1. No category

Kh 12.1.2015 liite 5
Kv 21.1.2015 liite 3
MÄNTYHARJUN KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA
VUOSILLE 2015 - 2021
1
1 JOHDANTO
Mäntyharjun kunnan ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto hoidetaan seudullisesti
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimesta. Mäntyharjulle on laadittu vuosille 2008-2014 ympäristöohjelma,
joka päivitettiin vuoden 2014 aikana. Uusi ympäristöohjelma on laadittu Mäntyharjun kunnan ja Mikkelin seudun
ympäristöpalvelujen yhteistyönä vuosille 2015-2021.
Ympäristöohjelmatyötä ovat ohjanneet kansallisen tason tavoitteet liittyen kansallisiin ja alueellisiin ilmasto- ja
energiatavoitteisiin.
1.1 Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (v. 2013)
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta.
Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää
kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan
vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonferenssin (Rio+20) loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen. Kansallisen kestävän
kehityksen yhteiskuntasopimuksen tavoitteita ovat muun muassa:
•
•
•
•
•
Hiilineutraali yhteiskunta
Resurssiviisas talous
Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt
Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat
Luontoa kunnioittava päätöksenteko
1.2 Savon ilmasto-ohjelma 2025
Savon ilmasto-ohjelma on Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen, vuosille 2014-2025 laadittu ilmasto-ohjelma. Savon
maakuntien yhteinen tahtotila on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja
edistää ympäristöystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia.
Savon ilmasto-ohjelman toimenpiteitä ovat muun muassa:
•
•
•
•
•
•
Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi
Raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä luovutaan
Tuuli- ja aurinkoenergian sekä maa- ja ilmalämmön käyttöä edistetään
Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon arjen sujuvuus
Uusia toimintoja sijoitettaessa hyödynnetään jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta
Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto-ohjelmien laadintaa
1.3 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 - maakuntastrategia
Etelä-Savon maakuntastrategiassa on nostettu esille vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen.
Strategian keskeisenä teemana on ”Iloa ja tuloa luonnosta” ja se keskittyy mm. seuraaviin tavoitteisiin:
•
•
vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen
luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen
2
•
kansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka
Strategian mukaan Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa
johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää,
kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa
alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle
energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla,
jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto.
1.4 Mäntyharjun kunnan toiminta-ajatus
Mäntyharjun yrittävä kulttuurikunta tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja tasokkaan rakennetun ympäristön johdosta
hyvät olosuhteet yrittämiselle, asumiselle ja vapaa-ajan vietolle. Laadukkaat kunnalliset palvelut tuotetaan
kuntalaisten osallistumista arvostaen demokraattisella päätöksenteolla.
2 NYKYTILANNE KUNNASSA
•
•
•
•
•
Noin 6250 asukasta vuonna 2014
Pinta-ala 1 210 km2, josta vesistöjä 221 km2
Rantaviivaa lähes 1 520 km
Noin 5000 rannalla sijaitsevaa loma-asuntoa
Työpaikoista alkutuotannossa 14 %, jalostuksessa 29 % ja palveluissa 56 %
2.1 Pintavedet
Hyvälaatuiset vesistöt voidaan nähdä arvona, joka lisää kunnan vetovoimaa ja josta pitää huolehtia. Kunnan
pinta-alasta vesistöä on lähes viidennes ja rantaviivaa 1520 kilometriä. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat
Vuohijärvi, Ylä-Rieveli ja Korpijärvi. Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on kaavoitettu.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen vedenlaadun seuranta- ja tutkimusohjelman kohteista Mäntyharjun kunnan
alueella on 16 järveä, joista 4 on säännöllisessä seurannassa. Lisäksi tietoa vesistöjen vedenlaadusta saadaan
valvontanäytteiden ja erilaisiin hankkeisiin liittyvien selvitysten kautta. Valtion ympäristöviranomaisen (EteläSavon ely-keskus) toimesta Mäntyharjun alueella tehdään fysikaalis-kemiallista vedenlaadun tarkkailua vuosina
2013-2016 lähes 40 kohteessa, joista 2 on mukana tarkkailussa vuosittain, 7 kohdetta 3 vuoden välein ja 10
kohdetta 6 vuoden välein. Lisäksi osalla kohteista kerätään tietoa biologisista tekijöistä, kuten kasviplanktonista ja
vesikasvillisuudesta.
Kertynyt tietovaranto on ahkerassa käytössä. Kesäasukkaat osaavat hakea tietoa mökkijärvestään ja kesämökin
hankintaa harkittaessa tarkastetaan usein mökkijärveksi aiotun vesistön vedenlaatutiedot. Suurin
virkistyskäyttöpaine kohdistuu suuriin reittivesistöihin. Pääsääntöisesti Mäntyharjun alueen vedet ovat
hyvälaatuisia.
3
2.2 Pohjavedet ja vesihuolto
Mäntyharjun alueella on kaksi vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I-luokkaan kuuluvat Luuminniemi
ja Majalampi), kahdeksan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (II luokka) ja lisäksi kuusi muuta
pohjavesialuetta (III luokka). Luuminniemen ja Majalammen pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot
(Luuminniemen ja Vannekiven vedenottamot). Mäntyharjun kunnan pohjavesialueilla ei ole todettu olevan
merkittäviä riskitekijöitä eikä pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa.
Mäntyharjun vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan ja vesihuoltomestarin alaisuudessa ja huolehtii
talousveden tuottamisesta asukkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista
vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista ja neuvonnasta. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa
keskustaajaman alueen ja Halla-ahon alueen sekä haja-asutusalueella Mäntymotellin ja Vihantasalmen alueet.
Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä on ollut vuonna 2012 liittyneenä 3950 asukasta. Kunnallinen
viemäriverkosto kattaa käytännössä samat alueet kuin kunnallinen vesijohtoverkosto. Jätevedet käsitellään
Mäntyharjun kunnan jätevedenpuhdistamolla, josta ne johdetaan Pyhäveden Haapaselkään noin 400 metrin
päähän puhdistamosta. Puhdistamon vaikutus näkyy pistekuormituksena purkupaikan läheisyydessä, missä
vedenlaatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä.
Mäntyharjussa toimii kolme vesiosuuskuntaa, Toivolan, Vuorijärven ja Vihannan vesiosuuskunnat.
Vesiosuuskunnat ostavat asiakkaillensa toimittamansa veden Mäntyharjun kunnalta ja johtavat jätevedet
Mäntyharjun jätevedenpuhdistamolle.
Vesilaitostoiminnan osalta vedenhankinnan nykytilanne on tyydyttävä ja vesilaitostoimintaan käytettävät
pohjavesilähteet ovat laadultaan ja määrältään riittäviä ja käsittelytekniikka riittävää välittömien tarpeiden
kannalta. Mäntyharjun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja toiminta-alue on hyväksytty Mäntyharjun
kunnanvaltuustossa 24.9.2014. Lisäksi vesilaitoksella on valvontasuunnitelmat raakaveden ja verkostoveden
laadun seurantaa varten ja varautumissuunnitelmat erilaisten poikkeusolojen ja teknisten ongelmien varalta.
Hulevesien vaikutukseen, johtamiseen ja käsittelyyn on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota ja sitä
työtä tulee edelleenkin jatkaa. Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee ottaa huomioon esimerkiksi maankäytön
suunnittelussa. Virkistyskäytön kannalta tärkeiden vesistöjen hoitoa tehdään Etelä-Savon vesienhoidon
toimenpideohjelmatyön kautta.
2.3 Luontokohteet ja virkistysreitit
Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet on määritetty vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä. Kaavoitetuilla
alueilla luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon.
Mäntyharjun kunnan alueella sijaitsevat seuraavat Natura-alueet:
◦ Sammakkolammen metsä
◦ Rossinlammen metsä
◦ Kolmikanta
◦ Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät
◦ Laukoniemi
◦ Kihtelysniemi
◦ Kinalammen metsä
◦ Pyhäniemi
◦ Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta
4
◦ Mäntyharjun reitin kosket
◦ Mäntyharjun Suursuo
Ulkoilu- ja virkistysreiteillä on merkitystä asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden virkistäytymisen ja liikkumisen sekä
sitä kautta terveyden kannalta. Mäntyharjussa on useita patikka- ja pyöräilyreittejä sekä melontareittejä. Reittien
varrella on laavuja, kotia ja tulentekopaikkoja. Mäntyharjun alueella on myös aktiivisesti kehitetty reitistöjä ja
palveluita Mäntyharjun ja Repoveden kansallispuiston välillä.
2.4 Energia
Mäntyharjussa Suur-Savon Sähkö Oy:n lämpökeskus tuottaa keskustaajamassa tarvittavaa lämpöä pääosaksi (yli
80 %) biopolttoaineella, joka on pääosin puuta. Kunnan kiinteistöistä kaikki liitettävissä olevat kohteet on liitetty
kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöissä on seuranta lämmön, sähkön ja veden kulutuksen osalta. Maalämmön käyttö
on lisääntynyt ja maalämpö on käytössä muun muassa Kirkonkylän koululla ja Mäntyharjun kirkossa.
Rakentamisessa ja remontoinnissa otetaan huomioon energiatehokkuus.
2.5 Rakentaminen ja maan käyttö
Terveellinen elinympäristö ja siihen kuuluen terveet rakennukset ja terveellinen sisäilma ovat yksi tärkeimmistä
edellytyksistä kuntalaisten hyvinvoinnille. Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ovat yleisiä ja niistä
aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä vuosittain. Tavoitteena kunnassa on, että rakennetaan kestäviä ja
terveellisiä rakennuksia, jotka pidetään kunnossa ja syntyneet terveyshaittaa aiheuttavat puutteet korjataan
mahdollisimman nopeasti.
Vesimuotoihin (pohjavedet, pintavedet) liittyvät uhkat muodostuvat useista hajallaan sijaitsevista toiminnoista.
Vastaavasti ratkaisukeinot löytyvät muun muassa maankäytön suunnittelun ja tiedotuksen työkalupakista. Eräs
keskeinen ryhmä vesistöjen kuntoon vaikuttavia toimintoja on loma-asutuksen sijoittuminen. Tavoitteena voidaan
puhua hallitusta rantarakentamisesta.
Lähes kaikki rakentamiskelpoiset rannat on kaavoitettu. Laaditut kaavat perustuvat ajantasaisiin taustaselvityksiin
ja ne pidetään taustaselvityksineen ajan tasalla. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni uusista
rantarakennuspaikoista on vesi- ja viemäriverkoston piirissä.
2.6 Jätehuolto
Mäntyharjun kunnassa jätehuollon hoitaa Kymenlaakson jätehuolto Oy ja jätehuoltoviranomaisena toimii
Kymenlaakson jätehuolto Oy:n jätelautakunta. Kymenlaakson jätehuolto Oy toimii kolmen kaupungin (Hamina,
Kotka, Kouvola) ja kuuden kunnan (Iitti, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Virolahti) alueella.
Jätehuollon palvelutehtäväkokonaisuus sisältää muun muassa jätteiden kuljetusten ja hyödyntämisen
järjestämisen, hyötykeräyspisteiden ja jäteaseman hoitamisen, jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun,
laskutuksen, jäteneuvonnan ja tiedotuksen.
Jätelautakunta hoitaa kaikki jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaiset jätehuollon järjestämisen
viranomaistehtävät ja niihin liittyvät kehittämis- ja seurantatehtävät. Mäntyharjulla on kahdeksan
hyötyjätepistettä. Kymenlaakson jätehuolto Oy on käynnistänyt syksyllä 2014 jätehuoltomääräysten laatimisen
tavoitteenaan saada samansisältöiset määräykset voimaan koko toimialueellaan.
5
2.7 Hankinnat
Tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Hankintapäätökset vaikuttavat
siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy
kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Julkisen sektorin merkitys markkinavaikuttajana on huomattava, ja julkisella
sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää ostovoimaansa viisaasti. Valtioneuvoston periaatepäätös
(13.6.2013) sitouttaa valtion ja kunnat edistämään energiatehokkaita ja ympäristöä säästäviä ns. cleantech –
ratkaisuja.
Mäntyharjun kunnalla ei ole varsinaista ympäristönäkökohtien huomioimiseen tähtäävää hankintaohjetta.
Mäntyharju kuuluu hankintarenkaaseen ja hankintojen ympäristövaikutukset huomioidaan sen puitteissa. Luomuja lähiruoan käytössä ratkaisevaa on saatavuus ja hinta mutta luomu- ja lähiruokaa käytetään kunnan keittiöissä
mahdollisuuksien mukaan.
2.8 Liikenne
Mikkelin seudulla tuetaan kulkemista joukkoliikennevälineillä tarjoamalla Mikkelin seudun kunnissa seutulippua.
Bussiliikenteen lisäksi mäntyharjulaisten on mahdollista käyttää myös junaa.
Tavoitteena on laajentaa seutulippu koskemaan myös junaliikennettä.
2.9 Elintarviketurvallisuus
Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja
koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja.
Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen elintarvikevalvonta kohdistetaan riskiperusteisesti erityisesti korkeariskisiin
toimintoihin ja elintarvikkeisiin vuosittain hyväksyttävän valvontasuunnitelman mukaisesti.
Vuoden 2013 toukokuusta lähtien elintarvikevalvontaa on toteutettu valtakunnallisen Oiva- järjestelmän
mukaisesti. Oivan tarkoituksena on tehdä elintarvikevalvonnasta yhdenmukaista, läpinäkyvää ja korostaa
riskiperusteisuutta sekä saattaa valvontatulokset kuluttajien tietoon. Lokakuun 2014 loppuun mennessä Oivatarkastuksia oli tehty Mäntyharjussa 43 kappaletta. Tarkastetuista kohteista 28 oli saanut oivallisen arvosanan, 8
hyvän arvosanan ja 7 kohteessa oli korjattavaa.
Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden esiintymistä selvitellään järjestelmällisesti Elintarvike- ja
turvallisuusviraston (Evira) RYMY- järjestelmällä. Vuonna 2013 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella
raportoitiin yksi elintarvikevälitteinen ruokamyrkytysepäily.
6
3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET
Puhtaat pinta- ja pohjavedet
Tavoite
Turvataan hyvä järviveden laatu
ja järvien virkistyskäyttö
Pohjavesien laatu turvataan
Toimenpiteet
Veden laadun seuranta ja
riittävät resurssit
kunnostustoimenpiteisiin
Maatalouden ja muun
tuotantotalouden päästöt
minimoidaan neuvonnalla ja
viranomaistoiminnalla
Tiedotetaan vesistöjen tilasta
Haja-asutusalueella olevat
kiinteistökohtaiset
jätevesijärjestelmät on
kunnostettu vastaamaan
jätevesiasetuksen (VNA
209/2011) vaatimuksia.
Virkistysreitit (retkisatamat,
vene-ja melontareitit) pidetään
kunnossa
Riskit tunnistetaan ja valvonta
on riittävää pohjavesialueilla
Pohjavesiä suojellaan
maankäytön suunnittelulla ja
lupakäytännöillä
Laaditaan pohjavesialueille
suojelusuunnitelmat
Vastuutaho
Tekninen toimi,
ympäristöpalvelut
Maaseututoimi,
ympäristöpalvelut
Ympäristöpalvelut
Tekninen toimi
(rakennusvalvonta),
ympäristöpalvelut
Liikuntatoimi
Tekninen toimi
Tekninen toimi (kaavoitus
ja rakennusvalvonta),
ympäristöpalvelut
Tekninen toimi, vesilaitos
Mittarit: Virallisten uimarantojen levähavainnot ja uimaveden hygieeninen laatu, pinta- ja pohjaveden laadun
seurannan tulokset
7
Kestävä yhdyskuntarakenne ja luonnon monimuotoisuus
Tavoite
Kaavoitus ja maankäyttö on
ympäristöä huomioivaa
Turvataan luonnon- ja metsien
monimuotoisuus
Vieraslajien torjunnassa
noudatetaan kansallisia ohjeita
Toimenpiteet
Ohjataan kaavoituksella
maankäyttöä ekotehokkaaksi
Kaavoitus perustuu
luontoinventointeihin
Asiointilinja ja toimiva muu
julkinen liikenne
Kevyen liikenteen edistäminen
Kunnan metsiä hoidetaan
huomioiden metsien
monimuotoisuus
Tunnistetaan yleissuunnittelun
yhteydessä arvokkaat
luontokohteet ja jätetään
luonnontilaisia viheralueita
myös suojelualueiden
ulkopuolelle.
Laaditaan ohjeistus vieraslajien
torjuntaan
Vastuutaho
Tekninen toimi
Tekninen toimi
Hallintopalvelut
(kuljetussihteeri)
Tekninen toimi
Tekninen toimi
Tekninen toimi
Ympäristöpalvelut
Kunta on energiatehokas ja käyttää uusiutuvia energiamuotoja
Tavoite
Energiatehokkuuden
parantaminen
Uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä edistetään
Energiatehokas rakentaminen ja
peruskorjaus
Toimenpiteet
Energian kulutuksen seuranta ja
mahdolliset parantavat
toimenpiteet
Vanhojen rakennusten
energiatehokkuutta
parannetaan peruskorjausten
yhteydessä
Kartoitetaan ulkovalaistuksen ja
muun valaistuksen
energiatehokkuus
Puun ja muun biopolttoaineen
osuutta energian tuotannossa
edistetään
Rakennetaan energiatehokkaasti
Kartoitetaan kunnan
kiinteistöjen energiatehokkuus
Mittarit: Kiinteistöjen energian ja veden kulutuksen seuranta
Vastuutaho
Tekninen toimi
(kiinteistöpalvelut)
Tekninen toimi
(kiinteistöpalvelut)
Tekninen toimi
Tekninen toimi
Tekninen toimi
(kiinteistöpalvelut)
Tekninen toimi
(kiinteistöpalvelut)
8
Hankinnat ovat ympäristönäkökohdat huomioivia
Tavoite
Hankinnoissa huomioidaan
ympäristönäkökohdat
Kuljetuspalvelut toteutetaan
tehokkaasti
Toimenpiteet
Käytetään hankinnoissa yhtenä
kriteerinä ympäristönäkökohtia
Käytetään mahdollisuuksien
mukaan luomu- ja lähiruokaa
Hankitaan mahdollisuuksien
mukaan leasing-sopimuksia
laitteiden ja koneiden osalta
Hankitaan vain tarpeellista
Koulu- ja palvelukyydit
optimoidaan tehostamalla
autojen täyttöastetta
Kunnan sisäisiä kuljetuksia
suoritetaan harkitusti ja
yhdistellään virkamatkoja
mahdollisuuksien mukaan
Vastuutaho
Hallintopalvelut
Ruokapalvelut
Hallintopalvelut
Kaikki kunnan työntekijät
Hallintopalvelut
(kuljetussihteeri)
Kaikki kunnan työntekijät
Jätehuolto toimii ja on kustannustehokasta
Tavoite
Jätehuolto on tehokasta
Vanhan kaatopaikan
lakkauttaminen
Toimenpiteet
Jätetaksat ohjaavat lajitteluun
Velvoitetaan ja valvotaan
järjestettyyn jätehuoltoon
liittymistä
Riittävästi asianmukaisia
aluekeräyspisteitä
Tehostetaan lajittelua kunnan
omissa toiminnoissa, esim.
purkutyöt
Vähennetään jätteiden määrää
Poistetaan vanha kaatopaikka
käytöstä hallitusti ja
maisemoidaan alue
Mittarit: Jätehuollon kustannukset, jätteen hyötykäyttöaste
Vastuutaho
Jätehuoltoyhtiö, tekninen
toimi
Jätehuoltoyhtiö,
ympäristöpalvelut
Jätehuoltoyhtiö, tekninen
toimi
Tekninen toimi,
kiinteistöjen ylläpidosta
vastaavat
Kaikki kunnan työntekijät
Tekninen toimi
9
Ympäristöterveyteen liittyvät asiat ovat kunnossa
Tavoite
Kuluttajille tarjotaan puhtaita
elintarvikkeita
Toimenpiteet
Vastuutaho
Elintarvikevalvonnalla on
Kunta, ympäristöpalvelut
riittävät resurssit suorittaa
valvontaa
Omavalvonta on käytössä
Ympäristöpalvelut
riittävässä laajuudessa
yrityksissä
Kunnassa on sisäilmaltaan
Ylläpidetään kunnan kiinteistöjä Tekninen toimi,
terveitä rakennuksia
siten, että ennaltaehkäistään
ympäristöpalvelut
sisäilmaongelmien syntyminen
Rakentamisen laadun riittävä
Tekninen toimi,
valvonta
rakennusvalvonta
Sisäilmaongelmiin puututaan
Tekninen toimi,
mahdollisimman nopeasti ja
ympäristöpalvelut
tehdään yhteistyötä eri
viranomaisten kesken
Talousveden hyvä laatu turvataan Talousveden laatu turvataan
Tekninen toimi
muun muassa verkoston
ylläpidolla
Mittarit: Omavalvonnan kattavuus ja toimivuus, ruokamyrkytysten ja epidemioiden määrä, raportoidut
sisäilmaongelmat
Ympäristökasvatus on luonnollinen osa kunnan toimintaa
Tavoite
Koulu- ja päiväkoti-ikäisten
ympäristötietoisuus lisääntyy
Lisätään ympäristövalistusta
kuntalaisille
Toimenpiteet
Ympäristökasvatusta edistetään
koulussa ja päiväkodissa (esim.
luontoretket,
opetussuunnitelmissa
huomioidaan ympäristöasiat)
Vihreä lippu-toiminta
Kunta tiedottaa
ympäristöohjelmastaan
Ympäristönäkökohdat
huomioidaan kunnan
neuvonnassa (esim. rakennus,
energia)
Lisätään kunnan nettisivuille
energia- ja ympäristöasioihin
liittyviä asioita (esim. linkit
Motivan sivuille)
Kunnan työntekijöille pieni
koulutus/opas ympäristöasioihin
liittyen
Vastuutaho
Opetustoimi
Opetustoimi
Johtoryhmä
Tekninen toimi
Tekninen toimi
Johtoryhmä (koordinoi
tehtävän)
10
4 SEURANTA
Ympäristöohjelman toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki kunkin tavoitteen toteutukseen
vaikuttavat tahot ovat kiinteässä yhteistyössä ja tekevät samansuuntaisia päätöksiä. Erityisen tärkeitä aihealueita
ovat ympäristövastuullisten toimintatapojen edistäminen (energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä
energiatuotanto, kevyen ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen jne.) sekä ympäristöriskien
ennaltaehkäisy (pohja- ja pintavesien pilaantuminen, elintarviketurvallisuus, kestävä rakentaminen) ja luonnon
monimuotoisuuden vaaliminen (rakentaminen, maa- ja metsätalous).
Tavoitteiden toteutumisesta vastaa kukin vastuutaho ja omalta osaltaan jokainen kunnan työntekijä ja
kuntalainen. Kunnan johtoryhmä seuraa ympäristöohjelman toteutumista ja raportoi ohjelman toteutumisesta
kunnanhallitukselle. Seurantatulokset käsitellään kunnanhallituksessa joka toinen vuosi.