1. No category

PAPERINKERÄYS OY, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, PUUJÄTTEEN
MURSKAUS, NURMIJÄRVI
KU-YK § 134/13.10.2015
Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen
19.10.2015
ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 39 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee
käytöstä poistettujen puisten kuormalavojen, lavojen korjauksessa syntyvän
puumateriaalin ja erilliskerätyn puhtaan puujätteen murskaamista Nurmijärven kunnan tilalla Virkkilä 543-403-8-159. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan
aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
LUVAN HAKIJA
Paperinkeräys Oy
PL 143, 00181 Helsinki
Y-tunnus 0112496-1
Yhteyshenkilö Vesa Mörsky puh. 050 555 5170
TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Lupahakemus sijoittuu Nurmijärven Klaukkalan kylän kiinteistölle RN: 543403-8-159, osoitteeseen Lahnuksentie 215, 01840 Klaukkala.
Liite nro 134
–
sijaintikartta
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE
Ympäristönsuojelulaki (YSL, 527/2014) 27 § ja liite 1 taulukko 2 kohta 13f
(Muu kuin taulukon 2 kohdissa 13 a, b ja e tarkoitettu jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen käsittely, joka on ammattimaista tai laitosmaista).
LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Ympäristönsuojeluasetuksen (YSA, 713/2014) 2 §:n kohdan 12f perusteella
lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta).
ASIAN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille 25.9.2014. Hakemusta on täydennetty 26.1.2015 ja 25.5.2015.
TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN
KAAVOITUSTILANNE
Alue on koko Nurmijärven kunnan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa
(KV 22.2.1989) merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksessa (KH 26.11.2012 § 317) alue on merkitty Maa- ja
metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-4). Alue on esitetty varatuksi pääasiassa
maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen sekä ns. haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen. Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksessa (KH 23.2.2015 § 5) alue on esitetty työpaikka-alueeksi (TP).
Nurmijärven rakennusvalvonta on myöntänyt toimenpideluvan 18.12.2013 §
347 säilytys- ja varastointialueelle sekä varastoalueen laajennukselle.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vesialue on Lepsämänjoki, joka sijaitsee alueesta noin 300 metriä pohjoiseen.
Lähialue on runsaspuustoista ja harvaan asuttua. Varastokentän välittömässä
läheisyydessä sijaitsee teollisuusrakennus, jossa toimii tällä hetkellä Paperinkeräys Oy:n kuormalavakeskus. Kyseisessä kiinteistössä toimii myös muita
vuokralaisia. Puujätteen varastokentän alue on aiemmin ollut metsäaluetta.
Se on tasoitettu täyttömaalla ja murskeella sekä pinnoitettu asfaltilla kesällä
2014. Paperinkeräys Oy on vuokrannut alueen Jealha Oy:ltä. Alueen pintaala on noin 3000 m2.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 200 metrin päässä. Lähimmät päiväkodit
ovat Lepsämänjoen toisella puolella päiväkoti Matilda (noin 450 m) ja Huitin päiväkoti (noin 850 m). Lähimmät koulut ovat Harjulan koulu (etäisyys
noin 1100 m), Syrjälän koulu ja Vendskolan (etäisyys noin 1300 m).
LUPAHAKEMUS
Paperinkeräys Oy hakee ympäristölupaa käytöstä poistettujen puisten kuormalavojen, lavojen korjauksessa syntyvän puumateriaalin ja erilliskerätyn
puhtaan puujätteen murskaamiselle. Arvioitu käsittelymäärä vuodessa on
9000 tonnia. Klaukkalan tuotantoyksikkö toimii kuormalavayksikkönä, jossa
vastaanotetaan, lajitellaan, korjataan, varastoidaan ja toimitetaan kuormalavoja. Lajittelun yhteydessä huonokuntoiset, korjauskelvottomat kuormalavat
lajitellaan erilleen ja poistetaan kierrosta. Toiminnanharjoittaja on esittänyt
toiminnalle 6000 euron vakuutta. Puujätettä otetaan vastaan pääasiassa Uudenmaan maakunnan alueelta.
Paperinkeräys Oy on toiminut yli 60 vuoden ajan Suomen johtavana kierrätysmateriaalien käsittelijänä. Paperinkeräys Oy edustaa Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy:tä ja hoitaa kotikeräyspaperin tuottajavastuukeräyksen
koko maassa. Paperinkeräys-konsernissa työskentelee 250 kierrätysalan ammattilaista. Paperinkeräys Oy:llä on käytössä seuraavat sertifioidut johtamisjärjestelmät: ympäristöjärjestelmä ISO 14001:2004, työ-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001:2007 sekä laatujärjestelmä ISO 9001:2008.
Kierrosta poistetut kuormalavat sekä kuormalavojen korjauksessa syntyvä
puumateriaali on kerätty lavalle, joka on toimitettu jatkokäsittelyyn muualle.
Toimintaa on tarkoitus kehittää siten, että kuormalavat murskataan tuotanto-
yksikön viereisellä varastokentällä murskeeksi. Lisäksi varastoalueella otetaan vastaan Paperinkeräys Oy:n asiakkailta erilliskerättyä puhdasta puujätettä, joka murskataan käytöstä poistettujen kuormalavojen kanssa polttoaineeksi, joka on laadultaan ns. A-B-luokan puupolttoainetta (VTT:n tutkimusraportti nro VTT-R-04989-08/1.9.2008: ”käytöstä poistetun puun luokittelu
ja hyvien käytäntöjen kuvaus.”). Polttoaine toimitetaan voimalaitoksiin sähkön ja kaukolämmön tuotantoon.
Vastaanotettavat materiaalit
Laji
Jätenimike
(Vna 179/2012)
Puupakkaukset
15 01 03
Puu
17 02 01,
20 01 38
Määrä t/v
Maksimivarasto, t
6000
3000
400
200
Muutoksella tehostetaan kuormalavakeskuksen toimintaa ja tuotannossa syntyvän puujätteen hyödyntämistä sekä pienennetään materiaalien kuljetuksesta aiheutuvia autoliikenteen päästöjä. Toiminnassa syntyvä kotimainen ja uusiutuva puupolttoaine hyödynnetään voimalaitoksissa sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.
Puun vastaanottoa ja murskausta varten asfaltoidulle kentälle on rajattu 3
metriä korkeilla betoniseinillä varastoalue, jonka sisällä toiminta tapahtuu.
Murskausta suoritetaan 1–2 kuukauden välein, 2–3 päivää kerrallaan.
Toiminnan ajankohta
Ympäristölupahakemuksessa toiminta-ajoiksi on esitetty pääsääntöisesti
maanantaista perjantaihin klo 7–20. Poikkeuksellisissa tilanteissa toimintaa
voi olla kyseisenä aikana myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Puujätteen murskausta suoritetaan 1–2 kuukauden välein, 2–3 päivää kerrallaan.
Tuotannon prosessi, käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet
Murskaustoiminnassa käytetään raaka-aineina käytöstä poistettuja puisia
kuormalavoja, kuormalavojen korjaamisessa käytettyä puutavaraa sekä asiakkailta erilliskerättyä puhdasta puujätettä. Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja, vettä tai muita aineita. Ulkopuolinen urakoitsija suorittaa murskauksen
polttomoottorikäyttöisellä mobiilimurskalla. Materiaalien kuormaus hoidetaan polttomoottorikäyttöisellä kuormaajalla. Sähköä käytetään ajoneuvovaa’assa ja alueen valaistuksessa.
Klaukkalan yksikön tuotantoprosessi voidaan jakaa seitsemään eri prosessivaiheeseen, jotka ovat vaakaus, tulotarkastus, lajittelu, välivarastointi, murskaus, varastointi ja toimitus. Alla on toiminnan prosessikaavio:
Kuormalavojen lajittelu
Vastaanotetut kuormalavatoimitukset lajitellaan laatuluokkiin joko robottiavusteisesti tai manuaalisesti ehjiin, korjattaviin ja hylättyihin kuormalavoihin. Hylätyt kuormalavat ja korjauksessa syntyvä puumateriaali kerätään
lajitteluyksikössä lavalle ja lavan täytyttyä puujäte siirretään viereisellä kentällä sijaitsevalle varastoalueelle odottamaan murskausta. Rikkinäiset korjauskelvottomat kuormalavat siirretään läheisestä kuormalavakeskuksesta varastoalueelle ilman tulopunnitusta. Hylättyjä kuormalavoja ja korjauksessa
syntyvää puumateriaalia muodostuu arviolta noin 2000 tonnia vuodessa.
Puhtaan puujätteen vastaanotto, punnitus, tulotarkastus ja lajittelu
Paperinkeräys Oy:n asiakkailta kerätään erikseen lajiteltua puujätettä (ns.
puhdas puu). Puujäte toimitetaan varastoalueelle jatkokäsittelyä varten. Jokainen sisään tuleva kuorma punnitaan vaa’alla, jossa rekisteröidään paino,
toimittaja, auton rekisterinumero, päivä, aika ja laji. Punnitus rekisteröidään
tietokoneelle vähintään +/- 20 kg:n tarkkuudella. Vaakaus suoritetaan kaikista tulevista ja lähtevistä kuormista. Tiedot vaa’alta siirretään päivittäin yhtiön logistiikka- ja laskutusjärjestelmään. Tiedoista voidaan tehdä erilaisia tuote-, asiakas- ja autokohtaisia raportteja.
Materiaalit vastaanotetaan varastokentällä omille vastaanottoalueille. Tulotarkastus suoritetaan kaikista tulevista kuormista. Tarkastuksella pyritään
määrittämään tulleen materiaalin laatu ja kontrolloimaan toimittajien ilmoittamaa tavaraa. Jos tavara ei vastaa ilmoitettua laatua, reklamoidaan siitä toimittajaa suullisesti tai kirjallisesti. Reklamointi aiheuttaa tavaraerän hylkäämisen, painon vähennyksen tai lajimuutoksen. Materiaalit ostetaan syntypaikkalajiteltuna. Lajittelua suoritetaan, jos materiaalissa huomataan epäpuhtauksia. Materiaalista poistetaan vieraat jakeet mahdollisuuksien mukaan.
Lajittelu tapahtuu käsin tai pyöräkuormaajalla. Lajitteluhylky toimitetaan
jatkokäsittelyyn. Arvioitu käsittelymäärä on noin 5000–7000 tonnia vuodessa.
Puujätteiden murskaus ja varastointi
Kun varastoalueella on riittävä määrä murskattavaa puujätettä, tilataan ulkopuolinen urakoitsija suorittamaan murskaus ns. mobiilimurskalla. Murskaimen käyttövoimana on polttomoottori ja laite on varustettu sammutusjärjestelmällä ja metallinerotusmagneetilla. Murskattu puumateriaali varastoidaan
varastoalueella kasassa. Toiminta tapahtuu asfaltoidulla kentällä ja betoniseinillä rajatulla alueella. Murskattu puujäte toimitetaan lähialueen voima- ja
lämpölaitoksille energiahyötykäyttöön pääasiassa rekoilla. Lastaus tehdään
pyöräkuormaajalla, joka on varustettu irtomateriaalien lastaukseen soveltuvalla kauhalla. Arvioitu käsittelymäärä vuodessa on yhteensä enintään noin
9000 tonnia.
Tiedot käytettävistä polttoaineista, niiden varastoinnista ja kulutuksesta
Murskausta suorittava ulkopuolinen urakoitsija huolehtii oman kalustonsa
polttoaineista itsenäisesti. Rikkinäisten kuormalavojen kuljettamiseen varastoalueelle käytetään läheisen kuormalavayksikön trukkeja, jotka ovat poltto-
öljykäyttöisiä. Trukkien tankkauspiste on läheisen kuormalavayksikön hallissa. Säiliö on varustettu valuma-altaalla. Polttoöljyn kulutusta seurataan
vuositasolla.
Liikennejärjestelyt
Päivittäin varastokentälle liikennöi keskimäärin 15 kuorma-autoa. Yksityiset
yrittäjät hoitavat puhtaan puujätteen keräämisen ja kuljettamisen Paperinkeräys Oy:lle. Autot liikennöivät alueella klo 7–20 välisenä aikana.
Alueen pääliikenneväylä on kiinteistöön rajoittuva Lahnuksentie, joka on
vilkasliikenteinen kokoojakatu. Lahnuksentien ja Klaukkalantien risteyksen
liikennemäärä on huipputuntien aikana noin 3000 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Lahnuksentie 215 kohdalla liikennemäärät ovat 1800 autoa vuorokaudessa
(arkipäivät). Nykytilanteessa yksikön liikennemäärä ilman ympäristöluvanvaraista toimintaa on laskennallisesti keskimäärin 27 autoa päivässä. Ympäristölupahakemuksen jätemäärän maksimikäsittelymäärillä yksikön liikennemäärä on laskennallisesti keskimäärin 33 autoa päivässä. Liikenteen kasvu
on laskennallisesti 6,5 autoa päivässä. Maksimikäsittelymääriin pääseminen
ei ole todennäköistä useaan vuoteen. Uuden toiminnan aiheuttama liikenteen
kasvu ei hakijan käsityksen mukaan lisää merkittävästi Lahnuksentien liikennettä edes maksimitilanteessa.
Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta
Toiminnan aiheuttamia päästöjä ilmaan ovat koneista ja laitteista aiheutuva
melu, pöly ja pakokaasupäästöt. Pakokaasupäästöjä aiheutuu lisäksi alueelle
tulevasta liikenteestä.
Tiedot melusta
Melupäästöjä aiheutuu mm. alueelle tulevasta liikenteestä. Alueella liikennöi
päivittäin noin 15 kuorma-autoa sekä pyöräkuormaaja. Liikenne ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Suurin melun aiheuttaja on 1–2 kuukauden väliajoin
suoritettava puujätteen murskaustoiminta.
Paperinkeräys Oy teetti Ramboll Finland Oy:llä puun murskauksen meluselvityksen (raportti 22.1.2015, viite1510016773), jota täydennettiin liikennemelulla (raportti 25.5.2015, viite 1510016773).
Puun murskauksen mallinnuksia tehtiin viidessä tilanteessa, joissa vaihtelivat
käytettävä murskauslaitteisto, murskauspaikka ja melusuojaukset. Kaikissa
mallinnustilanteissa huomioitiin myös yksi pyöräkuormaaja. Melulähteet
mallinnettiin toimimaan koko päiväajan (klo 7–22). Paperinkeräyksen nykyliikennemäärä on 27 autoa päivässä. Mallinnuksessa huomioitiin murskaustoiminnan aiheuttama Paperinkeräyksen liikenteen kasvu maksimitilanteessa,
joka on 6–7 autoa päivässä. Todennäköinen liikennemäärän lisäys on noin 1
auto päivässä. Lahnuksentien liikennemäärä perustuu Uudenmaan ELY-keskuksen liikennemääräkarttaan (tuorein vuodelta 2013). Keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) on kyseisellä tieosuudella 2578 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärästä on oletettu 90 % ajoittuvan päiväaikaan (klo 7–22)
ja raskaan liikenteen osuutena käytettiin 10 % kokonaisliikenteestä. Ajonopeutena Paperinkeräyksen kohdalla käytettiin 60 km/h.
Todennäköisin toteutettava melusuojausvaihtoehto on se, että länsipuolen
betoniseinä korotetaan 6 metriin ja pohjoisseinä korotetaan 5 metriin ja meluseinää jatketaan jonkin verran sisääntuloaukon luona. Tällöin alueella voidaan toimia ääneneristyskopalla varustetulla Doppstadt DZ750 laitteistolla
tai vastaavalla laitteistolla sekä myös tätä hiljaisemmalla murskaimella.
Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä
toimista
Varastokenttä on kauttaaltaan päällystetty asfaltilla. Käsiteltävistä materiaaleista ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Mahdollisia päästölähteitä ovat rikkoontuneista työkoneista johtuvat öljypäästöt, jota varten käyttöön varataan imeytysainetta. Tuotannossa ei käytetä vettä eikä kemikaaleja.
Päästöjä vesistöön tai viemäriin ei ole.
Tiedot syntyvistä jätteistä
Jätteeksi päätyvien puisten kuormalavojen määrää vähennetään korjaamalla
rikkinäiset lavat uudelleen käyttöön, mikäli se on taloudellisesti kannattavaa.
Murskauksen yhteydessä erotetaan kuormalavoissa olleet metalliosat (naulat
tms.) ja toimitetaan uusiokäyttöön metallina. Hylättyjä kuormalavoja ja korjauksessa syntyvää puumateriaalia muodostuu arviolta noin 2000 tonnia vuodessa.
Paperinkeräys Oy on esittänyt, että jätelain sitovaa etusijajärjestystä noudatetaan siten, että jätteen syntymistä vältetään korjaamalla rikkinäiset korjauskelpoiset kuormalavat uudelleen käytettäviksi. Korjauskelvottomille rikkinäisille kuormalavoille ei ole tällä hetkellä kierrätysmahdollisuutta, joten ne
hyödynnetään energiana. Asiakkailta erilliskerättävä puhdas puujäte vähentää sekajätteen määrää.
Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta
Toiminnassa käytetään eri urakoitsijoiden koneita ja laitteita, josta valitaan
käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvat.
VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, viihtyisyyteen, terveyteen,
luontoon, vesistöön, ilmaan, maaperään ja pohjaveteen sekä meluun ja
tärinään
Toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta yleiseen viihtyvyyteen eikä ihmisen terveyteen. Toiminnalla on positiivinen vaikutus luontoon ja luonnonvarojen käyttöön. Puujätteen murskaaminen polttoaineeksi vähentää kuljetustarvetta alueelta ja vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää. Murskauksen yhteydessä erotetaan kuormalavoissa olleet metalliosat (naulat tms.) ja
toimitetaan uusiokäyttöön metallina. Päästöjä ilmaan aiheutuu materiaalien
kuljettamiseen ja murskaukseen käytettävästä kalustosta. Kalusto pyritään
pitämään aina riittävän uutena, jotta pakokaasupäästöt ovat mahdollisimman
alhaiset. Puujätteen murskaus hakkeeksi sen syntypaikalla vähentää jätteen
poiskuljetuksesta aiheutuvaa autoliikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä
maaperään eikä pohjaveteen. Onnettomuustilanteissa alueen pinnoitteet helpottavat jätteiden imeytystä ja siivousta. Toiminnasta ei aiheudu päästöjä vesistöön. Merkittävin melu tulee liikenteestä, kuormaajista ja ajoittaisesta
murskaustoiminnasta. Melua tuottavat toiminnot rajoitetaan tapahtuvaksi klo
7–22 väliseen aikaan. Varastointialueen rajaamiseen käytetyt betoniseinäkkeet estävät meluvaikutusta.
Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta
Huomattavin toimintaan liittyvä riski on tulipalo. Sitä pyritään ehkäisemään
palovaaraa aiheuttavien töiden ohjeistamisella ja työntekijöiden koulutuksella. Käytettävissä murskauslaitteissa on oma sammutusjärjestelmä, lisäksi
paikalle järjestetään alkusammutuskalusto.
Häiriötapauksissa toiminta siirretään tarpeen mukaan konsernin muihin tuotantoyksiköihin. Häiriöistä tiedotetaan omalle henkilöstölle ja asiakkaille, ja
pyritään minimoimaan häiriön haittavaikutukset rajoittamalla mahdollisuuksien mukaan materiaalien vastaanottoa häiriön kohteena olevaan tuotantoyksikköön. Toimintasuunnitelman laatii tapauskohtaisesti tuotantopäällikkö yhteistyössä tuotannon esimiehen kanssa. Tilanteen palattua normaaliksi tiedotetaan asiasta omalle henkilökunnalle ja tarpeen mukaan asiakkaille. Tuotantoyksikölle on tehty myös oma pelastussuunnitelma.
Tarkkailutiedot
Päästöjä ja jätteitä arvioidaan pääsääntöisesti aistinvaraisesti. Aistinvaraisesti
arvioidaan roskaantumista, pölyä, hajua ja melua. Lisäksi dokumentoidaan ja
seurataan tuotantoyksiköstä toimitetun sekajätteen ja energia2-jätteen määrää. Tarvittaessa tehdään melumittauksia ja hulevesien näytteenottoa ympäristölupaehtojen mukaisesti. Sähkön ja polttoaineen kulutusta seurataan vuositasolla. Yksikköä auditoidaan säännöllisesti Paperinkeräys Oy:n auditointiohjelman mukaisesti. Päivittäin tarkkaillaan alueen yleistä siisteyttä.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 §). Ko. kiinteistöllä syntyvä puujäte varastoidaan läheisellä varastointikentällä, jossa lupapäätöksen jälkeen aloitetaan puujätteen
murskaustoiminta. Tällä hetkellä varastoitu puujäte kuljetetaan muualle
murskattavaksi, koska murskaustoiminnalle ei ole ympäristölupaa. Hakijan
käsityksen mukaan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei tarvita erillistä vakuutta, koska nykyinen toiminta ei muutu millään tavalla mikäli ympäristölupaa ei jostain syystä myönnetä. Mikäli puuta on jo ehditty murskata
polttoaineeksi, on sen arvo suurempi kuin murskaamattoman puujätteen. Täten sen poiskuljettaminen pienentää kustannuksia nykytasosta.
ASIAN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Nurmijärven ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 10.2.–11.3.2015. Hakemusta
koskeva ilmoitus on julkaistu Nurmijärven Uutiset -lehdessä 18.2.2015. Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut
mahdolliset asianosaiset.
Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Nurmijärven kunnalta sekä kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Nurmijärven kunnanhallitus antoi asiassa lausunnon (30.3.2015 § 97), joka
saapui ympäristökeskukseen 31.3.2015. Nurmijärven kunnanhallituksen lausunnossa on todettu mm. että hakemuksen kohteena olevan kiinteistön pohjoispuolella oleva Lepsämänjoki on osoitettu arvokkaaksi pintavesialueeksi.
Klaukkalan osayleiskaavaehdotuksessa (23.2.2015 § 57) alue on osoitettu
työpaikka-alueena, jolle laadittavan asemakaavan edellytyksenä on Tornimäentien toteuttaminen. Alueen pohjois- sekä eteläpuolella on paikallinen liitooravien käyttämä ekologinen yhteys. Alue on lepakoiden tärkeää ruokailualuetta ja siirtymäreitti. Hakemuksen mukaiset toiminta-ajat ovat kohtuuttomat ympäröivän asutuksen kannalta. Varastokentän hulevedet alueelta johdettaneen Lepsämänjokeen varastokentän länsipuolella olevan ojan kautta.
Hulevesien johtaminen ei selviä asiakirjoista. Hakemuksessa ei ole selvitystä
toiminnan aiheuttamasta pölystä.
Varastokentän lounais-, luoteis- ja pohjoispuolella on vakituista asutusta.
Lähimmän asuinrakennuksen raja sijaitsee alle 100 metrin etäisyydellä varastokentästä. Alueelle on kulku Lahnuksentieltä Nurmelantietä ja Aropellon
tietä pitkin. Molemmat tiet ovat yksityisteitä. Varastokenttä on Aropellon tie
länsipuolella ja kuormalavakeskus tien itäpuolella. Näin ollen murskattava
puuaines kuljetetaan Aropellon tien yli varastokentälle. Asutuksen käyttämillä yksityisteillä raskaan liikenteen määrän lisääntyminen heikentää olennaisesti mm. koululaisten liikenneturvallisuutta. Ko. yksityisteitä ei ole rakennettu kestämään runsasta raskasta liikennettä.
Meluselvityksen mukaan toiminnasta aiheutuva melu ylittää 55 dB useilla
asuinkiinteistöillä 3 metriä korkeista betoniseinistä huolimatta. Meluselvitykseen liittyy useita epävarmuustekijöitä eikä voida varmistua siitä, että melutason ohjearvot eivät ylity.
Nurmijärven kunnanhallituksen mukaan hakemuksen mukainen toiminta ei
sovellu hakemuksen mukaiselle alueelle sen asutukselle aiheuttamien haittojen ja elinympäristön laadun heikkenemisen takia. Lisäksi hakemus on puutteellinen. Koska kyseessä on uusi toiminta, joka tulee aiheuttamaan melua,
liikenneturvallisuuden vaarantumista ja elinympäristön laadun heikkenemistä, toiminnalle ei tule myöntää lupaa aloittaa toimintaa muutoksenhausta
huolimatta.
Muistutukset ja mielipiteet
Lupahakemuksen johdosta jätettiin 13 muistutusta ja mielipidettä. Jätetyt
muistutukset ja mielipiteet on referoitu tähän päätökseen. Muistutukset ovat
olleet kokonaisuudessaan ympäristölautakunnan nähtävillä.
P.K. ja M.K. ovat 11.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet mm. että
lupaa toiminnan aloittamiseen ei tule antaa, ennen kuin luvan hakija on
osoittanut luotettavasti ja yksiselitteisesti, että toiminnasta aiheutuvat melu-,
pöly- ja vesipäästöt eivät ylitä säännöksissä ja viranomaissuosituksissa määriteltyjä raja-arvoja. Muistutuksessa on esitetty, että toimintaa ei saa aloittaa,
jos muutoksenhaku on kesken. Muistutuksessa on esitetty, että kevyen liikenteen järjestelyt Nurmelantien alkupäässä ja Aropellon tiellä tulee toteuttaa ennen mahdollista toiminnan käynnistämistä, jotta alueen koululaiset eivät joudu kulkemaan raskaan liikenteen seassa.
J.L. on 10.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todennut mm. että vastustaa
hanketta ja on perustellut asiaa seuraavasti. Vastaavaa toimintaa ei ole kiinteistöllä aiemmin harjoitettu, jonka takia on kohtuutonta edellyttää asukkailta
toiminnasta aiheutuvien vaikutusten sietämistä. Muistutuksen mukaan toiminta on aloitettu jo täydessä laajuudessaan kesällä 2014. Alueelle on kerätty
valtava määrä puulavoja 5-10 metrin pinoihin maanvaraisesti säilytettäväksi.
Muistutuksessa oltiin lisäksi huolissaan puulavoissa mahdollisesti olevista
kemikaaleista, pinojen kaatumisesta sekä puuhakkeen aiheuttamasta tuli- ja
metsäpalon vaarasta. Haketuksesta aiheutuu suuri meluhaitta asukkaille.
Muistutuksessa oltiin sitä mieltä, että toiminta ei sovi alueelle ja rekkaliikenne ei mahdu kiinteistön alueelle vaan tukkii ja vaarantaa liikenteen Aropellon tiellä. Lisäksi alue on kaatopaikkamainen, epäsiisti ja aitaamaton sekä
sellaisenaan vaarallinen ja ympäristöä rumentava. Muistutuksen mukaan
hankkeesta aiheutuu ympäristönsuojelulain 5 §:n 1 mom. kohdan 2 mukaista
ympäristön yleisen viihtyvyyden vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä ja vahinkoa sekä haittaa omaisuudelle ja sen käytölle sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1
mom. mukaista kohtuutonta haittaa toiminnasta syntyvästä melusta ja pölystä.
T.K. ja T.K. ovat 10.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet mm., että
uutta toimintaa, joka aiheuttaa melua ja pölyä ei tule suunnitella lähelle jo
olemassa olevaa asutusta. Lisäksi muistuttajat ovat ko. asiassa vedonneet
Valtioneuvoston periaatepäätökseen meluntorjunnasta v. 2013. Muistuttajat
ovat tuoneet esille, että alueella on paljon asutusta niin haja-asutusalueella
kuin asemakaava-alueella, eikä alue ole harvaan asuttua, kuten hakemuksessa on esitetty. Lisäksi alueelta on kaadettu paljon puustoa, eikä lähialue ole
runsaspuustoista kuten hakemuksessa on esitetty. Muistutuksessa on tuotu
esille toiminnan aiheuttama pölyhaitta. Muistuttajien mukaan hakemuksessa
on ilmaistu epämääräisesti puujätteen murskaukseen käytetyt päivät sekä
murskattavan jätteen määrä. Muistutuksessa on tuotu esille alueeseen jo nyt
kohdistuva raskaan liikenteen aiheuttamat haitat (melu ja liikenneturvallisuuden vaarantuminen). Muistuttajat vastustavat puujätteen murskaustoiminnan aloittamista asuinalueellaan. Toiminta tulisi järjestää sellaisella alueella jossa siitä ei ole haittaa asutukselle. Murskaustoimintaa ei tulisi sallia
iltaisin (klo 8–16 ulkopuolella) tai viikonloppuisin. Murskaustoimintaa ei saa
aloittaa ennen kuin sitä koskevat päätökset ovat lainvoimaiset. Muistuttajat
esittävät, että hakemus tulee hylätä.
I.W. ja E.K. ovat 10.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet mm. että
vastustavat ympäristöluvan ja aloitusluvan myöntämistä. Muistutuksessa asiaa on perusteltu mm. kuorma-autoliikenteen ja murskaustoiminnan sekä lii-
kennöinnin päästöjen lisääntymisellä. Lisäksi murskattava puumateriaali voi
tuoda puutuholaisia. Asutus on lähellä, joten murskaustoiminta viikonloppuisin lienee tarpeetonta, koska arkipäiviä on tarpeeksi. Lisäksi muistutuksessa
on esitetty, että työ pitää tehdä normaalityöajan puitteissa klo 7–17. Muistutuksessa on lisäksi tuotu esille Klaukkalan osayleiskaavaehdotus.
K.W. ja K.W. ovat 10.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet mm.
vastustavansa luvan myöntämistä hakemuksen mukaisena. Muistutuksessa
vaaditaan ensisijaisesti luvan hylkäämistä. Muistutuksessa asiaa on perusteltu mm. sillä, että puujätteen kerääminen ja murskaus poikkeaa merkittävästi
nykyisestä liiketoiminnasta melun, pölyn ja lisääntyneen rekka- ja/tai kuorma-autoliikenteen osalta. Murskauksen lisäksi melua syntyy myös kuormaajista, koska murskattavan materiaalin säilytysaluetta ei ole eristetty suojamuurin sisään. Toiminta lisää merkittävästi kuorma-autoliikennettä. Toimialue sijaitsee huomattavasti lähempänä asuinaluetta kuin mitä hakemuksesta
voi ymmärtää, eikä asutuksen ja alueen välissä ole lainkaan niin tiheästi metsää, kuin hakemuksessa kuvataan. Toiminnalla on merkittävä vaikutus alueen yleiseen viihtyvyyteen. Yli 55 dB melualueella on monta kymmentä
asuintaloa sekä joen rannat (ovat kaavan mukaan merkitty suurelta osaa virkistysalueeksi). Suunniteltu murskauksen ajankohta on myös kohtuuttoman
pitkä. Mikäli lupa kaikesta huolimatta myönnetään, tulee toiminta-aikaa rajoittaa (arkisin 8-16) sekä meluaitoja/muureja tulee korottaa suositusten mukaisesti 6 metriin sekä saatettava ne ympäröimään murskausalue kokonaan.
I.J., S.L. & S.T. ovat 10.3.2015 ja R.N. & R.N. ovat 9.3.2015 sekä A.H. on
9.3.2015 saapuneissa kolmessa erillisessä samansisältöisessä muistutuksessa
todenneet mm., että puujätteen murskaustoimintaa suoritetaan yleensä riittävän kaukana asuinaluista, esim. kaatopaikka-alueilla. Hakemuksen kohteena
oleva kiinteistö on keskellä tiivistä haja-asutusaluetta ja tehdasalueelle johtava tie kulkee alle 100 m etäisyydellä lähimmistä asuinrakennuksista. Toimintaa on alueella ollut jo viime kesänä, silloin kuului puunmurskauksen ääntä.
Muistutuksessa on tuotu esille kuorma-autojen purku- ja lastausäänet, tyhjäkäyntiääni, puukasojen siirtelystä aiheutuva melu ja muut ajoneuvojen äänet.
Muistutuksessa on tuotu esille puunmurskauksesta aiheutuva meluhaitta ja
murskaustoiminnan rajaaminen klo 8–16 välille sekä toiminnan aiheuttama
pölyhaitta ja pakokaasuongelma. Muistutuksessa on esitetty kysymyksiä alueen hulevesien johtamisesta ojaan ja Lepsämänjokeen sekä alueen kuormaautoliikenteen määrästä. Kuorma-autoliikenne tulisi minimoida normaaliin
työaikaan (ma–pe klo 8–16) tapahtuvaksi ja tielle asettaa alhainen nopeusrajoitus. Lisäksi tie pitää eristää kallion kohdalla riittävän korkealla meluaidalla. Tien linjaus korkeaa kalliota viistäen heijastaa melun erityisen suurena
lähimpien asuinrakennusten suuntaan. Muistutuksessa on esitetty, että kiinteistölle tuleva ajotie tulisi siirtää laitosalueen eteläpuolelle. Muistuttajien
mukaan kiinteistöllä tulisi harjoittaa vain sellaista teollista toimintaa, joka
tapahtuu rakennusten sisätiloissa ja on toiminnaltaan rajautunut normaaliin
työaikaan. Muistuttajien mukaan Paperinkeräys Oy:lle ei pitäisi antaa ympäristölupaa puujätteen murskaukseen eikä toiminnan aloittamiseen kiinteistöllä.
K.O., P.O., S.O. & V.T. ovat 9.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet
mm., että Paperinkeräys Oy:lle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 199
§:n mukaista lupaa aloittaa toiminta ennen kuin lupapäätöksestä tehdyt valitukset on ratkaistu. Muistuttajat vaativat, että hakijan esittämä todellisen me-
lun mittaus koemurskauksesta on suoritettava muistuttajien kiinteistöllä ennen aloitusluvasta päättämistä. Rambollin meluselvityksen mukaan ohjeelliset meluarvot ylittyvät ko. kiinteistöllä. Muistutuksessa on esitetty, että
suunnitteilla on merkittävää rekkaliikennettä lisäävä vastaanottotoiminta.
Muistuttajien kiinteistö on 20 metrin päässä Lahnuksentiestä ja nykyisestä
kuorma-autoliikenteestä aiheutuu ikävästi meluhaittaa sisätiloihin näiden
kiihdyttäessä/jarruttaessa talon kohdalla lähtiessään/saapuessaan teollisuusalueen risteykseen. Muistutuksessa on esitetty, että toiminnasta aiheutuu pölyhaittaa, mutta niistä ei ole esitetty arvioita. Murskauspölyn mukana voi
kulkeutua mahdollisesti homeitiöitä. Vallitseva tuulensuunta (lounaasta) on
usein juuri murskausalueelta muistuttajien kiinteistölle, jolloin sekä melu- että pölyvaikutukset kulkeutuvat helpommin ko. kiinteistölle. Muistutuksessa
on vaadittu betoniaitausten jatkamista ja korottamista. Murskaus tulisi tapahtua arkipäivisin, eikä sitä tule sallia viikonloppuisin. Muistuttajien mukaan
tulisi selvittää toiminnan vaikutuksia tarkemmin ja käytännössä (koemurskaus melu- ja pölymittauksineen) ennen kuin aloituslupaa varsinaiselle toiminnalle myönnetään. Lisääntyvä rekkakuljetus aiheuttaa välittömiä meluvaikutuksia suoraan muistuttajien kotien sisätiloihin ja ilmanlaatuvaikutuksia hengitysilmaan.
A.P., P.P., A.P. & R.P. ovat 5.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet
mm. että, että Paperinkeräys Oy:lle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain
199 §:n mukaista lupaa aloittaa toimintaa ennen kuin lupapäätöksestä tehdyt
valitukset on ratkaistu. Kesällä 2014 aloitettu puujätteen varastointikentän
rakentaminen aiheutti asumisrauhan häiriintymisen työkoneiden metelin ja
peruutusvaroittimen kohtuuttoman kovan metelin muodossa. Se, että toimintaa on valmisteltu jo vuosi ja jälkijättöisesti haetaan lupaa valmistellulle toiminnalle, on röyhkeää ja lähellä olevia omakotitaloasujia pöyristyttävää. Jo
tehtyjä toiminnan valmisteluja ei tule huomioida perusteluina luvan myöntämisessä. Lupahakemus sisältää paljon asiavirheitä ja puutteita sekä välttelee kysymyksiä toiminnan ympäristölleen aiheuttavista haitoista. Muistutuksessa on kommentoitu lupahakemuksen muistuttajan mielestä puutteellisia
kohtia, joita ovat olleet mm. toiminnasta aiheutuva meluhaitta, alueen puusto, vesistövaikutukset, ilmapäästöt, päästöt maaperään ja pohjaveteen ja liikennevaikutukset (rekkaliikenteen aiheuttama haitta). Muistutuksessa on todettu, että puunmurskaustoiminta ei sovellu alueelle, joka on lähellä omakotialuetta. Muistuttaja on tuonut esille, että laitoksen lähellä on myös Metsähallituksen riistan ruokinta-alue. Luontoarvoja pitäisi luvan myöntämisessä
ottaa huomioon. Varsinkin pölyhaittojen arvioinnin puuttuminen hakemuksesta kertoo toiminnanharjoittajan haittojen vähättelystä ja välinpitämättömyydestä.
J.T., M.T., E.T., E.T. & E.T. ovat 4.3.2015 saapuneessa muistutuksessa todenneet mm., että Paperinkeräys Oy:lle ei tule myöntää ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaista lupaa aloittaa toimintaa ennen kuin lupapäätöksestä
tehdyt valitukset on ratkaistu. Muistutuksessa on esitetty, että hakemuksessa
on virheellisiä ja harhaanjohtavia kohtia. Muistutuksessa on kommentoitu
lupahakemuksen muistuttajan mielestä puutteellisia kohtia, joita ovat olleet
mm. toiminnasta aiheutuva meluhaitta, alueen puusto ja asutus, terveyshaitat,
vesistövaikutukset, ilmapäästöt (pöly) ja liikennevaikutukset (rekkaliikenteen aiheuttama haitta). Muistutuksen mukaan ohjeelliset meluarvot ylittyvät
kymmenillä piha-alueilla. Meluarvot ylittyvät myös Lepsämänjoen toisella
puolella olevalla asuinkaava-alueella ja näitä asukaita ei ole tiedotettu asiasta
kirjallisesti. Muistutuksessa on vedottu Valtioneuvoston periaatepäätökseen
meluntorjunnasta v. 2013. Hakemuksessa esitetty toiminta-aika on kohtuuttoman pitkä näin lähellä asutusta. Muistutuksessa tuodaan esille koululaisten
kulkeminen Nurmelantiellä raskaan liikenteen keskellä. Muistuttajien mukaan toiminta tulisi sijoittaa vähintään 1000 metrin päähän asutuksesta, jotta
varmistetaan, että haitat asuinalueelle on todella minimoitu.
M.N. on 18.2.2015 saapuneessa muistutuksessa todennut mm., että vireilläolokuulutuksessa ei ollut määritelty ympäristöön aiheutuvan melun enimmäistasoa, eikä pölyn leviämisen laajuutta. Muistutuksessa on tuotu esille,
että alueella on paljon asutusta, joka keskittyy Lepsämänjoen jokilaaksoon.
Laakson maantieteellinen muoto ja ympäröivät kalliot muodostavat syntyvälle äänelle amfiteatteria muistuttavan kaikupohjan. Mikäli toiminnalle myönnetään aloituslupa, on työpiste rajattava meluvallilla. Pölyn leviämisen estämiseen on myös kiinnitettävä erityistä huomiota, koska toiminnasta aiheutuva pöly saattaa etelätuulilla levitä läheisille asutusalueille.
J.R. ja 8 muuta allekirjoittanutta ovat 17.2.2015 saapuneessa muistutuksessa
todenneet mm., että ympäristölupaa ei tule myöntää toiminnasta aiheutuvien
haittojen vuoksi. Toiminnan negatiiviset vaikutukset olisivat merkittäviä lähiseudun asukkaille. Murskaustoiminta aiheuttaisi suuren uhan asumisviihtyvyydelle ja terveydelle melun ja pölyn muodossa. Muistutuksessa on lisäksi todettu, että jo nykyinen toiminta, liikenne ja kuormalavojen käsittely, häiritsee todella paljon. Ko. toiminnan kaltainen teollisuustoiminta tulisi sijoittaa mahdollisimman etäälle asutuskeskuksista.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Paperinkeräys Oy:tä on kuultu 8.4.2015 lähetetyllä kirjeellä. Hakijalle on
varattu mahdollisuus antaa vastineensa saapuneiden muistutusten, mielipiteiden ja lausunnon johdosta. Hakijaa pyydettiin myös täydentämään ympäristölupahakemusta koskien melumallinnusta, hulevesien käsittelyä sekä pölyntorjuntaa.
Hakija on antanut vastineen ja täydennyksen asiassa 24.4.2015. Hakija on
vastineessaan todennut, että toiminnassa syntyy pölyä puujätteen murskauksessa. Ulkopuolinen urakoitsija hoitaa murskauksen tilauspalveluna ns. mobiilimurskalla. Paperinkeräys Oy edellyttää, että valitulla urakoitsijalla on
käytettävissään asianmukainen murskauslaitteisto, jossa myös pölyntorjunta
on otettu huomioon. Pölyntorjuntaan käytetään tarvittaessa vettä. Vettä sumutetaan murskauslaitteistoon tarvittaessa pieniä määriä, jotta vesisumu sitoo pölyn. Vettä ei käytetä niin runsaasti, että se valuisi murskauskentälle ja
siitä hulevesien mukana eteenpäin. Murskauksen jälkeen alue siivotaan tarpeen mukaisesti.
Varastokenttään on rakennettu viemäröintijärjestelmä (hulevedet). Kentän
asfalttipintaan on tehty kaadot kohti sadevesikaivoja (6 kpl). Sadevesikaivoista vedet kootaan yhteen purkuputkeen, joka laskee tontin rajalle. Murskattava puumateriaali koostuu käytöstä poistetuista rikkinäisistä puisista
kuormalavoista sekä asiakkailta erilliskerätystä ns. puhtaasta puujätteestä.
Kyseisissä materiaaleissa ei ole ympäristölle vaarallisia kemikaaleja tai muita aineita, jotka voisivat levitä hulevesien mukana maastoon.
Meluntorjunnasta hakija on vastineessaan todennut, että murskauspaikalla
meluntorjunnassa käytetään betoniseinäkkeitä, joita korotetaan tarvittaessa
puu-/levyrakenteella. Tämän lisäksi kiinteistön omistaja on valmis rakentamaan maastoon meluvalleja paikkoihin joihin melu pahiten suuntautuu.
Murskausta tehdään 1–2 kk välein 2–3 päivää kerrallaan. Ympäristölupahakemuksen materiaalien maksimikäsittelymäärillä (9000 t/v) murskauspäiviä
kertyy vuodessa noin 20–30 kpl. Todennäköisillä materiaalien käsittelymäärillä (3000 t/v) murskauspäiviä kertyy vuodessa noin 7–10 kpl.
Hakija toimitti 25.5.2015 Ramboll Finland Oy:n laatiman meluselvityksen
päivityksen puunmurskauksen sekä liikenteen yhteismelusta. Tässä yhteydessä hakija on esittänyt oman näkemyksensä todennäköisimmästä melunsuojauksen toteuttamisvaihtoehdosta. Hakijan näkemyksen mukaan todennäköisin toteutettava melunsuojausvaihtoehto on raportin liitteen 4 melukartan
mukainen tilanne, jolloin länsipuolen betoniseinä korotetaan 6 metriin ja
pohjoisseinä korotetaan 5 metriin ja meluseinää jatketaan jonkin verran sisääntuloaukon luona. Tällöin alueella voidaan toimia äänierityskopilla varustetulla Doppstadt DZ750 laitteistolla tai vastaavalla laitteistolla sekä myös
tätä hiljaisemmalla murskaimella.
Mallinnuksessa on oletettu toiminnan olevan käynnissä jatkuvasti koko päiväajan (klo 7–22). Myös lyhentämällä päivittäistä toiminta-aikaa voidaan
jonkin verran alentaa päiväajan keskiäänitasoa. Esimerkiksi toiminnan ollessa käynnissä päiväaikana 15 tunnin sijaan 10 tuntia, pienenee koko päiväajan
keskiäänitaso noin 2 dB.
Lisätiedot:
4742
Ehdotus
Yvp
ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen, puh. 040 314
VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET
Ratkaisu
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää:
–
myöntää Paperinkeräys Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n
mukaisen ympäristöluvan käytöstä poistettujen puisten kuormalavojen, lavojen korjauksessa syntyvän puumateriaalin ja
erilliskerätyn puhtaan puujätteen murskaamiselle Nurmijärven
kunnan tilalle Virkkilä 543-403-8-159. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin;
–
myöntää Paperinkeräys Oy:lle em. tilalle ympäristönsuojelulain
199 §:n mukaisen aloitusluvan.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Toimintaa koskevat yleiset määräykset
1. Kiinteistöllä saa ottaa vastaan ja murskata puhdasta puuta (jätenimikkeet 17 02 01 ja 20 01 38) ja puupakkauksia (jätenimike 15 01 03)
9000 tonnia vuodessa. Kiinteistöllä ei saa ottaa vastaan puujätettä, jo-
ka on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi (YSL 58 §, YSA 2 §, Vna
179/2012)
2. Puujäte tulee varastoida kiinteistöllä olevalla 3000 m2:n meluseinillä
rajatulla kierrätyspuukentällä. Murskausta odottavaa ja murskattua
puujätettä saa varastoida yhdellä kertaa yhteensä 600 tonnia. (YSL 52
§)
3. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja:
–
puujätteen murskaaminen on tehtävä arkipäivisin (ma–pe) kello
7.00 ja 18.00 välisenä aikana;
–
kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja
20.00 välisenä aikana; ja
–
alueella ei saa murskata puujätettä lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä.(YSL 52 §, VNp 993/1992)
Melu
4. Paperinkeräys Oy:n tulee rakentaa murskaamista varten melumallinnuksen (Ramboll Finland Oy, 25.5.2015, viite 1510016773) liitteen
10 (3/4) mukaiset rakenteet. Meluseinistä tulee esittää suunnitelma
Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen ennen niiden rakentamista.
Meluntorjuntaa varten tarvittavat rakenteet tulee olla valmiit ennen
murskaustoiminnan aloittamista. Meluntorjuntarakenteiden valmistumisesta tulee ilmoittaa välittömästi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. (YSL 52 §, VNp 993/1992)
5. Puumurskaimen äänitehotaso saa olla enintään Lwa 117,5 dB ja murskaimessa tulee olla äänieristyskoppa. Murskain tulee sijoittaa murskausalueen pohjoisseinän läheisyyteen. Pyöräkuormaaja saa äänitehotasoltaan olla enintään Lwa 106 dB. (YSL 52 §, VNp 993/1992)
6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää
melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä
(993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Toiminnan aiheuttamaan melua on mitattava lupamääräyksen 14 mukaisesti. (YSL 52 §,
VNp 993/1992).
Päästöt ilmaan
7. Toiminnasta sekä toiminnan liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa
alueen ulkopuolelle. Alueelle on varattava riittävästi kasteluvettä.
Puujätteen murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä on tarvittaessa ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti, kastelemalla materiaaleja
tai käyttämällä muuta tehokasta pölyämisen torjuntatekniikkaa. Jos
haitallista pölyämistä ei voida toteuttaa esimerkiksi laiterikon vuoksi,
on toiminta keskeytettävä häiriön ajaksi. Murskausta ei saa tehdä kovalla tuulella.
Varastokasat on tarvittaessa kasteltava pölyämisen estämiseksi.
Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä kentän pesuharjaukselle tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Kuormat on pölyämisen estämiseksi tarvittaessa peitettävä.
(YSL 52 §)
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Poltto- ja
voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on
oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot
lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoainesäiliö tulee olla lukittu tai lukitussa tilassa. Pyöräkuormaajaa tai murskauslaitteistoa tankattaessa
on huolehdittava, että polttoaineita tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. (YSL 52 §).
9. Käsittelyalueella muodostuvat hulevedet on johdettava hallitusti
eteenpäin. Niistä ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa pohja- ja pintavesille. Hulevesien mukana alueen ojiin tai Lepsämänjokeen ei saa kulkeutua kiintoainesta.
Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää hulevesien
laadun analysointia toiminnan aikana tai hulevesien esikäsittelyä ennen niiden johtamista ojaan (YSL 52 §).
Jätehuolto
10. Alueelle ei saa vastaanottaa muita jätteitä. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa
jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja
poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot
on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. (YSL 58 §, JL 29, 118 ja 119 §).
11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja
ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen
tai loppukäsittelyyn. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla
tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka
muuhun aineeseen. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet
on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 58 §, JL 16 ja 17 § ja VNa 179/2012).
12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen
nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei ai-
heudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 16–17 ja 52 §, JL 72 §).
Tarkkailu- ja raportointimääräykset
13. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa murskauspäivistä sekä kellonajoista, vastaanotetun jätteen määrästä (t/v), hylättyjen murskattavien kuormalavojen määrästä (t/v), murskatun jätteen määrästä (t/v),
eteenpäin toimitetun murskatun jätteen määrästä (t/v) sekä jätteen
vastaanotto- ja toimituspaikoista, toiminnassa syntyvistä muista jätteistä, käytetyistä polttoaineista sekä poikkeuksellisista tilanteista.
Kirjanpidon tulee olla ympäristönsuojeluviranomaisen saatavilla.
Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle helmikuun loppuun mennessä. (YSL 62 §, JL 120 §).
14. Toiminnan melutalotaso on mitattava lähimmissä häiriintyvissä kohteissa kaksi (2) kertaa vuodessa. Ylimääräinen melumittaus on tehtävä myös jos murskauslaitteiston tyyppi muuttuu. Ensimmäinen mittaus tulee suorittaa kahden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Toiminnanharjoittajan tulee esittää melumittaussuunnitelma Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen ensimmäisen mittauksen
suorittamista.
Mittaukset on suoritettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 ”Ympäristömelun mittaaminen” mukaisesti. Melua on mitattava vähintään
kolme noin 0,5–1 tunnin mittaista mittausjaksoa laitoksen työpäivän
aikana. Mittaustuloksiin on merkittävä mahdollisuuksien mukaan laitoksen toiminnasta riippumattomista melulähteistä aiheutuvat melutapahtumat. Mittaustilanteen on vastattava laitoksen normaalia käyttötilannetta toiminta-ajan, käsiteltävien jätteiden, jätemäärien ja
murskaimen käyttöajan suhteen.
Mittausten tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava 30 päivän kuluessa Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. Mittaustulosten perusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä melupäästöjen vähentämisestä
tai mahdollisesta mittausten uusimisesta. (YSL 62 §)
15. Toiminnanharjoittajan on mitattava ulkoilman kokonaisleijumapitoisuutta (TSP) standardin 3863 mukaisella kokonaisleijumamittauksella
vähintään kahdessa mittauspaikassa laitoksen lähialueella, jossa asuu
tai oleskelee ihmisiä.
Yksityiskohtainen, ulkopuolisen asiantuntijan tekemä kokonaisleijuman mittaussuunnitelma, joka sisältää muun muassa mittauspaikat,
mittausajankohdat, mittaustavan ja tiedot mittaajasta on toimitettava
tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle vähintään kaksi
viikkoa ennen mittauksen suorittamista.
Tehtyjen mittausten jälkeen tulokset ja niiden pohjalta laadittu mittausraportti on toimitettava 30 päivän kuluessa mittausten suorittamisesta Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mittaustulosten pe-
rusteella Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä pölypäästöjen vähentämisestä ja mahdollisesta kokonaisleijumamittauksen uusimisesta.
16. Mittaukset ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai
vastaava kansallinen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä oleva
standardi) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepätarkkuudet sekä arvio tulosten
edustavuudesta. (YSL 209 §)
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
17. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan
pitkäaikaisesta keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSL
89 ja 170 §)
18. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin, vähintään
kaksi kuukautta ennen lopettamisajankohtaa kirjallisesti Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset toiminnan lopettamiseksi tarvittavista
toimista. (YSL 52 ja 94 §)
Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet
19. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai
häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön
pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten
vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen
on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi.
Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden
ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön
aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava
riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja
tulipalotapauksissa. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(YSL 52, 123 ja 134 §)
Toiminnan vastuuhenkilö
20. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava tie-
doksi ennen toiminnan aloittamista valvontaviranomaiselle. Mikäli
vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutoksesta
ilmoitettava viipymättä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen. (JL
141 §, YSL 58 §)
Vakuus
21. Paperinkeräys Oy:n on asetettava Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnalle 10 000 euron omavelkainen pankkitakaus alueen asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa
tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuusasiakirjat
on toimitettava 30 päivän kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut
lainvoiman. Vakuus on asetettava ennen toiminnan aloittamista. Vakuuden pitää olla voimassa toistaiseksi. (YSL 59, 60, 61 §)
RATKAISUN PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet
Käytöstä poistettujen puisten kuormalavojen, lavojen korjauksessa syntyvän
puumateriaalin ja erilliskerätyn puhtaan puujätteen murskaaminen toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka
huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa:
1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua seurausta tai sen vaaraa; 3) 16–18 §:ssä kiellettyä seurausta; 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä
kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta; tai 6) olennaista heikennystä edellytyksiin harjoittaa saamelaisten kotiseutualueella perinteisiä saamelaiselinkeinoja
tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria taikka olennaista heikennystä kolttien elinolosuhteisiin tai mahdollisuuksiin harjoittaa kolttalaissa
tarkoitettuja luontaiselinkeinoja koltta-alueella.
Luvanvaraista tai rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lisäksi alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. (YSL 12 §)
Ympäristönsuojelulain 20 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on periaatteena, että 1) menetellään toiminnan laadun edellyttämällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä otetaan huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen vaaran todennäköisyys, onnettomuusriski sekä mahdollisuudet onnettomuuksien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen (varovaisuus-
ja huolellisuusperiaate); 2) noudatetaan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä
(ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate).
Ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon: 1) jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen; 2) tuotannossa käytettävien aineiden ja siinä syntyvien
jätteiden uudelleen käytön ja hyödyntämisen mahdollisuus; 3) tuotannossa
käytettävien aineiden vaarallisuus sekä mahdollisuudet käyttää entistä haitattomampia aineita; 4) päästöjen laatu, määrä ja vaikutus; 5) käytettyjen raakaaineiden laatu ja kulutus; 6) energian käytön tehokkuus; 7) toiminnan riskien
ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäiseminen sekä onnettomuuksien seurausten ehkäiseminen; 8) parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoon
vaadittava aika ja toiminnan suunnitellun aloittamisajankohdan merkitys sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt; 9) vaikutukset ympäristöön; 10) teollisessa mittakaavassa käytössä olevat tuotantomenetelmät ja menetelmät päästöjen hallitsemiseksi; 11) tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys; ja 12) Euroopan komission ja kansainvälisten
toimielinten julkaisemat tiedot parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta.
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tilalla Virkkilä 543-403-8-159 tapahtuvasta puujätteen
murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 49 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta
ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan
tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille.
Kiinteistöllä harjoitettava, ympäristöluvan vaativa, puujätteen murskaus ei
ole sellaista uutta toimintaa, jonka ympäristövaikutukset eivät olisi tiedossa.
Laitoksella ei käsitellä muuta jätettä kuin puuta. Lupamääräykset huomioiden puun murskauksesta 1–2 kuukauden välein 2–3 päivää kerrallaan, ei
yleisesti arvioiden aiheudu sellaista terveys- tai viihtyisyyshaittaa, jonka takia lupaa ei tulisi myöntää. Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle.
Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 12 §:n
mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa tai oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Klaukkalan osayleiskaavaluonnos (KH 23.2.2015 § 5) on huomioitu päätöstä tehdessä.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu
huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen
laatua, määrää ja vaikutusta, toiminnan riskien ja onnettomuusvaarojen ennalta ehkäisemistä, onnettomuuksien seurausten ehkäisemistä sekä toiminnan
vaikutuksia vaikutukset ympäristöön.
Lupamääräysten perustelut
Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan tarpeelliset määräykset: 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista; 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; 3) jätteistä sekä niiden määrän ja hai-
tallisuuden vähentämisestä; 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa
tilanteissa; 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja
päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista; 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen
alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus
ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa
sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee
perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen
mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä
varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin
Annetuissa muistutuksissa ja lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon
lupamääräyksissä 1, 3, 4, 5, 6, 7, 9, 14, 15 ja 19.
Toiminta-aikoja määritettäessä on huomioitu annettu lausunto sekä muistutukset (lupamääräys 3). Puujätteen murskaukselle ei ole myönnetty hakemuksen mukaista toiminta-aikaa ma–pe klo 7–20 vaan toiminta-aikaa on supistettu ma–pe klo 7–18 väliseksi. Murskaus ei ole sallittu viikonloppuisin
eikä arkipyhinä. Ympäristöluvassa on määrätty enimmäismäärä jätteen käsittelylle (lupamääräys 1).
Ympäristöluvassa ei voida antaa määräyksiä raskaan liikenteen aiheuttamasta vaarasta tiellä eikä rajoittaa liikenteen määrää Lahnuksentiellä, Nurmelantiellä tai Aropellon tiellä tai määrätä rakennettavaksi kevyen liikenteen väylää. Ympäristöluvassa voidaan antaa määräyksiä liikenteen aiheuttaman melun ja pölyn rajoittamisesta. Lahnuksentien, Nurmelantien tai Aropellon tien
nopeusrajoituksen laskeminen tai mahdollinen tien siirtäminen eivät kuulu
ympäristölupamenettelyn soveltamisalaan.
Toiminnan aiheuttaman melun ja pölyn rajoittamiseksi on annettu lupamääräykset 4–7. Melun ja pölyn tarkkailusta on annettu määräykset 14 ja 15.
Melumallinnusta täydennettiin lausunnon ja muistutusten pohjalta liikennemelulla, jotta melumallinnuksesta selviäisi murskaustoiminnan ja liikenteen
yhteismelutasot. Murskaus ja murskattavan jätteen varastointi on määrätty
tehtävän korotettavien meluseinien sisällä (lupamääräykset 2 ja 4). Muistutuksissa viitattu valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta v. 2013 ei
ole sellainen säädös, jota sovellettaisiin ympäristöluvan käsittelyssä.
Ehjien kuormalavojen ulkovarastointi ja kuljettaminen eivät kuulu ympäristölupamenettelyn soveltamisalaan. Ympäristölupa koskee puujätteen varastointia ja murskausta ko. kiinteistöllä. Ulkovarastointi kuuluu kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Laitoksella mahdollisesti tapahtuvien vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteita varten on annettu lupamääräys 19. Alueella
aiemmin tehdyt rakentamistoimenpiteet eivät kuulu ympäristölupamenettelyn soveltamisalaan.
Hulevesien käsittelystä saatiin lisätietoa hakijan vastineessa. Hulevesien käsittelystä on annettu määräys 9.
Ympäristölupahakemus oli kokonaisuudessaan nähtäviä Nurmijärven kunnanvirastolla ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa. Hakemuksessa oli
esitetty melumallinnus, jossa oli esitetty melun enimmäistasot. Vireilläolokuulutukseen sisällytetään yleisesti vain pääkohdat vireillä olevasta hakemuksesta.
Alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa oikeusvaikutteista kaavaa.
Klaukkalan osayleiskaavaluonnoksessa (KH 23.2.2015 § 5) alue on esitetty
työpaikka-alueeksi (TP), joka mahdollistaa ko. toiminnan. Alueen toteuttamisen edellytyksenä on kuitenkin Tornimäentien toteuttaminen. Alue on
kaavaluonnoksessa esitetty alueeksi jolla voi aiheuttaa teollista toimintaa.
Toiminnan ei tällöin voida katsoa aiheuttavan viihtyisyyden vähentymistä.
Kiinteistön pohjois- ja eteläpuolella kulkevien paikallisesti merkittävien ekologisten yhteyksien ei voida katsoa vaarantuvan toiminnasta, koska murskausalueelta on satojen metrien matka ko. ekologisiin yhteyksiin. Nurmijärven kunnan rakennusvalvonta on myöntänyt kiinteistölle toimenpideluvan
(18.12.2013 § 347) säilytys- ja varastointialueelle sekä varastoalueen laajennukselle.
Lupamääräysten yksilöidyt perustelut
Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jätenimikkeet ovat
Vna 179/2012 liitteen 4 mukaisia. Tämä ympäristölupa mahdollistaa 9000
tonnin vuotuisen puujätemäärän murskaamisen. Käsiteltävä jätemäärä on
hyväksytty lupahakemuksen mukaisena. (lupamääräys 1)
Toiminnasta aiheutuvien haittojen ja riskien minimoimiseksi lupapäätöksessä on annettu määräyksiä puujätteen käsittely-, vastaanotto- ja varastomääristä siten, ettei lähiympäristölle aiheudu viihtyvyys- tai muuta haittaa, kuten
pöly-, melu- tai roskaantumishaittaa. (lupamääräykset 1 ja 2).
Toiminta-aikoja ei ole myönnetty hakemuksen mukaisena (ma–pe 7–20, toisinaan viikonloppuisin), vaan toiminta-aikaa on rajoitettu. Määräyksessä on
otettu huomioon annetut muistutukset. Toiminta-aikojen rajoittamisella vähennetään lähialueen asukkaille toiminnasta aiheutuvia haittoja. Toimintaaikaa supistamalla pienenee koko päiväajan keskiäänitaso. (lupamääräys 3)
Melua koskevat määräykset on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisena. Kun otetaan huomioon melutasoista, meluseinistä, melumittauksista sekä toiminta-ajoista annetut lupamääräykset, ei toiminnasta ja sen liikenteestä voida arvioida aiheutuvan
eräistä naapurussuhteista annetun lain (26/1920) 17 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kohtuuttomia meluhaittoja. Määrätyt meluntorjuntatoimenpiteet, joita
ovat mm. meluseinien korkeudet ja puunmurskaimen sekä pyöräkuormaajan
äänitehotasot perustuvat toiminnanharjoittajan toimittamaan melumallinnukseen. Toiminnanharjoittaja on velvoitettu toimittamaan valvontaa varten
suunnitelma meluseinistä ennen niiden rakentamista. (lupamääräykset 4-6)
Murskauslaitteiden tekniset pölyntorjuntamenetelmät, varastokasojen kasteleminen sekä toiminnan liikenneväylien puhdistaminen vähentävät toimintojen pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnan keskeyttämisellä mahdollisten
häiriöiden aikana ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (lupamääräys 7)
Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Häiriö-, onnettomuus- ja poikkeustilanteiden ilmoitus- ja toimintamääräys on annettu välittömän ympäristövahingon torjunnan onnistumisen varmistamiseksi ja valvonnan toteutumiseksi. (lupamääräykset 8 ja 18)
Hulevesien hallittu johtaminen on tarpeen toiminnan vesistövaikutusten minimoimiseksi. Tarvittaessa hulevedet tulee esikäsitellä tai niistä voidaan vaatia otettavan näytteitä. (lupamääräys 9)
Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä. Jätteiden
oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Vaarallisten jätteiden varastoinnista on annettu oma määräys. (lupamääräykset 10–12)
Valvontaviranomaisella on oikeus saada säädösten ja määräysten valvontaa
ja tehtävien hoitamista varten tarpeelliset tiedot. Lupapäätöksessä annetut
tarkkailua, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat valvonnan
toteuttamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjanpitoa laitoksella käsiteltyjen jätteiden määrästä jätelain mukaisesti. (lupamääräys 13)
Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Melun mittaamisella osoitetaan, että laitoksen toiminnasta ei aiheudu määräyksessä 6 asetettuja melutason raja-arvoja ylittävää melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Määräys
pölyn kokonaisleijumapitoisuuden mittaamisesta on annettu mahdollisten
viihtyvyyshaittojen vuoksi. (lupamääräykset 14 ja 15)
Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset, testaukset, selvitykset ja
tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (lupamääräys 16)
Toiminnan muuttamista, keskeyttämistä ja lopettamista koskeva tiedonsaanti
on tarpeen, jotta valvontaviranomainen voi arvioida ympäristönsuojelua koskevien toimien riittävyyttä ja mahdollista ympäristöluvan muuttamista. Määräys lopettamiseen liittyvistä toimista on annettu mahdollisten kunnostustöiden toteuttamisen varmistamiseksi. (lupamääräykset 17 ja18).
Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksella tulee olla ammattitaitoinen vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön yhteystiedot tulee pitää ajan tasalla, jotta toiminnan valvonta voidaan
suorittaa asianmukaisesti. (lupamääräys 20)
Ympäristöluvassa on annettu määräys vakuuden asettamisesta, koska ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on
asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.
Vakuuden on oltava riittävä toimien hoitamiseksi ottaen huomioon toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset (YSL 60 §).
Vakuuden määrä ei ole toiminnanharjoittajan esityksen mukainen, koska
6000 euron vakuus ei kata epäkurantin puujätteen toimittamisesta aiheutuvia
kustannuksia, jos puujäte joudutaan toimittamaan jätteenkäsittely- tai jätteenpolttolaitokselle. Ympäristönsuojelulain 61 §:ssä on määrätty vakuuden
asettamisesta ja voimassaolosta. (lupamääräys 21)
LUVAN VOIMASSAOLO
Päätöksen voimassaolo
Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Ympäristöluvan saaneen toiminnan
päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen
muuttamiseen on oltava lupa (YSL 29 ja 87 §).
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §, YSA 15 §)
PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää Paperinkeräys Oy:lle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta
lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan
myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnanharjoittajan tulee asettaa erillinen 2000 euron aloitusvakuus, jos toiminta
aiotaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Vakuus vaaditaan ympäristön
saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksien
muuttamisen varalle. Vakuus tulee olla asetettu ennen toiminnan aloittamista. (YSL 199 §).
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014): 5, 6, 7, 11, 12, 14, 15, 16, 17, 19,
20, 27, 29, 34, 39, 40, 42, 43, 44, 48, 49, 52, 53, 54, 58, 59, 60, 61, 62, 66,
70, 83, 84, 85, 87, 89, 94, 133, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199, 205 ja 209
§;
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (YSA 713/2014): 2, 3, 4, 6, 11,
12, 13, 14, 15 §;
Jätelaki (JL 646/2011): 8, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 72, 118, 119, 120, 122 ja
141 §;
Valtioneuvoston asetus jätteistä (JA 179/2012)
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920): 17 §
Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992);
Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 3.9.2012 § 80);
Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan
ympäristölautakunta 9.9.2014 § 131);
Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan
ympäristölautakunta 12.3.2013 § 21).
KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (12.3.2013 § 21) perusteella 4580,00 €.
Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen
taksan 3 §:n, 9.1 §:n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 13.6
mukaan.
Päätös
LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös annetaan julkipanon jälkeen 19.10.2015, jolloin sen katsotaan tulleen
asianosaisten tietoon.
Päätösote /
Paperinkeräys Oy
Asiaote /
Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo
Nurmijärven kunnanhallitus
Lausunnon tai muistutuksen jättäneet
Tieto päätöksestä /
Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset
Nurmijärven Uutiset -lehti
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Päätöskuulutus Nurmijärven ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla 16.10.–
18.11.2015.
MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen
valituspäivä on 18.11.2015.