän meluselvitys, jotta voidaan varmistaa ettei lentotoiminta ole ristiriidassa uusien kaavoitettavien asuinalueiden
kanssa.
36
4
OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Osayleiskaavan suunnittelun tarve
Osayleiskaavalla täydennetään olevaa yhdyskuntarakennetta ja saadaan aikaan uusi
asuinalue monipuolistamaan keskusta-alueen tonttitarjontaa. Osayleiskaava tarkentaa
Forssan seudun strategisessa rakennetarkastelussa osoitettujen uusien asuinalueiden
suunnittelua. Yleiskaavassa on haettu alueelle maisemallisesti sopivat asumisen paikat ja viheralueeksi ranta-alueet, joiden kautta avautuvat valtakunnallisesti arvokkaalle
teollisuusympäristölle näkymät. Suunnittelulla haetaan riittävän tiivistä ekologisesti kestävää rakentamisen tapaa, jossa on mahdollista toteuttaa myös ekologista rakentamista.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavoituskatsaus on käsitelty kaupunginhallituksen kokouksessa
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1Osalliset
−Kaava-alueen maanomistajat
−Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat
−Lähialueen asukkaat
−Viranomaiset (ELY-keskus)
−Kaupungin asiantuntijaviranomaiset, Forssan vesihuoltoliikelaitos ja Forssan
Verkkopalvelut Oy
−Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa
−Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset/kaupunkilaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa
Kaavoitus suoritetaan/on suoritettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisessa
järjestyksessä ja siinä esitetyllä tavalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty kaavoituksen edetessä muutosten edellyttämillä tavoilla.
4.3.2Vireilletulo
Vireilletulopäätös on käsitelty Kaupungin hallituksessa 10.3.2008, Forssan lehden kuulutuksessa 16.3.2008 ilmoitettiin Linikkalan osayleiskaavan vireilläolosta ja asetettiin
nähtäväksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
- 10.3.2008 Forssan lehdessä ilmoitettiin Linikkalan osayleiskaavan vireilläolosta ja asetettiin nähtäväksi osallistumis- ja arviointisuunnitelma.
- 26.3.2008 viranomaisneuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma
sekä luonnos
- 1. kaavaluonnos 11.3.2008 ympäristölautakunnassa § 15 18.03.08
- 1. kaavaluonnos kaupunginhallitus päätti kh § 74 31.03.08 asettaa Linikkala osayleiskaavaluonnoksen nähtäville 07. - 25.04.08
- Linikkala I luonnos kuulutus Kaava oli nähtävillä 7.4. - 25.4.2008.
- 2. Kaavaluonnos ympäristölautakunnassa § 38 07.06.11
37
- 2. Kaavaluonnos 30.5.2011 kaupunginhallituksessa §155 13.06.11. Kaupunginhallitus
päätti asettaa Linikkala 2. osayleiskaavaluonnokset A ja B 30.5.2011 nähtäville 20.6.8.8.2011.
- Kaavasta yksi mielipide.
- Ehdotusvaiheeseen valittiin lähtökohdaksi kaava, jossa keskusta-aluetta ja asumista,
kaavan työstö ehdotukseksi.
- Alustavasta ehdotuksesta kirje omistajille. Tarvittaessa neuvottelut.
- Kaavaehdotus 11.8.2014
- Yhdyskuntalautakunta 17.9.2014 § 59
- KH 29.9.2014 § 245
- Ehdotus nähtäville 6.10-4.11.2014
- Kaavasta annettiin kolme lausuntoa ja jätettiin kolme muistutusta. Kaupunginhallitus
käsitteli vastineet 23.2.2015 § 47.
- Valtuusto § x x
-
-
4.3.4 Viranomaisyhteistyö
26.3.2008 viranomaisneuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
luonnos. ELY- keskus esitti että kaavasta tulisi tehdä vaihtoehtoja ja ranta-alueen viherväylää tulisi laajentaa.
Toiseen luonnosvaiheeseen on tuotu kaksi uutta vaihtoehtoa ja rannan viherväylää on
levennetty sekä maiseman ja näkymän mukaisesti avattu avoimen peltomaiseman suuntaan rajaamalla rakennettua aluetta.
4.3.5 Forssan Vesihuoltoliikelaitos ja Forssan Verkkopalvelut Oy
Linikkalan osayleiskaavaluonnoksesta on pidetty neuvottelu Forssan vesihuoltoliikelaitoksen kanssa ja pyydetty alustavat kommentit Forssan verkkopalvelulta. Ehdotusvaiheessa on tarkennettu periaatteitta neuvottelussa Forssan vesihuoltoliikelaitoksen kanssa ja Muuntamoalueen osalta Forssan verkkopalveluiden kanssa.
4.4
Osayleiskaavan tavoitteet
Linikkalan kaavoitettava keskustan laajennusalue jatkaa olemassa olevaa kaupunkirakennetta, vesi-, viemäri- ja sähköverkkoa taloudellisesti ja ekologisesti järkevällä tavalla.
Linikkalan alueelle tulee keskustatoimintojen aluetta jossa voi sekoittua kaupallinen
toiminta ja asuminen. Alueella asumisen muotoina ovat monipuolisesti kerrostalo, pienkerrostalo ja rivitalo sekä omakotiasuminen. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan noin
79700 m2, josta asumiseen on osoitettu 62800 m2. Asukasmäärä on arvioitu siten että
omakotitonttia kohti on arvioitu sijoittuvan 3 asukasta tontille ja muut asumisen muodot
on arvioitu asumisväljyyden kautta (vuonna 2006 41,3 m2/ asukas). Alueelle voi sijoittua 1344 asukasta). Forssassa asukkaita on tällä hetkellä noin 18000. Alueen tuleva
asukasmäärä antaa noin 7,5 % kasvuvaran asukasmäärään. Koska alueen rakentaminen on suhteessa kaupungin asukasmäärään merkittävää on rakentaminen vaiheistettava kaupunkirakenteen kannalta järkeviin kokonaisuuksiin. Vaiheistuksessa tulee
huomioida eri asumismuotojen sijoittuminen alueelle.
38
Alueella suositaan ekologisia ratkaisuja. Asemakaavavaiheessa tutkitaan kaukolämmön
mahdollisuus alueelle. Viheralueissa pyritään suosimaan luonnon monimuotoisuutta.
Rakennettaessa huomioidaan Loimijoelle laskeva maastonmuoto.
Rakennettava asuinalue : Alueen etelään viettävä rinne hyödynnetään rakentamisessa.
Uusista korttelialueista muodostetaan nykyisin peltoalueena olevaan avoimeen maisematilaan reuna-alueiltaan historiallisten kyläalueiden tapaan pehmeärajainen reunaalue. Asemakaavassa tarkennettaan määräyksiä koskien rakentamisen sovittamista
ympäristöön. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla harkittuja ja kokonaisuus tulee
ottaa huomioon kaikessa alueella tapahtuvassa suunnittelussa ja rakentamisessa, jotta
kaupungin tavoite eli laadukas asuinalue toteutuu.
Katualueet:
Katuleikkaus tarkennetaan asemakaavan yhteydessä.
Puisto ja viheralueet:
Alueen puistojen, erityisesti leikkipuistojen, tulee palvella paitsi leikki-ikäisiä myös kaikkia alueen asukkaita yleisenä virkistys- ja oleskelualueena. Kasvivalinnoissa suositaan
monilajisuutta. Nykyisin peltoalueena olevaa viheraluetta voidaan vielä osin viljellä osin
aluetta voidaan kehittää niittymäiseksi alueeksi, jota halkoo huelvesien verkosto. Hule-
vaiheistuskartta
39
viesiverkoston pientareet ja ranta-alueet hyödynnetään alueen itäosassa luonnon monimuotoisuuden alueina. Länsiosassa ranta-alue on rakennettua rantaa ja liitetään osaksi
historiallisia puistoja.
Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Aloitus tapahtuu sekä AK/ AP alueelta että AO alueelta Verstaskadun itäpuolelta ja etenee sieltä sekä itään että länteen.
5
OSAYLEISKAAVAN KUVAUS
Osayleiskaavalla laajennetaan keskusta- ja asuinaluetta itään. Erityistä huomiota kiinnitetään maisemaan sovittamiseen ja alueen selkeään identiteettiin.
5.1
Kaavan rakenne
5.1.1Mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala kokonaisuudessaan on noin 54,5 hehtaaria. Asuinrakentamisen
alueiden pinta-ala on yhteensä noin 16,5 hehtaaria, joka on käytännössä kokonaisuudessa uutta rakentamista. Kaupan suuryksiköiden aluetta on noin 9 hehtaaria, joka on
jo toteutunut. Puisto- tai virkistysalueita on 12,3 ha, alueella voidaan myös tulevaisuudessa osittain harrastaa viljelyä, vaikka se on puistoalueeksi osoitettu. Ekologisella
alueella voidaan toteuttaa esimerkiksi asukkaiden omaa viljelyä tai asukkaiden palkkaaman viljelijän / puutarhurin viljelyä tai osa pelloista voi yhä olla vuokralla viljelijälle. Erilaisten alueiden osuudet täsmennetään asemakaavassa. Asumismuotojen jakautuminen määritellään tarkemmin asemakaavavaiheessa. Tämän takia kaavaan on osoitettu
AK/AP alue, jolla voidaan toteuttaa erilaisia asumisen muotoja.
pinta-ala m2
C
P1
KM
AL
AK
AK/AP
AP
AO
VL
VP-1
EV
58875
17685
89708
14093
16336
59322
15998
58742
101677
21792
27876
482104
tehokkuus/rakennusoikeus m2
asuntoja (ka 85 m2)/
asumisväljyys (41,3
m2/h)
0.45 / 26490 (50 % as) 156 /320
0.40 / 5637 (50 % as)
0.40 / 6534
0.35 / 20762
0.3/ 4800
0.25 / 14685
33/68
76/ 158
244/502
56/116
60/180 (3 / tontti)
79725
549/ 1344
40
5.2Palvelut
Suunnittelualueella on lukio, kaupan suuryksikkö, pienempi kauppa kahvila- ja ruokapaikkoja sekä erilaisia liikkeitä. Keskusta-alueelle voi edelleen kehittyä hyvin monenlaisia palveluita ja liikkeitä.
5.3Aluevaraukset
Aluevaraukset tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä.
5.3.1 Korttelialueet
AL Asunto- liike- ja toimistorakennusten alue
Merkinnällä on osoitettu alue jolle voi tarpeen mukaan sijoittua asunto- liike tai
toimistorakennuksia.
AO Erillispientalojen korttelialue.
AP Pientalovaltainen asuntoalue.
Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta
pääosa sijoittuu pientaloihin.
AK/AP Kerrostalo- ja pientalovaltainen asuntoalue.
Merkinnällä osoitetaan asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta
enintään puolet sijoittuu kerrostaloihin.
AK Kerrostalovaltainen asuntoalue.
C Keskustatoimintojen alue.
P-1 Palvelujen ja hallinnon alue, jolla kulttuurihistoriallisia arvoja..
Merkinnällä osoitetaan palvelujen ja hallinnon alueet, jolla on kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne
siten, että uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti
merkittävät rakennukset ja rakenteet, maan pinnan korot, tiestö sekä puusto ja muu
kasvillisuus säilyvät.
LH Huoltoasema-alue.
ET Yhdyskuntateknisen huollon alue.
Alueille sijoittuu pumppaamoita ja olemassa oleva muuntamoalue. Muuntamoalue tulee
maisemoida.
5.3.1 Suojaviheralueet ja viheralueet
VP-1 Rakennettu puisto.
Merkinnällä osoitetaan kaupunkirakenteellisesti keskeiset puistoalueet,
41
jotka tulee liittää historiallisten puistojen vaikutuspiiriä laajentavaksi uudeksi kerrostumaksi. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen merkitys sekä alueen luonteva liittyminen osaksi rakennettua
historiallista puistoa.
VL-2 Lähivirkistysalue, jokirannan alue
MErkinnällä osoitetaan rakennettujen alueiden välittömässä läjheisyydessä sijaitsevat
aluee, jotka on tarkoitettu päivittäiseen ulkoluun virkistykseen ja luonnon kokemiseen.
Alueen suunnittelussa ja hoidossa tulee turvata virkistykäyttömahdpllisuudet. Alueella
tulee kiinnittää huomiota ulkolun ohjaamiseen ja luonnon kulutuskestävyyteen, hulevesien järjestelyyn sekä pyrkiä sujuvien ja turvallisten virkistysreittien muodostumiseen.
EV Suojaviheralue
Merkinnällä osoitetaan liikenneväylien varrella olevat viheraluein säilytettävät alueet,
joiden tarkoitus on pääasiassa suojata muita alueita haitoilta, ja joita ei sijaintinsa
vuoksi voida käyttää virkistysalueina.
5.3.2 Muut alueet
sm-1 Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Alueen laajuus tulee selvittää asemakaavavaiheessa. Alueen kaivaminen, peittäminen,
muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muisaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta
koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa.
ma Istutettava puistoalueen osa.
Merkinnällä on osoitettu puistoalueet, joilla maisemaan sovittaminen edellyttää istutusjärjestelyjä. Pääosin puisto voi olla pelto- tai niittyalueena.
ist Istutettava korttelialueen osa.
Merkinnällä on osoitettu ne korttelin alueet, joilla maisemaan sovittaminen edellyttää
istutusjärjestelyjä.
Keskusta-alueena kehitettävä alueen osa. alue on entistä pienteollisuusaluetta.
Alue, jolle on tehtävä uusi asemakaava. Alue koskee kehitettäviä, muutettavia ja uusia
alueita.
Melun ja tärinän torjunta otettava huomioon asemakaavoituksessa ja rakentamisessa.
Kohdemerkinnöillä on osoitettu:
Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde
1. Lyseo
2. Lyseon laajennus
3. Entinen Linikkalan koulu
4. Voimalaitos
LIITE 6 Osayleiskaavakartta ja –määräykset
42
5.4
Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja luonnonympäristöön
Alueiden rakentaminen ei lisää merkittävästi Yhtiönkadun tai rakennettavan itäisen ohikulkuväylän melua. Kaavassa on huomioitu melualueet.
Kaava-alue koskee osin olemassa olevaa rakennettua aluetta. Kaavalla täydennetään
olevaa keskusta-aluetta ja tehdään uusia itsenäisenä korttelikokonaisuuksia. Korttelikokonaisuuksista voi syntyä identiteetiltään vaihvaa ympäristöä. Keskeneräisen oloinen
pienteollisuusympäristö kehittyy viimeistellyksi kaupunkiympäristöksi. Lähivirkistysalue
tulee yleiskaavaa seuraavien asemakaavojen myötä asemakaavoitetuiksi. Lähivirkistysalueelle voidaan kehittää asukkaiden viihtyisyyttä lisääviä alueita (puiston osa, johon
asukkaat saavat istuttaa kasvillisuutta) ja esim. mahdollistaa ekologinen lähiruokatoiminta niitty- tai peltoalueilla.
5.4.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;
Kaava-alueella huomioidaan maaston laskeminen Loimijoen suuntaan. Rakennetuilta
alueilta ohjataan hulevedet Loimijokeen. Loimijoen veden kierrätys / puhdistus ja ilmastusmahdollisuus on alueella toteutettavien hulevesijärjestelmien yhteydessä. Koska
kaikki palvelut ovat kilometrin säteellä alueen liikennemäärät ovat minimissä ja liikenteestä syntyvät päästöt ovat minimissään.
5.4.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun
ympäristöön.
Rakennetun alueen uusi rajapinta on sovitettu näkymiin ja maisemaan. Alueen sovittamista kaupunkikuvaan täsmennetään asemakaavoitusvaiheessa.
5.4.4 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin;
Suunnittelussa on huomioitu ekologiset käytävät ja hulevesien piennaralueet ja siten
vahvistetaan ekologista monimuotoisuutta. Myös Loimijoen veden kierrätys / puhdistus
ja ilmastusmahdollisuus on alueella.
5.4.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen;
Uudet alueet täydentävät yhdyskuntarakennetta tiiviimmin rakennetun alueen rajapinnassa. Kokonaisuus rakentuu vesi ja viemäriverkkoon kiinni taloudellisesti. Sähköverkko jatkaa suunnitelmallisesti verkkoa. Alueen vanhat sähkölinjat poistuvat.
5.5 Ympäristön häiriötekijät
Pöyry on laatinut tulevalle ohitustielle ja Hämeentielle meluselvityksen vuonna 2007.
Rakentaminen sijoittuu jo nykyisellään Hämeentien melualueella ja tulevaisuudessakin
se mahdollistetaan. Oleskelutilat sijoittuvat rakennusmassojen eteläpuolelle. jolloin ne
sijoittuvat melulta suojatuille alueille. Kaavassa on osoitettu asutus etäämmälle ohitustiestä. Asemakaavavaiheessa tarkennetaan pienlentokentän lentomelun vaikutukset.
43
6
OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS
Uusi asuinalue voidaan toteuttaa siinä laajuudessa kun asemakaavan yhteydessä
tehtävä lentomeluselvitys antaa mahdollisuuden. Meluselvitys tehdään asemakaavoituksen yhteydessä syksyllä 2014. Alue toteutetaan asemakaavoituksen jälkeen. Rakentaminen tapahtuu pidemmän ajan kuluessa ja vaiheittain. Aloitus tapahtuu sekä AK/
AP alueelta että AO alueelta Verstaskadun itäpuolelta ja etenee sieltä sekä itään että
länteen.
FORSSAN TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMI
MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU
Kaupunginarkkitehti
Sirkka Köykkä
44
Rakentamatonta aluetta havainnollistava kuva. Näkymä Loimijoen suunnasta.
45
Rakentamatonta aluetta havainnollistava kuva. Näkymä Hämeentien suunnasta.
46