Kaavaselostus Lannevesi
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Lanneveden kyläyleiskaava ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Syyskuu 2008 21.10.2009 22.1 – 6.2.2009 27.1.2009 Maaliskuu 2009 Kesä – elokuu 2009 11.9.2009 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Luontoselvityksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. 25.8.2010 23.2. – 31.3.2011 26.5. – 31.7.2014 Kysely maanomistajille Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. Kaavaehdotus nähtävillä 3.3.2015 13.4.2015 21.4.2015 Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa 30.9.2009 30.10.2009 14.12.2009 25.2.2010 8.6.2010 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 § tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleiskaava ja Rahkolan – Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleiskaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 1.2 1.3 Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 2.12 2.13 2.14 2.15 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Pilaantuneet maa-alueet Rakennettu ympäristö Rakennettu kulttuuriympäristö Tiestö ja liikenne Virkistyskäyttö Luonnonympäristö Pohjavesialueet Vesistöt Maisema Muinaismuistot 5 6 6 6 7 10 10 11 13 16 16 20 21 21 21 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 25 3.1 3.2 Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset 25 32 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 32 4.1 4.2 4.3 4.4 Yleistavoitteet Ohjausvaikutus Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Mitoitus 32 33 33 40 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 42 5.1 5.2 5.3 Yleisperusteet Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Kyläyleiskaavan mitoitus 42 42 42 6 MAANKÄYTTÖ 43 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 47 7.1 7.2 7.3 7.4 7.5 Luonnonympäristö Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 47 47 48 49 49 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 3 7.6 7.7 Sosiaaliset vaikutukset Ilmastonmuutos 49 50 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 50 Liitteet § Rantavyöhykkeen emätilaselvitys § Sisämaan mitoitustaulukko § Luonnosvaiheen vastinemuistio § Ehdotusvaiheen vastinemuistio § Luontoselvitys § Maisema-analyysi § Melutarkastelu Kaavakartta 1:10 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto § Rakennuskulttuuriselvitys § Mitoitus- ja suunnitteluperusteet § Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 4 Saarijärven kaupunki on aloittanut Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 19 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Lanneveden ky- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 5 läyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. – 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja –valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Lanneveden kylä sijaitsee Saarijärven keskustan eteläpuolella Saarijärveltä Uuraisiin johtavan tien varrella. Alue rajoittuu vesistöistä sekä Summaseen että Lanneveteen. Idässä kaava-alue rajoittuu Lannejokeen. Kaava-alueen laajuus on 500 ha. Rantaviivaa alueeseen kuuluu noin 12,2 km, josta Summasen rantaviivaa on noin 6,5 km ja Lanneveden noin 1,8 km. Lannejoen pituus on noin 2 km. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 6 Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus 2.2 Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. 2.3 Väestö ja elinkeinot Alueen pääelinkeino on maa- ja metsätalous. Alueelle sijoittuu myös muuta pienyritystoimintaa. Maatalouden sivuelinkeinoina harjoitetaan esimerkiksi maatilamatkailutoiminta ja kalankasvatusta. Muita alueen elinkeinoja ovat talon- ja maanrakennusyrittäminen. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Lanneveden väestönkehitystä vuodesta 2001 vuoteen 2008. 2001 2005 2008 0 - 14 v. 15 - 64 v. 108 377 111 395 115 372 65 - v. 121 117 117 Yht. 606 623 604 Taulukko 1: Väestötiedot Lanneveden talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). 2.4 Palvelut Alueen palveluja ovat koulu, jossa annetaan perusopetusta luokille 1-6, lasten päivähoito, pankki sekä taksi. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuraavat seurat ja yhdistykset: Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo -nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseurat. Sampo-nuorisoseuran toimintamuotoja ovat kerho-, näytelmä-, iltama- ja urheilutoiminta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 7 Kuva 2: Nuorisoseurantalo Sampola Kuva 3: Lanneveden koulu Urheilumuodoista kylällä harrastetaan hiihtoa, kaukalopalloa, sählyä ja sulkapalloa. Lapsilla on omat liikuntakerhot. Elokuvia Sampolassa esitetään satunnaisesti, kuten myös järjestetään tansseja. 2.5 Tekninen huolto Lannevesi kuuluu Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Lannevedellä toimii kaksi jäteveden pienpuhdistamoa; Männikkömäen pienpuhdistamo ja Lanneveden koulun pienpuhdistamo. Alueella toimii myös Lanneveden vesiosuuskunta ja alueelle on rakennettu kattava vesijohtoverkosto. Kopanniemessä on vedenottamo, josta alueen käyttövesi otetaan. Saarijärven kaupungille on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma (Ramboll Oy 2009). Kehittämissuunnitelman toimenpideohjelmassa Lannevesi on merkitty sekä viemäröinnin että vedenjakelu kehittämiskohteeksi. Alla oleva kuva on ote vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 8 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 9 Lannevedellä on käynnistetty mittava vesi-, viemäri ja laajakaistahanke. Tavoitteena on tarjota kaikille mökkiläisille ja vakituisille asukkaille nykyaikainen ja ympäristöystävällinen tapa hoitaa kiinteistön vesi- ja jätevesiasiat. Vesihuoltohanketta viedään eteenpäin yhteistyössä Saarijärven kaupungin, Saarijärven Vesihuolto Oy:n sekä Hoikankylän vesiosuuskunnan kanssa. Vesiosuuskunta Lannevesi on lunastanut kaupungilta olemassa olevat pienpuhdistamot ja viemäriverkoston sekä rakentanut siirtoviemärin, jonka kautta jätevedet johdetaan puhdistettavaksi Saarilammen puhdistamolle. Uutta vesihuoltoverkostoa rakennetaan vaiheittain ja I-vaihe Laihankylältä Lanneveden keskustaan on valmistunut vuoden 2014 alkupuolella. II- ja III –vaiheen suunnittelua ja rakentamista Lannevedeltä etelän suuntaan on tarkoitus jatkaa sen jälkeen siten, että II-vaiheen rakentaminen alkaisi jo vuoden 2014 aikana mutta viimeistään vuoden 2014 alkupuolella. Kuva 6: Ote vesihuoltohankkeen alustavasta kartasta. Kartalla oleva musta linja on oleva vesijohto. Ympyrällä on merkitty alueen taloudet ja harmaalla mahdollinen uusia johtolinja. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.6 Lannevesi 10 Pilaantuneet maa-alueet Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu kohde 50540, Lanneveden sahan alue (52-66). Alue on tutkittu ja kunnostettu, mutta alueella on näytteenotto tarpeen maaperän puhtauden varmistamiseksi. Alue sijaitsee I –luokan pohjavesialueella tilalla 729-405-3-264. Pilaantuneiksi maa-alueiksi on luokiteltu myös entinen Sisustek Ky ja USA Autotalo (kohde 50547). Alueella on selvitystarve, näytteenotto on tarpeen maaperän kunnostuksen ja puhdistuksen laajuuden selvittämiseksi. Kohteet on merkitty kaavakartalle saa-2 ja saa-3 merkinnöillä. Kuva 7: Pilaantuneet maa-alueet osoitettu kartalle. (Lähde: Oiva-ympäristöpalvelu) 2.7 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta Lannevedellä on Saarijärven keskustaajaman ohella kunnan vanhinta ja tiheintä. Kaava-alueella on säilynyt varsin runsaasti vanhaa rakennuskantaa. 1800- ja 1900 lukujen taitteessa rakennettuja maatiloja ja mökkiläisten asumuksia sijaitsee erityisesti Uuraisten tien varressa. Lanneveden kylä on laajentunut alueen pohjoisosiin Uuraisten tien varteen, Mäntymäentielle ja Myllykankaalle. Uudempi rakentaminen sijoittuu Lannevedentien ja Lannejoen seudulle. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Lanneveden suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 10 kappaletta. Eli keskimäärin 1 lupa/vuosi. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 11 Taulukko 2: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella. 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 13. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 9. Lanneveden kaava-alueella on seuraavat keski-suomen museon vuosina 19871988 inventoimat kohteet. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 79 Alirannan kauppa, ent. osuuskassan talo H, R, M Paikallisesti arvokas 84 Kainalahti R, M Paikallisesti arvokas 85 Keskustalo H, M, R Paikallisesti arvokas 86 Koivulan pientila R, H Paikallisesti arvokas 87 Lanneveden ala-aste R, H Paikallisesti arvokas 88 Lanneveden ent. osuuskauppa M, R, H Paikallisesti arvokas 89 Lanneveden työväentalo eli Rientola H, R, M Paikallisesti arvokas. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 12 90 Luotolan tilan pihapiiri R Paikallisesti arvokas 91 Mäkelän tilan pihapiiri H Paikallisesti arvokas 92 Rajala, ent. Pollari H, R Paikallisesti arvokas 93 Ruoppila R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. 94 Sampola, nuorisoseurantalo R, H Maakuntakaava: maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 95 Takalan tilan navetta, nuottakoppeli ja aitat R, H Paikallisesti arvokas 96 Takalan tuulimylly R, H Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 97 Uusi-Hännisen tila R, H Paikallisesti arvokas. 98 Valoharjun ent. kahvila H, M Paikallisesti arvokas 99 Vanha-Hännisen tila R, H Inventoinnissa 1988 arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi. Maakuntakaavan inventoinnissa 2003 muuttunut paikallisesti arvokkaaksi. 923 Laihan tuulimylly Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 035 Kivikkoahon mökki R, M Paikallisesti arvokas 036 entisen Kivistön H tilan mailla oleva mökki Paikallisesti arvokas 037 ent. urheilutarvike H, M Paikallisesti arvokas 038 Kivitalo R, M, H Paikallisesti arvokas VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.9 Lannevesi 13 039 Ent. K-kyläkauppa M, H Eki Paikallisesti arvokas 040 Mökki Vanhan – Rahkosen mailla R Paikallisesti arvokas 041 Honkasen ent. kaupparakennus M, H Paikallisesti arvokas 042 Paavonseudun ent. kaupparakennus M, H Paikallisesti arvokas 043 Rinne M, R Paikallisesti arvokas Tiestö ja liikenne Alueella on kattava sisäinen tieverkko. Päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Uurainen – Saarijärvi seututiestä 6304 sekä Lannevesi – Hietama seututiestä 6797. Yksityistiet ja metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Liikenneturvallisuutta parantaa, mikäli uusien osoitettavien asuinalueiden liittyminen tieverkkoon voidaan toteuttaa rinnakkaistiejärjestelyin tai useamman kiinteistön yhteisellä liittymällä. Yleiselle tielle liittymiseen tarvitaan aina lupa viranomaiselta, mikäli liittymän liikennemäärä merkittävästi lisääntyy tai liittymän käyttötarkoitus muuttuu. Kuva 8: Kaavioesimerkki rinnakkaistiejärjestelyistä. Melu Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 14 Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Lannevesi tie 6304 6304 16797 kvl-koko kvl-ras 736 41 799 57 89 2 ra-% 5,6 % 7,1 % 2,2 % nop. 60 60 50 Melual. etäisyys (m) päivä 55 dB yö 45 dB 16 20 17 22 ei melual. ei melual. Taulukko 3: Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu ennusteliikennemäärillä 2040. Lanneveden alueella vaikutus oli pieni. Taulukko 4: Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. Sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen. Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet yhdystiet 1,16 1,08 1,15 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 15 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 9: Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 16 Kuva 10: Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.10 Virkistyskäyttö Kylällä on seuraavia kyläläisten yhteisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja ja alueita: valaistu jääkiekkokaukalo, Sampolan kenttä ja liikuntasali, valaistu pururata/kuntolatu, hiihtoladut, uimaranta, rantalentopallokenttä ja skeittipaikka. Lannevedellä toimivat nykyisin muun muassa seuroja ja yhdistyksiä kuten Lanneveden Kyläyhdistys, Lanneveden Sampo -nuorisoseura, Lanneveden Työväenyhdistys sekä metsästys- ja kalastusseuroja. Katiskalahdessa sijaitsee uimaranta, veneenlaskupaikka sekä venevalkama. 2.11 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: • luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit • vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet • metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt • uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 17 • muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Kohteen luontoarvot on kuvattu tarkemmin alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Yleispiirteet Lanneveden kaava-alue sijoittuu Lanneveden ja Summasjärven ranta-alueille ja niiden väliselle harjualueelle, jonka läpi virtaa Lannejoki. Muutoin aluetta luonnehtii paikallisteiden varteen ja rannoille keskittynyt asutus ja pellot. Osa ennen avoimista pelloista on metsitetty. Kasvillisuus on harjualueella mäntyvaltaista kuivan kankaan männikköä. Muualla alueella esiintyy rehevämpiä kuusikoita ja lehtipuustoisia sekametsiä. Vesi- ja rantalinnusto on molemmissa järvissä karunpuoleisille järville tyypillistä. Suojaisella Katiskalahdella ja Lannejoen suistolla on hieman enemmän merkitystä pesimä- ja ruokailualueina. Kuva 11: Harjualueen mäntymetsää Suojelualueet Merkittävimmät luontokohteet ovat Lannejoki ja Kirkkoharju. Lannejoen ranta on rauhoitettu luonnonsuojelualueena ja on merkitty maakuntakaavaan suojelualueena (Kurttu-Manun luonnonsuojelualue YSA201476). Kirkkoharju on maakuntakaavan arvokas harjualue. Harju kuuluu Laukaan – Saarijärven – Kokkolan pitkittäisharjujaksoon. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 18 Kuva 12: Lannejoki Kuva 13: Kurttu-Manun luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelualueen rajaus vihreällä. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja leväh- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 19 dyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty. Liito-orava esiintymiä Lanneveden alueella on yhteensä viisi ja ne sijoittuvat kaava-alueen pohjois- ja länsiosiin. Tarkemmin liito-oravien esiintymisalueet sekä niiden sijainti on esitelty alueelta laaditussa luontoselvityksessä. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. ja 2. Lannejoki. Maakuntakaavan luontokohteet, luonnonsuojelualueet 3. Lanneveden Kirkkoharju. Maakuntakaavan luontokohteet, luonnonsuojelukohteet 4. Kopanniemen liito-oravaesiintymä. 5. Risteysalueen liito-oravahavainto. 6. Länsiosan liito-oravaesiintymä. 7. Savipuron liito-oravaesiintymä. 8. Paskolammen rantasuot. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Rahkosenpuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Savipuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 11. Länsiosan lähteet. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 12. Koivulan puro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 13. Pohjoinen metsikkö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Räkämäen liito-oravahavainto. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 20 Kuva 14: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Numerointi viittaa luontoselvityksen kohdenumerointiin, jossa kohteen luontoarvot sekä alueen sijainti on kuvattu tarkemmin. Kaavakartalle luontoarvot on merkitty luo-1 ja luo-2 –merkinnöin. 2.12 Pohjavesialueet Kaava-alueen itäosaan ulottuu Lanneveden pohjavesialue, joka on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi (luokka I). Laihan pohjavesialue Uuraistentien länsipuolella jää kaava-alueen ulkopuolelle. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 21 Kuva 15: Lanneveden ja Laihan pohjavesialueitten rajaukset (ote ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmästä). 2.13 Vesistöt Kaava-alue rajautuu pohjoisosassa Summaseen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Kaakkoispuolella kaava-alue rajautuu puolestaan Lanneveteen, joka on laadultaan luokiteltu hyväksi. Lannevesi laskee Summasjärveen Lannejokea pitkin. Alueella sijaitsee lisäksi pienempiä vesistöjä. Harjualueella sijaitsee Paskolampi. Lisäksi alueen läpi virtaa pieniä puroja. 2.14 Maisema Maisema-analyysi on laadittu Saarijärven viiden kylän kyläyleiskaavatyön tausta-aineistona. Analyysissä kuvataan olemassa olevien inventointien, karttatyöskentelyn ja maastokäynnin perusteella Lanneveden, Rahkolan sekä Linnan kylien maisemarakenteen päätekijät, maisemakuvan ominaispiirteet ja kulttuurimaiseman arvot. Maiseman perustekijöiden ja arvojen tunnistamisen myötä voidaan arvioida kyläkaavassa esitetyistä maankäyttömuodoista seuraavia maisemallisia vaikutuksia. Maisema-analyysistä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Paikkatietoaineiston käsittelyyn ja karttatyöskentelyyn on lisäksi osallistunut Pöyry Finland Oy:stä suunnitteluavustaja Hilpi Turpeinen. Selvityksen tueksi on tehty maastokäynti 5.6.2013. 2.14.1 Maisemamaakunta Lannevesi, Rahkola ja Linnan kylä sijoittuvat maisemamaakuntajaossa Itäiseen järvi-Suomeen ja tarkemmassa osa-aluejaossa Keski-Suomen järviseutuun. Itäinen Järvi-Suomi on laaja, mutta maisemallisesti yhtenäinen laakea alue, jonka maasto on kuitenkin yksityiskohdissaan hyvinkin vaihteleva. Suhteelliset korkeuserot ovat niin Lanneveden kuin Rahkolan–Linnan suunnittelualueilla noin 40 metriä. Suunnittelualueen maisematilaa rajaavien moreeni- ja kallioseläntei- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 22 den vedenkoskemattomat lakialueet nousevat yli 200 mpy ja niiden suhteellinen korkeusero maiseman perustason muodostaviin järvialtaisiin on Saarijärven keskustan tuntumassa 95 metriä ja Lannevedellä noin 125 metriä. Yoldia-meren aikainen rantavyöhyke on näkyvissä Saarijärvellä muinaisrantoina korkeudella +160- +170 mpy. Yoldiamerivaihetta seurasi Ancylus-jääjärvivaihe, jonka aikaisesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä muinaisrantoja korkeuksilla +130- +140 mpy. Vedenkoskemattomien selänteiden lakialueet (yli 160 mpy) ovat karumpiin rinteisiin verrattuna reheviä. Keski-Suomen järviseudulle on tyypillistä laajojen järvialtaiden ja polveilevien vesireittien sekä kumpuilevien moreenimaiden luoteesta kaakkoon suuntautunut sokkelomaisuus. Metsällä on suuri merkitys maisemakuvassa. Viljelmät sijaitsevat rantojen tuntumassa. Asutus on perinteisesti sijoittunut joko laaksoihin vesistöjen tuntumaan tai mäkien harjanteille. 2.14.2 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa Sampola on osoitettu merkinnällä maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (kohde 392). Lanneveden Kirkkoharju (30 ha) on osoitettu maakunnallisesti arvokkaaksi harjualueeksi. Aluetta koskee suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Harjun poikki virtaa Lannejoki. 2.14.3 Lanneveden maisemarakenne ja maisemakuva Maisemarakenne on kokonaisuus, jonka perusosia ovat maa- ja kallioperä, ilmasto, vesi, elollinen luonto ja kulttuurisysteemit. Maisemarakenteen kaikki osatekijät ovat riippuvaisia toisistaan. Lannevedellä maisemarakenteen peruselementteihin kuuluvat maisematilaa rajaavat laajat moreenipintaiset mutta kalliosydämiset selännealueet. Korkeimpien selänteiden laet ovat vedenkoskemattomia. Kopanniemen harjumuodostuma on Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvä luoteesta–kaakkoon suuntautuva harjujakso. Kyseinen harjujakso on Lanneveden kylässä maisemallisesti merkittävä, sillä se erottaa Summasen ja Lanneveden vesistöt toisistaan ja rajautuu topografialtaan jyrkästi niin Summasen kuin Lannevedenkin rantaan. Harjumuodostuma jatkuu luode–kaakkosuuntaisena Summasen pohjoisrannalla Summassaaressa, mutta hiekkaperäistä maata on myös Katiskalahden länsireunalla ja Uuraistentien varrella. Ancylus-vaiheen alussa tapahtuneesta vedenpinnan laskun pysähtymisestä on näkyvissä heikosti muodostuneita muinaisrantoja korkeuksilla +130 - +140. Vesistöjen rantavyöhykkeessä on hienojakoisia maalajeja, jotka on otettu viljelykäyttöön. Summanen ja Lannevesi muodostavat maisematilallisen perustason, johon maisematilan muut korkeustasot vertautuvat. Suunnittelualue rajautuu Lannejokeen, joka laskee Lannevedeltä Summaselle. Lanneveden koulun molemmin puolin laskevat kylärakennetta rytmittävät ja maisemakuvaa rikastuttavat pienet purot Katiskalahteen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 23 Kasvillisuus heijastelee maaperäolosuhteita. Karut moreeniselänteet ja harjut kasvavat pääasiassa havupuustoa. Moreeniselänteiden kuusivaltainen puusto muodostaa yhtenäisen visuaalisen taustan Lanneveden kylän lounaispuolelle Kopanniemen ja Paskomäen –harjujakson erottuessa maisemasta mäntyvaltaisena. Lannejoen varressa, järvien rannoilla ja rakennusten pihapiireissä kasvaa maisemakuvaa rikastuttavaa lehtipuustoa. Maisemallisesti merkittävimmät näkymäsuunnat avautuvat avoimien viljelymaisemien ylitse kohti vesistöjä. Tällaisia näkymäsuuntia avautuu kohti Summasta mm. Kiimasjärventien ja Uuraistentien (tie 6304) risteyksestä sekä Laihantieltä. Lannevettä kohti avautuu näkymiä korkealta Lannevedentieltä ja paikoin Uuraistentieltä tai sen varren pihapiireistä kuten Sampolasta. Maisemallisia solmukohtia ovat Lannejoen ja harjun risteyskohta, Hännisen talon harjanne ja Katiskalahden pohjukka. Hännisen talo on sijoittunut maisemallisesti edustavalle ja suotuisalle paikalle vesistön tuntumaan, harjun ja hienojakoisten maalajien kohtauspisteeseen. 2.14.4 Kulttuurimaiseman ja kylärakenteen maisemalliset arvot Maisemallisesti arvokkaimpia viljelyalueita ovat Summasen Katiskalahden pohjukassa Kiimasjärventien varressa olevat peltoalueet ja Lanneveden rantaan rajautuvat, viljelyalueet. Nämä viljelyalueet liittyvät olennaisesti Lanneveden kylärakenteeseen, maisemakuvaan ja maisemarakenteen visuaaliseen hahmottamiseen. Avoimen maisematilan ylitse avautuvat näkymät yhdistävät kyläalueet ympäröiviin vesistöalueisiin. Kylän keskeinen rakennuskanta sijoittuu nauhamaisena ketjuna Uuraistentien varrelle tai siihen tukeutuen. Vanhat talonpaikat ovat sijoittuneet joko hiekka- ja sorapitoiselle harjumaalle kuten Hänninen, Mäkelä, Laiha ja Seurantalon ympäristö tai moreeniselänteen vaihettumisvyöhykkeelle peltojen ja metsämaiden rajapintaan kuten Rakamäki, Varjola ja Takala kylän luoteisosissa ja Kiviharjunmäki, Kivitalo ja Ukkola kylän kaakkoisosissa. Eeronvalkaman ja Pajuladen välinen ranta muodostaa Lanneveden kylän keskustasta erillisen maisemallisen kokonaisuuden. Maisematila rajautuu lännessä korkeaan Rakamäen selänteeseen, jonka edustalle Summasen rantavyöhykkeelle sijoittuu noin 300 metrin levyinen peltokaistale. Maisemakuvaltaan pienipiirteistä, pitkää ja kapeaa avointa tilaa rytmittävät pellon poikki rantaan johtavat tiet. Avointa tilaa rajaa rantaviivan äärellä monipuolinen rantapuusto, jossa kasvaa lehtipuuston lisäksi paikoin myös iäkkäitä havupuita. Rantapuuston suojiin on sijoittunut eri ikäistä rakennuskantaa. Rantapuuston aukkopaikoista avautuu tärkeitä pitkiä näkymiä Summasen vastarannalle saakka. Lanneveden pohjoispään ja vesistön länsirannan maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat Lanneveden rantaviljelykset ja näitä rytmittävät Uuraistentien varteen keskittyvät maatilojen pihapiirit. Pohjoispäässä vesistön ja peltojen muodostama avoin maisematila rajautuu jyrkkäpiirteiseen mäntyjä kasvavaan harjuun ja länsirannalla Uuraistentien (tie 6304) rajaamaan moreeniselänteeseen. Uuraistentieltä avautuu maisemallisesti merkittäviä näkymiä, joista maisemakokonaisuuden kannalta merkittävimmät maisemaelementit hahmottuvat. Rannan tuntumaan sijoittuvat loma-rakennukset katkaisevat paikoin järvinäkymät. 2.15 Muinaismuistot Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja huomat- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 24 tavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa varten on laadittu muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008. Alueelle sijoittuvat seuraavat muinaisjäännökset: · 8. Joenniskanpelto. Asuinpaikka. Kiinteä muinaisjäännös. · 9. Paskomäki. Pyyntikuoppa. · 82. Paskomäki. Kolme pyyntikuoppaa. · 83. Paskomäki. Varhaismesoliittinen asuinpaikka. Kuva 16: Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy. · Porrinsaari. Kivikautinen asuinpaikka. · Kopanniemi. Kivikautinen asuinpaikka VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 25 Kuva 17: Muinaisjäännösalueet Porrinsaaressa ja Kopanniemessä. Ote ympäristöhallinnon Hertta –karttapalvelusta. Rakennusjärjestys Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 26 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriö on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa kyläyleiskaavaa. Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 27 Maakuntakaavassa Lanneveden alue on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton tulee perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. § 139 Laiha (29 ha) 0972914 § 140 Lannevesi (415 ha) 0972905 Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. § 544 Joenniskanpelto, kivikautinen, asuinpaikat Paskomäki, ilm. kivikautinen, työ- ja valmistuspaikat § 559 Kirkkoharju, ajoittamaton, työ- ja valmistuspaikat § 560 Majaniemi, kivikautinen, muinaisjäännösryhmät Honkala, kivikautinen, asuinpaikat Porrisaari, kivikautinen, asuinpaikat Arvokas harjualue (ge/2) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasharjualue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen. § Lanneveden Kirkkoharju (30 ha). Vesimaisemaan kiinteästi liittyvä kapealakinen, paikoin lähes 30 metriä korkea harjuselänne sekä tämän jatkeena oleva harjudelta. Deltan rinteillä on useita heikosti kehittyneitä muinaisrantoja. Alueen poikki virtaa Lannejoki. (Maakunnallisesti arvokas harjualue). Luonnonsuojelualue (sl) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 28 § 193 Lannejoki (17 ha). Lannevedestä Summasjärveen laskeva noin kaksi kilometriä pitkä, kapea ja suurelta osin luonnontilainen joki. Joessa olevan kosken äärellä on hyväkuntoinen myllyrakennus. Rauhoitettu. Moottorikelkkailureitti Merkinnällä osoitetaan moottorikelkkailun runkoreitistö ohjeellisena ja lähinnä yhteystarvetta osoittavana. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 29 Toiseen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu pohjavesialuetta (pv) ja arvokasta harjualuetta (ge/2). Suunnittelumääräys (pv): Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Suunnittelumääräys (ge/2): Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja –esiintymien säilyminen. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 14.11.2012 ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 30 Kolmanteen vaihemaakuntakaavaan on Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Lanneveden kaava-alueelle osoitettu luonnonsuojelualuetta (sl). Suunnittelumääräys (sl): Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Yleiskaava Suunnittelualueesta osa kuuluu aiemmin laadittuun Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Kaava on vahvistettu 2.9.1998 Keski-Suomen ympäristökeskuksessa ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty Saarijärven kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Lanneveden kyläyleiskaava alue on pääosin rantaosayleiskaava-aluetta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 31 Kuvat 198: Ote Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavasta Lanneveden yleiskaavaalueella. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 32 Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset § Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) § Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) § Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) § Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) § Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) § Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. § Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. § Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) § Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) § Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET JA MITOITUSPERUSTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 33 Tavoitteet sisämaalla Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa ja maatilojen sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vah- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 34 vistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättä- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 35 mällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto Rakentamisen sijoittumisen maisemalliset suositukset Kyläalueet Perinteinen tiivis kyläasutus keskittyy Uuraisten tien varteen. Maisemallisesti sopivimmat uudet rakennuspaikat tukeutuvat olemassa olevaan tiestöön, muuhun kylärakenteeseen ja jo olemassa oleviin asutusvyöhykkeisiin. Kyläalueen lounais- ja länsipuoleiseen metsäiseen moreeniselänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökulmasta hyvinkin lisätä Kuva 19: Katiskalahden rantapeltoja. Näkymä Kiimasjärventieltä kohti Summasta. Harjuselänteet ja Kopanniemi Kopanniemi on maisemallisesti herkkää aluetta, jolla on erityistä maisemallista merkitystä myös Katiskalahden ja Summasen vesistönäkymissä. Harjumuodostuman sivuhaaraan sijoittuvan Vanha-Hännisentien varsi on perinteinen rakennuspaikka ja maisemallinen solmukohta. Harjumuodostumien topografisesti jyrkimmät rinteet ja lakialueet ovat perinteisesti olleet rakentamattomia rakentamisen keskittyessä harjun alarinteille ja – VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 36 tasanteille. Reunavyöhykkeellä on erityistä maisemallista merkitystä erityisesti silloin kun ne liittyvät vesistöön tai avoimiin peltoalueisiin. Tällöin harjun ja hienojakoisen maa-aineksen liittymäkohtaan sijoittuu usein vanhaa tiestöä ja rakentamista. Harjun rinteet ovat siten maisemallisesti rakentamiseen soveltuvia alueita, mutta uusiksi maamerkeiksi muodostuvia rakennuspaikkoja tai kylän maisemallista kokonaisilmettä muuttavia rakennustapoja tulisi harjuselänteellä välttää. Lannevedentien korkotasoa voitaneen pitää maisemakuvan ja rakenteen kannalta uuden rakentamisen ylärajana. Kuva 20: Sampolan pihapiiriä. Kuva 21: Näkymä Uuraistentieltä kohti Lanneveden kylää. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 37 Kuva 22: Näkymä harjun laelta kohti luodetta. Kuva 23: Harjun reunavyöhykkeelle sijoituva rakennusryhmä ja Kiimasjärventie. Katiskalahden rannat (Summanen) Katiskalahden loivasti rantaan viettävät avoimet viljelymaisemat ja niihin liittyvät maatilojen pihapiirit ovat merkittävää kulttuurimaisema-aluetta. Maisemallisesti olisi suositeltavaa, että avoimet viljelymaisemat säilyisivät edelleen rakentamat- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 38 tomina ja mahdollinen uusi rakentaminen tukeutuisi kasvillisuussaarekkeisiin ja –vyöhykkeisiin. Kuva 24: Katiskalahden uima- ja venerantaa. Kuva 25: Katiskalahden rantavyöhykettä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 39 Kuva 26: Laihantien ja Summasen välille sijoittuvaa maisemallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Kuva 27: Aukot rantapuustossa ovat näkymien kannalta tärkeitä. Pajulahti–Eeronvalkama Rakamaen moreeniselänteeseen tukeutuvia rakennuspaikkoja voidaan maiseman näkökulmasta hyvinkin lisätä. Samoin puustoinen rantavyöhyke kestää täydennysrakentamista. Välialueen pellolle voidaan harkiten sijoittaa joitakin ra- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 40 kennuspaikkoja. Maisemallisesti on tärkeää, että rantaan jää myös rakentamattomia osuuksia ja Summaselle suuntautuvia vapaita näkymälinjoja. Lanneveden rannat Maisemallisesti uusien rakennuspaikkojen tulisi sijoittua olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen Uuraistentiehen tukeutuen tai rannan puustoisille osuuksille. Avoimet näkymät Uuraistentieltä Lannevedelle tulee säilyttää. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. 4.4 Mitoitus Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain rantavyöhykkeelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Ranta-alueet Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan ensisijaisesti rakennusoikeuden siirtoa ja toissijaisesti alempaa rakennusoikeuden mitoituslukua. Ranta-alueella sijaitseva loma- tai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Ranta-alueen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan ranta-alueella sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 41 2 Uuden lomarakennuspaikan tulee olla vähintään 3000 m ja asuinrakennuspaikan vähintään 5000 m2. Vesistöön tai vesijättöön rajoittuvan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 40 m. Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaa-osilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta. 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m2 2000 m2 < 5000 m2 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 1* *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 42 Kuva 28: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Ranta-alueen mitoitus Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen rakennuspaikkojen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. AP/AM RA Yht. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 16 1 33 12 49 13 tod. Rv. muun. Rv. 12,2 km 10,2 km Rannan mitoitus on kaavaehdotuksessa 4,6 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 5,5 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 43 Sisämaan rakennusoikeus Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. AP/AM RA Yht. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 99 145 0 0 99 145 Kaavalla muodostuu yhteensä 306 rakennuspaikkaa, joista uusia rakennuspaikkoja on 158 ja olemassa olevia 148. Lisäksi rannalle on osoitettu yksi RM alue. 6 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AT (kyläalue) AP- (erillispientalojen alue), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Tiiviimpää kylämäistä asutusta on muodostunut erityisesti Uuraisten tien varteen koulun ympäristöön. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat laajojen peltoalueiden reuna-vyöhykkeille. Loma-asutus Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue). Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaava-alueelle osoitettu vähän. Olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 31 ja uusia on osoitettu 10. Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Matkailualueet Matkailupalvelujen alueena (RM-1) on osoitettu Lanneveden rannalla alueen eteläosassa sijaitseva majoituspalveluja tarjoava Ukkolan lomamökit, joka vuokraa neljää lomamökkiä ympärivuotisesti. Tämän pohjoispuolella sijaitsevalle Jussilan tilan ranta-alueelle on osoitettu myös matkailupalvelujen aluetta. Virkistysalueet Lanneveden vanhan sahan ranta-alueet on osoitettu virkistysalueena merkinnällä V-1. Summaslahden poukaman länsirannalle on osoitettu venevalkama merkinnällä LV-1. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 44 Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimina ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on merkitty Porrisaaren pohjoisosa ja Kopanniemi, (luo-2 merkinnällä on Paskolammen rantasuot, Rahkosenpuro, Savipuro, Länsiosan lähteet ja Koivulan puro). Palvelut Seurojentalo Sampola, kyläkoulu, entinen kaupan alue sekä pankki on merkitty palvelujen ja hallinnon alueena (P-1). Työpaikka-alue Entinen Sisustek Ky ja USA Autotalon alue on osoitettu työpaikka-alueeksi merkinnällä TP-3. Suojelu Lannevedestä Summaseen laskevan Lannejoen eteläpuolinen 12 ha:n rantakaistale on rauhoitettu luonnonsuojelualueena (Kurttu-Manun luonnonsuojelualue YSA201476). Alue on osoitettu kaavassa luonnonsuojelualueena (SL). Liikenne Saarijärvi Uurainen yhdystie on merkitty kaavaan yhdystienä. Muut kaavaalueen tie on merkitty pääsyteinä. Yleiskaavakartalle merkityt pääsytiet ovat ohjeellisia. Erityisalueet Paskomäen soranottoalue on merkitty maa-ainesten otto -alueen merkinnällä (EO). Kopanniemen vedenottamo on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET-1). Muut alueet ja kohdemerkinnät Muinaisjäännökset Alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset on osoitettu kaavassa muinaismuistoalueena merkinnällä SM. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännösalueen laajuus tulee selvittää museovirastosta ja aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museovirastoon lausuntoa varten. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 45 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet sekä vuonna 2008 inventoidut rakennuskulttuuriselvityksen mukaiset kohteet. Maakunnallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr on osoitettu Sampolan nuorisoseurantalo. Paikallisesti arvokkaana rakennuskulttuurikohteena tai ympäristönä merkinnällä sr-1 on osoitettu muut Keski-Suomen museon ja 2008 tehdyn inventoinnin mukaiset kohteet. Alueena, jossa ympäristö tulee säilyttää (/s) on osoitettu Sampolan nuorisoseurantalon ympäristö ja Rinteen talon pihapiiri. Pohjavesialueet Lanneveden tärkeä I –luokan pohjavesialue on osoitettu kaavassa pohjavesialueena pv –merkinnällä. Alueelle ei saa sijoittaa pohja- tai pintaveden laatua vaarantavia laitoksia tai toimintoja. Alueella tapahtuva toiminta ei saa aiheuttaa YSL 7 §:n ja 8 §:n mukaista maaperän eikä pohjaveden pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueella on voimassa pohjaveden muuttamiskielto (VL 1:18 §). Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua pohjaveden suojeluun ja maaainestenoton yleissuunnitelmiin. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu merkitty kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Ranta-alue Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran. Erilliset saunat Rantavyöhykkeellä sijaitsevat talouskeskuksiin liittyvät erilliset saunat on osoitettu kaavassa olemassa olevaa saunaa kuvaavalla symbolilla. Yleiset määräykset ja suositukset MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla. Tämä yleiskaava on laadittu ranta-alueen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslu- VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 46 pien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 -alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla. Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia) laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM –aluerajaukset ovat ohjeelliset. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella: Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä. Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeus-asemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. Jätehuolto Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. Rantametsät Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 47 Tiestö Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa rantaviivalla tarkoitetaan maastokatselmuksessa viranomaisen taholta määriteltyä keskimääräistä rantaviivaa. Muilta osin noudatetaan Saarijärven kaupungin voimassa olevaa rakennusjärjestystä. 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Luonnonympäristö Yleiskaavaratkaisulla pyritään siihen, että suunnittelualueen luonto- ja ympäristöarvot eivät vaarannu. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty ehkäisemään jättämällä herkemmät alueet rakentamisesta vapaaksi sijoittamalla uudet rakennuspaikat paremmin rakentamista kestäville alueille. Säilytettäviksi tarkoitetut ympäristöt on osoitettu kaavassa käyttötarkoitukseensa sopivilla merkinnöillä. Tausta-aineisto on huomioitu ja sen perusteella alueella tapahtua rakentaminen ja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen turvaaminen on mahdollista. Rakentaminen on yhteensovitettava liito-oravan esiintymisen alueiden kanssa. Arvokkaat luonnon- ja maisemanosat on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Uuden asutuksen vaikutukset ympäristöön, lähinnä vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn vesihuollon piiriin. Alueelle osittain sijoittuva pohjavesialue on huomioitu kaavassa asianmukaisella merkinnällä sekä aluetta koskevilla kaavamääräyksillä. 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä. Kaavalla halutaan ensisijaisesti turvata arvokkaiden kulttuuriympäristökohteiden ja maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että alueille voidaan osoittaa nykyistä rakennuskantaa täydentävää rakentamista. Tämä johtaa myös siihen, että merkittäville, toistaiseksi avoimena säilyneille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka muuttaa maisemakuvaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille, mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoituksella varaudutaan alueiden maankäyttöön. Pidemmällä tähtäimellä tulee huomioida, että maatalouden ja peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Lannevesi 48 avoimien viljelymaisemien säilyminen saattaa pidemmällä tähtäimellä olla epävarmaa. Tätä myötä myös alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristöalueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Kaavassa on osoitettu rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää maisemakuvallisesti keskeisessä asemassa olevia kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin. Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi. 7.3 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Kaava-alueet on rajattu siten, että kyseisten kylien luontainen ”taajama-alue” on kaavassa mukana. Näiden kylien kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylien alueelle ja siten pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kaavoitettavaksi valittujen kylien kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti kehittyvien kylien alueella. Kyläyleiskaavoissa osoitetut uudet rakennuspaikat perustuvat tilakohtaiseen tarkasteluun, missä on huomioitu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kyläyleiskaavoilla kaavoitettavat alueet (Kolkanlahti, Linna-Rahkola, Tarvaala ja Lannevesi) sijoittuvat keskustan läheisyyteen tai Uuraistentien varrelle. Kyseiset kyläalueet ovat Saarijärven kaupungin elinvoimaisia ja vielä kehittyviä kyläalueita. Saarijärven ydinkeskustan alueella ei ole osoitettavissa vastaavanlaisia maaseutumaisia asuntoalueita. Kyläalueilla ei ole rakentamispainetta, kun tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin. Yleiskaavan katsotaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset rakentamispainetta koskevat tavoitteet. Lanneveden kyläyleiskaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä. Toteutuessaan yleiskaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja säilyttämällä ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö. Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen. Asutus on tiheintä Uuraisten tien varressa, erityisesti koulun ympäristössä. Asutusta on osoitettu mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisesti haja-asutuksen tapaan koko suunnittelualueelle, jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristön alueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle asianmukaisin merkinnöin. Kaava-alueen pohjoisosaan sijoittuu tärkeä pohjavesialue. Pohjavesialueen laadun ja määrän säilyminen turvataan kaavamääräyksellä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.4 Lannevesi 49 Liikenteelliset vaikutukset Alueella on kattava tieverkosto. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kasvaa. Kaavassa osoitetut kevyenliikenteen yhteystarpeet parantavat merkittävästi erityisesti koululaisten liikenneturvallisuutta. Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Lanneveden kyläalueen kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylän alueella ja siten osaltaan pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kylien kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti elinvoimaisen kylän alueella. Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä tulevaisuutta. Lannevedellä asukkaiden määrä on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, maa- ja metsätalous, säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja verkostoja Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin. Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee olemaan myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa alueen nykyisten palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien muodostumista alueella. Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset, palotoimi). 7.6 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet. Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy. Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa. Maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.7 Lannevesi 50 Ilmastonmuutos Kaavoitushankeen yhteydessä on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja vedenpintaan nähden. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Lanneveden ja Summanen -järven rantaan hyvin rakentamiseen soveltuville alueille, missä maasto ei ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla vedenpinnan nousun ei katsota olevan suuri ongelma, koska korkeuserot vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia. Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat rakentamiskorkeudet. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita. Suunnittelualueeseen rajoittuvista vesistöistä Summasella suositeltava alin rakentamiskorkeus on 110 metriä ja Lannevedellä 112,7 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60 –järjestelmässä. Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm. rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän verkostosta. Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin. 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutuminen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupamenettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. Tarvittaessa lupaasiat voivat edellyttää poikkeamis- tai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä. Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennusjärjestystä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä. Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Sijaintitiedot Tilatiedot Vesistö/ Kantatilan järj. nro RN:o Tilan Nimi Rantaviivatiedot Muo.til. Rek.pm. Rantaviiva 01.07.-59 Summanen 72940500020001 PÄIVÄKUMPU 23.1.1902 59* Lannevesi 72940500020087 KAINALAHTI 10.12.1974 60* Lannevesi 72940500020118 KESKUSTALO 6.8.1991 72940500020120 SUMMASLAHTI 16.12.1991 72940500020061 72940500020061 72940500020062 72940500020132 LISÄ-LEPOLA LISÄ-LEPOLA LISÄ-SEPPÄLÄ RINNE 17.2.1961 17.2.1961 17.2.1961 26.10.2000 61* Summanen 62* Summanen Summanen Summanen Summanen 63* Summanen Summanen 72940500020123 72940500020124 LAHTELA LAHTI 10.3.1994 10.3.1994 64* Lannevesi Lannevesi Lannevesi 72940500030163 72940500030164 72940500030164 RIVEERA SOTALA SOTALA 10.12.1974 10.12.1974 10.12.1974 65* Summanen 72940500030264 Lanneveden saha 19.2.2000 66* Lannevesi 72940500030062 JUOTTORANTA 18.8.1939 67* Lannevesi 72940500030063 KOIVUNIEMI 18.8.1939 72940500030076 SILLANKORVA 26.4.1952 72940500030168 72940500030169 KESÄRANTA UKKOLA 20.1.1976 20.1.1976 68* Lannevesi 69* Lannevesi Lannevesi 70* 72940500030086 KUKKARANTA 11.3.1957 71* Joki Summanen Joki Summanen Summanen 72940500030240 72940500030157 72940500030157 72940500030142 72940500030141 HARJUNTAUS HONKARANTA I HONKARANTA I LOMARANTA ORAVANKOTO 7.4.1992 1.3.1974 1.3.1974 2.9.1968 2.9.1968 72* Lannevesi Lannevesi Joki Lannevesi, saari Lannevesi, saari Lannevesi Lannevesi Lannevesi Lannevesi Lannevesi 73* 72940500030266 72940500030271 72940500030178 72940500030213 72940500030213 72940500030213 72940500030213 72940500030258 72940500030265 72940500030195 72940500030179 ANTINTUPA Jussila KOSKENKORVA LEPPÄLÄ LEPPÄLÄ LEPPÄLÄ LEPPÄLÄ SAVELA SAVIRANTA SILLANKORVA II VINTUSRANTA 5.8.2000 17.12.2003 29.3.1979 28.12.1987 28.12.1987 11.2.1999 5.8.2000 20.1.1983 29.3.1979 LANNEVESI 72940500020001 PÄIVÄKUMPU 72940500020001 Total 72940500020024 X KAINALAHTI 72940500020024 X Total 72940500020031 X KESKUSTALO 72940500020031 X Total 72940500020039 X SUMMASLAHTI 72940500020039 X Total 72940500020043 X RINNE 72940500020043 X RINNE 72940500020043 X RINNE 72940500020043 X RINNE 72940500020043 X Total 72940500020049 X LAHTI 72940500020049 X LAHTI 72940500020049 X Total 72940500030060 X SOTALA 72940500030060 X SOTALA 72940500030060 X SOTALA 72940500030060 X Total 72940500030061 X TYYNELÄ 72940500030061 X Total 72940500030062 JUOTTORANTA 72940500030062 Total 72940500030063 KOIVUNIEMI 72940500030063 Total 72940500030076 SILLANKORVA 72940500030076 Total 72940500030084 X UKKOLA 72940500030084 X UKKOLA 72940500030084 X Total 72940500030086 KUKKARANTA 72940500030086 Total 72940500030088 X HARJUNTAUS 72940500030088 X HARJUNTAUS 72940500030088 X HARJUNTAUS 72940500030088 X HARJUNTAUS 72940500030088 X HARJUNTAUS 72940500030088 X Total 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X LEPPÄLÄ 72940500030089 X Total 1/3 Mitoitustiedot P-ala Mitoitus tod.m mrv m ha arvo lukum ao 233 233 200 200 0 0 317 317 0 0 0 16 16 54 46 100 99 72 85 256 265 265 20 20 51 51 87 87 53 438 491 54 54 1859 202 157 47 40 2305 505 135 107 262 207 0 440 75 64 0 81 1876 109 109 200 200 0 0 317 317 0 0 0 16 16 54 46 100 99 72 85 256 265 265 20 20 51 51 87 87 53 438 491 54 54 1859 45 157 47 40 2148 505 135 107 0 0 0 440 75 64 0 81 1407 2,9 2,9 5,9 5,9 6,5 6,5 13,5 13,5 0,0 0,1 0,1 0,1 0,3 0,9 0,9 1,8 0,3 0,4 6,3 7,1 3,9 3,9 0,1 0,1 1,5 1,5 0,2 0,2 0,4 12,9 13,3 0,2 0,2 45,2 0,8 0,2 0,3 0,2 46,8 25,2 1,9 0,4 0,4 0,2 13,1 17,6 0,4 0,4 0,1 0,3 60,0 6 0,7 0,7 1,2 1,2 0,0 0,0 1,9 1,9 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,3 0,3 0,6 0,6 0,4 0,5 1,5 1,6 1,6 0,1 0,1 0,3 0,3 0,2 0,2 0,3 2,6 2,9 0,3 0,3 3,7 0,3 0,3 0,3 0,2 4,8 3,0 0,8 0,2 0,0 0,0 0,0 2,6 0,5 0,4 0,0 0,5 8,0 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 2 6 6 6 2 6 2 6 6 6 6 2 <2ha <2ha 6 6 6 6 6 6 Olevat rak ra Huom! sa jää uusia -1,3 2 0 0 0 rivitalot -1,3 0,0 1,2 1,0 1,2 1,0 0,0 0 0 0 0 0,0 0,0 1,9 2,0 1,9 2,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0 0 0,1 1 1 2 0,0 -0,7 -0,7 0 -1,4 1 -0,4 0,0 0,4 0,5 1,0 0,5 1,0 1,6 0,0 1,6 0,0 0 1 0 0 0 0 0,1 1 -0,7 1 -0,7 0,1 0 1 1 0 0,0 -0,8 0 -0,8 2 2 0,0 jokiranta 0,0 -1,7 4 -1,4 4 -3,1 1 -0,7 1 -0,7 RM -alue 0,0 0,0 3,7 1 0,3 SL aluetta s 0,3 0 1 -0,7 1 -0,8 2 2,8 0,0 2 1,0 1,0 1 -0,2 1 -0,8 RM alue jokiranta 1 1 0,0 s 2,6 1,0 -0,6 1 -0,6 1 -0,5 0,0 3 5 1,0 2,0 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Sijaintitiedot Tilatiedot Vesistö/ Kantatilan järj. nro RN:o Tilan Nimi Rantaviivatiedot Rek.pm. Muo.til. Rantaviiva 01.07.-59 Summanen Summanen 72940900010460 72940900010494 KOTIRANTA Rantanikkilä 9.5.2000 14.8.2007 72940900010243 72940900010437 SUVINIEMI UUSITALO 23.7.1976 28.5.1997 74* Summanen Summanen 75* Summanen 72940900010052 LAIHA 26.4.1927 76* Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen 72940900010156 72940900010155 72940900010241 72940900010500 72940900010158 72940900010295 KAIKUMAA KUNNAS NORONPELTO Noronranta UUSI-HÄNNINEN VISARINNE 15.8.1962 15.8.1962 23.4.1976 25.6.2008 15.8.1962 11.4.1983 77* Summanen Summanen Summanen 72940900010468 72940900010467 72940900010466 Kanta-Seppälä Pajuranta Tonttukynnäs 28.10.2000 28.10.2000 28.10.2000 78* Summanen 72940900010333 LUOTOLA I 11.8.1987 72940900010375 72940900010376 NIKKILÄ TAKALA 26.3.1991 26.3.1991 79* Summanen Summanen 80* Summanen 72940900010098 HAKALA 16.6.1939 81* Summanen Summanen Summanen Summanen 72940900010475 72940900010475 72940900010383 72940900010382 Koivuranta Koivuranta KOTIRANTA LEPPÄRANTA 28.11.2001 28.11.2001 18.9.1991 18.9.1991 82* Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen 72940900010231 72940900010274 72940900010421 72940900010421 72940900010268 72940900010256 72940900010388 72940900010420 HONKARANTA HONKARANTA KOPANNIEMI KOPANNIEMI KOPPALA ORAVANKOTO II TUULENPESÄ VESIKOPPA 3.4.1974 1.4.1981 27.6.1995 27.6.1995 14.12.1979 5.1.1978 1.4.1992 27.6.1995 83* Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen Summanen 72940900010429 72940900010429 72940900010428 72940900010428 72940900010432 72940900010432 MYLLYMETSÄ MYLLYMETSÄ MYLLYRANTA MYLLYRANTA MYLLYRINNE MYLLYRINNE 21.11.1996 21.11.1996 21.11.1996 21.11.1996 21.11.1996 21.11.1996 84* Summanen 72940900010121 VANHANPELTO 11.10.1951 85* Summanen 72940900010122 MÄKELÄ 11.10.1951 86* Summanen 72940900010404 SORMUSLÄHDE 4.5.1994 LANNEVESI 72940900010050 X KOTIRANTA 72940900010050 X KOTIRANTA 72940900010050 X Total 72940900010051 X UUSITALO 72940900010051 X UUSITALO 72940900010051 X Total 72940900010052 LAIHA 72940900010052 Total 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X UUSI-HÄNNINEN 72940900010058 X Total 72940900010064 X SEPPÄLÄ 72940900010064 X SEPPÄLÄ 72940900010064 X SEPPÄLÄ 72940900010064 X Total 72940900010083 X LUOTOLA I 72940900010083 X Total 72940900010049 X TAKALA 72940900010049 X TAKALA 72940900010049 X Total 72940900010098 HAKALA 72940900010098 Total 72940900010102 X KOTIRANTA 72940900010102 X KOTIRANTA 72940900010102 X KOTIRANTA 72940900010102 X KOTIRANTA 72940900010102 X Total 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X KOPANNIEMI 72940900010115 X Total 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X MYLLYRINNE 72940900010120 X Total 72940900010121 VANHANPELTO 72940900010121 Total 72940900010122 MÄKELÄ 72940900010122 Total 72940900010127 X SORMUSLÄHDE 2/3 Mitoitustiedot P-ala Mitoitus tod.m mrv m ha arvo lukum 11 107 118 67 0 67 27 27 22 0 24 42 83 67 238 180 136 52 368 0 0 120 0 120 93 93 0 45 259 50 354 194 118 844 11 107 118 67 0 67 27 27 22 0 24 42 83 67 238 180 136 52 368 0 0 120 0 120 93 93 0 45 259 50 354 118 73 611 0,2 1,0 1,2 0,5 0,5 1,0 14,4 14,4 2,0 6,1 2,1 0,2 4,2 2,4 16,9 2,8 2,7 0,3 5,8 0,5 0,5 0,6 0,6 1,2 1,0 1,0 0,2 0,2 5,5 0,2 6,1 0,3 0,4 3,5 6 6 0,1 0,6 0,7 0,4 0,0 0,4 0,2 0,2 0,1 0,0 0,1 0,3 0,5 0,4 1,4 1,1 0,8 0,3 2,2 0,0 0,0 0,7 0,0 0,7 0,6 0,6 0,0 0,3 1,6 0,3 2,1 0,7 0,4 3,7 0,0 0,4 0,1 0,7 0,2 6,2 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 1,6 2,1 0,2 0,2 0,4 0,4 0,2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 65 18 245 31 1515 0 85 262 347 27 27 62 62 31 65 18 123 31 1039 0 85 262 347 27 27 62 62 31 0,3 0,1 0,6 0,4 5,5 0,6 0,2 3,0 3,8 0,5 0,5 18,4 18,4 1,9 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Olevat rak ao ra Huom! sa jää uusia 0,1 0 1 -0,4 1 -0,3 1 -0,6 1 -0,6 0,0 0,0 0 0,0 0,2 0 0 0,2 1 -0,9 0,0 0,0 0,1 0 1 1 -0,7 1 0,5 0,4 1,0 -0,6 1,0 Saarijärven reitin royk mukaisesti 1,1 1 -0,2 1 2 -0,7 0 0,2 0,0 0,0 0 0 0,0 0,0 0,7 0,0 0 0 0 0,7 1 -0,4 1 -0,4 0,0 0,0 0,0 1 1 1 -0,7 1 -0,4 1 -0,7 3 -1,9 1 -0,3 1 -0,6 1 2,7 0,0 Rantaviiva lisätty 1,0 Uusi RA RYK:n perusteella 0,0 1 -0,6 1 -0,3 5 0,2 1,2 0,1 0 1,0 0,0 0,0 1 -0,5 0,0 0,0 0 0 1,6 1,0 1 1,1 1,0 0,2 0 0 0 0,2 0,0 1 -0,6 1 -0,6 0,0 0,2 1,0 Vanha emätila, jolle kuuluu 1 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILATAULUKKO Ranta-alue Sijaintitiedot Tilatiedot Vesistö/ Kantatilan järj. nro RN:o Tilan Nimi Rantaviivatiedot Rek.pm. Muo.til. Rantaviiva 01.07.-59 87* Summanen 72940900010132 PAJULAHTI 26.7.1954 88* Summanen Summanen 72940900010443 72940900010444 KAARRENIEMI LUOTOLA 28.8.1997 28.8.1997 89* Summanen 72940900010134 HANNULA 26.7.1954 72940900010472 72940900010493 72940900010471 72940900010491 72940900010492 HÄNNINEN Juurikkaniemi Ranta-Hänninen Pohjoisporri Eteläporri 21.12.2000 14.12.2006 21.12.2000 90* Summanen Summanen Summanen Summanen, saari Summanen, saari 91* Summanen Summanen 92* 72940900010375 72940900010376 NIKKILÄ TAKALA 26.3.1991 26.3.1991 LANNEVESI 72940900010127 X Total 72940900010132 PAJULAHTI 72940900010132 Total 72940900010133 X LUOTOLA 72940900010133 X LUOTOLA 72940900010133 X Total 72940900010134 HANNULA 72940900010134 Total 72940900010142 X HÄNNINEN 72940900010142 X HÄNNINEN 72940900010142 X HÄNNINEN Tark kantatila HÄNNINEN ja rek. Pvm HÄNNINEN 72940900010142 X Total 72940900010143 X TAKALA 72940900010143 X TAKALA 72940900010143 X Total Grand Total 3/3 Mitoitustiedot P-ala Mitoitus tod.m mrv m ha arvo 31 56 56 198 725 923 115 115 666 217 161 327 266 1637 60 60 120 12489 31 56 56 99 725 824 115 115 359 147 121 0 0 627 60 60 120 10154 1,9 0,2 0,2 0,6 25,8 26,4 0,5 0,5 13,9 0,6 0,5 15,0 0,6 16,2 16,8 300,9 6 6 6 6 6 6 6 <2ha <2ha 6 6 Olevat rak lukum ao ra 0,2 0,3 0,3 0,6 4,4 4,9 0,7 0,7 2,2 0,9 0,7 0,0 0,0 3,8 0,4 0,4 0,7 52,1 0 0 0 Huom! sa 0,2 1,0 -0,7 1 -0,7 1 -0,4 1 1 1 uusia 1 1 1 jää 0,0 3,4 3,0 2,9 3,0 -0,3 0 -0,3 1 1 -0,3 1 -1,0 1 -1,0 3 0,8 1 0,0 2,2 0,9 0 rakennusoikeus 1,0 Korjattu muistutuksen mukaiseksi. 1,0 -0,6 0,4 1 0 -0,3 0,0 16 33 3,1 14,0 LIITE SAARIJÄRVI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA EMÄTILASELVITYS LANNEVESI Haapaniemi 13.3.2015 90* 88* Harjula-Kyyrä 89* Viimaranta Luotola Kyyrä 79* Varjola 79* Nikkilä 80* 92* 92* 74* Takala 75* 81* Rajala 85* Hakaniemi 92* 76* Laiha 91* Uusitalo 84* Mäkelä 63 04 75* Hernesalmi Kyyränkylä 86* 74* Hänninen 91* 76* Honkala 63 04 81* 83* Saltti Haarala La Kiviaho nn 77* ej ok i Uusi-Hänninen Rinteelä Kotiranta 87* 72* Männikkö Jokela 82* Mattila Haanpää 66* 63* 78* Harjuntaus 64* 78* Puroaho 72* Seppälä Rah kos 59* enp uro Koulu Tonttukynnäs 73* 62* Summaslahti 63* 720 Rinne ro apu Terv Jokiharju 61* 69* Leppälä 62* Lannevesi 61* S.talo 73* Keskustalo Majala Urh. 67* 61* 65* Kpa Kivikkoaho 73* Kainalahti 60* Kivitalo 65* Savipuro Koivula 73* Kivirinne 73* 71* Koivuniemi 79.0 68* Ukkola 70* 70* Korvenmäki Koivurinne Kivitalo Kytölä Hiekkaniemi Leppämäki Pajumäki Kallinranta Sarastus Kuusisto Olkikorpi SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA Teksti RN:o 72940500010018 1-18 72940500010034 1-34 72940500010035 1-35 72940500010036 1-36 72940500010039 1-39 72940500010040 1-40 72940500010041 1-41 72940500010063 1-63 72940500010064 1-64 72940500010067 1-67 72940500010073 1-73 72940500010078 1-78 72940500010079 1-79 72940500010079 1-79 72940500010080 1-80 72940500010084 1-84 72940500010087 1-87 72940500010088 1-88 72940500020001 2-1 72940500020017 2-17 72940500020022 2-22 72940500020030 2-30 72940500020040 2-40 72940500020042 2-42 72940500020046 2-46 72940500020050 2-50 72940500020054 2-54 72940500020055 2-55 72940500020056 2-56 72940500020057 2-57 72940500020058 2-58 72940500020059 2-59 72940500020060 2-60 72940500020061 2-61 72940500020061 2-61 72940500020062 2-62 72940500020063 2-63 72940500020066 2-66 72940500020068 2-68 72940500020069 2-69 72940500020070 2-70 72940500020073 2-73 72940500020087 2-87 Tilan_nimi KIVELÄ LÄHDEMÄKI KIVIKKO-AHO TÖPPÖNEN KATINKORVA KUJALA LISÄSAMPO LISÄKUJALA KIVISTÖ KUUSISTO MATINKULMA Vanha-Kivitalo KIVITALO KIVITALO KOIVULA MÄNNISTÖ HIEKKARINNE KIVIHARJU PÄIVÄKUMPU MÄNTYLÄ HUVILA SAMPO KASSALA LEPOLA LATOMÄKI PUHELINKESK. KANTTILA PIHLAJAMÄKI TUOMELA KOIVUHARJU KIILA VALOHARJU LEPPÄHARJU LISÄ-LEPOLA LISÄ-LEPOLA LISÄ-SEPPÄLÄ LISÄ-KASSALA OJARINNE PEKKALA KIVIKUMPU ASTOLA HUVILANLISÄ KAINOLAHTI Rek_pvm 23.5.1932 20.7.1966 20.7.1966 16.3.1968 4.3.1969 4.3.1969 4.3.1969 16.3.1977 16.3.1977 11.3.1980 13.2.1986 6.6.1989 6.6.1989 6.6.1989 5.4.1990 11.6.1991 9.3.1994 9.3.1994 23.1.1902 28.7.1931 31.1.1933 30.1.1934 25.1.1939 9.3.1945 10.3.1949 30.11.1959 15.2.1960 15.2.1960 15.2.1960 15.2.1960 15.2.1960 15.2.1960 17.2.1961 17.2.1961 17.2.1961 17.2.1961 17.2.1961 19.12.1962 27.10.1964 27.10.1964 27.10.1964 21.4.1969 10.12.1974 pa Rak. Oik. 0,16 0,59 1 7,21 3 0,32 0,16 0,11 0,03 0,07 6,39 2 0,20 0,50 1 7,10 3 2,86 2 4,25 2 0,21 0,15 0,51 1 0,80 1 1,73 2 0,47 0,08 0,61 1 0,18 0,14 0,40 0,34 0,13 0,24 0,43 0,25 0,02 0,96 1 0,39 0,01 0,08 0,10 0,10 0,15 0,33 0,34 0,24 0,06 3,05 1 A_oleva 1 0 0 1 1 1 0 0 0 1 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 1 0 0 1 0 1 1 1 1 1 0 1 1 0 0 0 0 1 0 1 0 0 1 5 Ra_oleva 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LANNEVESI Uusia 0 1 3 0 0 0 0 0 2 0 1 2 2 2 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Jää Huom -maisemapeltoa - suuri osa liito-orava-aluetta - suuri osa liito-orava-aluetta 2 Koulu ja rivitalo, luontokohde 1 Sampola, urheilukenttä pankki kaksi rakennuslupaa maisemapeltoa, AM LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940500020090 72940500020138 72940500020096 72940500020116 72940500020117 72940500020118 72940500020118 72940500020118 72940500020119 72940500020120 72940500020120 72940500020128 72940500020129 72940500020130 72940500020131 72940500020132 72940500020137 72940500030035 72940500030059 72940500030063 72940500030083 72940500030094 72940500030095 72940500030117 72940500030117 72940500030164 72940500030169 72940500030169 72940500030172 72940500030173 72940500030208 72940500030209 72940500030210 72940500030211 72940500030212 72940500030213 72940500030213 72940500030213 2-90 2-138 2-96 2-116 2-117 2-118 2-118 2-118 2-119 2-120 2-120 2-128 2-129 2-130 2-131 2-132 2-137 3-35 3-59 3-63 3-83 3-94 3-95 3-117 3-117 3-164 3-169 3-169 3-172 3-173 3-208 3-209 3-210 3-211 3-212 3-213 3-213 3-213 LAITALA UKKO-TALO AHOPELTO SAMPOLA RIIHIPELTO KESKUSTALO KESKUSTALO KESKUSTALO MÄNTYRINNE SUMMASLAHTI SUMMASLAHTI Koivulaukka MAJALA Villenrinne LAMPILA RINNE OJAKUMPU KOIVULA SORANOTTOPAIKKA KOIVUNIEMI REITTOLA RAIVILA LEVYLÄ LISÄLEVYLÄ LISÄLEVYLÄ SOTALA UKKOLA UKKOLA PAJURINNE PAJUMETSÄ PAJURINNE II METSÄRINNE KORKOLA KUKKARO HIPPOLA LEPPÄLÄ LEPPÄLÄ LEPPÄLÄ 72940500030281 72940500030240 72940500030263 72940500030264 72940500030266 3:281 3-240 3-263 3-264 3-266 ONNELA HARJUNTAUS SORALA Lanneveden saha ANTINTUPA 24.11.1978 26.11.1980 25.5.1983 6.8.1991 6.8.1991 6.8.1991 6.8.1991 6.8.1991 16.12.1991 16.12.1991 16.12.1991 19.6.1999 19.6.1999 26.10.2000 26.10.2000 26.10.2000 15.10.2009 20.12.1930 5.4.1939 18.8.1939 26.6.1956 30.7.1959 30.7.1959 16.9.1961 16.9.1961 10.12.1974 20.1.1976 20.1.1976 12.12.1977 12.12.1977 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 28.12.1987 0,11 0,21 0,23 0,46 0,32 3,65 0,94 6,53 0,88 2,73 10,21 0,35 10,42 0,94 0,16 4,48 0,18 0,42 1,00 0,92 0,13 0,22 0,84 0,81 0,28 4,85 4,15 8,50 0,20 0,29 0,09 0,40 0,29 0,30 0,30 11,64 5,37 13,26 2.11.2010 7.4.1992 19.2.2000 19.2.2000 5.8.2000 0,62 28,23 0,55 1,61 19,87 1 1 3 1 2 4 4 1 3 1 1 1 1 2 3 4 3 3 5 11 1 8 1 2 6 5 LANNEVESI 1 1 1 0 1 0 0 1 0 0 1 1 1 1 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 0 1 0 1 1 0 0 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 1 2 3 0 3 0 0 3 0 0 0 1 0 0 0 1 0 2 3 2 0 0 0 0 0 0 0 2 3 3 1 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 5 0 0 5 vanha reknro oli 2:92 - liito-orava-aluetta 1 soranottopaikka 1 Teollisuusalue maisemapeltoa rak.oikeutta voi hakea str 1 - arvokas harjualue 0 2 st ratkaisu 1 ro siirretty tilalle 3:281 lohkottu tilasta 3:213 2 rp. jää osoittamatta kaavakartalla 2 saha LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940500030272 72940500030273 72940508780004 72940900010022 72940900010045 72940900010523 72940900010523 72940900010070 72940900010072 72940900010092 72940900010093 72940900010093 72940900010093 72940900010098 72940900010099 72940900010099 72940900010118 72940900010122 72940900010125 72940900010126 72940900010152 72940900010155 72940900010156 72940900010158 72940900010202 72940900010210 72940900010211 72940900010239 72940900010240 72940900010241 72940900010242 72940900010244 72940900010245 72940900010246 72940900010247 72940900010249 72940900010264 72940900010265 72940900010283 72940900010294 72940900010295 72940900010295 72940900010296 72940900010306 3-272 3-273 878-4 1-22 1-45 1-523 1-523 1-70 1-72 1-92 1-93 1-93 1-93 1-98 1-99 1-99 1-118 1-122 1-125 1-126 1-152 1-155 1-156 1-158 1-202 1-210 1-211 1-239 1-240 1-241 1-242 1-244 1-245 1-246 1-247 1-249 1-264 1-265 1-283 1-294 1-295 1-295 1-296 1-306 Savela Vaahteramäki SORAMAA RIENTOLA PELLONPÄÄ LAIHA LAIHA LEVEÄLÄ KULMALA KOIVULA RUOPPILA RUOPPILA RUOPPILA HAKALA RANTALA RANTALA RANTAKUMPU MÄKELÄ KOIVIKKO KOIVURINNE LISÄLEVEÄLÄ KUNNAS KAIKUMAA UUSI-HÄNNINEN KANGASTUS SILMÄLAMPI KOIVUMÄKI MÄNNIKÖNPELTO MÄNNIKKÖ NORONPELTO NORO KIVIRINNE VARPULA RINNEAHO NOTKOLA KIRSTILÄ METSÄRINNE RAJALA HANNULA UUS-HÄNNINEN II VISARINNE VISARINNE VIERTOLA KIVIKKO 17.12.2003 19.8.2004 16.10.1986 31.7.1918 28.1.1927 26.4.1927 26.4.1927 20.8.1934 20.8.1934 23.5.1938 23.5.1938 23.5.1938 23.5.1938 16.6.1939 16.6.1939 16.6.1939 6.4.1948 11.10.1951 13.3.1952 13.3.1952 20.12.1961 15.8.1962 15.8.1962 15.8.1962 6.2.1968 3.6.1969 3.6.1969 23.4.1976 23.4.1976 23.4.1976 23.4.1976 23.7.1976 23.7.1976 23.7.1976 23.7.1976 23.7.1976 24.5.1979 24.5.1979 18.10.1982 11.4.1983 11.4.1983 11.4.1983 11.4.1983 8.8.1984 0,34 0,26 0,25 0,44 1,53 3,10 13,51 0,06 0,11 0,05 0,00 0,00 1,42 1,56 2,18 1,72 0,22 17,48 0,27 0,18 0,03 6,05 1,58 3,36 0,20 4,21 1,34 0,06 2,02 1,87 0,97 0,99 0,55 0,73 0,41 1,03 0,89 1,14 0,25 0,21 0,52 1,73 0,77 0,25 1 1 0 0 1 0 1 1 1 0 0 0 1 0 0 0 1 1 1 1 0 1 0 1 1 0 1 0 1 0 0 0 1 1 1 0 0 1 1 0 0 0 1 1 2 2 5 2 2 2 2 6 2 2 2 3 2 2 1 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LANNEVESI 0 0 0 0 1 2 4 0 0 0 0 0 1 2 2 2 0 5 0 0 0 1 2 1 0 3 1 0 0 0 1 1 0 0 0 2 1 1 0 0 1 2 0 0 kiint.tunnus muuttunut, korjattu AM AM peltoa 1 peltoa LIITE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940900010307 72940900010314 72940900010317 72940900010319 72940900010320 72940900010321 72940900010333 72940900010333 72940900010334 72940900010338 72940900010354 72940900010357 72940900010376 72940900010376 72940900010376 72940900010383 72940900010384 72940900010394 72940900010395 72940900010402 72940900010403 72940900010404 72940900010407 72940900010408 72940900010415 72940900010416 72940900010417 72940900010418 72940900010422 72940900010423 72940900010429 72940900010431 72940900010432 72940900010436 72940900010436 72940900010437 72940900010444 72940900010460 72940900010465 72940900010505 72940900010527 72940900010528 72940900010467 72940900010467 1-307 1-314 1-317 1-319 1-320 1-321 1-333 1-333 1-334 1-338 1-354 1-357 1-376 1-376 1-376 1-383 1-384 1-394 1-395 1-402 1-403 1-404 1-407 1-408 1-415 1-416 1-417 1-418 1-422 1-423 1-429 1-431 1-432 1-436 1-436 1-437 1-444 1-460 1-465 1-505 1-527 1-528 1-467 1-467 MÄNTYRINNE KUUSELA HAANPÄÄ RISUKKO KUJALA MÄNNIKKÖSATO LUOTOLA I LUOTOLA I KANERVALA HORISONTTI SAALINKI UUSIKUMPU TAKALA TAKALA TAKALA KOTIRANTA PENNILÄ MÄENPÄÄ VARJOLA LÄHDE SORMUSLEHTO SORMUSLÄHDE KUJANPÄÄ MÄNNIKÖNMÄKI MÄNTYRINNE MÄNTYMÄKI MÄENTAUS METSÄRINNE II MUSTIKKARINNE MÄKELÄ MYLLYMETSÄ MÄNTYLÄ MYLLYRINNE METSÄRINNE METSÄRINNE UUSITALO LUOTOLA KOTIRANTA KOIVURANTA PEIKKOPIRTTI POUTAPILVEN TILA TONTTUKYNNÄS Pajuranta Pajuranta 8.8.1984 19.11.1986 8.5.1987 30.6.1987 30.6.1987 30.6.1987 11.8.1987 11.8.1987 11.8.1987 15.7.1988 27.6.1989 29.1.1990 26.3.1991 26.3.1991 26.3.1991 18.9.1991 19.11.1991 9.2.1993 9.2.1993 4.5.1994 4.5.1994 4.5.1994 30.5.1994 30.5.1994 21.3.1995 21.3.1995 28.3.1995 28.3.1995 27.3.1996 27.3.1996 21.11.1996 21.11.1996 21.11.1996 28.5.1997 28.5.1997 28.5.1997 28.8.1997 9.5.2000 28.10.2000 16.6.2010 13.11.2013 13.11.2013 28.10.2000 28.10.2000 0,24 0,21 1,72 0,32 0,30 0,47 0,50 4,12 0,25 0,31 0,28 0,24 6,47 0,82 16,19 3,05 0,51 1,93 12,11 0,27 0,36 1,30 0,24 3,00 0,30 1,04 5,13 0,07 2,08 3,37 0,57 2,21 0,68 4,86 7,25 7,16 16,75 2,17 0,22 0,50 1,06 10,57 1,06 1,84 1 1 2 1 1 3 0 0 1 1 1 1 0 0 1 0 1 1 1 0 0 1 1 0 1 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 1 0 0 0 2 3 3 1 6 2 1 2 5 2 2 1 3 2 2 1 2 1 3 3 3 6 2 1 1 1 2 2 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LANNEVESI 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 0 3 0 5 2 0 1 4 0 0 0 0 2 0 1 2 0 2 2 1 2 1 3 3 2 2 2 0 0 0 1 2 2 kapea, peltoa 2 1 puolet suota liito-orava-aluetta 1 4 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940900010468 1-468 Kanta-Seppälä 28.10.2000 72940900010468 1-468 Kanta-Seppälä 28.10.2000 72940900010472 1-472 HÄNNINEN 21.12.2000 72940900010472 1-472 HÄNNINEN 21.12.2000 72940900010472 1-472 HÄNNINEN 21.12.2000 72940900010478 1-478 Norola 24.10.2002 72940900010485 1-485 Mäntyaho 6.5.2004 72940900010486 1-486 Kultakammi 17.3.2005 72940900010487 1-487 Perälä 17.3.2005 72940900010488 1-488 Pienhaka 18.6.2005 72940900010489 1-489 Tassula 9.12.2005 72940900010501 1-501 Lampsinkangas 5.11.2008 72940900010503 1-503 SUORANTA 8.9.2009 72940908780005 878-5 SORAMAA 13.10.1986 72989500006304 0-6304 Uurainen-Saarijärvi yhdystie 19.12.1998 72989500016797 1-6797 Lannevesi-Hietama yhdystie 11.11.1998 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko 0,37 1,74 0,00 0,12 9,63 0,22 0,22 0,28 0,32 1,51 0,58 0,45 0,30 0,45 10,22 1,30 yht. 0 1 0 0 1 1 1 1 1 0 1 0 1 0 0 0 99 2 4 1 1 5 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 LANNEVESI 0 1 0 0 3 0 0 0 0 1 0 0 0 0 0 0 145 peltoa jokiranta, tie 19 LIITE 1:135 LIITE SAARIJÄRVI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA 1:440 Yht. 876:10 1:441 1:413 RINNAKKAISTIEJÄRJESTELYT LANNEVEDEN KYLÄYLEISKAAVA-ALUEELLA 3:139 3:138 Yht. 878:2 1:134 1:443 1:132 3:137 13.3.2015 1:444 3:135 3:164 3:136 3:113 1:478 3:165 Yht. 878:4 1:333 1:334 1:333 1:395 1:375 1:489 1:376 1:376 1:395 3:209 1:494 3:149 3:208 Yht. 878:5 1:210 1:437 1:99 3:198 1:243 1:460 1:394 3:113 Yht. 878:11 3:192 1:211 1:210 1:488 1:265 1:376 1:121 1:264 1:423 1:98 1:244 1:418 1:422 3:193 3:70 Yht. 878:2 1:245 3:112 1:491 1:436 3:195 1:258 3:170 1:432 1:417 1:246 1:249 1:492 1:428 3:174 1:429 1:436 1:436 2:258 1:501 1:503 1:247 1:437 1:471 2:255 1:460 2:189 2:275 1:52 1:160 1:45 1:108 2:283 1:388 1:493 1:472 2:68 2:276 2:258 2:67 1:122 1:161 1:52 5:3 1:155 1:423 2:65 1:94 1:307 5:4 1:437 1:485 1:306 1:283 1:417 Yht. 878:10 1:30 1:85 2:152 1:156 1:408 1:407 403 K i i m a s j ä r v i 2:153 1:421 5:44 1:295 1:231 1:99 1:504 1:487 1:431 1:158 1:314 Yht. 878:3 1:415 1:96 1:486 1:321 1:431 1:338 1:131 1:105 1:140 1:416 1:295 1:384 1:161 1:420 3:157 1:274 1:500 1:294 1:320 1:136 1:256 3:141 1:404 1:296 1:202 1:430 1:268 1:241 1:138 3:142 1:242 1:319 2:152 5:1 1:402 1:383 1:240 1:396 1:460 1:403 1:126 1:52 1:125 1:31 1:382 1:112 1:475 1:22 1:239 1:472 1:92 1:98 1:357 1:152 1:701:72 1:118 1:317 1:108 3:264 1:465 1:467 1:354 1:54 3:240 Yht. 876:2 1:466 10:0 1:121 Yht. 876:1 1:426 Lanneveden 1:472 Yht. 878:9 1:93 1:467 1:468 jakokunta 1:470 1:513 2:124 3:59 2:132 2:123 2:62 1:468 2:61 2:61 2:42 2:1 2:119 1:155 2:40 1:371 1:139 1:158 2:10 2:137 2:66 2:69 2:63 2:138 1:505 3:263 2:90 Yht. 878:4 2:120 2:70 2:68 2:50 1:466 3:213 3:94 3:117 1:242 2:128 2:60 2:130 2:172 2:214 3:95 2:46 895:1:6797 3:117 2:131 1:427 3:284 3:273 2:118 2:96 2:215 3:178 2:132 2:117 3:179 3:281 2:290 2:215 2:183 2:39 3:213 2:118 2:17 1:93 2:116 1:473 2:30 2:129 1:469 2:120 1:41 2:73 2:22 2:58 2:57 1:93 1:39 1:401:63 1:84 1:64 2:59 2:56 3:62 2:55 3:164 1:36 1:18 3:213 2:54 Yht. 878:5 1:79 3:213 2:118 1:317 2:87 1:78 3:163 1:34 3:164 405 Lannevesi 2:87 Yht. 876:1 1:35 Kyyrämäen 1:470 Lanneveden jakokunta 1:79 1:293 1:155 Yht. 878:3 1:383 3:266 3:265 1:80 409 Summasjärvi 1:73 3:258 1:87 3:272 1:67 1:88 3:35 1:242 1:74 1:47 1:68 3:213 3:271 3:212 3:86 3:211 3:210 3:209 1:26 3:63 3:168 3:208 3:172 Yht. 876:1 3:83 2:132 3:173 2:120 3:190 3:169 2:59 Yht. 876:1 1:26 2:112 5:27 3:144 3:145 2:129 3:189 3:169 2:70 2:59 3:190 1:3 5:28 1:52 2:76 3:279 2:103 2:118
© Copyright 2024