VESIHUOLLON AJANKOHTAISTEEMOJA
KAAKKOIS-SUOMESSA
Insinööri Esa Houni
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
19.3.2015
Esitelmän sisältö
 Vesihuoltotehtävät ELY-keskuksessa
 Katsaus alueelliseen vedenhankintaan ja



jätevesienkäsittelyyn
Vesihuollon rahoitus
Vesihuollon tietojärjestelmä
Tulevat tavoitteet
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
1
Vesihuoltotehtävät Ely-keskuksessa
 Vastaa vesihuollon kehittämisestä ja suunnittelun



ohjauksesta (alueellinen vesihuollon suunnittelu)
Rahoitustuki
Vesihuollon valvonta
Pohjavesitutkimukset
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Salpausselänkatu 22
PL 1041
45101 KOUVOLA
 ELY-keskus on 1.1.2010
toimintansa aloittanut
valtionhallinnon alueellinen
kehittämis- ja palvelukeskus




Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
ARVOT:
Asiakaslähtöisyys
Osaaminen
Yhteistyö
Avoimuus
19.3.2015
2
Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri
-vastuualue





kehittää yritystoimintaa ja innovaatioympäristöä
edistää työllistymistä ja työvoiman saatavuutta
ylläpitää ja kehittää maaseudun elinvoimaisuutta
vahvistaa osaamista, koulutusta ja kulttuuria
hoitaa maahanmuuton tehtäviä.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue





ylläpitää ja kehittää liikennejärjestelmää
vastaa tiehankkeista ja teiden kunnossapidosta
luo edellytyksiä joukko- ja saaristoliikenteelle
parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta
hoitaa tieympäristöä, varusteita ja laitteita.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
3
Ympäristö ja luonnonvarat





ohjaa kuntien maankäytön suunnittelua ja rakentamista
ehkäisee ympäristöhaittoja
edistää ympäristönsuojelua ja ympäristötietoisuutta
turvaa luonnon monimuotoisuutta
edistää vesistöjen hyvää tilaa ja vesivarojoen kestävää käyttöä.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Toiminta-alueena Kymenlaakso ja Etelä-Karjala
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Kuntia
Väkiluku (as)
Liittymis-% (vesij.)
Liittymis-% (viem.)
Vedenkulutus (m3/d)
Laskuttamaton (%)
Ominaiskulutus (l/as*d)
Viemäriin johdettu
vesi (m3/d)
Vuotovesi-% (jv)
7
181 000
86
84
37 000
16
206
9
133 000
86
85
27 000
13
160
65 000
51
34 000
41
Vesiosuuskunnat
Liittyjät
115
13 000
31
2000
19.3.2015
4
Vedenkulutuksen jakautuminen




Kaakkois-Suomessa yhdyskuntien vedenhankinnasta (64000 m3/d, v. 2012) on
valtaosa pohja- ja tekopohjavettä.
Tekopohjaveden osuus kokonaisvedenhankinnasta on noin 60 % ja pohjaveden
osuus 35 % (yhteensä 93 %, 2012). Pintaveden osuus on siis noin 5 %.
Tekopohjavettä käytetään Kouvolassa, Lappeenrannassa, Kotkassa, Haminassa ja
Pyhtäällä.
Pintavettä käytetään pieniä määriä Kouvolassa ja Imatralla.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Vedenhankinta/Kymenlaakso (1)
 Maakunnallisena strategiana on edelleen vedenhankinnan siirtäminen II


Salpausselälle Selänpään pohjavesialueelle (Kymenlaakson maakunnallinen
vesihuollon kehittämissuunnitelma, 2009).
Selänpään pohjavesialueen käyttöönottoon liittyvä YVA-prosessi on vireillä.
Arviointiselostus ja Natura-arviointilaatiminen ovat valmistumassa.
Hankkeesta vastaavat sekä Kouvolan Vesi Oy että Kymenlaakson Vesi Oy.
Vedenottamorakenteiden ja siirtolinjan yhteiskustannukset ovat noin 15 - 20 M€.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Esa Houni, YLU
19.3.2015
10
5
Vedenhankinta/Kymenlaakso (2)


Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen tähtäävä "Kymenlaakson
pohjavesiriskit hallintaan (kymPOVERI)" -hanke valmistui syyskuussa 2014. Hanke
on käynnistynyt EAKR-hankkeena syksyllä 2012. (Kokonaisrahoitus noin 350 000
€).
Tarkoituksena oli laatia pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat Kymenlaakson
alueen tärkeimmille riskipohjavesialueille ja päivittää osalle pohjavesialueista
aikaisemmin laaditut suojelusuunnitelmat. Hankkeessa tarkasteltavia
pohjavesialueita on yhteensä 32 kpl.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Esa Houni, YLU
19.3.2015
11
Vedenhankinta/Etelä-Karjala





Etelä-Karjalan maakunnallinen vesihuollon kehittämissuunnittelu on valmistunut
2013.
Toimenpiteitä Lappeenrannan vedenhankinnan varmistamiseksi on jatkettu
(Taipalsaari, Pönniälänkangas). Alueelta saatavissa pohjavettä 10 000 m3/d.
Pönniälänkankaan vedenlaadun seurantaa on laajennettu sisältämään
räjähdysainejäämät, joita on löytynyt pieniä määriä.
Lupakäsittely Lappeenrannan Haukilahden vedenottamoluvasta on käynnissä
(Joutsenonkankaan pohjavesialue).
Imatran alueen vedenhankinnan kehittämiseksi on esitetty pohjavesitutkimusten
käynnistämistä Rautjärven Laikon alueella.
Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia laaditaan Savitaipaleelle sekä Parikkalan,
Rautjärven ja Ruokolahden kuntien alueelle.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Esa Houni, YLU
19.3.2015
12
6
Jätevesien käsittely/Kymenlaakso
 Strategiana jätevesien käsittelyn keskittäminen suurempiin yksiköihin ja



purkupaikkojen vähentäminen.
Kymenlaakson alueella jätevedenpuhdistusta on määrätietoisesti keskitetty aina 80luvun alusta lähtien. Nykyisin käytössä kaksi keskuspuhdistamoa Mäkikylä
Kouvola ja Mussalo Kotka.
Yksikkökoon kasvattamisen seurauksena jätevesien käsittelykustannuksissa on
saavutettu alemmat yksikkökustannukset. Lisäksi jätevedenpuhdistamoiden
kiristyvät vesiensuojelutavoitteet on pystytty parhaiten saavuttamaan isoissa
yksiköissä.
Tehokkaat vesiensuojelutoimenpiteet ovat palauttaneet mm. Kymijoen maamme
parhaimpien lohijokien joukkoon.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Jätevesien käsittely/Etelä-Karjala




Jätevesien käsittely yhä melko hajautunut tapahtuneesta keskittämisestä huolimatta
(alueella 12 puhdistamoa, joista 7 Lappeenrannan kaupungin alueella)
Lappeenrannassa on käynnissä suunnittelu/selvittely jätevesien (Toikansuo ja
Oravanharju) käsittelyn tulevaisuuden ratkaisuista.
Lupaehtojen kiristyminen, rakenteiden vanhentuminen ja purkuvesistöjen suojelu
asettaa tulevaisuudessa haasteita pienille puhdistamoille
Kuntien väliset etäisyydet pitkiä, keskittäminen ei aina taloudellista
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
7
Vesihuoltotyöt
Kymenlaakso
 Kuusankoski – Kouvola siirtoviemäri
 Vuolenkoski (Iitti) – Pajulahti (Nastola) siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
 Selänpään yhdysvesijohto, toteutus 2017 – 2018?
Etelä-Karjala
 Lappeenrannan jätevedet?
 Pönniälänkankaan syöttövesijohto 2020?
Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Esa Houni, YLU
19.3.2015
15
Vesihuollon rahoitustuki





ELY-keskus on myöntänyt avustuksia vesihuoltohankkeiden suunnitteluun ja
toteuttamiseen
tukea annetaan kunnille, osuuskunnille, yhtymille ja yksittäisille kiinteistöille
ensisijaisesti tuetaan haja-asutuksen vesihuoltoa osuuskuntien yhteishankkeilla
Ministeriöiltä saadun tiedon mukaan tuki loppuu 2016.
ELY-keskuksen alueella jaetaan avustuksia v. 2015 noin 300 000 euroa
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
8
Vesihuoltorekisteri Veeti





Uusi vesihuoltolaitos –tietojärjestelmä VEETI
SYKE ylläpitää yhdessä ELY:jen kanssa
Pohjana vesihuoltolain 20 d §
Vesihuoltolaitos toimittaa tiedot mm.
vesihuoltopalveluidensa hinnoista, hintojen
määräytymisperusteista sekä tiedot, joita tarvitaan
vesihuollon tehokkuutta, laatua ja kannattavuutta
kuvaavien tunnuslukujen laskemiseksi
Otetaan käyttöön 2016 alussa
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
Vesihuollon tavoitteet



Vesihuollon varmuuden parantaminen ja toiminnan turvaaminen
Tavoitteena hyvälaatuinen talousvesi, asianmukainen viemäröinti ja jätevesien
puhdistaminen
Haja-asutuksen vesihuolto lainsäädännön vaatimalle tasolle
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
9
Kiitos!
”Vain 2,5 prosenttia maapallon vedestä on
juomakelpoista. Tutkijoiden mukaan puhdas
vesi loppuu pian, ellei ongelmaa ymmärretä
ja siihen puututa.”
Lähde: YLE uutiset
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristokeskus
19.3.2015
10