pdf - Tuusula
MÄNTSÄLÄN KUNTA, YMPÄRISTÖLUPA JA ALOITUSLUPA, KALLION LOUHINTA JA MURSKAUS, MÄNTSÄLÄ, KAPULI III KU-YK § 3/13.1.2015 Ympäristölupapäätös annetaan julkipanon jälkeen 19.1.2015 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnan tiloilla Kapuli 505-407-3-250, Kulmakolmio 505-407-3-259, Lakiasaari 505-407-48-2, Meijeri 505-407-56-43, Ali-Ollila 505-407-7-117 ja Käppäri 505-407-3-271. Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaiseen aloituslupahakemukseen toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Mäntsälän kunta Heikinkuja 4, 00460 Mäntsälä y-tunnus 0129261-5 Yhteyshenkilö Matti Sulonen puh. 040 314 5462 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemusalue sijoittuu Mäntsälän kylään ns. Kapuli III -työpaikkaalueelle. Liite nro 3 – Sijaintikartta LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL, 86/2000) 28 §. Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 1.1 § kohdat 7 c ja 7 e (kiven louhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja kiinteä murskaamo tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää). LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 7.1 §:n kohdan 7 perusteella lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille 20.8.2014. Hakemusta on täydennetty 31.10.2014 ja 22.10.2014. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alue on ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaavaan on lisäksi merkitty ohjeellinen Sälinkääntien (Mt 1471) yhdystien sähköjohdon linjaus. Oikeusvaikutteisessa Kirkonkylän osayleiskaava 2020:ssa alue on merkitty teollisuusalueen laajenemissuunnaksi. Lupahakemusta koskevalla alueella on lainvoimainen asemakaava (Kapuli III, Kirkonkylän asemakaava korttelit 2314 osa, 2316-2319, 22.10.2013). Ympäristölupahakemuksessa louhittavaksi esitetyt alueet ovat asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T-6), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (ETT) sekä katualueita. Maa-ainesten varastointia on esitetty lupahakemuksessa lisäksi tavaraterminaalin alueelle (LTA) ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET). Lupahakemusta koskevalle alueelle on vireillä maa-aineslain 4 §:n mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Ojalan tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (0150501), jonka raja kulkee noin 800 metrin etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Kapuli III-alue sijaitsee Mäntsälän keskustan länsipuolella. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäistä kalliomaastoa. Alueen maaperässä vaihtelevat kallio, moreeni ja pehmeiköt. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha läjitysalue. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 400 metrin etäisyydellä alueen rajoista. Pohjoisessa, 800 metrin päässä sijaitsee Jurvalan asuntoalue. Oikoradan ja moottoritien itäpuolella on asuinalueita. Alueen käyttö ulkoiluun ja virkistykseen on hyvin vähäistä. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee oikorata ja eteläpuolella Mäntsälä-Hyvinkääntie (kt25). Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Tokmannin logistiikkavarasto ja TeliaSoneran matkapuhelintukiasema. Asemakaava-alueella ja sen ympäristössä vuonna 2005 tehdyn luontoselvityksen mukaan kasvillisuudeltaan ja luontotyypeiltään arvokkain alue on louhittavan alueen luoteis-/pohjoispuolella sijaitseva Puirojansuo, joka on paikallisesti arvokas luontokohde. Puirojansuo jää suunnittelualueen ulkopuolelle. Asemakaavassa liito-oravien suojeluun varattu alue sijaitsee louhittavan alueen itäpuolella. Koilliskulman metsä todettiin vuonna 2002 liito-oravan asuttamaksi. Merkkejä liito-oravasta löydettiin myös keväällä 2011. Sittemmin rakennettu moottoritie ja oikorata jakavat metsän osiin. Liito-oravakohde jää suunnittelualueen ulkopuolelle. LUPAHAKEMUS Mäntsälän kunta hakee ympäristölupaa kivenlouhinnalle ja kivenmurskaamon toiminnalle Kapuli III-logistiikka-alueen rakentamiseen liittyen. Ase- makaavan mukaisen toimintojen sijoittaminen alueelle edellyttää alueen louhintaa ja tasaamista. Louhintamäärä on arviolta noin 380 000 m3ktr. Alueelta louhittavaa kiviainesta hyödynnetään alueen tasaamisessa ja rakentamisessa louheena ja murskeena. Ylijäävä osa kiviaineksesta murskataan ja myydään eteenpäin muihin käyttökohteisiin. Kiviaines murskataan paikan päällä siirrettävällä murskaamolla, jonka toiminta-aika on yhteensä yli 50 päivää. Murskattavan kiviaineksen määrä on arviolta noin 410 000 tonnia. Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaista aloituslupaa. Hakemuksen mukaan kyse on lainvoimaisen asemakaavan toteuttamisesta ja toiminta voidaan lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen johdosta keskeyttää. Perusteluna aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ovat toiminnanharjoittajan vakavaraisuus sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteet. Mäntsälän kunta toimii alueen rakennuttajana ja luvanhakijana. Kahta kiinteistöä lukuun ottamatta kiinteistöt ovat Mäntsälän kunnan omistuksessa. Mäntsälän kunnalla on valtakirja ympäristöluvan hakemiseen niille kiinteistölle, jotka eivät ole kunnan omistuksessa. Kivenlouhinnan työvaiheet ovat pintamaiden poisto, poraus, räjäytys ja louheen kuljetus raaka-ainevarastokasoihin / murskaamoon. I-vaiheen urakkatarjouspyynnön mukaisen alueen pinta-ala on noin 30,5 ha. Louhinta aloitetaan tonteilla 2316 ja 2317, jonka jälkeen louhitaan tonteilla 2319 ja 2314. Louhintatasot vaihtelevat välillä + 88,9 m …+ 94,5 m ja louhintakorkeudet 1…12 m. Louhintamäärä on yhteensä noin 280 000 m3ktr (kiintokuutiometriä). Lisäksi on tarkoitus louhia kiviaineksen oton vara-alueeksi merkitty alue. Alue liittyy asemakaavan mukaisen alueen II-vaiheen toteutukseen. Varaalueen pinta-ala on noin 3 ha ja louhintamäärä on arviolta noin 100 000 m3ktr, louhintatason ollessa 94,5 m. Pintamaita, joita ei voida hyödyntää rakentamisessa, muodostuu arviolta yhteensä noin 200 000 m3rtr (irtokuutiometriä). Pintamaat sijoitetaan kaavaalueen pohjoisosan ja Moreenikadun läjitysalueille. Louhetta hyödynnetään sellaisenaan alueen tasaamisessa. Urakkatarjouspyynnön mukaiselta alueelta louhittavasta kivestä noin 160 000 tonnia murskataan. Murske hyödynnetään alueen rakentamisessa ja tarvittaessa mursketta saadaan lisää kiviaineksen oton vara-alueelta. Vara-alueelta louhittava kiviaines (n. 250 000 t) on tarkoitus murskata myytäväksi. Kivenmurskaamon työvaiheet ovat rikotus, murskaus, seulonta, kuljetus varastokasoihin ja/tai käyttökohteisiin. Murskaus tapahtuu urakoitsijan toimesta siirrettävällä murskaamolla. Murskauslaitoksen sijainti vaihtelee toiminnan edetessä. Tarvittaessa suuret lohkareet rikotetaan ennen syöttämistä murskauslaitokseen. Murskattava kiviaines siirretään murskaamon syöttösuppiloon pyöräkuormaajalla. Murskauslaitos koostuu murskaimesta, seuloista ja kuljettimista. Kiviaines murskataan ja seulotaan haluttuun raekokoon. Valmis murske siirretään välivarastoitavaksi murskeen varastointialueille tai kuljetetaan suoraan käyttökohteisiin. Käytettävä murskaamo täyttää suojausasteeltaan B-luokan vaatimukset (ent. Tielaitos). B-luokan murskauslaitos on siirrettävä laitos, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Toiminnan ajankohta Ympäristölupahakemuksen toiminta-ajat on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Toiminto murskaaminen poraaminen rikotus räjäyttäminen kuormaaminen ja kuljetus Päivittäinen toiminta-aika (klo) 7-22 7-21 8-18 8-18 6-22 Viikoittainen toiminta-aika (päivät ja kellonajat) arkisin arkisin arkisin arkisin arkisin Urakkatarjouspyynnön mukaisen louhinnan ja murskauksen kesto on noin kaksi vuotta. Lisäksi kiviaineksen oton vara-alueen louhinnan ja murskauksen kesto on noin vuosi. Toiminta on tarkoitus aloittaa marraskuussa 2014. Laitos on toiminnassa ympäri vuoden. Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet Tuotannossa käytettävät raaka- ja polttoaineet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Käytettävä raaka-aine kevyt polttoöljy öljyt voiteluaineet vesi räjähdysaineet Keskimääräinen kulutus (tn tai m3/v) 42 m3/v 1 tn 1 tn tarpeen mukaan 84 tn/v (120 000 m3ktr/v) Maksimikulutus (tn tai m3/v) Varastointipaikka 84 m3/v 2 tn 2 tn tarpeen mukaan 98 t/a (140 000 m3ktr/v) tukitoiminta-alue tukitoiminta-alue tukitoiminta-alue ei varastoida alueella Murskaamon raaka-aineena käytettävää louhittua kiviainesta ja tuotteena syntyvää mursketta välivarastoidaan rakennustyömaalla. Tukitoiminta-alueelle sijoitetaan polttoaineiden, öljyjen ja voiteluaineiden varastointi ja tankkaus sekä jätteiden varastointi. Tukitoiminta-alue toteutetaan MURAUS -asetuksen (kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettu valtioneuvoston asetus 800/2010) mukaisesti. Liikennejärjestelyt Liikennöinti alueelle tapahtuu Hyvinkääntieltä Isolammintielle. Raskaan liikenteen määrä vaihtelee toiminta-aikana riippuen pois kuljetettavan kiviaineksen määrästä. Toiminnan alussa, kun kaikki kiviaines on tarkoitus hyödyntää alueen rakentamisessa, kivimurskeen kuljetusta ei tapahdu. Tällöin muun raskaan liikenteen määrä on arviolta keskimäärin 5 käyntiä vuorokaudessa. Maksimivuosituotannossa, jos kaikki kiviaines kuljetetaan pois alueelta, raskaan liikenteen määrä on noin 55 käyntiä vuorokaudessa. Keskimääräinen vuorokausiliikenteen lisäys raskaanliikenteen osalta Isolammintiellä ja Hyvinkääntiellä edestakainen liikenne huomioiden on siten 10…110 raskasta ajoneuvoa (KVL ras). Työmaa-alueen teitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Rakentamisen edetessä Isolammintie tullaan asfaltoimaan. Tiedot päästöistä ilmaan sekä niiden puhdistamisesta Toiminta-alueella pölypäästöjä aiheutuu mm. louhinnasta, murskauksesta, lastauksista ja purkamisista sekä kuljetuksista. Pölypäästöjen määrä ja niiden leviäminen riippuu merkittävästi sääolosuhteista. Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu -ohjeen mukaan suurin sallittu leijuma vapaassa tilassa (0,4 mg/m3, 2 tuntia) alitetaan B-luokkaan kuuluvalla louhemurskaamolla 300 metrin etäisyydellä. Työkoneiden ja liikenteen päästöt ovat vähäisiä. Tiedot melusta ja tärinästä Alueen taustamelun aiheuttaa nykyisin Valtatie 4:n (E75) liikenne. Melua aiheuttaa myös Kerava–Lahti oikoradan liikenne. Toiminnan merkittävimmät melulähteet ovat poravaunu, ylisuurten lohkareiden rikotus, murskaus ja työkoneet. Louhinnan ja murskauksen melupäästöt ja niiden leviäminen mallinnettiin. Meluselvityksen mukaan lähimpien asuintalojen kohdalla kaikissa mallinnustilanteissa päiväajan raja-arvo LAeq 55 dB (klo 7-22) alittuu. Selvityksen mukaan melun leviämistä on mahdollisuus rajoittaa toimintojen sijoittumisella ja meluesteillä. Työssä huomioidaan louhinnan mahdolliset tärinävaikutukset mm. viereiseen Tokmanni Oy:n kiinteistöön ja oikorataan. Lähimmissä rakennuksissa ja rakenteissa tehdään katselmukset ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Louhintaurakan yhteydessä toteutetaan tärinämittaukset. Tiedot maaperän, pohjavesien ja pintavesien suojelemiseksi tehtävistä toimista Tankkauspiste ja polttoainesäiliöt (kevyt polttoöljy) sijoitetaan tukitoimintojen alueelle. Muut öljytuotteet ja vaaralliset jätejakeet varastoidaan allastettuna lukituissa konteissa tukitoiminta-alueella. Kaksivaippainen tai allastettu polttoöljysäiliö varustetaan ylitäytönestimillä. Tankkauslaitteistot varustetaan lukittavilla sulkuventtiileillä. Alueella muodostuvat hulevedet kerätään ja ohjataan hallitusti laskeutusaltaiden kautta ympäröiviin ojiin. Laskeutusaltaat mitoitetaan niin, että viipymä altaissa on riittävä ympäristöön johtuvan kuormituksen suhteen. Työmaalla sijaitsevien sosiaalitilojen jätevedet johdetaan viemäriverkostoon tai umpisäiliöön. Tiedot syntyvistä jätteistä Toiminnassa syntyvät jätteet on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Jätenimike sekajäte rautaromu vaaralliset jätteet Arvioitu määrä (kg/v) 2 000 10 000 2 000 Käsittely- tai hyödyntämistapa kaatopaikalle metallinkierrätykseen vaarallisten jätteiden käsittelylaitokseen Vaaralliseksi luokiteltavat jätteet, kuten jäteöljyt, öljyiset rätit ja trasselit sekä akut, varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa tai vastaavassa. Jätteistä pidetään kirjanpitoa, josta selviää mm. niiden laatu, määrät ja toimituspaikka. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) sekä ympäristön kannalta parhaiden käytäntöjen (BEP) soveltamisesta Murskaamo on suojausasteeltaan B-luokkaa, jossa pölyn leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein tai koteloinnein. Kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja vähennetään tarvittaessa mm. kastelulla, kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä ja kiviaineskasojen sijoittelulla. Lisäksi työkoneiden päästöjä vähennetään kunnossapidolla ja koneita huoltamalla. Meluavien toimintojen (poraus, rikotus, murskaus) sijoittelu mahdollisuuksien mukaan louhosrintauksen ja varastokasojen taakse asutukseen nähden vähentää melun leviämistä tehokkaasti. Melun häiritsevyyttä rajoitetaan ajoittamalla rikotus ja räjäytykset päiväaikaan. Melupäästöjä vähennetään käyttämällä nykyaikaista murskauskalustoa sekä kaluston kunnossapidolla. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön Alueen käyttö ulkoilu-/ virkistysalueena on hyvin vähäistä. Toiminnan vaikutukset, kuten tärinä ja melu voivat alentaa työn aikana viihtyisyyttä lähimmillä asuinalueilla. Suunnittelualueen ja lähimmän asutusalueen välissä on etäisyyttä noin 400 metriä. Toiminta suunnitellaan ja toteutetaan siten, että se ei aiheuta melun raja-arvot ylittävää melua asutukselle. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäistä kalliomaastoa, jolla ei ole luonnonsuojeluarvoja. Logistiikka-alueen ja sen rakentamisen vaikutukset luontoon on arvioitu asemakaavoituksen yhteydessä. Toiminnassa huomioidaan lähellä sijaitsevat oikorata ja Tokmanni Oy:n kiinteistö, ettei niille aiheudu toiminnasta vaaraa. Pintamaiden poisto lisää valuntaa louhittavilta alueilta, mutta louhittavilta alueilta valumavedet johdetaan laskeutusaltaisiin, jotka tasaavat valuntaa. Pintaveden laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat mm. räjäytysaineiden käyttö sekä louheen, murskeen ja pintamaiden varastointi alueella. Louhosalueelta ja louhosvarastokasoista voi räjähdysainejäämistä liueta hulevesiin typpiyhdisteitä ja pintamaiden läjitysalueelta voi kulkeutua ravinteita, kiintoainesta ja orgaanista ainesta. Laskutusaltaat viivyttävät virtaamaa, jolloin hulevesien mukana kulkeutuva kiintoaines jää pääosin altaisiin, mikä puolestaan vähentää kuormitusta ympäristöön. Louhinnassa käytettävien räjähteiden (arvio 84 t/a) aiheuttama typpikuormitus pintavesiin voidaan karkeasti olevan luokkaa 1 400 kg/a. Louhinta-alueilta johdetaan hulevedet laskeutusaltaisiin, joista vedet ohjataan aluetta ympäröiviin avo-ojiin, joista vedet kulkeutuvat Mäntsälänjokeen. Typpikuormituksen aiheuttama laskennallinen pitoisuuslisäys Mäntsälänjoessa voidaan arvioida olevan noin 30 µg/l. Typpikuormituksen merkitystä voidaan pitää vähäisenä, kun taustapitoisuus Mäntsälänjoessa vuosina 2011−2013 oli keskimäärin 2 700 µg/l. Mikäli ilmenee tarvetta, hulevesien käsittelyä tehostetaan. Pölyn leviämistä ehkäisee ympäristön puusto. Asutus on niin etäällä, ettei siihen arvioida aiheutuvan pölyhaittoja. Normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Hankealue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä sekä tiedot onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta Louhinnassa kivien sinkoaminen voi aiheuttaa henkilö- ja omaisuusvahinkoja työmaa-alueella. Työmaa-alue merkitään maastoon ja ulkopuolisten pääsy alueelle kielletään kieltotauluin. Räjäytyksistä varoitetaan merkkiäänellä. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käsittelyyn ja varastointiin sekä laitteiden ja koneiden hydrauliikkaöljyjen käyttöön. Tukitoiminta-alueella öljytuotteiden pääsy maaperään estetään vuototapauksessakin rakenteellisin keinoin. Huomiota kiinnitetään laitteiden ja koneiden huoltoon ja kunnossapitoon sekä polttoaineiden ja kemikaalien huolelliseen käsittelyyn. Työmaalle varataan öljynimeytysainetta ja alkusammutuskalustoa riittävä määrä. Työmaalla työskenteleviä tiedotetaan turvallisuus- ja ympäristöasioista sekä opastetaan toimimaan onnettomuus- ja häiriötilanteissa. Ennen louhintatöihin ryhtymistä otetaan yhteys Liikennevirastoon Oikorataan liittyen. Oikoradalla pidetään katselmus, jossa katselmoidaan mm. relekaapit ja turvalaitteet. Oikoradan läheisyydessä räjäytysajat valitaan siten, että juna ei ohita räjäytyksen aikaan kohdetta ja että mahdollisessa vahinkotilanteessa ehditään varoittaa vahingosta junaliikennettä. Louhinnat suunnitel- laan siten, että heittosuunta ei ole kohti Oikorataa. Oikoradalle on lähimmillään matkaa noin 100 m. Tarkkailutiedot Koneita, laitteistoja ja polttoainesäiliöitä tarkkaillaan mahdollisten vikojen ja vuotojen huomaamiseksi. Työmaalla pidetään kirjaa raaka-aineiden ja polttoaineiden kulutuksesta, tuotantomääristä, toiminta-ajoista, jätteistä sekä mahdollisista toimintahäiriöistä ja onnettomuustilanteista (käyttötarkkailu). Lähimmissä rakennuksissa ja rakenteissa tehdään katselmukset ennen ja jälkeen räjäytystöiden. Louhintaurakan yhteydessä toteutetaan tärinämittaukset. Toiminnan melupäästöjen leviäminen on mallinnettu. Mikäli toiminnasta aiheutuvan melun epäillään aiheuttavan haittaa lähimmille asuinalueille, voidaan melu mitata kertaluonteisesti. Pölyn leviämistä seurataan aistinvaraisesti. Toiminnan aloittaminen Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 101 §). Hakemuksen mukaan kyse on lainvoimaisen asemakaavan toteuttamisesta ja toiminta voidaan lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen johdosta keskeyttää. Perusteluna aloittamiselle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ovat toiminnanharjoittajan vakavaraisuus sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistoimenpiteet. ASIAN KÄSITTELY Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksen Mäntsälän ja Tuusulan kunnan ilmoitustauluilla 28.10.–4.12.2014. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Mäntsälä Uutiset -lehdessä 29.10.2014. Ympäristökeskus on kuullut lupahakemuksen johdosta rajanaapurit ja muut mahdolliset asianosaiset. Lupahakemuksen johdosta jätettiin kaksi muistutusta. TeliaSonera Finland Oyj muistuttaa 4.11.2014 louhinta-alueen läheisyydessä sijaitsevan matkapuhelintukiaseman tärinä- ja pölyherkkyydestä. Muistutuksessa on annettu tärinään liittyvät enimmäisarvot ja pyydetty tärinämittarin asentamista laitetilaan. Liikenneviraston muistutuksessa 14.11.2014 esitetään, että louhintatyöt tulee suorittaa Liikenneviraston ohjeen ”Louhintatyöt rautatien läheisyydessä 23/2013” mukaisesti. Hakija on antanut vastineen muistutuksiin 8.12.2014. Vastineessa todetaan, että matkapuhelintukiaseman tärinä- ja pölyherkkyys tullaan huomioimaan Kapuli III rakennusurakassa. Matkapuhelintukiasema katselmoidaan ennen louhintatöiden aloittamista yhdessä TeliaSonera Finland Oyj:n, rakennuttajan ja urakoitsijan kanssa. Liikenneviraston toivomus tärinäarvoista sekä menettelyistä junaliikenteen järjestelyissä louhintatöiden yhteydessä tullaan huomioimaan "Louhintatyöt rautatien läheisyydessä 23/2013" mukaisesti. Hakija edellyttää myös, että louhinta- ja maanrakennusurakoitsija toimii hankkeessa yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Lisäksi rakennusurakan aloituskokoukseen kutsutaan TeliaSonera Finland Oyj:n ja Liikenneviraston edustajat. Lisätiedot: Ehdotus Yvp ympäristötarkastaja Saku Nurminen, puh. 040 314 2259 VIRANOMAISEN RATKAISU JA LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta päättää: – myöntää Mäntsälän kunnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan kallion louhintaan ja murskaukseen Mäntsälän kunnan tiloille Kapuli 505-407-3-250, Kulmakolmio 505-407-3-259, Lakiasaari 505-407-48-2, Meijeri 505-407-5643, Ali-Ollila 505-407-7-117 ja Käppäri 505-407-3-271. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin; – myöntää Mäntsälän kunnalle em. tiloille ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen aloitusluvan. LUPAMÄÄRÄYKSET Toimintaa koskevat yleiset määräykset 1. Tämä ympäristölupa koskee kalliokiviaineksen louhintaa ja murskausta Mäntsälän kunnan tiloilla Kapuli 505-407-3-250, Kulmakolmio 505-407-3-259, Lakiasaari 505-407-48-2, Meijeri 505-407-56-43, Ali-Ollila 505-407-7-117 ja Käppäri 505-407-3-271. Ympäristölupa ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista ko. alueella. (YSL 28 §). 2. Toiminnassa tulee noudattaa seuraavia toiminta-aikoja: – murskaaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 22.00 välisenä aikana; – poraaminen on tehtävä arkipäivisin kello 7.00 ja 21.00 välisenä aikana; – rikotus on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; – räjäytykset on tehtävä arkipäivisin kello 8.00 ja 18.00 välisenä aikana; – kuormaaminen ja kuljetus on tehtävä arkipäivisin kello 6.00 ja 22.00 välisenä aikana; ja – alueella ei saa harjoittaa ympäristölupaa edellyttävää toimintaa lauantaisin, sunnuntaisin eikä arkipyhinä. (YSL 43 §, VNp 800/2010) 3. Louhintaräjäytyksistä tulee ennen räjäyttämistä antaa varoitussignaali. Luvan haltijan on muutoinkin huolehdittava, ettei louhinta-alueelle ole mahdollista tulla havaitsematta vaarallisia kohtia ja työtilanteita riittävän ajoissa. (YSL 43 §) Melu, tärinä ja pöly 4. Pölylähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Kiven porauksessa syntyvän pölyn leviämistä on estettävä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä on estettävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimien päähän pölyämistä estävät suojat tai käyttämällä muuta pölyn leviämisen estämisen kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa (YSL 43 §, VNp 800/2010). 5. Melulähteet on sijoitettava teknisten mahdollisuuksien mukaan toiminta-alueen alimmalle kohdalle. Raaka-aine-, pintamaa- ja tuotevarastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja ne on sijoitettava siten, että melun leviäminen melulle alttiisiin kohteisiin estyy. Koneiden ja laitteiden kunnossapidosta on huolehdittava. Toiminta-alueella siirtokuljetusmatkat on suunniteltava mahdollisimman lyhyiksi (YSL 42 §, VNp 800/2010). 6. Toiminnasta syntyvä melu ei saa häiriöille alttiissa kohteissa ylittää melutason ohjearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) säädettyjä ulkomelun ohjearvoja. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää melutason mittausta toiminnan aikana. (YSL 43 §, VNp 800/2010, VNp 993/1992). 7. Ennen toiminnan aloittamista on arvioitava toiminnan aiheuttaman tärinän vaikutukset ja määritettävä ne toimenpiteet, jotka tarvitaan tärinän aiheuttaman vahinkojen välttämiseksi. Tärinään liittyvässä riskianalyysissä tulee ottaa huomioon käytettävä räjähdysainemäärä, maaja kallioperän tärinänjohtavuus sekä räjäytyskohteen ja arvioitavien rakennusten (tai muiden tärinälle herkkien laitteiden) välinen etäisyys sekä muut mahdolliset tärinän leviämiseen vaikuttavat tekijät. Riskianalyysin tuloksen perusteella on tehtävä tarvittavat kiinteistökatselmukset (ml. alueella olevat matkapuhelintukiasema, oikorata, Tokmanni) ja tärinänmittaussuunnitelmat. Tiedot tärinään liittyvästä riskianalyysista ja toimenpiteet tärinän aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi sekä kiinteistökatselmustiedot ja tärinänmittaussuunnitelma tulee toimittaa tiedoksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle ennen louhinnan aloittamista. Valvontaviranomainen voi perustelluista syistä antaa räjäytystyötä ja tärinää koskevia lisämääräyksiä. (YSL 43 §) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen 8. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. Tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. Poltto- ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi- ja käsittelyalueiden on oltava nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöt on varustettava ylitäytönestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä. Kuormauskalustoa tankattaessa ja huollettaessa on huolehdittava siitä, että polttoaineita tai muita pilaantumisen vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään tai pohjaveteen. Pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa (YSL 43 §, VNp 800/2010). Jätehuolto 9. Maa-ainesten ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (kallio- tai maaperässä luonnollisesti esiintyvän orgaanisen tai epäorgaanisen aineksen irrotuksessa taikka sen varastoinnissa, rikastamisessa tai muussa jalostamisessa syntyvät jätteet) tulee hyödyntää ensisijaisesti alueen rakentamisessa ja maisemoinnissa. Mikäli alueen maa-aineslain mukaisiin jälkihoitotöihin (maa-aineslupapäätöksen mukaisiin) ei ole riittävästi alueella jo olevia pintamaita, voidaan ko. käyttötarkoituksiin soveltuvia maita tuoda alueen ulkopuolelta. Maa-aineksen tulee olla puhdasta, eikä se saa sisältää haitallisia aineita. Ulkopuolelta tuotavien maiden alkuperä on aina selvitettävä ja kirjattava ylös. (YSL 45a §) 10. Alueelle ei saa vastaanottaa jätteitä eikä aluetta saa käyttää maankaatopaikkatoimintaan. Toiminnassa syntyneet jätteet on lajiteltava. Jätteet saa luovuttaa ainoastaan jätelain 29 §:n mukaiselle vastaanottajalle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa jätteistä. Kirjanpitoon on sisällytettävä tiedot syntyneen, kerätyn ja poiskuljetetun jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä ja toimituspaikasta sekä jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä. Kirjanpitotiedot on säilytettävä kirjallisesti tai sähköisesti kuusi vuotta mahdollista viranomaistarkastusta varten. (YSL 45 §, JL 29, 118 ja 120 §) 11. Vaarallinen jäte on pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa siten, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn. Vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Vaaralliset jätteet tulee varastoida lukitussa tilassa omissa selkeästi merkityissä astioissaan tiiviillä alustalla siten, etteivät ne aiheuta vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Vaaralliset jätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi vähintään kerran vuodessa. (YSL 45 §, JL 16, 17 § ja VNa 179/2012). 12. Toiminta-alueen jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säädösten mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä hait- taa terveydelle tai ympäristölle. (YSL 7–8 ja 43 §, VNp 800/2010, JL 72 §). Tarkkailu- ja raportointimääräykset 13. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa louhitun ja murskatun kiviaineksen määristä ja työajoista, pölyntorjuntatoimenpiteistä, räjäytyksistä ja niissä käytetyn räjähdysaineen määristä, tarkkailutuloksista, toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä poikkeuksellisista tilanteista. Kirjanpidon tulee olla ympäristönsuojeluviranomaisen saatavilla. Toiminnanharjoittajan on toimitettava vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta ympäristönsuojeluviranomaiselle 1.3. mennessä (YSL 43 ja 46 §) Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen 14. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle, joka voi antaa asiaan liittyen tarvittavia määräyksiä. (YSA 30 §, YSL 43 ja 81 §) Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet 15. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viipymättä onnettomuuden tai häiriötilanteen edellyttämiin torjunta- tai korjaustoimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Aiheutuneiden ympäristövaikutusten selvittäminen on aloitettava tilanteen edellyttämässä laajuudessa valvontaviranomaisen kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi on tehtävä korjaavat toimenpiteet vastaavan tapauksen toistumisen estämiseksi. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristötai terveysvahinkojen riski lisääntyy. Polttoaine- tai öljyvuodoista tulee ilmoittaa pelastusviranomaiselle ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselle. Maaperän pilaantumiseen johtaneista polttoaine- ja öljyvuodoista tulee lisäksi ilmoittaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto. Laitteiden läheisyydessä on oltava hätäkytkimet sekä ohjeet menettelystä vuoto- ja tulipalotapauksissa. Onnettomuuksista ja häiriötilanteista aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi poltto- ja voiteluaineet sekä muut kemikaalit on säilytettävä turvallisesti. Alueella olevat tiet on suunniteltava ja rakennettava pelastusajoneuvoille soveltuviksi. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Yhteystiedot on pidettävä ajantasaisina. Ulkopuolisten pääsy toiminta-alueelle on estettävä.(YSL 76 §, VNp 800/2010) Toiminnan vastuuhenkilö 16. Toiminnan tulee olla valvottua ja toiminnalla tulee olla riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on toimitettava valvontaviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 43 §) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus toteutettuna lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudattaen tässä päätöksessä annettuja määräyksiä, täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa: 1) terveyshaittaa; 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa; 3) 7–9 §:ssä kiellettyä seurausta (maaperän ja pohjaveden pilaamiskielto); 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella; tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 §:ssä säädetään. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei tiloilla Kapuli 505-407-3-250, Kulmakolmio 505-4073-259, Lakiasaari 505-407-48-2, Meijeri 505-407-56-43, Ali-Ollila 505-4077-117 ja Käppäri 505-407-3-271 tapahtuvasta kivenlouhinnasta ja murskauksesta aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä kohtuutonta haittaa naapureille. Lähin asutus sijaitsee noin 400 m etäisyydellä (louhintarajasta n. 500 metriä). Toiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Haettu toiminta on asemakaava-alueen esirakentamista. Alueella on uusi lainvoimainen asemakaava. Kaavatyön yhteydessä on selvitetty työpaikka-alueen sijoittamis- ja toteuttamisedellytykset alueella. Lupa on haettu ja se on annettu määräaikaisena. Lupapäätösharkinnassa on otettu huomioon ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaiset sijoituspaikan vaatimukset. Toiminta ei sijoitu asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 4 §:ssä säädetään mm. ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan periaatteista, joiden mukaan toiminnassa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Ympäristönsuojeluasetuksen 37 §:n mukainen parhaan käyttökelpoisen tekniikan arviointi on tässä lupapäätöksessä otettu huomioon erityisesti määräyksissä, jotka koskevat muodostuvien päästöjen laatua, määrää ja vaikusta sekä toimintaan liittyvien riskien ja onnettomuusvaarojen ennaltaehkäisyä (YSA 37.1 § kohdat 4 ja 7). Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaan hakemuksessa esitetty toiminta (kokonaisen työpaikka-alueen esirakentaminen: louhinta ja murskaus) tarvitsee ympäristöluvan. Tämä lupapäätös ei mahdollista muualta tuotavan kiviaineksen murskaamista alueella (määräys 1) Toiminnasta aiheutuvaa melua on tarpeen rajoittaa, jotta toiminnasta ei aiheutuisi lähiseudun asukkaille kohtuutonta rasitusta tai terveyshaittaa. Toiminta-aikarajoitukset ovat ympäristölupahakemuksen sekä kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston päätöksen 800/2010 mukaiset. Alueen läheisyydessä liikkuvien turvallisuuden lisäämiseksi päätöksessä on annettu varoitusmerkinantoa koskeva määräys. Muusta alueen suojaamisesta, merkitsemisestä ja varoittamisesta on määrätty toiminnan maa-ainesluvassa. (määräykset 2–3) Toiminnalle on annettu päätöksessä em. valtioneuvoston päätöksen 800/2010 mukaiset pöly- ja melupäästöjä koskevat määräykset. Ulkomelu enimmäismelutaso on myös melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukainen. Kohteessa tehtyjen meluselvitysten mukaan toiminta ei ylitä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melutasojen ohjearvojen ylityksiä. Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt meluntorjuntatoimenpiteitä pohjoiseen leviävän melun vähentämiseksi. Meluntorjuntatoimenpiteiden riittävyyden varmistamiseksi on valvontaviranomaisella mahdollisuus edellyttää melumittauksen suorittamista. (määräykset 4–6) Päätöksessä on annettu räjäytystöiden aiheuttamaa tärinää koskeva ennakkoselvitysvelvoite. Määräyksen tarkoituksena on ehkäistä toimenpiteestä aiheutuvan tärinä haitat lähimmissä ja tärinäherkimmissä kohteissa. Räjäytystyössä tulee lisäksi noudattaa työturvallisuuslakia (738/2002) ja räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2011). Päätöksessä on varattu mahdollisuus antaa räjäytystyöhön ja tärinään liittyviä lisämääräyksiä. (määräys 7) Maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisemiseksi päätöksessä on annettu määräyksiä alueella varastoitavista öljytuotteista ja polttoaineista sekä niiden käsittelystä ja työkoneiden huoltamisesta. Lisäksi on annettu määräyksiä onnettomuustilanteista. (määräykset 8 ja 15) Jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä on annettu määräyksiä myös jätelain nojalla. Jätteiden oikealla käsittelyllä varmistetaan, ettei jätteistä tai niiden varastoinnista aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, terveyshaittaa tai alueen roskaantumista. Päätöksessä on annettu myös kaivannaisjätteitä koskeva määräys. Koska kaikki kiviaineksen ottamisessa syntyneet kaivannaisjätteet (so. pintamaat) on tarkoitus käyttää alueen maisemoinnissa, ei erillisiä kaivannaisjätealuetta koskevia määräyksiä ole ollut tarpeen antaa. Aluetta ei saa kuitenkaan käyttää maankaatopaikkatoimintaan. (määräykset 9–12) Tarkkailua, raportointia, kirjanpitoa ja erilaisia ilmoituksia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun tehokkaaksi toteuttamiseksi. (määräykset 13, 14 ja 16) LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä päätös on voimassa kolme (3) vuotta luvan antopäivästä. Ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa (YSL 28 §). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Koska lupahakemuksessa esitetty toiminta liittyy lainvoimaisen kaavan toteuttamiseen, päättää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta myöntää toiminnanharjoittajalle ympäristönsuojelulain 101 §:n mukaisen luvan aloittaa luvanvarainen toiminta lupapäätöksen mukaisesti mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. Aloitusluvan myöntäminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi (YSL 101 §). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) §:t: 4–8, 28, 35–38, 41–43, 45, 45a, 46, 56, 76, 81, 90, 100 ja 101; Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) §:t: 1, 7, 19, 30 37; Jätelaki (JL 646/2011) §:t: 16, 17, 72, 118; Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012; Valtioneuvoston päätös kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010); Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtosääntö (Tuusulan kunnanvaltuusto 9.3.2012 § 80); Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen toimintasääntö (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 13.12.2011 § 113); Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa (Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 § 21). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on Keski-Uudenmaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (12.3.2013 § 21) perusteella 3020,00 €. Ympäristöluvan käsittelymaksu määräytyy ympäristönsuojeluviranomaisen taksan 3 §:n, 9.1 §:n ja taksan liitteenä olevan maksutaulukon kohdan 7.1 mukaan. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen 19.1.2015, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätösote / Mäntsälän kunta Asiaote / Uudenmaan ELY-keskus, kirjaamo Mäntsälän kunnanhallitus Lausunnon tai muistutuksen jättäneet Ramboll/Minna Miettinen, Niemenkatu 73, 15140 Lahti Tieto päätöksestä / Rajanaapurit ja muut tiedossa olevat asianosaiset Mäntsälän Uutiset -lehti Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Päätöskuulutus Mäntsälän ja Tuusulan kuntien ilmoitustauluilla 16.1.2015– 18.2.2015. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin päätösasiasta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Viimeinen valituspäivä on 18.2.2015.
© Copyright 2024