Kaavaselostusluonnos
HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 R ISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA H AAPAJÄRVI FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 S ISÄLLYSLUETTELO RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA................................................................................................... 1 SISÄLLYSLUETTELO ..................................................................................................................................................... 2 1 PERUS‐ JA TUNNISTETIEDOT ............................................................................................................................ 6 1.1 1.2 1.3 2 TIIVISTELMÄ .................................................................................................................................................... 9 2.1 2.2 3 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ............................................................................................................................................9 OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ .............................................................................................................................................9 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ......................................................................................................... 11 3.1 3.2 4 OSALLISET ............................................................................................................................................................... 11 OSALLISTUMINEN ..................................................................................................................................................... 12 TUULIVOIMAPUISTON YVA‐MENETTELY ........................................................................................................ 13 4.1 4.2 4.3 4.4 5 TUNNISTETIEDOT .........................................................................................................................................................6 KAAVA‐ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS ..........................................................................................................................6 KAAVAN TAUSTA JA TARKOITUS ......................................................................................................................................8 YVA‐MENETTELY LYHYESTI ......................................................................................................................................... 13 OSAYLEISKAAVAN SUHDE YVA‐MENETTELYYN ................................................................................................................ 13 YVA‐VAIHTOEHDOT .................................................................................................................................................. 14 ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET ................................................................................................................................. 15 KAAVA‐ALUEEN NYKYTILANNE ...................................................................................................................... 16 5.1 MAISEMAN YLEISPIIRTEET .......................................................................................................................................... 16 5.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS ............................................................................................................................ 16 5.3 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ ............................................................................................................................ 18 5.3.1 Maisemamaakunta ..................................................................................................................................... 20 5.3.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet ............................................................................................ 20 5.3.3 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuri‐ympäristöt ................................................................ 21 5.3.4 Maakunnallisesti arvokkaat maisema‐alueet ............................................................................................. 22 5.3.5 Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ......................................... 23 5.4 MUINAISJÄÄNNÖKSET ............................................................................................................................................... 25 5.5 METSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ ................................................................................................................................. 26 5.6 LIIKENNE ................................................................................................................................................................ 27 5.7 LENTOLIIKENNE ........................................................................................................................................................ 27 5.8 ELINKEINOTOIMINTA JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN .......................................................................................... 28 5.9 MAANOMISTUS ....................................................................................................................................................... 29 5.10 LUONNONYMPÄRISTÖ ............................................................................................................................................... 29 5.10.1 Maa‐ ja kallioperä sekä topografia ............................................................................................................. 29 5.10.2 Pintavedet ................................................................................................................................................... 29 5.10.3 Pohjavedet................................................................................................................................................... 30 5.10.4 Kasvillisuus ja luontokohteet ....................................................................................................................... 31 5.10.5 Linnusto ....................................................................................................................................................... 33 5.10.6 Muu eläimistö ............................................................................................................................................. 40 5.10.7 Natura‐alueet ja muut suojelualueet .......................................................................................................... 44 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 6 RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 LÄHTÖKOHTA‐AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET ......................................................................................... 46 6.1 6.2 6.3 6.4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) ................................................................................................. 46 POHJOIS‐POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA ................................................................................................................... 47 POHJOIS‐POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 1. VAIHEKAAVA ............................................................................................ 49 YLEIS‐ JA ASEMAKAAVAT ............................................................................................................................................ 50 7 MUUT TUULIVOIMAHANKKEET ..................................................................................................................... 51 8 SUUNNITTELUN TAVOITTEET ......................................................................................................................... 52 8.1 8.2 8.3 9 TAVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLE .................................................................................... 52 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TAVOITTEET........................................................................................................................ 53 HANKKEESTA VASTAAVAN TAVOITTEET .......................................................................................................................... 53 TUULIVOIMAPUISTON TEKNINEN KUVAUS .................................................................................................... 54 9.1 TARVITTAVA MAA‐ALA............................................................................................................................................... 54 9.2 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTEET ................................................................................................................................ 54 9.2.1 Tuulivoimaloiden rakenne ........................................................................................................................... 54 9.2.2 Tuulivoimaloiden perustamistekniikat ........................................................................................................ 55 9.3 SÄHKÖNSIIRRON RAKENTEET ....................................................................................................................................... 56 9.3.1 Muuntoasemat, sisäiset johdot ja kaapelit ................................................................................................. 56 9.3.2 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto .................................................................................................... 56 9.4 TIEVERKOSTO .......................................................................................................................................................... 57 9.5 TUULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN ......................................................................................................................... 57 9.5.1 Perustusten rakentaminen .......................................................................................................................... 57 9.5.2 Tuulivoimaloiden kokoaminen .................................................................................................................... 57 9.6 HUOLTO JA YLLÄPITO ................................................................................................................................................ 58 9.7 KÄYTÖSTÄ POISTO .................................................................................................................................................... 58 10 OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN ETENEMINEN ........................................................................................... 59 10.1 10.2 10.3 10.4 11 OSAYLEISKAAVAN RATKAISUT, MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ........................................................................ 62 11.1 11.2 11.3 11.4 11.5 12 KAAVOITUKSEN VIREILLETULO (2014) .......................................................................................................................... 59 KAAVALUONNOSVAIHE (KESÄKUU – LOKAKUU 2015) ...................................................................................................... 59 KAAVAEHDOTUSVAIHE (LOKAKUU – JOULUKUU 2015) .................................................................................................... 61 HYVÄKSYMISVAIHE (TAMMIKUU – MAALISKUU 2016) ..................................................................................................... 61 KOKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ ....................................................................................................................... 62 ALUEVARAUSMERKINNÄT ........................................................................................................................................... 62 OSA‐ALUEMERKINNÄT ............................................................................................................................................... 63 KOHDE‐ JA VIIVAMERKINNÄT ...................................................................................................................................... 63 KOKO OSAYLEISKAAVA‐ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET ................................................................................................. 64 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................................... 65 12.1 TUULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ........................................................................................... 65 12.2 ARVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ........................................................................................................................... 65 12.3 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN ......................................................................................... 65 12.3.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset ................................................................................ 65 12.3.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön ...................... 66 12.3.3 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset kaavoitukseen ................................................................... 67 12.3.4 Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset ......................................................................................... 67 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 3 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 12.4 VAIKUTUKSET MAISEMAAN ......................................................................................................................................... 67 12.4.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset ................................................................................ 68 12.4.2 Tuulivoimapuiston toiminnanaikaiset vaikutukset ...................................................................................... 68 12.4.3 Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat ....................................................................................................... 69 12.4.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin .............................................................................. 72 12.5 VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN ............................................................................................................................ 80 12.6 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ........................................................................................................................ 80 12.6.1 Maa‐ ja kallioperä ....................................................................................................................................... 80 12.6.2 Pintavesistöt ................................................................................................................................................ 81 12.6.3 Pohjavedet................................................................................................................................................... 81 12.6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ......................................................................................... 82 12.6.5 Vaikutukset huomionarvoiselle kasvilajistolle ............................................................................................. 83 12.6.6 Vaikutukset linnustoon ................................................................................................................................ 83 12.6.7 Vaikutukset eläimistöön .............................................................................................................................. 87 12.6.8 Natura‐alueet ja muut suojelualueet .......................................................................................................... 91 12.7 VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN .................................................................................................... 92 12.8 MELUVAIKUTUKSET .................................................................................................................................................. 93 12.8.1 Melun kokeminen ........................................................................................................................................ 93 12.8.2 Melun ohjearvot .......................................................................................................................................... 94 12.8.3 Tuulivoimaloiden rakentamisen aikainen melu ........................................................................................... 95 12.8.4 Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen melu .............................................................................................. 96 12.8.5 Matalataajuinen melu ................................................................................................................................. 98 12.9 VARJOSTUS‐ JA VÄLKEVAIKUTUKSET ........................................................................................................................... 100 12.9.1 Varjovälkkeen muodostuminen ................................................................................................................. 100 12.9.2 Ohje‐ ja raja‐arvot ..................................................................................................................................... 100 12.9.3 Varjovälkkeen lähtötiedot ja menetelmät ................................................................................................. 100 12.9.4 Tuulivoimaloiden välkevaikutukset ........................................................................................................... 101 12.10 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TIESTÖÖN ............................................................................................................... 103 12.11 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN ............................................................................................. 103 12.12 VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN ................................................................................................................ 104 12.12.1 Lentoestelupa ........................................................................................................................................ 105 12.12.2 Voimaloiden lentoestevalot ja niiden vaikutukset ................................................................................ 105 12.12.3 Tuulivoimaloiden lentoestevalojen infrapuna (IR) ‐vaatimus ................................................................ 105 12.13 VAIKUTUKSET TUTKIEN TOIMINTAAN ...................................................................................................................... 106 12.14 VAIKUTUKSET VIESTINTÄYHTEYKSIIN ....................................................................................................................... 106 12.15 TURVALLISUUS‐ JA YMPÄRISTÖRISKIT ...................................................................................................................... 107 12.15.1 Talviaikainen jään muodostuminen ...................................................................................................... 107 12.15.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille ............................................................................................ 108 12.15.3 Tulipaloriski ........................................................................................................................................... 108 12.16 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANSSA .................................................................................. 109 12.16.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö ....................................................................................................... 110 12.16.2 Maisema ................................................................................................................................................ 110 12.16.3 Melu‐ ja välkevaikutukset ..................................................................................................................... 114 12.16.4 Linnustovaikutukset .............................................................................................................................. 115 12.16.5 Luonnon monimuotoisuus ..................................................................................................................... 116 12.16.6 Ihmisten elinolot .................................................................................................................................... 117 12.16.7 Elinkeinot ja luonnonvarojen hyödyntäminen ....................................................................................... 117 12.16.8 Liikenne ................................................................................................................................................. 117 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 4 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 13 SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN ..................................................................... 118 14 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET .......................................................................................................... 122 15 TOTEUTUS ................................................................................................................................................... 124 16 LIITELUETTELO ............................................................................................................................................. 124 17 YHTEYSTIEDOT ............................................................................................................................................ 125 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 1 1.1 1.2 P ERUS - 17.9.2015 JA TUNNISTETIEDOT T UNNISTETIEDOT Kaupunki: Haapajärven kaupunki Kaavan nimi: Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava Kaavan laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Janne Tolppanen, arkkitehti Vireilletulo: Haapajärven kaavoituskatsaus 2015 K AAVA - ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Suunnitteilla oleva Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu Haapajärven kaupungin alueelle noin 11 kilometriä Haapajärven kaupungin keskustaajamasta koilliseen. Kaava-alue on Pyhäjärven kaupungin Kärsämäen kunnan rajojen läheisyydessä. Suunnittelualueen etäisyys Kärsämäen keskustaajamasta on noin 17 km lounaaseen. Kaava-alueen länsipuolella sijaitse Settijärvi, jonka rantaan etäisyyttä osayleiskaava-alueenrajasta on lähimmillään noin 2,2 km. Ristiniityn osayleiskaava-alueen eteläpuolella kulkee yhdystie 18401 (Veivarinperäntie / Koposperäntie). Kulku Ristiniityn osayleiskaava-alueelle tapahtuu yhdystieltä 18401 lähtevää yksityistietä pitkin. Ristiniityn tuulivoimapuiston kanssa yhtä aikaa on suunnitteilla Välikankaan tuulivoimapuisto, joka sijoittuu Ristiniityn osayleiskaava-alueen eteläpuolelle noin 2,7 kilometrin etäisyydelle. Hankkeilla on meneillä yhteinen ympäristövaikutusten arviointimenettely. Välikankaan alustava hankekoko on enintään 16 tuulivoimalaa, jolloin hankkeiden yhteiskoko on enintään 24 tuulivoimalaa. Ristiniityn osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 510 hehtaaria. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Suunnittelualueen ympäristössä on kattava metsäautotieverkosto. Ristiniityn osayleiskaava-alue sijoittuu korkeustasoltaan noin 135–155 metriä maanpinnan yläpuolelle. Alueen topografia on loivapiirteistä ja korkeuserot alueella ovat melko pieniä. Ristiniityn kaava-alueen maanpinta kohoaa tasaisesti luoteisosasta kohti alueen kaakkoiskulmaa. Ristiniityn osayleiskaava-alueella ei sijaitse tunnettuja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakso, etäisyys lähimmillään n. 10 km länteen. Kalajokilaakso on myös maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsee Haapajärven kirkkoranta noin 14 km osayleiskaava-alueesta lounaaseen. Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä lähimpänä sijaitsevat Ristikankaan metsäkämppä (noin 2 km itään) ja Kopolan koulu (noin 2,4 km länsi-lounaaseen). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 6 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Ristiniityn osayleiskaava-alueella ei sijaitse Natura- tai muita luonnonsuojelualueita. Lähimmät Natura-alueet ovat Hirsineva (FI1000056, SCI) noin 4,8 km pohjoiseen ja Nurmesjärvi (FI1101802, SPA) noin 4,8 km kaakkoon. Muita lähialueen luonnonsuojelualueita ovat Lamminrämeen yksityinen suojelualue noin 4,9 km etelälounaaseen, Haavikon yksityinen luonnonsuojelualue noin 7,7 km koilliseen ja Ampulankankaan yksityinen luonnonsuojelualue noin 7,8 km etelälounaaseen. Ristiniityn kaava-aluetta lähin asuinrakennus sijaitsee kaava-alueen luoteispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta luoteeseen Tervakosken alueella ja noin 1,9 kilometriä lounaaseen Kiusanperän alueella. Lähialueen asutus on keskittynyt Koposperän ja Jokelan kyliin. Ristiniityn lähimmät loma-asunnot sijaitsevat noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista Jokelan kylässä ja Settijärven itärannalla. Yksittäisiä lomaasuntoja sijoittuu myös Ristiniityn kaava-alueen koillis- ja itäpuolelle. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti. Ristiniityn tuulivoimapuisto on esitetty lilalla ja viereinen Välikankaan tuulivoimapuisto sinisellä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 7 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 1.3 K AAVAN 17.9.2015 TAUSTA JA TARKOITUS Tämä kaavaselostus käsittelee Haapajärven Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavoitusta. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Haapajärven kaupungissa Ristiniityn alueelle. Koska alueella ei ole tuulipuiston mahdollistavaa kaavaa, edellyttää hankkeen toteuttaminen osayleiskaavojen laatimista. Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jota voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Kaavoitusmenettely on tavoitteena saada päätökseen alkuvuoden 2016 aikana. Hankkeen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ympäristövaikutustenarviointimenettelyn yhteydessä. Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Ristiniityn että Välikankaan tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. Tämä kaavaselostus käsittelee Ristiniityn osayleiskaavaa. Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.11.2014 § 128 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän esityksen osayleiskaavan laatimisesta Ristiniityn tuulivoimapuistoalueelle. Kaavoitus on tullut vireille Infinergies Finland Oy:n aloitteesta. Kaavoitustyötä ohjaa Haapajärven kaupunki. Kaavaa laativa konsultti on FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (arkkitehti Janne Tolppanen). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 8 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 2 2.1 17.9.2015 T IIVISTELMÄ K AAVAPROSESSIN VAIHEET Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.11.2014 § 128 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. Osayleiskaava on tullut vireille Haapajärven kaavoituskatsauksessa 2015 ja OAS nähtäville 24.2.2015–24.3.2015 väliseksi ajaksi tekla:n päätöksellä 18.2.2015 § 23. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 18.8.2015. Kaavaluonnos nähtävillä Haapajärven teknisen lautakunnan 17.9.2015 § XXX 28.9.2015–27.10.2015 välisenä aikana (30 vrk). päätöksellä Kaavoista saatuja lausuntoja ja mielipiteitä käsittelevä 2. viranomaisneuvottelu pidetään ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Kaavaehdotus nähtävillä arviolta loppuvuodesta 2015. Osayleiskaava hyväksytään Haapajärven kaupunginvaltuustossa. Kaavat vahvistettuja arviolta alkuvuodesta 2016. 2.2 O SAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). Osayleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1), jolle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv-alueet). Tuulivoimaloita varten saa rakentaa huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueen. Kaava-alueesta vain muutaman prosentin osuudelle osoitetaan rakentamista. Ristiniityn tuulivoimapuiston maa-alueet ovat Metsähallituksen ja yksityisten maanomistajien omistuksessa. Infinergies Finland Oy solminut voimalapaikkojen maanomistajien kanssa vuokrasopimukset. Infinergies Finland Oy on lisäksi tarjonnut sopimuksia vaikutusalueen korvauksesta kaikille maanomistajille 500 m etäisyydellä voimaloista. Osayleiskaavalla mahdollistetaan enintään 8 tuulivoimalan muodostama tuulivoimapuisto. Tuulivoimalan yksikköteho on 3–5 MW (megawattia). Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimalaitoksista perustuksineen, tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä, voimaloita yhdistävistä maakaapeleista sekä sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta ja kytkinkentästä (sähköasema ja kytkinkenttä osayleiskaava-alueen ulkopuolella). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 9 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Ristiniityn tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi–Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. Maakaapeleiden sekä uusien teiden sijainnit on osoitettu ohjeellisina. Sijainnit voivat tarkentua tuulipuiston toteutussuunnittelun edetessä. Tuulivoimapuiston arvioitu käyttöaika on 25–50 vuotta. Kaavassa on annettu voimaloiden korkeuteen ja rakentamistapaan liittyviä määräyksiä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus saa olla enintään 220 metriä maanpinnasta ja 370 metriä merenpinnasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 10 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 3 3.1 O SALLISTUMINEN 17.9.2015 JA VUOROVAIKUTUS O SALLISET Osallisia ovat alueen kiinteistönomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat siis suunnittelualueen sekä lähialueiden maanomistajat, asukkaat, asukasyhdistykset, yrittäjät ja työntekijät. V IRANOMAISET , JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN kunnan hallintokunnat ja lautakunnat naapurikunnat; Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Nivala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), PohjoisPohjanmaan liitto, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Ppky Selänteen ympäristölautakunta ja Puolustusvoimat (3. logistiikkarykmentti) Y HTEISÖT , JOIDEN TOIMIALAA SUUNNITTELUSSA KÄSITELLÄÄN Asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat: Kuusaa-Jokelan kylätoimikunta (Jokuset ry), Olkkolan kylätoimikunta, Kopolan kyläyhdistys ry, Parkkilan kylätoimikunta ja Aholan kylätoimikunta Tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt, kuten luonnonsuojeluyhdistykset ja yrityksiä edustavat yhteisöt: Kalajokilaakson metsänhoitoyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys, Haapajärven–Reisjärven riistanhoitoyhdistys, Haapajärven pohjoinen metsästysseura Elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt; Haapajärven Kehityskeskus Oy Muut paikallisella tai alueellisella tasolla toimivat yhteisöt kuten tienhoitokunnat ja vesiensuojeluyhdistykset Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Fingrid Oyj, Finavia Oyj, Digita Oy, Elenia Oy, Haapajärven Vesi Oy ja Haapajärven Lämpö Oy FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 11 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 3.2 17.9.2015 O SALLISTUMINEN Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä. Suunnitelmassa on kerrottu suunnittelun tavoitteet, vaiheet ja aikataulu. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 §). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 §). Kuva 2. Yleiskaavoituksen vaiheet sekä osallistumismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 12 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 4 4.1 17.9.2015 T UULIVOIMAPUISTON YVA- MENETTELY YVA- MENETTELY LYHYESTI Ympäristövaikutusten arviointimenettely on kaksivaiheinen prosessi, joka koostuu ohjelma- ja selostusvaiheista. YVA -ohjelmassa kuvaillaan hankealueen nykytilaa ja esitetään suunnitelma vaikutusten arvioimiseksi. Selostukseen kootaan lisäksi mm. tehdyt selvitykset ja arvioidut ympäristövaikutukset. YVA ei ole lupamenettely, eikä siinä tehdä hanketta koskevia päätöksiä. Tarkoituksena on selvittää ympäristön kannalta paras toteuttamisvaihtoehto sekä tuottaa lisää tietoa hankkeen jatkosuunnittelua ja lupamenettelyjä varten. YVA-menettelyyn voivat osallistua kaikki, joiden etuihin tai oloihin hankkeella voi olla vaikutuksia. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi yleisötilaisuutta, joissa kaikilla osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteitään sekä keskustella hankkeesta ja sen YVA-menettelystä. Hankkeen YVA-menettely alkoi tammikuussa 2015, kun YVA-ohjelma toimitettiin yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Arviointiohjelma oli virallisesti nähtävillä 11.3.2015–8.5.2015, jonka jälkeen yhteysviranomainen antoi siitä lausuntonsa 1.6.2015. YVA-selostus on ollut tekeillä yhtä aikaa kaavaluonnoksen kanssa ja on nähtävillä 26.8.2015–23.10.2015. Hankkeeseen liittyviltä keskeisiltä tahoilta pyydetään lausunnot. Menettely päättyy yhteysviranomaisen YVA-selostuksesta antamaan lausuntoon. 4.2 O SAYLEISKAAVAN SUHDE YVA- MENETTELYYN Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatiminen käynnistettiin rinnan YVAmenettelyn kanssa. Osayleiskaava perustuu YVA-menettelyn yhteydessä tutkittuihin vaihtoehtoihin ja vaikutusselvityksiin. Osayleiskaavan valmisteluaineisto on osittain laadittu samanaikaisesti YVA-selostuksen laadinnan kanssa. Kuva 3. YVA-menettelyn suhde kaavaprosessiin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 13 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 4.3 17.9.2015 YVA- VAIHTOEHDOT YVA-asetuksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee esittää vaihtoehtoja hankkeen toteuttamiseksi, sekä esittää yhtenä vaihtoehtona hankkeen toteuttamatta jättäminen. Ristiniityn tuulivoimapuistohankkeen laajuuden määrittelemisessä on pyritty muodostamaan vaihtoehdot, jotka lähtökohtaisesti aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa lähialueen asukkaille ja ympäristölle, mutta ovat kuitenkin tuotannollisesti ja taloudellisesti kannattavia. Tuulivoimaloiden sijoittelun esisuunnittelussa on huomioitu alueen vakituinen ja loma-asutus, tiedossa olevat luontoarvot sekä maankäyttömuodot. Menettelyssä tarkasteltiin tuulivoimaloiden osalta kolmea varsinaista toteutusvaihtoehtoa sekä niin sanottua nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä. Sähkönsiirtoa varten on muodostettu kolme vaihtoehtoista voimajohtoreittivaihtoehtoa. Seuraavassa taulukossa on esitetty YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot sekä niiden toteuttamiseen olennaisesti liittyvät sähkönsiirtoreitit: Taulukko 1. YVA-menettelyssä tarkastellut vaihtoehdot TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Tuulivoimapuisto Sähkönsiirto VE0 VE0 Uusia tuulivoimaloita ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE1 Ei tarvetta sähkönsiirron rakenteille. VEA Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA. VE2 Välikankaan tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VEB Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEB tai VEC. VE3 Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla läntistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. VEC Välikankaan alueelle rakennetaan enintään 16 tuulivoimalaa ja Ristiniityn alueelle rakennetaan enintään 8 tuulivoimalaa (yhteensä 24). Sähkönsiirtovaihtoehdot VEA ja VEB tai VEC. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ristiniityn alueelta sähkö siirretään maakaapelilla itäistä reittiä Välikankaan hankealueen kautta Pyhäjärvi- Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle uudelle sähköasemalle. 14 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Hankkeen kaavoitus perustuu YVA-vaihtoehtoon VE3 eli sekä Ristiniityn että Välikankaan tuulivoimapuistojen kaavoitusta edistetään yhtäaikaisesti. 4.4 A LUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Kaavoituksen tausta-aineistona toimivat osayleiskaavan YVA -menettelyn yhteydessä tehdyt selvitykset: vaikutukset maankäyttöön vaikutukset maisemaan ja merkittäviin maisema-alueisiin vaikutukset muinaismuistoihin ja alueen kulttuurihistoriaan vaikutukset rakennuspaikkojen luonnonympäristöön vaikutukset pesimä- ja muuttolinnustoon vaikutukset lähialueiden Natura- ja muihin luonnonsuojelualueisiin melun ja varjon vilkkumisen vaikutukset vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Muut osayleiskaava-aluetta koskevat selvitykset: Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan liitto 2011. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Pohjanmaan 1997. arvokkaat maisema-alueet, Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti Pohjanmaan liitto 1993. Pohjois-Pohjanmaan merkittävät kohteet, liitto Pohjois- Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Valtion ympäristöhallinto, OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu, Museovirasto 2009. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 15 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 5 5.1 K AAVA - ALUEEN M AISEMAN 17.9.2015 NYKYTILANNE YLEISPIIRTEET Suunnitteilla oleva tuulipuisto sijoittuu Haapajärven itäreunalle, lähelle Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien rajoja. Haapajärven kirkonkylän taajamaan on Ristiniityn voimaloista etäisyyttä lähimmillään noin 12 km. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kaava-alue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle, missä korkeimmat kohdat ulottuvat yli 180 metriä mpy. Ristiniityn voimalat sijoittuvat korkeustasoltaan noin 130–155 metriä mpy lounaaseen laskevaan maastoon. Maasto on suuntautunut seudulle tyypillisesti luode-kaakko-suuntaisesti. Valtaosa kaava-alueesta on ojitettua metsätalouden käytössä olevaa aluetta. Kaava-alueen ympäristö on pääosin peitteistä metsätalousaluetta, mutta myös muutamia ojittamattomia suoalueita löytyy lähimaastosta. Alueella on myös useita pieniä järviä. Maanviljely on sijoittunut pääsääntöisesti järvien tai jokien ympäristöön, mutta aivan rantavyöhykkeessä kasvaa usein puustoa. Monet lähialueiden pelloista ovat kuitenkin melko pienialaisia. 5.2 R AKENNETTU YMPÄRISTÖ JA ASUTUS Haapajärven asukasluku oli 7 472 asukasta heinäkuussa 2015 (VRK). Haapajärven vakituinen asutus on sijoittunut pääosin kaupungin keskustaajamaan kaava-alueen lounaispuolella sekä nauhamaisesti valtateiden 27 ja 58 varrelle muodostuneisiin kyliin kaava-alueen etelä- ja pohjoispuolella. Loma-asutus on keskittynyt Settijärven ja Parkkimanjärven ranta-alueille. Alle kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään asuinrakennusta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee kuusi asuinrakennusta. Ristiniityn kaava-aluetta lähin asuinrakennus sijaitsee kaava-alueen luoteispuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat lähimmillään noin 2,3 kilometrin etäisyydellä lähimmästä tuulivoimalasta luoteeseen Tervakosken alueella ja noin 1,9 kilometriä lounaaseen Kiusanperän alueella. Lähialueen asutus on keskittynyt Koposperän ja Jokelan kyliin. Ristiniityn kaava-alueen eteläpuolelle noin 450 metrin etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuu maastotietokannan mukaan lomarakennus (kiinteistö 69-402-12107). Kyseisellä kiinteistöllä ei ole kaupungin rakennusrekisterissä rakennuslupaa. Kiinteistöllä on vuonna 2008 paikalle tuotu metsätalouden taukotupa (n. 40 m2), saunarakennus ja varasto. Lähimmät varsinaiset loma-asunnot sijaitsevat noin 2,5 km etäisyydellä voimaloista Jokelan kylässä ja Settijärven itärannalla. Yksittäisiä loma-asuntoja sijoittuu myös Ristiniityn kaava-alueen koillis- ja itäpuolelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 16 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 4. Vakituinen asutus ja vapaa-ajan asunnot tuulivoimapuiston lähialueella. Kuvassa on osoitettu 1, 2 ja 5 kilometrin etäisyysvyöhykkeet suunnitelluista tuulivoimaloista. Taulukko 2. Lähialueiden asukkaiden ja vapaa-ajan asuntojen määrät vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta 2013). Etäisyys lähimpään tuulivoimalaan Asukkaita Vapaa-ajan asuntoja Alle 1,5 kilometriä – – Alle 3 kilometriä 101 14 Alle 5 kilometriä 259 32 Alle 10 kilometriä 702 62 Kuva 5. Loma-asunnoksi merkitty kiinteistö Ristiniityn kaava-alueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 17 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 6. Ristiniityn tuulivoimapusitoalueen ympäristöön sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Paikallisesti merkittäviä kohteita ei sijaitse kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kuvassa näkyvät myös Välikankaan tuulivoimapuiston voimalat. 5.3 R AKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan kuvauksessa on esitelty tuulivoimapuistoalueen läheisyydessä sijaitsevat maisemalliset ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet, joihin voi mahdollisesti kohdistua vaikutuksia hankkeen toteutuessa. Nykytilan kuvaukseen on sisällytetty kohteet, jotka ovat valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti jo aiemmin arvotettuja kohteita. Valtakunnalliset kohteet on selvitetty tuulivoimapuiston teoreettiselta vaikutusalueelta 30 km etäisyydelle ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet 0-12 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Paikallisesti arvokkaista kohteista on huomioitu ne jotka sijaitsevat kaavaalueiden välittömässä läheisyydessä. Lisäksi maiseman yleis- ja erityispiirteet on kuvailtu voimaloiden lähialueita painottaen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Taulukko 3. Tuulivoimapuiston teoreettiselle näkyvyysalueelle sijoittuvat maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet. Valtakunnalliset kohteet 30 km etäisyydeltä ja maakunnalliset kohteet 12 km etäisyydeltä. Status Valtakunnallinen kohde Maakunnallinen kohde Etäisyys lähimmistä Ristinii‐ tyn tuulivoimaloista Kohteet lähialueella 0–5 km etäisyydellä tuulivoimaloista Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Ristikankaan metsäkämp‐ pä n. 1,8 km itään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kopolan koulu n. 2,7 km lounaaseen‐länteen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Nurkkala n.3,7 km pohjoiseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Olkkolan kyläkirkko n. 4,7 km luoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Laitila n. 4,9 km luoteeseen Kohteet välialueella 5–12 km etäisyydellä tuulivoimaloista Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kesolan luhti n. 8,7 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Taiteilijakoti Jykelä n.9,1km lounaaseen Ehdotus maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi (Pohjois‐Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Hirvipuhto n.10 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pesälän luhti n.10,4km lounaaseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Kuonan koulu n.10,4 km etelään Maakunnallisesti arvokas maisema‐alue Kalajokilaakso n.10,5 km lounaaseen‐ luoteeseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Pajulan aitat n. 10,7 km etelään Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde Joki‐Kuona n. 10,7 km etelään Valtakunnallisesti arvokas maisema‐alue, Kalajokilaakso ehdotus 2014 n.10,8 km länteen Valtakunnallisesti arvokas maisema‐alue n.10,8 km länteen Kalajokilaakso Maakuntakaava, kulttuuriympristökoh‐ de, RKY 1993, maakunnallisesti arvokas maisema‐alue (ehdotus 2014) Venetpalo/Venetpalon kylä/ Venetpalon kulttuu‐ rimaisema n.11,5 km koilliseen Maakuntakaava, kulttuuriympristökohde, Palolan riihi n.11,7 km koilliseen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 19 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kohteet kaukoalueella 12–25 km etäisyydellä tuulivoimaloista RKY 2009 Haapajärven kirkko‐ ranta n. 15 km lounaaseen RKY 2009 Kärsämäen kirkko n.18 km pohjoiseen RKY 2009 Köyhänperän lato‐ alue n. 23 km luoteeseen Valtakunnallisesti arvokas maisema‐alue, Miilurannan asutus‐ ehdotus 2014 maisema n.22 km koilliseen Kohteet teoreettisen maksiminäkyvyyden alueella 25‐30 km etäisyydellä tuulivoimaloista Valtakunnallisesti arvokas maisema‐alue, Reisjärven ehdotus 2014 kulttuurimaisemat 5.3.1 n.30 km lounaaseen M AISEMAMAAKUNTA Maisemamaakunnat ilmentävät maaseudun kulttuurimaisemien yleispiirteitä. Haapajärvi kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan, joka on Järvi-Suomen ja Pohjanmaan välistä vaihettumisvyöhykettä ja vedenjakajaseutua. Karu ja laakea vedenjakajaseutu jakaa vedet Pohjanmaan jokiin ja Järvi-Suomen vesistöihin. Alueella Keski-Suomen järvimaisema vähitellen avautuu Pohjanmaan tasaiseksi lakeudeksi. Maisemalle on ominaista suhteellisen tasainen maasto ja luodekaakkosuuntaiset murroslaaksot. Alueen halki kulkee luode- kaakkosuunnassa matalia harjuja, jotka eivät juuri erotu maisemassa. Alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen ja kasvillisuus on yleensä karua ja niukkaa. Ympäristölle ovat ominaisia karut mäntykankaat ja suot, joita on huomattavan paljon. Suomenselän seudun asutus on ollut aina harvaa. Kylät ovat pieniä ja sijoittuvat vesistöjen tuntumaan. Peltoalaa alueella on niukalti. Harjut ovat toimineet vanhastaan kulkureitteinä. 5.3.2 V ALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA - ALUEET Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat edustavimpia maaseudun kulttuurimaisemia, joita uhkaavat viljelyn loppuminen, rakennusten rapistuminen ja maisemaan sopimaton uudisrakentaminen (Ympäristöministeriö, 1993 b). Ne on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka valmistuivat Pohjois-Pohjanmaan osalta vuonna 2014. Keski-Suomen osalta inventoinnit aloitettiin pilottihankkeena vuonna 2009 ja niitä on täydennetty vuonna 2014. Inventoinnit eivät ole vielä lainvoimaisia, mutta ne on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kaava-alue ei sijaitse valtakunnallisella maisema-alueella. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Kalajokilaakson kulttuurimaisema-alue, etäisyys lähimmillään noin 10,8 kilometriä. Valtakunnallisesti arvokkaita maiFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 20 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 sema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisema-aluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1992) ja arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointiin (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kalajokilaakson ”kulttuurimaiseman luonteenomaisin piirre on jokilaakson viljelymaiseman laajuus. Nivalan keskustaajaman länsi-puolella (kaava-alueen luoteispuolella) sen leveys on paikoin jopa yhdeksän kilometriä.(…) Alue on voimakkaasti kulttuurivaikutteista ja luonnonmaisema jää yksipuolisuutensakin vuoksi vaille huomiota. (…) Asutus on keskittynyt Keski-Pohjanmaan jokilaaksoille ominaisesti viljelylakeuden ja metsän väliselle vaihettumisvyöhykkeelle, jota myös vanha tiestö seurailee. (…) Alueen eteläpuolella jokilaakso rajautuu selväpiirteisempiin selänteisiin kuin pohjoispuolella. ” (Ympäristöministeriö 1992) Miilurannan asutusmaisema, (etäisyyttä noin 22 km) on nykyisin arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, mutta päivitysinventoinnissa kohteen status on ehdotettu muutettavan valtakunnallisesti arvokkaaksi ja samalla alueen rajausta on laajennettu. …Miiluranta on edustava esimerkki vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta perustetusta asutuksesta. Se on esimerkki asutustilakylästä hallinnollisena maisemana ja kertoo sotienjälkeisestä raivaajatyöstä. Toisaalta Miiluranta on asutustilakylänä omaleimainen kokonaisuus, jolla on ainutlaatuisuusarvoa: kokonaisuudessa sulautuvat yhteen jälleenrakennuskauden asutustilakylille yleisesti tyypilliset piirteet, kuten tyyppitalot ja kokonaisrakenne, Pohjois-Pohjanmaan maaseutukylille perinteisesti tyypilliset piirteet, kuten sijainti joen varressa ja pihapiirien muodot, sekä omat erityispiirteet, kuten koivukujat (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014). Selvitysalueen reunamilla sijaitsee myös valtakunnallisesti arvokas Reisjärven Keski-kylä – Kangaskylä johon on etäisyyttä lähimmilläänkin n.30 km. 5.3.3 V ALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURI - YMPÄRISTÖT Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristökohteet (RKY-kohteet) antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) on päivitys vuoden 1993 (RKY 1993) inventoinnista. Tässä työssä käytetään viimeisintä, vuoden 2009 kohdeluetteloa, mutta myös edelliset RKY 1993 -kohteet on huomioitu, sillä niitä pidetään nykyisin maakunnallisesti merkittäviä kohteina siltä osin kun ne eivät enää ole vuoden 2009 kohdeluettelossa mukana. Tiedot kohteista perustuvat museoviraston Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY-sivustoon (Museovirasto 2013). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on kuvailtu 30 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Tällä tuulivoimapuistojen vaikutusalueella sijaitsee 3 kpl valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 21 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Haapajärven kirkkoranta etäisyyttä noin 15 km ”Haapajärven kirkkoranta puukirkkoineen ja pappiloineen ilmentää 1600-luvulla perustetun ja 1800-luvun puolivälissä itsenäistyneen seurakunnan keskuksen kehitystä. Ronkaalan pappilan pihapiirillä on lisäksi alkuperäiselle paikalle palautettuine 1780-luvun pappilarakennuksineen henkilöhistoriallista merkitystä maamme ensimmäisen presidentin K.J. Ståhlbergin lapsuuden kasvuympäristönä. …” Alueeseen kuuluu suuressa puistossa sijaitseva kirkko (valmistunut 1802, muutoksia 1880luvulla), tapuli (1813, uudistettu 1851), Ronkalan pappilan alue, suojeluskuntatalo, Laurikkalan pihapiiri ja Katteluksen talo. Kärsämäen kirkko, etäisyyttä noin 18 km Kärsämäen empiretyylinen, vuonna 1842 rakennettu puukirkko on C.L.Engelin piirtämä. Kirkko kuuluu 1800-luvun alussa kehitettyyn ristikirkkojen ryhmään. Kirkolta kulkee koivurivien reunustama käytävä E.B. Lohrmannin suunnittelemalle tapulille, joka rakennettiin samanaikaisesti kirkon kanssa. Köyhänperän latoalue, etäisyyttä noin 23 km ”Nivalan Köyhänperän latoalue, jolla on noin 40 latoa pienellä alalla, edustaa harvinaistunutta Pohjanmaan viljelyslakeuksia aikoinaan leimannutta rakennettua maisematyyppiä. Latoalue muodostaa yhtenäisen ja harvinaisen kokonaisuuden. Köyhänperän alue on Nivalan maisemaa leimaavan laajan maanviljelyslakeuden koillislaidalla liittyen kahteen tilakokonaisuuteen. Ladot ovat perinteiseen tapaan ylöspäin liuhoja, uusien peltikattojen ohella on vielä muutamia puukattoja. Köyhänperä rajautuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Köyhänperän ladot kunnostettiin Kalajokilaakson kulttuurimaisemaprojektin yhteydessä.” 5.3.4 M AAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA - ALUEET Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiden maisema-alueiden rajaukset ja kuvaukset perustuvat PohjoisPohjanmaan liiton julkaisuun A:2 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (1997). Lisäksi jotkin maakuntakaavan valtakunnallisista maisema- ja kulttuuriympäristökohteista ovat entisiä valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita (RKY 1993), joita pidetään nykyään maakunnallisesti arvokkaina. Näitä RKY 1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Ainoa alue on Venetpalon kylä (RKY1993)/ Venetpalon kulttuurimaisema (2014 päivitysinventointi), etäisyyttä noin 11,5 km. ”Pyhäjokivarressa sijaitsevan Venetpalon kylän pieniltä mäkikumpareilta avautuu näköala jokilaaksoon. Kylässä on säilynyt perinteistä rakennuskantaa mm. Mäkelän, Mikkolan, Lystilän, Palolan, Uusitalon, Alitalon, Saarelan ja Rapakkolan tiloilla. Mäkelän maisemaa hallitseva päärakennus on 1830-luvulta. Kyläkoulu on vanhimmilta osin vuodelta 1902.” (Museovirasto 1993) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 22 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Maisema-alueen rajausta on päivitysinventoinnissa (2014) hieman supistettu, mutta keskeisiin osiin ei ole esitetty muutoksia. 5.3.5 M AAKUNNALLISESTI TAI SEUDULLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNE- TUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Pohjois-Pohjanmaan voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja niiden kuvaukset perustuvat PohjoisPohjanmaan seutukaavaliiton julkaisuun A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 3 (1993). Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaisia, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita on kuvailtu 12 km etäisyydeltä tuulivoimaloista. Kohteita on tällä etäisyydellä tuulivoimapuistosta yhteensä 13 kpl. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnista A:117 Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet (1993). Lisäksi Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa inventoinnissa (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) on esitetty selvitysalueen osalta yhtä uutta maakunnallisesti arvokasta kohdetta. H AAPAJÄRVI Ristikankaan metsäkämppä, noin 1,8 km itään ”Metsähallituksen kämppä 1950-luvulta, viimeinen alkuperäisellä paikallaan säilynyt Haapajärvellä.” Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) Kopolan koulu, noin 2,7 km lounaaseen-länteen ”Vuonna 1936 kouluhallituksen tyyppipiirustusten mukaan rakennettu yksikerroksinen aumakattoinen puurakennus.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Nurkkala, noin 3,7 km koilliseen ”Puu-uusrenessanssia edustava 1880-luvun maatilan päärakennus Kuusaanjärven rantamilla. Pihapiiriin kuuluu joukko talousrakennuksia. ” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Olkkolan kyläkirkko, noin 4,7 km luoteeseen ”1950-luvun alussa rukoushuoneyhdistyksen rakentama rukoushuone, jonka seurakunta osti vuonna 1960. Samana vuonna toiseen päätyyn rakennettiin suippokattoinen kellotorni.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 23 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Laitila, noin 4,9 km luoteeseen ”Haapajärvi-Kärsämäki –tien varressa oleva ehyt mökkiläisen pihapiiri, pieni tuvan ja kamarin käsittävä asuintalo ulkorakennuksineen. (…) Ympärillä on rehevä puutarha.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Kesolan luhti, noin 8,7 km etelään ”Luhtirakennus.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Taiteilijakoti Jykelä, noin 9,1 km lounaaseen ”Vanha asuinrakennus, aitta ja kaksi savusaunaa, jotka on kaikki siirretty vuosina 1984-1987 eri paikoista.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde) arvojen perusteella. (C) Hirvipuhto, noin 10,0 km etelään Uusi 2. vaihemaakuntakaavaa varten inventoitu kohde. ”Kauniisti harmaantunut vanha kahden talon ja lukuisten talousrakennusten maatalouskeskus Kuonalla. Uusi maatilan rakennuskanta täydentää luontevasti laidun- ja peltomaiseman keskellä radan läheisyydessä sijaitsevaa puhtokokonaisuutta.” Kohde on inventoitu rakennushistoriallisten ja maiseman arvojen perusteella. (Pohjois-Pohjanmaan rakennettu kulttuuriympäristö 2015) Kuonan koulu, noin 10,4 km etelään ”Vuonna 1927 rakennettu klassististyylinen kansakoulu, joka on nykyisin kansalaisopiston käytössä.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella. (C) Pesälän luhti, noin 10,4 km lounaaseen ”Luhtitalli.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (C) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Pajulan aitat, noin 10,7 km etelään ”Kunnostetut luhti ja entinen Järvikuonan aitta.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. (A) Joki-Kuona, noin 10,7 km etelään ”Kuonajoen haaran varrella viljelysten keskellä sijaitseva talouskeskus, jonka rakennuksiin kuuluu pihapiirin ympärille ryhmittyneet suuri asuinrakennus, talousrakennus ja aittaryhmä.” Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maisemallisten (miljöökohde ja maisemakokonaisuus) arvojen perusteella. (A) Kohde on poistettu Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen kohdeluettelosta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 24 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 P YHÄJÄRVI Ei kohteita selvitysalueella. K ÄRSÄMÄKI Venetpalo, noin 11,5 km koilliseen Kohteen rajaus on yhtenevä vastaavan RKY 1993-kohteen rajauksen kanssa. Palolan riihi, noin 11,7 km koilliseen ”Käyttökelpoinen pieni riihi, johon liittyy varastorakennuksia. Tilan pihapiirissä on paritupatyyppinen hirsinen asuinrakennus vuodelta 1924.” Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) 5.4 M UINAISJÄÄNNÖKSET Osayleiskaava-alueella suoritettiin maastokaudella 2015 arkeologinen inventointi (Museovirasto, FL Petro Pesonen). Inventoinnin esitöihin kuului mm. vanhojen karttojen tutkiminen ja etenkin ilmalaserkeilausaineiston tulkinta. Inventoinnissa keskityttiin erityisesti seuraaviin kohteisiin: 1) tuulivoimaloiden paikat, rakennettavien ja parannettavien teiden paikat, sähkönsiirtolinjat 2) ilmalaserkeilausaineistossa erottuvat kohteet (tervahaudat) 3) peruskartalle merkityt tervahaudat 4) vanhoilla kartoilla näkyvät kohteet (pientilat Tehvo ja Tervahovi) Inventoinnissa löytyi 4 kiinteä muinaisjäännöstä Ristiniityn kaava-alueelta. Kohteet on esitetty oheisessa peruskarttaotteessa ja taulukossa. Välittömästi tuulivoimaloiden paikoilla tai tie- ja sähkönsiirtolinjoilla ei ole muinaismuistolain suojelemia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Taulukko 4. Ristiniityn kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. Nro. kaavakartalla. Nimi Rekisterin mj-tunnus Tyyppi Etäisyys lähimmästä voimalasta / tiestä 1 Vasikkahauta 1000027066 tervahauta 560 m / 20 m 2 Latvunneva 1000027067 tervahauta 345 m / 330 m 3 Hauskakorpi 1000027068 tervahauta 205 m / 90 m 4 Latvu 1000027069 tervahauta 375 m / 150 m Kaava-alueen ulkopuolella lähin tunnettu muinaisjäännöskohde on varsin etäällä sijaitseva mahdollinen asuinpaikka, Tervakoski (69010038), Jokelan kylän alueella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 25 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 7. Ristiniityn kaava-alueelle sijoittuvat kiinteät muinaisjäännökset. 5.5 M ETSÄSTYS JA VIRKISTYSKÄYTTÖ Ristiniityn kaava-alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin aluetta käytetään marjastukseen ja sienestykseen, metsästykseen, ulkoiluun ja luonnon tarkkailuun. Keväällä 2015 toteutettuun asukaskyselyyn vastanneista 5 % ilmoitti liikkuvansa hankealueilla päivittäin, 12–13 % viikoittain ja 28–31 % kuukausittain tai kausiluontoisesti. Runsaat puolet kyselyyn vastanneista ilmoitti, että liikkuu alueilla harvemmin tai ei liiku alueilla koskaan. Asukaskyselyn mukaan alueiden suosituin käyttötarkoitus on marjastus ja sienestys, joihin alueita käytti runsaat puolet kyselyyn vastanneista. Ristiniityn kaava-alue sijoittuu Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen alueelle ja alue on suurimmaksi osaksi Haapajärven pohjoisen Metsästysseura ry:n metsästysvuokra-aluetta. Kaava-alueen länsiosa kuuluu Kuonan Metsästysseura ry:n metsästysvuokra-alueisiin. Ristiniityn kaava-alueelle tai sen lähituntumaan ei sijoitu merkittyjä virkistys- tai retkeilyreittejä. Lähimmät virkistysreitit ovat Kuonan kuntorata/hiihtolatu kaavaalueen eteläpuolella, Nurmesjärven lintutorni, tornipolku ja laavu sekä Parkkimajärven kuntorata. Haapajärven virkistysreittejä sijoittuu Someronmäelle ja Haapajärven keskustan tuntumaan etäälle kaava-alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Pyhäjärvi-Haapajärvi 110 kV voimajohtoreitin yhteydessä on Haapajärvi-Pyhäjärvi moottorikelkkaura. 5.6 L IIKENNE Kulku Ristiniityn kaava-alueelle on yhdystieltä 18401 (Veivarinperäntie/Koposperäntie) lähtevää yksityistietä pitkin. Yhdystie 18401 on suurimmaksi osaksi soratie ja niin myös kaava-alueen välittömässä läheisyydessä. Kantatien 58 ja Koposperän kylän välisellä osuudella tie on asfalttipäällysteinen. Ajoradan leveys on noin 5–6 m. Tiellä on yleisimmin voimassa yleisrajoitus 80 km/h. Koposperän kohdalla on paikallinen nopeusrajoitus 60 km/h ja kantatieltä 58 lähtevällä tieosalla on paikallinen nopeusrajoitus 50 km/h. Muita kaava-alueen läheisyydessä olevia maanteitä ovat kantatie 58 (Ouluntie) ja yhdystie 18417 (Nuijuntie/Ruhalantie). Kaava-alueella on muutamia yksityis/metsäautoteitä. Iisalmi–Ylivieska -rata sijaitsee kaava-alueen eteläpuolella noin 9,8 km etäisyydellä. Rata on kaava-alueen kohdalla yksiraiteinen ja sähköistämätön. Kaava-alueelle ei ole osoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa, PohjoisPohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihemaakuntakaavassa tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksessa tie- tai ratahankkeita. Kaava-alueelle ei ole tiedossa myöskään muita liikennehankkeita. 5.7 L ENTOLIIKENNE Ristiniityn tuulivoimapuistoaluetta lähinnä olevat Finavian lentoasemat ovat Kajaanin lentoasema noin 110 km kaava-alueelta koilliseen, Oulun lentoasema noin 120 km kaava-alueelta pohjoiseen ja Kokkolan–Pietarsaaaren lentoasema Kruunupyyssä noin 120 km kaava-alueelta länteen. Ristiniityn tuulivoimapuistoalue ei sijaitse minkään näistä lentoasemista korkeusrajoitusalueilla. Tuulivoimapuiston sijoittuminen suhteessa lentoasemien korkeusrajoitusalueisiin on esitetty seuraavassa kuvassa. Muita lentopaikkoja kaava-alueen lähialueella ovat Pyhäsalmi noin 15 km kaavaalueelta itäkaakkoon, Kärsämäki noin 20 km koilliseen, Haapavesi noin 30 km pohjoiseen, Ylivieska noin 45 km luoteeseen sekä Haapajärven epävirallinen lentopaikka noin 10 km lounaaseen. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 25 km etäisyydellä kaava-alueesta luoteeseen. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Suunnitelmissa otetaan huomioon uusi ilmailulaki 864/2014 ja sen lentoesteitä koskeva pykälä 158 §. Lentoestelupa tarvitaan jokaiselle ilmailulain 158 § mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Tuulivoimaloita koskevat lentoesteluvat haetaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 27 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut 15.12.2011 uudet paikkatietokannat tähän liittyen. Lentoesterajoituksia ja lentoestelupakäytäntöä on kuvattu tarkemmin mm. Finavian Oyj:n internet-sivuilla osoitteessa: http://www.finavia.fi/fi/lentoesteet/ Kuva 8. Kajaanin, korkeusrajoitusalueet aluerajaukset. 5.8 Oulun ja Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemien sekä Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistojen E LINKEINOTOIMINTA JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alue on pääosin metsätalouskäytössä. Alueella ei ole maatalouskäytössä olevia peltoalueita. Kaava-alueen luonnonvarojen hyödyntäminen on pääasiassa osa alueen elinkeinotoimintaa (metsätalous) ja virkistyskäyttöä (marjastus, sienestys, metsästys). Kaava-alueelle tai sen lähiympäristöön ei sijoitu kaivoshankkeita, valtauksia tai lupahakemuksia (Tukesin Kaivosrekisterin karttapalvelu 18.6.2015). Lähimmäksi sijoittuu Balvedere Mining Oy:n Kopsan kaivoshanke noin 16 kilometrin päässä kaava-alueen länsipuolella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 28 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 5.9 17.9.2015 M AANOMISTUS Ristiniityn suunnittelualueen maat ovat yksityishenkilöiden ja Metsähallituksen omistuksessa. Infinergies Finland Oy on solminut vuokrasopimukset voimaloiden sijoituspaikkojen maanomistajien kanssa, ja tarjonnut vaikutusalueen sopimuksia maanomistajille, joilla on maata 500 m etäisyydellä voimaloista. 5.10 L UONNONYMPÄRISTÖ 5.10.1 M AA - JA KALLIOPERÄ SEKÄ TOPOGRAFIA Ristiniityn kaava-alueen maaperässä vallitsevana esiintyy hienoainesmoreeni. Lisäksi hankealueen keskiosaan sijoittuu saraturvemaita. Geologian tutkimuskeskus on tehnyt Haapajärven alueen soilla tutkimuksia vuosina 1983–1984, 1986, 1990–1991 sekä 2005–2007. Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alue sijoittuu Ristiniityn ja Kurkisuon tutkimusalueille. Tutkimusten perusteella soiden turpeet ovat rahkavaltaisia ja yleisin turvelaji on sararahkaturve. Pohjamaa on Ristiniityllä pääosin moreenia ja Kurkisuolla moreenia sekä hiekkaa. Haapajärven alue on pääosiltaan hyvin tasaista ja alavaa. Kaava-alueen kallioperä lukeutuu Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Ristiniityn kaava-alueen kallioperässä esiintyy porfyyrisen graniitin ja kvartsidioriitin ohella felsistä sekä intermediääristä vulkaniittia. Kaava-alue sijoittuu Kalajokilaakson koillispuoleiselle korkeammalle selännealueelle. Ristiniitty sijoittuu korkeustasoltaan noin 135–155 m mpy. Hankealueen topografia on loivapiirteistä ja korkeuserot alueella ovat melko pieniä. Ristiniityn hankealueen maanpinta kohoaa tasaisesti luoteisosasta kohti hankealueen kaakkoiskulmaa. 5.10.2 P INTAVEDET Kaava-alue sijoittuu Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueelle ja Kalajoen vesistöalueelle (53). Ristiniityn tuulivoimapuisto sijoittuu Settijoen (53.07) 2. jakovaiheen valumaalueelle ja siellä Settijärven alueen (53.072) 3. jakovaiheen valuma-alueelle. Kaavaalueelle ei sijoitu järviä tai muita vesistöjä eikä luonnontilaisia pienvesiä. Alueen turvemaat on melko tehokkaasti ojitettuja ja alueelle sijoittuu runsaasti ihmisen luomaa ojaverkostoa. Ojaverkoston uomat laskevat Ristiniityn kaava-alueella kaakosta luoteeseen Settijärven suuntaan, joka sijaitsee noin 3,7 km etäisyydellä kaava-alueen rajasta Ahmaojaa ja Uusijokea pitkin (linnuntietä noin 2 km). Settijärvi on luokiteltu pintavesityypiltään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi ja Uusijoki keskisuureksi turvemaiden joeksi. Settijärven ekologista tilaa ei ole luokiteltu, mutta sen kemiallinen tila on arvioitu asiantuntija-arviona hyväksi. Uusijoki on luokiteltu ekologisen tilan osalta välttäväksi ja kemialliselta tilaltaan hyväksi. Uusijoen osalta tavoitteena vuoteen 2021 mennessä on saavuttaa hyvä tila. Sekä Uusijoki että Settijärvi on luokiteltu käyttökelpoisuusluokituksessa välttäväksi. (OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 2015) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 29 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 9. Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistoalueiden sijoittuminen valumaalueille (Oiva 2014). 5.10.3 P OHJAVEDET Kuva 10. Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimapuistoalueita lähimmät luokitellut pohjavesialueet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 30 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Osayleiskaava-alue ei sijoitu luokitelluille pohjavesialueille. Alueen maaperä koostuu pääosin heikosti vettä johtavista sekalajitteisista maa-aineksista ja turvemaista. Ristiniityn kaava-aluetta lähin Lepolan pohjavesialue (1106901) sijaitsee noin 14 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta länsi-lounaaseen. Alue on luokan III pohjavesialue. 5.10.4 K ASVILLISUUS K ASVILLISUUDEN JA LUONTOKOHTEET YLEISPIIRTEET Haapajärven pohjoisosiin sijoittuvat hankealueet kuuluvat metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan–Kainuun alueen länsiosaan, missä kohtaavat pohjoisen ja eteläisen Suomen kasvillisuustyypit ja lajisto. Soiden osalta Kalajokilaakson alue kuuluu vaihettumisvyöhykkeeseen, missä suot kuuluvat Pohjanmaan aapasoiden alaryhmään Suomenselän aapasuot sekä osaksi Pohjanmaan vietto- ja rahkakeitaisiin. Pohjois-Pohjanmaan eteläosan alueella jokilaaksojen välisten vedenjakajaseutujen alueet ovat metsätyypeiltään kohtalaisen karuja ja yksipuolisia ja siten alueen edustavimmat luontoarvot liittyvät usein suoluontoon. Välikankaan kaavoitettavalle alueelle sijoittuu erilaisia kasvillisuuskohteita kuivahkoista mäntykankaista turvekangasmuuttumiin ja lähes luonnontilaisiin avoimiin nevoihin. Tietyiltä osin hankealueelle sijoittuvat suot ovat laiteiltaan ojitettuja, mutta silti luonnontilaansa säilyttäneitä. AINEISTOT JA SELVITYKSET Ristiniityn kaava-alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä ja aluetta inventoitiin maastokaudella 2014 yhteensä kahden maastotyöpäivän ajan. Kasvillisuusinventoinneissa on huomioitu tarkemmin tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen luonto-olosuhteet sekä laajemmin koko tuulivoimapuiston alue arvokohdetarkasteluna. Alueen luonnonolosuhteita ei ole kartoitettu aiemmin muissa selvityksissä. Luontoselvitysten menetelmät ja tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) joka on kaavaasiakirjojen liitteenä 5. M ETSÄT Ristiniityn kaava-alueella kivennäismaan metsät ovat pääosin tyypiltään kuusivaltaisia puolukka-mustikkatyypin tuoreita kankaita. Alueen metsät ovat Välikankaaseen verrattuna keskimäärin iäkkäämpiä ja vallitseva puu on kuusi. Hauskakorven ja Latvun alueella etenkin esiintyy laajoja hakkuuiän saavuttaneita kuusimetsiä ja osin pienialaisia korpipainanteita. Vasikkakallion alueella esiintyy variksenmarjapuolukkatyypin sekapuustoista kuivahkoa kangasmaata, jonka puusto on iältään nuorempaa. Vasikkakallion alueella kalliometsät ovat taimikoita ja alueella on tuoreita päätehakkuita. Miilukankaan alueella on myös laajempi päätehakkuuala ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 31 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 nuorempaa sekapuustoista taimikkoa. Latvunnevan–Latvun alue edustaa korpimuuttumia ja korpisia turvekankaita, jotka ovat osin kuuselle istutettuja. Ristiniityn hankealueella esiintyy myös lehtomaista kurjenpolvi-käenkaalimustikkatyypin lehtomaista kangasta mm. Lähdekorven ja Linjalehdon alueilla. Lehtomaiset kankaat ovat puustoltaan nuorempia ja rajautuvat ojitettuihin sekapuustoisiin korpiin. Ahmaojan varret ja Ristiniitty ovat aikoinaan ojitettua turvekangasta ja korpimuuttumaa. Kuva 11. Lehtokorpimuuttumaa ja ojikkoa Linjalehdon alueella. Muun maankäytön osalta Välikankaan hankealueelle sijoittuu useita pieniä maaainestenottoalueita, joista osa on muodostunut pieniksi lammiksi. Pesänevan eteläpuolella on vielä käytössä oleva louhos, jolla on laaja varikkoalue. S UOT JA PIENVEDET Ristiniityn alueelle ei sijoitu rajattuja suoluontokohteita. Vastaava moreeniselänteiden välinen suoallas, Kurkisuo-Latvunneva-Naistenneva, on nykyisellään vahvasti puuta kasvavaa turvekangasta. Ristiniityn alueella on aiemmin sijainnut runsaasti korpisia suotyyppejä, joiden rehevyydestä on viitteitä Linjalehdon, Latvunnevan ja Hetenevan alueilla. Edes luonnontilaisen kaltaisia ja siten maankäytön suunnittelussa huomioitavia korpikohteita Ristiniityn hankealueelta ei kuitenkaan paikannettu. Alueen runsaat korpimuuttumat ovat tyypiltään sekapuustoisia, nuoria ja osin valoisuuden vuoksi heinäisiä. Korpimuuttumilla esiintyy usein ojissa ja ojien varsilla lehto- ja korpikasvillisuutta, mikä viittaa mahdollisesti korpien aiempaan edustavuuteen. Korpien uhanalaista tai paikallisesti merkittävää kasvilajistoa ei alueelta paikannettu. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 32 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Edustavia pienvesiä hankealueille ei sijoitu. Luontoarvojen puolesta merkittävistä vesistöistä lähimmäksi hankealueita sijoittuu Nurmesjärvi, lähimmillään noin 2,3 km etäisyydellä. Ristiniityn alueella ojaverkoston uomat laskevat kaakosta lounaaseen Settijärven suuntaan, joka sijaitsee noin 2 km etäisyydellä. Kaikki kaava-alueen lähimmät järvet on luokiteltu pintavesityypiltään matalaksi runsashumuksiseksi järveksi. A RVOKKAAT LUONTOKOHTEET Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Ristiniityn kaava-alueelle ei sijoitu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia luontotyyppejä, vesilain 2. luvun 11§:n mukaisia arvokkaita pienvesiä tai metsälain 10§:n erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Ristiniityn alueelle ei sijoitu ojittamattomia soita, joten alueen potentiaaliset arvokkaat luontotyypit olisivat metsien tai korpien luontokohteita. Alueen korvet ovat olleet aiemmin edustavia, osin lehtomaisia, mutta nykyisellään metsätalouden muokkaamia. Siten luonnontilaisia ja vesitaloudeltaan edustavia korpi- tai metsäluontokohteita ei alueen inventoinneissa paikannettu. U HANALAINEN JA HUOMIONARVOINEN KASVILAJISTO Ristiniityn kaava-alueelta tai sen välittömästä lähiympäristössä ei ollut aikaisempaa tietoa uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista ympäristöhallinnon Hertta Eliölajit -tietokannan mukaan (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 6/2014). Alueen kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventoinneissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU) silmälläpidettävää (NT) tai Keskiboreaalisella Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Rauhoitettua, erityisesti suojeltavaa (LsL. 47 §) tai luontodirektiivin (liite II ja liite IV b) mukaista kasvilajistoa ei myöskään havaittu selvitysten yhteydessä. 5.10.5 L INNUSTO A INEISTOT JA SELVITYKSET Ristiniityn suunnitellun tuulivoimapuiston sekä sen lähivaikutusalueen linnustoa selvitettiin maastoinventoinneilla vuonna 2014. Linnustoselvitykset koostuivat kevätja syysmuutontarkkailusta sekä alueen pesimälinnustoinventoinneista. Alueen pesimälinnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevia ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettujen laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta ja pistelaskenta) soveltamalla. Osana pesimälinnustoselvityksiä alueella toteutettiin myös metsäkanalintujen soidinpaikkaselvitys kevättalvella 2014. Ristiniityn kaava-alueen pesimälinnustoa on selvitetty kaikkiaan neljän maastotyöpäivän aikana. Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä sekä yhteistyössä muiden lähialueen tuulivoimahankkeiden kanssa selvitettiin Haapajärven keski- ja itäosan kautta kulkevaa lintujen muuttoa muutontarkkailujen avulla vuonna 2014. Muutontarkkailu kohdennettiin alueen kautta kulkevan lintumuuton todentamiseen, lajiston selvittämiseen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 33 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 sekä muuttajamäärien ja muuttoreittien selvittämiseen. Lintujen kevätmuuttoa tarkkailtiin 12 päivän aikana aikavälillä 2.4.–29.4.2014 ja syysmuuttoa tarkkailtiin 12 päivän aikana aikavälillä 29.8.–30.9.2014. Linnustoselvityksissä käytetyt aineistot ja menetelmät sekä selvitysten tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) joka on kaava-asiakirjojen liitteenä 5. P ESIMÄLINNUSTO Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina 2006–2010 (Valkama ym. 2011). Ristiniityn kaava-alue sijoittuu Haapajärven Jokelankylän (708:342, selvitysaste hyvä) atlasruudun alueelle. Jokelankylän atlasruudussa havaittiin atlaksen aikana yhteensä 96 lintulajia, joista 66 lintulajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin 150–175 paria/km2 (Väisänen ym. 1998). Ristiniityn kaava-alueella havaittiin pesimälinnustoselvitysten aikana yhteensä 45 lintulajia, joista 38 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (liite 5). Havaittu lajimäärä edustaa kohtalaisen hyvin alueen lintuatlasruudulla esiintyvää metsälintulajistoa, mutta lintuatlasruutuun verrattuna kaava-alueelta puuttuvat kokonaan mm. vesistöt sekä rehevät kosteikot ja kulttuuriympäristöt. Kaavaalue on kokonaisuudessaan metsäistä ja metsätalouskäytössä olevaa maata, eikä alueelle sijoitu lainkaan luonnontilaisia metsäalueita tai muitakaan linnustollisesti arvokkaita kohteita. Kaava-alueella elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Pesimälinnuston pistelaskentojen perusteella alueen selkeästi runsaslukuisimmat ja yleisimmät pesimälajit ovat peippo ja pajulintu (taulukko 5), jotka ovat myös koko Suomen runsaslukuisimmat ja yleisimmät pesimälajit. Kymmenen runsaimman pesimälajin joukkoon mahtuu lähinnä metsien yleislajeiksi ja havumetsälajeiksi luokiteltavia lintulajeja, jotka lukeutuvat talousmetsäalueiden tyypilliseen pesimälajistoon. Taulukko 5. Pistelaskentojen perusteella Ristiniityn kaava-alueen kymmenen runsainta. Dominanssi = lajin yksilöiden osuus koko kaava-alueella pesivästä lintuyhteisöstä. Laji Dominanssi Peippo (Fringilla coelebs) 21,4 % Pajulintu (Phylloscopus trochilus) 18,2 % Metsäkirvinen (Anthus trivialis) 12,3 % Punarinta (Erithacus rubecula) 4,5 % Vihervarpunen (Carduelis spinus) 4,5 % Punakylkirastas (Turdus iliacus) 3,2 % Laulurastas (Turdus philomelos) 2,6 % Tiltaltti (Phylloscopus collybita) 2,6 % Talitiainen (Parus major) 2,6 % Sepelkyyhky (Columba palumbus) 1,9 % FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 34 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Ristiniityn kaava-alueella havaittiin melko vähän metsäkanalintuja, eikä alueelta paikallistettu lainkaan merkkejä metson tai teeren soidinalueista. Alueella havaittiin yksittäisiä metsoja vain Naistenkankaan itäpuolella sekä Vasikkakallion pohjoispuolella. Teeriä havaittiin sekä Vasikkakallion pohjoispuolella että Linjalehdon alueella, josta löydettiin myös teeren pesä. Pyyn reviirit havaittiin Hauskakorven länsiosassa sekä Naistenkankaalla. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) kaavaalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia erityisesti suojeltavien petolintujen pesäpaikkoja. Luonnontieteellisen keskusmuseon alaisen Rengastustoimiston ja Sääksirekisterin tiedonannon (Juhani Honkala, kirjall. ilm.) mukaan kaava-alueella tai sen lähiympäristössä ei ole tiedossa olevia uhanalaisen ja silmälläpidettävän tai EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisen lajiston pesäpaikkoja. Noin 5,2 km etäisyydelle kaava-alueen itäpuolelle sijoittuu kolme äärimmäisen uhanalaisen (CR) lintulajin vanhaa pesäpaikkaa. Alueella on pesitty viimeksi vuonna 2008, mutta sittemmin reviiri on autioitunut, eikä linnuista ole enää havaintoja viime vuosilta. Lajin palaaminen pesimään alueelle arvioidaan erittäin epätodennäköiseksi. Kuva 12. Ristiniityn hankealueen pesimälinnustoselvitysten yhteydessä havaittujen suojelullisesti arvokkaiden lintulajien reviirien sijoittuminen. Kuvassa YVAmenettelyn mukainen hankealue. Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä kaava-alueelta ei löydetty petolintujen pesäpaikkoja eikä alueella havaittu lainkaan pesiväksi tulkittavia petolintuja. Kesän 2014 linnustoselvitysten aikana kaava-alueen ympäristöön sijoittui useita sinisuohaukan reviirejä, mutta kaikki reviirit painottuivat kaava-alueen ulkopuolelle. Kaava-alueen pohjoispuolelle sijoittuvan Nuijunjärven rannalla havaittiin paikallinen sääksipari, jonka pesäpaikka ei kuitenkaan ole tiedossa. Pöllöistä kaava-alueen Hauskakorven alueella havaittiin tien yli lentänyt sarvipöllö. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 35 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Arvokkaampaa varpuslintulajistoa edustivat mm. useat tiltaltit, peukaloiset ja sirittäjä sekä alueelta tavatut kolme idänuunilintua. Varsinkin idänuunilintua tavataan pääsääntöisesti vain iäkkäämmissä kuusikoissa, ja vuonna 2014 idänuunilinnulla oli vahva esiintyminen Pohjois-Pohjanmaalla loppukevään suotuisten muutonaikaisten ilmavirtausten ansiosta. M UUTTOLINNUSTON YLEISKUVAUS Haapajärven tuulivoimapuistojen kevätmuutontarkkailun aikana kirjattiin yhteensä 47 lintulajia ja vajaa 2800 muuttavaa yksilöä, joista 27 lajia ja vajaa tuhat yksilöä kuului tuulivoimahankkeiden kannalta huomionarvoisiin suuriin ja leveäsiipisiin lajeihin. Alueelta ei tunnistettu lainkaan lintujen alueellisesti tai paikallisesti tärkeitä muuttoreittejä vaan lintujen muutto kulki hajanaisesti laajalla rintamalla koko alueen yli. Syysmuutontarkkailun aikana kirjattiin yhteensä 38 lintulajia ja vajaa 7000 muuttavaa yksilöä, joista 17 lajia ja vajaa 6000 yksilöä kuului tuulivoimahankkeiden kannalta huomionarvoisiin suuriin ja leveäsiipisiin lajeihin. Syksyllä muutontarkkailun aikana havaitusta kokonaisyksilömäärästä yli 60 % oli kurkia. Alueelta ei tunnistettu tiedossa olevaa kurkimuuttoa lukuun ottamatta lintujen alueellisesti tai paikallisesti tärkeitä muuttoreittejä, vaan lintujen muutto kulki hajanaisesti laajalla rintamalla koko alueen yli. Joutsenia ja hanhia nähtiin kevätmuutolla niukasti, mihin osaltaan saattoi vaikuttaa poikkeuksellisen varhainen kevään saapuminen. Ainoa metsähanhen ohella määritetty hanhilaji oli nopeasti runsastunut lyhytnokkahanhi, jota tavattiin 4 yksilöä. Laulujoutsenia havaittiin syksylläkin niukasti, mutta syysmuuttotarkkailu ajoittui joutsenmuuton kannalta melko varhain. Hiukan myöhempään jatkuneissa Murtomäen tuulivoimahankkeen muutontarkkailuissa laulujoutsenia havaittiin kolminkertainen määrä. Laulujoutsenten muutto painottuu syksylläkin vahvasti rannikolle, eivätkä merkittävät muutot näin kaukana sisämaassa ole todennäköisiä. Hanhia havaittiin syksyllä runsaasti, ja kaikki määritetyt yksilöt olivat metsähanhia, mutta suuri osa yksilöistä jäi määrittämättä. Ilmiö liittyi Suomen itäpuolelta alkunsa saaneeseen voimakkaaseen hanhimuuttoon, joka ajautui säärintamien vuoksi poikkeuksellisen länteen Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaan kaakkoisosaan ja KeskiSuomeen. Näin suuret syksyiset hanhimuutot eivät ole säännöllisiä PohjoisPohjanmaan alueella. Murtomäellä havaittu metsähanhisumma kuvaa hyvin muuttoilmiöiden oikullisuutta ja hyvien muuttojen painottumista tiettyihin päiviin. Kurkien muutolle on ominaista selvästi poikkeavat muuttoreitit keväällä ja syksyllä, kevään muuttoreitin kulkiessa lähempänä rannikkoa ja syksyn muuttoreitin kauempana sisämaassa. Kevään muutto jäi odotusten mukaisesti yksilömäärältään melko vaatimattomaksi. Kurkimuutto kulkee tyypillisesti korkealla törmäyskorkeuden yläpuolella, ja keväällä havaituista linnuista vajaa 90 % muutti törmäyskorkeuden yläpuolella. Syksyllä kurkimuutto painottui selvästi Haapajärven kaupungin länsipuolelle, ja samanaikaisesti Nivalassa havaittiin lähes 10 000 muuttavaa kurkea. Havaittua kurkimuuton yleiskuvaa voidaan pitää luotettavana, ja sen arvioidaan kuvaavan hyvin kurkimuuton alueellista sijoittumista eri vuosien välillä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 36 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 13. Haapajärvellä keväällä havaittu laulujoutsenmuutto oli hyvin vähäistä, kokonaisyksilömäärän jäädessä noin 30 laulujoutseneen. Joutsenella ei ollut tunnistettavissa muuttoreittejä alueelta. Keväällä joutsenmuutto painottuu törmäyskorkeuden alapuolelle, ja vähäisessä määrin törmäyskorkeudelle. Kuva 14. Haapajärvellä havaittiin syksyllä vähäisesti laulujoutsenia, kokonaisyksilömäärän jäädessä alle 60 yksilöön. Alueelta ei tunnistettu joutsenten muuttoreittejä, mutta alueen vesistöt saattavat vähäisessä määrin ohjata lintujen liikkumista. Laulujoutsenmuutto painottui törmäyskorkeudelle ja sen yläpuolelle. Kuva 15. Haapajärvellä keväällä havaittu hanhimuutto oli vähäistä, kokonaisyksilömäärän jäädessä vajaaseen 250 yksilöön. Runsain alueen kautta muuttava hanhi on metsähanhi, joita olivat todennäköisesti suurelta osin myös määrittämättömäksi jääneet harmaahanhet. Hanhilla ei ollut tunnistettavissa muuttoreittejä alueelta, ja noin puolet havaituista hanhista muutti hankealueiden kautta. Keväällä hanhimuutto painottui törmäyskorkeudelle, mutta muuttoa kulki myös törmäyskorkeuden ylä- ja alapuolella. Kuva 16. Haapajärvellä havaittiin syysmuutolla alueellisesti hyvin runsaasti hanhia, yli tuhat yksilöä, joista kaikki määritetyt olivat metsähanhia. Hanhimuutto painottui törmäyskorkeuden yläpuolelle, ja havainnoijan sijoittumisesta johtuen Haapajärven itäosaan ja Välikankaan hankealueelle. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 37 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Haapajärven tuulivoimapuistojen kaava-alueet sijoittuvat yleensä voimakkaimman kurkimuuton itäpuolelle. Oulunseudun kerääntymisalueelta alkunsa saava kurkien päämuuttovirta sijoittuu yleensä Nivalan kaupungin itäpuolelle, ja kurkien muuttoreitti painottuu noin 10 km leveälle vyöhykkeelle. Tämän muuttoreitin kautta kulkee vähintään 20000 kurkea syksyssä, parhaan yksittäisen muuttopäivän kurkisumman ollessa jopa yli 13000 yksilöä. Kurkien muuttoreitin sijoittuminen riippuu voimakkaasti muuttopäivinä vallitsevasta tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Esimerkiksi voimakkaan luoteistuulen aikaan muuttoreitti saattaa siirtyä jopa parikymmentä kilometriä itään, jolloin kurkien muutto voi painottua Haapajärven kaupungin keski- ja itäosiin. Noin 99 % havaituista kurjista muutti törmäyskorkeuden yläpuolella. Suuret kurkimuutot tapahtuvat lähes aina hyvän myötätuulen vallitessa, jolloin kurjelle on energiankäytön kannalta taloudellisinta lentää korkealla. Syysmuuton aikaan Haapajärvellä havaittiin myös alueellisesti merkittävä kurkien kerääntymisalue. Settijärven pohjoispuoleisille Kuusaannevan pelloille havaittiin laskeutuvan yöpymispaikalta saapuvia kurkia 5.9. yhteensä 161 yksilöä ja 10.9. yhteensä 388 yksilöä. Kurkien yöpymispaikasta ei ole tarkempaa tietoa, mutta linnut saapuivat alueelle lännestä. Kuva 17. Haapajärvellä keväällä havaittu kurkimuutto oli vähäistä, kokonaisyksilömäärän jäädessä vajaaseen 350 yksilöön. Kurkimuutto hajaantui laajalle alueelle koko näkemäsektoriin, eikä alueelle sijoitu kurjen tärkeitä muuttoreittejä. Noin puolet havaituista kurjista muutti hankealueiden kautta. Kurkimuutto kulkee tyypillisesti korkealla törmäyskorkeuden yläpuolella, ja keväällä havaituista linnuista vajaa 90 % muutti törmäyskorkeuden yläpuolella. Kuva 18. Kuva 5.1. Haapajärvellä havaittiin syysmuutolla yhteensä noin 4800 kurkea. Syksyllä 2014 kurkimuutto painottui kahteen muuttopäivään, joista 15.9. Haapajärvellä havaittiin noin 3300 kurkea ja 22.9. noin 800 kurkea. Keväällä yksilömäärältään vaatimattomaksi jäänyt petolintumuutto hajaantui laajalle alueelle koko näkemäsektoriin, eikä alueelta ollut tunnistettavissa selkeitä muuttoreittejä. Keväällä petolintumuutto painottuu törmäyskorkeuden yläpuolelle, mutta muuttoa kulkee merkittävässä määrin myös törmäyskorkeudella. Pienimpiä lajeja lukuun ottamatta petolintujen muuttolentoon sisältyy tyypillisesti kaartelua nousevissa ilmavirtauksissa ja liukuja muuttosuuntaan, jolloin osan aikaa muutto tapahFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 38 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 tuu törmäyskorkeudella ja osan aikaa sen yläpuolella. Myös syksyllä päiväpetolintujen muutto jäi yksilömäärältään niukaksi. Alueelta ei tunnistettu petolintujen muuttoreittejä, havaintojen painottuessa havainnoijan sijainnista ja havaintosektorin laajuudesta johtuen havainnointipaikkojen ympäristöön. Syysmuutolla havaittujen petolintujen muuttokorkeus painottui törmäyskorkeudelle, mutta lintuja muutti runsaasti myös törmäyskorkeuden yläpuolella. Murtomäen tuulivoimahankkeen aineistossa näkyy jossain määrin havainnoinnin painottuminen myöhäisempiin ajankohtiin, koska mm. piekanoita havaittiin enemmän kuin Haapajärvellä (yhteensä 15 yks.). Havaitut yksilömäärät olivat joka tapauksessa alhaisia kaikkien lajien osalta, mikä on tyypillistä sisämaan kohteelle. Muista lajeista Haapajärvellä havaittiin kevätmuutolla vähäisesti kahlaajia, runsaimpien lajien ollessa kuovi (73 yks.), töyhtöhyyppä (56 yks.) ja kapustarinta (38 yks.). Monien kahlaajien osalta muutto on vaikeasti havaittavaa, koska se tapahtuu joko hyvin korkealla ja/tai öiseen aikaan. Selkeää lokkimuuttoa ei havaittu juuri lainkaan, mutta alueella havaittiin vähäistä naurulokkien ja kalalokkien liikehdintää alueen eri vesistöjen välillä. Sepelkyyhkyjen kokonaismäärä (84 yks.) jäi erittäin vähäiseksi. Varpuslinnuista runsaimmat muuttajat olivat urpiainen (1250 yks.) ja räkättirastas (156 yks.). Muiden lajien osalta myös havaittu syysmuutto oli vähäistä. Sepelkyyhkyjä havaittiin vain vajaa sata yksilöä. Varpuslinnuista runsaslukuisimpia muuttajia olivat rastaat, kirviset ja peippolinnut. Kuva 19. Haapajärvellä havaittiin kevätmuutolla yhteensä 12 lajia ja vajaa sata yksilöä petolintuja. Runsaimpia lajeja olivat odotetusti varpushaukka (28 yks.) ja piekana (22 yks.). Myös sääksiä (9 yks.), sinisuohaukkoja (8 yks.) ja tuulihaukkoja (8 yks.) havaittiin kohtalaisesti, muiden lajihavaintojen jäädessä enintään muutamaan yksilöön. Petolintumuutto hajaantui laajalle alueelle koko näkemäsektoriin, eikä alueelta ollut tunnistettavissa muuttoreittejä. Keväällä petolintumuutto painottuu törmäyskorkeuden yläpuolelle, mutta muuttoa kulkee merkittävässä määrin myös törmäyskorkeudella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kuva 20. Haapajärvellä syysmuutolla havaitut petolinnut, yhteensä 62 yksilöä. Yksilömäärät jäivät kokonaisuudessa vähäisiksi runsaimpien lajien ollessa varpushaukka (20 yks.) ja sinisuohaukka (12 yks.). 39 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Haapajärven tuulivoimapuistojen lähiympäristössä ei havaittu keväällä merkittäviä muuttolintujen lepäily- tai ruokailualueita. Kurkinevan ja Joutsenisennevan turvetuotantoalueet, Kuonanjärvi ja Settijärvi sekä sitä ympäröivät peltoalueet keräävät jonkin verran muuttolintuja lepäilemään alueelle. Määrät jäävät kuitenkin alueellisesti melko vähäisiksi. Joutsenia havaittiin enimmillään Settijärvellä 16 yksilöä ja Joutsenisennevalla 7 yksilöä. Metsähanhia havaittiin enimmillään Joutsenisennevalla 37 yksilöä ja Kurkinevalla 15 yksilöä. Kurkinevan turvetuotantoalueen tulvalammikoilla havaittiin vähäisesti sorsalintuja, ja Settijärvellä sekä Kuonanjärvellä havaittiin enemmän lepäileviä vesilintuja, mutta määrät jäivät enimmillään pariin– kolmeenkymmeneen yksilöön. Settijärven ympäristön pelloilla lepäilee jonkin verran muuttavia kahlaajia keväällä, runsaimpien lajien ollessa kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Kurkien kerääntymiä ei havaittu keväällä lainkaan. Settijärvellä havaittiin keväällä myös muutolla saalistelemaan pysähtynyt nuori maakotka. Pyhäjärven kaupungin alueella, Kuonanjärven itä- ja koillispuolella, havaittiin kaksi kertaa keväällä saalisteleva vanha maakotka, joka suuntasi kaakkoon. Vesi- ja rantalintujen osalta Haapajärven alueen merkittävin muutonaikainen lepäilyalue on Kärsämäen Nurmesjärvi, joka sijoittuu noin 5 km etäisyydelle Ristiniityn kaava-alueen itäpuolelle. Nurmesjärvellä on alueellista merkitystä myös vesi- ja rantalintujen pesimäalueena. Kevätmuuton aikaan Nurmesjärvellä laskettiin kerralla vajaa 200 puolisukeltajasorsaa (runsaimpia lajeja tavi, haapana, jouhisorsa), useita kymmeniä kokosukeltajia (runsaimpia lajeja tukkasotka, telkkä, uivelo) sekä enimmillään noin 50 kurkea ja vajaa sata laulujoutsenta. Luvut edustanevat kuitenkin vain pientä osaa Nurmesjärvellä koko muuttokauden aikana lepäilevistä vesilintumääristä. Alueella pesii ja sinne kerääntyy myös huomattavia määriä naurulokkeja sekä pikkulokkeja. Kurkea lukuun ottamatta alueelta ei tunnistettu syysmuuton aikaisia muuttolintujen lepäily- tai ruokailualueita. 5.10.6 M UU A INEISTOT ELÄIMISTÖ JA SELVITYKSET Tiedot alueen nisäkäslajistosta perustuvat pääosin yleistietoon nisäkkäidemme levinneisyydestä ja elinympäristövaatimuksista sekä alueelta mahdollisesti julkaistuihin muihin selvityksiin. Kaava-alueella ja sen läheisyydessä esiintyvää eläimistöä ja eri lajien elinympäristöinä potentiaalisia alueita huomioitiin hankkeen yhteydessä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten maastotöiden yhteydessä. Arvokasta tietoa alueen eläimistöstä on saatu myös haastattelemalla alueella toimivien metsästysseurojen edustajia. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) luetellusta eläinlajistosta kaava-alueella suoritettiin erillinen lepakkoselvitys ja liito-oravaselvitys vuonna 2014. Lepakkoselvitykset toteutettiin Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen ohjeistuksen mukaisesti kolme kertaa toistettuna detektoriselvityksenä, jotta eri lepakkolajien eri aikaan kesästä käyttämistä alueista saatiin riittävästi tietoa. Yhden selvityskierroksen vaatima työmäärä oli yksi yö, jolloin selvityksiin käytetty työmäärä oli yhteensä kolme yötä. Kartoitukset tehtiin ns. aktiivikartoitusmenetelmällä, missä kaavaFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 40 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 alueen lepakoiden saalistusalueiksi potentiaaliset kohteet kierrettiin kattavasti läpi detektorilla kuunnellen. Lepakkoselvitys kohdennettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella sopiviksi arvioiduille lepakoiden saalistusalueille sekä mahdollisten lisääntymis- ja levähdyspaikkojen ympäristöön. Sopivien lisääntymis- ja levähdysalueiden sekä ruokailualueiden esiintymiseen on kiinnitetty huomiota myös muiden alueella suoritettujen luontoselvitysten yhteydessä. Kaava-alueen liito-oravainventointi suoritettiin metsäkanalintujen soidinpaikkaselvityksen ohessa keväällä 2014. Liito-oravia inventoitiin lajin inventoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti papanakartoitusmenetelmää hyödyntäen, ja inventointi kohdennettiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella lajin potentiaalisiin elinympäristöihin. Lajin esiintymiseen sekä mahdollisiin elinympäristöihin on kiinnitetty huomiota myös muiden alueella suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten maastotöiden yhteydessä. Kaava-alueen eläimistön selvityksiin liittyvät aineistot ja menetelmät sekä selvitysten tulokset on esitetty tarkemmin Luonto- ja linnustoselvitysten erillisraportissa (FCG Suunnittelu ja tekniikka 2015) joka on kaava-asiakirjojen liitteenä 5. T AVANOMAINEN NISÄKÄSLAJISTO Haapajärven alue sijoittuu eliömaantieteellisessä aluejaossa Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Kaava-alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä metsätalousvaltaisen havumetsävyöhykkeen lajistoa, joka koostuu etupäässä alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista lajeista. Alueen yleisimpiä nisäkkäitä ovat hirvi, metsäjänis, orava ja kettu sekä useat eri piennisäkäslajit. Hirvieläimistä alueella tavataan myös metsäkaurista sekä metsäpeuraa. Alueella tavataan satunnaisesti kaikkia suurpetoja, joista karhu, ilves ja susi ovat todennäköisimmät. L UONTODIREKTIIVIN LIITTEIDEN II JA IV ( A ) LAJIT EU:n luontodirektiivin liitteessä II luetellaan yhteisön tärkeinä pitämiä eläin- ja kasvilajeja, alalajeja tai lajiryhmiä, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Nämä suojelualueet on toteutettu Suomen Natura 2000verkoston myötä. EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämät ja tiukkaa suojelua edellyttävät eläinlajit, joiden luonnossa selvästi havaittavan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain 49 § nojalla kiellettyä. Liito-orava luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, ja se on arvioitu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU). Liito-oravan levinneisyysraja kulkee noin Oulu–Kuusamo -linjalla, joten lajin esiintyminen Ristiniityn kaavaalueella on levinneisyyden puolesta mahdollista. Liito-oravan esiintyminen PohjoisPohjanmaan etelä- ja itäosissa on kuitenkin melko satunnaista ja laikuittaista, eikä kaava-alueen lähiympäristöön sijoitu tiedossa olevia liito-oravahavaintoja Ympäristöhallinnon Hertta eliölajit -tietokannassa. Kaava-alueen maastoselvitysten aikana toteutetun liito-oravan elinympäristöjen yleispiirteisen kartoituksen perusteella alueella ei havaittu merkkejä lajin esiintymisestä. Alueen metsistä puuttuvat järeät kolohaavat tai niitä on niukasti, ja myös ravintopuiksi soveliasta lehtipuustoa on niuFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 41 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 kasti. Elinympäristöjen laatu ja lajin alueellinen esiintymiskuva huomioiden liitooravan esiintyminen kaava-alueella on melko epätodennäköistä. Viitasammakko luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon, mutta sitä ei ole luokiteltu Suomessa uhanalaisten lajien joukkoon. Viitasammakko on Keski-Suomessa ja entisen Oulun läänin alueella paikoin yleisempi kuin tavallinen sammakko. Viitasammakko asustaa yleensä rehevillä kosteikoilla ja suoalueilla, mutta se kelpuuttaa elinpiirikseen paikoin myös tavanomaiset metsäojat. Ristiniityn kaava-alueella ei ole lainkaan viitasammakolle tyypillisiä elinympäristöjä, mutta lajia saattaa satunnaisesti esiintyä alueen tavanomaisissa metsäojissa. Saukko on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji, minkä lisäksi se on luokiteltu silmälläpidettäväksi viimeisimmässä uhanalaisuusluokituksessa (NT). Saukko elää koko Suomessa ja sen elinympäristöiksi soveltuvat monenlaiset vesialueet, mutta erityisesti se suosii puhdasvetisiä pieniä järviä ja jokireittejä. Vesistöstä toiseen siirtyessään se voi kulkea kaukanakin rannasta, ja sen elinpiirin on arvioitu käsittävän noin 20–40 kilometriä vesistöreittejä. Saukon pääravintoa ovat kalat ja sammakkoeläimet. Kaava-alueen luontoselvitysten yhteydessä ei havaittu merkkejä saukon liikkumisesta alueella, ja lajin esiintyminen kaava-alueella on luonnontilaisten tai sen kaltaisten virtavesien puuttuessa melko epätodennäköistä. Kaikki Suomessa havaitut lepakot ovat Suomen luonnonsuojelulain (LSL 38 §) nojalla rauhoitettuja. Kaikki maamme lepakot kuuluvat myös EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin. Suomessa havaituista lepakoista pohjanlepakko on selkeästi yleisin ja laajimmalle levinnyt laji. Lajin on todettu viihtyvän erilaisten elinympäristöjen reuna-alueilla kuten peltojen ja hakkuiden reuna-alueella sekä teiden yllä, ja välttelevän suurempien ja tiheiden metsien sisäosia. Pohjanlepakko saalistaa lentäviä hyönteisiä noin 5–20 metrin korkeudessa erilaisten aukkopaikkojen laiteilla. Sen päiväpiilopaikat sijaitsevat esim. vanhoissa rakennuksissa, puiden koloissa sekä muissa erilaisissa onkaloissa. Pohjanlepakot voivat lentää pitkiäkin matkoja ruokailemaan. Viiksisiipat (isoviiksisiippa ja viiksisiippa) ovat Suomessa yleisiä, ja niitä tavataan ainakin Oulu-Kajaani -linjalle asti. Viiksisiipat saalistavat pienillä metsäaukeilla, purojen ja järvien rantametsissä ja kulttuuriympäristöissä. Vesisiippa on pohjanlepakon jälkeen Suomen toiseksi yleisin lepakkolaji, mutta levinneisyydeltään eteläisempi. Vesisiippa on riippuvainen metsistä ja vesistöistä, ja sen mieluisinta elinympäristöä ovat metsät ja puistot, joissa on jokia, järviä ja lampia. Ristiniityn kaava-alueen lepakkoselvityksessä havaittiin kesällä 2014 vain hyvin vähän lepakoita eikä merkittäviä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja todettu. Havainnot koskivat pääosin yksittäin metsätien yllä tai hakkuun laiteilla saalistelleita pohjanlepakoita. Kesäkuun kartoituskierroksella havaittiin myös yksi viiksisiippa/isoviiksisiippa Ruostenevan länsipuolisella metsäalueella. Ristiniityn alueella lepakkotiheydet ja -lajisto ovat selvitysten perusteella alueellisesti tavanomaisia. Alueen läheisyyteen sijoittuvien Pyhäjärven Murtomäen ja Haapajärven Sauviininmäen sekä Välikankaan tuulivoimapuistojen alueilla aiemmin laadituissa lepakkoselvityksissä lepakkotiheydet on todettu yhtä alhaisiksi. Kyseisten tuulivoimapuistojen selvityksissä havaittiin Ristiniityn alueen tapaan vain yksittäisiä pohjanlepakoita ja viiksisiippoja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 42 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Ristiniityn kaava-alueella tai laajemminkaan Haapajärven alueella ei ole selvitetty lepakoiden muuttoa maastokartoituksin. Lepakoiden muutosta saatavilla olevan yleisen tiedon perusteella alueen kautta ei todennäköisesti muuta merkittäviä määriä lepakoita. Kaava-alue sijoittuu sisämaahan, hyvin etäälle Perämeren rannikosta, kun Suomessa lepakoiden päämuuttoväylien on olemassa olevan tiedon perusteella todettu keskittyvän merenrannikon läheisyyteen. Kaava-alueella ei myöskään sijaitse sellaisia maanpinnanmuotoja, jotka voisivat ohjata muuttavia lepakoita tuulivoimapuiston alueelle. Suomessa esiintyvien muuttavien lepakkolajien tiedossa olevat havaintopaikat ja säännöllisemmät esiintymisalueet sijoittuvat selvästi Haapajärven alueen eteläpuolelle. Muuttavista lajeista pikkulepakosta ja isolepakosta on havaintoja mm. Kalajoen korkeudelta, mutta niiden esiintyminen alueella arvioidaan satunnaiseksi. Ristiniityn kaava-alueen maantieteellisen sijainnin, muuttavien lepakkolajien yleisten esiintymisalueiden ja alueen maaston ominaispiirteiden perusteella alueen kautta tapahtuva lepakoiden muutto arvioidaan hyvin vähäiseksi ja satunnaiseksi. Kuva 21. Ristiniityn hankealueen lepakkoselvityksissä havaitut kuukausittain. Kuva hankkeen YVA-menettelyn luontoselvityksestä. lepakot Kaikki suurpedot luetaan kuuluvaksi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon. Kaava-alue sijoittuu suurpetojen levinneisyyden kannalta merkittävän Suomenselän erämaisemman metsä- ja suovaltaisen alueen pohjoisreunalle sekä osin suurpetojen leviämisreitille Kainuun ja Suomenselän välillä. Siten kaikkien suurpetojen esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Suurpedoista todennäköisimmät ovat karhu ja susi sekä nykyisin runsastunut ilves. Ristiniityn kaava-alueella havaittiin alkukesän luontoselvityksissä karhu. Kaikkien suurpetojen elinpiiri on hyvin laaja, jolloin kaava-alue saattaa olla osa niiden elinpiiriä. Kaava-alueen kaakkoispuoleisella alueella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 43 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 suoritettiin uuden sudenhoitosuunnitelman mukainen kannanhoidollinen sudenkaato kevättalvella 2015. Metsästysseurojen haastattelujen perusteella Haapajärven– Kärsämäen alueella liikkuu 1–2 susilaumaa, mutta vakiintunutta lisääntymisreviiriä kaava-alueella tai sen läheisyydessä ei oletettavasti ole. Aluetta lähimmän riistakolmion lumijälkilaskennoissa oli tehty viime talvena havaintoja myös ahmasta. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajeihin, ja se on luokiteltu valtakunnallisesti silmälläpidettäväksi (NT). Sen kanta on Suomessa kolmijakoinen käsittäen Kainuun, Ruunaan ja Suomenselän kannat. Näistä Suomenselän kanta on vahvin ollen vuoden 2013 laskennoissa noin 1000 yksilöä. Haapajärvi sijoittuu metsäpeuran Suomenselän ja Kainuun kantojen välialueelle ja osittain peurojen leviämisreitille. Metsäpeuran esiintyminen kaava-alueella on mahdollista. Metsästysseurojen haastattelun perusteella metsäpeuraa tavataan ajoittain lähinnä Haapajärven ja Pihtiputaan välisen hiekkaharjun ja sitä ympäröivien laajempien soiden alueella. Metsäpeurasta ei tehty havaintoja kaava-alueen luonto- ja linnustoselvitysten yhteydessä. 5.10.7 N ATURA - ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien kohteita. Alueen lähimmät Natura-alueet ja suojelualueet on esitetty taulukossa 6. Nurmesjärven Natura-alue (FI1101802) sijoittuu noin 4,5 km etäisyydelle Ristiniityn kaava-alueen rajasta ja 5 km etäisyydelle lähimmästä voimalapaikasta. Nurmesjärvi sijoittuu alueen itä-kaakkoispuolelle Kärsämäen kunnan alueelle. Nurmesjärvi on liitetty Natura 2000-verkostoon lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena (SPA = Special Protection Area), ja Nurmesjärvi onkin matalana ja rehevänä järvenä hankealueiden lähialueen linnustollisesti merkittävin kohde. Nurmesjärvi on sisällytetty myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (LVO110246) (kuva 14.1). Ristiniityn kaava-aluetta seuraavaksi lähin Natura-alue on Hirsineva (FI1002001), joka sijoittuu noin 5,8 km hankealueen pohjoispuolelle. Hirsineva on liitetty Natura 2000verkostoon luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena. SCI-alueista on muodostettu/muodostetaan erityisten suojelutoimien alueita SAC (SAC=Special Area of Conservation). Ristiniityn kaava-aluetta lähimmät luonnonsuojelualueet ovat pienialaisia yksityisiä luonnonsuojelualueit. Näistä lähimmät ovat Lamminräme, noin 5 km alueen länsipuolella, Kankaanpään luonnonsuojelualue (Nurmesjärven Natura-alueella), noin 7,0 km itäpuolella ja Ampulan kangas, noin 7,9 km alueen länsipuolella. Kaavaalueen ympäristöön ei sijoitu kansainvälisesti tärkeitä lintualueita eli IBA-alueita (Important Bird Areas) tai kansallisesti tärkeitä lintualueita eli FINIBA-alueita. Lähiympäristössä ei ole myöskään uusia perustettavana olevia yksityismaan suojelualueita tai METSO –ohjelman kohteita (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Näpänkangas 1/2015). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 44 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 22. Natura- ja luonnonsuojelualueet Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoimapuistojen kaavoitusalueiden ympäristössä. Taulukko 6. Ristiniityn kaava-aluetta lähimmät Natura- ja luonnonsuojelualueet sekä niitä vastaavat kohteet, kohteiden suojeluperusteet sekä etäisyys ja suunta hankealueelta. Taulukossa on lueteltu alle 10 km etäisyydelle hankealueista sijoitt uAlue Koodi Suojeluperuste Etäisyys voimaloista Ilmansuun‐ v (Ristiniitty) km ta hanke‐ alueelta a t Natura‐alueet Nurmesjärvi FI1101802 SPA 5,0 itä FI1002001 SAC 5,8 etelä YSA206578 Yksityiset suojelualueet 5,0 länsi YSA200970 Yksityiset suojelualueet 7,0 itä YSA207753 Yksityiset suojelualueet 7,4 pohjoinen Ampulan kangas YSA207117 Yksityiset suojelualueet 7,9 länsi Soilukka YVA207955 Soidensuojelualueet 8,7 etelä Raimo Lapiolahden suojelumetsä YSA207954 Yksityiset suojelualueet 9,9 pohjoinen 5,0 itä k oHirsineva hLuonnonsuojelualueet t eLamminräme eKankaanpään luonnonsuojelualue t Haavikko . Suojeluohjelmien alueet ja niitä vastaavat kohteet Nurmesjärvi LVO110246 Lintuvesiensuojeluohjel‐ ma Karsikkamäki KAO110038 Valtakunnallisesti arvokas 7,6 kallioalue FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy pohjoinen 45 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 6 6.1 17.9.2015 L ÄHTÖKOHTA - AINEISTON V ALTAKUNNALLISET ANTAMAT TAVOITTEET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009) ja edistää niiden toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Ristiniityn tuulivoimapuistoa ja sen kaavoitusta koskevat seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 46 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luontoja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. 6.2 P OHJOIS -P OHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005 ja se on tullut lainvoimaiseksi korkeimman oikeuden päätöksellä 25.8.2006. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on laadittu koko maakuntaa koskevana kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaavassa on osoitettu alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 47 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 23. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Ristiniityn alueen sijainti on osoitettu lilalla värillä ja viereinen Välikankaan alue sinisellä värillä. Maakuntakaavassa tuulivoimapuistoalueita on ympäristöministeriön johdolla laaditun tuulivoimaselvityksen pohjalta osoitettu ainoastaan merialueelle ja tuulivoimakohteita ainoastaan rannikkoalueelle. Tästä johtuen nykyisessä lainvoimaisessa maakuntakaavassa ei ole merkintöjä kaavoitettavana olevalle Ristiniityn tuulivoimahankkeelle, joka ei sijoitu rannikon läheisyyteen. Ristiniityn kaava-alue sijaitsevat maakuntakaavassa pääasiassa ns. valkoisella alueella, jolla ei ole erikseen osoitettua toimintoja tai aluevarauksia. Ristiniityn aluetta koskevat maakuntakaavassa seuravat toiminnot ja merkinnät: K AUPUNKI - MAASEUTU - VUOROVAIKUTUSALUE Ristiniityn suunnittelualuetta koskee kaavamerkintä kaupunki-maaseutu vuorovaikutusalue (kmk). Kaavamerkinnällä on osoitettu kaupunkiseutuun liittyviä alueita, joilla kehitetään erityisesti kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. M AASEUDUN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Ristiniityn suunnittelualueen luoteiskulma on Kalajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueen (mk-6) rajalla. Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 48 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Lisäksi Ristiniityn läheisyyteen sijoittuvat maakuntakaavasssa seuraavat toiminnot ja merkinnät: K YLÄ Ristiniityn suunnittelualueen pohjoispuolelle on merkitty maakuntakaavaan atmerkinnällä Kuusaan kylä ja länsipuolelle Parkkilan kylä. Merkinnällä osoitetaan maaseutuasutuksen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia, jotka ovat toimintapohjaltaan vahvoja, aluerakenteen tai ympäristötekijöiden kannalta tärkeitä tai sijaitsevat taajaman läheisyydessä. P ÄÄSÄHKÖJOHDON YHTEYSTARVE Ristiniityn suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuu maakuntakaavassa pääsähköjohdon yhteystarve. M ERKITTÄVÄSTI PARANNETTAVA TIE Ristiniityn suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolelle sijoittuva Ouluntie on merkitty maakuntakaavaan merkittävästi parannettavaksi tieksi. Merkinnällä osoitetaan huomattavaa tien parantamista, joka on verrattavissa tien uus- tai laajennusinvestointeihin. Maakuntakaava-aluetta koskevien alueidenkäytön kehittämisperiaatteiden ja yleisten kaavamääräysten mukaan maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden ja -yksiköiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Metsien monipuolista hyödyntämistä tulee edistää sovittamalla yhteen eri käyttömuotojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitteita. Lentoesteiden korkeusrajoitukset tulee ottaa huomioon lentoasemien ja lentopaikkojen ympäristössä. Maakuntakaavassa liikennettä ja teknistä huoltoa varten osoitettuja alueita koskee maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Lupaa maakuntakaavan toteuttamista vaikeuttavaan rakentamiseen ei pääsääntöisesti saa myöntää. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos hakijalle aiheutuu huomattavaa haittaa eikä aluetta lunasteta tai hakijalle suoriteta kohtuullista korvausta. 6.3 P OHJOIS -P OHJANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 1. VAIHEKAAVA Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Kaava on ympäristöministeriössä vahvistettavana. Maakuntakaavan 1. vaihekaavassa käsiteltävät pääteemat ovat soiden kokonaiskäyttö, luonnonympäristö, tuulivoima, kaupan suuryksiköt ja liikennejärjestelmä. Laadittujen selvitysten perusteella maakuntakaavassa on esitetty 62 tuulivoimarakentamiseen soveltuvaa aluetta. Ristiniityn suunnittelualue sijoittuu kokonaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa tuulivoimalakäyttöön soveltuvaksi osoitetulle alueelle (maakuntakaavan aluevaraus tv-1 355). Suunnittelualueiden ympäristöön on merkitty maakuntakaavan 1. vaihekaavassa myös muita tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 49 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 24. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Ristiniityn alueen sijainti on osoitettu lilalla värillä ja viereinen Välikankaan alue sinisellä värillä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava uudistuu ensimmäisen vaihekaavan jälkeen seuraavaksi toisella ja kolmannella vaihekaavalla. Toinen vaihekaava keskittyy kulttuuriympäristöön, maaseudun asutusrakenteeseen, virkistykseen ja matkailuun ja jätteenkäsittelyyn. Kaava on tullut vireille keväällä 2013. Kolmas vaihekaava käsittelee kiviaines- ja pohjavesialueita, uusia kaivoksia sekä muita tarvittavia päivityksiä. Kaava on suunniteltu käynnistyväksi vuoden 2015 aikana. 6.4 Y LEIS - JA ASEMAKAAVAT Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia yleiskaava-alueita. Lähin voimassa oleva osayleiskaava on Haapajärven keskustan osayleiskaava 2015, joka sijoittuu noin 11 km Ristiniityn alueesta lounaaseen. Ristiniityn tuulivoimapuiston kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Lähin voimassa oleva asemakaava löytyy Haapajärven keskustasta noin 11 km Ristiniityn kaava-alueesta lounaaseen. Seuraavaksi lähin asemakaava löytyy Pyhäjärveltä kaava-alueesta kaakkoon. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 50 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 7 M UUT 17.9.2015 TUULIVOIMAHANKKEET Ristiniityn tuulivoimapuiston läheisyyteen on suunnitteilla muitakin tuulivoimahankkeita. Lähimmäs Ristiniityn aluetta sijoittuu Välikankaan tuulivoimapuisto noin 2,7 km Ristiniityn kaava-alueesta etelään. Kuva 25. 25 kilometrin säteelle Ristiniityn tuulivoimapuistosta sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet. Hanke Laajuus Tila Etäisyys Suunta Infinergies Finland Oy, Välikankaan tuulivoimapuisto 16 voimalaa Kaavoitus käynnissä 2,7 km etelä Infinergies Finland Oy, Sauviinmäen tuulivoimapuisto 2+7 voimalaa Rakenteilla/ kaava hyväksytty 8 km lounas Puhuri Oy, Hankilannevan tuulivoimapuisto 8 voimalaa Kaavoitus käynnissä 10 km pohjoinen YIT, Murtomäen tuulivoimapuisto 25 voimalaa Kaavoitus käynnissä 15 km kaakko TM Voima, Kukonahon tuulivoimapuisto 9 voimalaa Kaava hyväksytty 25 km luode Tuulivoimahankkeet Kuva 26. Ristiniityn tuulivoimahankkeen ympäristöön sijoittuvat muut tuulivoimahankkeet. Ristiniityn ja Välikankaan hankkeet on merkitty karttaan punaisella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 51 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 8 S UUNNITTELUN 17.9.2015 TAVOITTEET Suunnittelun lähtökohtina ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ilmastopoliittiset tavoitteet sekä maakunnalliset tavoitteet, jotka sisältyvät maakunnallisiin suunnitelmiin. Näiden lisäksi osayleiskaava toteuttaa paikallisia tavoitteita, jotka muotoutuvat lähinnä Haapajärven kaupungin tavoitteista. 8.1 T AVOITTEET UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN HYÖDYNTÄMISELLE Hankkeen taustalla on osaltaan tavoite pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Kansainvälisen ja siitä edelleen johdettuna kansallisen ilmastopolitiikan perusta on vuonna 1992 solmittu YK:n ilmastosopimus. Ilmastosopimuksen tavoitteena on ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksien vakauttaminen sellaiselle tasolle, ettei ihmisen toiminta vaikuta haitallisesti ilmastojärjestelmään. Teollisuusmaiden kasvihuonepäästöjen rajoittamista on edelleen tarkennettu vuonna 1997 laaditussa ns. Kioton pöytäkirjassa, joka velvoitti, että kunkin sopimuspuolen tulee panna toimeen kansallisia ohjelmia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Suomen kansallinen suunnitelma esitettiin eduskunnalle huhtikuussa 2001. Siinä todettiin, että energian hankintaa pyritään monipuolistamaan ja ohjaamaan suuntaan, jossa syntyy entistä vähemmän kasvihuonekaasuja mm. edistämällä uusiutuvan energian käyttöä. Kansallista suunnitelmaa tarkistettiin vuonna 2005 antamalla eduskunnalle uusi selonteko Suomen lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksista. Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja energiaomavaraisuuden lisäämiseksi selonteossa esitettiin keinoina vesivoiman ja biopolttoaineiden ohella tuulivoiman hyödyntäminen. Valtioneuvosto hyväksyi marraskuussa 2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä vuoteen 2020 asti ja laajemmassa mittakaavassa aina vuoteen 2050 saakka. Valtioneuvoston hyväksymä strategia osoittaa selkeästi, että EU:n Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiankäytön tehostamistavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä uusia ilmastoja energiapoliittisia toimenpiteitä. Strategian mukaisessa kehityksessä kotimaisen energian ja erityisesti uusiutuvan energian osuutta kasvatetaan huomattavasti nykyisestään. Uusiutuvan energian osuus nousee 38 %:iin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen tavoitteena on tuottaa vuonna 2020 sähköä tuulivoimalla n. 6 TWh. Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli toiminnassa 260 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu kokonaiskapasiteetti oli 627 megawattia. Ne tuottivat noin 1,3 prosenttia Suomessa vuonna 2014 kulutetusta sähköstä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 52 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 8.2 17.9.2015 H AAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TAVOITTEET Haapajärven kaupungin tavoitteena on monipuolisen energiatuotannon kehittäminen, jossa painotetaan myös Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Tavoitteena on tuulivoiman sijoittaminen tuuliolosuhteiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan edullisille alueille. 8.3 H ANKKEESTA VASTAAVAN TAVOITTEET Hankkeesta vastaa Infinergies Finland Oy, joka on marraskuussa 2010 perustettu tuulivoimahankkeita suunnitteleva yritys. Infinergies Finland Oy:n toimipiste sijaitsee Kempeleessä. Yrityksen suunnittelema Haapajärven Sauviinmäen kahden voimalan tuulivoimapuisto aloitti tuotannon kesällä 2015 ja useita muita hankkeita on eri suunnitteluvaiheissa. Hankevastaavan tavoitteena on aloittaa tuotanto Välikankaan ja Ristiniityn tuulivoima-alueilla vuoden 2017 aikana. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 53 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 9 9.1 17.9.2015 T UULIVOIMAPUISTON T ARVITTAVA TEKNINEN KUVAUS MAA - ALA Ristiniityn osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 510 hehtaaria. Tuulivoimaloiden maa-alueet ovat eri maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaava on solminut vuokrasopimukset voimaloiden sijoituspaikkojen maanomistajien kanssa. Rakentamistoimenpiteet kohdistuvat vain pienelle osalle osayleiskaava-aluetta, muualla alueen maankäyttö maa- ja metsätalouden tarpeisiin säilyy ennallaan. Tarvittava maa-ala käytetään tuulivoimaloiden sekä niiden yhteyteen sijoittuvien kokoamisalueiden rakentamiseen. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 21–23 metriä. Voimalaosien kokoamisalue on n. 60 x 70 metriä ja nosturin kokoamisalue noin 6 x 200 metriä. Lisäksi hankkeessa käytetään maa-alueita huoltoteiden, puistomuuntamoiden sekä sähköaseman rakentamiseen. Tuulivoimalaitokset sijoitetaan vähintään 500–600 metrin välein toisistaan. Tuulivoimaloiden sijoittaminen liian lähekkäin vähentäisi voimaloiden tuotantoa. Tuulivoimaloiden kokoamiseen tarvitaan kokoamisalue jokaisen tuulivoimalan perustusten viereen. Voimalaitoksen kokoamisalueen tarvitsema maa-ala on noin 60 x 70 metriä ja nosturin kokoamista varten noin 6 x 200 metriä. Tuulivoimalan perustusten halkaisija on noin 21–23 metriä. 9.2 T UULIVOIMAPUISTON RAKENTEET Ristiniityn tuulivoimapuisto muodostuu maksimissaan 8 tuulivoimalasta perustuksineen sekä tuulivoimaloiden välisistä huoltoteistä ja keskijännitekaapeleista (20 kV maakaapeli) sekä puistomuuntamoista. Tuulivoimapuiston aluetta ei lähtökohtaisesti aidata. Tuulivoimapuiston alue on käytettävissä lähes samalla tavalla kuin ennen tuulivoimapuiston rakentamistakin. Sähköaseman alue aidataan turvallisuussyistä. 9.2.1 T UULIVOIMALOIDEN RAKENNE Tuulivoimalat koostuvat perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimaloiden torneille on erilaisia rakennustekniikoita. Rakennustekniikaltaan umpinaisesta tornista käytetään nimitystä lieriötorni. Lieriötornit voidaan toteuttaa kokonaan teräsrakenteisena, täysin betonirakenteisena tai betonin ja teräksen yhdistelmänä, nk. hybridirakenteena. Suunnitellut tuulivoimalat ovat lieriötornimallisia, joiden yksikköteho on 3–5 MW (megawattia). Tuulivoimaloiden napakorkeus on voimalaitostyypistä riippuen enintään noin 150 metriä ja roottoriympyrän halkaisija maksimissaan noin 140 metriä (eli siivellä on mittaa noin 70 metriä). Tällöin voimaloiden siiven kärki nousee enimmillään 220 metrin korkeuteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 54 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 27. Mallikuva voimalakorkeudesta. 9.2.2 T UULIVOIMALOIDEN PERUSTAMISTEKNIIKAT Tuulivoimaloiden perustamistavan valinta riippuu kunkin voimalaitoksen rakentamispaikan pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Vaihtoehdot perustamiselle ovat maavarainen teräsbetoniperustus, teräsbetoniperustus ja massanvaihto, teräsbetoniperustus paalujen varassa sekä kallioankkuroitu teräsbetoniperustus. Kuva 28. Tuulivoimalat voidaan perustaa useilla eri tavoilla. Periaatekuvat maanvaraisesta teräsbetoniperustuksesta, teräsbetoniperustuksesta massanvaihdolla sekä kallioankkuroidusta teräsbetoniperustuksesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 55 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 9.3 S ÄHKÖNSIIRRON 9.3.1 17.9.2015 RAKENTEET M UUNTOASEMAT , SISÄISET JOHDOT JA KAAPELIT Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto tuulivoimalaitoksilta sähköasemalle toteutetaan 20 kV maakaapeleilla. Maakaapelit asennetaan mahdollisuuksien mukaan huoltoteiden yhteyteen kaapeliojaan suojaputkessa. Tuulivoimapuiston sisäiseen verkkoon rakennetaan tarvittava määrä puistomuuntajia. Tuulivoimalat tarvitsevat muuntajan, joka muuttaa voimalan tuottaman jännitteen 20 kV tasolle. Voimalakohtaiset muuntajat sijaitsevat voimalatyypistä riippuen voimalan konehuoneessa, tornin alaosan erillisessä muuntamotilassa tai tornin ulkopuolella erillisessä muuntamokopissa. 9.3.2 T UULIVOIMAPUISTON ULKOINEN SÄHKÖNSIIRTO Ristiniityn tuulivoimapuistossa tuotettu sähkö siirretään maakaapelilla kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi–Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle sähköasemalle. Tuulivoimapuistoa varten ei rakenneta uusia ilmajohtoja. Kuva 29. Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahankkeiden yhteiset sähkönsiirtovaihtoehdot. Yhtenäinen vihreä viiva ja violetti katkoviiva kartalla esittävät Ristiniityn tuulivoimapuistosta sähköasemalle johtavia vaihtoehtoisia maakaapelireittejä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 56 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 9.4 17.9.2015 T IEVERKOSTO Tuulivoimapuiston rakentaminen ja huolto edellyttävät tieyhteyttä jokaiselle tuulivoimalalle. Liikenne tuulivoimapuistoon toteutetaan pääasiassa olemassa olevia teitä hyödyntäen. Uutta tiestöä tarvitaan tuulivoimapuiston sisällä ja sielläkin hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia tiepohjia. Olemassa olevien hyödynnettävien teiden geometriaa ja kantavuutta on osin parannettava raskaille kuljetuksille soveltuviksi. Teiden leveyttä on myös paikoin kasvatettava. Tarvittavien teiden leveys reuna-alueineen (sisältäen ojat) on noin 8 m. Osayleiskaavassa näkyvät uudet tiet ja oikaisut on esitetty yhteystarpeena. 9.5 T UULIVOIMAPUISTON RAKENTAMINEN Tuulivoimapuiston rakentaminen aloitetaan teiden ja huolto-/pystytysalueiden rakentamisella. Samassa yhteydessä asennetaan tuulivoimapuiston sisäisen sähköverkon kaapeleiden suojaputket ja kaapelit teiden reuna-alueille. Tiestön valmistuttua tehdään voimaloiden perustukset. Ristiniityn tuulivoimapuiston rakentaminen on suunniteltu alustavasti vuosille 2016– 2017, jonka aikana tehdään tiet ja perustukset sekä kootaan voimalat. 9.5.1 P ERUSTUSTEN RAKENTAMINEN Tiestön rakentamisen jälkeen tehdään tuulivoimaloiden perustukset. Perustukset raudoitetaan ja ne valetaan betonista. Jokaisen lieriötornivoimalan perustus vaatii noin 500 m3 betonia. Karkeasti on arvioitu, että yhden teräslieriötornin perustusten valamiseen tarvitaan noin 100 kuljetusta. Perustusten valaminen on mahdollista myös talvella, mutta ei kelirikkoaikaan. Yleensä perustusten valaminen pyritään ajoittamaan kesäaikaan. Jos tuulivoimala perustetaan kallioon ankkuroiden, on betonin tarve vähäisempi ja siten myös kuljetukset vähenevät. 9.5.2 T UULIVOIMALOIDEN KOKOAMINEN Tuulivoimalat kootaan osista valmiiksi rakennuspaikalla. Tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi tarvitaan noin 60 x 70 m alue, jolta raivataan kasvillisuus. Lisäksi torninosturin kokoamiseen tarvitaan noin 6 x 200 metrin alue. Rakentamisen jälkeen kasvillisuutta ei tarvitse raivata kokoamislaueelta vaan se saa palautua ennalleen. Voimalakomponentit kuljetetaan rakennuspaikalle rekoilla. Tyypillisesti teräslieriötorni tuodaan 7–8 osassa. Hybriditornin teräsbetoniosuus voi koostua noin 20 elementistä, joiden päälle tulee 2–3 teräslieriöosuutta. Konehuone tuodaan yhtenä kappaleena, sekä erikseen jäähdytyslaitteisto ja roottorin napa ja lavat, jotka kootaan paikalla valmiiksi ennen nostoa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 57 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Voimalatyypistä riippuen lavat kiinnitetään napaan joko maassa ennen nostoa tai konehuone ja napa asennetaan pystytettyyn torniin, jonka jälkeen lavat nostetaan nosturilla yksitellen paikalleen. Tuulivoimaloiden osia; torni, konehuone ja lapa, kuljetetaan maanteillä erikoiskuljetuksina. Tuulivoimaloiden rakentamisessa tarvittavat osat sekä pystytyskalusto kuljetetaan rakennuspaikoille todennäköisesti joko Kalajoen, Raahen tai Kokkolan satamasta. Yksittäisen voimalan rakentaminen edellyttää 12–14 erikoiskuljetusta sekä lisäksi tavanomaisia kuljetuksia. Jos hybriditornin betoniosuus tehdään elementeistä, on kuljetuksia useita kymmeniä yhtä voimalaa kohden. Yhteensä kutakin voimalaa kohden on 150–180 kuljetusta riippuen voimalatyypistä. 9.6 H UOLTO JA YLLÄPITO Tuulivoimaloiden huolto tapahtuu valittavan voimalatyypin huolto-ohjelmien mukaisesti. Huoltoa ja ylläpitoa varten alueen tiestö pidetään kunnossa ja aurattuna myös talvisin. Huolto-ohjelman mukaisia huoltokäyntejä kullakin voimalalla tehdään yleensä noin 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi voidaan olettaa 1–2 ennakoimatonta huoltokäyntiä voimalaa kohti vuosittain. Kullakin voimalalla on näin ollen tarpeen tehdä keskimäärin 3 käyntiä vuodessa. Tuulivoimaloiden vuosihuollot kestävät noin 2–3 vuorokautta voimalaa kohti. Tuotantotappioiden minimoimiseksi vuosihuollot ajoitetaan ajankohtaan, jolloin tuulisuusolot ovat heikoimmat. Huoltokäynnit tehdään pääsääntöisesti pakettiautolla. Raskaammat välineet ja komponentit nostetaan konehuoneeseen tuulivoimalan omalla huoltonosturilla. Erikoistapauksissa voidaan tarvita myös autonosturia, ja raskaimpien pääkomponenttien vikaantuessa mahdollisesti telanosturia. 9.7 K ÄYTÖSTÄ POISTO Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25 vuotta. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöiälle ja kaapelien käyttöikä on vähintään 30 vuotta. Koneistoja uusimalla on tuulivoimapuiston käyttöikää mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Tuulivoimapuiston käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Ensin voimalaosat kuljetetaan pois tuulipuistosta ja toimitetaan kierrätykseen. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Perustuksen purku kokonaan edellyttää betonirakenteiden lohkomista ja teräsrakenteiden leikkelemistä, mikä on hidasta ja työvoimavaltaista. Useissa tapauksissa ympäristöön kohdistuvat vaikutukset jäävät pienemmiksi, jos perustuslaatta jätetään paikoilleen ja maanpäälliset osat maisemoidaan. Maakaapeli voidaan käyttövaiheen päätyttyä poistaa. Mahdollisten syvälle ulottuvien maadoitusjohdinten poistaminen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Poistetuilla metalleilla on romuarvo ja ne voidaan kierrättää. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 58 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 10 O SAYLEISKAAVAN 10.1 K AAVOITUKSEN 17.9.2015 SUUNNITTELUN ETENEMINEN VIREILLETULO (2014) Haapajärven tekninen lautakunta on kokouksessaan 20.11.2014 § 128 hyväksynyt Infinergies Finland Oy:n tekemän kaavoitusaloitteen Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan laadinnasta ja päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. Osayleiskaava on tullut vireille Haapajärven kaavoituskatsauksessa 2015. Vireilletulon yhteydessä on laadittu MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS asetettiin nähtäville 24.2.2015–24.3.2015 väliseksi ajaksi teknisen lautakunnan päätöksellä 18.2.2015 § 23, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla oli mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Haapajärven kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.haapajarvi.fi/kaavoitus/vireilla_olevat koko kaavaprosessin ajan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Kaavoituksen lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 18.8.2015. 10.2 K AAVALUONNOSVAIHE ( KESÄKUU – LOKAKUU 2015) Haapajärven tekninen lautakunta on päättänyt 17.9.2015 § XXX asettaa Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksen MRL:n 62 §:n ja MRA 30 §:n mukaisesti julkisesti nähtäville 28.9.2015–27.10.2015 väliseksi ajaksi (30 vrk). Nähtäville asettamisesta tiedotettiin julkisesti Selänne-lehdessä sekä Haapajärven kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.haapajarvi.fi/kaavoitus/vireilla_olevat. Nähtävilläolon yhteydessä järjestetään tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä nähtävilläoloaikana kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Kirjalliset mielipiteet on toimitettava Haapajärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Luonnoksesta pyydetään luonnosvaiheessa lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 59 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 30. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 60 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 10.3 17.9.2015 K AAVAEHDOTUSVAIHE ( LOKAKUU – JOULUKUU 2015) Osayleiskaavaehdotus valmistuu alustavan aikataulun mukaan alkuvuodesta 2016. Ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista pidetään 2. viranomaisneuvottelu. Haapajärven kaupungin tekninen lautakunta päättää nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Osayleiskaavan nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti Selänne-lehdessä sekä Haapajärven kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla. Osallisilla ja kuntalaisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Haapajärven kaupungin tekniselle lautakunnalle ennen nähtävillä olon päättymistä. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille lähetetään postitse tiedote kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Osayleiskaavaehdotuksesta pyydetään ehdotusvaiheessa lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. Osayleiskaavasta järjestetään ehdotusvaiheessa 2. yleisötilaisuus. 10.4 H YVÄKSYMISVAIHE ( TAMMIKUU – MAALISKUU 2016) Kaavaehdotuksista annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Haapajärven kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 61 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 11 O SAYLEISKAAVAN 11.1 RATKAISUT , MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET K OKONAISRAKENNE JA KAAVAN SISÄLTÖ Ristiniityn tuulivoimapuiston alueelle laaditaan MRL:n 77 a §:n tarkoittama oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavan keskeiset määräykset kohdistuvat tuulivoimapuiston rakentamisen ohjaukseen. Lisäksi kaavassa on huomioitu arvokkaat luonto- ja kulttuuriperintökohteet. Ristiniityn osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 510 hehtaaria. Osayleiskaavoissa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston alueet on merkitty kauttaaltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1), jonne saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Tuulivoimaloiden alueet on rajattu kaavaan tv-merkinnällä. Yksittäisen tuulivoimalan ohjeellinen sijoitus on merkitty tv-alueen sisällä katkoviivalla. Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus, väritykseen liittyviä määräyksiä sekä tuulivoimaloiden enimmäismäärä koko kaava-alueella. Yleiskaavassa ei oteta kantaa kuitenkaan tuulivoimaloiden yksityiskohtaisempiin teknisiin ratkaisuihin, kuten voimalatehoihin. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi tuulivoimaloita palvelevat huoltotiet sekä tuulipuiston sisäisen sähkönsiirron ratkaisut (maakaapelit). Kaavamerkinnöin ja määräyksin on varmistettu alueelta havaittujen luontokohteiden sekä muinaismuistojen huomioon ottaminen tuulivoimapuiston rakentamisessa. 11.2 A LUEVARAUSMERKINNÄT M AA - JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M-1) Alue on varattu pääasiassa metsätaloutta varten. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä ja teknisiä verkkoja. Maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen tulee sijoittaa vähintään 220 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista tai rakentamattomasta tuulivoimaloille osoitetusta alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 62 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 11.3 17.9.2015 O SA - ALUEMERKINNÄT T UULIVOIMALOIDEN ALUE Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita. Aluerajauksessa on huomioitu ympäröivät luontokohteet, muinaisjäännökset sekä voimajohdot. Osa-aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Osayleiskaavoissa osoitetuille tv-alueille saadaan sijoittaa yhteensä enintään 8 tuulivoimalaa. Yksittäisen tuulivoimalan enimmäiskorkeus saa olla enintään 375 metriä merenpinnasta (N2000) ja enimmäiskorkeus maanpinnasta 220 metriä. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus merenpinnasta ei saa ylittää ilmailuviranomaisen asettamia korkeusrajoituksia. Ennen kunkin tuulivoimalayksikön rakentamista on haettava ilmailulain (864/2014) 158 §:n mukainen lentoestelupa. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea, kuitenkin varustettuna ilmailuviranomaisen lentoesteluvan ehtojen mukaisin merkinnöin. Tuulivoimalat tulee merkitä tunnistemerkinnöin. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet, siipien pyörimisalue ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä tulee hankkeelle olla Puolustusvoimien (pääesikunnan) hyväksyntä. 11.4 K OHDE - JA VIIVAMERKINNÄT T UULIVOIMALAITOKSEN OHJEELLINEN PAIKKA Tuulivoimaloiden ohjeellinen sijainti on osoitettu katkoviivalla. S ÄHKÖLINJAT OHJEELLINEN UUSI MAAKAAPELI Maakaapelit tulee sijoittaa mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti huoltoteiden yhteyteen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 63 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) T IET 17.9.2015 JA REITIT NYKYINEN / PARANNETTAVA TIELINJAUS OHJEELLINEN TIELINJAUS Merkinnällä on osoitettu tuulivoimalaitoksia palvelevat uudet huoltotiet. Huoltotiet toteutetaan sorapintaisina ja reuna-alueineen keskimäärin 8 m leveinä. S UOJELU - / M UINAISMUISTOKOHDE Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kaikista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Kohteen numero viittaa yleiskaavan selostuksen muinaisjäännösluetteloon. 11.5 K OKO OSAYLEISKAAVA - ALUETTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon ympäristöministeriön viimeisimmät suunnitteluohjearvot. Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden, tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä nykyisten perusparannettavien teiden ja maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on määrätty, että osayleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaava voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 64 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 12 O SAYLEISKAAVAN 12.1 VAIKUTUKSET T UULIVOIMAPUISTOJEN TYYPILLISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuulivoimahankkeiden keskeisimpiä ympäristövaikutuksia ovat tyypillisesti maisemaan kohdistuvat visuaaliset vaikutukset. Sijoituspaikasta riippuen vaikutuksia voivat aiheuttaa myös tuulivoimaloiden käyntiääni sekä roottorin pyörimisestä johtuva auringonvalon vilkkuminen ja varjonmuodostuminen. Luonnonympäristöön kohdistuvista vaikutuksista tuulivoimaloiden osalta merkittävimmät huomioon otettavat vaikutukset kohdistuvat linnustoon. Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat verrattavissa rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin. Ajanjaksollisesti vaikutus on lyhytkestoinen ja aiheutuu pääosin työmaakoneiden äänistä ja liikenteestä. 12.2 A RVIOIDUT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) yhteydessä on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia kokonaisvaltaisesti ihmisiin, ympäristön laatuun ja tilaan, maankäyttöön ja luonnonvaroihin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Käydyssä kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa lähtökohtaaineistoa on pidetty riittävänä. YVA-prosessin yhteydessä laaditut selvitykset ja vaikutusten arviointi ovat osayleiskaavoituksen pohjana. Seuraavassa on esitetty osayleiskaavan keskeisimmät vaikutukset. 12.3 V AIKUTUKSET 12.3.1 YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN T UULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISENAIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimaloiden rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi, mutta valtaosalla tuulivoimapuiston alueista voi jatkua maatalous- ja metsätalouskäyttö. Hankkeen rakentamisen aikaisessa vaiheessa kunkin tuulivoimalan ympäriltä raivataan puusto enintään noin hehtaarin alueelta. Tuulivoimapuiston alueella tuulivoimaloiden lisäksi metsätalouskäytössä olevaa maata häviää rakennettavien tuulivoimaloiden huoltoteiden ja sähköasemien alueilta. Huoltotiet rakennetaan sekä parantamalla nykyisiä että rakentamalla uusia teitä. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistohankkeen seurauksena maa- ja metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu voimaloiden ja teiden rakentamisen myötä enintään n. 8,2 ha, joka on noin 1,6 prosenttia kaava-alueen kokonaispinta-alasta. Tuulivoimapuiston rakentamisen ajaksi vapaata liikkumista joudutaan turvallisuussyistä rajoittamaan rakennettavana olevalla tuulipuistoalueella sekä rakennus- ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 65 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 huoltotiestöllä. Rakentaminen rajoittaa myös näiden alueiden käyttöä metsästykseen ja virkistykseen. Rajoitus koskee kokonaisuutena pienialaista aluetta ja se poistuu heti rakentamisen päätyttyä. 12.3.2 T UULIVOIMAPUISTON KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET YHDYSKUN- TARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Ristiniityn osayleiskaava-alue on pääasiassa metsätalouskäytössä. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat ennen kaikkea rakentamattomien metsätalousalueiden muuttumista osin energiantuotannon alueiksi ja uusiksi tiealueiksi. Vaikutukset kohdistuvat osin myös metsätalousalueille tyypilliseen virkistyskäyttöön. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen hyvin pitkäkestoiset mutta kohdistuvat vain hyvin pieneen osaan kaavaaluetta. Ristiniityn tuulivoimapuisto sijoittuu toiminnan kannalta sopivalle alueelle ja tukeutuu hyvin olemassa olevaan infrastruktuuriin ja sähkönsiirtoverkkoon. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuiston alue säilyy pääkäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Sähköverkkoon liittyminen tapahtuu maakaapelein kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuvan Pyhäjärvi–Haapajärvi 110 kV voimajohdon varteen rakennettavalle sähköasemalle. Hankkeessa ei rakenneta uusia ilmajohtoja. Maakaapeleista johtuvat maankäytön rajoitukset ovat hyvin paikallisia ja maakaapelit sijoitetaan lähes koko matkaltaan olemassa olevien teiden varsille, jolloin maankäytöllinen vaikutus jää maakaapeleiden osalta hyvin vähäiseksi. Suunniteltujen tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat riittävän etäälle asutuksesta. Kaava-alueelle tai alle kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista ei sijoitu yhtään asuinrakennusta eikä yhtään lomarakennusta. Alle kahden kilometrin etäisyydellä suunnitelluista tuulivoimaloista sijaitsee kuusi asuinrakennusta ja yksi lomarakennus. Tuulivoimatoiminta estää jatkossa asuin- ja lomarakentamisen kokonaan tuulivoimapuistonpuiston kaavoitettavalla alueella sekä rajoittaa sitä tuulivoimapuiston läheisyydessä 40 dB-melualueilla (Valtioneuvoston antama asetus tuulivoiman ulkomelun ohjearvoista 1.9.2015 alkaen). Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei kuitenkaan kohdistu asutuksen laajenemispaineita tai asutukseen liittyviä maankäytön suunnitelmia. Ristiniityn kaava-alue on metsätalousaluetta, jolle ei kohdistu erityisiä asuinrakentamisen tai muun rakentamisen tarpeita. Nykyinen maankäytön pääkäyttömuoto säilyy ja siihen liittyen alueelle voi rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Maanomistajilla on edelleen mahdollisuus käyttää omistamiaan kiinteistöjä normaalilla ja maa- ja metsätalousalueille tavanomaisella tavalla. Hankkeen toteutuminen ei siten rajoita alueen nykyisiä maankäyttömuotoja muutoin kuin rakennuspaikkojen osalta, jotka kattavat alueesta hyvin pienen osan. Kaava-alueelle tai sen läheisyyteen ei kohdistu sellaisia yhdyskuntarakenteen tai maankäytön kehittämistarpeita, jotka eivät olisi sovitettavissa yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 66 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Yksityistä metsätieverkkoa tullaan sekä parantamaan että uutta tiestöä rakentamaan tuulivoimapuiston alueella. Tämä parantaa alueen metsien hyödyntämismahdollisuuksia ja saavutettavuutta niin virkistyskäytön kuin metsätalouden kannalta. Uusi ja parannettu tiestö helpottaa metsien huoltoa ja tehostaa niiden hyödyntämistä (ojitukset, hakkuut, istutukset yms. helpottuvat). Maanomistajien ei tarvitse itse samassa määrin rahoittaa teiden korjaamista ja uusien rakentamista. Uusi ja parannettu metsätieverkko parantaa metsäalueiden saavutettavuutta myös marjastajille, retkeilijöille ja metsästäjille. Uudet tiet vähentävät hiukan metsien pinta-alaa, mutta teiden alta kaadetuista puista saadaan myös myynti- ja verotuloja. Huoltoteiden, tuulivoimaloiden ja kaapeleiden alueille jäävän alueen osalta maksetaan maanomistajille korvaukset. Kaava-alueella ei ole peltoja tai muuta maataloustoimintaa. Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tunnettuja virkistysreittejä tai -alueita eikä matkailua tai matkailupalveluja eikä alueella ole erityistä merkitystä kunnan tai seudun matkailun kohdealueena. Näin ollen tuulivoimapuistolla ei ole vaikutuksia kunnan matkailuun tai virkistysalueiden käyttöön. 12.3.3 T UULIVOIMAPUISTON KÄYTÖNAIKAISET VAIKUTUKSET KAAVOI- TUKSEEN Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Ristiniityn tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan kanssa. PohjoisPohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa Ristiniityn kaava-alue on osoitettu kokonaan tuulivoimalakäyttöön soveltuvaksi alueeksi (maakuntakaavan aluevaraus, tv-1, 355), joten Ristiniityn tuulivoimapuisto ei ole ristiriidassa myöskään 1. vaihemaakuntakaavan kanssa. 12.3.4 T UULIVOIMAPUISTON KÄYTÖN JÄLKEISET VAIKUTUKSET Toiminnan päätyttyä tuulivoimalat puretaan ja voimalaosat kuljetetaan pois alueelta. Perustusten ja kaapelien osalta on ratkaistava, jätetäänkö rakenteet paikoilleen vai poistetaanko ne. Mikäli kaikki rakenteet poistetaan, ei hankkeella käytöstä poiston jälkeen ole vaikutuksia maankäyttöön. Mikäli perustuslaatat jätetään paikoilleen, voidaan vaikutuksia vähentää maisemoinnilla. Tuulivoimapuiston purkamisen jälkeen alue vapautuu muuhun maankäyttöön. 12.4 V AIKUTUKSET MAISEMAAN Vaikutukset maisemaan ovat kestoltaan pitkäaikaisia, sillä tuulivoimaloiden elinkaareen odotetaan olevan vähintään 25 vuotta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat maisemavaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuiston elinkaaren alkuaikana, jolloin tuulivoimalat ovat uusia elementtejä maisemassa. Ajan kuluessa, vaikutukset lieventyvät, kun tuulivoimalat opitaan näkemään maisemassa ja niihin totutaan. Tuulivoimapuiston elinkaaren lopussa tuulivoimaloiden maanpäälliset osat puretaan pois, jolloin niiden aiheuttamat maisemavaikutukset häviävät. Tuulivoimaloiden purkaminen aiheuttaa jälleen maisemanmuutoksen, kun maamerkiksi muodostuFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 67 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 neet voimalat häviävät maisemasta ja tilanne palautuu tilanteeseen, joka on vallinnut ennen tuulivoimapuiston rakentamista. 12.4.1 T UULIVOIMAPUISTON RAKENTAMISENAIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen rakentamisaikaiset maisemavaikutukset ovat kestoltaan lyhytaikaisia ja laajuudeltaan hyvin paikallisia. Vaikutukset kohdistuvat tuulivoimaloiden pystytyspaikoille, eli voimaloiden välittömään lähiympäristöön. Muutoksia maisemassa aiheuttaa puuston raivaaminen voimalan pystytyspaikalla (noin 60 x 70 m alue) sekä rakennuspaikalla olevat työkoneet ja nosturit. Korkea työkalusto saattaa näkyä puuston latvuston yläpuolella rakentamistoimenpiteiden aikana. Rakentamisalueiden äänimaisemassa muutokset ovat havaittavissa rakentamisen aikana, jolloin suurelta osin hiljaisina koetuilla alueilla kuuluu rakentamisen ääniä. Lähimaisema palautuu rakentamisen jälkeen osittain ennalleen, sillä voimaloiden asentamisen jälkeen nostopaikan kasvillisuuden annetaan kasvaa uudelleen. 12.4.2 T UULIVOIMAPUISTON TOIMINNANAIKAISET VAIKUTUKSET Tuulivoimapuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään suuresti maiseman mekaanisena muokkaamisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden tai rakennettavien voimajohtojen välittömässä ympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat on havaittavissa kohteista. Tuulivoimapuistot muodostuvat tuulivoimaloista ja huoltoteistä. Tuotetun sähköenergian siirtämiseksi tuulivoimaloiden välille tulee maakaapelointi sekä sähköasema ja puistomuuntamoita. Kaikkien muiden rakenteiden, paitsi tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat pienialaisia ja sijoittuvat rakentamiskohteiden välittömään läheisyyteen (n. 0–400 m) riippuen alueen maiseman avoimuudesta / peitteisyydestä. Ristiniityn tuulipuistoalueelle suunniteltujen voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 220 metriä, joten ne näkyvät maisemassa laajalle alueelle. Vaikutusalueen laajuus riippuu mm. alueen topografiasta ja peitteisyydestä (kasvillisuudesta). Suurin maisemallinen vaikutus on lähialueelle 0–5 kilometrin etäisyydellä. Ristiniityn suunnitellut tuulivoimalaitokset sijoittuvat metsäisille alueille. Asutuksen, loma-asutuksen ja pääkulkuväylien sekä tuulivoimaloiden väliin sijoittuu täten puustoisia alueita, jotka katkaisevat voimakkaasti näkymiä kohti voimaloita. Pihapiirien ja ympäröivän maaston puusto voi peittää näkyvyyden hyvin voimakkaasti myös lyhyiltä etäisyyksiltä tarkasteltaessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 68 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.4.3 17.9.2015 N ÄKYMÄALUEANALYYSI JA HAVAINNEKUVAT Näkemäalueanalyysi on laskennallinen malli voimaloiden näkyvyydestä, ja todellisuudessa hyvissä sääolosuhteissa voimalat tai niiden osia voidaan havaita myös kauempaa tuulipuistosta, kuin näkemäalueanalyysin tulokset osoittavat. Merkittävimmät ja selkeimmät vaikutukset kohdistuvat alueille, joilta analyysin mukaan voimalat ovat selvästi havaittavissa eli avoimille alueille, kuten vesistöille, pelloille ja soille. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Näkemäalueanalyysin pohjalta voidaan karkeasti arvioida myös lentoestevalojen näkyvyyttä. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta ja näkemäalueanalyysin tuloksia. Näkymäalueanalyysi ja havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta hyödyntäen WindPRO-ohjelmalla. Voimalan napakorkeutena on käytetty 147 metriä ja roottorin halkaisijana 126 metriä. Näin ollen uusien voimaloiden kokonaiskorkeus havainnekuvissa on enimmillään noin 210 metriä. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Kaikki hankkeessa tehdyt havainnekuvat on esitetty kaavan liitteissä. Kuva 31. Havainnekuvien purppuranpunaisella. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy ottopaikat. Kuvassa Ristiniityn voimalat 69 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 32. Näkyvyysalueanalyysi. Mitä tummempi vihreä sävy, sitä useampi voimala näkyy kohteeseen. punaisilla pisteillä on osoitettu lähialueen vakituinen asutus ja sinisillä pisteillä loma-asutus. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 70 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Näkyvyysanalyysissä ei ole huomioitu pienialaisen puuston (alle 25 ha tai 100 metriä kapeammat alueet) tai yksittäisten rakennusten katvevaikutusta. Vähäiseltäkin vai-kuttavan esteen katvevaikutus voi olla paikallisesti huomattava. Oheisessa kaaviokuvassa on esitetty näkemäesteen aiheuttaman katvealueen laajuuteen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi näkemäesteen katvevaikutukseen vaikuttaa näkemäesteen (esim. metsäsaareke) ja voimala-alueen laajuus. Kuva 33. Kaaviokuva puuston ja rakennusten aiheuttaman katvealueen laajuudesta suhteessa välimatkaan ja maaston korkeuteen. Pisteiden A, B ja C ja esteen(puusto/rakennus) välillä voimalat eivät ole havaittavissa. Esimerkin puuston korkeus on 20 metriä ja rakennuksen harjakorkeus 8 metriä. Ylemmässä kuvassa maasto on tasainen, alemmassa voimala on 30 metriä tarkastelupistettä korkeammalla, jolloin katvealue esteen (puusto/rakennus) takana pienenee. Voimalan korkeuden suhde etäisyyteen on sama kuin esteen (puusto) suhde katvealueen laajuuteen, eli ylemmässä esimerkkitapauksessa 220m:1000m=20m:90m. Kaavalla voidaan helposti laskea kuinka kauas puuston katvevaikutus ulottuu milläkin etäisyydellä ja korkeustasolla, jos näkemäesteen korkeus on tiedossa. Esimeriksi 220 metristen voimaloiden sijaitessa 12 km etäisyydellä 50 metriä tarkastelupistettä korkeammalla saadaan puuston aiheuttaman katvealueen laajuudeksi n. 890 metriä (20m:270mx12000m=888.88..m). Kaikki kuvassa käytetyt yksiköt ovat metrejä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 71 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.4.4 T UULIVOIMAPUISTON 17.9.2015 VAIKUTUKSET ETÄISYYSVYÖHYKKEITTÄIN Seuraavassa on käsitelty tuulivoimapuiston maisemavaikutuksia etäisyysvyöhykkeittäin. T UULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN ALUEELLA (” VÄLITÖN VAIKUTUS - ALUE ”, ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 0–200 M ) ”Välittömänä vaikutusalueena” tarkastellaan varsinaista tuulivoimaloiden aluetta, jolloin etäisyys tuulivoimaloilta on noin 0–200 metriä. Metsätalousalueet muuttuvat voimaloiden rakentamisen myötä energiantuotantoalueeksi. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Maisema muuttuu nykyistä avoimemmaksi, kun muutamia tuulivoimapuiston alueella nykyisin olevia metsäautoteitä parannetaan ja joitakin uusia tieosuuksia rakennetaan. Kunkin tuulivoimalan keskipisteen ympäristöstä puusto raivataan kokonaan ja pinta tasoitetaan noin 60 x 70 metrin alueelta. Voimalalle rakennetaan kookas betoniperustus, joka jää maanpinnan alle. Roottorin kokoonpanotekniikka voi edellyttää puuston raivaamista lähes koko roottoripinta-alan alueelta. Nosturipuomin kokoamista varten on puustoa raivattava lisäksi noin 6 x 200 metrin suuruiselta alueelta. Tuulivoimaloiden sähköenergia siirretään maakaapelein kantaverkkoon. Maakaapelit sijoitetaan kaava-alueen sisällä huoltoteiden linjauksille. Voimalapaikat eivät sijaitse ympäristöään herkempien lakialueiden korkeimmilla kohdilla, mikä vähentää mm. muutoksia taivasta vasten piirtyvässä metsän silhuetissa. Rakentamisvaiheen jälkeen voimalan ympärillä ollut työmaa-alue maisemoidaan. Tuulivoimapuiston välittömällä vaikutusalueella visuaalisten tekijöiden lisäksi maiseman kokemiseen vaikuttaa tuulivoimaloiden aiheuttama varjostus sekä roottorin pyörimisestä syntyvä ”humina”. Voimaloiden välittömässä läheisyydessä voimalat hallitsevat maisemaa. Maisemakuvassa tapahtuva muutos on suuri. Maisemakuvaan kohdistuvia haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida pitää merkittävinä maisemakuvan tavanomaisuuden vuoksi. Kaava-alue ei ole osa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokasta maisemaaluetta. Kaava-alueelle ei myöskään sijoitu valtakunnallisesti eikä maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, eikä vakituista tai loma-asutusta. Voimaloiden rakentaminen voi toisaalta vähentää alueen merkitystä ulkoilukäytössä tai toisaalta uusien teiden rakentaminen voi myös lisätä sitä. Alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin muita vastaavia ulkoiluun soveltuvia metsätalousalueita, joten maisemalliset vaikutukset mahdolliseen virkistyskäyttöön jäävät vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 72 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) T UULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ” LÄHIALUEELTA ” SYYS TUULI - VOIMALOILTA NOIN 0–5 KILOMETRIÄ ) 17.9.2015 TARKASTELTUNA ( ETÄI- Lähialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 0–5 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa. Lähialueeseen kuuluu voimaloiden dominanssivyöhyke, jolla tarkoitetaan noin 10 kertaa voimalan maston korkeutta eli noin 0–1,5 km etäisyyttä voimaloista. (Weckman 2006) Voimaloiden dominanssivyöhykkeellä tuulivoimalan näkyessä pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Ristiniityn tuulivoimaloiden dominanssivyöhykkeellä ei sijaitse maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteita, vakituista asutusta tai maiseman kannalta merkittäviä avotiloja. Ristiniityn voimalat ovat todennäköisesti havaittavissa dominassivyöhykkeellä lähinnä metsäalueille, jotka metsänhoidon vaiheesta johtuen ovat toistaiseksi avoimia, mutta hiljalleen puustoisiksi muuttuvia maisematiloja. Näin ollen vaikutukset dominanssivyöhykkeen maisemakuvaan jäävät suhteellisen vähäisiksi lähinnä voimaloiden vähäisestä havaittavuudesta ja maiseman tavanomaisuudesta johtuen. Kuva 34. Kuvauspaikka 11 Ruhaperä Kuusaan järven pohjoispuolella. Kuvauspaikan likimääräinen osoite on Ouluntie 2258. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 5,9 km. Voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn voimalat purppuralla ja viereisen Välikankaan sinisellä. Ristiniityn voimalat sijaitsevat osittain puuston takana. Kuvauspisteen lähistöllä sijaitseviin pihapiireihin voimalat eivät todennäköisesti näy yhtä selvästi. Kameran objektiivi 50 mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 73 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 35. Kuvauspaikka 10 Parkkila. Kuvauspaikan likimääräinen osoite on Ouluntie 1211. Etäisyys lähimpään voimalaan on noin 6,0 km. Voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn voimalat purppuralla ja viereisen Välikankaan sinisellä. Kuvassa sää on pilvinen, mutta selkeämmällä säällä voimalat ovat selkeämmin havaittavissa puuston yläpuolella. Alueella on paljon avointa maisemaa, mutta metsäsaarekkeet, rakennusryhmät ja pihapuusto katkovat kuitenkin monin paikoin näkymiä voimaloiden suuntaan. Runsaslukuisempien Välikankaan voimaloiden sijainti etäämmällä vähentää voimaloiden maisemakuvaa hallitsevaa ominaisuutta ja voimaloiden yhteisvaikutukset alueen maisemakuvaan muodostuvat enintään kohtalaisiksi. Kameran objektiivi 50 mm. Noin 1,5–5 kilometrin etäisyydellä voimala saattaa edelleen olla alueen luonteesta riippuen varsin hallitseva elementti näkyessään. Pienipiirteisessä maisemassa voimaloiden vaikutus maisemakuvaan on suurpiirteistä maisemaa voimakkaampi. Kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus on dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupisteen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin. Näkyvyysanalyysin mukaan eniten tuulivoimaloita näkyy lähialueella Settijärvelle, Kuusaanjärvelle, sekä pelloille, niitä halkoville teille, sekä pihapiireihin ja matalapuustoisille metsäalueille niiden ympäristössä. Todellisuudessa voimalat eivät niin laajasti näy, vaan peltojen keskellä sijaitsevat metsäsaarekkeet ja pihakasvillisuus peittävät voimaloita monin paikoin näkyvistä. Erityisesti Settijärven ympäristön pienissä kylissä pihapiiri on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ympäröity näkymiä katkaisevalla kasvillisuudella. Jokelan kylässä taas Settijoen varren kasvillisuus peittää voimalat monin paikoin näkyvistä. Niinpä voimalat näkyvätkin alueella enimmäkseen tiemaisemassa, lähinnä Ouluntielle ja Koposperäntielle. Koposperästä laaditusta havainnekuvasta (kuvauspaikka 9) näkyy tienvarteen ryhmittyneiden pihapiirien vaikutus voimaloiden näkyvyydelle. Myös mm. kuvauspaikalta 2 laadittu havainnekuva havainnollistaa tilannetta, jossa puuston katvevaikutus on näkyvyysanalyysikartassa esitettyä voimakkaampi. Kasvillisuuden katvevaikutuksesta huolimatta Koposperässä (noin 2,5–3,5 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista), Jokelankylässä (noin 2,3–3,7 km) ja Kuusaanjärven ja Nuljunjärven ympäristössä on pihapiirejä (noin 2,1 km–3,7 km), joiden alueelle voimaloiden osia todennäköisesti näkyy paikoin. Pihapiireissä on kuitenkin lähes poikkeuksetta myös alueita, joihin voimalat eivät ole havaittavissa. Näitä pihapiirejä joihin voimaloita näkyy, on kuitenkin vain muutamia ja kaikista lähimmistä pihapiireistä voimalat eivät todennäköisesti ole havaittavissa. Lisäksi voimaloita saattaa näkyä pienille osuuksille VeivaFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 74 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 rinperäntietä ja sen varrella sijaitsevia peltotilkkuja. Kohtalaiseksi vaikutukset saattavat Ristiniityn voimaloiden osalta muodostua edellä mainituilla alueilla sijaitsevien yksittäisten pihapiirien lisäksi Settijärven kahdelle tulvavallin päällä olevalle lomaasunnolle. Pääosin vaikutukset lähialueen maisemakuvaan jäävät vähäisiksi, muutamien yksittäisten kohteiden osalta kohtalaisiksi. Kaava-alue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä ja muiden metsätalousalueiden tavoin hankealueita käytetään ulkoiluun, marjastukseen, sienestykseen, metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Alueella tai sen lähialueella (5km) ei ole merkittyjä ulkoilureittejä. Nurmesjärven lintutorni, tornipolku ja laavu sijaitsevat noin 7 km etäisyydellä lähimmistä Ristiniityn voimaloista. Aluetta ulkoiluun käyttävien ihmisten määrä on melko pieni. Lähimpien järvien rantavyöhykkeet ovat enimmäkseen puustoisia, jolloin hieman etäämmältä tarkasteltuna ei avaudu näkymiä järven yli kuin harvoista paikoista. Runsaspuustoiseen maastoon sijoittuvien reittien ja ulkoiluun soveltuvien alueiden herkkyys on vähäinen. Nurmesjärven lintutornin herkkyys on kohtalainen. Alueella ei ole tiedossa muita merkittäviä näköalapaikkoja. Muutos näkyy ulkoilukäyttöön soveltuvilla metsätalousalueilla lähinnä voimaloiden välittömään ympäristöön metsänhoidon vaiheesta riippuen. Lähialueella (0–5km) on suhteellisen vähän laajoja avoimia maisematiloja jotka sopisivat virkistyskäyttöön. Muutoksen voimakkuus on enimmäkseen vähäinen, lintutornin osalta enintään kohtalainen. Kuva 36. Kuvauspaikka 9. Valokuvasovite Koposperäntieltä. Etäisyys lähimpään Ristiniityn voimalaan on noin 2,8 km. Voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn voimalat purppuralla ja viereisen Välikankaan sinisellä. Ristiniityn voimalat jäävät puuston ja rakennusten taakse, eikä viereisen Välikankaan voimaloistakaan näy kuin muutama voimala taustamaisemassa hieman puuston yläpuolella. Kuvauspiste edustaa Koposperän alueelle tyypillistä tilannetta. Alueella on paljon avointa maisemaa, mutta maiseman pienipiirteisyys: kylänraitinvarrelle kerääntyneet viehättävät rakennusryhmät ja pihapuusto katkovat monin paikoin näkymiä voimaloiden suuntaan. Peltojen keskellä kulkevilta tieosuuksilta voimaloita kuitenkin on paikoin havaittavissa. Kameran objektiivi on 17 mm. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 75 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 37. Kuvauspaikka 1. Valokuvasovite Ouluntieltä Jokelan kylästä. Etäisyys lähimpiin Ristiniityn voimaloihin on noin 3,4 km. Alemmassa kuvassa voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn voimalat purppuralla ja viereisen Välikankaan sinisellä ja kuvan oikeassa reunassa olevat Sauviinmäen voimalat punaisella. Kuvassa voimalat sulautuvat osin pilviin, mutta selkeämmällä säällä kaksi lähintä voimalaa (Ristiniitty) erottuu selvästi puuston yläpuolella. Lisäksi kaksi Ristiniityn voimalaa näky napakorkeudeltaan ja kahdesta muusta näkyy pyörivän roottorin lavan osia. Ristiniityn voimaloiden taustalla näkyy pienempänä joukko Välikankaan voimaloita. Sauviinmäen voimalat erottuvat kuvan oikeassa laidassa omana ryhmänään hieman puuston yläpuolella. Etäisyyttä Välikankaan ja Sauviinmäen voimaloihin on yli 9 km, jolloin ne erottuvat selvästi hyvällä säällä, mutta eivät hallitse maisemakuvaa. Kameran objektiivi 17 mm. Kuva 38. Kuvauspaikka 2. Valokuvasovite Nuljuntieltä Nuljunjärven eteläpuolelta. Etäisyys lähimpään Ristiniityn voimalaan on noin 2,6 km. Voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn voimalat purppuralla ja viereisen Välikankaan sinisellä. Kaikki voimalat jäävät puuston taakse, joten vaiku-tuksia kuvauspaikan maisemakuvaan ei ole. Kameran objektiivi 17 mm. V AIKUTUKSET MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN LÄHIALUEELLA Lähialueelle (0-5 km) sijoittuu viisi maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltua kulttuuriympäristöä. Lähin maakunnallinen arvokohde, Ristikankaan metsäkämppä sijaitsee peitteisessä metsämaastossa, joten voimalat tuskin ovat havaittavissa kohteesta tai sen välittömästä lähiympäristöstä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 76 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Muutenkin voimaloiden havaittavuus lähialueen arvokohteisiin on vähäistä. Näkyvyysanalyysin ja ilmakuvatarkastelun perusteella Ristiniityn voimalat ovat mahdollisesti havaittavissa kohteisiin Nurkkala (etäisyyttä n.3,7 km). Analyysikartan mukaan Nurkkalaan näkyisi useita voimaloita, mutta on mahdollista, että voimaloiden ja kohteen väliin jäävä metsäkaistale peittää voimalat kokonaan näkyvistä. Todennäköisempää on kuitenkin, että kohteesta avautuu myös avoimia peltonäkymiä voimaloiden suuntaan. Rakennukset ja vähäinen puusto kuitenkin rajaavat Nurkkalan pihapiiriä osittain ja rakennukset on sijoittelu niin, että voimaloiden suuntaan ei avaudu pääasiallinen näkymäsuunta pihapiiristä. Lisäksi rakennusryhmällä on maisemallista arvoa ennemminkin etäämmältä katsottuna osana tien peltomaisemaa. Tällöin voimalat eivät ulotu samaan näkymään yhtä aikaan Nurkkalan rakennusryhmän kanssa. Lisäksi vaikutuksen kokevien ihmisten määrä on pieni. Muihin lähialueen arvokohteisiin voimalat eivät todennäköisesti ole havaittavissa. Kaiken kaikkiaan vaikutukset lähialueen arvokohteiden maisemakuvaan ja kohteiden arvoon ovat enintään vähäiset. T UULIVOIMAPUISTON ” VÄLIALUEELTA ” 5–12 KILOMETRIÄ ) VAIKUTUKSET SYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN TARKASTELTUNA ( ETÄI- Välialueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 5–12 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välivyöhykkeellä voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala ”sulautuu” ympäristöönsä. 10–12 kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Tässä vyöhykkeessä voimaloiden näkyvyys on vähäistä. Lähinnä niitä näkyy samoille suunnille, mutta hieman etäämmälle kuin lähialueella, eli Settijärven ympäristöön, Kuusaanjärvelle ja Kuonanjärvelle. Tämä johtuu siitä, että muut alueet 012km etäisyydellä hankealueista ovat enimmäkseen runsaspuustoisia, eivätkä voimalat ole niiltä moninkaan paikoin havaittavissa. Lisäksi välialueella voimalat näkyvät pelloille Aholanjärven ympäristössä. Myös muutamille turvetuotantoalueille ja syrjäisemmille viljelyalueille näkyy voimaloita. Parkkimanjärven rannalle voimalat sen sijaan eivät moninkaan paikoin näy, sillä järven rantapuusto katkoo enimmät järvinäkymät. Välialueella on varsin vähän asutusta ja se sijoittuu enimmäkseen suhteellisten pienialaisten viljelyalueiden yhteyteen, jolloin pitkiä näkymäakseleita voimaloiden suuntaan muodostuu niukalti. Haapajärven kirkonkylä ja Oksavan kylä jäävät lähes kokonaan 12 km vyöhykkeen ulkopuolelle. Lisäksi pihapuuston ja muun kasvillisuuden ja rakennusten paikallinen estevaikutus voimistuu lähialueeseen verrattuna. Vaikutus asutuksen ja pihapiirien maisemaan on välialueella vähäistä. Kaikkiaan vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön jäävät välialueella vähäisiksi enimmäkseen voimaloiden vähäisen näkyvyyden vuoksi ja koska alueella sijaitsee vain suhteellisen vähän asutusta tai maiseman kannalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 77 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 merkittäviä viljelyalueita tai tieosuuksia. Lisäksi järvenrantojen runsas puusto ja järviä ympäröivät tulvavallit vähentävät huomattavasti voimaloiden vaikutusta läheisten järvien rantamaisemassa ja ylipäänsä järvinäkymien merkitystä alueelle. V AIKUTUKSET MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN VÄLIALUEELLA Välialueella 5–12 km sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas kohde Kalajokilaakson kulttuurimaisema, eivätkä voimalat todennäköisesti näy alueelle alle 12 km etäisyydeltä. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä on 5-12 km etäisyydellä kaksi aluemaista kohdetta sekä 7 yksittäistä rakennusta, rakennusryhmää tai pihapiiriä. Maiseman avotilat eivät ole välialueen arvokohteiden yhteydessä erityisen laajoja hankealueiden suuntaan. Yksittäisistä pihapiireistä avautuvia näkymiä rajaavat lisäksi puusto ja rakennukset. Ristiniityn voimalat eivät todennäköisesti ole havaittavissa yhdestäkään maakunnallisesti arvokkaasta kohteesta tai alueesta välialueella, jolloin vaikutuksia kohteiden maisemakuvaan ei ole tai ne jäävät hyvin marginaalisiksi. Kaikkiaan vaikutukset maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteisiin jäävät välialueella vähäisiksi enimmäkseen puuston runsaudesta johtuvan voimaloiden vähäisen näkyvyyden vuoksi. T UULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ” KAUKOALUEELTA ” ( ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 12–25 KILOMETRIÄ ) TARKASTELTUNA Kaukoalueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 12–25 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Mitä kauemmas hankealueesta mennään sitä vähemmän voimaloilla on näkyessään vaikutusta maisemaan. Lisäksi pihapuuston ja muun kasvillisuuden ja rakennusten paikallinen estevaikutus voimistuu, ja voimalat näkyvät suppeammalle alueelle kuin vastaavassa maisemassa lähempänä sijaitsevat voimalat näkyisivät. Voimalat näkyvät kaukoalueella lähinnä muutamille viljelyalueille, laajemmille järville ja soille. Huomattavimpia näistä ovat valtakunnallisten arvoalueiden ulkopuolisista alueista Haapajärven kunnassa sijaitsevat Parkkimanjärvi suhteellisen läheisen (n.12-17 km) sijaintinsa takia, sekä Pyhäjärvi, sekä laajahkot Maliskylän peltoaukeat hankealueen luoteispuolella. Kaksi viimeksi mainittua ovat maisemaltaan maakunnallisesti arvokkaita, mutta sijaitsevat kaukana hankealueista. Etäisyyttä alueille, joille voimalat voisivat näkyä, kertyy lähimmilläänkin noin 20 km. Asutusta, jotka ovat näkyvyysanalyysin mukaan voimaloiden vaikutusalueella, sijaitsee Kalajokilaaksossa Oksavan kylän länsipuolella, sekä Haapajärven keskustan länsi- ja lounaispuolilla Tiitonrannan-Haaganperän-Karjalahdenrannan alueilla. Asutus sijaitsee enimmäkseen osin laajojenkin viljelyalueiden yhteydessä, mutta pihapuusto, jota on alueella suhteellisen runsaasti peittää voimalat etenkin näillä etäisyyksillä todennäköisesti suurilta osin näkyvistä. Lisäksi kohtuullisen suuresta etäisyydestä (n. 15–20 km) johtuen voimalat sulautuvat osaksi taustamaisemaa eivätkä enää hallitse maisemakuvaa. Vaikutus asutuksen ja pihapiirien maisemakuvaan kaukoalueella on vähäistä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 78 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) V AIKUTUKSET 17.9.2015 MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEISIIN KAUKOALUEELLA Kaukoalueella sijaitsee 3 valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 2009), yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue-ehdotus, sekä osa Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaasta maisema-alueesta, joka on enimmäkseen suuripiirteistä ja hyvin avointa viljelysmaisemaa. Voimalat näkyvät todennäköisesti valtakunnallisesti arvokkaille Kalajokilaakson peltoaukeille. Etäisyyttä näille alueille on yli 15 km, enimmäkseen selvästi enemmän. Pääosin voimaloita näkyy peltoaukeiden keskelle tai reunamille sellaisille alueille, joilla ei juurikaan liikuta, mm. kookkaan voimalinjakäytävän alueelle. Lisäksi näillä etäisyyksillä vähäisetkin esteet muodostavat suhteellisen laajan katvealueen taakseen ja toisaalta maisema on luonteeltaan suuripiirteinen, mitkä osaltaan vähentävät voimaloiden aiheuttaman muutoksen merkittävyyttä alueen maisemakuvaan. Vaikutusten merkitykset koostuvat enimmäkseen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa muodostuvista yhteisvaikutuksista. Ristiniityn voimaloiden vaikutus Kalajokilaakson peltoaukeiden maisemakuvaan jää kaikkiaan vähäiseksi. Valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ehdotetun Miilurannan asutusmaiseman alueelta saattaa muodostua joitakin yksittäisiä näkymiä, missä voimalat näkyvät, mutta suuren etäisyyden (lähimmillään noin 23km, enimmäkseen noin 25– 30 km) ja vähäisen näkyvyyden vuoksi voimaloiden merkitys alueen maisemakuvaan muodostuu enintään vähäiseksi. RKY-kohteista lähimpänä sijaitsee Haapajärven kirkkoranta, etäisyyttä lähimmillään noin 15 km, joka on maisematilaltaan melko sulkeutunut. Voimalat eivät näkyvyysanalyysin mukaan näy kohteeseen. Näkymiä avautuu enimmäkseen kohteen sisäisesti tai Kalajoen suuntaan Ristiniityn voimaloista pois päin. Vaikutuskohteiden herkkyys on ennen muuta etäisyydestä johtuen vähäinen. Voimalat eivät todennäköisesti myöskään ole havaittavissa männikön ympäröimältä Kärsämäen kirkolta tai Köyhänperän latoalueelta. Köyhänperän latoalueella maisema on avoin, mutta Ristiniityn voimalat eivät silti ole todennäköisesti havaittavissa alueelta, sillä se sijaitsee noin 23 km etäisyydellä voimaloista. Jotta voimalat olisivat havaittavissa tältä etäisyydeltä, tarvittaisiin vähintään 750 metrin pituinen avoin alue voimaloiden suuntaan, jotta ne olisivat havaittavissa, vaikka köyhänperän sijainti voimaloita matalammalla korkeustasolla (n.80mpy) huomioidaan. Kaikkiaan voimaloiden näkyvyys ja merkitys kaukoalueen maisemakuvalle jää vähäiseksi. T UULIVOIMAPUISTON VAIKUTUKSET ” TEOREETTISELTA MAKSIMINÄKYVYYS ALUEELTA ” TARKASTELTUNA ( ETÄISYYS TUULIVOIMALOILTA NOIN 25–30 KILOMETRIÄ ) Teoreettisena maksiminäkyvyysalueena tarkastellaan aluetta, jolta on noin 25–30 kilometrin etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin. Tällä etäisyydellä avoimen maisematilan on oltava todella laaja tai tarkastelupisteen selvästi ympäristöään korkeammalla, jotta voimaloiden suuntaan muodostuisi esFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 79 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 teetön näköyhteys. Tarkasteluvyöhykkeellä todennäköisesti ainoastaan pienestä osasta Kalajokilaakson peltoaukeita ja osista Pyhäjärven vesialuetta nämä kriteerit toteutuvat. Suuresta välimatkasta johtuen voimalatornit eivät enää hallitse maisemakuvaa vaan sulautuvat taustaansa ja vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Tälle etäisyysvyöhykkeelle sijoittuu osittain yksi valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Reisjärven kulttuurimaisemat (Reisjärven Keskikylä-Kangaskylä), johon on lähimmilläänkin noin 30 km etäisyyttä lähimmistä voimaloista. Voimalat voisivat teoriassa näkyä kohteisiin kaukana horisontissa ainoastaan selkeällä säällä edellyttäen että välissä on riittävän laaja avoin alue, eikä näkymiä katkaisevia esteitä. Useimmiten kuitenkin ainoastaan mereltä käsin teoreettinen näköyhteys voimaloille mahdollinen ja silloinkin edellytetään selkeää säätä. Suuren välimatkan takia vaikutus jää suurella todennäköisyydellä hyvin vähäiseksi, jos sitä on lainkan. Lentoestevalot voivat pimeässä näkyä kirkkaalla säällä myös maalta käsin korkeammalla sijaitsevaan katselupisteeseen. Etäisyyttä on kuitenkin niin paljon, että valot ”hukkuvat” muiden valonlähteiden joukkoon. Kaikkiaan vaikutukset teoreettisella maksiminäkyvyysalueella jäävät hyvin vähäisiksi tai niitä ei ole. 12.5 V AIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN Tuulivoimapuistohankkeiden muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset liittyvät erityisesti rakentamisvaiheeseen ja sen aiheuttamiin mahdollisiin fyysisiin muutoksiin ympäristössä. Haittoja voi syntyä tilanteissa, joissa muinaisjäännöskohde jää rakennustyön välittömälle vaikutusalueelle. Muinaisjäännösten sijainti voidaan huomioida tuulivoimapuiston suunnittelussa siten, etteivät kohteet jää rakentamisen alle, jolloin niille ei aiheuteta muutoksia. Vasikkahaudan tervahauta on alle 20 m päässä parannettavasta tielinjauksesta Ristiniityn alueella, joten se on otettava huomioon tienparannuksessa. 12.6 V AIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN 12.6.1 JA KALLIOPERÄ M AA - Rakentamisalueiden toteuttaminen vaatii maa-ainesten poistoa, läjitystä ja massanvaihtoa uuden tiestön ja voimalapaikkojen kohdalla. Rakentaminen vaatii mahdollisesti paikoin myös kallion murskausta, mutta kaava-alueen kallio- tai maaperällä ei ole todettu erityisiä geologisia arvoja. Voimala- ja tierakentamisen vaatimat massanvaihdot ovat tyypillisesti suurimpia paksujen turvekerrosten alueilla. Ristiniityn kaava-alueella voimalat sijoittuvat pääosin rakennettavuuden kannalta hyville moreenialueille. Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti muinaisen Litorina-meren korkeimman rannan alapuolisilla alueilla, jotka ovat nousseet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena. Karkeasti ottaen happamia sulfaattimaita esiintyy Perämeren rannikkoalueilla noin 100 metrin korkeuskäyrän alapuolella. Kaava-alue sijaitsee lähimmilFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 80 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 lään noin 10 kilometrin etäisyydellä muinaisen Litorina-meren rantaviivasta. Riski happamien sulfaattimaiden esiintymiselle kasvaa mentäessä kaava-alueilta länteen Kalajokivarren suuntaan sekä pohjoiseen Pyhäjokivarteen. Kaava-alueen maanpinta vaihtelee Ristiniitylla välillä N2000 135–155 m. Riski happamien sulfaattimaiden esiintymiselle alueen turvemailla on pieni, eikä voimaloiden ja infrastruktuurin rakentamisesta aiheudu riskiä maaperän tai pohjavesien happamoitumiselle. (GTK, 2015d) Kaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja ja arvokkaita kallioalueita, moreenialueita tai tuuli- ja rantakerrostumia. 12.6.2 P INTAVESISTÖT Hankkeesta ei aiheudu pitkäaikaisia pysyviä vesistövaikutuksia. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat tilapäisiä ja kestävät arviolta joitakin viikkoja. Voimaloiden ja tiestön rakentaminen saattaa hieman lisätä valuntaa ja pintavesien kiintoainekuormitusta. Kiintoainekuormitusta voidaan vähentää työtavoilla. Voimaloiden ja tiestön rakentaminen voi myös tukkia ojastoa ja muuttaa virtaussuuntia väliaikaisesti. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakentamistöistä ei arvioida aiheutuvan muutoksia 3. jakovaiheen valuma-alueille. Tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana ei käytetä sellaisia aineita, jotka voisivat haitallisessa määrin liueta maaperään ja joutua valunnan kautta vesistöihin. Ennakoimattomissa onnettomuustilanteissa vesistöjen pilaantuminen estetään varautumalla asianmukaisin suojatoimin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten arvioidaan kohdistuvan pääosin kaava-alueen lähiympäristön metsäojiin ja kaava-alueella kulkevaan Ahmaojaan, jota lähimmät tuulivoimalat sijaitsevat noin 300–500 metrin etäisyydellä linnuntietä pitkin mitattuna. Ahmaojan läheisyydessä tehtävät toimenpiteet ovat tuulivoimaloiden perustamis- sekä teiden rakennus- ja parantamistoimenpiteitä. Voimaloiden sekä uusien ja parannettavien tieosuuksien rakentamispaikat sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä linnuntietä pitkin mitattuna Uusijoesta ja Settijärvestä. Kun huomioidaan rakentamisen aikaiset asianmukaiset työtavat, joilla vesistöhaittoja voidaan vähentää, kaava-alueen etäisyys Uusijoesta sekä Settijärven valuma-alueen koko (n. 197 km2) ja sen mukainen virtaaman suuruus suhteessa hankealueelta tuleviin vesimääriin, arvioidaan, ettei hankkeen rakennusvaiheessa aiheudu haitallisia vaikutuksia Uusijokeen ja Settijärveen. 12.6.3 P OHJAVEDET Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta aiheutuvat riskit alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin haitallisten kemikaalien vuotoihin, esimerkiksi kuljetus- ja rakennuskalustosta, työmaan polttoainesäiliöistä tai tuulivoimaloiden konehuoneissa säilytettävistä öljy- ja jäähdytysnestesäiliöistä. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla eikä hankkeen katsota siten lisäävän tätä riskiä merkittävästi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 81 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Tuulivoimalayksiköiden läheisyydessä käsitellään pieniä määriä koneistojen huoltoon tarkoitettuja öljyjä tai muita kemikaaleja, mutta huoltotöitä tekevät henkilöt on koulutettu toimimaan asianmukaisesti, jotta ympäristölle ei aiheudu haittaa. Lisäksi määrät ovat niin pieniä, että toiminta ei aiheuta pohjavesien pilaantumisriskiä. Tuulivoimapuiston kaava-alue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle, joten suoria vaikutuksia pohjavedenlaadulle tai pohjaveden muodostumis- ja kulkeutumisolosuhteisiin ei ole. Teoreettisesti myös pohjavesialueen lähellä sijaitsevat voimalat aiheuttavat riskin pohjavesialueiden vedenlaadulle, jos esimerkiksi öljypäästötilanteessa öljy kulkeutuu ojia pitkin pohjavesialueelle. Haitalliset aineet on kuitenkin huomioitu tuulivoimaloiden rakennesuunnittelussa. Voimaloissa olevat keruualtaat ja tiiviit säiliöt takaavat sen, ettei päästöjä ympäristöön aiheudu. Etäisyys kaava-alueelta lähimpään Pitkäkankaan pohjavesialueeseen on noin 14 kilometriä. Kaava-alueen ja ympäröivien alueiden heikosti vettä johtavasta sekalajitteista maaperästä johtuen alueelta ei ole myöskään hydraulista yhteyttä lähimpiin pohjavesialueisiin. Tuulivoimalan perustamissyvyys on tyypillisesti noin 3–5 metriä. Tapauskohtaisesti voimalan perustaminen voi vaatia pohjaveden alentamista, jotta saavutetaan rakennusteknisesti järkevä anturakoko ja perustamissyvyys. Haitallisten vaikutusten toteutumisen todennäköisyys ja merkittävyys riippuvat myös siitä, miten lähellä pohjavedenpinta on maan tasoa ja siitä, onko pohjavesi paineellista vai ei. Tuulivoimaloiden perustamistapa riippuu vallitsevista pohjaolosuhteista. Rakennussuunnitteluvaiheessa tehtävien pohjatutkimustulosten perusteella jokaiselle tuulivoimalalle tullaan valitsemaan erikseen sopivin ja kustannustehokkain perustamistapavaihtoehto. Lähtökohtaisesti perustamistapa pyritään valitsemaan niin, ettei pohjaveden alentaminen ole tarpeen. Tuulivoimapuiston sähkönsiirrosta ei aiheudu riskiä pohjavesialueille, koska sähkönsiirron rakenteita ei sijoitu pohjavesialueille. Tuulivoimapuiston sähkönsiirto toteutetaan maakaapeloinnilla, jolloin maaperää joudutaan muokkaamaan vain vähän. 12.6.4 Y LEISET V AIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN KASVILLISUUSVAIKUTUKSET Tuulivoimapuiston voimalapaikat ja huoltotiestö sijoittuvat vahvasti metsätalouskäytössä oleville alueille, joten rakentaminen kohdistuu jo ennestään muokatuille alueille, missä vaikutukset eivät ole niin merkittäviä kuin luonnontilaisilla alueilla rakennettaessa. Tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta raivataan rakennus- ja asennustöitä varten puusto noin hehtaarin laajuiselta alueelta. Uusia huoltoteitä varten puusto poistetaan teiden rakentamisalueilta tien molemmin puolin, ja myös parannettavien eli yleensä levennettävien teiden alueella puustoa poistetaan. Rakentamisaikana rakentamisalueiden raivaamisen seurauksena voimaloiden ja huoltotiestön lähialueiden kasvillisuus muuttuu avoimemman kasvupaikan lajistoksi. Reunavaikutuksen lisääntyminen suosii avoimiin ympäristöihin sopeutunutta lajistoa. Tältä osin vaikutukset tavanomaiselle metsälajistolle arvioidaan vähäiseksi, sillä alueille sijoittuvien metsäkuvioiden nykytila on yleisesti hyvin reunavaikutteista alueiden runsaiden kasvatus- ja päätehakkuiden vuoksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 82 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Vaikutukset rakennuspaikoilla ovat pysyviä tuulipuistojen toiminta-ajan. Ne arvioidaan kuitenkin kokonaisuudessaan vähäisiksi, koska rakentamisen alle jäävän metsämaan pinta-ala on kohtalaisen vähäinen suhteessa koko rajattuun kaavaalueeseen. Lisäksi vaikutukset kohdistuvat pääasiassa karuihin ja alueellisesti sekä valtakunnallisesti hyvin yleisiin metsäluontotyyppeihin, joiden edustavuuteen metsätalous on vaikuttanut jo hyvin pitkään. Kasvillisuusvaikutukset ovat ominaisuuksiltaan jossain määrin pysyviä, sillä toiminnan loputtua, maisemoinnin jälkeen alueelle tyypillinen lajisto ei täysin palaudu, johtuen muutoksista maaperän ominaisuuksissa (podsoli- ja turvemaan poisto, soramassojen tuonti) ja vesitaloudessa (tiepenkereet). Tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen alueen kasvillisuus voi kuitenkin kehittyä kohti lähialueiden kasvupaikkatyyppiä edustavaan suuntaan. Alueet palautuvat lopulta tavanomaisiksi metsätalousalueiksi tai niille suunnitellaan muuta maankäyttöä. V AIKUTUKSET ARVOKKAILLE LUONTOKOHTEILLE JA KASVILAJISTOLLE Ristiniityn osayleiskaavassa osoitetut voimaloiden rakennuspaikat sijoittuvat kaikki tavanomaisten talousmetsien alueille. Alueelta ei paikannettu rajattavia ja kaavassa osoitettavia arvokkaita luontokohteita, joten vaikutukset jäävät yllä kuvattuihin yleisiin kasvillisuusvaikutuksiin. Alueelle sijoittuvien tavanomaisten metsä- ja suoluontotyyppien olosuhteille ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. 12.6.5 V AIKUTUKSET HUOMIONARVOISELLE KASVILAJISTOLLE Ristiniityn kaava-alueelle ei aiemman paikkatiedon tai alueelle laadittujen selvitysten perusteella sijoitu uhanalaista tai huomionarvoista kasvilajistoa. 12.6.6 V AIKUTUKSET E LINYMPÄRISTÖN LINNUSTOON MUUTOS Maatuulivoimapuistojen rakentamisen aikaisista linnustovaikutuksista merkittävimpiä ovat elinympäristöjen muutokset ja niiden laadun heikkeneminen. Elinympäristön muutokset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, ja joiltain osin pysyviä. Kaava-alueen pesimälinnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja metsätalousvaltaisilla alueilla runsaslukuisena pesivistä lintulajeista, minkä vuoksi rakennustoimien vaikutukset kohdistuvat pääasiassa alueellisesti tavanomaiseen lajistoon. Valtaosa kaava-alueella pesivistä lajeista lukeutuu metsien varpuslintulajeihin, joihin tuulivoimapuistojen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset ovat useimpien tutkimusten mukaan olleet varsin vähäisiä. Suorat rakentamisen aikaiset vaikutukset tavanomaisiin lintulajeihin ja niiden elinympäristöihin jäävät vähäisiksi, koska tuulivoimaloiden ja niiden huoltotiestön alueelta raivattavan elinympäristön pintaala on melko pieni suhteessa alueen kokonaispinta-alaan. Raivattavien alueiden ympärillä lintujen elinympäristö kuitenkin muuttuu reunavaikutuksen myötä. Rakentamisen elinympäristöjä pirstovat vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin laajoja metsäseutuja ja vanhoja metsiä suosiviin ns. erämaalajeihin (esim. metsäkanalinnut, useimmat petolinnut ja pöllöt) sekä ihmistä karttaviin lajeihin (esim. suuret peFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 83 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 tolinnut). Voimaloiden rakennuspaikoille syntyy myös uusia elinympäristöjä avomaalinnuille, joista näyttävät hyötyvän etenkin västäräkki ja kivitasku. Kaava-alueelta ei paikallistettu lainkaan linnustollisesti arvokkaita kohteita, vaan alue on kokonaisuudessaan tavanomaista talousmetsäaluetta. Tuulivoimaloiden rakennustoimet sijoittuvat voimakkaan metsätalousvaltaisella alueella etupäässä nuorten ikäluokkien metsiin, eri-ikäisiin taimikoihin ja kasvatusmetsiin sekä hakkuualoille. Kaava-alueella yleisenä ja runsaslukuisena pesivien lajien on mahdollista ainakin jossain määrin siirtyä alueen ulkopuolelle, jos niiden elinympäristö muuttuu liikaa tai lajikohtainen häiriönsietokynnys ylittyy. Yksilöiden siirtyminen tuulipuistoalueelta uudelle alueelle muuttaa jossain määrin myös tuloalueen kilpailutilannetta, koska alueelle syntyy lisää kilpailua sopivista reviireistä. Tämä tulee todennäköisesti laskemaan lajien pesimämenestystä jonkin verran, mutta vaikutusten ei arvioida kohoavan merkittäviksi yleisten ja runsaslukuisten lajien kohdalla, joilla on kuitenkin lähialueella runsaasti sopivaa pesimäympäristöä tarjolla. Useat yleiset metsälintulajit ovat melko joustavia elinympäristöjensä sekä niissä tapahtuvien muutosten suhteen. Elinympäristöjen muutosten kohdalla tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat verrattavissa esimerkiksi metsätalouden tai muun rakentamisen aiheuttamiin linnustovaikutuksiin, joihin suurin osa alueella elävästä linnustosta yleensä tottuu ja sopeutuu ajan myötä. Ristiniityn osayleiskaava-alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden vaikutukset alueen elinympäristöihin ja sitä kautta lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan vähäisiksi, koska rakentamista ei sijoitu linnustollisesti arvokkaille kohteille. Tuulivoimarakentamisen merkitys etenkin metsälintulajien elinympäristöjä muuttavana toimintana arvioidaan alueella harjoitettavaa metsätaloutta vähäisemmäksi. M ELU JA HÄIRIÖ Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin lukeutuvat lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamat häiriöt, joita ovat mm. lisääntynyt liikenne ja rakentamisen aiheuttama melu. Rakentamisen aikaiset vaikutukset kohdistuvat yleensä pienelle ja rajatulle alueelle rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rakentamisesta ja voimalayksiköiden perustamisesta sekä teiden rakentamisesta aiheutuva melu voi kuulua huomattavasti laajemmallekin alueelle. Rakentamisen aikaiset linnustovaikutukset jäävät pääosin lyhytaikaisiksi, rajoittuen hankkeiden rakentamisaikataulusta riippuen yhden tai kahden vuoden aikajaksolle. Lintulajien herkkyys tuulivoimaloiden rakentamisen tai toiminnan aikaiselle häiriölle vaihtelee laji- ja yksilökohtaisesti. Kaava-alue sijoittuu melko hiljaiselle ja erämaiselle alueelle, jossa ei käytännössä ole olemassa merkittäviä melun ja häiriön lähteitä metsätalouskoneita ja metsäteillä tapahtuvaa liikennettä lukuun ottamatta. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana alueella liikkuvien ihmisten ja työkoneiden määrä on korkea, minkä lisäksi rakentamistoimista aiheutuu melua, joka kantautuu ympäristöön. Rakentamisen aikainen melu ja häiriö saattaa heikentää joidenkin herkimpien lajien (mm. metsäkanalinnut, petolinnut, pöllöt) elinolosuhteita alueella, mutta rakentamisen jälkeen olosuhteet palautuvat lähelle nykytilaa. Lisäksi on huomattava, että esimerkiksi Simossa, Iissä ja Pyhäjoella tuulivoimapuistojen rakentamisen aikana alueella FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 84 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 esiintyvä linnusto ei ole näennäisesti eronnut merkittävästi ympäröivän alueen muusta linnustosta tai alueen linnustosta ennen rakentamista. Näillä kohteilla rakentamisen suorat vaikutukset alueen linnustoon ovat jääneet melko vähäisiksi. Tuulivoimaloiden toiminnasta ja lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuvan melun ja häiriön (varjojen välke ja lapojen liike) haittavaikutukset ulottuvat usein elinympäristön muutoksia laajemmalle alueelle ja niiden vaikutus ulottuu tuulivoimapuiston koko toiminnan ajalle. Yleisesti ottaen tavanomaisten pesimälintujen tiheyden ei ole todettu merkittävästi alentuneen häiriön tai melun vuoksi tuulivoimaloiden läheisyydessä. Pesivään linnustoon kohdistuvat häiriövaikutukset lievenevät useimmissa tapauksissa jo 100–200 metrin etäisyydellä voimalalasta, mutta esimerkiksi joidenkin pesivien kahlaajien kohdalla häiriövaikutukset ovat ulottuneet 500–800 metrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Esimerkiksi hiirihaukkojen on todettu välttävän pesimistä 500–750 metriä lähempänä tuulivoimaloita, ja tuulivoimalat ovat vaikuttaneet negatiivisesti myös sinisuohaukan esiintymiseen. Useimmissa tapauksissa tuulivoimapuistoalueilla pesivien lintujen populaatioiden ei kuitenkaan ole havaittu taantuneen pitkällä aikavälillä. Ristiniityn osayleiskaava-alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista aiheutuvan melun ja muun häiriön vaikutukset alueella elävien lintujen elinolosuhteisiin arvioidaan pääosin vähäisiksi, mutta tuulivoimapuiston rakentamisen ja toiminnan aikana vaikutukset saattavat kohota paikallisesti hieman korkeammiksi joidenkin suojelullisesti arvokkaiden lajien osalta. E STEVAIKUTUKSET JA TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTELU Iin ja Simon alueella suoritetuissa seurantatutkimuksissa on todettu, että hyvissä sääolosuhteissa valtaosa alueella havaituista linnuista on selvästi kiertänyt tuulivoimaloita, ja vain pieni osa linnuista lentää toiminnassa olevan tuulivoimapuiston läpi. Tämä tukee vahvasti muualla maailmassa, ja esimerkiksi Ruotsissa Pohjanlahden rannikolla, tehtyjä selvityksiä lintujen käyttäytymisestä rakennettujen tuulivoimapuistojen alueella. Tuoreimman tiedon perusteella selkeästi suurin osa linnuista kiertää tuulivoimapuistoja ja väistää tuulivoimaloita, ja vain 1–2 % linnuista ei muuta käyttäytymistään tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Tuulivoimapuistojen kiertäminen luonnollisesti vähentää lintujen riskiä törmätä tuulivoimaloihin, koska linnut eivät päädy niiden läheisyyteen. Lintujen kyvyssä väistää tuulivoimaloita on aluekohtaisia ja lajikohtaisia eroja, ja esimerkiksi sää vaikuttaa hyvin voimakkaasti lintujen kykyyn havaita ja väistää tuulivoimaloita. Haapajärven tuulivoimahankkeiden yhteydessä suoritettujen muutontarkkailujen sekä muun olemassa olevan tiedon perusteella alueen kautta suuntautuva lintujen muutto on vähäistä ja hajanaista, syksyn kurkimuuttoa lukuun ottamatta. Merkittävien muuttoreittien ulkopuolelle ja hajanaisen muuton alueelle sijoittuvan tuulivoimapuiston ei arvioida muodostavan merkittävää estettä lintujen muutolle. Tuulivoimaloiden kiertäminen saattaa jossain määrin lisätä lintujen energian kulutusta, mutta vähäisellä mutkalla lintujen pitkän muuttomatkan varrella ei todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia yksilöiden elinkelpoisuuteen. Muuttohetkellä vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat voimakkaasti kurkimuuton sijoittumiseen, mutta kurkimuutolle tyypillisesti päämuuttopäivät sijoittuvat selkeille ja myötätuulisille säille, jolloin suurten lintujen on energiatehokkainta lentää korkealla törmäyskorkeuden FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 85 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 yläpuolella. Normaaliolosuhteissa Ristiniityn osayleiskaava-alue sijoittuu kurkien päämuuttoreitin itälaidalle, eikä suunniteltujen tuulivoimapuistojen arvioida muodostavan merkittävää estettä törmäyskorkeuden yläpuolella kulkevalle kurkimuutolle. Muuttolintuja merkittävämpää laajan esteen muodostuminen voi olla alueen paikalliselle linnustolle, niiden vakiintuneille lentoreiteille sekä saalistus- ja yöpymislennoille. Ristiniityn tuulivoimapuiston linnustoselvitysten aikana ei kuitenkaan havaittu merkittävää kaava-alueen kautta kulkevaa lintujen ruokailulentoliikennettä. Alueella mahdollisesti esiintyvien petolintujen saalistuslennot suuntautuvat yleisesti niille alueille, joissa ravintoa on riittävästi tarjolla, ja niiden arvioidaan pystyvän suuntaamaan saalistuslentojaan tuulivoimapuistojen ulkopuolelle. Kaava-alueella ei metsäisenä alueena todennäköisesti ole tärkeää roolia alueen ympäristössä mahdollisesti pesivien petolintujen saalistusalueena, koska useat alueelle tyypilliset petolinnut saalistavat etupäässä avoimilla alueilla kuten erilaisilla pelloilla, soilla ja avohakkuualueilla. Tuulivoimapuiston muodolla ja yksittäisten voimaloiden sijainnilla on merkittävä vaikutus muuttavien ja paikallisten lintujen kykyyn väistää tuulivoimaloita ja välttää törmäyksiä. Laajempien tuulivoimapuistojen kohdalla alue tulisi suunnitella niin tiiviiksi, että linnuilla ei olisi mahdollisuutta lentää tuulivoimapuiston sisäosiin ja joutua yksittäisten voimaloiden väliin, vaan niiden olisi helpompi kiertää koko alue. Myös yksittäisten, muusta tuulivoimapuistosta irrallaan olevien, voimaloiden ja voimalaryhmien suunnittelua tulisi välttää. Lisäksi erilaisia käytäviä ja suppiloita, jotka ohjaavat lintuja tuulivoimapuiston sisään tulisi välttää. Ristiniityn kaava-alueelle suunniteltu tuulivoimapuisto on voimalasijoittelultaan melko yhtenäinen ja kompakti, eikä alueelle suunnitella esimerkiksi muusta kokonaisuudesta irrallisia voimaloita. Kaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat melko etäälle Kärsämäen Nurmesjärven länsipuolelle, eivätkä ne siten sijoitu merkittävästi Nurmesjärvelle kerääntyvien lintujen oletetulle muuttoreitille. Näin ollen tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä estevaikutuksia järven kautta muuttavaan tai siellä pesivään linnustoon. Nurmesjärvelle kerääntyvien lintujen nykyisiä lentoreittejä on kuitenkin vaikea arvioida, koska suuri osa alueen arvokkaammasta lajistosta on vesilintuja ja kahlaajia, jotka muuttavat tyypillisesti yöllä, jolloin niiden havainnointi on käytännössä mahdotonta perinteisin muutonseurantamenetelmin. Nurmesjärven vetovoimaisuus alueen parhaana rehevänä lintujärvenä arvioidaan säilyvän myös tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen. T ÖRMÄYSVAIKUTUKSET Tuulivoimalan pyörivän roottorialan läpi lentäminen ei suoraan tarkoita kuolettavaa osumaa, vaan suurin osa roottorialan läpi lentävistä linnuista säilyy vahingoittumattomana. Keskimäärin vain 5–15 % roottorialan läpi lentävistä linnuista osuu tuulivoimalan lapoihin. Suomessa Simon ja Iin alueella vuosina 2013–2015 suoritettujen seurantatutkimusten aikana ei ole havaittu ainoatakaan tuulivoimalan lapoihin törmännyttä lintua, eikä niitä ole löydetty myöskään tuulivoimaloiden alapuolella suoritettujen etsintöjen aikana. Suurin osa kaava-alueella tai sen lähiympäristössä pesivistä linnuista liikkuu pesimäaikana vain harvoin niin korkealla, että niillä olisi todellinen riski FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 86 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 törmätä tuulivoimalan lapoihin. Alueen pesimälajistosta valtaosan muodostavat metsäelinympäristön sisäosissa pesivät varpuslintulajit, joiden riski törmätä tuulivoimaloihin on hyvin pieni. Alueen suojelullisesti arvokkaista lajeista tuulivoimapuiston törmäysvaikutuksille herkiksi arvioidaan mm. kaava-alueella tai sen lähiympäristössä mahdollisesti pesivät suuret ja keskikokoiset petolinnut sekä metsäkanalinnut. Useimpien petolintulajien kohdalla törmäyksille riskialttein aika on kevään soidinkausi, jolloin linnut liikkuvat aktiivisesti soidintaen törmäyskorkeudella reviirinsä reuna-alueilla ja pesäpaikkansa ympäristössä. Loppukesällä lentämään opettelevat nuoret petolinnut ovat myös paikoin altistuneet törmäyksille. Norjassa on raportoitu paikoin runsaasti riekkojen törmäyksiä tuulivoimaloiden torniin. Vaalea tornin tyvi näyttäytyy metsäkanalinnuille ilmeisesti ”aukkona metsässä”, jota kohti linnut lentävät kohtalokkain seurauksin. Suomessa on löydetty kaksi tuulivoimalan torniin törmännyttä metsoa, joten myös suomalaisten metsäkanalintujen kohdalla törmääminen torniin on mahdollista etenkin niiden soidinpaikkojen läheisyydessä. Törmäykset torniin arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi yksittäistapauksiksi, joilla ei todennäköisesti ole vaikutusta alueen metsäkanalintukantoihin. Törmäyksiä voidaan myös pyrkiä vähentämään maalaamalla tornin alaosa ympäröivän metsän väriseksi, joskaan toimenpiteen toimivuudesta ei ole Suomessa käytännön kokemusta. Ruotsalaisen kirjallisuusyhteenvedon mukaan Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa todettu törmäävien lintujen lukumäärä on ollut keskimäärin 2,3 lintua / voimala vuodessa. Suomessa on arvioitu, että keskimääräisellä maa-alueella tuulivoimaloihin tapahtuisi yksi törmäys vuodessa voimalaa kohden. Edellä mainitulla tavalla arvioituna kaava-alueelle suunniteltuihin tuulivoimaloihin voisi vuosittain törmätä 8–19 lintua. On todennäköistä, että suurin osa tuulivoimaloihin mahdollisesti törmäävistä linnuista on yleisiä alueen pesimälajeja, joille törmäyskuolleisuuden kasvulla ei ole merkittäviä populaatiovaikutuksia. Myös joitain suojelullisesti arvokkaiden lajien yksilöitä saattaa törmätä tuulivoimaloihin, mutta törmäykset arvioidaan kuitenkin melko harvinaisiksi eikä niillä ole todennäköisesti vaikutusta lajien pesimäkantaan tai populaatioiden elinvoimaisuuteen. Tuulivoimaloiden aiheuttama lintujen kuolleisuus täytyy suhteuttaa myös muihin lintujen kuolleisuutta lisääviin tekijöihin. Esimerkiksi Suomen tieliikenne aiheuttaa vuositasolla noin 4,3 miljoonaa lintukuolemaa, minkä lisäksi lintuja törmää mm. rakennusten ikkunoihin ja myös kotieläimet (erityisesti kissat) tappavat suuren määrän lintuja. 12.6.7 V AIKUTUKSET V AIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN TAVANOMAISEEN NISÄKÄSLAJISTOON Maaeläimistöön kohdistuvat vaikutukset ilmenevät lähinnä elinympäristöjen muutoksena ja rakentamistoimien sekä lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamana häiriönä. Rakentamistoimien aiheuttamat elinympäristön muutokset ja elinympäristöjen suorat pinta-alan menetykset ovat vähäisiä verrattuna kaava-alueen kokonaislaajuuteen. Elinympäristön muutos ja elinalueiden pirstoutuminen ilmenevät paikallisesti rajoittuen lähinnä rakennuspaikkojen välittömään läheisyyteen. Sekä kaavaalueella että sen ympäristössä säilyy vielä runsaasti tavanomaiselle nisäkäslajistolle sopivaa elinympäristöä. Voimakkaan metsätalousvaltaisilla alueilla elävät eläimet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 87 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 ovat myös todennäköisesti jollain tapaa jo tottuneet niiden elinympäristöissä tapahtuviin muutoksiin ja elinympäristön pirstoutumiseen. Tutkimusten mukaan valtaosa eläimistä pystyy hyödyntämään niiden elinympäristössä tapahtuvia ja ihmisen aiheuttamia muutoksia. Esimerkiksi Simossa ja Iissä rakennettujen tuulivoimapuistojen alueella on havaittu merkkejä porojen, hirvien ja metsäkauriiden liikkumisesta. Kokonaisuudessaan tuulivoimapuistojen ja niiden oheisrakenteiden rakentamisen elinympäristöjä muuttavat vaikutukset arvioidaan vähäisemmäksi kuin esimerkiksi metsätalouden vaikutukset laajemmin eläinten elinympäristöihin. Muualla Euroopassa tehtyjen laajempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että tuulivoimalat ja niiden huoltotiet eivät merkittävästi vaikuta nisäkkäiden populaatiorakenteeseen tai ekologisiin käytäviin. Toisaalta tuulivoimapuistojen rakentamisen lisää elinympäristöjen pirstoutumista entisestään ja siten voimistaa metsätalouden aiheuttamia elinympäristön muutoksia eläimistölle. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja huoltoteiden laiteille sekä voimajohtoreiteille kasvava lehtipuuvesaikko luo elinympäristöjä ja tarjoaa ruokailumahdollisuuksia mm. hirvi- ja jäniseläimille sekä pikkujyrsijöille. Avoimien alueiden lisääntymisen myötä mahdollisesti runsastuvat pikkujyrsijäkannat saattavat aiheuttaa muutoksia myös niitä ravintona käyttäviin pienpetoihin. Tuulivoimaloiden ja teiden rakentamisesta aiheutuu runsaasti melua, joka leviää ympäristöön, mutta vaimenee nopeasti rakennuspaikkojen ulkopuolella. Rakentamistoimista kantautuva melu ja muu häiriö ajoittuu melko lyhyelle ajalle, jonka jälkeen melua ja häiriötä aiheuttavat työvaiheet vähenevät merkittävästi. Rakennustoimien vaikutukset alueen tavanomaiselle lajistolle arvioidaan vähäiseksi, ja herkemmän lajiston on ainakin jossain määrin mahdollista siirtyä rakentamisalueiden ulkopuolelle, jos melun ja häiriön määrä ylittää niiden sietorajan. On todennäköistä, että rakentamistoimien jälkeen eläimet tottuvat niiden elinympäristöön rakennettuihin tuulivoimaloihin, ja palaavat kaava-alueella sijaitseville elinalueilleen. Tuulivoimapuistojen toiminnan aikaiset vaikutukset alueen nisäkäslajistoon arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisliikkeen aiheuttaman melun ja valon välkkeen ei arvioida kantautuvat kovin kauas, eikä niiden arvioida vaikuttavan metsäisillä alueilla elävien eläinten elinolosuhteisiin vähäistä enempää. Useimpien eläinten (mm. kettu, metsäjänis, hirvieläimet, pikkunisäkkäät) arvioidaan ennen pitkään tottuvan tuulivoimaloiden aiheuttamiin häiriöihin ja olemassa oloon, kuten ne tottuvat myös mm. tie- ja raideliikenteeseen sekä metsäkoneisiin. Tutkimusten mukaan pienempien nisäkkäiden kuten mm. ketun ja metsäjäniksen esiintymisessä ja käyttäytymisessä ei ole havaittu eroja tuulivoimapuistojen ja referenssialueiden välillä. Tuulivoimaloiden toiminnan ja huoltoteillä tapahtuvan liikenteen sekä mahdollisesti myös muun ihmistoiminnan lisääntyminen saattaa aiheuttaa herkimmille eläinlajeille stressiä, jolla voi olla vähäisiä välillisiä vaikutuksia niiden lisääntymismenestykseen. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyville eläinlajeille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 88 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) V AIKUTUKSET EU: N 17.9.2015 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEIDEN II JA IV ( A ) LAJISTOON Saukon esiintyminen kaava-alueella arvioitiin epätodennäköiseksi, eikä alueella ole lainkaan lajin elinympäristönä tyypillisiä virtavesiä tai muita pienvesiä. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei näin ollen arvioida olevan haitallisia vaikutuksia saukon elinolosuhteisiin kaava-alueella tai laajemmin Haapajärven ja lähikuntien alueella. Liito-oravasta ei tehty lainkaan havaintoja kaava-alueella tai sen ympäristössä suoritettujen luonto- ja linnustoselvitysten aikana. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei näin ollen arvioida olevan haitallisia vaikutuksia liito-oravan elinolosuhteisiin kaava-alueella tai laajemmin Haapajärven ja lähikuntien alueella. Suurpetojen elinalueet ovat laajoja, ja Ristiniityn osayleiskaava-alueelle suunniteltu tuulivoimapuisto kattaa vain pienen osan niiden elinpiirien kokonaislaajuudesta. Tuulivoimapuisto muuttaa eläinten elinympäristöjen luonnetta ihmistoiminnan alaiseksi alueeksi, joka aiheuttaa jossain määrin häiriötä ja saattaa karkottaa arimpia suurpetoja kauemmaksi alueelta. Kaava-alue on kokonaisuutena melko erämainen ja rajautuu Kärsämäen puolella Nurmesjärven lähiympäristön tiettömiin ja harvaan asuttuihin seutuihin, joilla suurpetoja, etenkin susia oletetaan esiintyvän. Kaavaalueen elinympäristöjen pirstoutuminen lisääntyvän tieverkoston myötä kaventaa seudulla esiintyville susilaumoille soveliaita elinympäristöjä. Susikanta ei Haapajärven–Kärsämäen alueilla ole vielä vakiintunut siten, että hankkeen voisi arvioida heikentävän ydinreviireitä. Siten vaikutuksen suuruus susikannalle arvioidaan korkeintaan kohtalaiseksi. Karhu on sutta sopeutuvaisempi ja alueen karhukanta on nykyisen metsätalouden pirstomilla kohteilla metsästysseurojen haastattelujen perusteella vakaa. Suden tapaan kaava-alueella tiestön lisääntyminen heikentää myös karhun laajojen elinpiirien laatua jossain määrin, mutta vaikutuksen suuruus suhteessa laajemman alueen reviireihin on vähäinen. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittävän haitallisia vaikutuksia suurpetojen elinolosuhteisiin kaava-alueella tai laajemmin Haapajärven ja lähikuntien alueella. Viitasammakon esiintyminen kaava-alueella arvioitiin epätodennäköiseksi, koska alueelle ei sijoitu lajin tyypillisiä elinympäristöjä. Viitasammakoita saattaa esiintyä paikoin myös tavanomaisissa metsäojissa. Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia viitasammakon elinolosuhteisiin kaava-alueella tai laajemmin Haapajärven ja lähikuntien alueella. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee vähäisessä määrin muuttamaan alueella esiintyvien lepakoiden elinympäristöjä. Tuulivoimapuistolla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä populaatiotason vaikutuksia lepakoiden elinolosuhteisiin kaavaalueella, koska selvitysten perusteella metsätalouden muokkaamalla kaava-alueella lepakkotiheydet ovat hyvin alhaisia. Metsätalousalueilla esiintyviin lepakkolajeihin tuulivoimapuistoilla on tutkimusten perusteella havaittu olevan vain vähäisiä vaikutuksia. Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat sijoittuvat pääasiassa nuoriin metsiin, jotka eivät ole lepakoiden tyypillisintä elinympäristöä. Rakennuspaikoilla ei myöskään havaittu lepakoiden tärkeitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdysFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 89 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 paikoiksi soveltuvia kolopuita tai muita piilopaikoiksi soveltuvia onkaloita. Suurin osa kaava-alueesta säilyy nykytilansa kaltaisena myös tuulivoimaloiden rakentamisen jälkeen. Alueella havaitut lepakkolajit ovat mm. kulttuuriympäristöissä viihtyviä pohjanlepakoita ja siippalajeja, joiden ei arvioida olevan erityisen herkkiä rakentamisen aikaiselle lisääntyvän ihmistoiminnan aiheuttamalle häiriölle. Pohjanlepakon kannalta hankkeen toteutuminen saattaa jopa parantaa alueen soveltuvuutta niiden ruokailualueena, koska pohjanlepakot saalistavat lajityypillisesti avointen alueiden laidoilla kuten metsäautoteiden varsilla ja hakkuiden reunalla. Uusien raivattavien huoltoteiden alueet tulevat näin lisäämään pohjanlepakoille soveliaiden puoliavoimien alueiden ja reunavyöhykkeiden määrää. Tuulivoimapuistoon rakennettavalla huoltotiestöllä voi olla myös lepakoita alueelle johdattava ns. ”käytävävaikutus”, jolloin uudet huoltotiet voivat toimia metsäisten alueiden läpi kulkevina johtolinjoina erityisesti pohjanlepakoille. Vaikutus voi olla pohjanlepakoiden osalta joko myönteinen tarjoten lepakoille pääsyn uusille elinalueille tai kielteinen ohjaten lepakoita tuulivoimaloiden läheisyyteen, jolloin niiden riski törmätä voimalaan kasvaa. Esimerkiksi Simossa ja Tervolassa on havaittu metsäiselle alueelle rakennettujen tuulivoimaloiden huoltoteiden alueella ruokailevia pohjanlepakoita, jotka eivät ole näennäisesti välittäneet lainkaan niiden ympärillä olevista tuulivoimaloista. Lentäessään tuulivoimalan lapojen läheisyydessä lepakoilla on riski törmätä pyöriviin lapoihin tai menehtyä niiden pyörimisliikkeen aiheuttamaan ilmanpaineen muutokseen. Kaava-alueella havaituista tai siellä mahdollisesti esiintyvistä lajeista riski kohdistuu ensisijaisesti pohjanlepakkoon, jonka on erityisesti syksyisin havaittu muuttavan käyttäytymistään ja siirtyvän ruokailemaan muuttavia hyönteisiä jopa 250–500 m korkeudelle. Toisinaan lepakoiden on havaittu nousevan saalistamaan myös voimaloiden roottorin pinnalle kerääntyviä hyönteisiä, mikä altistaa ne törmäyksille. Kaava-alueella esiintyvien lepakoiden syksyistä ruokailukäyttäytymistä tai kohonnutta riskiä törmätä tuulivoimalaan on kuitenkin hyvin vaikea arvioida, sillä toistaiseksi suomalaisten lepakoiden ruokailu- ja muuttokäyttäytymisestä saatavilla oleva tieto on hyvin puutteellista. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on havaittu, että lepakoiden törmäyskuolleisuus vaihtelee suuresti eri alueilla, ja kaava-alueen kaltaisilla metsäympäristöihin sijoittuvilla tuulivoimapuistoilla sen on havaittu olevan 0-4 lepakkoyksilöä / voimala / vuosi. Eniten törmäyksiä tapahtuu rannikon läheisyyteen sijoittuvilla, ympäröivää maastoa selvästi korkeammilla harju- ja ylänköalueilla, riippumatta siitä ovatko alueet lehti- vai havupuuvaltaisia. Ympäristön mosaiikkimaisuus, metsä- ja peltoalueiden vuorottelu sekä korkeussuhteiden vaihtelu lisäävät alueella esiintyvien lepakoiden määrää ja kasvattavat törmäyskuolleisuutta. On huomioitava, että ulkomaisia tutkimuksia on laadittu ensisijaisesti sellaisilla alueilla, joilla lepakkotiheydet ovat selvästi Suomessa todettuja tiheyksiä suurempia, mikä luonnollisesti lisää potentiaalisten törmäysten määrää tutkimusalueilla. Kaavaalueelle suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat metsävaltaiselle metsätalousalueelle, jolla korkeussuhteiden vaihtelut ovat erittäin pieniä. Kaava-alueen lepakkolajisto on niukka ja lepakkotiheydet ovat hyvin alhaisia, jonka vuoksi myös lepakoiden riski törmätä alueelle rakennettaviin tuulivoimaloihin lisääntymiskauden aikana arvioidaan hyvin pieneksi. Yli 90 % lepakoiden todetuista törmäyksistä tuulivoimaloihin tapahtuu syksyllä. Törmäysten lisääntyminen syksyllä johtuu paitsi tuulivoimaloiden roottoreiden korkeudelle ruokailemaan siirtyvistä yksilöistä, mutta myös lepakoiden syysmuutosta, joka tapahtuu melko korkealla. Suomen olosuhteissa lepakoiden muutto on vähemmän intensiivistä verrattuna mm. Keski- ja Etelä-Euroopassa taFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 90 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 pahtuvaan lepakoiden muuttoon. Koska varsinaisten muuttavien lepakkolajien esiintyminen Haapajärven alueella arvioidaan epätodennäköiseksi, ei kaava-alueelle rakennettavilla tuulivoimaloilla todennäköisesti ole lainkaan vaikutuksia muuttaviin lepakoihin. Kaava-alueella todetut lepakkotiheydet olivat hyvin alhaisia ja vastaavat alueellisesti samankaltaisilla metsäalueilla todettuja lepakkotiheyksiä. Koska vaikutuksia ei kohdistu lepakoille tärkeisiin ruokailualueisiin tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin, Ristiniityn tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan vähäistä suurempia haitallisia vaikutuksia alueella esiintyvien lepakoiden elinolosuhteisiin kaava-alueella tai laajemmin Haapajärven ja lähikuntien alueella. Metsäpeuran esiintyminen kaava-alueella arvioidaan mahdolliseksi, mutta satunnaiseksi. Metsästysseurojen haastattelun perusteella metsäpeuraa tavataan ajoittain lähinnä Haapajärven ja Pihtiputaan välisen hiekkaharjun ja sitä ympäröivien laajempien soiden alueilla. Tuulivoimapuisto muuttaa myös metsäpeuran kannalta elinympäristöjen luonnetta ihmistoiminnan alaiseksi alueeksi, joka aiheuttaa jossain määrin häiriötä ja aiheuttaa alueen välttämistä ainakin rakennusaikana. Metsäpeuran viihtymisen kannalta oleellisia ovat laajat avosuoalueet, joita peura käyttää kesälaidun- ja vasomisalueinaan. Ristiniityn kaava-alueelta ja sen lähiympäristöstä laajemmat avosuoalueet puuttuvat. Hankkeen vaikutukset Suomenselän pohjoisosiin levittäytyvälle metsäpeuralle arvioidaan siten merkitykseltään vähäisiksi. 12.6.8 N ATURA - ALUEET JA MUUT SUOJELUALUEET Ristiniityn kaava-aluetta lähimmät luonnonsuojelualueet ovat metsäisiä suojelualueita ja ne sijoittuvat lähimmillään noin 5 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Hankkeella ei katsota olevan lainkaan vaikutuksia yksityismaan luonnonsuojelualueiden suojeluarvoille. Kaava-aluetta lähin Natura-alue on luontodirektiivin mukaisena SAC-alueena Natura 2000-verkostoon sisällytetty Nurmesjärvi, joka sijoittuu lähimmillään noin 5 km etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä Nurmesjärvelle on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta, jonka perusteella on todettu, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Natura-arviointi Nurmesjärven Natura-alueelle ei ole tarpeen. Tarveharkinnassa arviointi koskee natura-luontotyyppejä vaihettumissuot ja rantasuot sekä puustoiset suot. Nurmesjärven Natura-alueen valuma-alueelle ei sijoitu Ristiniityn kaava-alueelle osoitettuja voimaloiden rakennuspaikkoja. Lisäksi pitkän etäisyyden vuoksi hankkeen rakentamistoimilla ei arvioida olevan vaikutuksia Nurmesjärven Natura-alueen suojeluperusteissa mainittuihin luontotyyppeihin. Välikankaan ja Ristiniityn hankealueille suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat niin etäälle Nurmesjärveltä, että tuulivoimaloilla ei ole lainkaan suoria elinympäristöjä muuttavia vaikutuksia tai melu- ja häiriövaikutuksia Nurmesjärven suojeluperusteena mainittuun lajistoon tai muuhun linnustoon. Mahdolliset vaikutukset ilmenevät epäsuorina (mm. mm. este- ja törmäys) vaikutuksina lintujen liikkumisen kautta, Kaavassa osoitetut tuulivoimalat sijoittuvat ainakin jossain määrin Nurmesjärvelle FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 91 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 kerääntyvien lintujen oletetulle muuttoreitille. Tuulivoimalat sijoittuvat kuitenkin niin etäälle Nurmesjärvestä, että tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan merkittäviä estevaikutuksia järven kautta muuttavaan tai siellä pesivään linnustoon. Linnut todetusti kiertävät tuulivoimapuistoja ja väistävät tuulivoimaloita, jolloin etelästä ja lounaasta Nurmesjärvelle saapuvien lintujen on mahdollista lentää alueelle Välikankaan hankealueen eteläpuolelta Kuonanjärven-Joutsenisennevan kautta. On myös mahdollista, että Nurmesjärvelle kerääntyviä lintuja lentää jossain määrin Välikankaan hankealueen kautta. Nurmesjärvelle kerääntyvien lintujen nykyisiä lentoreittejä on kuitenkin vaikea arvioida, koska suuri osa alueen arvokkaammasta lajistosta on vesilintuja ja kahlaajia, jotka muuttavat tyypillisesti yöllä, jolloin niiden havainnointi on käytännössä mahdotonta perinteisin muutonseurantamenetelmin. Nurmesjärven vetovoimaisuus alueen parhaana rehevänä lintujärvenä arvioidaan säilyvän myös tuulivoimarakentamisen jälkeen. Suurin osa Nurmesjärven suojeluperusteena esitetyistä linnuista on vesi- ja kosteikkoelinympäristöissä esiintyviä lajeja, joiden ei arvioida merkittävissä määrin ruokailevan varsin etäälle sijoittuvien hankealueiden alueella, jonne ei sijoitu käytännössä lainkaan ko. lajeille tyypillisiä elinympäristöjä. Suojeluperusteena esitetystä lajistosta tai alueelle muutoin esiintyvästä lajistosta käytännössä vain eräät päiväpetolintulajit saattaisivat saalistaa Välikankaan tai Ristiniityn hankealueilla. Nurmesjärvellä tai sen lähiympäristössä pesiville ja avoimessä ympäristössä saalistaville petolinnuille sopivia saalistusalueita (avosuot, kosteikot, peltoalueet, turvetuotantoalueet) sijoittuu kuitenkin lähemmäs Nurmesjärveä, jolloin hankealueille tai niiden ympäristöön sijoittuvien avointen saalistusalueiden ei arvioida olevan Nurmesjärvellä esiintyville päiväpetolinnuille merkittäviä saalistusalueita. Linnustoon kohdistuvien yhteisvaikutusten osalta Ristiniityn sekä Pyhäjärven Murtomäen tuulivoimahankkeet sijoittuvat Nurmesjärven etelä- ja lounaispuolelle eli ainakin jossain määrin alueelle kerääntyvien lintujen muuttoreitille. Ristiniityn ja Murtomäen suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat kuitenkin niin etäälle toisistaan, että niillä ei arvioida olevan vähäistä suurempia yhteisvaikutuksia Nurmesjärvelle pesimään saapuviin tai muuttoaikoina kerääntyviin lintuihin. Lintujen on useissa tapauksissa todettu kiertävän tuulivoimapuistoja ja väistävän yksittäisiä tuulivoimaloita, joten niiden arvioidaan edelleen hakautuvan Nurmesjärvelle, kun alueen olosuhteet pysyvät muuten suotuisina. 12.7 V AIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄYTTÖÖN Ensisijaisia vaikutusmekanismeja riistalajistolle ovat tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset häiriövaikutukset, tuulivoimaloiden ja huoltotiestön sekä sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat elinympäristöjen muutokset, kuten pinta-alan väheneminen, alueen pirstoutuminen ja elinympäristön laadun muuttuminen. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa kaava-alueelta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Tuulivoiman rakentamisalue saattaa jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimisalueita. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 92 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Alueella vahvistuneiden suurpetojenkantojen säilyttäminen koettiin tärkeäksi ja arvokkaaksi tavoitteeksi metsästäjien keskuudessa. Tuulivoimahankkeiden vaikutuksesta mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää riistakantoja seurojen alueella. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Tuulivoimatuotannon lähialueella asuville metsästäjälle alueiden metsästys- ja virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Marjastukselle tuulivoimaloiden huoltotiestöstä koetaan olevan myös hyötyä saavutettavuuden parantuessa. 12.8 M ELUVAIKUTUKSET 12.8.1 M ELUN KOKEMINEN Tuulivoimapuisto aiheuttaa muutoksia tuulipuiston alueen ja sen lähiympäristön äänimaisemaan. Tuulivoimalaitoksien tuottama ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilanteessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häiritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Vaurioita kuulossa ääni voi aiheuttaa, jos se ylittää 80 dB. Pitkäaikainen altistumien riittävän voimakkaalle melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä. Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Tuulivoimalaitokselle ominainen ääni (vaihteleva ”humina”) syntyy lavan aerodynamiikasta, sekä lavan ohittaessa maston, jolloin siiven ääni heijastuu rungosta ja toisaalta rungon ja lavan väliin puristuva ilma synnyttää uuden äänen. Ääntä aiheutuu vähäisesti myös sähköntuotantokoneiston yksittäisistä osista, mutta se peittyy yleensä lapojen huminan alle. Voimaloiden melu voi sisältää myös matalataajuista, impulssimaista, kapeakaistaista tai merkityksellisesti sykkivää ääntä, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Hyvin lähellä voimalaitoksia voidaan äänestä erottaa yksittäisen tuulivoimalaitoksen lavan aiheuttama ääni. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimaloiden äänien leviäminen ympäristöön on luonteeltaan vaihtelevaa ja riippuu mm. tuulen suunnasta sekä sen nopeudesta ja lämpötilasta eri korkeuksilla. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni on voimakkaimmillaan, kun tuuli puhaltaa tuulivoimalaitoksen suunnasta, vastatuuleen ääni on paljon heikompi. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat melulle altistuvassa kohteessa merkittävästi myös sääolojen mukaan. Äänten kuuluvuuden kannalta olennaista on myös taustamelun taso. Taustaääniä aiheuttavat mm. liikenne ja tuuli (tuulen oma kohina ja puiden humina). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 93 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Taulukko 7. Äänenpainetasot desibeleinä (dB). eri äänilähteille mikropascaleina (μPa) Äänenpaine, μPa Tyypillinen äänilähde Äänenpaine-taso, dB 100 000 000 Suihkumoottori 134 10 000 000 Rock-konsertti 114 1 000 000 Suuri teollisuusmoottori 94 100 000 Yleistä toimistomelua 74 10 000 Toimistohuone 54 1 000 Hiljainen luontoalue 34 100 Erittäin hiljainen huone 14 20 Kuulokynnys 0 12.8.2 M ELUN ja OHJEARVOT Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvot (VNp 993/1992) eivät suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Ympäristöministeriö on huhtikuussa 2012 julkaissut tuulivoimarakentamista koskevan suunnitteluohjeen, jossa on annettu tuulivoimarakentamista koskevat ulkomelutason suunnitteluohjearvot. Ohjearvoja päivitettiin syksyllä 2015, kun Valtioneuvosto antoi asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Asetus astui voimaan 1.9.2015. Taulukko 8. Valtioneuvoston (9/2015) asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista ulkona. Ulkomelun ylin taustaäänenvoimakkuuden ohjearvo LAeq on yöaikaan 40 dB sekä vakituiselle että loma-asutukselle. Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 3 §:ssä säädettyihin arvoihin. Melun leviämismallinnuksen laskentatulokset on havainnollistettu niin sanotun leviämiskartan avulla. Leviämiskartta osoittaa melun leviämisen teoreettisen maksimin, eli mallinnuksessa oletetaan tuulevan yhtä aikaa yhtä kovaa jokaisesta ilmansuunnasta. Melumallinnusten tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Melumallinnuksessa lasketut melualueet eivät ulotu niin laajalle alueelle kuin kartoilla esitetään muulloin kuin myötätuulitilanteessa. Silloin tuulen suunta on tuulivoimaloilta kohti häiriintyvää kohdetta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 94 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 39. Mallikuva teoreettisesta melun leviämismallista ylhäällä vasemmalla ja todellisen tilanteen mukaisesta tuulivoimamelun leviämisestä alhaalla. Taulukko 9. Asumisterveysohjeen mukaiset matalien taajuuksien äänitasot. Terssin keskitaajuus, Hz Painottamaton keskiäänitaso sisällä, Leq, 1h, dB 12.8.3 20 25 31,5 40 50 63 80 74 64 56 49 44 42 40 T UULIVOIMALOIDEN 100 125 160 200 38 36 34 32 RAKENTAMISEN AIKAINEN MELU Eniten melua syntyy tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Melua syntyy huoltoteiden ja voimaloiden perustusten rakentamisen ja kaapeloinnin sekä voimaloiden pystytyksen aikana. Syntyvä melu on normaaliin rakennusmeluun verrattavissa olevaa työkoneiden ja työmaaliikenteen aiheuttamaa melua. Kuljetuksia ja ehkä suurimpia nostoja lukuun ottamatta melu ei pääasiallisesti leviä tuulipuistoaluetta laajemmalle. Rakentamisen aikainen melu ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ohjearvoja. Meluvaikutukset tuulivoimapuiston rakentamisen aikana on paikallista ja kestoltaan melko lyhyttä, eikä sen arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 95 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.8.4 17.9.2015 T UULIVOIMAPUISTON L ÄHTÖTIEDOT TOIMINNAN AIKAINEN MELU JA KÖYTETYT MENETELMÄT Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindPROlaskentaohjelmalla ISO 9613-2 standardin mukaisesti, jossa tuulen nopeutena käytettiin 8 m/s, ilman lämpötilana 15°C, ilmanpaineena 101,325 kPa sekä ilman suhteellisena kosteutena 70 %. Äänenpainetasot on mallinnettu käyttäen kahden eri voimalaitosvalmistajan voimalaa. Lähtötietoina eli referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistaja Vestas V126 voimalaa, jonka napakorkeus on 147 m ja roottorinhalkaisija 126 m. Toisena on käytetty voimalaitosvalmistaja Gamesan G132 voimalaa, jonka napakorkeus on 140 m ja roottorinhalkaisija 132 m. Laskelmissa tuulivoimaloiden lähtömelutaso (LWA) on (Vestas V126 3,45MW) 106,2 dB(A) ja (Gamesa G132 5,0MW) 107,3 dB(A). Voimalatiedot, kuten äänitehotasojen takuuarvot on saatu voimalan valmistajalta. Laskenta on tehty 4,0 m maapinta-tasosta. Maanpinnan kovuutena käytettiin arvoa 0,4 Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 ”Tuulivoimaloiden melun mallintaminen” mukaisesti. Melumallinnuksen laskentatuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 dB:n välein. Melumallinnukset on laadittu voimassa olevien ympäristöministeriön ohjeistusten sekä VTT:n uusien suositusten mukaisesti. Ympäristöministeriön ohjeet melun mallintamiselle annettiin 28.2.2014 ja VTT:n uudet suositukset melumallinnuksesta julkaistiin 28.6.2013 tutkimusraportissa ”Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan”. M ELUN TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan Ristiniityn voimaloiden eteläpuolella sijaitsee lomarakennukseksi merkitty rakennus. Haapajärven kaupungin rakennusrekisteritietojen mukaan rakennuksella ei kuitenkaan ole rakennuslupaa ja se on metsätalouden taukotupa, joten meluarvoja sen osalta ei tarkastella. Vestas V126 melumallinnuksella 40 dB melualue ulottuu noin 620–720 metrin etäisyydelle voimaloista. 35 dB melualue ulottuu noin 1100–1300 metrin etäisyydelle voimaloista. Gamesa G132 lähtömelutaso on korkeampi, joten sen aiheuttama melualue on hieman laajempi kuin Vestaksella. Melumallinnuksen mukaan 40 dB melualue ulottuu noin 720–850 metrin etäisyydelle voimaloista. 35 dB melualue ulottuu noin 1200–1500 metrin etäisyydelle voimaloista. Melumallinnukset osoittavat, että asumiseen ja loma-asutukseen käytettävillä alueilla melun korkein yöaikainen Valtioneuvoston asettama ohjearvo (40 dB) ei ylity missään rakennusluvallisessa kohteessa. Luonnonsuojelu- tai Natura-alueille ei kohdistu meluvaikutuksia. Kaava-alueen läheisyyteen ei sijoitu sellaisia häiriintyviä kohteita, joille hanke aiheuttaisi ohjearvot ylittäviä meluvaikutuksia. Melumallinnuksen tarkemmat tulokset on esitetty kaavan liitteissä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 96 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 40. Melumallinnuksen tulokset (teoreettinen maksimimelu). Yllä on esitetty voimalatyyppi Vestas V126, jonka napakorkeus on 147 metriä, kokonaiskorkeus 210 metriä ja äänitehotaso 106,2 dB ja alla voimalatyyppi Gamesa G132, jonka napakorkeus on 140 metriä, kokonaiskorkeus 206 metriä ja äänitehotaso 107,3 dB. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 97 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.8.5 M ATALATAAJUINEN 17.9.2015 MELU Matalataajuisen äänen melupäästö sekä sen eteneminen on laskettu kohteittain ympäristöhallinnon tuulivoimaloiden melun mallintamista koskevien ohjeiden 2/2014 (Ympäristöministeriö 2014) mukaisesti. Mallissa on arvioitu matalien taajuuksien melupäästö voimalatoimittajien antamien tietojen perusteella. Asumisterveysohjeen matalien taajuuksien ohjearvot on annettu asuinhuoneiden äänitasona kolmasosaoktaaveittain. Ympäristöministeriön ohjeessa on menetelmä äänitasojen laskemiseksi rakennuksen luona ulkona. Sisällä vallitsevan äänitason arviointi tehtiin olettamalla rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydeksi tanskalaisessa ohjeessa DSO1284:2011 olevat arvot. Asuinhuoneiden äänitaso riippuu ulkona vallitsevan melutason lisäksi rakennuksen ääneneristävyydestä eri taajuuksilla, huoneen mitoista, siellä olevasta ääntä imevän materiaalin määrästä ja myös huoneen sijainnista melun tulosuunnan suhteen. Käytetty normi kuvaa keskimääräistä tilannetta. Menetelmä sisältää oletuksen rakennusten ulkovaipan ääneneristävyydestä. Koska etenkin loma-asunnoissa on ääneneristävyydessä suuria vaihteluita, on arviointiin lisätty myös äänitason vertailu ohjearvoon rakennuksen ulkopuolella. Rakennusten äänitasot laskettiin erikseen kaikille tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdoille. T ULOKSET Vestas V126, napakorkeus 147 metriä. Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen J Asuinrakennus Koposperäntie 648 luona. Sisällä ohjearvo ei ylity ja enimmillään melu on noin 11 dB alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Pienitaajuinen melu sisällä enimmilläänkin alittaa kuulokynnyksen noin 3 dB taajuudella 125 Hz. Gamesa G132, napakorkeus 140 metriä. Matalataajuinen melu on voimakkainta kohteen J Asuinrakennus Koposperäntie 648 luona. Sisällä ohjearvo ei ylity ja enimmillään melu on noin 11 dB alle ohjearvon taajuudella 50 Hz. Pienitaajuinen melu sisällä enimmilläänkin alittaa kuulokynnyksen noin 3 dB taajuudella 125 Hz. Matalataajuisen melun muodostumista kohteissa on havainnollistettu edellä olevissa kuvissa. Kuvaajissa tummansiniset palkit kuvaavat tuulivoimapuiston ko. vaihtoehdon kaikkien voimaloiden yhteensä aikaansaamaa äänitasoa kohteessa ulkona. Keltaiset palkit vastaavasti sisällä vallitsevaa äänitasoa, jota koskee Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen tersseittäin antamat ohjearvot (punainen viiva). Lisäksi kuvaajassa on vihreällä esitetty terveen ihmisen keskimääräinen kuulokynnys matalilla äänillä. Mallinnetut kohteet on esitetty kartalla kuvassa 15.8. Kuvaajista havaitaan, että Stm ohjearvot ovat alle 50 Hz taajuuksilla hieman kuulokynnyksen alapuolella. Kuulokynnyksen alittavaa ääntä ei voi kuulla eikä sen ole todettu aiheuttavan terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Esimerkkikuvaajat ovat kohteista, joissa matalataajuisen melun mallinnustulokset olivat voimakkaimmat. Matalataajuinen melu ei millään mallinnetulla vaihtoehdolla ylitä kuulokynnystä sisällä ja sisämelun ohjearvot alittuvat. Kaikkien mallinnettujen kohteiden kuvaajat vaihtoehdoittain on esitetty erillisessä melumallinnusraportissa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 98 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 41. Matalataajuisen melun laskentatulokset, Vestas V126, mallinnuspiste C. Kuva 42. Matalataajuisen mallinnuspiste C. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy melun laskentatulokset VE1, Gamesa G132, 99 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.9 V ARJOSTUS 12.9.1 17.9.2015 JA VÄLKEVAIKUTUKSET V ARJOVÄLKKEEN MUODOSTUMINEN Tuulivoimaloiden roottorin pyörimisestä aiheutuu säännöllisesti välkkyvää varjovaikutusta, kun voimala pyörii tarkastelupisteen ja auringon välissä. Välkkeen määrä riippuu sääolosuhteista siten, että pilvisellä säällä välkettä ei esiinny. Kesällä välkevaikutukset ovat mahdollisia aamuisin ja iltaisin, kun aurinko on matalalla. Talvisin välkettä voidaan havaita myös päivällä. Etäisyyden kasvaessa tuulivoimalan ja tarkastelupisteen välissä, välkkeen vaikutus pienenee. Kun tuulivoimala ei pyöri, välkettä ei esiinny. Välkevaikutus riippuu myös tuulen suunnasta eli roottorin kulmasta havainnointipisteeseen nähden. Havaintopaikkaan kohdistuva varjovälke ei ole jatkuvaa, vaan välkkeen ajankohta ja kestoaika vaihtelee vuorokauden ja vuodenajan mukaan. Yhtäjaksoista välkettä esiintyy yleensä noin 5–30 minuuttia päivässä riippuen havainnointipaikan suhteesta välkelähteeseen. Ihmiset kokevat välkevaikutukset, kuten muutkin vaikutukset, hyvin eri tavoin. Se havaitaanko varjovälkettä asuinalueella, loma-asunnolla tai työalueella, vaikuttaa ilmiön häiritsevyyteen. Myös eri hankkeiden varjovälkkeen kumuloituminen voi vaikuttaa lähialueen asuinviihtyvyyteen sekä virkistyskäyttöön. Noudatettaessa ympäristöministeriön suosittelemia ulkomaisia ohjearvoja, pystytään välkkeen häiritsevyys minimoimaan. 12.9.2 O HJE - JA RAJA - ARVOT Tuulivoimaloista aiheutuvalle varjovälkkeelle ei ole Pohjoismaissa määritelty rajaarvoja. Ruotsissa on tuulivoimapuistojen viereiselle asutukselle annettu suositusarvo maksimissaan kahdeksan tuntia välkettä vuodessa ja 30 minuuttia päivässä (nk. todellinen tilanne, jossa huomioidaan auringonpaisteajat). Teoreettisessa maksimitilanteessa välkettä saa olla korkeintaan 30 tuntia vuodessa. Suomessa käytetään yleisesti kahdeksan tunnin vuotuisen välkkeen suositusarvoa. 12.9.3 V ARJOVÄLKKEEN LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Välkkeen muodostumiseen vaikuttavat oleellisesti sääolosuhteiden lisäksi voimaloiden käyttöaika, korkeus ja roottorin halkaisija. Myös kasvillisuus ja puusto vaikuttavat oleellisesti välkevaikutuksen muodostumiseen, mutta niitä ei ole laskennassa otettu huomioon eli mallinnuksessa välkettä on paikoittain enemmän kuin todellisuudessa. Tuulivoimaloiden aiheuttaman varjovälkkeen vaikutusalue ja -määrä on mallinnettu WindPRO-ohjelmiston SHADOW-moduulia käyttäen. Tulosten arvioinnissa on käytetty muiden maiden ohjearvoja, joita ympäristöministeriö raportissa Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (2012) suosittelee käytettävän. Ohjelmalla voidaan laskea sekä tiettyyn pisteeseen kohdistuva varjovälke, että koko tuulivoima-alueen varjovälkkeen muodostuminen. Laskennat tehtiin todellisten olosuhteiden mukaisesti, jolloin otetaan huomioon tuulivoimaloiden korkeus, sijainti ja roottorin halkaisija sekä paikalliset, tilastolliset sääolosuhteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 100 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Varjostusmallinnuksessa on käytetty lähtötietoina kahta eri voimalamallia. Mallinnukset on tehty Vestas V126 voimalalla, jonka roottorinhalkaisija on 126 metriä ja napakorkeus on 147 metriä sekä Gamesa G132 voimalalla, jonka napakorkeus on 140 metriä ja roottorinhalkaisija 132 metriä. Varjostusmallinnuksen tuloksia on havainnollistettu karttojen avulla. Kartalla esitetään varjostusvaikutuksen (1, 8 ja 20 tuntia vuodessa) laajuus. Sen lisäksi on erikseen arvioitu mallinnustulosten perusteella vaikutuksia tuulivoimapuistoalueen ympäristössä oleviin herkkiin kohteisiin. 12.9.4 T UULIVOIMALOIDEN VÄLKEVAIKUTUKSET Hankkeessa tehtyjen varjostusmallinnusten mukaan varjostus ulottuu maksimitilanteessa noin 2,9 kilometrin etäisyydelle tuulipuistosta. Mallinnustuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että niin sanotun todellisen tilanteen mukaan tehty mallinnus ei ota huomioon puuston aiheuttamaa näkemäestettä. Jos puusto estää näkymät tarkastelupisteestä tuulivoimaloille, ei myöskään varjostusvaikutuksia tuulivoimaloista synny. Voidaan siis todeta, että todellisen tilanteen mallinnus antaa liioiteltuja tuloksia varjostustuntien osalta. Hankkeen varjostusmallinnuslaskelmat on esitetty erillisessä varjostusmallinnusraportissa, joka on tämän kaava-aineiston liitteenä. Varjostusmallinnukset osoittavat että tuulivoimaloiden tuottama varjostusvaikutus jää pääosin kaava-alueelle ja lähiympäristön metsäalueille. Gamesan mallinnuksessa lieviä varjostusvaikutuksia ulottuu Koposperän ja Kiusanperän välisille peltoalueille ja Jokelankylän eteläpuolisille peltoalueille. Yhdellekään asuin- tai lomarakennukselle ei aiheudu yli 8 tunnin varjostusvaikutuksia. Vestas V126 varjostusmallinnus osoittaa, että lieviä varjostusvaikutuksia aiheutuu yhdelle asuinrakennukselle kaava-alueen luoteispuolella Jokelantiellä (kohde A). Mallinnuksen mukaan asuinrakennukselle aiheutuu 1 tunnin 34 minuutin vuotuinen varjostus. Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat eivät näy kohteeseen, joten todellisuudessa varjostusvaikutuksiakaan ei synny. Mikäli asuinrakennusta ympäröivää suojapuustoa raivataan laajalta alueelta tuulivoimapuiston suuntaan, varjostusvaikutukset voivat toteutua. Gamesa G132 varjostusmallinnus osoittaa, että lieviä varjostusvaikutuksia aiheutuu 18 asuinrakennukselle ja 3 lomarakennukselle. Mallinnuksen mukaan suurimmat varjostusvaikutukset aiheutuvat Koposperällä, jossa enimmillään aiheutuu 4 tunnin 21 minuutin vuotuinen varjostus Koposperäntien varrella olevalle asuinrakennukselle (kohde C). Näkemäalueanalyysin perusteella voimalat eivät näy kohteeseen, joten todellisuudessa varjostusvaikutuksiakaan ei synny. Mikäli asuinrakennusta ympäröivää suojapuustoa raivataan laajalta alueelta tuulivoimapuiston suuntaan, varjostusvaikutukset voivat toteutua. Koposperän ja Kiusanperän välille sijoittuu useita asuinrakennuksia ja yksi lomarakennus, joille aiheutuu lieviä varjostusvaikutuksia. Varjostuvaikutuksia voi syntyä keskellä kesää varhain aamulla klo 4–5 välillä niissä kohteissa minne voimalat näkyvät. Lieviä, enimmillään 3 tunti 35 minuuttia vuodessa, varjostusvaikutuksia voi aiheutua myös Jokelankylän eteläosan asuinrakennuksille aamupäivisin helmi- ja loka-marraskuussa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 101 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 43. Varjostusmallinnuksen tulokset (real case). Yllä voimalatyyppi Vestas V126, jonka napakorkeus on 147 metriä, roottorin halkaisija 126 metriä ja kokonaiskorkeus 210 metriä ja alla voimalatyyppi Gamesa G132, jonka napakorkeus on 140 metriä, roottorin halkaisija 132 metriä ja kokonaiskorkeus 206 metriä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 102 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Hankealueen koillispuolella Koijarintiellä sijaitsevalle lomarakennukselle aiheutuu mallinnuksen mukaan 2 tunnin 31 minuutin vuotuinen varjostus. Ilmakuvan perusteella lomarakennus sijoittuu peitteiseen maastoon, eivätkä voimalat näy kohteeseen, joten varjostusvaikutuksiakaan ei todellisuudessa synny. Hallantien lomarakennukselle eivät Ristiniityn voimalat todennäköisesti näy, joten varjostusvaikutuksiakaan ei silloin synny. Mikäli lomarakennuksia ympäröivää suojapuustoa raivataan laajalta alueelta tuulivoimapuiston suuntaan, varjostusvaikutukset voivat toteutua. 12.10 V AIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TIESTÖÖN Tuulivoimapuiston käytön aikaiset liikennevaikutukset ovat vähäisiä, koska liikennettä syntyy ainoastaan tuulivoimapuiston huoltoliikenteestä. Merkittävimmät liikenteelliset vaikutukset ajoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisvaiheeseen. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on kaava-alueen lähiympäristössä kestoltaan noin yhden vuoden ja luonteeltaan tilapäinen, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat kokonaisuutena ohimeneviä. Raskaan liikenteen lisääntyminen on merkittävää kaava-alueen lähiympäristössä. Se voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa, erityisesti asutuksen kannalta. Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää tuulivoimapuistoalueella sijaitsevien teiden sekä siltojen kantavuuden ja tiegeometrian parantamista siten, että rakentamisen aikaiset erikoiskuljetukset voidaan toteuttaa. Erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä. 12.11 V AIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN Ristiniityn tuulivoimapuisto vaikuttaa kaava-alueella ja sen läheisyydessä asuvien ihmisten ympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- sekä valoja varjostusvaikutusten kautta. Hankkeen vaikutukset maisemaan on arvioitu olevan enimmäkseen vähäisiä, joltain osin kohtalaisia (ks. luku 12.4). Hankkeen melumallinnusten perusteella (ks. luku 12.8) voidaan todeta, että tuulivoimapuiston aiheuttama ääni alittaa melun ohjearvot vakituisen ja loma-asutuksen luona. Varjostusmallinnus (ks. luku 12.9) osoittaa, että myös varjostus- ja välkevaikutukset jäävät alle yleisesti käytetyn 8 t/v -arvon lähialueen vakituisen ja loma-asutuksen luona. Asukkaiden omia arvioita tuulivoimapuiston vaikutuksista on selvitetty asukaskyselyllä. Asukaskysely lähetettiin postitse 500 kotitaloudelle, asuinrakennusten ja loma-asuntojen omistajille ja kyselyyn saatiin 104 vastausta. Vastaajista 85 % oli vakituisia asukkaita ja 13 % vapaa-ajan asukkaita, 33 % naisia ja 63 % miehiä. Kyselyn mukaan Ristiniityn tuulivoimahankkeen arvioitiin vaikuttavan myönteisimmin kunnan talouteen, imagoon ja työllisyyteen. Kielteisimmin hankkeen arvioitiin vaikuttavan alueen arvostukseen (n. 40 % vastaajista) ja matkailuun (n. 30 % vasFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 103 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 taajista). Varsin suuri osa vastaajista (vaikutuksesta riippuen 18 % – 46 %) arvioi, ettei tuulivoimahankkeella ole vaikutuksia. Kyselyyn vastanneista varsin suuri osa (38 % – 55 %) oli sitä mieltä, että tuulivoimaloiden aiheuttamalla maiseman muutoksella, tuulivoimaloiden lapojen aiheuttamalla varjostuksella, tuulivoimaloiden synnyttämällä äänellä ja lentoestevalojen näkymisellä ei ole vaikutusta omaan elämään. Myönteisiksi vaikutukset arvioi vain muutama vastaaja. Noin 40 % vastaajista arvioi maiseman muutoksen ja äänen vaikuttavan kielteisesti, mutta lähes 50 % vastaajista arvioi alueen viihtyisäksi myös tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen ja 20 % vastaajista ei osannut arvioida, mikä vaikutus viihtyisyyteen tulee olemaan. Kyselyyn vastanneista 92 % piti alueen nykyisiä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia hyvinä tai erittäin hyvinä. Tuulivoimahankkeen toteutumisen arvioitiin jonkin verran heikentävän harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia, mutta varsin suuri osa oli sitä mieltä, että Ristiniityn tuulivoimapuistojenrakentamisella ei ole vaikutusta alueiden käyttömahdollisuuksiin. Myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi vaikutukset arvioi kuitenkin vain muutama vastaaja. Kielteisimmin tuulivoimapuistojen arvioitiin vaikuttavan alueiden metsästysmahdollisuuksiin (57 % arvioi vaikutuksen kielteisesti tai erittäin kielteisesti). 40 – 50 % vastaajista arvioi, että vaikutukset luonnon tarkkailuun ja marjastukseen ja sienestykseen ovat kielteisiä. Muina toimintoina mainittiin tiestön paraneminen, johon tuulivoimapuistojen arvioitiin vaikuttavan erittäin myönteisesti sekä erämatkailu ja lintubongaus, joihin tuulivoimapuistojen arvioitiin vaikuttavan kielteisesti tai erittäin kielteisesti. Avoimissa kysymyksissä merkittävimmiksi haitallisiksi vaikutuksiksi arvioitiin meluhaitat, muutokset maisemassa, hankealueiden käyttömahdollisuuksien heikkeneminen sekä haitat linnuille, eläimille ja luonnolle. Merkittävimpinä myönteisinä vaikutuksina mainittiin työpaikkojen lisääntyminen, uudet ja parannettavat tieyhteydet, ympäristöystävällinen ja kotimainen energia sekä kunnan saamat verotulot ja maanomistajien saamat vuokratulot. 12.12 V AIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN Kaava-aluetta lähimmät lentoasemat ovat Kajaanin lentoasema noin 110 km kaavaalueelta koilliseen, Oulun lentoasema noin 120 km kaava-alueelta pohjoiseen ja Kokkolan–Pietarsaaaren lentoasema Kruunu-pyyssä noin 120 km kaava-alueelta länteen. Ristiniityn tuulivoimapuistoalue ei sijaitse minkään näistä lentoasemista korkeusrajoitusalueilla. Muita lentopaikkoja kaava-alueen lähialueella ovat Pyhäsalmi noin 15 km kaava-alueelta itäkaakkoon, Kärsämäki noin 20 km kaava-alueelta koilliseen, Haapavesi noin 30 km kaava-alueelta pohjoiseen, Ylivieska noin 45 km kaava-alueelta luoteeseen sekä Haapajärven epävirallinen lentopaikka noin 10 km kaava-alueelta lounaaseen. Lisäksi valtatiellä 27 Nivalassa on Nivalan varalaskupaikka noin 25 km etäisyydellä kaava-alueista luoteeseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 104 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 12.12.1 L ENTOESTELUPA Tuulivoimaloita koskevat lentoesteluvat tulee hakea Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudelle aiheudu vaaraa taikka haittaa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on 14.12.2011 hyväksynyt lentoestelausuntojen korkeusrajoitusten lieventämistä koskevan muutoksen käyttöönotettavaksi 15.12.2011. Finavia on julkaissut uudet paikkatietokannat tähän liittyen. 12.12.2 V OIMALOIDEN LENTOESTEVALOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET Suunniteltujen tuulivoimaloiden lavan korkein kohta ylittää 150 m, jolloin ainakin tuulivoimapuiston ulkokehän osa voimaloista tulee merkitä konehuoneen päälle asennettavilla suuritehoisilla vilkkuvilla valkoisilla lentoestevaloilla. Kaikkien valojen tulee välähtää samanaikaisesti. Voimalat merkitään siten, että lentoestevalot ovat havaittavissa jokaisesta ilmansuunnasta lähestyttäessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että voimalat tulee varustaa kahdella lentoestevalolla, joiden väliin on jätettävä riittävä etäisyys, jotta lapa ei missään asennossa aiheuta molempien valojen peittoa. Tuulivoimapuiston sisäosiin jäävät voimalat voidaan merkitä matalampitehoisilla jatkuvasti palavilla punaisilla lentoestevaloilla. Lentoestevalojen teho on päivällä voimakkaampi kuin yöllä. Hyvissä näkyvyysolosuhteissa lentoestevalojen nimellistä valovoimaan voidaan vähentää. Lentoestevalaistuksesta määrätään yksityiskohtaisesti lentoesteluvassa Lentoesteluparatkaisussa annetaan määräykset myös valojen suuntaavuudesta; yleisperiaatteena on että alaviistoon suuntautuva valoteho on merkittävästi pienempi kuin yläviistoon suuntautuva. Tämä vähentää osaltaan lähialueille aiheutuvaa vaikutusta. Myös muut lentoestevalojen häiriövaikutusten vähentämistoimet ovat mahdollisia kulloinkin voimassa olevien TraFin ohjeistuksen mukaisesti. 12.12.3 T UULIVOIMALOIDEN LENTOESTEVALOJEN INFRAPUNA (IR) - VAATIMUS Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi on asettanut uuden vaatimuksen muun muassa tuulivoimaloihin vaadittaviin lentoestevaloihin. Vaatimus koskee infrapunan (IR) aallonpituutta ja se on tullut voimaan vuonna 2012. Uusi vaatimus koskee kaikkia uusia Suomeen asennettavia lentoestevaloja. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 105 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Normaalin lentoestevalovaatimuksen lisäksi valolta vaaditaan näkyvän valon lisäksi infrapuna (IR) -ominaisuutta. Infrapunavalon tulee täyttää Liikenteen turvallisuusvirasto TraFin asettamat vaatimukset. Infrapuna (IR) -vaatimus johtuu esimerkiksi puolustusvoimien käyttämistä pimeänäkölaitteista (NVG -laitteet, Night Vision Goggles), joilla tavallisesti lentoestevaloissa oleva punainen LED valo ei välttämättä erotu. Infrapuna (IR) -vaatimus koskee myös suuritehoisia lentoestevaloja. 12.13 V AIKUTUKSET TUTKIEN TOIMINTAAN Tuulivoimahankkeiden yhteydessä huomioidaan myös mahdolliset vaikutukset tutka- ja viestintäyhteyksiin (esimerkiksi meri- tai ilmavalvontatutkat, radiot, televisiovastaanottimet sekä matkapuhelinyhteydet). Tuulivoimapuistoista saattaa aiheutua vaikutuksia tutkille. Vaikutusten suuruus riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Puolustusvoimat edellyttävät että tuulivoimapuistojen vaikutukset ilma- ja merivalvontatutkien toimintaan on selvitettävä tarkoin. Hankevastaava on pyytänyt Puolustusvoimilta lausuntoa hankkeen tutkavaikutuksista. Puolustusvoimien hyväksyvä lausunto pitää olla saatuna ennen tuulivoimaosayleiskaavan hyväksymistä. Tuulivoimalat voidaan havaita myös Ilmatieteen laitoksen säätutkissa. Euroopan meteorologisten laitosten yhteisjärjestön EUMETNET:in säätutkaohjelma OPERA on antanut suosituksen, jonka mukaan voimaloita ei tulisi sijoittaa alle viiden kilometrin etäisyydelle säätutkista. Vaikutukset tulee arvioida, jos voimalat sijaitsevat alle 20 km etäisyydellä säätutkista. Lähimmät Ilmatieteen laitoksen säätutkat sijaitsevat Utajärvellä ja Vimpelissä yli 100 kilometrin etäisyydellä, joten hankkeella ei ole vaikutuksia säätutkien toimintaan. 12.14 V AIKUTUKSET VIESTINTÄYHTEYKSIIN Tuulivoimaloiden on useissa tapauksissa todettu aiheuttavan häiriötä antenni-tvvastaanottoon voimaloiden lähialueilla. Häiriöiden esiintyminen riippuu voimaloiden sijainnista suhteessa lähetinmastoon ja tv-vastaanottimiin. Digita Oy:n TV:n karttapalvelun mukaan kaava-aluetta lähimmät TV-lähetinasemat sijaitsevat Haapavedellä ja Pihtiputaalla. Kaava-alueen lähikylien TV-vastaanotto voi tapahtua molemmista suunnista. Mikäli tuulivoimalat häiritsevät antenni-tvvastaanottoa, häiriöt voidaan todennäköisesti poistaa suuntaamalla antenni uudelleen toiselle lähetinasemalle. Hankevastaava on teettänyt kaava-alueen ympäristössä antenni-tv-vastaanoton voimakkuudesta maastomittaukset, joilla voidaan varmistua alueen signaalin voimakkuudesta ennen toteutusvaihetta (referenssimittaus). Koska häiriövaikutukset voidaan todeta vasta tuulivoimapuistojen ollessa valmiita ja roottorien pyöriessä, hankevastaava esittää suunnitelman mahdollisten häiriöiden poistamiseksi viimeistään hankkeen rakennuslupavaiheessa. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 106 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kuva 44. Antenni-tv-vastaanotto kaava-alueen läheisyydessä (Digita Oy). 12.15 T URVALLISUUS - JA YMPÄRISTÖRISKIT Tuulivoimapuiston turvallisuusvaikutukset liittyvät muun muassa lapojen rikkoutumisesta ja talviaikaisesta jään irtoamisesta aiheutuviin vaaratilanteisiin suhteessa alueen muuhun käyttöön tai tulipaloihin. Sen lisäksi tuulivoimapuisto voi aiheuttaa turvallisuusriskejä lentoliikenteelle. Riskien arvioinnissa on hyödynnetty aikaisempia kokemuksia tuulivoimapuistohankkeista. Arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät tuulivoimapuistoihin liittyvien kokemusperäisten tietojen niukkuuteen. Tuulivoimapuiston ja voimajohdon rakentamiseen ei liity merkittäviä riskejä, kunhan työssä noudatetaan turvallisuusmääräyksien mukaisia työmenetelmiä. 12.15.1 T ALVIAIKAINEN JÄÄN MUODOSTUMINEN Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin. Jään muodostuminen vaatii olosuhteet, jolloin sataa ns. alijäähtynyttä vettä. Suomen rannikko-alueilla alijäähtymistä tapahtuu 2–7 päivänä vuodessa, Lapissa yli 30 päivänä vuodessa. (WECO-project (1998). Wind energy production in cold climate (WECO).) Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas. Lavoista irtoava jää kuitenkin yleensä jää roottorin halkaisijan sisäpuolelle, eli tässä tapauksessa noin 70 metrin säteelle voimalan tornista. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 107 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Kanadassa tehdyssä tutkimuksessa on laskettu todennäköisyyksiä sille, että tuulivoimalasta irtoava jää aiheuttaa onnettomuuden. Tutkimuksessa laskettiin, että jäänpalan osuminen tielle (tie 200 metrin päässä voimalasta, 100 autoa ja autojen nopeus 60 km/h) aiheuttaisi ihmisen kuoleman kerran 100 000 vuodessa. Irronnut jääpala voisi aiheuttaa ihmisen kuoleman osuessaan suoraan ihmiseen kerran 500 vuodessa, olettaen että ihminen seisoo koko ajan 50 – 300 m:n päässä tuulivoimalasta. (Timm, 2007) Jään muodostusta esiintyy harvoin ja tuulivoimapuistoalueella liikkuu talvisin vain vähän ihmisiä, joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Alueelle asennetaan kuitenkin varoituskylttejä. 12.15.2 V OIMALOIDEN TURVALLISUUSVAIKUTUKSET TEILLE Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liikenneviraston ohjeessa 2854/060/2011 Tuulivoimalan etäisyys maanteistä ja rautateistä sekä vesiväyliä koskeva ohjeistus on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. 12.15.3 T ULIPALORISKI Tuulivoimassa voi syttyä tulipalo joko mekaanisen toimintahäiriön johdosta konehuoneessa tai ulkoisen syyn, esimerkiksi salamaniskun tai metsäpalon johdosta. Nykyaikaiset tuulivoimalat on varustettu kuitenkin erittäin tehokkaalla salamasuojauksella, jolloin tulipalonriski salamaniskusta on hyvin vähäinen. Tulipalo konehuoneessa on kaikkein todennäköisin tulipalon malli, mutta riski siihenkin on nykyaikaisissa voimaloissa hyvin vähäinen. Tulipalo on tuulivoimalalle aina vaarallinen vaikean sammutettavuuden kannalta ja tämän vuoksi valmistajat huomioivat paloturvallisuuden erittäin korkealle. Voimaloissa ei saa säilyttää myöskään mitään palavia nesteitä tai ylimääräistä materiaalia palokuorman minimoimiseksi. Voimaloiden paloilmaisimet myös testataan asennuksen yhteydessä ja aina määräaikaishuollon yhteydessä. Tulipalo havaitaan ohjausjärjestelmään kytketyillä palohälyttimillä ja esim. lämpötilan nousuun, värinään, paineen muutoksiin ja virtauksiin reagoivilla antureilla. Voimalan kunnonvalvonta kykenee sammuttamaan voimalan automaattisesti vaikka etäyhteys olisi epäkunnossa. Paineakuilla varustetut automaattijärjestelmät eli siipikulmansäätö ja roottorijarrut pysäyttäisivät voimalan tilanteessa, jossa kaikki muu sähköinen käytönohjaus olisi epäkunnossa. Ylhäällä tuulivoimalan konehuoneessa tai lavoissa syttynyttä tulipaloa voi olla hankalaa sammuttaa. Riittävän korkealle nostavaa nosturia ei välttämättä ole saatavissa pikaisesti palopaikalle. Pelastusviranomaisten tehtäväksi jää näissä tapauksissa lähialueen evakuoiminen ja vaara-alueen eristäminen lisäonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tuulivoimalat sijoitetaan jo lähtökohtaisesti riittävän suojaetäisyyden päähän esimerkiksi yleisistä teistä, jolloin palavakaan tuulivoimala ei aiheuta vaaraa sivullisille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 108 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.16 Y HTEISVAIKUTUKSET RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 MUIDEN TUULIVOIMAHANKKEIDEN KANSSA Ristiniityn tuulivoimapuistojen läheisyyteen on suunnitteilla muitakin tuulivoimahankkeita. Muut tuulivoimahankkeet voivat aiheuttaa yhteisvaikutuksia Ristiniityn tuulivoimahankkeen kanssa. Yhteisvaikutuksen mahdollinen syntyminen on sidoksissa vaikutustyyppiin, muiden hankealueiden etäisyyteen Ristiniityn kaavaalueesta sekä hankkeiden rakentamisaikatauluihin. Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti linnuston kannalta. Ihmisiin kohdistuvia yhteisvaikutuksia on arvioitu erityisesti maisemaan, meluun ja virkistysmahdollisuuksiin kohdistuvien vaikutusten osalta. Kuva 45. Tuulivoimahankkeet 20 km säteellä Välikankaan osayleiskaava-alueesta. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa arvioidaan 20 kilometrin säteellä tuulivoimapuistosta. 20 kilometrin säteelle Ristiniityn tuulivoimahankkeesta sijoittuvat seuraavat tuulivoimahankkeet; Välikangas (2,7 km etelään), Sauviinmäki (8 km lounaaseen), Hankilanneva (10 km pohjoiseen) ja Murtomäki (15 km kaakkoon). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 109 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.16.1 Y HDYSKUNTARAKENNE 17.9.2015 JA MAANKÄYTTÖ Eri tuulivoimahankkeiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on tarkasteltu erikseen kunkin hankkeen YVA-menettelyn tai ympäristöselvitysten ja kaavoituksen yhteydessä. Lähialueen tuulivoimapuistot sijoittuvat pääosin maa- ja metsätalousalueille, joihin ei kohdistu erityisiä maankäyttötavoitteita. Toteutuessaan tuulivoimahankkeet muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla tuulivoimalat rajoittavat maankäyttöä ja yhdyskuntarakenteen leviämistä tuulivoimapuistojen suuntaan. Tuulivoimapuistojen alueet pysyvät pääosin nykyisessä käytössään maa- ja metsätalousalueena ja muutokset rajoittuvat lähinnä tuulivoimapuistojen rakenteiden ja yhdysteiden alueille, mikä vastaa muutamaa prosenttia tuulivoimapuistojen hankealueiden yhteenlasketusta pinta-alasta. Lähialueen muut tuulivoimapuistot sijoittuvat sen verran etäällä ettei suoria maankäytöllisiä yhteisvaikutuksia synny. 12.16.2 M AISEMA Tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset maisemaan voivat olla sellaisia että voimaloita näkyy kerralla enemmän tai sellaisia että alue, jolta niitä näkyy, on laajempi. Tällöin siis alueita, joihin ei näy yhtään tuulivoimalaa on vähemmän. Kaukana horisontissa häämöttävien voimaloiden hallitsevuus maisemakuvassa on kuitenkin hyvin vähäinen, joten ei voida sanoa, että vaikutusten voimakkuus olisi suoraan verrannollinen siihen näkyykö voimaloita vai ei tai kuinka monta voimalaa näkyy, sillä usein juuri alueet jonne näkyy useita voimaloita sijaitsevat keskellä avointa aluetta ja suhteellisen kaukana lähimmistäkin tuulivoimaloista. Edellä mainitusta johtuen yhteisvaikutuksia muihin voimalahankkeisiin on tarkasteltu painottaen lähialue-vyöhykettä, eli noin 0-5 km etäisyyttä Ristiniityn voimaloihin ja muihin ympäristön tuulipuistoihin, eli enimmäkseen noin 10 km vyöhykettä Ristiniityn voimaloiden ympärillä. Välialueella (5-12 km) voimalat eivät useimmiten enää hallitse maisemakuvaa maiseman luonteesta riippumatta. Yhteisvaikutukset ovat useimmiten voimakkaimpia jos tuulivoimapuistot sijaitsevat niin lähekkäin, että pienellä alueella, esimerkiksi pihapiirissä liikkuessa voidaan havaita useiden tuulivoimapuistojen voimaloita, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä tarkastelupistettä. Yhteisvaikutukset vähintään kahden tuulipuiston yhteisellä lähialueella, eli vyöhykkeellä, joka ulottuu 5 km etäisyydelle sekä Ristiniityn, että muiden alle 10 km etäisyydelle siitä sijoittuvien tuulivoimapuistojen voimaloista. Lähin tuulivoimapuisto on Ristiniityn kanssa yhtä aikaa kaavoitettava Välikankaan tuulivoimapuisto, joka sijaitsee lähimmillään noin 2,7 km etäisyydellä Ristiniityn eteläpuolella. Välikankaan ja Ristiniityn välimaasto on varsin peitteistä ja väliin jää vain pari loma-asuntoa. Tuulipuistojen välistä on hyvin epätodennäköistä löytää paikkaa, johon molemmat tuulipuistot näkyisivät. Myöskään tuulipuistojen ympärillä Ristiniityn ja Välikankaan voimalat eivät juurikaan ole havaittavissa molempien yhteiseltä lähialueelta, missä yhteisvaikutukset olisivat voimakkaimpia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 110 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Myöskään noin 9 km etäisyydellä sijaitsevan Sauviinmäen ja Ristiniityn yhteiseltä lähialueelta ei molempien hankkeiden voimaloita ole havaittavissa, sillä välimaasto on näiltä osin pääasiassa talousmetsää. Yhteisvaikutukset kahden tuulivoimapuiston lähialueella jäävät hyvin vähäisiksi pääasiassa siksi, että alueella ei ole riittävän laajoja maiseman avotiloja useammassa suunnassa sijaitsevien voimaloiden havaitsemiseksi. Alueella joka ulottuu 5 km Ristiniityn voimaloista ja 5-12 km etäisyydelle muiden tuulipuistojen voimaloista, yhteisvaikutuksia syntyy Välikankaan, Sauviinmäen ja Hankilannevan tuulivoimapuistojen kanssa. Ristiniityn voimalat ovat havaittavissa pääasiassa Settijärven ympäristön peltojen länsireunalta, Välikankaan luoteis-, Sauviinmäen koillis- ja Hankilannevan eteläreunalta. Kaikkien hankkeiden voimalat ovat havaittavissa lähinnä Settijärvenselältä. Myös Ouluntieltä ja Koposperäntieltä on havaittavissa useampien hankkeiden voimaloita eri suunnissa. Näillä etäisyyksillä voimaloiden ja tarkastelupisteen välissä olevan puuston katvevaikutus ulottuu Ristiniityn osalta noin 250-400 metrin etäisyydelle puustosta ja muiden ympäristön hankkeiden osalta tätäkin kauemmas. Tästä johtuen metsäsaarekkeet, runsaspuustoiset kylät ja pihapiirit teiden varrella peittävät voimalat monin paikoin näkyvistä. Myöskään valtaosaan pihapiireihin ei vähintään kahden (eikä moniin edes yhden) tuulivoimapuiston voimaloita näy runsaan puuston ja suhteellisen pitkien etäisyyksien takia ainakaan lehtien ollessa puissa. Koposperässä, Jokelan kylässä ja Olkkolassa on kuitenkin todennäköisesti yksittäisiä pihapiirejä, joista on mahdollista havaita sekä Ristiniityn että Välikankaan tai Sauviinmäen voimaloita samanaikaisesti tai ainakin suhteellisen pienellä alueella liikuttaessa. Ristiniityn voimalat sijaitsevat näistä lähimpänä, lähimmillään noin 3-6 km etäisyydellä, muiden tuulivoimapuistojen noin 5-10 km etäisyydellä. Lehdettömään aikaan voimaloiden näkyvyys on hieman suurempaa. Edellä mainituista johtuen yhteisvaikutukset alueen maisemakuvaan muodostuvat Ristiniityn osalta pääosin kohtalaisiksi. Hieman etäämmällä, alueella joka ulottuu 5-12 km Ristiniityn voimaloista ja enintään 5 km etäisyydelle muiden tuulipuistojen voimaloista, yhteisvaikutuksia syntyy mahdollisesti Välikankaan, Sauviinmäen ja Hankilannevan tuulivoimapuistojen kanssa. Tällä vyöhykkeellä Ristiniityn voimaloiden osuus yhteisvaikutuksista ei ole yhtä suuri, kuin edellä kuvailluilla. Hankilannevan lähialue Ristiniityn suunnalla on turvetuotantoalueita lukuun ottamatta maisematilaltaan suhteellisen sulkeutunutta, eikä alueella ole montakaan paikkaa, todennäköisesti ei yhtään pihapiiriä, mistä sekä Hankilannevan, että Ristiniityn voimalat olisivat havaittavissa. Näin ollen Ristiniityn ja Hankilannevan yhteisvaikutukset jäävät tällä etäisyysvyöhykkeellä vähäisiksi. Välikankaan lähialueella ja Ristiniityn välialueella yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä Nurmesjärvelle, sekä Kuonanjärvelle. Ristiniityn kaakkoispuolelle Nurmesjärvelle ja sen itärannalla olevalle Nurmesperälle sekä Ristiniityn, että Välikankaan voimalat näkyvät ZVI:n perusteella hyvin. Molempien tuulivoimapuistojen voimalat jäävät kuitenkin Nurmesperältä katsottuna todennäköisesti lähes kokonaan rantapuuston taakse piiloon. Täten yhteisvaikutukset alueen maisemakuvaan jäävät vähäiseksi. Sen sijaan järven etelärannalla sijaitsevan lintutornin maisemakuvaan voi kohdistua kohtalaisia muutoksia. Välikankaan länsi- ja eteläpuolella yhteisvaikutuksia ei juuri synny. Ristiniityn voimalat ovat havaittavissa lähinnä turvetuotantoaluFCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 111 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 eilta. Noin 12–13 km etäisyydellä Ristiniitystä, Kuonanjärven rannalla on muutama laituri jonne sekä Ristiniityn, että Välikankaan voimaloita saattaa näkyä (havainnekuva/kuvauspaikka 6), mutta lähinnä etäisyydestä ja siitä että Ristiniityn voimalat näkyvät enimmäkseen Välikankaan voimaloiden takana yhteisvaikutukset jäävät Ristiniityn osalta vähäisiksi. Kuva 46. Kuvauspaikka 6. Valokuvasovite Kuonanjärven länsirannalta. Etäisyys lähimpiin Ristiniityn voimaloihin on hieman yli 12 km. Välikankaan voimalat voimaloihin on etäisyyttä noin 4,6 km. Kuvassa voimaloiden roottorit on korostettu värillisillä ympyröillä: Ristiniityn purppuralla ja viereisen Välikankaan voimalat sinisellä. Kuvassa sää on pilvinen, eivätkä voimalat erotu selvästi taivasta vasten. Selkeämmällä säällä kaikki Välikankaan ja muutama Ristiniityn voimaloista näkyvät selvästi puuston yläpuolella. Selvitysalueella ei ole montakaan paikkaa mistä voimalat erottuisivat yhtä selvästi. Tästä havainnointipisteestä ne kuitenkin muodostavat selkeän ryhmän ja näkyvät suurpiirteisen maiseman taustalla. Maisema ei ole ominaisuuksiltaan kuitenkaan kovin herkkä, vaan suurpiirteinen ja hyvin avoin. Edellä mainituista seikoista johtuen tarkastelupisteen maisemakuvaan kohdistuvat vaikutukset muodostuvat kaikkiaan kohtalaisiksi, Ristiniityn voimaloiden osalta vähäisiksi. Kameran objektiivi 35 mm. Sauviinmäen lähialueella ja Ristiniityn välialueella voimaloita näkyy lähinnä soille, sekä syrjäisille viljelyalueille, joten yhteisvaikutukset tämän vyöhykkeen osalta jäävät vähäisiksi. Alueella, joka ulottuu yli 12 km etäisyydellä Ristiniityn voimaloista ja yli 5 km etäisyydellä muista voimaloista vähäisiä yhteisvaikutuksia saattaa aiheutua Välikankaan voimaloiden kanssa Parkkimanjärven rannalle siltä osin kun rantapuusto ei peitä näkymiä. Sauviinmäen osalta vähäisiä yhteisvaikutuksia aiheutunee Aholanjärven länsipuolelle. Hankilannevan kanssa vähäisiä yhteisvaikutuksia muodostunee Kärsämäen kirkonkylän lounaispuolisille pelloille ja niitä halkoville teille yli 15 km etäisyydelle. Lisäksi vähäisiä yhteisvaikutuksia muodostunee Kalajokilaakson kulttuurimaisemaan lukuisien laaksoa ympäröivien tuulivoimapuistojen kanssa. Suuresta etäisyydestä (enimmäkseen selvästi yli 15 km), sekä maisema-alueen suuripiirteisyydestä ja olemassa olevista teknisistä rakenteista johtuen Ristiniityn voimaloiden aiheuttamat yhteisvaikutukset jäävät vähäisiksi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 112 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Kuva 47. Ristiniityn, Välikankaan ja Hankilannevan yhteinen näkemäalue-analyysi. Koko vaikutusalueen osalta Ristiniityn voimaloiden yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa jäävät suhteellisen vähäisiksi. Yhteisvaikutukset kohdistuvat samoille alueille kuin Ristiniityn keskeisimmät vaikutukset. Lisäksi Välikankaan, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 113 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Hankilannevan ja Sauviinmäen voimalat vaikuttavat myös keskenään osin samoille alueille. Tästä johtuen yhteisvaikutukset saattavat yksittäisten Settijärven ja Kuusaanjärven ympäristössä sijaitsevien pihapiirien ja tieosuuksien osalta muodostua kohtalaisiksi, vaikka kokonaisuuden yhteisvaikutukset jäävät muuten suhteellisen vähäisiksi. 12.16.3 M ELU - JA VÄLKEVAIKUTUKSET Tällä hetkellä vireillä olevista muista tuulivoimahankkeista ainoastaan Välikangas on niin lähellä, että melusta ja välkkeestä voi syntyä yhteisvaikutuksia Ristiniityn kanssa. Kuva 48. Välikankaan kanssa tehdyn yhteismelumallinnuksen tulokset (teoreettinen maksimimelu). Voimalatyyppi Gamesa G132, jonka napakorkeus on 140 metriä ja kokonaiskorkeus 206 metriä. Äänitehotaso 107,3 dB. Välikankaan kanssa tehty yhteismelumallinnus osoittaa, että Ristiniityn ja Välikankaan 35 dB:n käyrät kohtaavat puistojen välissä Gamesa G132 voimalatyypillä. 35 dB:n yhteisvaikutusalueella sijaitsee yksi lomakiinteistö (kohde A kartalla). Muutoin alue on lähinnä metsätalousmetsää, jolla ei ole erityisesti häiriintyviä kohteita. Kohteen A osaltakin kuitenkin uusi 1.9.2015 voimaan tullut asetus ulkomelun ohjearvosta alittuu selkeästi, sillä kohde jää etäälle 40 dB-alueesta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 114 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Välkevaikutusten osalta Välikankaan kanssa tehty yhteisvälkemallinnus osoittaa, että Ristiniityn ja Välikankaan 1 h/a (1 tunti/vuodessa) -välkekäyrät yhdistyvät tuulipuistojen välissä Gamesa G132 voimalatyypillä. Kohteessa A syntyy välkevaikutuksia yli tunti vuodessa molemmista tuulipuistoista johtuen, jolloin yhteisvaikutuksia syntyy. Kohde A jää kuitenkin etäälle kummankin hankkeen osalta raja-arvona pidetystä 8 h/a -käyrästä ja yhteisvaikutus jää hyvin vähäiseksi. Muutoin yhteisvaikutusalue on lähinnä metsätalousmetsää, jolla ei ole erityisesti häiriintyviä kohteita. Kuva 49. Ristiniityn kanssa tehdyn yhteisvälkemallinnuksen tulokset (real case). Voimalatyyppi Gamesa G132, jonka napakorkeus on 140 metriä, roottorin halkaisija 132 metriä ja kokonaiskorkeus 206 metriä. 12.16.4 L INNUSTOVAIKUTUKSET Kaava-alueen ympäristöön sijoittuu muutamia tuulivoima-alueita, joilla saattaa olla linnustoon kohdistuvia yhteisvaikutuksia Ristiniityn suunnitellun tuulivoimapuiston kanssa. Myös muualla Suomessa olevilla tuulivoimahankkeilla voi olla yhteisvaikutuksia, jotka heijastuvat kaava-alueella esiintyvään linnustoon esimerkiksi lintujen muuton kautta. Useat samalle muuttoreitille sijoittuvat tuulivoimapuistot saattavat aiheuttaa kasautuvia vaikutuksia muuttavaan linnustoon ja niiden populaatioihin, etenkin mahdollisten törmäysten ja lintujen muuttoreiteissä tapahtuvien muutosten muodossa. Kaava-alue sijoittuu kauas Perämeren rannikkoalueella kulkevan kansainvälisesti merkittävän lintujen muuttoreitin itäpuolelle, missä lintujen muutto on melko vähäistä ja luonteeltaan hajanaista. Kaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei yksinään arvioitu olevan vähäistä suurempia vaikutuksia alueen kautta kulkevaan FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 115 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 muuttolinnustoon. Välikankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijoittuu noin 3,5 km etäisyydelle Ristiniityn alueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lähimmät muut tuulivoimahankkeet sijoittuvat noin 8-10 km etäisyydelle Ristiniityn osayleiskaava-alueesta, jolloin alueiden väliin jää linnuille runsaasti tilaa kiertää tuulivoimapuistoja. Esimerkiksi Murtomäen, Sauviinmäen, Hankilannevan ja Välikankaan tuulivoimahankkeiden ei arvioida yhdessä Ristiniityn tuulivoimahankkeen kanssa merkittävästi lisäävän muuttavaan linnustoon kohdistuvia este- ja törmäysvaikutuksia. Tavanomaisilla talousmetsäalueilla pesiviin yleisiin ja runsaslukuisiin lintulajeihin kaava-alueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla sekä sen ympäristöön sijoittuvilla muilla tuulivoimahankkeilla ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia. Ristiniityn osayleiskaava-alueen välittömään lähiympäristöön ei myöskään sijoitu sellaisia linnustollisesti merkittäviä alueita, joiden olosuhteisiin tai pesimälajistoon eri tuulivoimahankkeilla voisi arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia. Linnustollisesti lähialueen arvokkain kohde on Kärsämäen Nurmesjärvi, joka on alueen paras rehevä lintujärvi, ja jolla on merkitystä lintujen pesimäalueena sekä muutonaikaisena lepäilyalueena. Ristiniityn tuulivoimahanke sijoittuu Nurmesjärven länsipuolelle, jolloin sillä ei arvioida olevan yhdessä Välikankaan ja Murtomäen tuulivoimahankkeiden kanssa merkittäviä yhteisvaikutuksia Nurmesjärven linnustollisiin arvoihin. Lintujen on useissa tapauksissa todettu kiertävän tuulivoimapuistoja ja väistävän yksittäisiä tuulivoimaloita, joten niiden arvioidaan edelleen hakeutuvan Nurmesjärvelle, kun alueen olosuhteet pysyvät muuten suotuisina. Kaikkien toteutuvien tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten hallitsemiseksi olisi erittäin tärkeää järjestää hankekohtaisesti ja yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa linnustovaikutusten seurantaa. Seurannan avulla pystytään tunnistamaan yksittäisen hankkeen linnustovaikutukset sekä eri hankkeiden yhteisvaikutukset alueen kautta muuttavaan linnustoon, laajemman alueen pesimälinnustoon sekä esimerkiksi Nurmesjärven lintuveteen ja Natura-alueeseen. Seurannan avulla voidaan tarvittaessa myös suunnitella ja toteuttaa mahdollisia linnustovaikutuksia lieventävät toimenpiteet. 12.16.5 L UONNON MONIMUOTOISUUS Useiden hankkeiden aiheuttamat luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat vaikutukset ilmenevät luonnonympäristön pirstoutumisena ja reunavaikutuksen lisääntymisenä Haapajärven alueella ja seudulla laajemmin. Talousmetsissä reunavaikutusilmiö on tavallista ja tuulivoimarakentamisen vaikutukset ovat muutoinkin metsätalousvaikutusten kaltaisia. Haapajärven ja lähikuntien eri tuulivoimahankkeiden luontoselvityksissä on tunnistettu hankealueiden arvokkaat luontokohteet ja pyritty suuntaamaan rakentaminen niiden ulkopuolelle. Hankkeiden yhteisvaikutuksena poistuu siis seudulle tavanomaista ja tyypillistä metsäkasvillisuutta ja metsäluontotyyppejä, mikä ei niinkään vaaranna seudun luonnon monimuotoisuutta. Ristiniityn kaava-alueelta ei paikannettu kaavassa osoitettavia luontokohteita, joten yhteisvaikutuksia muun muassa uhanalaisiin suoluontotyyppeihin turvetuotannon ja muiden tuulivoimahankkeiden kanssa ei muodostu. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä voimakkaasti muuttuneille alueille kuten tehokkaasti ojitetuille metsä- ja suoalueille. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 116 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 12.16.6 I HMISTEN 17.9.2015 ELINOLOT Tuulivoimapuistojen merkittävimmät yhteisvaikutukset ihmisten elinoloihin liittyvät maisemassa tapahtuviin muutoksiin. Useiden tuulivoimapuistohankkeiden toteutuminen muuttaisi laajan alueen maisemakuvaa ja tuulivoimalat olisivat havaittavissa useasta suunnasta. Merkittäviä yhteisvaikutukset olisivat tuulivoimahankkeiden väliin jäävien kylä- ja järvialueiden asukkaille. Useiden tuulivoimapuistojen toteuttamisen seurauksena ympäristössä ja maisemassa tapahtuvat muutokset kohdistuvat laajemmalle alueelle kuin yksittäisen tuulivoimapuiston toteuttamisen seurauksena. 12.16.7 E LINKEINOT JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN Useiden tuulivoimahankkeiden toteutuessa seudulle muodostuu kohtalaisesti tai merkittävästi elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Tuulivoimahankkeiden rakentamisvaiheessa työllistyvät mm. seudun kuljetus-, maanrakennus- ja asennuspalvelut ja tuulivoimapuistojen toiminnan aikana on pitkäaikaista tarvetta mm. tuulivoimapuiston tiestön huoltopalveluille sekä tuulivoimaloiden huollon erityisosaamiselle. Rakentamisvaiheessa aiheutuu lisäksi välillisiä vaikutuksia seudun elinkeinoille eli muodostuu tarvetta majoitus- ja ravintolapalveluille sekä polttoainejakelulle. Eri hankkeista seudun elinkeinoille aiheutuvien yhteisvaikutusten voidaan arvioida olla kokonaisuutena pääosin myönteisiä. 12.16.8 L IIKENNE Useiden tuulivoimapuistojen rakentamisella voi olla yhteisvaikutuksia kuljetusreittien maanteihin, mikäli rakentaminen ajoittuu samaan ajankohtaan. Lähialueen muiden tuulivoimapuistojen tuulivoimaloiden osat kuljetetaan todennäköisesti myös Kalajoen, Kokkolan tai Raahen satamasta, jolloin liikenne hankealueille johtavilla maanteillä lisääntyy. Yhteisvaikutukset kohdistuvat todennäköisesti ylemmän luokan maanteille, sillä eri hankealueille kuljetaan alemman luokan tieverkolla eri reittejä pitkin. Jos hankkeiden kiviaines- ja betonikuljetuksia ajetaan samanaikaisesti käyttäen samoja teitä, lisääntyy kyseisten teiden liikennemäärä huomattavasti. Mikäli kaikkia tuulivoimapuistoja rakennettaisiin samanaikaisesti, liikenteen lisääntyminen heikentäisi jonkin verran maanteiden liikenteen toimivuutta ja liikenneturvallisuutta. Tällöin raskas liikenne kulkisi henkilöautoliikennettä hitaammin ja lisäisi ohittamistarvetta teillä. Vaikutukset ajoittuvat rakentamisvaiheeseen, jonka jälkeen liikennemäärät palautuvat ennalleen. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki lähialueen tuulivoimapuistot rakennettaisiin täysin samanaikaisesti, joten yhteisvaikutus liikenteeseen muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa olisi tällöin edellä arvioitua lievempi. Tuulivoimapuistojen toiminnanaikaisilla huoltokäynneillä ei ole vaikutuksia liikenteeseen. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 117 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 13 S UHDE RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Tämä osayleiskaava on suoraan rakentamista ohjaavaan asemakaavaan verrattavissa oleva osayleiskaava ja suunnittelussa sovelletaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteita. Tätä osayleiskaavaa koskeviksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteiksi ovat tunnistettu seuraavat kohdat: T OIMIVA ALUERAKENNE Tavoite: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuisto edistää Haapajärven kaupungin taloudellista kestävyyttä. Myös elinympäristöjen ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta kestävyydestä on huolehdittu sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle astutuksesta sekä luonnon, maiseman että kulttuuriympäristön kannalta arvokkaista kohteista. Tavoite: Aluerakenteen ja alueidenkäytön hyödyntäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston toteuttamisessa on otettu huomioon myös mm. alueiden omien vahvuuksien, sijaintitekijöiden sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistaminen. Alue sijoittuu maakuntakaavan merkitylle tv-alueelle eli alue on todettu tuulivoimakäyttöön soveltuvaksi. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitus-alueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Toteutuminen osayleiskaavassa: Maanpuolustuksen ja sotilasilmailun tarpeet turvataan pyytämällä lausunnot puolustusvoimilta osayleiskaavan luonnos- ja ehdotusvaiheessa ja ottamalla ne huomioon hankkeen suunnittelussa. Myös ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä pyydetään hankkeelle Puolustusvoimien (pääesikunnan) hyväksyntä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 118 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) E HEYTYVÄ 17.9.2015 YHDYSKUNTARAKENNE JA ELINYMPÄRISTÖN LAATU : Tavoite: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Toteutuminen osayleiskaavassa: Ihmisten terveydelle mahdollisesti tuulivoimaloista aiheutuvat haitat on huomioitu voimaloiden sijoittelussa etäälle asutuksesta sekä melu- ja välkemallinnuksin osoitettu, etteivät välke tai meluarvot ylitä asutuksen osalta annettuja määräyksiä ja ohjearvoja. Tavoite: Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista meluhaittojen ehkäisemiseksi. Tavoite: Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston toteuttaminen edistää erityisesti uusien ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä. Tavoite: Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoiman hyödyntäminen edistää toimia ilmastonmuutosta vastaan. K ULTTUURI - JA LUONNONPERINTÖ , VIRKISTYSKÄYTTÖ JA LUONNONVARAT Tavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 119 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimalat on sijoitettu mahdollisimman etäälle kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä luonnonperinnön arvokohteista niiden luonteen säilymisen turvaamiseksi. Suunnittelualuetta ja sen suhdetta valtakunnallisiin maisema-, kulttuuri ja luonnonarvoihin on arvioitu kaavoituksen yhteydessä. Alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita, kulttuurihistoriallisia ympäristöjä tai valtakunnallisesti merkittävät esihistoriallisia suojelualuekokonaisuuksia. Tavoite: Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimalla edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, koska se ei energiamuotona kuluta uusiutumattomia luonnonvaroja energian tuottamiseen. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimahankkeen suunnittelussa on otettu huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet sijoittamalla tuulivoimalat riittävän etäälle tällaisista alueista. T OIMIVAT YHTEYSVERKOSTOT JA ENERGIAHUOLTO Tavoite: Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoima lisää valtakunnallista sähköntuotantoa ja sen monipuolisuutta. Tuuli on uusiutuva energianlähde. Tavoite: Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin Toteutuminen osayleiskaavassa: Osayleiskaavalla mahdollistetaan tuulivoimapuisto, joka koostuu yhteensä kuudestatoista voimalasta. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 120 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Tavoitteet: Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuisto ja siihen liittyvät sähkönsiirtoreitit hyödyntävät olemassa olevia johtolinjoja. Hankkeessa ei toteuteta uusia ilmajohtoja. Sähkö siirretään kaavaalueelta sen eteläpuolella olevan 110 kV linjan varteen rakennettavalle sähköasemalle maakaapelein. Tavoite: Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueiden käytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet Toteutuminen osayleiskaavassa: Tuulivoimapuiston sijoituksessa on huomioitu alueen maankäyttö ja lähiympäristö. Tuulivoimapuisto sijoittuu rakentamattomalle maa- ja metsätalousalueelle, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole merkittävästi asutusta. Osayleiskaavoituksen pohjaksi on selvitetty alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä laadittu melu- ja vilkkumismallinnus. Tuulivoimaloiden sijoitus osayleiskaava-alueella on suunniteltu alueella tehtyjen selvitysten pohjalta. Tavoite: Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset. Toteutuminen osayleiskaavassa: Lentoestelupa haetaan jokaiselle ilmailulain 158 § mukaiselle rakenteelle erikseen kohteen koordinaatit, toteutusaikataulu ym. tiedot tarkasti yksilöiden. Ristiniityn tuulivoimapuisto ei sijoitu Finavian lentoasemien korkeusrajoitusalueille. Ilmavalvontatutkiin liittyvien vaikutusten osalta kuullaan puolustusvoimia kaavoitusprosessin aikana. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 121 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 14 Y LEISKAAVAN 17.9.2015 SISÄLTÖVAATIMUKSET Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon seuraavat seikat siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lisäksi Laadittaessa MRL 77 a §:ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen huomioitava tuulivoimarakentamista koskevat yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Osayleiskaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) Kaupungin elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Osayleiskaava koskee ainoastaan suunnitteilla olevaa tuulivoimapuistoa, joka muodostuu tuulivoimaloiden lisäksi niitä yhdistävistä rakennus- ja huoltoteistä sekä sähköasemasta. Tuulivoimapuisto tukeutuu pääosin olemassa olevaan infrastruktuuriin. Tuulivoimaloiden tuottama energia siirretään rakennettavan sähköaseman kautta kaava-alueen eteläpuolitse kulkevaan 110 kV:n kantaverkkoon. Alueelle sijoittuvat tuulivoimalat eivät rajoita merkittävästi alueella liikkumista, eivätkä heikennä alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Osayleiskaava perustuu maisemaa, rakennettua ympäristöä, luonnonarvoja sekä ympäristöhaittoja (melu, varjostus) koskeviin selvityksiin ja vaikutusten arviointiin. Osayleiskaava ei aiheuta suunnittelualueen tai lähialueiden maanomistajille kohtuutonta haittaa. Kaavaan on rajattu tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien huoltoteiden vaatimat alueet. Alueen päämaankäyttömuotona säilyy edelleen maa- ja metsätalousalue. Osayleiskaavan suhde tuulivoimarakentamista koskeviin erityisiin sisältövaatimuksiin: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 122 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS (LUONNOS) RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 17.9.2015 Laadittavassa osayleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 § mukaiset sisältövaatimukset sekä tuulivoimarakentamista koskevat erityiset sisältövaatimukset huomioon seuraavasti: Osayleiskaavan sisältö, esitystapa ja mittakaava on laadittu yleiskaavan ohjausvaikutukset huomioiden. Osayleiskaavan mittakaava on 1:10 000. Kaavakartalle on rajattu tarkasti alueet, jotta se voisi ohjata suoraan rakennuslupamenettelyä. Hankkeen yhteydessä on selvitetty kattavasti tuulivoimaloiden vaikutuksia maisemakuvaan. Vaikutukset luonnonarvoihin, kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, muinaismuistoihin, virkistystarpeisiin sekä asuin- ja elinympäristöjen laatunäkökohtiin on selvitetty kattavasti YVA -menettelyn yhteydessä. Hankkeen suunnittelussa ja kaavoituksessa on huomioitu teknisen huollon ja sähkön siirron järjestäminen, kuten huoltoteiden, kaapelointien ja sähköverkkoon liittymisen järjestämismahdollisuudet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 123 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 15 T OTEUTUS Tuulivoimapuiston osayleiskaavassa on määrätty, että osayleiskaavaa voidaan MRL 77 a §:n mukaisesti käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena. Rakennuslupa voidaan myöntää, kun osayleiskaava on saanut lainvoiman. Tavoiteaikataulun mukaisesti tuulivoimapuiston rakentaminen käynnistetään 2016–2017. Rakentamisvaiheessa luo- ja muinaisjäännösalueet on hyvä osoittaa maastossa esim. merkkinauhalla rajaamalla, jotta näihin ei kohdistu tahattomia vaurioita. Lopulliset tutkavaikutukset tulee selvittää ja hankevastaavalla tulee olla puolustusvoimien suostumus viimeistään ennen maanpäällisten rakennustöiden aloittamista. Rakentajan on otettava yhteys alueen eri viestintäjärjestelmien käyttäjiin ja kerrottava heille rakenteilla olevasta tuulivoimapuistosta. Hankekehittäjä huolehtii siitä, että se on solminut maanomistajien kanssa vuokrasopimukset tarvittavista maa-alueista. 16 L IITELUETTELO Liite Liite Liite Liite Liite Liite 1: 2: 3: 4: 5: 6: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet (09/2015) Melu- ja välkeselvitys (05/2015) Arkeologinen inventointi (Museovirasto, 2015) Luontoselvitys (07/2015) OAS:sta saadut lausunnot FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 124 HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS (LUONNOS) 17.9.2015 17 Y HTEYSTIEDOT Suunnittelutyöhön liittyvää lisätietoa saa Haapajärven kaupungilta, kaavaa laativalta konsultilta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy) ja tuulipuistohankkeesta vastaavalta (Infinergies Finland Oy). Tietoa kaavoituksesta on saatavissa myös Haapajärven kaupungin internetsivuilta osoitteesta www.haapajarvi.fi/kaavoitus/vireilla_olevat. Haapajärven kaupunki Kirkkokatu 2 (PL 4), 85801 HAAPAJÄRVI Vesa Savolainen Tekninen johtaja puh. 044 4456 146 [email protected] Kaavaa laativa konsultti: FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Hallituskatu 13 - 17 D, 90100 OULU Janne Tolppanen Maankäytön suunnittelija arkkitehti puh. 044 278 7307 [email protected] Kai Tolonen Pohjois-Suomen aluepäällikkö arkkitehti SAFA, LuK puh. 044 771 8419 [email protected] Hankkeesta vastaava hanketoimija: Infinergies Finland Oy Karppilantie 20, 90450 Kempele Sisko Kotzschmar puh. 044 7595 050 [email protected] FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 125
© Copyright 2024