Liite_3_KV_2101_2105_Ympohjelma
Kh 12.1.2015 liite 5 Kv 21.1.2015 liite 3 MÄNTYHARJUN KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA VUOSILLE 2015 - 2021 1 1 JOHDANTO Mäntyharjun kunnan ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto ja eläinlääkintähuolto hoidetaan seudullisesti Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimesta. Mäntyharjulle on laadittu vuosille 2008-2014 ympäristöohjelma, joka päivitettiin vuoden 2014 aikana. Uusi ympäristöohjelma on laadittu Mäntyharjun kunnan ja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen yhteistyönä vuosille 2015-2021. Ympäristöohjelmatyötä ovat ohjanneet kansallisen tason tavoitteet liittyen kansallisiin ja alueellisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin. 1.1 Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (v. 2013) Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yhteinen pitkän aikavälin tahtotila tulevaisuuden Suomesta. Yhteiskuntasitoumuksessa julkishallinto yhdessä muiden toimijoiden kanssa sitoutuu edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan. Sitoumuksen tavoitteena on lisätä kestävän kehityksen politiikan vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta sekä vastata YK:n kestävän kehityksen 20-vuotiskonferenssin (Rio+20) loppuasiakirjassa kansallisille hallituksille annettuun sitoumus- ja toimeenpanohaasteeseen. Kansallisen kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuksen tavoitteita ovat muun muassa: • • • • • Hiilineutraali yhteiskunta Resurssiviisas talous Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat Luontoa kunnioittava päätöksenteko 1.2 Savon ilmasto-ohjelma 2025 Savon ilmasto-ohjelma on Etelä- ja Pohjois-Savon yhteinen, vuosille 2014-2025 laadittu ilmasto-ohjelma. Savon maakuntien yhteinen tahtotila on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, sopeutua ilmastonmuutoksen haasteisiin ja edistää ympäristöystävällisiä liiketoimintamahdollisuuksia. Savon ilmasto-ohjelman toimenpiteitä ovat muun muassa: • • • • • • Puu jalostetaan Savossa tuotteiksi ja energiaksi Raskaan polttoöljyn ja kivihiilen käytöstä luovutaan Tuuli- ja aurinkoenergian sekä maa- ja ilmalämmön käyttöä edistetään Liikennesuunnittelussa otetaan huomioon arjen sujuvuus Uusia toimintoja sijoitettaessa hyödynnetään jo olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta Tuetaan ja edistetään kuntien energiatehokkuussopimusten ja ilmasto-ohjelmien laadintaa 1.3 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 - maakuntastrategia Etelä-Savon maakuntastrategiassa on nostettu esille vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Strategian keskeisenä teemana on ”Iloa ja tuloa luonnosta” ja se keskittyy mm. seuraaviin tavoitteisiin: • • vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen luonnonvarojen ja muun maankäytön yhteensovittaminen 2 • kansalliset tavoitteet huomioiva oma ilmasto- ja energiapolitiikka Strategian mukaan Etelä-Savossa on vedenlaadultaan erinomaiset vesistöt ja alue on nyt ja tulevaisuudessa johtava vapaa-ajanasutuksen maakunta. Lisäksi maakunnassa on runsaasti luonnonvaroja, kuten metsää, kiviaineksia ja turvetta. Alueen vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja hyvän tilan turvaaminen luo pohjaa alueen vetovoimaisuudelle sekä raaka-aineita hyödyttävän elinkeinotoiminnan kehittämiselle ja omavaraiselle energiantuotannolle. Vesistöjen ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen toteutetaan hyvällä suunnittelulla, jolla sovitetaan yhteen mm. suojelu ja matkailu sekä loma-asutus ja turvetuotanto. 1.4 Mäntyharjun kunnan toiminta-ajatus Mäntyharjun yrittävä kulttuurikunta tarjoaa ainutlaatuisen luonnon ja tasokkaan rakennetun ympäristön johdosta hyvät olosuhteet yrittämiselle, asumiselle ja vapaa-ajan vietolle. Laadukkaat kunnalliset palvelut tuotetaan kuntalaisten osallistumista arvostaen demokraattisella päätöksenteolla. 2 NYKYTILANNE KUNNASSA • • • • • Noin 6250 asukasta vuonna 2014 Pinta-ala 1 210 km2, josta vesistöjä 221 km2 Rantaviivaa lähes 1 520 km Noin 5000 rannalla sijaitsevaa loma-asuntoa Työpaikoista alkutuotannossa 14 %, jalostuksessa 29 % ja palveluissa 56 % 2.1 Pintavedet Hyvälaatuiset vesistöt voidaan nähdä arvona, joka lisää kunnan vetovoimaa ja josta pitää huolehtia. Kunnan pinta-alasta vesistöä on lähes viidennes ja rantaviivaa 1520 kilometriä. Suurimmat järvet kunnan alueella ovat Vuohijärvi, Ylä-Rieveli ja Korpijärvi. Lähes kaikki rakennuskelpoiset rannat on kaavoitettu. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen vedenlaadun seuranta- ja tutkimusohjelman kohteista Mäntyharjun kunnan alueella on 16 järveä, joista 4 on säännöllisessä seurannassa. Lisäksi tietoa vesistöjen vedenlaadusta saadaan valvontanäytteiden ja erilaisiin hankkeisiin liittyvien selvitysten kautta. Valtion ympäristöviranomaisen (EteläSavon ely-keskus) toimesta Mäntyharjun alueella tehdään fysikaalis-kemiallista vedenlaadun tarkkailua vuosina 2013-2016 lähes 40 kohteessa, joista 2 on mukana tarkkailussa vuosittain, 7 kohdetta 3 vuoden välein ja 10 kohdetta 6 vuoden välein. Lisäksi osalla kohteista kerätään tietoa biologisista tekijöistä, kuten kasviplanktonista ja vesikasvillisuudesta. Kertynyt tietovaranto on ahkerassa käytössä. Kesäasukkaat osaavat hakea tietoa mökkijärvestään ja kesämökin hankintaa harkittaessa tarkastetaan usein mökkijärveksi aiotun vesistön vedenlaatutiedot. Suurin virkistyskäyttöpaine kohdistuu suuriin reittivesistöihin. Pääsääntöisesti Mäntyharjun alueen vedet ovat hyvälaatuisia. 3 2.2 Pohjavedet ja vesihuolto Mäntyharjun alueella on kaksi vedenhankintaa varten tärkeää pohjavesialuetta (I-luokkaan kuuluvat Luuminniemi ja Majalampi), kahdeksan vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta (II luokka) ja lisäksi kuusi muuta pohjavesialuetta (III luokka). Luuminniemen ja Majalammen pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot (Luuminniemen ja Vannekiven vedenottamot). Mäntyharjun kunnan pohjavesialueilla ei ole todettu olevan merkittäviä riskitekijöitä eikä pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. Mäntyharjun vesihuoltolaitos toimii teknisen lautakunnan ja vesihuoltomestarin alaisuudessa ja huolehtii talousveden tuottamisesta asukkaille sekä jäte- ja hulevesien johtamisesta, jätevesien käsittelystä sekä muista vesihuoltoalaan liittyvistä teknisistä palveluista ja neuvonnasta. Kunnallinen vesijohtoverkosto kattaa keskustaajaman alueen ja Halla-ahon alueen sekä haja-asutusalueella Mäntymotellin ja Vihantasalmen alueet. Kunnallisen vesijohtoverkoston piirissä on ollut vuonna 2012 liittyneenä 3950 asukasta. Kunnallinen viemäriverkosto kattaa käytännössä samat alueet kuin kunnallinen vesijohtoverkosto. Jätevedet käsitellään Mäntyharjun kunnan jätevedenpuhdistamolla, josta ne johdetaan Pyhäveden Haapaselkään noin 400 metrin päähän puhdistamosta. Puhdistamon vaikutus näkyy pistekuormituksena purkupaikan läheisyydessä, missä vedenlaatu on vaihdellut hyvän ja tyydyttävän välillä. Mäntyharjussa toimii kolme vesiosuuskuntaa, Toivolan, Vuorijärven ja Vihannan vesiosuuskunnat. Vesiosuuskunnat ostavat asiakkaillensa toimittamansa veden Mäntyharjun kunnalta ja johtavat jätevedet Mäntyharjun jätevedenpuhdistamolle. Vesilaitostoiminnan osalta vedenhankinnan nykytilanne on tyydyttävä ja vesilaitostoimintaan käytettävät pohjavesilähteet ovat laadultaan ja määrältään riittäviä ja käsittelytekniikka riittävää välittömien tarpeiden kannalta. Mäntyharjun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma ja toiminta-alue on hyväksytty Mäntyharjun kunnanvaltuustossa 24.9.2014. Lisäksi vesilaitoksella on valvontasuunnitelmat raakaveden ja verkostoveden laadun seurantaa varten ja varautumissuunnitelmat erilaisten poikkeusolojen ja teknisten ongelmien varalta. Hulevesien vaikutukseen, johtamiseen ja käsittelyyn on viime vuosina alettu kiinnittää enemmän huomiota ja sitä työtä tulee edelleenkin jatkaa. Hulevesien johtaminen ja käsittely tulee ottaa huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa. Virkistyskäytön kannalta tärkeiden vesistöjen hoitoa tehdään Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmatyön kautta. 2.3 Luontokohteet ja virkistysreitit Mäntyharjun luonto ja arvokkaat luontokohteet on määritetty vuonna 2010 tehdyssä selvityksessä. Kaavoitetuilla alueilla luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon. Mäntyharjun kunnan alueella sijaitsevat seuraavat Natura-alueet: ◦ Sammakkolammen metsä ◦ Rossinlammen metsä ◦ Kolmikanta ◦ Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät ◦ Laukoniemi ◦ Kihtelysniemi ◦ Kinalammen metsä ◦ Pyhäniemi ◦ Haapasaari - Luhtanen - Majaluhta 4 ◦ Mäntyharjun reitin kosket ◦ Mäntyharjun Suursuo Ulkoilu- ja virkistysreiteillä on merkitystä asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden virkistäytymisen ja liikkumisen sekä sitä kautta terveyden kannalta. Mäntyharjussa on useita patikka- ja pyöräilyreittejä sekä melontareittejä. Reittien varrella on laavuja, kotia ja tulentekopaikkoja. Mäntyharjun alueella on myös aktiivisesti kehitetty reitistöjä ja palveluita Mäntyharjun ja Repoveden kansallispuiston välillä. 2.4 Energia Mäntyharjussa Suur-Savon Sähkö Oy:n lämpökeskus tuottaa keskustaajamassa tarvittavaa lämpöä pääosaksi (yli 80 %) biopolttoaineella, joka on pääosin puuta. Kunnan kiinteistöistä kaikki liitettävissä olevat kohteet on liitetty kaukolämpöverkkoon. Kiinteistöissä on seuranta lämmön, sähkön ja veden kulutuksen osalta. Maalämmön käyttö on lisääntynyt ja maalämpö on käytössä muun muassa Kirkonkylän koululla ja Mäntyharjun kirkossa. Rakentamisessa ja remontoinnissa otetaan huomioon energiatehokkuus. 2.5 Rakentaminen ja maan käyttö Terveellinen elinympäristö ja siihen kuuluen terveet rakennukset ja terveellinen sisäilma ovat yksi tärkeimmistä edellytyksistä kuntalaisten hyvinvoinnille. Huonon sisäilman aiheuttamat terveyshaitat ovat yleisiä ja niistä aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä vuosittain. Tavoitteena kunnassa on, että rakennetaan kestäviä ja terveellisiä rakennuksia, jotka pidetään kunnossa ja syntyneet terveyshaittaa aiheuttavat puutteet korjataan mahdollisimman nopeasti. Vesimuotoihin (pohjavedet, pintavedet) liittyvät uhkat muodostuvat useista hajallaan sijaitsevista toiminnoista. Vastaavasti ratkaisukeinot löytyvät muun muassa maankäytön suunnittelun ja tiedotuksen työkalupakista. Eräs keskeinen ryhmä vesistöjen kuntoon vaikuttavia toimintoja on loma-asutuksen sijoittuminen. Tavoitteena voidaan puhua hallitusta rantarakentamisesta. Lähes kaikki rakentamiskelpoiset rannat on kaavoitettu. Laaditut kaavat perustuvat ajantasaisiin taustaselvityksiin ja ne pidetään taustaselvityksineen ajan tasalla. Tavoitteen on, että mahdollisimman moni uusista rantarakennuspaikoista on vesi- ja viemäriverkoston piirissä. 2.6 Jätehuolto Mäntyharjun kunnassa jätehuollon hoitaa Kymenlaakson jätehuolto Oy ja jätehuoltoviranomaisena toimii Kymenlaakson jätehuolto Oy:n jätelautakunta. Kymenlaakson jätehuolto Oy toimii kolmen kaupungin (Hamina, Kotka, Kouvola) ja kuuden kunnan (Iitti, Lapinjärvi, Miehikkälä, Mäntyharju, Pyhtää ja Virolahti) alueella. Jätehuollon palvelutehtäväkokonaisuus sisältää muun muassa jätteiden kuljetusten ja hyödyntämisen järjestämisen, hyötykeräyspisteiden ja jäteaseman hoitamisen, jätteenkuljetuksiin liittyvän asiakaspalvelun, laskutuksen, jäteneuvonnan ja tiedotuksen. Jätelautakunta hoitaa kaikki jätelain ja jätehuoltomääräysten mukaiset jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät ja niihin liittyvät kehittämis- ja seurantatehtävät. Mäntyharjulla on kahdeksan hyötyjätepistettä. Kymenlaakson jätehuolto Oy on käynnistänyt syksyllä 2014 jätehuoltomääräysten laatimisen tavoitteenaan saada samansisältöiset määräykset voimaan koko toimialueellaan. 5 2.7 Hankinnat Tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä. Julkisen sektorin merkitys markkinavaikuttajana on huomattava, ja julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää ostovoimaansa viisaasti. Valtioneuvoston periaatepäätös (13.6.2013) sitouttaa valtion ja kunnat edistämään energiatehokkaita ja ympäristöä säästäviä ns. cleantech – ratkaisuja. Mäntyharjun kunnalla ei ole varsinaista ympäristönäkökohtien huomioimiseen tähtäävää hankintaohjetta. Mäntyharju kuuluu hankintarenkaaseen ja hankintojen ympäristövaikutukset huomioidaan sen puitteissa. Luomuja lähiruoan käytössä ratkaisevaa on saatavuus ja hinta mutta luomu- ja lähiruokaa käytetään kunnan keittiöissä mahdollisuuksien mukaan. 2.8 Liikenne Mikkelin seudulla tuetaan kulkemista joukkoliikennevälineillä tarjoamalla Mikkelin seudun kunnissa seutulippua. Bussiliikenteen lisäksi mäntyharjulaisten on mahdollista käyttää myös junaa. Tavoitteena on laajentaa seutulippu koskemaan myös junaliikennettä. 2.9 Elintarviketurvallisuus Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja. Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen elintarvikevalvonta kohdistetaan riskiperusteisesti erityisesti korkeariskisiin toimintoihin ja elintarvikkeisiin vuosittain hyväksyttävän valvontasuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2013 toukokuusta lähtien elintarvikevalvontaa on toteutettu valtakunnallisen Oiva- järjestelmän mukaisesti. Oivan tarkoituksena on tehdä elintarvikevalvonnasta yhdenmukaista, läpinäkyvää ja korostaa riskiperusteisuutta sekä saattaa valvontatulokset kuluttajien tietoon. Lokakuun 2014 loppuun mennessä Oivatarkastuksia oli tehty Mäntyharjussa 43 kappaletta. Tarkastetuista kohteista 28 oli saanut oivallisen arvosanan, 8 hyvän arvosanan ja 7 kohteessa oli korjattavaa. Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden esiintymistä selvitellään järjestelmällisesti Elintarvike- ja turvallisuusviraston (Evira) RYMY- järjestelmällä. Vuonna 2013 Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella raportoitiin yksi elintarvikevälitteinen ruokamyrkytysepäily. 6 3 PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Puhtaat pinta- ja pohjavedet Tavoite Turvataan hyvä järviveden laatu ja järvien virkistyskäyttö Pohjavesien laatu turvataan Toimenpiteet Veden laadun seuranta ja riittävät resurssit kunnostustoimenpiteisiin Maatalouden ja muun tuotantotalouden päästöt minimoidaan neuvonnalla ja viranomaistoiminnalla Tiedotetaan vesistöjen tilasta Haja-asutusalueella olevat kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät on kunnostettu vastaamaan jätevesiasetuksen (VNA 209/2011) vaatimuksia. Virkistysreitit (retkisatamat, vene-ja melontareitit) pidetään kunnossa Riskit tunnistetaan ja valvonta on riittävää pohjavesialueilla Pohjavesiä suojellaan maankäytön suunnittelulla ja lupakäytännöillä Laaditaan pohjavesialueille suojelusuunnitelmat Vastuutaho Tekninen toimi, ympäristöpalvelut Maaseututoimi, ympäristöpalvelut Ympäristöpalvelut Tekninen toimi (rakennusvalvonta), ympäristöpalvelut Liikuntatoimi Tekninen toimi Tekninen toimi (kaavoitus ja rakennusvalvonta), ympäristöpalvelut Tekninen toimi, vesilaitos Mittarit: Virallisten uimarantojen levähavainnot ja uimaveden hygieeninen laatu, pinta- ja pohjaveden laadun seurannan tulokset 7 Kestävä yhdyskuntarakenne ja luonnon monimuotoisuus Tavoite Kaavoitus ja maankäyttö on ympäristöä huomioivaa Turvataan luonnon- ja metsien monimuotoisuus Vieraslajien torjunnassa noudatetaan kansallisia ohjeita Toimenpiteet Ohjataan kaavoituksella maankäyttöä ekotehokkaaksi Kaavoitus perustuu luontoinventointeihin Asiointilinja ja toimiva muu julkinen liikenne Kevyen liikenteen edistäminen Kunnan metsiä hoidetaan huomioiden metsien monimuotoisuus Tunnistetaan yleissuunnittelun yhteydessä arvokkaat luontokohteet ja jätetään luonnontilaisia viheralueita myös suojelualueiden ulkopuolelle. Laaditaan ohjeistus vieraslajien torjuntaan Vastuutaho Tekninen toimi Tekninen toimi Hallintopalvelut (kuljetussihteeri) Tekninen toimi Tekninen toimi Tekninen toimi Ympäristöpalvelut Kunta on energiatehokas ja käyttää uusiutuvia energiamuotoja Tavoite Energiatehokkuuden parantaminen Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä edistetään Energiatehokas rakentaminen ja peruskorjaus Toimenpiteet Energian kulutuksen seuranta ja mahdolliset parantavat toimenpiteet Vanhojen rakennusten energiatehokkuutta parannetaan peruskorjausten yhteydessä Kartoitetaan ulkovalaistuksen ja muun valaistuksen energiatehokkuus Puun ja muun biopolttoaineen osuutta energian tuotannossa edistetään Rakennetaan energiatehokkaasti Kartoitetaan kunnan kiinteistöjen energiatehokkuus Mittarit: Kiinteistöjen energian ja veden kulutuksen seuranta Vastuutaho Tekninen toimi (kiinteistöpalvelut) Tekninen toimi (kiinteistöpalvelut) Tekninen toimi Tekninen toimi Tekninen toimi (kiinteistöpalvelut) Tekninen toimi (kiinteistöpalvelut) 8 Hankinnat ovat ympäristönäkökohdat huomioivia Tavoite Hankinnoissa huomioidaan ympäristönäkökohdat Kuljetuspalvelut toteutetaan tehokkaasti Toimenpiteet Käytetään hankinnoissa yhtenä kriteerinä ympäristönäkökohtia Käytetään mahdollisuuksien mukaan luomu- ja lähiruokaa Hankitaan mahdollisuuksien mukaan leasing-sopimuksia laitteiden ja koneiden osalta Hankitaan vain tarpeellista Koulu- ja palvelukyydit optimoidaan tehostamalla autojen täyttöastetta Kunnan sisäisiä kuljetuksia suoritetaan harkitusti ja yhdistellään virkamatkoja mahdollisuuksien mukaan Vastuutaho Hallintopalvelut Ruokapalvelut Hallintopalvelut Kaikki kunnan työntekijät Hallintopalvelut (kuljetussihteeri) Kaikki kunnan työntekijät Jätehuolto toimii ja on kustannustehokasta Tavoite Jätehuolto on tehokasta Vanhan kaatopaikan lakkauttaminen Toimenpiteet Jätetaksat ohjaavat lajitteluun Velvoitetaan ja valvotaan järjestettyyn jätehuoltoon liittymistä Riittävästi asianmukaisia aluekeräyspisteitä Tehostetaan lajittelua kunnan omissa toiminnoissa, esim. purkutyöt Vähennetään jätteiden määrää Poistetaan vanha kaatopaikka käytöstä hallitusti ja maisemoidaan alue Mittarit: Jätehuollon kustannukset, jätteen hyötykäyttöaste Vastuutaho Jätehuoltoyhtiö, tekninen toimi Jätehuoltoyhtiö, ympäristöpalvelut Jätehuoltoyhtiö, tekninen toimi Tekninen toimi, kiinteistöjen ylläpidosta vastaavat Kaikki kunnan työntekijät Tekninen toimi 9 Ympäristöterveyteen liittyvät asiat ovat kunnossa Tavoite Kuluttajille tarjotaan puhtaita elintarvikkeita Toimenpiteet Vastuutaho Elintarvikevalvonnalla on Kunta, ympäristöpalvelut riittävät resurssit suorittaa valvontaa Omavalvonta on käytössä Ympäristöpalvelut riittävässä laajuudessa yrityksissä Kunnassa on sisäilmaltaan Ylläpidetään kunnan kiinteistöjä Tekninen toimi, terveitä rakennuksia siten, että ennaltaehkäistään ympäristöpalvelut sisäilmaongelmien syntyminen Rakentamisen laadun riittävä Tekninen toimi, valvonta rakennusvalvonta Sisäilmaongelmiin puututaan Tekninen toimi, mahdollisimman nopeasti ja ympäristöpalvelut tehdään yhteistyötä eri viranomaisten kesken Talousveden hyvä laatu turvataan Talousveden laatu turvataan Tekninen toimi muun muassa verkoston ylläpidolla Mittarit: Omavalvonnan kattavuus ja toimivuus, ruokamyrkytysten ja epidemioiden määrä, raportoidut sisäilmaongelmat Ympäristökasvatus on luonnollinen osa kunnan toimintaa Tavoite Koulu- ja päiväkoti-ikäisten ympäristötietoisuus lisääntyy Lisätään ympäristövalistusta kuntalaisille Toimenpiteet Ympäristökasvatusta edistetään koulussa ja päiväkodissa (esim. luontoretket, opetussuunnitelmissa huomioidaan ympäristöasiat) Vihreä lippu-toiminta Kunta tiedottaa ympäristöohjelmastaan Ympäristönäkökohdat huomioidaan kunnan neuvonnassa (esim. rakennus, energia) Lisätään kunnan nettisivuille energia- ja ympäristöasioihin liittyviä asioita (esim. linkit Motivan sivuille) Kunnan työntekijöille pieni koulutus/opas ympäristöasioihin liittyen Vastuutaho Opetustoimi Opetustoimi Johtoryhmä Tekninen toimi Tekninen toimi Johtoryhmä (koordinoi tehtävän) 10 4 SEURANTA Ympäristöohjelman toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että kaikki kunkin tavoitteen toteutukseen vaikuttavat tahot ovat kiinteässä yhteistyössä ja tekevät samansuuntaisia päätöksiä. Erityisen tärkeitä aihealueita ovat ympäristövastuullisten toimintatapojen edistäminen (energia- ja materiaalitehokkuus, kestävä energiatuotanto, kevyen ja julkisen liikenteen toimintaedellytysten parantaminen jne.) sekä ympäristöriskien ennaltaehkäisy (pohja- ja pintavesien pilaantuminen, elintarviketurvallisuus, kestävä rakentaminen) ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen (rakentaminen, maa- ja metsätalous). Tavoitteiden toteutumisesta vastaa kukin vastuutaho ja omalta osaltaan jokainen kunnan työntekijä ja kuntalainen. Kunnan johtoryhmä seuraa ympäristöohjelman toteutumista ja raportoi ohjelman toteutumisesta kunnanhallitukselle. Seurantatulokset käsitellään kunnanhallituksessa joka toinen vuosi.
© Copyright 2024