1. No category

Kunnanhallitus
§ 117
15.06.2015
Aloite; Vesiväylien rakentaminen
109/0.060/2015
Kunnanhallitus § 117
Valtuutettu Matti Kontiainen on jättänyt 11.5.2015 kunnanvaltuuston kokouksessa seuraavan valtuustoaloitteen:
”Kymmenen vuotta sitten Rääkkylän kunnassa tehty aloite Kymijoki-Mäntyharjun
kanavan rakentamiseksi eteni aina maakuntaliittoon saakka.
Saimaan kanavan vuokrasopimus uusittiin vuonna 2012 (17.2.2012) 50 vuodeksi
eteenpäin, mutta vuokra nousi nelinkertaiseksi (perusmaksu 1,22 milj €) aikaisempaan nähden. Toisaalta vuokrasopimus paransi pienveneiden asemaa ja laajensi muutenkin käyttömahdollisuuksia. Myös talvisin on nyt mahdollisuus
murtaa väylä eli kanavaa on mahdollista käyttää läpi vuoden!
Näin ollen tilanne on muuttunut 10 vuotta sitten olevaan nähden. Valtion hallintokin ehti jo hylätä koko ajatuksen uudesta suoraan Suomenlahteen johtavasta
Kymijoki- Mäntyharju- kanavasta, johon liittyi myös Paijänteen ja Saimaan yhdistäminen toisiinsa.
Nostan nyt asian uudelleen käsittelyyn, koska tilanne on myös Suomessa muuttunut. Matkailu sisävesillä kasvaa todennäköisesti koko ajan ja sinne pääsevät nyt
myös ulkomaiset veneet helpommin Saimaan kanavan kautta.
Keski-Suomeen on tulossa aivan uusia, suuria sellutehtaita (Äänekoski ja Kuopio),
jotka tarvitsevat edullista vesiväylää edullisimpana ja vähiten saastumista aiheuttavana kuljetusmuotona.
Ehdotus: Tehdään uudessa tilanteessa osittainen Kymijoki- Mäntyharju- kanavan rakentaminen siten, että tehdään ensin sisävesiä yhdistävä kanava ja hyödynnetään Saimaan kanavaa tehokkaammin.
Päijänteen ja Saimaan yhdistämiseen on kaksi mahdollisuutta
On siis ainakin kaksi suunnitelmaa yhdistää Saimaa ja Päijänne eli Mäntyharju- kanava tai Päijänne- kanava. Molemmissa tapauksissa matkailu ja suuret sellutehtaat ja muut teollisuuslaitokset hyötyvät. Olisi hyvä, että väylät voitaisiin pitää auki myös talvisin. Tähän on suunniteltu aivan uutta laivakalustoa.
Lopuksi: Jos tehdään ensin sisävesiä yhdistävä kanava, voidaan hyödyntää koko
ajan Saimaan kanavaa yhä tehokkaammin. Jos myöhemmin tilanne Saimaan kanavan suhteen muuttuu, voidaan Kymijokea pitkin tehdä uusi väylä Suomenlahteen ja samalla koko sisävesistöreitti olisi Suomen puolella.
Etelä-Suomeen kaavaillaan Pisararataa ja ratikoita Tampereelle, mutta tämä kanavahanke olisi oikeasti hyvä asia koko Suomelle, myös täällä Itä-Suomessa ja
Rääkkylässä. Investoinneilla (EU- tuella) tässä taloustilanteessa saataisiin työllisyys nousuun pitkäksi aikaa ja teollisuuden kilpailukyky paranemaan muihin
maihin nähden. Myös matkailu saisi piristysruiskeen, joka voi nostaa sisävesien
paikkakunnat uuteen nousuun. ”
Kunnanhallitus on käsitellyt vesiväylien Kymijoen ja Mäntyharjun kanavien
rakentamista vuonna 2005. Vuoden 2005 päätöksen mukaan hankkeen
perusteluiksi on todettu mm:
* vesikuljetusten ympäristöystävällisyys
* Suomen puunjalostusteollisuuden sijoittuminen, kustannukset ja kilpailukyky
* Ruotsin ja Suomen metsäteollisuuden kilpailu samoilla markkinoilla
* Kymijoen kanavan mahdollistama ympärivuotinen vesiliikenne Päijänteen
vesistössä
* Mäntyharjun kanavan mahdollistama yhteys Saimaa/Päijänne
* Mäntyharjun kanavan soveltuvuus talviliikenteeseen Saimaan kanavaa
paremmin.
Kunnanhallitus oli 6.6.2005 kokouksessaan päättänyt ehdottaa Pohjois-Karjalan liitolle (nyk. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), että se yhdessä
muiden Itä-Suomen liittojen kanssa ryhtyisi ajamaan Kymijoen ja Mäntyharjun kanavahanketta.
Valmistelija: kunnanjohtaja Tuula Luukkonen, 040 105 3001
Päätösehdotus
Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolle
ja ehdottaa toimenpiteenä, että maakuntaliitto ryhtyisi ajamaan Kymijoen ja
Mäntyharjun kanavahanketta yhdessä muiden Itä-Suomen maakuntaliittojen kanssa.
Samalla kunnanhallitus toteaa, että aloite on loppuun käsitelty.
Päätös
Hyväksyttiin yksimielisesti.