Kaavaselostus Tarvaala
KAAVASELOSTUS 13.3.2015 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Tarvaalan kyläyleiskaava KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ __.__.2015 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Kaavaprosessin vaiheet: 12.9.2008 Syyskuu 2008 21.10.2009 22.1 – 6.2.2009 27.1.2009 Maaliskuu 2009 Kesä – elokuu 2009 11.9.2009 30.9.2009 30.10.2009 14.12.2009 25.2.2010 8.6.2010 25.8.2010 23.2. – 31.3.2011 25.6. – 31.7.2014 3.3.2015 13.4.2015 21.4.2015 Aloitusneuvottelu kaupungin kanssa Luontoselvityksen laatiminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Yleisötilaisuus. Tilaisuudessa esiteltiin mm. kaavoitettavat alueet, lähtökohdat, tavoitteet ja kaavoituksen aikataulu. Kysely maanomistajille Kysely kyläyhdistyksille kyläyleiskaavoituksesta Työneuvottelu mitoitus- ja suunnitteluperusteista Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Ohjausryhmän I kokous Saarijärven kaupungin talolla. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esittely ja läpikäynti KeskiSuomen ympäristökeskuksessa Mitoitus- ja suunnitteluperusteet hyväksytään kaupunginvaltuustossa Ohjausryhmän II kokous Saarijärven kaupungin talolla. Ohjausryhmän tavoitetyöpaja (kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet) Saarijärven kaupungin talolla. Ympäristölautakunta hyväksyi kyläkohtaiset tarkennetut tavoitteet. Valmisteluvaiheen kuuleminen. Kaavaluonnos nähtävillä. Kaavaehdotus nähtävillä Viranomaisneuvottelu Kaavan hyväksyminen kaupunginhallituksessa Kaavan hyväksyminen kaupunginvaltuustossa VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 Esipuhe Yleiskaava on hyvä ohjauskeino haja-asutusalueiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Kaavalla pyritään ensisijaisesti ottamaan huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa asukkaiden tarpeet sekä ympäristön olosuhteet. Kaavoitustyön tarkoituksena on laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava Saarijärven kaupungin viiden kylän alueelle. Kyläyleiskaava laaditaan Kolkanlahden, Rahkolan, Linnan, Tarvaalan sekä Lanneveden kyläalueille. Kaava-alueissa on mukana sekä ranta-alueita että ns. sisämaan alueita. Kaava on oikeusvaikutteinen maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisesti mitoitus- ja suunnitteluperusteiden mukaisilla rantavyöhykkeillä, kun taas sisämaan alueille kaava laaditaan oikeusvaikutteisena 1.1.2009 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen 44 §:n säännöksen kyläyleiskaavasta mukaisesti. Kyläyleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen kyläyleiskaavan perusteella asuinrakennuspaikoille MRL 44 § tarkoittamalla tavalla myös sisämaan alueella. Osalla kaavan maa- ja metsätalousalueista sallitaan lisäksi maaseutumainen rakentaminen, jolloin rakentaminen tapahtuu suunnittelutarveratkaisulla. Kyläyleiskaavan laatimiseen Saarijärven keskustan lähikylien alueella on ryhdytty alueella lisääntyneen asuinrakentamisen johdosta. Kaavalla luodaan edellytykset ensisijaisesti rakentamisen hallittuun järjestämiseen, maisema- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen sekä maanomistajien tasapuoliseen kohteluun laadittuja suunnittelu- ja mitoitusperiaatteita noudattaen. Osalla kaava-alueen ranta-alueista on voimassa oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava; Lannevedellä Saarijärvenreitin rantaosayleis-kaava ja Rahkolan – Linnan alueella Pyhäjärven rantaosayleis-kaava, joilta osin on kyseessä näiden rantaosayleiskaavojen muutos. Linnan alueella rantaosayleiskaavan rantavyöhyke on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle pientä ranta-aluetta lukuun ottamatta Linnakylän Otralahdessa. Pienvesistöjen yleiskaava on laadinnassa, mutta se ei ulotu näille kyläyleiskaava-alueille. Ramboll Finland Oy Jyväskylä VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 4 1.1 1.2 1.3 Laatimispäätös Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutus 4 4 4 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 2.12 2.13 2.14 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Maanomistus Väestö ja elinkeinot Palvelut Tekninen huolto Liikenne ja liikennemelu Rakennettu ympäristö Virkistyskäyttö Rakennettu kulttuuriympäristö Muinaisjäännökset Pohjavesialueet Vesistöt Luonnonympäristö Maisema 5 6 6 6 7 9 11 14 12 13 14 14 15 18 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 19 3.1 3.2 Suunnittelutilanne Muut suunnitelmat ja selvitykset 19 22 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 23 4.1 4.2 4.3 4.4 Yleistavoitteet Ohjausvaikutus Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Mitoitus 23 24 24 26 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 28 5.1 5.2 5.3 Yleisperusteet Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Kyläyleiskaavan mitoitus 28 28 29 6 MAANKÄYTTÖ 30 6.1 6.2 Muut alueet ja kohdemerkinnät Yleiset määräykset ja suositukset 31 32 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 32 7.1 7.2 7.3 Luonnonympäristö Maisema ja kulttuuriperintö Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne 34 34 35 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 3 7.4 7.5 7.6 7.7 Liikenteelliset vaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Ilmastonmuutos 35 35 36 36 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 37 Liitteet § Rantavyöhykkeen emätilaselvitys § Sisämaan mitoitustaulukko § Luonnosvaiheen vastinemuistiot § Ehdotusvaiheen vastinemuistiot § Luontoselvitys § Meluselvitys Kaavakartta 1:5 000 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kyläyleiskaavan laadintaan liittyvä muu aineisto § Rakennuskulttuuriselvitys § Mitoitus- ja suunnitteluperusteet § Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy) Ramboll Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Nina Marjoniemi Suunnittelija Ins. AMK VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 1 JOHDANTO 1.1 Laatimispäätös 4 Saarijärven kaupunki aloitti Viiden kylän kyläyleiskaavan laatimisen syksyllä 2008. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä valvoo Saarijärven kaupungin maankäyttö- ja kaavoitus. Kaavan laatimisesta ja teknisestä toteuttamisesta vastaa Pöyry Finland Oy 31.5.2014 saakka. Kaupunki- ja aluesuunnittelun toimiala Pöyryltä siirtyi 1.6.2014 tehdyssä yrityskaupassa Ramboll Finland Oy:lle, joka jatkaa Saarijärven kaupungin kanssa solmitun kaavoitussopimuksen mukaisia kaavahankkeita. 1.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoitustyö on aloitettu elokuussa 2008 perusselvitystöillä. Luontoselvitys laadittiin elo- syyskuussa. Myöhemmin samana syksynä laadittiin kaikilta kyläalueilta rakennetun ympäristön inventointi. Kaavoitustyöhön liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma käsiteltiin 21.10 käydyssä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa, minkä jälkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville 22.1 - 6.2.2008 väliseksi ajaksi. Kaavoitustyöhön liittyvä ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin 27.1.2009 Saarijärven kaupungintalolla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin kaavatyön yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Tämän jälkeen suoritettiin ensimmäinen maanomistajakysely, jossa tiedusteltiin pääsääntöisesti halukkuutta osoittaa omistamiaan maa-alueita ympärivuotiseen asumiseen. Lisäksi tiedusteltiin vapaamuotoisesti muita näkökohtia, joita kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Kyläyhdistyksille järjestettiin kysely kesällä 2009. Ensimmäinen ohjausryhmän kokous järjestettiin 30.9.2009. Kokouksessa esiteltiin ohjausryhmälle yleistietoa kyläyleiskaavoituksesta, käytiin läpi suunnittelutilanne sekä hankkeen aikataulu. Mitoitus- ja suunnitteluperusteiden esiteltiin ja käytiin läpi Keski-Suomen ympäristökeskuksessa 30.10.2009. Mitoitusja suunnitteluperusteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. Ohjausryhmän toinen kokous järjestettiin 25.2.2010. Kokouksessa käytiin läpi mitoitus- ja suunnitteluperusteita sekä tarkasteltiin alustavia kaavaluonnoksia. 8.6.2010 pidettiin ohjausryhmäntavoitetyöpaja eli kyläkohtaisten tarkennettujen tavoitteiden laatiminen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetettiin yleisesti nähtäville 23.2. – 31.3.2011 väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Mielipiteitä jätettiin 20 kappaletta. Lausuntoihin ja mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset ja korjaukset. Kaavaehdotus Kaavaehdotus asetettiin yleisesti nähtäville 26.5. – 31.7.2014 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta. Muistutuksia kaavaaineistosta jätettiin yhteensä 37 kappaletta, joista 10 koski Tarvaalan kyläyleiskaavaa. Lausuntoihin ja muistutuksiin on annettu kaavanlaatijan VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 5 vastine. Vastineraporteista ilmenee palautteen perusteella kaavaan tehdyt muutokset. Kaava-aineistoon tehtiin vastineraportin mukaiset vähäiset muutokset ja korjaukset. MRA 18 § mukainen ehdotusvaiheen jälkeinen viranomaisneuvottelu pidettiin 3.3.2015 Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Korjatusta yleiskaavaehdotuksesta järjestettiin MRA 32 §:n mukainen osallisten kuuleminen 19.3. – 2.4.2015 välisen ajan. Kuulemisen jälkeen aineistoon tehtiin vielä teknisiä korjauksia ennen kaava-aineiston viemistä kaupunginhallituksen ja –valtuuston hyväksymiskäsittelyyn. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Tarvaalan kylä sijaitsee Saarijärven keskustasta noin 4 km etelään Uuraisten tien varressa. Tarvaalan alue sijoittuu Kallinjärven ympäristöön ja rajautuu itäpuolella Summasjärveen. Lännessä alue rajautuu Leuhunjokeen Tarvaalan kaava-alueen laajuus on noin 565 ha. Kuva 1: Suunnittelualueen rajaus VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.2 Tarvaala 6 Maanomistus Suurin osa suunnittelualueesta on yksityisessä maanomistuksessa. 2.3 Väestö ja elinkeinot Alueen pääelinkeino on maatalous ja alueella on tällä hetkellä useita toiminnassa olevaa maatiloja. Muita alueen elinkeinoja ovat mm. tukku- ja vähittäiskaupan toiminta, kiinteistön hoito- ja vuokraustoiminta. Tarvaalan kylän väestöjakauma on ollut seuraava vuosina 2001, 2005 ja 2008. 2001 2005 2008 0 - 14 v. 15 - 64 v. 88 264 81 250 78 238 65 - v. 63 60 62 Yht. 415 391 378 Taulukko 1: Väestötiedot Tarvaalan talouskylän alueella (Saarijärven kaupunki). Väestöstä suurin osa on työikäisiä, mutta myös koululaisia on paljon, mikä osoittaa sen, että kylälle sijoittuu paljon myös lapsiperheitä. 2.4 Palvelut Tarvaalassa on koulu, jossa annetaan perusopetusta vuosiluokille 1-6. Kylällä on myös ryhmäperhepäivähoitopaikka. Tarvaalan sijoittuu myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun luonnonvara-instituutti sekä Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen luonnonvara-alan yksikkö. Alueella on lisäksi yksityisyritystoimintaa. Kallinjärvestä Summaseen laskeva Majakoski on koskikalastuskohde, jossa voi harjoittaa virkistyskalastusta. Kaava-alueen lähistölle sijoittuvassa Tarvaalan Summassaaressa on matkailupalveluyrityksiä mm. Summassaaren hotelli-kylpylä, Hunajatarhat, Kivikauden kylä ja muita majoitus- ja eräpalveluja. Muutoin palvelut sijoittuvat pääasiassa Saarijärven keskustaan. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 7 Kuva 2: Maatalousoppilaitoksen rakennus. Kuva 3: Maatalousoppilaitoksen rakennus. Tarvaalassa toimii Tarvaalan kyläyhdistys ry. Kyläyhdistyksen tavoitteena on kehittää kylän palveluja. Tavoitteena on esimerkiksi vapaaajanviettomahdollisuuksien lisääminen mm. parantamalla ulkoilureittiverkostoa sekä lisäämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja. 2.5 Tekninen huolto Tarvaala kuuluu Uuraisten tien varteen sijoittuvan kyläalueen osalta Saarijärven Vesihuolto Oy:n toiminta-alueeseen. Tarvaalan alueella on melko kattava vesihuoltoverkosto. Viemäriverkosto on rakennettu kyläalueelle, Kallinjärven ympäristöön sekä Summassaareen. Aluella toimii lisäksi Ryöppälä- Kallinkoski vesiosuuskunta, joka ostaa veden Saarijärven vesihuolto Oy:ltä ja toimittaa jätevedet puhdistettavaksi Saarijärven kaupungille. Kallinjärveen laskevaan Leuhunkosken alaluoksulle sijoittuu Leuhunkosken voimalaitos, joka on Vattenfall Sähköntuotanto Oy::n omistamaa vesivoimalaitos. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 8 Kuva 4: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartasta (Ramboll 2009). Kuva 5: Ote Vesihuollon kehittämissuunnitelman suunnitelmakartan merkintöjen selitteestä (Ramboll 2009). VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.6 Tarvaala 9 Liikenne ja liikennemelu Alueen sisäinen päätiestö muodostuu alueen halki pohjois- eteläsuunnassa kulkevasta Uurainen Saarijärvi yhdystiestä 6304. Alueella on kattava sisäinen tieverkko ja yksityistiet sekä metsäautotiet täydentävät alueen liikenneverkkoa. Kaavatyön yhteydessä kaava-alueelle on laadittu melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013). Melutarkastelussa on laskettu keskimääräiset melualueiden leveydet (ei maastomallipohjainen tarkastelu). Tarkastelut on tehty yleisistä teistä ja raideliikenteestä. Liikennemäärät perustuvat tierekisteritietoihin (KVL 2012, KVL raskaat ajoneuvot). Päivä- ja yöajan liikenteen jakaumana on käytetty yleisesti keskimääräistä jakaumaa (päiväaika 90 % ja yöaika 10 % vuorokausiliikenteestä). Mitoittavana arvona ulkomelualuetta määritellessä on käytetty päiväajan 55dB ohjearvoa. Sisämelutasot jäävät yleisesti alle päiväajan 35 dB ja yöajan 30 dB:n ohjearvojen. Laskennalliset melualueet on osoitettu kaavassa melualueen merkinnällä. Melutarkastelu on kaavaselostuksen liitteenä. Tarvaala tie 6304 kvl-koko kvl-ras 1613 80 ras-% 5,0 % Melual. etäisyys (m) nopeusr. päivä 55 dB yö 45 dB 60 22 29 Taulukko 2. Liikennemäärät ja melualueet KVL 2012. Kyläyleiskaavan alueilla tehtiin täydentävä melutarkastelu liikenteen kasvulla vuoteen 2040. Tarvaalan alueella vaikutus oli pieni. Melualueen etäisyys päivä ajan mukaan muuttui 26 metriin ja yö ajan mukaan 36 metriin. Taulukko 3. Liikennemäärät ja melualueet ennusteliikennemäärillä 2040. Kyläkaavan nykyiset liikennemäärätiedot vuodelta 2012 perustuvat Liikenneviraston ylläpitämään tierekisteriin. Sieltä ovat myös tiedot teiden raskaan liikenteen osuuksista ja nopeusrajoituksista. Liikenne-ennuste vuodelle 2040 on laadittu Valtakunnallisen tieliikenteen ennusteen 2030 perusteella hyödyntäen Keski-Suomen alueen kasvuennustetietoja kalustolajeittain. Ennustetta on tarkennettu Valtatien 13 yhteysvälillä Kokkola-Äänekoski kehittämisselvityksen liikenne-ennusteen perusteella. sen ennuste puolestaan perustuu kuntien autotiheyden ja asukasmäärän arvioituun muutokseen. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 10 Kehittämisselvitys ennustaa Saarijärvelle jonkin verran pienempää kasvua kuin valtakunnallinen karkeampi ennuste. Liikenteen arvioitu kasvu tieluokittain vuodesta 2012 vuoteen 2040 ilmenee alla olevasta taulukosta. Raskaan liikenteen osuuksien on oletettu pysyvän samana kuin nykytilanteessa. valtakunnallisen ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvu on pienempää kuin kevyiden ajoneuvojen liikenteen kasvu. Tämä hiukan lisää ennusteen ja melulaskennan varmuutta. Kasvukertoimet valtatie 13 seutu/ kokoojatiet yhdystiet 1,16 1,08 1,15 Joukkoliikenne Saarijärven joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Kaukoliikenteen pysäkki sijaitsee kaupunkikeskustan pohjoispuolella Vt 13 varrella. Joukkoliikenteen palvelutaso valtatien varrella on nykyisellään hyvä. Jyväskylän ja Saarijärven välillä kulkee 11-20 arkiliikenteen vuoroa. Keskustasta etelään, Tarvaalan ja Lanneveden suuntiin, suuntatuvan Uuraistentien (yhdystie 6304) palvelutaso on perustasoa käsittäen 6-10 arkiliikenteen vuoroa. Karstulan suuntaan arkiliikenteen vuoroja kulkee 6-10 vuoroa. Osa vuoroista kulkee Kolkanlahden kylän kautta. Rahkolankylän ja Linnan kylän kautta ei kulje linja-autovuoroja. Kuva 6. Linja-autoliikenteen vakiovuorojen määrät. Lähde:Keski-Suomen joukkoliikenteen palvelutasomäärittely. Keski-Suomen ELY-keskus, 2012 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 11 Kuva 7. Keskustan ja kyläalueiden pysäkkiverkosto. Lähde: Paikkatietoikkuna 2013. 2.7 Rakennettu ympäristö Yleistä Tarvaala on melko väljästi Uuraisten tien varteen rakentunut viljelyskylä. Tarvaalan asutus on melko nuorta ja kylän koostuu 1930 –luvun jälkeisistä rakennuksista lukuun ottamatta 1860 –luvulla rakennettua viljelyskoulua Majakosken lähelle. Tarvaalan kylä alkoi vähitellen kasvaa Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöstä. Pysyvä asuminen on keskittynyt tiiviimmin Uuraisten tien varteen, mutta on kuitenkin levinnyt melko tasaisesti koko alueelle. Pihapiirit sijoittuvat pääasiassa laajojen peltoaukeiden reuna-alueille. Lomarakentaminen sijoittuu pääsääntöisesti kaava-alueen rantavyöhykkeelle. Saarijärven kaupungissa uusien rakennusten rakennuslupien määrä vuosina 2005-2014 oli yhteensä n. 150 kappaletta. Tämän kymmenen vuoden ajanjaksolla kyläyleiskaavassa mukana olevien kylien osalta on rakennuslupia haettu n. 29 kappaletta. Näistä Tarvaalan suunnittelualueella tai sen läheisyydessä oli lupahakemuksia 7 kappaletta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 12 Taulukko 4: Rakennusluvat kyläyleiskaavojen alueella. 2.8 Rakennettu kulttuuriympäristö Kaavatyön yhteydessä kyläalueilta on laadittu rakennuskulttuuriselvitys. Selvitystyö on tehty syksyllä 2008. Työn yhteydessä on selvitetty alueella aiemmin tiedossa olevat kohteet, jotka on inventoitu Keski-Suomen museon toimesta vuosina 1987 – 1988. Lisäksi työn yhteydessä tehtiin täydennysinventointi, jossa pyrittiin paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Inventointikriteereinä ovat olleet rakennushistoriallinen merkittävyys kuten aikakaudelle tyypillinen, lähellä alkuperäisasuaan säilynyt kohde tai harvinainen rakennustyyppi/ -tyyli. Lisäksi inventointikriteerinä on ollut kohteen historiallinen merkittävyys kuten kytkeytyminen alueen kehitykseen ja historiaan sekä maisemakuvallinen merkitys esimerkiksi siten, että rakennuksen tai rakennusryhmän häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Aiempia, Keski-Suomen museon toimesta inventoituja kohteita alueella on 3. Täydennysinventoinnissa uusia kohteita kaava-alueelta löytyi 12. Kaava-alueella on kolme Keski-Suomen museon vuosina 1987 – 1988 inventoimaa. Luettelointi perusteet ovat: H = historiallista merkitystä, R = rakennushistoriallista merkitystä, M = maisemakuvallista merkitystä. Kohde Merkittävyys Arvo 179 Majakosken silta H, M Paikallisesti arvokas 180 Tarvaalan ala-aste H, R, M Paikallisesti arvokas 181 Tarvaalan maatalousoppilaitos H, R, M Maakunnallisesti arvokas Kohde on maakuntakaav assa merkitty VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 13 valtakunnallise sti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäri stöksi Uusia vuonna 2008 inventoituja kohteita ovat: Kohde Merkittävyys Arvo 014 Seppälä M Paikallisesti arvokas 015 Virtakoski ja Kuutinranta M Paikallisesti arvokas 016 Kallinkosken rannan rakennus R, M Paikallisesti arvokas 018 Majakoskentiestä erkaantuva pihatie M Paikallisesti arvokas 019 Satosuon risteysalue M Paikallisesti arvokas 020 Tuumalantien varsi H, M Paikallisesti arvokas 021 Yrjölä R, M Paikallisesti arvokas 022 Satosuontien ja Puromäen risteys R, M Paikallisesti arvokas 023 Huipuri M Paikallisesti arvokas 024 Heinäaho R Paikallisesti arvokas 025 Koivukallio M Paikallisesti arvokas Tarkemmin kohteiden kuvaukset rakennuskulttuuriselvityksessä. 2.9 on esitetty alueelta laaditussa Muinaisjäännökset Muinaismuistot ovat muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettuja. Lain suojaamia muinaisjäännöksiä ovat mm. muinaiset hautaröykkiöt, kalmistot, asuinpaikat, kalliomaalaukset, uhrikivet, ja muut palvontapaikat, linnavuoret ja VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 14 huomattavien rakennusten rauniot. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Saarijärven pienvesien rantaosayleiskaavaa muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008. varten on Alueella sijaitsee yksi muinaisjäännöskohde, 84 Leuhunkosken voimalaitoksen alapuolella, sijaitseva uurros / hakkaus. laadittu suulla, Kuva 8: Leuhunkoskella sijaitseva hakkaus rantakalliossa. (Pienvesien rantaosayleiskaavan muinaisjäännösinventointi 2007 - 2008, Mikroliitti Oy.) 2.10 Pohjavesialueet Kaava-alueelle ei sijoitu pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä Summasen puolella on Summassaari, jonka kautta kulkee harjumuodostuma, joka on keskeisiltä osiltaan I luokan pohjavesialuetta. 2.11 Vesistöt Kaava-alue rajautuu itäosassa Summasjärveen, joka on vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksessa luokiteltu tyydyttäväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2006). Alueen keskelle jää Kallinjärvi, joka virtaa Kallinkosken ja Majakosken kautta Summasseen. Länsiosassa alue rajautuu Leuhunkoskeen. 2.12 Virkistyskäyttö Summassaareen johtavan sillan pohjoispuolella on veneenlaskupaikka. Alueella kulkee pyöräilyreitistö. Summasen ja Kallinjärven kautta kulkee Saarijärven reitin melontareitti. Saarijärven reitti on nimetty maakunnalliseksi veneilyreitiksi VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 15 ja valtakunnalliseksi vesiretkeilyn runkoreitiksi. Leuhunkoskea pitkin ei kuitenkaan ole vapaata pääsyä Kallinjärvelle Leuhunkosken padon vuoksi. Kuva 9: Ulkoilureitistö. Kuvassa pyöräilyreitti on merkitty punaisella viivalla ja melontareitti sinisellä palloviivalla. Patikka-/hiihtoreitti on sinisellä. 2.13 Luonnonympäristö Kyläyleiskaavaa varten on laadittu luontoselvitys, jonka tarkoituksena on ollut lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella löytää alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Maastokartoitukset tehtiin 6.-9.10.2008 ja ne jatkuivat keväällä 2009 syksyn havaintoja täydentävällä liito-oravakartoituksella. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: • luonnonsuojelulain 29 §:n suojellut luontotyypit • vesilain 2 luvun 11 §:n (aikaisemmin 15a §:n ja 17a §:n) luonnontilaisina säilytettävät kohteet • metsälain 10 §:n erityisen tärkeät elinympäristöt • uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt • muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Lisäksi alueelle sijoittuu metsä- ja vesilain mukaisia kohteita sekä muita huomionarvoisia kohteita. Yleispiirteet Selvitysaluetta luonnehtivat kallioiset moreenimäet ja niiden väliset savimaat. Metsät ovat kuusivaltaisia ja kallioisilla mäkialueilla kasvaa mäntyä. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 16 Korkeuseroa vesistön tasoon on korkeimmillaan noin 30 metriä. Alue sijoittuu Kallinjärven ympärille ja rajautuu itäosassa Summasjärveen. Kallinjärvi laskee Kallinkosken ja Majakosken kautta Summaseen. Kallinjärveen laskee pohjoisesta Leuhunjoki. Kuva 10: Kallinjärvi laskee Summaseen Majakosken kautta. Suojelualueet Kaava-alueella ei ole suojelualueita, Natura-alueita tai valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita. Kaava-alueeseen rajoittuu pohjoisessa Kotiniemen luonnonsuojelualue. Alustavasti arvioiden osayleiskaavalla ei ole sen ulkopuolelle jääville Natura-alueille ulottuvia vaikutuksia, mutta tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n tarkoittama vaikutusarviointi tai arvioida sen tarve. Uhanalaiset lajit Uhanalaisista lajeista ja direktiivilajeista alueella esiintyy liito-orava. Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n perusteella kielletty. Syksyllä 2008 ja Keväällä 2009 Tarvaalassa todettiin kuusi liito-oravaesiintymää, joista pääosa sijoittuu Kallinjärven kaakkoispuolelle Kämpänmäen alueelle. Aiemmin liito-oravasta on havaintoja Kallinkosken eteläpuolisesta niemestä sekä oppimiskeskuksenpihapiiristä ja Summassaaresta. Uhanalaisista kasveista alueella on havaittu alueellisesti uhanalaisista (RT) pohjanruttojuurta. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet 1. 2. 3. 4. Taipaleen liito-oravaesiintymä Kallinkosken liito-oravaesiintymä Kämpänmäen pohjoinen liito-oravaesiintymä Kämpänmäen eteläinen liito-oravaesiintymä VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 5. Virtasaaren liito-oravahavainto 6. Summassaarentien liito-oravaesiintymä 7. Huutokallio. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 8. Tarvaalan lähdepuro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 9. Taipaleen noro. Mahdollinen metsä- ja vesilakikohde. 10. Majakoski ja Virtasaari. Muu huomionarvoinen luontokohde. 11. Oppimiskeskuksen ympäristö. Muu huomionarvoinen luontokohde. 12. Oppimiskeskuksen kosteikko. Muu huomionarvoinen luontokohde. 13. Kallinjärven eteläpuolen pellot. Muu huomionarvoinen luontokohde. 14. Murronjoki-Leuhunjoki. Muu huomionarvoinen luontokohde. Kuva 11: Luontoselvityksen mukaiset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. 17 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 2.14 Tarvaala 18 Maisema Kaava-alueen maisemaselvitys on laadittu alueelta laaditun Rakennuskulttuuriselvityksen yhteydessä (Pöyry Environment 2008). Alueen maisemakuva on selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maisemalliset ominaispiirteet rakentuvat 1940 -50 –luvun maatilapihapiireistä peltoaukeineen. Näitä pihapiirejä sijoittuu paikoin Uuraistentien ja Summasjärven väliin sekä Satosuontien varteen, erityisesti Kallinjärven ympärille Puromäentien ja Tuumalantien varteen. Peltoaukeita jaottelevat havupuuvaltaiset metsälaikut. Kallinjärvi on Majakosken sillan lisäksi tärkeä maisemallinen elementti. Maisemaa on kuvattu rakennuskulttuuriselvityksessä. tarkemmin Kuva 12: Tarvaalan peltoaukeaa, taustalla Kallinjärvi. Kuva 13: Majakoski ja Myllysaari alueelta laaditussa VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 3 SUUNNITTELUTILANNE JA LAADITUT SELVITYKSET 3.1 Suunnittelutilanne 19 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvosto on tehnyt 30.11.2000 päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 tekemällään päätöksellä valtioneuvoston 30.11.2000 tekemää päätöstä lukujen 4.2-4.7 sekä 8 ja 9 osalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytönsuunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat luonteeltaan alueidenkäyttöä ja -käytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia. Sen sijaan erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja -käytönsuunnittelua koskevia velvoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Ympäristöministeriössä on tarkistanut valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Tarkistus koskee tiettyjä osaalueita, joita ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen varautumisen haasteet alueidenkäytölle, Helsingin seudun erityiskysymykset, runkoverkkoihin ja muihin valtakunnallisesti merkittäviin liikenneverkkoihin liittyvät alueidenkäytölliset tarpeet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt sekä meluntorjuntaa koskevat tavoitteet. Maakuntakaava Alueella on ympäristöministeriön maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 20 Suunnittelualueen sijainti Maakuntakaavassa Tarvaala on pääasiassa osoitettu kylämäisen asutuksen alueena. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvat lisäksi seuraavat maakuntakaavan merkinnät sekä kohteet: Yhdystie (yt) Yhdysteinä osoitetaan kuntien yhteistoiminnan kannalta tärkeät yhdystiet, jotka ovat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa tarkoitettu osoitettavaksi taajamissa yleisten teiden liikennealueina tai moottoriteidenrinnakkaisteinä palvelevina yleisinä teinä tai kokoojakatuina. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kulttuuriympäristön kehittämisenkohdealue (kuk) Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla on kulttuuriympäristön näkökulmasta erityistä kehittämispotentiaalia. Suunnittelumääräys: Aluetta kehitetään kulttuuriympäristön kannalta arvokkaana kokonaisuutena. Alueella edistetään kulttuuriympäristöön liittyvää elinkeinotoimintaa ja asumista. § Saarijärven Alue Vesistöjen yhdistämää maaseutua ja taajamaa, jossa luonnonarvot, monipuolinen kulttuuriperintö, virkistysmahdollisuudet ja matkailuelinkeinot voivat toimia kestävän kehityksen mukaisesti suunniteltuna synergiassa. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. § 54 Tarvaalan maatalousoppilaitos. Saarijärvi Tarvaalan maatalousoppilaitos perustettiin v. 1856 Tarvaalan sotilasvirkatalon maille. Aluekokonaisuus muodostuu useista eri vuosikymmenillä rakennetuista rakennuksista. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 21 Energiahuollon alue (en) Merkinnällä osoitetaan maakunnallinen energiahuoltoalue, suurmuuntamo ja vesivoimalaitos. Alueella on voimassa MRL 33 §:nmukainen rakentamisrajoitus. § Leuhunkoski. Vesivoimalaitos. Teho yli 1MW. Vesistön säännöstely. Vesiretkeilyreitti. Merkinnällä osoitetaan vesiretkeilyyn soveltuva reitti. § Saarijärven reitti. Ytimen muodostavat virkistysalueet, matkailupalvelujen alueet ja Saarijärven matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue, toiminnallinen ydin on vesiretkeily. 1. Vaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi ensimmäisen vaihemaakuntakaavan 11.6.2008 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Ensimmäisessä vaihemaakuntakaavassa on varattu maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. 2. Vaihemaakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti toisen vaihemaakuntakaavan maakuntavaltuuston hyväksymässä muodossa 11.5.2011. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Toinen maakuntakaava turvaa Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saannin yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojelee arvokkaita harju-, kallioja moreenialueita. Kaava turvaa myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saannin yhdyskuntien vesihuoltoon. Toiseen vaihemaakuntakaavaan ei Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Tarvaalan kaava-alueella ole osoitettu varauksia. 3. Vaihemaakuntakaava Kolmannen 14.11.2012 vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt ja ympäristöministeriö vahvistanut 5.12.2014. Kolmas VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 22 maakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Kolmannella vaihemaakuntakaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavan Kolkanlahden kaava-alueelle. 4. Vaihemaakuntakaava Neljännen vaihemaakuntakaavan on maakuntavaltuusto hyväksynyt 3.5.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettu 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman. Neljäs maakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavalla ei ole vaikutusta Saarijärven viiden kylän yleiskaavaan. Yleiskaava Suunnittelualue rajautuu eteläosassa Saarijärven reitin rantaosayleiskaavaan. Keski-Suomen ympäristökeskus on vahvistanut Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan 2.9.1998 ja Saarijärvenreitin rantaosayleiskaavan muutos on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2004. Asemakaavat ja ranta-asemakaavat Alueelle ei ole laadittu asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.2 Muut suunnitelmat ja selvitykset § § § Melutarkastelu (Ramboll Finland Oy, 2015) Melutarkastelu (Pöyry Finland Oy, 2013) Maisemaselvityksen täydennys Lanneveden ja Rahkola-Linnan osalta (Pöyry Finland Oy, 2013) VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala § § § § § § § § § § 23 Luontoselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Rakennuskulttuuriselvitys (Pöyry Environment Oy, 2008) Emätilaselvitys (Pöyry Environment Oy, 2009) Rakennusjärjestys. Saarijärven nykyinen rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.2.2009. Pohjakartta. Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Tarvaalan BDC-bioenergiakeksuksen luonto- ja liito-oravaselvitys Saarijärven pienvesien ranta-osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti oy 2007-2008) Toimintasuunnitelma valtatie 13 Saarijärven keskustan osayleiskaavaalueella (A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2013) Saarijärven kulttuuriympäristöohjelma, Paavon portilta Palavansalmelle (Silen, Koskinen, Naukkarinen, Äijälä, 2007) Saarijärven Kolkanlahden ja Tarvaalan maisemanhoitosuunnitelmat (KeskiSuomen ympäristökeskus, Mervi Koskinen, 2006). Saarijärven Seudun Yrityspalvelut Oy on rakennuttanut uudet toimitilat, joihin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti on keskittänyt toimintojaan. Tilat sijoittuvat Tarvaalaan Summassaarentien varteen, tien pohjoispuolelle. Eläinlääkäreiden pieneläinvastaanotto on siirretty uusiin tiloihin Tarvaalan maatalousoppilaitoksen yhteyteen. Alueelta on laadittu luonto- ja liito-oravaselvitys 27.5.2008. Selvityksen on laatinut FCG Planeko Oy. Selvitysalueella elää luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista liito-orava, josta tehtiin havaintoja alueen pohjois- ja länsiosasta. Selvitysalueella ei havaittu eikä ole tiedossa lintudirektiivilajeja eikä muita uhanalaisia tai harvinaisia lajeja. 4 KYLÄYLESIKAAVOITUKSEN TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Oikeusvaikutteinen yleiskaava on hyvä lähtökohta jatkosuunnittelulle ja päätöksenteolle. Siitä hyötyvät viranomaiset, päätöksentekijät, asukkaat, maanomistajat ja tulevat rakentajat. Kyläyleiskaavassa osoitettavalla lisärakentamisoikeudella pyritään turvaamaan palvelujen säilyminen kylillä ja ohjaamaan rakentamista ympäristöllisesti edullisimmille alueille. Kyläyleiskaavoituksen tavoitteena on kaavaratkaisu, jossa kylien kehittymisen tarpeet on ratkaistu 10 vuoden aikajänteellä. Kyläyleiskaavat tarkistetaan, korjataan ja päivitetään noin 10 vuoden kuluttua kyläyleiskaavan voimaantulosta. Lähtökohtaisesti kyläyleiskaavan tavoitteena on toteutuskelpoisen, maaseutumaisen ja eheän kylärakenteen muodostaminen. Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti tulee olla kokonaisuuden kannalta kohtuullinen sekä eri maanomistajien kannalta tasapuolisella tavalla ratkaistu. Kaavoitustyön yhteydessä laadittu mitoitus- ja suunnitteluperusteet sisältävät kaavoitukselle asetetut yleiset sekä yksityiskohtaisemmat tavoitteet. Mitoitus- ja suunnitteluperusteet on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.12.2009. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 24 Tavoitteet ranta-alueilla Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Tavoitteet sisämaalla Rakennuspaikkojen sijoittelussa huomioidaan olemassa olevat tai suunnitteilla olevat vesihuoltoverkostot, kylänraitit, kyläkeskuksen alueet ja muut luontevat rakennuspaikat. Rakennuspaikat sijoitetaan laajat peltoalueet huomioon ottaen peltojen reunaalueille, metsiköihin, teiden varsille tai olemassa olevien talouskeskusten läheisyyteen. Luonnonympäristön ja -maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Kaavalla tuetaan alueen matkailuelinkeinotoimintaa sivuelinkeinona harjoitettavaa matkailupalvelujen tarjoamista. ja maatilojen Uudet rakentamisalueet osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tukeutuen jo olemassa olevaan tieverkkoon. 4.2 Ohjausvaikutus Sisämaa Oikeusvaikutteisen kyläyleiskaavan pohjalta Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennuslupia suoraan kyläyleiskaavan perusteella MRL 44 § tarkoittamalla tavalla ns. sisämaa-alueella. Maankäyttö – ja rakennuslain yleiskaavaa koskevat muutokset tulivat voimaan 1.1.2009. Lakimuutoksen myötä rakennusluvat voidaan myöntää suoraan kyläyleiskaavan perusteella 10 vuoden ajan. Määräys rakennusluvan myöntämisestä voi koskea vain kyläaluetta, johon ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita. Maanomistajienkannalta lupaprosessi helpottuu, koska suunnittelutarveratkaisuja ei tällöin pääsääntöisesti tarvita enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksenrakentamiseen. Ranta-alueet Kyläyleiskaavan ranta-alueet käsitellään kuten muut Saarijärven vesistöjen rantayleiskaavoitetut vesistöt. Kyläyleiskaavan perusteella Saarijärven kaupunki voi myöntää rakennusluvan kaavassa osoitetulle ranta-alueen tavanomaiselle loma- ja asuinrakentamiselle. 4.3 Lähtökohta-aineistojen asettamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston antamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon kyläyleiskaavaa laadittaessa siten, että edistetään niiden toteutumista. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita on tarkistettu vuoden 2009 alkupuolella ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala Kyläyleiskaava-aluetta koskevat erityisesti alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuudet: 25 seuraavat valtakunnallisten Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Kaavassa selvitetään Saarijärven keskusta-alueen lähistöllä sijaitsevien kyläalueiden maankäyttö. Kiinnostus asuinrakentamiseen kyläalueilla on lisääntynyt viime vuosien aikana ja maankäytön suunnittelulla edistetään alueiden hallittu maankäyttö. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympräistön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen toimenpiteet. edistää tarvittavat Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus kylien rakenteen kehittämiseen ja keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen huomioimalla vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuurija luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 26 Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueelle sijoittuvat luonto- ja kulttuuriympäristöt huomioidaan kaavassa. Olemassa olevien selvitysten ja laadittujen selvitysten perusteella suunnittelussa huomioidaan arvokkaiden kohteiden ja alueiden säilyminen jättämällä arvokkaat alueet rakentamisesta vapaiksi tai ohjaamalla rakentamista kaavamääräyksin. Tärkeät pohjavesialueet on osoitettu kaavassa ja kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä vesi- ja jätehuollon järjestämisestä niin ettei synny vesistöjen tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Maakuntakaava Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Yleiskaavassa huomioidaan maakuntakaavan asettamat maankäyttötavoitteet. Yleiskaava tarkentaa maakuntakaavan asettamia maankäyttötavoitteita perustuen yleiskaavan selvitysaineistoihin ja yksityiskohtaisempaan suunnittelutarkkuuteen. Selvitysaineisto Luonto- ja maisemaselvitys Lähtökohtaisesti rakentamisalueet sijoitetaan siten, että arvokkaat luonto- ja maisemakohteet jätetään rakentamisesta vapaaksi. Avoimet peltoaukiot pyritään myös säilyttämään rakentamisesta vapaina ja uudet rakennuspaikat sijoitetaan ensisijaisesti peltojen reuna-alueille maaseutumaiseen ilmeen säilyttämiseksi. Luonnonympäristön- ja maiseman erityisarvot turvataan rakennuspaikkojen sijoittelulla sekä kaavamääräyksillä. Kulttuuriympäristö Yleiskaavalla edistetään suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden kulttuurihistoriallisten ympäristöjen sekä kiinteiden muinaisjäännösten säilymistä. 4.4 Mitoitus Suunnittelualueen mitoitusta tarkastellaan erikseen rannan ja sisämaan osalta. Ranta-alueiden emätilaperusteiseen tarkastelusyvyyteen vaikuttaa mm. se, että kyläyleiskaava-alueet ovat kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta eli aluetta, jonne on muodostunut tai on muodostumassa pääasiassa pysyvää asutusta. Tällöin rantarakennusoikeuksien emätilaperusteinen tarkastelu laaditaan vain ranta-alueelle eli noin 50 – 100 metrin syvyiselle rantaosalle. Mitoitusta on tarkemmin käsitelty mitoitus- ja suunnitteluperusteet raportissa. Ranta-alueet Rakennusoikeuden määrittäminen Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi tilojen rakennusoikeus ranta-alueella määritetään noudattaen emätilaperiaatetta sekä muunnetun VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 27 rantaviivan periaatetta. Emätilaperiaate tarkoittaa, että selvitetään, millainen kiinteistöjaotus suunnittelualueella on vallinnut rakennuslain voimaantuloajankohtana 1.7.1959. Emätiloja ovat ne tilat, jotka on merkitty kiinteistörekisteriin ennen edellä mainittua ajankohtaa. Kullekin emätilalle määritetään laskennallinen kokonaisrakennusoikeus rakennusyksikköinä perustuen muunnetun rantaviivan pituuteen ja ranta-alueen mitoitusarvoon. Rantaviivan muuntamisessa käytetään Keski-Suomen liiton mallia, jossa huomioidaan kapeikkojen (saaret, salmet, lahdet, niemet, kannakset) vaikutus sekä ranta-alueen rakentamiskelpoisuus. Koska kaava-alue on kokonaisuudessaan suunnittelutarvealuetta, suunnittelutarvealueen rantaalueeksi katsotaan MRL:n mukainen ranta-alue, joka on noin 50 -100 metrin syvyinen rannanosa. Kyläyleiskaavan rannat ovat pääsääntöisesti taajaman läheisiä järvirantoja, joissa mitoituslukuna käytetään 6 rakennusyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Jokirannoilla mitoitusluku on 2 rakennusyksikköä/ luonnollinen rantaviivakilometri. Saarien osalta rakennusoikeuden määrä lasketaan saaren pinta-alaan perustuen. Saarien mitoitusarvo on 1 rakennusyksikkö/3 pinta-alahehtaaria. Alle 2 ha:n saarilla ei ole rakennusoikeutta. Rakennuspaikan osoittamista voidaan harkita kohtuullistamisharkinnan perusteella. Ranta-alueella sijaitseva lomatai asuinrakennuspaikka tai maatilantalouskeskuksen alue lasketaan yhtenä rakennusyksikkönä. Rantaalueen ulkopuolella sijaitsevan maatilan talouskeskuksen tai muun rakennuspaikan ranta-alueella sijaitseva rantasauna lasketaan yleiskaavassa yhtenä rakennusyksikkönä ja osoitetaan pääasiassa lomarakennuspaikkana. Rannan soveltuvuus rakentamiseen Jos ranta on rakennettavuudeltaan tai ympäristöolosuhteiltaan huonosti rakennettavaa tai rakentamiskelvotonta, sovelletaan rakennusoikeuden siirtoa. Sisämaa Sisämaan alueilla mitoitusperusteena käytetään rakennusyksikköjä tilan pintaalaa kohti. Jos tilalle ei ole myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksellä rakennusoikeutta maankäyttö- ja rakennuslainmukaisesti 1.1.2000 jälkeen, perusteena on tilan vuoden 2009 pinta-ala. Jos rakennusoikeutta on myönnetty, rakennusyksikköjen määrä vähennetään vuoden 2000 emätilan rakennusoikeudesta. Rakennusoikeuden määrittäminen Koko kaava-alueen sisämaan alueilla tehdään rakennusoikeustarkastelu pintaalaperusteisesti käyttäen ns. mitoituspinta-alaa. Mitoituspinta-alaan vaikuttaa tilan sijainti ja rakennettavuus seuraavasti: 1. Rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohtana huomioidaan vuoden 2009 mukaiset kiinteistörajat ja pinta-alat, paitsi niillä tiloilla, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisuja. 2. Tiloille, joille on myönnetty suunnittelutarveratkaisupäätöksiä, rakennusoikeustarkastelun leikkausajankohta on 1.1.2000. 3. Mitoittavaan pinta-alaan ei huomioida ranta-aluetta. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 28 4. Mitoituspinta-aloihin ei huomioida soistuneita alueita. 5. Mitoituspinta-aloihin ei lasketa saaria eikä saarien keskiosia, sillä sinne ei ohjata pysyvää asutusta. 6. Tiloille osoitettavan rakennuspaikkojen määrässä huomioidaan lisäksi luonnonympäristön ja maiseman olosuhteet, tilan sijainti kylärakenteessa sekä suunniteltu vesi- ja viemärilinja. 7. Edellä mainitut suunnitteluperusteet 1-6 huomioiden rakennusoikeus alle puolen hehtaarin tiloilla seuraavasti: Pinta-ala/ m2 Rakennusoikeuden maksimiyksikkömäärä 2000 m2 < 5000 m2 1* kuivan maan *Rakennuspaikka voidaan merkitä vain, mikäli tila sijoittuu edulliselle alueelle ja vesihuoltoverkoston läheisyyteen. Edellä olevat suunnitteluperusteet 1-7 huomioiden kuivan maan rakennusoikeus määräytyy tilojen pinta-alan perusteella seuraavan taulukon mukaisesti (Pintaala tarkoittaa tilan pinta-alaa ja lukumäärä rakennuspaikkojen enimmäismääriä): Kuva 14: Uusien asuinrakennuspaikkojen muodostuminen tilan pinta-alan perusteella. 5 KYLÄYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleisperusteet Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana siten, että kaavakartta laaditaan mittakaavassa 1:10 000. Yleiskaavaan keskeisenä tavoitteena on kylämäisen asumisen osoittaminen, mutta samalla kuitenkin maaseutumaisen ilmeen ja asumisviihtyisyyden säilyttäminen. Kylän kehittämistä tukee osalle kyläaluetta rakennettu sekä suunniteltu vesi- ja viemäriverkosto. 5.2 Maanomistajien tavoitteiden huomioiminen Suunnittelun tavoite on maanomistajien tasapuolinen kohtelu jaettaessa rakennusoikeutta sekä ranta-alueilla että kuivalla maalla. Tasapuolisuudelle lähtökohtana on erillisten suunnittelu- ja mitoitusperiaatteiden laatiminen VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 29 kyseisille alueille erikseen. Suunnittelun yhteydessä huomioidaan lisäksi maanomistajien esitykset omistamiensa alueiden maankäytöstä. 5.3 Kyläyleiskaavan mitoitus Yleistä Rakennuspaikkojen määrä ja sijainti on lain mukaan osoitettava kyläyleiskaavassa kiinteistökohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että rakennuspaikkojen määrä sidotaan kaavan laadintahetken kiinteistöjakoon siten, että tiedetään täsmällisesti, kuinka monta rakennettua rakennuspaikkaa kullakin kiinteistöllä on ja miten monta uutta rakennuspaikkaa sille voidaan vielä rakentaa. Mitoitus tarkastellaan erikseen sisämaan ja rannan osalta eri laskentaperiaatteita noudattaen. Rakennusoikeuden jakautuminen on esitetty tilakohtaisesti sisämaan osalta sekä emätilakohtaisesti ranta-alueiden osalta. Mikäli maanomistaja ei ole halunnut rakennusoikeutta esitettävän kaavassa, ei sitä ole merkitty kaavakartalle. Mitoituksen mukainen osoittamatta jäänyt rakennusoikeus on kuitenkin kirjattu mitoitustaulukoihin osoittamatta jäävänä rakennusoikeutena. Ranta-alueen mitoitus Seuraavassa taulukossa on esitetty ranta-alueen kokonaismäärä sekä keskimääräinen mitoitus. rakennuspaikkojen Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 16 8 13 14 29 22 AP/AM RA Yht. tod. Rv. muun. Rv. 11,9 10,9 Rannan mitoitus on kaavaluonnoksessa 3,9 ranta-asuntoa / todellinen ranta-km ja 4,3 ranta-asuntoa / muunnettu ranta-km. Sisämaan mitoitus Rakennuspaikkojen lukumäärä ranta-alueen ulkopuolisilla ns. sisämaan alueilla on esitetty alla olevassa taulukossa. AP/AM RA yht. Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat 75 94 2 0 77 94 Kaavalla muodostuu yhteensä 222 rakennuspaikkaa, rakennuspaikkoja on 116 ja olemassa olevia 106. joista uusia VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 6 Tarvaala 30 MAANKÄYTTÖ Vakituinen asutus Vakituisen asutuksen alueet on kaavassa osoitettu AP-, (erillispientalojen alueena), ja AM- (maatilan talouskeskus) merkinnöillä. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu kulttuuriympäristö, maisema ja luontoarvot huomioiden sopivankokoisiin ryhmiin pääsääntöisesti olevien rakennusten tuntumaan. Uusien rakennuspaikkojen lukumäärä ja sijoittelu perustuu mitoitusperiaatteiden mukaisiin laskelmiin suurelta osin kaavatyön aikana saatuun maanomistajapalautteeseen. Vakituinen asutus sijoittuu tasaisesti koko kaava-alueelle. Tiheintä asutus on kuitenkin Uuraisten tien varressa, Kallinjärven ympärillä Puromäentien ja Tuumalantien varressa sekä Satosuon alueella. Maatilojen talouskeskusten alueet sijoittuvat peltoalueiden reuna-vyöhykkeille. Loma-asutus Kaavaratkaisussa loma-asutus on esitetty RA –merkinnällä (loma-asuntoalue). Ranta-alueet ovat jo entuudestaan melko taajaan rakennettuja, joten uusia lomarakennuspaikkoja on kaava-alueelle osoitettu vähän. Olevia lomarakennuspaikkoja kaava-alueella on yhteensä 13 ja uusia on osoitettu 16. Luonnonympäristön ja maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella, rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Virkistys ja veneily Saarijärveltä Leuhunkosken ja Kallinjärven kautta Summasjärvelle sekä edelleen siitä eteenpäin kulkee melontareitti. Majakosken alueella harjoitetaan virkistyskalastusta. Summassaaren sillan länsipuolelle on merkitty yleinen venevalkama- ja uimaranta-alue (VL/VU). Venevalkama (LV-1) on osoitettu Kallinkosken pohjoisrannalle. Kyläkoulun ympäristössä on ulkoilureittiverkostoa. Majakosken virkistyskalastus- ja matkailukohde on merkitty kaavaan VR – alueena (retkeily- ja ulkoilualue). Maa ja metsätalousalueet Tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet on osoitettu kaavassa merkinnällä M. Avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina merkinnällä MA. Peltoalueiden säilyttäminen avoimena ja viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Mm. Kallinjärven ja maatalousoppilaitoksen ympäristön avoimet peltoalueet on osoitettu maisemallisesti arvokkaina peltoalueina MA. Merkinnällä MY, maa- ja metsätalousvaltainen alue, joilla on erityistä ympäristöarvoa, on osoitettu luontoselvityksen mukaiset metsä- ja vesilakikohteet, mahdolliset em. kohteet sekä muut huomionarvoiset luontokohteet. Kyseisiä kohteita ovat Majakoski ja Virtasaari, Oppimiskeskuksen VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 31 ympäristön pihapiiri ja laidunalue, Oppimiskeskuksen kosteikko, Kallinjärven eteläpuolen pellot, Murronjoki-Leuhunjoki, Kallinkosken ranta-alueet sekä Kallinjärvessä sijaitsevat Myllysaari ja Kallinsaari (luo-2 kohteina on merkitty Huutokallion kallio ja jyrkänne, Tarvaalan lähdepuro ja Taipaleen noro). Palvelut Kyläkoulu sekä maatalousoppilaitoksen toimintaan liittyvät alueet on osoitettu kaavassa palvelujen ja hallinnon alueena (P-1). Erityisalueet Leuhunkosken voimalaitos on osoitettu energiahuollon alueena (EN). Liikenne Uurainen Saarijärvi yhdystie on merkitty kaavaan yhdystien merkinnällä. Muut kaava-alueen tiet on merkitty pääsyteinä. Työpaikka-alue Majakosken eteläpuolelle on osoitettu työpaikka-aluetta (TP-3). 6.1 Muut alueet ja kohdemerkinnät Muinaisjäännökset Leuhunkosken suulla sijaitseva muinaisjäännös muinaisjäännösalueena merkinnällä (SM). on osoitettu Kulttuuriympäristö Kaavassa osoitetaan Keski-Suomen museon 1987 – 1988 inventoimat kohteet sekä uusina kohteina kaavatyönyhteydessä suoritetun inventoinnin (Taskinen, 2008) kohteet. Tarvaalan maatalousoppilaitoksen ympäristö on osoitettu kaavassa /s merkinnällä. Alueen olemassa olevat rakennukset ja ympäristö tulee säilyttää alueen luonteelle ominaisena. Korjaus ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa ympäröivään rakennuskantaan noudattaen alueen rakennusperinnettä. Tarvaalaan sijoittuva maakuntakaavaan merkitty kulttuurin kehittämisen kohdealue on osoitettu kaavassa kyläkuvallisesti arvokkaan alueen osa-alueena merkinnällä sk. Tarvaalan ala-aste on osoitettu kaavassa kohdemerkinnällä sr suojeltava rakennus/kohde. Kohteessa suoritettavat korjaus- ja muutostyöt sekä muu täydennysrakentaminen tulee tehdä siten, että kohteen kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Majakosken silta maisemallisesti arvokkaan kohteen on osoitettu osaaluemerkinnällä ma. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet Luonto- ja maisemaselvityksen mukaiset liito-oravien elinympäristöt on osoitettu kaavassa osa-alueina kaavamerkinnällä luo-1. Alueella puusto tulee säilyttää VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 32 tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisenkannalta riittävä puusto säilytetään. Maatalousoppilaitoksen ympäristöön on osoitettu liito-oravan ekologinen yhteystarve –merkintä. Metsälain 10 §:n mukaiset erityisen arvokkaat elinympäristöt on osoitettu luo-2 alueina. Alueella ei tule harjoittaa sellaisia metsätaloustoimia, joilla vaarannetaan kohteen suojeluarvojen säilyminen. Vesilain 2 luvun 11 §:n mukaiset arvokkaat pienvedet on osoitettu luo-3 – alueina. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja ja luonnontilaa heikentäviä toimenpiteitä. Ranta-alue Kaava-alueen ranta-alue on merkitty kaavakartalla erillisenä rajauksena. Rajaukseen on liitetty kirjaintunnus ran. Erilliset saunat Rantavyöhykkeellä sijaitsevat saunat on osoitettu kaavassa olemassa olevaa saunaa kuvaavalla symbolilla. 6.2 Yleiset määräykset ja suositukset MRL 44 §:n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan mukaisen enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ranta-alueen ulkopuolella AP-, AM- ja RA-alueille. Määräys on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan yleiskaavan lainvoimaiseksi tulosta alkaen MRL 44 § tarkoittamalla tavalla. Tämä yleiskaava on laadittu rantavyöhykkeen osalta MRL 72 §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Tätä yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena ranta-alueen AM, AP, RA, RP, RM-1 alueilla sekä talouskeskuksiin liittyvien symbolilla osoitettujen saunojen kohdalla. Ranta-alueelle sijoittuvien RA ja AP alueiden takarajat ovat ohjeelliset ja pihapiirin rakentamista voidaan erityisestä syystä (esim. tulvaherkkyyden takia) laajentaa M-alueelle enintään 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta, kuitenkin siten, että RA ja AP alueiden sivurajojen leveyttä noudatetaan. AM – aluerajaukset ovat ohjeelliset. Rakennuspaikan vähimmäiskoko ranta-alueella: Rantaan sijoittuvan uuden vakituisen asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Rantaan sijoittuvan uuden loma-asunnon rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Mutta mikäli kiinteistö voidaan liittää vesihuoltoverkkoon, tulee rakennuspaikan pinta-alan olla vähintään 2000 m2. Uuden muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee rakennuspaikoilla olla vähintään 40 metriä. Rakentamistapa Rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että uudis- ja korjausrakentaminen liittyy olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Avoimeen maisemaan tai ranta-alueille VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 33 rakennettaessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Uudis-, laajennus- ja korjausrakentaminen on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläympäristöön ottaen huomioon paikallinen rakentamisen perinne. Ulkomaalausta suunniteltaessa on huomioitava ympäröivä vanha rakennuskanta ja suosittava yhtäläistä tapaa. Jälleenrakennuskauden historialliset rakennuspiirteet tulee turvata korjaushankkeita käynnistettäessä. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä. Rakentamisella ei saa tuhota luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten kauniita yksittäispuita, siirtolohkareita. Rakennuspaikan ranta-alueen kasvillisuus tulee pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa kaataa. Jätehuolto Rakennuspaikkojen vesi-, jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Jätevesijärjestelmää koskeva suunnitelma on liitettävä rakennustoimenpidelupahakemukseen tai rakentamista koskevaan ilmoitukseen. tai Rantametsät Rantametsien käsittelyssä tulee noudattaa valtakunnallisia Metsäkeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Maa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla sovelletaan metsän hoitamisessa ja käyttämisessä metsälakia. Tiestö Tämän yleiskaavan perusteella ei myönnetä liittymälupia yleiselle tielle. Yleiskaavalla osoitetut pääsytiet ovat ohjeellisia. Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulee johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulee ensisijaisesti tapahtua samasta liittymästä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa tulee neuvotella hyvissä ajoin uuden liittymän sijainnista tai liittymän käyttötarkoituksen muutoksesta. Yleiskaavamääräyksissä ja kaavamerkintöjen selostuksessa tarkoitetaan maastokatselmuksessa viranomaisen taholta keskimääräistä rantaviivaa. Muilta osin noudatetaan rakennusjärjestystä. Saarijärven kaupungin rantaviivalla määriteltyä voimassa olevaa VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Luonnonympäristö Yleiskaavaratkaisulla pyritään ympäristöarvot eivät vaarannu. haitallisia vaikutuksia on pyritty alueet vapaaksi rakentamisesta kaavan toteutuessa ennallaan. 34 siihen, että suunnittelualueen luonto- ja Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti ehkäisemään jättämällä luontoarvoja sisältävät ja muusta maankäytöstä. Näin ollen ne säilyvät Arvokkaat luonnon osa-alueet on kaavassa osoitettu ympäristöarvoja sisältäviksi maa- ja metsätalousalueiksi (MY). Liito-oravan elinympäristöt on merkitty kaavaan luo-1 –merkinnällä. Uuden asutuksen vaikutukset vesistöön ja pohjaveteen jäävät kaavan toteuduttua vähäisiksi noudatettaessa voimassa olevia vesi- ja jätevesihuoltoa koskevia viranomaismääräyksiä ja tavoitetta liittää kaikki uudet rakennuspaikat keskitetyn vesihuollon piiriin. 7.2 Maisema ja kulttuuriperintö Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne tullaan säilyttämään mahdollisuuksien mukaan avoimina ja maatalouskäytössä. Kaavalla halutaan ensisijaisesti turvata arvokkaiden kulttuuriympäristönkohteiden ja -maiseman säilyminen. Kylien elävöittämisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että alueille voidaan osoittaa nykyistä rakennuskantaa täydentävää rakentamista. Tämä johtaa luonnollisesti myös siihen, että nykyisellään ja toistaiseksi mm. avoimena säilyneet ja maisemallisesti hienoille peltoalueille muodostuu uutta rakentamista, joka luonnollisesti muuttaa maisemaa ja yhdyskuntarakenteen ominaispiirteitä. Uudet rakennuspaikat pyritään sijoittamaan ensisijaisesti avoimien alueiden reunoille, mm. metsäisiin saarekkeisiin. Kaavoitukseen varaudutaan alueiden maankäyttöön pidemmällä tähtäimellä ja huomioidaan, että maatalouden ja samalla peltojen viljelyn vähenemisen myötä myös nykyisellään avoimien viljelymaisemien säilyminen pidemmällä tähtäimellä vähenee. Tätä myötä myös alueiden käyttö muuhun tarkoitukseen nousee esille. Alueelle sijoittuu kulttuuriympäristön alueita sekä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavahankkeen yhteydessä laaditussa uudessa inventoinnissa on pyritty paikantamaan erityisesti vuoden 1940 jälkeen rakennettuja, sekä aiemmista inventoinneista mahdollisesti poisjääneitä historiallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvallisesti tärkeitä rakennuksia ja alueita. Kaavassa on osoitettu rakennuksia tai rakennusryhmiä, joiden häviäminen olisi maisemakuvan kannalta menetys. Näin kaavalla voidaan säilyttää maisemakuvallisesti keskeisessä asemassa olevia kohteita. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuskohteet, muinaismuistot sekä kulttuuriympäristöalueet on osoitettu kaavakartalle suojelumerkinnöin. Kaavaselostuksessa ja yleiskaavamääräyksissä on huomioitu vanha rakennuskanta ja suositeltu sen huomioon ottamista uudisrakentamista tai laajennusta suunniteltaessa. Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaan kokonaisuuden säilymistä on näillä määräyksillä pyritty kehittämään. Kaavan toteutuessa voidaan katsoa alueen maiseman ja kulttuuriperinnön säilyvän paremmin kuin jos kaavaa ei toteutettaisi. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki 7.3 Tarvaala 35 Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Kyläyleiskaavoissa osoitetut uudet rakennuspaikat perustuvat tila-kohtaiseen tarkasteluun, missä on huomioitu maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaalueet on rajattu siten, että kyseisten kylien luontainen ”taajama-alue” on kaavassa mukana. Näiden kylien kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylien alueelle ja siten pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kaavoitettavaksi valittujen kylien kehittämisellä ohjataan tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti kehittyvien kylien alueella. Kyläyleiskaavoilla kaavoitettavat alueet (Kolkanlahti, Linna-Rahkola, Tarvaala ja Lannevesi) sijoittuvat keskustan läheisyyteen tai Uuraisten tien varrelle. Kyseiset kyläalueet ovat Saarijärven kaupungin elinvoimaisia ja vielä kehittyviä kyläalueita. Saarijärven ydinkeskustan alueella ei ole osoitettavissa vastaavanlaisia maaseutumaisia asuntoalueita. Kyläalueilla ei ole rakentamispainetta, kun tutkitaan rakennuslupien määrää 10 vuotta taaksepäin. Yleiskaavan katsotaan täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaiset rakentamispainetta koskevat tavoitteet. Tarvaalan kyläyleiskaavassa kaavaratkaisun huomattavin merkitys kohdistuu asuinrakentamisen lisääntymisenä alueilla, jossa maa- ja metsätalous on vallitseva elinkeino, mutta jonne viime aikoina on alkanut muodostua tavanomaista haja-asutusaluetta tiiviimpää asutusta. Kaavassa osoitettu uudisrakentaminen pääasiassa täydentää olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kaavan tavoitteiden mukaisesti. Toteutuessaan yleiskaavakaava muuttaa kyläkuvaa taajaan asutummaksi. Asumisviihtyvyys on pyritty kuitenkin turvaamaan muuttamatta alueen luonnetta olennaisesti ja säilyttämällä ympäristölle tyypillinen maaseutumainen miljöö. Suurin osa uudesta rakentamisesta on osoitettu olevan asutuksen yhteyteen. Asutus on tiheintä Uuraistentien varressa, erityisesti koulun ympäristössä, mutta asutusta on osoitettu myös haja-asutuksen tapaan koko suunnittelualueelle, jolloin vältetään liian tiheiden asutuskeskittymien syntyminen. 7.4 Liikenteelliset vaikutukset Alueella on kattava tieverkosto. Uudet rakennuspaikat on sijoitettu ensisijaisesti tieyhteyksien varrelle. Alueen asukasmäärän kasvaessa myös liikennemäärät sekä uusien tieyhteyksien tarve kuitenkin lisääntyy. Liikenne Uuraisten tiellä tulee lisääntymään asukasmäärien kasvaessa myös Lannevedellä mm. työmatkaliikenteestä johtuen. Tällöin huomiota tulee kiinnittää kevyenliikenteen kulkuun, erityisesti koululaisten liikkumiseen Uuraisten tien varrella. Kaava-alueelle laaditun melutarkastelun perusteella kaavaan on osoitettu laskennalliset melualueet tarkastelun kohteena olleiden teiden varsille. Paikoitellen melualueet ulottuvat rakentamisalueille mutta rakentamisalueiden laajuus mahdollistaa rakennusten sijoittamisen melualueen ulkopuolelle. 7.5 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Tarvaalan kyläalueen kehittämisellä ohjataan maaseutualueen asuinrakentamista ko. kylän alueella ja siten osaltaan pyritään vähentämään rakentamispainetta kaupungin reuna-alueille. Kylien kehittämisellä ohjataan VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 36 tietoisesti yhdyskuntarakenteen tiivistymistä Saarijärven keskustan lisäksi hallitusti elinvoimaisen kylän alueella. Kaavan avulla pystytään hahmottamaan alueen maankäytön nykytilaa sekä tulevaisuutta. Tarvaala on Saarijärven taajaman luontainen laajenemissuunta ja asukkaiden määrä alueella on vähitellen kasvanut. Asukasmäärän kasvattamisesta huolimatta peruselinkeinojen, kuten maa- ja metsätalouden säilyminen alueella halutaan turvata. Yleiskaava tukee olemassa olevaa kylärakennetta ja hyödyntää olemassa olevia tai suunniteltuja palveluita ja verkostoja. Uusi asutus parantaa jo tehtyjen vesihuoltoinvestointien kannattavuutta. Uusien talouksien liittäminen olevaan verkostoon tuo säästöjä ylläpitokustannuksiin. Asutuksen lisääntyminen lisää samalla perustetta toteuttaa suunnitellut keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon ratkaisut. Pitkällä tähtäimellä kaavalla tulee olemaan myös muita myönteisiä vaikutuksia, lisääntyvä asutus tuo kunnalle verotuloja, liittymismaksuja ja välillisiä tuloja. Lisääntyvä asutus vahvistaa alueen nykyisten palvelujen erityisesti kyläkoulun säilymistä sekä uusien muodostumista alueella. Lisäksi joukkoliikenteen kannattavuus kasvaa. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen kustannukset kohdistuvat pääasiassa yksityiseen tahoon (yksityisautoilu), mutta osittain myös yhteiskuntaan kohdistuvina (ala-asteen koulukyydit, sairaskuljetukset, palotoimi). 7.6 Sosiaaliset vaikutukset Kaavaprosessin aikana on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja – toiveet. Kyläalueiden kehittymistä vahvistetaan erityisesti pysyvää asutusta tihentämällä, jolloin alueen sosiaalinen verkosto vahvistuu ja yleinen turvallisuus lisääntyy. Ympärivuotisen asutuksen lisäämisestä huolimatta alueen identiteetti ja yhtenäisyys maaseutumaisena ympäristönä kuitenkin säilytetään. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti suunnittelun eri vaiheissa. Maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. 7.7 Ilmastonmuutos Kaavoitushankeen yhteydessä on arvioitu ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset saattavat kohdistua alueelle lähinnä tulvina ja vedenpinnan nousuna. Kaava-alueeseen kuuluu joitakin alavampia rantaosuuksia, mutta pääsääntöisesti alueen rannoilla on korkeuseroja vedenpintaan nähden. Uudet rantarakennuspaikat on sijoitettu Kallinjärven ja Summasen rantaan hyvin rakentamiseen soveltuville alueille, missä maasto ei ole alavaa. Kaava-alueella ei ole varsinaisia tulvavaara-alueita. Ranta-alueilla vedenpinnan nousun ei katsota olevan suuri ongelma, koska korkeuserot vedenpintaan nähden ovat kohtalaisia. VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Saarijärven kaupunki Tarvaala 37 Keski-Suomessa on selvitetty suurimpien järvien osalta suositeltavat alimmat rakentamiskorkeudet. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä ylintä korkeutta, jonne vesi voi nousta vahingoittamatta rakenteita. Suunnittelualueeseen rajoittuvista vesistöistä Summasella suositeltava alin rakentamiskorkeus on 110 metriä. Korkeudet on ilmoitettu N 60 –järjestelmässä. Kaavan toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia ilmaston muutokseen on pyritty vähentämään sijoittamalla uudet rakennuspaikat pääasiassa olevan asutuksen yhteyteen tiiviimmiksi rakentamisalueiksi ja olevien tieyhteyksien varteen, jolloin laajemmat, rakentamisesta vapaat alueet säilyvät. Päätiestön varsille osoitetulla asumisella pyritään edistämään myös joukkoliikenteen kannattavuutta. Asiointietäisyyksistä Saarijärven keskustaan johtuen lisääntyvä yksityisautoilu on huomattavin ilmastoon vaikuttava tekijä. Vaikutuksia aiheuttavat myös mm. rakennusten lämmitys sekä verkostojen rakentaminen alueelle. Uudet rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan kohtuullisten etäisyyksien päähän verkostosta. Kaavassa myös määrätään, että uudet rakennuspaikat tulee mahdollisuuksien mukaan liittää alueelle rakennetun vesihuollon piiriin. 8 YLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kyläyleiskaavalla on osoitettu rakentamisalueet. Kaavan toteutuminen rakentamisen osalta tapahtuu rakennuslupa-menettelyllä, mikäli hanke noudattaa kyläyleiskaavaa, lukuun ottamatta asemakaavoitettuja alueita. Tarvittaessa lupa-asiat voivat edellyttää poikkeamistai suunnittelutarveratkaisukäsittelyjä. Yleiskaava-alueella noudatetaan voimassaolevaa rakennus-järjestystä, ellei yleiskaavalla toisin määrätä. Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA Emätilataulukko Ranta-alue TARVAALA Tilatiedot RN:o Tilan Nimi Mitoitustiedot Muo.til. Rek.pm. Kantat. 01.07.-59 72940800050045 72940800050061 KALLIONRINNE SUVIRANTA 8.1.1955 12.12.1958 72940800050063 NIEMELÄ 12.12.1958 72940800350010 RIIHIMÄKI 3.9.1928 72940800350049 72940800350050 72940800350087 PELTONIEMI KALLIONIEMI VOIMA-ASEMA 3.6.1932 20.10.1933 VIRTASAARI 18.2.1957 72940801190158 72940801190165 72940801190159 72940801190176 72940801190177 Tarvaala Tarvaala Tarvaala MÄNNIKKÖMÄKI RANTA-AHO Kallinkoski KUOPPAMÄKI ONNELA SILLANPÄÄ KUUSISTO PIRTTIKALLIO SELKÄNIEMI HUVIKUMPU PITKÄKORPI KUUTINRANTA VIERULA TAIPALE JOKIRINNE KUUSIRINNE KALLI 6.8.1992 15.11.1996 6.8.1992 11.2.1999 11.2.1999 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 12.12.1958 NIEMELÄ 12.12.1958 RIIHIMÄKI 3.9.1928 Total Total PELTONIEMI 3.6.1932 Total KALLIONIEMI 22.12.2000 21.12.2000 21.12.2000 31.1.1968 31.1.1968 15.1.1971 10.2.1983 18.1.1988 28.7.1988 22.11.1989 23.2.1978 23.2.1978 21.11.1978 10.2.1983 22.11.1989 72940800650000 72940800040080 72940800040080 72940800040080 72940801190006 72940801190007 72940801190054 72940801190110 72940801190129 72940801190139 72940801190142 72940801190087 72940801190088 72940801190093 72940801190111 72940801190143 SUVIRANTA 72940800030035 X Total 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 72940800040043 X 11.10.1950 8.1.1955 Total 30.10.1999 28.6.1968 11.3.1982 27.4.1982 11.2.1999 12.8.1970 8.11.1993 24.1.1996 14.4.1999 4.5.1959 SILLANKORVA TARVAALA SIHVONEN LEPOLA RENTOLA KALLI JOLI SUUR-SIHVONEN VARVIKKO Pajukoski KALLIONRINNE tod.m Total 72940800350050 72940800350087 72940800350087 72940800390000 72940800390000 72940800650000 72940800650000 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800030035 X 72940800390000 72940800030106 72940800880001 72940800880006 72940800880008 72940801230003 72940801230001 72940801900001 72940801900003 72940801900005 72940800050045 72940800050045 72940800050061 72940800050061 72940800050063 72940800050063 72940800350010 72940800350010 72940800350049 72940800350049 72940800350050 Nyk. 20.10.1933 Total VOIMA-ASEMA 4.5.1959 Total SILLANKORVA 11.10.1950 VIRTASAARI 18.2.1957 Total Total TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA TARVAALA 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 27.12.1957 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 27.12.1957 27.12.1957 27.12.1957 18.2.1959 27.12.1957 27.12.1957 27.12.1957 27.12.1957 27.12.1957 18.2.1959 27.12.1957 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 27.12.1957 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 18.2.1959 1 mrv m yht. P-ala km ha 130 130 52 52 505 505 217 217 454 454 230 140 80 80 52 52 435 435 217 217 454 454 230 140 0,9 0,9 0,2 0,2 7,8 7,8 2,9 2,9 9,8 9,8 3,0 370 340 340 0 0 0 0 0 84 100 189 134 116 0 87 515 370 280 280 0 0 0 0 0 84 100 189 134 116 0 87 515 3,0 1,7 1,7 0,3 0,3 9,3 9,3 0,3 1,6 0,4 0,8 6,5 1,1 0,7 1,1 20,3 1225 1225 1380 1125 2050 2050 110 85 264 180 317 210 45 45 32,8 97,6 0 0 86 244 67 258 200 345 94 0 98 98 118 0 0 86 170 67 170 148 345 94 0 98 98 118 6,9 6,0 0,3 5,2 0,4 0,2 7,2 0,2 9,0 6,4 0,3 8,3 1,6 0,6 0,9 Olevat rak Mitoitus arvo lukum 6 6 6 6 6 6 2 0,5 0,5 0,3 0,3 2,6 2,6 1,3 1,3 2,7 2,7 1,4 0,3 ao Huom! ra jää uusia 0,5 0 1 1 0 0 1 1 0 0,5 0 1 1 1 1 -0,7 0 1,7 -0,7 1,6 1,6 1,7 1,4 0,3 0 0 1,7 0 0 0,7 6 2 6 6 6 2 6 2 2 2 6 2 6 6 6 2 6 6 6 6 6 6 6 6 6 2 2 6 2 2 2 4,1 6,8 4,1 0,7 1,1 1,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 1,0 0,4 1,0 0,9 0,7 0,2 0,0 0,2 0,2 0,2 6 6 0 2 2 0,3 0,3 1,7 0,7 0,7 0,0 0,0 0,0 3,0 0,0 0,2 0,6 1,1 0,8 0,2 0,0 0,2 1,0 2 Rantasauna 0 0,7 0 2 2 1 Jokirantaa Toinen rakpaikka lisätty 2 teknisenä korjauksena voimalan ranta-aluetta 0 0,0 0 0 0,0 0,0 0 0 3,0 0 TP aluetta saari, yli 2 ha 3 1rp/3ha, siirr. mantereelle 3 rp 0,0 0,2 1 1 jokiranta -0,4 0,1 0,8 -0,8 1 jokiranta 0,0 -0,8 1 1,0 2 0,1 6,8 4,1 0,7 0 1 1 1 jokiranta jokiranta Emätilan 27 A-paikan 0 ranta emätilaa 22 * 3 3 osa "maajättöä" 0,1 0,3 -0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 1 1 1 1 1 -0,5 0,0 -0,6 -1,0 0,9 1 1 -0,3 -0,8 0,0 1 1 1 -0,8 -0,8 -0,8 LIITE 1071 Hietalahti Koskela 16 84 Hiihtokeskus 1059 Sara-aho Kangasaho 3 SAARIJÄRVI334 VIIDEN KYLÄN KYLÄYLEISKAAVA Nurmela EMÄTILASELVITYS TARVAALA 13.3.2015 Rajala Pokela Leuhu njoki Vedenottamo Rantala Einola Koivuranta Kotiniemi 62:0 Ryöppälä 204:6 Juhola 62:0 Yht. 876:2 35:244 204:6 35:5 30* Yrjölä 35:194 27* 35:135 Yht. 876:2 Yht. 876:2 63:1 Yht. 876:2 63:0 3:106 Reippaala 35:5 35:146 Yht. 876:2 Yht. 876:2 35:179 Tuumala 35:247 35:258 26* 4:80 205:2 Yht. 876:2 64:7 87:8 103:12 23* 35:248 64:4 30* 110:0 35:87 Yht. 876:1 Yht. 876:2 87:7 87:6 103:5 103:10 Voimalaitos 35:196 30* 204:6 Linjala 103:9 204:7 19* Yht. 876:2 Jokiranta 204:6 35:197 Yht. 876:2 31* Koivukallio Yht. 876:1 Amm.oppil. Urh. 87:5 Heinäaho 1072 Yht. 876:2 15:52 123:3 22* 35:226 4:80 3:103 35:215 32* 23* 4:80 64:5 27* Yht. 876:2 1072 35:102 4:80 Saariharju 119:158 119:176 35:244 119:54 119:159 23* 119:177 204:6 4:80 Yht. 876:1 22* Yht. 876:1 4:80 30* 23* 119:202 119:177 3:106 119:139 5:228 119:194 Yht. 876:2 119:138 18* 23* 13* 88:8 3:106 22* 88:6 4:80 Yht. 876:1 23* Hyppönen 23* 3:106 22* 65:0 4:80 119:139 123:1 21* Yht. 878:13 35:181 88:1 4:80 5:45 35:50 Yht. 876:1 4:80 39:0 20* 25* 5:63 190:1 15* 119:89 119:129 Virtakoski 110:0 22* Sihvola Peltoniemi 16* 5:61 14* 35:10 190:3 110:0 119:201 119:164 119:183 119:98 190:5 119:114 Taipale 35:166 Yht. 876:1 Kuutinranta 23* 119:162 Yht. 876:2 Ahtela 119:183 28* Huipuri 119:165 23* 17* 119:143 119:93 110:0 119:142 119:87 119:192 Tarvaala 110:0 119:165 Yht. 876:1 119:203 35:213 35:49 35:231 190:6 29* 35:188 23* 4:78 5:220 4:78 119:152 119:88 110:0 110:0 110:0 110:0 110:0 35:230 17* 35:49 35:205 35:260 35:11 119:182 119:146 119:160 24* 119:45 Yht. 876:2 Yht. 876:2 119:44 119:116 119:43 119:174 35:12 Männikkö 119:173 35:68 35:259 5:98 Ränssi 195:2 119:7 0:6304 5:90 35:81 Ranta-aho 5:219 Kankaanpää 35:77 24* 195:2 35:115 35:97 Yht. 876:2 119:83 Seppälä 35:54 Yht. 876:2 119:76 35:79 35:78 Puromäki 110:0 119:6 108:0 119:120 119:147 35:200 110:0 Selkäniemi 119:181 Koulu 119:150 119:161 119:77 Yht. 876:2 Yht. 876:2 119:199 Pitkäkorpi 119:41 119:175 Yht. 876:2 119:168 119:169 Satosuo 119:111 119:95 119:133 onpuro 119:13 119:96 119:97 Yht. 878:14 63 Satosu 119:13 04 Ketola Rähälä Kantoaho Metsäkulma Kuusimäki SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA Teksti Rek_nro Tilan_nimi 72940800620000 72940800630000 72940800630001 72940801190139 72940801190183 72940801190183 72940801190194 72940801190139 72940801190138 72940800050228 72940801190142 72940801190114 72940801190152 72940801190201 72940801190165 72940801190203 72940801190192 62-0 63-0 63-1 119-139 119-183 119-183 119-194 119-139 119-138 5-228 119-142 119-114 119-152 119-201 119-165 119-203 119-192 KOTINIEMI YRJÖLÄ Viertola SILLANPÄÄ VIRTAKOSKI VIRTAKOSKI Metsokallio SILLANPÄÄ SILLANKORVA II LAHTELA KUUSISTO KOTIKONTU KÄMPÄNPELTO Alatalo TAIPALE Harmala Kotipesä 18.2.1957 18.2.1957 12.12.2006 28.7.1988 25.8.2000 25.8.2000 7.5.2002 28.7.1988 28.7.1988 7.5.2002 22.11.1989 23.5.1983 18.9.1991 9.9.2008 15.11.1996 19.6.2009 19.9.2001 72940801190202 72940801190089 72940801190129 72940801190164 72940801190098 72940801190162 72940801190165 72940800350196 72940800350005 72940800350005 72940800350197 72940802040006 72940802040006 72940802040006 119-202 119-89 119-129 119-164 119-98 119-162 119-165 35-196 35-5 35-5 35-197 204-8 204-8 204-8 204-10 103-12 35-244 35-146 35-258 35-194 KIVIKKO HYÖPYNNIEMI ONNELA RAJAKIVELÄ RAJAKANTOLA KOIVUKALLIO TAIPALE PELTOLA JUHOLA JUHOLA LINJALA KOIVUKALLIO KOIVUKALLIO KOIVUKALLIO 10.9.2008 18.4.1978 18.1.1988 15.11.1996 9.9.1981 3.5.1995 15.11.1996 2.7.1987 3.9.1928 3.9.1928 2.7.1987 26.1.2001 26.1.2001 26.1.2001 0,06 19,38 3,51 5,22 1,42 9,57 0,50 0,02 0,59 0,33 0,44 0,49 3,66 1,99 8,34 1,01 0,50 11,84 0,58 0,50 0,34 0,50 0,20 0,50 0,39 0,49 0,00 0,04 2,46 21,90 2,15 0,02 HEINÄAHO TUUMALA NURKKALA Vanha-Tuumala HAKAPELTO 11.3.2000 22.7.1994 16.9.1974 26.1.2001 30.6.1987 11,47 8,09 0,48 0,71 1,78 72940801030012 72940800350244 72940800350146 72940800350258 72940800350194 Rek_pvm Pa Rak. Oik. 6 1 3 1 4 1 1 2 1 3 1 1 1 1 1 1 2 6 2 4 3 1 2 4 TARVAALA A_oleva Ra_oleva Uusia 0 0 1 1 0 0 1 1 0 1 1 1 0 1 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 0 3 1 0 0 0 1 0 0 0 4 0 2 1 1 0 0 1 1 0 1 0 0 1 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 6 0 0 1 1 0 1 1 0 0 1 0 0 3 2 0 0 1 Jää Huom. - paljon peltoa - paljon peltoaluetta 3 1 rp siirto > 119-152 Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen - puolet peltoa Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen 0 1 Liito-orava - paljon peltoa AP rannassa st.ratkaisulla uusi lohkotila Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800350275 72940800640008 72940800640004 72940800870008 72940800350247 72940800350273 72940800870006 72940800870007 72940801030009 72940800350248 72940801030013 72940802040007 72940801030010 72940800870005 72940800350230 72940800350011 72940800350205 72940800350188 72940800350213 72940801900006 72940801900001 72940801190133 72940801950002 72940801950002 72940800350200 72940800350049 72940800050098 72940800050090 72940800350012 72940800350081 72940800350079 72940800350259 72940800350068 72940800350097 72940800350115 72940800350077 72940800350078 72940800350054 72940801190013 35-275 64-8 64-4 87-8 35-247 35-273 87-6 87-7 103-9 35-248 103-13 204-7 103-10 87-5 35-230 35-11 35-205 35-188 35-213 190-6 190-1 119-133 195-2 195-2 35-200 35-49 5-98 5-90 35-12 35-81 35-79 35-259 35-68 35-97 35-115 35-77 35-78 35-54 119-13 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko SOLMULA 25.4.1969 Mutkala 3.5.2007 METSÄKULMA 9.12.1998 LISÄLINJALA 12.2.1970 Mäntyrinne 12.11.1998 KOTIKALLIO 12.3.1984 TAKOLA 12.2.1970 TOPPALA 12.2.1970 KUKKULA 8.12.1998 KOTIHARJU 12.11.1998 MÄNTYAHO 16.12.1975 Mäntykallio 8.8.2001 Heinäaho I 8.12.1998 PELTILÄ 12.2.1970 METSÄPELTO 3.5.1991 KOIVULA 3.9.1928 KATAJAKUMPU 19.9.1988 MÄNNIKKÖ 20.8.1985 KALLIOLA 12.12.1989 Metsäpirtti 4.12.2004 SUUR-SIHVONEN 8.11.1993 KALLIORINNE 29.4.1988 RÄHÄLÄ 9.11.2004 RÄHÄLÄ 9.11.2004 HUIPURINPELTO 21.12.1987 PELTONIEMI 3.6.1932 KOLIKKO 22.11.1968 TARVAALAN KESKUS27.10.1964 MÄKELÄ 3.9.1928 TOIVOLA 28.8.1956 AHONPÄÄ 26.6.1956 LISÄVÄLIMAA 7.3.2001 VÄLIMAA 7.12.1953 LÄHTEELÄ 23.5.1962 NÄSILÄ 15.8.1967 RINTEELÄ 26.6.1956 ALATUPA 26.6.1956 MÄNNISTÖ 17.4.1937 KETOLA 31.1.1968 0,30 1,32 1,22 2,29 3,50 0,40 0,30 0,18 0,37 0,99 0,18 0,36 0,71 0,34 1,60 0,69 0,69 0,20 0,45 0,97 0,68 0,00 0,01 0,10 1,99 1,42 0,22 0,06 1,39 0,19 0,23 0,24 0,22 1,81 0,41 0,27 0,12 0,29 0,00 1 1 1 1 0 0 1 0 1 1 1 1 2 1 0 1 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 1 0 1 0 0 0 1 0 0 0 1 1 0 2 2 2 2 1 1 2 1 1 2 1 1 1 2 2 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 0 TARVAALA 0 1 1 1 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 0 0 1 1 0 0 0 1 1 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen 2 1 -laaja pihapiiri LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940801190083 72940801190175 72940801190161 72940801190173 72940801190174 72940801190150 72940801190120 72940801190182 72940801190181 72940801190116 72940801190147 72940801190146 72940801190160 72940800040078 72940800040078 72940801190044 72940801190043 72940801080000 72940801190045 72940801190096 72940808780014 72940801190168 72940801190076 72940801190169 72940801190077 72940801190097 72940801190095 72940801190041 72940801190199 72940801190013 72940801190111 72940801190007 72940801190006 72940801190088 72940800050219 72940800350260 72940800050220 72940800050063 72940800350049 119-83 119-175 119-161 119-173 119-174 119-150 119-120 119-182 119-181 119-116 119-147 119-146 119-160 4-78 4-78 119-44 119-43 108-0 119-45 119-96 878-14 119-168 119-76 119-169 119-77 119-97 119-95 119-41 119-199 119-13 119-111 119-7 119-6 119-88 5-219 35-260 5-220 5-63 35-49 SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko MÄNNIKKÖMÄKI II 22.9.1976 SEPPÄLÄ 25.11.1998 KÄMPPÄ 28.3.1995 Männikkö 25.11.1998 Ärjylä 25.11.1998 TOIVOLA 26.3.1991 PEKKALA 16.7.1986 KUUSIRINNE 25.8.2000 KIVITASKU 25.8.2000 METSÄPIRTTI 27.5.1983 RAUHAKAS 1.8.1990 METSÄKOTO 1.8.1990 PIRTTI 28.3.1995 Tarvaalanmäki 2.9.1998 Tarvaalanmäki 2.9.1998 VÄLIMÄKI 4.8.1969 YLÄRINNE 4.8.1969 TARVAALAN KANSAKOULU 8.10.1965 KEIHÄSMÄKI 4.8.1969 RANTA-AHO II 12.11.1979 MUDANOTTOALUE 30.1.1986 PAJULA 5.11.1997 KOIVURINNE 4.3.1975 KAIJALA 5.11.1997 PELTOHARJU 4.3.1975 PELTOLA 12.11.1979 KOIVULA 12.11.1979 KOIVUKUNNAS 4.8.1969 Pelto-aho 12.1.2008 KETOLA 31.1.1968 PITKÄKORPI 10.2.1983 RANTA-AHO 31.1.1968 MÄNNIKKÖMÄKI 31.1.1968 SELKÄNIEMI 23.2.1978 KANKAANPÄÄ 11.3.1999 RÄNSSI 7.3.2001 KIIA 11.3.1999 NIEMELÄ 12.12.1958 PELTONIEMI 3.6.1932 4,14 21,62 1,44 0,80 0,68 0,26 0,34 0,33 0,36 0,25 0,25 0,32 0,53 3,23 1,49 0,20 0,21 1,56 0,22 3,97 0,00 0,20 0,52 1,30 0,56 0,25 0,21 0,36 0,51 0,07 6,97 3,66 4,97 4,84 19,41 12,75 6,15 3,64 5,78 3 6 2 1 1 0 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 1 1 0 1 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 0 0 1 1 1 2 1 0 0 0 1 2 2 1 2 1 2 1 1 2 2 2 3 6 4 2 2 2 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 TARVAALA 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 1 2 4 3 2 2 2 3 5 - peltoaluetta paljon peltoa - paljon kapeita alueita Stratkaisut 1.1.2000 jälkeen 1 1 rp siirto > 119-152 1 koulu 2 - peltoaluetta 1 - peltoaluetta 0 AM rantavyöhykkeellä valtaosa peltoa - peltoaluetta - paljon peltoaluetta - luotoarvoja ja liito-orava - kokonaan peltoa LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940800350231 72940801900005 72940802040006 72940802040006 72940801230003 72940100150052 72940800040080 72940800040080 72940800350010 72940801190143 72940800030106 72940800350231 72940801190159 35-231 190-5 204-6 204-6 123-3 15-52 4-80 4-80 35-10 119-143 3-106 35-231 119:159 HUIPURI Pajukoski KOIVUKALLIO KOIVUKALLIO KALLI REIPPAALA Tarvaala Tarvaala RIIHIMÄKI KUUTINRANTA TARVAALA HUIPURI JOKIRINNE SISÄMAA-ALUEIDEN RAKENNUSOIKEUS Mitoitustaulukko 3.5.1991 14.4.1999 26.1.2001 26.1.2001 8.12.1998 25.10.2000 21.12.2000 21.12.2000 3.9.1928 22.11.1989 3.5.1991 6,51 15,71 11,72 1,03 5,19 3,35 42,98 23,69 0,83 1,95 0,63 2,15 0,74 yht. 3 6 3 1 2 1 10 6 1 1 1 1 1 1 0 1 1 0 0 0 0 1 0 0 0 0 75 4 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 TARVAALA 3 6 2 0 2 1 10 3 0 0 0 1 1 94 3 1 - valtaosa peltoaluetta - paljon peltoa - kokonaan peltoa - paljon peltoa - paljon peltoaluettta - oppilaitosalue, paljon peltoa osa kapeikkoa, alle 50 ja 50-100 m rakennuspaikka siirretty 24 LIITE Saarijärven kaupunki VIIDEN KYLÄN YLEISKAAVA 72940801190183 72940801190202 72940800050219 72940800050220 VIRTAKOSKI Kivikko KANKAANPÄÄ KIIA Emätilataulukko Ranta-alue 25.8.2000 10.9.2008 11.3.1999 11.3.1999 72940800050228 LAHTELA 7.5.2002 72940800350247 Mäntyrinne 12.11.1998 72940800350215 72940800350226 72940800350244 72940800350166 72940800350181 72940800350231 PIISPANRANTA OOPENTILA TUUMALA RANTAMÖKKI RYMYRANTA HUIPURI 20.12.1989 15.3.1991 22.7.1994 25.10.1982 11.12.1984 25.10.1982 72940800350260 RÄNSSI 7.3.2001 72940800350102 72940802040006 72940802040009 72940802040011 72940801030013 72940802040007 72940802050002 VOIMANKULMA RIIHIPELTO KOIVUKALLIO KOTIPELTO MÄNTYAHO Mäntykallio Korpilinna 7.10.1964 72940100150052 72940800640005 72940800030103 REIPPAALA KALLINNIEMI 8.8.2001 27.6.2002 25.10.2000 9.12.1998 HEINÄJOEN MYLLYTONTTI 72940800040043 X 72940800030035 X 72940800040043 X Total 72940800050005 X 72940800050005 X 72940800050005 X Total 72940800050026 X 72940800050026 X Total 72940800350004 X 72940800350004 X Total 72940800350006 X 72940800350006 X 72940800350006 X 72940800350006 X Total 72940800350048 X 72940800350048 X 72940800350048 X 72940800350048 X Total 72940800350082 X 72940800350082 X Total 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X 72940800350088 X Total 72940800640000 X 72940800640000 X TARVAALA TARVAALA KANKAANPÄÄ KANKAANPÄÄ 27.12.1957 18.2.1959 17.4.1931 17.4.1931 LAHTELA 9.3.1942 RYÖPPÄLÄ 3.9.1928 TUUMALA TUUMALA TUUMALA HUIPURI HUIPURI HUIPURI HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO HEINÄ-AHO 4.5.1959 JOKIRANTA JOKIRANTA 0 0 0 12 0 136 148 72 42 58 172 109 109 54 0 0 598 120 0 0 772 196 100 145 441 85 130 215 3.6.1932 3.6.1932 3.6.1932 28.8.1956 354 354 0 0 6128 5443 190 190 80 80 270 270 14,1 0,6 165,9 20,7 7,0 27,8 2 6 6 6 6 3.9.1928 3.9.1928 3.9.1928 RÄNSSI TARVAALA 4.5.1959 18.2.1959 18.2.1957 18.2.1957 72940800640000 X Total 01.15.98 729-408-878-7 72940808780007 X Total Grand Total 2 0 0 0 12 0 136 0,0 3,5 3,5 0,6 0,6 1,6 148 72 42 58 172 109 109 0 0 0 598 120 0 0 718 196 100 145 441 85 130 215 2,8 0,3 0,2 9,0 9,6 13,7 13,7 1,0 2,1 2,5 10,4 5,2 0,4 0,9 22,4 6,0 1,1 11548 10629 6 6 6 6 0,7 0,0 20,0 1,1 0,5 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,8 -0,3 1 0,0 8 6 6,0 1,1 0,5 0 0 1,6 0,0 0 0 0,0 0 1 0 0,0 0,0 1 -0,1 Ks. Ranta osin 1 emätilalle 22* 0 0 0,8 355,9 48,4 16 13 19,7 6 6 2 6 2 0 0,8 1,6 7,1 1,6 2 2 6 6 6 6 2 0 sisämaan AP paikka -0,9 1 1 6 0 sisämaan AP paikka 0,0 0,9 0,4 0,3 0,3 1,0 0,7 0,7 0,1 0,0 0,0 3,6 0,7 0,0 0,0 4,4 1,2 0,6 0,3 2,1 0,5 0,3 0,8 6 6 6 6 1 1 2 -0,6 1 -0,7 1 1 1 -1,0 0 0,0 0 0,3 1 0 0,1 -1,0 1 0,0 3,6 0,7 1 1 0,0 1 2 -1,0 0 2,4 1 -0,4 1 1,1 1,2 "maajättöä" rannassa 2 1 0,3 0 1 0,5 0,3 1 Uusi merkitty kartalle. 22 LIITE
© Copyright 2024